Spurtti News 1/2024

Onnisen 5 vinkkiä omatoimi-

Voitto Onnisen aktiivisuushaaste – 5 vinkkiä omatoimiharjoitteluun

Ella Rautawaara tähtää kansainväliselle huipulle

Enni Virjoselle

seitsenottelu on seitsemän mahdollisuutta onnistua

Pohjola Seuracup sytyttää joukkuehengen

Tervetuloa

Tampereelle ja Youth Athletics Gamesiin

Hae huippukokemus ja oppia, tule Nestlé Yleisurheilukouluun!

Tanja Niemi

Suomen Urheiluliitto

Yleisurheilu – ylivertainen ykköslaji, kehittävä kakkoslaji

Kun Suomi pysyy liikkeessä, kaikki kyllä järjestyy.

Mitä sinulle tulee mieleen Mikko Rantasesta? Arvatenkin ensimmäinen mielleyhtymä on jääkiekko ja hänen NHL-seuransa Colorado Avalanche. Mahdollisesti saatat jopa tietää Mikon viime kauden huiman yli 100 tehopisteen saavutuksen. Entä mitä sinulle tulee mieleen Linda Sällströmistä? Ehkäpä jalkapallo, Helmarit ja lause: ”maajoukkueen kaikkien aikojen tehokkain maalintekijä”. Tiedätkö, mikä yhdistää Mikkoa ja Lindaa? He ovat molemmat harrastaneet yleisurheilua toisena lajina, Linda 19-vuotiaaksi ja Mikko 12-vuotiaaksi asti.

Yleisurheilun joustava harrastamisen ja kilpailemisen malli mahdollistaa yleisurheilun harrastamisen pää- tai sivulajina. Monipuolisuus luo edellytykset ylivertaisuudelle ykköslajina ja samalla kehittävänä kakkoslajina. Vaikka kilpailuita ja harjoituskertoja yleisurheilun parissa kertyisi viikoittain hieman vähemmän tai vain osan aikaa vuodesta, yleisurheiluharjoittelu kehittää nopeutta, voimaa, kestävyyttä sekä juoksu-, hyppy- ja heittotaitoa. Siis ominaisuuksia ja taitoja, joista on hyötyä monessa muussakin lajissa.

Yleisurheilun parissa saa kokea yksilö- ja joukkueurheilun parhaat puolet, ja siinä piileekin yleisurheilun hienous. Harjoittelu tapahtuu pääosin ryhmässä kavereiden kanssa, mutta treenaaminen onnistuu myös itsenäisesti. Kilpailuissa on mahdollista mitellä omia ennätyksiään vastaan sentteinä ja sekunteina tai rinta rinnan kilvoitella kilpakumppanin kanssa voitosta. Ystävät ovat kilpailuissa vierellä, vaikka itse vastataan omasta tuloksesta. Välillä mukavinta on kuitenkin kilpailla kavereiden kanssa joukkueena viesteissä tai Seuracupissa.

Jos Seuracup ei ole sinulle vielä kilpailumuotona tuttu, löydät tästä lehdestä lisätietoa siitä ja muista lasten yleisurheilun tapahtumista, kuten YAG:sta ja Lajikarnevaaleista. Lehdestä löydät myös tietoa Tulevat Tähdet -monipuolisuuskilpailusta, jossa kaikki 9–13-vuotiaat yleisurheilijat ovat tulevia tähtiä. Juttujen avulla pääset myös tutustumaan nuoriin urheilijoihin, kuten Enni Virjoseen ja Ella Rautawaaraan sekä heidän ajatuksiinsa.

Mukavia hetkiä yleisurheiluharjoitusten ja -kilpailuiden parissa!

Päätoimittaja Ritva Immonen, ritva.immonen@sul.fi

Toimitussihteeri Tapio Nevalainen, tapio.nevalainen@sul.fi

Taitto ja ulkoasu Erja Lehto / Mainospiste Erja Lehto

Kannen kuva Vesa-Matti Väärä

Julkaisija Suomen Urheiluliitto ry, Valimotie 10, 00380 Helsinki

Kustantaja Track & Field Finland Oy, Valimotie 10, 00380 Helsinki

Painopaikka Grano

Spurtin jakelu Spurtti News -lehti ilmestyy kaksi kertaa vuodessa, syksyllä ja keväällä. Kevään lehti lähetetään 8–13-vuotiaille yleisurheilulisenssin haltijoille (1 lehti/ talous). Syksyn lehti ilmestyy vain digitaalisena ja löytyy osoitteesta: www.yleisurheilu.fi/nuorisojulkaisut/ Kevään lehti postitetaan SUL:n lisenssirekisterin osoitteistolla. www.yleisurheilu.fi Lehti ilmestyy 2 kertaa vuodessa

Spurtin osoitteenmuutokset Yhteystietojen muutoksista ilmoitus seuran yhteyshenkilölle, joka päivittää tiedot lisenssirekisteriin.

Hyödynnä kansallinen Seurakisapäivä

– tarjoa lapselle yleisurheilun kisakokemus

3 Pääkirjoitus

5 Kansallinen Seurakisapäivä 22.5.2024 – tarjoa lapselle yleisurheilun kisakokemus

6 Tulevaisuuden Tähdet: Monipuolisuuskilpailussa eivät haasteet lopu

7 Arvokilpailukalenteri 2024

8 Henkilökuva: Enni Virjoselle seitsenottelu on mahdollisuuksien laji

14 Youth Athletics Games. Tampereen YAG:hen odotellaan 2000 osallistujaa

18 Pohjola Seuracup: Ennätyksiä, hyvää joukkuehenkeä, hauskoja bussimatkoja

22 Katso 5 vinkkiä omatoimiharjoitteluun ja kokeile Voitto Onnisen aktiivisuushaastetta

24 Voitto Onnisen aktiivisuushaaste

26 Henkilökuva: Ella Rautawaara tähtää kilpakävelyn huipulle

32 Lajikarnevaalit heinäkuun alussa 2024. Tarjolla on viisi päivää oppia, kisoja ja kivoja kokemuksia.

38 Kirje: Mitä yleisurheilu tarjoaa?

39 Miksi kannattaa valita yleisurheilu

42 Nestlé Yleisurheilukoulut: Oppia, liikettä ja hyvää tunnelmaa

Toukokuun 22. päivä on syytä panna muistiin, jos haluaa tarjota lapsille yleisurheilukokemuksen. Se on kansallinen Seurakisapäivä, mikä tarkoittaa, että eri puolilla Suomea järjestetään tuolloin alle kouluikäisille ja koulun aloittaneille lapsille tarkoitettuja yleisurheilun Seurakisoja.

Seurakisa on Metsä Groupin tukema matalankynnyksen yleisurheilukilpailu.

Se ei ole virallinen kilpailu, vaan lapsia varten tehty kilpailutapahtuma, jossa kilpailemista voi turvallisesti kokeilla. Seurakisoja järjestää vuosittain noin 300 seuraa. Kilpailut löytyvät kilpailukalenteri.fi -palvelusta.

– Kilpailukalenteriin kilpailunsa ilmoittaneet ja vähintään neljä Seurakisaa kesällä järjestävät seurat saavat Metsä Groupilta lapsille ilmaiset mitalit ja Suomen Urheiluliitolta (SUL) koulutusedun ohjaaja- ja valmentajakoulutuksiin, kertoo SUL:n seurapalvelupäällikkö Tapio Rajamäki.

Tavoitteena paljon toistoja ja kisasuorituksia

Rajamäen mukaan Seurakisoja on jat-

kossa tarjolla myös ympäri vuoden.

– Seuroja kannustetaan järjestämään Seurakisoja ympäri vuoden urheilukentän lisäksi hallissa, maastossa, puistossa, koulun pihalla, ostoskeskuksessa tai muussa sopivassa paikassa, Rajamäki sanoo.

– Seurakisoissa ajatuksena on tehdä paljon toistoja ja erilaisia leikkimielisiä kisasuorituksia. Yleisurheilu. fi -sivustolle (https://www.yleisurheilu. fi/seurakisat/) on koottu vinkkejä siitä, mitä kaikkea Seurakisat voivat sisältää alle kouluikäisille sekä 7-vuotiaille ja sitä vanhemmille lapsille.

Motonet GP-sarja alkaa

Yleisurheiluviikolla

Seurakisapäivä on osa 20.–26. toukokuuta järjestettävää Yleisurheiluviikkoa. Sen aikana seuroja kannustetaan järjestämään Seurakisoja ja tarjoamaan näin lapsille ja nuorille tilaisuuksia käydä tutustumassa seuran Yleisurheilukouluun. Yleisurheiluviikolla myös lukuisia kilpailuja mukaan lukien kesän kaksi ensimmäistä Ylen televisioimaa Moto-

net GP-kilpailua. Ne ovat Jyväskylässä (22.5.) ja Lahdessa (24.5.).

Tulevaisuuden tähtiurheilijat harjoittelevat ja kilpailevat monipuolisesti

Tiesitkö, että esimerkiksi moukarinheittäjä Silja Kosonen, seiväshyppääjä Wilma Murto ja kestävyysjuoksija Santtu Heikkinen ovat kilpailleet lapsena erittäin monipuolisesti?

3000 metrin halliratojen Suomen ennätyksen tammikuussa juosseelta Santtu Heikkiseltä löytyy kilpailutuloksia kaikista P13-sarjan virallisista lajeista. Sen lisäksi, että Santtu on kilpaillut monissa eri lajeissa, hän on myös harjoitellut monipuolisesti.

Laaja-alaisesta harjoittelusta kertoo hänen erinomaiset kilpailutuloksensa eri lajeissa.

Tulevat Tähdet -monipuolisuuskilpailussa Santtu olisi kerännyt P13-sarjassa hurjat 53 pistettä ja viisi tähteä! Silja ja Wilma eivät jää Santulle paljoa heikommaksi. T10-sarjassa Wilma olisi kerännyt mahtavat 30 pistettä ja Silja 28 pistettä.

Moni nykyisistä huippuyleisurheilijoista on harrastanut lapsuudessa

yleisurheilun lisäksi muitakin lajeja. Esimerkiksi keihäänheittäjä Oliver Helander on pelannut käsipalloa, kestävyysjuoksija Topi Raitanen on suunnistanut ja moniottelija Saga Vanninen on pelannut jalkapalloa. Lapsuuden monipuolinen urheilutausta voi siis rakentua monilajisen yleisurheiluharrastamisen ja monilajisen urheilemisen kautta, minkä joustava yksilölaji mahdollistaa.

Näillä nykyhuipuilla ei vielä lapsuudessa ollut valtakunnallista monipuolisuuskilpailua, mutta siitä huolimatta he ovat harjoitelleet ja kilpailleet paljon ja eri lajeissa. Monipuoliseen lapsuusvaiheen kilpailemiseen kannustaa uusi, viime vuonna julkaistu, yleisurheilun Tulevat Tähdet -monipuo-

lisuuskilpailu, joka on kalenterivuoden kestävä pistekilpailu. Pisteitä saa kilpailemalla eri yleisurheilulajeissa. Lisäpisteitä kertyy, jos tulokset ylittävät taitomerkkien A-, B- tai C-luokan tulokset. Tulevat Tähdet -monipuolisuuskilpailussa voi yrittää joka vuosi kasata edellisvuotta enemmän pisteitä ja saavuttaa uusia tähtitasoja. Lajivalikoima hieman kasvaa 9-vuotiaista 13-vuotiaisiin, ja taitomerkkien tulosrajat tiukkenevat ikäluokan mukaan, joten haastetta riittää joka vuodelle. Tutustu Tulevat Tähdet -monipuolisuuskilpailuun Tilastopajan ylläpitämällä tulossivulla https://www.tilastopaja.eu/fi/db/tulevattahdet.php ja tarkista, kuinka monta pistettä olet jo hallikauden aikana saanut kasaan!

