KOULUEXTRA
Mika Reijosen vinkit heittolajien opettamiseen s. 10
Ari Pakarinen – mokaaminen kehittää liikuntataitoja s. 14
Valmentaja Minna Rinne – kannusta ja kiitä!
Taitoja testaamaan TAHDON liikuntaseikkailuun s. 5
Kummiurheilija Elmo Lakka s. 26
YLEISURHEILURAHASTO ON AVATTU!
Tule mukaan tukemaan paikallista seuratyötä ja yleisurheilun menestystä.
Lahjoita tänään huomisen yleisurheiluun
Liikkuva lapsi on onnellinen lapsi
Liikunta on olennainen osa lasten kehitystä ja hyvinvointia. Koulupäivän aikana on tärkeää löytää keinoja lisätä liikuntaa, jotta lapset voivat nauttia aktiivisesta elämäntavasta ja sen tuomista hyödyistä. Liikunnan lisääminen koulussa ei ainoastaan paranna lasten fyysistä kuntoa, vaan sillä on myös merkittävä vaikutus heidän koulumenestykseensä.
Ensinnäkin, säännöllinen liikunta auttaa lapsia keskittymään paremmin oppitunneilla. Tutkimukset ovat osoittaneet, että liikunta lisää aivojen verenkiertoa ja stimuloi kognitiivisia toimintoja. Tämä tarkoittaa, että liikunta voi parantaa muistia, oppimiskykyä ja ongelmanratkaisutaitoja. Kun lapset liikkuvat, he ovat valmiimpia vastaanottamaan uutta tietoa ja osallistumaan aktiivisesti oppimiseen. Toiseksi, liikunta edistää lasten sosiaalisia taitoja. Koulussa järjestettävät liikuntatunnit ja -aktiviteetit tarjoavat lapsille mahdollisuuden oppia yhteistyötä, vuorovaikutusta ja reilua peliä. Nämä taidot ovat tärkeitä paitsi koulussa myös tulevassa elämässä. Yhteistyökykyiset ja sosiaalisesti taitavat lapset menestyvät usein paremmin myös akateemisessa ympäristössä.
Lisäksi liikunta auttaa vähentämään stressiä ja ahdistusta, jotka voivat vaikuttaa negatiivisesti koulumenestykseen. Aktiivinen elämäntapa voi toimia erinomaisena keinona purkaa päivittäisiä paineita ja parantaa mielialaa. Kun lapset voivat hyvin, he ovat motivoituneempia ja energisempiä oppimaan. Miten sitten voimme lisätä liikuntaa koulussa? Yksi tapa on integroida liikunta osaksi päivittäistä opetussuunnitelmaa. Meillä on hyviä esimerkkejä siitä, kun luokka on ottanut tavoitteekseen kilpailla Hese-kisoissa, ja oppilaat sen myötä ovat ruvenneet jopa jo ykkösluokalla harjoittelemaan kisalajeja varten. Tämä on tarkoittanut sitä, että luokalla on viikkotasolla liikuntatuntien lisäksi enemmän liikuntaa ja nimenomaan integroituna tavallisille oppitunneille. Matematiikan tuntia on lähdetty pitämään ulos ja liikuttu samalla laskutoimituksia tehden. Kerran viikossa on ollut opettajan lenkki ennen lounasta, ja maantiedon tunnilla on lähdetty luontoon ja siellä samalla harjoiteltu heittämisen taitoa luonnon omilla välineillä. Tähän tueksi meillä on opettajille tarjota H-hetki -ohjelma, jossa on paljon materiaalia liikuntatuntien tueksi ja osaksi liikunnallista kouluarkea. Oletko jo mukana? Yhteenvetona voidaan todeta, että lasten liikunnan lisääminen koulussa on elintärkeää heidän fyysiselle, sosiaaliselle ja henkiselle kehittymiselleen. Liikunta ei ainoastaan paranna lasten hyvinvointia, vaan se myös tukee heidän koulumenestystään. Meidän on yhdessä pyrittävä luomaan ympäristö, jossa liikunta on osa jokapäiväistä elämää ja oppimista. Liikkuva lapsi on onnellinen lapsi, ja onnellinen lapsi menestyy koulussa!
Piia Lyyra
Nuorisopäällikkö
Suomen Urheiluliitto ry
KOULUEXTRA
Pääkirjoitus .............................................. 3
Liikuntaseikkailu kutsuu testaamaan omia taitoja ..................... 5
MINNA RINNE: Kannusta ja kiitä yrittämisestä .................................6
Heitoilla onnistumisen iloa liikuntatunneille ................................. 10
Mokaaminen kehittää liikuntataitoa .........................................14
Suomen Urheiluliitto uudistaa HESE-kisoja vuodesta 2026 ............. 16
Ruokolahden koulun
Jari ja Marjo Venäläinen ..................... 17
Voitto Onnisen sporttiradat ............. 18
Kummiurheilija Elmo Lakka 24
Hesburgerinviestintäpäällikkö
Petteri Pohjonen: HESE-kisoissa on ilo olla mukana .............................. 26
HESE-kisat ............................................. 28
Lapsuus- ja nuoruusvaiheen monipuolinen harjoittelu on kannattava sijoitus ...................... 30
KOULUVIESTIKARNEVAALI
Vaasan kouluissa viestikarnevaaleilla valtava vetovoima.............................................. 34
Liikuntaseikkailu kutsuu testaamaan omia taitoja
Urheilun ja liikunnan kulttuurikeskus TAHDOSSA on avattu Liikuntaseikkailuksi nimetty toiminnallinen maailma. Se yhdistää urheilukulttuurin ja liikunnan riemun. Liikuntaseikkailussa on useita aktiviteetteja, jotka innostavat kaikenikäisiä kävijöitä liikkumaan ja tutustumaan erilaisiin urheilulajeihin.
LIIKUNTASEIKKAILU SOPII KAIKENIKÄISILLE JA -KUNTOISILLE Liikuntaseikkailu avattiin marraskuussa ja on saavuttanut lyhyessä ajassa suuren suosion ja houkutellut urheilumuseoon ennätyksellisen määrän vierailijoita sen avaamisesta lähtien. – Meillä on vieraillut paljon perheitä ja kävijämäärät ovat nousseet noin 120 % viime vuoden vastaavaan aikaan verrattuna. Tämä kasvu osoittaa TAHDON Liikuntaseikkailun vetovoiman ja sen kyvyn houkutella uusia kävijöitä museoon. Uudenlaiselle ja innostavalle museotoiminnalle on ollut kysyntää, toteaa TAHDON johtaja Jukka-Pekka Vuori.
Julkaisija Suomen Urheiluliitto ry
Valimotie 10, 00380 Helsinki, yleisurheilu.fi
Päätoimittaja Piia Lyyra
p. 050 470 2622, piia.lyyra@sul.fi
Toimitussihteeri Tapio Nevalainen
p. 040 775 2528, tapio.nevalainen@sul.fi
Ulkoasu ja taitto pirjouusitalo-aura.com
Kansikuva Petteri Kivimäki
Kustantaja Suomen Urheiluliitto ry
Painopaikka Grano
Nuorisoyleisurheilu
@nuorisoyleisurheilu #nuorisoyleisurheilu
Tarjolla on mahdollisuus testata omia taitoja vaikka parkourissa, heittämällä palloja koriin, kokeilemalla jalkapallopeliä tai vaikkapa spurttaamaan kaverin kanssa juoksumatolla. Liikuntaseikkailussa kohotetaan sykettä ja opetellaan kehonhallintaa, liikkuvuutta sekä tekniikkaa eri lajien parissa, unohtamatta tietenkään hauskanpitoa.
– Liikuntaseikkailu on rakennettu TAHTOON ja osaksi museon toimintaa ja arkea. Koululaisille on varattu aikoja arkipäiviin ja tuolloin Liikuntaseikkailu on kouluryhmien käytössä ennakkovarauksella. Muuten se on arkenakin iltapäivisin ja iltaisin kaikille avoin toiminnallinen maailma museon sisällä, kertoo TAHDON markkinointi- ja viestintäsuunnittelija Taina Halsti.
Liikuntaseikkailu sopii kaikenikäisille ja -kuntoisille. Tiloissa on esteetön kulku ja useat toimintapisteet soveltuvat myös erityisryhmille.
TARVITSENKO VARUSTEITA?
Liikuntaseikkailuun kannattaa varautua mukavalla ja tarpeeksi kevyellä vaatetuksella sekä liikuntaan soveltuvilla kengillä. Talvikenkiä ei suositella. Pakkaa kassiin myös juomapullo! Huomioithan, että tiloissamme ei ole pukuhuonetta tai peseytymismahdollisuutta.
Saat tarkemmat tiedot Liikuntaseikkailun toimintapisteistä TAHDON asiakaspalvelusta: tahto@tahto.com.
https://tahto.com/liikuntaseikkailu/
Opettajana minulle tulee hyvä mieli, jos näen oppilaitteni nauttivan liikunnasta ja saavan siitä onnistumisia.”
Kannusta ja kiitä yrittämisestä
Liikuntatuntien mielekäs sisältö, kannustaminen ja yrittämisen korostaminen ovat liikunnanopettaja Minna Rinteen reseptit jumppatunneille. Hänen mielestään koululiikunta on ehdottoman tärkeää, koska sen avulla kaikki saavat opetusta liikuntaan.
