SpurttiNews 1-2023

RAPORTTI:

Mikkelin Kilpa-Veikot rakensi erityislapsille

liikuntatunnin yhdessä

koulun ja yksityisen

halliyrittäjän kanssa

Nuorten EM:

Alle 23-vuotiaiden

EM-kilpailut kerää huiput Espooseen

Henkilökuvassa

kestävyysjuoksija

UUTISET:

Yleisurheiluviikko

Nuorisovalmennusseminaari

Tapahtumakalenteri

YAG 2025 ja 2026

KOLUMNI:

Hätäilemättä huipulle

Joonas Kumpulainen

Kaikki Nurmijärven

YAGstä, aikataulut, hinnat

Mitä kaikkea on tarjolla

lajikarnevaaleilla?

Kiira Väänäsen laji löytyi Seuracupista

Vielä ehtii mukaan kevään

Hese-kisoihin

Henkilökuvassa pika- ja aitajuoksija Mila Heikkonen

Pääkirjoitus

Kun Suomi pysyy liikkeessä, kaikki kyllä järjestyy.

Piia Jäntti nuorisopäällikkö

Suomen Urheiluliitto

Nuorille yleisurheilijoille tarjolla huipputapahtumien kesä

Kevät ja kesä tarjoavat nuorille yleisurheilun ystäville runsaasti tapahtumia. Kesän perinteisen nuorisoyleisurheilun suurtapahtuman, Youth Athletics Gamesin ohella kesän kilpailutarjonnan huipentavat 13.–16. heinäkuuta Espoon Leppävaarassa käytävät alle 23-vuotiaiden EM-kilpailut.

Youth Athletics Games järjestetään Nurmijärvellä 15.–18. kesäkuuta. Se tarjoaa 9–17-vuotiaille mahdollisuuden mitata taitojaan muiden samanikäisten urheilijoiden kanssa. YAG:n lajivalikoima kattaa henkilökohtaisten lajien lisäksi viestit.

Kesän nuorisoyleisurheilun huipentumia on myös Pohjola Seuracup. Se järjestetään jo 26. kerran. Joukkuekisahenkinen cup alkaa piirikilpailuilla ja huipentuu valtakunnallisiin finaaleihin, jotka kilpaillaan 2. syyskuuta kuntien asukasluvun mukaisesti kolmessa eri sarjassa sekä Superfinaalissa.

Kesän nuorisoyleisurheilutarjontaan kuuluvat myös lajikarnevaalit, jotka järjestetään kesä-heinäkuun taitteessa. Yleisurheilun eri lajiryhmien karnevaalien ohjelmassa on kilpailuja, valmennus- ja koulutustilaisuuksia ja hauskaa yhdessä oloa.

Kevään ja kesän lasten ja nuorten yleisurheilutapahtumat ovat paitsi erinomaisia tilaisuuksia kilpailla sekä kehittyä urheilijoina, ne ovat myös tärkeitä sosiaalisia kohtaamispaikkoja.

Tapahtumien kautta lapset ja nuoret voivat solmia uusia ystävyyssuhteita, kannustaa toisiaan ja oppia arvostamaan urheiluhenkeä. Monipuolisten tapahtumien avulla laji pystyy tarjoamaan paljon tekemistä lajin sisällä ympäri vuoden.

Lajikarnevaaleista, kuten muistakin kesän tapahtumista löydät tietoa tämän lehden sivuilta.

Aurinkoisia yleisurheilupäiviä!

Lehti

Päätoimittaja Piia Jäntti, piia.jantti@sul.fi, 050 470 2622

Taitto ja ulkoasu Erja Lehto / Mainospiste Erja Lehto

Kannen kuva Vesa Koivunen

Julkaisija Suomen Urheiluliitto ry, Valimotie 10, 00380 Helsinki

Kustantaja Track & Field Finland Oy, Valimotie 10, 00380 Helsinki

Painopaikka Grano

www.yleisurheilu.fi

Spurtin osoitteenmuutokset

Yhteystietojen muutoksista ilmoitus seuran yhteyshenkilölle, joka päivittää tiedot lisenssirekisteriin.

Spurtin jakelu Spurtti News -lehti ilmestyy kaksi kertaa vuodessa, syksyllä ja keväällä. Kevään lehti lähetetään 8–13-vuotiaille yleisurheilulisenssin haltijoille (1 lehti/ talous). Syksyn lehti ilmestyy vain digitaalisena ja löytyy osoitteesta: www.yleisurheilu.fi/nuorisojulkaisut/ Kevään lehti postitetaan SUL:n lisenssirekisterin osoitteistolla.

ilmestyy 2 kertaa vuodessa

3 Pääkirjoitus

5 Uutiset: Yleisurheiluviikko

6 Uutiset: Tapahtumakalenteri, Nuorisovalmennusseminaari

7 Uutiset: YAG 2025 ja 2026

8 Henkilökuvassa kestävyysjuoksija

Joonas Kumpulainen

14 Raportti: Mikkelin Kilpa-Veikot rakensi erityislapsille liikuntatunnin yhdessä koulun ja yksityisen halliyrittäjän kanssa.

18 YAG: Kaikki Nurmijärven YAGstä, aikataulut, hinnat

22 Lajikarnevaalit: Mitä kaikkea on tarjolla lajikarnevaaleilla?

28 Nuorten EM: Alle 23-vuotiaiden EM-kilpailut kerää huiput Espooseen

32 Kolumni: Hätäilemättä huipulle

34 Henkilökuvassa pika- ja aitajuoksija Mila Heikkonen

40 Pohjola Seuracup: Kiira Väänäsen laji löytyi

Seuracupista

44 Hese-kisat: Vielä ehtii mukaan kevään kisoihin

Nuorten kesä liikkeelle Yleisurheiluviikolla

Nuorisoyleisurheilussa kesän lähtölaukaus on Yleisurheiluviikko. Se järjestetään tänä keväänä viikolla 21 eli 22.–28. toukokuuta. Yleisurheiluviikolla 24.5. on kansallinen Seurakisapäivä. – Yleisurheiluviikolla seuroissa on tarjolla lapsille ja nuorille Seurakisoja ja Yleisurheilukouluja ja vielä niin, että Yleisurheilukouluun tulee paikalle seuran omia tai lähialueen yleisurheilun kärkinimiä, kertoo Suomen Urheilu-liiton (SUL) nuorisopäällikkö Piia Jäntti.

– Yleisurheiluviikon yleistavoitteena on järjestää tapahtumia, joissa lasten ja nuorten sekä heidän vanhempiensa on mahdollista tutustua seuran toimintaan ja kokea yleisurheilun ilo.

Tavoitteena Seurakisa jokaiseen kuntaan

Seurakisapäivänä 24. toukokuuta SUL:n seuroja kannustetaan järjestämään Seurakilpailu jokaiseen Suomen kuntaan. Metsä Groupin tukema Seurakisa on alle 13-vuotiaiden eli lasten yleisurheilusäännöillä järjestettävä

paikallistason kilpailu, joka on ollut monelle lapselle ensimmäinen kisakokemus.

Seurakisa on perhekeskeinen kilpailumuoto, jossa vanhemmat ovat aktiivisesti mukana esimerkiksi toimitsijan roolissa, joka tässä tapauksessa ei vaadi aikaisempaa kokemusta. Keskeistä ei ole kilpailu vaan monipuolinen iloinen liikunta.

– Lapsia ja nuoria rohkaistaan kokeilemaan kaikkia yleisurheilulajeja. Kilpailuissa kaikki osallistujat saavat upean metsäaiheisen puisen mitalin tyylikkäässä nauhassa, Jäntti kertoo.

Nuorisoyleisurheilun tapahtumakalenteri 2023

7.5. SM-maastot Helsinki

13.5. Helsinki City Running Day Helsinki

21.5. Kilpakävelyn EM-joukkuemestaruuskilpailu Poděbrady, Tsekki

22.5. Yleisurheiluviikko (22.–28.5.)

23.5. Hese-kisan finaali Tampere

24.5. Kansallinen Seurakisapäivä

27.–28.5. Koululiikuntaliiton mestaruuskilpailut Mikkeli

10.–11.6. PM-moniottelut (M/N, M/N19-17) Borås, Ruotsi

15.–18.6. Youth Athletics Games Nurmijärvi

1.–2.7. Karnevaalikilpailut –

13.–16.7. Nuorten EM-kilpailut (M/N22) Espoo

22.–23.7 PM-nelimaaottelu M/N19 Oslo, Norja

23.–29.7. Euroopan nuorten Olympiafestivaalit (M/N17) Maribor, Slovenia

4.–6.8. Nuorten SM-kilpailut (P/T15-14) Imatra

7.–10.8. Nuorten EM-kilpailut (M/N19) Jerusalem, Israel

11.–13.8. Nuorten SM-kilpailut (M/N17-16) Kuortane

19.–20.8. SM-moniottelut Saarijärvi ja Äänekoski

25.–27.8. Nuorten SM-kilpailut (M/N22-19) Tampere

2.9. Seuracupin finaalit –

2.–3.9. Ruotsi-Suomi (M/N ja M/N17) Tukholma, Ruotsi

9.–10.9. SM-viestit Turku

YAG 2025 Lappeenrannassa ja 2026 Espoossa

Nuorisovalmennusseminaari 28.–29.10. Jyväskylässä

Yleisurheilun nuorisovalmennusseminaari järjestetään Jyväskylässä 28.–29. lokakuuta 2023. Seminaari toimii nuorisovaiheen valmentajien vuosittaisena jatko- ja täydennyskoulutuksena.

Seminaarin kantavana teemana on tänä vuonna nuoren urheilijan harjoitettavuuden kehittäminen ja seuranta. Nuorisovalmennusseminaarissa edetään nuoruusvaiheen lajiryhmäkohtaisesta harjoitettavuudesta kohti päälajiin painottuvaa harjoittelua.

– Nuorisovaiheen valmentajat voivat keskittyä seminaarissa syventä-

mään osaamistaan nuorten harjoitettavuudesta kestävyys- ja teholajeissa.

Luentojen lisäksi seminaarissa on luvassa myös käytännön demoja, SUL valmennusosaamisen kehittäjä Tanja

Niemi avaa seminaarin sisältöjä.

Seminaarin luennoitsijoiksi on varmistunut nuorten harjoitettavuuden kehittämisen ja seurannan kovimpia erikoisosaajia, kuten Marko Haverinen, Ari Nummela ja Johanna Ihalainen

Marko Haverinen avaa seminaarissa kuormituksen seurantaa teholajeissa ja esittelee nuorten maajoukkueurheilijoiden kuormituksen seurantadataa.

Kokenut kestävyyslajien valmentaja ja KIHU:n urheilufysiologi Ari Nummela jakaa omia käsityksiään ja kokemuksiaan nuorten kestävyysurheilijoiden nousujohteisesta kuormittamisesta ja kuormituksen seurannasta. Liikuntatieteiden tohtori Johanna Ihalainen puolestaan luennoi nuorten naisurheilijoiden kuormittamisen erityispiirteistä ja energiansaatavuudesta.

Lisätiedot ja kysymykset: Aapo Räntilä aapo.rantila@sul.fi +358 45 634 1090

Nuorisoyleisurheilun vuosittainen suurtapahtuma Youth Athletics Games järjestetään Lappeenrannassa 2025 ja Espoossa 2026. Lappeenrannassa kisajärjestelyistä vastaa Lappeenrannan Urheilu-Miehet. Espoossa tapahtuman järjestelyistä huolehtivat Espoon Tapiot ja Esbo IF.

– Järjestettiin ensimmäinen YAG

koronan varjossa 2021. Nyt odotetaan suurempaa osallistujamäärä, sanoo

LUM:n toiminnanjohtaja Janne Vehmaa.

Lappeenrannan Kimpisen kentälle järjestetyssä YAG:ssa tunnelma oli

mitä mainioin, ja se on Vehmaan mukaan tavoite myös 2025.

– Silloin oltiin heinäkuulla, ja oli mitä parhain kesäkeli ja hyvä tunnelma. Saatiin paljon positiivista palautetta, ja sitä tavoitellaan nytkin, Vehmaa sanoo.

– Paikkana Kimpisen kenttä on hyvä. Se on Lappeenrannan keskustan kupeessa. Kävelymatkan päässä on kauppoja, kauppakeskus, hotellimajoitus ja uimarantakin.

Kuha: Hienoa saada YAG

takaisin Espooseen

Espoolaisseurat ovat kokeneita YAG:n

järjestäjiä. Kesällä 2026 tapahtuma tulee Leppävaaran stadionille, joka saa uuden pinnan tänä kesänä, ja stadionin viereen nousi Kameleonten urheiluhalli.

– Hieno homma saada YAG takaisin Espooseen. Se on järjestetty jo niin monta kertaa. Nyt se sopii hyvin jatkoksi Espoon arvokisaputkeen alle 23-vuotiaiden EM-kilpailujen, Kalevan kisojen ja SM-viestien jatkeeksi, sanoo Espoon Tapioiden puheenjohtaja Esko Kuha

– Odotetaan paikalle 2000 junioria. Vuoden 2024 YAG on jo aiemmin myönnetty Tampereelle.

Joonas Kumpulaisen ja Jarmo

Kumpulaisen isä-poikavalmennussuhde toimii hyvin.

Joonas

Kumpulainen – kohti

keskimatkojen kärkikaartia

Teksti Tapio Nevalainen Kuvat Vesa Koivunen

Joonas Kumpulaisen lyhyt urheilu-ura on testannut lahjakkaan nuoren juoksijan motivaatiota ja pitkäjänteisyyttä useamman kerran. Kahdesti kuntoutettu

selän rasitusmurtuma ja viime kesän rasitusosteopatia säärissä eivät ole syöneet intoa eivätkä pysäyttäneet kehitystä.

– Selän kanssa oli pitkä koettelemus. Siinä meni vuosi, ja se opetti. Sellainen kolmen kuukauden pikkubreikki ei

– Välillä on aika iso hinku päästä juoksemaan enemmän, mutta sitä ei vaan pysty, mutta hyvin olen oppinut elämään tämän asian kanssa, Joonas Kumpulainen sanoo. Hän viittaa säären rasitusvaivoihin, jotka ovat pysyneet poissa, kun Kumpulainen on tehnyt kestävyyttä muutenkin kuin juoksemalla.

varoen.

ennätyksiä muillakin kilpailumatkoilla ja mestaruudet Nuorten SM-halleissa

17-vuotiaiden 800 ja 1500 metrillä.

