Issuu on Google+

-viesti VAV A s u n n o t O y | A S U K A S L EH T I | w w w.v a v.f i | n u m e r o 2 | 2 013

Habanero kasvata tuimaa chiliä kotona SIVU 18

Norkkokujan asukasaktiivit ahkerina SIVU 4

Kivat pihaleikit LIA VAUHDISSA SIVU 6

Vuoden 2013 luottamushenkilöt SIVU 18

Kaupunginosat esittelyssä

TERVETULOA KORSOON SIVU 12

VAV

1


PÄ ÄKIRJOITUS

VUOKRAT VOISIVAT OLLA EDULLISEMPIAKIN

Aravalainat ovat olleet markkinaehtoisia kalliimpia jo yli kymmenen vuoden ajan.

VUOKRA-ASUMISEN hinta puhututtaa aina. Viime viikkoina otsikoihin on päässyt ARA:n ylijohtaja Hannu Rossilahden rohkea esiintulo valtion tukeman vuokra-asuntokannan korkeiden vuokrien yhdestä keskeisimmästä syystä. Nimittäin siitä, että valtio perii myöntämistään aravalainoista merkittävästi korkeampaa korkoa kuin mitä markkinoilla peritään. Eli kun alkuperäinen tarkoitus on ollut, että valtion myöntämät lainat olisivat halvempia kuin markkinoilta saatavat, niin todellisuudessa on käynyt niin, että valtion aravalainat ovat olleet markkinaehtoisia kalliimpia jo yli kymmenen vuoden ajan. Toisin sanoen vuokrat ovat valtion tukemissa asunnoissa korkeampia kuin pitäisi olla. Valtion tuki varmisti kolmen vuosikymmenen ajan vuokrien edullisuuden, mutta nyt yli vuosikymmenen ajan tuki on virrannut asukkailta valtion suuntaan. Ja summat ovat suuria. Rossilahti on laskenut, että valtio on viimeisen seitsemän vuoden aikana perinyt koko maasta asukkailta ylikorkoja 1,2 miljardia euroa valtion hyväksi. Voidaan toki ajatella, että osa tästä rahasta on palautunut valtion kautta asumistukena tai vaikka terveyspalveluina asukkaille, mutta miksi ihmeessä tämän summan maksajiksi ovat joutuneet asukkaat, jotka on asuntoihin valittu pienituloisuutensa ja vähävaraisuutensa vuoksi? Epäoikeudenmukaisuudessaan tälle ylikoron perinnälle ei löydy hyväksyttäviä perusteita. Asia ei ole vuokra-asuntoyhtiöille uusi, mutta nyt se pääsi tiedotusvälineissä hyvin läpi, koska vuokrat ovat

2

VAV

nousseet nopeampaa tahtia kuin muu kustannuskehitys ja asuntopolitiikasta muutoinkin keskustellaan kiivaasti. Samaan aikaan korkeille vuokrille on etsitty syyllisiä sieltä mistä ei pitäisi, kuten korjauksiin etukäteen kerättävistä varoista. Se, että asuntojen omistaja varautuu etukäteen korjauksiin, on vastuullista, mutta on täysin vastuutonta valtiovallan taholta, että se ei halua korjata vanhojen lainojen kohtuutonta korkotasoa tilanteessa, jossa asumiskustannukset karkaavat muutenkin käsistä. VAV on laskenut, mitä nämä ylikorkeat korot ovat tarkoittaneet yhtiön asukkaille. Viime vuonna jokainen VAV:n asukas maksoi vuokrassaan ylikorkoa 0,52 euroa neliölle. Eli 50 neliön asunnossa asuva maksoi joka kuukausi 26 euroa ylimääräistä vuokraa sen takia, että valtion lainojen korot ovat kalliimpia kuin markkinakorot. VAV tilitti vuonna 2012 näitä rahoja valtiolle yhteensä 3,6 miljoonaa euroa. VAV tekee omalta osaltaan kaiken, jotta vuokrataso pysyisi kurissa, mutta yhtiö ei yksin voi valtiovallan korkopolitiikalle mitään. On hienoa, että ARA on tässä asiassa asukkaiden ja yhtiöiden puolella, vaikka joutuukin nousemaan isäntäänsä vastaan. Nähtäväksi jää, syntyykö asiasta riittävä poliittinen paine, jotta tilanne korjaantuisi. Kesään eivät korkopolitiikat vaikuta, vaan suven tuoksut ja värit ovat aina kohdallaan. Nautitaan niistä! Teija Ojankoski


sisältö VAV-VIESTI 2 | 2013

3 4

Pääkirjoitus

6

Täältä tullaan kesä! Esittelemme kesän hauskimmat pihaleikit ja annamme hyvät pelivinkit.

10

Habanero! Tulinen chili kasvaa kotikonstein Tulista tietoa chilistä.

12

Kaupunginosat esittelyssä: Korso – rajakylä alusta asti Korso-seuran puheenjohtaja Eija Pere.

16

YTE-puheenjohtajisto 2013 Alueellisten yhteistyöelinten puheenjohtajien yhteystiedot.

17

Kokemusta riittää VAV Asunnot Oy:n hallituksen asukasjäsenet haastattelussa.

18

Luottamushenkilöt 2013 Keväällä VAV:n kohteisiin valitut luottamushenkilöt.

23

Lyhyesti: Asiakaspalvelun aukioloajat. Grillaamisohjeet parvekkeille ja patioille.

24

Isännöitsijätiedot ja palvelunumerot

Yhteiseksi hyväksi Koivukylän Norkkokujalla asukasaktiivit saavat paljon aikaan.

Julkaisija: VAV Asunnot Oy, PL 39, 01301 VANTAA.

www.vav.fi VAV-viesti ilmestyy neljä kertaa vuodessa ja se jaetaan VAV Asunnot Oy:n asuntoihin, johtaville luottamushenkilöille sekä yhteistyökumppaneille.

12

23

8 VAV Asunnot Oy:n kotisivut:

4

Päätoimittaja: Teija Ojankoski Toimitussihteeri: Tuomas Alho Toimituskunta: Teija Ojankoski, Jukka Aalto, Tuomas Alho, Liisa Kälvälä, Marja Kousa, Tuula Montonen, Kari Nauska, Sari Pulkkinen ja Kari Martiala. (Omnipress Oy/Suomen Lehtiyhtymä)

Alueiden vastavalitut puheenjohtajat s.18

Tuotanto: Omnipress Oy/Suomen Lehtiyhtymä, tuottaja Kari Martiala, Mäkelänkatu 56, 00510 Helsinki, Puh. 045 675 7122, kari.martiala@omnipress.fi Kansikuva: Vaula Aunola, Omnipress Oy Taitto: Vaula Aunola, vaula.aunola@omnipress.fi Kirjapaino: Kirjapaino Uusimaa, Porvoo, 2013 Painos: 10 300 kpl

Osoitteenmuutokset: VAV Asunnot Oy

VAV

3


MEIDÄN PIHALL A

Luottamustehtävissä toimivat Tapio Kärkkäinen ja Katja Ahola pitävät pihaa kunnossa, maalaavat paikkoja siistiksi ja organisoivat kerhohuoneen toimintaa talossaan.

Yhteiseksi hyväksi Koivukylän Norkkokujalla asukasaktiivit saavat paljon aikaan.

TEKSTI: VEERA SALOHEIMO // KUVAT: TIMO PORTHAN JA KATJA AHOLA

Y Kukat lisäävät pihan viihtyisyyttä.

4

VAV

li 100 litraa omaan taloon käytettyä maalia, 200 pihaan istutettua kukkasipulia ja 1000 euroa asukkailta yhteiseen toimintaan kerättyä rahaa. Tässä on joitakin viimeaikaisia lukuja, jotka kuvaavat tämän taloyhtiön asukastoiminnan aktiivisuutta. Norkkokuja 2:n talo Koivukylässä on esimerkki siitä, mitä saadaan aikaan, kun asukkaat itse tarttuvat toimeen. Joukkojen etunenässä ovat luottamushenkilö Tapio Kärkkäinen ja varaluottamushenkilö Katja Ahola. – Olemme molemmat nyt toista kautta mukana asukastoiminnassa, Tapio kertoo. Hän on asunut talossa muutaman vuoden, ravintola-alalla työskentelevä Katja vuodesta 1992 lähtien. Taloyhtiö muodostuu kahdesta

talosta ja kolmesta rapusta. Asuntoja on 60 ja asukkaita päälle sata. Joukossa on monikulttuurista porukkaa: löytyy somaleja, virolaisia, romaneja… Tulppaaneja tulvillaan Edellisenä viikonloppuna Norkkokujalla on juuri pidetty pihatalkoot. Pensaat ja kukat laitettiin kuntoon ”talon hortonomin” Katjan johdolla. Piha haravoitiin ja hiekka-alueet siistittiin. Asukasaktiivien voimin täällä on myös vaihdettu kituliaat ruusut tuijiin ja aseteltu rajauskivet kohta kukkiviin syreenipensaisiin. Pihalaatat on nostettu esille maan pintaan ja asfalttialueiden reunat on puhdistettu sammaleesta. Katjan ja Tapion lisäksi talossa on kuusihenkinen asukastoimikunta, joka tekee ja puuhaa porukalla. Periaatteena on, että kaikki paikat pidetään siisteinä, niin ne eivät houkuta sotkijoita.