Minna Rinne on liikunnanopettaja keskisuomalaisessa Karstulan yhtenäiskoulussa ja lukiossa. Kunnassa on noin 3600 asukasta, ja Rinteen kouluissa on reilut 150 oppilasta.
Rinne aloitti Karstulassa opettajana jo vuonna 1989, joten viihtyminen samassa koulussa kertoo paljon opettajan taidoista ja sitoutumisesta. Koulutukseltaan hän on liikuntatieteiden maisteri liikuntapedagogian linjalta.
– Pyrin suunnittelemaan oppilailleni mielekkäitä ja monipuolisia tunteja. Tavoitteena on saada paljon liikettä ja toistoja, ja pitää olla myös mahdollisuus hengästyä, Rinne korostaa.
– Opettajana minulle tulee hyvä mieli,
jos näen oppilaitteni nauttivan liikunnasta ja saavan siitä onnistumisia.
MYÖNTEINEN PALAUTE ON PAIKALLAAN, KUN SIIHEN ON AIHETTA Rinteen oppilaat ovat jo siinä iässä, että he ymmärtävät liikunnan merkityksen. Liikunnan tärkeydestä puhutaan myös terveystiedon oppitunneilla.
– Myös mediassa tuodaan hyvin esille liikunnan etuja. Mutta kyllä nuorten motivaatio liikuntaan vaihtelee paljon, polarisoituminen siinä asiassa on suurta. Tätä asiaa pyrin lieventämään keksimällä liikuntatunneille ohjelmaa jokaisen oman lähtötason mukaan, Rinne kertoo.
MINNA RINTEEN OHJE KOULULIIKUNTAAN:
– Ennen oppilaat tekivät kaiken, mitä liikuntatunneilla ohjattiin, vaikka eivät välttämättä aina olleet motivoituneita siihen. Nyt myönteinen palaute oppilaalle on entistä tärkeämpää. Sitä on syytä antaa aina, kun siihen on aihetta. Arvostan sitä, jos oppilas yrittää parhaansa, sanoo Karstulan yhtenäiskoulun ja lukion liikunnanopettaja Minna Rinne.
Eri lajien opettelu on tärkeää myös siksi, että aikuisena on helpompi jatkaa liikuntaa jonkin lajin parissa.”
Rinne on itse entinen SM-tason kestävyysjuoksija. Nyt hän on myös valmentaja. Kirkkain ohjattava on hänen poikansa Joonas Rinne, joka rikkoi viime kesänä olympiavoittaja Pekka Vasalan vuonna 1972 juokseman 1500 metrin Suomen ennätyksen ajalla 3.35,20.
Rinteen on helppo muistella entisiä aikoja jumppatunneilta, mutta hän ymmärtää hyväksyä myös nykyajan.
– Ennen oppilaat tekivät kaiken, mitä liikuntatunneilla ohjattiin, vaikka eivät välttämättä aina olleet motivoituneita siihen. Nyt myönteinen palaute oppilaalle on entistä tärkeämpää. Sitä on syytä antaa aina, kun siihen on aihetta. Arvostan sitä, jos oppilas yrittää parhaansa, Rinne korostaa.
MOTORISET TAIDOT ETUSIJALLA Nykyinen opetussuunnitelma korostaa motoristen taitojen kehittämistä, eikä itse urheilulajeista puhuta enää samalla tavalla kuin joskus ennen. Myös liikunnan arvosana rakentuu motoristen taitojen ja tuntityöskentelyn perusteella, ei kestävyyden, voiman tai lajitaitojen mukaan.
pilas on saanut hyviä kokemuksia jo aikaisemmin, kiinnostaa eniten myös koulussa, Rinne toteaa.
– Todella aktiivisille oppilaille kelpaa kuitenkin laji kuin laji.
Yleinen ilmiö on, että rasittava liikunta ei viehätä enää niin paljon nykyajan nuoria. Kestävyyslajit ovat vaikeita, mutta esimerkiksi kuntosaliharjoittelu kiinnostaa.
– Keskittymistä ja sinnikkyyttä oppia pitää korostaa, Rinne muistuttaa.
KILPAURHEILIJAT VOIVAT OLLA ESIMERKKEJÄ MUILLE Karstula on vireä urheilupitäjä. Tällä hetkellä suosituin laji on Karstulan Kisa-Veikkojen vetämä joukkuevoimistelu. Myös Karstulan Kivan yleisurheilussa on mukavaa aktiivisuutta.
Voiko koululiikunta tarjota jotain kilpaurheilijoille?
– Varsinaiseen kilpaurheilijan polulle koululiikunta ei juurikaan anna suurta apua. Mutta voisi se monipuolistaa kilpaurheilijan harjoittelua ja antaa vaihtelua oman lajin rinnalle, Rinne toteaa.
Opettajan mielestä kilpaurheilijat ovat parhaimmillaan hyviä malleja antamaan muille esimerkkejä eri lajeista. Se auttaa muita oppilaita.
– Tavoitteeni on, että oppilaat oppisivat kehittämään myös fyysisiä ominaisuuksiaan: voimaa, nopeutta ja kestävyyttä. Minun mielestäni liikunnan arvosanan ei tarvitse olla se suurin tavoite, vaan tärkeintä on innostuminen liikunnasta, koska siitä on hyötyä oppilaalle itselleen.
Teksti Ari Paunonen Kuvat Petteri Kivimäki / SUL
Koululiikunta on ehdottoman tärkeää, koska sen avulla kaikki saavat opetusta liikuntaan.”
– Urheilulajit ovat kuitenkin hyvä väline kehittää myös motorisia taitoja. Niiden ympärille on helppo rakentaa pelejä ja leikkejä. Eri lajien opettelu on tärkeää myös siksi, että myöhemmin aikuisena on helpompi jatkaa liikuntaa jonkin lajin parissa, Rinne muistuttaa.
Hän kuitenkin toteaa, että esimerkiksi lentopallo vaatii monipuoliset motoriset taidot, jotta sitä voi ylipäätään pelata.
– Monelta urheilulliselta oppilaalta viedään kuitenkin omat vahvuudet pois arvosanojen puolesta, kun liikunnalliset perusominaisuudet eivät näy todistuksessa, Rinne harmittelee.
”KESKITTYMISTÄ JA SINNIKKYYTTÄ OPPIA PITÄÄ KOROSTAA”
Nykyisin opettajat pääsevät havainnoimaan aitiopaikalta, mitkä liikuntalajit kiinnostavat nuoria.
– Taannoin meillä Karstulassa kävelyn suosio kasvoi, kun osa koulumme liikuntatiloista oli remonttien takia suljettuina, ja jouduimme supistamaan liikuntatuntien ohjelmaa. Mutta yleensä se laji, josta op-
Aarnivalkean koulussa Espoon Tapiolassa luokanopettajana toimiva Mika Reijonen kannustaa kokeilemaan myös heittolajeja liikuntatunneilla.
Heitoilla onnistumisen iloa liikuntatunneille
Liikuntatuntien höystäminen yleisurheilun heittolajeilla kuulantyönnöllä, kiekon-, moukarin- ja keihäänheitolla ei ole vaikeaa, ja siitä voi olla apua myös muiden lajien oppimiseen tai harrastamiseen. Näin sanoo Aarnivalkean koulussa Espoon Tapiolassa luokanopettajana toimiva Mika Reijonen.
Reijonen on kokenut opettaja ja pitkään heittolajien parissa työskennellyt yleisurheiluvalmentaja. Hänellä on kokemusta niin juniorityöstä kuin Suomen huipputason heittäjien valmentamisesta.
– Heittäminen ja erityisesti olan yli heittäminen on yksi motorisista perusliikuntataidoista. Sen riittävä harjoittelu ja oppiminen helpottaa esimerkiksi mailapelien lyöntien, lentopallon iskulyöntien sekä käsi- ja koripallon heittotaitojen omaksumista, Reijonen sanoo.
– Olen vetänyt muutamia treenikertoja heittämisestä tennisseuran junioreille. Siinä lajin valmentajat näkivät, että parempi heittotaito edistää myös tenniksen peruslyöntejä ja syöttöjä. Vastaavasti myös käsi- ja lentopallon parista on tullut kovakätisiä heittäjiä myös yleisurheilumaailmaan, kuten Oliver Helander ja Aki Parviainen.
TURVALLISUUS, LIIKUNNAN RIEMU JA
TOISTOJEN MÄÄRÄ RATKAISEVAT
Heittämisen ja heittolajien harjoittelus-
– Lapsille tarkoitettuja välineitä voi valmistaa itse. Esimerkiksi moukarin saa muovipussin sisään laitetusta pallosta, kiekon saa heittorenkaina käytettävistä ringeteistä tai hulavanteista. Kuulaksi käy vaikkapa petanqueen käytetty kuula tai sisätiloissa pallo. Keihäs on helppo rullata sanomalehdistä. Välineitä löytyy myös kuntien yleisurheilukentiltä, mutta ne soveltuvat usein yläkoulujen ja kilpailujen järjestäjien käyttöön.