– Ennen vuodenvaihdetta en hirveämmin ajatellut aikoja, mutta oman sarjan 800 metrin halli-SE:tä tuli katseltua sillä ajatuksella, että tuo voisi olla mahdollinen, Kumpulainen muistelee.

– Sitten vuodenvaihteen jälkeen treenit alkoivat kulkea niin hyvin, että Suomen ennätys meni heti ensimmäisessä kilpailussa, Urho-halleissa. Juoksin jo tuolloin sillä meiningillä, että ennätystä haetaan. Treenien perusteella se tuntui olevan näpeissä.

”Jos treenikausi menee nappiin, 1.50:n alitus on toinen iso tavoite”

Nyt Kumpulainen rakentaa kuntoaan kohti kesän kilpailukautta. Hänelle ulkoratakauden pääkilpailu on heinäkuun lopulla Slovenian Mariborissa käytävät Euroopan nuorten olympiafestivaalit. Toiveissa välkkyy myös

Benjamin Leen 17-vuotiaiden 800 metrin Suomen ennätys 1.50,20.

– Päätavoite ensi kesänä ovat ehdottomasti Nuorten olympiafestivaalit.

Tavoite on olla siellä mahdollisimman kovassa iskussa ja katsoa, miten pitkälle se riittää. Minimissään haen finaalipaikkaa, Kumpulainen sanoo.

– Minulla on viikossa maksimissaan neljä treeniä, joissa olen niin sanotusti jalkojen päällä. Niistäkin harjoituksissa kaksi on aika nopeuspainotteisia, joten ihan hirveästi niistä ei kilometrejä kerry, Kumpulainen sanoo.

Valmentajaisänsä Jarmo Kumpulaisen johdolla Kumpulaiselle on rakennettu valmennusohjelma, jossa jalkojen iskutusta on maltillisesti, mutta riittävästi, koska kestävyyttä rakennetaan paljolti uimalla, vesijuoksulla, pyöräilemällä ja crosstrainerillä.

Kumpulaisen harjoittelun runkona ovat Olli Pulkkasen vetämän Mäkelänrinteen Urheilulukion kestävyysryhmän aamutreenit, joiden ympärille kaikki muut harjoittelu rakentuu. – Uinti on minulle tosi mieluisaa. Crosstraineria olen alkanut tehdä vasta talvella, mutta olen rakastunut siihen ihan huolella, Kumpulainen sanoo.

Urheilu-ura alkuun jalkapallon ja uinnin parissa

Kumpulaiselta uinti luontuu juoksun tapaan mainiosti, sillä se oli pitkään hänen kakkoslajinsa jalkapallon ohella. Kumpulaisen urheilu-ura pyörähti liikkeelle pallon perässä Tuusulan Palloseurassa ja jatkui Keski-Uudenmaan kokoomaseuran PK Keski-Uusimaan riveissä. Jalkapallon ohessa Kumpulainen treenasi uintia Tuusulan Uimaseurassa.

tojuoksukilpailut ja koulujen väliset ruotsalaisviestit 5. ja 6. luokalla olivat minulla ainoat kokemukset yleisurheilusta.

Yleisurheilu lähti heti ensikokeiluista ryminällä liikkeelle. Kumpulaisen nimi kirjautui varhaisteininä useamman kerran 13–15-vuotiaiden ikäkausiennätyslistoihin.

”Piti valita laji, kun ei kroppa kestänyt molempia”

Miten yleisurheilu sitten valikoitui lopulta päälajiksi?

– Se tapahtui hiljalleen vuoden 2022 talven ja kevään mittaan. Alkoi tuntua, että yleisurheilussa treeni maistuu pa-

remmin. Sitten tulivat vielä säärivaivat, jotka johtuivat osittain siitä, että kuorma yleisurheilun ja futiksen kanssa oli niin suuri, ettei kroppa kestänyt sitä, Kumpulainen viittaa säärien rasitusosteopatiaan.

– Piti valita laji, kun ei kroppa kestänyt molempia, mutta olin sitä jo kevään mittaan miettinytkin, kumpi oikeastaan on minulle mieluisampaa.

Juoksijana Kumpulainen näkee itsensä keskimatkoilla nyt ja tulevaisuudessa.

– Koen, että omat vahvuudet ovat keskimatkoilla. Tällä hetkellä painotus on 800 metriin, mutta joskus viiden vuoden kuluttua se voi olla tonnivitonen.

enää haitannut, Kumpulainen viittaa viime kesän säärivaivoihin.

Vaikka Kumpulaisen, 17, kilpailukausi katkesi kesällä jalkavaivoihin, hän painoi heti talvella puumerkkinsä 800 metrin Suomen ennätysten historiaan. Kumpulainen juoksi nimiinsä 17-vuotiaiden halli-SE:n ajalla

1.53,69. Aiempi SE alittui talven aikana kolmesti.

Ikäluokkansa kärkeen Kumpulainen kiirehti myös 800 metrin ylipitkien halliratojen kaikkien aikojen tilastossa. Talven juoksut toivat omia

– Jos treenikausi menee ihan täydellisesti, toinen iso tavoite on 1.50:n alitus 800 metrillä. Se voisi olla mahdollinen, mutta vaatii paljon, eikä välttämättä tapahdu, vaikka kaikki menisikin nappiin.

”Olen rakastunut crosstraineriin ihan huolella”

Varovaisuus Kumpulaisen sanavalinnoissa ennätyksistä puhuessaan ei ole vähättelyä tai varmistelua. Vaikka juoksu kulki talvella mainiosti, puhtaan juoksuharjoittelun määrää annostellaan tarkasti jalkojen ylirasitusta

– Aloin pelailla futista ykkösluokalla. TuPS:ssa pelasin viitosluokan syksyyn, jonka jälkeen nousin PKKU:n riveissä kilpatasolle. Samoihin aikoihin siirryin uinnissa oikein treeniryhmään. Sitä tuli tehtyä pari vuotta. Sitten uinti jäi, ja päälajina oli futis, joka loppui 9. luokan kevääseen, Kumpulainen muistelee.

Pika- ja kestävyysjuoksua Kumpulainen alkoi kokeilla 13-vuotiaana.

– Kävin keväällä 2019 ensimmäisiä kertoja hallikisoissa testaamassa, että miten menee, ja se meni niin hyvin, että jatkoin kisoissa käymistä suhteellisen säännöllisesti, Kumpulainen muistelee.

– Sitä ennen koulujen väliset maas-

Faktat: Joonas Kumpulainen

Seura: Orimattilan Jymy

Ikä: 17-v. (2006)

Valmentaja: Jarmo Kumpulainen

Ennätyksiä:

300 m 35,93, hallissa 36,69

400 m 50,00, hallissa 50,95

800 m 1.55,37, hallissa 1.53,68 (17-v. SE)

Tuhdisti peruskestävyyttä nopeutta unohtamatta

Joonas Kumpulainen otti talvella isältään Jarmo Kumpulaiselta nimiinsä suvun 800 metrin ennätyksen, mutta voimasuhteet isä-poika-valmennussuhteessa eivät järkkyneet.

– Saan vaikuttaa harjoitteluun, mutta en saa itse päättää kaikesta, sillä siitä ei tulisi mitään, Joonas Kumpulainen veistelee.

– Kun saman katon alla asutaan, tulee koko ajan kommunikoitua, mikä on fiilis, ja treeniohjelma on joustava. Jos tuntuu, että olen hirveän väsynyt, ei välttämättä tarvitse tehdä jotakin tiettyä treeniä. Jos taas on terävä olo, harjoitukseen voi lisätä jotakin.

Jarmo Kumpulainen rakentaa pojastaan kestävyysjuoksijaa maltilla.

– Joonaksen harjoittelussa on korostuneen paljon peruskestävyyttä, koska hänen lajitaustansa juoksussa on niin ohut, eli lapsuudessa ja varhaisnuoruudessa maltillista aerobista treeniä on tullut vähän. Jalkapallo oli enemmän sellaista vauhtileikittelyä, ja uintitreenitkin mentiin aika monesti vauhtikestävyystasolla, vaikka oli näissä toki hyvätkin puolensa, Kumpulainen sanoo.

– Peruskestävyydessä on korostettu erityisesti PK1-alueen harjoittelua. Se on hienoa, että Joonaksen pää on kestänyt hyvin sen, että kestävyydestä osa on tehty uinnilla, vesijuoksulla, pyöräilyllä ja crosstrainerillä.

Ratakierros kesällä alle 50 sekunnin

Kumpulaisen johdolla harjoittelussa edetään kaksi kovempaa + kevyempi

viikko periaatteella. Viikon harjoitusten rungon muodostavat Mäkelänrinteen Urheilulukion kestävyysryhmän aamuharjoitukset.

– Joonas lähestyy 800 metriä alimatkan eli 400 metrin kautta. Se on Joonaksen vahvuus ja sitä täytyy yrittää kehittää. Nyt keväällä haluamme virkistää kroppaa räjähtävyyden ja nopeuden puolella, jotta saamme nelosen liikahtamaan, Kumpulainen sanoo.

Viime kesänä Joonas juoksi ratakierroksen 50 sekuntiin.

– Nyt kutitellaan 49 sekuntia tai mennään vähän allekin. Pyrimme siihen, että 800 metrin matkavauhti saadaan mahdollisimman helpoksi, Kumpulainen sanoo.

Kumpulainen kiittelee juoksijan tapaan Mäkelänrinteen kestävyysryhmän harjoittelua.

– Lukion ja sen kestävyysjuoksuryhmän kanssa meillä on tosi hyvä yhteistyö. Olli Pulkkasen vetämässä ryhmässä on hyvä henki ja treenit, joiden ympärille me rakennamme oman ohjelman, Kumpulainen sanoo.

– Koululla on tiistaina vauhtikestävyys, keskiviikkona peruskestävyys ja fyssarin johdolla lihaskunto sekä torstaina submaksimaalista nopeutta. Siihen on hyvä ottaa vielä viikonloppuun yksi hyvä treeni.

Kumpulainen pyöräilee aamulla kotoaan Tuusulan keskustaan, josta hän tulee bussikyydillä Mäkelänrinteen kampukselle.

– Jos minulla on aamuharjoituksen lisäksi toinen harjoitus iltapäivällä, teen senkin Mäkelänrinteellä. Siellä on niin hyvät tilat, ettei ole järkeä tulla välillä kotiin.

Unen keskisyke ja sykevälivaihtelu seurannassa

Palautumisesta Joonas huolehtii syömällä ja nukkumalla riittävästi.

– Olen todella tarkka unestani, ihan perheen kiusaksi asti. Kun pitää aamulla herätä aikaisin, olen viikolla joka ilta nukkumassa jo ennen yhdeksää. Ravintoon en kiinnitä erityisesti huomiota, syön vain kaikkea, mitä koulussa on tarjolla, Kumpulainen kertoo.

Lihashuoltoa on Jarmo Kumpulaisen mukaan tehostettu koko ajan, ja Joonaksen palautumista seurataan myös tekniikan avulla.

– Joonas on aika pedantti kaveri. Hänellä on koko ajan Polar-ranteessa, ja meillä on aika pitkältä ajalta dataa. Me seuraamme aika tarkasti kahta arvoa: aamuisin katsotaan unen keskisyke, josta on aika hyvin opittu tulkitsemaan, lähteekö kuormitus kasvamaan liikaa. Toinen asia, mitä seurataan, on sykevälivaihtelu. Siitä tarkkaillaan urheilijan hermostollista tilaa eli esimerkiksi, että onko kroppa valmis vastaanottamaan nopeusharjoittelua, Jarmo Kumpulainen sanoo.

– Urheilijan oma tuntemus on näissä asioissa tietysti aina ykkönen, mutta ideana on tuoda seurantaan vähän uutta asteittain ja parantaa progressiota. Toistaiseksi on menty puhtaasti sykkeellä, mutta laktaattimittaukset ovat tulossa nyt, kun on kynnysrajoja testattu.

Isoveli sparraa, vaarin ennätys tulilinjalla

Omia ajatuksia Jarmo Kumpulainen kertoo sparraavansa aika-ajoin isoveljensä ja Joonaksen kummisedän Jarkko Kumpulaisen kanssa, joka on meritoitunut yleisurheiluvalmentaja ja ahertaa valmennuspäällikkönä Joensuun Katajassa.

Yleisurheilumies on myös Orimattilan Jymyssä pitkään vaikuttanut Joonaksen Alpo-vaarikin, joka saa kesällä jännittää, missä vaiheessa hän menettää suvun 400 metrin ennätyksen, joka on 1970-luvun alussa

Noin kahdeksan kysymystä Joonas Kumpulaiselle

Millainen olet urheilijana ja ihmisenä?

– Urheilijana olen aika rutiininomainen eli tykkään tehdä asioita samalla tavalla ja toistaa niitä, ja ne tutut asiat minä tykkään tehdä mahdollisimman hyvin. Ihmisenä olen aika pirteä ja iloinen.

Ketä urheilijoita arvostat tai olet arvostanut?

– Tällä hetkellä suurimpia ovat nämä suomalaiset menestyjät. Varsinkin EM-kultaa juossut Topi Raitanen on minulle iso inspiraatio. Valtavasti katson myös Joonas Rinteen vlogeja. Ne ovat todella hyviä, mutta kyllä kaikki muutkin suomalaiset yleisurheilijat minua inspiroivat.

Jos et olisi yleisurheilija, mikä olisi lajisi?

– Varmaan jalkapalloilija, tai ehkä se sitten olisi joku toinen yksilölaji. Jalkapallossa alkoi viimeisen vuoden aikana tuntua, ettei se pallo oikein pysy jalassa.

Mitkä asiat ovat sinulle elämässä tärkeitä urheilun ohella?

– Perhe ja ystävät ja sellainen yleinen tyytyväisyys elämään.

Mitä arvostat kavereissa?

– Sitä, että ovat mukavia ihmisiä ja hyvää seuraa.

Ehditkö urheilun ohella harrastaa jotakin tai onko sinulla muita mielenkiinnon kohteita?