Arvokilpailukalenteri

13.4. SM-maantiejuoksut Lahti

20.-21.4. Kilpakävelyn MM-joukkuemestaruuskilpailut Antalya, Turkki

4.-5.5. Viestinjuoksun MM-kilpailut Nassau, Bahama

5.5. SM-maastot Kotka

11.5. Helsinki City Running Day Helsinki

17.-25.5. Parayleisurheilun MM-kisat Kobe, Japani

18.-19.5. PM-kisat Tanska/Ruotsi

22.5. Motonet GP-kisat Jyväskylä

24.5. Motonet GP-kisat Lahti

25.-26.5. KLL Kalajoki

7.-12.6. EM-kilpailut Rooma, Italia

13.-16.6. Youth Athletics Games Tampere

15.-16.6. PM-moniottelut (M/N, M/N19-17) Reykjavik, Islanti

18.6. Paavo Nurmi Games Turku

22.6. Kuortane Games Kuortane

27.-30.6. Kalevan kisat Vaasa

4.-7.7 Karnevaalikilpailut -

17.7. Motonet GP-kisat Lappeenranta

18.-21.7. Nuorten EM-kilpailut (M/N17) Banska Bystrica, Slovakia

20.7. Motonet GP-kisat Joensuu

1.-11.8. Olympialaiset Pariisi, Ranska

2.-4.8. Nuorten SM-kilpailut (P/T15-14) Helsinki

2.-4.8. Nuorten SM-kilpailut (M/N22-19) Riihimäki

9.-11.8. Nuorten SM-kilpailut (M/N17-16) Savonlinna

10.-11.8. PM-nelimaaottelu M/N19 Tanska

17.8. Motonet GP-kisat Oulu

24.-25.8. SM-moniottelut Laitila & Uusikaupunki

25.8. Motonet GP-kisat Tampere

26.-31.8. Nuorten MM-kilpailut (M/N19) Lima, Peru

28.8.-8.9. Paralympialaiset Pariisi, Ranska

30.-31.8. Suomi-Ruotsi (M/N ja M/N17) Helsinki

31.8. Seuracupin finaalit -

7.-8.9. SM-viestit Espoo

14.9. SM-maraton Jyväskylä

21.9. SM-maantiekävelyt Pori

10.11. PM-maastot Vantaa

8.12. EM-maastot Antalya, Turkki

Osa tiedoista on voinut muuttua Lehden painoon menon jälkeen.

Päivitetty kalenteri löytyy www.yleisurheilu.fi/kilpailukalenterit/

Seitsemän mahdollisuutta onnistua

Teksti Tapio Nevalainen Kuvat Vesa-Matti Väärä

Seitsenottelun voi nähdä monella tapaa, haasteena tai huippulahjakkaan Enni Virjosen tapaan mahdollisuutena.

– Ajattelin niin, että siinä on seitsemän mahdollisuutta onnistua. Minusta se on aika hienoa. Tykkään onnistua ja kukapa ei. Ottelussahan onnistuu aina jossakin, Virjonen miettii. – Onhan ottelussa myös se haasteellisuus. Aina ei onnistu, ja siitä on pakko päästä yli.

Virjonen, 16, voitti talvella Tampereella viisiottelun 17-vuotiaiden Suomen mestaruuden SE-pistein 4287. Mustasaaressa nuorten SM-halleissa hän urakoi 17-vuotiaissa voitot 300 metrillä, 60 metrin aidoissa ja kuulantyönnössä.

60 metrin aitojen voitto heltisi SElukemin 8,20. Seitsenottelulajeissa korkeuden ja kuulan ennätykset kohenivat talven mittaan lukemiin 177 ja 15,68.

Tavoite on jatkaa samaan tahtiin ulkoratakaudella, jonka huipentavat heinäkuiset 18-vuotiaiden EM-kilpailut Banska Bystricassa Slovakiassa – Tavoite on kehittyä mahdollisimman monessa lajissa ja parantaa omaa keskimääräistä tulostasoa. Mieluiten tietysti ennätyksiä ja vielä reippaasti, Virjonen sanoo.

– Kisoista oman ikäluokan EMkilpailut on iso tavoite ja ekat Kalevan kisat. Niihin on kiva päästä sekä omanikäisten SM-kilpailut.

Virjosen pihalla syntyi ämpäreistä ja lapioista aitoja Kun isä on ex-pikajuoksija Tero Virjonen ja äiti ex-aituri Petra Virjonen (o.s. Larm), ei ole yllätys, että urheilukenttä

kävi Enni Virjoselle tutuksi jo varsin varhain.

– Pienestä asti on viety kentälle, ja olen tykännyt olla siellä. Kun vanhemmilla on osaamista asiasta, se ei ollut vain sitä, että hyppään pituushyppykasaan, vaan että koetapas hypätä niin, että nostat vaikka lantiota ylemmäs, Virjonen muistelee.

– Olen kuulemma myös rakennellut pihalla ämpäreistä ja lapioista aitoja ja juossut niitä pihalla. Sellainen oma tahto siihen on ollut koko ajan. Lapsena ja varhaisnuoruudessa Virjonen viihtyi myös telinevoimistelun parissa, jota harjoittelussa on mukana edelleen.

– Olen varmaan kaksivuotiaana ollut äiti–vauva-jumpassa, sitten ”tempputaaperoissa” ja telinevoimistelussa, jossa ajauduin kilparyhmään. Tykkäsin voimistelustakin, mutta jossain vaiheessa piti tehdä valinta.

Mikä houkutteli yleisurheilun pariin?

– Yleisurheilussa minulla on aina ollut selkeät tavoitteet. Haluan tosi korkealle. Voimistelussa ne olivat vähän pienemmät. Tykkäsin voimistelutreeneistä, mutta kisat olivat ehkä vähän pelottavia. Yksi syy oli sekin, että 179-senttisenä olen telinevoimistelijaksi pitkä, Virjonen sanoo.

Moniottelut ei välttämättä ole lopullinen valinta Yleisurheilussa moniotteluista on tullut luontevasti Virjosen laji, mutta se ei ole välttämättä se lopullinen.

– Meillä on aina ollut ajatuksena tehdä monipuolisesti kaikkia lajeja varsinkin, kun Enni on ollut kaikista lajeista kiinnostunut. Kun hän oli nuorempi, ei ollut mitään tietoista suunnitelmaa tähdätä moniotteluja kohden, Petra Virjonen kertoo.

– Nyt mennään moniottelut tähtäimenä ainakin seuraavat pari vuotta, mutta takaportti jätetään auki. Jos Enni jossain vaiheessa haluaa keskittyä johonkin yhteen lajiin, se on mahdollista.

Enni näkee samoin.

– Tämänhetkinen ajatus on se, että etenen seitsenottelulla. Tiedän urheilijoita, joista on tullut olympiavoittajia ottelutaustalla. Pidänkin avoimena, että jos joskus tuntuu, että joku laji sujuu hirveän hyvin, ja tekisi mieli vaihtaa siihen, en näe sille mitään estettä.

Nopea, hyvä hahmotuskyky ja vartalon hallinta

Tällä haavaa Virjonen erottuu ottelijana nopeudellaan, mutta myös tasaisuudellaan. Huonoja lajeja ei ole.

– Minä tykkään tosi paljon treenata kaikkia lajeja, eikä minulla näistä seitsemästä lajista ole yhtä ylitse muiden, Virjonen sanoo.

Petra Virjonen näkee tyttärensä vahvuudet ottelijana näin:

– Enni on tosi määrätietoinen. Hän tekee kaikki asiat urheilu edellä. Ennillä on hyvä kehon hahmotuskyky ja sitä kautta vartalon hallinta, joka tulee varmaan osin telinevoimistelusta. Hän on myös analyyttinen ja ottaa mielellään vastaan teknistä palautetta ja pystyy toteuttamaan korjausehdotuksia, Virjonen arvioi. Enni allekirjoittaa äitinsä arvion.

– Nopeus on vahvuus ja komppaan äitiä siinä, että olen aika analyyttinen ja haluan aina parantaa kaikkea. Kehitettävä kohde fyysisesti minusta on yleinen kestävyys.

Vannisen ennätykset houkuttimena

Nuorten sarjojen menestyksen myötä Virjonen on tottunut vertailuun Saga Vanniseen, jolta hän vei talvella halliviisiottelun ja 60 metrin SE:t. Seuraavana tulilinjalla lienee Vannisen viisi vuotta sitten tekemä 17-vuotiaiden seitsenottelun Suomen ennätys 5913. Vannisen tulokset ja niiden rikkominen on Virjoselle luonnollisesti kannustin, mutta vertailut hän jättää omaan arvoonsa.

– On se houkutin. Olen minä niitä tuloksia katsonut, mutta jokaisen ura menee omalla tavallaan, Virjonen muistuttaa.

Kehonhallinta on seitsenottelija Enni Virjosen vahvuuksia.

Juoksut ja nopeus kehityksen sydänasiat

Enni Virjosen harjoittelu etenee Petra Virjosen ohjauksessa ja yhteistyössä neljän lajivalmentajan kanssa. Korkeushypyssä Virjosta valmentajaa Susann Sundkvist, kuulantyönnössä Mika Lönnblad ja keihäänheitossa Raimo HukkanenLaaksonen

Lisäksi Virjonen käy kerran viikossa Jarno Koivusen vetämissä telinevoimisteluharjoituksissa yhdessä esimerkiksi Wilma Murron kanssa.

– Kauden aluksi on aina lajivalmentajien kanssa pohdittu, mitkä ovat ne asiat, joita kehitetään, mutta se varsinainen valmennuksen sisältö lajin sisällä on lajin valmentajien omassa harkinnassa, sanoo Petra Virjonen, joka rytmittää harjoittelun kokonaisuuden.

– Valmennus tähtää ainakin lähivuodet moniotteluun. Kun tunteja ei oikein kaikkeen riitä, tässä mennään juoksu ja nopeus edellä, eli vieläkin harjoitetaan enemmän valmiuksia, ja tekniikkaa on tehty vähemmän. Tämän vuoden aikana lajien tekniikkaharjoittelua on tullut hiukan enemmän.

Kovilla viikoilla 7–8 harjoitusta viikossa, kevyillä noin viisi Virjosella on kovilla viikoilla 7–8 harjoitusta viikossa ja kevyillä noin viisi.

– Meillä on viikossa yksi vähän pidempien juoksujen päivä. Se lähtee syksyllä siitä, että juostaan aerobista ja määriksiä sekä tehointervalleja, kun tullaan lähemmäksi kilpailukautta, Virjonen kertoo.

– Sitten on yksi sileän pikajuoksun ja aitojen päivä sekä yksi hyppypäivä (korkeus tai pituus) ja yksi heittopäivä (keihäs tai kuula). Sen lisäksi Enni käy telinevoimistelemassa, mikä on sellainen yleinen vartalonhallinta ja keskivartalotreeni sekä yläkropan voimatreeni. Lisäksi on yleisvoimaa.

Virjosen mukaan yhteen harjoitusviikkoon ei yritetä mahduttaa kaikkea.

– Tehdään asioita vähän niin kuin vuoroviikoin, Virjonen kertoo.

Enni Virjonen käy Kerttulin urheilulukiota, jossa on tarjolla aamuharjoitus neljänä aamuna viikossa. Tarpeen mukaan harjoitusaikaa on tarjolla joustavasti muulloinkin, eli opiskelun ja harjoittelun yhdistäminen onnistuu

Teksti Tapio Nevalainen Kuvat Vesa-Matti Väärä

– Arki menee sujuvasti, kun voi tehdä harjoituksia aamulla, ja lukkaria voi myös vähän säätää. Voi treenata päivällä, ettei tarvitse ahtautua halliin suurimpaan ryysikseen, Enni Virjonen sanoo.

Palautuminen ja huoltava harjoittelu toimivat Petra Virjosen mukaan hyvin.

– Enni pitää aika hyvin huolta siitä, että nukkuu riittävästi. Syksyllä otettiin palautukseen teemaksi, että Enni käy uimassa kerran viikossa aerobisena, palauttavana liikuntana. Kilpailukaudella tehdään vesijuoksua, Virjonen kertoo.

– Jalkajumpat ja muut kirjoitan ohjelmaan, että ne tulevat tehtyä. Se ei oikein onnistu, jos vain sanoo, että mene kotiin ja venyttele telkkarin ääressä.

Äiti–tytär-valmennussuhde

toimii

Petra Virjosen mielestä äiti–tytär-valmennussuhteessa on kiistattomia etuja.

– Kyllä vanhempana on paljon parempi hahmotus nuoren kokonaiskuormituksesta verrattuna siihen, ettei valmennettavana olisi oma lapsi. Aika paljon joustavammin pystyy myös suunnittelemaan treenejä, ja muutoksiakin on helpompi tehdä, Virjonen sanoo.

Onko kotiovi raja, jossa äiti muuttuu valmentajasta äidiksi ja treeneihin mennessä päinvastoin?

– Suomessa on paljon vanhempia, jotka valmentavat lastaan. Olen monesti seurannut mielenkiinnolla, kun heitä haastatellaan. Osa heistä osaa sanoa selkeästi, että kun ollaan harjoituksissa, äiti tai isä on valmentaja ja kotona sitten äiti tai isä. Minun nähdäkseni meillä ei niin jyrkkää rajaa ole, Virjonen arvioi.

– Näistä asioista keskustellaan paljon kotona ja vastaavasti treeneissä keskustellaan kaikenlaista hömppää, kuten, että Enni kysyy aina, että mitä tänään syötäisiin.

Enni Virjosen ja Petra Virjosen äiti–tytär-valmennussuhde toimii. – Moni osaa sanoa selkeästi, että kun ollaan harjoituksissa, äiti tai isä on valmentaja ja kotona sitten äiti tai isä. Minun nähdäkseni meillä ei niin jyrkkää rajaa ole, Petra Virjonen arvioi.

Tervetuloa Tampereelle

Youth Athletics Gamesiin!

