Page 1

VAV ASUNNOT OY | ASUKASLEHTI | www.vav.fi | NUMERO 3 | 2015

-viesti

Lähiöiden tulevaisuus puntarissa Kehäradalle tulee jopa 200 000 käyttäjää

VANTAAN ASUNTOMESSUT 2015

Opaali onnistui Rakentamisen hiilijalanjälki pieneni viidenneksellä Per Karlsson ihastui uuteen valoisaan asuntoonsa Messuyleisö äänesti Kasarikodin voittoon


PÄ ÄKIRJOITUS

ASUKASVALINTOIHIN ON TULOSSA TULORAJAT Esitetyt tulorajat ovat kuitenkin sen verran väljät, että ne eivät ainakaan VAV:n asukasvalintaa vaikeuta.

MAAN NYKYINEN hallitus on otsikoissa joka päivä. Ratkaistavia asioita riittää, eivätkä päätökset ole helppoja, sillä nyt enimmäkseen otetaan eikä anneta. Asuntopolitiikan linjaukset kirjattiin jo keväällä hallitusohjelmaan, ja niissä korostui ARA-vuokraasumista koskevat tiukennukset, joista keskeisimpiä ovat asukasvalinnan tulorajojen palautus sekä esitys vuokrasuhteiden määräaikaistamisesta. Kumpikaan ei ole kerännyt asukkaiden tai ARA-vuokranantajien kannatusta. Toisaalta tulorajat on mahdollista hyväksyä, jos ne vain eivät ole liian tiukat, mutta vuokrasuhteiden määräaikaistaminen ARA-asunnoissa on vastoin sekä asukkaiden että vuokranantajien oikeustajua. Ympäristöministeriö on pannut toimeksi, ja nyt se suoltaa hallituksen asuntopoliittisten kirjausten mukaisia lakiesityksiä lausunnolle lähes viikoittain. Tuorein koskee asukasvalinnan tulorajoja. Lakiluonnos ja sitä täydentävä asetusluonnos tarkoittaisivat nykykäytännön muuttumista siten, että tulorajoja tultaisiin noudattamaan vain Helsingin ja Tampereen seudulla. Muualla maassa tulorajoja ei noudatettaisi. Tämä on ymmärrettävää siitä näkökulmasta, että jos täällä kärsitäänkin asuntopulasta, muualla on pulaa asukkaista. Esitetyt tulorajat ovat kuitenkin sen verran väljät, että ne eivät ainakaan VAV:n asukasvalintaa vaikeuta. Ympäristöminis-

teriön ehdotuksessa yksinhakeva saisi ansaita enintään 3540 euroa kuukaudessa ollakseen oikeutettu ARA-vuokra-asuntoon. Tämän lisäksi kunkin aikuisen kohdalla tulorajaa lisättäisiin 2480 eurolla. Ensimmäisestä lapsesta lisäys olisi 650 euroa ja muista lapsista 600 euroa kustakin. Näitä tulorajoja on tarkoitus alkaa soveltaa käytäntöön ensi vuoden huhtikuun alusta lukien. Kun näitä yllä mainittuja tulorajoja vertaa VAV:n hakijakunnan tulotasoon, huomaa niiden käytännön vaikutuksen olevan vähäinen. VAV:n hakijoiden tulot nimittäin jäävät selvästi esitettyjen tulorajojen alle. Hakijatalouksista 41 prosentilla tulot jäävät alle 1000 euron. Kaikista hakijatalouksista 75 prosentin tulot ovat alle 2000 euroa. Vain 25 prosentilla tulot ylittävät 2000 euroa kuukaudessa, eikä heidänkään tulotasonsa yllä lähellekään ministeriön esittämiä ylärajoja. Ei ole epäilystäkään siitä etteivätkö VAV:n hakijat olisi kaikki pienituloisia. Mainitut tulot kun ovat bruttotuloja, eli verottaja vie niistä vielä osansa. Vuokrasuhteiden määräaikaisuutta koskevan lakiesityksen antamisen aikataulusta ei ole vielä tietoa, ja VAV:n puolesta sen voisi jättää kokonaan antamatta. Tulorajojen asettaminen tai mahdollinen vuokrasuhteiden määräaikaistaminen eivät kuitenkaan ratkaise varsinaista perusongelmaa eli sitä, että kohtuuhintaisia ARAasuntoja ei näillä seuduilla tuoteta tarpeeksi niiden kysyntään nähden. Hallituksen olisi pitänyt ensisijaisesti keskittyä ratkaisemaan ARA-tuotteen houkuttelevuusongelmaa eikä lähteä lisäämään vuokra-asuntoa tarvitsevien hätää asumisensa järjestämisessä. Virkistävää ja värikästä syksyä lukijoillemme! Teija Ojankoski toimitusjohtaja

VAV

KUVA: VAULA AUNOLA

2


sisältö VAV-VIESTI 3 | 2015

2 4

Pääkirjoitus

6

Yleisö valitsi Kasarikodin suosikikseen Nostalgiasisustus palkittiin Vuoden sisältötekona.

7

Asukkaat arvostavat ympäristöystävällisyyttä Tapasimme Opaalin uusia asukkaita.

10

Kehärata on Vantaan raideliikenteen sydän Tulevaisuudessa radan vaikutusalueella on jopa 200 000 asukasta.

12

Our House nosti lähiöt puheenaiheeksi Lähiöfestivaaleilla pohdittiin tulevaisuutta.

16

Filmitähdet valtasivat purkutalon Downshiftaajat-nimistä sarjafilmiä kuvattiin Marsinkujalla.

18

Vuokrataloyhtiöt muissa kaupungeissa VTS-kodit on Tampereen suurin vuokranantaja.

22 23

Kaikkiin VAV:n taloihin tulee taloyhtiölaajakaista VAV teki sopimuksen DNA:n kanssa

VAV:n talo oli Vantaan asuntomessujen vetonaula Liki 40 prosenttia kävijöistä vieraili Opaalissa.

Lyhyesti: Huoltoyhtiöt ja isännöitsijät muuttuvat, vuoden 2016 vuokranmäärityksen aikataulu, osallistu VAV:n asukastyytyväisyyskyselyyn.

7 22

osallistu asukastyytyväisyyskyselyyn S. 23

6 Julkaisija:

VAV Asunnot Oy, PL 39, 01301 VANTAA. VAV Asunnot Oy:n kotisivut:

www.vav.fi VAV-viesti ilmestyy neljä kertaa vuodessa ja se jaetaan VAV Asunnot Oy:n asuntoihin, johtaville luottamushenkilöille sekä yhteistyökumppaneille.

4

Päätoimittaja: Teija Ojankoski Toimitussihteeri: Tuomas Alho Toimituskunta: Teija Ojankoski, Jukka Aalto, Tuomas Alho, Liisa Kälvälä, Erkki Nikkanen, Tuula Montonen, Kari Nauska, Sari Pulkkinen ja Kari Martiala. (Omnipress Oy, Keskisuomalainen Oyj)

Tuotanto: Omnipress Oy, tuottaja Kari Martiala, Mäkelänkatu 56, 00510 Helsinki, kari.martiala@omnipress.fi Kannen kuva: Henrik Kettunen Ulkoasu ja taitto: Vaula Aunola (AD), Harri Viitala Kirjapaino Uusimaa, Porvoo, 2015 Painos: 10 650 kpl

Osoitteenmuutokset: VAV Asunnot Oy

VAV

3


VANTA AN ASUNTOMESSUT

Messuvieraat pitivät Opaalista VAV:in uusimmassa kohteessa, luonnonvaratasapainoisessa kerrostalo Opaalissa vieraili peräti 40 prosenttia Vantaan asuntomessujen liki 139 000 kävijästä. Vierailijat kiittivät talon ympäristöystävällisiä ja ennakkoluulottomia rakenneratkaisuja. TEKSTI JA KUVAT: VAULA AUNOLA

S

uomen Asuntomessujen toimitusjohtaja Pasi Heiskanen kertoo, että kokonaiskävijämäärä ylitti edellisten Jyväskylän ja Hyvinkään messujen kävijämäärät, ja kuten aiempinakin vuosina, päiväkohtainen kävijämäärä nousi tasaisesti loppua kohti. – Mikä tärkeintä, messuvieraat ovat olleet erittäin tyytyväisiä messujen sisältöön ja nauttineet kokemastaan. Kävijätutkimuksesta käy ilmi, että 88,8 prosenttia kävijöistä piti messuja hyvänä tai erinomaisena. Hiilijalanjälki pieneni merkittävästi VAV:n Opaali-kerrostalohankkeessa hiilijalanjälkeä ja luonnonvarojen kulutusta pienennettiin käyttämällä rakentamisessa mahdollisuuksien mukaan kierrätys- ja uusiomateriaaleja. Myös talon rakennustyössä pyrittiin kuormittamaan ympäristöä mahdollisimman vähän. NCC Rakennus Oy:n rakentaman talon hiilijalanjälki jäikin 20 prosenttia normitaloa pienemmäksi. Kiitosta messuyleisöltä keräsi myös talon infografiikka ja C-portaan liito-oravaa esittävä seinämaalaus, jonka on suunnitellut 13-vuotias vantaalainen Alexej Glebov. Hänen työnsä valittiin aulaan Vantaan kuvataidekoulun oppilaille järjestetyn kilpailun kautta. Kierrätystä ja 80-luvun tunnelmaa Messujen aikana kävijät saattoivat tutustua kahteen valmiiksi sisustettuun asuntoon. 54-neliöisen kaksion sisustuksen suunnittelivat ja toteuttivat Vantaan nuorisopalveluiden työpajanuoret pajaohjaajiensa opastuksella. Asunto on sisustettu kuvitteellisen 21-vuotiaan Kimin ensimmäiseksi omaksi kodiksi, jonka käsistään kätevä Kimi ja hänen tyttöystävänsä Emma ovat tehneet itsensä näköiseksi. Sisustuksessa oli hyödynnetty kierrätystavaroita, jotka nuoret tuunasivat asunnon teemaan sopiviksi. Toinen sisustettu messuasunto oli 68-neliöinen kolmio, jonka Metropolia-ammattikorkeakoulun sisustusarkkitehtuurilinjan opiskelijat sisustavat yhdessä Vantaan kaupunginmuseon henkilökunnan kanssa.

