VAV ASUNNOT OY | ASUKASLEHTI | www.vav.fi | NUMERO 2 | 2014
-viesti
Ikäihmiset tarttuvat kahvakuulaan Vantaalaista sinkkuelämää Talojen vastavalitut luottamushenkilöt
Ruukkupuutarha Kesän mahtavimmat maut kasvavat astioissa.
Näin asukkaat vaikuttavat päätöksiin
PÄ ÄKIRJOITUS
TERVEHDITÄÄN NAAPURIA Kaunis ele puree ajan saatossa juroimpaankin vastaantulijaan.
USEIMMAT, jotka ovat muuttaneet, ovat joutuneet kokemaan sen, miten orvolta uudessa ympäristössä tuntuu, kun ei tunne mahdollista omaa perhettä lukuun ottamatta ketään. Kaikki kasvot uusia eikä tiedä kuka on naapuri ovat uusia, tai naapur naapurin vieras. Vähitellen alkaa tunnistam tunnistamaan viereisten ovien takana asuvien ih ihmisten kasvot tai olemukset, jok heistä tervehtii reippaasti, ja kun joku naapu silta naapurustoon ja kotiutumiseen on auki. Uteli pikkulapset pihaleikeissä Uteliaat teke usein estotta tuttavuutta ja tekevät kyse kyselevät, kuka olet ja missä asut, sit esittelevät omia lelujaan ja sitten jat ja jatkavat touhujaan. Lapset ovat helpp väylä tehdä tuttavuutta ja helppo ai tulla ainakin ”hei”-tutuiksi naapurusto kanssa. Silloin tällöin käy puruston niin, että lapset tulevat uteliaisuuden voittam voittamana soittamaan ovikelloa näh nähdäkseen uuden naapurin. He ovat myös hyvä tietolähde, jos haluaa vähän udella, keitä talossa asuu. Lapset katsovat naapureita hieman eri vinkkelistä kuin aikuiset, ja siksi heidän havaintonsa ovat välillä hyvinkin hauskoja ja teräviä. Tavallisimmin lapset tekevät ensimmäisenä selkoa naapureiden koirista, niiden nimistä ja mahdollisista muista lemmikeistä.
Kovin monia vaivaa ihmetyksekseni eriskummallinen tapa ajatella, että ei itse halua olla se, joka ensimmäisenä tervehtii uutta tai edes pitkään samassa talossa asunutta naapuria. Kumpikin osapuoli odottaa, että toinen tervehtii ensin, ja sitten ei kumpikaan sano tai elehdi mitään, vaan painaa katseen sivuun tai tekeytyy puhelimen näpertelyyn, jotta välttyisi tervehtimiseltä. Niin surullista, kun kuitenkin jokainen haluaa tulla niin kotona kuin muuallakin hyvällä tavalla huomioiduksi. Ei naapurin kanssa välttämättä tarvitse olla erityisen tuttavallisia. Riittää, että asiallisesti ja ystävällisesti tervehtii: heilauttaa kättä, hymyilee, sanoo hei tai päivää tai mikä kulloinkin tilanteeseen sopii. Kaunis ele puree ajan saatossa juroimpaankin vastaantulijaan. Kesän kynnyksellä liikehdintä talojen pihoilla lisääntyy ja ulkona vietetään enemmän aikaa. Varsinkin kevättalkoissa on helppo tutustua uusiin ja pitempäänkin talossa asuneisiin asukkaisiin. Tästä voi alkaa mukava naapuruus, johon tervehtiminenkin luonnollisesti kuuluu. Aina kannattaa muistaa, että lämpimällä tervehdyksellä voi pelastaa myös jonkun päivän – kesäisenkin.
Tervehditään tulevaa kesää ilolla! Teija Ojankoski toimitusjohtaja
VAV
KUVA: VAULA AUNOLA
2
sisältö VAV-VIESTI 2 | 2014
2 4
Pääkirjoitus
6
YTE-toimintaa Per-Åke Karlsson valittiin jatkamaan alueensa YTE-puheenjohtajana
8
Asukkaat vaikuttavat päätöksiin Vaunukalliontie 2:n asukaskokous
10
Sinkkuelämää Vantaalla Väestöliiton tutkija Lassi Lainiala valaisee tilastoja
12
Ruukkuviljely tuottaa satoa Kesän makuja ja kukkamuotia
15
Lipputie 14 valmistuu
Liikuntaan kannattaa hurahtaa Vantaan kaupunki tarjoaa ikäihmisille monia lajeja
15
Luonnonvaratasapainoista rakentamista
16
Luottamushenkilöt 2014
22
YTE-puheenjohtajisto 2014
23
Lyhyesti: Uusi isännöitsijä, Kesän aukioloajat, Leaking toilets
7
12
Aktiivisia asukkaita tarvitaan.
4 Julkaisija: VAV Asunnot Oy, PL 39, 01301 VANTAA. VAV Asunnot Oy:n kotisivut:
www.vav.fi VAV-viesti ilmestyy neljä kertaa vuodessa ja se jaetaan VAV Asunnot Oy:n asuntoihin, johtaville luottamushenkilöille sekä yhteistyökumppaneille.
Päätoimittaja: Teija Ojankoski Toimitussihteeri: Tuomas Alho Toimituskunta: Teija Ojankoski, Jukka Aalto, Tuomas Alho, Liisa Kälvälä, Marja Kousa, Tuula Montonen, Kari Nauska, Sari Pulkkinen ja Kari Martiala. (Omnipress Oy/Suomen Lehtiyhtymä)
Tuotanto: Omnipress Oy/Suomen Lehtiyhtymä, tuottaja Kari Martiala, Mäkelänkatu 56, 00510 Helsinki, Puh. 045 675 7122, kari.martiala@omnipress.fi Kannen kuva: Shutterstock Ulkoasu: Vaula Aunola (AD) | Harri Viitala Kirjapaino: Kirjapaino Uusimaa, Porvoo, 2014 Painos: 10 300 kpl
Osoitteenmuutokset: VAV Asunnot Oy
VAV
3
VOI HY VIN
n a a t n u k i i L a a t t a n n ka htaa a r u h Liikkumalla kunto kohenee, sosiaalinen elämä saa uusia ulottuvuuksia ja arkikin sujuu helpommin. Ikäihmisten liikuntaryhmässä kuntoaan kohentaa tuhansia vantaalaisia. TEKSTI: MIRKKA KORTELAINEN // KUVAT: JUHA LOIKKANEN
V
antaan kaupungin liikunnansuunnittelija Heljä Punnalan mukaan ikäihmiset liikkuvat yhä enemmän ja yhä iäkkäämpinä. Suuret ikäluokat eläköityvät ja liikunta on koettu myönteisenä asiana eikä pelkästään kunnon kohentamisena tai painonhallintana. Oma kiva ryhmä toimii tsempparina, ja sosiaalinen elämä vilkastuu. Punnalan mielestä on tärkeää, että lihasvoimaa ylläpidetään myös iäkkäänä. Hyvä fyysinen kunto edesauttaa jaksamista arjessa ja vaikkapa kotitöiden hoitamista. Vaikka liikuntaryhmistä löytyy varsinaisia teräsvaareja ja turbomummeja, ei pidä hätkähtää. Senioriliikuntaryhmät on jaettu viiteen eri tasoon, joten jokaiselle löytyy varmasti sopiva ryhmä. –Toisinaan ikä tuo pieniä rajoitteita tai hidasteita, esimerkiksi nivelrikkoa tai olkapäiden vaivoja, mutta jokainen saa ryhmässä liikkua oman kehonsa
4
VAV
ehdoilla. Vaikka naapuri vetäisi ”tuhatta ja sataa”, kannattaa oma vauhti sopeuttaa omaan jaksamiseen. Jokainen lähtee jostain liikkeelle, ja ajan myötä kunto kohenee. Vantaa liikuttaa tuhansia Erilaisia liikuntaryhmiä on perustettu Vantaalle aktiivisesti. – Ryhmät kokoontuvat yleensä tiloissa, joissa on hyvät puitteet. Pääsääntöisesti liikuntavälineet myös löytyvät paikan päältä, eli niitä ei tarvitse tuoda itse. Ohjattuja liikuntaryhmiä senioreille oli viime syksynä yhteensä noin 150, joista jumpparyhmiä oli noin 50 ja vesiliikuntaryhmiä 60. Kuntosaliryhmiä toimi 30. Punnalan mukaan vesijumppa on aina suosittua, koska se soveltuu hyvin myös esimerkiksi ylipainoisille ja erilaisista niveloireista kärsiville. Punnalan mukaan ikäihmiset ovat löytäneet myös kuntosalit. Lajien suosikkilistalla ovat senioripilates ja kahvakuularyhmät.