Naapureihin tutustuminen on yksi asukastoiminnan hyvistä puolista. – Pihallakin meillä on nollatoleranssi. Yhtään roskaa ei anneta lojua siellä, vaan siivotaan heti pois, Tapio sanoo. Kesän alussa pihaa sulostuttavat syksyllä istutetuista 200 kukkasipulista nousevat tulppaanit ja muut kukat. Nekin on saatu tänne asukkaiden työvoimalla ja osittain rahoillakin. Pensseli on heilunut Piha ei ole ainoa asukasaktiivien temmellyskenttä, vaan itse talot ovat päässeet myös käsittelyyn. Yhteiset tilat, kuten kuivaushuone, pesutupa, pyöräkellari, kellarit ja varastot, on kaikki maalattu siisteiksi. – Yhdessä olemme tehneet kaiken Tapion kanssa omalla ajallamme, Katja sanoo. He ovat laskeneet, että talkootöinä tehty tuntimäärä vetää vertoja talon siivousfirman, huoltoyhtiön sekä pihaa huoltavan yrityksen työmäärille. Talkootyö säästää siis selvää rahaa taloyhtiölle ja näkyy asukkaille lopulta vuokran suuruudessa. Maalia tähän hommaan on kulunut yli 100 litraa. Siistit valkoisella ja siniharmaalla maalatut seinät jatkuvat joka suuntaan. Lattiat ovat seuraava kohde, niitä suunnitellaan maalattaviksi ensi vuonna. Pesutupa on kokenut maalauksen lisäksi parempaakin kasvojenkohotusta: talon rakentamisesta lähtien eli lähes 30 vuotta seinällä roikkuneet ohjelaput on uusittu siisteihin ja selkeisiin printteihin. Ohjelaput on kiinnitetty käytännöllisesti pesukoneisiin ja ilmoitustaululle. Katja ja Tapio toivovat vielä, että siivousfirma ehtisi pesutupaan asti useammin. Yhteiseen oleskeluun Aurinko paistaa, ja talon kerhotilan ovi on apposen auki. Muutama asukas on nostanut tuolinsa pihan puolelle. Katja ja Tapio esittelevät huonetta. Tänne on kunnostettu keittiö muun muassa kahvinkeittoa varten ja erilliseen komeroon apukeittiö. Kahvia kuluu noin paketti viikossa, sillä kerhotila on auki lähes joka päivä, nyt lähemmäs kesää tullessa yhä tiiviimmin. Eläkkeellä oleva Tapio on myös kuvataiteilija, ja hänen maalauksensa koristavat kerhotilaa. Varustukseen kuuluu myös televisio, videot, stereot, kirjoja ja palapelejä.

- Ruukussa kasvavan tuijan kuolleet alaoksat leikattiin pois, jotta kukat näkyvät paremmin, kertoo Katja Ahola.

Yhteisessä tilassa järjestetään juhlia, kuten pikkujoulut, uudenvuodenjuhlat, pääsiäinen ja vappu. – Huone koristellaan teeman mukaan. Hyvällä ilmalla pihalla grillataan makkaraa ja vietetään yhdessä aikaa, Katja kertoo. Tämänkin kohteen ovat asukasaktiivit Katjan ja Tapion johdolla laittaneet kuntoon itse. Mikä oikein motivoi vastikkeettomaan tekemiseen? – Vaikka olen eläkkeellä, en osaisi olla tekemättä mitään. Toimeen tarttumalla viihtyvyys on ihan toista. Oman talon alueella on itsekin kiva liikkua, kun on siistiä, Tapio sanoo.

– Täällä moni ei edes tiedä, kuka asuu viereisessä asunnossa, joten naapurien tutustuttaminen toisiinsa on yksi asukastoiminnan hyvistä puolista, Katja toteaa. Naapuruston omistusasujatkin ovat tulleet kehumaan norkkokujalaisten yhteishenkeä ja hyväkuntoista pihaa. Joku on tullut mukaan grillijuhliinkin. Katja summaa asukastoiminnan ytimen. – Olisi tylsä katsoa sivusta, kun asiat lojuvat tekemättöminä. On kiva, kun voi parantaa asumisviihtyvyyttä. Kaikkien hyväksi tätä tehdään.

Pihan eri nurkista löytyy yhden jos toisenkin värisiä kauniita kukkia. VAV

5


PIHALEIKIT

a HIIRENHÄNTÄ Yksi leikkijöistä pyörittää narua matalalla. Toiset leikkijät seisovat pyörittäjän ympärillä ja yrittävät hypätä narun yli aina, kun se tulee kohdalle. Jos joku sotkeutuu naruun, hänestä tulee pyörittäjä.

Täältä tullaan, kesä! TEKSTI: MIRKKA KORTELAINEN // KUVAT: VAULA AUNOLA JA MIRKKA KORTELAINEN

N

Kirkonrottaa, rosvoa ja poliisia sekä tervapataa leikitään taas kesällä. Kokoa kiva porukka, hyödynnä aikuisten leikkikokemukset ja käytä mielikuvitusta. ”Yy kaa koo – täältä tullaan", hihkaisevat Lia, Leo ja Kerttu. Tuunattu peliväline ”mjölkkikseen.” Keilaa ja kaada. Pyykkipoika on mainio apuväline maalaamisessa.

6

VAV

yt on vihdoinkin kesä. Mahtavaa. Kuka keilaa parhaiten maitotölkkejä? Entä kuka on pihapiirin haka kirkkiksessä? Pihaleikeissä voi käyttää mielikuvitusta ja kierrätystä. Pujahdetaan puun taakse piiloon. Iloitaan omasta pihapiiristä ja luonnosta. Nyt leikitään tervapataa, nukkuvaa karhua ja polttopalloa. Katuliiduilla saa asvalttiinkin hyppyruutuja. VAV-vauhtikesää! Liia, Leo ja Kerttu ovat odottaneet innolla kesää. Talvikin on kiva – silloin voi pelata kiekkoa ja jääpalloa. Kesä alkaa monen lapsen mukaan siitä, että kesävaatteet on otettu esille, ja kuinkas ollakaan – pituutta hujahtaneet tytöt ja pojat tarvitsevat uusia


Narun päässä Kerttu ja hyppäämässä Lia ja Leo.

kamppeita. Kesään kuuluvat piharaadin mukaan varvastossut, Crocsit, nippu t-paitoja ja capreja. Vantaalla on paljon kirpputoreja ja Koivukylässä kierrätyskauppakin, josta voi löytää kaikkea kivaa – pieneksi jääneen polkupyöränkin tilalle uusi käytetty pyörä. Vantaalaisille lapsiperheille Kuusijärvi on yksi kesän suosikkipaikkoja. Rullaluisteluakin harrastetaan – ylämäet tekevät hyvää ja alamäetkin menevät – varsinkin, jos rullaluistinten jarrupala on kunnossa. Se kannattaa tarkastaa ennen kuin ryntää matkaan. Pihoilla pelataan nyt vanhoja tuttuja ja uusia hauskoja pelejä ja leikkejä tai käydään kavereiden kanssa vaikka piknikillä. Lapset puhaltelevat mielellään myös saippuakuplia. Kun kupla-

VALOKUVAAJA Valokuvaaja pyörittää kädestä muita, ja kun pyörittäminen loppuu, täytyy jähmettyä paikoilleen. Sitten valokuvaaja valitsee, kuka on jäänyt parhaimpaan asentoon, ja hänestä tulee seuraavaksi valokuvaaja.

VAV

7


PUUHIPPA Jokainen leikkijä valitsee itselleen puun, jossa asuu. Yksi leikkijöistä on ilman puuta. Kun hän huutaa: "Talo palaa, pakko vaihtaa", täytyy kaikkien leikkijöiden vaihtaa puuta. Ilman puuta ollut leikkijä yrittää samalla saada itselleen puun. Se, joka jää ilman puuta, jää uudeksi huutajaksi.

pullon oma aine loppuu, niin tilalle voi laittaa astianpesuainetta ja vettä. Vaikka tavaratalot pullistelevat kaikenlaisia pelejä ja härpäkkeitä, niin perinneleikit valloittavat VAV:n pihapiirejä. Nyt leikitään nimittäin rosvoa ja poliisia sekä kirkonrottaa. Mitä enemmän leikkijöitä mukana – sitä hauskempaa. Keilaa tölkkejä Lapsille on opetettu jo koulussa, että kierrättäminen on tärkeää ja hyödyllistä, mutta myös hauskaa. Litran tölkeistä voi askarrella kaikenlaista ja tehdä myös käteviä keiloja – eli "mjölkkistä" on helppo pelata, ja siitä innostuvat aikuisetkin. Tyhjät tölkit huuhdellaan, ja niihin laitetaan ulkona painoksi kiviä tai hiekkaa. Keilaradan voi tehdä vaikka katuliiduilla, tai tölkkeihin voi maalata numeroita ja niiden mukaan saadaan pisteitä. Tennispallolla tai muulla pehmeämmällä pallolla ”mjölkkikset” kaatuvat kätevästi – no, tarvitaan tietenkin hiukan taitoa, pelisilmää ja onneakin. Pelikierrosten jälkeen kivet ja hiekat tyhjennetään, ja kevyet keilat on helppo kuljettaa kotiin tai varastoon. Jos keilailua haluaa säätää hiukan enemmän, niin tölkkejä voi maalata tai antaa erilaisia pisteytyksiä

8

VAV

Kaverukset Lia (vas.) ja Kerttu loruilemassa.