Kannattaa tullaan Tampereelle ja Youth Athletics Gamesiin (YAG). Täällä on kiva kilpailla. Täältä saa hyviä muistoja, lupaa Tampereen Pyrinnön Silvia Lankinen yhdessä treenikavereidensa Beata Mahlamäen, Elias Eskolan ja Ryan Röörin kanssa.

Youth Athletics Games kilpaillaan Tampereen Ratinan kentällä 13.–16. kesäkuuta. Mukaan odotetaan jopa kahta tuhatta 9–17-vuotiasta yleisur-

heilijaa. Tunnelmasta on luvassa mainio, sillä kaikki lajit kilpaillaan Ratinan kentällä, joka on aivan kaupungin keskustassa. Kaikki palvelut ja hotellit ovat lähellä.

– Itse tykkään olla mukana näissä kisoissa, kun niissä on tosi paljon eri lajeja, joista voi valita, ja hyviä kilpakumppaneita, sanoo pikajuoksujen parissa viihtyvä Beata Mahlamäki, 13, joka harrastaa myös salibandyä.

– Ne ovat isot kisat, tuumii aituri Ryan Röör, 13, joka antaa ymmärtää,

että YAG:hen vetää nimenomaan isojen kisojen tunnelma.

– YAG:ssä on hauskaa. Hyviä muistoja kertyy, muistuttaa korkeushyppyyn mieltynyt Elias Eskola, 14, joka pelaa myös jalkapalloa.

Lankinen: Kaikkia kannustetaan tosi paljon

Antti Tulasalon valmentama nelikko tietää mistä puhuu. He ovat kilpailleet YAG:ssa ennenkin. Muistiin on jäänyt

Tampereen Pyrinnön treenit vetänyt Lotta Harala kilpaili omina juniorivuosinaan Finland

Junior Gamesissa (FJG), joka oli YAG:n edeltäjä. – Odotin niitä aina innolla, Harala sanoo.

eritoten kisamatkojen tunnelma niin bussissa kuin kentällä. Nelikko kiittelee myös seuran yhteishenkeä ja saamaansa kannustusta.

– Kaikkia kannustetaan tosi paljon, mikä on mukavaa, Lankinen summaa nelikon ajatukset.

Harala: Heittäydy tunnelmaan –kisadisko kuuluu iltaohjelmaan

Kun Spurtti News vieraili Tulasalon ryhmän harjoituksissa Pirkkahallissa, treenejä oli vetämässä huippu-urheilijavieras, aituri Lotta Harala. Hän kilpaili omina juniorivuosinaan Finland Junior Gamesissa (FJG), joka oli YAG:n edeltäjä. Muistot noista kisoista ovat edelleen väkevät.

– FJG oli vuoden isoin kisa, jossa kohtasivat kaikki sen ikäiset yleisurheilijat ympäri Suomen. Odotin niitä aina innolla, muistelee Harala, joka oli kotimaan kärkinimiä jo juniorina.

Valtakunnallisessa juniorien kohtaamisessa oli ja on Haralan mukaan paljon muutakin mieleenpainuvaa kuin kilpaileminen.

– Kisadisko oli ilman muuta FJG:n suurimpia kohokohtia. Kisoissa syntyi myös ystävyyssuhteita, jotka ovat säilyneet aina tähän päivään asti, Harala sanoo.

Tampereen YAG:hen tulevia nuoria Harala kehottaa nauttimaan tunnelmasta ja unohtamaan senttien ja sekuntien tuijottamisen.

– Tällaisessa kilpailussa kannattaa

heittäytyä ison kilpailun tunnelmaan, pyrkiä olemaan läsnä ja nauttimaan siitä. Kun jättää turhan jännityksen ja jäpittämisen, eikä vain mieti tuloksia, ne tulevat siellä positiivisena sivutuotteena, Harala neuvoo.

– Minulle Ratina on aina ollut suosikkikenttä ihan uran alusta pitäen eli koulujen välisistä kisoista alkaen. Ratinassa on hyvä rata tehdä kovia tuloksia, ja katsomoon mahtuu kannustajia.

Hakanen: Tavoitteena on yli 2000 osallistujaa

Tampereen Pyrinnön toiminnanjohtaja

Elisa Hakanen sanoo, että Pyrintö panostaa nelipäiväisessä YAG:ssä myös

oheistapahtumiin, kuten kisadiskoon.

– YAG:n oheistapahtumissa on mahdollisuus muodostaa kaverisuhteita, jotka voivat kestää läpi elämän, Hakanen komppaa Haralaa ja kertoo, että iltaohjelmaa toivoivat myös seuran omat urheilijat, kun he joutuvat nyt majoittumaan kotona. YAG on jo vuoden toinen yleisurheilun nuorten suurtapahtuma Tampereella.

– Tampere on tänä vuonna nuorisoyleisurheilun pääkaupunki, kun järjestimme talvella Tampere Junior Indoor Gamesin ja nyt kesällä YAG:n. Pyrinnöstä YAG:ssä kilpailee noin 150 urheilijaa, Hakanen arvioi.

Tampereella ei ole aiemmin kilpailtu Youth Athletics Gamesia. YAG:n edeltäjä Finlandia Junior Games oli Tampereella vuosina 1998 ja 2001.

– Tavoitteemme on saada YAG:hen ensimmäistä kertaa yli 2000 urheilijaa, Hakanen linjaa.

Teksti Tapio Nevalainen Kuvat Hannu Jukola

LAJIT JA SARJAT

https://youthathleticsgames.fi/ilmoittautuminen/

TORSTAI 13.6.2024

17-sarjan iltakisa – World Athletics Global Calendar -kilpailu

Sarja Ratalajit Kenttälajit

M17 100 m, 800 m, 110 m aj, 400 m aj, 2000 m ej korkeus, seiväs, 3-loikka, kuula, kiekko

N17

100 m, 800 m, 100 m aj, 400 m aj, 2000 m ej korkeus, seiväs, pituus, kuula, kiekko, keihäs

PERJANTAI 14.6.2024

Sarja Ratalajit Kenttälajit Viestit

P15

300 m, 300 m aj korkeus, moukari, kiekko 4 x 800 m

T15 300 m, 300 m aj korkeus, kiekko 4 x 800 m

P14 300 m, 300 m aj kuula, kiekko

T14 300 m, 300 m korkeus, kolmiloikka, kiekko

P13 200 m kolmiloikka, kiekko 4 x 600 m

T13 200 m kolmiloikka, kiekko 4 x 600 m

P12 200 m kolmiloikka, kuula

T12 200 m kolmiloikka, kuula

P11 150 m kiekko 4 x 600 m

T11 150 m kiekko 4 x 600 m

P10 150 m kiekko

T10 150 m kiekko

P9

T9

LAUANTAI 15.6.2024

Sarja Ratalajit Kenttälajit Viestit

P15 100 m, 3000 m kävely kolmiloikka, keihäs 4 x 80 m aj

T15 100 m, 3000 m kävely kolmiloikka, kuula, keihäs 4 x 80 m aj

P14 100 m korkeus, kolmiloikka, keihäs

T14 100 m kuula, keihäs

P13 60 m, 2000 m kävely korkeus, pituus, keihäs 4 x 60 m aj

T13 60 m, 2000 m kävely pituus, kuula, keihäs 4 x 60 m aj

P12 60 m pituus, kiekko

T12 60 m pituus, kiekko

P11 60 m, 1000 m kävely korkeus, keihäs 4 x 60 m aj

T11 60 m, 1000 m kävely pituus, keihäs 4 x 60 m aj

P10 60 m korkeus, keihäs

T10 60 m pituus, keihäs

P9 40 m, 600 m korkeus, kuula 4 x 50 m

T9 40 m, 600 m korkeus, pituus 4 x 50 m

SUNNUNTAI 17.6.2024

Sarja Ratalajit Kenttälajit Viestit

P15 100 m aj, 800 m seiväs, pituus, moukari 4 x 100 m

T15 80 m aj, 800 m seiväs, pituus, moukari 4 x 100 m

P14 100 m aj, 800 m seiväs, moukari

T14 80 m aj, 800 m seiväs, moukari

P13 60 m aj, 1000 m seiväs, kuula, moukari 4 x 100 m

T13 60 m aj, 1000 m korkeus, seiväs, moukari 4 x 100 m

P12 60 m aj, 1000 m korkeus, moukari, keihäs

T12 60 m aj, 1000 m korkeus, moukari, keihäs

P11 60 m aj, 1000 m pituus, kuula 4 x 100 m

T11 60 m aj, 1000 m korkeus. kuula 4 x 100 m

P10 60 m aj, 1000 m pituus, kuula

T10 60 m aj, 1000 m korkeus, kuula

P9 150 m pituus 4 x 400 m

T9 150 m kuula 4 x 400 m

KISAPAKETIT YAG 2024

Ilmoittautuminen 9.6.2024 mennessä

Jälki-ilmoittautuminen ei ole mahdollista.

Viestien ilmoittautuminen päättyy myös sunnuntaina 9. kesäkuuta.

Urheilijoiden, valmentajien ja huoltajien kisapassit

Vuonna 2024 kisapasseihin ei kuulu osallistumisoikeuksia lajeihin. Laji-ilmoittautuminen tapahtuu suoraan kilpailukalenterin kautta, jossa samalla maksetaan osallistumismaksut. Lue tarkemmat ohjeet https://youthathleticsgames.fi.

Passien tilaus

Kisapassit niin urheilijoille kuin huoltajille tilataan lomakkeella. Tilauslinkki löytyy https://youthathleticsgames.fi -sivuilta.

Tilaus on sitova ja passit laskutetaan kisajärjestäjän toimesta ilmoittautumisajan (9.6.) päätyttyä.

A-kisapaketti 79 € Sisältää koulumajoituksen perjantaista sunnuntaihin (14.–16.6.), yksi kisaruokailu per päivä (perjantai, lauantai ja sunnuntai), aamiaisen (lauantai ja sunnuntai) sekä iltapalan (perjantai ja lauantai), kisamateriaalin ja kisatuotteen.

• Lisäyö torstai-perjantai ostetaan erikseen, sis. majoituksen sekä ilta- ja aamupalan (+30 €)

• Lisäyö varataan ilmoittautumisen yhteydessä erikseen sähköpostilla veera.haukijarvi@pyrinto.fi

• Majoituskoulu: FISTA (Tampereen kansainvälinen koulu), Satakunnankatu 60, 33230 Tampere

• Lue majoituskoulun infot: https://youthathleticsgames.fi/tapahtumainfo/ > Koulumajoitus

B-kisapaketti 30 €

Sisältää yhden kisaruokailun per päivä (perjantai, lauantai ja sunnuntai) ja kisatuotteen.

Hotellipassi – Scandic Hämeenpuisto 179 €

Sisältää hotellimajoituksen 2-3 hengen huoneessa pe-su, hotelliaamiaiset, lounaat stadionilla, iltapalat (pe ja la) ja kisatuotteen.

Hotellipassi – Varalan urheiluopisto 159 €

Sisältää hotellimajoituksen 2-3 hengen huoneessa pe-su, hotelliaamiaiset, lounaat stadionilla, iltapalat (pe ja la) ja kisatuotteen.

Valmentaja- ja huoltajabonus seuralle Jokaista kymmentä (10 kpl) A-kisapassia tai kymmentä (10 kpl) B-kisapassia vastaan seurasi saa maksutta yhden (1 kpl) vastaavan valmentajan kisapassin. Alennus huomioidaan seuralle lähetetyssä passilaskussa.

Viestijoukkueiden ilmoittautumien

Viestijoukkueet ilmoitetaan erillisellä lomakkeella, joka päivitetään nettisivuille myöhemmin. Viestijoukkueeseen voi osallistua ilman kisapassia. Viestien ilmoittautuminen päättyy sunnuntaina 9. kesäkuuta. Viestijoukkueen ilmoittautuminen maksaa 20 € / joukkue. Ilmoittautumiset laskutetaan seuralta.

Lisätiedot ja tiedustelut: Elisa Hakanen

+358 50 352 0982 yag@sul.fi https://youthathleticsgames.fi

Tarjolla Pohjola Seuracupissa:

Ennätyksiä, hyvää joukkuehenkeä, hauskoja bussimatkoja

Teksti Tapio Nevalainen Kuvat Tomi Turunen

Espoon Tapioiden Sofia Kytömaa, Saaga Lampi ja Viljami Viita.

Ennätyksiä, hyvää joukkuehenkeä ja hauskoja bussimatkoja. Tätä kaikkea on yleisurheilun Pohjola Seuracup, jos sitä kysytään Espoon Tapioissa yleisurheilevalta kolmikolta Sofia Kytömaa, 13, Saaga Lampi, 13, ja Viljami Viita, 11. – Seuracupissa on hyvä ilmapiiri ja kivaa. Enkat ovat oma tavoite, ja tiiminä tavoitellaan mitalia, sanoo Kytömaa, jonka omin laji yleisurheilun sisällä on kestävyysjuoksu.