RADAT LISÄÄVÄT HEITTOJEN JA LIIKKEEN MÄÄRÄÄ
Heittoja Reijonen opettaa heittoradoille (ks. kuva s. 13), joita tämän artikkelin kuvissa käyvät läpi Espoon Tapioiden Pikatchut -ryhmän nuoret Leppävaaran Kameleonten -monitoimihallissa.
– Radat lisäävät heittojen ja liikkeen määrää, jos käytössä on vain vähän välineitä. Radoilla kannattaa suorituspaikkojen ja heittotavoitteiden etäisyydet säädellä niin, että radan läpimeno on turvallista, ja että lapset joutuvat heittämään ainakin jossain radan pisteessä täysillä, Reijonen sanoo.
– Säätämällä heittopisteiden määrää ja radalla liikkumisen muotoja päästään jonotuksesta eroon.
Kun lapsille ja nuorille opetetaan heittämistä, mihin pitäisi kiinnittää huomiota?
– Heittämisessä oleellisinta on heittokäteen nähden vastakkaisen jalanpuolen jämäkkä tukilinja aina kantapäästä olkapäähän sekä painonsiirron hyödyntäminen nilkan, polven, lantion johdolla heittokäden puoleiselta jalalta tukijalle ennen heittokäden laajaa vetoa. Tämä antaa voimaa heittoon, Reijonen sanoo.
– Jos lapsen tulee tähdätä esimerkiksi päätään ylempänä olevan maalin yli, heittämiseen löytyy laajuutta, oikeaa ryhtiä ja suuntausta jo ilman lisäohjeita. Jos jalat eivät ole peräkkäin, vaan heittokäden puoleinen jalka on vähän enemmän takana, helpottuu myös lantion tuominen eteen.
HEITTÄMISEN VOI YHDISTÄÄ PELEIHIN
JA LEIKKEIHIN
sa turvallisuus, liikunnan riemu ja toistojen määrä ovat Reijosen mukaan keskeiset asiat.
– Siksi liikuntatunneilla kannattaa hyödyntää lapsille soveltuvia välineitä, kuten turbokeihäät, hulavanteet, tennispallot ja kumimoukarit, Reijonen sanoo.
– Lapsille tarkoitetut välineet ovat turvallisempia ja kevyempiä, ja tuovat jo itsessään lisää iloa heittämiseen. Reijosen mukaan se ei ole este, jos käytössä ei ole lasten välineitä.
tolla mennään osumasta liikkuen vaihtoon ja hudilla juostaan sakkolenkki tai tehdään joku sakkoliike päälle.
– Maalitauluksi riittää ulkona esimerkiksi jalkapallomaalin yli heittäminen. Hyviä ovat myös Kahden tulen välissä -pelit tai polttopallotyyppiset pelit, joissa kaikille tulee liikettä, ja ne innostavat kaikkia heittämään. Leikkiin varatun tilan koko on sikäli oleellista, että jos se on liian pieni tai suuri, liikettä ei synny riittävästi.
Paikallisten yleisurheiluseurojen kanssa kannattaa tehdä yhteistyötä. Sieltä voi saada lainaksi lapsille sopivia heittovälineitä.”
Lasten moukarilla on hauska ja turvallinen heittää sisätiloissa, kuten Espoon Tapioden
Reijonen muistuttaa, että pelkkä riittävä heittojen määrä kehittää heittotaitoa.
– Sinänsä ei ole merkitystä, onko lapsilla käsissä pehmo-, tennis- tai pesäpallo vai turbokeihäs. Jos oppilaita on paljon ja välineitä vähän, saa heittoratojen avulla liikettä ja heittoja enemmän. Paikallisten yleisurheiluseurojen kanssa kannattaa tehdä yhteistyötä. Sieltä voi esimerkiksi saada lainaksi lapsille soveltuvia heittovälineitä.
Reijonen suosittelee yhdistämään heittämisen myös erilaisiin viesteihin, joissa hei-
Yleisurheilun
Pikatchut -ryhmän treenit kertovat. Tässä moukaria heitetään Leppävaaran Kameleonten-monitoimihallissa.
– Lapsille tarkoitettuja välineitä voi valmistaa itse. Esimerkiksi moukarin saa muovipussin sisään laitetusta pallosta, kiekon saa heittorenkaina käytettävistä ringeteistä tai hulavanteista. Kuulaksi käy, vaikka petanqueen käytetty kuula tai sisätiloissa pallo. Keihäs on helppo rullata sanomalehdistä, Mika Reijonen kertoo.
Näin teet heittolajien radan
– Jos lapsen tulee tähdätä esimerkiksi päätä ylempänä olevan maalin yli, heittämiseen löytyy laajuutta, oikeaa ryhtiä ja suuntausta jo ilman lisäohjeita, Mika Reijonen muistuttaa.
HENGÄSTYMINEN ON OSALLE OPPILAISTA
UUSI KOKEMUS
Mika Reijosen mukaan liikunta on säilyttänyt lasten silmissä suosikkioppiaineen roolin suurimmalle osalle oppilaista. Se kertoo hänen mukaansa siitä, että myös suomalainen liikunnanopetus on osannut mukautua yhteiskunnan muutokseen.
Lasten liikkuminen on Reijosen mukaan eriytynyt viimeisten vuosikymmenien aikana.
– On niitä, jotka ovat mukana urheiluseurojen ammattimaisessa valmennuksessa, ja valitettavasti on myös niitä, jotka eivät liiku koululiikunnan lisäksi vapaa-ajallaan juuri ollenkaan. Pelaaminen on vienyt osalta aiemmin liikuntaan käytetyn ajan, mikä on harmi, Reijonen sanoo. Move -mittausten perusteellakin sekä viides- että kahdeksasluokkalaisten fyysinen suorituskyky on erityisesti pojilla laskenut viimeiset neljä vuotta.
– Se hyvä puoli Suomessa yhteiskuntana on, että täällä tuetaan liikkumista niin, että on hyvät mahdollisuudet tulla kouluun pyörällä ja kävellen.
– Kouluissa liikuntaa on minusta lähestyttävä oppilaiden kokonaishyvinvoinnin kannalta. Perusta kaikelle oppimiselle on hyvinvointi, johon kuuluu säännöllinen ja riittävä yöuni, monipuoliset ja terveelliset ateriat, riittävä sosiaalinen kanssakäyminen ja liikunta, Reijonen sanoo.
– Liikuntatunneilla käyn nykyisin oppilaille läpi, että on ihan terveellistä ja normaalia, että kokee hengästymistä. Se on osalle oppilaista uusi kokemus. Valitettavasti eri puolilla Suomea koululaisurheilumäärärahoja on leikattu, eikä kaikissa kunnissa järjestetä esimerkiksi koulujen välisiä yleisurheilukilpailuja tai muitakaan koululaisurheilutapahtumia. Se on harmi, koska lapsilla olisi intoa myös kilpailuun.
TUNNEILLA PITÄÄ TULLA PALJON LIIKETTÄ JA TOISTOJA Mikä ”filosofiasi” liikunnanopettajana?
– Tunneilla pitää tulla paljon liikettä ja toistoja jonottamisen ja odottamisen sijaan. Heittäytyvällä tsemppaavalla asenteella saa yleensä kaikki mukaan, Reijonen sanoo.
– Pelillisyys niin liikuntatunneilla kuin muissakin oppiaineissa innostavat lapsia toimimaan, mutta rauhalliseen perustaitojen
harjoitteluunkin tulee jättää aikaa.
Reijonen muistuttaa, että pelkästään liikuntatunnit eivät riitä riittävän liikunnan määrän tarjoamiseen kouluissa. – Riittävän hikiliikunnan takaaminen, päivittäin tunnin turvarajasta aina tavoitteellisesti harjoittelevien kolmeen tuntiin, olisi kansanterveydelle ja oppilaiden hyvinvoinnille tärkeää. Kaikki liikunta ei ole koulujen vastuulla, joten liikunnallisen harrastukseen kannustaminen on myös vanhempien vastuulla. Reijonen näkee, että pidemmillä, vähintään 30 minuutin, välitunneilla ehtii kokonaisliikunnan määrä nostaa myös kouluissa. Kun ollaan liikuntatunnilla, yleisurheiluvalmentajan silmä huomaa liiallisen istumisen määrän oppilaiden juoksutyylistä.
USKONTOPIILOHIPPA SAI TÄYDET VIISI PISTETTÄ Reijonen kannustaa hyödyntämään oppilaiden luovuutta ja ideoita, vaikka opettaja päättääkin, mitä oppitunnilla tehdään. – Syksyn uskonnon tunnilla lasten oikeuksia opetellessa annoin luokalle tehtäväksi keksiä ryhmissä uuden leikin. Yhden ryhmän keksimä uskontopiilohippa sai sekä oppilailta että opettajalta täydet viisi tähteä. Siinä yksi on muita etsivä hippa, ja hän laskee ensin 50:een. Muut menevät piiloon, joista voi vaihtaa halutessaan parempaan piiloon. Etsivän hipan tehtävänä on löytää ja kiinniottaa pelaaja. Kiinnijääneet erottaa siitä, että he laittavat kädet ristiin ja menevät opiskelemaan tunnin tehtäviä sovittuun paikkaan. – Tällainen osallisuus koulupäivän aikana lisää motivaatiota koulunkäyntiä kohtaan yleensäkin. Meillä on koulussa välitunneilla ”välkkäreitä”, jotka innostavat nuorempia lapsia liikkumaan ja varmistavat, ettei kukaan jää yksin ja pääsee hyödyntämään välituntivälinekioskin sisältöä.