Tunnetko nämä kestosuosikit? Tervapata, maanvalloitus, peili, nurkkajussi, pesänryöstö, seuraa johtajaa (sopii ihan pienillekin taaperoille), karhu nukkuu, polttopallo ja pitkällä hyppynarulla leikittävä naimisiin? Lisätietoja ja ohjeita kivoista pihaleikeistä ja peleistä löytyy muun muassa osoitteista www.koulutliikkeelle.fi, http://www.mll.fi/vanhempainnetti/lasten_ leikit/ulkoleikit/


PARIJALKAPALLO Pelataan tavallista jalkapalloa siten, että pelaajat ovat pareittain ja kunkin parin toiset jalat on sidottu narulla yhteen.

esimerkiksi hyla-tölkeille, jugurteille tai piimälle. Tölkkejä voi maalata, koristella tai vaikkapa päällystää. Paljonko saisi keltaisen tölkin kaadosta pisteitä? Pallon heittämisen voi tehdä myös jännittävämmäksi, eli pallon ympärille voi kääriä narun, ja narun toinen pää on kädessä – sillä sitten yritetään humauttaa tölkkejä, vaikka huivi silmillä. Hei – nyt hipataan Liia, Leo ja Kerttu tietävät monta hippaleikkiä – eli voi alkaa banaanihippaa, töpselihippaa tai lasten erityisesti suosimaa vessanpönttöhippaa. Hipaksi jäänyt jahtaa pihapiirissä ja koskettaa kädellä kiinni otettua. Hipaksi jäänyt jähmettyy polvet koukussa paikoilleen ja nostaa käden ylös. Vapaana oleva käy vapauttamassa jääneen – ja vetää siis vessanpöntön. Töpselihipassa taas laitetaan kädet vyötärölle, ja hippa laittaa selän takaa kädet toisen kainaloihin – kuin töpseliin. Maanvalloitus Pelissä tarvitaan vähintään kaksi pelaajaa ja molemmille pienehköt kivet tai kepit. Pelaajat piirtävät hiekkamaahan tai asvaltille katuliiduilla noin omien kenkiensä kokoisen alueen, josta tulee hänen ”oma maansa”. Pelaajan kuuluu seistä omalla maallaan pelin ajan. Yksi pelaajista valitaan heittäjäksi, joka heittää kiven tai kepin jonkun pelaajan jalkoihin. Pelaaja yrittää potkaista kepin ilmasta mahdollisimman kauas itsestään. Pelaaja mittaa kepin etäisyyden itsestään askelillaan (kengän mitta) ja saa sitten siirtää voitetut askeleet oman maansa ympärille (joko jonoon tai rinnakkain). Jos heitetty keppi osuu omalle maalle, pelaaja menettää osan maastaan (raja siirtyy siihen kohtaan johon keppi putoaa). Pelin voittaja on se, kenellä on välitunnin päättyessä eniten maata. Ohje löytyy www.koulutliikkeelle.fi sivustolta – siellä on paljon hyödyllistä ja kivaa leikkitietoa pihapiiriin.

Suvi ottaa aina katuliidut mukaan kyläreissuille. – Niillä on kiva piirrellä ja kavereitten kanssa teemme myös liiduilla pelikenttiä ja ratoja sekä hyppyruutuja, kertoo Suvi. Etenkin asvalttipihalle ei oikein saa hyppyruutuja – onneksi on katuliidut.

Katuliiduilla syntyy kokonainen pelimaailma Värikkäillä katuliiduilla voi tehdä vaikka laivanupotuspelin tai pelata ristinollaa. Pelikenttä on sikäli mukava, että pelin jälkeen värit voi huuhdella kätevästi vedellä. Mikäli säätiedoissa on luvattu sadetta, luonto huolehtii siivouksesta. Siis iloiset pelit pystyyn, ennen kuin sadekuuro yllättää. Katuliiduilla voi tehdä myös keilaratoja, polttopallo – ympyröitä tai vaikkapa rajat pehmofutikselle. Pihapiiriin mahtuu monenlaista elämää ja iloa. Sopu sijaa antaa. Luontoa pitää suojella ja leikit viritellä sellaisiin paikkoihin, että herkimmät istutukset eivät ole vaarassa. Tänä kesänä kannattaa

myös viimeistään tutustua uusiin naapureihin ja puuhastella yhdessä pihapiirissä. Perinneleikkejä on paljon, ja iäkkäämpiäkin asukkaita kannattaa jututtaa heidän lapsuutensa leikeistä.

VAV

9


PAR VEKEVILJELYÄ

Osa chileistä on varsin tuuheita, joten parvekekasvatukseen ei kauhean isoa määrää eri lajikkeita saa mahtumaan.

Habanero! Tulinen chili kasvaa kotikonstein TEKSTI: MIRKKA KORTELAINEN // KUVAT : MIRKKA KORTELAINEN JA SHUTTERSTOCK

Mikä on joulunpunainen, tulinen ja makuhermoja kutkuttava makuelämys perinteisen ruoan tuunaamiseksi? Se on tietenkin chili. Vannoutuneet chilin ystävät kasvattavat itse herkkunsa.

10

VAV

C

hili on hottisten hottis. Vantaalla on Suomen chiliyhdistyksen jäseniä jo lähes 60. Viherpeukalot saavat chilistä haasteellis-

ta puuhaa. Suomen chiliyhdistyksen varapuheenjohtaja, tamperelainen Ali Hellsten pisti jo lapsena ruokaan ärhäkkää chilijauhetta ja tabaskoa. Harrastukseksi chili tuli hänelle noin seitsemän vuotta sitten. Moni chilin ystävä on saanut chilikontaktinsa juuri tabaskokastikkeen kautta ja se on avannut tien uskomattoman upeaan mausteiden maailmaan. Hellstenin elämään chilit tulivat sattuman kaupalla. Ja tulivatkin jäädäkseen. Nyt mies toimii aktiivisesti yhdistyksessä, tapahtumissa sekä myös yrittäjänä chilin ja sen tarvikkeiden parissa. – Huomasin netissä ilmoituksen, jossa lahjoitettiin pari chilikasvia hyvään kotiin. Siitä se alkoi. Chilien noutotapahtuma oli lämminhenkinen, ja sain kasvien antajalta kaikki ohjeet – ihan kuin pienille eläville olennoille. Hän kertoi, miten pitäisin chileistäni hyvää huolta ja saisin ehkäpä tulevaisuudessa myös omaa satoa, hän muistelee.

Samaa lämminhenkisyyttä ja hyvää henkeä on edelleenkin liikkeellä, kun chiliharrastajat antavat ajoittain taimia ja siemeniä eteenpäin uusille harrastajille tai vaihtavat keskenään lajikkeita. Hellsten sanoo, että Tampere valittiin kuluneena kesänä vuoden chilikaupungiksi ja isot kaupungit perustavat omia alajaostojaan. Näin voisi olla tilanne hänen mukaan myös Vantaalla. Chili avaa Hellstenin mukaan myös mukavasti kielenkantoja jutusteluun, sillä lähes jokaisella on kokemuksia chilistä – suuntaan tai toiseen. – Työskentelin aiemmin rakennusalalla, ja työmaallakin chili oli varsin innostava puheenaihe, hän muistelee. Lajikkeita joka makuun Hellsten sanoo, että erilaisia chililajikkeita on valtavasti. Esimerkiksi naga morich -chilit ovat tunnetuimpia kaikkein tulisimmista chililajikkeista. Jos tulisuutta vertaa Tabascoon, niin se on tuhansia kertoja voimakkaampaa. Tätä ärjykäistä voi kuivattaa ja jauhaa mausteeksi. Hellsten kertoo, että aika moni harrastaja tilaa esimerkiksi siemeniä ulkomailta ja kasvattaa sekä jalostaa itse omat chilinsä. Samalla ei voi välttyä mausteiden historialta, kasvupaikoilta ja gastronomialta. Omaa kauhukeittiötä ei kuitenkaan kannata polkaista kerralla pystyyn, vaan maltti on valttia ja kohtuus kaikessa. Ruoanlaitossa mausteiden lisääminen on helpompaa kuin niiden poistaminen.


Hyvä on ennakoida myös ruokavieraiden makumieltymyksiä. Chili viihtyy VAV-kodissa Aktiiviset chiliharrastajat perustivat Suomeen oman yhdistyksen alkuvuodesta 2007, ja tällä hetkellä jäsenmäärä on noussut jo yli tuhanteen. Jäsenistöstä enemmistö on miehiä. Vuosittain järjestetään erilaisia tapahtumia, joista näkyvin on chilifestivaali chilinsyönnin MM-kisoineen. Rohkeat ottavat mittaa syömällä naga morichia. Vantaalla on Chiliyhdistyksen jäseniä lähes 60. VAV-asukas ja logistiikka-alalla työskentelevä Marko Tuikkanen Pähkinärinteestä on innokas chilin ystävä. Pari vuotta sitten eräs tuttava houkutteli Tuikkasen maistamaan jalapeño-chiliä ja vaikka silloin suuta poltteli, oli makuelämys kuitenkin positiivinen. Siitä se sitten lähti, ja innostus tietää enemmän kasvoi ja samalla myös into maistella muita lajikkeita sekä kaupasta saatavia valmistuotteita, kuten kastikkeita, makeisia, makkaroita ja jauheita, Tuikkanen luettelee. Chilit omaa satoa Marko Tuikkasella on omaa chilien kasvatusta jo vuosi takanapäin, ja pientä satoakin tuli kesän ja syksyn aikana. – Lähinnä tarkoitus oli kokeilla kasvatusta ja päästä maistamaan muutakin kuin kauppojen tarjoamaa valikoimaa. Kerrostalossa chilien kasvatus onnistuu siinä missä tavallisten viherkasvien kasvatus. Idätys aloitetaan jo talven alkumetreillä, ja lisävalaistuksella, lämmöllä ja vedellä kasvatetaan taimet, kunnes keväällä ne ovat valmiita parvekkeelle vietäväksi, hän jatkaa. Tuikkasen mukaan suurin mielenkiinto on siinä, että näkee koko kasvukehityksen siemenestä aina itse satoa tuottavaan kasviin. Plussaa tuovat myös lajikerunsaus, erilaiset makuvivahteet, käyttötavat grillauksesta chilimurskaan sekä terveellisyys. – Hyvä asia on myös monivuotisuus. Leikkaamalla syksyllä kasvin lyhyeksi ja lisävalolla kasvi voi talvehtia, ja keväällä alkaa uusi kausi jälleen. Itse pidän juuri chilien monikäyttöisyydestä ruuanlaitossa, ja luonnollisesti myös niiden tuomasta lisämausteesta. Suosikkiruokana voisi olla näin talviaikana joku hyvä haudutettu lihapata, missä on oman maun mukaan määrä chiliä joko jauheena tai murskattuna, hän kuvailee. Aloita ”takuuvarmoista” lajikkeista Hellsten sanoo, että chilin kasvattaminen on mukavaa ja kannattaa aloittaa takuuvarmoista lajikkeista. Siemenet ja starttipaketti sopivat myös vaikka lahjaksi. Ärhäkkä punainen chili on varmasti erilainen lahja – ja herättää lämpimiä