Seuracupissa kilpaillaan ensin piirikisoissa, joista tavoitellaan valtakunnalliseen finaaliin. Piirikisojen seitsemän parasta seuraa ja kisan isäntäseura kohtaavat Superfinaalissa. Muut finalistit kilpailevat seurojen kotipaikkakunnan väestömäärän mukaisten A-, B- ja C-sarjojen finaalissa.

Espoon Tapiot oli viime vuonna Superfinaalissa kolmas kerättyään kolmanneksi eniten pisteitä myös piirikisoista.

Saaga Lampi ja Viljami Viita odottavat innolla jo tämän vuoden kilpailua, mutta miksi?

– Seuracupissa on paljon muita seuroja. Sieltä saa uusia kavereita, ja siellä on hyvä ilmapiiri, kun kisataan muita seuroja vastaan, sanoo Lampi, joka on mieltynyt yleisurheilun hyppylajeihin.

– Omat tavoitteet ovat enkkoja, finaaliin ja seuralle superfinaalimitali.

”Bussimatkat on aika hauskoja”

Hyvin Seuracupin kisoissa on viihtynyt myös korkeushyppyä ykköslajinaan pitävä Viljami Viita, joka harrastaa myös tennistä ja koripalloa. Kun Viidalta kysyy, onko seuracupeista jäänyt mieleen hauskoja muistoja, vastaus tulee leveän hymyn kera.

– Bussimatkat on aika hauskoja, mutta Oreoita ja jugurttia ei ikinä kannata syödä bussissa, Viita veistelee ja viittaa kokemuksen tuomaan oppiin, jota hän ei tarkenna.

Seurakavereidensa tapaan Viita kiittelee cup-kilpailun luomaa henkeä. – Meillä on tosi hyvä joukkuehenki. Kaikki tykkää toisistaan, ja meillä pojilla on sellainen hyvä henki, jossa kaikki tykkää vitsailla toisilleen. Entä se tavoite?

– Varmaan voittaa seuracup, Viita linjaa seuran puolesta.

Lintula: Seuracupilla lajikirjoa ylläpitävä vaikutus

Juniorivalmennuspäällikkö Susanna Lintula kertoo, että Espoon Tapioille Pohjola Seuracup on tärkeä kilpailu.

– Se on yksi kesän pääkisoista, johon seura panostaa aika lailla. Yritämme koota sinne parhaan mahdollisen joukkueen. Se koskee myös piirikisoja. Vuosi sitten meillä oli Superfinaalissa täysi joukkue, ja sillä pärjättiin, Lintula kertoo.

– Seura kustantaa matkat ja majoituksen. Yhteiset kisamatkat ovat tärkeitä yhteisöllisyyden luojia.

Lintula näkee, että Pohjola Seuracup on tärkeä myös koko suomalaiselle yleisurheilulle.

– Minusta sillä on nuorten lajikirjoa ylläpitävä vaikutus, kun mukana ovat kaikki lajit. Vaikka moniottelupohjaisesti harjoitellaan, vaikeammat lajit, kuten seiväs tai heitot, jäävät helposti unohduksiin, jos ei niitä oteta heti alkukesästä harjoituksiin mukaan.

Näin Pohjola Seuracup toimii

Kaikki alkaa piirikisoista. Piireissä kisaillaan 17.6.–13.8.2024 välisenä aikana. Ensimmäinen osakilpailu on 17.–26. kesäkuuta ja toinen osakilpailu 5.–13. elokuuta. Piirikisoissa urheilijoiden tulokset tuovat pisteitä yhteisen pistetaulukon mukaan. Finaaleissa jaetaan sijoituspisteitä. Jokainen urheilija saa osallistua vain yhteen lajiin ja viestiin. Superfinaalissa jokaisella seuralla voi kussakin yksilö-

lajissa olla kaksi edustajaa. Finaalien 11- ja 13-vuotiaissa on neljä, 15-vuotiaissa viisi ja 17-vuotiaissa kolme lajia. Finaalit huipentuvat sukkulaviesteihin.

Piirien osakilpailuiden lajit 2024:

Piirikisa I kesäkuu (17.-26.6.2024)

T/P11: 60 m, 1000 m, pituus, kiekko ja 4 x 50 m viesti

T/P13: 60 m, 1000 m, korkeus, keihäs ja 4 x 100 m viesti

T/P15: 100 m, 2000 m, seiväs, kuula ja 4 x 100 m viesti

N/M17: 200 m, kolmiloikka ja kuula

Piirikisa II elokuu (5.–13.8.2024)

T/P11: 60 m aj, 150 m, korkeus, kuula ja 4 x 600 m viesti (2T/2P)

T/P13: 60 m aj, 200 m, seiväs, kuula ja 4 x 600 m viesti (2T/2P)

T/P15: 80/100 m aj, 300 m, kolmiloikka, moukari ja 4 x 800 m viesti (2T/2P)

N/M17: 800 m, pituus ja keihäs

Lisäksi 11–15-vuotiaiden sarjoissa

(T tai P) 1000 m kilpakävely Katso piirikisojen tarkemmat ajankohdat yleisurheilu.fi -sivustolta.

Finaalit 2024 Sarjajako perustuu 1.1.2019 olevaan kuntajakoonjakuntienasukaslukuihin.

Finaalien järjestäjät 2024

Superfinaali: Hämeenlinnan Tarmo

A-sarja: Janakkalan Jana

B-sarja: Riihimäen Kisko

C-sarja: Vantaan Salamat

Ketkä kilpailevat finaaleissa?

Superfinaalissa kilpailevat kaikki sarjat huomioiden piirikisojen seitsemän parasta seuraa ja Superfinaalin järjestävä seura.

A-sarjassa kilpailevat alle 10 000 asukkaan paikkakunnalla toimivat seurat.

B-sarjassa kilpailevat 10 001-35 000 asukkaan paikkakunnalla toimivat seurat.

C-sarjassa kilpailevat yli 35 000 asukkaan paikkakunnalla toimivat seurat.

A-, B- ja C-sarjan finaaleissa kilpailevat sarjan 15 parasta seuraa (huomioiden superfinalistit) ja sarjan finaalin järjestävä seura.

Finaalilajit

T/P11: 60 m aj, 1000 m, pituus, keihäs

T/P13: 60 m aj, 1000 m, korkeus, moukari

T/P15: 100 m, 2000 m, seiväs, kuula, T tai P 1000 m kävely N/M17: 200 m, pituus, kuula Sukkulaviesti 16 x 60 m.

Lisätiedot ja tiedustelut:

Mika Tyrkkö

Seurakehityspäällikkö

Suomen Urheiluliitto 044 257 6169 mika.tyrkko@sul.fi www.yleisurheilu.fi/seuracup/

Voitto Onnisen aktiivisuushaaste – 5 vinkkiä omatoimiharjoitteluun

Seuraavalta aukeamalta löydät Voitto Onnisen aktiivisuushaasteen, joka on irrotettavissa ja laitettavissa seinälle tai jääkaapin oveen. Aktiivisuushaasteessa Voitto Onnisen polku vuoren huipulle koostuu 80 väritettävästä pallukasta. Yksi pallukka vastaa 15 minuuttia aktiivista liikuntaa. Tavoitteena on värittää yhden viikon ajan yksi pallukka jokaista liikuttua 15 minuuttia kohden

ja seurata, kuinka monta tuntia liikuntaa, urheilua ja aktiivista liikettä kertyy viikon aikana. Voitto Onnisen kaverit ovat matkalla kannustamassa ja vinkkaamassa, kuinka paljon olet heidän kohdallaan jo yhteensä liikkunut. Jos saat väritettyä kaikki pallukat viikon aikana, olet liikkunut yhteensä ainakin 20 tuntia. 20 tuntia viikossa tarkoittaa keskimäärin noin kolmea tuntia päivässä. Halutessasi voit värittää vaalealla

värillä pallukan, kun olet liikkunut rauhallisesti, kirkkaalla, kun olet liikkunut reippaasti ja tummalla värillä, kun olet liikkunut täysillä tai hengästyttävästi. Näin näet minkälaisesta liikunnasta viikkosi aktiivisuus kertyy. Jokaisessa viikossa olisi hyvä olla vähintään seitsemän tuntia reipasta tai hengästyttävää liikuntaa.

Aktiivista liikettä kertyy kuin huomaamatta, kun menee harjoituksiin, kaverille, kauppaan ja kouluun kävellen tai pyörällä. Perheen yhteiset luontoretket ja kaverien kanssa pystytetyt ulkopelit ovat myös kivoja tapoja liikkua yhdessä. Seuraavalta sivulta löydät viisi kotitreenivinkkiä, jos kaipaat

5 VINKKIÄ OMATOIMIHARJOITTELUUN

1. YLEISURHEILUKILPAILUT ITSEÄSI VASTAAN

Tee kotipihaan yleisurheilun suorituspaikat ja haasta itsesi kilpailemaan itseäsi vastaan. Suorituspaikkojen eikä -välineiden tarvitse olla täydellisiä. Hyödynnä esimerkiksi isoa kiveä kuulana ja kokeile, kuinka pitkälle saat sen työnnettyä.

Ota aikaa, kuinka nopeasti pystyt kiertämään talon. Entä kaksi kierrosta? Sanomalehdestä saat helposti askarreltua keihään teipin avulla. Mehukannuista ja oksista pystyy kasaamaan aitoja. Kuinka kauas saat keihään lentämään? Entä kuinka nopeasti pystyt juoksemaan aidat?

2. HYÖDYNNÄ TREENIMATKAT, KOIRAN ULKOILUTUSLENKIT

TAI LÄHDE LENKILLE

Tee treeni- ja koulumatkoista, koiran ulkoilutuksista tai lenkeistä hauskempia vaihtelemalla juoksua ja kävelyä.

Juokse 1–3 valopylvään väliä ja kävele yksi pylvään väli, juokse sitten taas pari pylvään väliä ja kävele yksi. Voit myös kokeilla juosta joka kävelyn jälkeen yhden tolpan välin enemmän: juokse yksi väli, kävele yksi, juokse kaksi väliä, kävele yksi, juokse kolme väliä, kävele yksi jne. Kuinka monta pylvään väliä jaksat juosta tällä tavalla?

3. YLEISURHEILUKILPAILUT KAVERIN KANSSA

Pyydä kaveri tai perheenjäsen kotipihan yleisurheilukisoihin. Ottakaa kisa, kuka saa työnnettyä kiven tai heitettyä sanomalehtikeihään pisimmälle. Kisatkaa aitajuoksussa tai talon ympärijuoksussa!

4. PORRASTREENI

5. HEITTOTREENI

Heittämistä voi harjoitella palloseinään tai muuhun seinään, jonka lähellä ei ole ikkunoita tai muuta helposti rikkoutuvaa. Ota seinästä kohde ja yritä heittää tennis- tai pesäpallo mahdollisimman kovaa ja tarkasti kohteeseen yläkautta heittämällä. Montako heittoa saat putkeen osumaan kohteeseen? Osutko kohteeseen myös kauempaa? Onnistuuko sama toisellakin kädellä? Kuinka kova ääni seinästä lähtee, kun pallo osuu siihen?

Portaissa on helppo tehdä monipuolinen treeni. Harjoittele nopeutta juoksemalla portaat mahdollisimman nopeasti tai askella ensimmäiselle portaalle mahdollisimman ripeästi ylös-alas. Kehitä ponnistusvoimaa ja kimmoisuutta hyppimällä portaita tasajalkaa tai treenaa yhden jalan hyppyjä. Kaverin kanssa portaissa voi kehittää myös ylävartalon voimaa kävelemällä portaita käsillä kottikärryasennossa.

Olet liikkunut keskimäärin ainakin 3 tuntia päivässä!

Mahtavaa! Olet ollut aktiivinen

7h 14h 20h

Huikeaa menoa!

Hassu erehdys ohjasi Ella

Rautawaaran

menestyspolulle

Teksti ja kuvat Tapio Nevalainen

– Kilpailuhenki on minulla aina ollut kova. Ilmoittauduin kerran mukaan koulun hiihtomestaruuskilpailuihinkin, vaikka en ollut oikein koskaan hiihtänyt. Oli vaan hauska kilpailla, Ella Rautawaara kertoo.

Fanittamisella voi joskus olla yllättäviä seurauksia. Kilpakävelijä Ella Rautawaaran se ohjasi puolivahingossa osaavaan valmennukseen ja lajin kotimaiseen kärkiseuraan. Se pohjusti nousun oman ikäluokan kansainväliselle tasolle.

– Se, kuinka päädyin Espoon Tapioihin, on hassu tarina. Aloitin yleisurheilun Keski-Uudenmaan Yleisurheilijoissa. Siellä minut pantiin Seuracupissa kävelemään. En ollut aikaisemmin kävellyt kilpaa, mutta se meni yllättävän hyvin ja innostuin siitä, Rautawaara muistelee.