4

Opaalin piharakennuksia ja varastotiloja koristavat viherkatot. VAV

Vantaa kiinnostaa asuinpaikkana Vantaan Asuntomessuilla vieraili edellisiin vuosiin verrattuna ennätysyleisö, eli 138 756 maksanutta kävijää. Varsinaiseen asuntomessujen kävijätutkimukseen osallistui noin 13,4 prosenttia


Pihavarastot on rakennettu hamppubetonista.

Talon julkisivussa on käytetty päällystämätöntä puuta..

13-vuotiaan kuvataidekoululaisen Alexej Glebovin voittoisa seinämaalaus C-rapun seinällä.

Valoisan 54-neliöisen kaksion asuntomessujen aikaisen sisustuksen toteuttivat työpajanuoret kierrätysmateriaaleista.

messuilla käyneistä perheistä. Tutkimuksesta kävi ilmi, että 24,2 prosenttia kävijöistä oli kiinnostunut Vantaasta asuinpaikkana ja 15,7 prosenttia matkailukohteena. Kävijät olivat myös valmiita suosittelemaan Vantaata sekä Asuntomessuja ystävilleen. Kaksi kolmasosaa kävijöistä piti Kivistöstä asuinalueena. Messuvieraat myös testasivat ahkerasti uutta Kehärataa, ja peräti 30 prosenttia kävijöistä saapui paikan päälle junalla. Yli puolet messuvieraista tuli Asuntomessuille Uudeltamaalta – Oli kiinnostavaa huomata, että helsinkiläiset olivat merkittävin yksittäinen kävijäryhmä. Asuntomessuilla Vantaalla messutarjonnasta erottuivat etenkin pienet kerrostaloasunnot, joita kävijät pitivät kiinnostavana, Vantaan kaupungin viestintäpäällikkö Päivi Rainio kertoo. Lisää Opaalista voi lukea talon omilta sivuilta: opaalitalo.fi

Graafikko Tomi Leppäsen suunnittelema infografiikka kertoo talon historiasta ja ominaisuuksista. VAV

5


Monelle kävijälle Kasarikodista tuli mieleen lapsuuden koti tai mummola.

Vantaan kaupunginmuseon amanuenssi Marika Tarkiainen vastaanotti messuvieraita.

Kasarikoti hurmasi Opaalin C-rapun ensimmäisen kerroksen 68 neliön asuntoon oli asuntomessujen ajaksi sisustettu 80-luvun tyyliin nelihenkiselle perheelle asunto, Kasarikoti, joka ei todellakaan jättänyt kävijöitään kylmäksi, muuten niin modernilla asuntomessualueella. Vantaan kaupunginmuseon amanuenssi Marika Tarkiainen kertoo, että jo eteisessä kuului vierailijoiden suusta usein ensimmäiseksi inhonsekainen "Voi ei!" -huuto. – Hetken oleilun jälkeen kävijöiden tunnelmat yleensä kuitenkin vaihtuivat ja kuulimme monenlaisia muisteluja. Kaupunginmuseon henkilökunnan lisäksi Kasarikotia olivat luomassa Metropolia Ammattikorkeakoulun sisustusarkkitehtiopiskelijat Josefiina Forss, Kia Koponen ja Jonna Teerioja. Kaikkiaan projekti vei puolisen vuotta. Tavaroita lainattiin Koivukylän kierrätyskeskuksesta ja vantaalaisilta yksityishenkilöiltä. Osa löytyi Vantaan kaupunginmuseon omista kokoelmista ja osa saatiin lainaksi muista museoista. – Ostimme tavaroita myös nettihuutokaupoista ja kirpputoreilta, sanoo Tarkiainen. Nostalgiamatkaa siivittivät taustalla soivat aikakauden hitit ja televisiossa pyörivä Jaakko Kolmosen Patakakkonen, jossa annettiin vinkkejä parvekegrillaamiseen. Silloisen trendin mukaan mausteet oli muuten parasta laittaa pihvin pintaan vasta paistamisen jälkeen, etteivät ne käristy. Tarkiaisen mukaan nostalgiakohteen luominen oli selvä asia, kun museolle tarjottiin mahdollisuutta osallistua messuille. 80-luku nousi teemaksi, koska museon henkilökunnassa on niin paljon ihmisiä, jotka elivät lapsuuttaan tuolla

6

VAV

vuosikymmenellä, ja omakohtaisista muistoista olikin apua kasarisisustusta suunniteltaessa. Kasarikodissa hämmentyneet messuvieraat saattoivat siis viihtyä pitempäänkin, ja olohuoneen pöydältä löytyi myös ajanmukaista lukemista aikahypyn ajaksi.

Ruokaohjekerho Mestarikokin reseptikortit olivat kovassa käytössä.

Keittiön pöydälle ovat unohtuneet dominonappulat.

Vuoden sisältöteko Opaalin Kasarikoti sai asuntomessujen päätyttyä tunnustusta osakseen, kun se palkittiin 30.9. Suomen Asuntomessujen Vuoden sisältöteko -palkinnolla. Messukävijät saivat heille tehdyssä tutkimuksessa mainita mieleenpainuvimman asian Kivistön asuntomessuilta. Eniten kävijöiden mainintoja keräsi Kasarikoti ja sen 80-luvun sisustus, ja näin ollen asunto nimettiin Vuoden sisältöteoksi.

Maapallo ja kirjat korvasivat Googlen.


Opaalin uudet asukkaat Ympäristöystävällisen Opaalin ensimmäiset uudet asukkaat saivat uuden kotinsa avaimet toukokuun lopussa. C-portaan asukkaat pääsivät muuttamaan vasta Vantaan asuntomessujen päätyttyä. TEKSTI: PIRITTA PORTHAN // KUVAT: TIMO PORTHAN

– Vähän pieni tämä parveke, Per Karlsson vitsailee ja esittelee valtavan parvekkeensa.

Ylimmän kerroksen rauha Asentaja Per ”Pelle” Karlsson, 58, muutti Opaaliin VAV:n Heporinteestä. Muutto oli edessä, kun Heporinteen huoneistot muuttuivat palveluasunnoiksi. Per Karlssonin uusikin koti valikoitui tietysti VAV:lta. Karlsson on toiminut VAV:ssa taloyhtiön luottamustehtävissä viisi vuotta, joista kolme ja puoli vuotta YTE 11-alueen puheenjohtajana. Karlsson suhtautuu uuden kotitalonsa ekologisuuteen positiivisesti, vaikka ei sinänsä koekaan ekologisuutta itselleen kovin merkittäväksi asiaksi. – Hyvä, että VAV tekee ekologista, mutta en minä sen takia muuta, hän sanoo. – Omassa arjessani ekologisesti tärkeintä on laittaa roskat oikeisiin paikkoihin ja kierrättää. Opaaliin tulossa olevat kierrätysjäteputket ovat hienot. Sijainnin puolesta muutto Kivistöön sopi Karlssonille hyvin. Hänen naisystävänsä tosin asuu nyt kauempana, mutta muuten arki kulkemisineen helpottui, kun työmatka lyheni. Opaalissa Karlssonilla on 57,5-neliöinen vaalea ja valoisa kaksio.

– Vähän pieni tämä parveke, Karlsson vitsailee ja esittelee meille valtavan parvekkeensa. – Ikkunoita on parvekkeella yhteensä kaksikymmentäkolme, pitää varmaan palkata ikkunanpesijä. Kolmen parvekeseinän yläosa koostuu kokonaan ikkunoista, ja Karlssonin asunto sijaitsee talon ylimmässä kerroksessa. Näköalat ovat upeat. – Oli suuri toive päästä ylimpään kerrokseen, hän sanoo. – Täällä on oma rauha.

VAV

7


Luonnon rauhaa ja kierrätysmateriaaleja Filosofian maisteri Paula Pasanen, 26, ja rakennusinsinööri Miikka Kinnunen, 25, muuttavat ensimmäistä kertaa VAV:n asuntoon. Heillä on Opaalissa 55-neliöinen kaksio. Paula kiinnostui Opaalin ekologisuudesta luettuaan talon esitteitä. – Se oli houkuttelevaa ja kuulosti poikkeavalta, Pasanen sanoo. – On kiinnostavaa nähdä, miten ekologisemmassa kerrostalossa asuessa ekologisuus näkyy omassa arjessa. Kinnusta Opaalin ekologiset rakennusmateriaalit kiinnostavat jo ammatinkin puolesta. – Olen työssäni nähnyt kierrätettyä tiiltä rakennuksissa, ja se on ollut upean näköistä. Opaalin 20 prosenttia normitaloa pienempi hiilijalanjälki on Pasasen ja Kinnusen mielestä siis hyvä asia, vaikka se ei suoranaisesti muuttopäätöstä ratkaissutkaan. Ekologisuus on heille osa elämää. – Kierrätämme roskat, ja esimerkiksi sähkölaitteita ostaessamme mietimme, paljonko ne kuluttavat, Pasanen sanoo. – Mutta ajamme kyllä myös yksityisautolla, toteaa Kinnunen. – On hienoa, että täällä kannustetaan vähentämään autoilua, Pasanen jatkaa. – Käytännössä se voi hyvinkin Kehäradan myötä toteutua. Pitkiä matkoja taitamme jatkossakin autolla, koska sukulaiset asuvat maalla Itä-Suomessa. Opaali sijaitsee Kivistön asuntomessualueella, joka on kaavoitettu puistojen ja pienten kangasmetsien lomaan. Ympäristö oli Pasaselle ja Kinnuselle tärkeä kriteeri kodinvalinnassa. – Alueen luonto kiinnosti minua täällä kaikkein eniten, Kinnunen sanoo.

