Urheilulääkäri
Tanja Komulainen:
Paluu harjoituksiin sairastumisen jälkeen
Seiväs- ja keihäskoulut 2025 Seuracupin tunnelmia
Mico Lampinen
nuorten EM-kesään kahden mitalin tavoitteella
YAG Lappeenrannassa 2025
Elle Ceder haluaa SE:n ja nuorten EM-finaaliin Tampereella
Teemu Simoinen janoaa jatkoa EM-mitalille
YLEISURHEILURAHASTO ON AVATTU!
Tule mukaan tukemaan paikallista seuratyötä ja yleisurheilun menestystä.
Lahjoita tänään huomisen yleisurheiluun
Piia Lyyra nuorisopäällikkö
Suomen Urheiluliitto
Tulevat tähdet -monipuolisuuskilpailu innostaa lapset kilpailemaan enemmän!
Tulevat tähdet -monipuolisuuskilpailu on loistava tilaisuus innostaa lapsia yleisurheilun pariin ja kilpailemaan eri lajeissa. Uusi monipuolisuuskilpailu on kannustanut lapsia mahdollisuuksien mukaan kokeilemaan erilaisia lajeja, kehittämään taitojaan ja löytämään omat vahvuutensa.
Uusi kilpailumuoto ei rajoitu vain yhteen lajiin, vaan se voi olla hauskaa ja monipuolista. Tulokset osoittavat, että vuodesta 2022 tähän asti viiden tähden urheilijoiden määrä kasvoi 482 % sekä neljän tähden urheilijoiden määrä kasvoi 69 %. Lisäksi kymmenessä eri lajissa kilpailevien määrä kasvoi vuodesta 2022 jopa 62 %.
On tärkeää, että lapset saavat positiivisia kokemuksia kilpailuista, mikä voi innostaa heitä jatkamaan yleisurheiluharrastustaan myös tulevaisuudessa. Tulevat tähdet -kilpailu on erinomainen tapa tukea nuorten urheilijoiden kasvua ja kehitystä!
On siis ollut selkeää, että monipuolisuuskilpailu on kannustanut lapsia kilpailemaan enemmän ja samalla parantamaan omia tuloksiaan.
Lisääntynyt kilpailemisen määrä kasvattaa rohkeutta lähteä myös isompiin kilpailutapahtumiin ja nyt onkin hyvä lisätä kalenteriin ensi kesän suuri nuorisoyleisurheilun tapahtuma Youth Athletics Games.
YAG on tilaisuus kasvaa, oppia ja nauttia yleisurheilusta!
Youth Athletics Games on upea tapahtuma, joka tarjoaa lapsille mahdollisuuden kokea suuren kilpailun tunnelmaa. Tällaiset kisat eivät ainoastaan innosta nuoria urheilijoita, vaan ne myös auttavat heitä kehittämään itseluottamustaan ja sosiaalisia taitojaan.
Kilpailut tarjoavat lapsille tilaisuuden testata omia rajojaan, oppia voittamisen ja häviämisen merkityksestä sekä nauttia urheilun ilosta yhdessä ystävien kanssa. Isot kisat luovat myös yhteisöllisyyden tunnetta, kun lapset saavat tukea ja kannustusta perheiltään ja valmentajiltaan.
Youth Athletics Games on siis enemmän kuin vain kilpailu; se on tilaisuus kasvaa, oppia ja nauttia yleisurheilusta!
Kannustamme kaikkia lapsia kokeilemaan uusia lajeja ja nauttimaan urheilun tuomasta ilosta. Yhdessä voimme rakentaa tulevaisuuden tähtiä ja edistää aktiivista elämäntapaa!
Päätoimittaja Piia Lyyra, piia.lyyra@sul.fi
Toimitussihteeri Tapio Nevalainen, tapio.nevalainen@sul.fi
Taitto ja ulkoasu Erja Lehto / Mainospiste Erja Lehto
Kannen kuva Tapio Nevalainen
Julkaisija Suomen Urheiluliitto ry, Valimotie 10, 00380 Helsinki
Kustantaja Track & Field Finland Oy, Valimotie 10, 00380 Helsinki
Painopaikka Grano
Spurtin jakelu Spurtti News -lehti ilmestyy kaksi kertaa vuodessa, syksyllä ja keväällä. Kevään lehti lähetetään 8–13-vuotiaille yleisurheilulisenssin haltijoille (1 lehti/ talous). Syksyn lehti ilmestyy vain digitaalisena ja löytyy osoitteesta: www.yleisurheilu.fi/nuorisojulkaisut/ Kevään lehti postitetaan SUL:n lisenssirekisterin osoitteistolla. www.yleisurheilu.fi Lehti ilmestyy 2 kertaa vuodessa
Spurtin osoitteenmuutokset Yhteystietojen muutoksista ilmoitus seuran yhteyshenkilölle, joka päivittää tiedot lisenssirekisteriin.
3 Pääkirjoitus
5 Youth Athletics Games Lappeenrannassa 2025
6 Yleisurheilun TALO-hanke käynnistyi
7 Keihäskoulut ja 2025 kalenteri
8 Henkilökuvassa kiekonheiton nuorten MM-mitalisti Mico Lampinen
14 Urheilulääkäri vastaa: Voiko sairaana kilpailla tai harjoitella?
17 19 kysymystä Elle Cederille
20 Lajikarnevaaleilla viihdytään
26 Hese-kisoissa on urheillaan iloisella mielellä
30 Henkilökuvassa keihäänheiton junioreiden EM-mitalisti Teemu Simoinen
36 Kiinnostaako seiväshyppy – tule seiväskouluun
38 Pohjola Seuracup: Yksilölaji voi olla myös joukkuelaji
YAG 2025 kilpaillaan Lappeenrannassa:
”Puitteet kunnossa hyvälle tapahtumalle”
Tampereen Pyrinnön Jukka Hosio luovutti Tampereen YAG:ssä viestikapulan vuoden 2025 YAG:n järjestävän seuran Lappeenrannan Urheilu-Miesten Kati Minkkiselle.
Kesän vuosittainen nuorisoyleisurheilun suurtapahtuma Youth Athletics Games (YAG) kilpaillaan ensi kesänä Lappeenrannassa. Kilpailupäivät ovat 12.–15. kesäkuuta.
Useaan lajin osallistunut Turun Urheiluliiton Alisa Launonen oli mainiossa vedossa Tampereen YAG:ssä.
Edellisen kerran YAG kilpailtiin Kimpisen kentällä 2021 koronakurimuksen jälkeen. Silloin tapahtumassa oli Lappeenrannan keskustan kupeessa sijaitsevalla kentällä noin 1200 osallistujaa ja 250 viestijoukkuetta.
– Nyt sellainen kaksi tuhatta osallistujaa olisi hyvä tavoite. Meillä on tarjota kilpailulle hyvät puitteet, ja toiveissa on myös, että kesäkuun sää hellii, sanoo Lappeenrannan Urheilu-Miesten hallituksen jäsen Mauri Auvinen
Auvisen mukana puitteet ovat kunnossa.
– Lappeenrannassa hotellit ovat kävelymatkan päässä kentästä, samoin kuin koulumajoitus. Kesällä kaupungista löytyy kilpailujen ohella myös kaikenlaista nähtävää ja koettavaa koko perheelle Saimaan risteilyistä lähtien, Auvinen sanoo.
Youth Athletics Games on 9–17-vuotiaille suunnattu kilpailutapahtuma. Auvisen mukaan isäntäseura Lappeenrannan Urheilu-Miehet on kilpailussa isolla joukolla.
– Yleisurheilu on Etelä-Karjalassa keskittynyt Lappeenrantaan ja Imatralle. Toivon mukaan YAG aktivoi muita alueen paikkakuntia ja seuroja tulemaan joukolla mukaan.
Yleisurheilun TALO-hanke käynnistyi
Suomen Urheiluliiton TALO-hanke käynnistyi syyskuun alussa. Kolmivuotisen hankkeen päätavoitteena on kehittää valtakunnallisia ja paikallisia toimintamalleja, jotka edistävät maahanmuuttajataustaisten lasten, nuorten ja perheiden osallisuutta, lisäävät hyvinvointia ja tukevat suomalaiseen yhteiskuntaan integroitumista.
Hanketta pilotoidaan kuudella paikkakunnalla paikallisen yleisurheiluseuran kanssa. Mukana olevat seurat ovat Espoon Tapiot, Helsingin KisaVeikot, Jyväskylän Kenttäurheilijat, Lappeenrannan Urheilu-Miehet, Turun Urheiluliitto ja Vantaan Salamat. Pilottiseuroihin palkataan hanketyöntekijät kahdeksi vuodeksi 1.3.2025 alkaen.
– Pilottiseurojen toimintaympäristöt poikkeavat toisistaan, kun tarkastellaan alueen väestörakennetta ja
monikulttuurisen liikunnan tarjontaa. Tulemme luomaan kunkin alueen tarpeita mahdollisimman hyvin palvelevia matalan kynnyksen harrastetoimintoja, kommentoi hankkeen projektipäällikkö Sanni Soilampi Toimintamalleja kehitetään yhteistyössä kuntien ja hyvinvointialueiden asiantuntijoiden, maahanmuuttajajärjestöjen sekä monikulttuurista liikuntaa tarjoavien järjestöjen kanssa. Hankkeessa osallistetaan maahanmuuttajataustaisia lapsia, nuoria ja perheitä kehitystyöhön.
– Luomme kullekin alueelle paikalliset verkostot tukemaan hankkeen tavoitteiden toteutumista. Saavutettavien ja kiinnostavien toimintamallien luomisessa on tärkeää kuulla sekä maahanmuuttajataustaisia että kuntien palveluita tarjoavia tahoja, jotta palveluiden kohdentamisessa onnistutaan mahdollisimman hyvin, Soilampi lisää.
Kuluvan syksyn aikana kartoitetaan toimintaympäristöä ja luodaan eri tahojen ammattilaisista koostuvia verkostoja kehitystyön tueksi. Ensimmäiset matalan kynnyksen harrastustoiminnot aloitetaan kevään ja kesän 2025 aikana.
Hankkeen rahoittaa Euroopan sosiaalirahasto. Euroopan sosiaalirahasto ESR on yksi Euroopan unionin tärkeimmistä jäsenvaltioiden työllisyyttä sekä taloudellista ja sosiaalista yhteyttä edistävä rahoitusväline. ESR+ on EU:n alue- ja rakennepolitiikan rahasto, jonka avulla pyritään edistämään työllisyyttä, osaamista, osallisuutta, yhdenvertaisuutta sekä tasa-arvoa.
Vuoden 2025 keskeisiä kotimaan kisoja
8.–9.2. SM-hallimoniottelut M/N22-17, P/T15-14 Tampere
22.–23.2. SM-hallit Kuortane
28.2.–2.3. Nuorten SM-hallit (M/N22-19-17) Helsinki
7.–9.3. Tampere Junior Indoor Games Tampere
27.4. SM-maantiejuoksut Salo
8.6. SM-maantiekävelyt Saarijärvi
12.–15.6. Youth Athletics Games Lappeenranta
14.–15.6. PM-moniottelut (M/N, M/N19-17) Kilpailupaikka avoinna
3.–6.7. Karnevaalikilpailut Eri paikkakuntia
20.–26.7. Euroopan nuorten olympiafestivaalit (EYOF) Skopje, Pohjois-Makedonia
26.–27.7. PM-nelimaaottelu (M/N19) Uppsala, Ruotsi
1.–3.8. Kalevan kisat Espoo
7.–10.8. Nuorten EM-kilpailut (M/N19) Tampere
15.–17.8. Nuorten SM-kilpailut (M/N17-16) Turku (Päivämäärä voi muuttua)
15.–17.8. Nuorten SM-kilpailut (P/T15-14) Lempäälä
15.–17.8. Nuorten SM-kilpailut (M/N22-19) Helsinki
23.–24.8. Ruotsi-Suomi (M/N ja M/N17) Tukholma, Ruotsi
30.–31.8. SM-moniottelut Kilpailupaikka avoinna 6.–7.9. SM-viestit Lahti 13.9. Seuracup finaalit -
Muutokset ovat mahdollisia. Ajantasainen arvokilpailukalenteri löytyy yleisurheilu.fi -sivustolta
Huippuoppia alueellisista keihäskouluista
Alueelliset keihäskoulut pyörähtävät syksyn aikana käyntiin eri puolella Suomea. Ne organisoidaan Keihäskarnevaalit ry:n kautta.