– Ryhmät toimivat pääosin sekaryhminä, mikä on myös mukavaa. Perjantaisin on myös pelkkä miesten jumpparyhmä. Sporttia kaikille -hanke sopii hyvin henkilöille, jotka esimerkiksi uskontoon liittyvien syiden vuoksi eivät voi olla sekaryhmässä, tai ryhmän ohjaaja ei voi olla nainen tai mies. – Jokaiselle pyritään löytämään sopivat puitteet, myös liikuntaesteisille ja muille erityisryhmille. Kunto kohenee ja mieli piristyy Usein tieto oman terveydentilan heikentymisestä antaa sysäyksen liikkumisen aloittamiselle, ja esimerkiksi Hakunilan ja Korson terveysaseman yhteydessä toimii vapaaehtoisten vertaisohjaajien tukemia kuntosaliryhmiä. Punnala muistuttaa, että liikunta vaikuttaa ihmisen koko vireystilaan ja mielenterveyteen myönteisesti. – Jo se, että lähtee kotoa jonnekin, on arkiliikuntaa.
•
Heljä Punnala kertoo, että vesijumppa ja senioripilates ovat suosikkilistan kärjessä, mutta ikäihmiset ovat löytäneet myös kuntosalit ja kahvakuulaharjoittelun.
KESÄRYHMIIN MAHTUU VIELÄ MUKAAN! Jos jumppakärpänen iski nyt kunnolla, ei hätää. Heljä Puntala kertoo, että kesäryhmiin mahtuu vielä mukaan. – Kaikissa ryhmissä ei aina ole tilaa, mutta useimmiten jokaiselle löytyy sopiva paikka ja aika. Ryhmässä voi käydä myös kerran kokeilemassa. Silloin tietää, onko liikuntalaji itselle sopiva. Kesäaikaan liikunta ennen kello 16:ta on maksutonta lukuun ottamatta vesiliikuntaa.
Jokiniemessä asuva Markku Mäkinen on liikuntaryhmien ystävä. – Tämä on sosiaalisesti mukavaa toimintaa ja tekee nivelrikolle hyvää.
Vantaan kaupungin ohjatun liikunnan esite jaetaan elokuussa kaikkiin niihin kotitalouksiin, joiden postiluukuissa ei ole mainosjakelun kieltoa. Esitettä saa myös uimahalleista, yhteispalvelupisteistä, kirjastoista ja kaupungin liikuntapisteistä. Kesäkuussa liikuntaohjelma julkaistaan osoitteessa www.vantaa.fi/liikunta, osiossa "Ohjattu liikunta".
VAV
5
ASUK ASDEMOKR ATIA
Aktiivisia asukkaita tarvitaan Hakunilalainen Per-Åke Karlsson haluaa toimia asukkaiden hyväksi ja vaikuttaa monenlaiseen päätöksentekoon. Hänet valittiin yksimielisesti jatkamaan alueensa YTE-puheenjohtajana. TEKSTI: MIRKKA KORTELAINEN // KUVAT: JUHA LOIKKANEN
– Yhdessä toimimalla myös yhteishenki tiivistyy, sanoo Esko Kekkonen, kolmannelle kaudelle valittu Hakunilan YTE-alueen ensimmäinen varapuheenjohtaja. Hän asuu Kannuskuja 10:ssä. Johanna Kallio valittiin kolmannelle kaudelle toiseksi YTE–varapuheenjohtajaksi. Kannuskuja 8:ssa asuva Kallio on ollut aktiivisessa asukastoiminnassa mukana jo 16 vuotta. – Naapureihin tutustuminen on tärkeää ja hauskaa.
P
er-Åke ”Pelle” Karlsson toimii nyt kolmatta kauttaan Hakunilan alueen YTE-puheenjohtajana. Hänet valittiin yksimielisesti jatkamaan puheenjohtajana huhtikuussa järjestetyssä YTE-kokouksessa Hakunilassa. – Olen aina ollut kiinnostunut yhteisistä asioista – sekä työssä että vapaaaikana. Vaikeina taloudellisina aikoina yhteistyö ja talkoohenki korostuvat. Haluan elää vahvasti tässä ajassa ja sen raamien mukaan. Karlsson jatkaa, että ajassa eläminen tarkoittaa myös sitä, ettei asioita tyrmätä suoralta kädeltä vaan ajatusmaailmaa pitää itse kunkin tarkistella ja muokata. Pitää olla joustava. – Maailma muuttuu ja meidän on muututtava sen mukana. Suvaitsevaisuus, lähimmäisen auttaminen ja inhimillinen toiminta ovat asioita, joita pitäisi vaalia.
Hän jatkaa, että asumisen lisäksi taloyhtiöissä korostuu sosiaalinen kanssakäyminen. Myös vaikeisiin asioihin pitää hakea ratkaisuja ja jämäkkyyttäkin tarvitaan. Helpommalla hänen mukaan pääsisi, jos olisi ”jees-mies”, mutta se ei edistäisi taloyhtiön asioita. – Kaikilla asukkailla on oikeus viihtyisään ja turvalliseen asumiseen. Vastuulliset luottamustehtävät eivät ole suinkaan taloyhtiöissä pelkästään ruusuista puuhaa. Avoimuus on parasta – Avoimuus on kuitenkin parasta myös vaikeiden asioiden selvittelyssä, ja yhteistyö esimerkiksi isännöitsijän ja VAV:n kanssa toimii hyvin, Karlsson jatkaa. YTE-puheenjohtajana saa toimia omalla alueellaan ongelmien vastaanottajana ja ratkaisijana. On tärkeää, että asukkaat uskaltavat avautua asumisen asioissaan ja asioita saadaan eteenpäin.
NÄIN SE TOIMII Asukasdemokratia toimii vahvasti VAV:ssa. VAV Asunnot Oy:n hallituksessa on kaksi asukkaiden edustajaa ja heidän varajäsenensä. Luottamushenkilöt valitaan asukaskokouksissa. Alueen luottamushenkilöt muodostavat alueellisen yhteistyöelimen (YTE). VAV:lla on 12 aluetta, joiden luottamushenkilöistä muodostuu YTE-puheenjohtajisto. Hakunila on VAV:n 11. YTE-alue.
