viestiMUUNTAJA2

Kaakkois-Suomen ELY–keskuksen, Etelä-Karjalan Kärki-LEADER ry:n, Kehittämisyhdistys Sepra ry:n, Länsi-Saimaan kehittämisyhdistys ry:n ja Pohjois-Kymen Kasvu ry:n yhteinen tiedotuslehti

TEEMANA TULEVA OHJELMAKAUSI JA TOIMINTARYHMÄT

1

4–5

Ohjelmatyön valmistelua

6

Leader-toimintaryhmät ovat myös aluekehittäjiä

8

Muita rahoitusmahdollisuuksia

12

Kesäasukkaat mukaan aluekehittämistyöhön

18

Tällä kauppa-autolla on vain yksi pysäkki

24

Partioelämyksiä Saimaan aalloilla

26

Valokuvaus- ja piirustuskilpailu nuorille

VIESTI

Mihin hanketukea myönnetään?

Kaakkois-Suomen ELY–keskuksen, Etelä-Karjalan Kärki-LEADER ry:n, Kehittämisyhdistys Sepra ry:n, Länsi-Saimaan kehittämisyhdistys ry:n ja Pohjois-Kymen Kasvu ry:n yhteinen tiedotuslehti

Hankkeiden tulee olla Kaakkois-Suomen maaseutuohjelman ja/tai Leader-toimintaryhmien kehittämisohjelmien mukaisia eli toteuttaa kunkin toiminta-alueen ohjelmaa.

Tässä lehdessä: 3 4 5

6 7 7 8-9 10 11 12

13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 23 23 24

25 26 27

Toimintaryhmän rahoittaman hankkeen tulee olla asukaslähtöinen sekä realistinen ja toteutuskelpoinen, joka tuo lisäarvoa ja uutta toimintaa paikkakunnalle.

Pääkirjoitus - Maaseutu vuonna 2020!

Mistä ohjelmatyössä on kysymys?

FG4 - Tulevan ohjelmakauden strategiatyöskentelyä Leader-toimintaryhmät ovat myös aluekehittäjiä Lisää elämää kylätaloihin Iitin Musiikkijuhlat 10 v.

Muita rahoitusmahdollisuuksia Vinkkejä maaseutuhankerahan hakuun Uusi kotimainen lihanjalostamo Kesäasukkaat mukaan aluekehittämistyöhön jo suunnitteluvaiheessa Kyläsuunnittelun monet kasvot Lähiruoka on paikallisruokaa Särvintä pöytään ja lähiruokaa kaupaksi Torielämä nousuun Saako kansallispuku siivet?

Tällä kauppa-autolla on vain yksi pysäkki Kotimaisen katiskan pelastajat Salpalinja - tutkimaton mahdollisuus Lapsuuden Salpalinja - silloin ja nyt Sinibell - matkailua ja mansikoita Hevosille uusi talli Polttopuuta automaattikoneella Mihin yritystukea myönnetään?

Nuori muuntaja Partioelämyksiä Saimaan aalloilla Nuori muuntaja - Ameze Me Leader!

Valokuvaus- ja piirustuskilpailu nuorille Yhteystiedot

Hankkeen onnistumisen edellytys on huolellinen toiminnallinen ja taloudellinen suunnittelu. Valmiin hankehakemuksen jättäminen kaikkine liitteineen on paras keino nopeuttaa sen käsittelyä.

Ota yhteys oman alueesi Leader-toimintaryhmään tai Kaakkois-Suomen ELY-keskukseen. Yhteystiedot löytyvät tästä lehdestä.

Tukitasot vaihtelevat toimintaryhmittäin hallitusten linjausten mukaisesti ja ELY-keskus alueittain.

viestiMUUNTAJA • Kaakkois-Suomen viestintähanke toteuttaa KaakkoisSuomen ELY-keskuksen, Etelä-Karjalan Kärki-Leader ry:n, Kehittämisyhdistys Sepra ry:n, Länsi-Saimaan kehittämisyhdistyksen ja Pohjois-Kymen Kasvu ry:n yhteistä tiedotusta.

Jaetaan Kaakkois-Suomen maaseutualueille.

Päätoimittaja Anne Mettälä • Toimittajat Ulla Hoikkala, Veijo Tervonen Ilmestyy kaksi kertaa vuodessa.

2/2012 Painos 120.000 kpl Kaakkois-Suomen Viestintähanke MUUNTAJA c/o Pohjois-Kymen Kasvu ry Kyminasemantie 10 A 2, 45610 Koria Ulla Hoikkala, tiedottaja gsm 040 586 1210 • ulla.hoikkala@viestimuuntaja.fi

Painopaikka Punamusta, Joensuu • Jakelija Itella Oyj Lehden kannen kuva Ulla Maria Hoikkala

2

I T UK jopa 90 %

Yleishyödylliset kehittämishankkeet

I T UK p jo a 75 %

Yleishyödylliset investoinnit

I T UK p o j a % 100

Esiselvityshankkeet

I T UK jo p a 0% 75 -9

Toimintaryhmän koordinointihankkeet

I T UK p o j a 90 %

Elinkeinojen kehittämishankkeet

I T UK p o j a % 100

Koulutus- ja yleiset tiedonvälityshankkeet

Pääkirjoitus Jyrki Pitkänen

Maaseutu vuonna 2020

Kaakkois-Suomen ELY-keskus Maaseutu ja energia -yksikön päällikkö

Alueellista strategiaa valmistellaan uudelle ohjelmakaudelle

Kevään ja kesän odotus on voimistunut tätä kirjoittaessani. Ilmassa on optimismia ja uuden kasvukauden odotusta.

Myös uuden ohjelmakauden (2014-2020) valmistelutyö on saamassa vauhtia kevään edetessä. Maa- ja metsätalousministeriön (MMM) päämääränä on, että uuden maaseutuohjelman keskeinen runko ja sisältö olisivat valmiita tämän vuoden loppuun mennessä.

Uusi ohjelma tukeutuu jälleen vahvasti alueelliseen ja paikalliseen strategiatyöhön ja osaamiseen. Jotta alueiden näkemykset voitaisiin hyödyntää mahdollisimman hyvin valtakunnallisen maaseudun kehittämisohjelman laatimisessa, tulisi alueellisten strategioiden olla käytettävissä loka-marraskuussa. Tavoitteena on siis, että strategiaprosessi alueilla toteutetaan varsin rivakasti ja että valmistelu tuottaa tiiviin strategia-asiakirjan.

Varsinaisena lähtölaukauksena uuden kauden valmistelulle toimi MMM:n yhdessä maaseutuverkostoyksikön ja maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän (YTR) kanssa helmikuussa järjestämä Maaseudun kehittämisen strategiapäivä.

Kaakkois-Suomesta strategiapäivään osallistui sangen kattava joukko toimintaryhmien, ELY-keskuksen ja maakuntaliittojen edustajia sekä muita maaseudun kehittäjiä.

Strategiapäivässä linjattiin suuntaviivat tulevan ohjelmakauden valmistelulle, paneuduttiin strategiatyön

merkitykseen ja siihen, miten tehdään hyvä alueellinen strategia. Alueellisilla tulevaisuustyöpajoilla olisi tärkeä rooli aluetyön käynnistämisessä sekä tulevan kehittämisen suuntaamisessa.

tä, että strategia on yhteinen näkemyksemme siitä, miltä kaakkoissuomalaisen maaseudun tulisi näyttää vuonna 2020.

Työpaja antoi askelmerkit

Perusmaatalouden osalta meillä on jo käynnissä erillinen maatalouden tulevaisuuden näkymät -tutkimus, joka on laaja-alaisin selvitys vuosiin alkutuottajien tulevaisuuden näkymistä alueellamme.

ELY-keskuksen rahoittaman tutkimuksen toteuttaa Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. Tutkimus valmistuu sopivasti tukemaan strategiatyötämme. Alkutuotannon näkymät vaikuttavat keskeisesti koko maaseudun kehityssuuntaan.

Maatalouden tulevaisuuden näkymät

Oman alueemme tulevaisuustyöpaja Lappeenrannassa keskittyi alueen maaseudun nykyisiin voimavaroihin ja rajoitteisiin sekä pohti toimintaympäristön tulevaisuutta.

Pajamme teki strategisia johtopäätöksiä ja nosti esiin tärkeimpiä kehittämisteemoja. Mielestäni onnistuimme tässä sangen hyvin. Pajamme loppuraportti sekä muut loppuraportit ovat luettavissa maaseutuverkoston sivuilla.

Syntynyt tulos on meidän näkemyksemme alueen maaseudun kehittämispainotuksista.

Strategiatyö alueellamme jatkuu työpajan antamissa askelmerkeissä. ELY-keskus rahoittaa kevään aikana hankkeen, jonka tehtävänä on koota eri aineistoja ja valmistella niiden pohjalta kattava kuvaus sekä alueemme maaseudun nykytilasta että tulevaisuuden näkymistä.

Varsinainen strategia rakentuu tämän työn päälle. Edellä mainitsemallani hankkeella on iso rooli perustyössä, mutta kaikilla alueen toimijoilla on mahdollisuus, jopa velvollisuus, osallistua työhön.

Mielestäni on aivan keskeis-

Töitä riittää kuluvallakin kaudella!

Vaikka katseemme ovat strategiatyön merkeissä jo kääntyneet tulevalle ohjelmakaudelle, haluan vahvasti korostaa sitä, että meillä kaikilla on vielä paljon tehtävää nykyisen ohjel-

3

makauden aikana.

Määrärahoja maaseudun kehittämiseen hanke- ja yritysrahoituksen muodossa on edelleen runsaasti käytettävissä.

Heikot talouden näkymät ovat hyydyttäneet jonkin verran yritysten investointihalukkuutta, mutta toisaalta kehittämishankepuolella on syntynyt uutta aktiviteettia ja hakemuksia on tullut ja tulossa sangen mukavasti.

Hanketoiminnan aktiivisuutta lisätäkseen KaakkoisSuomen ELY-keskus avasi huhtikuun alussa erillisen hanke- ja ideahaun maaseudun laajakaista-, vesihuolto- ja tiehankkeisiin.

Toimivien tieto- ja tieliikenneyhteyksien sekä puhdasvesi- ja jätevesiverkostojen rakentamisella voidaan merkittävästi parantaa maaseudulla asumisen ja yrittämisen edellytyksiä. Toivomme, että tällä hakuavauksella saamme tärkeitä maaseudun infrakohteita liikkeelle.

Onnistuneessa kehittämistyössä sekä uuden kauden valmistelussa tarvitaan vahvaa yhteistyötä ja kaikkien toimijoiden panosta.

Kutsunkin teidät mukaan talkoisiin!

Toivotan kaikille lukijoille hyvää kevättä ja kesää.

Tulevan ohjelmakauden valmistelu on käynnissä

Mistä ohjelmatyössä on kysymys?

Asiantuntijapuheenvuoro.

Ohjelmallisen kehittämistyön tärkein asia on alueellisten ja paikallisten kehittämistarpeiden tunnistaminen ja niistä johdetut työn tavoitteet.

Ylitarkastaja Sanna Sihvola Maa- ja metsätalousministeriö

Mitkä ovat ne mahdollisuudet ja vahvuudet, joita meidän kannattaa jalostaa hyväksi elämänlaaduksi ja uusiksi työpaikoiksi omilla kotikonnuillamme?

Viisautta on myös tosiasioiden tunnustaminen: mitä heikkouksia ja uhkia arvioimme kohtaavamme? Miten kehittämistarpeet muovataan päämääriksi ja tavoitteiksi?

Millaisia keinoja tarvitsemme tulosten saavuttamiseksi?

Ketkä muut kuin me itse tulisivat mukaan rahoittamaan kehittämistoimintaamme?

Siinä se yksinkertaistetusti on: ohjelmatyön ydin ja keskeiset kysymykset. Perustelluista vastauksista syntyy tiivis strategia, joka kertoo mitä tehdään, miksi tehdään, kuka tekee ja miten.

Tavoitteena kestävä kasvu

Tulevalla EU:n ohjelmakaudella 2014-2020 tähdätään kestävään, älykkääseen ja osallistavaan kasvuun. Maaseuturahaston tavoitteita ovat • Tietämyksen siirron ja innovaatioiden edistäminen maa- ja metsätaloudessa sekä maaseudulla • Maatalouden kilpailukyvyn ja maatilojen elinkelpoisuuden lisääminen • Elintarvikeketjun organisoitumisen ja maatalouden riskienhallinnan edistäminen • Maa- ja metsätaloudesta riippuvaisten ekosysteemien ennallistaminen, säilyttäminen ja parantaminen

Voimavarojen tehokkaan mistyötä varsin laajasti. Mitä käytön sekä vähähiiliseen tämä konkreettisesti merkitsee, selviää valmistelutyön ja ilmastoa säästävään edetessä. talouteen siirtymisen Komission lainsäädäntöedistäminen maatalous-, esitykset löytyvät esimerkiksi elintarvike- ja metsäsekosoitteesta www.maaseutu.fi toreilla -> tuleva ohjelmakausi.

• Sosiaalisen osallisuuden, köyhyyden vähentämisen ja taloudellisen kehitykMitä keväällä 2012 sen edistäminen maaseu- kannattaa tehdä? tualueilla.

Suomen hallitus ja komissio Yhteisiä, läpikäyviä teemo- painottavat paikallisen kehitja ovat innovaatiot, ilmaston tämisen tärkeyttä. Niin Suomuutos ja ympäristö. Edellä ”Ohjelmallisen kehittämistyön kuvattuja tärkein asia on alueellisten ja tavoitteita paikallisten kehittämistarpeiden toteutetaan tunnistaminen ja niistä johdetut toimenpityön tavoitteet. ” teillä, joita ovat mm. neuvonta- Sanna Sihvola palvelut, maatilojen ja liiketoimessa kuin muissakin jäsenminnan kehittäminen, invesmaissa valmistellaan mahdoltoinnit sekä peruspalvelut ja lisuutta rahoittaa paikallisten kylien uudistaminen. toimintaryhmien työtä tulePaikallisten toimintavalla kaudella myös aluekehiryhmien avulla toteutettava tys- ja sosiaalirahastosta maaLeader-toimintatapa ei ole seuturahaston ja kala- ja merisidoksissa toimenpiteiden kutalousrahaston lisäksi. vauksiin, vaan sen kautta on Nyt alueilla ja paikallisella mahdollista toteuttaa kehittä•

4

tasolla on ensinnäkin hyvä syventää kuluvan ohjelmakauden tuloksien ja menettelytapojen analysointia. Analyysit ja arviot auttavat tulevaisuuden ennakointia ja tulevan strategian laadintaa.

Tulevaisuuteen valmistautuminen yhdessä ja yhteisissä prosesseissa on erittäin tärkeää paitsi yhteensovituksen ja työnjaosta sopimisen vuoksi, ennen kaikkea vaikuttavuuden parantamiseksi.

Toiseksi kannattaa analysoida alueen kehittämistarpeita. Tästä lähtee paikallisen kehittämisstrategian laatiminen, ihmisten osallistaminen ja resurssien haarukointi.

Kolmanneksi kannattaa pohtia, mikä toimintaryhmän toiminta-alue olisi. Tarvitaanko omalle seudulle erillisiä kaupunkien toimintaryhmiä vai voivatko maaseutu- ja kaupunkialueet muodostaa yhteisen toimintaryhmän.

Keväällä 2012 on tärkeää, että valmistelua tehdään yhtäaikaa valtakunnallisella, alueellisella ja paikallisella tasolla. Virallisten hakujen ja ohjeistuksien aika on myöhemmin.

FG4 - Tulevan ohjelmakauden strategiatyöskentelyä

Asiantuntijapuheenvuoro.

Paikalliset kehittämisstrategiat ovat avainasemassa Leaderin toteutuksessa. Euroopan komissio on asettanut työryhmiä valmistelemaan ohjelmakautta 2014-2020.

FG4 -ryhmä työskentelee laadukkaampien paikallisstrategioiden ja vaikuttavamman Leaderin puolesta.

Marjo Lehtimäki toiminnanjohtaja Kehittämisyhdistys Sepra ry Asetetuista työryhmistä FG4 - Focus Group 4 on Better Local Development Strategies -ryhmä, jonka tavoitteena on neuvoa jäsenmaita kuluvan ja tulevan ohjelmakauden strategioiden valmistelussa sekä parantaa Leader-metodin tehokkuutta ja vaikuttavuutta.

Työryhmä on tunnistanut paikallisen kehittämisstrategian kriteerejä ja vaatimuksia sekä kerännyt käytännön työkaluja ja esimerkkejä, joita eri maissa käytetään niin toimintaryhmissä kuin ministeriöissäkin Leader-ryhmien valinnassa sekä paikallisten strategioiden toteutuksessa. Ryhmä on kokoontunut kevään 2011 jälkeen Lissabonissa, Brysselissä ja viimeksi Helsingissä.

Ryhmän puheenjohtajistossa on Portugalin verkostoyksikön Ana Pires da Silvan lisäksi Suomesta maa-ja metsätalousministeriön edustaja Sanna Sihvola sekä ELARDin (Euroopplaisen Leader-yhdistyksen) suomalainen puheenjohtaja Petri Rinne. Suomesta mukana ovat myös verkostoasiamies Juha-Matti Markkola sekä toimintaryhmäedustajana Kehittämisyhdistys Sepra ry:n toiminnanjohtaja Marjo Lehtimäki Haminasta.

Suomalaista toimintatapaa arvostettiin

Helsingissä käytiin läpi esimerkkejä siitä, miten Leaderryhmiä on muodostettu, miten ne toimivat ja miten niiden strategioita toteutetaan sekä arvioidaan eri maissa.

Ryhmälle oli lähetetty etukäteen yhdeksän esimerkkiä hyvistä käytännöistä ja ryhmätyöskentelyjen jälkeen kukin jäsen kävi erikseen arvioimassa omasta mielestään kolme parasta esimerkkiä.