Keihäskoulut ovat avoimia 9–16-vuotiaille keihäänheitosta kiinnostuneille urheilijoille. Ne on tarkoitettu seurojen toiminnan tueksi ja täydentämään urheilutoimintaa valituilla paikkakunnilla, joilla on hyvät harjoitusolosuhteet ja valmentajat. – Marraskuun alkupuolella käynnistyviä alueellisia keihäskouluja on ainakin Kuortaneella, Kuopiossa, pääkaupunkiseudulla, Kaakonkulmalla (Taavetti ja Lappeenranta), Jyväskylässä, ISLOn keihäskoulu Joensuussa. Toivottavasti talvella aukeaa keihäskoulu myös Tampereella, sanoo Keihäskarnevaalien valmennuskoordinaattori Olavi Parjanen Ilmoittautumiset aukeavat MyClubin sivulle, kun talven harjoituskokonaisuudet saadaan valmiiksi. https://www.keihaskarnevaalit.fi/ilmoittaudu
Keihäskarnevaalien talvileiritys:
Keihäänheittoa pääsee harjoittelemaan hyvissä olosuhteissa myös Keihäskarnevaalien talvileireillä Liikuntakeskus Pajulahdessa. Tarjolla neljä leiriä harjoituskauden 2024–2025 aikana.
Mukaan ovat tervetulleita kaikki 9–22-vuotiaat urheilijat, jotka haluavat syventää osaamistaan keihäänheitossa ja treenata hyvässä seurassa. Muilla kuin ensimmäisillä leireillä on ohjelmassa myös hallikilpailu, jossa pääsee testaamaan oman heittokuntonsa kehittymistä.
Leirin sisällön suunnittelussa ja valmennuksessa ovat mukana keihäänheiton maajoukkueen entiset lajivalmentajat Kimmo Kinnunen ja Olavi Parjanen.
Lisätietoa ja ilmoittautuminen: https://pajulahti.com/urheilijat/lajileirit-ja-tapahtumat/
Alustavat leiriajankohdat:
leiri: 17.–20.10.2024 (ilmoittautuminen 6.10. mennessä)
leiri: 05.–08.12.2024
leiri: 06.–09.02.2025 (varmistuu myöhemmin)
leiri: 27.–30.03.2025
Kaksi ensimmäistä leiriä on yhteisleirejä keihäsolympiadiryhmän keihäänheittäjien kanssa.
Lampinen nuorten EM-kesään kahden mitalin tavoitteella – kesä antaa osviittaa vaikealle valinnalle
Teksti Tapio Nevalainen Kuvat Tapio Nevalainen ja DECA Text&Bild
Mico Lampisen ei tarvitse pitkään miettiä ensi kauden tavoitetta. Se on mitali alle 20-vuotiaiden EMkilpailuissa Tampereella kiekon- ja moukarinheitossa. Visaisempi kysymys on, kumpaan lajiin hän tulevaisuudessa keskittyy.
– Valinta on todennäköisesti tehtävä ensi vuoden jälkeen. Ensi vuonna katsotaan vielä molemmat kortit. Sitten, kun siirrytään miesten välineisiin, ei välttämättä pysty antamaan muille eteen. Pakko valita toinen laji, Lampinen sanoo.
Raameja 202-senttisellä ja 215 sentin sylivälin omaavalla lahjakkuudelle riittää kumpaankin lajiin. Myös taitoa ja ominaisuuksia on karttunut tasaista tahtia, kuten mittava menestys juniorisarjoissa kertoo.
– Sitä mietin, millaiset mahdollisuudet minulla on menestyä maailmalla ja arvokisoissa. Sitäkin pitää punnita, paljonko kumpaankin lajia on tehty, eli kuinka paljon on vielä kehittymisen varaa? Se ei ole helppo päätös, Lampinen avaa päälajin valintapohdintaa.
Loppuveto laajemmaksi, heittoa nopeammaksi
Kuluneella kaudella Lampinen, 18, sivalsi 1,75 kiloisen kiekon lukemiin 62,20 ja voitti miesten kiekolla Kalevan kisat kotimaan kaikkien aikojen parhaalla 18-vuotiaiden tuloksella 57,29.
Limassa, Perussa nuorten MM-kilpailuissa Lampinen pokkasi kiekonheitosta pronssin jäätyään kaksi senttiä hopeasta ja 39 senttiä kullasta.
Moukarinheitossa tie päättyi karsintaan, mutta kauden mittaan hän heitti 6-kiloisen ennätyksekseen 73,62. Nuorten MM-areenalla se olisi tuonut neljännen sijan.
Raamien ja MM-menestyksen valossa Lampisen voisi nähdä valitsevan kiekonheiton, mutta kuinka itse näet itsesi kiekonheittäjänä, mitkä ovat plussat ja miinukset?
– Raamit ovat hyvät, ja itse tykkään sitä radasta, jolla kiekko menee. Se on
minun mielestäni hyvä. Suurimpina kehitysalueina on saada loppuveto vähän laajemmaksi, heittoa nopeammaksi ja lisää tehoa heiton taakse, Lampinen arvioi.
– Ei siinä enää hirveän suuria puutteita ole. Enemmän se on ominaisuuksien kehittämistä ja tekniikan hienosäätöä.
Neljän pyörähdyksen kokeilu harkintaan
Entä millainen tilanne moukarinheiton suhteen?
– Moukaria heitän aika pitkälle ulottuvuudella. Tekniikassa minulla on aika paljon hiottavaa. Pitäisi saada moukari kiertämään laajemmin vasemmalta eikä pitäisi vetää olkapäällä. Siinä vähän enemmän kehittymisen varaa, Lampinen arvioi. Heität kolmella pyörähdyksellä. Oletko harkinnut ottaa mukaan neljännen pyörähdyksen?
– Vuosi sitten kokeilin muutamassa treenissä heittää neljällä. Se pitää nyt ottaa harkintaan, jos sitä lähtisi taas kokeilemaan, Lampinen miettii.
Neljän pyörähdyksen käytöllä Lampinen rauhoittaisi heiton alkua.
– Kolmella pyörähdyksellä joutuu lähtemään liikkeelle vähän suuremmalla teholla. Jos esimerkiksi on liukas rinki, se ei neljällä pyörähdyksellä luistaisi alussa niin helposti, kun pystyy lähtemään rauhallisemmin.
Miesten kiekolla yli 60 metriä Oli Lampisen päälaji tulevan kilpailukauden jälkeen kumpi vaan tai molemmat, kaudella 2026 nuorten välineet jäävät, ja Lampinen siirtyy kilpailemaan tyystin miesten välineillä.
– En usko sen tuottavan hirveästi vaikeuksia. Kiekossa ero välineen painossa ei ole suuri, ja jos kehitys jatkuu hyvänä, ollaan jo ensi vuonna varmaan ihan hyvissä metreissä. Siis miesten kiekossa yli 60 metrissä?
– Siitä lähdetään. Entä moukarissa?
– Miesten moukarilla heittäminen on jäänyt todella vähiin. Nyt, kun sitä tulee ensi kaudella lisää, se helpottaa siirtymistä. Tässä vaiheessa on paha sanoa, tuottaako se hankaluuksia, mutten usko. Siirtymät ovat olleet minulle suht helppoja varmaan raamien ja voimien takia.
Mico Lampinen heitti Limassa Perussa alle 20-vuotiaiden MM-kisoissa kolmanneksi ennätyksellään 62,20.
Isä luo raamit, jota veljesten kisailu ryydittää
Lampisilla heittäminen on koko perheen juttu. Isä, Tero Lampinen, on valmentanut poikansa Maxin ja Micon moukarin ja kiekon nuorten arvokisamitalisteiksi ja rakentaa nyt pojilleen polkua kohti yleisen sarjan arvokisoja ja kansainvälistä menestystä.
– Kun olin 2–3-vuotias, perheen yhteinen juttu oli käydä kesäviikonloppuisin urheilukentällä juoksemassa ja hyppimässä, Mico Lampinen muistelee urheilu-uransa ensi metrejä.
– Olin 3-vuotias, kun kauppareissul-
la huomattiin, että viereisellä kentällä oli kyläkisat. Se oli minulle eka juoksukisa, josta tuli myös eka myönteinen kokemus. Voitin sen crocseilla.
Sittemmin Mico on harjoitellut, kehittynyt ja kilpaillut kaksi vuotta vanhemman Max-veljensä kanssa, ja kuten pikkuveljen rooliin kuuluu, hän on haastanut Maxia parhaansa mukaan. – Me on menty Maxin kanssa aika lailla samaa tahtia. Kun Max on vanhempi, hän oli totta kai edellä, ja minä halusin ottaa hänet kiinni. Varsinkin kiekossa se onnistui. Moukarissa olen
vähän perässä, Mico Lampinen kertoo.
Se kannustaa, kun toinenkin on siellä
Moukarinheiton 19-vuotiaiden Euroopan mestaruuden ja MM-hopean voittanut Max kilpailee nyt 22-vuotiaiden sarjassa ja keskittyy moukarinheittoon. Treeneissä veljesten välinen hyvähenkinen kilpailu jatkuu. – Kyllä siellä aina on keskinäinen skaba. Sitä haluaa heittää pidemmälle. Max ei enää heitä kiekkoa, joten
kisa on enemmän moukarissa. Vaikka heitetään eri välineellä (eripainoisella), sitä yrittää heittää pidemmälle kuin toinen, Lampinen sanoo
Kun Tero Lampinen valmentaa molempia poikiaan, on ajankäytön kannalta loogista, että veljekset ovat yhtä aikaa varsinkin heittoharjoituksissa, joissa valmentajan silmää kaivataan.
– Plussana siinä on, että se kannustaa, kun toinenkin on siellä. Sitä heittää itsekin pidemmälle. Miinuksena on se, että joutuu venaaman, kun toinen heittää, Lampinen hymyilee.
Kuusi treeniä viikossa: heittoja, voimaa ja yleisharjoittelua
Mico Lampisen arki noudattaa Tero Lampisen suoraviivaista harjoitussysteemiä.
– Treenataan kuusi kertaa viikossa. Treenit jaetaan kolmeen palikkaan. Puhdas heittotreeni, puhdas punttitreeni ja yleistreeni, joka sisältää kuntopallon, tikkaat, spurtit ja hypyt, Tero Lampinen kiteyttää.
– Peruskuntokaudella on kaksi punttitreeniä, kaksi yleistreeniä ja kaksi heittotreeniä. Välillä punttitreenejä saattaa olla kolmekin ja vain yksi heittoharjoitus. Kun tullaan kevääseen, yleistreenejä on viikossa yksi ja kaksi punttia ja kolme heittotreeniä.