– Kaikki mielenkiinnon kohteet, joita vapaa-ajalla seuraan, liittyvät urheiluun. Usein, jos vaikka katselen esimerkiksi YouTubesta jotakin, se liittyy treenaamiseen, uneen tai ravintoon. Tykkään katsella noita videoita ihan vaan mielenkiinnosta. En niinkään siksi, että yrittäisin parantaa niiden avulla itseäni urheilijana.

Mikä edellinen lukemasi kirja, joka on tehnyt vaikutuksen?

– Luin noin vuosi sitten Matthew Walkerin kirjan unesta. Siinä oli tosin paljon tietoa, kuinka unta pystyy parantamaan. Se on vaikuttanut elämääni ihan suoraan. Lempparikirjoja varmaan ovat Harry Potterit. Lukaisin ne yläasteaikana ja tykkäsin tosi paljon.

Mikä musiikki sytyttää?

– Aika paljon tulee kuunneltua Metallicaa varsinkin treeneissä. Ylipäätä tykkään kuunnella metallia.

juostu 49,5.

Joonas Kumpulainen opiskelee Mäkelänrinteen lukiossa ja viihtyy siellä mainiosti. – Olen menossa läpi kolmen vuoden vauhdilla. Meillä on painotettu, että ”Märsky” on ensisijaisesti lukio ja toiseksi urheilulukio. Koulunkäynnin arki on kuitenkin tehty niin hyväksi urheilijalle, että tuntuu, että se on melkein toisin päin, Kumpulainen sanoo.

Erityislasten liikuntatunnilla on säpinää

Mikkelin pilottihankkeessa koulu, urheiluseura ja talkoohenki mahdollistivat erityislasten liikunnan. Urheiluseuran tarjoama ohjaaja-apu koetaan keskeiseksi.

Mikkeliläisessä palloiluhallissa raikuvat lasten kiljahdukset. Lähes 15 eri-ikäistä Mikkelin Kalevankankaan koulun oppilasta juoksee, hyppii sekä heittää hernepussia ja palloa.

Meno on vilkasta, mutta aamuinen

liikuntatunti ei ole ihan tavallinen.

Lasten puuhia seuraa tarkasti joukko aikuisia, koulun opettajia, henkilökohtaisia avustajia ja yleisurheiluseura Mikkelin Kilpa-Veikkojen ohjaaja.

Soveltava liikunta on tarkoitettu koulun Taituri-ryhmien oppilaille, joilla on kehitysvamma tai kehityksen viivästymä.

Erityislasten liikuntavuoro sai alkunsa viime syksynä monen toimijan yhteistyöstä. Mukana ovat koulu ja sen oma henkilökunta, vapaaehtoishankkeeseen lähtenyt yleisurheiluseu-

ra ja yksityinen liikuntahalliyrittäjä. Liikuntatuntien ohjaajana toimii Mikkelin Kilpa-Veikkojen nuorisopäällikkö Lari Valtanen

– Kun koulun puolelta ehdotettiin erityislasten liikuntahanketta, seura lähti ilman muuta mukaan. Tosin sen verran uutta tämä toimintamalli seuralle on, että itsekin olen mukana vähän kuin talkoohengessä, sanoo Valtanen.

Kyse on aivan uudenlaisesta pilottihankkeesta. Kokemukset ovat pelkästään myönteisiä.

– Niin hyvin tämä on lasten kannalta toiminut, että jatko pitää saada vakiinnutettua, sanoo Valtanen.

” Ei ole tarvinnut ketään houkutella”

Maaliskuisena aamuna palloiluhallissa on hyvä meno.

Ilman eri komentoa talvivaatteet päätyvät naulakkoon ja jumppatossut jalkaan. Opettaja Marita Hokkanen vaihtaa itsekin verkkarit ylle.

– Ei ole tarvinnut ketään houkutella, eikä kukaan ole jäänyt ryhmistä pois. Kaikki jaksavat tunnin hyvin, ja jokainen menee omilla kyvyillään.

Samaan aikaan Lari Valtanen virittelee treenirataa. Tänä aamuna ohjelmassa on yleisurheiluteemaista harjoitusta.

Valtanen näyttää lapsille, miten aita ylitetään. Välillä venytellään. Toisilla sujuu hyvin, toisilla on koordinaatiossa hahmottamista.

Ohjaajat valvovat ja, jos jollakin lapsella on henkilökohtainen ohjaaja, hän on suorituksessa mukana. Edetään omalla tahdilla.

Liikunta on erityislapselle kehityksen tuki

Valtanen on MiKV:n palkattu nuorisopäällikkö ja tarkentaa, että hän ei taustaltaan ole erityislasten liikunnanohjaaja.

– Kun pyydettiin seuran edustajana mukaan, piti oikein kysyä opettajilta, mitä liikuntaa erityislapsille voi osoittaa. Vastaus oli, että kaikkea mahdollista. Keksi mitä vaan, ei mitään rajoitusta, kunhan ei nyt ihan seinäkiipeilyä.

– Ydinasia on, että mennään liikunnassakin tasa-arvon hengessä, vahvistavat Kalevankankaan koulun rehtori Janne Syrjäläinen ja koulun liikuntakoordinaattori Jari Jalkanen. Liikuntatunti ei ole opetusohjelman ainoa erityislasten liikunta, mutta on olennainen lisä.

– Lasten on tärkeä päästä liikkumaan. Erityislapsille liikunta merkitsee

kokonaisvaltaista kasvun ja kehityksen tukea, sanoo Syrjäläinen. Jalkasen mukaan liikunnalla on myös henkinen ulottuvuus.

– Kyse on lasten tunne-elämän säätelystä. Lapset pääsevät itse ilmaisemaan itseään, ja siihen liikkuminen tuo välineen.

Koulun vahtimestari ideoi

aamuvuoron

Mikkelissä kaupunki on keskittänyt kehitysvammaisopetuksen Kalevankankaan koululle.

Kalevankangas on mikkeliläisen liikunnan ja urheilun ydintä. Samalla alueella on monitoimihalli Saimaa Stadiumi, kaksi jäähallia, jalkapallohalli, tennishalleja, ravirata, ulkoilu- ja hiihtoreittien verkosto ja halliyrittäjien palloiluhalleja.

Erityislasten liikuntatunnit pidetään

Padel X-yhtiön padel- ja sulkapallohallissa aivan koulun vieressä.

Koulu aloitti syksyllä 2022 paraur-

heilun teemavuoden. Erityisopetuksessa lapsia on liki 50. Liikunta on jaettu kahteen ryhmään.

Aamuvuoron ideoija on urheilun järjestöaktiivi, koulun oma vahtimestari Jorma Jylhäkoski. Perheessä on erityislapsi, joka kaipasi vauhdikasta liikuntaa, mutta Mikkelissä tarjonta oli vaisua.

Jylhäkoski pohti tilannetta koulun liikuntakoordinaattori Jalkasen kanssa. Kun mukaan tuli myös Mikkelin Kilpa-Veikot, aamutunnit alkoivat syksyllä ja jatkuvat toukokuun puolivälin tienoille.

Eri tahojen yhteistyö varmisti pilottihankkeen. Koko kuvio toimii käytännössä talkoohengellä. Keskeistä on ollut padel-halliyrityksen lupaus ilmaisvuoroista.

– Koulujen salit on varattu sekä meidän koulussamme että koko Mikkelissä niin tarkkaan, että erityislasten lisätunteja ei olisi saatu järjestettyä ilman yksityisen hallin vastaantuloa, sanoo Jalkanen.

Teksti Jukka Ahdelma Kuvat Jukka Laitinen

Aamuinen liikuntatunti vedetään yksityisen Padel-X-halliyhtiön tiloissa. Mikkelissä on sisäliikuntatiloista kova kysyntä. Halliyhtiö antaa tunnin vuoron ilmaiseksi lasten liikuntaan.

Koulun liikuntakoordinaattori Jari Jalkanen ja vahtimestari Jorma Jylhäkoski kehittelivät erityislasten liikuntahankkeen. – Koulun kautta malli toimii hyvin, mutta urheiluseuran mukana olo on merkittävä, sanovat molemmat.

Mikkelin Kilpa-Veikkojen nuorisopäällikkö Lari Valtanen opastaa pallonheitossa. Valtanen suunnittelee erityislasten liikuntatunnista monipuolisen setin. Keskeisiä ovat erilaiset koordinaatioharjoitukset.

Ammattilaisen ohjausapu on tarpeen

Erityislasten liikunnalle on kovaa kysyntää.

Jylhäkoskella on kokemusta urheilun järjestötoiminnasta, sillä hän oli ennen perheen Mikkeliin muuttoa kymmenen vuotta yleisurheiluja hiihtoseura Vihdin Vedon puheenjohtaja.

Julkisuudessa on viime aikoina puhuttu lasten liikunnanharrastuksen kustannuksista. Jylhäkoski sanoo, että liikuntahanke ei olisi onnistunut ilman Kilpa-Veikkojen ja Lari Valtasen panosta.

– Tällainen toiminta vaatii ur-

Ohjaajat seuraavat suorituksia. Lähes 15 lapsen ryhmää ohjaa puolisen tusinaa henkilökohtaista avustajaa ja opettajaa.

heiluseuran, vetäjän ja jatkossa myös rahoitusta. Lapsille käy mikä tahansa laji, mutta tarvitaan ammattilaisilta ohjausapua. On hienoa havaita, että seurat suhtautuvat positiivisesti.

Jylhäkoski on viritellyt lasten vanhempien kanssa myös erityisseuraa. Mikkelin nuoret paraurheilijat ry on aloittelemassa toimintaansa.

– Ensisijaisesti kannustetaan lapsia liikkumaan. Kun mukana on lajiseuroja, tie on auki kilpatasolle saakka, jos joku haluaa sinne jatkaa.

Kalevankankaan liikuntahankkeelle pohditaan jatkoa ensi syksyksi. Lari Valtanen lupaa, että MiKV on mukana.

– Seuralle tämä ei ole menoerä eikä mitenkään painolasti, vaan mahdollisuus. Kun kerroin valmentajatutkinnon yhteydessä tällaisesta erityslasten liikunnasta, kävi ilmi, että tarvetta on kaikkialla maassa. Mikkelissä paraurheilua tarjoavat Kilpa-Veikkojen lisäksi muun muassa Mikkelin Voimistelijat, Mikkelin Hiihtäjät ja salibandyseura Hatsina.

Tulevana kesänä Mikkelin Urheilupuistossa on kaupungin liikuntapalveluiden yhteistyössä MiKV:n kanssa järjestämä paraurheilutapahtuma. Elokuun 30. päivän tapahtumassa on mukana myös Etelä-Savon liikunta (ESLi).

– Suomessa on paraurheilussa tunnettuja nimiä ja näkyvyyttä. Meidän kokemuksemme on, että seuroissa kannattaa herätellä tätä urheilutoimintaa, sanoo Valtanen.

Erityislasten liikuntatunnilla jokainen etenee omaan tahtiinsa. Aamujumppaan kuuluu tietysti venyttely. Lari Valtanen neuvoo oikeat liikkeet.

Nurmijärven YAG:n kummi

LAJIT JA SARJAT

(https://youthathleticsgames.fi/ilmoittautuminen/)

Kemppinen: YAG on tilaisuus nauttia ja urheilla monipuolisesti

Lotta

listujia nyt, kun kilpailu järjestetään verrattain lähellä useita isoja asutuskeskuksia, jolloin moni voi käydä paikalla päiväseltään. Koulumajoitus ja ruokailu ovat vain 200 metrin päässä Klaukkalan kentästä. Hotellimajoitusta haluaville lähin paikka on Korpilampi-hotelli noin 10 kilometrin päässä.

Korhonen: Useissa lajeissa kilpailemiseen kannustetaan

Klaukkalan kenttä remontoitiin viime vuoden 14–15-vuotiaiden SM-kisoihin, joten YAG:n kilpailupaikat ovat erinomaisessa kunnossa. – Kenttä ei ole stadiontyyppinen. Siinä ei ole isoja katsomoja ympärillä, joten kannustajat ovat lähellä urheilijoita, mikä luo tunnelmaa. Suorituspaikkoja on myös enemmän kuin niin sanotusti peruskentällä, Korhonen kertoo.

– Ohjelmaan myös lisätty lajeja niin paljon kuin kentälle mahtuu. Varsinkin nuorimmissa ikäluokissa on pyritty varmistamaan, etteivät lajit mene päällekkäin. Tavoite on, että nuorilla on mahdollisuus osallistua mahdollisimman moniin lajiin.

17-vuotiaidelle YAG Junior GP –Ilmoittautuminen päättyy 31.5.

Nurmijärven YAG:ssä 17-vuotiaiden sarjat kilpailevat heti kilpailun avauspäivänä torstaina 15.6. Kilpailupäivä kulkee nimellä YAG Junior-GP.

TORSTAI 15.6.2023

17-sarjan iltakisa – World Athletics Global Calendar -kilpailu

Sarja Ratalajit Kenttälajit

M17 100 m, 800 m, 110 m aj, 400 m aj korkeus, seiväs, 3-loikka, kuula, moukari

N17 100 m, 800 m, 100 m aj, 400 m aj korkeus, seiväs, pituus, kuula, moukari, keihäs

PERJANTAI 16.6.2023

Sarja Ratalajit Kenttälajit Viestit

P15 300 m korkeus, moukari 4 x 800 m

T15 300 m korkeus, moukari 4 x 800 m

P14 300 m moukari

T14 300 m moukari

P13 200 m pituus, keihäs 4 x 600 m

T13 200 m keihäs, kiekko 4 x 600 m

P12 200 m korkeus

T12 200 m korkeus

P11 150 m pituus, keihäs 4 x 600 m

T11 150 m pituus 4 x 600 m

P10 150 m pituus, keihäs

T10 150 m keihäs

P9 – – –

T9 – – –

LAUANTAI 17.6.2023

Sarja Ratalajit Kenttälajit Viestit

P15 100 m, 3000 m kävely pituus, kuula, kiekko 4 x 100 m

T15 100 m, 3000 m kävely pituus, kuula 4 x 100 m

P14 100 m pituus, korkeus, kiekko

T14 100 m pituus, korkeus, kiekko

P13 60 m, 2000 m kävely 3-loikka, seiväs, kuula 4 x 100 m

T13 60 m, 2000 m kävely 3-loikka, seiväs, kuula, moukari 4 x 100 m

P12 60 m 3-loikka, keihäs, moukari

T12 60 m 3-loikka, keihäs, moukari

P11 60 m, 1000 m kävely kuula, moukari 4 x 100 m

T11 60 m, 1000 m kävely kuula, keihäs 4 x 100 m

P10 60 m korkeus, kiekko

T10 60 m pituus, korkeus, kiekko

P9 40 m, 600 m kävely korkeus 4 x 50 m

T9 40 m, 600 m kävely korkeus 4 x 50 m

Youth Athletics Gamesin (YAG) kummiurheilija

Lotta Kemppisen viesti

Nurmijärven YAG:n osallistujille on selkeä.