– 5.–6. luokkien oppilaat pitävät välituntikerhoja, joista esimerkiksi sirkus- ja cheerleadingkerhot ovat tänä lukuvuonna olleet suosittuja.
Tekstit Tapio Nevalainen, kuvat Tero Turunen
Jos lapsille tarkoitettuja heittovälineitä ei koululta löydy, niitä voi kysyä lainaksi paikalliselta yleisurheiluseuralta.
Tästä se kuula lähtee oikealle lentoradalle, Mika Reijosen neuvomana.
Mokaaminen kehittää
liikuntataitoja
Pitää uskaltaa yrittää ja myös epäonnistua, koska se kehittää liikuntataitoja. Mokaaminen on vain hyödyksi lasten ja nuorten liikunnassa, toteaa Ari Pakarinen.
Pakarinen toimii liikunnan ja terveystiedon opettajana Kouvolassa Kuusankosken lukiossa ja Naukion yhtenäiskoulussa. Koulutukseltaan hän on liikuntatieteiden maisteri ja suorittanut myös luokanopettajan opinnot.
Pakarinen muistuttaa, että taidon oppiminen koululiikunnassa on tehokkaimmillaan ja helpointa ala-asteiässä.
– Silloin lapsilla on luonnollista kiinnostusta ja uskallusta liikkumiseen. He ovat myös valmiita tekemään paljon erilaisia asioita ja toistoja, mikä on ehdottoman tärkeää taidon kehittymisessä.
Uudet taidot kehittyvät aina vanhojen taitojen päälle. Monipuolinen taitovarasto on tärkeää.
SATSAUS ALAKOULUJEN LIIKUNTAAN Pakarisen mielestä juuri alakoulujen liikuntaan pitäisi panostaa parasta opetusta, mutta käytännössä se ei valitettavasti toteudu. Liikuntataitojen kehittyminen alakoulussa antaa hyvän valmiuden oppia myöhemmin lisää liikunnassa. Murrosiässä kehon hallintataidot heikkenevät. Silloin myös oppilaan motivaatio ja halu yrittämiseen vähenevät. Mukaan tulee usein myös ryhmän paine, jolloin ei uskalleta yrittää ja epäonnistua sekä koetaan, että muut katsovat vieressä.
– Tekemisen kynnys voi nousta liian korkeaksi, mutta rohkeus yrittämiseen olisi tärkeä säilyttää. Tähän tulisi myös kannustaa. Oppilaat voisivat olla myös armollisempia itselleen ja sallia epäonnistumisia, Pakarinen toteaa.
Opettajalle yksi tapa madaltaa oppilaan tekemisen kynnystä on tehdä liikuntatunnille eritasoisia tehtäviä ja sisältöjä, koska myös lasten ja nuorten liikuntataidotkin ovat erilaisia.
Virheet eivät ole vihollisia, joita pitää kaikin keinoin vältellä, vaan oppimisen mahdollistavia ystäviä.”
Liikuntatutkija, työelämäprofessori Sami Kalaja kirjassa Lasten valmennus ja ohjaus (VK-kustannus 2024), artikkeli Lasten taitoharjoittelu
KODIN LIIKUNTAHARRASTUS KAIKEN KIVIJALKA
Pakarinen korostaa myös kodin vastuuta lasten varhaisliikunnasta. Liikunnallinen elämäntapa tulisi kuulua jokaisen lapsen perusoikeuksiin. Lapsuudessa omaksutut perusliikuntataidot luovat pohjan myöhemmälle liikunta-aktiivisuudelle. Suuri harjoittelumäärä, paljon helppoja mutta monipuolisia toistoja, on helpompi kerätä lapsuudessa kuin vanhempana. Motoriset perustaidot kehittyvät parhaiten 2–7-vuotiaana. Liikuntataidoissa perimällä on suuri merkitys, mutta se ei ohjaa yksin kehittymistä, vaan myös harjoittelulla on suuri merkitys. – Nykyisin varotaan liikaa satuttamasta lasta liikunnassa. Myös mukavuuden halu korostuu. Tarvitaan myös kasvatusta pitkäjänteisyyteen. Pitää oppia sietämään pientä tylsistymistä, sillä siitä on apua myös koululiikunnassa ja lapsen kaikkien asioiden oppimisen kehityksessä, Pakarinen sanoo.
Pakarisen mielestä yleisurheilu ja telinevoimistelu ovat parhaita perusliikunnan lajeja. Ne antavat perusvalmiuksia kaikkeen liikuntaan ja muihin lajeihin, myös muihin oppiaineisiin. Valitettavasti juoksu- ja hyppelytaidot ovat entistä enemmän hukassa nykylapsilla.
Liikunnallisia perustaitoja tarvitaan läpi elämän. Taitavuus ei ole pelkästään suorituksen mekaanista toistamista, vaan myös kykyä oppia uutta ja sopeutua ennalta arvaamattomiin tilanteisiin.
– Perustaitoja ovat esimerkiksi kaatumisen hallinta ja liikkuminen erilaisilla pinnoilla turvallisesti. Uskallus, yrittäminen ja monilajisuus auttavat tässäkin asiassa ja kaiken oppimista, myös liikunnan ulkopuolella, Pakarinen muistuttaa.
Teksti Ari Pakarinen Kuvat Shutterstock ja Sami Malmberg/SUL
ARI
PAKARINEN, 56 v.
• Entinen huipputason pikajuoksija, 100 metrin Suomen ennätys 10,42 kaksi kertaa vuosina 1994 ja 1995
• Kalevan kisoista 100–400 metrillä 11 mitalia, joista viisi mestaruutta
• Toimii tällä hetkellä Kouvolan Pallonlyöjien pesäpallojoukkueessa juoksuvalmentajana, ja on valmentanut myös pikajuoksijoita ja jalkapalloilijoita.
PIA LYYRA:
Suomen Urheiluliitto uudistaa
Hese-kisoja vuodesta 2026
Olemme kuulostelleet opettajien ja Hese-kisojen järjestäjien toiveita. Koulujen ja paikallisten urheiluseurojen välistä yhteistyötä pitää tiivistää. Toivomme, että yhä useampi opettaja innostuisi Hese-kisoista. Haluamme myös puhua koulujen omien urheilukilpailujen puolesta, Suomen Urheiluliiton nuorisopäällikkö Piia Lyyra kertoo.
SUL:n, koulujen ja Hesburgerin välisen yhteistyön yksi tukipilareista on H-hetki ohjelma. Se on Suomen Urheiluliiton ja Hesburgerin kehittämä lasten yleisurheilua tukeva ohjelma, jonka avulla halutaan edistää lasten hyppäämistä, heittämistä ja juoksemista koulun toimintaympäristössä.
— H-hetki antaa opettajille vinkkejä ja valmiita harjoitteita yleisurheilulajien opettamiseen, Lyyra kertoo.
HESE-KISOISSA KILPAILEVAT KUUDENNET
JA VIIDENNET LUOKAT.
— Tarkoitus on laajentaa Hese-kisoja ottamalla mukaan myös neljännet ja kolmannet luokat, Lyyra mainitsee.
Hese-kisojen piirikilpailut ja etäkilpailut on käyty perinteisesti keväällä ennen suurta finaalia.
— Tänä vuonna on tarkoitus aloittaa etäkisojen järjestäminen myös syksyllä, Lyyra kertoo.
Hese-kisa on muutakin kuin kilpailemista. Se on parhaimmillaan ikimuistoinen luokkaretki, johon kuuluvat matkustaminen, ruokailut, majoittuminen, nähtävyyksien katselu ja huvipuistossa käynti sekä ennen kaikkea yhteishengen luominen.
— Hese-kisat ovat hyviä mahdollisuuksia kokea liikunnan huumaa ja ne ovat tapahtumia, joissa voi lisätä yhteisöllisyyttä, Lyyra sanoo.
RUOKOLAHDEN KOULUN
Ruokolahden tavoitteena on selviytyä tänäkin vuonna finaaliin Tampereelle.”
SUL maksaa kaikkien finaalijoukkueiden matkat finaaliin Tampereelle ja takaisin sekä majoitukset niille, joilla yhdensuuntainen matka on yli 300 kilometriä. — Tampere on hyvä Hese-finaalin isäntäkaupunki, koska se sijaitsee keskeisellä paikalla ja sinne on helppo matkustaa joka puolelta Suomea, Lyyra perustelee.
Jari ja Marjo Venäläinen
Ruokolahden koulussa liikuntatunneilla juostaan paljon. Siitä pitävät huolen esimerkiksi koulun liikunnanopettajat Jari ja Marjo Venäläinen, jotka voittivat aikanaan juoksulajeissa yhteensä yli 70 yleisen sarjan SMmitalia.