Suomalaisten iloksi kotimaiset esimerkit ottivat selkeän johtoaseman, sillä parhaaksi käytännöksi äänestettiin suomalaisten tapa valmistella paikalliset kehittämisstrategiat ohjelmakaudelle 2007-2013. Eniten ryhmän jäseniä miellytti Suomen ministeriön tapa toteuttaa strategioiden valinta vuorovaikutteisesti toimintaryhmien kanssa riittävän pitkällä valmisteluajalla.

Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että Suomessa valmistautuminen ja strategioiden kirjoitus aloitettiin jo vuoden 2005 lopussa. Matkan varrella ryhmät saivat ministeriöltä kommentteja strategioihinsa, joiden perusteella niitä voitiin vielä täydentää ja parantaa.

Suurimmassa osassa EUmaita ohjelmakauteen 20142020 ei ole toimintaryhmätasolla lähdetty vielä valmistautumaan. Niinpä tieto siitä, että esim. Sepran alueella tehdään jo nyt arviointia kuluvasta ohjelmakaudesta ja sen pohjalta saatavaa tietoa hyödynnetään tulevan ohjelmakauden valmistelussa, otettiin arvostavasti vastaan. Eikä Sepra suinkaan ole ainoa ryhmä Suomessa, joka tällä hetkellä tekee oman toiminnan arviointia ja pohjustaa näin alueensa kehittämistä tulevaisuutta varten.

Toiseksi parhaaksi käytännöksi äänestettiin PäijänneLeaderin ja Pohjois-Kymen

Kasvu ry:n ristiin tekemä itsearviointi. Tämä tuntui Sepran edustajasta hienolta, sillä käytäntö oli oman kollegaryhmän esimerkki samasta maakunnasta ja keskustelujen pohjalta vaikuttaa siltä, että tätä käytäntöä suositellaan laajemmin käyttöön otettavaksi.

Toimintaryhmien muodostaminen yhdistysten pohjalle sekä hallituksen kolmikantaisuus olivat sitten kolmas Suomalainen hyvä käytäntö, joka pääsi kärkikolmikkoon.

Suomalaisen Leaderin onnistumista ei siis Euroopan laajuisesti ihmetellä suotta; meillä on käytössämme ehdottomasti Euroopan parhaita käytäntöjä, joiden vahvuus löytyy suoraan Leaderin periaatteista: Ministeriö ja ryhmät toimivat verkostomaisesti ja avoimesti, toiminta perustuu luottamukseen ja uusia, innovatiivisia asioita uskalletaan kokeilla. Toimintaryhmissä toteutuu aito paikallislähtöisyys ja demokratia, joten ryhmiin uskotaan ja luotetaan alueilla.

Suomalaisena toimintaryhmän toiminnanjohtajana ei voinut kuin kummastella unkarilaisen ministeriön kertomaa siitä, kuinka ryhmissä saatetaan suoraan valehdella hallitusjäsenten kolmikannasta tai kuinka siellä ei hallitus

5

voi millään lailla esittää vireillä olevia hankkeita muokattavaksi, vaan ne pitää joko sellaisinaan hyväksyä tai hylätä.

Leader-toimintaan liittyvä byrokratia harmittaa kenttätoimijoiden kanssa paljon työskenteleviä toimintaryhmäläisiä. Tämä harmi ei ole vain suomalaisten riesana vaan sama ongelma koettelee lähes kaikkien maiden toimijoita. On suositeltavaa, että kaikki tasot Suomessakin keskittyvät tulevaisuuden kehittämistoimintaa rakentaessaan miettimään, kuinka toteuttaa maaseudun kehittämistyötä ja paikallislähtöistä kehittämistä entistä tehokkaammin ja sujuvammin.

FG4 ryhmässä teemme tosissamme työtä sen eteen, että toimintaryhmien strategiat olisivat laadukkaita Euroopan laajuisesti ja Leader-työn lisäarvo tulisi paremmin esiin.

Paikallisen kehittämisen ja Leader-metodin arvoa ei ole huomattu vain maaseudun kehittämistyössä, vaan se on todettu hyväksi työkaluksi myös kalatalouspuolella.

Komissio on antanut jäsenmaille mahdollisuuden toteuttaa paikalliskehittämistä myös muissa rahastoissa ja tällä hetkellä vaikuttaakin siltä, että tähän mahdollisuuteen Suomessa myös tartutaan.

Leader-toimintaryhmät ovat myös aluekehittäjiä Leader-toimintaryhmätyöskentely on yksi suomalaisen maaseutupolitiikan arkkitehtuurin ydinpilareista. Se luo keskusteluyhteyden eri toimijoiden puheiden, tekstien ja käytänteiden välille, ja toimii tärkeänä kanavana keskushallinnon ja paikallisen kehittämisen välillä.

Leader-toimintaryhmät tulivat osaksi suomalaista maaseutupolitiikkaa EU-jäsenyyden myötä vuonna 1995. Perusperiaatteena on tehdä niukoista voimavaroista kestävän kehityksen työkaluja.

Alkuvuosien skeptismin ja epäilyjen jälkeen Suomi on noussut eurooppalaisen Leader-metodin mallimaaksi, jossa Leader-toimintaryhmät neuvovat ja kannustavat maaseudun ihmisiä, innostavat heitä kehittämään omaa aluettaan innovatiivisesti, Pelle Pelottoman ottein. He tarjoavat myös resursseja ja koulutusta kehittämistyöhön.

Suomessa toimintaryhmät toimivat kolmikantaperiaatteella, sillä hallituksessa on oltava kolmasosa yhteisöjen ja yritysten, kolmasosa alu-

een asukkaiden ja kolmasosa paikallisen julkisen hallinnon (kuntien) edustajia.

Kolmikantaperiaatteella halutaan varmistaa se, että hallituksen jäsenillä on laajaalainen osaaminen, ja että kokoonpano on alueellisesti edustava. Toisaalta halutaan estää se, ettei yksittäinen intressiryhmä pääse liikaa vaikuttamaan päätöksiin.

Toimintaryhmien välinen yhteistyö on tärkeä osa kehittämistyötä. Esimerkiksi Kaakkois-Suomessa yhteistyömuotoja ovat laatujärjestelmän kehittäminen, yhteiset kehitystapaamiset sekä alueen kansanedustajatapaamiset.

Torsti Hyyryläisen artikkelista koostanut Ulla Maria Hoikkala

Aluekehittäjän roolissaan Leader-toimintaryhmät ja maakunnalliset kylien yhteenliittymät huolehtivat siitä, että alueen kansanedustajilla on ajanmukaiset tiedot alueen kehittämisestä kansalaisten lähtökohdista. Säännölliset tapaamiset ovat osa tapaa toimia. Kevään tapaamisessa paikalla olivat kaakkoissuomalaiset kansanedustajat Sari Palm, Jari Lindström, Sirpa Paatero, Kimmo Tiilikainen ja Reijo Tossavainen. Kuva Sirpa Vähäuski

denlainen kylätoimintaliike 1970-luvun alussa. Se loi hyvän perustan Leader-metodille ja koko toimintaryhmätyölle. Kunnat kun ovat muutenkin keskeisessä roolissa suomalaisen yhteiskunnan paikallisessa kehittämiskulttuurissa ja tärkeitä alueensa hyvinvoinnin edistäjiä.

Kuntien ja toimintaryhmien välinen yhteistyö onkin ollut tärkeä menestystekijä.

Työnjaossa on onnistuttu, eivätkä toimintaryhmät ole ajautuneet laajemmin intressiristiriitoihin kuntien kanssa.

Kunnilla on edustus toimintaryhmän hallituksessa, ja nykyisin ne maksavat osuutensa toimintaryhmien rahoituskehyksestä.

Alhaalta ylöspäin

Maaseudun kehittäminen on kokonaisvaltaista, voimavaroja kokoavaa ja erilaisten maaseutujen mahdollisuuksia hyödyntävää. Leader-toimintatavassa sen tulee olla alueperusteista ja perustua asianosaisten vuorovaikutukseen.

Leader-toimintatavassa aluekehittäminen lähtee alhaalta ylöspäin periaatteella asukas-kylä-kunta-seutukunta-maakunta-valtakunta-kansainvälisyys.

Suomessa aktivoitui uu-

Rahoittajan rooli

Leader-toimintaryhmät toimivat rahoittajina erilaisissa hankkeissa. Rahoitusta myönnetään niin elinkeinojen kehittämiseen suorina yritystukina kuin yhteisölliseen kehittämiseen, esimerkiksi kylätoiminnan aktivoimiseen.

Yhteistyötä tässä roolissa tehdään laajalti niin valtakunnallisten organisaatioiden (Maa- ja metsätalousministeriö, Maaseutuvirasto) kuin

Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen ja Leader-toimintaryhmien yhteinen laatukoulutus pureutui toimintatavan ja palveluvalmiuksien yhtenäistämiseen. Kokoontumisia oli tusinan verran eri toimintaryhmien alueilla.

6

alueellisten organisaatioiden kanssa (Kaakkois-Suomen ELY-keskus, kunnat ja kuntien elinkeinoyhtiöt).

Leader-toimintaryhmät hyödyntävät myös muuta kuin Leader-rahoitusta. Tällöin kysymykseen tulevat mm. EU:n rakennerahastojen ja CIMO:n kaltaisten toimijoiden erilaiset rahastot. Niistä on kerrottu tarkemmin tämän lehden sivulla 8.

Muu yhteistyö

Leader-toimintaryhmät ovat luotettuja yhteistyökumppaneita alueillaan. Henkilökunta on osaavaa ja sitoutunutta ja heihin luotetaan.

Vaikka lähestymiskynnys on matala, toimintaryhmät joutuvat usein toimimaan puskureina viranomaisten ja kansalaisten välillä.

Kansainvälisyys kiinnostaa eritoten nuoria ja on siksi tärkeä osa Leader-toimintatapaa nuorten saamiseksi mukaan toimintaan. Tässä lehdessä on artikkeli Amaze Me Leader -kansainvälisestä nuorisohankkeesta sivulla 25.

Ainoastaan toimintaryhmät voivat rahoittaa Maaseuturahastosta kansainvälisiä hankkeita.

Lisää elämää kylätaloihin

Iitin Musiikkijuhlat 10 v.

Pohjois-Kymen Kasvu ry:n koordinointihankkeen teemana on kylätalojen toiminnan elävöittäminen.

Tavoitteena on saada hankehakijoiksi uusia toimijoita, joiden rahkeet eivät ole tähän asti yltäneet omien hankkeiden tekemiseen minimituen määrästä johtuen.

Puheet maaseutuohjelman byrokraattisuudesta lievenevät, kun alahankkeiden paperityö on saatu tehtyä mahdollisimman helpoksi.

Teksti Ulla Maria Hoikkala

Hankerahalla hyvä kiertämään Verlassa Verlan seudun kyläyhdistys ry on hakenut ja saanut hankerahaa pariinkin otteeseen Pohjois-Kymen Kasvu ry:ltä.

Rahalla on kunnostettu ja kohennettu Verlan kylätaloa entistä ehommaksi.

Vuoden 2011 jälkipuoliskolla käyntiin polkaistu Lisää elämää kyltaloihin -koordinointihanke on toinen, josta Verlan seudun kyläyhdistys on saanut rahoitusta.

Kyläyhdistyksen puheenjohtaja Matti Hälikkä miettii, miten olisi jos…

- Ainakin meille täällä Verlassa on tärkeää, että saadaan alkuun näitä juttuja. Jos ne olisivat kokonaan yhdistyksen rahoilla toteutettavia, tuskin tulisi tehtyä paljon mitään.

Verlan seudun kyläyhdistys ry haki ja sai ensin Verlan seuratalon kunnostukseen hankerahoitusta. Kun talo valmistui, oli paljon hyvää ja lämmintä tilaa.

Lisää elämää kylätaloihin -koordinointihankkeen alahanke toimii Verlassa jatkeena aiemmalle hankkeelle. Matti Hälikkä toteaa, että hankkeena tämä jälkimmäinen sopii heille todella hyvin.

- Yleishallinnointi koordi-

Iitin Musiikkijuhlien taiteellinen johtaja Laura Mikkola on arvostettu pianisti. Kuva Iitin Musiikkijuhlien luvalla.

nointihankkeessa on helpompi, ei jouduta vastuuseen koko hommasta. Ilman tätä hanketta talo olisi huomattavasti hiljaisempi.

Tekstin koostanut Ulla Maria Hoikkala Iitin Musiikkiyhdistys ry:n puheenjohtaja Reijo Leino muistelee yhdistyksen perustamista vuonna 2002. EUrahoitus ja Pohjois-Kymen Kasvun toiminta olivat jo entuudestaan tuttuja, joten oli helppo lähteä keskustelemaan ensimmäisten musiikkijuhlien järjestämisestä.

- Anne Mettälän kanssa juttelin ja hän totesi, että tällä ajatuksella myös Kasvun rahaa voisi hakea.

Toiminnallista kehittämisrahaa saatiin kahdeksi vuodeksi ja se tuli todella tarpeeseen, Reijo Leino muistelee.

Hän lähettää lämpimät kiitokset vielä näin monen vuoden jälkeen ja muistuttaa, kuinka paljon sitä aikanaan arvostettiin.

Turhaa pelkoa

Hankebyrokratia ei Matti Hälikkää pelota. Hän kehuu vuolain sanakääntein Pohjois-Kymen Kasvun toimiston avuliaisuutta. Jos on ollut ongelmia vaikkapa maksatusten kanssa, apua ja neuvoja on aina saanut.

- Joka tapauksessahan kirjanpito täytyy tehdä. Minusta on vaan hyvä, että on joku joka patistaa tekemään ajallaan sen, mitä on suunniteltu, Hälikkä sanoo.

- Varmaan monet pelkää sitä, kun on paperisotaa ja raportteja. Ei me ainakaan sitä enää pelätä. kun on kokemusta.

Matti Hälikkä pahoittelee sitä, että nuoria ei saada mukaan toimintaan. Talkoolaiset ovat vanhempaa väkeä, joilla olisi paljon hiljaista tietoa siirrettävänä monesta asiasta eteenpäin.

Talkoohommissa tieto siirtyisi ikäänkuin huomaamatta sukupolvelta toiselle.

Iittiläisyys perustana

Musiikkijuhlat haluaa säilyttää iittiläiset juurensa. Jos laajentuminen tuo tiloja ja tuloja kaupungeista, iittiläisyys ja Tuen myöntäjä: Pohjois-Kymen Kasvu ry Tuen hakija ja tukimuoto: Iitin Musiikkijuhlayhdistys ry - Toiminnallinen kehittämisraha Toteutusaika 2002-2004 Kustannusarvio e 47 500 Tukiprosentti % 54,21 Leader-rahoitus enintään e 25 750

”On tärkeää, että saadaan alkuun näitä juttuja. Jos ne olisivat kokonaan yhdistyksen rahoilla toteutettavia, tuskin tulisi tehtyä paljon mitään. ” - Matti Hälikkä 7

osa tunnelmasta katoaa. Reijo Leino pelkää.

- Jos kehittyminen on sama kuin suuruus, ei päästä tämän pidemmälle kuin nyt. Kolmipäiväinen, pienten kokoonpanojen musiikkitapahtuma on kasvanut viisipäiväiseksi tapahtumaksi, jossa esiintyy jo sinfoniaorkestereja.

Raha on Reijo Leinon mukaan edelleen tällaisten kerran vuodessa järjestettävien paikallisten tapahtumien keskeinen ongelma. Raha ei kasva puissa, joten tässä vaiheessa toimintaa kehitetään enemmänkin ohjelmiston laadun ja esiintyjien kautta.

Leino mainitsee yhtenä esimerkkinä jonkun säveltäjän tuotannon ympärille rakennetun teeman.

- Kasvu ei saa olla itsetarkoitus laadun kustannuksella, Reijo Leino kiteyttää. Jo nyt Iitin Musiikkijuhlista voi nauttia Verlassa ja tänä kesänä myös Vuolenkoskella.

Tapahtuma on kaiken kaikkiaan kasvattanut alueen yhteishenkeä ja tuonut mukaan talkoolaisia muun muassa kesäasukkaiden laajasta joukosta.

- Toivotamme talkooväkeä aina tervetulleiksi mukaan.

Lisänä rikka rokassa on meille iso asia. Jos on mielenkiintoa ja halua, voi meihin aina olla yhteydessä. http://www.iittifestival.fi/

Muita rahoitusmahdollisuuksia

CIMO CIMOn tehtävänä on edistää suomalaisen yhteiskunnan kansainvälistymistä koulutuksen, työelämän ja kulttuurin alueilla sekä nuorison keskuudessa.

Leader-toimintaryhmät ovat käyttäneet myös muita kansallisia kehittämisohjelmia ja tukijärjestelmiä, joista on jaettu tukea muun muassa koulutukseen ja aikuiskoulutukseen.

Youth in Action

Youth in Action -ohjelma tukee koulun ulkopuolista oppimista Euroopan unionin nuorisotoimintaohjelma Youth in Action tarjoaa nuorille mahdollisuuden vaikuttaa omaan elinympäristöönsä, hankkia kansainvälisiä kokemuksia ja toimia yhteistyössä muiden nuorten kanssa Suomessa ja muualla Euroopassa.

EU:n rakennerahastot Lisätietoja: www.rakennerahastot.fi

EAKR - Euroopan aluekehitysrahasto

Euroopan aluekehitysrahaston tavoitteena on vahvistaa taloudellista ja sosiaalista yhteenkuuluvuutta Euroopan unionissa vähentämällä alueellista epätasapainoa.

EAKR:sta rahoitetaan mm: • suoraa investointitukea ensisijaisesti pk-yrityksille • tutkimukseen ja innovaatiotoimintaan rahoitusvälineitä alueellisen ja paikallisen kehityksen tukemiseksi sekä kaupunkien ja alueiden välisen yhteistyön lisäämiseksi.

EAKR:n toimissa kiinnitetään erityistä huomiota alueellisiin erityispiirteisiin.

INTERREG IVA EU:n Itämeri-strategia

Itämeri-strategian tärkein päämäärä on tiivistää alueen valtioiden ja yli 100 miljoonan asukkaan yhteistyötä. Puhtaampi ja kestävämpi ympäristö mahdollistaa lisääntyvän kilpailukyvyn ja samanaikaisesti tekee alueesta entistä turvallisemman.