Kesän kilpailukaudella yleistreenejä ei juuri ole.
– Kesällä se voi olla jopa 3+3 eli kolme heittoa ja kolme punttia, Lampinen sanoo ja muistuttaa, että kilpailu lasketaan aina heittoharjoitukseksi.
Lampisen mukaan harjoitusten kesto on puolitoista tuntia, eikä heittotreeneissä mässäillä suurilla määrillä.
– Me harjoittelemme vähemmän kuin monet muut, Lampinen arvioi.
Unelmana olympiavoitto
Pääliikkeet Lampisten perusvoiman hankinnassa ovat penkkipunnerrus, takakyykky, maastaveto, rinnalle veto ja tempaus. Niissä Micon ennätykset ovat penkki 135 kg, kyykky 185 kg, maastaveto 230 kg, rinnalle veto 135 kg ja tempaus 85 kg. Vammoja on vältetty opiskelemalla nostotekniikat kuntoon.
– Jossain 11–12-vuotiaana alettiin harjoitella liikeratoja pelkällä tangolla. Se oli ihan faijan opetuksella. Siinä 12-vuotiaana mentiin Keravalle, jossa oli kymmenen kerran setti tekniikkaa ammattilaisen ohjaamana, Mico Lam-
pinen muistelee.
Mikä sitten on se unelma, jota kohden sinä töitä teet?
– Se on aıka yksinkertainen, olympiavoitto. Sitä lähdetään tavoittelemaan.
Esimerkkejä Mico Lampisen harjoittelusta
Esimerkkiviikko maaliskuun alusta 2022:
Ma Heitto / kiekko
Ti Puntti / tempausveto, maastaveto, vatsat + lisukeliikkeet
Ke Yleistreeni / kuntopallo, koordinaatiot, tikkaat
To LEPO
Pe Puntti / penkki, kyykky, vatsat + lisukeliikkeet
La Heitto / kiekko + moukari
Su Yleistreeni / kuntopallo, koordinaatiot, tikkaat
Esimerkkiviikko maaliskuun alusta 2023:
Ma Heitto / kiekko
Ti LEPO
Ke Puntti / penkki, takakyykky, vatsat + lisukeliikkeet
To Yleistreeni / kuntopallo, koordinaatiot, tikkaat
Pe Puntti / tempausveto, vatsat + lisukeliikkeet
La Heitto / kiekko + moukari
Su Puntti / tempaus, rinnalleveto, vatsat + lisukeliikkeet
Esimerkkiviikko maaliskuun alusta 2024:
Ma Heitto / kiekko
Ti Puntti / tempaus, rinalleveto, vatsat + lisukeliikkeet
Ke LEPO
To Yleistreeni / kuntopallo, koordinaatiot, tikkaat
Pe Puntti / penkki, kyykky, vatsat + lisukeliikkeet
La Heitto / kiekko + moukari
Su LEPO
Punttisali kotipaikkakunnalla Mäntsälässä on tullut Mico Lampiselle tutuksi. Voima on tarttunut hyvin Lampisen 202-senttiseen varteen.
Katso urheilulääkärin neuvot:
Voiko sairaana kilpailla tai harjoitella
Paluu harjoituksiin
Syksy ja talvi on flunssien ja virustautien aikaa. Seuraavassa Suomen Urheiluliiton (SUL) lääkäri Tanja Komulainen kertoo, millä keinoilla sairastumisia voi yrittää välttää, miten sairastuminen vaikuttaa nuoreen urheilijaan, voiko sairaana harjoitella tai kilpailla, ja mitä pitää muistaa, kun sairastumisen jälkeen palataan harjoituksiin?
Mitkä ovat ne parhaaksi todetut käytännön toimet nuoren urheilijan terveyden vaalimiseksi?
– Terveyden ja kehittymisen kannalta tärkeintä on tasapaino harjoittelun, levon ja ravinnon välillä. Kiinnittäisin lisäksi huomiota harjoittelun rytmitykseen ja monipuolisuuteen sekä muun elämän vaikutukseen. Hyväkuntoinen urheileva nuori kestää kovaakin harjoittelua ja palautuu nopeasti, mutta voi myös ylikuormittua psyykkisesti tai fyysisesti, Komulainen sanoo. Komulainen muistuttaa, että opiskellessa ja koulussa voi olla stressaavampia jaksoja, ja että elämässä voi tapahtua muitakin kuormittavia asioita.
– Kivat ja mukavat asiat voivat myös aiheuttaa keholle ja mielelle ns. positiivista stressiä, ja pitkään jatkuessaan liiallinen stressi voi altistaa sairastumisille, vammoille ja ylikuormitustilalle, Komulainen muistuttaa.
– Liiallinen toistorasitus tai liikaa noussut harjoituskuorma voivat altistaa rasitusvammoille. Väsyneenä taas voi altistua äkillisellekin vammalle helpommin. Harjoittelua täytyykin suun-
nitella ja seurata. Lääkärin tai fysioterapeutin voi olla vaikea päästä kiinni ylirasitustilan, vammojen tai sairastumisten syihin, jos harjoituspäiväkirjaa ei ole pidetty.
Mikä tarkkaan ottaen on unen ja ravinnon merkitys?
– Riittävä määrä laadukasta unta ja monipuolista ravintoa ovat terveyden tukipilareita ja urheilijana kehittymisen edellytys. Naisurheilijan kannattaa seurata kuukautiskiertoaan, sillä säännöllinen kuukautiskierto on yksi hormonaalisen terveyden merkki. Perussairaudet, esimerkiksi astma ja allergiat tyypillisimmin nuorilla, kannattaa hoitaa huolellisesti ja pitää rokotuksistaan huolta, Komulainen sanoo.
– Verikokeitakin voi vähitellen alkaa seurata pari kertaa vuodessa, kun harjoittelu kovenee. D-vitamiinilisää kannattaa käyttää ainakin syksyn ja talven ajan. Verikokeilla voidaan seurata D-vitamiinitasoja sekä verenkuvaa ja rautavarastoja. Muita verikokeita voidaan ottaa tilanteen ja lääkärin harkinnan mukaan.
Onko syytä käyttää terveystarkastuksia?
– Yli 10 tuntia viikossa harjoittelevalle suositellaan urheilijan terveystarkastusta kerran vuodessa. Yleisurheilijalle hyvä paikka tehdä terveystarkastus on syksyn ylimenokausi ja uuden harjoituskauden alku, Komulainen sanoo.
– Terveystarkastuksessa käydään
ensimmäisellä kerralla läpi laajasti terveyteen vaikuttavia asioita, vamma- ja sairaushistoriaa sekä harjoittelua ja siitä palautumista esitietolomakkeen ja haastattelun perusteella. Lääkäri myös tutkii urheilijan: otetaan verikokeita ja leposydänfilmi eli EKG. – Joskus tarvitaan lisätutkimuksia ja urheilija ohjataan tarvittaessa jatkoselvittelyihin muille asiantuntijoille, useimmin fysioterapeutille tai ravitsemusasiantuntijalle. Ensimmäisen, laajan tarkastuksen jälkeen terveydentilaa sekä vammoja ja sairauksia voidaan seurata suppeammilla uusintatarkastuksilla vaikkapa kerran vuodessa, mielellään urheilijan ja valmentajan ympärille rakentuvan tutun terveydenhuollon tiimin kanssa. Terveydellisiä ongelmia kohdattaessa on sitten jatkossakin matala kynnys ottaa yhteyttä asiantuntijoihin.
Kun tuntee, että on tulossa kipeäksi, miten kannattaa toimia?
– Usein lepopäivä on paras vaihtoehto, mutta harjoittelua kannattaa ainakin keventää ensioireissa. Sairauden alkuvaiheessa elimistön puolustusjärjestelmä voi vielä nujertaa taudinaiheuttajat, jolloin voi välttyä kokonaan varsinaiselta sairastumiselta, tai taudinkuva voi jäädä lievemmäksi, ja toipua nopeammin, Komulainen neuvoo. – Petipotilaaksi ei tarvitse jäädä, vaan voinnin mukaan kevyt liikuskelu on suotavaakin. Oloa voi parantaa ja yöunia turvata oireita lievittävillä itsehoitolääkkeillä. Antibiootteja tarvitaan lääkärin määräminä harvoin, koska niillä hoitoa vaativat bakteeriinfektiot ovat urheilijoilla harvinaisia. Riittävästä juomisesta ja monipuolisesta ravinnosta sekä stressinhallinnasta kannattaa nuoren urheilijan ja lähipiirin pitää huolta. Sairauden ensioireissa ja alkuvaiheessa kannattaa jäädä myös kotiin, jotta ei tartuta toisia.
Miten sairastaminen vaikuttaa urheilijan kehossa?
– Vaikutukset kehon toimintoihin riippuvat itse sairaudesta. Infektion alussa taudinaiheuttajat eli mikrobit, yleisimmin virukset ja joskus bakteerit, alka-
Kuvat Shutterstock
– Yli 10 tuntia viikossa harjoittelevalle suositellaan urheilijan terveystarkastusta kerran vuodessa, sanoo Suomen Urheiluliiton (SUL) lääkäri Tanja Komulainen.
Urheilulääkärin neuvot
vat lisääntyä ja levitä kehossa. Puolustusjärjestelmällä on kuitenkin monia tapoja taistella mikrobeja vastaan, ja se voi nujertaakin ne, jolloin varsinaista sairastumista oireineen ei ilmene tai sairaus voi ilmentyä vain lievinä paikallisoireina (tukkoisuus, kurkun karheus), Komulainen kertoo.
– Flunssavirukset aiheuttavat tyypillisesti paikallisoireita ylähengitysteiden limakalvoilla (nuha, kurkku- tai korvakipu, limaneritys ja ärsytysyskä). Mikrobit voivat kuitenkin päästä edelleen lisääntymään ja leviämään laajemmin kehossa ja aiheuttaa voimakkaampia oireita tai yleisoireita, kuten kuumetta, sykkeen ja hengitystiheyden nousua sekä yleiskunnon laskua. Infektion jälkeen urheilijalla voi olla pitkään suorituskyvyn laskua ja väsymystä. Tällöin kannattaa kääntyä urheilulääkärin puoleen jatkoselvittelyjä ja -ohjeita varten.
Voiko sairaana harjoitella tai kilpailla, ja mitkä ovat sairaana harjoittelun tai kilpailemiseen vaarat?
– Fyysinen rasitus heikentää elimistön puolustusjärjestelmän, etenkin veren puolustussolujen eli valkosolujen, toimintaa ja altistaa urheilijoita infektioille. Heikentyneen vastustuskyvyn ja puolustusjärjestelmän toiminnan takia muut mikrobit, kuten bakteerit, saattavat päästä lisääntymään elimistössä ja aiheuttaa vakavampia jälkitauteja, kuten keuhkokuumetta, sydänlihastulehdusta ja sepsiksen eli verenmyrkytyksen, Komulainen sanoo.
– Infektion aikana urheileminen ei myöskään kehitä, vaan ylikuormittaa elimistöä. Palautumiskyky on heikentynyt itse taudin takia, mutta mahdollisesti sen vuoksi, että ruoka ei useinkaan maistu ja energiansaanti jää vähäiseksi. Kuume itsessään lisää energian ja proteiinin sekä nesteen tarvetta. Uni on usein myös huonolaatuisempaa kuin terveenä ja katkonaista. Sairaana harjoitteleminen tai kilpaileminen voi altistaa ylikuormitustilalle, mistä toipuminen voi olla hidasta, jopa useita kuukausia.