– Nauttikaa monipuolisesta urheilemisesta ja omien rajojen kokeilemisesta, pikajuoksijahuippu sanoo.

Kemppisen sanat kumpuavat kokemuksesta. Kemppinen kilpaili ja menestyi YAG:ssä ja sitä edeltäneissä Finland Junior Games (FJG) -tapahtumissa. Silloin ja nyt nuorisoyleisurheilun kotimaisen suurtapahtuman viehätys perustuu samoihin asioihin.

– FJG oli ainoa tapahtuma, jossa

pääsin kilpailemaan kaukana eri puolilla Suomea asuneiden samanikäisten urheilijoiden kanssa. Jotkut heistä kilpailevat edelleen, ja olen saanut heistä myös kavereita, Kemppinen sanoo.

Klaukkalan kentällä kilpaillaan 15.–18. kesäkuuta

Nurmijärven YAG kilpaillaan 15.–18. kesäkuuta uusitulla Klaukkalan kentällä. Kilpailun järjestävät Nurmijärven Yleisurheilu, Keski-Uudenmaan Yleisurheilu, Vantaan Salamat ja Vihdin Viesti.

YAG:n pääsihteeri Lassi Korhonen odottaa paikalle jopa 1500–2000 osal-

– Nimellä halutaan korostaa sitä, että 17-vuotiaiden kilpailulle on haettu Kansainvälisen yleisurheiluliiton (WA) virallisen kilpailun status, eli WA hyväksyy kisoissa tehdyt tulokset ennätyksiksi ja tulosrajoiksi arvokisoihin, Korhonen sanoo.

Ilmoittautuminen YAG-tapahtumaan on käynnissä ja päättyy 31. toukokuuta. Jälki-ilmoittautuminen on mahdollista 1.-6.6.2023 välisenä aikana kaikkiin lajeihin. Jälki-ilmoittautumisaikana on mahdollista ilmoittautua vain D-passilla. Jälki-ilmoittautumisen hinta on 35 €/laji. Viestien ilmoittautuminen päättyy sunnuntaina 8. kesäkuuta.

SUNNUNTAI 18.6.2023

Sarja Ratalajit Kenttälajit Viestit

P15 100 m aj, 800 m 3-loikka, seiväs 4 x 80 m aj

T15 80 m aj, 800 m 3-loikka, seiväs, kiekko 4 x 80 m aj

P14 100 m aj, 800 m 3-loikka, kuula

T14 80 m aj, 800 m 3-loikka, kuula

P13 60 m aj, 1000 m korkeus, moukari, kiekko 4 x 60 m aj

T13 60 m aj, 1000 m pituus, korkeus 4 x 60 m aj

P12 60 m aj, 1000 m pituus, kuula, kiekko

T12 60 m aj, 1000 m pituus, kuula, kiekko

P11 60 m aj, 1000 m korkeus, kiekko 4 x 60 m aj

T11 60 m aj, 1000 m korkeus. kiekko, moukari 4 x 60 m aj

P10 60 m aj, 1000 m kuula

T10 60 m aj, 1000 m kuula

P9 150 m pituus, kuula 4 x 400 m

T9 150 m pituus, kuula 4 x 400 m

KISAPAKETIT YAG 2023

Ilmoittautuminen 13.3–31.5.2023 välisenä aikana

Jälki-ilmoittautuminen on mahdollista 1.–6.6.2023 välisenä aikana kaikkiin lajeihin. Jälki-ilmoittautumisaikana on mahdollista ilmoittautua vain D-passilla. Jälki-ilmoittautumisen hinta on 35 €/laji.

Viestien ilmoittautuminen päättyy sunnuntaina 8. kesäkuuta.

Urheilijoiden kisapaketit

Kilpailuun ilmoittautuminen tapahtuu hankkimalla kisapaketti.

A-kisapaketti 125 €

Sisältää osallistumisoikeuden kolmeen lajiin, koulumajoituksen perjantaista sunnuntaihin (16.–18.6.2023), yhden kisaruokailun per päivä (perjantai, lauantai ja sunnuntai), aamiaisen (lauantai ja sunnuntai) sekä iltapalan (perjantai ja lauantai), kisamateriaalin ja kisatuotteen.

• Lisäyö torstai-perjantai ostetaan erikseen, sis. majoituksen sekä ilta- ja aamupalan (+30€)

• Lisäyö varataan ilmoittautumisen yhteydessä erikseen sähköpostilla yag@sul.fi

• Majoituskoulu: Klaukkalan koulu, Kuntotie 1, 01800 Klaukkala

B-kisapaketti 70 €

Sisältää osallistumisoikeuden kolmeen lajiin, yhden kisaruokailun per päivä (perjantai, lauantai ja sunnuntai) ja kisatuotteen.

C-kisapaketti 50 €

Sisältää osallistumisoikeuden kolmeen lajiin ja kisatuotteen.

D-kisapaketti 22 €

Sisältää osallistumisoikeuden yhteen lajiin.

Viestijoukkueiden ilmoittautumien

Viestijoukkueen ilmoittautuminen ei sisälly mihinkään kisapakettiin suoraan. Viestijoukkueeseen voi osallistua ilman kisapakettia.

Viestijoukkueen ilmoittautuminen maksaa 20 € / joukkue.

Ilmoittautumiset laskutetaan seuralta.

Valmentajien ja huoltajien kisapaketit

A-kisapaketti 90 €

Sisältää koulumajoituksen aamu- ja iltapaloineen perjantaista sunnuntaihin (16.–18.6.2023), yhdeni kisaruokailun per päivä (perjantai, lauantai ja sunnuntai).

• Lisäyö koulumajoituksessa +30 €, sis. aamu- ja iltapalan

Lounaspassi 30 €

Sisältää yhden kisaruokailun per päivä (perjantai, lauantai ja sunnuntai).

Valmentaja- ja huoltajabonus seuralle

• Jokaista kymmentä (10 kpl) A-kisapakettia tai kymmentä (10 kpl) B-kisapakettia vastaan seurasi saa maksutta yhden (1 kpl) vastaavan valmentajan kisapaketin

• Kun seurastasi ilmoittautuu bonukseen oikeuttava määrä urheilijoita: lähetä siitä tieto sähköpostilla osoitteeseen yag@sul.fi

• Saatte kisakansliasta oikean määrän maksuttomia passeja (ostetut + bonukset); älä siis ilmoita näitä bonuspasseja kilpailukalenteriin

Kilpailuja, harjoituksia, illanviettoa

oppia myös valmentajille ja valmentajille

Kuva Juha Janhonen

Mitä on tarjolla yleisurheilun lajikarnevaaleilla? Kilpailuja ja harjoituksia omassa ikäryhmässä ohjaajina lajin kotimaisia huippunimiä, huippu-urheiluvieraita, kavereita ja hauskaa yhdessäoloa. Lisäksi vanhemmille on tarjolla omaa opastusta lajin saloihin.

Yleisurheilulajien erikoisharjoitusleiri eli lajikarnevaalit on suunnattu 10–17-vuotiaille urheilijoille, heidän valmentajilleen ja vanhemmilleen sekä muille taustajoukoille. Lajikarnevaalit järjestään 29.6.–2.7.2023 paitsi kestävyys- ja kilpakävelykarnevaalit, jotka ovat 30.6.–3.7.2023.

Lajit, paikkakunnat ja yhteystiedot ovat sivulla 27. Karnevaaleille ilmoittautuminen on tarjolla alennettuun hintaan kesäkuun 1. päivään saakka.

– Perinteisen koulutuspaketin rinnalle karnevaaleille on tälle kesälle suunniteltu koulutuksen tehopäivä, joka sisältää käytännön harjoituksia ja teorialuentoja, jotka on kohdennettu lasten ja nuorten valmentamiseen, kertoo Suomen Urheiluliiton nuorisovalmennuspäällikkö Aapo Räntilä

– Tehopäivään voi osallistua, vaikkei muuten karnevaaleille osallistuisi.

Se on avoin yhtä lailla valmentajille kuin vanhemmille. Tehopäivästä kan-

nattaa tiedustella kunkin karnevaalin rehtorilta.

Pika- ja aitajuoksujen

lajikarnevaali, Jämsänkoski

Jämsänkosken aitajuoksukarnevaalien

rehtori Jussi Ihamäki kannustaa nuoria

pika- ja aitajuoksusta kiinnostuneita ja

heidän vanhempiaan Jämsänkoskelle

harjoittelemaan, oppimaan, kilpailemaan ja nauttimaan tunnelmasta saman lajin harrastajien kanssa.

– Luvassa on tasokkaita harjoituksia ja kilpailuja sekä hauskaa iltaohjelmaa, Ihamäki kertoo.

Jämsänkosken Oinaalan kentällä kilpaillaan aitajuoksut torstaina (29.6.) pikajuoksukilpailut sunnuntaina (2.7.).

– Perjantaina leiriläisille on kaksi harjoitusta ja iltatreeni. Lauantaina on kaksi harjoitusta. Sunnuntaina on aamulla harjoitus tai kilpailuun valmistava verryttely niille, jotka kisaavat, Ihamäki sanoo.

Ihamäen mukaan harjoituksia vetävät osaavat, tasokkaat kouluttajat. Lauantai-iltana harjoitukset ja kilpailut unohdetaan hetkeksi ja vietetään yhteinen hetki yhdessä kaikkien leiriläisten kanssa.

– Silloin pidetään iltanäytös, johon kaikki ryhmät ja kouluttajat valmista-

vat pienet esitykset. Parhaat esitykset ja esiintyjät palkitaan, Ihamäki kertoo.

Kestävyys- ja kävelykarnevaali, Jämsä

Kestävyysjuoksijoiden ja kilpakävelijöiden yhteisen lajikarnevaalin keskuspaikka on Jämsä ja Paunun kenttä.

Kestävyysjuoksujen lajikarnevaalileirillä edetään uudistuneen aikataulun mukaan: kilpailut ovat perjantaina ja lauantaina, ja leiri kestää maanantaiiltapäivään.

Kestävyysjuoksijoiden leirin rehtori Mikko Kuivisen mukaan kilpakävelijöiden kanssa tehdään tiivistä yhteistyötä varsinkin huoltopuolella. Tarjolla on juoksun ja kilpakävelyn väliset erot sekä yhteiset asiat kiteyttävä asiantuntijaluento ja keskustelu. Kilpakävelyn ja kestävyysjuoksun välisiin yhtäläisyyksiin ja eroihin leiriläiset johdattelevat Veli-Matti Ranta ja Jarkko Kinnunen. – Lauantain aamupäivälle on tulossa valmentaja Jan Petracin luento, jossa hän avaa harjoituskulttuuriaan. Luento on avoin yhtä lailla valmentajille kuin urheilijoiden vanhemmille, Kuivinen kertoo.

Suuren suosion vuosittain saavuttanut estetreeni, joka kattaa vesiestetreenin ja johdatuksen esteiden ylitykseen,

on ohjelmassa tänäkin vuonna.

– Se on ollut karnevaalileirin ylivoimaisesti suosituin harjoitus. Monet eivät malta oikein lopettaa vesiestetreeniä, Kuivinen sanoo.

Kävelykarnevaalit, Jämsä

Kilpakävelykarnevaalin rehtori Jarkko Kinnunen kertoo, että kilpailujen ja harjoitusten lisäksi kilpakävelijöille on erillinen tekniikkaklinikka sekä luentona asiantuntijatietoa harjoittelusta ja siihen vaikuttavista tekijöistä, kuten ravinnosta ja levosta.

– Tekniikkaklinikalla jokainen leiriläinen saa niin sanotusti kättä pidempää. Klinikalla kävellään pienissä ryhmissä kouluttajien edessä, ja kouluttaja kertoo, mitä vahvuuksia urheilijan tekniikassa on, ja mitä olisi syytä kehittää, Kinnunen kertoo.

– Uutta on kilpailemiseen liittyvä opastus: perjantaina käydään läpi, millainen on kilpailuun valmistava harjoitus, lauantaina kilpaillaan ja katsotaan, kuinka palautuminen varmistetaan kilpailun jälkeen.

Yhteinen teema kestävyyskarnevaaleilla on ”karnevaalihenki”, jota luodaan yhteisellä ohjelmalla kävelijöiden ja juoksijoiden kanssa.

– Yksi ohjelmanumeroista on monipuolisuushengessä tehty treeni, jos-

sitten karnevaaleilla vieraili pituushypyn ME:n haltija Mike Powell. Tänä karnevaalin vieraana on kolmiloikan entinen ME:n haltija Wille Banks

– Banks on luonnollisesti seuraamassa nuorten harjoittelua ja antamassa vinkkejä, mutta hänen ammattitaitoaan ja pitkää kokemusta on tarkoitus hyödyntää erityisesti valmentajakoulutuksessa, joka avoin vanhemmille ja muillekin, kertoo lajikarnevaalin rehtori Ringa Ropo Yliastujista. Karnevaalin järjestelyissä vastaa kolmiloikkaajien Yliastujat-yhdistys Lempäälän Kisan Yleisurheilun kanssa.

– Nuorten harjoittelua ovat vetämässä osaavat kouluttajat. Paikalla ovat myös SUL:n lajivastaavat Tuomas Sallinen, Jari Kataja ja Jouko Kilpi Kouluttajien joukossa on 231 ylittäneen korkeushyppääjä Oskari Frösénin tapaisia kokeneita osaajia.

sa kävelijät ovat juoksuvalmentajien kanssa aita- ja estetreenissä, kun juoksijat tekevät harjoituksen kävelyvalmentajien kanssa, Kinnunen kertoo

Hyppykarnevaalit, Lempäälä

Korkeus- ja pituushypyn kolmiloikan karnevaalin keskuspaikka on Lempäälän Hakkarin yleisurheilukenttä. Vuosi

Perjantaina Hyppykarnevaaleilla on Ideapark-päivä.