Strategia pyrkii muun muassa vähentämään mereen päästettävien ravinteiden määrän hyväksyttävälle tasolle.

Lisätietoja: http://ec.europa.eu/ http://www.balticsea-regionstrategy.eu/

ESR - Euroopan sosiaalirahasto

Euroopan sosiaalirahaston avulla pyritään parantamaan työllisyyttä ja työllistymismahdollisuuksia Euroopan unionissa. ESR:sta myönnetään rahoitusta lähentymistavoitteen ja alueellisen kilpailukyvyn ja työllisyyden tavoitteen mukaisesti.

Lisätietoja: http://www.cimo.fi/youth-inaction

Grundtvig-ohjelma

Suomessa Grundtvig-ohjelmaan voivat osallistua muun muassa aikuiskoulutusta tarjoavat oppilaitokset, yritykset, järjestöt joiden toimintaan kuuluu aikuiskoulutus ja yleishyödylliset vapaaehtoistyötä järjestävät organisaatiot.

Osa ohjelmasta on avoin koko aikuisväestölle.

Grundtvig-ohjelmassa mukana olevat maat: EU-maat, Norja, Islanti ja Liechtenstein, Turkki, Kroatia ja Sveitsi.

ENPI CBC -ohjelmat

ENPI tarkoittaa Euroopan naapuruuden ja kumppanuuden välinettä, jolla rahoitetaan ulkosuhdeohjelmia EU-maan ja EU:n ulkopuolisen maan välillä.

Suomessa Venäjälle suuntautuvaa yhteistyötä rahoitetaan ENPI CBC –instrumentin kautta.

Kansalaisten Eurooppa -ohjelma

Kansalaisten Eurooppa -ohjelmasta rahoitetaan hankkeita, jotka tukevat aktiivista kansalaisuutta ja rohkaisevat kansalaisia osallistumaan päätöksentekoon.

Ohjelman tavoitteena on edistää suvaitsevaisuutta ja rakentaa monimuotoista ja monikulttuurista Eurooppaa.

Ystävyyskuntatapaamiset ovat Kansalaisten Eurooppa -ohjelman vanhin ja tunnetuin toimintamuoto.

Kansalaisten Eurooppa -ohjelma on tarkoitettu kaikille organisaatioille, jotka haluavat edistää aktiivista kansalaisuutta ja kansalaisten välistä vuorovaikutusta.

Yksityishenkilöt eivät voi hakea ohjelmasta tukea.

Ohjelma on avoin kaikille Euroopan unionin jäsenmaille.

Lisätietoja: http://www.cimo.fi/ohjelmat/ kansalaisten_eurooppa

Lisätietoja: http://www.cimo.fi/grundtvig

COMCOT Comcot on EU:n Interreg IV -ohjelmasta rahoitettu kansainvälinen hanke Suomen ja Viron välillä.

Tavoitteena on yhteisölähtöinen kehittäminen luontomatkailualueiden kilpailukyvyn edistäjänä.

Kaakkois-Suomesta mukana on Kehittämisyhdistys Sepra ry. http://pk.emu.ee/en/structure/botany/research/ comcot/comcot_fin/

Vital Village - Kuuntele kylien ääntä Pohjois-Kymen Kasvu ry:n edustajat olivat mukana Grundtvigrahoitteisessa työpajassa Hollannissa, jossa käsiteltiin kylätoiminnan aktivointia. Kansainvälisten osallistujien kommenteista näkyy, että ongelmat ovat samoja maasta riippumatta.

http://www.seprat. net/?lang=fi&id=556

8

EU:n kalatalousohjelmat

EKTR-Euroopan kalatalousrahasto ESKO –kalatalousryhmä Itä-Suomen Kehittämisyhdistys Sepra ry:n kalatalousryhmä hallinnoima.

Kalatalousohjelman pääteemoina ovat kestävä kalatalous ja elävä saaristo. Ohjelman toteuttamisen painopisteitä ovat yrittäjyys, innovaatiot, verkostoituminen, ympäristö, kansainvälisyys ja paikallislähtöisyys. Ohjelmaa toteutaan vuosina 2008 - 2013.

Voit hakea rahoitusta kalatalousryhmä ESKOsta projekteihin, jotka sopivat ohjelman tavoitteisiin.

• toteuttaa toimenpide IV alueellista yhteistoimintaa Suomen elinkeinokalatalouden toimintaohjelmasta (rahoitus muodostuu Euroopan kalatalousrahaston ja valtion osuuksista) • päävastuu ohjelman toteuttamisesta ja ammattikalastuksen kehittämisestä on Kaakkois-Suomen ELY-keskuksessa (kalatalouspalvelut -ryhmä) • Kaakkois-Suomen ELYkeskus tekee kalatalousohjelmaan liittyvät tukipäätökset. http://www.seprat.net/ http://www.mmm.fi/fi/index/ ektr/kalatalousryhmat.html

Mukana mm: Etelä-Karjalan Kärki-Leader ry Länsi-Saimaan kehittämisyhdistys ry

ELY tarjoaa INFRA-rahaa Maaseudun laajakaista-, vesihuolto- ja tiehankkeisiin voi hakea rahoitusta.

”Jottei tiputtas venneestä” kehittämisohjelma toteutetaan neljän maakunnan (PohjoisSavon, Pohjois-Karjalan, Etelä-Savon ja Etelä-Karjalan) sekä 11 Leader-toimintaryhmän alueella.

Toiminta-alueeseen kuuluu Vuoksen vesistöalueen Suomen puoleinen osa kokonaisuudessaan sekä osa Kymijoen vesistöalueesta.

Ohjelman tavoitteena on parantaa kalataloussektorin toimintaa ja kannattavuutta alueella. Painopistealueina ovat kalastusmatkailu, verkostoituminen, imagon kohottaminen ja toimijoiden osaamisen kehittäminen. Tavoitteisiin päästään alan toimijoiden kehittämis- ja investointihankkeiden kautta.

Maaseudun laajakaistahankkeet ovat käynnistyneet Kaakkois-Suomessa verkkaisesti.

Ohjelmakauden lähestyessä loppuaan Kaakkois-Suomen ELY-keskus aktivoi erillisellä infrastruktuuriin liittyvällä haulla toimijoita hakemaan laajakaistahankkeiden lisäksi myös vesihuoltohankkeita sekä vähäisiä tiestöön liittyviä hankkeita.

Toimivien tieto- ja tieliikenneyhteyksien sekä puhdasvesi- ja jätevesiverkostojen rakentamisella voidaan merkittävästi parantaa maaseudulla asumisen ja yrittämisen edellytyksiä.

Kaakkois-Suomen ELYkeskus avasikin huhtikuun alussa erillisen hanke- ja ideahaun kyseisille hankkeille.

Hakuaika on toukokuun loppuun saakka, johon mennessä voi jättää jo valmiin hankehakemuksen tai vaihtoehtoisesti hanke-ehdotuksen.

Ensisijaisesti rahoitetaan tietoliikenneyhteyksien rakentamista ja toissijaisesti vähäisiä tiestöön liittyviä hankkeita sekä vesi- ja jätevesiverkostoja.

Valokuituverkkoja voidaan kuitenkin rakentaa ja rahoittaa myös yhdessä vesi- ja jätevesiverkostojen kanssa.

Valokuituhankkeet voivat olla hyvinkin paikallisia, esim. yhden kylän hankkeita. Hankkeen edellytyksenä on kuitenkin riittävän suuren

http://kalatalous.blogit.fi/ http://www.mmm.fi/fi/index/ ektr/kalatalousryhmat.html

9

kiinnostuksen ja sitoutumisen löytyminen kohdealueella.

Valokuitu pitää myös jossain kohtaa liittää jo olemassa olevaan valokuitukaapeliin, mikä saattaa rajoittaa syrjäisen kylän mahdollisuutta lähteä yksin toteuttamaan hanketta.

Tiestöön liittyvät hankkeet voivat olla esimerkiksi kyläkeskustojen kevyenliikenteen väyliä tai valaistun osuuden jatkamista kylätalolle.

Hiukankin suuremmat tiehankkeet eivät sovellu maaseutuohjelman rahoitukseen, joten esim. maanteiden asvaltoinnit jäävät näissä hankkeissa tekemättä.

Vesi- ja jätevesihankkeet voivat olla valokuituhankkeiden tapaan pieniä paikallisia ja toisaalta melko suurenkin maaseutualueen yhteishankkeita. Rahoitettavaksi soveltuvat myös pelkät jätevesihankkeet, jos esimerkiksi puhdasvesiverkosto on rakennettu jo aiemmin.

Tarkemmat rahoitusehdot löytyvät Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen internet-sivuilta (www.ely-keskus.fi/ kaakkois-suomi).

Todennäköisesti näin hyviä rahoitusmahdollisuuksia etenkään valokuituverkkojen rakentamiseen ei tällä ohjelmakaudella enää tule, joten jos asia tuntuu ajankohtaiselta, kannattaa toimia.

Työrukkasen kynästä

Vinkkejä maaseutuhankerahan hakuun

Ulla Hoikkala tiedottaja

Kaakkois-Suomen ELY -keskus tukee maaseudun yrityksiä sekä yhteisöjen tekemää kehittämistoimintaa maaseutuohjelman rahoituksella.

Mitä sitten, jos ...?

Kyläkouluja ja kylätaloja on kunnostettu Leader-rahoitteisesti. Mieleeni nousi kysymys, mistä kaikesta paikalliset asukkaat jäisivätkään paitsi, jos Leader-rahoitusta ei olisi?

Moni tyhjäksi jäänyt kylätalo ja nuorisoseurojen talo ammottaisi edelleen tyhjyyttään ja olisi todennäköisesti jo purettu.

Aluekehittäjä: Rahallisen panostuksen lisäksi Leadertoimintaryhmät tekevät myös muuta tärkeää aluekehitystyötä, joka ei aina näy konkreettisina seininä ja rakennuksina.

Eri verkostoissa toimiminen tuo asukkaiden äänen kuuluville yhteiskunnallisessa päätöksenteossa. Yhteistyötä on myös lausuntojen antaminen kunnille ja maakuntaliitolle.

Elinkeinollinen kehittämistyö tähtää toimintaympäristön muokkaukseen niin, että se mahdollistaa yritysten toimintaedellytysten parantamisen yritystukien muodossa.

Tässäkin lehdessä on esitelty näiden tukien tuloksia.

Innostaja ja kouluttaja: Leader-toimintaryhmät myös tukevat ja opastavat joskus kädestä pitäen hanketyössä: selviytyminen byrokratian rattaissa ei aina ole helppoa.

Ei siis ole yhdentekevää EU-rahaa. Viime kädessä se hyödyttää maaseudun asukkaita ja sitä kautta meitä kaikkia.

Tämän lehden sivuilta voi lukea, mitä kaikkea Kaakkois-Suomessa on saatu aikaan Leader-rahoitteisesti.

Iitin Musiikkijuhlista luomuruokaan. Katiskoista partiolippulaivojen kunnostukseen.

Uusia yrityksiä ja innovaatioita on tehty suomalaisuuden ja suomalaisen työn eteen.

Teksti Sirpa Skippari

Yritykset voivat hakea rahoitusta investointeihin ja kehittämiseen sekä ensimmäisen työntekijän palkkaamiseen.

Yhteisöille rahoitusta voidaan myöntää yleishyödyllisiin investointeihin, maaseudun asukaita hyödyttävään koulutus- ja kehittämistoimintaan sekä elinkeinotoiminnan edistämiseen maaseudulla.

Kaakkois-Suomen ELY – keskus kannustaa sekä yrityksiä että maaseudun yhteisöjä ja kehittäjätahoja hakemaan aktiivisesti maaseuturahoitusta.

Haastattelimme ELY -keskuksen rahoituskoordinaattoria Pirjo Pöllöstä, tässä muutama vinkki häneltä maaseuturahan hakijalle.

• •

•

tai palveluja tai tukee maaseudulla asumisen ja yrittämisen edellytyksiä, oikea rahoituskanava on maaseudun hankerahoitus kirjoita paperille ideasi ja suunnitelma miten se toimeenpannaan ole yhteydessä yritysidean kanssa seudulliseen yritysneuvojaan tai ELY -keskuksen yritysasiantuntijaan kehittämishankkeessa ole yhteydessä johonkin paikalliseen kehittäjätahoon, esim. seudulliseen kehitysyhtiöön, ProAgriaan tai suoraan ELY -keskuk-

•

•

• • • • • •

sen maaseudun hankeasiantuntijaan mikäli ideasi vaikuttaa toteuttamiskelpoiselta, on edessä hakulomakkeen täyttäminen. Apua siihen saat tarvittaessa kehitysyhtiön asiantuntijalta. lähetä hakulomakkeen mukana lomakkeessa mainitut liitteet sekä kehittämishankkeissa hankesuunnitelma, josta selviää kuka tekee, mitä, miten, milloin, paljonko maksaa, ketä hyödyttää.

”Miten saan maaseutuhankerahaa” • • •

•

sinulla on olemassa yritysidea, jota haluat lähteä toteuttamaan tai haluat laajentaa tai muuten kehittää omaa yritystäsi maaseudulla haluat olla mukana kehittämässä maaseudun yritysten ja asukkaiden toimintaympäristöä tai jotain maaseudun toimialaa, esim. maa- ja metsätaloutta, bioenergiantuotantoa, elintarvikkeiden ja puun jatkojalostusta, palvelujen uudelleen järjestämistä jne. jos hankeideasi tuo maaseudulle uutta yritystoimintaa, uusia tuotteita

Mitä kaikkea hanke voisi olla?

1. Kehittää maaseutua (pakollinen) 2. Synnyttää uutta yritystoimintaa, uusia yritysverkostoja, uusia tuotteita tai palveluja 3. Edistää ammattimaista yritystoimintaa ja parantaa yritystoiminnan kilpailukykyä 4. Lisää osaamisen tasoa maatiloilla ja pienissä yrityksissä 5. Nostaa alueella tuotettujen raaka-aineiden jalostusarvoa 6. Lisää matkailuyritysten kilpailukykyä ja edistää matkailuelinkeinon kehittymistä 7. Edistää metsävarojen kestävää käyttöä ja siihen perustuvaa yrittäjyyttä 8. Parantaa tilojen elinkelpoisuutta tai luo uusia toimintamalleja tiloille 9. Tukee maaseudulla asumisen edellytyksiä 10. Edistää paikallista aktiivisuutta ja yhteistyötä

10

Uusi kotimainen lihanjalostamo Miltä kuulostaa täysin kotimainen ilmakuivattu sianliha? Sitä on syksyllä saatavilla, kun luumäkeläinen Saparokuja Oy pääsee tuotannossa vauhtiin.

Kymenlaakson ProAgria ja Kaakkois-Suomen ELY-keskus ovat olleet vahvasti mukana kätilöimässä täysin kotimaiseen tuotantoprosessiin perustuvaa yritystoimintaa. Yrittäjä Joni Niemi on tyytyväinen pitkään työrupeamaan ja eritoten lopputulos saa miehen hymyyn.

Saparokuja Oy tulee valmistamaan ilmakuivattua, alkuvaiheessa pääasiassa sian lihaa.

- Ajatus ilmakuivatusta sianlihasta syntyi yhtiökumppanini Risto Sairasen ajatuksesta vuonna 2009. Siitä lähdettiin miettimään, mitä mahdollisia väyliä pitkin asiaa viedään eteenpäin, Joni Niemi kertoo.

Mukaan tuli Kymenlaakson ProAgria ja siellä ensin Tuula Repo ja melko pian sen jälkeen Leena Hyrylä Kaakkois-Suomen ELY-keskuksesta. Molemmat saavat Niemeltä kiitosta avusta ja panostuksesta, että hanke saatiin käyntiin.

Yrittäjät eivät halunneet plagioida mitään olemassaolevia prosesseja vaan halusivat kehittää täysin oman jutun.

Sen heille suunnitteli ja toteutti Hämeenlinnan lihateollisuuden tutkimuslaitos.

Leijuntaa

Alkusuunnittelun jälkeen seurasi lyhyt leijuntavaihe.

Sitten jalat laskeutuivat maahan. Niemi ja Sairanen lähtivät kaupallistamaan tuotetta LTK:n tutkimuksiin perustuen.

Alkoi yhteistyökumppaneiden etsintä, rahoitusneuvottelut pankin ja Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen kanssa.

Oli mietittävä kuka tekee mitäkin ja missä aikataulussa.

Kesällä 2011 paletti oli kasassa ja päästiin rahoitusneuvotteluihin. Investointitukiha-

kemus meni ELY-keskukseen, kun kaikkien rahoittajien yhteinen ymmärrys ja nakemys oli saavutettu.

Saparokuja Oy ei käytä alkuvaiheessa lainkaan ulkopuolista työvoimaa. Laitos on täysin automatisoitu ja ainoastaan lihojen alkukäsittelyssä tarvitaan työntekijöitä.

Alkukäsittelyyn löytyi hyvä ja luotettava yhteistyökumppani, vantaalainen Lihatukku Harri Tamminen, joka takaa 100 prosenttisen kotimaisuusasteen, huippuraakaaineen ja kokonaisvaltaisen ketjun.

Tuotteita löytää alkusyksystä lähtien supermarketeista ja herkkukaupoista. Ja kun rajan vieressä eletään, alusta asti on vahvasti ollut mukana vientimahdollisuuksien kartoittaminen Venäjälle.

- Venäläiset arvostavat suomalaisia ruokatavaroita hyvin korkealle. Siksipä olisi hassua jättää tämä valtava mahdollisuus käyttämättä. Yhteistyökumppani Venäjän-kauppaan on jo löytynyt ja kun saamme tarvittavat sertifikaatit ja luvat kuntoon, voimme aloittaa vientitoiminnan Pietariin, Joni Niemi iloitsee.

”Jos ELY-rahoitusta ei olisi tullut, se olisi vaikuttanut aikalailla. Ellei estänyt koko hanketta niin ainakin viivästyttänyt ja hankaloittanut huomattavasti. Kyllä ELY-keskukselta saatu investointituki oli meille huomattava homma.”