tunteita syödessäkin. Chilin kasvatuksen voi aloittaa vaikka tiskipöydällä loisteputkien valossa. Chili menestyy myös ikkunalaudalla, ja kesäisin puskee isompaa satoa vaikka parvekkeelta. – Yksi hyvä vaihtoehto ja suosittu on lemon drop. On myös hyvä muistaa, että chilipaprikat ovat vitamiinipitoisimpia hedelmiä maailmassa, ja niissä on runsaasti muun muassa C- ja E-vitamiineja, hän sanoo. Kannattaa tutustua Chiliyhdistyksen sivuihin ja hakea tietoutta myös muutenkin. Harrastajat opastavat mielellään. Ja jos jää chilikoukkuun, tieto ei hevillä lopu. Aivan pro-tason harrastajat kasvattavat harvinaisia villichilejä, jotka ovat jo kokonaan tai osin kadonneet luonnosta. Chili on meille harrastajille sydämen asia, Hellsten lisää lopuksi.

TULISTA TIETOA CHILEISTÄ Suomen Chiliyhdistys ry virallistettiin 8.1.2007. Osa jäsenistä kasvattaa itse chilejä, mutta pääpaino on kuitenkin chilien hyödyntämisessä ruoan muodossa. Tulisuuden aiheuttavat kapsaisiineiksi kutsutut aineet, jotka hämäävät ihmisen tuntoaistin uskomaan, että sitä vahingoitetaan. Chiliksi tai maustepaprikaksi kutsutaan yleensä kasvin tulisia muotoja, paprikoiksi mietoja, isokokoisia, makeita lajikkeita. Ihmisen jalostamia chililajeja ovat paprikat, jalapeñot, cayennet, pepperonit, habanerot, ja tabaskot. Monet uskovat chilin tulisuuden piilevän sen siemenissä. Tulisuutta voi sen sijaan olla runsaasti chilin siemenkiinnikkeissä. (Lähde: Suomen Chiliyhdistys ry) VAV

11


KAUPUNGINOSAT

KORSO – rajakylä alusta asti

Korso on itäisen Vantaan pohjoisin kaupunginosa. – Palveluiden suhteen täällä on kaikki, mitä tarvitset. Jos haluat olla aktiivinen, tekemistä löytyy aina, Korso-seura ry:n puheenjohtaja Eija Pere sanoo. TEKSTI: TAPIO ROSENGREN // KUVA: TIMO PORTHAN JA VANTAAN KAUPUNGINMUSEO

VPK:n kesäjuhlat elokuussa 1937 keräsivät väkeä. Kuva: Erkki Siren

12

VAV


V

antaan ja Keravan rajalla sijaitseva Korso on perustettu Tuusulan Ali-Keravan, Hyrylän ja Helsingin pitäjän Hanabölen yhtymäkohtaan. Kohta merkittiin Korson korkeimmalle kalliolle pystytetyllä ristillä. Tästä rististä on erään teorian mukaan Korso saanut nimensä. Risti on ruotsinkielellä ”kors”, ja kylien välinen raja on ”rå”. Nimen alkuperästä onkin ollut useita eri teorioita, mutta Korso-seura ry:n puheenjohtaja Eija Peren mukaan nimen uskotaan olevan perua vanhoista maankirjoista. Ajalta, jolloin pienempiä maatiloja yhdistettiin isommiksi kokonaisuuksiksi.

– Yksi syy, miksi itse aikanani tänne muutin, olivat nämä hyvät liikenneyhteydet , Korso-seura ry:n puheenjohtaja Eija Pere sanoo.

Korson ensimmäinen asemarakennus 1902. Rakennus tuhoutui tulipalossa.

VAV

13


Suomen Väri- ja vernissatehdas Oy Korsossa. Maalivärin valmistusta kolmivalssikoneessa. Kuva: Lauri Leppänen ja Viljo Holopainen

– Korson keskusta-alue on tavallaan kuin se vanha kyläkioski, minne ennen vanhaan kylän ihmiset kokoontuivat, Korso-seura ry:n puheenjohtaja Eija Pere sanoo.

Peren mukaan Korso on tyypillinen junaradan varteen kasvanut kylä tai kaupunginosa, joka rakennettiin maaltamuuton käynnistyttyä, ja jota asukasmäärien kasvaessa jatkuvasti laajennettiin. – Korsossa oli epätavallista se, että alueella oli jo valmiiksi paljon sodan jälkeen rakennettua omakotitaloasutusta suuremman maaltamuuton alkaessa pääkaupunkiseudulle. Korson alueelle saapui sodan jälkeen paljon rintamamiehiä ja evakkoja luovutetuilta alueilta rajan takaa. Heidän toimestaan alueelle rakennettiin pikkuhiljaa omakotitaloja. Varsinaisen maaltamuuton käynnistyttyä asukkaiden määrä kasvoi nopeasti, jolloin myös kerrostalorakentaminen pääsi kunnolla vauhtiin. Asukasmäärän kasvaessa alueelle tuli työpaikkoja, joiden ansiosta alueen asukkaille oli tarjolla lisää palveluja.

– Rata on ollut yksi merkittävimmistä muutoksen tekijöistä alueella, samalla tavalla kuin lentokenttäkin myöhemmin. Junaradan rakentaminen alkoi 1880-luvun puolivälissä. Rautatien rakentajiksi oli siihen aikaan Suomea hallinneen Venäjän suuriruhtinaskunnan toimesta tuotu sotavangeiksi joutuneita kiinalaisia ratatyöläisiä, jotka saivatkin nopeasti ratatyöt vauhtiin. Kun junarata oli valmistunut Korson tasolle, radan varteen rakennettiin parakki, josta rautatietyöläiset saivat ostaa ruokaa ja muuta tarpeellista. – Tarina kertoo, että parakista tuli sanomista, kun kävi ilmi, että työläiset eivät halunneet mennä valtion tarjoamaan ruokalaan. He kävivät ennemmin ostamassa ruokaa ja muuta lähialueen asukkailta. Peren mukaan virallinen asemarakennus rakennettiin myöhemmin tämän kioskin yhteyteen. Ensimmäinen asemarakennus paloi sisällissodan aikana. – Palossa on historiallisesti mielenkiintoista se, että asemarakennus poltettiin Tikkurilasta vetäytyvien Punaisten toimesta sisällissodan loppupuolella 1918. Uusi asemarakennus rakennettiin kuitenkin nopeasti vanhan paikalle. Peren mukaan juna-aseman merkitys oli suuri Korsolle ja korsolaisille. – Se toi ympärilleen juuri näitä niin sanottuja junan tuomia korsolaisia paljon. Siitä hetken kuluttua, eli vuosien 1960–1970 välisenä aikana täällä

Kaikki alkoi junaradasta Korson muotoutuminen asuinalueeksi alkoi rautatieaseman rakentamisesta 1890-luvun taitteessa. Alueella oli siihen aikaan vain pieniä maatiloja, jotka yhdistettiin isommiksi kokonaisuuksiksi. Keskellä erämaata sijainnut asema tuli ajankohtaiseksi, kun junaliikenne radalla kasvoi ja yksiraiteisen radan ohituspaikkoja piti lisätä. Korson juna-aseman rakennuskohtaan päädyttiin siksi, että se sijaitsi Tikkurilan ja Keravan asemien keskivaiheilla, jolloin aseman kohdalla kohtaavat junat pystyivät ohittamaan toisensa.

14

VAV

oli rakentamisen hullut vuodet, jolloin kerrostaloja nousi nopeasti lisää. Korsolaiset haluavat vaikuttaa asioihinsa Tänä päivänä Korson voisi määritellä Peren mukaan pieneksi kyläyhteisöksi. Alueella on runsaasti asukasyhdistystoimintaa ja harrastusmahdollisuuksia. Monitoimikeskus Lumo tarjoaa juhlatai harrastustiloja asukkaiden omaan käyttöön. Lumosta löytyy myös kirjasto, taidekoulutusta ja paljon muuta kulttuuri- ja harrastustoimintaa. Korson alueella on myös niin ihmisten kuin luonnonkin muokkaamia liikuntapaikkoja, joista Peren mukaan pitää ehdottomasti mainita suosittu Ankkapuisto. Korson alueella on myös runsaasti Vantaan suurimpia koskia, joten ulkoillessa alueella riittää niin nähtävää kuin koettavaakin. Korson urheilumahdollisuudet moninkertaistuvat, kun Korso-Koivukylän urheilupuisto Elmo rakennetaan valmiiksi. Peren mukaan alueen asukasyhdistyksen henki on hyvä, ja he pyrkivät kehittämään Korson aluetta niin viihtyvyyden kuin turvallisuudenkin osalta. Tästä esimerkkinä on aikaan saatu läpiajokielto raskaalle liikenteelle Hyrylän logistiikkakeskuksesta isoille pääväylille. – Aiemmin rekat ajoivat Korson läpi pieniä teitä pitkin kovaa vauhtia, kotien ja koulujen välistä. Tilanne parani asukkaiden oman ak-


Korson asema 1958. Kuva: Lauri Leppänen ja Viljo Holopainen.