6
VAV
Karlssonilla on vuosittain noin 20 kokousta, mukaan lukien YTE-kokoukset. Ne kestävät aina muutaman tunnin. Tärkeisiin asioihin haetaan näkökulmia – ja ratkaisuja. Hän toteaa vievän oman aikansa, että asioihin pääsee sisälle. Sama koskee myös taloyhtiöiden muita luottamustoimia. – Nämä hommat vaativat pitkäjänteisyyttä. Monet päätökset vaikuttavat vuokratasoon. Kaikkia hankkeita ei voida toteuttaa. Mutta myös pienemmillä asioilla voidaan vaikuttaa asumisviihtyvyyteen. – Asukkaiden omalla ympäristövastuullakin on iso merkitys. Esimerkiksi kaikki yöllisinä aikoina roskisten viereen salaa kuskatut patjat on taas jonkun huolehdittava asianmukaiseen hävitykseen. Vastuullisuus lähtee siis jo ihan roskien viemisestä ja kierrätyksestä.
– Asumme saman katon alla. On siis tärkeää, että tulemme toistemme kanssa toimeen, sanoo kolmatta toimintakauttaan aloittava YTE-puheenjohtaja Per-Åke Karlsson. Isännöitsijä Viola Petrov kannustaa kaikkia osallistumaan.
Satu Sepposen perheellä on koti Vankkurikuja 6:ssa. – Meillä on mahtava taloyhtiö. Rauhallinen ja viihtyisä lintukoto metsän siimeksessä. Ali Taimouri on kotoisin Kurdistanista ja toimii Hakunilantie 58:ssa luottamushenkilönä. – Taloyhtiön sääntöjen noudattaminen on tärkeää. Oman ympäristön kanssa voi itse kukin olla aktiivinen.
Huolehditaan toisistamme Per-Åke Karlsson asuu Heporinne 1:ssä. Taloyhtiössä on myös Vantaan kaupungin Heporinteen palvelutalo. Lähi- ja sairaanhoitajat tukevat asukkaiden itsenäistä ja omatoimista asumista yksilökohtaisten palvelu- ja hoitosuunnitelmien mukaisesti. – On tärkeää, että meillä on hyvä vuorovaikutus kaikenikäisten kanssa. Vanhukset tulevat mielellään myös esimerkiksi talkoisiin mukaan. Vaikka fyysiset voimat eivät enää riittäisikään, niin keskustelut ja pelkkä läsnäolo tekevät mielelle hyvää. Ketään ei saisi jättää yksin.
•
VAV
7
ASUK ASDEMOKR ATIA
Asukaskokouksella on vaikutusvaltaa Vaunukalliontie 2 asukaskokous käynnistyy pian. – Varmin tapa vaikuttaa omaan asumisympäristöön on tulla mukaan toimintaan, isännöitsijä Maria Uronen sanoo. TEKSTI: MIRKKA KORTELAINEN // KUVAT: JUHA LOIKKANEN
I
sännöitsijä Maria Uronen kiiruhtaa Vaunukalliontie 2 kerhotilaan. Puoli kerrosta B-rapusta alaspäin ja ovi oikealle. Tässä tilassa on puitu monet taloyhtiön asiat, paranneltu maailmaa ja vietetty syntymäpäiväjuhlia. Eikä kovin kauaa ole aikaa siitä, kun tilassa oli kodikkaat kangaspuut. Ikkunoissa on talon asukkaan ompelemat koristeelliset verhot. Uronen on toiminut VAV Asunnot Oy:n isännöitsijänä 23 vuoden ajan. – Yleensä samat kantavat voimat jatkavat taloyhtiöissä aktiiveina, ja se on hyvä asia. Ja ennen kaikkea se, että asioita viedään eteenpäin ja sitä kautta saadaan toimiva, yhteisöllinen taloyhtiö,
8
VAV
pohtii Uronen. Kokouksen konkarit Sisko Hiiva kantaa pullia ja kahvitarvikkeita kerhotilaan. Hän kuuluu taloyhtiön kanta-asukkaisiin. Aikoinaan 20 vuotta sitten taloyhtiöön muutto houkutteli, kun luonto aukesi lähes kotiovelta ja puitteet asumiselle olivat muutenkin miellyttävät. Vantaalla, Koivukylän ja Hakunilan alueella on vierähtänyt Hiivan perheellä kaikkiaan 35 vuotta. Aikuiset lapset ovat jo omissa kodeissaan, lähellä kuitenkin. – Olen toiminut jo 15 vuoden ajan tämän taloyhtiön varaluottamushen-
kilönä. Ei näihin hommiin ole hirveästi tunkua. Melkeinpä yhden käden sormilla voi luetella aktiiviset asukkaat. Uusia asukkaita on kuitenkin muuttanut taloon vuosien varrella, ja osa innostuu onneksi taloyhtiön asioiden hoidosta, Hiiva sanoo. Kokouksissa sekä talkoissa on Sisko Hiivan mukaan helppo tutustua muihin asukkaisiin. Ja vain toimimalla voi vaikuttaa. Aloitetaan asukaskokous Vaunukalliontie 2 asukaskokous käynnistyy. Vuokratalojen yhteishallintolain mukaisesti kokoukset ovat pakollisia. Pöydän päädyssä istuu puheenjohtajaksi valittu isännöitsijä Uronen. Pienessä
tilassa on noin kymmenkunta asukasta. Miehet valloittavat sohvan. Riitta Berg on toiminut luottamushenkilönä Vaunukalliontie 2:n taloyhtiössä niin ikää toistakymmentä vuotta. – Kun tähän hommaan on ryhtynyt, niin se myös antaa minulle paljon. Asioita pitää hoitaa jämäkästi ja rivakasti. Bergin mukaan luottamushenkilön työ jalostuu vanhetessaan. Moni asia vaatii pitkäjänteistä prosessia ja yhteistyötä isännöitsijän sekä huoltoyhtiön kanssa. Hän on tyytyväinen, että vuosien saatossa on tehty paljon hyviä päätöksiä, toteutettu asukasdemokratiaa ja yllätytty hyvästä tuloksesta sekä saatu hyvää palautetta. Valitaan luottamushenkilöt Kokouksen alkuvaiheessa valitaan tämän vuoden luottamushenkilö ja varaluottamushenkilö. Kaksikon Hiiva ja Berg todetaan hoitaneen asiat mallikkaasti, ja näin jatketaan tänäkin vuonna. Riitta Berg sanoo, että tämän iltaisen asukaskokouksen yksi tärkeimmistä asioista on myös huollon ja isännöitsijän vastuualueiden selkiyttäminen asukkaille. Moni uusi asukas ei näitä asioita vielä tiedä. Asukkaita kiinnostaa myös niin sanottujen korvamerkittyjen varojen käyttö taloyhtiössä. – Asiat pitää tuoda avoimesti – On tärkeää että asukkaat osallistuvat ja sitä kautta saadaan toimiva, yhteisöllinen taloyhtiö, isännöitsijä Maria Uronen sanoo.