Suomalaisuus kunnia-asia

Saparokuja Oy:n tuotteet ovat koko tuotantoprosessiltaan täysin suomalaisia. Hyvää Suomesta -merkki on jo plakkarissa ja yritys on liittynyt Suomalaisen Työn Liiton jäseneksi.

- Meidän toiveemme on, että tuotteemme tulevat korvaamaan vastaavat tuontituotteet.

Siksi olemme ottaneet suomalaisuuden vahvasti mukaan brändäyksessä. Suomalaisuus näkyy myös nimissä - Ilma, Kaino ja Usko.

- Joni Niemi -

Tuen myöntäjä: Kaakkois-Suomen ELY-keskus Tuen hakija ja tukimuoto: Saparokuja Oy - Investointituki Toteutusaika 2011-2012 Kustannusarvio e 978 000,00 Tukiprosentti 30 % Julkinen tuki enintään e 293 400,00 Yksityisrahoitus e 684 600.00

11

Kesäasukkaat mukaan aluekehittämiseen jo suunnitteluvaiheessa Kesällä monen kunnan asukasmäärä lisääntyy huimasti, jopa kaksinkertaistuu, kun kesäasukkaat pelmahtavat mökeilleen. Kaikkiaan Suomessa oli vuonna 2010 lähes puoli miljoonaa kesämökkiä (Tilastokeskus), joissa rapiat miljoona suomalaista vietti kesälomaa.

Teksti ja kuva Ulla Maria Hoikkala Pikanttina erikoisuutena voitaneen mainita, että Suomessa on myös kuntia, joissa kesäasuntoja on enemmän kuin ympärivuotisia asuttuja asuntoja. Esimerkiksi Kustavin alle tuhannen henkilön kunnassa, väkiluku kasvaa kesäisin yli viiteen tuhanteen (Tilastokeskus).

Kouvolasta tuli vuoden 2009 kuntaliitoksen myötä Suomen 3. suurin mökkikunta, jossa on tällä hetkellä 7500 kesäasuntoa. Ei siis ole yhdentekevää, miten kesäasukkaita kohdellaan ja mitä palveluita heille tarjotaan. He ovat merkittävä kohderyhmä niin palveluille kuin tapahtumillekin.

On siis tärkeää saada kesäasukkaat mukaan suunnittelemaan alueen kehittämistä.

Kouvola tarttui uuteen rooliinsa perustamalla vapaaajanasukastoimikunnan, joka toimii yhteistyöelimenä kaupungin ja vapaa-ajan asukkaiden välillä ja antaa heille mahdollisuuden osallistua päätöksentekoon. Toimikunnan tusinasta jäsenestä kolme on kaupungin edustajia.

Tulevaisuus mielessä toimikunta tilasi Ruralia-instituu-

taryhmien yhteystiedot löytyvät tästä lehdestä sivulta sivulta 13.

Itsekin aktiivisena kyläihmisenä ja jo työnsä puolesta Mikkola on tottunut asioimaan kesäasukkaiden kanssa.

Hän kantaa huolta palveluiden siirtymisestä yhä kauemmas ja toivoo rohkeutta myös yrittäjiltä kehittää uudenlaisia toimintakonsepteja. Yhtenä vaihtoehtona Mikkola nostaa esiin esimerkiksi monitoimiauton, josta voi saada ympäri vuoden tarvitsemansa pankki-, posti- ja kauppapalvelut.

Toisaalta Mikkola ymmärtää myös yrittäjien huolet, kun kyläkaupoista haetaan se unohtunut maitolitra tai hiiva.

tilta tutkimuksen kesäasukkaiden mielipiteistä, toiveista ja tarpeista. Kyseessä lienee ensimmäinen alueella tehty varsinainen tutkimus ja kysely kesäasukkaiden tilanteesta.

Tutkimuksen tulokset valmistunevat vielä kevään aikana.

Kouvolan maaseutuasiamies Tapani Mikkola näkee toimikunnan roolin merkittävänä kanavana kaupungin vakituisten ja vapaa-ajan asukkaiden välisen vuorovaikutuksen lisäämisessä. Mikkola toivookin, että mökkiläiset rohkeasti ottavat yhteyttä toimikunnan jäseniin ongelmiensa ja kysymystensä kanssa.

Yhteystiedot löytyvät netistä www.kouvola.fi

Ne eivät talven yli kanna.

Kun tietoliikenneyhteydet paranevat ja laajakaistan välityksellä voidaan työtehtäviä hoitaa ajasta ja paikasta riippumatta, kesäasukkaiden rooli kuntien vakituisina asukkaina saa entistä merkittävämmän aseman.

Kun lisäksi palvelut siirtyvät yhä enemmän verkkoon, toimivien yhteyksien merkitys kasvaa. Tapani Mikkola toivookin erityistä aktiivisuutta valokuituverkkoon liittymisen suhteen.

- Mitä enemmän on halukkaita liittymään, sen varmemmin valokuitu tulee kyliin, Mikkola muistuttaa.

Suunnitteluvaiheessa mukaan

Parhaillaan on käynnissä EU:n uuden ohjelmakauden suunnittelu. Paikalliset Leader-toimintaryhmät pohtivat maaseudun kehittämisideoita. Tärkeänä kohderyhmänä nähdään vapaa-ajan asukkaat ja heidän mukanaoloaan toivotaan kehittämistyöhön.

Kaakkois-Suomen toimin-

Kun kaikki maaseudun kiinteistöt ovat valokuituverkon piirissä, kiinteistöt pysyvät asuttuina ja elinvoimaisuus säilyy.

Esa Vigren, Kymijoen Kyläkuitu ry, puheenjohtaja

12

Kyläsuunnittelun monet kasvot Kylät ovat harjoittaneet kyläsuunnittelun nimellä kulkevaa toimintaa vaihtelevalla innolla viime vuosina.

Kyläsuunnitteluun on olemassa lukuisia erilaisia ohjeita ja malleja. Suunnittelun kaipaamia perustietoja kerätään kyselyillä, kyläilloissa, jne.

Kylien tarpeet ja tilanteet ovat erilaisia. Kyläsuunnitteluun on mahdollista saada opastusta ja apua esimerkiksi Leader-yhdistyksistä tai erilaisten hankkeiden kautta.

Useasti silloin, kun kylälle on tulossa joku merkittävä kehittämishanke (kaavoitusta, vesi- tai jätevesihuollon kehittämistä), tai joku asia koetaan suurena uhkana kylälle (esim. koulun lakkauttaminen) tai on joku muu huomattava muutostilanne tulossa, koetaan kyläsuunnitelman laatiminen mielekkääksi.

Kyläsuunnitelman toivotaan usein myös helpottavan rahoituksen saantia kylän hankkeisiin.

Kyläsuunnitelma on muistilista

Länsi-Saimaan kehittämisyhdistyksen alueella on kyliä patisteltu kyläsuunnitelmien tekoon ja päivittämiseen parin viime vuoden aikana. Paikallisilta asukkailta halutaan saa-

da näkemyksiä kylien kehittämistarpeista kyläsuunnitelmia ja samalla myös uuden ohjelmakauden kehittämisuunnitelmia varten.

Alueella on sekä ripeästi kasvavia taajamien läheisyydessä olevia kyliä, että syvemmän maaseudun kyliä ja kaikilla on omat erityispiirteensä.

Esimerkeiksi voisi ottaa vaikkapa Taipalsaarelta Vehkataipaleen kylän sekä alueen pohjoisosasta Suomenniemen.

Vehkataipale on kasvava kylä Lappeenrannan tuntumassa. Kylälle on tehty suunnitelma 2009 ja nyt sitä päivitettiin yhden illan tuumatalkoissa. Alueen olosuhteissa ei ole tapahtunut juuri muutoksia, tärkeitä ovat edelleen tieasiat ja koulun kehittäminen, asukkaita kun tulee pikkuhiljaa lisää. Myös tietoliikenneyhteydet vaativat huomiota.

Monissa suurissa kysymyksissä kyläyhdistys toimii ”unilukkarin” ja yhteistyökumppanin roolissa, yksin se ei mahda asioille mitään. Se nostaa esille kyläläisten mielestä merkittäviä puutteita ja parannusehdotuksia ja tiedottaa niistä eteenpäin.

Itsenäisesti kylä järjestää vuosittain useita tapahtumia ja pienempiä talkooprojekteja. Näin kyläsuunnitelma on muistilista näistä tärkeistä esillä pidettävistä asioista sekä osittain oma toimintasuunnitelma lähiajoille.

Toinen esimerkki on Suomenniemi. Kunnan alueelle on joitakin vuosia sitten laadittu kyläsuunnitelma, joka kattaa osan kunnan alueesta.

Nyt on tekeillä koko kunnan alueen kattava yhteinen kyläsuunnitelma.

Yhdellä kyläsuunnitelmalla pyritään pitämään koko alue kehittämisehdotuksineen ja –hankkeineen esillä. Suomenniemellä on kasattu kehittämisideoita kyläsuunnitelmaan sekä kyläilloissa että alueella

järjestetyn kyläkyselyn avulla.

Aineistoa saadaan myös aiemmissa hankkeissa kerätyistä materiaaleista.

Haasteelliseksi suunnitelman laatimisen tekee alueen laajuus ja meneillään oleva muutosprosessi. Kyläsuunnitelma tulee olemaan Mikkelin kaupungin Suomenniemi-nimisen kaupunginosan muistilista ja työlista tulevaisuudessa. Sijaintinsa ja muiden ominaisuuksiensa takia Suomenniemi saattaa jatkossa muodostaa merkittävän lisän mm.

Mikkelin seudun matkailuun, mikä korostaa suunnitelman merkitystä.

Pekka Wallén hankevetäjä

Tuen hakija: Länsi-Saimaan kehittämisyhdistys ry Tukimuoto: Yleishyödyllinen kehittämishanke - Kyläsuunnitelmat käyttöön - Onni muuttaa Länsi-Saimaalle Toteutusaika 2011-2012 Tukiprosentti 90 % Leader-rahoitus enintään e 97 200,00 Yksityisrahoitus e 4 800,00, talkootyö e 6 000,00 Kokonaisrahoitus e 108 000,00

Mielessä kyläsuunnitelma, hankerahan tai yritystuen hakeminen?

Ota yhteys oman alueesi Leader-toimintaryhmään.

Etelä-Karjalan Kärki-Leader ry

Imatran kaupungin maaseutualueet, Parikkala, Rautjärvi, Ruokolahti

Rantatie 16 59310 SÄRKISALMI Puh. 050 5969 489 Fax. 05 483601 Sähköposti: karki.leader@co.inet.fi http://kylat.ekarjala.fi/karkileader/

Kehittämisyhdistys SEPRA ry

Pohjois-Kymen Kasvu ry

Kouvolan maaseutualueet ja Iitti (poislukien entinen Anjalankoski)

Hamina - Kotka - Miehikkälä - Pyhtää - Loviisa - Virolahti sekä Kouvolassa entisen Anjalankosken alue

Kyminasemantie 10 A 2 45610 Koria Puh. (05) 322 0042 Faksi (05) 322 0442 toimisto@pohjois-kymenkasvu.fi www.pohjois-kymenkasvu.fi

Helsingintie 1 A (B-porras), 49460 HAMINA Puhelin: (05) 230 4514 Sähköposti: toimisto@seprat.net http://www.seprat.net

13

Länsi-Saimaan kehittämisyhdistys ry Lappeenrannan kaupungin maaseutualueet sekä Lemin, Luumäen, Savitaipaleen, Suomenniemen ja Taipalsaaren kunnat

Viljelytalo 2. krs Raatimiehenkatu 17 C 15 53100 LAPPEENRANTA Puh. 040 734 3053 Sähköposti: toimisto@lansi-saimaa.eu http://www.lansi-saimaa.eu/

Asiantuntijapuheenvuoro.

Lähiruoka on paikallisruokaa Lähiruoka on yksi vahvasti ruokasektorilla vaikuttavista trendeistä, joka kiinnostaa sekä kuluttajia että ammattilaisostajia.

MMM:n lähiruokatilaisuudessa aidoksi munamieheksi tituleerattu Ari Puuri, Puurin Kanalan yrittäjä, toi kymeenlaaksolaista lähiruokaosaamista näyttävästi esille.

Teksti Leena Hyrylä, Kaakkois-Suomen ELY-keskus Kuva Pekka Väisänen, MMM

Lähiruualle on kaivattu yhteistä määrittelyä. Maaliskuun alussa julkaistun Maa- ja metsätalousministeriön tilaaman lähiruokaselvityksen ehdottaman lyhyen määrityksen mukaan ”lähiruoka on paikallisruokaa”.

Pitemmän määrityksen mukaan lähiruoka on ruoantuotantoa ja –kulutusta. Se käyttää oman alueensa raakaaineita ja tuotantopanoksia edistäen oman alueensa taloutta, työllisyyttä ja ruokakulttuuria.

Määritelmät pohjautuvat sekä kuluttajien näkemyksiin että lainsäädäntöön. Selvityksen mukaan lähiruokasektorin pullonkaulana on kuluttajien kysynnän ja eri toimitusketjujen tarjonnan kohtaamattomuus.

Lähiruuan saatavuus on kuitenkin parantunut. Erilaisia lähiruokamyymälöitä on perustettu, ruokapiirejä muodostettu ja lähi- ja luomuruokaan erikoistuneita nettiportaaleja on syntynyt. Paikallisten tuotteiden saatavuutta on tuettu monilla eri kehittämistoimilla niin alueellisesti kuin valtakunnallisestikin.

Tietoa lähiruokatarjonnasta

Eri puolella Suomea sijaitsevista elintarvikealan pienyrittäjistä voi hakea lisätietoa

www.aitojamakuja.fi –sivustolta. Sieltä löytyy yli 1500 lähiruokayrityksen tiedot ja sivusto palvelee kuluttajia, yrittäjiä sekä ammattikeittiöitä.

Ruoka-Suomi –teemaryhmä on koonnut lähiruokaa myyvistä kaupoista listauksen www.ruokasuomi.fi > ajankohtaista -sivustolle.

Päivittäistavarakauppa haluaa lisätä lähi- ja luomutuotteiden tarjontaa, koska kuluttajat haluavat nauttia paikallisia erikoisuuksia ja ruokakulttuurimme rikkauksia. Lähiruuan osuuden päivittäistavarakaupassa arvioidaan olevan noin 8 prosenttia.

Nielsenin Kuluttajapaneelin mukaan luomumarkkinoiden arvo kasvoi viime vuonna noin 46 prosenttia. Luomutuotteiden osuus kaikkien ostojen arvosta nousi 1,2 prosentista 1,7 prosenttiin.

Monissa tuoteryhmissä kaivataan kuitenkin lisää luomu- ja lähiruokatuotetarjontaa.

Elintarvikealan mikroyritysten valmentaminen päivittäistavarakaupan yhteistyökumppaneina –hankkeessa tuotettu tuotekortti on osin uudistunut. Sekä suomen- että ruotsinkielinen kortti löytyy www.ruokasuomi.fi – sivustolta oppaat ja ohjeet kohdasta.

Tuotekortti on työväline, kun elintarvikeyritys ja kauppa aloittavat neuvottelun lähi-

tuotteen ottamisesta kaupan valikoimiin.

Ruokaa omasta maasta kuluttajalähtöisesti

kävijöistä ostaa elintarvikkeita maastamme. Varsinkin kala ja erilaiset jalostetut tuotteet kiinnostavat ostajia.

Noin 80 prosenttia venäläisistä matkailijoista tulee Suomeen Kaakkois-Suomen kautta. Tämä tarjoaa kaakkoissuomalaisille yrittäjille monia liiketoimintamahdollisuuksia.

Ruokaan liittyvät visiot ja strategiat perustuvat kuluttajalähtöisyyteen sekä yhteiseen tahtotilaan tehdä ruoka-alasta kasvuala. Vastakkainasettelua teollisten valmistajien ja pienten valmistajien välille ei Maaseutuohjelman tarvita.

Suomessa syötävästä ruuas- toteutusta a la Carte ta noin 80 prosenttia on maas- Kaakkois-Suomi samme valmistettua ja elinKaakkois-Suomen maaseutarviketeollisuutemme tarvittuohjelman yksi painopiste see kotimaisia raaka-aineita. on ruokaketjun kehittäminen Eri kehittämistoimissa näköja lähiruoka. Samalla etsitään kulma onkin yhä enemmän uusia liiketoimintamahdollikoko ruokajärjestelmän kehitsuuksia muun tämisessä. muassa matRuokailusta tai ”Lähiruokasektorin ka-alan hyvinvoinkasvun pullonkaulana on nista. nähdään Kaakkoiskuluttajien kysynnän tulevan Suomen ELYja eri toimitusketjujen tuonnin keskus on tarjonnan torjumisesrahoittanut ta, viennin kohtaamattomuus. ” monia ruokavauhditketjun kehittamisesta, tämiseen sekä -Lähiruokaselvitysyritysten yrittäjyyteen etabloiliittyviä hanktumisista keita. Niistä uusille markkinoille, erikoisparhaimman hyödyn saa osaltuvien pk-yritysten kasvusta, listumalla. ruuan jalostusarvon noususta Maaseutuohjelman rahoisekä luomu- ja lähiruuasta. tuksesta 40 % on suunniteltu Venäläisten ostomatkailu kohdistettavan alueen yrityson kasvussa ja näkyy etenkin ten investointi- tai kehittämisrajaseuduilla. Vaatteiden lihankkeisiin. Rahoitusta voivat säksi noin kolme neljäsosaa hakea myös yritystoimintaa 14

Särvintä pöytään ja lähiruokaa kaupaksi Kotimainen lähiruoka tuntuu ja maistuu hyvältä tänä päivänä ja kysyntääkin olisi. Mutta miten sitä saataisiin matkailu- ja ruokapalveluyrityksiin ja kuluttajille entistä paremmin? Tätä asiaa selvitettiin Pro Agria EteläKarjalan kahdessa hankkeessa.

”Kuluttajat haluavat nauttia paikallisia erikoisuuksia ja ruokakulttuurimme rikkauksia.”

suunnittelevat erilaisiin asiantuntijatyönä tehtäviin toimintamahdollisuuksien selvittämisiin. Niin yrityshankkeita kuin yleisiä toimialan kehittämishankkeita voi hakea jatkuvasti.