Korson keskusta 1963. Kuva: Anna-Liisa Nupponen.

tiivisuuden ja rakennetun tieverkoston ansiosta. Nyt yhdistys pyrkii myös huolehtimaan kaupunginosan siisteydestä yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa ja järjestää talkoita ja muita tapahtumia koko Korsolle. Turvallinen paikka asua Korso on Peren mukaan turvallinen paikka asua. – Pidämme joka vuosi turvallisuusillan, missä muiden asioiden ohella käymme läpi viimeaikaiset tilastotiedot ja teemme aloitteita, jos tarve vaatii. Turvallisuusilloissa perehdytään esimerkiksi palo- ja kodinturvallisuuteen. Korso onkin tilastollisesti turvallinen paikka asua. Korson suuralueella asui vuonna 2011 noin 30 000 asukasta, joista Korson kaupunginosassa hieman yli 7000. Ennusteiden mukaan kasvu jatkuu. Peren mukaan Korso sopii kaikille, sillä alueelta löytyy kaikki palvelut ja mahdollisuudet. Hänen mukaansa alueen yksi ominaispiirre onkin sen paikka junaradan ja hyvien yhteyksien varrella, jolloin Korsosta on helppo liikkua tarpeen mukaan. – Yksi syy, miksi itse aikanani tänne muutin, oli nämä liikenneyhteydet. Tämä on liikenteellisesti hyvä paikka. Palveluiden suhteen täällä on kaikki, mitä tarvitset. Jos täällä haluaa olla aktiivinen, tekemistä löytyy aina. Toisaalta taas, jos haluat olla rauhassa yksin, tämä alue tarjoaa myös siihen mahdollisuuden.

HOAS:n opiskelija-asuntoja Kulomäessä Maauunintiellä 20.7.1979. Rakennukset ovat valmistuneet vuonna 1975. Kuva: Mannelin. VAV

15


YTE-puheenjohtajisto 2013 VAV:n 12 suuralueella on jälleen valittu alueellisten yhteistyöelinten (YTE) puheenjohtajat. He edustavat VAV:n asukasdemokratiassa omaa suuraluettaan ja kokoontuvat säännöllisin väliajoin YTE-puheenjohtajiston kokouksissa.

16

VAV

YTE 1: Pähkinärinne Tapani Keurulainen Pähkinärinteentie 24 A 20 01710 Vantaa p. 044-262 2664 tapani.keurulainen@pp.inet.fi

YTE 2: Myyrmäki, Martinlaakso Heikki Seppälä Ruukuntekijäntie 8 C 30 01600 Vantaa p. 050-306 9469 hss@welho.com

YTE 3: Keski-Vantaa Erkki Nikkanen Arinatie 7 C 39 01520 Vantaa p. 0400-725 937 erkki.nikkanen@gmail.com

YTE 4: Tikkurila Irja Kuusela Vainiotie 2 C 11 01370 Vantaa p. 040-573 0287

YTE 5: Tikkurilan ympäristö Anneli Sinkkonen Maarinkunnaantie 19 G 39 01370 Vantaa p. 040-835 8199 anneli.sinkkonen@gmail.com

YTE 6: Asola, Ilola Arja Niemelä Rumpalintie 4 C 13 01390 Vantaa p. 040-512 5585 arja.niemela@vantaa.fi

YTE 7: Havukoski, Koivukylä, Päiväkumpu Liisa Tilander Paimenenkatu 19 A 25 01360 Vantaa p. 050-535 8481 liisa.tilander@welho.com

YTE 8: Korso Sven-Olof Sontag Otavantie 9 A 10 01450 Vantaa p. 040-726 9377 uffe@kolumbus.fi

YTE 9: Pohjois-Korso Jari Keränen Linnustajankuja 1 A 1 01450 Vantaa p. 0400-793 558 keris@kolumbus.fi

YTE 10: Nissas Marja Kousa Viikinkikuja 2 E 43 01200 Vantaa p. 044-046 1519 marja.kousa1@luukku.com

YTE 11: Hakunila Per-Åke Karlsson Heporinne 1 A 2 01200 Vantaa p. 040-850 0137 pkbigman@gmail.com

YTE 12: Länsimäki Hannu Ahonen Kerokuja 2 A 10 01280 Vantaa p. 045-7731 2429 hannu.ahonen@pp4.inet.fi


Asukasedustajiksi VAV:in hallitukseen valittiin (vas.) Jari Keränen ja Tapani Keurulainen. Varajäsenet ovat Liisa Tilander (vas.) ja Anneli Sinkkonen.

Tässä työssä on tärkeää tulla toimeen ihmisten kanssa.

Kokemusta riittää

VAV Asunnot Oy:n hallituksen asukasjäseniksi valitut Tapani Keurulainen ja Jani Keränen ovat vanhoja tekijöitä. Varajäseniksi valittiin Anneli Sinkkonen ja Liisa Tilander. TEKSTI: VEERA SALOHEIMO // KUVA: VAULA AUNOLA

apani Keurulainen Pähkinärinteestä ja Jari Keränen Vallinojalta valittiin VAVin hallituksen asukasjäseniksi vaaleissa toukokuun alussa. Tehtävä jatkuu 2015 asti. Molemmat ovat olleet jo aiemmin yhden kauden asukasjäseninä ja yhden kauden asukasedustajan varajäsenenä. Keurulainen ja Keränen aikovat ajaa parempaa tiedotusta VAViin. – Asukkaille tiedottaminen riittävästi kaikista asioista on aina tärkeää. Tämä alue on kyllä parantunutkin viime aikoina. Pääasia, että kaikki toimii asukasdemokratian puitteissa hyvin ja jouhevasti, Keränen sanoo. – Korjauksista ja kilpailutuksista pitää informoida asukkaita, jotta he voivat tarvittaessa vaikuttaa niiden toteutukseen. Esimerkiksi isommista remonteista luottamushenkilö voisi pitää kokouksen, jossa hän keräisi asukkaiden mielipiteitä isännöitsijälle ja korjausliikkeelle välitettäväksi, Keurulainen kertoo. Keränen pitää merkittävänä asukasjäsenen tehtävänä myös yhtiön talouden seuraamista. Lisäksi hänen mielestään luottamushenkilöiden koulutukseen tulisi kiinnittää huomiota. – Arvostan korkealle asukkaiden vapaaehtoista toimintaa. Koulutuksella

varmistetaan, että luottamushenkilöt tietävät tehtävänsä ja tavat, joilla kentällä toimitaan. Keurulainen nostaa esiin luottamushenkilöiden vaivannäön, josta heitä pitäisi myös palkita. – Kaikissa kiinteistöissä luottamushenkilö tekee valtaosan töistä, joskus lähes kaiken yksin. Heitä on kiitettävä ja palkittava työpanoksestaan. Samalla saatettaisiin innostaa muita mukaan. Joskus aiemmin palkintona käytettiin esimerkiksi ravintolalahjakorttia. Valppaana valvomassa Työkyvyttömyyseläkkeellä oleva Jari Keränen on asunut lähes koko ikänsä Vantaalla. VAVilta hän sai kodin 1990-luvun puolivälissä, ja pari vuotta myöhemmin hän tuli mukaan luottamustehtäviin. Aluksi hän vastasi ympäristöasioista, kunnes eteni varaluottamus- ja luottamushenkilöksi. Hän on toiminut myös pitkään oman YTE-alueensa eli PohjoisKorson alueen puheenjohtajana. VAVin luottamustehtävissä pääsee Keräsen mukaan läheltä näkemään, miten yhtiö toimii. – Haluan valvoa, että asiat hoidetaan lain mukaan. Tämä on myös mukavaa puuhaa touhuta mukana. Taksiyrittäjä Tapani Keurulainen on

muuttanut Vantaalle 1990-luvulla ja VAVin asuntoon 1998. Pian vuosituhannen vaihduttua kutsui myös luottamushenkilön tehtävä omassa talossa. Keräsen tavoin Keurulainen toimii oman YTE-alueensa eli Pähkinärinteen puheenjohtajana. Asukasdemokratian periaatteiden toteuttaminen ajaa Keurulaista mukaan toimintaan. – Luottamustehtävissä pystyy ajamaan asukkaiden etua ja valvomaan, että yhtiössä on kaikki OK. On kiva tietää VAVin ajankohtaisista asioista. Molempien mielestä Vantaalla on hyvä asua. – Täällä on tilaa, rauhallisuutta ja luontoa, Keurulainen toteaa. – Vantaa ja varsinkin Vallinoja on rauhallista seutua, ja ulkoilumahdollisuudet ovat hyvät. Ollaan melkein keskellä peltoa, joten koirankin kanssa on hyvä liikkua, Keränen sanoo. Varajäseniksi valituilla Liisa Tilanderilla ja Anneli Sinkkosella on myös paljon kokemusta takanaan. Molemmat toimivat VAV:n YTEalueiden puheenjohtajina, ja ovat aiemminkin työskennelleet hallituksen jäseninä ja varajäseninä.

VAV

17


Luottamushenkilöt 2013 Kevään 2013 asukaskokouksissa VAV:n kohteisiin valittiin jälleen luottamushenkilöt. Luottamushenkilö toimii asukastoiminnan moottorina ja pitää yhteyttä VAV:n isännöintiin kiinteistön asioissa. Alla on lista valituista luottamus- ja varaluottamushenkilöistä osoitteittain.