Komulainen sanoo, että sairaana ei pääsääntöisesti kannata harjoitella eikä kilpailla, sillä vaarana ovat sairauden pahentuminen ja pitkittyminen, vakavampien jälkitautien ja
ylikuormitustilan riski sekä huono harjoitusvaste.
– Toki sairauden luonne, vaihe ja lajin vaatimukset sekä urheilijan muu terveydellinen ja kuormituksellinen tila vaikuttavat siihen, milloin voi aloittaa harjoittelun, ja milloin lajissa voi kilpailla. Juoksulajeissa kilpailemista täytyy usein harkita tarkemmin kuin kilpailemista vähemmän sydänja verenkierto- sekä hengityselimistöä kuormittavissa lajeissa (hypyt ja heitot), Komulainen sanoo.
– Nuha ja yskä voivat kestää pitkään hengitystieinfektion jälkeen, jolloin sairauden toipumisvaiheessa harjoittelua voi aloittaa vähitellen. Aivan uran tärkeimmissä kilpailuissa voidaan nykyään urheilulääkärin johdolla selvittää taudinaiheuttaja oirekuvan sekä veri- ja laboratoriokokeiden avulla, arvioida eri viruksiin ja bakteereihin liittyviä terveysriskejä ja joskus sallia kilpaileminen.
Kuinka täytyy toimia, kun jatkaa harjoittelua ja kilpailemista sairastamisen jälkeen?
– Lievien paikallisoireiden jälkeen harjoitteluun voi palata aiemmin kuin kuumeen ja voimakkaampien oireiden jälkeen. Tarkempia oire- ja sairauskohtaisia paluuohjeita voi käydä katsomassa Terve urheilija -sivustolta (https://terveurheilija.fi) tai keskustella paluuajankohdasta yksilöllisemmin urheilulääkärin kanssa, Komulainen suosittelee.
– Paluu harjoitteluun tulisi tapahtua
asteittain kuormitusta ja kestoa lisäten sekä oireita ja mahdollisuuksien mukaan sykkeitä (tai urheilukellojen mittaamaa sykevälivaihtelua) tarkkaillen. Harjoitteluun palaamisvaiheessa kannattaa elimistölle antaa normaalia enemmän palautumisaikaa ja tarvittaessa väleihin ekstralepoakin.
– Hyvä nyrkkisääntö voisi olla palata harjoitteluun yhtä pitkän, kevennetyn jakson kautta, minkä itse sairausvaihekin on kestänyt. Harjoiteltaessa ei tule kiriä kiinni harjoitusohjelmaa. Kilpailemaan kannattaa palata yleensä vasta suorituskyvyn palauduttua suunnilleen sairautta edeltävälle tasolle. Pitkä sairastaminen voi laskea suorituskykyä harjoitustauonkin takia ja näkyä myös lievänä lepo- ja rasitussyketason nousuna. Infektiosairauden aikana myös lihasvoimatasot voivat laskea, ja se kannattaa myös ottaa huomioon paluuvaiheessa ennen sairauden alkamista kevyempinä harjoituskuormina.
Onko syytä huomioida tartuntariski?
– Kyllä! Palatessa urheiluun tulee ottaa huomioon myös mahdollinen tartuntariski toisiin. Infektiot leviävät tehokkaimmin sairauden alussa osittain jo ennen oireita, joten harjoituksiin ja kilpailuihin kannattaa palata aikaisintaan 3–5 vuorokauden kuluttua sairauden lopusta. Korona-aikana tutuksi tulleilla hygieniatoimilla (käsien pesu ja desinfiointi, turvavälit, hengityssuojaimet, rokotukset) voidaan ehkäistä ja vähentää tartuntoja.
19 kysymystä Elle Cederille
Minkälaisia ajatuksia kesän kilpailukausi jätti?
– Ihan hyviä ajatuksia. Keskikesällä korona hidasti menoa pari kolme viikkoa, mutta muuten meni hyvin. Oma ennätys 800 metrillä (2.05,36) MMkisojen välierässä oli kauden mieleenpainuvin juoksu.
Mitkä ovat tavoitteesi alkavalla kaudella ja erityisesti Tampereella alle 20-vuotiaiden EM-kilpailuissa?
– Ensinnäkin ehjä kausi ja se, että pystyn treenaamaan hyvin koko talven. Kesällä EM-kilpailuissa pitää päästä
800 metrillä finaaliin eli piste-sijoille. Tavoitteeni on myös alle 20-vuotiaiden Suomen ennätys 800 metrillä (Tytti Reho 2.04,26 v. 1995). Olisin voinut rikkoa SE:n jo tänä kesänä, jos olisin saanut olla koko kesän terveenä.
Elle Ceder kiristi 800 metrin voittoon alle 20-vuotiaiden PM-kisoissa Tanskan Tårnbyssä.
Miten valitsit yleisurheilun lajiksesi?
– Suvussani on ollut paljon yleisurheilijoita, muun muassa isoisäni Keijo Ceder (1941-2019).
Lapsena harrastin taitoluistelua. Sitten ajauduin Keravan Urheilijoiden yleisurheilukouluun, ja siellä huomattiin, että minulla on lahjoja varsinkin kestävyysjuoksuun.
Missä vaiheessa kestävyysjuoksusta tuli päälajisi?
– Varmaan jo 11-vuotiaana. Juoksin silloin jo paljon 1000 metrin kilpailuja.
Kuinka usein harjoittelet syksyn ja talven harjoituskaudella?
– Kuutena päivänä viikossa. Kolmena päivänä on kahdet treenit ja kolmena päivänä yksi harjoitus. Viikossa on yksi lepopäivä.
Kerro yhteistyöstä valmentaja Olli Pulkkasen kanssa?
Faktat:
Elle Ceder
Syntynyt 26.12.2006 Tuusulassa.
Seura: Helsingin Kisa-Veikot.
Valmentaja: Olli Pulkkanen.
Opiskelee Mäkelänrinteen lukiossa ja aikoo valmistua ylioppilaaksi vuonna 2026.
Ennätykset: 400 m 55,29, 800 m 2.05,36, 1500 m 4.25,50.
Parhaat saavutukset vuonna 2024:
– Alle 20-vuotiaiden MM-kilpailuissa Perussa 800 metrin välierässä viides ennätyksellään 2.05,36. Finaalipaikka jäi 0,78 sekunnin päähän.
– Kalevan kisojen 800 metrillä neljäs.
– Alle 20-vuotiaiden Pohjoismaiden mestaruus 800 metrillä ja hopea 4 x 400 metrin viestissä.
– 19-vuotiaiden SM-kilpailuissa kultaa 800 metrillä ja 1500 metrillä, hopeaa 400 metrillä sekä pronssia neljän kilometrin maastojuoksussa.
Mitkä ovat vahvuutesi juoksijana?
– Sinnikkyys, taistelutahto ja loppukiri. Olen motivoitunut harjoittelemaan.
Kuinka tarkkaan mietit ravintoasioita ja yöunien pituutta
– Tärkeintä on, että syön tarpeeksi ja
– Hyvin on mennyt. Olli valmentaa seuran (Helsingin Kisa-Veikot) lisäksi myös Mäkelänrinteen lukiossa, jossa opiskelen. Olli luo harjoitusohjelmien pohjat, ja muokkaamme niitä yhdessä tilanteen mukaan. Teemme ohjelmat yleensä kahdeksi viikoksi kerrallaan.
nimenomaan tarpeeksi hiilihydraatteja. Syön ihan perusruokaa, kuten esimerkiksi pastaa. Pyrin nukkumaan joka yö vähintään yhdeksän tuntia.
Kuinka valmistaudut henkisesti tärkeään kilpailuun?
– Käyn kisaa läpi mielessäni. Pitää muistaa, että suuri kilpailu on tavallaan samanlainen kuin pienikin kil-
pailu. Luotan omaan kuntooni. Pystyn nukkumaan ja syömään hyvin ennen suuria kilpailuja. Pieni jännitys on hyvä asia valmistautumisessa.
Mikä on parasta kestävyysjuoksussa/keskimatkoilla?
– Pääsee vetämään kehon äärimmilleen ja näkee, mihin todella pystyy. Esimerkiksi 800 metriä on laji, jossa on myös henkistä kamppailua.
Ketä urheilijaa arvostat ja miksi?
– Keely Hodgkinsonia, naisten 800 metrin hallitsevaa olympiavoittajaa. Hän on lahjakas ja tekee kovasti duunia. Lisäksi hänellä on elämässään muutakin kuin juokseminen.
Arvostan myös isoisääni Keijo Cederiä (800 metrin Suomen hallimestari 1965), joka oli kova juoksija ja kävi katsomassa kisojani.
Mitä muita lajeja seuraat kuin yleisurheilua?
– Taitoluistelua, jota siskoni harrastaa ja jääkiekkoa, jota veljeni pelaa. Pariisin olympialaisista katsoin kaikkia lajeja. Talvela seuraan hiihtoa.
Jos et olisi yleisurheilija, mikä olisi lajisi?
– Jaa-a, enpä tiedä. Ehkä se olisi joku kestävyyslaji, esimerkiksi hiihto.
Mikä jonkun muun tekemä urheilusuoritus on jäänyt mieleen?
– Armand Duplantisin maailmanennätys seiväshypyssä Pariisin olympialaisissa ja samoissa kisoissa Sydney McLaughlinin ylivoimainen voitto 400 metrin aitajuoksussa.
Mikä on paras urheiluun liittyvä neuvo, jonka olet saanut?
– Opi nauttimaan epämukavuuden tunteesta.
Mikä kiinnostaa urheilun ulkopuolella?
– Lääketieteen opiskelu kiinnostaa ja myös matkustelu.
Mikä leffa ja kirja ovat viime aikoina tehneet vaikutuksen?
– Paha kysymys. Ei tule mieleen mitään tiettyä sykähdyttävää elokuvaa, mutta olen katsonut paljon hyviä komedia- ja toimintaelokuvia. Parhaillaan luen saksankielistä Harry Potteria. Olen käynyt saksankielistä päiväkotia ja koulua.
Mitä et tekisi mistään hinnasta?
– En menisi sademetsään, koska pelkään ötököitä ja käärmeitä.
Lempiruoka ja juoma?
– Kevätkääryleet ja kokis.
– Oma ennätys 800 metrillä (2.05,36) MM-kisojen välierässä oli kauden mieleen painuvin juoksu.. Kuvassa Ceder 1500 metrillä.
Elle Ceder oli alle 20-vuotiaiden PM-kisoissa Tanskan Tårnbyssä juoksemassa hopeaa 4 x 400 metrin viestissä yhdessä Emmi Saveniuksen, Elmiina Siikalan ja Mila Heikkosen kanssa.
LAJIKARNEVAALIT 3.–6.7.2025:
Lajitaitoja, kilpailuja ja kavereita
Teksti Tapio Nevalainen Kuvat Petteri Kivimäki
Lajitaitoja, kilpailuja, kavereita ja yhteisiä illanviettoja. Sitä kaikkea oli tarjolla viime kesänä yleisurheilun lajikarnevaaleilla. Kaikkea tätä karnevaalit sisältävät myös kesällä 2025. Karnevaalit järjestetään silloin 3.–6. heinäkuuta.
Kuluneen kesän karnevaalien leirikoulut keräsivät liki 600 nuorta kilpailemaan, oppimaan lajitaitoja ja viihtymään leiritunnelmassa saman lajin harrastajien seurassa.