Nykyistä EU:n ohjelmakautta on lähes kaksi vuotta jäljellä ja hankkeita voidaan toteuttaa vuoden 2014 loppuun asti. Kaakkois-Suomessa yli 30 elintarvikealan hanketta on jo nyt tuottanut hyviä tuloksia, mutta kehittämistyö jatkuu.

Osaamisen vahvistamista toteutetaan koulutushankkeilla, joita ovat esim. KaakkoisSuomen Sikatalouden kehittäminen sekä koulutushanke JALO, joka palvelee elintarvikkeiden jalostajiksi aikovia tai jo alalla toimivia yrittäjiä.

Elintarvikeala on merkittävä työllistäjä ja mahdollisuus myös nuorille työllistää itsensä.

Lähiruoan tunnettavuutta ja saatavuutta edistää mm. Lähiruuan ystävien hallinnoima Löydä läheltä –info .

Lisätietoja: Leena Hyrylä puhelin 040 574 6220 leena.hyryla@ely-keskus.fi

Teksti Veijo Tervonen Kuva Sanna Lento-Kemppi

Särvintä pöytään -hanke päättyy kesäkuussa. Sen kohderyhmänä ovat olleet EteläKarjalan ja Kymenlaakson ruokapalveluyritykset sekä maaseutumatkailuyritykset.

Koulutushankkeen tavoitteena on ollut innostaa yrittäjiä hyödyntämään paikallisuutta ja suomalaista ruokakulttuuria liikeidean terävöittämisessä.

Koulutuksiin on osallistunut kahden maakunnan alueelta kaikkiaan 156 yrittäjää. Mallia käytiin ottamassa opintomatkoilla Pohjois-Karjalasta, Savosta, Hämeestä ja Italiasta saakka.

Hankkeen aikana on pyritty kehittämään ruokamatkailutuotteita, jotka synnyttäisivät matkailijoille makumuistoja nimenomaan tältä alueelta. Hyvään vauhtiin on päästykin, mutta ehkä ei aivan maaliin asti vielä, toiminnanjohtaja, hankevetäjä Sanna Lento-Kemppi luonnehtii.

Jatkoa on jo valmisteilla.

Opintomatkalla Pohjois-Karjalassa (teemana ”Malleja Karelia ala carte verkostosta”) nähtiin karjalaisia piirakoita monenmoisia. Kuvassa Karjalantalon pinaattivatruskoita ja paikallisen piirakkataitajan karjalanpiirakoita. Veivät kielen mennessään...

Lento-Kempin mukaan näyttää siltä, että markkinoita lähiruokaan erikoistuneelle kaupalle olisi.

- Keskeinen tekijä olisi sopivan kauppiasyrittäjän löyty-

Lähiruokatori Etelä-Karjalaan?

minen. Kaikki tuottajat eivät suinkaan ole valmiita ryhtymään kauppiaiksi. Tietysti myös sijainti on tärkeä, LentoKemppi sanoo.

Tuen myöntäjä: Kaakkois-Suomen ELY-keskus Tuen hakija, hankkeen nimi ja tukimuoto: ProAgria Etelä-Karjala - Lähiruokaa kaupaksi - Elinkeinojen kehittämishanke Toteutusaika 2010-2012 Kustannusarvio e 33 000 Tukiprosentti 100 % Julkinen tuki enintään e 33 000

”Lähiruokaa kaupaksi” -selvityshanke on myös loppusuoralla. Se pitää sisällään lähiruokayritysten markkina- ja kilpailutilanteen selvityksen Etelä-Karjalan alueella.

Selvitykseen liittyi myös kuluttajakysely, jonka avulla pyrittiin saamaan lista tuotevalikoiman rakentamiseksi lähiruokaa myyvälle kaupalle.

- Meillä Etelä-Karjalassa ei ole varsinaista lähiruokaan keskittynyttä kauppaa. Ihmiset hakevat näitä tuotteita marketeista ja jonkin verran suoraan tiloilta, Sanna LentoKemppi toteaa.

Tuen myöntäjä: Kaakkois-Suomen ELY-keskus Tuen hakija, hankkeen nimi ja tukimuoto: ProAgria Etelä-Karjala ry ja osatoteuttajana ProAgria Kymenlaakso ry - Särvintä pöytään, teoista tarinoiksi - Koulutushanke Toteutusaika 2008-2012 Kustannusarvio e 192 700 Tukiprosentti 90 % Julkinen tuki enintään e 173 430 Yksityisrahoitus e 19 270

15

Torit ovat myös olleet tärkeitä kohtauspaikkoja, joissa on vietetty aikaa, tavattu tuttavia, seurusteltu, parannettu maailmaa. Toreilla ja turuilla on valittu kansanedustajia tai pudotettu heitä.

Lappeenrannan Kaupunkikeskusta – LAKES ry haluaa herättää Lappeenrannan torin uuteen kukoistukseen. Lakesin toiminnanjohtaja Johanna Ruotsin mukaan elävä tori on tärkeä markkinointikanava maaseudun yrittäjille ja oleellinen osa matkailun kannalta.

Maaseutu- ja kaupunkialueiden yhteistyöverkostot 2010-2012 -hankkeen näkyvin osa ovat olleet Lappeenrannan Kauppatorille suunnitellut ohjelmalliset teemapäivät kerran kuukaudessa vuodenaikojen ja satokauden mukaan.

Tapahtumiin on kutsuttu mukaan lähiruoan tuottajia sekä käsityö- ja muita pk-yrittäjiä. Näin on pyritty lisäämään ja monipuolistamaan Kauppatorin tarjontaa ja täten myös saamaan lisää asiakkaita torille.

Torielämä nousuun Torikauppa on aina ollut osa suomalaista yrittäjyyttä. Torilla on käyty kauppaa hevosilla, lehmillä, lampailla, viljalla ja käsitöillä. Naiset ovat tässä yrittäjyyden muodossa olleet tasavertaisia miesten kanssa. toiminnanjohtaja Johanna Ruotsi Lappeenrannan Kaupunkikeskusta LAKES ry Teemapäivinä on järjestetty myös muuta toriyleisöä kiinnostavaa ohjelmaa kuten erilaisia musiikki- ja tanssiesityksiä, tuote-esittelyjä ja neuvontaa sekä kuntaesittelyjä.

Torilla kävijät ovat päässeet tutustumaan maaseudun eläimiin maatiaiskanoista vuohiin ja hevosiin.

Teemapäivinä torimyyjiä on ollut 5-16 myyjää enemmän normaaliin vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Johanna Ruotsi iloitsee siitä, että myös vakituisten torimyyjien myynti on ollut huomattavasti parempaa. Tapahtumat ovat tuoneet torille uusia asiakkaita ja myös kauppahalli on ”löydetty” uudelleen. Tältä

osin hankkeen asettamat tavoitteet on saavutettu erinomaisesti.

Teemapäiviä ovat olleet normaalien kausituotteien lisäksi mm. Lähiruoka ja luomu, piha ja parveke, pääsiäi-

nen ja ravihevoset sekä laskiaisrieha. Viimeinen teemapäivä ”Kesän avaus” järjestetään 26.5.2012 - Hankkeen tavoitteena on, että Lappeenrannan toriyhdistys jatkaa teemapäivien järjestämistä hankkeesta saatujen positiivisten kokemusten perusteella, toteaa toiminnanjohtaja Johanna Ruotsi.

Hankkeen puitteissa LAKESin kanssa yhteistyötä ovat tehneet Lappeenrannan kaupunki, Lappeenrannan toriyhdistys ja Pro-Agria Etelä-Karjala ry/Etelä-Karjalan maa- ja kotitalousnaisten piirikeskus.

Tuen myöntäjä: Länsi-Saimaan kehittämisyhdistys ry Tuen hakija, hankkeen nimi ja tukimuoto: Lappeenrannan kaupunkikeskusta LAKES ry - Maaseutu- ja kaupunkialueiden yhteistyöverkostot 2010-2012 - elinkeinojen kehittämishanke Toteutusaika 2010-2012 Kustannusarvio e 161 372,00 Tukiprosentti 80 % Leader-rahoitus enintään e 129 097,60 Yksityisrahoitus e 32 274,40 16

Saako kansallispuku siivet?

Eteläisessä Kymenlaaksossa on käynnissä PISTOS - pahennustako perinteeseen käsityö- ja kulttuurinedistämishanke, joka on pääasiassa nuorille suunnattu. Perinteitä tuodaan nykypäivään aivan uudella tavalla.

Kansallispuku on aina mielletty arvokkaana ja jopa pyhänä vaatekappaleena, jonka kanssa ei sovi leikitellä. Haminassa on käynnissä hanke, joka tekee juuri sitä - leikittelee. Mutta hyvällä tavalla, vakuuttaa käsityöneuvoja Tiija Malmi Haminan Käsityökeskuksesta.

- Emme käsittele kansallispukua perinteisellä tavalla, vaan sitä muokataan nykypäivään sopivaksi. Esimerkiksi vyö tai liivi ovat sellaisenaan käyttökelpoisia, mutta luomme uudenlaisia tapoja käyttää niitä.

Teksti Ulla Maria Hoikkala Kuvat Pistos-hanke

Kaikki hankkeessa käytettävä materiaali on käytettyä eikä mitään käyttökelpoista pilkota eikä silputa. Malmi pohtii, että kansallispuku itsessään on aivan liian kallis ja arvokas vaatekappale roikkumaan käyttämättömänä kaapissa. Hän näkee mieluusti erilaisia tapoja hyödyntää asua.

Folklore on taas tekemässä paluuta pintamuodin joukkoon. Tämä helpottaa PISTOS -hankkeen työtä perinteiden säilyttämisessä, sillä kaapeista kaivetaan vanhaa ja mietitään, mitä siitä saisi.

sipä ei kietaista vyötä vaikka olalle tai käyttää sitä kuin avainvitjaa.

- Nuoret ovat arkoja osallistumaan yksin tällaisiin työpajoihin. Jos mukaan saadaan kavereita, joukko on kasassa ja voi syntyä vaikka mitä, Tiija Malmi toteaa. Pienemmät lapset ovat avoimempia ajatukselle. Kun lainaksi saatiin pieni kansallispuku, tuli melkein käsirysy kuka sai pukea sen päällensä.

Yhteistyötä tehdään muun muassa Etelä-Kymenlaakson Ammattiopiston kanssa. Alaa opiskelevat tekevät mielellään tietokonekangaspuilla leveitä kankaita, joista tehdään vaatekappaleita.

Ronkataan ja pistellään

Luukkupöksyt ovat varmaankin tulevan kesän hittiartikkeli ja muodin ykkösjuttu.

Pistos on kokeilunhaluinen hanke. Kaikessa mitä tehdään on kuitenkin aina kansallispuku mallina tavalla tai toisella. Perusajatus on käyttää olemassaolevaa ja tehdä siitä jotain ihan uutta.

Esimerkkinä Tiija Malmi mainitsee huivit ja vyöt. Esimerkiksi Seiskarin miehen kansallispuvun luukkuhousuista on tullut hittiartikkeli. Niitä käytetään sellaisenaan tai uudistettuna.

Pistos on perinteiden pelastaja.

Kymenlaaksolainen ronkkaus eli rihmaompelu (oikeassa yläkulmassa) elää taas lapasissa tai sukissa. Toisena esimerkkinä voidaan ottaa helavyö, jota ei aina tarvitse ripustaa vyötärölle tai lantiolle. Mik-

Näyttelyitä ja muotinäytöksiä

Pistos -hanke on osallistunut vajaan vuoden toimintansa aikana jo muun muassa muotinäytökseen. PISTOSTA pyydettiin esiintymään Joensuun

kansallispukunäyttelyn avajaisiin. Poikkitieteellinen esitys oli menestys ja pyyntöjä on sen jälkeen tullut muualtakin.

Suunnitteilla on monenlaisia asioita, mutta niistä ei Tiija Malmi uskalla vielä mitään sanoa. Paitsi pieni PISTOSnäyttely, jota on tarkoitus kierrättää Kaakonkulmalla kevään aikana.

Sekä Tiija Malmi että hankkeen toinen vetäjä Raili Airikka-Haapaniemi toivovat, että sana hankkeesta kiirii suusta suuhun nuorison keskuudessa. He puhkuvat intoa olla mukana luomassa jotain uutta ja erilaisesta kuitenkin perinteen ja arvokkuuden säilyttäen.

Pistos-hanke sai Finnairilta huomattavana lahjoituksena vanhoja lentoemäntien virkaasuja. Niitä on nyt katseltu ja käännelty ajatuksena, saako kansallispuku niiden avulla siivet?

Jäämme mielenkiinnolla odottamaan.

Tuen myöntäjä: Kehittämisyhdistys Sepra ry Tuen hakija, hankkeen nimi ja tukimuoto: Taito Kymenlaakso ry - PISTOS - pahennustako perinteeseen - yleishyödyllinen kehittämishanke Toteutusaika: 2012-2014 Kustannusarvio e 136 779,00 Tukiprosentti % 90 Leader-rahoitus enintään e 123 101,00 Yksityisrahoitus e 13 678,00 (talkootyötä 10 250,00 e) 17

Tällä kauppa-autolla on vain yksi pysäkki Puolitoista vuotta sitten miehensä kotitilalle Ruokolahden Äitsaareen muuttanut Anu Narinen huomasi pian, että heillä on käsissään monen mahdollisuuden paikka.

Maaseuturakkaus ja työkokemus löivät kättä ja Anun Juhlapalvelu ja Maaseutukauppa saivat alkunsa.

kysymysmerkki. Avuksi Anu suunnittelee yhtä osa-aikaista työntekijää.

Juhlapalvelu keskittyy omaan kotaan, kunhan se valmistuu. Isompia tilaisuuksia toki voidaan hoitaa muuallekin.

Erikoiskakkuja korkojen kera

Imatran Kylpylässä yhdessä miehensä kanssa työskennellyt Anu päätti ryhtyä yrittäjäksi ja kehittää yritystoiminnan tukikohdan omaan pihapiiriin.

Aikaisemmin vapaa-ajan paikkana pidetyn maalaistalon pihapiiriä on kehitetty siihen suuntaan, että vieraiden kiinnostus on jo herännyt.

Miniatyyrihevoset ovat yksi valtti ja lisää on tulossa.

- Kyyttösonni ja kaksi ranskalaista luppakorvakania, mutta sitten ei enää hirveästi erilaisia eläimiä, Anu naurahtaa.

Äitsaaressa on potentiaalia

Jo viime kesänä Anu havaitsi, että kysyntää on. Erilaiset ruokatapahtumat ja Äitsaarikierrokset vetivät noin 500 kävijää.

- Täällä on paljon mökkiläisiä, niin suomalaisia kuin ulkomaalaisia, noita itänaapureita ja kauempaakin. Eläimet kiinnostavat lapsia ja lapsiperheitä, Anu on pannut merkille.

Kylällä olevaa seurojentaloa

Anun rautaisella ammattitaidolla syntyvät niin juhlavat ateriat kuin erikoiskakut, sokerikoristeet tai voiasetelmat.

Kauniit ja rohkeat –sarjan Sally ja Eric näköispatsaaseen upposi voita peräti viisi kiloa!

ja sen yhteydessä olevaa kotaa on käytetty tähän saakka, nyt on investointihankkeen myötä oma kota pihapiiriin työlistalla. Se valmistunee koivikkoon viimeistään ensi syksynä.

Vauhti olisi ollut kovempikin, mutta paperisota on ottanut aikansa. Välillä tuskastuttanutkin, mutta joulukuussa tuli viimein päätös investointiavustuksesta.

- Onhan se ihan merkittävä juttu ja nopeuttaa kokonaisuuden toteutumista, yrittäjä tuumaa.

- Sitten jos lähdetään muihin tiloihin juhlia järjestämään, periaatteeni on, että ruoka tehdään paikan päällä.

Jos mennään metsään, otetaan paellapannut mukaan, Anu sanoo.

Ammattitaidosta näytteenä Catering mestaruus 2007.

Erikoiskakut ovat myös tulleet repertuaariin. Niitä on väännetty mm. MTV3:n Korkojen kera –ohjelmaan.

- Olivat Lappeenrannassa kuvaamassa haastekisaa tuohon ohjelmaan ja tuttu soitti, että pitäisi tehdä palkintokakku, Anu kertoo. Syntyihän ne, vartalo- sekä kenkäkakku.

Teksti Veijo Tervonen Ylh.oik. Anu Narinen työskentelee ainakin vielä hiljaisina talvikuukausina vieraalla, mutta viikonloput ja kesäkausi pitävät kiireisenä omassa juhlapalvelussa ja tulevassa maaseutukaupassa.

(Kuva Veijo Tervonen) Ylh.vas. Maaseutukauppa rakentuu maalaistalon pihapiirissä odottavaan kauppaautoon. (Kuva Veijo Tervonen)

Kauppa-auto pihassa

Kun yritysidea kirkastui, melkein heti löytyi nettisurfailun tuloksena Kuopiosta sopiva kauppa-auto. Vaikka auto oli ajokuntoinen, Anun Maaseutukauppa ei yllätykseksi kulje pihasta mihinkään! Tänne kauppa-autoon tullaan asioimaan Narisen pihaan.

Kaupan eteen tulee pikku ulkokahvio, jossa voi hörpätä sumpit kauppa-asioinnin lomassa. Ja lapset voivat ihailla eläimiä aitauksessa.

Kaupan avautuminen tulevana kesänä on vielä hiukan

Vas. Kenkäkakku valmistui Korkojen kera –ohjelmaan.

(Kuva Anu Narinen)

Tuen myöntäjä: Etelä-Karjalan Kärki-Leader ry Tuen hakija ja tukimuoto: Anu Narinen - Maaseutukaupan perustaminen - Yrityksen investointihanke Toteutusaika 2011-2013 Kustannusarvio e 18 615,00 Tukiprosentti 35 % Leader-rahoitus enintään e 6 515,25 Yksityisrahoitus e 12 099,75 Kokonaisrahoitus e 18 615,00

18

Kotimaisen katiskan pelastajat Kotimaisen klassikkokatiskan tuotanto uhkasi loppua parisen vuotta sitten yrittäjän kuolemantapauksen vuoksi. Katiskoita oli valmistettu Lappeenrannan Korkea-aholla jo yli 30 vuotta.