KOHDE Aamutie 8 / Iltatie 16 & 18 Ainonkuja 2 Andersinkatu 2 Antaksentie 21 Apajakuja 7 Arinatie 7 Arinatie 9 Asolantie 22 Asterintie 24 Avaintie 2 Eppiläntie 1–3 Esikkotie 7 Eteläinen Rastitie 11 Evästie 5 / Konttitie 4 & 6 / Paimenenkatu 19 Hakopolku 4 Hakunilantie 58 Hansinkatu 1–3 Harppuunapolku 1 Helmikuja 1 Heporinne 1 Herttuantie 6 Huddingenpolku 2 Hyrräkuja 10 Ilolantie 2 & 4 Immonkuja 2 / Kyllikintie 29 Jäniksenkäpälä 11 Kallioimarteentie 10 Kalliotie 2 / Kimaratie 3 & 5 / Tukkilaisentie 22 Kannuskuja 5 Kannuskuja 8 Kannuskuja 10

18

VAV

LUOTTAMUSHENKILÖ

VARALUOTTAMUSHENKILÖ

Niila Lehtivaara Iltatie 18 F 28 Sirkka-Liisa Maijala Ainonkuja 2 A 5 Kalevi Kavander Andersinkatu 2 C 17 Silja Keronen Antaksentie 21 B 25 Tommi Huuhtanen Apajakuja 7 B 43 Erkki Nikkanen Arinatie 7 C 39 Kari Pynnönen Arinatie 9 A 1 Kari Tikka Asolantie 22 C 37 Sami Hokkanen Asterintie 24 E 31 Sari Kuhmonen Avaintie 2 G 26 Kerstin Karpale Eppiläntie 1–3 E 30 Arja Kupias Esikkotie 7 B 18 Ari Kinnunen Et. Rastitie 11 A 1 Liisa Tilander Paimenenkatu 19 A 25

Karita Kontkanen Iltatie 18 E 19 Nina Attila Ainonkuja 2 B 7 Urho Heikkinen Andersinkatu 2 A 1 Jarmo Luotonen Antaksentie 21 B 40 Jashari Hatixhe Apajakuja 7 B 41 Ei valintoja Meri Haatanen Arinatie 9 C 33 Hannu Parkkonen Asolantie 22 A 2 Mohammed Laraki Asterintie 24 E 26 Tiina Fagerström Avaintie 2 F 25 Piia Tahvanainen Eppiläntie 1–3 F 35 Airi Karlenius Esikkotie 7 A 7 Tuula Vivolin Et. Rastitie 11 A 40 Leila Palo-oja Paimenenkatu 19 A 4

Ei valintoja Simo Vukcevic Hakunilantie 58 B 29 Eino Torikka Hansinkatu 1 A 4 Pasi Kivimäki Harppuunapolku 1 B 34 Tommi Lehtonen Helmikuja 1 B 24 Per-Åke Karlsson Heporinne 1 A 2 Kari Heinänen Herttuantie 6 E 57 Raili Outinen Huddingenpolku 2 A 2

Ali Taimouri Hakunilantie 58 C 36 Hannu Jukonen Hansinkatu 1 C 60 Pirjo Simola Harppuunapolku 1 B 37 Harri Tiihonen Helmikuja 1 A 18 Vesa Venäläinen Heporinne 1 A 10 Petri Brännare Herttuantie 6 D 50 Ei valintoja

Ei valintoja Jan-Erik Pirhonen Ilolantie 2 A 6 Outi Sipilä Immonkuja 2 C 17 Anna Poutanen Jäniksenkäpälä 11 C 20 Anki Luukinen Kallioimarteentie 10 A 19 Mirja Koivunen Tukkilaisentie 22 B 2 Raimo Rantasalmi Kannuskuja 5 A 14 Johanna Kallio Kannuskuja 8 C 28 Esko Kekkonen Kannuskuja 10 D 50

Martti Kettunen Ilolantie 2 B 16 Camilla Kiiski Kyllikintie 29 B 11 Heli Minkkinen Jäniksenkäpälä 11 B 10 Mikko Kinnunen Kallioimarteentie 10 B 24 Ei valintoja Ei valintoja Johanna Kallio Kannuskuja 8 C 23 Ei valintoja


Karhunkierros 1 a

Lauri Kojo Karhunkierros 1 a B 52

Karsikkokuja 13

Ei valintoja

Kastanjakuja 1 a

Ei valintoja

Keikarinkuja 2 Kerkkäkuja 3 Kerokuja 2 Kerokuja 7

Päivi Pietikäinen Keikarinkuja 2 A 21 Juhani Lampinen Kerkkäkuja 3 A 3 Hannu Ahonen Kerokuja 2 A 10 Anne Heikkinen Kerokuja 7 B 31

Kielotie 25

Ei valintoja

Kiitäjäntie 2–6 / Korennontie 39 / Mehiläisenpolku 17

Mirja Zacheus Mehiläisenpolku 17 E 23 Jorma Päivinen Kirvelitie 2 A 4 Petri Patjas Kirvisenkuja 1 G 73 Virva Immonen Kivikirveenkuja 4 C 56

Kirvelitie 2 Kirvisenkuja 1 Kivikirveenkuja 4 Knaapinkuja 6

Ei valintoja

Koisotie 1

Ei valintoja

Kolohonganreitti 4 / Merkkipuuntie 14

Iida Keinänen Kolohongankuja 6 C 31 Hannele Jokela Merkkipuuntie 14 E 20

Kortetie 1 / Osmankäämintie 25

Ei valintoja

Kolohongankuja 6

Krakankuja 2 Krakankuja 4 Kukinkuja 8 Kuninkaanmäentie 104 Kunnaantie 20 Kylväjänkuja 7 Kyläkaskentie 2–6 Kylämiehenkuja 2 Laaksotie 20 Lauhatie 7 Laukkarinne 8 Laulurastaanpolku 1–2 Laurantie 11 Laurintie 41 Lautamiehentie 22–24 Lehmuspolku 3 Leikkitie 1 Leikkitie 2 Leiritie 6 Liljatie 12 Lippukuja 2 Linnustajankuja 1

Reijo Väänänen Krakankuja 2 A 24 Jari Lahin Krakankuja 4 B 22 Tuula Linja-aho Kukinkuja 8 D 28 Eija Eskelinen Kuninkaanmäentie 104 V Sari Tuovinen Kunnaantie 20 E 16 Tuula Lindqvist Kylväjänkuja 7 A 8 Jarmo Ahponen Kyläkaskentie 2–6 A 6 Armi Vesikko Kylämiehenkuja 2 C 36 Hannele Raistakka Laaksotie 20 K 82 Kirsi Laine Lauhatie 7 A 13

Katriina Tams-Korhonen Karhunkierros 1 a A 20

Ei valintoja Ei valintoja Reijo Sippola Kerokuja 2 A 9 Ei valintoja

Maria Tonteri Mehiläisenpolku 17 B 7 Ei valintoja Tuula Lindström Kirvisenkuja 1 C 28 Pirjo-Riitta Tiilikainen Kivikirveenkuja 4 A 34

Niko Jääskeläinen Kolohongankuja 6 A 7 Toivo Kyhyräinen Kolohonganreitti 4 C 14

Ismo Kettunen Krakankuja 2 A 2 Jari Savela Krakankuja 4 D 55 Rauha Bollström Kukinkuja 8 E 38 Ei valintoja Ei valintoja Pia Ahonen Kylväjänkuja 7 E 21 Hannu Perttula Kyläkaskentie 2–6 F 75 Jaana Karhu Kylämiehenkuja 2 C 33 Pirjo Avomäki Laaksotie 20 J 75 Ei valintoja

Ei valintoja Pirjo Saloranta Laulurastaanpolku 1–2 I 95 Janne Manninen Laurantie 11 A 7 Kirsi Vainio Laurintie 41 G 19 Taisto Mild Lautamiehentie 22–24 C 11 Pentti Vihavainen Lehmuspolku 3 E 44 Tarmo Leno Leikkitie 1 C 12 Jaana Heikkinen Leikkitie 2 A 8 Marjatta Parviainen Leiritie 6 B 46 Anne Väyrynen Liljatie 12 D 31 Jaana Kuusisto Lippukuja 2 D 27 Jari Keränen Linnustajankuja 1 A 1

Rauni Ikonen-Niemistö Laulurastaanpolku 1–2 E 52 Katariina Eskola Laurantie 11 A 7 Pirita Tervo Laurintie 41 B 5 Jaana Ruuska Lautamiehentie 22–24 C 13 Jani Virnes Lehmuspolku 3 A 13 Jukka Virtanen Leikkitie 1 G 33 Arto Ruuth Leikkitie 2 B 35 Juhani Niemi Leiritie 6 A 10 Jari Ruotsalainen Liljatie 12 A 1 Miia Heikkinen Lippukuja 2 C 17 Raimo Suominen Linnustajankuja 1 B 14 VAV

19


Loikkokuja 1 Luhtimäki 1 Luhtimäki 2 Lummetie 11 Maalinauhantie 13 & 15 Maalinauhantie 14 Maalinauhantie 8 Maalinauhantie 10 Maalinauhantie 19 / Rajakentänkuja 5 Maarinkunnaantie 13 Maarinkunnaantie 19 Maarukanrinne 5 Maauuninkuja 2 Maitikkapolku 10 Malvatie 1 & 4 Maratonkuja 6 Markkulantie 24 Marsinkuja 1 & 4 Meripihkatori 2

Ari Larikka Loikkokuja 1 B 13 Christopher Olijslager Luhtimäki 1 F 29 Tuula Hedborg-Pekander Luhtimäki 2 D 25 Juhani Olenius Lummetie 11 B 18 Riitta Ruohosto Maalinauhantie 13 C 25 Pasi Kesäniemi Maalinauhantie 14 E 75 Seija Hänninen Maalinauhantie 8 A 20 Marita Lehtometsä Maalinauhantie 10 C 56 Liisa Viinanen Rajakentänkuja 5 A 33 Tiina Karvinen Maarinkunnaantie 13 B 9 Anne Sinkkonen Maarinkunnaantie 19 G 39 Henna Tuomi Maarukanrinne 5 A 2 Hanna Hautajoki Maauuninkuja 2 D 41 Irja Reinikainen Maitikkapolku 10 A 2 Eija Hautamäki Malvatie 4 B 5 Nina Sjöblom Maratonkuja 6 H 45 Virpi Vettenranta Markkulantie 24 O 67 Maarit Tuominen Marsinkuja 1 E 42 Matti Niskanen Meripihkatori 2 B 31