– Meillä on Ideaparkissa karnevaalitapahtuma, jonne tulee myös hyppylajien kotimaisia kärkiurheilijoita. Tarjolla on muun muassa leikkimielinen kilpailu Ideaparkissa.

Painopiste Hyppykarnevaaleilla on harjoittelussa ja kilpailuissa, joita on tarjolla kaikille.

Joni Jäntin johdolla katsotaan videoita pika- ja aitajuoksukarnvevaaleilla.

Estejuoksun tunnelmaa kestävyysjuoksun lajikarnevaaleilla.

Seiväskarnevaalit, Somero

Someron seiväskarnevaaleilla kisaillaan ja harjoitellaan kovaa. Harjoitukset koostuvat pääsääntöisesti lajiharjoittelusta ja muusta oheistoiminnasta.

– Leirin ydin on lajiharjoittelu, joka alkaa alkuverryttelyllä ja seipään kanssa tehtävillä juoksukoordinaa-tioilla ja kuoppaanvientiharjoitteilla. 5–6 hyppypaikkaa mahdollistavat erilaiset lajinomaiset harjoitteet seiväspaikalla ja pituushyppypaikalla ponnistusharjoitteet seipään kanssa. Leirin aikana tehdään myös kehonhallintaa permanto-, rekki- ja rengasharjoitteilla koulun liikuntasalissa, kertoo seiväskarnevaalien rehtori Mikko Latvala

Seiväskisojen jälkeen on karnevaalirehtori teettänyt mielenkiintoisia testejä hyppääjillä. Erikoisimmista testeistä mainittakoon esimerkiksi lentävä 20 metrin juoksu seipään kanssa, hyppynaruhyppely eri tavoilla aikaa vasten ja kinkkahyppelyt kasvavilla

väleillä.

– Seiväshyppääjän tulee olla nopea, taitava rytmillisesti, ja ponnistuskykyäkin olisi hyvä olla. Lisäksi kehonhallintaa, voimaa ja liikkuvuuttakin pitää hyppääjän varressa olla. Tämän takia monipuolinen testaaminen on tärkeää ja urheilijatkin ovat näistä pääsääntöisesti tykänneet, kertoo Latvala.

Tarjolla on myös valmentajakoulutusta, josta vastaa SUL:n lajivastaava

Mikael Westö

Kiekko, kuula ja ottelut karnevaalit, Lohja

Kuulan, kiekonheiton ja moniotteluiden lajikarnevaalit ovat Lohjalla Harjun urheilukeskuksessa.

– Meillä pääpaino on lajitekniikassa ja lajitaitojen opettelussa. Siinä on sitten sopivasti fyysistä puolta ja kilpailuja mukana, kertoo kiekon ja kuulan lajikarnevaalien rehtori Mika

Lönnblad.

– Uutta meillä on se, että vanhempien ryhmä muuttuu koulutusryhmäksi, jolla on oma rehtori, Antti Suonpää. Tarkoituksena on, että lajikoulutusta on joka päivä, ja perjantai on erillinen tehokoulutuspäivä, johon voivat tulla kaikki vanhemmat ja valmentajat, Lönnblad sanoo.

Lönnbladin mukaan leirin tarjoama koulutus on niin sanotusti täyttä asiaa ja käytäntöä.

– Ei lähdetä teoriapohjaiseen koulutukseen, vaan tarjolla on käytännön harjoitusdemoja ja havainnointia, kun seurataan harjoituksia.

Lönnblad muistuttaa, että moniotteluleirin valmentajat ovat halutessaan tervetulleita kiekko- ja kuulaleirin koulutuksia seuraamaan.

Kuula- ja kiekkoleirin kilpailut alkavat torstaina nuorten kisoissa. Pääkilpailut ovat lauantaina ja sunnuntaina on tarjolla vielä leirikilpailu.

Moniottelukarnevaali, Lohja

Moniottelijoiden leirillä teemana on Juha Heinäsen mukaan otteluharjoittelu ja lajipariharjoittelu, mikä tarkoittaa esimerkiksi pika-aidat-pituushyppy -yhdistelmän harjoittelua lajiparina.

– Lisäksi tehdään yhteistyötä kuulan ja kiekonheiton lajikarnevaalin kanssa ja pidetään yhteiset illanvietot, Heinänen kertoo. Kilpailuja on tarjolla 9–22-vuotiaille, joilla on torstaina miniottelut. Aikuisille sen sijaan ei tällä kertaa ole kilpailua johtuen kauden muusta kilpailukalenterista.

– Leirillä on myös valmentajakoulutus, johon valmentajien ohella on tervetulleita ottelijoiden vanhemmat, Heinänen kertoo.

Keihäskarnevaalit, Pihtipudas

Pihtiputaan keihäskarnevaaleilla edetään tutulla kaavalla: torstaina ohjelmassa ovat nuorten ja paraheittäjien kilpailut ja sunnuntaina miesten ja naisten A- ja B-kilpailut. Urheilijoiden vanhemmille on leirillä oma ryhmä ja tarjolla koulutusta.

– Torstaina, kun 9–15-vuotiailla on kilpailut heti aamulla, illan ohjelmassa on kiertotreenit omissa ikäryhmissään, kertoo keihäskarnevaalien valmennuskoordinaattori Olavi Parjanen.

Perjantaina aamupäivällä harjoitellaan, ja iltapäivällä on tarjolla heittotoimintarastit, joissa heitetään muun muassa frisbeetä, on tutkaan heittoa ja kaikenlaista muuta. Illalla on disko.

Lauantaina nuorilla on leirikisat, ja päivällä voi seurata leikkimielistä kilpailua, jossa kohtaavat Pihtiputaan kunnan, lentopalloseura Plokin ja lajikarnevaalileirin kouluttajien joukkueet.

Moukarikarnevaalit, Kaustinen

Kaustisen moukarikarnevaaleilla on torstaina nuorten leirikisa, lauantaina aikuisten pääkilpailu ja B-kilpailu sunnuntaina.

Karnevaalin rehtorina toimivan Kalle Lehmusvuoren mukaan kilpailujen ohella on tarjolla runsaasti harjoituksia, lajitietoa sekä vanhemmille oma koulu aiempaan tapaan. Perjantaina nostetaan yhteishenkeä illanvietolla.

– Voisi todeta, että vahvasti niin sanottu lajipää edellä mennään, Lehmusvuori viittaa harjoitteluun ja tieto-taidon jakamiseen.

– Viime vuosien tapaan leirillä on mukana myös aikuisten maajoukkueurheilijoita muutenkin kuin kilpailemassa.

Yleisurheilulajien erikoisharjoitusleiri eli lajikarnevaalit järjestetään yksilölajien osalta 29.6. – 2.7.2023 poislukien kestävyys- ja kilpakävelykarnevaalit, jotka ovat 30.6. – 3.7.2023.

Pika- ja aitajuoksut, JÄMSÄNKOSKI

• Markku Suomalainen, p. 040 506 6921, toimisto(at)aitakarnevaalit.net

• pikajuoksujen rehtori: Anne Suoranta, anne.suoranta(at)hifkfriidrott.fi, p. 040 13999 60

• aitajuoksujen rehtori: Jussi Ihamäki, jussi.ihamaki(at)gmail.com, p. 040 960 1988

Kestävyysjuoksu ja kilpakävely, JÄMSÄ

• Jukka Hyppölä, p. 050 388 0809, karnevaalit.kaipolanvire(at)gmail.com, www.kaipolanvire.fi

• kestävyysjuoksun rehtori Mikko Kuivinen, p. 050 306 7213, kuivinen.mikko(at)netikka.fi

• kilpakävelyn rehtori Jarkko Kinnunen, p. 050 352 8466, jarkko.j.kinnunen(at)gmail.com

Lempäälän hyppykarnevaalit, LEMPÄÄLÄ

• Heikki Herva, p. 040 512 4010, heikki.herva(at)jyu.fi

• Timo Reunanen, p. 0444 166 535, timo.reunanen(at)lekiyu.net

• rehtori Reima Venhe, p. 050 523 9504, reima.venhe(at)gmail.com

Seiväs, SOMERO

• Tommi Virkki, tommi.virkki(at)smail.fi, p. 040 594 9380

• rehtori Mikko Latvala, p. 044 561 4783, mikko.latvala(at)gmail.com http://www.someronseivaskarnevaalit.net/

Kiekko, kuula ja ottelut, LOHJA

• Juha Heinänen, p. 044 999 7072, valmennus(at)luusport.fi, Lohjan karnevaalit

• rehtori: Mika Lönnblad, p. 044 5855274, mika.lonnblad(at)gmail.com

Keihäs, PIHTIPUDAS

• Kimmo Kinnunen, p. 050 598 8992, kinnunenkimmo68(at)gmail.com, keihaskarnevaalit(at)gmail.com, www.keihaskarnevaalit.com

• rehtori Ilpo Hanhisalo, p. 0400 512 007, ilpo.hanhisalo(at)elisanet.fi

Moukari, KAUSTINEN

• Tanja Kaustinen, p. 040 522 8977, veikot(at)kp-v.fi, http://veikot.kaustinen.fi/moukarikarnevaalit

• rehtori Kalle Lehmusvuori, p. 044 555 0146, kalle.lehmusvuori(at)sul.fi

Tiedustelut kaikista karnevaaleista

Aapo Räntilä, p. 045 634 1090, aapo.rantila(at)sul.fi

Tapio Rajamäki, p. 040 740 8300, tapio.rajamaki(at)sul.fi

Lajikarnevaalien hinta on 195 € (1.6. saakka). Se sisältää

– karnevaalileirin (to-su)

– koulutuksen

– kilpailumaksun yhteen kilpailulajiin

– ruokailut

– koulumajoituksen tai vastaavan

– T-paidan

Kesäkuun ensimmäisestä päivästä alkaen jälki-ilmoittautumismaksu on 240 euroa. Ilmoittaudu siis ajoissa!

Vanhempainkoulun hinta on 175 €

Pituushypyn ME:n haltija Mike Powell opasti nuoria Hyppykarnevaaleilla viime vuonna. Tänä vuonna Lempäälän karnevaalien huippuvieras on kolmiloikan entinen ME:n haltija Willie Banks.

Tervetuloa nuorten EM-kisoihin Espooseen

Yleisurheilun alle 23-vuotiaiden EM-kilpailuiden kilpailunjohtaja Harri Lammi toivottaa urheilijat, valmentajat, muut joukkueiden jäsenet ja yleisön tervetulleeksi Espoon Leppävaaran uusitulle stadionille.

– Leppävaaran Stadion on käynyt läpi mittavan peruskorjauksen, jossa juoksuradat ja muut suorituspaikat saivat uuden Mondo-pinnoitteen.

Myös valaistus uusittiin, joten puitteet ovat kunnossa, Lammi kertoo.

Stadionin peruskorjausta mittavampi uudistus oli stadionin viereen valmistunut Kameleonten-urheiluhalli, joka pitää sisällään 200 metrin juoksuradan, kaikki muut yleisurheilun lajipaikat ja monipuoliset harjoittelutilat muillekin lajeille, kuten telinevoimistelulle ja koripallolle.

– EM-kisojen aikana halli toimii kisakeskuksena. Sieltä löytyvät muun muassa kisakanslia, urheilijoiden verryttelyalue, joukkueiden huoltoalue

sekä toimitsijoiden lepopaikka, Lammi kertoo.

Espoossa kilpailee 1100 urheilijaa

Kun alle 23-vuotiaiden EM-kilpailut aikanaan järjestettiin ensimmäistä kertaa Turussa 1997, paikalla oli 659 urheilijaa 27 maasta. Nyt Espoossa kilpailee urheilijoita noin 50 eri maasta.

– Urheilijoista on tulossa noin 1100 lähes kaikista Euroopan maista. Kun mukaan lasketaan joukkueiden henkilöstö, paikalle on tulossa noin 1600 joukkueiden jäsentä, Lammi kertoo.

Kilpailun järjestäjille urheilijamäärä on tarkoittanut isoa haastetta. Kilpailun vapaaehtoistoimia johtaneen

Anu Flinkin johdolla on kisoihin saatu mukaan tarvittavat määrät vapaaehtoisia.

– Vapaaehtoisia kilpailussa tarvitaan vajaat 500. Sen joukon kokoaminen ja kouluttaminen on ollut haaste, joka on onnistunut hyvin, Lammi sanoo.

Tasokkaat majoitushotellit Espoossa ja Helsingissä

Kunnossa on myös logistiikka. Joukkueet ja media majoittuvat viiteen eri Sokos Hotels- tai Radisson Blu-ketjun hotelliin Espoossa ja Helsingissä.

– Olemme erittäin iloisia yhteistyösopimuksesta Sokotel Oy:n, jonka ansiosta voimme tarjota eri joukkueen jäsenelle laadukkaan majoituksen, kiittelee EM-kilpailuiden johtaja Harri Lammi.

– Maajoukkueiden jäsenille tarjotaan hotelleissa täyshoito ja joukkueille laaditaan yhtenäiset ruokalistat. Joukkueet voivat myös hyödyntää hotellien kokoustiloja. Lisäksi EMkilpailun järjestäjillä on hotelleissa infopiste, Lammi kertoo.

Hotelleista joukkueilla on kuljetus kilpailupaikalle ja harjoituspaikoille Otaniemeen.

Espoon kisoissa järjestelyistä vastaavat urheiluseurat Espoon Tapiot ja Esbo IF sekä Espoon kaupunki. Suomen Urheiluliitolla on avustajan rooli.

Tule kannustamaan

suomalaisia

Lipunmyynti yleisurheilun alle 23-vuotiaiden Euroopan mestaruuskilpailuihin on käynnissä. Tarjolla on erihintaisia lippuja kaikille kisapäiville. Istumapaikkoja on myynnissä pääkatsomon, takasuoran ja etukaarteiden katsomoon.