Opaalin 20 prosenttia normitaloa pienempi hiilijalanjälki on Paula Pasasen ja Miikka Kinnusen mielestä hyvä asia.

Puhtaamman tulevaisuuden puolesta

– Tuntuu hyvältä olla mukana kehittyvässä yhteiskunnassa ja ympäristöystävällisessä ajattelussa ja vaikuttaa puhtaampaan tulevaisuuteen, kertoo Laura Löppönen

8

VAV

Laura Löppönen, 29, muuttaa Opaaliin Helsingin Konalasta. Konttorityötä Vantaan K-raudassa tekevällä Löppösellä on Opaalissa 40-neliöinen yksiö, hänen ensimmäinen VAV:n asuntonsa. Hän pitää Opaalin ekologisuutta hyvänä asiana. – Ekologisuus merkitsee minulle luontoystävällisyyttä. – On mielenkiintoista muuttaa ekologisempaan kerrostaloon, joka kuormittaa vähemmän luontoa. Tuntuu hyvältä olla mukana kehittyvässä yhteiskunnassa ja ympäristöystävällisessä ajattelussa ja vaikuttaa puhtaampaan tulevaisuuteen. Uutta asuntoa etsiessään Löppönen luki Opaalin ekologisuudesta talon omilta nettisivuilta. Hän vaikuttui rakennushankkeesta, jossa kierrätys- ja uusiomateriaaleilla ja materiaalitehokkailla ratkaisuilla pienennetään hiilijalanjälkeä ja luonnonvarojen kulutusta. Löppösen mielestä on hienoa, että Opaalin rakentamisessa on käytetty muun muassa kierrätyslasia, ympäristöystävällistä hamppubetonia ja käsittelemätöntä puuta. – Ekologisuus on positiivinen asia, hän sanoo. – Arvostan ekologisempaa rakentamista, vaikka en valinnutkaan Opaalia pelkästään sen takia. Yksi syy Löppösen muuttoon oli työmatka, joka nyt lyhenee. Opaaliin muuton myötä hänen työpäivänsä saavat pian myös uudenlaisen ekologisen piristysruiskeen. – Nyt minulla on auto käytössä, mutta olen ajatellut kulkea täältä töihin myös pyörällä. – Työmatkaa tulee kahdeksan kilometriä.


OPA ALIN UUSIA ASUKK AITA

Takaisin kauniiseen Kivistöön Anneli Saarelasta, 67, Opaalin ekologisuus tuntuu mukavalta. Meilahdessa laitoshuoltajana työskentelevä Anneli ja hänen miehensä Kari Saarela valitsivat Opaalin kodikseen, koska talo on Karille tarpeeksi esteetön. – Karin liikuntakyky on huonontunut, ja vanhassa asuinpaikassamme hänen oli vaikea päästä taloon sisälle. – Opaalissa Kari pääsee liikkumaan hyvin. Uutta kotia etsiessään Saarelat huomioivat myös Opaalin energiatehokkuuden ja luontoystävällisyyden. Ekologisuus kun on muutenkin heille osa arkea. – Lajittelemme roskat ja säästämme kaikessa mahdollisessa, Anneli Saarela kertoo. – Ja kun ei ole autoa, niin kaikki matkat työmatkaa myöten taittuvat pyörällä. Sekin on ekologista. Opaalin ekologisuuden vaikutuksen elämäämme näkee sitten, kun olemme vähän aikaa asuneet täällä. Kivistön turvallinen ja rauhallinen asuinalue on Saareloille tuttu, sillä he ovat asuneet alueella ennenkin. – Asuimme ensin Kivistössä saunamökissä, sitten muutimme Havukoskelle ja sieltä Varistoon, Anneli luettelee. – Nyt ympyrä sulkeutuu, kun palaamme Kivistöön. Työmatka pitenee, mutta se ei haittaa. Saarelat asuivat asuntomessualueella VAV:n asunnossa myös vuonna 1977, kun asuntomessut viimeksi järjestettiin Vantaalla, ja he ovatkin uskollisia VAV:n asukkaita. – Olemme olleet vavilaisia jo vuodesta 1970, Anneli hymyilee.

– Kun ei ole autoa, niin kaikki matkat työmatkaa myöten taittuvat pyörällä. Sekin on ekologista, sanoo Anneli Saarela.

Ihana ekologinen koti – Uuteen ekologiseen taloon muuttaminen tuntuu ihanalta, huokaisee ikinuoreksi itseään kuvaileva Varpu Sjögren uudessa kodissaan Opaalissa. – Ekologisuus tuli tässä asunnossa hyvänä kylkiäisenä. Sjögren on ensimmäisen VAV:n kotinsa ympäristöystävällisyydestä iloinen, onhan Opaali rakennusalalla Suomessa kestävän kehityksen edelläkävijä. Hänen mielestään on hienoa, että Opaalissa rakennusaineet ja -tarvikkeet on valittu kestävältä pohjalta. – Ekologinen rakentaminen ei vielä ole yleistä, mutta kyllä rakentamisessa ollaan sen myötä menossa oikeaan suuntaan, Varpu sanoo. – Se on tulevaisuutta ajatellen iso asia. Esimerkiksi Opaaliin tulevat kierrätysjäteputket ovat mahtava juttu. Uuden kodin myötä Tikkurilassa opintosihteerinä työskentelevän Sjögrenin työmatka pitenee, sillä vanha koti sijaitsi Tikkurilassa sekin. Työmatka Kivistöstä Tikkurilaan sujuu kuitenkin uuden Kehäradan ansiosta hyvin. Kehärata yhdistää seudun asuin- ja työpaikka-alueet ja edistää myös osaltaan ekologisuutta, sillä se vähentää bussien ja henkilöautojen käyttötarvetta. Kivistön luonnonkaunis alue, jolla Opaali sijaitsee, saa sekin Sjögreniltä vain kehuja. – Tuntuu ihanalta kun on niin rauhallista, hän sanoo. – Muutin tänne vilkasliikenteisen Tikkurilantien varrelta, jossa liikennemelu kantautui myös asuntoon. Uuden kotikadun liikenne ei koskaan kohoa niihin lukemiin, joten asumisen viihtyvyys on täällä ihan omaa luokkaansa.

– Asumisen viihtyvyys on täällä ihan omaa luokkaansa, toteaa Varpu Sjögren.

VAV

9


Kesällä Kivistön uusi asema palveli muun muassa Vantaan asuntomessujen vieraita.

Kehärata on Vantaan raideliikenteen sydän Vantaa siirtyi uuteen aikakauteen pari kuukautta sitten avatun kehäradan myötä. Tulevaisuudessa radan vaikutusalueella on jopa 200 000 asukasta. Vuonna 2017 radan piirissä Kivistössä ja Leinelässä asuu myös paljon uusia VAV:n asukkaita. TEKSTI: MIRKKA KORTELAINEN // KUVAT: HSL, TIMO PORTHAN

K

ehäradan avaaminen heinäkuussa juhlisti Vantaan kesäkautta hienosti. Radan rakennustyöt aloitettiin vuonna 2009. Kulut jakautuivat Liikenneviraston, Vantaan kaupungin ja Finavian kesken. Hanke sai myös EU-tukea. Kehärata yhdistää toisiinsa Vantaankosken radan ja pääradan ja on siten luonut uuden junaliikenteen poikittaisyhteyden Vantaalle. Radan myötä on avautunut myös yhteys Helsingin keskustan, Helsinki-Vantaan lentoaseman ja muun Suomen välille. HSL:n tiedottaja Johannes Laitilan mukaan Kehärata on otettu vastaan pääsääntöisesti hyvin, ja ihmiset ovat oppineet käyttämään uutta yhteyttä ja sen myötä muuttuneita bussilinjoja. − Tietysti olemme saaneet myös negatiivista palautetta, esimerkiksi rautatieaseman lentoterminaalin puoleisen sisäänkäynnin valmistumisen viivästymisestä ja junien aikataulujen pitävyy-

10

VAV

destä. Tällä hetkellä päähuomiomme on kohdistunut lentoasemaan. Siellä on käytössä vielä väliaikaisia sisäänkäyntija lipunmyyntijärjestelyjä, mutta tämä muuttuu, kun suora yhteys lentoterminaalista asemalle valmistuu. HSL:lle Kehärata ja Vantaan linjastouudistus on ollut massiivinen projekti. Meno jatkuu hurjana myös ensi vuonna. Silloin metro jatkuu Espoon puolelle, joten vähän vastaava myllerrys on luvassa myös sinne. Viisi uutta asemaa Uuden rataosan pituus on 18 kilometriä, josta tunnelin osuus on kahdeksan kilometriä. Radan varrella on viisi uutta asemaa: Vehkala, Kivistö, Aviapolis, Lentoasema ja Leinelä. Lisäksi on olemassa varaus kolmelle asemalle, jotka ovat Petas, Viinikkala ja Ruskeasanta. Kehäradalla on myös elinkeinoelämää ja asumista vilkastuttava vaikutus. Liikuntapysäköintipaikkojakin tulee

Kehärata pähkinänkuoressa • Radan pituus 18 kilometriä, josta tunnelia 8 kilometriä. • 5 uutta asemaa (Kivistö, Aviapolis, Lentoasema, Leinelä ja Vehkala). • 3 asemavarausta (Petas, Viinikkala ja Ruskeasanta). • Kalustona Sm5-matalalattiajunat eli Flirtit. Junien tunnukset I ja P. • Kaksiraiteinen, huippunopeus 120 km/h. • Liikennöidään ruuhka-aikana 10 minuutin välein molempiin suuntiin.

kaikkiaan noin 700. Kehärata yhdistää Tikkurilan ja Myyrmäen toisiinsa. Tikkurilasta tuli samalla Suomen toiseksi vilkkain juna-asema. Olemassa oleviin junaratoihin yhdis-


”Tikkurilan asemalta matka lentoasemalle kestää alle 10 minuuttia.”