pöytään, jotta niihin voidaan ottaa yhteisesti kantaa, Berg sanoo. Naapuruudesta kehittyi ystävyys Tuula Mäkelä ihastui 10 vuotta sitten kodikkaisiin Vaunukalliontie 2:n pienkerrostaloihin. – Viihdyn täällä hyvin. Myös hän kannustaa vaikuttamaan kokouksissa käsiteltäviin asioihin. – Otin aikoinaan puheeksi ja toivelistalle perinteisen lenkkisaunan. Tämä toteutui, ja lenkkisaunasta on ollut paljon iloa. Kokous on siinä vaiheessa, että nyt valitaan asukastoimikunta. Kuka haluaa toimia ympäristöeksperttinä? Entä kiinteistönhoito-, viherhoito- sekä monikulttuuriyhdyshenkilönä? Katseet pysähtyvät Tuula Mäkelään, mutta Mäkelä kieltäytyy tällä kertaa. Hänen arjessaan on ollut paljon kiirettä, joten aika mielenkiintoisiin tehtäviin ei kuitenkaan riitä. Ljudmila Mälksoo istuu Tuula Mäkelän vieressä. Mälksoo muutti seitsemän vuotta sitten Virosta ja on työllistynyt lastentarhanopettajaksi Vantaalla. Sekä Mäkelän että Mälksoon tytöistä on tullut hyviä ystäviä. – Tuula on naapurini ja hyvä ystäväni. Tässä taloyhtiössä naapureista välitetään. Se on tärkeää. Sain tänne muuttaessani paljon tukea ja opastusta naapureilta. Maria Uronen on erittäin hyvä isännöitsijä, asiat hoituvat, summaa tyytyväinen Mälksoo. Kokouksesta kahvihetkeen Vasta valitun asukastoimikunnan järjestäytymiskokous pidetään heti asukaskokouksen jälkeen. Uronen on mielissään, että asiat etenevät hyvin ja yhteistyössä. Kun konkarit kantavat kortensa kekoon ja muutama uusi aktiivinen asukas on mukana, se on Urosen mukaan hyvä kokonaisuus. – Kokousten jälkeen arki pyörii taas normaalisti. Maria Uronen haluaa vielä muistuttaa kaikkia asukkaita siitä, että he ilmoittaisivat mahdollisimman
– Olen toiminut jo 15 vuoden ajan tämän taloyhtiön varaluottamushenkilönä, Sisko Hiiva kertoo.
– Ystävykset Ljudmila Mälksoo ja Tuula Mäkelä kertovat, että heidän talossaan naapureista välitetään.
pian aina kaikista häiriöistä. – Asukkaat ylipäätään sietävät liian pitkään ongelmia. Oikea tapa ei ole patterin koputtaminen tai katon napauttaminen. Siviilirohkeutta tarvitaan, että asioita hoidetaan nopeasti sekä tehokkaasti. Kyllä tupaantuliaisia saa pitää, mutta jos niitä kovaäänisiä juhlia pidetään seuraavat puoli vuotta joka viikonloppu, niin siihen pitää puuttua.
•
VAV
9
Väestöliiton tutkija Lassi Lainiala tutkii suomalaisten sinkkuelämää.
VANTAAN SINKUT Miehillä ikäryhmässä 20 –29 vuotta 58 prosenttia koko ikäryhmän väestöstä, naisilla ikäryhmässä 20 –29 vuotta 40 prosenttia, miehillä ikäryhmässä 30 –39 vuotta 30 prosenttia ja naisilla ikäryhmässä 30 –39 vuotta 16 prosenttia on sinkkuja. Koko Suomea ajatellen Vantaan luvut ovat varsin maltillisia. − Ainoa ikäryhmä jossa vantaalaiset ovat Suomen kuntien top 100 -listalla sinkkujen määrässä ovat naisten ikäryhmä 30-39 eli mitenkään poikkeuksellisen paljon sinkkuja verrattuna muuhun väestöpohjaan ei siellä ole. Vantaan sinkkujen osuus on samaa luokkaa kuin Espoossa, mutta huomattavasti vähemmän kuin Helsingissä, kertoo Väestöliiton tutkija Lassi Lainiala.
Sinkkujen määrä ei ole noussut kymmenen viime vuoden aikana.
YHTEISKUNTA
Puolet meistä on sinkkuja Suurissa kaupungeissa kuten Vantaalla on paljon sinkkuja – VAV:n asukkaista jopa puolet. Tutkija Lassi Lainialan mukaan sinkkuuden taustalla on kaupungistuminen. TEKSTI: MIRKKA KORTELAINEN // KUVAT: JUHA LOIKKANEN
V
äestöliiton väestöntutkimuslaitoksen tutkija Lassi Lainiala tekee parhaillaan töitä barometrin kanssa, jonka yhtenä tutkimuskohteena on perheellistyminen eli perheen perustaminen. − Yhteiskunnan tarjoamat palvelut ja tuet, vallitsevat olosuhteet työelämässä ja taloudessa sekä monet muut seikat vaikuttavat perheellistymiseen. Barometrin analyysi valmistuu kuluvan syksyn aikana. Lainialalla on Tilastokeskukselta käytössä iso suomalainen aineisto. − Satojen tuhansien ihmisten tietokannasta perkaamme tapahtumien syitä ja seurauksia. Tutkijanäkökulmasta katsottuna sinkkutilastoja voisi Lainialan mukaan purkaa paljolti Tilastokeskuksen tietokantojen lisäksi treffipalvelujen aineistojen kautta. Hän sanoo, että Yhdysvallat on tässä suhteessa pioneeri, jossa monipuolisia tietokantoja on tutkijoiden käytössä. Lainiala mainitsee, että esimerkiksi Suomi24.fi-tietokanta olisi valtava lähde tutkijalle. − Yksilönsuoja pitää tietenkin huomioida, ja valtaosa sinkkupalvelujen käyttäjistä ei varmaan halua, että heidän tietojaan käytetään tutkimustarkoituksiin Myös graduista ja ammattikorkeakouluopiskelijoiden opinnäytetöistä voi olla apua tutkijoille. Pienempienkin aineistojen pohjalta tehdyt tutkimukset ovat valtavan
tärkeitä erilaisten ilmiöiden hahmottamisessa. VAV-sinkkuja riittää VAV Asunnot Oy:n asukkaista noin puolet on sinkkuja, samoin kuin muuallakin Vantaalla. Lassi Lainiala selittää sinkkuutta osin sillä, että kaupungistumisen määrä on nousussa. Enää ei siis samalla tavalla kohdata naapurin tyttöä tai oman kylän poikaa. Ennen vanhaan Amorin nuoli singahteli usein nuorten omalla asuinalueella, ja perheellistyminen aloitettiin nuorena. Nyt samanikäiset nuoret lähtevät opintojen ja töiden perään muualle. − Oikeastaan sinkkujen määrä ei ole noussut kymmenen viime vuoden aikana. Suuri muutos on tapahtunut siinä, että parisuhdetta ei usein sinetöidä avioliitolla vaan avoliitolla. Lainiala jatkaa, että suosittua on elää myös yhdessä erikseen, eli ”hynttyitä ei lyödä” saman katon alle vaan kummallakin on parisuhteessa omat kotinsa tavaroineen. Tässä ei siis ole hänen mukaan mitään dramaattista. Lainiala sanoo karrikoidusti, että tämän ajan ilmiönä on se, että nyt ei rakenneta yhdessä vaan omilla tahoillaan. Ohimenevä ilmiö Lassi Lainiala sanoo, että sinkkuus ei ole yksilötasolla pysyvä ilmiö. Luonto ajaa tikanpojan puuhun, eli perheen perustaminen tulee jollain tapaa ajatuksiin ja haaveisiin, kun menovuodet on
vietetty. Yhtäkkiä ennen niin tärkeän sinkkuajan yli ajaa haave perheestä ja pysyvästä parisuhteesta. Lainialan mukaan yhteiskunnan ilmiöt ja olosuhteet vaikuttavat myös sosiaaliseen elämään, sinkkuuteen tai parisuhteeseen. − Miehillä etenkin työttömyys on sosiaalisesti rajoittava tekijä. Nuoremmissa ikäryhmissä miessinkkuja on enemmän, koska poikia syntyy noin 105 sataa naista kohden. Koska miehet kuolevat useimmiten hieman aikaisemmin kuin naiset, on ”mökin mummoja” enemmän. Sinkkujen lisäksi on myös uusiosinkkuja, joilla voi olla takana pitkäkin parisuhde, ja tämän jälkeen on alkanut syystä tai toisesta yksinelo tai seurustelusuhde ilman saman katon alla asumista. Amorin nuolet 90 prosenttia suomalaisista menee jossakin elämänsä vaiheessa naimisiin. − Keski-ikäisistä 80 prosenttia elää parisuhteessa, Lasse Lainiala kertoo. Lainialan mukaan tietokone on moderni tapa löytää kumppani, mutta tärkeää on lähteä myös ulos neljän seinän sisältä ja kohdata aidosti ihminen. − Tietokoneella etenkin moni mies on verbaalisempi kuin ”luonnossa”, ja pystyy keskustelemaan vaikka mistä. Muualla maailmassa, esimerkiksi Espanjassa ja Kiinassa, on jopa avioliittomarkkinoita. Voisiko näin olla Suomessakin? Lainiala sanoo pilke silmäkulmassa, että tämä massamainen romanssinviritysaste jää korkeintaan lavatansseihin. − Toisaalta esimerkiksi yökerhot ovat sinkuille luonnollisia kohtaamispaikkoja ilman sen kummempaa ajatusta ”avioliittomarkkinoista”. Ja oli sitten sinkku tai perheellinen, niin kohtaamiset pihapiirissä ja asukaskokouksissa ovat hyväksi.