Suomi tuo kilpailuihin poikkeuksellisen vahvan joukkueen, jossa mukana useita alle 20-vuotiaiden EM- ja MM-kilpailuissa ja osin jo 22-vuotiaiden EM-kilpailuissa menestyneitä urheilijoita, joten varaa paikkasi nyt ja ole mukana kannustamassa suomalaisurheilijoita.

Liput voit hankkia kätevästi tämän verkkosivun lipunmyyntiosiosta: https://espoo2023.fi/lipunmyynti/

ja tasokas EM-ryhmä

Suomen joukkue valitaan 26.6. ja 2.7. Joukkue tullee olemaan noin 60 urheilijan luokkaa. Joukkueessa on runsaasti urheilijoita, joilla on edellytykset taistella menestyksestä ja hyvistä sijoituksista.

– Erityisen ilahduttavaa on, että meillä löytyy erinomaisen hyviä urheilijoita kaikista lajiryhmistä, sanoo Suomen joukkueenjohtaja Eeva Kantomäki.

Kisojen suomalaisia kärkinimiä ovat muiden muassa pikajuoksijat Anna Pursiainen, Katriina

Wright, Veera Mattila, Eino Vuori, Niko Kangasoja, Valtteri Louko, kestävyysjuoksijat Nathalie Blomqvist, Ilona Mononen, Santtu Heikkinen ja Eemil Helander, hyppääjät Jessica Kähärä, Juho Alasaari, Arttu Mattila, Silja Andersson, heittäjät Silja Kosonen, Topias Laine, Janne Läspä, Julia Valtanen, Anni-Linnea Alanen, Vivian Suominen, moniottelija Saga Vanninen ja kilpakävelijä Heta Veikkola.

Suomen joukkue valitaan 26.6. ja 2.7. – Luvassa iso

Kuva: Heidi Koivunen

Kuva: Tapio Nevalainen

Teksti Tapio Nevalainen

Espoossa kilpailevat ikäluokat vilisivät huippunimiä

Yleisurheilun alle 23-vuotiaiden EM-kilpailut ovat näyteikkuna lajin nouseviin eurooppalaisnimiin, mutta kisoissa nähdään myös yleisen sarjan arvokisamitalisteja ja kansainvälisen tason huippuja.

Espoon Leppävaaran stadionilla kilpailevat vuosina 2001-2003 syntyneet urheilijat.

Näistä ikäluokista löytyy sellaisia huippunimiä, kuten naisten 800 metrin hallitseva Euroopan mestari Keely Hodgkinson, joka on myös matkan MM- ja olympiakisojen hopeamitalisti, ja naisten 100 metrin hallitseva Euroopan mestari Puolan Pia Skryszowska sekä naisten korkeushypyn Euroopan mestari Ukrainan Jaroslava Mahutshih. Hänen meriittilistallaan on myös olympiapronssi, MM-hallien mestaruus ja kaksi EM-hallien mestaruutta.

Pikajuoksuissa ikäluokan kärkihahmoja ovat miehissä britti Jeremiah Azu, joka miesten 100 metrin puolustava mestari ja Münchenin EM-kisojen 100 metrin pronssimitalisti, ja naisissa Irlannin monipuolinen sprintteri Rhasidat Adelek. Hän voitti alle 20-vuotiaiden EM-tittelit 100 ja 200 metrillä 2021 ja oli Münchenin EM-kisojen 400 metrillä viides.

Lujaa on liikkunut myös N’ketia Seedo, joka oli alle 20-vuotiaiden MMkisoissa Kolumbian Calissa naisten 100 metrin neljäs ja paras eurooppalainen.

Miesten 110 metrin aitojen kärkinimiin lukeutuu Puolan Jakub Szymański, joka oli EM-halleissa Istanbulissa 60 metrin aidoissa toinen.

Hyppylajien huippuja: Mahuchih, Konate, Pommery, Lillefosse

Hyppylajeissa Mahutshihin ohella Espoossa kilpailevista ikäluokista

löytyy sellaisia huippunimiä kuten italialainen pituushyppääjä Larissa

Iapichino, joka ponkaisi talvella EMhalleissa toiseksi 697 kantaneella hypyllä sekä ranskalaiset pituushyppääjät Erwan Konate ja Jules Pommery Konate on kaksinkertainen alle 20vuotiaiden MM-voittaja ja Pommery Münchenin EM-kisojen pronssimitalisti. Norjalainen Pål Haugen Lillefosse on seiväshypyn kärkinimiä ja espanjalainen Jordan Alejandro Díaz kolmiloikan. Lillefosse on Münchenin EM-kisoissa pronssimitalisti. Díaz taas ponkaisi jo talven hallikaudella 17,59 ja oli viime kesän MM-kisoissa kahdeksas.

Heittolajeissa: Alekna, Kohan, Kosonen, Laine

Heittolajeissa Leppävaaran stadionilla kisaavien ikäluokkien huippuja ovat Liettuan toisen polven kiekonheittäjä Mykolas Alekna ja ukrainalainen moukarinheittäjä Mihailo Kohan.

Alekna oli viime kesän MM-kisoissa Eugenessa, Yhdysvalloissa toinen ja voitti Münchenissä Saksassa Euroopan mestaruuden. Kohan oli 2021 Tokion olympialaisissa neljäs, viime kesän MM-kisoissa Eugenessa seitsemäs ja Dohan MM-kisoissa 2019 viides.

Naisten moukarin kärkinimi ja kotiyleisön suosikki on Silja Kosonen, joka voitti toissa vuonna alle 20-vuotiaiden

EM- ja MM-tittelin ja oli viime vuoden MM-kisoissa Eugenessa Yhdysvalloissa seitsemäs ja Münchenin EM-kisoissa seitsemäs.

Miesten keihäänheitossa mestaruutta puolustaa Topias Laine, jolle on luvassa tiukka vastus ainakin Ukrainan Artur Felfneriltä, joka voitti viime vuonna alle 20-vuotiaiden MM-tittelin.

Miesten ja naisten 20 kilometrin kävelyssä, joka avaa kilpailut jo 12. heinäkuuta kärkinimiä ovat ainakin italian Andrea Cosi ja Espanjan Paul McGrath ja naisten puolella muun muassa Tshekin Eliška Martínková ja Ranskan Camille Moutard

PÄIVÄ 0 – KESKIVIIKKO 12.7. ILTAKILPAILUT

18:00 20km kävely N LK

18:30 20km kävely M LK

PÄIVÄ 1 – TORSTAI 13.7.

AAMUPÄIVÄKILPAILUT

09:40 Moukari N KA A

09:45 100 m aj 7-ottelu N

10:00 Seiväs N KA A+B

10:25 100 m N AE

10:30 Korkeus 7-ottelu N A+B

10:50 Moukari N KA B

10:55 100 m N AE

11:50 800 m N AE

12:05 Kiekko M KA A

12:15 Kuula N KA A+B

12:20 1500 m M AE

12:35 Korkeus M KA A+B

13:00 400 m N AE

13:15 Kiekko M KA B

13:30 400 m M AE

PÄIVÄ 1 – TORSTAI 13.7. ILTAKILPAILUT

16:05 Avajaiset

16:35 Moukari M KA A

16:45 Kuula 7-ottelu N A+B

17:05 100 m N VE

17:20 Pituus M KA A+B

17:30 100 m M VE

17:45 Moukari M KA B

17:55 400 m N VE

18:05 Kuula N LK

18:30 400 m M VE

19:00 200 m 7-ottelu N

19:05 Keihäs M KA A

19:30 3000 m esteet N AE

19:40 3-loikka N KA A+B

20:15 Keihäs M KA B

20:35 5000 m N LK

PÄIVÄ 2 – PERJANTAI 14 .7.

AAMUPÄIVÄKILPAILUT

09:40 Kiekko N KA A

10:00 400 m aj M AE

10:15 Pituus 7-ottelu N A+B

10:40 400 m aj N AE

10:45 Korkeus N KA A+B

10:50 Kiekko N KA B

11:30 5000 m M LK

12:05 110 m aj M AE

12:10 Keihäs N KA A

12:15 3-loikka M KA A+B

12:50 100 m aj N AE

13:20 Keihäs N KA B

13:30 800 m M AE

PÄIVÄ 2 – PERJANTAI 14.7.

ILTAKILPAILUT

17:00 Keihäs 7-ottelu N A

17:55 3-loikka N LK

18:00 110 m aj M VE

18:20 Seiväs M KA A+B

18:20 Keihäs 7-ottelu N B

18:25 100 m aj N VE

19:05 400 m N LK

19:20 400 m M LK

19:35 800 m N LK

19:45 Moukari N LK

19:50 Pituus M LK

19:55 800 m 7-ottelu N LK

20:35 100 m N LK

20:50 100 m M LK

PÄIVÄ 3 – LAUANTAI 15.7.

AAMUPÄIVÄKILPAILUT

10:00 100 m 10-ottelu M

10:10 Kuula M KA A+B

10:30 3000 m esteet M AE

10:50 Pituus 10-ottelu M A+B

11:10 Kiekko M LK

11:15 1500 m N AE

11:45 400 m aj N VE

12:10 400 m aj M VE

12:20 Kuula 10-ottelu M A+B

12:35 4 x 100 m viesti M AE

12:45 Moukari M LK

PÄIVÄ 3 – LAUANTAI 15.7.

ILTAKILPAILUT

16:15 Korkeus 10-ottelu M A+B

16:35 Seiväs N LK

16:40 4 x 100 m viesti N LK

16:45 Keihäs M LK

16:50 4 x 100 m viesti M LK

17:05 3000 m esteet N LK

17:25 1500 m M LK

17:40 10000 m N LK

18:20 Kuula M LK

18:30 200 m N AE

18:45 Korkeus M LK

18:45 200 m M AE

19:05 3-loikka M LK

19:25 400 m 10-ottelu M

19:55 110 m aj M LK

20:10 100 m aj N LK

PÄIVÄ 4 – SUNNNUNTAI 16.7.

AAMUPÄIVÄKILPAILUT

10:00 110 m aj 10-ottelu M

10:40 Kiekko 10-ottelu M A

10:50 10000 m M LK

11:30 200 m N VE

11:45 Kiekko 10-ottelu M B

11:45 200 m M VE

12:15 400 m aj M LK

12:30 Seiväs 10-ottelu M A

12:35 400 m aj N LK

12:50 Kiekko N LK

13:35 Seiväs 10-ottelu M B

PÄIVÄ 4 – SUNNNUNTAI 16.7. ILTAKILPAILUT

16:30 Keihäs 10-ottelu M A

16:50 Korkeus N LK

17:15 3000 m esteet M LK

17:25 Seiväs M LK

17:35 Keihäs 10-ottelu M B

17:40 200 m N LK

17:55 200 m M LK

18:10 800 m M LK

18:25 1500 m N LK

18:35 Pituus N LK

18:40 Keihäs N LK

KA = karsinta

AE = alkuerät

VE = välierät

LK = loppukilpailu

12:50 4 x 100 m viesti N AE

13:05 Pituus N KA A+B

13:15 4 x 400 m viesti M AE

13:35 4 x 400 m viesti N AE

18:45 4 x 400 m viesti M LK

19:05 4 x 400 m viesti N LK

19:30 1500 m 10-ottelu M LK

Liikunnallisella elämäntavalla lisää iloa ja taitavuutta arkeen

put ja loma-ajat kannattaa hyödyntää kavereiden ja perheen kanssa yhdessä liikkuen ja uusia lajeja kokeillen.

Liikunnan kokonaismäärää

kannattaa kasvattaa pikkuhiljaa ja pitkäjänteisesti

Yleisurheiluseurat eivät yksin pysty tarjoamaan lapselle 20 tuntia liikuntaa viikossa. Perheitä tarvitaan mukaan liikuttamaan lapsia ja nuoria. Vaikka 20 tuntia fyysistä aktiivisuutta viikossa ei nyt toteutuisikaan, niin se ei tarkoita sitä, että peli olisi menetetty. Liikunnan kokonaismäärää kannattaa kuitenkin kasvattaa pikkuhiljaa ja pitkäjänteisesti.

Kunnon kohentumisen lisäksi liikunta tuo iloa, parantaa keskittymiskykyä, muistia ja unta, eli liikunnallisesta elämäntavasta on hyötyä myös urheiluharrastuksen ulkopuolella.

Harrastuksiin jalan tai pyörällä?

Fyysistä aktiivisuutta voi lisätä pienillä, mutta usein toistuvilla teoilla. Voisiko teidän perheenne kulkea kouluun, harrastuksiin ja kavereille jalan tai pyörällä? Voisiko pyöräillä, vaikka olisi vähän huonompi keli? Toimisiko teillä koko perheen yhteinen lenkki ennen saunaa? Voisiko yhteisen TVsarjan katsomisen sijaan teidän perheen sunnuntai-illan aktiviteetti olla yhteiset ulkopelailut?

Urheiluseurassa aktiivisesti ja säännöllisesti harrastavista 9–15-vuotiaista lapsista ja nuorista vain 44 prosenttia saavutti itsearvion perusteella lasten ja nuorten kansallisen liikuntasuosituksen. Se tarkoittaa vähintään 60 minuuttia päivässä reipasta, monipuolista ja rasittavaa liikuntaa (LIITU 2022).

Yleisurheilijan huippu-urheiluun tähtäävässä valmennuksellisessa urapolussa tavoitteeksi on asetettu 20 tuntia urheilua ja liikuntaa viikossa, mikä vastaa noin kolmea tuntia päivässä. Tuo kolme tuntia liikuntaa päivässä vastaa muuten myös alle kouluikäisten kansallista liikuntasuositusta.

Kolme tuntia päivässä voi kuulostaa suurelta määrältä, mutta kun liikuntamäärään lasketaan koulu- ja tree-

nimatkat, välituntiliikkumiset, koiran ulkoiluttamiset ja kaikki mahdollinen omatoimisen harrastaminen, on tavoite jo selvästi inhimillisempi.