– Sitten Aku Partanen oli jostain bongannut minut ja toivottanut tsempit harjoitteluun. Olin siitä ihan fiiliksissä. Olin silloin, ja olen yhä, Akun fani. Jostain kuvasta huomasin, että Partasella oli kilpailussa numerolappu, jossa oli Tapioiden logo. Siitä päättelin, että Aku on varmaan Espoon Tapioissa. Hain silloin seuraa Helsingistä ja sanoin haluavani Tapioihin, koska Akukin on siellä.

Muisto naurattaa Rautawaaraa ma-

keasti edelleen, koska aika pian selvisi, että Partanen edustaa Lappeenrannan

Urheilu-Miehiä. Suurta vahinkoa ei erheestä syntynyt – päinvastoin.

– Siinä kävi hirveä tuuri. Espoon Tapiot olikin Suomen johtavia kävelyseuroja ja siellä oli yksi parhaista valmennuksista. Aloin siellä käydä kävelyklinikoilla, harjoitella vähän totisemmin ja sitten Jani Lehtinen alkoi tehdä minulle ohjelmia. Siitä se lähti.

”Kilpailuhenki on minulla aina ollut kova”

Rautawaara muistaa olleensa innokas liikkuja jo lapsena, joten urheilu valikoitui harrastukseksi varsin nuorena.

– Äidillä on tanssijatausta. Hän opettaa balettia ja musikaalitanssia tälläkin hetkellä. Hän ohjasi lasten balettikoulua, ja minä oli pienenä siellä mukana. Kun se sitten jäi, kokeilin voimistelua, parkouria ja jalkapalloakin, joka ei ihan natsannut, Rautawaara kertoo.

– Ala-asteen alkupuolella olin hetken, ettei ollut mitään harrastusta.

Sitten äiti kysyi, haluaisinko mennä Keski-Uudenmaan Yleisurheilijoihin kokeilemaan, kun meidän koulustamme oli siellä muutamia, jotka harrastivat yleisurheilua.

– Innostuin yleisurheilusta heti, vaikken koskaan ollut mikään kovin hyvä. Yritin aina parhaani, mutta vaikka olin viimeinen, se ei harmittanut. Tykkäsin kisata oman hauskuuden vuoksi ja tehdä omia ennätyksiä.

– Kilpailuhenki on minulla aina ollut kova. Ilmoittauduin kerran mukaan koulun hiihtomestaruuskilpailuihinkin, vaikka en ollut oikein koskaan hiihtänyt. Oli vaan hauska kilpailla.

”Urhea-luokalla pystyn helposti yhdistämään opiskelun ja urheilun”

Keski-Uudenmaan Yleisurheilijoissa Rautawaara kävi seuran harjoituksissa ja juoksi aina joskus parin kilometrin lenkin, jos siltä tuntui.

— Se ei ollut mitään totista, Rautawaara sanoo.

Kun Rautawaaran perhe muutti

Helsinkiin, ja hän siirtyi Espoon Tapioihin, urheiluharrastus alkoi muuttua tavoitteellisemmaksi. Nyt Rautawaara, 15, harjoittelee Lehtisen johdolla ja opiskelee viimeistä vuottaan Haagan yläasteen liikuntaluokalla, joka tekee yhteistyötä Urhean kanssa. – Urhea-luokalla olo tarkoittaa, että pystyn helposti yhdistämään opiskelun ja urheilun. Jos on treenejä, voin käydä vapaasti tekemässä ne, kunhan hoidan koulun hyvin. Minulla on korkea keskiarvo siitä huolimatta, että poissaoloja tulee paljon, Rautawaara sanoo. Viime vuosina Rautawaara on kävellyt tukun 15–17-vuotiaiden SE-tuloksia ja juniorisarjojen suomenmestaruuksia sekä yhden yleisen sarjan hallimestaruuden 5000 metriltä. Kuluvan vuoden kilpailuissa hän kokeilee vauhtiaan kansainvälisissä arvokisoissa. – Tänä vuonna tulee paljon uutta. Kauden kolme tärkeintä kilpailua ovat kevään MM-joukkuekilpailut Turkin Antalyassa, jossa olen juniorisarjassa, sitten on Kalevan kisat ja alle 18-vuo-

tiaiden EM-kilpailut Banská Bystricassa Slovakiassa.

Ikäluokkansa EM-areenalla heinäkuussa Rautawaara kävelee 5 kilometriä.

– Mitä viime vuosien tuloksia olen katsellut, odotukset ovat korkealla, Rautawaara kuvaa ikäluokkansa EMkisojen näkymää.

Faktat: Ella Rautawaara

Asuu: Helsingissä

Ikä: 15 v

Seura: Espoon Tapiot

Valmentaja: Jani Lehtinen

Ennätyksiä:

– 1000 m kävely: 4.02,41 (SE 15-v.)

– 3000 m kävely: 12.52,44 (SE 15-v. ja 17-v.) Hallissa 13.00,91 (SE 17-v.)

– 5000 m kävely: 22.18,84 (SE 15-v. ja 17-v.)

– 3 km kävely: 13.53

– 5 km kävely: 22.41 (SE 15-v. ja 17-v.)

– 10 km kävely: 48.21

– 5 km tiejuoksu: 21.00

Saavutuksia: 15-v. 5 km kävelyn Suomen mestari 2022 ja 2023, 15-v. 3000 m kävelyn Suomen mestari 2023. Hallissa tänä vuonna 3000 m kävelyn 17-v. Suomen mestari ja yleisen sarjan 5000 m kävelyn Suomen mestari. Juoksussa 15-v. 4 km maastojuoksun SM-hopeamitalisti 2022 ja mestari 2023. 17-v. 1500 metrin SM-hallipronssimitalisti 2024.

Seitsemän kysymystä

Ella Rautawaaralle

Mikä kävelyssä viehättää?

– Jos vaikka miettii kävelyn ja juoksun eroa, niin moni muukin on sanonut, että se fiilis, kun kävely kulkee tosi hyvin, se tuntuu niin erilaiselta kuin juoksu. Ja se on kivaa. Kävelyyn tuo paljon sisältöä myös se, että siinä on tekniikka ja se kaikki muu, kuten tuomarointi.

Millaiset tavoitteet sinulla on pidemmällä tähtäyksellä?

– Se on unelma, että tästä tulisin ura, että pääsisin aikuisena huipulle ja olympialaisiin ja menestyisin. Tässä on niin paljon kaikkea, että haluan jatkaa tätä. Urheilu tuo niin paljon minun elämääni. Pääsee matkustamaan, näkee ihmisiä, ja treenaaminen on hauskaa.

Miten näet itsesi kävelijänä?

– Olen ahkera harjoittelemaan, enkä kovin helpolla jätä harjoituksia kesken

tai väliin, mikä voi joskus olla huonokin puoli. Olen aika päättäväinen ja sinnikäs. Aina tulee sanottua itselleen, että mihin sinä haluat päästä, miksi teet tätä? Toki harjoittelu pitää tehdä fiksusti. Jani on pitkällä kokemuksellaan ja tietämyksellään varmistamassa, että asiat tehdään asiat oikein. Hänen oppejaan kuuntelen, hänellä kun on tietämystä kaikesta.

Saat apua ja neuvoja myös äidiltä?

– Hän ei puutu harjoitusohjelmiin, jotka ovat täysin minun ja Janin välinen juttu, mutta äidiltä tulee tosi paljon tukea. Hän osaa neuvoa erilaisissa asioissa, kuten psyykkisissä asioissa. Hänen avullaan olen saavuttanut myös hyvät liikkuvuustasot, mikä on tanssissa tärkeä asia. Olen huomannut, että kun kehoa huoltaa ja ylläpitää liikkuvuutta, se tehostaa kävelytekniikkaa

tosin paljon. Äiti tietää paljon myös lihaskunnosta.

Kuinka kuvailisit itseäsi ihmisenä?

– Olen iloinen ja optimistinen. Ajattelen asioista positiivisesti. Viihdyn ihmisten kanssa, ja välillä tykkään olla itsekseni.

Onko sinulla idoleita Akun ohella?

– Otan esimerkkiä ja mallia Suomen ja maailman kävelyhuipuista. Ihailen monessa asiassa myös äitiäni. Hänellä on fiksuja neuvoja ja paljon elämän kokemusta.

Jos et olisi kävelijä?

– Olisin kestävyysjuoksija. Tykkään myös hiihtää, vaikka en ole siinä hyvä.

Ella Rautawaaran harjoittelun perusperiaatteet noudattavat valmentaja Jani Lehtisen mukaan suurelta osin 15-vuotiaan harjoittelua, vaikka siinä on aavistuksen verran huomioitu Rautawaaran ikäistään kovempi taso erityisesti vauhtien osalta.

– Ellan harjoittelu eroaa merkittävästi aikuiskävelijän harjoittelusta verrattuna myös samalla tulostasolla olevaan aikuiseen, Lehtinen sanoo. Pääpaino harjoittelussa on kävelytekniikassa ja yleiskoordinaatioiden tekemisessä, tukiominaisuuksissa –erityisesti keskivartalon lihaskunnossa – alimatka-/nopeusominaisuuksissa ja peruskestävyyden kehittämisessä muutoin kuin kilpakävellen tai juosten.

– Kävelyn ja juoksun ohella peruskestävyyttä kehitetään erilaisilla kardiolaitteilla tehtävillä aerobisilla harjoituksilla. Niitä ovat esimerkiksi mäkivaellus juoksumatolla, cross trainer -treenit sekä kuntopyörällä ja soutulaitteella tehtävät harjoitukset. Peruskestävyyttä haetaan myös hiihdolla, uinnilla, pyöräilyllä ja vaelluksilla, Lehtinen linjaa.

Lehtisen mukaan vauhtikestävyysharjoitukset tehdään aina kilpakävellen.

– Kovia maksimikestävyysharjoituksia ei kilpailujen ulkopuolella tehdä juuri lainkaan. Ennen kauden tärkeämpiä kisoja niitä on kerran, joskus kaksi, Lehtinen sanoo.

– Monipuolisuutta harjoitteluun saadaan erityisesti urheilupainotteisen yläkoulun harjoituksista, joita on noin kolme kertaa viikossa kouluviikkoina.

Esimerkkiviikkoja Ella Rautawaaran harjoittelusta

Harjoitusviikko kahden vuoden takaa

Ma ap: koululiikunta

Ti ap: Urhea yläkouluvalmennus

Ti ip: kävelyharjoitus vk1 alueella, esim. 4x1200 vauhti noin 6’00-5-45/km (+ verkat, tekniikat, lihasaktivaatiot jne)

Ke: lepo

To ap: Urhea yläkouluvalmennuksen liikkuvuus

To ip: Energiatehot, Tapioiden teholajiryhmä, jossa nopeus-/kimmoisuusominaisuuksia

Pe: koululiikunta

La: kävelyharjoitus vk2, esim. 6x800 vauhti noin 5:15-00/km, kerran kuukaudessa alimatkavetoina 200-300 toistoilla kisavauhtia kovempaa

Su: 1h-1h30 Hiihto pk Kisavauhti edellisenä kesänä 4:50/km ja seuraavana 4:25/km.

Esimerkkiviikko syksyltä 2023

Ma ap: koululiikunta

Ma ip: voima/lihaskunto verkat kardiona loppusyksyllä sis mäkikävelyä (max vk1 alueella) tai lyhyitä tekniikkapätkiä ja juoksuverkat

Ti: mäkiharjoitus kilpakävellen, vk1 alueella, esim. 7x400/300 mäki5% juoksumatolla

Ke ap: voima/lihaskunto kardioverkat ja loppusyksystä juoksuverkat

Ke ip: uinti pk

To ap: koululiikunta

To ip: kevyt kardio pk1

Pe: aktiivilepo (yläkoulun liikkuvuus tms kevyt)

La: VK1 kilpakävellen, esim. 6x1k/300 5:30-10, kerran kuukaudessa 200-300 toistoilla alimatkavauhtia kisavauhtia kovempaa

Su: 1h30 kardio / hiihto

Kisavauhti 2023 oli 3000 metrillä 4:17, 5000m 4:28.

Esimerkkiviikko keväältä 2024:

Ma ap: koululiikunta

Ma ip: voima/lihaskunto sis mäkikävelyä (max vk1 alueella) tai lyhyitä tekniikkapätkiä ja juoksuverkat

Ti ap: kilpakävellen vk1 alueella alkaen pk:lta, esim. 5x1200/400 5:30-5:00/km

Ti ip: juoksuverkat+koordinaatiot+rullaukset+keskivartalo

Ke: voima/lihaskunto sis kardioverkat

To ap: aer kynnyksen kävelyä, esim. 10-12km noin 5:30-20 vauhdilla

To ip: koululiikunta

Pe: aktiivilepo (yläkoulun liikkuvuus tms kevyt)

La ap: VK2 kilpakävellen, esim. 7x600/400 4:50/km, kerran kuukaudessa alimatkavetoina 300-400 toistoilla kisavauhtia kovempaa

Lap ip: juoksuverkka 30min

Su: 1h45 kardio / hiihto

Tule mukaan yleisurheilun lajikarnevaaleille: Opi uutta, kilpaile, tapaa muita lajin harrastajia

Kesä ja yleisurheiluväki kutsuvat yli 10-vuotiaat yleisurheilijat vauhdikkaaseen ja ikimuistoiseen seikkailuun yleisurheilun lajikarnevaaleille! Ne tarjoavat unohtumattomia hetkiä, uusia ystäviä ja mahdollisuuden kehittää taitojasi lajisi huippuvalmentajien opastuksella.