Merjantie 10

Ei valintoja

Merkkipuuntie 2

Merja Maukonen Merkkipuuntie 2 M 42

Metsolantie 3

Ei valintoja

Metsotie 25

Ei valintoja

Metsänhoitajankuja 2 Mikaelintie 4 Mikaelintie 7 & 9 Mikaelintie 11 Minkkitie 9 Minkkitie 11 Minkkitie 16 Mäyräkuja 4 Mäyräkuja 6 Niittäjäntie 13 Nissaksentie 15 Norkkokuja 2 Normannikuja 6 Nyyrikintie 1 / Vellamonkuja 1 & 2 Nyyrikintie 7 Näätäkuja 1

20 VAV

Marja Jalkanen Metsänhoitajankuja 2 C 27 Tarja Vaahtera Mikaelintie 4 A 6 Ella-Maria Virolainen Mikaelintie 9 C 26 Marja-Leena Vuorinen Mikaelintie 11 A 2 Eeva Saarinen Minkkitie 9 E 41 Irja Ekman Minkkitie 11 B 35 Kalle Konttinen Minkkitie 16 D 68

Ei valintoja Ahti Pursiainen Luhtimäki 1 FL 59 Maire Hyvärinen Luhtimäki 2 M 80 Mirja Behm Lummetie 11 A 9 Pirkko Sivil Maalinauhantie 13 C 21 Seija Uitto Maalinauhantie 14 F 89 Jari Hentonen Maalinauhantie 8 A 16 Mohamed Farah Maalinauhantie 10 C 48 Tuomo Koponen Rajakentänkuja 5 A 27 Ei valintoja Pirjo Ovaskainen Maarinkunnaantie 19 E 24 Heli Ranta Maarukanrinne 5 C 36 Nina Aaltonen Maauuninkuja 2 B 23 Arja Pöntynen Maitikkapolku 10 B 11 Katri Salin Malvatie 1 C 8 Tuula Kärkkäinen Maratonkuja 6 B 9 Laura Tuominen Markkulantie 24 F 23 Mirja Helminen Marsinkuja 1 J 79 Merja Ojala Meripihkatori 2 A 24

Christine Hedman Merkkipuuntie 2 G 23

Aino Jokelainen Metsänhoitajankuja 2 D 37 Marie Frilander Mikaelintie 4 A 5 Svetlana Hämäläinen Mikaelintie 9 C 25 Tiina Iiskola Mikaelintie 11 A 6 Suvi Mäkinen Minkkitie 9 C 26 Ei valintoja Ei valintoja

Ei valintoja Anja Tirkkonen Mäyräkuja 6 A 6 Risto Paasonen Niittäjäntie 13 B 8 Mia Toiviainen Nissaksentie 15 E 63 Tapio Kärkkäinen Norkkokuja 2 B 33 Tiina Sainio Normannikuja 6 D 28 Sari Kärkkäinen Vellamonkuja 2 C 19 Arja Liukko Nyyrikintie 7 D 30 Sirpa Frondelius Näätäkuja 1 C 27

Allan Riiski Mäyräkuja 6 A 30 Ilari Heikkilä Niittäjäntie 13 E 31 Heli Vihanto Nissaksentie 15 D 49 Katja Ahola Norkkokuja 2 A 2 Nina Jämsen Normannikuja 6 D 27 Tuula Ojanen Vellamonkuja 2 C 22 Pirkko Vuori Nyyrikintie 7 C 18 Heli Heinänen Näätäkuja 1 E 43


Näätäkuja 4 Ohratie 1 Ohratie 12 Ojahaantie 1 Ollaksentie 29–31 Orvokkirinne 4 Otavantie 9 Otavantie 11 Otavantie 20 Pallastunturintie 3 b Peijaksentie 15 Peijaksentie 31 Peijaksentie 67 / Viidakkokuja 4 Peijaksentie 69 Ponikuja 4 Punamultapolku 3 Pyykuja 1 Pähkinärinteentie 22, 24 & 26 Raikukuja 12 Raikukuja 14 Rautkallionkatu 10 Rautkalliontie 3 Riimukuja 4, 6, 8 & 13 Rosendalinrinki 1 Rumpalintie 4 Ruukkukuja 1 Ruukuntekijäntie 8 Ruukuntekijäntie 10 Ruukuntekijäntie 12 Ruusuvuorenkuja 3 Saagatie 9 Sahatie 2 Santamäentie 20 Saturnuksenkuja 2 & 4

Clas-Egil Söderblom Näätäkuja 4 B 21 Eetu Hartikainen Ohratie 1 E 24

Petri Haapa-aho Ojahaantie 1 B 24 Ville Mantila Ollaksentie 31 A 10 Paavo Polsa Orvokkirinne 4 A 3 Sven-Olof Sontag Otavantie 9 A 10 Anssi Rajapaltio Otavantie 11 A 14 Marita Korp Otavantie 20 D 42 Marika Laakkonen Pallastunturintie 3 b A 14 Merja Eld Peijaksentie 15 H 37 Leena Rissanen Peijaksentie 31 C 34 Erkki Kanalanmäki Viidakkokuja 4 D 38 Kaarina Burgman Peijaksentie 69 D 55

Sari Hakala Ojahaantie 1 A 13 Nina Saarinen Ollaksentie 31 E 49 Ei valintoja Seija Haverinen Otavantie 9 C 27 Meri-Tuuli Mattila Otavantie 11 D 57 Katja Ahvenainen Otavantie 20 F 65 Sinikka Sirkesalo Pallastunturintie 3 b A 18 Kristiina Kilpeläinen Peijaksentie 15 D 12 Mirva Partanen Peijaksentie 31 C 28 Kaija Heikkonen Viidakkokuja 4 C 32 Nicole Tala Peijaksentie 69 E 62

Ei valintoja Jorma Lahin Punamultapolku 3 B 31 Terttu Pihlaja Pyykuja 1 C 10 Tapani Keurulainen Pähkinärinteentie 24 A 20 Jari Kemiläinen Raikukuja 12 B 17 Anja Lindqvist Raikukuja 14 A 7 Vilhelm Orpana Rautkallionkatu 10 A 66 Kari Marjanen Rautkalliontie 3 C 26 Elvi Lindström Riimukuja 4 A 3 Kirsi Pasanen Rosendalinrinki 1 C 32 Arja Niemelä Rumpalintie 4 C 13 Olli Miettunen Ruukkukuja 1 B 34 Heikki Seppälä Ruukuntekijäntie 8 C 30 Orvokki Kaskela Ruukuntekijäntie 10 A 14 Anne Räisänen Ruukuntekijäntie 12 A 2 Jonna Peltonen Ruusuvuorenkuja 3 A 1 Mari Hakulinen Saagatie 9 B 30 Raija Toivonen Sahatie 2 A 5 Mona Sylander Santamäentie 20 A 3 Kari Lanu Saturnuksenkuja 4 A 27 Ei valintoja

Sorakuja 4

Mika Korkeakangas Sorakuja 4 F 60

Suitsikuja 1

Ei valintoja

Takojantie 1

Tuija Kauhanen Ohratie 1 E 23

Ei valintoja

Siilitie 28–30

Tahtitie 24

Ei valintoja

Ulla Mikander Tahtitie 24 B 7 Feija Nyman Takojantie 1 A 5

Sirpa Svenn Punamultapolku 3 B 24 Ei valintoja Marja-Liisa Romppainen Pähkinärinteentie 24 A 27 Jorma Salmi Raikukuja 12 B 28 Ulla Nissi Raikukuja 14 B 2 Jukka Komppa Rautkallionkatu 10 A 52 Juha Mantila Rautkalliontie 3 A 11 Katja Simonen Riimukuja 13 M 73 Maj-Britt Qvarnberg Rosendalinrinki 1 A 18 Mariann Grönqvist Rumpalintie 4 B 7 Heikki Hille Ruukkukuja 1 A 1 Iris Tikkaniemi Ruukuntekijäntie 8 C 26 Margit Pulkstén-Elikci Ruukuntekijäntie 10 A 10 Anneli Korkalainen Ruukuntekijäntie 12 A 5 Miia Heikkilä Ruusuvuorenkuja 3 E 44 Niina Koljonen Saagatie 9 D 48 Henriikka Hibay Sahatie 2 A 9 Pirjo Romppanen Santamäentie 20 B 8 Mihail Ikonen Saturnuksenkuja 4 B 45

Yrjö Peura Sorakuja 4 F 87

Jaana Nieminen Tahtitie 24 E 22 Mari Toikka Takojantie 1 L 73 VAV

21


Talvikkirinne 4 Talvikkirinne 9 Tammistonkatu 9 Tammistonkatu 25 Tanhukuja 4 Tanhurinne 5

Anu Koskinen Talvikkirinne 4 B 19 Liisa Sontag Talvikkirinne 9 C 22 Kimmo Pölkki Tammistonkatu 9 A 8 Katariina Wärkki Tammistonkatu 25 A 5 Eija Pohjasniemi Tanhukuja 4 B 19 Kirsti Turunen Tanhurinne 5 G 60