VAV:n tuleva kerrostalo Leinelässä valmistuu osoitteeseen Auringonkierto 2. Kuva: Arkkitehtitoimisto HML Oy

tetty Kehärata muodostaa radalle ikään kuin sydämen. Sen varrella, kilometrin säteellä Kehäradan 24 asemasta asuu tällä hetkellä noin 140 000 ihmistä. Asukasmäärän odotetaan nousevan tulevaisuudessa jopa 200 000:een. Vantaan uudet asuinalueet eli Kivistö, Aviapolis ja Leinelä ovat tulevaisuuden kasvukeskuksia. Uusia asuintaloja rakennetaan myös Tikkurilaan, samalla kuin Myyrmäki ja Martinlaakso kehittyvät edelleen yhä monipuolisemmiksi kaupunkikeskuksiksi. VAVille kaksi uutta kohdetta VAV Asunnot Oy:n rakennuttajapäällikkö Kari Nauska kertoo, että myös uusia VAV-asukkaita tulee radan piiriin parin vuoden kuluttua, kun kohteet Kivistössä

Kari Nauska kertoo, että uusia VAV-asukkaita tulee radan piiriin, kun kohteet Kivistössä ja Leinelässä valmistuvat.

ja Leinelässä valmistuvat. Jo valmistunut asuntomessutalo Lippukuja 1:ssä sijaitsee myös Kehäradan lähellä ja on saanut jo uudet asukkaansa. Kivistön keskuksen Ruusukvartsinkuja 2:een rakennetaan U-kirjaimen mallinen kerrostalo, johon tulee 109 asuntoa. Näissä asunnoissa on keskimäärin 47 neliötä. Kohteeseen tulee 47 yksiötä ja saman verran kaksioita sekä 15 kolmiota. Rakentaminen suuntautuu yhä enemmän pienempiin neliömääriin pienten asuntojen kysynnän takia. Kohde käynnistetään maaliskuussa 2016 ja uudet asukkaat pääsevät muuttamaan kesällä 2017. Kivistön kohde on myös yhteishanke FIRA:n kanssa. Asunnoista 15 on varattu erityisryhmille. Kohde on myös ARA:n hyväksymä kehityshanke, jossa mallintamista pyritään hyödyntämään koko rakennuksen elinkaaren ajalle. Leinelänkaari 7 on nimetty uudelleen, ja sen katuosoite on nykyään Auringonkierto 2. Neljän pistetalon rakennusprojektin aikataulutus on Nauskan mukaan sama kuin Kivistön kohteessa. – Auringonkierto 2:een tulee 99 asuntoa, joiden neliömäärät ovat suunnilleen samat kuin Kivistön kohteessa. Tarjolla on myös muutama isokokoinen yksiö tupakeittiöllä, ja niiden asuinpinta-ala tulee olemaan 46 neliötä. Yksiöitä tulee 51, kaksioita 32 ja kolmioita 16. – Kehäradan ympäristössä ei välttämättä tarvita autoa joka paikassa ja liikenneverkostot ovat suhteellisen hyvät, sanoo Kari Nauska.

Liikennöinti 10 minuutin välein Kehärataa liikennöidään arkisin ja lauantaisin 10 minuutin vuorovälein. Arvion mukaan junissa tehdään päivittäin noin 150 000 matkaa. Vantaan sisäiset poikittaisyhteydet ovat Kehäradan myötä parantuneet, kun esimerkiksi Tikkurilasta Myyrmäkeen voi matkustaa bussin sijaan junalla. Myös bussilinjat näistä keskuksista lentoasemalle korvautuvat junayhteydellä. Kehäradalla liikennöivät I- ja Pjunat, jotka pysähtyvät kaikilla asemilla reittinsä varrella. I-junat kiertävät lenkin vastapäivään (Helsinki–Tikkurila–Lentoasema–Myyrmäki–Helsinki) ja P-junat myötäpäivään (Helsinki–Myyrmäki–Lentoasema–Tikkurila–Helsinki). Matka lentoasemalta Helsingin päärautatieasemalle vie Tikkurilan kautta 27 minuuttia ja Myyrmäen kautta 32 minuuttia. Kaikki junat ovat moderneja matalalattiaisia malleja, joihin on helppo nousta matkalaukkujen ja lastenvaunujen kanssa tai pyörätuolilla. Lentoaseman juna-aseman terminaalirakennuksen puoleinen sisäänkäynti aukeaa loppuvuodesta. Sitä ennen rautatieasemalta pääsee terminaaleihin ja terminaaleilta rautatieasemalle Tietotien sisäänkäynnin kautta. Tietotien sisäänkäynniltä on 450 metrin kävelymatka terminaali 1:een ja 800 metrin kävely terminaali 2:een. Lisäksi aseman ja terminaalien väliä liikennöi junan liikennöintiaikoina jatkuvasti kulkeva sukkulabussi.

Edellisessä VAV-Viestissä esiteltiin Vantaan bussilinjaston muutoksia laajemmin. VAV

11


OUR HOUSE nosti lähiöt puheenaiheeksi TEKSTI: VEERA SALOHEIMO // KUVAT: VAULA AUNOLA

12

VAV


L ÄHIÖFESTIVA ALIT

Suurin osa Suomen lähiöistä on rakennettu 60- ja 70-luvuilla, ja niiden talot alkavat olla kovassa korjaustarpeessa. Our House -lähiöfestivaali herätteli kysymällä, miltä haluamme lähiöiden seuraavien vuosikymmenien näyttävän.

S

uomalaisista 1,5 miljoonaa asuu lähiön kaltaisessa paikassa. Oli kenties aikakin, että lähiö – vasta viime aikoina trendikkääksi kääntynyt asuinpaikka – sai oman tapahtumansa. Our house -lähiöfestivaali järjestettiin 8.–15. elokuuta Mikkolan Marsinkuja 1:ssä, purkua odottavassa talossa. Tapahtumassa oli sekä avointa kaikelle yleisölle suunnattua ohjelmaa että asiantuntijoiden paneeleja ja työryhmiä. Festivaaleilla vieraili yleisöpäivinä yli 2 000 kävijää. Moni kävijöistä oli talon tai Mikkolan alueen entisiä asukkaita tai henkilöitä, joilla muuten oli suhde paikkaan. He olivat ilahtuneita tämän kaltaisen tapahtuman

Vantaalaiset Pirjo ja Kari Mustonen pitivät lähiöfestivaaleja mielenkiintoisina.

VAV

13


Taloyhtiön asuntoihin oli rakennettu erilaisia näyttelytiloja. Tekesin tilassa oli esillä tulevaisuuden asumiseen liittyviä keksintöjä, kuten ovi, joka avautuu sormenjäljellä.

järjestämisestä. Joukossa oli myös harvoin lähiöissä vierailevia kävijöitä. Lähiöfestivaali sai myös valtakunnallista medianäkyvyyttä. MTV3:n Huomenta Suomi piti lähiö-teemaa yllä koko viikon ajan, ja festivaali oli aiheena muun muassa YLEn A-Studiossa, radiolähetyksissä ja päivälehdissä. Festivaalin ohjelmassa nostettiin keskustelunaiheeksi lähiöiden tulevaisuus nyt, kun muutokset ovat väistämättömiä. Lähiöiden taloille on kertynyt korjausvelkaa mittavat 3,5 miljardia euroa vuotta kohden arviolta seuraavalle kymmenelle vuodelle. Suurin osa lähiöiden taloista on 60- ja 70-lukujen elementtitaloja. Korjaustarpeet ovat suuret eivätkä koske esimerkiksi vain putkiremontteja. Tapahtuma rahoitettiin pääasiassa yritysyhteistyökumppanuuksilla. Lisäksi ohjelmaa oli järjestämässä sekä julkisen sektorin toimijoita että itsenäisiä yhdistyksiä ja ryhmiä. VAV Asunnot Oy osallistui festivaaliin lahjoittamalla tapahtuman käyttöön Marsinkuja 1 talon. Se puretaan festivaalin jälkeen. Tapahtumapaikkana toiminut talo valmistui vuonna 1974, joka oli huippuvuosi suomalaisessa lähiörakentamisessa. Silloin rakennettiin kymmeniä tuhansia asuntoja. Mikkolan lähiö on myös tyypillinen suomalainen lähiö siinä mielessä, että se on melko pieni ja mittakaavaltaan inhimillinen vastakohtana joillekin ulkomaisille verrokeilleen. Festivaalin tuotti Momoliving-projekti, joka on omistautunut 50–70-lukujen kodeille ja lähiöille. Momo tulee sanoista modest ja modern eli vaatimaton ja moderni.