Lajikarnevaalit järjestetään 4.7.–7.7. poislukien kestävyys- ja kilpakävelykarnevaalit, jotka järjestetään 5.7.–8.7. Tarjolla on neljä päivää täynnä intoa, energiaa ja taitojen kehittämistä. Lajikarnevaalit kokoavat saman lajin nuoret yleisurheilijat ympäri maan yhteen kilpailemaan, saamaan oppia maan parhailta valmentajilta ja rakentamaan ystävyyssuhteita.

Lajikarnevaaleilla on myös vanhemmille ja valmentajille erityisohjelmaa, joka auttaa heitä tukemaan nuoria urheilijoita urallaan eteenpäin. Tiedossa on luentoja, keskustelutilaisuuksia, käytännön harjoituksia ja mahdollisuuksia verkostoitua muiden lajin valmentajien kanssa.

– Lajikarnevaaleilla tarjotaan syventävää lajikoulutusta 1- ja 2-tason valmentajakoulutuksen jatkoksi. Koulutuksessa sukelletaan erityisesti lajin tekniikkaan ja opettamiseen. Karnevaalien valmentajakoulutukset painottuvat vahvasti käytännön tekemiseen, sanoo Suomen Urheiluliiton nuorisovalmennuspäällikkö Aapo Räntilä. Karnevaalipaketti sisältää kaiken tarvittavan: leirin, koulutuksen, ruokailut ja jopa T-paidan – kaikki yhdellä hinnalla! Early Bird -tarjous on voimassa vain 1.6.2024 saakka. Ilmoittaudu siis ajoissa ja varmista paikkasi kesän kuumimmassa tapahtumassa!

Lajikarnevaalipaikkakunnat ovat hyvin tavoitettavissa myös julkisilla kulkuvälineillä. Juna vie perille Lempäälään ja Jämsään. Linja-autolla pääsee Pihtiputaalle, Somerolle, Lohjalle ja Kaustiselle.

Sprintterit ja aiturit

Jämsänkoskella

Pika- ja aitajuoksukarnevaalien rehtori Jussi Ihamäki ylistää Jämsänkosken

kenttää yhtenä Suomen kauneimpana ja nopeimpana. Hän kehuu myös tapahtuman yhteisöllistä luonnetta.

– Aitajuoksu on ollut jo pidempään yksi lasten ja nuorten suosikkilajeista ja usein joku kotimainen urheilijatähti on päässyt vieraaksi tapahtumaan, Ihamäki sanoo.

– Yksi leirin kohokohdista on aina ollut illanvietto, jossa päästään hieman irti normaalista leiriarjesta.

Kilpakävelijät ja kestävyysjuoksijat Jämsässä

”Tekniikkaklinikka!”, täräyttää kävelykarnevaalien vetäjä Jarkko Kinnunen, kun kysytään kilpakävelykarnevaalien tärkeimmästä sisällöstä.

Entinen mestarikävelijä haluaa, että jokainen urheilija on saanut treeneihinsä eväitä ja vinkkejä, kun paluumatka karnevaaleilta alkaa. Kävelykarnevaaleilla jokainen urheilija saa oman 15 minuutin klinikka-ajan, jossa hän saa kouluttajalta tietää omat vahvuutensa ja kehittämiskohteensa.

Idea ei ole mikään hetkessä syntynyt, vaan Kinnunen kertoo jatkavansa tältä osin valmentajansa Marko Kivimäen viitoittamaa tietä.

”Siistiä kun olemme juoksijoiden kanssa yhdessä” Kilpakävelyn ja kestävyysjuoksujen

karnevaalit pidetään Jämsässä Paunun kentällä. Lajit ovat tehneet tiivistä yhteistyötä jo karnevaaliohjelmien suunnitteluvaiheessa.

– Siistiä, kun olemme juoksijoiden kanssa yhdessä. Samalla tulee enemmän karnevaalihenkeä, kun Jonin kanssa mietitään yhdessä leiriohjelmaa luennoista alkaen. Ei ole syytä olla pelkästään yksin, vaan tehdään yhdessä eikä mennä sudenkuoppaan, kun yhdessä pähkäillään, Kinnunen kertoo. Jonilla Kinnunen viittaa kestävyyskarnevaalin rehtori Joni Virkkalaan. Erityisenä houkuttimena kilpakävelykarnevaaleilla on Juhani Kaasalaisen keskustelutilaisuus tekniikasta, jossa materiaalina käytetään KIHUn laajaa aineistoa.

Kinnunen herkistyy muistelemaan omia kokemuksiaan karnevaaleilta.

– Meillä on ollut aina pieni, tiivis porukka, mutta yhdessä tekemisen meininkiä on riittänyt.

Virkkala: Lajikoululaisille yksilöllinen analyysi kilpailusta Virkkala on ollut muutaman vuoden karnevaaleilla kouluttajana ja siirtyy rehtorin saappaisiin tälle vuodelle. Hän paaluttaa oman lajinsa karnevaalin erityispiirteitä.

– Lajikoululaisille tarjotaan yksilöllinen kilpailuiden analysointi, eli kouluttajat ovat kilpailutapahtumassa

Teksti Jorma Kemppainen

seuraamassa oman pienryhmänsä kilpailuita. He kuvaavat kilpailut, kellottavat ja huutavat väliaikoja sekä analysoivat kokonaissuorituksia erillisissä henkilökohtaisissa palautetilaisuuksissa, Virkkala sanoo.

– Lajikoulussa on tiiviisti ohjelmaa huolimatta siitä, osallistuuko kilpailutapahtumaan vai ei. Myös kilpailemattomat on otettu tarkasti huomioon ohjelmien sisällössä. Pyrimme resurssiemme rajoissa mahdollisimman yksilölliseen opetukseen lajikouluharjoituksissa.

Virkkala kertoo, että kilpailutapahtumassa pyritään siihen, että mahdollisimman monelle kilpailumatkalle olisi kärkieriin tarjolla juoksujen vauhdittajat.

– Kaikissa erissä huudetaan väliaikoja juoksijoille riippumatta siitä, ovatko he lajikoulussa mukana vai ovatko he saapuneet Jämsään pelkästään kilpailemaan. Toivomuksena kilpailutapahtumaan on saada maalikello lähtöpaikalle, joka tukisi juoksijoiden tietoisuutta matkavauhdistaan.

Pituus- ja korkeushyppääjät ja kolmiloikkaajat Lempäälässä Lempäälän hyppykarnevaalien rehtori Reima Venhe kertoo, miksi kannattaa tulla pitkäksi viikonlopuksi Pirkanmaalle.

– Lupaamme lisää senttejä tulokseen, Venhe kehuu karnevaalien opetusta.

Venhe on tyytyväinen Yliastujien lajiyhteisöön, joka on ottanut ison roolin paitsi tapahtuman järjestelyissä myös suomalaisen hyppykulttuurin yl-

läpitämisessä.

– Yhteisö on hyvä, ja Yliastujat järjestää tapahtumiin aina jotain extraa. Venhe kannustaa käymään katsomassa Yliastujien somea, josta löytyy lisätietoa karnevaaleista, mutta ennen kaikkea siitä, miksi pomppiminen on kivaa.

Hyppykarnevaaleja on pidetty aikojen saatossa monella paikkakunnalla, mutta pituuden, kolmiloikan ja korkeuden karnevaalitapahtuma on löytänyt luontevasti uuden kodin Lempäälästä.

– Uuteen paikkaan siirtyminen on ottanut aikansa, mutta tällä hetkellä ollaan tyytyväisiä, että kaikki ovat samassa paikassa, Venhe sanoo.

Seiväshyppääjät Somerolla

Someron seiväskarnevaaleilla toimii seiväskoulu torstaista sunnuntaihin ammattitaitoisten kouluttajien johdolla. Karnevaaleilla kilpaillaan ja harjoitellaan nyt toista vuotta Someron uusitulla yleisurheilukentällä, jossa on peräti kuusi hyppypaikka.

– Meillä on erittäin hyvä kouluttajaporukka ja kilpailuissa nähdään maan kärkihyppääjiä, kuten Tommi Holttinen ja Juho Alasaari, sanoo seiväskarnevaalien rehtori Mikko Latvala. – Ajatuksena on, että kun mukana on Wilma Murron valmentaja Jarno Koivunen ja muita kokeneita valmentajia, saamme vietyä lajikulttuuria eteenpäin ja toivon mukaan sitä kautta nostettua valtakunnallista tasoa.

– Tarjolla on myös vanhempainryhmä, jossa voi oppia lajin saloja. Oheisohjelmaakin on, kun tarjolla on uimahalli ja elokuvateatteri.

Moukarinheittäjät Kaustisella ”Kouluttajat, kouluttajat, kouluttajat”, toistavat karnevaalirehtorit kuin yhdestä suusta, miksi kannattaa lähteä lajikarnevaaleille heinäkuun ensimmäisenä viikonloppuna.

Kouluttajahankinta on lähestymässä loppuaan myös Kaustisella, jossa joukkoja luotsaa Kalle Lehmusvuori. – Kymmenen kouluttajaa on aina saatu, ja se on riittänyt. Moukariyhteisön tapaaminen, yhdessä harjoittelu ja samanhenkisten joukkojen kokoon kasaaminen on se meidän juttumme, Lehmusvuori tiivistää.

– Aikataulua on jouduttu hieman muuttamaan, koska ravit osuvat samalle viikonlopulle. Pääkilpailu siirtyy sunnuntaille, ja lauantain harjoituksiin pitää tehdä pientä viilausta.

Kiekonheitto, kuulantyöntö ja moniottelut Lohjalla

Kiekonheiton, kuulantyönnön ja moniotteluiden harrastajat kokoontuvat Länsi-Uudenmaan Urheilijoiden vieraaksi Lohjalle kolmen lajin karnevaaleille.

Karnevaalikisoihin odotellaan lajin kotimaista kärkikaartia, ja leirikoululaisille on tarjolla oppia lajien kotimaan huippuosaajilta.

– Meillä on ehdottomasti hyvät kouluttajat Ville Halonen, Mika Reijonen, Antti Suonpää ja Anssi Mäkinen, karnevaalien rehtori ja Suomen Urheiluliiton kuulantyönnön lajivastaava Mika Lönnblad sanoo.

Lönnblad kehottaa nuoria kokeilemaan rohkeasti lajikarnevaaleja, jos kuula, kiekko tai moniottelut vähänkin kiinnostavat.

– Yleensä ne, jotka ovat lajikarnevaaleille meille tulleet, ovat käyneet sitten monena vuonna. Nyt toivon, että saataisiin mukaan erityisesti uusia junioreita. Leirillä mennään niin sanotusti laji edellä, eli tarjolla on helposti omaksuttavaa, käytännön läheistä oppia ja oheisharjoittelua, jota tehdään yhdessä. Tarjolla on myös muuta yhteistä ohjelmaa, Lönnblad sanoo.

Monen lajin oppia moniottelijoille

Seitsenottelija Miia Sillman veti treenejä ja antoi vinkkejä moniottelijoiden karnevaalileirillä Lohjalla viime vuonna. Moniottelijoiden karnevaalien rehtori Juha Heinänen sanoo, että tämän vuoden vierailijat varmistuvat kevään mittaan.

– Leirillä mennään samaan tapaan kuin viime vuonna. Teemana on otteluharjoittelu, ja kun olla yhdessä kuulan ja kiekon kanssa, moniottelijoille on tarjolla noiden lajien osaajien vinkkejä. Korkeushyppääjä Julius Kuusela puolestaan on opastamassa korkeushypyssä, Heinänen kertoo. Muiden karnevaalien tapaan moniottelijoille on tarjolla myös kilpailuja.

Keihäänheittäjät Pihtiputaalla

Pihtiputaan Keihäskarnevaalien keihäskoulussa kokeneet ja osaavat valmentajat tarjoavat tietoa ja oppia keihäänheiton saloista. Osallistujille ei ole mitään taito- eikä tulosrajaa, vaan keihäskoulu on tarkoitettu kaikille, jotka haluavat oppia lisää keihäänheitosta.

– Keihäskarnevaaleilla osanottajamäärien lisääminen on ollut ykkösjuttu samoin kuin poikien aktivointi mukaan lajin pariin. Tätä haetaan alueellisten keihäskoulujen kautta. Esimerkiksi Kuortaneella se on lähtenyt hyvin käyntiin, sanoo karnevaalien johtaja ja ex-maailmanmestari Kimmo Kinnunen, joka on itsekin kouluttamassa tänä vuonna.