Tanssijantie 2

Ei valintoja

Tarhurintie 1 & 3

Ei valintoja

Terhotie 6 Tukkilaisentie 9 Tykkikuja 5 Tykkikuja 9 Urheilutie 10 a Uusiniityntie 1 Uusiniityntie 6 Uusiraja 13 Vaijeritie 1 Vainiotie 2 Vallikuja 6 Valtuustokatu 1 Vanha Nurmijärventie 46 Vankkurikuja 6 Varpusenkuja 1 Vartiokuja 1 Vaskikuja 2 Vaskivuorentie 20 Vaunukalliontie 2 Veturikuja 7

Risto Tiihonen Terhotie 6 A 5 Arja Wahlström Tukkilaisentie 9 D 14 Anri Kärki Tykkikuja 5 A 3 Anette Ruusuhovi Tykkikuja 9 D 39 Jessica Raitio Urheilutie 10 a A 5 Matti Majuri Uusiniityntie 1 A 3 Jouko Vuorinen Uusiniityntie 6 H 76 Raili Kurtén Uusiraja 13 F Kirsi Manner Vaijeritie 1 E 34 Irja Kuusela Vainiotie 2 C 11 Ari Hallamaa Vallikuja 6 D 12 Raija Pelttari Valtuustokatu 1 A 12 Johan Chilov Vanha Nurmijärventie 46 D 13 Satu Sepponen Vankkurikuja 6 A 8 Ilkka Patjas Varpusenkuja 1 E 54 Maija-Liisa Saastamoinen Vartiokuja 1 E 17 Mellu Lindgren Vaskikuja 2 C 5 Tellervo Huovila Vaskivuorentie 20 C 38 Riitta Berg Vaunukalliontie 2 D 36 Susanna Väisänen Veturitie 7 B 13

Veturikuja 8

Ei valintoja

Viherkummuntie 6

Ei valintoja

Viidakkokuja 3 Viidakkokuja 5 Viidakkokuja 7 Viikinkikuja 2 Viikinkikuja 3 Viikinkitie 6 Viljo Sohkasen katu 16 Virsupolku 1

22 VAV

Kari Walden Viidakkokuja 3 C 59 Mirja Lanamäki Viidakkokuja 5 A 23 Kari Anttilainen Viidakkokuja 7 A 21 Marja Kousa Viikinkikuja 2 E 43 Kari Kilponen Viikinkikuja 3 A 9 Viktor Ahvinainen Viikinkitie 6 F 48 Päivi Järvinen Viljo Sohkasen katu 16 P 131 Eila Timonen Virsupolku 1 A 10

Päivi Pakkanen Talvikkirinne 4 D 38 Merja Repo Talvikkirinne 9 C 31 Ei valintoja Jari Kuikka Tammistonkatu 25 B 13 Kirsi Oksanen Tanhukuja 4 E 53 Taru Laapotti Tanhurinne 5 D 26

Santeri Ilola Terhotie 6 A 1 Ismo Paavilainen Tukkilaisentie 9 E 18 Karita Blomqvist Tykkikuja 5 B 14 Galina Toivanen Tykkikuja 9 A 1 Karita Lavi-Granroth Urheilutie 10 a B 21 Johannes Kast Uusiniityntie 1 E 15 Reima Miettinen Uusiniityntie 6 E 41 Pia Nylund Uusiraja 13 E Tarja Saari Vaijeritie 1 F 47 Seppo Vasikkola Vainiotie 2 A 3 Markku Vesterinen Vallikuja 6 C 7 Sirpa Husso Valtuustokatu 1 A 1 Juha Savolainen Vanha Nurmijärventie 46 E 17 Sari Derdrakis Vankkurikuja 6 A 16 Jaana Türkmen Varpusenkuja 1 D 42 Pertti Miettinen Vartiokuja 1 A 1 Ei valintoja Regina Berg Vaskivuorentie 20 A 3 Sisko Hiiva Vaunukalliontie 2 F 58 Jani Höglund Veturikuja 7 E 49

Risto Koponen Viidakkokuja 3 A 4 Nina Uskola Viidakkokuja 5 A 25 Martti Teppola Viidakkokuja 7 A 25 Anna-Liisa Manninen Viikinkikuja 2 A 11 Tarja Salo Viikinkikuja 3 A 1 Keijo Martelin Viikinkitie 6 F 51 Rami Loikkanen Viljo Sohkasen katu 16 K 91 Ei valintoja


lyhyesti Vuotavat WC-pöntöt tulevat kalliiksi Vuotavat WC-pöntöt ovat suurin syy vedenkulutuksen kasvuun. Muista aina ilmoittaa huoltoyhtiöön vuotavista pöntöistä ja hanoista. WC-pönttöjen ja hanojen korjaaminen kuuluu huollon tehtäviin, eikä se maksa asukkaalle mitään. Pienetkin vuodot WC-pöntössä voi havaita laittamalla paperinpalan pöntön sisäpinnalle ja tarkkailemalla sitä. Jos paperi kastuu vaikka vessaa ei ole vedetty, pöntössä on vuoto.

VAV:n asiakaspalvelu on kiinni kesäperjantaisin VAV Asunnot Oy:n toimiston asiakas- ja puhelinpalvelu siirtyy maanantaina 17.6. kesäaikatauluun, joka jatkuu aina perjantaihin 16.8. asti. 17.6.–16.8. välisenä aikana toimiston asiakaspalvelu on perjantaisin kokonaan kiinni.

Jatkuvasti vuotava WC-pönttö voi aiheuttaa sinulle, perheellesi tai kiinteistölle täysin turhan lisämaksun.

Maanantaista torstaihin toimiston asiakaspalvelu toimii kesälläkin normaalisti, eli käyntiasiakkaita palvellaan klo 9.00–15.00 ja puhelinasiakkaita klo 9.00–12.00 ja klo 13.00–15.00. Vuokravalvonnan puhelinpalvelu on kesällä auki maanantaista torstaihin klo 10.00–14.00.

Grillaamisen ohjeet parvekkeille ja patioille Moni VAV:n asukas haluaa etenkin kesäisin grillata ruokaa omalla parvekkeellaan tai patiollaan. Grillaaminen ei niissä ole kielletty, mutta paloturvallisuussyistä asukkaiden tulee noudattaa seuraavia rajoituksia:  Patiolla grillaaminen on sallittu kaasu- tai sähkögrillillä.  Parvekkeilla grillaaminen on sallittu vain sähkögrillillä.

Muista kotivakuutus!

 Grillaaminen hiiligrillillä sekä sytytysnesteen käyttö on kokonaan kielletty parvekkeilla ja patioilla.

VAV

23


Oma isännöitsijäsi Isännöitsijä Jorma Manner

Isännöitsijä Susanna Kasonen

Alue: Nissas, Päiväkumpu, Itä-Hakkila, Mikkola, Rekola P. 010 235 1482 Sähköposti: jorma.manner@vav.fi

Alue: Hämeenkylä, Pähkinärinne P. 010 235 1481 Sähköposti: susanna.kasonen@vav.fi

Isännöitsijä Katri Vatanen Isännöitsijä Maarit Rantsi Alue: Tikkurila, Jokiniemi, Viertola, Simonkylä, Hakkila, Ruskeasanta P. 010 235 1486 Sähköposti: maarit.rantsi@vav.fi

Isännöitsijä Maria Uronen Alue: Hakunila, Länsimäki P. 010 235 1487 Sähköposti: jorma.manner@vav.fi

Alue: Asola, Ilola, Havukoski, Koivukylä P. 010 235 1488 Sähköposti: katri.vatanen@vav.fi

Isännöitsijä Jaana Oksanen Alue: Martinlaakso, Myyrmäki, Pakkala, Seutula, Tammisto, Ylästö P. 010 235 1484 Sähköposti: jaana.oksanen@vav.fi

Isännöitsijä Jukka Mäki Isännöitsijä Hanna Pölkki Alue: Korso, Metsola, Mikkola, Kulomäki, Nikinmäki, Vallinoja P. 010 235 1485 Sähköposti: hanna.polkki@vav.fi

Alue: Jukka Mäen kohteet voit tarkistaa talon ilmoitustaululta tai VAV:n kotisivuilta www.vav.fi P. 010 235 1483 Sähköposti: jukka.maki@vav.fi

Isännöitsijöiden puhelinpäivystys VAV:n isännöitsijät päivystävät henkilökohtaisissa puhelinnumeroissaan maanantaista perjantaihin klo 9–11. Päivystysaikojen ulkopuolella isännöitsijän tavoittaa lähettämällä hänelle sähköpostia. Faksinumero kaikille isännöitsijöille: 010 235 1451

VAV palvelee Toimiston asiakaspalvelu

Vuokravalvonta

Ma–to: klo 9.00–15.00 Pe: klo 9.00–13.00 Puhelinajat Ma–to: klo 9.00–12.00 ja 13.00–15.00 Pe: klo 9.00–12.00 Puhelin: 010 234 1450 Sähköposti: info@vav.fi Faksi: 010 235 1451

Puhelinajat Ma–to: klo 10.00–14.00 Pe: klo 10.00–13.00 Puhelin: 010 234 1460 Sähköposti: vuokravalvonta@vav.fi Faksi: 010 235 1461

Asukasvalinta Sähköposti: asukasvalinta@vav.fi Faksi: 010 235 1491 Asunnonhaun ohjeet: www.vav.fi

Asumisneuvonta Puhelinajat Ma–to: klo 10.00–14.00 Pe: klo 10.00–13.00 Puhelin: 010 234 1470 Sähköposti: asumisneuvonta@vav.fi Faksi: 010 235 1461

Asiakas- ja puhelinpalvelu on kiinni kesäperjantaisin 17.6.–16.8. Puhelut VAV Asunnot Oy:n 010-alkuisiin puhelinnumeroihin maksavat matkapuhelinliittymästä soitettaessa 8,28 senttiä/puhelu + 17,04 senttiä/min ja lankapuhelinliittymästä soitettaessa 8,28 senttiä/puhelu + 5,95 senttiä/min.


Vav viesti 0213