Venäläiset opettavat Ruokolahdella liikuntaa ja terveystietoa kuudennesta yhdeksänteen luokkaan. Liikunnan opetussuunnitelma ja myös toteutus on monipuolinen. Lajeja ovat yleisurheilun lisäksi muun muassa jalkapallo, pesäpallo, suunnistus, sisäpalloilut, voimistelu, luistelu, hiihto, beach volley, tennis ja frisbeegolf.
Tässä Ruokolahden ainoassa koulussa on luokat ykkösestä yhdeksänteen, yhteensä 460 oppilasta.
— Totta kai neljänneksi jääminen harmitti. Olimme kuitenkin tyytyväisiä sijoitukseen, varsinkin kun meillä ei ollut joukkueessa yhtään yleisurheilun harrastajaa. Otimme yhden lajivoiton keihäässä ja kolmannen sijan pituushypyssä, Marjo Venäläinen kertoo.
Venäläiset valmentavat Imatran Urheilijoissa, joka on saanut yleisurheilun harrastajia myös Ruokolahden koulusta.
Hese-kisojen joukkue valitaan karsinnoista, joihin kaikki osallistuvat. Parhaat pääsevät joukkueeseen ja muut kannustamaan.
— Kunta on järjestänyt liikuntapaikat erinomaisesti. Aivan koulun vieressä ovat urheilukenttä, kuntorata, jääkiekkokaukalo ja kuntoportaat, Marjo Venäläinen kiittelee. Ruokolahden koulun 6B-luokka on lähdössä Hese-kisoihin. Liikuntaa luokalla on kolme tuntia viikossa. Ruokolahti sijoittui viime vuoden Hese-kisojen finaalissa neljänneksi. Se sai pisteitä yhtä paljon kuin kolmanneksi sijoittunut kotkalainen Langinkosken koulu. Tasapisteissä ratkaisi sijoitus pitkässä viestijuoksussa.
— Emme tietoisesti harjoittele Hese-kisoja varten, mutta keihäänheittoa opettelemme paljon, koska se on osoittautunut haastavaksi lajiksi, Jari Venäläinen kertoo. Heti kesäloman jälkeen oppilaat juoksevat kymmenen minuutin vauhtileikittelylenkin. Lisäksi kerran vuodessa on pojilla 2000 metrin ja tytöillä 1500 metrin juoksutesti.
— Muuten juoksemme verryttelyissä, liikuntaleikeissä ja pallopeleissä sekä reaktionopeus- ja koordinaatioharjoituksissa. Oppilaat juoksevat paljon aivan huomaamattaan, Jari Venäläinen toteaa. Ruokolahden tavoitteena on selviytyä tänäkin vuonna finaaliin Tampereelle.
— Se on hauska reissu, vaikka joudumme lähtemään bussilla jo kuudelta aamulla. Kilpailun lisäksi kohokohta on myös se, että pääsee syömään Hesburgeriin, Jari Venäläinen sanoo.
3. Kiertoheitto yläkautta kuntopallolla
2. Pään yli heitto eteenpäin kuntopallolla
1. Pallonheitto heittohäkkiin
4. Ristiaskelhyppy kartion yli 5. Paikaltaan heitto keihäällä 6. Keihäänheiton kokonaissuoritus
Onnisen kiekonheittorata
Voitto
3. Vauhdittoman heiton mallaus kepillä
2. Kiekonheitto yhdellä kädellä toispolviseisonnassa
4. Kiekonheitto ylös etusormen kautta peukalon suuntaan pyöräyttäen sekä kiekon vieritys maata pitkin maaliin
1. Kahden käden heitto sivulta eteen kuntopallolla
6. Kiekonheitto –kokonaissuoritus
5. Aitojen yli pyöriminen
Siltakaato avustuksella 1. Yhden jalan ponnistukset eteenpäin oikealla ja vasemmalla
6. Korkeushypyn kokonaissuoritus 4. Yhden jalan ponnistus ylöspäin
2. Aitajuoksu ponnistaen aidalle kartion takaa
Onnisen aitajuoksurata
Voitto
1. Aitajuoksu askeltaen vanteisiin
3. Askeltikkaat nopealla rytmillä仠
5. Aitajuoksu matalien ja korkeiden aitojen yli vaihtuvalla aitavälillä
4. Aitajuoksu matalilla aidoilla nopearytmisellä polvennostolla
5. Riman ylitys, hyppy 2. S-juoksu
2. Kuntopallon työntö molemmin käsin kyykystä ylös
1. Työntö paikaltaan
Siirry seuraavalle pisteelle: Eteneminen viivaa pitkin askelvauhdilla
5. Kuulantyönnön kokonaissuoritus
3. Kuntopallon työntö istuen
Siirry seuraavalle pisteelle: Eteneminen viivaa pitkin pakituksella
4. Etunojapunnerrus ja T-kierto
1. Alkupyöritykset moukarin kanssa molempiin suuntiin
2. Alkupyöritys ja irtipäästö
3. Kuntopallon heitto sivukautta
Siirry seuraavalle pisteelle: Sivuttain jalat vierekkäin edeten kanta-päkiä -askelluksella
Siirry seuraavalle pisteelle: Vauhtipyörähdys viivaa pitkin edeten
4. Yhdellä pyörähdyksellä
5. James Bond -hyppelyt
heitto
Olen nähnyt paljon alakoululaisten urheiluintoa ja elämäniloa.”
Kummiurheilija Elmo Lakka
Aitajuoksun Suomen ennätysmies ja olympiaedustaja Elmo Lakka on ollut Hese-kisojen kummiurheilija jo vuodesta 2017 lähtien.
- Olen viihtynyt kummiurheilijana tosi hyvin. Olen nähnyt paljon alakoululaisten urheiluintoa ja elämäniloa, Lakka iloitsee. Hese-kisoissa nähdään urheilun harrastajia miltei kaikista yksilö- ja joukkuelajeista.
- Nuorena kannattaa harrastaa liikuntaa monipuolisesti päälajista riippumatta. Yleisurheilu on hyvä läpileikkaus liikunnan perustaidoista, joita tarvitaan kaikissa muissakin lajeissa. Lakka tietää.
HESE-KISAT ON MAINIO TILAISUUS IHASTUA YLEISURHEILUUN.
- Esimerkiksi Jyväskylän Kenttäurheilijoihin (JKU) on tullut uusia yleisurheilun harrastajia Hese-kisojen kautta. Toivotaan, että jokainen seura hyötyisi Hese-kisoista, sanoo JKU:ta edustava Lakka.
Kaksi vuotta sitten liikunnanopettajaksi valmistunut Lakka on sitä mieltä, että harjoituspaikkojen sekä välineiden keksimisessä ja hyödyntämisessä on rajana vain mielikuvitus.
- Myös H-hetki-alustalta saa hyviä vinkkejä vaikkapa keihään tekemiseen. Viestikapulan voi valmistaa talouspaperirullan hylsystä ja sanomalehtipaperista.
- Esimerkiksi umpihankijuoksu voi parantaa hapenottokykyä niin paljon, että ei tarvitse enää irvistellä niin pahasti Hese-kisojen pitkässä viestijuoksussa, Lakka sanoo.
Lakka kannustaa opettajia tutustuttamaan oppilaitaan rohkeasti yleisurheilun saloihin.
- Kannattaa käydä läpi yleisurheilulajit ja harjoitella myös viestijuoksun vaihtoja. Muun muassa Tampereella ja Oulussa on kouluja, joissa treenataan läpi vuoden Hese-kisoihin.
Pitkässä viestissä saapuvan ja lähtevän juoksijan voi olla haastavaa löytää toisensa joukkueiden tungoksessa.
- Joukkueen jäsenillä voisi olla samanlaiset asusteet, joista kaverit tunnistaa.
Hyvä idea voisi olla myös joku tunnushuuto, Lakka ehdottaa.
Lakalla on hyvät muistot viimevuotisesta Hese-kisojen finaalista Tampereen stadionilta.
- Pituushypyssä nähtiin pitkiä leiskautuksia, ja juoksurataa kierrettiin hyvällä meiningillä. Se päivä oli minulle myös hyvää verryttelyä seuraavan päivän Motonet GP-kisoihin, Lakka kertoi.
– Nuorena kannattaa harrastaa liikuntaa monipuolisesti päälajista riippumatta. Yleisurheilu on hyvä läpileikkaus liikunnan perustaidoista, joita tarvitaan kaikissa muissakin lajeissa, sAnoo aituri ja Hese-kisojen kummiurheilija Elmo Lakka.
HESBURGERIN VIESTINTÄPÄÄLLIKKÖ
Petteri
Pohjonen:
Hese-kisoissa on ilo olla mukana
Millä tavoin Hesburger on mukana sekä tukee ja sponsoroi Hese-kisojen järjestämistä? Ja miksi haluatte olla mukana nimenomaan tässä tapahtumassa?
Hesburgerin ja Suomen Urheiluliiton H-hetki -koululaisliikuntaohjelma ja Hese-kisat liikuttavat vuosittain 85 000 alakoululaista. Hesburgerille on kunnia-asia olla edistämässä lasten liikuntaa. Olemme liikuttaneet Suomen Urheiluliiton kanssa koululaisia jo 20 vuoden ajan, ja samalla Hese-kisat ovat muodostuneet meille tärkeäksi perinteeksi, jossa on ilo olla mukana. Vuosien varrella yhteistyömme on liikuttanut jo lähes miljoonaa nuorta!