Niko, Laura ja Venla tutustuivat lähiöarvoituksiin.

Hkmat Khatib oli festareilla oman ruokakojunsa kanssa. Myynnin apujoukkoina mukana oli perhe, Sami ja Heidi Hirvonen.

14

VAV


L ÄHIÖFESTIVA ALIT

Festivaaleilla pohdittiin lähiöiden kehittämismahdollisuuksia Marsinkujan lähiöfestivaali tarjosi kaupunkikulttuurin lisäksi myös erilaisia seminaareja ja paneeleita. Niissä lähiöihin perehtyneet asiantuntijat esittivät erilaisia ratkaisuja siihen, miten lähiöitä voidaan eri tavoin kehittää ja sitä kautta lisätä niiden viihtyisyyttä. TEKSTI: TUOMAS ALHO

F

estivaalin pääseminaarin pääpuhujana kuultiin hollantilaista asumisen tutkijaa Gerard van Bortelia. Van Bortel kertoi amsterdamilaisista lähiöistä, joissa on menneinä vuosikymmeninä ollut erilaisia sosiaalisia ongelmia ja jopa mellakoita. Hänen mukaansa näiden lähiöiden tulehtuneeseen tilanteeseen johti tuolloin vallalla ollut kaupunkisuunnittelun toimintamalli, jossa kaikki muutokset tulivat ylhäältä alas, kaupungin päättäjiltä lähiöiden asukkaille. Asukkailla itsellään ei ollut juuri mitään vaikutusvaltaa heitä koskeviin päätöksiin. Van Bortelin mukaan keskeinen muutos hollantilaisten lähiöiden kehittämisessä on se, että ylhäältä alaspäin suuntautuvan päätöksenteon rinnalle on haluttu kehittää demokraattisempia ja lähiöiden asukkaiden näkemykset huomioon ottavia ratkaisumalleja. Ottamalla asukkaat mukaan erilaisiin projekteihin on niille saatu laajempaa tukea, ja samalla on myös aktivoitu lähiöiden asukkaita itse kehittämään asuinaluettaan. Seminaarin kotimaiset puhujat puolestaan kertoivat erilaisista asukkaat huomioivista lähiöhankkeista Suomessa. Esimerkiksi Itä-Helsingin Kontulassa on lähdetty kehittämään metroaseman seutua asukkaiden yhteiseksi olohuoneeksi, jolloin usein rauhattomaksi mielletty asemanseutu tuntuisi turvallisemmalta ja se samalla kokoaisi alueen asukkaita yhteen. Vantaan puolella vastaavia hankkeita on toteutettu esimerkiksi Myyrmäessä, jossa toimi kesällä Myrtsin monttu

-niminen avoin kaupunkitila. Myrtsin monttu on puretun terveyskeskuksen paikalle jäänyt joutomaa, jossa Myyrmäki-liikkeen vetämänä ja Vantaan kaupungin tukemana järjestettiin erilaisia kaupunkikulttuuritapahtumia. Tilaisuudessa puhunut Myyrmäki-aktiivi totesikin, että jos kaupunki haluaa osallistaa paikallisia asukkaita, sen ei pidä ainoastaan kysellä heidän mielipidettään vaan myös tukea paikallisyhdistysten omaehtoista toimintaa. Lähiöfestivaalien puutarhatyöpajassa esiteltiin innostava esimerkki vastaavasta lähiöasukkaita aktivoivasta projektista Ruotsin puolelta. Malmöläinen lähiöaktivisti Lena Friblick kertoi vetämästään projektista nimeltä Krydder från Rosengård, eli ”mausteita Rosengårdista”. Rosengård on Malmön lähiö, jossa asuu paljon maahanmuuttajataustaisia ihmisiä, ja jolla on ollut huono maine muutama vuosi sitten tapahtuneiden mellakoiden vuoksi. Friblick kertoi työpajassa halunneensa tuoda käynnistämässään projektissa monikulttuurisuuden positiivisia puolia, minkä vuoksi sen kantavaksi teemaksi tuli ruoka − asia joka yhdistää kaikkia ihmisiä. Krydder från Rosengård alkoi paikallisella televisiokanavalla esitetystä ruokaohjelmasta, jossa rosengårdilaiset maahanmuuttajanaiset esittelivät oman kulttuurinsa keittiötä ja ruokalajeja. Suositun televisio-ohjelman myötä hanke alkoi laajentua eri suuntiin: Kryddor från Rosengård -nimellä on julkaistu muun muassa keittokirja sekä ruotsalaisen mausteyhtiön maustesarja, jossa hankkeessa mukana olevat naiset ovat suunnitelleet kotikeittiönsä tyylisiä

maustesekoituksia. Rosengårdissa on järjestetty myös erilaisia yrtti- ja kotikeittiötapahtumia sekä monikulttuurisuuskoulutuksia, jossa ruuanlaiton ja yhteisen aterioinnin kautta voidaan tutustua eri kulttuuritaustoista tuleviin ihmisiin. Malmön kaupunki on myös tarjonnut Rosengårdin alueelta paikkoja kaupunkiviljelyyn, jossa tuotetaan ekologista lähiruokaa. Lena Friblick kertoi että Krydder från Rosengård on ollut erityisen tärkeä hanke mukana oleville lähiön maahanmuuttajanaisille, sillä se on tarjonnut heille osaamistaan vastaavaa työtä ja mahdollisuuden integroitua ruotsalaiseen työelämään. Yhteisöllinen kaupunkiviljely ei toki ole vain malmöläinen ilmiö, vaan eri puolilla Eurooppaa yleistyvä trendi. Kaupunkiviljelyn suosio on helppo ymmärtää: asukkaiden yhteisen viljelmän tai puutarhan pyörittäminen tuo mukanaan mielekästä tekemistä ja yhteenkuuluvuuden tunnetta, ja tuloksena saadaan terveellistä sekä varmasti ekologista ruokaa. Marsinkujan festivaalivieraat kertoivat tällaisia hankkeita kehitellyn eri lähiöissä aina Lontoosta Poriin − ja löytyy yhteisöviljelmiä myös VAV:n taloista.

VAV

15


Filmitähdet valtasivat purkutalon Marraskuun lopussa saa ensi-iltansa Suomen ensimmäinen netin viihdepalvelussa alkuperäissarjana esitettävä tuotanto. Downshiftaajat-nimistä, Vantaalle sijoittuvaa sarjaa kuvattiin kesällä myös VAV-talossa Marsinkujalla. TEKSTI: VAULA AUNOLA // KUVAT: YELLOW FILMS

K

esällä ennen purkamista Marsinkujan 1:sen kiinteistö ehti olla sekä lähiöfestivaalien pitopaikka että uuden sarjafilmin kuvauspaikka.Tuotantoyhtiö Yellow Films perusti taloon ”studion” ja rakensi sinne downshiftauksesta kertovan sarjan kulissit. Sarjan tuottaja Marko Talli Yellow Film TV:stä kertoo, että kuvaukset sujuivat Vantaalla mutkattomasti. − Yhteistyö kuvauspaikoilla oli joustavaa ja saimme rakennettua sinne paljon järkevämmät olosuhteet kuin olisimme saaneet Helsingin puolella tai studiossa.

16

VAV

Downshiftauksen tarkoituksena on saavuttaa vähemmillä tuloilla mielekkäämpi elintaso. Käytännössä downshiftaaja vähentää sekä työhön käyttämänsä ajan määrää että kulutustasoaan. − Ajatuksena on, että raha ei tuota ihmiselle onnellisuutta. Työn sijaan leppoistajat arvostavat perhettä, ystäviä, elämyksiä sekä henkistä ja fyysistä terveyttä. Tämä sarja kertoo ihmisistä, jotka eivät halua downshif-

tata, mutta joutuvat tekemään sen pakosta. Idea syntyi ennakkoluuloista Sarjan käsikirjoittaja Timo Varpio sai idean sarjaan bussimatkalla Porvooseen. − Itäkeskuksen kohdalla bussi pysähtyi liikennevaloihin ja lähellä istunut trendikäs nuoripari katseli bussin tummennettujen ikkunoiden läpi jalkakäytävällä kulkevia itähel-


sinkiläisiä. Poika totesi tyttöystävälleen: “Ne näyttää ihan hyvinvoivilta.” Emme tiedä mitä hän oli odottanut näkevänsä – ehkä jengejä, alkoholisteja tai ilmestyskirjan petoja, Varpio kertoo. − Vaikka eriarvoistuminen on Suomessakin tosiasia, ei täällä ole asuinalueiden välillä niin jyrkkiä sosiaalisia eroja kuin muualla. Ja vaikka olisikin, ei se ole peruste suhtautua muihin ihmisiin kuin vieraaseen eläinlajiin, hän lisää. Downshiftaajat-sarjan ohjaa Teppo Airaksinen ja sen päärooleissa nähdään nimekäs näyttelijäkaarti: Iina Kuustonen, Jussi Vatanen, Mikko Leppilampi sekä Niina Lahtinen. 10-osainen sarja on Suomen ensimmäinen viihdepalvelussa alkuperäissarjana esitettävä laajamittainen draamatuotanto. Vaikka sarjan sisäkuvaukset tehtiin Mikkolassa, sen varsinainen tapahtumapaikka on Havukoski. − Oli mahtavaa päästä mukaan tekemään tämmöistä aivan uudenlaista tuotantoa uuden kumppanin kanssa. Katsojat pääsevät nauttimaan sarjasta Elisa Viihde -palvelussa marraskuun lopussa, Marko Talli kertoo.