Kaikilla ei kuitenkaan ole mahdollisuutta kulkea koulu- tai treenimatkoja kävellen tai pyörällä. Tällöin arkiaktiivisuus saattaa jäädä tuosta kolmesta tunnista vajaaksi arkipäivisin. Onneksi viikonloppuisin on aikaa liikkua arkipäivienkin edestä. Viikonlo-

Lapsuusvaiheen monipuolinen ja määrältään runsas liikunta ja urheilu mahdollistavat motoristen taitojen laaja-alaisen kehittymisen ja perusominaisuuksien asteittaisen kehittämisen sekä valmiuksien rakentamisen tehollisesti kovempaan harjoitteluun. Motoristen perustaitojen ja -ominaisuuksien kehittämisessä ei kannata hätäillä ja oikaista. Pitkäjänteisyys palkitaan myöhemmin. Runsaasta liikunnan määrästä ja motoristen taitojen kehittymisestä lapsuus- ja nuoruusvaiheessa hyötyvät myös he, jotka eivät tavoittele huippu-urheilijan uraa, vaan haluavat kasvaa liikunnallisiksi nuoriksi ja aikuisiksi. Kannustankin kaikkia viettämään mahdollisimman paljon aikaa ulkona liikkuen ja urheillen.

Teksti Tanja Niemi Valmennusosaamisen kehittäjä, SUL Kuvat Anssi Mäkinen

Mila Heikkonen – 400 metrin

aitojen pauloissa

Mila Heikkonen ei kiirehdi lopullista lajivalintaansa, vaikka tulokset ja menestys 400 metrin aidoissa houkuttavat tuusulalaista huippulupausta.

Teksti Tapio Nevalainen Kuvat Vesa Koivunen

– Mila Heikkosen harjoittelu on kovasti ominaisuuspainotteista. Valmennusfilosofiani lähtee siitä, että rakennan urheilijaa niin, että ominaisuudet riittävät aina pidemmälle, kun edetään vuosi kerrallaan. Ajatuksena ei ole luoda lapsitähtiä, vaikka menestyä saa, jos ominaisuuden sen suovat, sanoo valmentaja Anne Suoranta.

Faktat: Mila Heikkonen

Seura: HIFK-Friidrott

Ikä: 16-v.

Valmentaja: Anne Suoranta

Ennätyksiä:

200 m 25,23, hallissa 24,96

300 m hallissa 39,73

400 m 55,88, hallissa 56,32

800 m 2.16,95

60 m aj (76,20 cm) 8,40 ja (84 cm) 8,59

100 m aj (76,20 cm) 13,70

400 m aj 58,53

Pituus: 585

Mila Heikkonen, 16, on harpponut rivakasti ylöspäin Suomen kaikkien aikojen halli- ja ulkoratatilastoissa. Talven hallikisoissa ennätykset ropisivat käytännössä kaikilla matkoilla, mikä oli suoraa jatkoa viime kesän nousukiidolle.

Kesällä Heikkonen oli 400 metrin aidoissa neljäs Jerusalemissa alle 18-vuotiaiden EM-kilpailuissa ja Joensuun Kalevan kisoissa. 400 metrin aitojen osalta kausi päättyi nuorten Ruotsi-ottelun lajivoittoon omalla ennätysajalla 58,53.

Talvella hallikisoissa Heikkonen kiiti 400 metrillä 17-vuotiaiden Suomen kaikkien aikojen hallitilastossa toiseksi ajalla 56,32.

Nyt katse on kesän kilpailukaudessa.

– Mariborin EYOF-kilpailu ja 400 metrin aidat on kesän suurin tavoite ja ylipäätään kehittyminen nelkun aidoissa nyt, kun olen saanut vähän tuntumaa lajiin, Heikkonen sanoo.

– Olen haaveillut myös 400 metrin aitojen 17-sarjan Suomen ennätyksestä.

17-vuotiaiden 400 metrin aitojen Suomen ennätys on 57,65. Se on Heikkosen HIFK-Friidrott-seurakaveri Viivi Lehikoisen nimissä.

Heikkonen asuu Tuusulassa ja opiskelee Järvenpäässä. Harjoittelemassa hän käy Helsingissä valmentaja Anne Suorannan ryhmässä, jossa Heikkosesta on kuoriutunut huippulupaus 400 metrin aitajuoksuun, vaikka lajivalinta on vielä tekemättä.

– Milan vahvuudet ovat oma halu tehdä ja kehittyä sekä kova tahto, oli kyse sitten terveenä harjoitteleminen tai loukkaantumisesta toipuminen, Suoranta sanoo.

– Kuvaisin Milaa myös älykkääksi urheilijaksi. Hänelle on helppo opettaa asioita, ja hän omaksuu opit, mikä on

aitajuoksussa äärettömän tärkeää.

Suorannan treeniryhmään Heikkonen tuli 11-vuotiaana ja on matkan varrella ehtinyt yllättää kokeneen valmentajan.

– Kun Mila tuli nuorena tyttönä ryhmään, hän ei ollut kauhean nopea, mutta sellainen lahjakkuustekijä häneltä löytyi kuin reaktiivisuus. Mila paukuttaa järkyttävän kovia lukuja reaktiivisuustesteissä, mikä tekee hänestä helpon valmennettavan, koska juuri sitä aitajuoksija tarvitsee.

Monipuolisuudella pohjaa

– 400 metrin aidat houkuttavat

Heikkosen harjoittelu ja lajivalikoima kisoissa ovat edelleen varsin monipuolisia. Sitä kuvaa mainiosti hallikauden päättyminen 3833 pisteen viisiotteluun Kuortaneen SM-kisoissa. Omat ennätyspisteet riittivät 17-vuotiaiden hopeaan tuloksin: 60 metrin aidat 8,42, korkeus 161, kuula 10,47, pituus 564 ja 800 metriä 2.25,54. – Harjoittelun pohja antaa edellytykset mihin vaan. Nyt tuntuu, että lajivalinta suuntautuu 400 metrin aitoi-

hin, mutta olen pitänyt tätä avoimena. Se kantaa ehkä pidemmälle paremmin, mitä monipuolisemmin tässä vaiheessa harjoittelee, Heikkonen uskoo.

Mikä 400 metrin aidoissa viehättää?

– Ehkä se, ettei se ole kaikkien yksinkertaisin laji. Aika moni asia siinä voi mennä pieleen. Juoksuun pitää lähteä rohkeasti, takasuora pitää kyetä juoksemaan taloudellisesti niin, ettei käytä liikaa energiaa aitojen ylitykseen. Kovaa vauhtiakin pitää pystyä ylläpitämään, Heikkonen analysoi.

– Ja sekin on iso asia, jos uskallat aitoa sillä vähän huonommalla jalalla.

Kyky aitoa molemmilla jaloilla on Heikkosen vahvuuksia kuten myös nopeuskestävyys.

– Milalla on käytännössä kaksi jalkaa aitomiseen. Sitä kuvaa se, että hän ponnistaa korkeushypyssä ja pituushypyssä eri jaloilla. Hänen kanssaan on myös harjoiteltu pika-aitoja ”väärinpäin” ja kovaa, Suoranta kertoo.

Tavoitteellisuus tuli mukaan

Suorannan ryhmässä

Mila Heikkosen urheiluharrastus alkoi

Järvenpäässä noin 6-vuotiaana. – Vanhemmat eivät halunneet ohjata minua mihinkään tiettyyn harrastukseen. He olettivat, että koulussa tehtäisiin paljon eri urheilulajeja ja sitä kautta löytyisi minua kiinnostava laji. Kun tällaista ei koulussa ollut, äiti päätti, että jos lapset vietäisiin yleisurheiluun, ja siitä se lähti, Heikkonen muistelee. Mikään lapsitähti Heikkonen ei ollut. Ajatus yleisurheilusta isompana osana elämää kypsyi sekin pikkuhiljaa.

– Tykkäsin käydä treeneissä, mutta en pienenä ikinä ajatellut, että tästä tulisi mitään isompaa. Nautin kyllä urheilemisesta ja juoksemisesta, mutta saamaan aikaan ratsastin, voimistelin ja soitin pianoa.

– Harjoittelu muuttui radikaalisti vasta, kun tulin Annen ryhmään. Siitä lähti into urheilla tavoitteellisemmin. Sitten, kun ensimmäisten SM-kisojen kohdalla oli isompia onnistumisia, tuli tunne, että tästä voi tulla jotakin. Varsinkin ensimmäinen Suomen ennätys oli hieno tunne.

Ensimmäinen SE:n Heikkonen juoksi keväällä 2021. Se syntyi 15-vuotiaiden 300 metrin aidoissa ajalla 42,52.

”Järkyttävän kovia lukuja reaktiivisuustesteissä”

EM-kisareissu opetti – kaikista ei tarvitse kymppiä

Viime kesänä Mila Heikkonen otti tuntumaa kansainvälisiin arvokisoihin ja opiskeli, kuinka käydään läpi urheilu-uraan kuuluvia karvaita tuntoja.

– Jerusalemin kisa opetti paljon. Kisareissu oli jo sinällään tosi hieno kokemus. Itse finaalijuoksu ja nelossija tuntuivat silloin aika isolta pettymykseltä, ja jouduin työstämään henkistä puolta aika paljon kisojen jälkeen. Sitä kautta nyt on henkisesti helpompi ja varmempi olo lähteä EYOF-kilpailuun, Heikkonen arvioi.

Heikkosen tavoite Jerusalemissa oli voitto, joten nelossija ei heti lämmittä-

nyt, vaikka hän sivusi juoksussa ennätystään.

– Hetki siinä vierähti, mutta aloin sitten itsekin tajuta, mitä olin saavuttanut. Ei se todellakaan huonosti mennyt, vaikka siinä hetkessä se siltä tuntui, Heikkonen sanoo.

Samanlaista armollisuutta itseään kohtaan Heikkonen on toteuttanut myös koulujen ja muiden tekemisten yhteensovittamisessa.

– Ennen oli pakko saada kaikista kymppi. Mistään ei voinut lipsua yhtään. Teen kaiken tunnollisesti nytkin ja niin hyvin kuin ikinä pystyn, mutta osaan ottaa vähän rennommin, Järvenpään lukiossa opiskeleva Heikkonen sanoo.

Musiikkiopiston opinnot loppusuoralla

Heikkosen mukaan lukio-opiskelun vapaus ja samalla vastuu ovat sopineet hänelle hyvin, ja rahtusen lisää vapaaaikaa on tarjolla, kun useiden vuosien mittainen pianonsoiton opiskelu Musiikkiopistossa tulee päättötyön mukana valmiiksi.

Musiikki on Heikkoselle rakas harrastus, jota hän yhdessä kaksoissiskonsa Mean kanssa harrastaa.

– Soitan Musiikkiopistossa klassista, mutta jos soitan kotona omaksi iloksi, soitan nykyaikaista musiikkia. Siskon kanssa soitellaan ja lauletaan, Heikkonen kertoo.

Noin 10 kysymystä Mila Heikkoselle

Mitkä ovat sinun lempitreenisi?

– Nopeuskestävyys ja kaikki pidemmät lenkit ja vedot. Tykkään myös pika-aitatreeneistä.

Mikä on paras urheilumuisto tähän mennessä?

– Kyllä se varmaan on alle 18-vuotiaiden EM-kisareissu Jerusalemiin ihan kokonaisuudessaan. Se on sellainen mieleenpainuva muisto. Siellä tapahtui kaikkea.

Ketä suomalaista urheilijaa arvostat?

– Sanoisin Viivi Lehikoinen

Mikä kiinnostaa urheilun ulkopuolella?

– Elämä pyörii aika paljon urheilun ympärillä, mutta musiikki.

Mistä pidät koulussa?

– Liikunnasta, matematiikasta ja äidinkielestä.

Mitä tykkäät tehdä vapaa-ajalla?

– Jos en soita pianoläksyä, soitan ja laulan kaikkea muuta, eli yleensä vapaa-aika menee musisoidessa tai lautapelejä pelatessa.

Mikä on suosikki tv-sarjasi/elokuva?

– En kauheasti katso telkkaria, ehkä joskus viikonloppuna illalla, mutta en tuohon voi nimetä mitään, enkä elokuvaakaan.

Mitä et tekisi mistään hinnasta?

– Olen aika uhkarohkea, eli tekisin vaikka mitä.

Lempiruoka ja -juoma?

– Kanapasta ja omenamehu

Paras neuvos, jonka olet saanut?

– Sit painelet menee, jonka kuulen aina äidiltä ennen kisaa.

Kiira Väänänen löysi lajinsa Seuracupista:

Pohjola-Seuracupista parhaat lapsuusajan urheilumuistot

Suomalainen moukarinheitto voisi olla yhtä huippunimeä köyhempi ilman Pohjola Seuracupia. Nuorten EM-mitalisti Kiira Väänänen on yksi lajin kärkinimistä, jonka uraa ja lajivalintaa Seuracup siivitti väkevästi.

– Ilman sitä en heittäisi moukaria, Väänänen muistelee 15 vuoden takaista Seuracupia, jossa hän heitti 9-vuotiaiden ikäkausiennätyksen.

– Kukaan ei halunnut heittää moukaria, ja minut valittiin, kun olin aiemmin työntänyt kuulassa piirinennätyksen.

Pohjola-Seuracupissa 11–17-vuo-

tiaat nuoret kilpailevat ikäluokittain lähes kaikissa yleisurheilulajeissa. Kilpailuissa seurojen paremmuusjärjestys muodostuu yksilösuoritusten mukaan lasketuista pisteistä.

Cupissa kamppaillaan nimenomaan seurajoukkueiden kesken, joten kisan henkeen kuuluu, että moni kilpailee muissakin kuin itselleen entuudestaan vahvoissa lajeissa.

– Minulla on Seuracupista hirmu hyvät muistot. Varpaisjärven Vire on pieni seura, mutta pääsimme silloin usein ihan finaaliin asti. Itse olin mukana jo alaikäisenä, cupin kummiurheilijana nyt toimiva Väänänen sanoo.

Tuli ennätys ja kuva lehteen

Valmistautuminen Seuracupin moukarinheittoon ohjasi Väänäsen lajin pariin. Sittemmin hän on voittanut mitalin alle 18- ja 22-vuotiaiden EM-kilpailuista, ja heitti viime kesänä 66,99. Nyt tavoite on nousta lajin kansainväliselle tasolle.

– Kun silloin oli päätetty, että Kiira heittää moukaria, silloinen kenttämestari Hannu Hynynen neuvoi minulle alkukesän pyörähdyksiä. Meillä porukat nauravat vieläkin, kun ne muistelevat, kuinka minulla oli muovipussissa pehmoleluja ja harjoittelin eteisen lattialla pyörähdyksiä, Väänänen kertoo.