– Kaikkiaan kesän lajikarnevaalit olivat lukujen valossa samantyyppiset kuin viime vuonna. Leirikoulujen osallistujamäärien hienoinen kasvu jatkui varsinkin moniottelu-, kuula- ja kiekkokarnevaaleilla Lohjalla, samoin kuin pika- ja aitajuoksukarnevaaleilla Jämsänkoskella, sanoo Suomen Urheiluliitossa (SUL) lajikarnevaaleista vastaava Jorma Kemppainen
Peltomäki: Sain apua lähtöön ja siihen miten ekalle aidalle tullaan
Aitajuoksukarnevaaleilla mukana olleelle Porin Yleisurheilun Matleena
Peltomäelle, 14, lajikarnevaalit ovat olleet mieluinen kokemus. Hän muistelee, että alun perin hänet houkutteli mukaan tieto, että ”karnevaaleilla on hyviä valmentajia, ja sieltä saa paljon kavereita”.
Nyt kun takana on kolmas kerta karnevaaleilla, pitääkö tuo tieto paikkansa?
– Kyllä. Nytkin sain leirillä hyvin palautetta treeneistä. Sanottiin, mitä voi kehittää niin, että sen ymmärsi hy-
Heta Tuuri voitti Hyppykarnevaalien naisten korkeushypyn ylitettyään 190. Nea Lento ponkaisi naisten pituushypyn voittoon tuloksella 632. Kuvat: Tapio Nevalainen
vin. Sain apua lähtöön ja siihen, miten ekalle aidalle tullaan, Peltomäki muistelee.
– Karnevaaleilla kilpailuissakin oli vähän erilainen fiilis kuin muutoin, kun mukana oli paljon tuttuja kavereita. Siinä aina juteltiin tosi paljon ennen kisaa.
Karnevaalit ja kilpailut ovat Peltomäen mukaan kartuttaneet laajasti kaveripiiriä.
– Minulla on tosi paljon kavereita eri puolelta Suomea. Heidän kanssaan jutellaan somessa, aitajuoksun ohella telinevoimistelua harrastava Peltomäki kertoo.
Muutoksia paikkakuntiin:
Jämsänkoski jää pois
Lajikarnevaaleista Jämsänkosken pikaja aitajuoksukarnevaalien paikka vaihtuu ensi vuodeksi.
– On mahdollista, että myös kestävyysjuoksu- ja kävelykarnevaalin pitopaikka vaihtuu Jämsästä muualle tai sitten ei. Päätökset näiden kahden lajikarnevaalin pitopaikan suhteen syntyvät vielä alkusyksyn aikana, Kemppainen sanoo.
lä yhteinen palaveri, jossa keskustellaan ja suunnitellaan tulevaa. Tarkoitus on saada leirikoulujen urheilijamäärät jatkamaan kasvu-uralla. Se tarkoittaa, että tarjolla täytyy olla nykymalliin innostavaa ja osaavaa opetusta ja myös jotakin uutta, Kemppainen sanoo.
Hyppykarnevaalit ovat Lempäälässä myös ensi vuonna. Seiväskarnevaali jatkaa Somerolla, kiekon, kuulan ja moniotteluiden karnevaali Lohjalla, moukarikarnevaali Kaustisella ja keihäskarnevaali Pihtiputaalla. – Karnevaalin järjestäjillä on syksyl-
Hyvärinen: Oli luentoja ja treenausta ja sopivasta vapaaaikaa
Kesällä Jämsän kestävyysjuoksukarnevaaleihin osallistunut Helsingin KisaVeikkojen Sade Hyvärinen viihtyi hy-
vin niin Paunun kentällä kuin sen lähimaastoissa yhteislenkeillä.
– Tämä oli neljäs kerta, kun olin mukana. Miksi? Kun siellä näkee kavereita, saa uusia kavereita ja on hauska treenata, Hyvärinen sanoo.
– Karnevaaleilla oli tosi hauskaa. Oli luentoja ja treenausta ja myös sopivasti vapaa-aikaa ja kivan rento fiilis.
Hyvärinen on mieltynyt estejuoksun haasteisiin, joten yksi lajikarnevaalitreenien kohokohtia on esteharjoitus.
– Se oli mukavaa ja hauskaa, kun mukana oli paljon ensikertalaisia, joista jotkut menivät vesiesteen aika hauskasti.
Bah: Siellä oli ihan sikakivaa
Pihtiputaan keihäskarnevaali jätti vahvan ja mieluisan muiston Viipurin Urheilijoiden Hawa Bahille, 12, jolla on takana kaksi vuotta keihäänheiton parissa. Ohjelmassa on toki monia muitakin yleisurheilulajeja.
– Siellä oli ihan sikakivaa. Opin tosi
paljon uutta, ja siellä oli tosi kivat valmentajat, Bah kertoo.
– Aloin siellä ymmärtää paljon enemmän keihäänheitosta. Siellä tuli oppia, miten käsi pitää olla, ja miten
tukiaskel tulee.
Aiotko olla mukana lajikarnevaaleilla myös ensi kesänä?
– Todellakin aion, kuuluu Bahin vastaus.
Hawa Bah haki keihäsoppia Pihtiputaan keihäskarnevaaleilta. Kuva: Riku Valleala
Teksti Jyrki Repola Kuvat Anssi Mäkinen
Kouluyleisurheilun pitkät ja loisteliaat perinteet jatkuvat jälleen keväällä 2025. Valtakunnallinen 5. ja 6. luokkien Hese-kisa huipentuu piirikisojen jälkeen finaaliin Tampereella Ratinan stadionilla.
Tänä vuonna Hese-kisojen 20-vuotisjuhlakisoissa voiton vei oululaisen Kastellin koulun 6D-luokka.
Hese-kisojen finaaleja on järjestetty 20 vuoden aikana Jyväskylässä ja Tampereella.
Ensimmäinen valtakunnallinen koululaisten yleisurheilukilpailu, Hesekisojen edeltäjä, järjestettiin vuonna 1978 Helsingin olympiastadionilla
Suomi–Ruotsi-maaottelun yhteydessä. Voiton vei espoolaisen Kauklahden koulun 6D-luokka. Koululaisten yleisurheilun suurtapahtuma on nyt jo 20 vuoden ajan tunnettu Hese-kisat nimellä.
Koko luokka kannustamassa luokkatovereita
Hese-kisojen nykyiset lajit ovat 12 x 60 metrin sukkulaviesti, pituushyppy, junnukeihäs ja 12 x 400 metrin viesti. Finaalissa kilpailee 22 luokkaa, joista 17 selviytyy mukaan piirikisojen voittajina ja viisi etäkisoista. Piirikisat ja etäkisat järjestetään huhti-toukokuussa sääolosuhteiden vuoksi enimmäkseen halleissa.
Joukkueen muodostavat kussakin lajissa pääsääntöisesti saman kuudennen tai viidennen luokan kuusi poikaa ja kuusi tyttöä.
Vain harvat voivat voittaa keskinäisen kilpailun, mutta tärkeintä onkin itsensä voittaminen sekä hyvän olon ja iloisen mielen saavuttaminen. Koko luokka lähtee mukaan retkelle kannustamaan luokkatovereitaan. Hesekisoissa toimitsijat ovat enimmäkseen yläkoulujen oppilaita. He saavat monipuolista kokemusta ja näkökulmaa yleisurheilusta.
Kotimaan huippunimet kummiurheilijoina
Hese-kisoissa urheilevien nuorten lajikirjo on laaja. Yleisurheilijoiden lisäksi mukana on hiihtäjiä, suunnistajia, voimistelijoita, kamppailu-urheilijoita, joukkuepalloilijoita ja useiden muiden lajien harrastajia. Moni saattaa huomata, että yleisurheilu voisi olla itselle sopiva laji. Opettajilla on suuwret mahdollisuudet vaikuttaa oppilaiden elämäntapoihin sekä liikunnan ja urheilun harrastamiseen koko elämän ajaksi. Liikunta on myös oivallinen keino kohentaa ja ylläpitää opiskelussa tarvittavaa jaksamista.
Hese-kisoissa kummiurheilijoina ja lasten idoleina ovat olleet maajoukkueurheilijat: Olli-Pekka Karjalainen, Eemeli Salomäki, Jaakko Ojaniemi, Johanna Manninen, Hanna-Maari Latvala, Minna Nikkanen, Noora Pesola ja Anniina Kortetmaa sekä nykyisin Elmo Lakka ja Camilla Richardsson
Petteri Pohjonen: Intohimoinen sitoutuminen sykähdyttää Hesburger haluaa tarjota lapsille liikunnan riemua yhdessä SUL:n ja koulujen kanssa. – Minulle kerrottiin, että Hese-kisoissa on upea tunnelma, ja huomasin heti, että se pitää paikkansa. On ollut sykähdyttävää nähdä, kuinka oppilaat, opettajat, kannustajat, kummiurheilijat ja talkoolaiset sitoutuvat Hese-kisojen tapahtumiin todella intohimoisesti. Hese-kisat ovat minulle töissä kohokohta, Hesburgerin viestintäpäällikkö Petteri Pohjonen hehkuttaa.
Aalto: Hese-kisat on yhteisöllinen tapahtuma Hesburgerin ja Suomen Urheiluliiton Hhetki-koululaisliikuntaohjelma ja Hesekisat liikuttavat vuosittain noin 85 000 alakoululaista.
– Suomen Urheiluliitto haluaa isona lajiliittona kantaa kortensa kekoon lasten liikuttamisen innostamiseen. Hese-kisat on yksi mukava tapa tarjota lapsille liikuntaa. Se on myös suuri yhteisöllinen tapahtuma, jossa tehdään kivoja asioita koulukavereiden kesken, SUL:n toimitusjohtaja Harri Aalto sanoo.
Ohjeet ilmoittautumisesta vuoden 2025 kisaan julkaistaan täällä: https://www.yleisurheilu.fi/koululaiskilpailu/
Oululainen Kastellin koulun 6C-luokka juhli Tampereella Ratinan stadionilla Hese-kisan voittoa.
Harri
Ruokolahden koulun liikunnanopettajat Jari ja Marjo Venäläinen kannustivat koulun joukkuetta Tampereen Hesa-kisafinaalissa. Luokka ylsi neljänneksi.
Teksti Tapio Nevalainen Kuvat Juha Harju
Keihäänheittäjä Teemu
Simoinen paransi kesällä ennätystään hieman vajaat kymmenen metriä ja pokkasi Slovakian
Banská Bystricassa alle 18-vuotiaiden EM-kilpailuista pronssin.
Nyt halsualaisen ajatukset ovat ensi elokuussa Tampereella käytävissä alle 20-vuotiaiden EM-kilpailuissa. Hän ennustaa kisapaikoista tasaista mittelöä.
– Se on vähän paha, kun siinä ovat nuo vuotta vanhemmat mukana, treenikaveri Juha Touru sekä Juho Eskelinen ja Topi Parviainen. Meitä 2007 syntyneitäkin on kova porukka, Simoinen kuvaa kilpailutilannetta.
Simoinen, 17, tietää, mistä puhuu. Hän harjoittelee Kuortaneen urheilulukiossa Juho Järvisen valmennuksessa. Samassa ryhmässä ovat Tourun ohella Lehtimäen Jyskeen Roope Mäkipelto, Janakkalan Janan Akusti Ruokangas, Noormarkun Nopsan Juho Kallio ja Karstulan Kivan Otto Hämäläinen. Touru heitti kesällä miesten keihästä 72,32 ja oli 19-vuotiaissa kotimaan tilaston kärkimies. Mäkipelto sivalsi alle 18-vuotiaiden EM-karsinnassa 700 gramman keihäällä 78,08 ja oli finaalissa kuudes. Ruokangas oli 17-vuotiaissa kotimaan tilaston kuudes tuloksella 69,32.