Raha esittäytyy Jussi Vatasen esittämälle Tommille aivan uudella tavalla. Iina Kuustosen näyttelemä Satu joutuu tarttumaan toimeen kerran jos toisenkin.

MARSINKUJAN PURKUJÄTE EI MENE HUKKAAN TEKSTI: TUOMAS ALHO // KUVA: HENRIK KETTUNEN

TV-sarjan kuvausten ja lähiöfestivaalien päätyttyä alkoivat Marsinkuja 1:ssä kiinteistön purkutyöt. Neljän kerrostalon tekninen kunto oli heikentynyt sen verran, että oli järkevämpää purkaa ne ja rakentaa tilalle uudet talot kuin lähteä korjaamaan vanhoja. Samalla Marsinkuja 1:n asuntomäärä kasvaa 105:stä 147:ään ja kuhunkin portaaseen saadaan toivotut hissit. Helsingin Talosiirto Oy aloitti purkutyöt elokuussa, ja ne jatkuvat koko syksyn ajan. Rakennusten purkamisesta syntyvä jäte ei mene hukkaan, sillä tänä päivänä purkujätettä pystytään hyödyntämään monin tavoin. − Massalla mitattuna eniten purkujätettä tulee betonista, kertoo kehityspäällikkö Tatu Väisänen Helsingin Talosiirrosta. Väisäsen mukaan betoni ensin murskataan paikan päällä kaivinkoneella, jolloin se saadaan pienempään kokoon, ja betonijätteestä voidaan erottaa raudoitukset. Tämän jälkeen betonijäte toimitetaan vastaanottopaikkaan, jossa se pulveroidaan ja siitä eritellään roskat. Näin syntynyttä betonimursketta voidaan hyödyntää maanrakentamisessa, esimerkiksi teiden ja parkkialueiden rakennekerroksissa. − Betonimurskeella on hyvät ominaisuudet maanrakentamiseen, Tatu Väisänen sanoo. − Sitä käyttämällä pystytään säästämään luonnollista kiviainesta. Ennen betonimurskeen uusiokäyttöä sille tehdään liukoisuus- ja laadunvalvontatestit, ja murske saa Europan unionin CE-sertifikaatin. Betonin ohella myös muuta rakennusjätettä pystytään hyödyntämään. − Helsingin Talosiirto on vain yksi osa jätteenkäsittelyn ympyrässä, Väisänen kertoo. Yhtiöllä on oma vastaanottoasema betoninjätteelle Vantaan Petikossa, kun taas muut jätetyypit viedään niihin erikoistuneisiin käsittelypaikkoihin. Osa rakennusjätteestä voidaan käsittelyn jälkeen polttaa polttolaitoksissa, jolloin siitä saadaan energiaa. Puujätteestä voidaan puolestaan tehdä haketta ja metallijätteestä uutta metallia. Ainoa Marsinkuja 1:n jätetyyppi, jota ei voida hyödyntää, on talon kellarissa käytetty asbestipitoinen mineriittilevy. Asbestipurkuun erikoistunut yritys purkaa tämän 1970-luvun kerrostaloille tyypillisen rakennusmateriaalin erityismenetelmin. Muilta osin purkujätteen hyödyntäminen on Tatu Väisäsen mukaan erittäin tehokasta. − Kaikki muu purkujäte pystytään kierrättämään tai käyttämään muutoin hyödyksi.

VAV

17


Käräjätörmä 3 on eräs esimerkki VTS:n kehitysprojektista, jossa kerhotiloja uudistetaan viihtyisiksi asukastuviksi. Projektit on toteutettu tiiviissä yhteistyössä asukastoimikuntien kanssa.

Hyvä naapuruus VTS-kotien asunnoissa

VTS-kodit on Tampereen suurin vuokranantaja, joka omistaa noin 8650 asuntoa, ja jonka kodeissa asuu noin 16 500 asukasta. Suurin osa kiinteistöistä on kerrostaloja ja valtion rahoittamia Arava-asuntoja. TEKSTI: KARI MARTIALA // KUVAT: KARI MARTIALA, VTS-KODIT

V

TS-kodit pyrkii parantamaan omalla toimialallaan tamperelaisten asumista. Asuntoja vuokrataan yleishyödyllisessä tarkoituksessa ja omakustannusperiaatteella toimien mahdollisimman edullista vuokraa vastaan. Tampereen vuokra-asuntomarkkinoilla on reippaasti kilpailua. Kaupungissa toimivat VTS-kotien ohella myös VVO, Sato ja YH-kodit. − Jos hakijalla on luottotiedot kunnossa, hän saattaa saada jopa tunnin kuluessa useita vuokra-asuntotarjouksia. Eli kyllä täällä kilpailua riittää, asuntojen markkinoinnista, vuokrauksesta ja tuotekehityksestä vastaava VTS-kotien

18

VAV

markkinointipäällikkö Päivi Linjamäki kertoo. − Meillä on kuitenkin suhteellisen hyvä markkinatilanne, ja käyttöasteemme on 97,7 prosenttia. Heti vapaita asuntoja on viikoittain noin kymmenisen kappaletta, eli ne ovat sellaisia, joista ei ole lähtenyt yhtään tarjousta. − Vuokrasopimuksen irtisanomisia tuli aikaisemmin noin 150-160 kuukausittain, mutta viime kuussa niitä oli vain 120. Määrä on vähentynyt, mikä − Pyrimme lisäämään sähköisiä palveluja. Jos asukas esimerkiksi ilmoittaa jonkin vian asunnossa tai talossa, hän pääsee jatkossa seuraamaan työnumeron perusteella verkossa miten asia etenee. Asukkaille järjestetään myös tietokoneenkäyttökursseja, jotta palvelujen käyttö olisi helpompaa, VTS-kotien markkinointipäällikkö Päivi Linjamäki kertoo.


− Meillä on asuntokohtaiset vesimittarit lähes kaikissa asunnoissa, eli vesimaksu perustuu kulutukseen. Se pitää ihmiset säästäväisinä, ja on osa kestävää kehitystä. Keskimääräinen veden kulutus on selvästi alhaisempi kuin asunto-osakeyhtiöissä, VTS-kotien asiakaspalvelupäällikkö Reijo Jantunen kertoo.

helpottaa meidän tilannettamme. − Voimassa olevia asuntohakemuksia on noin 3000 ja määrä on ollut vuosittain pienessä kasvussa. Välivuosi kiinteistöjen valmistumisessa Tänä vuonna VTS-kodeilta ei ole valmistunut uusia kiinteistöjä, sillä moni valmisteilla oleva rakennuskohde siirtyi kaavoituksen takia eteenpäin. − Seuraavina vuosina valmistuukin useita isoja kohteita. Olemme saaneet hyviä uusia tontteja, VTS-kotien asiakaspalvelupäällikkö Reijo Jantunen kertoo. − Parikymmentä kohdetta on valmistelussa, ja niistä muutama lähtee liikkeelle vuosittain. Suunnitteilla on myös muun muassa puukerrostalokiinteistö. Ensi vuonna VTS-kodeille valmistuu aivan keskustan tuntumaan Pohjolankadulle kohteen uudisosa sekä Risson alueelle Metsätonttu-luhtitalo. − Rivitalot ja yksiöt ovat kaikkein suosituimpia kohteita, sitten tulevat luhtitalot ennen kerrostaloasuntoja. Luhtitalojen alakerran asunnot, joissa on pieni oma piha, ovat verrattavissa rivitaloihin. Oma piha on monen suomalaisen unelma, Linjamäki kuvailee.

− Suurimmassa osassa hakemuksista etsitään asuntoa keskustasta. Nyt kun Pohjolankadulle keskustaan valmistuu tänä syksynä rakennuksen perusparannettu osa ja ensi vuonna uudisosa, niin hakemuksia on tullut todella paljon. Kaikkein vaikeimmin vuokrattavat asunnot sijaitsevat Tampereen reunaalueilla. Ne ovat vanhempia, hissittömiä taloja. Erityisen hankalaa on löytää asukkaita näiden talojen perheasuntoihin. Asukastoimikunnissa mukana 900 henkeä VTS-kotien asukastoimikunnat ovat kattava järjestelmä, jossa toimii lähes 900 henkeä. . − Asukastoiminta on yksi keskeisistä tehtäväalueistamme. Kun yhteisö ottaa talon ”meidän taloksi”, he pyrkivät valvomaan asumista oikealla tavalla, ei kytätä vaan välitetään naapureista. Ollaan valmiita auttamaan ja keskustelemaan asioista, − Asukkaat kehittävät asumisviihtyvyyttä ja järjestävät talkoita sekä juhlia. Talon henki heijastuu eri tavoilla esimerkiksi asumisaikoihin. Mitä pitempään ihmiset asuvat samoissa asunnoissa, sitä vähemmän tapahtuu

poismuuttoja. Vaihtuvuus on pienentynyt jo monen vuoden ajan, mikä on aika erikoinen asia, koska monet muut mittarit yhteiskunnassa menevät toiseen suuntaan, Jantunen pohtii. − Jokainen poismuutto maksaa

VTS-kodit - Vuokratalosäätiö perustettu 1970 - Liikevaihto 75 milj. - Asuntoja 8650 kpl - Kiinteistöjä 170 - Asukkaita 16 500 - Henkilöstöä 44 - Keskimääräinen vuokra 10,70€/m2.