”Tarve ulkopuoliselle työntekijälle oli, mutta palkkaaminen ilman tukea olisi ollut liian suuri riski.”

Teksti ja kuva Veijo Tervonen

Markku Kivistö

Korkea-ahossa, talvisaikaan maanviljelijät tulivat tekemään hänelle katiskoita, kun oli aikaa, Kivistö tietää.

FishNetin tavoitteena on nyt nostaa myyntivolyymit kotimaassa takavuosien tasolle sekä suunnata markkinointia myös muihin Pohjoismaihin.

Tuotekehitystä

Klassikkokatiskan malli pysyy samana tuttuna. Uuden yrittäjät ovat kuitenkin kehittäneet jo tuotetta myytävämmäksi pakkaamalla sen ”pizzalaatikkoon”. Katiskaverkon langan päät eivät pistele ja kuljettaminen on asiakasystävällistä.

Valmistuksessa on otettu käyttöön puoliautomaattinen linja, jossa on 5-7 työpistettä.

Vuosituhannen alussa tuotantomäärät olivat noin 30 000 katiskaa vuodessa, kun markkinat vetivät 50 000. Volyymin nosto ei onnistu Kivistön mukaan yhdellä linjalla, joten käyttöön on tarkoitus ottaa myös toinen tuotantolinja.

Työntekijätarpeeksi yrittäjät arvioivat viisi työntekijää.

Uudet mallit ovat myös

Työnjohtaja Markku Pyyhtiä (vas.) ja yrittäjät Markku Kivistö ja Vesa Päivärinta luottavat kotimaisen klassikokatiskan maineeseen ja taistelevat laadulla halpatuontia vastaan.

Uudet yrittäjät ovat puhaltaneet klassikon uuteen nousuun ja markkinoiden valloitus takaisin perinteiselle kotimaiselle katiskalle on hyvässä alussa.

Lappeenrantalaiset Markku Kivistö ja Vesa Päivärinta perustivat yrityksen jatkamaan FishNet-katiskoiden tuotantoa lyhyen katkoksen jälkeen. Kotimaisen klassikon markkinaosuus oli ollut 60 prosenttia ja menekkiä oli myös Ruotsiin.

- Nyt markkinoille on tullut halpaa kopiota Kiinasta ja Venäjältä. Materiaali on niissä kuitenkin paljon heppoisempaa kuin tässä kotimaisessa, Markku Kivistö toteaa.

FishNet Oy sai viime vuonna käynnistystukea ensimmäisen työntekijän palkkaamiseen ja syyskuun alussa

palkattiinkin Markku Pyyhtiä työnjohtajaksi. Hänellä on vankka kokemus, sillä hän on toiminut samoissa tehtävissä myös edellisen yrittäjän palveluksessa.

- Käynnistystuen saaminen oli ihan välttämätöntä, muuten emme olisi uskaltaneet palkata työntekijää tässä vaiheessa. Tarve oli, mutta palkkaaminen ilman avustusta olisi ollut liian suuri riski, Kivistö arvioi.

Maaseutuyritys

mietinnässä ja kaksinieluinen katiska on jo tuotannossa.

Kuuttiystävällinen

Yrittäjät kehuvat estotta omaa tuotetaan, niin kuin tietysti pitääkin. Saimaan rannoilla kun ollaan, myös kuuttikysymys nousee esille.

- Klassikkokatiskan nielu on sellainen, että kuutti ei sinne mene. Tähän hankkeeseen liittyy myös katiskan hyväksyttäminen ministeriössä sellaiseksi, jota voidaan virallisestikin suositella kalastusvälineeksi kuuttialueella. Katiska on mahdollista varustaa vielä erikseen kuuttiraudoilla, Kivistö selvittää.

Pakkauslaatikossa katiska tulee kokoamisohjeineen ja tukilangat toiseen puoleen valmiiksi kiinnitettynä. Tarkoitus on myös saada eri puolille maata kokoamispisteitä, joista jälleenmyyjät voisivat noutaa myymäläänsä valmiiksi koottuja katiskoita.

- Yksinieluisen katiskan paino on vain 2,6 kiloa, joten se on hyvin perheystävällinen kalastusväline, sen jaksaa nainenkin nostaa, FishNetin miehet kehaisevat.

Tuen myöntäjä: Länsi-Saimaan kehittämisyhdistys ry

FishNet-katiskan juuret ovat maaseudulla ja samaa linjaa jatketaan, vaikka varastotilat tällä hetkellä sijaitsevat kaupungin sydämessä. Pääkallonpaikka on ja tulee olemaan Savitaipaleella.

- Kun Vainikan Antti aikoinaan valmisti katiskoita

Tuen hakija ja tukimuoto: Fishnet Oy - käynnistystuki ensimmäisen työntekijän palkkaamiseen Toteutusaika 2011 – 2013 Kustannusarvio e 64 904,00 Tukiprosentti 50 % Leader-rahoitus enintään e 32 452,00 Yksityisrahoitus e 32 452,00

19

Salpalinja – tutkimaton mahdollisuus Lappeenrannan alueella oleva Salpalinja on tutkimaton mahdollisuus. Moni tietää Miehikkälän Salpalinja-museon ja Kuutostien levähdyspaikan linnoitteet Luumäen Askolassa. Harvempi tietää Salpalinjan linjauksesta Kivijärveltä Saimaalle. Ja kuka tietää, että Lappeenrannan kaupunki on laajentunut Salpalinjan päälle?

Salpalinjan mahdollisuudet -hanke alkoi tammikuussa 2011 perehtymisellä puolustuslinjaa koskeviin selvityksiin. Tutkimusten ja julkaisujen painopiste on ollut aiemmin sotateknisissä ja rakenteellisissa selvityksissä ja vasta viime vuosina on tutkittu elämää parakkikylissä ja rakentamisen vaikutuksia paikallisesti.

Lappeenrannan alueelta tietoa oli vähän saatavilla.

Maastokäynnit Rutolan suunnalla hyödynnettävien kohteiden kartoittamiseksi aloitettiin huhtikuun lopulla. Koska asia osoittautui alkuperäistä laajemmaksi puolen vuoden hankkeen jatkoksi haettiin vuoden kestävä Salpalinjan mahdollisuudet II –hanke, joka alkoi heinäkuun alussa 2011.

Hankkeiden tavoitteena on edistää Salpalinjan esille tuontia ja hyödyntämistä esimerkiksi alueen matkailun käyttöön. Materiaaliksi kerätään paikallista aineistoa mm. haastatteluin sekä edistetään Salpapolun jatkamista Lappeenrantaan.

Aihe kiinnostaa

Sekä yksittäiset ihmiset että organisaatiot ovat tukeneet toimintaa. Projektityöntekijöiden maastokäynneille on löytynyt innokkaita oppaita ja siivoustalkoisiin työmiehiä.

Yhteistyötä on tehty yli kuntarajojen ja eri hankkeiden kanssa.

Jo alusta asti on ollut selvää, ettei Lappeenrantaan ole tarvetta perustaa uutta Salpalinja-museota vaan Salpa-

linja tietoutta voidaan hyvin levittää yhteistyössä muiden kuntien kanssa. Hurtanmaan peittämättömiä korsuja ja Rutolan luolaa, ainoaa Salpalinjan valmista luolaa, voidaan ylpeinä esitellä ensikertalaisille ja Salpalinjaan jo enemmän perehtyneille.

Laajempaa käyttöä varten tarvitaan kuitenkin erilaisia tukipalveluita esim. infopiste, oppaita sekä kahvila- ja sosiaalitiloja. Tässä on suuri mahdollisuus alueen toimijoille.

Hankkeiden tuloksena on saatu kerättyä paikallista Salpalinja aineistoa mm. arkistokäynnein ja haastatteluin.

Kouluille toteutetaan oppimateriaalia ja Etelä-Karjalan museolle on tallennettu materiaalia jatkokäyttöä varten.

Vuonna 2011 järjestetyn kyläkävelyn osanottajat tutustumassa Rutolan luolaan.

tuessaan tuo esille kylän metsäteollisuushistoriaa ja Salpalinjaa.

Salpalinjan hyödyntämistä on viime vuosina hidastanut omistus- ja vastuukysymykset. Sodan jälkeen Salpalinjaa arvioitiin tarvittavan vielä pitkään. Puolustusvoimat luopui sen omistuksesta kuitenkin vasta 2000-luvun alussa ja uudeksi omistajaksi tuli valtiovarainministeriö.

Selvyyttä kohteiden hyödyntämiseen tuonee Museoviraston Salpalinjan inventointi, joka on valmistumassa tänä vuonna. Sen tulosten pohjalta odotetaan päätöksiä, mitkä Salpalinjan kohteet suojellaan jatkossa muinaismuistolain mukaisesti.

Miten kävi Rutolassa, josta hanke alkoi?

Kylällä on saatu innostusta viriämään oman kylän kehittämiseksi. Rutolan VPK:n palotallilla järjestetty seminaari keräsi 50 kiinnostunutta tutustumaan Salpalinjaan Museoviraston tutkijan John Lagerstedtin johdolla.

Kesällä 2011 kartoitettiin Enson vanhan asuinrakennuksen kunto ja heitettiin pallo ilmaan, ketä kiinnostaisi kunnostaa rakennus.

Syksyllä kyläaktiivi Mauno Siren ja maisemanhoidonneuvoja Laura Blomqvist Maa- ja kotitalousnaisten piirikeskuksesta johdattivat 30 henkeä kyläkävelylle Rutolan sahahistoriaan. Kyläkävelystä valmistuneen raportin pohjalta suunniteltiin Rutolan kyläpolku -hanke, joka toteu-

Lappeenrannan alueella varsinaisia matkailukohteita on aiemmin ollut kaksi, veteraanien kunnostama Voisalmen tukikohta sekä entisen Ylämaan kunnan alueella oleva Hostikan alue.

Hostikalla Ylämaan kotiseutuyhdistys suorittaa parhaillaan kunnostustoimia ja Salpapolku on jatkumassa Miehikkälän rajalta pohjoiseen päin. Voisalmessa asukkaat siivosivat korsun aluetta viime syksynä.

Salpalinjan esille tuominen on siis osoittautunut hyvin ajankohtaiseksi.

Elina Lyijynen

Kirjoittaja on Salpalinjan mahdollisuudet II -hankkeen projektisuunnittelija

Tuen myöntäjä: Länsi-Saimaan kehittämisyhdistys ry Tuen hakija, hankkeen nimi ja tukimuoto: Lappeenrannan kaupunki, maaseututoimi - Salpalinjan mahdollisuudet II - esiselvityshanke Toteutusaika 2011 - 2012 Kustannusarvio e 2 x 24 850,00 e eli 49 700,00 e Tukiprosentti 90 % Leader-rahoitus enintään e 48 276,00 Yksityisrahoitus e 5 364,00 (talkootyö e 2000, raha e 3 364)

20

Lapsuuden Salpalinja silloin ja nyt

Salpalinja INFO ”Suomen itärajalle sijoittuva Salpalinjan rakennettiin pääosin välirauhan aikana eli vuosien 1940 ja 41 aikana, sekä sitä täydennettiin vuonna 1944 Neuvostoliiton suurhyökkäyksen alkaessa. Taistelut eivät kuitenkaan Salpalinjalle ehtineet, vaan se on säilynyt tähän päivään asti.

• • •

35 000 siviiliä rakensi 2000 lottaa muonitti yli 700 teräsbetonikorsua • yli 3000 puista kenttälinnoitetta • noin 350 km taisteluja yhdyshautaa • 225 km panssarikiviestettä • 130 km kaivantoestettä.”

Salpalinjan rakentamisen painopiste oli 1940-luvun alussa Suomenlahden ja Kivijärven välisellä alueella. Lappeenrannan pohjoisosia leimaa rakentamisen osalta keskeneräisyys, vaikka tärkeimmät kannakset kuten Rutola saatiin kuitenkin rakennettua.

Rutolan alueella näkyy myös Salpalinjan syvyys, varsinaisen linjan takana on Iitiässä pallokorsulinja ja sen takana Lemin Juvolassa Salpalinjaa suojaava linnoitustykistön patteristo.

Kuva: Elina Lyijynen Mikko Lyijynen kiviesteellä Miehikkälässä Salpavaelluksella 2011.

Vuoden 2011 lopulla kerättiin haastatteluin tietoa Salpalinjan rakentamisesta ja sen myöhemmästä käytöstä Lappeenrannassa ja lähialueilla. Haastateltavat olivat pääosin lapsia rakentamisvaiheen aikana tai kohta sodan jälkeen syntyneitä. Artikkelia varten kyseltiin myös nykyajan nuorten kokemuksia. Aineistoa hyödynnetään jatkossa opasmateriaalien teossa.

Poikien leikit ovat pysyneet muuttumattomina kautta aikojen. Tästä kertovat Salpalinjalla seikkailemassa käyneiden poikien tarinat. Sodan jälkeen korsut ja taisteluhaudat olivat jännittäviä leikkipaikkoja ja niissä vierailtiin vanhemmilta salaakin. Nykyajan lapsille ja nuorille Salpalinja on tuntemattomampi.

jäi estekivien pystytyksessä käytetyn kolmijalan kammen väliin, kun pojat kokeilivat kivien nostamista.

Vähän vanhemmat pojat pääsivät työmaille jo töihin esimerkiksi työmaalähetiksi, jonka tehtäviin kuului toimiston uunien lämmittäminen ja viestien vieminen kivilouhoksille.

Lapsuusmuistoja ennen

Leikkejä nyt

Voisalmelainen vuonna 1929 syntynyt Tauno Inki pääsi seuraamaan Salpalinjan rakentamista läheltä, kun korsua alettiin rakentaa kotitalon viereen syksyllä 1940. Voisalmensaarella asunut poikaporukka sai kulkea vapaasti työmaalla ja kaikki rakentamiseen liittyvä kiinnosti.

Työmaalta löytyneestä tavarasta rakennettiin myös pommeja, mutta onneksi isompia haavereita ei sattunut. Paitsi, kun Taunon sormi

Sodan jälkeen Salpalinjan vieressä eläneille pojille korsut, taisteluhaudat ja estekivilinjat olivat mieluisia leikki- ja seikkailupaikkoja. Heidän mielestään korsut olivat jokapäiväisiä, joita luultiin olevan yleisesti myös muualla. Toisaalta korsut olivat pienemmille pelottavia paikkoja, joihin ei uskallettu mennä seikkailemaan. Osa vanhemmista varoitteli luolien ja korsujen avoimista kaivoista ja pudotuksista.

Salpalinjan mittavuus on selvinnyt monelle vasta aikuisiässä. Lapsuudessaan Rutolassa asuneet Sirenin veljekset, Kalevi ja Mauno, tutustuivat Salpalinjaan aluksi varovaisemmin leikkien kautta.

Polkupyörällä yritettiin ajaa kiviesteestä lävitse ja iän lisääntyessä uskallettiin myös korsuihin sisään. Rutolan luola oli poikien lapsuudessa armeijan varastona. Luolaa vartioitiin ja pojat näkivät kuinka sinne vietiin tavaraa varastoon.

Omatoimisia retkiä

Salpalinjaan tutustuminen vaatii nykyään omatoimisuutta. Oman asuinalueen rakenteita ei välttämättä tunnisteta ja vanhemmatkaan eivät osaa niistä kertoa.

Helpoiten Salpalinjaan voi tutustua museokohteissa esim.

Miehikkälän Salpalinja museolla tai Ylämaan Hostikalla.

Salpalinjaan voi tutustua joko vanhempien tai koulun kanssa, tai ottamalla osaa opastettuun Salpavaellukseen.

Koulun retkiä

Lappeenrannan Rutolan koulun oppilas, 13-vuotias Julius Kultalahti tutustui luolaan ollessaan neljännellä luokalla.

Muistiin ovat jääneet luolassa asuneet lepakot sekä hämärä ja tunkkainen tunnelma, jota kavereiden kanssa ihmeteltiin.

Ylämaalainen 16-vuotias Mikko Lyijynen on kiinnostunut sotahistoriasta. Kesällä 2011 hän osallistui Salpavaellukselle.

Vanhempiensa kanssa Mikko muistaa käyneensä Miehikkälän Salpalinja-museolla joskus 10-vuotiaana ja myöhemmin Ylämaan Hostikalla.

Erityisesti Mikon mieleen ovat jääneet rakentajaveteraanin kertomukset Salpalinjan rakentamisesta, panssariestekivien pystyttämisestä ja työmaan suuruudesta.

Lappeenrantalainen Mauno Siren ja miehikkäläläinen Terho Ahonen tutkivat tähystyskuvun naamiointikantoa.

Kuva: Elina Lyijynen

21

- Vähän tietysti hirvittää, kun molemmat ovat saman sesongin tuotteita, Suikkaset pohtivat.

Kehityssuunnitelmia on pää täynnä, mutta jarrua pitää Jaalan Huhdasjärvellä kirkasvetisen veden äärellä on välillä painaa. Viimeistelyä Kokkolan tila, jossa Suikkaset isännöivät Matkailutila vailla on vielä navetanvintti, Sinibell -yritystä. Tilaa jatketaan jo viidennessä sukujohon Suikkaset hakivat ja saipolvessa. Vuosien myötä tila on kokenut muutoksia ja vat investointirahaa Pohjoislisää on tulossa.

Kymen Kasvu ry:ltä. Tiloissa voi järjestää erilaisia tilaisuukTeksti Ulla Maria Hoikkala Vuonna 1978 maatalouden sia ja vaikkapa pistää jalalla Kuvat Sinibell murros oli hurjimmillaan koreasti.