Minkälainen tapahtuma mielestäsi Hese-kisat kaiken kaikkiaan on?
Tunnelman aistii parhaiten paikan päällä, kun koululaiset kisaavat innoissaan eri yleisurheilulajeissa, ja koulukaverit kannustavat toisiaan. Liikunnan riemu on käsin kosketeltavaa.
Millä tavoin kouluja voisi kannustaa osallistumaan Hese-kisoihin, ja mitä nimenomaan opettajat voisivat tehdä asian edistämiseksi?
Rohkeasti vaan mukaan! Toivomme, että opettajat innostavat kouluissa oppilaita liikunnan pariin ja ilmoittavat luokkansa Hese-kisoihin. Kisoihin osallistuminen on varmasti kokemus, josta oppilaille jää hieno muisto. Opettajille tarjoamme ohjelman kautta ympäri vuoden tukea yleisurheilun harjoittamiseen koulussa muun muassa erilaisten Hese-kisoihin valmistavien valmiiden harjoitteiden muodossa.
Minkälainen laji tai urheilumuoto yleisurheilu mielestäsi on, ja miksi sitä kannattaa harrastaa?
Hese-kisoissa juostaan, hypätään ja heitetään. Yleisurheilu kehittää kokonaisvaltaisesti liikunnan perustaitoja, ja yleisurheilulajit ovat samalla matalan kynnyksen lajeja, joita voi harrastaa vaikka omalla pihalla, puistossa tai urheilukentällä.
Miten Hese-kisoja voisi edelleen kehittää, ja voisiko tapahtumiin sisällyttää jotain muutakin kuin urheilua? Kehitämme koko ajan Hese-kisoja yhdessä Suomen Urheiluliiton kanssa. Hese-kisoissa on tärkeintä nimenomaan liikunnan riemu. Viime vuoden Hese-kisojen finaalissa paikan päällä oli myös sosiaalisen median vaikuttajia, jotka kisailivat toisiaan vastaan ja saivat innostuneen vastaanoton nuorten parissa.
Pitäisikö eri urheilulajien tehdä yhteistyötä nykyistä enemmän ja miten? Nuorille on hyvä tarjota eri lajivaihtoehtoja ja pitää kynnys liikunnan aloittamiseen mahdollisimman matalana.
Yleisurheilun KouluExtra
Lapsuus- ja nuoruusvaiheen
JOKAISELLA URHEILIJALLA ON OMA POLKUNSA
Urheilijan polku on tasapainottelua lajispesifin ja monipuolisen harjoittelun välillä. On itsestään selvää, että tietyssä lajissa edistyminen edellyttää juuri kyseisen lajin erityistä harjoittelua. Toisaalta myös monipuolisen harjoittelun eduista on vahvaa näyttöä. Spesifiä harjoittelua ei kuitenkaan tule nähdä monipuolisen harjoittelun vastakohtana, pikemminkin kyse on toinen toisiaan täydentävistä kolikon eri puolista. Spesifiä harjoittelua tarvitaan muun muassa sen vuoksi, että hermosoluyhteydet vahvistuvat ja monipuolinen harjoittelu puolestaan luo uusia hermosoluyhteyksiä ja pitää uudet aivosolut hengissä. Maailman huipulta löytyy esimerkkejä sekä varhain erikoistuneista että monilajitaustaisista urheilijoista, joten ei voida sanoa jommankumman polun olevan väärän. Arne Güllichin meta-analyysi tarkasteli yli 6000 huippu-urheilijan taustoja. Noin kolme neljäsosaa eliittiurheilijoista omasi monilajitaustan ja noin yksi neljäsosa oli erikoistunut omaan lajiinsa varhain.
Näyttäisi vahvasti siltä, että monipuolinen ja -lajinen lapsuus- ja nuoruusvaihe on eduksi sekä kilpaurheilussa menestymisen että liikunnan elinikäisen harrastamisen kannalta. Monilajisen lapsuus- ja nuoruusvaiheen hyödyiksi mainitaan muun muassa rasitusvammojen välttäminen, itselle sopivan lajin todennäköisempi löytäminen ja oppimaan oppimisen taitojen kehittyminen. Urheilijan polut ovat kuitenkin aina hyvin yksilöllisiä ja lajienkin välillä on vaihtelua.
Yksi laadukkaan lapsuus- ja nuoruusvaiheiden urheiluvalmennuksen perustehtävistä on varmistaa liikunnallisten perustaitojen monipuolinen kehittyminen. Perustaitojen hallinnan on osoitettu toimivan eräänlaisena porttina urheiluharrastuksen viriämiseen. Lajitaitopätevyyseste kuvastaa tilannetta, jossa lapsi ei voi siirtyä tekemään vaativampia ja lajinomaisia harjoitteita, koska hänen liikunnalliset perustaitonsa eivät ole riittävällä tasolla. Pätevyyseste on myös yhteydessä elinikäiseen harrastamiseen ja fyysiseen aktiivisuuteen, sillä ilman perustaitoja vaativampien taitojen kehittäminen ei onnistu. Tutkimusten mukaan lapsilla korkea liikunnallisten perustaitojen taso on yhteydessä fyysisen aktiivisuuden määrään. Jos lapsi ei osaa juosta, hypätä tai heittää, niin kuinka todennäköisesti hän alkaa harrastamaan yleisurheilua? Toisin päin ajateltuna yleisurheilu kaikessa monipuolisuudessaan on erinomaisen hyvä harrastusmuoto minkä tahansa lajin urheilijalle.
SIIRTOVAIKUTUKSEN MONET KASVOT
Perustaitojen
hallinnan on osoitettu toimivan eräänlaisena porttina urheiluharrastuksen viriämiseen.”
Monipuolisen harjoitteluvaateen taustalta löytyvät usein siirtovaikutukseen nojaavat perustelut. Siirtovaikutus kuvastaa jonkin asian vaikutusta toiseen asiaan. Siirtovaikutus voi olla luonteeltaan positiivista, negatiivista tai bilateraalista. Siirtovaikutus on positiivista, kun aikaisemmin opittu taito helpottaa uuden taidon oppimista, ja negatiivista kun opittu taito häiritsee uuden oppimista. Bilateraalinen siirtovaikutus on siirtovaikutusta raajojen välillä. Siirtovaikutus ei ole ainoastaan aikaisemmin opitun vaikutusta myöhemmin opittavaan, vaan myös myöhemmin opeteltu taito voi vaikuttaa joko positiivisesti tai negatiivisesti aikaisemmin opittuun. Liikkeen muodon siirtovaikutus, eli niin kutsuttu motorinen siirtovaikutus on siirtovaikutuksen muodoista se kaikista tunnetuin. Samankaltaiset liikemallit vaikuttavat toisiinsa. Esimerkiksi käsipallon heitto ja keihäänheitto ovat koordinatiivisesti lähellä toisiaan. Jan Zelezny ja Oliver Helander ovat varmaan hyötyneet keihään-
heittourallaan nuoruuden käsipalloharrastuksistaan. Vastaavalla dynamiikalla koripallossa opittu ponnistaminen helpottaa korkeushypyn ponnistuksen opettelua, kuten vaikkapa korkeushypyn maailmanmestarin Donald Thomasin tapauksessa. Monissa urheilulajeissa havainnointi on hyvin samanlaista. Havaintojen siirtovaikutus liittyy muun muassa katsekäyttäytymiseen. Huippusuorittajilla on havaittu niin sanottu quiet eye-ilmiö, joka tarkoittaa katseen rauhoittumista paikalleen juuri ennen suorituksen kriittistä hetkeä. Sami Reunanen havaitsi pro gradu työssään eliittiheittäjillä quiet eye -ilmiön. Yli kasikympin heittäjien katse kiinnittyi vetovaiheessa yhteen paikkaan, kun se kuu-
denkympin heittäjillä hypähteli sinne tänne. Opettelemalla katseen rauhoittamista vaikkapa koripallossa edesautetaan tuloksekkaan yleisurheiluheittämisen oppimista. Yksi osa havainnointia on etäisyyksien arvioiminen. Kaikki lajit, joissa on yliastumisen riski, sisältävät etäisyyksien arviointia, toisin sanoen urheilijan oman sijainnin ja ponnistus- tai heittoviivan välimatkan jatkuvaa arviointia. Estejuoksun yksi keskeinen elementti on oman etäisyyden esteelle arviointi ja tähän arviointiin perustuva oma voimia säästävä vauhdinjako. Havainnointivaatimuksiltaan telinevoimistelun hyppy on samankaltainen kuin useimmat yleisurheilun hyppy- tai heittolajit. Parkour on hyvä esimerkki lajista, joka kehittää esimerkiksi estejuoksussa tarvittavia havainnointitaitoja.