•
VAV
11
Persiljaa vanhassa kastelukannussa. Kasvit eivät ole nirsoja ja niitä voi istuttaa melkein mihin vaan. Tärkeää on, että astian pohjassa on reikiä, etteivät kasvin juuret kärsi liiasta vedestä.
Viherpeukalo saa satoa Yrttejä, vihanneksia, marjoja… Itse voi kasvattaa monenlaista suuhunpantavaa. Kasvupaikaksi kelpaa ruukku tai jopa vanha kenkä. Kesän kukkamuotia edustaa nyt pinkki. TEKSTI: VEERA SALOHEIMO // KUVAT: SHUTTERSTOCK
TEKSTI: TAPIO ROSENGREN // KUVAT: VANTAAN KAUPUNGINMUSEO
I
tse viljely on hittijuttu nykyään. Esimerkiksi luomuyrtit ovat suosittuja, ja niitä kysytään paljon, kertoo Plantagen Itäväylän puutarhuri Satu Tuomikivi. Tuomikivi kertoo, että makeutta antava stevia on ollut suosittu viime aikoina. Laventeli viehättää jo tuoksullaan. Jotkut yrtit kerkeävät vielä alkukesästäkin rynnätä kasvuun siemenestä. Esimerkiksi persiljaa, basilikaa tai sitruunamelissaa voi kokeilla kylvää vielä silloin. Yrttejä voi ostaa kesäkuun alussa valmiina taimina. VAV:n rivitaloissa pitää muistaa, että omalle pihalle ei saa tehdä kasvimaata. Lisäksi seinän vieret tulee pitää vapaina rikkaruohoista ja kasveista. Sen sijaan erilaisten ruukkujen, laatikoiden ynnä muiden käyttö kasvualustana on vapaata. Kasvit voi istuttaa jopa suoraan multasäkkiin, jonka päälle on tehty viilto. Mielikuvitus on rajana − kasvupaikka voi olla myös vaikkapa saapas tai kenkä. Tärkeää on vain, että astian pohjassa on
12
VAV
rei’itys, jotta vesi ei pääse seisomaan.
Ruukkuihin kannatta istuttaa jatkuvasatoinen amppelimansikka tai kuukausimansikka. Kuukausimansikat muodostavat tiiviin ja matalan kasvuston, ja ne ovat kauneimmillaan lattiaruukuissa. Kuukausimansikan pieniä, makeita marjoja kypsyy syksyyn saakka.
Ruukku ei juuri rajoita Pienet yrtit eivät ole ainoita ruukuissa ja muissa astioissa pärjääviä kasveja, vaan paljon isompiakin lajeja voi niissä kasvattaa. − Pilariomenapuu sekä marjapensaat kuten herukka ja karviainen pärjäävät ruukussa. Perunaakin voi kasvattaa suljetussa astiassa, kertoo Satu Tuomikivi. Salaattia voi kylvää parin viikon välein, näin satoa riittää läpi kesän. Retiisi, papu ja herne kasvavat ruukussa. Porkkanakin sopii lajiksi, kunhan ruukulla on riittävästi korkeutta juureksen kasvaa. Taimistoista saa vihannesten taimia valmiina, mikä helpottaa viherpeukalon työtä. Sitruunapuu, kurkku, kurpitsa, tomaatit, paprika ja oliivipuu ovat esimerkkejä. Tuomikivi mainitsee kirsikkatomaatin ja kaikenlaiset chilit myyntimenestyksiksi. Kuten kesäkukatkin, hyötykasvit kaipaavat säännöllisen kastelun lisäksi lannoitusta läpi kesän. Lisäksi voi olla
Kahvihetki Länsimäess 1970-luvulla. Taustallla Länsimäe koulu, joka nyt puretaa
- Maaltamuuttoliike oli niin valtava, e ajan pula ja rakentaminen keskittyi ke kaupunginmuseon rakennustutkija Su
Chilin kasvattajan on oltava kastelun kanssa tarkkana. Nuoret taimet kuolevat herkästi vedenpuutteeseen, ja aikuiset kasvit taas voivat kärsiä liiasta kastelusta.
lajikohtaisia hoitoniksejä. Esimerkiksi joistakin tomaateista pitää napsia versoja pois. Kasvun ihme ilahduttaa puutarhuria maailmassa, jossa ruoka tulee usein kaukaa ja sen alkuperää on hankala selvittää. − Itse kasvatettujen vihannesten maku on myös erilainen kuin kaupan vihannesten. Kesän kukkamuotia Vaatemuodissa pitkään näkynyt trendiväri pinkki on yhdistetty kukkien klassikkoon pelargoniaan, ja tuloksena on syntynyt suurikukkainen pinkki pelargonia. − Pelargonia on hyvin helppo kesäkukka. Se kestää kuumaa ja kuivumista, ja kuivuneiden kukkien pois nyppiminen on helppoa, koska koko kukkavana poistetaan. Uuden Big Easy -lajikkeen lisäksi pelargoniasta on tarjolla monia muitakin versioita. Petunia on myös helppo laji parvekkeelle. Se tykkää aurinkoisesta paikasta.