Karoliina ja Harri Suikkasen kuva Ulla Maria Hoikkala käynnissä ja pinta-alaltaan Uusi sukupolvi on jo kaspienet viljelytilat alkoivat olla vamassa Suikkasten tilalla, menneen talven lumia. Silloin silla kaksi poikaa kirmailee edellinen sukupolvi, Ulpu ja Tässä vaiheessa Karoliina dulta Kouvolaan - haistelepihalla. Sekä Harri että KaroAntti Suikkanen asettuivat jätti päivätyönsä Vakuutusyh- liina iloitsevat siitä, että ”lapmaan maaseutuilmaa. taloksi. tiö Tapiolassa ja siirtyi täysMaaseutu oli molemmille sellisuus” on nousussa. AjaYli 30 vuoden ajan Suikka- jo entuudestaan tuttu. Harri päiväiseksi yrittäjäksi. Harri tuksia pyöriikin jo lapsiperset pitivät matkailualan yritys oli nuoruudessaan ja opiskejatkaa edelheiden Lomakoti Kokkolaa, jonka leen kitaluaikanaan tehnyt kesätöitä ympärilnimi muuttui 1990-luvun lop- omalla tilalla. Karoliina puoransoiton ” Rahoituksen piirissä le suunpupuolella Sinibelliksi. 80-luopetusta lestaan valitsi itselleen agroolevaa irtaimistoa – mm. av- nitelluisvun puolivälissä maatilamatPohjois-Kylogin ammatin, olihan hän välineistö, ja pa-laitteet jne - sa palkailukohde valittiin 4H-liiton nuorena viihtynyt maalla ja men Muveluissa. emme olisi vuoden taloksi - olihan siellä siikkiopishevosten parissa.

Verkotvälttämättä hankkineet edistyksellisesti jokaisessa tossa.

Parin vuoden ”harjoittetuminen huoneessa oma suihku ja wc.

- Erilailun” jälkeen ajatus sukupolilman rahoitusta. Kasvun on KaVuonna 2007 alkoivat siin tapahvenvaihdoksesta kypsyi ja kanssa asiat menivät tosi roliina nuoret kiinnostua yritystoitumiin on nuoret muuttivat tilalle vuoja Harri hyvin ja apua minnasta ja sen jatkamisesta. den 2010 syksyllä. Paperit teh- hyvä olla Suikkasai aina, kun sitä tarvitsi.”

Vaikka vielä ei ollut sen aika, musikanttiin seuraavan vuoden alusta selle tärHarri ja Karoliina Suikkanen ti omasja yritystoiminta aloitettiin keä tapa muuttivat pääkaupunkiseuta takaa, uuden isäntäparin johdolla.

- Karoliina Suikkanen toimia. naurahtaa He ovat Harri. tekevät Tuen myöntäjä: Pohjois-Kymen Kasvu ry yhteistyötä alueen ohjelmapalTuen hakija ja tukimuoto: Matkailusta veluyritysten kanssa.

Matkailuyritys Sinibell Karoliina Suikkanen investointituki - On niin helppoa toimia, mansikoihin Toteutusaika: 2012-2013 kun on muutama luotettaVaikka matkailu on edelleen Kustannusarvio e 21 023,49 va yhteistyökumppani joiden Sinibellin päätuote, toiminta Tukiprosentti 30 % työn laatuun voi luottaa, Kalaajenee kesällä 2012 ammatLeader-rahoitus enintään e 6 307,05 roliina Suikkanen toteaa. timaiseen mansikanviljelyyn.

Yksityisrahoitus e 14 716,44

Sinibell - matkailua ja mansikoita

22

Yrityshankkeita lyhyesti Tekstit Veijo Tervonen Polttopuuta automaattikoneella Rajamiehenä palvellut ja maatilaa sivutoimena hoidellut Olavi Pätilä Rautjärveltä lopetti maatyöt 90-luvulla ja ryhtyi sen jälkeen tekemään polttopuuklapeja. Ensin raaka-aine tuli omasta metsästä, mutta toiminnan laajetessa siirryttiin ostopuuhun. Kymmenen vuoden toiminnan jälkeen myös investointitarve kasvoi.

- Tähän investointiin kimmokkeena oli se, että käsi kipeytyi. Tammikuussa 2011 sitten markkinoille tuli täys-

Tuen myöntäjä: KaakkoisSuomen ELY-keskus Tuen hakija ja tukimuoto: Investointituki–Olavi Pätilä Julkinen tuki enintään e 9 561,30

Hevosille uusi talli

automaattinen pilkekone ja se innosti, Pätilä kertoo.

ELY-keskus katsoi Pätilän hankkeen investointituen arvoiseksi ja niin päästiin tuumasta toimeen. Hankelistalla oli pilkekone, puhdistusrumpu, jatkokuljetin ja yleiskuormaaja.

Pätilä toimittaa pilkkeitä Rautjärvi-Imatra-RuokolahtiJoutseno alueelle. Yksin työsketelevänä hän pitää tehtyä investointia välttämättömänä, toiminta on kasvanut kymmenen vuoden yrittämisen ajan.

- Parina viime talvena meni kaikki kaupaksi mitä sai tehtyä, ei-ootakin joutui välillä myymään. Nyt on tavaraa varastossakin noin 700 kiintokuutiota, josta saa myytäviä irtokuutioita puolta enemmän. Mutta pitäähän sitä ollakin kuivumassa.

- Näiden koneiden avulla klapit saa paremmin aumaan ja kuivumaan, investointiinsa tyytyväinen Pätilä sanoo.

Taipalsaaren Vehkataipaleella maataloutta harjoittanut Olavi Nisonen muutti 1980-luvulla entisen navetan hevostalliksi.

Tilat toimivat näihin päiviin saakka, mutta sitten tulivat rajat vastaan.

- Vanhaan navettaan tehdyssä tallissa meillä oli 10-17 hevosta. Nyt valmistunut uusi talli on 21 hevoselle, Olavi Nisonen kertoo.

Uuden tallin rakentamiseen saatiin investointitukea, jota Nisonen pitää tervetulleena apuna, kun näinkin mittavasta investoinnista oli kysymys.

Entinen navetta jää palvelemaan heinä- ja hakevarastona.

Tuen myöntäjä: KaakkoisSuomen ELY-keskus Tuen hakija ja tukimuoto: Investointituki–Olavi Nisonen Julkinen tuki enintään e 38 508,40

KÄYNNISTYSTUKI

Mihin yritystukea myönnetään?

INVESTOINTITUKI rakentamiseen, koneisiin ja laitteisiin • rakennusinvestoinnit, remontointi, kiinteistön hankinta • kone-, kalusto- ja laiteinvestoinnit • muut käyttöomaisuusinvestoinnit I T UK p o j a 35 %

I T UK jopa 50 %

ensimmäisen työntekijän palkkaamiseen • max. 1 vuosi ja 2 henkilötyövuotta (esim. 2 henkilöä •

KEHITTÄMISTUKI asiantuntija-avun hankkimiseen • markkinoinnin kehittäminen • tuotannon ja tuotteiden kehittäminen • liiketoiminnan yleinen kehittäminen

yhdeksi vuodeksi)

vähintään 25 viikkotuntia käsittävään jatkuvaksi tarkoitettuun työsuhteeseen

I T UK jopa 90 %

TOIMINTAEDELLYTYSTEN selvitys •

I T UK p jo a 50 %

•

asiantuntijapalvelun hankinta liiketoimintaedellytysten selvitykseen aloittavalle tai toimivalle yritykselle (voi hakea myös

henkilönä ennen yrityksen perustamista)

23

Olavi Nisonen on poikansa Matin kanssa keskittynyt ravihevosten valmennukseen.

Nisonen on toiminut ravivalmentajana jo 30 vuotta.

Ohjastajan ura alkoi vuonna 1976. Tallin vastuuvalmentajana toimii nykyään Matti, joka hoitaa pääasiassa myös ohjastuksen raveissa. Myös Olavi nähdään käskijän paikalla raveissa aina silloin tällöin.

- Tallissa on enemmistö lämminverisiä, mutta myös suomenhevosia on joukossa puolenkymmentä. Omia hevosia meillä on neljä, muutamaa ollaan porukassa omistamassa ja loput ovat muitten omistuksessa, mutta meillä valmennuksessa, Olavi kertoo.

Nisosen tallin hevosten keski-ikä on neljän vuoden kieppeillä. Voittojakin napsahtelee silloin tällöin.

Olavi Nisosen isoisä ja isä ovat jo olleet tunnettuja hevosmiehiä. Molemmat pojat ovat isänsä tapaan ravimiehiä.

YRITYSRYHMÄN kehittäminen • väh. kolmen yrityksen yhteinen kehittämishanke, jossa kehitetään yritysten yhteistä myyntiä, markkinointia tai tuoteperheitä • hankkeen vetäjänä toimii kehittämisyhteisö (esim. elinkeinoyhtiö tai oppilaitos)

I T UK p jo a 75 %

Partioelämyksiä Saimaan aalloilla Pellen vanha moottori alkoi olla riskitekijä.

Teksti Veijo Tervonen Kuvat Saimaan Sissit ry ja Lauritsalan Siniveljet ry Saimaan Sissit Ry on imatralainen poikalippukunta, joka toimii sekä maalla että vedessä, siis meripartiolippukunta. Pääasiallinen toiminta tapahtuu kololla, jossa opetellaan sekä perinteisiä partiotaitoja että vesillä liikkumiseen liittyviä asioita. Kesällä, kun vartioiden ja laumojen viikottainen toiminta on tauolla, on aika soveltaa opittua Saimaalla.

Tämä tapahtuu lippukunnan silmäterällä, yli satavuotiaalla hinaajalla (alun perin matkustaja-alus), m/s Sissillä. Koulutuspurjehdukset ja oman lauman ja vartion ajot tapahtuvat pääasiassa ”omilla aluevesillä” Imatran ja Puumalan välillä, mutta kesän kohokohta, yhdeksänpäiväinen pitkä purjehdus suuntautuu kauemmas, jopa Lieksaan asti.

Talvella opittua kokeillaan ja harjoitellaan lisää kämpäl-

Etelä-Karjalan kahden meripartioseuran huoli toiminnan tulevaisuudesta on väistynyt muutamaksi vuosikymmeneksi, kun partioalukset M/S Sissi Imatralla ja M/S Pelle Lappeenrannassa on saatu kunnostetuksi hankeavustusten turvin. lä, joka sijaitsee Ruokolahden Syyspohjassa. Saimaan Sisseihin kuuluu noin 50 partiolaista.

Sissi on myös varattavissa erilaisia tilausajoja varten, esim. yritysten TYKY-päiviä, vanhoja partiolaisia tai luokkaretkiä varten.

”Leader-rahoituksen saaminen oli erittäin merkittävä asia.”

- Anssi Tuovinen -

Tuen myöntäjä: Etelä-Karjalan Kärki-Leader ry Tuen hakija, hankkeen nimi ja tukimuoto: Saimaan Sissit ry Sissi 110 sisustus - kohdeavustus Toteutusaika 2012-2013 Kustannusarvio e 4 357,00 Tukiprosentti 50 % Leader-rahoitus e 2 178,50 Yksityisrahoitus e 2 178,50

Runko ja tekniikka uusiksi

Kun Sissit 1969 ostivat aluksen, siitä poistettiin höyrykattila, kone ja hinauslaitteet.

Tilalle asennettiin vanha hinaajan dieselmoottori. Runko tarkastettiin, hiekkapuhallettiin ja maalattiin. Sissiin tehtiin Gutzeitin toimesta useita muutoksia, joiden ansioista Sissi on nykyisen sen näköinen kuin on. Sähkö- ja sisustustyöt sen sijaan jäivät lippukunnan huoleksi.

Vuosien saatossa ajan hammas on purrut Sissiä siinä määrin, että peruskorjaus tuli ajankohtaiseksi. Eikä ihan pienellä selvittykään: kustannusarvio oli 178 000 euroa.

- Näin ison mittakaavan peruskorjausta ei olisi millään pystytty tekemään ilman hankeavustusta, lippukunnan johtaja Oskari Pylkkänen toteaa.

Pohja, moottori ja voimansiirto on nyt uusittu. Sisustus- ja sähkötyöt saatetaan loppuun viimeistään kesän aikana. Kesäkuussa alus on tarkoitus saada jo vesille.

- Nyt meidän pitäisi pärjätä noin 30 vuotta ilman suurempia remontteja, lippukunnan johtaja iloitsee.

M/S Sissin lyhyt historia

Kesällä 1899 valmistui Lehtoniemen konepajalla Wäinöläniminen alus, joka toimi Lemin kirkonkylän ja Luumäen välillä matkustaja-aluksena.

1908 Enso Gutzeit hankki aluksen Väliväylän uittoväylälle ja muutti aluksen tyypin varppaajaksi.

1952 alus muutettiin peruskorjausajan saavuttaessaan höyryhinaajaksi. Gutzeit käytti alusta hinaustöissä vuoteen 1962 asti, jolloin uitot Väliväylällä loppuivat. Lopulta vuonna 1965 alus siirrettiin Savonlinnaan Laitaatsillan telakalle odottamaan tulevaa kohtaloaan. 1969 Sissit ostivat aluksen.

M/S Pelle M/S Pelle on meripartiolippukunta Lauritsalan Siniveljet ry:n (jäseniä reilut 100) koulutusalus. Siniveljet harjoittaa aluksella meripartiokoulutusta huhtikuusta joulukuuhun kestävän purjehduskauden aikana eri ikäisille partiolaisille.

Aluksen laituripaikka sijaitsee Lappeenrannassa Kanavansuun telakalla. Alus liikkuu pääosin Saimaalla mutta joskus myös merellä, meripeninkulmia kertyy vuosittain hieman kaudesta riippuen noin 2000 mpk ja alus on liikenteessä yleensä noin satana päivänä vuodessa. Käyttötunteja moottorille on kertynyt vuosittain yleensä vajaa 500 tuntia.

Lauritsalan Siniveljet osti Pellen joulukuussa 1979. Lippukunta totesi 2000-luvun alkupuolella Pellen pohjan erittäin huonokuntoiseksi ja päätti suorittaa alukseen merkittävän peruskorjauksen; vuosina 2004-2008 koko aluksen pohjapellit, runkokaaret sekä

Tuen myöntäjä: Länsi-Saimaan kehittämisyhdistys ry Tuen hakija, hankkeen nimi ja tukimuoto: Lauritsalan Siniveljet ry -M/S Pellen tekniikka ja varustelu 2010- luvun tasolle - yleishyödyllinen investointi Toteutusaika 2011-2013 Kustannusarvio 2x 24 850,00 e eli 49 700,00 e Tukiprosentti 50 % Leader-rahoitus enintään e 24 850 Yksityisrahoitus e (talkootyö e 5 000 raha e 19 850) Kokonaisrahoitus e 49 700

M/S Sissi on toiminut matkustaja-aluksena ja hinaajana ennen partioalukseksi päätymistään.

24

kaikki sisustat ja suurin osa järjestelmistä uusittiin nykyajan vaatimuksia vastaaviksi.

Amaze me Leader tutustutti nuoria Suomen maaseutuun

Moottorin kunto käynnisti hankkeen

Vuonna 2010 lippukunnan hallitus kartoitti moottorin todellisen kunnon ja totesi vaihdon olevan erittäin tarpeellisen. Myös aluksen vedenpäälliset kansirakenteet olivat osittain huonossa kunnossa. Sähköjärjestelmän uusiminen nykyaikaiseksi oli turvallisuuden kannalta välttämätöntä.

- Leader-rahoituksen saaminen oli erittäin merkittävä asia, ilman sitä ei tässä vaiheessa olisi saatu moottorin uusimishanketta käyntiin. Oli olemassa moottorin rikkoutusmisriski lähes milloin tahansa ja purjehdukset olisivat loppuneet siihen, lippukunnan johtaja Anssi Tuovinen toteaa.

Korjaushanke alkoi viime vuonna ja 2013 keväällä pitäisi kaiken olla kunnossa. Yhtään kesää ei kuitenkaan jää väliin purjehtimatta, tänäkin vuonna vesille mennään loppukesästä.

Tuovinen arvioi, että tämän kunnostushankkeen tuloksena M/S Pelle palvelee meripartiolaisia – ja silloin tällöin myös yhteistyökumppaneita – pari-kolmekymmentä vuotta ilman remontteja, jollei mitään yllättävää satu.

Saatetaanpa alus nähdä jonakin kesänä Sulkavan suursoutujen turvaveneenäkin.

Kysytty on aikaisemmin, mutta vanhalla moottorilla sinne ei uskallettu lähteä.

M/S Pelle, tekniset tiedot: Aluksen tyyppi: Hinaaja Rakennettu: 1899 Peruskorjattu: 2004-2008 Pituus: 14.50m Leveys: 3.75m Syväys: 1.60m Korkeus: 7.50m Uppouma: 25 tonnia Moottori: Volvo D67C Suurin sallittu henkilömäärä: 25 henkilöä

Liki 80 nuorta 14 Euroopan maasta vietti viime elokuussa viikon Keski-Suomea, Ylä-Savoa, Pohjois- ja EteläKarjalaa kiertäen. Seikkailuseminaari tutustutti joukon monipuolisesti suomalaiseen Leader-toimintaan. mukaan vaikuttaa siltä, että hieno kokemus ei heti unohdu. Hyvät muistot ovat jääneet elämään sekä rastien pitäjien että osallistujien mielissä.

Teksti Veijo Tervonen Kuvat Tapahtuman arkisto

Herätti mielenkiintoa

Tavoitteena tällä lajissaan ensimmäisellä tapahtumalla oli myös lisätä Leader-toiminnan näkyvyyttä Suomessa. Tapahtumasta uutisoitiin laajalti varsinkin alueellisissa sanomalehdissä, televisiossa ja radiossa, mutta myös valtakunnallisesti esimerkiksi tvuutisissa.

Mukana tapahtumapaikoilla vieraili päivittäin päättäjiä, kuten kansanedustajia, valtakunnan ja paikallistason virkamiehiä sekä Euroopan komission edustaja.

Onnistunut tapahtuma

- Eri maista tulleiden nuorten yhteenkuuluvuuden tunne oli valtava siinä vaiheessa, kun itse olin mukana loppuviikosta, hankesihteeri Markku-Pekka Antikainen Etelä-Karjalan Kärki-Leader ry:stä kertoo.