EM-kisapaikan tavoittelijoihin kuuluvat myös Kangasalan Kisan Jussi Koskela, joka heitti 700 gramman
keihästä kesällä 73,18 sekä Tuupovaaran Urheilijoiden Juho Eskelinen, joka heitti kesällä miesten keihästä 68,69, ja olkapääoperaation jälkeen paluuta tekevä Topi Parviainen.
– Meillä voi kesällä olla jopa kuusi EM-kisojen 66-metrin tulosrajan rikkojaa. Saadaan varmasti kova kisa EM-paikoista, Juho Järvinen arvioi.
”Isoveljen perässä on aina koitettu pysy䔨
Simoiselle päättynyt kilpailukausi oli kukon askel kehityksessä eteenpäin
ja samalla ensimmäinen kausi Järvisen valmennuksessa. Oma ennätys 700 gramman keihäällä koheni edelliskesän reilusta 64 metriä metristä 73,99:ään.
EM-pronssi heltisi 73,24 kantaneella heitolla, ja miesten keihäs, jolla Tampereella kilpaillaan, lensi 66,46 ainoassa kilpailussa, jossa Simoinen sitä kokeili.
– Ei se voinut mitenkään täydellisesti onnistunut kesä olla, jos ennätys tuli ensimmäisessä kilpailussa, Simoinen sanoo.
Ennätys syntyi jo toukokuussa Jyväskylässä.
– Silloin vielä treenattiin Kuortaneella, ja sitten kesälomalla (lukiosta) treenaaminen meni huonompaan suuntaan. Ei tullut kehitystä enää, kesän pääosin yksin kotonaan Halsualla harjoitellut Simoinen sanoo.
”Hiihdossa tuli paremmin menestystä”
Halsualaisen urheiluinnostus on kodin
peruja.
– Urheiluhommat aloitin isän kanssa juoksu- ja hiihtohommilla. Isä on nuorena juossut ja hiihtänyt. Kesät juostiin ja talvet hiihdettiin. Pesäpalloakin pelasin. Olisinko aloittanut 5–6-vuotiaana ja lopetin sen siinä 12-vuotiaana, Simoinen muistelee.
– Kisoissakin pyrittiin käymään. Hiihdossa tuli paremmin menestystä, Keski-Pohjamaa-cupissa ja mitä niitä nyt oli. Pärjäsin niissä nuorempana ihan hyvin, mutta ei se pidemmälle kantanut, kun keihäänheitto ja korkeushyppy rupesivat kiinnostamaan. Jonkinlainen suunnannäyttäjä oli isoveli Jani.
– Hän juoksi ja hyppäsi korkeutta peruskoulun aikaan. Sen perässä on aina koitettu pysyä, Simoinen hymähtää.
Piirileirin opit loivat pohjan keihäsuralle
Myös keihäänheitto kuului Simoisen harrastuksiin lapsena, mutta päälajiksi se tuli vasta varhaisteininä.
– Olin vissiin 14-vuotias, kun Kuortaneella alkoivat piirileiritykset. Tulin silloin talvella ensimmäisen kerran piirileirille ja sain vähän oppia, että miten sitä keihästä treenataan. Rupesin tekemään kotona niitä samoja hommia ja olin sen talven jälkeen Nurmijärvellä 15-vuotiaiden SM-kisoissa toinen. Edellisvuonna Kokkolassa olin yhdek-
säs, Simoinen kertoo. Mikä keihäänheitossa viehätti?
– Se on aina tuntunut helpoimmalta lajilta, ja onhan se hiihtämiseen ja juoksemiseen nähden aika mukavaa hommaa. Enempi haetaan maksimaalista voimatuottoa ja nopeutta, Simoinen tuumii.
Esikuvikseen Simoinen lukee viime vuosikymmenten suomalaismenestyjät Seppo Rädyn, Kimmo Kinnusen, Tero Pitkämäen, Antti Ruuskasen ja nykyhuiput Oliver Helanderin ja Lassi Etelätalon. Simoisen oma matka lajin parissa on vasta alussa. Kehitettävää riittää.
– Vauhtijuoksu on aina ollut oma heikkous. Heitto on tullut enempi kädellä. Kovin se kyllä syksyä kohti parantui, mutta heittotreeniä pitää saada lisää ja teknistä osaamista, Simoinen arvioi.
Hyvä luontainen heittotaito ja raamit
Valmentaja Järvinen on Simoisen kanssa samaa mieltä.
– Jalalla tekeminen sekä ala- ja keskivartalon voimat ja pidot pitää saada kehittymään. Myös juoksemisen taito keihään kanssa vaatii tekemistä. Kovempaa pitäisi tukijalalle päästä, Järvinen sanoo ja muistuttaa, että vahvuuksiakin löytyy.
– Teemulla on hyvä luontainen heittotaito ja raamit. Teemu on myös
– Syksyllä en osannut ajatellakaan, että vuoden aikana tulisi noin hyvää kehitystä. Pikkuhiljaa rupesi kuitenkin näkymään, että kaverissa on potentiaalia, valmentaja Juho Järvinen sanoo tangon kanssa jumppaavasta Teemu Simoisesta.
kohtuu kimmoisa, ja varsinkin ylävartalossa on luontaista voimaa. Ja on siellä bravureitakin, kuten pirun kovat puristusvoimat. Teemu roikkuu viisi minuuttia tangossa, Järvinen sanoo. Simosen silmin tulevan harjoituskauden tavoitteet ovat selvillä. Heittämisen ohella tarkoitus on rakentaa fysiikkaa yksi askel eteenpäin.
– Talvella on tarkoitus painottaa jalkojen voimantuottoa ja keskikroppaa. En tiedä, onko fyysisissä ominaisuuksissa mitään hyvää, mitä nyt yliveto on 70 kiloa. Penkki on 110 kiloa ja kaikki jalkahommat tosi heikkoja.
Treeniryhmä motivoi ja kannustaa
Simoisen kuluneen kauden nopea kehitys tuli yllätyksenä Järvisellekin. Vaikka Simoinen on ollut mukana piirileireillä, täysipainoinen keihään lajija ominaisuusharjoittelu alkoi valmentajan johdolla vasta viime syksynä. – Syksyllä en osannut ajatellakaan, että vuoden aikana tulisi noin hyvää kehitystä. Pikkuhiljaa rupesi kuitenkin näkymään, että kaverissa on potentiaalia. Nyt hän heitti hyvin jo miesten keihästäkin. 66,46 metriä on tämän ikäiselle kova tulos, Järvinen sanoo. Simoinen ja Järvinen kiittelevät molemmat Kuortaneen urheilulukion treeniryhmää, joka kannustaa kaikkia eteenpäin.
– Minulla on ollut sikäli helppo työ, että pojat ovat tavallaan potkineet toisiaan eteenpäin. Minun ei ole tarvinnut motivoida heitä harjoittelemaan. Olen saanut keskittyä laadun valvomiseen ja siihen, että asetan riittävän kovat tavoitteet ja vaatimustason harjoittelulle, Järvinen sanoo.
– Juho katsoo viikolla joka päivä meidän aamu- ja iltatreenimmekin. Jos viikonloppuna menee kotiin, saa ohjelman mukaan. Se on hyvä muutaman klopin porukka, Simoinen sanoo.
– Teemulla on hyvä luontainen heittotaito ja raamit, sanoo valmentaja Juho Järvinen.
Oppia ja kokemusta helteiseltä EM-areenalta
Teemu Simoiselle alle 18-vuotiaiden EM-kilpailut Slovakian Banská Bystricassa oli ensimmäinen kurkistus arvokisoihin. Mitalin ohella tuliaisina oli oppia ja kokemusta.
– Kyllä se arvokisoihin meno on jatkossa paljon helpompaa, jos sinne pääsee. Tuo kokemus auttaa varmasti, Simoinen sanoi.
Simoisen mukaan ensimmäinen, joka Banská Bystricassa pisti silmään, oli 35 asteen lämpö.
– Se oli ensimmäinen pieni järkytys. Hiton kuuma siellä oli. Huoneet olivat tosi lämpimiä, mutta yllättävän hyvin siihen tottui, ja lämpö teki ihan hyvääkin.
Karsinnassa Simoinen oli kolmas heitettyään 69,46. Finaalissa pisimmät heitot olivat ensimmäinen ja viimeinen, jotka kantoivat 72,19 ja 73,24.
– Karsinta oli sellainen normaalisuoritus. Call roomissa kuulin, että joukkuekaveri Roope Mäkitalo oli heittänyt 78 metriä. Ihmettelin, että mitähän siellä on käynyt, menin kentälle, otin parin lämppäheittoa, jotka olivat hyviä. Sitten heitin sen 69,46, ja tuumattiin, ettei enempää tarvitse heittää.
– Ennen finaalia oli välipäivä. Siinä
sai hyvän latauksen, kun makasin päivän sängyssä. Siinä tuli mietittyä, että mitä sitä meinaa tehdä. Ennen finaalia
lämpät onnistuivat hyvin ja callingissa, kun katselin poikia, osa oli melko stressaantuneen näköisiä. Koetin pitää itseni suht rentona, ettei rupeaisi jäpittämään.
”Ihan kohtuullisen tuloksen siellä sain”
Finaalissa mestariksi heitti Italian Pietro Villa ennätyksellään 76,04. Kisan tilastosuosikin Puolan Roch Krukowski oli toinen tuloksella 74,84.
– Kisassa ensimmäinen yllätys tuli, kun Roch ei saanut heitettyä kuin 74-metrisen. Toinen oli Pietron 76-metrinen. Se pisti osalla pakkaa sekaisin vähän itsellänikin, Simoinen muistelee.
– En tiedä menikö vähän yliyrittämiseksi, mutta ihan kohtuullisen tuloksen siellä sain. Vika heitto oli sellainen, jonka vain runttasin täysillä läpi. En siinä muuta miettinyt kuin, että täysillä heitän.
Teemu Simoinen, valmentaja Juho Järvinen ja Juho Touru tutussa treeniympäristössä Kuortaneen urheiluopistolla
Kiinnostaako seiväshyppy – tule seiväskouluun
Seiväskoulu on tarkoitettu kaikille lajista kiinnostuneille urheilijanaluille.
Ryhmiä jaetaan hyppykokemuksen, iän ja ennätystulosten mukaan.
Uusilta osallistujilta ei vaadita aiempaa hyppykokemusta eikä omaa seivästä.
Tule kokeilemaan mielenkiintoista ja haastavaa lajia turvallisesti ja hyvässä ohjauksessa.
Seiväskoulut ovat pääosin yleisurheiluseurojen järjestämiä. Seiväskoulu tarjoaa mahdollisuuden tutustua ja harjoitella hyppäämistä ja se on tarkoitettu 9–15-vuotiaille nuorille.
Useimmat seiväskoulut alkavat marraskuun alkupäivinä, jatkuen 1–2 viikon välein huhtikuulle.
Seivästallin sivuilla on seiväskoulujen päivitetyt yhteystiedot paikkakunnittain.
Seiväskouluun ovat toivottuja myös hyppääjien valmentajat ja huoltajat tai seuran ihmiset. Näin seiväshypyn lajiosaamista saadaan mahdollisimman monelle lajista kiinnostuneelle.
Seiväshypystä innostuville on tarjolla opastusta myös seipään hankintaan, ja aivan pienimpien on mahdollisuus ostaa itse tehty aloitusseiväs.