Kookkaat kukat nypitään yksittäin pois niiden kuihduttua. Marketta kuuluu niin ikään kesäkukkien klassikkoihin. Valkoisen lisäksi sitä on saatavilla eri väreissä. Hortensia on iso ja näyttävä parvekekukka. Se ei vaadi nyppimistä. − Hortensia on ollut todella suosittu viime vuosina, ja se on myös edullinen. Tähtisilmää on saatavilla hortensian tavoin useissa väreissä. Kyseessä on todella sitkeä laji, sillä se kestää kuuman ja auringonpaahteen lisäksi satunnaista viileyttä. Jos keväällä on hankkinut parvekkeelle orvokkeja, ne voi koettaa saada kestämään leikkaamalla kasvusto matalaksi. Muuten orvokkien varret venähtävät ja kukinta ei kestä pitemmälle kesään. Kukkien lisäksi parvekkeen koristukseksi ja komistukseksi voi hankkia vaikkapa pyöreän puksipuun. Se on mahdollista saada jopa talvehtimaan. Ruukussa voi parvekkeelle tai pihalle istuttaa enemmän pysyvistä puutarhaistutuksista tutun kuunliljan tai porva-
Makeutukseen käytettävä stevia on uusin hittiyrtti.
VAV
13
Pelargonia on hyvin helppohoitoinen kesäkukka. Kuihtuneet kukat nypitään pois. Pinkki on kesän muotiväri.
rinlaakerin. Ne sopivat varjoisiin ja viileisiin oloihin. Kastelukannu valmiuteen Parvekkeen kukkien hoitoon on muutama selvä muistisääntö: kastelu, lannoitus ja tarvittaessa nyppiminen. Säännöllinen kastelu on välttämätöntä kukkien kukoistamiseksi. Lajista riippuu, onko otollisempaa tasainen kosteus vai kuivahtaminen kastelujen välillä. Altakasteluruukku pidentää kasteluvälejä. Parhaimmillaan yhdellä kastelulla kasvi pärjää altakasteluruukussa viikon, jos se ei joudu paahteeseen ja kuumuuteen. Kukat tarvitsevat lannoittamista läpi kesän, jotta ne jaksavat kukkia. Kaikille kesäkukkalajeille sopivat samat lannoitteet. Lannoitteita on saatavilla kasteluveteen lisättävänä liuoksena tai jauheena. Pitkäkestoinen ratkaisu ovat kasvin multaan lisättävät lannoiterakeet, jotka antavat kasvuvoimaa läpi kesän. Kesään kuuluvat lomamatkat, jolloin kasvikaverit täytyy jättää pärjäämään omin voimin. Tällöin altakasteluruukku voi auttaa turvaamaan kukkien vedensaannin. Toki ihanteellista olisi saada naapuri tai ystävä käymään paikalla hoitamassa kasveja. Kuivahtamista usean päivän matkan aikana voi estää myös siirtämällä kasveja varjoon.
HAITALLISET VIERASLAJIT
Pohjois-Amerikasta kotoisin oleVieraslaji tarkoittaa eliölajia, joka on va lupiini esimerkiksi vie kasvupaikat tullut Suomeen ihmisen mukana, uhanalaisilta suomalaisilta niittykasjoko tarkoituksella tai tahattomasti. veilta. Vieraslajeista voi olla myös Se on eri asia kuin tulokaslaji, joka terveydellistä uhkaa ihmiselle: eri tarkoittaa omin voimin esimerkiksi jättiputkilajit erittävät kasvinestettä, lämpöisyydeltään suotuisina ajanjoka voi aiheuttaa ihovaurioita. jaksoina maahan levinnyttä lajia. Vantaalla vierasperäisiä kasvilajeja Estä leviäminen ovat muun muassa jättiukonputki, Haitallisten vieraslajien levittäminen jättipalsami, aasialaiset tattarit ja on kielletty luonnonsuojelulaissa. lupiini. Niitä on saatettu tuoda Jos epäilee, että omalla pihalla tai komean ulkonäkönsä takia puutaromassa asuinympäristössä on viehoihin ja pihoille. raslajeja, kannattaa ensin varmistaa Jättipalsami ja kumppanit ovat kasvin tunnistus ja ilmoittaa siitä sen kuitenkin päässeet leviämään jälkeen Vantaan kaupungin nettiluontoon, missä niistä aiheutuu sivuilla, josta löytyy osio Vieraslajihaittaa. Siellä ne uhkaavat luonnon havainnot 2014. VAV:n kiinteistöillä monimuotoisuutta syrjäyttäessään alkuperäisiä lajeja. Nämä haitalliset esiintyvistä vieraslajeista tulee ilmoittaa isännöitsijälle. vieraskasvilajit ovat usein hyvin Vältä vieraslajien istuttamista. Pihalvoimakaskasvuisia, jolloin niiden on helppo peittää alleen ta ei saa myöskään siirtää vieraslajien taimia muualle – älä siis anna muut lajit. Parvekepuutarhurin tekee kenties mieli saada ystävillesi vieraslajien taimia. kauniit kukat myös naapurien näkyviin. Tätä mielihalua pitää kuitenkin hillitä, sillä parvekelaatikko tulee aina kiinnittää oman kaiteen www.vantaa.fi -> Ympäristö ja luonto -> sisäpuolelle. Luonnon monimuotoisuus -> Vieraslajit
•
KAITEEN SISÄPUOLELLE
14
VAV
Työmaa toukokuussa.
Luonnonvaratasapainoista taloa alettiin rakentaa TEKSTI TUOMAS ALHO // KUVAT HENRIK KETTUNEN
Vieraslajin hävittäminen tapahtuu kasvilajin mukaan. Esimerkiksi tattarien kasvustot tulee poistaa kokonaan juurineen maasta. Syntyvä puutarhajäte pitää hävittää asianmukaisesti. Sorttiasemat ottavat puutarhajätettä vastaan. Puutarhajätteen vieminen esimerkiksi naapurin tyhjälle tontille on ympäristörikos. Vaaleanpunakukkainen jättipalsami on erityisen hanakka leviämään. Se uudistuu siemenistä, jotka kehittyvät kodassa. Kypsyttyään kota sinkauttaa siemenet jopa seitsemän metrin päähän. Kasvustot tulisikin hävittää ennen kuin siemenet pääsevät kypsymään. Luonnollisesti itse ei pidä ryhtyä vieraslajien ulkomailta tuojaksi. Sen lisäksi että vieraslajit uhkaavat luonnon monimuotoisuutta ja ihmisten terveyttä, ne saattavat myös levittää tuholaisia ja kasvitauteja.
VAV RAKENTAA ensi vuoden kesänä Kivistössä pidettäville asuntomessuille oman vuokratalokohteensa. Erityisen talosta tekee se, että sen rakentamisessa vähennetään rakennusmateriaalien käyttöä ja hyödynnetään uusio- ja kierrätysmateriaaleja. Tämä pienentää talon ympäristökuormitusta ja hiilijalanjälkeä. Luonnonvaratasapainoiseksi kerrostaloksi nimetyn kohteen rakentaminen alkoi helmikuussa Kivistön Lipputiellä. Osoitteeseen Lipputie 14 valmistuvan kerrostalon julkisivussa käytetään muun muassa kierrätystiiltä sekä käsittelemätöntä puuta ja sen terassien lasikaiteissa uusiolasia. Ulkovarastoissa hyödynnetään ympäristöystävällistä hamppubetonia. Materiaalin kulutusta vähennetään myös optimoimalla talon sisällä olevien kantavien seinien määrä mahdollisimman pieneksi ja toteuttamalla muut väliseinät kevytrakenteisina.