Hän toimi paikallisten rastien järjestelyissä Simpele-Parikkala alueella.

Moni osallistuja toimii omassa maassaan tavalla tai toisella maaseudun kehittämisen piirissä ja sai kotiin viemisiksi myös tukun uusia ideoita ja innostusta.

Seikkailurastien järjestämisestä vastanneet paikalliset nuoret ja kyläaktiivit esittelivät innokkaasti omaa kotiseutuaan ja maaseudun kulttuuria.

herätti heti kiinnostusta myös muissa maissa – esimerkiksi Hollannissa, Skotlannissa ja Latviassa. Ehkäpä hyvä idea leviää ja tapahtuma järjestetään ensi vuonna taas jossain päin Euroopan maaseutualueita.

- Ainakin tanskalaiset ovat tietääkseni olleet kiinnostuneita järjestämään vastaavanlaisen tapahtuman. Mielelläänhän tällainen formaatti lahjoitettaisiin eteenpäin, Markku-Pekka Antikainen myhäilee.

Tapahtuman järjestivät 22.28.8.2011 yhteistyössä maaseutuverkostoyksikkö, Maaseudun Kehittämisyhdistys VIISARI ry, Ylä-Savon Veturi ry, Joensuun seudun Leader -yhdistys ja Etelä-Karjalan Kärki-LEADER ry.

Tuen myöntäjä: Pohjois-Savon ELY-keskus Tuen hakija, hankkeen nimi ja tukimuoto: Ylä-Savon Veturi ry - Amaze me Leader - yleishyödyllinen kehittämishanke Toteutusaika 2011–2012 Kustannusarvio e 118 000 Tukiprosentti 100 % Julkinen tuki enintään e 118 000

Äijänkärräystä Parikkalassa

Seikkailijat tutustuivat suomalaisiin herkkuihin kuten ruisleipään ja karjalanpiirakoihin sekä erikoisiin urheilulajeihin äijänkärräyksestä sienestyskisoihin. Seikkailijat myös tapasivat monia maaseudun yrittäjiä, jotka olivat saaneet Leader-rahoitusta.

- Poislähtöpäivänä porukka pääsi vielä kokeilemaan Simpeleellä, miltä tuntuu istuttaa puuntaimia suomalaiseen kivikkoiseen maaperään. Asta ja Veera –myrskyjen tuhoamille alueille istutettiin pari sataa lehtikuusen ja koivun tainta, Antikainen sanoo.

Amaze me Leader -viikon jälkeen saadun palautteen

Äijänkärräys toteutettiin Parikkalan urheilukentän rannassa.

25

”MINUN MAASEUTUNI”

Piirustukset ja paperivalokuvat voi toimittaa osoitteeseen: Kaakkois-Suomen viestintähanke Pohjois-Kymen Kasvu ry Kyminasemantie 10 A 2 45610 Koria tai sähköisesti osoitteeseen kuvat@viestimuuntaja.fi

PIIRUSTUS- JA VALOKUVAUSKILPAILU

Tekijänoikeudet ja vastuut •

LAPSILLE JA NUORILLE

• •

•

•

Kaakkois-Suomen viestintähanke MUUNTAJA järjestää valokuvaus- ja piirustuskilpailun alle 18-vuotiaille.

Valokuvaa meille Sinun maaseutusi. Voit voittaa kameran! Piirrä meille Sinun maaseutusi. Voit voittaa taiteilijasetin. Osallistu kilpailuun vuoden 2012 loppuun mennessä. Tulokset julkaistaan verkkosivustollamme www.viestimuuntaja.fi sekä viestiMUUNTAJA-lehdessä keväällä 2013.

Osallistuminen: Valokuvauskilpailuun •

Osallistuminen valokuvakilpailuun on maksutonta.

• Osallistua voivat kaikki kilpailusarjan ikärajan (alle 18 v.) täyttävät Suomen kansalaiset, jotka asuvat Kaakkois-Suomessa (Etelä-Karjala ja Kymenlaakso).

• Valokuvakilpailu toteutetaan Flickr-kuvaohjelmassa.

• Valokuvan koon tulee minimissään olla 1500 x 1200 px.

• Lataa valokuvat oman Flickrtilisi kautta osoitteeseen: http://www.flickr.com/groups/viestimuuntajakuvakisa/ • Kukin osallistuja voi jättää 3 kpl kilpailutöitä.

• Valokuvien tulee olla vuoden 2012 aikana otettuja mustavalkoisia tai värikuvia.

• Kuvia voi käsitellä, mutta se tulee mainita osallistumisen yhteydessä.

• Yleisö voi kommentoida kuvia.

• Kilpailun järjestäjä pidättää itsellään oikeuden valita julkaistavat kuvat sisällön perusteella.

• Kuvien kommentit moderoidaan ja asiattomat kommentit poistetaan.

• Kilpailun järjestäjällä on oikeus poistaa loukkaavat tai sopimat-

• •

•

• • •

tomat kuvat ilmoittamatta siitä kuvaajalle.

Kilpailuun osallistuvat valokuvat toimitetaan joko sähköisesti tai paperiversioina.

Kuvia ei saa ladata kolmannen osapuolen toimesta julkaisukäyttöön tai ylipäänsä kaupalliseen käyttöön.

Valokuvat ovat esillä Flickrohjelmassa vuoden 2013 ajan, jonka jälkeen ne poistetaan järjestäjän toimesta.

•

•

•

Piirustuskilpailuun • • •

• • •

Osallistuminen piirustuskilpailuun on maksutonta.

Piirustuskilpailussa on kolme sarjaa: 0-5 v., 6-11 v., 12-18 v.

Osallistua voivat kaikki kilpailusarjan ikärajan täyttävät Suomen kansalaiset, jotka asuvat Kaakkois-Suomessa (Etelä-Karjala ja Kymenlaakso).

Kukin osallistuja voi jättää 3 kpl kilpailutöitä.

Piirustuksen maksimikoko on A3 ja minimikoko A5. Tekniikka vapaa.

Kilpailun aikana kerättyjä nimija osoitetietoja käytetään vain ja ainoastaan kilpailun voittajan valitsemiseen eikä niitä luovuteta kolmannelle osapuolelle. Kilpailun jälkeen tiedot talletetaan asianmukaisesti.

• •

• •

26

Valokuvien tulee olla kuvaajiensa alkuperäisiä töitä.

Valokuvan ottajan tulee olla tekijänoikeuden ainoa omistaja.

Alaikäisillä osallistujilla täytyy olla vanhempien tai holhoojan kirjallinen lupa. Kilpailuun osallistuja on vastuussa siitä, että tällainen lupa on olemassa.

Lupa toimitetaan järjestäjälle.

Kaikilta valokuvassa esiintyviltä alaikäisiltä henkilöiltä tulee olla kirjallinen lupa vanhemmilta tai holhoojalta kuvan julkaisuun. Kilpailuun osallistuja on vastuussa siitä, että tällainen lupa on olemassa.

Täysikäisiltä valokuvissa esiintyviltä ja niistä tunnistettavilta henkilöiltä tulee olla kirjallinen lupa kuvan julkaisuun. Kilpailuun osallistuja on vastuussa siitä, että tällainen lupa on olemassa.

Valokuvan alkuperäinen kuva tai negatiivi tulee säilyttää mahdollista tarkistusta varten.

Kilpailuun osallistuminen säilyttää tekijänoikeudet valokuvaajalla.

Kilpailun järjestäjällä on oikeus käyttää kilpailutöitä ja -kuvia omissa julkaisuissaan sekä kiertävässä näyttelyssä vuoden 2013 aikana.

Kilpailun järjestäjä voi lunastaa valokuvia tai piirustuksia omaan käyttöönsä erikseen sopien ja erillistä korvausta vastaan.

Kilpailuun valokuvia lähettävä hyväksyy sen, että kuvat voidaan ladata julkisesta ohjelmasta kolmannen osapuolen toimesta. Järjestäjä ei ole tästä vastuussa.

Piirustuksia tai paperivalokuvia ei palauteta ilman erillistä pyyntöä. Jos kuvat halutaan takaisin kilpailun jälkeen, tällöin postimerkillä varustettu kirjekuori osoitetietoineen täytyy olla piirustusten ja valokuvien mukana.

Kilpailua ei tueta taloudellisesti minkään instanssin toimesta.

Kilpailun aikana kerättyjä nimi- ja osoitetietoja käytetään vain ja ainoastaan kilpailun voittajan valitsemiseen eikä niitä luovuteta kolmannelle osapuolelle. Kilpailun jälkeen tiedot talletetaan asianmukaisesti.

Kilpailun järjestäjä ei ole vastuussa myöhästyneistä tai kadonneista töistä.

Kilpailun järjestäjällä on oikeus muuttaa kilpailun sääntöjä tai palkitsemisperusteita ilman kil-

• •

pailijan suostumusta.

Molemmat kilpailut jurytetään ulkopuolisen raadin toimesta tammi-helmikuussa 2013.

Osallistumalla kilpailuun, kilpailija hyväksyy näiden sääntöjen sisällön.

Kilpailuaika molempiin • • • •

Kilpailutöitä voi jättää vuoden 2012 loppuun asti.

31.12.2012 jälkeen jätettyjä töitä ei hyväksytä.

Voittajat julkistetaan helmimaaliskuussa 2013.

Voittajille ilmoitetaan henkilökohtaisesti joko sähköpostilla tai kirjeitse.

Näyttely

Kaikista kilpailutöistä kootaan näyttely keväällä 2013. Näyttely kiertää Kaakkois-Suomessa ja on esillä mm.

Leader-toimintaryhmien tiloissa sekä Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen tiloissa.

Tarkemmat näyttelytiedot ilmoitetaan syksyn 2012 lehdessä sekä verkkosivuilla. Seuraa verkkosivustoamme, jossa kerromme ajankohtaisia uutisia kilpailusta: www.viestimuuntaja.fi

Kilpailun raati

Kilpailutöiden arvioinnin suorittaa raati, jonka jäseninä ovat edustajat seuraavista organisaatioista: • Kaakkois-Suomen ELY-keskus • Pohjois-Kymen Kasvu ry • Kaakkois-Suomen viestintähanke.

Lisäksi raadissa on mukana toiminnanjohtaja Kirsi Herala Taide- ja kulttuurialan ammattijärjestö TAKU ry:stä, valokuvaaja Jari Heikkilä sekä taiteilija Kirsti Ijäs.

Palkinnot

Valokuvauskilpailu • •

pääpalkinto kamera (lahjoittanut Expert Kuusankoski Hannu Rieppola Oy)

Piirustuskilpailu • •

pääpalkinto taiteilijasetti (lahjoittanut Kouvolan Kehys ja Taide Eija Pulli)

Muita palkintoja mm.

•

TYKKIMÄKI-rannekkeita kesän 2013 kaudelle (Tykkimäki) • Kirjapalkintoja (Kirjasavinen) • Muistitikkuja • Leader-avainketjuja • Piirustuslehtiöitä • Muistilehtiöitä.

Kaikki kilpailuun osallistuvat saavat osallistumisestaan kunniakirjan, joka postitetaan annettuun osoitteeseen.

Palkintoja ei voi vaihtaa toiseen tuotteeseen eikä niitä voi muuttaa rahaksi.

- Tulokset julkaistaan ViestiMUUNTAJA-sivustolla ja -lehdessä.

Lisätietoja: tiedottaja Ulla Hoikkala Kaakkois-Suomen viestintähanke ulla.hoikkala@viestimuuntaja.fi 040 586 1210 www.viestimuuntaja.fi

Aineistoa:

Kaakkois-Suomen ELY–keskuksen, Etelä-Karjalan Kärki-LEADER ry:n, Kehittämisyhdistys Sepra ry:n, Länsi-Saimaan kehittämisyhdistys ry:n ja Pohjois-Kymen Kasvu ry:n yhteinen tiedotuslehti

TINTAMARESKI-kurkistustaulu

TOIMITUSNEUVOSTO Toimitusneuvostolla on kokonaisvastuu lehden kehittämisestä, linjauksista ja journalistisesta sisällöstä. Toimitusneuvostossa on edustaja ja hänelle henkilökohtainen varajäsen kustakin toimintaryhmästä ja Kaakkois-Suomen ELY-keskuksesta.

Toimitusneuvoston jäsenet (varajäsenet): Etelä-Karjalan Kärki-LEADER ry Niina Tarvaskari (Sirkka Laine) Länsi-Saimaan kehittämisyhdistys ry Terttu Kivinen (Kalle Rapi) Kehittämisyhdistys Sepra ry Marjo Lehtimäki (Marja Sorvo) Pohjois-Kymen Kasvu ry Anne Mettälä (Anna-Leena Ilmarinen) Kaakkois-Suomen ELY-Keskus Sirpa Skippari

Pyydä Kaakkois-Suomen viestintähankkeen Tintamareski-kurkistustaulu veloituksetta tilaisuutesi vetonaulaksi! Asiakkaat voivat kuvata tai kuvauttaa itsensä Tintamareskin edessä.

Kysy lisää: tai

ulla.hoikkala@viestimuuntaja.fi GSM 040 586 1210

viestiMUUNTAJA-postikortteja

OHJAUSRYHMÄ Ohjausryhmällä on taloudellinen valvontavastuu hankkeen etenemisestä hyväksytyn päätöksen mukaisesti.

Ohjausryhmässä on kustakin toimintaryhmästä ja Kaakkois-Suomen ELYkeskuksesta kaksi edustajaa ja heille henkilökohtaiset varajäset.

Ohjausryhmän jäsenet (varajäsenet) Etelä-Karjalan Kärki-LEADER ry Hanna Ollikainen (Tea Usvasuo) Mari Voutilainen (Riitta Bagge) Länsi-Saimaan kehittämisyhdistys ry Marja Jussila (Olli-Pekka Lehtonen) Sirpa Onttinen (Tiina Sirppiniemi) Kehittämisyhdistys Sepra ry Marjo Lehtimäki (Marja Sorvo) Vesa Tylli (Arto Tilli) Pohjois-Kymen Kasvu ry Kari Jokinen (Harri Tuominen) Anne Mettälä (Tuula Mikkola) Kaakkois-Suomen ELY-Keskus Pirjo Pöllönen Sirpa Skippari

YHTEYSTIEDOT Etelä-Karjalan Kärki-LEADER ry Rantatie 16, 59310 SÄRKISALMI Puhelin: (05) 483104 S-posti: karki.leader@co.inet.fi http://kylat.ekarjala.fi/karki-leader/ Kehittämisyhdistys SEPRA ry Helsingintie 1 A (B-porras), 49460 Hamina Puhelin: (05) 230 4514 S-posti: toimisto@seprat.net www.seprat.net Länsi-Saimaan kehittämisyhdistys ry Viljelytalo 2. krs, Raatimiehenkatu 17 C 15 53100 Lappeenranta S-posti: toimisto@lansi-saimaa.eu http://www.lansi-saimaa.eu/ Pohjois-Kymen Kasvu ry Kyminasemantie 10 A 2, 45610 Koria Puh. (05) 322 0042 S-posti: toimisto@pohjois-kymenkasvu.fi www.pohjois-kymenkasvu.fi Kaakkois-Suomen ELY-keskus Salpausselänkatu 22, Kouvola.

Kauppakatu 40 D, 53100 Lappeenranta Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenneja ympäristökeskus PL 1041, 45101 Kouvola Puhelinvaihde: 020 636 0090 http://www.ely-keskus.fi/fi TOIMITUS: Kaakkois-Suomen viestintähanke MUUNTAJA c/o Pohjois-Kymen Kasvu ry Kyminasemantie 10 A 2, 45610 Koria Vastaava päätoimittaja Toiminnanjohtaja Anne Mettälä Pohjois-Kymen Kasvu ry anne.mettala@pohjois-kymenkasvu.fi www.pohjois-kymenkasvu.fi Toimittajat Tiedottaja Ulla Maria Hoikkala Kaakkois-Suomen viestintähanke 040 586 1210 ulla.hoikkala@viestimuuntaja.fi www.viestimuuntaja.fi Grafita Viestintä Veijo Tervonen veijo.grafita@gmail.com

SEURAAVA LEHTI ILMESTYY SYKSYLLÄ 2012

viestiMUUNTAJAn hauskoja postikortteja on jaossa siellä, missä Kaakkois-Suomen Leader-toimintaryhmät ja Kaakkois-Suomen ELY-keskus esittäytyvät.

Käy katsomassa verkkosivustoltamme tapahtumia, joissa olemme mukana - www.viestimuuntaja.fi

Lehden teemana on kylätoiminta.

Onko sinulla hyviä ehdotuksia onnistuneista hankkeista? Menestyvästä kylätoiminnasta. Ota yhteys.

Tai kysy lisää: ulla.hoikkala@viestimuuntaja.fi

GSM 040 586 1210

ulla.hoikkala@viestimuuntaja.fi 27

Valokuva © Ulla Maria Hoikkala

Pienellä panostuksella asiat kuntoon.

Tietoaja ja neuvontaa kehittämisen Tietoa neuvontaa kehittämisen mahdollisuuksista maaseudulla. mahdollisuuksista maaseudulla.

KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUS http://www.ely-keskus.fi/fi

Etelä-Karjalan Kärki-LEADER ry http://kylat.ekarjala.fi/karki-leader/

LÄNSI-SAIMAAN

Länsi-Saimaan kehittämisyhdistys ry KEHITTÄMISYHDISTYS www.lansi-saimaa.eu www.lansi-saimaa.eu

www.pohjois-kymenkasvu.fi

Etelä-Karjalan KEHITTÄMISYHDISTYS Kärki-LEADER RY SEPRA ry Kehittämisyhdistys SEPRA ry

Kaakkois-Suomen ELY-keskus KAAKKOIS-SUOMEN VIESTINTÄHANKE (www.viestimuuntaja.fi) www.ely-keskus.fi/fi

www.seprat.net

www.seprat.net

www.ekarjala.fi/karki-leader/

Pohjois-Kymen Kasvu ry www.pohjois-kymenkasvu.fi

Kaakkois-Suomen viestintähanke www.viestimuuntaja.fi

28