VTS-kodit vuokra-asuntopalveluorganisaation muodostavat yhdessä Tampereen Vuokratalosäätiö, Vilusen Rinne Oy ja VTS Kiinteistöpalvelu Oy. Tampereen Vuokratalosäätiö on Tampereen kaupungin 1970 perustama ja hallitsema säätiö, Vilusen Rinne Oy on kaupungin tytäryhtiö vuodelta 1967 ja VTS Kiinteistöpalvelu Oy Tampereen Vuokratalosäätiön tytäryhtiö, perustettu vuonna 2000.

VAV

19


meille keskimäärin 3000 euroa, joten jos vaihtuvuus on pientä, se näkyy myös vuokrissa. Asukaskoulutus on keskittynyt vuoropuheluun Viimeiset pari vuotta VTS-kotien asukaskoulutus on keskittynyt vuoropuheluun ja sosiaalisiin taitoihin. Sille on ollut paljon tarvetta ja kysyntää. − Meillä on toimikuntien edustajille ja asukkaille vuosittain 10−15 koulutusiltaa, samoin tiedotus on aktiivista, Jantunen sanoo. − Jos saamme vuoropuhelun toimimaan talossa, se auttaa monissa asioissa. Valituksia tulee vähemmän, asukkaat viihtyvät ja paikat pidetään kunnossa. Asukastoimintaa on tarkoitus vahvistaa tulevaisuudessa, ja siihen on budjetoitu ensi vuodelle lisää rahaa. − Tuotekehityksessä tämän vuoden teemana oli naapuruus. Olemme puhuneet hyvästä naapuruudesta ja järjestäneet asukastapahtumia tai edesauttaneet niiden järjestämistä. Tapahtumissa on ollut mukana erilaisia järjestöjä, kuten urheiluseuroja ja Marttoja. Järjestämme myös teema-iltoja ja meillä on ollut soppatykki-tapahtumia, joissa on mukana säätiön edustajia. Käymme juttelemassa ja kuuntelemassa asukkaiden ajatuksia, Linjamäki kuvailee.

20 VAV

− Tänä keväänä järjestimme myös kolmatta kertaa Särkänniemi-tapahtuman, johon osallistui yli 6000 asukastamme. Koko Särkänniemi oli meidän käytössämme kolme tuntia. Se on ollut hyvin suosittu tapahtuma, joka sopii kaikille mummosta vaariin ja lapsiperheille.

pihaleikkitapahtumia, kursseja ja polkupyöränkorjausiltoja. − Me olemme myös perustajajäsenenä ”Nappi Naapuri – välittämisen paikka” -nimisessä yhteisössä Facebookissa. Siellä ihmiset voivat kohdata toisensa ja kun joku tarvitsee apua, joku toinen voi tarjota sitä.

Asukasisännöinti turvaa asumisrauhaa VTS-kodeilla on neljä omaa asukasisännöitsijää, joilla on kolme tehtäväaluetta: asukastoimikuntien tukeminen, asumisrauhan turvaaminen, eli kaikkiin häiriöihin puuttuminen ja niiden ennakoiminen sekä yhteisten tilojen ja alueiden viihtyvyys. − Asukasisännöintijärjestelmä lähti siitä tarpeesta, että halusimme taloon ammattilaisia, jotka osaavat kommunikoida asukkaiden kanssa ja joilla on aikaa yhteydenpitoon. He eivät ole teknisiä isännöitsijöitä, siinä me eroamme monista muista vuokra-yhtiöistä. Heidän joukossaan on esimerkiksi kasvatustieteilijä, sosionomi ja turvallisuusekspertti, ja he pyrkivät keskustelemaan asukkaiden ja asukastoimikuntien kanssa. Tavoitteena on tehostaa mahdollisuuksia kohdata naapureita. Kiinteistöissä järjestetään esimerkiksi

Uusia tuotteita ja palveluja asukkaille Pari vuotta sitten VTS-kodit perusti tuotekehitysryhmän, jonka tehtävänä on kehittää asiakkaiden tarpeisiin tuotteita ja palveluita. − Mukana on väkeä eri osastoiltamme. Olemme toteuttaneet kyselyiden perusteella erilaisia teemavuosia. Ensimmäisenä vuonna teemana olivat lapsiperheet ja nuoret ja tänä vuonna naapuruus, Linjamäki kertoo. − Olemme myös lanseeranneet sellaisia tuotteita kuin Visiitti-asunnot, jotka vastaavat niiden asukkaiden tarpeisiin, jotka tarvitsevat lyhytaikaista asumista. Pyrimme tarjoamaan edullisempaa vuokratasoa ja pienemmällä vakuudella, mutta emme toisaalta remontoi asuntoa samalla tavalla kuin yleensä vuokraasuntoja remontoidaan. − Meillä on myös Jousto-asunnot, jotka joustavat elämäntilanteen mukaan. Ne ovat kolmioita, joita ei ole syystä


tai toisesta vuokrattu. Olemme tehneet niistä yksiöitä makuuhuoneiden ovia sulkemalla, ja sitten kun asukkaiden elämäntilanne muuttuu, ne voidaan purkaa ja tilaa onkin enemmän. Ne ovat olleet hyvin kysyttyjä, ja kaikki on saatu heti vuokrattua. Huomiota nuoriin vuokralaisiin Linjamäen mukaan VTS-kodit pyrkivät tavoittamaan ajoissa ne asiakkaat, joilla on ongelmia vuokranmaksussa. − Meillä on Huoli-seulaksi nimetty toimintamuoto, jossa pyrimme puuttumaan asukkaiden ongelmiin varhaisessa vaiheessa, jo hyvissä ajoin ennen häätöhakemusta. Pyrimme löytämään joukosta sellaiset asukkaat, jotka eivät syystä tai toisesta kykene tai ole tarpeeksi rohkeita itse hoitamaan asioitaan. Osa saattaa olla vielä niin nuoria, että he eivät tiedä, että meihin voi ottaa yhteyttä ja tehdä maksusuunnitelman. Kaksi asumisneuvojaa ovat yhteydessä näihin asukkaisiin ja pyrkivät auttamaan heitä. Asumisneuvojilla on myös mahdollisuus tehdä itsenäisesti päätöksiä, jotta asiat saadaan nopeasti eteenpäin. Tällä Huoli-seulalla olemme pystyneet selvästi vähentämään häätöhakemuksia, hän kertoo. − Ihmiset ovatkin olleet mielissään siitä, että heistä välitetään.

Viime keväänä VTS-kodit kutsui yhteiseen illanviettoon nuoria asunnon hakijoita ja juuri asunnon saaneita uusia asukkaita. − Tarjosimme pientä syömistä ja juomista, ja pidimme lyhyitä luentoja. Kerroimme esimerkiksi mitä vuokravakuus tarkoittaa ja mitä pitää tehdä, ellei vuokraa pysty maksamaan. Mitä tarkoittaa käytännössä, jos luottotiedot menevät. Annoimme myös vinkkejä siitä, miten

kannattaa toimia, jos aikoo järjestää tupaantuliaiset tai mitä tarkoittaa jos saa varoituksen. Kerroimme käytännön asioita ja niihin juridiset seikat. − Viime joulukuussa järjestimme myös nuorille Hobitti -elokuvaillan ja se oli todella suosittu. − Meillä on asiakkaana perheitä, joissa on työttömyyttä ja paljon lapsia, joten asukkaat ottavat kaikki tällaiset kädenojennukset ilolla vastaan.

Tesoman kaupunginosa. Kuvassa on ympärivuotiseen käyttöön tarkoitettu pingispöytä, joka on varsin suosittu.

VAV

21


Katso lisätietoja:

www.dna.fi/vav

Kaikkiin VAV:n taloihin tulee taloyhtiölaajakaista VAV on tehnyt internet-operaattori DNA:n kanssa sopimuksen taloyhtiölaajakaistan asentamisesta kaikkiin VAV:n asuintaloihin. Osaan taloista taloyhtiölaajakaista tulee jo vuoden 2015 loppuun mennessä, ja kaikkiin taloihin se saadaan 31.8.2016 mennessä. Talon siirtyessä taloyhtiölaajakaistaan DNA lähettää sen asukkaille erillisen tiedotteen, jossa kerrotaan lisää palvelusta. Taloyhtiölaajakaistan kytkemisen jälkeen jokaisessa asunnossa on automaattisesti käytettävissä 10 megabitin nettiyhteys, eli yhteys jonka nopeus on 10 megabittiä sekunnissa. Kukin asukas voi erikseen ja asuntokohtaisesti tehdä DNA:n kanssa sopimuksen nopeammasta laajakaistasta, esimerkiksi 100 megabitin nopeudesta. Jos VAV:n asukkaalla on jo DNA:n kiinteä laajakaistayhteys, sen voi vaihtaa suoraan taloyhtiölaajakaistaan. Osassa DNA:n mobiililaajakaistasopimuksista on kuitenkin irtisanomisaika. Jos sinulla