Lisäksi betonirakenteiden valmistuksessa korvataan sementtiä kierrätysmateriaaleilla. Myös talon rakennusprosessissa pyritään ympäristöystävällisyyteen: rakennustyömaalla kiinnitetään erityistä huomiota materiaalitehokkuuteen sekä syntyvän jätteen tehokkaaseen kierrätykseen, ja työmaa käyttää vihreää sähköä. Kaiken kaikkiaan luonnonvaratasapainoisen talon hiilijalanjäljen arvioidaan olevan 20 % normaalia kerrostaloa pienempi. Syntynyt säästö vastaa tilannetta, jossa uusi henkilöauto ajaa 1300 kertaa Hangosta Utsjoelle ja takaisin. Luonnovaratasapainoisen kerrostalon arvioidaan valmistuvan ensi toukokuun lopussa, ja sen asuntoja voi hakea alkuvuodesta 2015. Talon rakennustyön etenemisestä kerrotaan lisää tulevissa VAV-viesteissä. Työmaa huhtikuussa.
VAV
15
16
VAV
YTE-puheenjohtajisto 2014 VAV:n 12 suuralueella on jälleen valittu alueellisten yhteistyöelinten (YTE) puheenjohtajat. He edustavat VAV:n asukasdemokratiassa omaa suuraluettaan ja kokoontuvat säännöllisin väliajoin YTE-puheenjohtajiston kokouksissa.
YTE 1: Pähkinärinne Tapani Keurulainen Pähkinärinteentie 24 A 20 01710 Vantaa p. 044-262 2664 tapani.keurulainen@pp.inet.fi
YTE 2: Myyrmäki, Martinlaakso Mellu Lindgren Vaskikuja 2 C 5 01610 Vantaa p. 050-353 9890 mellunmaili@welho.com
YTE 3: Keski-Vantaa Erkki Nikkanen Arinatie 7 C 39 01520 Vantaa p. 044-9369494 erkki.nikkanen@gmail.com
YTE 4: Tikkurila Irja Kuusela Vainiotie 2 C 11 01370 Vantaa p. 040-573 0287
YTE 5: Tikkurilan ympäristö Anneli Sinkkonen Maarinkunnaantie 19 G 39 01370 Vantaa p. 040-835 8199 anneli.sinkkonen@gmail.com
YTE 6: Asola, Ilola Arja Niemelä Rumpalintie 4 C 13 01390 Vantaa p. 040-512 5585 arja.niemela@vantaa.fi
YTE 7: Havukoski, Koivukylä, Päiväkumpu Liisa Tilander Paimenenkatu 19 A 25 01360 Vantaa p. 050-535 8481 liisa.tilander@welho.com
YTE 8: Korso Sven-Olof Sontag Otavantie 9 A 10 01450 Vantaa p. 040-726 9377 uffe@kolumbus.fi
YTE 9: Pohjois-Korso Jari Keränen Linnustajankuja 1 A 1 01450 Vantaa p. 0400-793 558 keris@kolumbus.fi
YTE 10: Nissas Marja Kousa Viikinkikuja 2 E 43 01200 Vantaa p. 044-046 1519 marja.kousa1@luukku.com
YTE 11: Hakunila Per-Åke Karlsson Heporinne 1 A 2 01200 Vantaa p. 040-850 0137 pkbigman@gmail.com
YTE 12: Länsimäki Hannu Ahonen Kerokuja 2 A 10 01280 Vantaa p. 045-7731 2429 hannu.ahonen@pp4.inet.fi
VAV
17
Vastuunjakotaulukko Kiinteistönhoitajille tulee jonkin verran pyyntöjä korjaus- ja huoltotehtävistä, joiden hoitaminen on asukkaan itsensä vastuulla. Kiinteistönhoitaja kyllä opastaa asukasta tämän tyyppisissä asioissa, mutta vastuunjaon voi tarkistaa myös oheisesta taulukosta. Taulukkoon on merkitty, mitkä tehtävät kuuluvat huoltoyhtiölle, mitkä VAV:lle ja mitkä asukkaalle. Asukkaalle kuuluvat tehtävät on hoidettava omatoiLÄMMITYS lämpöpatterin ilmaus patteriventtiilin korjaus lämpöpatterin korjaus huoneiston lämpötilan mittaus (ensimmäisen mittauksen tekee asukas) huoneiston lämpötilan perussäätö
SÄHKÖLAITTEET HUOLTO HUOLTO HUOLTO
ASUKAS HUOLTO ASUKAS HUOLTO
huoneiston sulakkeet ASUKAS huoneiston noususulake HUOLTO sähköjohdot (alkuperäiset) HUOLTO valaisimien kuvut ja lamput (asumisaikana) ASUKAS valaisimien kuvut ja lamput (asukkaan vaihtuessa) HUOLTO valokatkaisijat ja pistorasiat HUOLTO antenni- ja puhelinpistorasiat HUOLTO antenniliitosjohto ASUKAS lisäsähköasennukset ASUKAS/HUOLTO saunan kiuas HUOLTO kiuaskivien uusiminen, talosauna HUOLTO kiuaskivien uusiminen, huoneistosauna ASUKAS
ASUKAS
AVAIMET
HUOLTO VAV VAV
lisäavaimet ASUKAS/HUOLTO vioittuneen avaimen vaihto HUOLTO kadonneet avaimet ASUKAS kadonneet avaimet, lukkojen sarjoitus ASUKAS/HUOLTO
HUOLTO VAV
ILMANVAIHTO asunnon liesikuvun tai tuulettimen huolto asukkaan oman liesikuvun tai tuulettimen huolto liesikupu, vakiovaruste poistoventtiilien puhdistus 3 kk välein poistoventtiilin korjaus liesikuvun rasvasuodattimen puhdistus 3 kk välein asuntokohtaiset ja talon ilmastointikoneet ilmanvaihtohormien puhdistus ilmanvaihtojärjestelmän säätö korvausilmaventtiilien puhdistus keväällä ja syksyllä
HUOLTO
ASUKAS
VESI- JA VIEMÄRILAITTEET vesihanan tiivisteet HUOLTO vesihanan vaihtaminen HUOLTO vesikalusteiden lisäasennukset ASUKAS/ HUOLTO pesukoneen tai astianpesukoneen liittäminen (asukas tilaa putkiliikkeen) ASUKAS käsisuihkuletkun uusiminen ASUKAS pesualtaiden tulpat ASUKAS pesualtaiden, lattiakaivojen ja hajulukkojen puhdistus ASUKAS viemärin avaus ASUKAS/ HUOLTO putkistovuodot HUOLTO wc-laitteet HUOLTO
IKKUNAT JA OVET ikkunoiden lasit (ei itse rikotut) HUOLTO ikkunoiden lasit (itse rikotut) ASUKAS/HUOLTO ikkunoiden kiinteät tiivisteet HUOLTO aukipitolaitteet HUOLTO ikkunapuitteiden ja helojen korjaus HUOLTO sälekaihtimet (jätettävä paikalleen pois muutettaessa) ASUKAS huoneistojen ulko-ovet HUOLTO postiluukku ja ovikello HUOLTO ulko-oven nimikilpi HUOLTO ulko-oven sarjamuutos ASUKAS/HUOLTO lukot/helat HUOLTO sisäovien korjaus HUOLTO ulko-oven varmuuslukko ja ovisilmä ASUKAS
18
VAV
misesti ja omalla kustannuksella. Muistattehan, että myös huollolle ja VAV:lle kuuluvat tehtävät eivät ole ilmaisia, vaan nämä kustannukset kerätään asukkailta vuokrissa. Huoneiston hyvä ja huolellinen hoito sekä ilmenneiden vikojen välitön ilmoittaminen huoltoliikkeelle on pitkällä tähtäimellä ennen kaikkea asukkaan oman edun mukaista.