Keihäskoululaisten ohjelmassa on heti torstaina aamulla kilpailut 9–22-vuotiaiden ja paraheittäjien sarjoissa. Iltapäivällä harjoitellaan. Treenit jatkuvat perjantaina, ja illalla keihäskoululaisille on heittotoimintarastit.

Yleisurheilulajien lajikarnevaalit 4.7.-7.7. poislukien kestävyys- ja kilpakävelykarnevaalit, jotka järjestetään 5.7.-8.7.

Pika- ja aitajuoksut: JÄMSÄNKOSKI

• Markku Suomalainen, p. 040 506 6921, toimisto@aitakarnevaalit.net

• pikajuoksujen rehtori Anne Suoranta, p. 040 13999 60, anne.suoranta@hifkfriidrott.fi

• aitajuoksujen rehtori Jussi Ihamäki, p. 040 960 1988, jussi.ihamaki@gmail.com

• Nettisivut: https://www.aitakarnevaalit.net

Kestävyysjuoksu ja kilpakävely: JÄMSÄ

• Jukka Hyppölä, p. 050 388 0809, karnevaalit.kaipolanvire@gmail.com

• kestävyysjuoksun rehtori Joni Virkkala, p. 040 093 6750, joni.virkkala95@hotmail.com

• kilpakävelyn rehtori Jarkko Kinnunen, p. 050 352 8466, jarkko.j.kinnunen@gmail.com

• Nettisivut: www.kaipolanvire.fi/karnevaalit/ Lempäälän hyppykarnevaalit: LEMPÄÄLÄ

• Timo Reunanen, p. 0444 166 535, timo.reunanen@lekiyu.net

• rehtori Reima Venhe, p. 050 523 9504, reima.venhe@gmail.com

• Nettisivut: https://www.lekiyu.fi/hyppykarnevaalit

Seiväs: SOMERO

• Tommi Virkki, tommi.virkki@smail.fi p. 040 5949380

• rehtori Mikko Latvala, p. 044 561 4783, mikko.latvala@gmail.com

• Nettisivu: www.someronseivaskarnevaalit.net

Kiekko, kuula ja ottelut: LOHJA

• Juha Heinänen, p. 044 999 7072, valmennus@luusport.fi,

• rehtori Mika Lönnblad, p. 044 5855274, mika.lonnblad@gmail.com

• Nettisivut: https://www.lohjanlajikarnevaalit.fi

Keihäs: PIHTIPUDAS

• Kimmo Kinnunen, p. 050 598 8992, kinnunenkimmo68@gmail.com, keihaskarnevaalit@gmail.com

• rehtori Ilpo Hanhisalo, p. 0400 512 007, ilpo.hanhisalo@elisanet.fi

• Nettisivu: www.keihaskarnevaalit.com

Moukari: KAUSTINEN

• Tanja Kaustinen, p. 040 522 8977, veikot@kp-v.fi

• rehtori Kalle Lehmusvuori, p. 044 555 0146, kalle.lehmusvuori@sul.fi

• Nettisivu: http://veikot.kaustinen.fi/moukarikarnevaalit

Tiedustelut kaikista karnevaaleista

Jorma Kemppainen, p. 0400 616 609, jorma.kemppainen@sul.fi

Tapio Rajamäki, p. 040 740 8300, tapio.rajamaki@sul.fi

www.yleisurheilu.fi/lajikarnevaalit

Lauantaina keihäskoululaiset vierailevat Pihtiputaan kesätorilla, ja iltapäivällä on harjoittelua. Sunnuntaina Pihtiputaalla heitetään perinteikkäät miesten ja naisten A- ja B-kilpailut, joista on tarjolla livestriimi. – Jatkamme myös yhteistyötä LiigaPlokin kanssa. He tulevat vetämään meille 15-, 17-, 19- ja 22-vuotiaille tytöille lentopallotreenit, Kinnunen kertoo.

Pihtiputaan Keihäskarnevaaleilla on pitkät perinteet. Vuosien saatossa sieltä ovat oppia hakeneet ja kilpailleet liki kaikki lajin suomalaiset huippunimet.

B-Cure Laser

antaa kudokselle lisäenergiaa –kipu lievittyy ja paraneminen nopeutuu

B-Cure Laserin on kliinisesti todistettu lievittävän laajaa kirjoa erilaisia kipuja ja edistävän kudosvaurioiden ja tulehdusten paranemista. Suomessa apua vaivoihin saadaan jo tuhansissa kotitalouksissa, ja laitetta hyödyntävät myös kipuklinikat, haavahoito sekä fysio- ja lymfaterapeutit.

Fysioterapeutti Kati Malinen käyttää BCure Laseria työssään.

– Helsingin Fysioterapiaklinikalla lääkintälaser istuu filosofiaamme ”Ihminen on korjautuva”, koska se tukee kehon luonnollisia paranemismekanismeja. Käytämme lääkintälaseria harkitusti osana fysioterapiaprosessiamme. Varmistamme ensin kliinisen päättelyn prosessin avulla, että kehossa on edellytykset normaalille liikkeelle ja että keho ja hermosto ovat harjoitettavissa. Tässä pääasiallisina menetelminämme ovat manuaalinen terapia sekä terapeuttiset harjoitteet. –Pehmytkudosten ja erityisesti jänteiden rasitusvammojen paraneminen voi joskus kestää pitkään. Käytämmekin lääkintälaseria mm. kuuriluontoisesti jännealueiden kiputilojen paranemisen edistämiseen sekä ligamenttivammoissa kudoksen paranemisprosessin tukena. Lisäksi lääkintälaser on toiminut paikallisesti lääkkeettömänä kivun lievityksenä. Hetkellinenkin kivuton tilanne mahdollistaa terapeuttisen harjoitteen suorittamisen ilman hermoston ennakointia tai välttämistä. Tämä on tärkeää, jotta asiakas saa kokemuksen kivuttomasti liikkeestä ja alkaa luottaa oman kehon toimintaan, Malinen kuvailee.

– Kipu saattaa kadota jopa yhdellä hotokerralla, mutta se ei tarkoita sitä, että tulehdus tai kudosvamma olisi parantunut kuin taikaiskusta. Hoidon kanssa on oltava kärsivällinen. Mikäli havaitsemme esimerkiksi jännealueen kiputilan kuntoutuksen yhteydessä, että asiakas voisi hyötyä lääkintälaserista, suosittelemme kuuriluontoisesti lääkintälaserhoitoa fysioterapian kuntoutuspolun rinnalle. Kuuriluontoisesti laserhoito toteutetaan klinikalla niin, että asiakas tulee klinikalle lyhyille lääkintälaser-hoitokäynneille varsinaisten fysioterapiakäyntien välissä, jolloin puolestaan huolehditaan liikeedellytyksistä sekä harjoittelusta, Kati Malinen kertoo.

Todistettu teho

Lääkintälaserterapian (LLLT) tehokkuutta on todistettu kansainvälisesti tuhansin julkais-

iFysioterapeutti Kati Malinen käyttää B-Cure Laseria työssään

Keihäänheittäjä Vivian Suominen:

”Minulla todettiin nikamakaaren rasitusmurtuma selkärangassa, ja kausi uhkasi jäädä kokonaan väliin, ehkä koko ura. Hankin B-Cure Laserin ja jo muutaman hoitokerran jälkeen huomasin kivun hellittävän. Lääkärinikin ihmetykseksi murtumalinja meni kiinni kahdessa kuukaudessa.”

B-Cure Lääkintälaser (808 nm)

Laserterapia LLLT stimuloi kudosta solutasolla parantaen sen omaa toiminta- ja uudistumiskykyä. Se vaikuttaa verenkiertoon, aineenvaihduntaan sekä kehon endorfiinituotantoon lievittäen kipua. Laser lisää elimistössä myös kollageenin ja elastiinin luonnollista tuotantoa, joita keho tarvitsee kudosvaurioiden korjaamiseksi.

Hoitokerran hinta vain muutama sentti!

Yliannostusriskiä tai vasta-aiheita ei ole, mutta hoitoa ei suositella syöpäkasvaimiin, silmiin eikä raskaana olevan vatsanseudulle.

Tuotetta myy Terveystekniikka. Lisätietoa teknologiasta, varmistettuja käyttäjäkokemuksia, tutkimuksia ja nettikauppa: www.terveystekniikka.fi | puh. 030 635 8332 tuin tutkimuksin. Terveystekniikka.fi-nettisivuilla voi tutustua systemaattisiin kirjallisuuskatsauksiin ja meta-analyyseihin laserin tehosta mm. plantaarifaskiitiin ja tendinopatian, leikkauksen jälkeisen kuntoutuksen ja tulehdusten hoidossa. Käyttäjäkokemuksista voi lukea kuinka suomalaiset käyttävät B-Cure Laseria erilaisten akuuttien ja kroonisten kiputilojen hoidossa.

Turvallinen ja edullinen kotikäytössä Koska B-Cure Laserin teho perustuu kudoksen ja solujen oman toiminnan parantamiseen, parhaat tulokset saadaan kuurinomaisella hoidolla. Siinä missä tehokkaammilla ammattilaismalleilla hoidetaan 2–3 kertaa viikossa, kotikäyttölaitteilla kotona tehtävä päivittäinen hoito takaa tasaisen ja tuloksellisen hoidon.

KLIINISESTI TUTKITTU

Tehokas a k vunlievitystä

B-Cure Laserin tehosta on julkaistu 6 tuplasokkotutkimusta. Tutkimukset osoittavat mm. laitteen olevan kivunhoidossa kipulääkkeiden vertainen sekä edistävän haavojen paranemista.

KÄYTTÄJÄT KIITTÄVÄT

S a oj julk stu a äy täjäkok muks i

Jo tuhannet suomalaiset kotitaloudet käyttävät B-Cure Laseria mitä moninaisimpiin vaivoihin. Nettisivuiltamme voit lukea käyttäjien omia kertomuksia sekä blogista ammattilaisten kokemuksia.

Vuoden terveystuote 2022 B-Cure Laser valikoitui Parhaaksi Laitteeksi kommentein ”Laserointi lievitti nivelrikosta kärsivien sormien kipuja jo viikossa. Sen ansiosta yöunet eivät enää keskeytyneet.”

Kotikäyttöön suunnitellut B-Cure-laserlaitteet ovat helppokäyttöisiä ja turvallisia, eivätkä vaadi suojavarusteita tai erityisosaamista. Vasta-aiheita ei ole, eikä haittaa tai yliannostusta voi aiheuttaa. Laitteen odotettava huoltovapaa käyttöikä on peräti 30 000 hoitokertaa, joten muutaman satasen arvoisen laitteen hoitojen hinnaksi jää vain muutama eurosentti. Laitetta voi myös vuokrata kokeiluun.

Hei,

Olen Suomen kaikkien aikojen menestynein urheilumuoto ja urheilijapolkuni toimii edelleen erinomaisesti: yhdeksän upeaa urheilijaani on voittanut yhteensä 11 yleisen sarjan arvokilpailumitalia kolmen viime vuoden aikana. Tunnen myös suurta ylpeyttä, että sadat eri lajien suomalaishuiput ovat aloittaneet oman urheilupolkunsa minun kauttani – olen ollut heille joko lapsuuden ykkös- tai kakkoslaji. Iloitsen isosti näiden mikko rantasten ja linda sällströmien myöhemmästä menestyksestä.

Sytytän lasten innostuksen urheiluun sekä valmistan heille hyvät urheilulliset valmiudet. Painotan urheilun ja liikunnan kokonaismäärää ja monipuolisuutta. Opetan lapset juoksemaan vauhdikkaasti, ponnistamaan tehokkaasti ja heittämään välineitä pitkälle. Autan lasta myös löytämään suosikkilajinsa ja rakastumaan Wilman villitsemänä seiväshyppyyn, Sagan lailla moniotteluun, Topin tavoin estejuoksuun tai mahdollisesti moukarinheittoon, niin kuin Silja...

Urheilevat lapseni kilpailevat runsaasti ja monipuolisesti, koska omaa kehittymistä on koukuttavaa seurata sentteinä ja sekunteina. Tärkein kilpailumuotoni lapsille on Tulevat Tähdet -monipuolisuuskilpailu. Kilpailutan lapsia pääosin paikallisesti ja alueellisesti, mutta olen organisoinut lapsille myös muutaman mahtavan valtakunnallisen kilpailutapahtuman, kuten Tampere Junior Indoor Gamesin (TJIG), Youth Athletics Gamesin (YAG) ja lajikarnevaalit sekä sytyttävän seuracup -joukkuekilpailun.

Lasteni harjoittelun toteutan joukkuemaisena ryhmätoimintana. Minua ykköslajina harrastavalle tarjoan ohjattua ja omatoimista harjoittelemista ja kilpailemista kehittymisen kannalta riittävästi. Määrän mitoitan kuitenkin niin, että aikaa ja energiaa jää muidenkin lajien harrastamiselle ja omaehtoiselle liikkumiselle. Kannustankin lapsiani aina monilajisuuteen ja toimin joustavasti: minua voi harrastaa myös osavuotisesti ja yksilöllisin harjoitusmäärin. Mukaan voi tulla myöhemminkin: osa nykyhuipuistanikin on aloittanut vasta nuoruusvaiheessa.