Osallistumismaksu sisältää asiantuntevan ohjaamisen ja valmenta-
misen, ilmoitetut harjoituskerrat ja harjoittelupaikkamaksut. Huoltajat, valmentajat ja seuran ihmiset pääsevät mukaan ilmaiseksi. Huoltajien ja valmentajien toivotaan liittyvän Seivästallin jäseniksi ja täten tukevan arvokasta lajitoimintaa.
Ilmoittautumismäärien perusteella perustetaan sopiva määrä seiväskouluryhmiä lajiosaaminen ja ikä huomioon ottaen.
Seiväshyppy on Suomen kaikkien aikojen toiseksi parhaiten arvokilpailuissa menestynyt yleisurheilun kenttälaji, joka tarjoaa tulevaisuudessakin erinomaiset menestymismahdollisuudet.
Se näjok Koivisto Ari Li j äki P 040 571 9872/koivisto ssu@gma l com 040
Savonlinna Nikkanen Samuli 044 5359769/samnikkanen@gmail com
Rovan emi Rajamäki Noora 050 383 1192/n rajamaki@gma l com
Riihimäki/ Hämeenlinna Va lioniemi Anne-Mar Lindberg Maarit
Outinen Pietari 044 556 6482/ame val ioniemi@gmail com 0440 803 772/ 040 861 6277 /pietari outinen@urhea.fi
Seiväskoulut 2024
S e i v ä s k o u l u t 2 0 2 4
Raahe Tornberg Markus 050 304 2531/markus tornberg@raahe fi
Paju ahti Salomäk Eeme i 040 771 1463/eemelisalomak @gmail com
Seiväskoulukonseptia kehitetään ja monistetaan myös muille paikkakunnil e ja toiminta organisoidaan yhdessä SUL:n isäntäpiirien ja -seurojen kanssa
Paju ahti Kantosalo Kimmo
Seiväskoulukonseptia kehitetään ja monistetaan myös muille paikkakunnil e ja toiminta organisoidaan yhdessä SUL:n isäntäpiirien ja -seurojen kanssa
Seiväskoulukonseptia kehitetään ja monistetaan myös muille paikkakunnille ja toiminta organisoidaan yhdessä SUL:n isäntäpiirien ja -seurojen kanssa. Seiväskoulupaikkakunnat ja vastuuvalmentajien yhteystiedot löydät alla olevasta taulukosta.
Seiväskou upaikkakunnat ja vastuuva mentajien yhteystiedot löydät alla olevasta taulukosta
Kunnas Anton 0400 847 442/kimmo kantosalo@haaga-he ia fi
S e i v ä s k o u l u t 2 0 2 4
Oulu Könönen Henriikka
Seiväskou upaikkakunnat ja vastuuva mentajien yhteystiedot löydät alla olevasta taulukosta
Mentorina Kairento Au is 0400 882 397/henriikka kononen@hotmai com
Paikkakunta Vastuuvetäjä Yhteystiedot
Paikkakunta Vastuuvalmentaja Yhteystiedot
Oulu Niska a El a
Seiväskoulukonseptia kehitetään ja monistetaan myös muille paikkakunnil e ja toiminta organisoidaan yhdessä SUL:n isäntäpiirien ja -seurojen kanssa
Haapalaht Antti 044 300 5372/el a n ska a03@gmail com
Paikkakunta Vastuuvetäjä Yhteystiedot
Helsinki Katila Kimmo Banda Brandon
0400 429 299 / kimmo katila@fixusherttoniemi fi
Kuopio Pitkänen Pasi 050 548 2723/pasi pitkanen@kaavi fi
Seiväskou upaikkakunnat ja vastuuva mentajien yhteystiedot löydät alla olevasta taulukosta
Helsinki Katila Kimmo Banda Brandon
Jyväskylä Koivumäki Pinja (JKU)
Rantanen Vesa (JKU) 045 328 7422/pinja.koivumaki@gmail com 050 302 1732/vesa rantanen@jku f
0400 429 299 / kimmo.katila@fixusherttoniemi fi
Joensuu Hyppönen Kimmo 050 3252584/kimmohypponen@hotma l com
Seiväskoulut 2024
Jyväskylä Koivumäki Pinja (JKU) Rantanen Vesa (JKU)
045 328 7422/pinja koivumaki@gmail com 050 302 1732/vesa rantanen@jku.f
Joensuu Hyppönen Kimmo 3252584/kimmohypponen@hotma l.com
Paikkakunta Vastuuvetäjä Yhteystiedot
Joensuu Hyppönen Kimmo 050 3252584/kimmohypponen@hotma l.com
Kuortane
Helsinki Katila Kimmo
Jyväskylä Koivumäki Pinja (JKU) Rantanen Vesa (JKU)
Latvala Mikko Kivilahti Johan-Antti
Se väskoulukonseptia kehitetään a monistetaan myös mui le paikkakunni le a toiminta organ so daan yhdessä SUL n säntäpi r en a -seurojen kanssa
Banda Brandon 0400 429 299 / kimmo katila@fixusherttoniemi fi
Kuopio Pitkänen Pasi 050 548 2723/pasi pitkanen@kaavi fi
Helsinki Katila Kimmo Banda Brandon 0400 429 299 / kimmo katila@fixusherttoniemi fi
045 328 7422/pinja.koivumaki@gmail com 050 302 1732/vesa rantanen@jku f
050 598 3416/Senja Latvala latvalasenja@gmail.com
Oulu Niska a El a Haapalaht Antti 044 300 5372/el a n ska a03@gmail com
Kuopio Pitkänen Pasi 050 548 2723/pasi pitkanen@kaavi fi
Paikkakunta Vastuuvetäjä Yhteystiedot
Seiväskou upa kkakunnat ja vastuuvalmentaj en yhteyst edot öydät al a o evasta tau ukosta
Joensuu Hyppönen Kimmo 050 3252584/kimmohypponen@hotma l.com
Oulu Könönen Henriikka Mentorina Kairento Au is 0400 882 397/henriikka kononen@hotmai .com
Jyväskylä Pinja (JKU) Rantanen Vesa (JKU)
Niska a El a Haapalaht Antti 044 300 5372/el a n ska a03@gmail com
Paikkakunta Vastuuvetäjä Yhteystiedot
045 328 7422/pinja.koivumaki@gmail com 050 302 1732/vesa rantanen@jku f
Seiväskou upaikkakunnat ja vastuuva mentajien yhteystiedot löydät alla olevasta taulukosta
Paju ahti Kantosalo Kimmo Kunnas Anton 0400 847 442/kimmo kantosalo@haaga-he ia fi
Oulu Könönen Henriikka Mentorina Kairento Au is 0400 882 397/henriikka kononen@hotmai com
Hels nk Kat la Kimmo Banda Brandon 0400 429 299 / k mmo kat a@f xusherttoniem fi
Kuopio Pitkänen Pasi 050 548 2723/pasi pitkanen@kaavi fi
Joensuu Hyppönen Kimmo 050 3252584/kimmohypponen@hotma com
Oulu Niska a El a Haapalaht Antti 044 300 5372/el a n ska a03@gmail com
Paju ahti Salomäk Eeme i 040 771 1463/eemelisalomak @gmail com
Kantosalo Kimmo Kunnas Anton 0400 847 442/kimmo kantosalo@haaga-he ia fi
Seiväskoulukonseptia kehitetään ja monistetaan myös muille paikkakunnil e ja toiminta organisoidaan yhdessä SUL:n isäntäpiirien ja -seurojen kanssa
Jyväskylä Ko vumäk Pinja (JKU) Rantanen Vesa (JKU) 045 328 7422/p n a koivumaki@gmai com 050 302 1732/vesa rantanen@ ku f
Raahe Tornberg Markus 050 304 2531/markus tornberg@raahe fi
Paju ahti Salomäk Eeme i 040 771 1463/eemelisalomak @gmail com
Oulu Könönen Henriikka Mentorina Kairento Au is 0400 882 397/henriikka kononen@hotmai com
Kuopio Pitkänen Pasi 050 548 2723/pas pitkanen@kaav f
Raahe Tornberg Markus 050 304 2531/markus tornberg@raahe fi
Riihimäki/ Hämeenlinna Va lioniemi Anne-Mar Lindberg Maarit Outinen Pietari 044 556 6482/ame val ioniemi@gmail com 0440 803 772/ 040 861 6277 /pietari outinen@urhea fi
Ou u N ska a El a Haapalaht Antti 044 300 5372/e a niskala03@gmai com
Paju ahti Kantosalo Kimmo Kunnas Anton 0400 847 442/kimmo kantosalo@haaga-he ia fi
Ou u Könönen Henri kka Mentor na Ka rento Au s 0400 882 397/henri kka kononen@hotmai com
Rovan emi Rajamäki Noora 050 383 1192/n rajamaki@gma l com
Riihimäki/ Hämeenlinna Va lioniemi Anne-Mar Lindberg Maarit Outinen Pietari
044 556 6482/ame val ioniemi@gmail com 0440 803 772/ 040 861 6277 /pietari outinen@urhea.fi
Paju ahti Salomäk Eeme i 040 771 1463/eemelisalomak @gmail com
Savonlinna Nikkanen Samuli 044 5359769/samnikkanen@gmail com
Rovan emi Rajamäki Noora 050 383 1192/n rajamaki@gma l com
Pa u ahti Kantosalo Kimmo Kunnas Anton 0400 847 442/kimmo kantosa o@haaga-he ia fi
Pa u ahti Salomäki Eemel 040 771 1463/eeme isa omak @gma com
Savonlinna Nikkanen Samuli 044 5359769/samnikkanen@gmail com
Raahe Tornberg Markus 050 304 2531/markus tornberg@raahe fi
Raahe Tornberg Markus 050 304 2531/markus tornberg@raahe fi Riihimäki/ Hämeenlinna Va lioniemi Anne-Mar Lindberg Maarit Outinen Pietari 044 556 6482/ame val ioniemi@gmail com 0440 803 772/ 040 861 6277 /pietari outinen@urhea.fi
Se näjok Koivisto Ari Linjamäki Pas 040 571 9872/koivisto.ssu@gma l.com 040 147 2238/pasi injamaki psl@gmail com
040 503 4439/antti tulasalo@gmail com
Se näjok Koivisto Ari Linjamäki Pas 571 9872/koivisto ssu@gma l com 040 147 2238/pasi injamaki psl@gmail com
Ri h mäki/ Hämeen inna Va l oniem Anne-Mari L ndberg Maarit
Tampere Tulasalo Antti Härkönen O ivia (a oittelijat) Räsänen Santtu (edistyneet)
Outinen Pietari 044 556 6482/ame va l oniem @gma com 0440 803 772/ 040 861 6277 /pietari outinen@urhea f
Rovan emi Rajamäki Noora 050 383 1192/n rajamaki@gma l com
Tampere Tulasalo Antti
Turku TuUL: Rauhaniemi Juha ja Lehtonen Kimmo
Rovan emi Rajamäki Noora 050 383 1192/n ra amaki@gmai com
Savonlinna Nikkanen Samuli 044 5359769/samnikkanen@gmail com
TuUL: Holttinen Tommi ja Jari
Härkönen O ivia (a oittelijat) Räsänen Santtu (edistyneet) 040 503 4439/antti tulasalo@gmail com
Se näjok Koivisto Ari Linjamäki Pas
TuUL: Heikkilä Eeli
Savon inna N kkanen Samu 044 5359769/samn kkanen@gmai com
Turku TuUL: Rauhaniemi Juha ja Lehtonen Kimmo
TuUL: Lindholm Yvonn
040 571 9872/koivisto ssu@gma l com 040 147 2238/pasi injamaki psl@gmail com
juha rauhaniem @edu ieto f tommi holttinen@icloud.com eeli heikki a@gmail com yvonn indho m@gmai com