– Kilpailussa tuli sitten se ikäkausiennätys, ja pääsin Savon Sanomiin. Väänäsen, kuten monien muiden yleisurheilijoiden, mieleen on jäänyt erityisesti Seuracupin joukkuehenki ja visiitit Ruotsi-otteluun. Niinä vuosina, kun maaottelu on ollut Suomessa, finaalijoukkueet ovat olleet mukana maaottelussa ja esittäytyneet yleisölle juoksemalla isona joukkueena kierroksen kilpailuareenalla.

– Muistot Seuracupista ovat ihan parhaita koko lapsuusajan urheiluvuosista. Ne bussimatkat finaaleihin, kun pääsin katsomaan Ruotsi-ottelua ja se kannustus. Olin ihan 17-vuotiaaksi asti mukana cupissa ja juoksin aina sukkulaviestit. Ne olivat ihan parasta.

Yleisurheilun Pohjola Seuracup järjestetään vuonna 2023 jo 26. kerran. Finaalit kilpaillaan 2. syyskuuta neljällä eri paikkakunnalla:

Superfinaali on Joensuussa ja sen järjestää Joensuun Kataja. A-sarja kilpailee Urjalassa (Urjalan Urheilijat), B-sarja Savonlinnassa (Savonlinnan Riento) ja C-sarja Vaasassa (Vasa IS).

Piireissä kisaillaan 19.6.–9.8. välisenä aikana. Ensimmäinen osakilpailu on kesäkuussa 19.–28.6. ja toinen osakilpailu 31.7.–9.8.

Teksti Tapio Nevalainen Kiiran kuvat Anssi Mäkinen

Piirien osakilpailuiden

lajit 2023:

Piirikisa I kesäkuu (19.-28.6.2023)

T/P11: 60 m, 1000 m, pituus, kiekko ja 4 x 50 m viesti

T/P13: 60 m, 1000 m, korkeus, keihäs ja 4 x 100 m viesti

T/P15: 100 m, 2000 m, seiväs, kuula ja 4 x 100 m viesti

N/M17: 200 m, kolmiloikka ja kuula

Piirikisa II heinä-elokuu (31.7.–9.8.2023)

T/P11: 60 m aj, 150 m, korkeus, kuula ja 4 x 600 m viesti (2T/2P)

T/P13: 60 m aj, 200 m, seiväs, kuula ja 4 x 600 m viesti (2T/2P)

T/P15: 80/100 m aj, 300 m, kolmiloikka, moukari ja 4 x 800 m viesti (2T/2P)

N/M17: 800 m, pituus ja keihäs

Lisäksi 11–15-vuotiaiden sarjoissa (T tai P) 1000 m kilpakävely

Piirikisojen aikataulut löytyvät: kilpailukalenteri.fi -palvelusta

Finaalit

Finaalit järjestetään lauantaina 2.9.2023.

Finaalijärjestäjät 2023

Superfinaali: Joensuun Kataja

A-sarja: Urjalan Urheilijat

B-sarja: Savonlinnan Riento

C-sarja: Vasa IS

Sarjat

Sarjajako perustuu 1.1.2019 olevaan kuntajakoon ja kunnan asukaslukuun.

Superfinaalissa kilpailevat kaikki sarjat huomioiden piirikisojen 7 parasta seuraa + Superfinaalin järjestävä seura.

A-sarjassa kilpailevat alle 10 000 asukkaan paikkakunnalla toimivat seurat.

B-sarjassa kilpailevat 10 001-35 000 asukkaan paikkakunnalla toimivat seurat.

C-sarjassa kilpailevat yli 35 000 asukkaan paikkakunnalla toimivat seurat.

A-, B- ja C-sarjan finaaleissa kilpailevat sarjan 15 parasta seuraa (huomioiden superfinalistit) + sarjan finaalin järjestävä seura.

Lajit

T/P11: 60 m aj, 1 000 m, pituus, keihäs

T/P13: 60 m aj, 1 000 m, korkeus, moukari

T/P15: 100 m, 2 000 m, seiväs, kuula, T tai P 1000 m kävely

N/M17: 200 m, pituus, kuula

Sukkulaviesti 16 x 60 m

Vielä ehtii kevään Hese-kisaan – innosta luokkasi mukaan myös vuoden 2024 kisaan

Oletko 5.–6.-luokkalainen keväällä 2024. Onko luokkasi lähdössä mukaan kouluyleisurheilun Hese-kisoihin? Jos vastaus on ei, lue oheinen ja innosta luokkasi joko jälki-ilmoittautumaan kuluvan kesän kisoihin tai sitten kevään 2024 piirikisoihin.

– Kuluvan vuoden piirikisat ovat jo käynnissä, mutta jälki-ilmoittautuminen on auki 4.5. asti Suomisport-linkin kautta (ks. oheinen QR-koodi) tai

sähköpostilla nuoriso@sul.fi, kertoo Suomen Urheiluliiton (SUL) nuorisopäällikkö Piia Jäntti

– Piirikisat, joihin vielä ehtii mukaan ja joiden kautta voi tavoitella paikkaa 23. toukokuuta Tampereella käytävään finaaliin, ovat:

8.5. Keski-Pohjanmaa / Kälviä

9.5. Pohjois-Savo / Leppävirta

9.5. Etelä-Pohjanmaa / Seinäjoki

10.5. Etelä-Savo / Savonlinna

10.5. Keski-Suomi / Jämsä

10.5. Kainuu / Kajaani

11.5. Pohjois-Karjala / Joensuu

11.5. Häme / Tampere

12.5. Etelä-Karjala / Lappeenranta

Ilmoittautuminen kevään 2024 Hesekisoihin alkaa jo tämän vuoden syksyllä.

Mikä on Hese-kisa, ja kenelle se on suunnattu?

Hese-kisa on SUL:n ja Hesburgerin

H-hetki-koululiikuntaohjelman koululaiskilpailu, jossa piirikisojen kautta

tavoitellaan finaalipaikkaa. Yleisurheiluhenkinen kilpailu on suunnattu viides- ja kuudesluokkalaisille.

Finaalipaikkaa voi tavoitella osallistumalla piirikisaan tai hybridimallilla, jolloin kilpailu järjestetään luokan omalla liikuntatunnilla ja tulokset ilmoitetaan piirikisan järjestäjälle.

– Osallistuipa luokka piirikisaan tai etäkisaan, lajit ovat: pituushyppy (etäkisassa vauhditon pituus), junnukeihäs, sukkulaviesti 12 x 60 metriä ja 12 x 400 metrin viesti, Jäntti kertoo.

Ole mukana piirikilpailussa tai osallistu etänä

Ilmoittautuminen piirikisaan tehdään Suomisport-palvelussa. Kevään 2024 kisoihin linkki ilmoittautumiseen löytyy syksyllä yleisurheilu.fi -sivuston lapset ja nuoret -päävalikon alta klikkaamalla alavalikkoa koululaiskilpailu.

– Samasta paikasta löytyy myös taustatietoa kilpailusta ja osoite, joihin etäkilpailuun osallistuvien luokkien on ilmoitettava tulokset, Jäntti kertoo.

Onko piiri- ja etäkisoissa mitään eroja?

– Sen verran on, että etäkisoissa koko luokka voi tehdä kilpailusuoritukset, mutta vain 12 parasta tulosta lasketaan luokan kokonaistulokseen, Jäntti sanoo.

– Lajeja ei myöskään tarvitse suorittaa yhdellä ja samalla liikuntatunnilla. Ne voi jakaa usealle tunnille ja valita sitten parhaat tulokset. Hese-kisan henkeen kuuluu, että etä- ja piirikisoissa sekä finaalissa koko luokka tukee ja kannustaa omia kilpailijoitaan somepostauksilla.

– Koulun tai oppilaiden omilla somekanavilla voi heittää haasteita muille kisaan osallistuville joukkueille ja näyttää, kuinka hauskasti omaa joukkuetta kannustetaan, Jäntti sanoo.

Hese-kisojen kilpailulajit

Sukkulaviesti 12 x 60 metriä

Joukkueessa on kuusi tyttöä ja kuusi poikaa. Tytöt juoksevat samaan aikaan ja pojat samaan aikaan. Tytöt ovat sukkulaviestin ankkureita. Vaihto tapahtuu käsikosketuksella viirikepin takaa.

Pituushyppy (etäkisassa vauhditon pituushyppy)

Ponnistus yhdellä jalalla metrin ponnistusalueelta. – Ponnistus kahdella jalalla tasaiselta alustalta tai matalalta korokkeelta (vauhditon suoritus).

– Alastulo kahdella jalalla (vauhditon suoritus).

– Tulos mitataan ponnistuspaikan ulkoreunasta sitä lähimpänä alastulopaikalla olevaan jälkeen / alastulopaikkaan.

Junnukeihäs

– Keihästä heitetään 350 gramman muovisella junnukeihäällä. Keihäs heitetään yhdellä kädellä olkapään yli. Heittoon saa ottaa vauhtia. Kierrosviesti 12 x ratakierros (etäkisassa 12 x 400 m)

Oppilas kerrallaan juoksee radan ympäri (radan pituus vaihtelee kentän mukaan; piirikisassa kaikilla joukkueilla sama matka, sijoitus ratkaisee).

– Viesti voidaan juosta käyttäen viestikapulaa tai vaihto voi myös tapahtua käteen koskettamalla.

– Kierrosviestin aloittavat tytöt, ankkuriosuuden juoksevat pojat. Tytöt juoksevat samaan aikaan ja pojat samaan aikaan.

Etäkisan 12 x 400 m ohjeistus

– Oppilas kerrallaan juoksee 400 metrin matkan, jonka voi etäkilpailussa toteuttaa ulkona tai sisällä, radalla, tasaisella kuntopolulla, koulun hiekkakentällä tai liikuntatilassa.

– Oppilas voi juosta kerralla 400 metrin matkan tai hän voi kiertää tötsillä merkittyä aluetta niin monta kierrosta, että juostusta matkasta tulee 400 metriä (*).

– Viesti voidaan juosta käyttäen viestikapulaa tai vaihto voi tapahtua käteen koskettamalla.

* Esimerkki 1: Vie tötsät 50 metrin päähän toisistaan, kun oppilas on kiertänyt molemmat tötsät neljä kertaa = 400 metriä.

* Esimerkki 2: Urheiluhallin rata on 200 metriä pitkä, jolloin jokainen oppilas juoksee vuorollaan kaksi kierrosta radan ympäri = 400 metriä.

– Finaalissa kilpailu alkaa sukkulaviestillä ja päättyy jännittävään kierrosviestiin.

Hese-kisan säännöt

– Joukkueena voi olla viides luokka, kuudes luokka tai viidennen ja kuudennen luokan yhdistetty luokka. Luokan oppilaista aina kuusi poikaa ja kuusi tyttöä osallistuvat kerrallaan lajeihin.

– Yhdistäminen voi tapahtua viidennen ja kuudennen luokan kesken, jos kyseisten luokkien oppilasmäärä on 30 tai sitä pienempi.

– Tarvittaessa pojan voi korvata tytöllä (jos luokassa ei ole tarpeeksi poikia).

– Kenttälajeissa kuuden tytön ja kuuden pojan parhaat tulokset lasketaan yhteen joukkueen tulokseksi.

– Viesteissä kuusi poikaa ja kuusi tyttöä tekevät joukkueen lajituloksen.

– Pituudessa ja junnukeihäässä on kaksi suoritusta (kolmas vain, jos ei tulosta).

HUOM! Liikuntatunneilla suoritettavissa lajeissa ei ole suoritusrajoitusta!

– Sukkula- ja kierrosviestissä aika ratkaisee.

– Voittaja on pienimmän sijoituspistemäärän saanut joukkue.

– Mikäli kisan lopputuloksessa kaksi tai useampi joukkueista päätyy tasapisteisiin, kierrosviestin aika ratkaisee.

Liikunnan iloa

ALAVUDEN KAUPUNKI

Liikuntapalvelut, 06 2525 1000 044 550 2057, fax 06 2525 1111

leena.smolander@alavus.fi

www.alavus.fi

Torikatu 4, 63300 Alavus

ILMAJOEN KUNTA

Vapaa-aikapalvelut

Hyvinvointipäällikkö

Marko Kivimäki, puh. 044 419 1297 marko.kivimaki@ilmajoki.fi

www.ilmajoki.fi

PL 23, 60801 Ilmajoki

KAUHAVAN KAUPUNKI

Liikuntatoimi 050 505 4461

katja.kankaansyrja@kauhava.fi

jyrki.peltokangas@kauhava.fi 044 483 4242

www.kauhava.fi

Päämajantaival 2, 62375 Ylihärmä

NURMIJÄRVEN KUNTA

Liikunta- ja hyvinvointipalvelut

Kaisa Laine, puh. 040 317 2050

www.nurmijarvi.fi

Postiosoite: PL 37, 01901 Nurmijärvi

Käyntiosoite:

Keskustie 2 B, 01900 Nurmijärvi

UUSIKAUPUNKI

Taru Joutsa-Huutola puh. 050 552 5432 nuoriso.liikunta@uusikaupunki.fi

www.uusikaupunki.fi/ kulttuuri-ja-vapaa-aika/liikunta

SuosittuHCRD-matka! Sarjat15-19-vuotiaille!

Uusi reitti – maali Olympiastadionilla!

POMARKUN KUNTA

Vapaa-aikatoimi

puh. 041 731 3194 mika.gronman@pomarkku.fi

www.pomarkku.fi

Vanhatie 14, 29630 Pomarkku

Osmon

Pienkone Oy

Korjalankatu 6

45130 Kouvola

P. 0400-674 810

Suomen

Teollisuustyökalut Oy

Kaarina

P. 020 730 3000

www.idg-tools.com

Samanapäivänäjuostaan:

12.5.2023 | 1km

helsinkicityrunningday | www.hcrd.fi

Kaefer Oy

Rusko

KISAT KALEVAN

27.–30.7.2023

Lahti

Kesän hienoin urheilutapahtuma

Mukana Suomen yleisurheilun kärkinimet mukaan lukien kesän ja hallikauden EM-mitalistit!

Osta lippusi ajoissa ja varmista paikkasi kesän huikeimpaan urheilutapahtumaan huippuedullisesti!

Liput myynnissä:

www.kalevankisat.fi