22 VAV

on mobiililaajakaista ja haluat vaihtaa sen taloyhtiölaajakaistaan, vaihtamisen aikataulu kannattaa varmistaa DNA:lta. Myös muiden nettioperaattorien nettiyhteyden voi vaihtaa taloyhtiölaajakaistaan operaattorin kanssa tehdyn sopimuksen irtisanomisajan puitteissa. Asukkaan tulee tällöin olla yhteydessä nykyiseen nettioperaattoriinsa ja päättää nykyinen sopimuksensa sekä tehdä DNA:n kanssa uusi sopimus taloyhtiölaajakaistasta. Jos asukas haluaa ottaa DNA:n taloyhtiölaajakaistan käyttöön heti sen

kytkemisen jälkeen, ei ole suositeltavaa tehdä enää määräaikaisia nettisopimuksia, sillä määräaikaisuuden ajalle voi tulla päällekkäisiä maksuja ja palveluja. Lisätietoa taloyhtiölaajakaistasta, sen kytkemisen aikataulusta sekä asukkaille tarjottavista lisänopeuksista ja hinnoista löydät nettiosoitteesta www.dna.fi/vav. DNA lähettää jokaisen VAV:n talon asukkaille tiedotteen taloyhtiölaajakaistasta ennen palvelun alkamista kussakin talossa.


lyhyesti Vaihdoksia huoltoyhtiöissä ja isännöitsijöissä VAV:n taloja huoltavat huoltoyhtiöt ovat vaihtuneet kesän ja syksyn aikana usealla alueella. Länsi- ja Keski-Vantaalla taloja aiemmin huoltaneen Talosykkeen tilalle vaihtui 1.6. Lassila & Tikanoja. Huoltoyhtiön aluetoimiston sijainti ei kuitenkaan vaihtunut, vaan Lassila & Tikanoja toimii Myyrmäessä samassa osoitteessa (Apajakuja 7) kuin missä Talosyke aiemmin. Talosyke alkoi puolestaan 1.9. alkaen huoltamaan VAV:n taloja Tikkurilan lähialueella, Asolan ja Ilolan lähialueella, Koivukylän ja Havukosken lähialueella sekä Länsimäen lähialueella. Länsimäen alueen asukkaita palvelee Talosykkeen aluetoimisto osoitteessa Kilpakuja 1, ja muita edellä mainituista alueista puolestaan Koivuhaan toimisto osoitteessa Hakamäenkuja 10. Myös isännöitsijä on 1.9. vaihtunut muutamassa VAV:n talossa. Oman kotitalon isännöitsijän ja huoltoyhtiön tiedot voi tarkastaa VAV:n talosivuilta, jotka löytyvät osoitteesta www.vav.fi/talosivut. Isännöitsijän ja huoltoyhtiön yhteystiedot löytyvät myös kunkin talon ilmoitustaululta.

Vuoden 2016 vuokranmäärityksen käsittelyaikataulu 14.10.: VAV lähettää vuoden 2016 vuokralaskelmat ARA-kohteidensa asukastoimikunnille niiden lausuntoja varten. 14.10.–3.11.: Tämä aika on varattu asukastoimikunnille siihen, että ne tutustuvat vuokralaskelmiin ja antavat niistä lausuntonsa. Samalla kaikilla YTE-alueilla järjestetään kokoukset, joissa YTE-puheenjohtaja käy läpi vuokranmääritystä yhdessä isännöitsijän kanssa. 3.11.: Viimeistään tähän päivään mennessä kunkin kohteen asukastoimikunnan tulee antaa lausuntonsa kohteen ensi vuoden vuokralaskelmasta. Myöhästyneitä lausuntoja ei voida ottaa huomioon. Tämän jälkeen isännöitsijät käsittelevät lausunnot ja vastaavat asukastoimikunnille, miten lausunnoissa esitetyt asiat on voitu ottaa huomioon vuokralaskelmissa. 19.–20.11.: Asukastilintarkastaja KHT Heidi Vierros tutustuu vuokranmääritykseen ja antaa siitä tarkastusmuistion. 1.12.: VAV:n hallitus vahvistaa uudet vuokrat, jotka astuvat voimaan 1.3.2016. Jos kohteen vuokra nousee, siitä lähetetään tiedote asukkaille joulukuun loppuun mennessä. Myös VAV-viestin joulunumero sisältää kaikkien kohteiden uudet vuokrat. Lausunnon jättäneille asukastoimikunnille lähetetään tiedoksi vahvistetun vuokran mukainen vuokralaskelma.

Oikaisu VAV-viestiin 2/2015 VAV-viestin numerossa 2/2015 oli kaksi virhettä luottamushenkilöiden ja YTE-puheenjohtajien tiedoissa. YTE 2 -alueen puheenjohtajan Niila Lehtivaaran yhteystiedoissa oli väärä sähköpostiosoite. Lehtivaaran oikea sähköpostiosoite on niila.lehtivaara@gmail.com. Luottamushenkilöluettelosta puolestaan puuttui Rajatie 5 A:n luottamushenkilön nimi. Rajatie 5 A:n luottamushenkilö on Ulla Lindqvist. VAV-viestin toimitus pahoittelee virheitä.

Osallistu VAV:n asukastyytyväisyyskyselyyn VAV tekee parhaillaan asukastyytyväisyystutkimusta, jossa se selvittää asukkaidensa tyytyväisyyttä yhtiön asuntoihin ja palveluihin. Joillekin asukkaille on lähetetty henkilökohtainen sähköposti, jossa asukkaita pyydetään vastaamaan heidän mielipiteitään kartoittavaan nettikyselyyn. Jos et ole saanut tällaista sähköpostia, voit halutessasi vastata avoimeen kyselyyn netissä. Avoimen asukastyytyväisyyskyselyn pääset täyttämään VAV:n kotisivujen kautta. Linkki kyselyyn on kotisivujen etusivulla, osoitteessa www.vav.fi. Jos sinulla on käytössäsi älypuhelin, voit avata kyselyn myös skannaamalla oheisen QR-koodin. VAV

23


Oma isännöitsijäsi Isännöitsijä Jorma Manner Alue: Nissas, Päiväkumpu, Itä-Hakkila, Mikkola, Rekola P. 010 235 1482 Sähköposti: jorma.manner@vav.fi

Isännöitsijä Maarit Rantsi Alue: Tikkurila, Jokiniemi, Viertola, Simonkylä, Hakkila, Ruskeasanta P. 010 235 1486 Sähköposti: maarit.rantsi@vav.fi

Isännöitsijä Viola Petrov Alue: Hakunila, Länsimäki P. 010 235 1447 Sähköposti: viola.petrov@vav.fi

Isännöitsijä Henri Kansonen Alue: Korso, Metsola, Mikkola, Kulomäki, Nikinmäki, Vallinoja P. 010 235 1448 Sähköposti: henri.kansonen@vav.fi

Isännöitsijä Susanna Kasonen Alue: Hämeenkylä, Pähkinärinne P. 010 235 1481 Sähköposti: susanna.kasonen@vav.fi

Isännöitsijä Markus Herrainsilta Alue: Asola, Ilola, Havukoski, Koivukylä P. 010 235 1440 Sähköposti: markus.herrainsilta@vav.fi

Isännöitsijä Jaana Oksanen Alue: Martinlaakso, Myyrmäki, Pakkala, Seutula, Tammisto, Ylästö P. 010 235 1484 Sähköposti: jaana.oksanen@vav.fi

Isännöitsijä Jukka Mäki Alue: Jukka Mäen kohteet voit tarkistaa talon ilmoitustaululta tai VAV:n kotisivuilta www.vav.fi P. 010 235 1483 Sähköposti: jukka.maki@vav.fi

Isännöitsijä Pekka Siltala Alue: Pekka Siltalan kohteet voit tarkistaa talon ilmoitustaululta tai VAV:n kotisivuilta www.vav.fi P. 010 235 1479 Sähköposti: pekka.siltala@vav.fi

Faksinumero kaikille isännöitsijöille: 010 235 1451

Isännöitsijöiden puhelinpäivystys VAV:n isännöitsijät päivystävät henkilökohtaisissa puhelinnumeroissaan maanantaista perjantaihin klo 9–11. Päivystysaikojen ulkopuolella isännöitsijän tavoittaa lähettämällä hänelle sähköpostia.

VAV palvelee Toimiston asiakaspalvelu

Vuokravalvonta

Ma–to: klo 9.00–15.00 Pe: klo 9.00–13.00 Puhelinajat Ma–to: klo 9.00–12.00 ja 13.00–15.00 Pe: klo 9.00–12.00 Puhelin: 010 235 1450 Sähköposti: info@vav.fi Faksi: 010 235 1451

Puhelinajat Ma–to: klo 10.00–14.00 Pe: klo 10.00–13.00 Puhelin: 010 235 1460 Sähköposti: vuokravalvonta@vav.fi Faksi: 010 235 1461

Asukasvalinta Asunnonhaun ohjeet: www.vav.fi

Asumisneuvonta Puhelinajat Ma–to: klo 10.00–14.00 Pe: klo 10.00–13.00 Puhelin: 010 235 1470 Sähköposti: asumisneuvonta@vav.fi Faksi: 010 235 1461

Puhelut vuokravalvonnan ja asumisneuvonnan numeroihin maksavat 8,8 snt/min. Puhelut muihin 010-alkuisiin puhelinnumeroihin maksavat matkapuhelinliittymästä soitettaessa 8,28 snt/puhelu + 17,04 snt/min ja lankapuhelinliittymästä soitettaessa 8,28 snt/puhelu + 5,95 snt/min.

VAV -viesti 3/15  

VAV Asunnot Oy:n asiakaslehti

Read more
Read more
Similar to
Popular now
Just for you