KIINTEÄT KALUSTEET kaapistot sekä niiden hyllyt ja helat vaatenaulakko peilit, vakiovarusteet jääkaapin/pakastimen korjaus, vakiovarusteet asukkaan hankkima lisälaite liesi, liesikupu takka, tuhkan poisto astiankuivauskaapin ritilähyllyt
HUOLTO HUOLTO HUOLTO HUOLTO ASUKAS HUOLTO ASUKAS HUOLTO
SISÄPUOLISET PINNOITTEET kattojen/seinien maalaus tai tapetointi VAV tai ASUKAS/VAV lattiapäällysteet VAV
PIHA-ALUE huoneistopihan nurmikko, reunapensaiden sisäpuoli huoneistopihan istutukset
ASUKAS ASUKAS
KUKA HOITAA JA MAKSAA KORJAUKSET HUOLTO = huoltoyhtiö hoitaa asukkaan ilmoituksen perusteella. VAV = VAV hoitaa. ASUKAS = vuokralainen hoitaa ja maksaa.
lyhyesti Uusi isännöitsijä Hakunilan ja Länsimäen alueelle VAV:n Länsimäen ja Hakunilan alueen talojen isännöitsijä on vaihtunut. Uusi isännöitsijä on Viola Petrov, joka aloitti työt VAV:lla maalis–huhtikuun vaihteessa. Petrovilla on vankka kokemus alan työstä, sillä hän on työskennellyt isännöitsijänä jo 10 vuotta. Ennen VAV:ta hän isännöi seitsemän vuotta asunto-osakeyhtiöitä, ja sitä ennen toimi kolme vuotta Helsingin kaupungin vuokra-asuntojen isännöitsijänä. Viola Petrovin ja muiden VAV:n isännöitsijöiden yhteystiedot löydät lehden takakannesta. Isännöitsijä Viola Petrov
VAV:n asiakaspalvelu on suljettu kesäperjantaisin VAV Asunnot Oy:n toimiston asiakas- ja puhelinpalvelu siirtyy perjantaina 30.5. kesäaikatauluun, joka jatkuu aina perjantaihin 8.8. asti. 30.5.–8.8. välisenä aikana toimiston asiakaspalvelu on perjantaisin kokonaan kiinni. Maanantaista torstaihin toimiston asiakaspalvelu toimii kesälläkin normaalisti, eli käyntiasiakkaita palvellaan klo 9.00– 15.00 ja puhelinasiakkaita klo 9.00–12.00 ja klo 13.00–15.00. Vuokravalvonnan puhelinpalvelu on kesällä auki maanantaista torstaihin klo 10.00–14.00. Kesäaikataulu ei kuitenkaan koske VAV:n isännöitsijöiden henkilökohtaista puhelinpäivystystä. Isännöitsijät päivystävät myös kesällä perjantaisin sekä muina arkipäivinä klo 9.00–11.00.
Leaking toilets Leaking toilets are the main reason for increased water consumption. Remember to notify your maintenance company of any leaking faucets or toilets. The repair cost of toilets and faucets is included in the maintenance contract, and is therefore free for the residents. Even the smallest leaks in toilets can be detected by putting a piece of paper on the inner surface of the toilet and monitoring whether it gets wet when the toilet has not been flushed. A continuously leaking toilet or faucet can cause you, your family, or your property a totally unnecessary extra expense.
VAV
19
Oma isännöitsijäsi Isännöitsijä Jorma Manner
Isännöitsijä Susanna Kasonen
Alue: Nissas, Päiväkumpu, Itä-Hakkila, Mikkola, Rekola P. 010 235 1482 Sähköposti: jorma.manner@vav.fi
Alue: Hämeenkylä, Pähkinärinne P. 010 235 1481 Sähköposti: susanna.kasonen@vav.fi
Isännöitsijä Katri Vatanen Isännöitsijä Maarit Rantsi Alue: Tikkurila, Jokiniemi, Viertola, Simonkylä, Hakkila, Ruskeasanta P. 010 235 1486 Sähköposti: maarit.rantsi@vav.fi
Isännöitsijä Viola Petrov Alue: Hakunila, Länsimäki P. 010 235 1447 Sähköposti: viola.petrov@vav.fi
Alue: Asola, Ilola, Havukoski, Koivukylä P. 010 235 1488 Sähköposti: katri.vatanen@vav.fi
Isännöitsijä Jaana Oksanen Alue: Martinlaakso, Myyrmäki, Pakkala, Seutula, Tammisto, Ylästö P. 010 235 1484 Sähköposti: jaana.oksanen@vav.fi
Isännöitsijä Jukka Mäki Isännöitsijä Kirsi Lipponen Alue: Korso, Metsola, Mikkola, Kulomäki, Nikinmäki, Vallinoja P. 010 235 1449 Sähköposti: kirsi.lipponen@vav.fi
Alue: Jukka Mäen kohteet voit tarkistaa talon ilmoitustaululta tai VAV:n kotisivuilta www.vav.fi P. 010 235 1483 Sähköposti: jukka.maki@vav.fi
Faksinumero kaikille isännöitsijöille: 010 235 1451
Isännöitsijöiden puhelinpäivystys VAV:n isännöitsijät päivystävät henkilökohtaisissa puhelinnumeroissaan maanantaista perjantaihin klo 9–11. Päivystysaikojen ulkopuolella isännöitsijän tavoittaa lähettämällä hänelle sähköpostia.
VAV palvelee Toimiston asiakaspalvelu
Vuokravalvonta
Ma–to: klo 9.00–15.00 Pe: klo 9.00–13.00 Puhelinajat Ma–to: klo 9.00–12.00 ja 13.00–15.00 Pe: klo 9.00–12.00 Puhelin: 010 235 1450 Sähköposti: info@vav.fi Faksi: 010 235 1451
Puhelinajat Ma–to: klo 10.00–14.00 Pe: klo 10.00–13.00 Puhelin: 010 235 1460 Sähköposti: vuokravalvonta@vav.fi Faksi: 010 235 1461
Asukasvalinta Sähköposti: asukasvalinta@vav.fi Faksi: 010 235 1491 Asunnonhaun ohjeet: www.vav.fi
Asumisneuvonta Puhelinajat Ma–to: klo 10.00–14.00 Pe: klo 10.00–13.00 Puhelin: 010 235 1470 Sähköposti: asumisneuvonta@vav.fi Faksi: 010 235 1461
Puhelut VAV Asunnot Oy:n 010-alkuisiin puhelinnumeroihin maksavat matkapuhelinliittymästä soitettaessa 8,28 senttiä/puhelu + 17,04 senttiä/min ja lankapuhelinliittymästä soitettaessa 8,28 senttiä/puhelu + 5,95 senttiä/min.
KESÄAIKANA 30.5.–8.8. asiakaspalvelu, vuokravalvonta ja asumisneuvonta ovat kiinni perjantaisin.