Käsitteiden siirtovaikutus liittyy samankaltaisuuksiin säännöissä, strategioissa, suorituksissa ja tekniikoissa. Pituushypyn ja kolmiloikan perusidea on sama; juoksuvauhdista ponnistus lankulta, ilmalento ja alastulo. Näiden lajien ristiinpölytys hyödyttää kumpaakin lajia.
tu voima auttaa heittolajeissa, voimistelussa kehitetty nivelliikkuvuus helpottaa aitojen ylittämistä jne. Koetun pätevyyden siirtovaikutuksella tarkoitetaan psyykkisten ominaisuuksien siirtymistä lajista toiseen. Toisessa lajissa hankittu itseluottamus siirtyy urheilijan matkassa lajista toiseen. Itseluottamuksen ohella muita siirtovaikutuksen alaisia psyykkisiä ominaisuuksia ovat kurinalaisuus, itsekontrolli, sinnikkyys, joustavuus, kommunikointi, toisista huolehtiminen, suhtautuminen voittoihin ja tappioihin sekä vastustajan ja tuomareiden kunnioittaminen.
VAIHTELU JA UUSIEN ASIOIDEN OPPIMINEN PITÄVÄT AIVOT KUNNOSSA
Vaihtelu ja uusien asioiden oppiminen pitävät aivot kunnossa.”
Fyysisten ominaisuuksien siirtovaikutus on helposti ymmärrettävissä. Jossain lajissa hankitut fyysiset ominaisuudet siirtyvät toiseen lajiin. Hiihtäjä hankki kestävyyttään juoksemalla. Painonnostossa hankit-
Yksi monipuolisen harjoittelun kiistattomista eduista on sen tarjoama vaihtelu ja useiden eri taitojen oppiminen. Ihmisaivojen harmaalla aineella on todettu olevan yhteyttä muun muassa urheilulliseen, kognitiiviseen ja musiikilliseen suorituskykyyn sekä pitkäkestoiseen muistiin. Harmaa aine alkaa vähenemään noin kahdeksannesta ikävuodesta eteenpäin. Aivotutkimus osoittaa, että tätä ikääntymisen haittavaikutusta voidaan hidastaa opettelemalla uusia taitoja. Liikevarastolla ja harmaan aineen määrällä ja tiheydellä on po-
Päätöksentekotaitojen kannalta hyviä harjoitusmuotoja ovat erilaiset pelit ja leikit, joissa tehdään valintoja”
sitiivinen yhteys. Hieman oikaisten voidaan sanoa, että mitä enemmän temppuja osaa, sitä paremmin aivot voivat. Taitojen valmentaminen on pitkälti aivojen valmentamista. Vaihtelun elementin sisältävä taitoharjoittelu tehostaa tiedonkulkua aivojen ja kehon välillä, kortikospinaalinen herkkyys lisääntyy.
MITÄ TAITOREPPUUN KANNATTAA KERÄTÄ?
Liikuntasuoritukset koostuvat aina havainnosta, päätöksenteosta ja toiminnasta. Monipuolisen harjoittelun tarkoituksena on tukea kaikkien näiden tekijöiden kehittymistä.
Havaintomotoristen taitojen avulla urheilija hyödyntää aistien välityksellä sekä omasta kehosta että ympäristöstä kerättyä tietoa. Erityisen merkityksellistä on kyetä aistimaan kehon nivelten asentoja. Tämä kyky selittää eliittiurheilijoiden menestystä enemmän kuin lajispesifien harjoitteluvuosien määrä. Mahdollisimman runsas määrä kokemuksia erilaisista liikkeistä kehittää tätä kehonhallinnan ydinelementtiä. Liikkuminen erilaisissa ympäristöissä on erinomaista havaintomotoriikan kehittämistä.
Päätöksentekotaitojen kannalta hyviä harjoitusmuotoja ovat erilaiset pelit ja leikit, joissa tehdään valintoja.
Edellä mainitut liikunnalliset perustaidot muodostavat nimensä mukaisesti perustan varsinaisten lajitaitojen kehittymiselle. Yleisurheilun kannalta keskeisimmät perustaidot ovat juokseminen, hyppääminen ja heittäminen.
Artikkeli on julkaistu aiemmin Huippuurheilu-uutisten numerossa 2/2024
Teksti Sami Kalaja Liikunnan työelämäprofessori, Jyväskylän yliopisto Kuvat SUL
LÄHTEET:
Güllich, A. (2018). Sport-specific and non-specific practice of strong and weak responders in junior and senior elite athletics – A matched-pairs analysis. Journal of Sports Sciences March 201836(19):1-9.
Han J., Waddington G., Anson J., Adams R. (2015). Level of competitive success achieved by elite athletes and multi-joint proprioceptive ability. J. Sci. Med. Sport 18 77–81. 10.1016/j.jsams.2013.11.013
Hulteen, R. M., Morgan, P. J., Barnett, L. M., Stodden, D. F., & Lubans, D. R. (2018). Development of Foundational Movement Skills: A Conceptual Model for Physical Activity across the Lifespan. Sports Medicine, 48, Article No. 1533-1540. Kalaja, S. (2020). Ominaisuuksien ja lajitaitojen kehittäminen. Teoksessa Suomen Olympiakomitea (toim.) Kehity huippu-urheilijaksi. Suomen olympiakomitea. Kalaja, S. & Kalaja, T. (2022). Kehonhallinta – liikuntataitojen oppiminen ja harjoittelu. VK-kustannus.
Marcori AJ, Okazaki VHA. (2019). Motor repertoire and gray matter plasticity: Is there a link? Med Hypotheses. 2019 Sep;130:109261. Reunanen, S. (2024). Keihäänheittäjien katsekäyttäytyminen heittosuorituksen aikana. Liikuntapedagogiikan pro gradu. Jyväskylän yliopisto. Wormhaudt, R. , Savelsbergh, G., Teunissen, J. & Davids, K. (2018). The Athletic Skills Model. Routledge.
Yleisurheilun
Vaasan kouluissa viestikarnevaaleilla valtava vetovoima
Vaasan kouluissa on noussut viestikarnevaalikuume. Viime syksynä järjestettiin Vaasassa Kaarlen kentällä paikallinen sukkulaviestitapahtuma, jossa juoksi peräti 650 Vaasan koululaista. Tapahtumassa oli sarjat ala-asteille (1.–4. ja 5.–6. luokille), yläasteille ja toisen asteen kouluille. Lajina oli 16 x 80 metrin viesti. Joukkueissa oli kahdeksan poikaa ja kahdeksan tyttöä.
Vaasalainen Isolahden koulu osallistui viime toukokuussa viidennen ja kuudennen luokan oppilaista kootulla joukkueella Helsingin Olympiastadionilla pidettyyn kouluviestikarnevaalin finaaliin. Oppilaat tekivät finaalipäivästä videon, jonka koko koulu myöhemmin katsoi. Kun finaaleita juostiin Helsingissä, Isolahden koulun muut oppilaat kirmailivat samaan aikaan innoissaan koulun pihalla sukkulaviestejä.
– Vaasalaiset ovat jo ostaneet junaliput ensi toukokuussa Olympiastadionilla pidettävään finaaliin. Kun paikallistapahtuma viime syyskuussa sujui tosi hyvin, oppilaat suorastaan vaativat opettajalta, että finaaliin Helsinkiin on päästävä. Koulun oppilaat olivat harjoitelleet paikallistapahtumaan jo kesällä, hehkuttaa Kouluviestikarnevaalin toiminnanjohtaja Riitta Pääjärvi-Myllyaho.
Ensimmäinen suomenkielisten koulujen viestikarnevaalien finaali järjestettiin vuonna 2017 nimenomaan Vaasassa. Sen jälkeen finaaleita on pidetty Tampereella ja Helsingissä. YLE televisioi tapahtuman vuosina 2017 ja 2019.
– Viime vuoden tapahtuma Olympiastadionilla onnistui loistavasti. Juoksijoita oli 1800 ja yhteensä paikalla oli 4000 oppilasta, Pääjärvi-Myllyaho kertoo.
Toisen asteen 4 x 800 metrin sekaviestissä juoksivat muun muassa Elle Ceder, Oliver Asikainen, Rasmus Laapas ja Joona Heiskanen, jotka menestyvät mainiosti kansallisella tasolla aikuisten sarjoissa.
Tarkoituksena on, että myös viestijoukkueisiin kuulumattomat oppilaat pääsevät nauttimaan tekemisen riemusta. Leikkimielisessä huutosakkikilpailussa voidaan kannustaa joukkueita esimerkiksi huutamalla, laulamalla, soittamalla, tanssimalla, piirtämällä, maalaamalla ja rakentamalla.
JOKAISELLE PAIKKAKUNNALLE PITÄISI SAADA
KOULUVIESTIKARNEVAALI
Paikallistapahtumia järjestetään ympäri Suomen ja niihin osallistuu vuosittain yhteensä noin 15 000 oppilasta. Kaikki koulut pääsevät juoksemaan finaaliin.
– Olemme kannustaneet kouluja tuomaan finaaliin useita joukkueita, jotta ei tarvitsisi karsia halukkaita juoksijoita pois.
– Yritämme saada entistä enemmän paikallistapahtumia. Jokaiselle paikkakunnalle pitäisi saada kouluviestikarnevaali.
Tapahtumiin on helppo saada tukijoilta pieniä lahjoituksia, jotka ovat tärkeitä palkintoja koululaisille. Kouluviestikarnevaali on myös seuroille valtava mahdollisuus saada lisää yleisurheilun harrastajia, Pääjärvi-Myllyaho sanoo.