Palveluksessani olevat valmentajat ovat tunnetusti innostavia ja osaavia - jopa ylivoimaisen hyviä fyysisten ominaisuuksien kehittäjiä. Panostan paljon valmentajien koulutuksiin. Mutta, osaavimmatkaan valmentajat eivät yksin kasvata lapsista urheilijoita ja aktiiviliikkujia. Tärkeimpiä lasten liikuntakasvattajia ovat tietenkin vanhemmat ja huoltajat. Yleisurheiluna kutsun aina kaikki lasten vanhemmat aktiivisesti ja avosylin mukaan yhteiseen urheilu- ja liikuntakasvatustyöhön.

Olen huomannut, että toimintani näyttää pelittävän hyvin sekä tuleville huippu-urheilijoille että tuleville aktiiviliikkujille.

Kaiken edellä mainitsemani olen järkeillyt ja rakentanut niin, että lapsiharrastajani kustannukset pysyvät varsin kohtuullisina.

Tavoitteeni on, että olen lapsille ylivertainen ykköslaji ja kehittävä kakkoslaji!

Tervetuloa mukaan!

Terveisin: Yleisurheilu

Jarkko Finni:

Yleisurheilu

– lasten ylivertainen ykköslaji ja kehittävä kakkoslaji

Millaista on lasten yleisurheilu? Miksi yleisurheilu on hyvä valinta lapsen harrastukseksi?

– Oheisessa kirjeessä on kuvattu, millainen laji yleisurheilu lapsille on, ja millainen se haluaa olla. Kirje määrittelee jo aiemmin julkaistun yleisurheilijan urapolku -valmennuslinjauksen kanssa suunnan lasten yleisurheilun kehittämiselle, kertoo Suomen Urheiluliiton (SUL) valmennuksen ja koulutuksen johtaja Jarkko Finni

– Kiteytän sen niin, että yleisurheilun tavoitteena on olla lapsille ylivertainen ykköslaji ja kehittävä kakkoslaji. Finnin mukaan lasten yleisurheilu painottaa liikunnan ja urheilun kokonaismäärää sekä luo erinomaiset urheilulliset valmiudet opettamalla lapset juoksemaan, ponnistamaan ja heittämään taitavasti ja tehokkaasti. Yleisurheilun liikuntataitojen kehittymiseen ja kokonaisurheilumäärän kasvattamiseen on parhaillaan rakentumassa oma innostava seurantajärjestelmänsä.

– Seurantajärjestelmän yhteyteen lapsille valmistuu myös omatoimiseen ja omaehtoiseen harjoitteluun kannustavaa sisältöä, Finni sanoo. Lasten yleisurheilun ytimenä on runsas ja monipuolinen kilpaileminen. Pääkilpailumuotona on Tulevat Tähdet -monipuolisuuskilpailu.

Kirjat nurkkaan ja penaalit kiinni. Kisakallion aktiivinen leirikoulu tarjoaa yhdessäolon riemua, huippuolosuhteet ja uusia elämyksiä.

Lisätietoja

leirikoulut@kisakallio.fi

Kisakallion Urheiluopisto Kaarina Karin tie 4, 08360 LOHJA asiakaspalvelu@kisakallio.fi I www.kisakallio.fi

KOULUVIESTIKARNEVAALI KUTSUU OLYMPIASTADIONILLE

Kaikkien lasten ja nuorten KOULUVIESTIKARNEVAALI

OLYMPIASTADIONILLA ke 15.5.2024

Vuosi 2024 on Olympiavuosi, ja siksi myös Kouluviestikarnevaalissa 15.5.2024 liikutaan olympiahengessä! Lähtekää tekin kokemaan Olympialaisten tunnelmaa!

Kouluviestikarnevaali on kaikille koululaisille tarkoitettu iloa pursuva liikuntatapahtuma, jonka tavoitteena on lisätä lasten ja nuorten liikettä ja yhteisöllisyyttä kouluissa.

Tapahtuma on kaikille kouluille avoin. Kouluviestikarnevaali on myös osa Liikkuvaa Koulua ja Liikkuvaa Opiskelua.

SARJOJA ON NELJÄ:

1.alakoulu 1-4 lk ja 2. 5-6 lk 3. yläkoulu-sarja 4. toisen asteen sarja

LAJIT eri sarjoissa:

ALAKOULU-SARJAT (1-4 lk, 5-6 lk):

1.Sukkulaviesti 16 x 80 m (8T + 8P)

2.Ruotsalaisviesti 4 x (100m+200m+300m+400m), osuuksilla 100m ja 400 m juoksee poika ja osuuksilla 200 m ja 300 m tyttö

YLÄKOULU-SARJA ja TOISEN ASTEEN SARJA:

1.Sukkulaviesti 16 x 80 m (8T +8P)

2. Ruotsalaisviesti 4 x (100m + 200m + 300m +400m), osuuksilla 100m ja 400 m juoksee poika ja osuuksilla 200 m ja 300 m tyttö

3. 4 x 800m (2T+2P)

Tapahtumassa tärkeässä roolissa on myös Huutosakkikisa, johon tarvitaan monenlaista osaamista.

Parhaat joukkueet sekä radalla että Huutosakeissa palkitaan. Parhaat lukiolaisjoukkueet pääsevät lisäksi Suomi-Ruotsi – maaottelun kutsukilpailuun Olympiastadionille elokuun 2024 lopussa.

Viime keväänä valtakunnallinen Kouluviestikarnevaali Olympiastadionilla veti 1800 koululaista juoksuradalle, lähtöjä oli n. 3000. Lisäksi saman verran kannustajia riemuitsi katsomoissa.

LÄHDE SINÄKIN JA KANNUSTA KOULUASI KASAAMAAN JOUKKUEITA!

Lisätietoja: www.kouluviestikarnevaali.fi

Yleisurheilukoulusta lisää liikettä ja tuhansia toistoja

Teksti Tanja Niemi

Jalo ja Eino Raaska ja Nella Roimela nauttivat juoksun hurmasta.

nä sai juosta vähän pidempään Ohjattujen harjoitusten ja kilpailuiden lisäksi Eino liikkuu kotipihassa ja läheisen päiväkodin pihassa.

Mikä olisikaan parempaa ajanvietettä lapselle kuin harjoitella motorisia perustaitoja yhdessä kavereiden kanssa osaavan valmentajan johdolla?

Tekemistä, jossa opetellaan ponnistamista, heittämistä ja juoksemista niin, että samalla voi kilvoitella joukkueena. Tehtäviä, joissa pystyy seuraamaan omaa kehittymistä helposti sekuntikellon ja mittanauhan avulla.

Kaikkea tätä on tarjolla Nestlé Yleisurheilukouluissa. Ja kun taitoa ja kuntoa kertyy, omaa edistymistä voi testata kilpailuissa.

– Juokseminen ja kilpaileminen onkin parasta! Osallistuin jo viime kesänä kisoissa 40 ja 200 metrin juoksuihin, pituuteen ja pallonheittoon, kertoo 5-vuotias Eino Raaska, joka hioo taitojaan Jyväskylän Kenttäurheilijoiden yleisurheilukoulussa.

– 200 metriä oli kiva matka, kun sii-

– Tykkään erilaisista pihapeleistä! Välillä teen äidin kanssa yleisurheilutreenejä läheisellä hiekkatiellä, ja joskus käydään perheen kanssa hiihtotai luontoretkillä, kertoo Eino, joka on ehtinyt harrastaa myös jalkapalloa ja jääkiekkoa.

Kotitreenit Nestlé Yleisurheilukoulun Haasta huiput -oppaalla Nestlé Yleisurheilukouluissa kaikki pääsevät liikkumaan, oppimaan ja tekemään runsaasti toistoja mielekkäiden tehtävien, kisailujen ja harjoitteiden parissa.

– Yleisurheilukouluharjoituksissa painotetaan liikkeen määrää ja toistojen runsautta, jotka myös mahdollistavat uusien taitojen oppimisen ja kehittymisen, sanoo Suomen Urheiluliiton (SUL) valmennusosaamisen kehittäjä Tanja Niemi

– Moni lapsi varmasti haluaisi treenata näitä taitoja myös kotona, mutta ei välttämättä tiedä, mitä voisi tehdä kotipihassa tai jopa kotona sisällä.

Nestlé Yleisurheilukoulun Haasta huiput -kotitreenit tarjoavat lapsille ja lasten perheille vinkkejä, miten yleisurheilua voi treenata kotona, vaikka olohuoneessa tai kotitalon pihassa, yksin tai yhdessä.

Nestlé Yleisurheilukouluissa jaettava Yleisurheilukouluvihko sisältää kirjalliset kotitreeniohjeet, QR-koodilla nähtävät mallivideot ja taulukoita, joiden avulla voi seurata omaa kehitystään. Omatoimisella harjoittelulla toistojen määrän saa helposti nostettua tuhansiin.

Jalo Raaska: Yleisurheilussakin kivointa on juokseminen

Omatoimista liikuntaa voi toki keksiä myös itse, kuten 9-vuotias Jalo Raaska tekee. Hän harrastaa yleisurheilun lisäksi salibandya ja jalkapalloa. Talvella hän pelasi myös koripalloa ja jääkiekkoa.

– Kotona tykkään pelata sählyä, futista ja lätkää. Kavereiden kanssa käydään kesäisin läheisen koulun pihassa pelaamassa jalkapalloa. Välillä juoksen taloa ympäri ja lasken kierroksia, Jalo kertoo.

– Yleisurheilussakin kivointa on juokseminen.

Tule kokeilemaan yleisurheilua

Nestlé Yleisurheilukouluja järjestetään noin 6–9-vuotiaille. Ikäluokka saattaa vaihdella hieman paikallisen yleisurheiluseuran mukaan. Yleisurheilukoulussa lapsi pääsee kokeilemaan yleisurheilun eri lajeja ja harjoittelemaan fyysisiä ominaisuuksia monipuolisesti. Yleisurheilua voi harrastaa myös osavuotisesti ja yksilöllisin harjoitusmäärin. Mukaan on mahdollista tulla myöhemminkin - osa nykyhuipuistakin on aloittanut vasta nuoruusvaiheessa.

Yleisurheilu – ylivertainen ykköslaji, kehittävä kakkoslaji Yleisurheilu sytyttää lasten innostuksen urheiluun ja valmistaa heille hyvät urheilulliset valmiudet. Yleisurheilussa painotetaan urheilun ja liikunnan kokonaismäärää ja monipuolisuutta. Nestlé Yleisurheilukoulussa lapset oppivat juoksemaan vauhdikkaasti, ponnistamaan tehokkaasti ja heittämään välineitä pitkälle. Sadat eri lajien suomalaishuiput ovat aloittaneet oman urheilupolkunsa yleisurheilun kautta – se on ollut heille joko lapsuuden ykkös- tai kakkoslaji.

Lisätiedot: https://www.yleisurheilu.fi/nestle-yleisurheilukoulu/

Arokivi Oy

Varkaus

Liikunnan iloa

EURAJOEN KUNTA

Liikuntatoimi 044 312 4267 jarmo.olli@eurajoki.fi

www.eurajoki.fi

Kalliotie 5, 27100 Eurajoki

HAMINAN KAUPUNKI

Yhteystiedot:

Liikuntapaikat Ahti Yläjääski ahti.ylajaaski@hamina.fi 0400 932 446

Liikuntapalvelut Kirsi Forsell kirsi.forsell@hamina.fi 040 199 1491

Osmon Pienkone Oy

Korjalankatu 6

45130 Kouvola P. 0400 674 810

Kaefer Oy

Rusko

HAAPAJÄRVEN

KAUPUNKI

Liikuntapalvelut

Niilo Piiponniemi, 044 4456 202 niilo.piiponniemi@haapajarvi.fi

www.haapajärvi.fi

PL 4, 85801 Haapajärvi

Leistin Leipomo

Vanha Sutelantie 47 48400 KOTKA p. 05 - 260 1040

Maailman parhaat possut!

POMARKUN KUNTA

Vapaa-aikatoimi puh. 041 731 3194 mika.gronman@pomarkku.fi

www.pomarkku.fi

Vanhatie 14, 29630 Pomarkku

Suomen

Teollisuustyökalut Oy

Kaarina

P. 020 730 3000

www.idg-tools.com

Yhdistyksen tarkoituksena on suomalaisen yleisurheilun fanikulttuurin kehittäminen ja ylläpitäminen niin maajoukkueen kansainvälisissä kilpailuissa, kuin kotimaan kentilläkin.

YHTEYSTIEDOT

yleisurheilufanit@sul.fi

Sari Murto sari.murto@culticon.fi 044 704 5677

www.yleisurheilufanit.fi

Tule mukaan tukemaan paikallista seuratyötä ja yleisurheilun menestystä. YLEISURHEILURAHASTO ON AVATTU!