Se nä oki Ko visto Ar L n amäki Pasi 040 571 9872/koiv sto ssu@gma l com 040 147 2238/pas l n amaki ps @gma l com
Tampere Tulasalo Antti
Varsy L ndholm Yvonn ja K ia Brandes
TuUL: Holttinen Tommi ja Jari
TuUL: Heikkilä Eeli
Vaasa Westö Mikael
Härkönen O ivia (a oittelijat)
TuUL: Lindholm Yvonn
Tampere Tulasa o Antti Härkönen O iv a (a o tte jat) Räsänen Santtu (ed styneet) 040 503 4439/antti tu asa o@gmai com
Räsänen Santtu (edistyneet)
Brandes Kiia
Varsy L ndholm Yvonn ja K ia Brandes
Vaasa Westö Mikael
Valkeala Grönroos Juha Parkkonen Marko Kal iomäki Helm (apuvalmentaja)
Turku TuUL Rauhaniem Juha a Lehtonen Kimmo TuUL Holttinen Tomm ja Jari TuUL Heikk lä Ee
Turku TuUL: Rauhaniemi Juha ja Lehtonen Kimmo
TuUL: Holttinen Tommi ja Jari
TuUL L ndho m Yvonn
Valkeala Grönroos Juha
TuUL: Heikkilä Eeli
Varsy L ndho m Yvonn ja Ki a Brandes
Parkkonen Marko
TuUL: Lindholm Yvonn
040 503 4439/antti tulasalo@gmail com
044 330 5542/mikael westo@hotmail com
juha.rauhaniem @edu. ieto.f tommi holttinen@icloud com eeli heikki a@gmail com yvonn indho m@gmai com
044 308 0001/juha n gronroos@gmai com 040 556 2343/parkkonen mt@gmail com
uha rauhan emi@edu ieto f tomm holttinen@ c oud com ee he kki a@gma com yvonn indholm@gmai com
044 330 5542/mikael westo@hotmail com
044 308 0001/juha n gronroos@gmai com 040 556 2343/parkkonen.mt@gmail.com
juha.rauhaniem @edu. ieto.f tommi holttinen@icloud com eeli heikki a@gmail com yvonn indho m@gmai com
Kal iomäki Helm (apuvalmentaja)
Varsy L ndholm Yvonn ja K ia Brandes
Va keala Grönroos Juha
Vaasa Westö M kael 044 330 5542/mikae westo@hotma l com
Tarkemmat tiedot löytyvät Seivästallin kotisivuilta www.seivastalli.fi/seivaskoulut/seivaskoulut/
Parkkonen Marko
Kal iomäki He m (apuvalmenta a)
Valkeala Grönroos Juha Parkkonen Marko Kal iomäki Helm (apuvalmentaja)
044 308 0001/ uha n gronroos@gmai com 040 556 2343/parkkonen mt@gmai com
Vaasa Westö Mikael 044 330 5542/mikael westo@hotmail com
Tarkemmat tiedot löytyvät Seivästallin kotisivuilta www.seivastalli.fi/seivaskoulut/seivaskoulut/
Tarkemmat tiedot löytyvät Seivästallin kotisivuilta www.seivastalli.fi/seivaskoulut/seivaskoulut/
044 308 0001/juha n gronroos@gmai com 040 556 2343/parkkonen.mt@gmail.com
Tarkemmat tiedot löytyvät Seivästallin kotisivuilta www.seivasta li.fi/seivaskou ut/se vaskoulut/
Tarkemmat tiedot löytyvät Seivästallin kotisivuilta www.seivastalli.fi/seivaskoulut/seivaskoulut/
Kuortaneen Kunnon järjestämässä Etelä-Pohjanmaan seiväskoulussa on reilu parikymmentä innokasta hyppääjää. Kuva: Senja Latvala
Yksilölaji voi olla myös joukkuelaji
– Seuracup luo yhteishenkeä
Teksti Jyrki Repola Kuvat Jyrki Repola & SUL
Yleisurheilu on myös joukkuelaji. Mainio esimerkki siitä on Pohjola-seuracup, jonka piirikilpailuihin osallistui tänä vuonna upeat 168 seuraa.
Piirikisoissa ja finaalissa seuroissa oli innokas tekemisen meininki ja loistava yhteishenki. Urheilijat kannustivat toisiaan, rikkovat ennätyksiään ja nauttivat urheilusta täysin palkein.
Seuroissa Seuracupiin panostetaan tosissaan, mutta iloisella ja positiivisella hengellä yhteisestä tekemisestä nauttien. Taistelu- ja seurahenkeä nostavat seurojen liput, suuret nimilakanat ja ”sotamaalaukset”, joilla nostatetaan taisteluhenkeä.
Lisäjännitystä tuovat viime hetken poisjäännit ja varaurheilijoiden astuminen remmiin. Viime tingassa joukkueeseen tulleista urheilijoista saattaa kehittyä pitkäaikaisia ja intohimoisia yleisurheilun harrastajia.
Seuracupin voitot jakautuivat eri puolille Suomea: Keski-Suomeen, Pohjois-Karjalaan, Etelä-Pohjanmaalle ja Satakuntaan.
Superfinaalin voitti Jyväskylän Kenttäurheilijat, C-finaalin Joensuun Kataja, B-finaalin Kauhajoen Karhu ja A-finaalin Nakkilan Vire.
Superfinaalissa Kalevan Maljan kärkiseurat
Jyväskylän Kenttäurheilijat (JKU) on voittanut superfinaalin jo kuusi kertaa peräkkäin eli monen urheilijan seura-
cup-uran kaikki seuracupit ikäsarjoista 11–17.
Edellisen kerran joku muu seura on voittanut seuracupin kovimman sarjan vuonna 2018. Silloin ykkönen oli Lahden Ahkera.
JKU voitti Superfinaalin ylivoimaisesti 50 pisteen erolla toiseksi sijoittuneeseen Turun Urheiluliittoon. Kolmanneksi sijoittui Tampereen Pyrintö. Jyväskyläläiset voittivat kolme poikien lajia ja kuusi tyttöjen lajia, muun muassa kaikki neljä 11-vuotiaiden tyttöjen lajia.
JKU:n edustaja ei jäänyt missään lajissa viimeiseksi. JKU oli yhdeksällä ykkössijallaan paras myös lajivoittojen määrässä. Turun Urheiluliitto voitti kahdeksan lajia, Espoon Tapiot viisi, Tampereen Pyrintö ja Lahden Ahkera neljä sekä Helsingin Kisa-Veikot (HKV), Hämeenlinnan Tarmo ja Kenttäurheilijat-58 yhden. Superfinaalin seurat ovat Hämeenlinnan Tarmoa lukuun ottamatta myös tämän vuoden Kalevan Maljan pistekilpailussa kahdeksan parhaan joukossa.
Miten saisi pojat innostumaan kilpakävelystä?
Superfinaalissa 15-vuotiaiden poikien kilpakävelyssä ei ollut yhtään osanottajaa. Kaikissa muissa 31 lajissa oli täysi edustus eli kaksi urheilijaa, JKU:lla, Turun Urheiluliitolla, Tampereen Pyrinnöllä ja HKV:llä. Kilpakävelyihin osallistui neljässä finaalissa yhteensä 53 tyttöä ja vain
kahdeksan poikaa. Tilanne on tuttu myös suurissa seuroissa.
– Poikia on ylipäätään yleisurheilussa vähemmän kuin tyttöjä. Meillä Jyväskylässäkin on ollut jo monen vuoden ajan haasteena: Mistä löydetään poikia harrastamaan yleisurheilua, kertoo JKU:n nuorisovalmennusryhmävastaava Rebekka Rekola-Pulkkinen
Espoon Tapiot on Suomen johtava kilpakävelyseura. Tapioiden puheenjohtaja ja kävelyasiantuntija Esko Kuha näkee lajin tulevaisuuden valoisana.
– Tulevat tähdet -monipuolisuuskilpailu on lisännyt hyvin lajikokeiluja ja sen myötä myös kilpakävelyjen osallistujamäärät ovat lisääntyneet huomattavasti koko Suomessa, Kuha iloitsee. Myös Rekola-Pulkkinen uskoo Tulevat tähdet-monipuolisuuskilpailun vetovoimaan ja korostaa valmentajien merkitystä.
– Seuroissa pitää olla myös valmentajia, jotka saavat urheilijat innostumaan kävelystä, Rekola-Pulkkinen sanoo.
Joensuun
Katajalle
murskavoitto C-finaalissa
Nakkilan Vire voitti A-finaalin neljännen kerran putkeen. Vire otti vain neljä lajivoittoa, mutta sillä oli paljon urheilijoita muilla kärkisijoilla. IF Nykarlebynejden ja Ikaalisten Urheilijat
saalistivat viisi lajivoittoa. Mestarit olivat ylivoimaisia. JKU:n voittomarginaali oli 50 pistettä ja Joensuun Katajan huima 77,5 pistettä. Voittajasta ei jäänyt epäselvyyttä keskisuurten eikä pienten kuntien finaaleissakaan. Kauhajoen Karhu oli ykkönen 23 pisteen erolla ja Nakkilan Vire 35 pisteen erolla.
Joensuun Kataja nappasi viisi lajivoittoa ja Kauhajoki kuusi. Kumpikin oli paras myös lajivoittojen määrässä. Katajan joukkueenjohtaja Jarkko Kumpulainen piti joukkueensa finaalisuoritusta ”lähes täyden kympin arvoisena”.
– Olimme pettyneitä, kun emme päässeet Superfinaaliin. Toisaalta meidän kokoisen seuran on helpompi kasata iskukykyinen joukkue, kun kilpaillaan yhdellä urheilijalla per seura. Niinpä päätimme asettaa tavoitteeksi C-sarjan voiton. Finaalissa jokainen ylti parhaimpaansa ja muutama venyi yläkanttiin tilastoihin nähden, Kumpulainen riemuitsi.
– Bonuksena pääsimme juoksemaan Olympiastadionille 8 x 200 metrin viestin, jossa joukkueemme sijoitus oli upeasti toinen! Tällainen kokemus junioreillemme ei olisi avautunut, jos olisimme olleet mukana Superfinaalissa.
Kohokohtana kunniakierros Olympiastadionilla
Haastajat yrittävät varmasti taas ensi vuonna katkaista voittoputket. Tämänvuotiset mestarit tuskin luopuvat kruunustaan suosiolla.
– Voittamiseen ei kyllästy koskaan. Joka vuosi tulee mukaan paljon uusia urheilijoita, eikä mestaruus ole milloinkaan itsestäänselvyys, painottaa JKU:n joukkueenjohtaja Rebekka Rekola-Pulkkinen.
Parhaat 17-vuotiaiden sarjan urheilijat kamppailevat Seuracupin aikana poikien ja tyttöjen Suomi–Ruotsi-maaottelussa. Kaikki Seuracupin urheilijat pääsivät taas tänä vuonna juoksemaan kunniakierroksen Olympiastadionilla Suomi-Ruotsi-maaottelun yhteydessä suuren yleisön edessä, kuten Seuracupissa on tapana joka toinen vuosi. Se on varmasti nuorille urheilijoille yksi uran kohokohdista sekä riemukas ja ikimuistoinen tapahtuma.
A-finaalin voitti Nakkilan Vire
B-finaalin voitti Kauhajoen Karhu
C-finaalin voitti Joensuun Kataja
Superfinaalin voitti Jyväskylän Kenttäurheilijat