Kouluviestikarnevaalin esikuva on vuodesta 1961 lähtien järjestetty ruotsinkielisten koulujen Stafettkarnevalen.
– Stafettkarnevalenin isä Carl-Olaf Homen on ollut monesti paikalla kouluviestikarnevaalissa ja tykännyt paljon siitä, että vihdoin myös suomenkielisillä kouluilla on oma viestitapahtuma. Esimerkiksi Mustasaaren ruotsinkielinen koulu on osallistunut Vaasan paikallistapahtumaan peräti neljällä joukkueella valmistautumisena Stafettkarnevaleniin, Pääjärvi-Myllyaho kertoo.
Kuudes kouluviestikarnevaalin finaali järjestetään 14.5.2025 Helsingin Olympiastadionilla. Kouluviestikarnevaalissa on tänä vuonna viisi sarjaa: 1.–2.-luokat, 3.–4.-luokat, 5.–6.-luokat, yläasteet ja toisen asteen oppilaitokset. Kaikissa sarjoissa on sukkulaviesti 16 x 80 metriä sekä ruotsalaisviesti (100+200+300+400 metriä). Lisäksi yläasteilla ja toisen asteen kouluilla on 4 x 800 metriä.
Teksti Jyrki Repola
KOULUVIESTIKARNEVAALI KUTSUU OLYMPIASTADIONILLE
Kouluviestikarnevaali lyhyesti:
KAIKILLE AVOIN, Olympiastadioilla ke 14.5.2025
Sarjat ja lajit:
Alakoulujen sarjat 1-2 lk ja 3-4 lk:
1) Sukkulaviesti 16 x 80 m (8T +8P)
2) 4 x 100 m (2T+2P, järjestys vapaa)
Alakoulusarja 5-6 lk:
1) Sukkulaviesti 16 x 80 m (8T +8P)
2) Ruotsalaisviesti 4 x 100m+200m+300m+400m (PTTP)
Yläkoulusarja:
1) Sukkulaviesti 16 x 80 m (8T +8P)
2) Ruotsalaisviesti 4 x 100m+200m+300m+400m (PTTP)
3) 4 x 800 m (2T+2P, järjestys vapaa)
Toisen asteen sarja:
1) Sukkulaviesti 16 x 80 m (8T +8P)
2) Ruotsalaisviesti 4 x 100m+200m+300m+400m (PTTP)
3) 4 x 800 m (2T+2P, järjestys vapaa)
Kouluviestikarnevaali on kaikille koululaisille tarkoitettu iloa pursuva liikuntatapahtuma, jonka tavoitteena on lisätä lasten ja nuorten liikettä ja yhteisöllisyyttä kouluissa. Tapahtuma on kaikille kouluille avoin.
Kouluviestikarnevaali on myös osa Liikkuvaa Koulua ja Liikkuvaa Opiskelua. Tapahtumassa ei ole kyse vain juoksemisesta ja fyysisestä kunnosta, vaan myös luovuudesta ja henkisestä hyvinvoinnista. Kouluviestikarnevaalissa jokaiselle löytyy oma roolinsa ja paikkansa, joko juoksujoukkueessa tai Huutosakissa. Kannustajille järjestetään myös oheistoimintaa tornipihalla.
Suomenkielisille koululaisille on järjestetty sekä paikallisia että alueellisia Kouluviestikarnevaaleja eri puolilla maata vuodesta 2012 lähtien. Vuositasolla Kouluviestikarnevaali liikuttaa n. 15000 lasta.
Viime kevään tapahtumassa osanottajia oli useita tuhansia ja palautteen mukaan kaikki viihtyivät erinomaisesti ja nauttivat tapahtuman tunnelmasta. Kilpailijoille jäi erityisen hyvin mieleen ainutlaatuinen kannustus suorituksen aikana, sellaista kannustusta kokee vain Kouluviestikarnevaalissa!
Myös avausmarssi ja huippu-urheilijoiden vierailut jäivät monille mieleen positiivisina kokemuksina.
Kouluviestikarnevaalin konsepti innostaa lapsia ja nuoria juoksemaan, sillä yhdessä on kiva osallistua! Suomi ja Suomen urheilu tarvitsee aktiivisia, hyväkuntoisia ja osallistuvia kansalaisia, ja tähän Kouluviestikarnevaali kannustaa.
Parhaat joukkueet sekä radalla että Huutosakeissa palkitaan.
Suomenkielisen Kouluviestikarnevaalin
Tukisäätiö auttaa paikallisten tapahtumien järjestelyissä.
Lisätietoja:
Riitta Pääjärvi-Myllyaho riitta.paajarvi@kouluviestikarnevaali.fi
Jarmo Rasi, jarmo.rasi@kouluviestikarnevaali.fi
leirikoulut
Pajulahdessa ja Kisakalliossa
Kirjat nurkkaan ja penaalit kiinni. Aktiiviset leirikoulut tarjoavat yhdessäolon riemua, huippuolosuhteet ja uusia elämyksiä.
Liikunnan iloa 2025
EURAJOEN KUNTA
liikuntatoimi p. 044 3124 267 jarmo.olli@eurajoki.fi
www.eurajoki.fi
Jäähallintie 7
HAAPAJÄRVEN KAUPUNKI
EURAJOEN KUNTA
Liikuntapalvelut p. 044 4456202
Hinta alkaen 125€/hlö
Lisätietoja leirikoulut@kolmekampusta.fi
KAUHAVAN KAUPUNKI
Liikuntapalvelut
Liikuntatoimi 050-5054461 katja.kankaansyrja@kauhava.fi jyrki.peltokangas@kauhava.fi p. 044 4834 242, www.kauhava.fi Päämajantaival 2, 62375 Ylihärmä
KRISTIINANKAUPUNKI
liikuntatoimi p. 044 3124 267 jarmo.olli@eurajoki.fi
Liikuntakoordinaattori Niilo Piiponniemi niilo.piiponniemi@haapajarvi.fi
www.eurajoki.fi
Liikunta / uimahalli p. 040 5244 418 anders.wahlberg@krs.fi uimahalli@krs.fi
Uimahalli p. 044 4456211
Jäähallintie 7
www.haapajarvi.fi
PL 4, 85801 Haapajärvi
HAMINAN KAUPUNKI
Liikuntapalvelut
Osallisuus- ja liikuntakoordinaattori
Kirsi Forsell 040 p. 1991 491 kirsi.forsell@hamina.fi www.hamina.fi
Puistokatu 1, 49400 Hamina
www.kristiinankaupunki.fi
PL 13, 64101 Kristiinankaupunki
KRISTIINANKAUPUNKI
PERHON KUNTA
Liikunta / uimahalli p. 040 5244 418 anders.wahlberg@krs.fi uimahalli@krs.fi
Nuoriso- ja vapaa-aikatoimi p. 040 5289 971
www.kristiinankaupunki.fi
www.perho.com
Keskustie 2, 69950 Perho
PL 13, 64101 Kristiinankaupunki
HAMINAN KAUPUNKI
HYVINKÄÄN KAUPUNKI
Liikuntapalvelut
Liikuntapalvelut p. 019 45911
Osallisuus- ja liikuntakoordinaattori
Liikuntapäällikkö
VIEREMÄN KUNTA
Kirsi Forsell 040 p. 1991 491 kirsi.forsell@hamina.fi www.hamina.fi
Jarmo Vakkila p. 040 8094 386 jarmo.vakkila@hyvinkaa.fi
Kankurinkatu 4-6, 05800 Hyvinkää
Puistokatu 1, 49400 Hamina
KUHMON KAUPUNKI
Liikuntapalvelut
Kunnossapitopäällikkö, kadut, liikuntapalvelut
Tero Uhlbäck p. 044 7255 263 tero.uhlback@kuhmo.fi www.kuhmo.fi, PL 15, 88901 Kuhmo
Liikuntatoimi p. 040 5187 370 Liikuntasihteeri Sari Kautto sari.kautto@vierema.fi www.vierema.fi
Myllyjärventie 1, 74200 Vieremä
VIMPELIN KUNTA
Vapaa-aikatoimi p. 044 4659 490 ari.takala@vimpeli.fi www.vimpeli.fi
Patruunantie 15, 62800 Vimpeli
LEIRIKOULU
joka muistetaan!
Vauhtia ja ikimuistoisia elämyksiä, vuodenajasta riippumattaSavonlinnan järvimaisemissa!
Leirikoulupakettimme sisältää jo kaiken ja mikä parasta, kaikki varaukset hoituvat samasta paikasta.
Monipuoliset ohjelmat suunnittelemme toiveidenne mukaan. Samalla reissulla tutustut vaikkapa Olavinlinnaan tai Suomen Metsämuseo Lustoon.
talvileirikoulut alk. 80 € /vrk
sport span riemuja!
seikkailuja ja elämyksiä!
SPORT SPAN RIEMUJA
Ota yhteyttä: myynti@tanhuvaara.fi
talvileirikoulut alk. 50 €/vrk
Tanhuvaara Sport Resort • Moinsalmentie 1042, 57230 Savonlinna puh. 015 582 0000 • info@tanhuvaara.fi
Tutustu lisää: tanhuvaara.fi
