VAV -viesti 4/15 by Nikolai Ylirotu

VAV ASUNNOT OY | ASUKASLEHTI | www.vav.fi | NUMERO 4 | 2015

-viesti

Vuoden 2016 uudet vuokrat Talosivuilta löytyvät ajankohtaiset asiat Kylämummoa saa halata Koteja turkulaisittain

Onnellista Joulua Joulupukki vieraili Arinatiellä

PÄ ÄKIRJOITUS

ASUKASTOIMIKUNNAT KUTSUVAT YHTEISELLE ATERIALLE Asukkaiden joulujuhla ei katso uskontoa tai maailmankatsomusta vaan on naapureita yhteen kokoava ystävyyden ja välittämisen ele.

VAV

KUVA: VAULA AUNOLA

ASUKASTOIMIKUNTIEN määräraha ja niiden käyttö herättää vähän väliä kysymyksiä. VAV:lta kysytään usein, että mihin kaikkeen niitä saa käyttää. Perinteisesti rahoilla on hankittu kevät- ja syystalkoiden tarjoamisia, mutta lähes mihin tahansa toimintaan, joka on tarkoitettu kaikille asukkaille, varojen käyttö on mahdollista. Asukastoimikunnat ovat esimerkiksi järjestäneet kesäjuhlia, lasten rientoja, grilli-iltoja ja joulutapahtumia. Tänäkin vuonna useassa kiinteistössä on järjestetty joulujuhla, johon asukastoimikunnan määrärahoilla on hankittu jouluruokia ja -herkkuja ja toteutettu jopa pientä ohjelmaa. Asukastoimikunnat ja muut vapaaehtoiset ovat ahkeroineet tarjottavat ja kutsuneet kaikki asukkaat mukaan. Osallistujia on ollut mukavasti, mutta joillakin kiinteistöillä osanotto on silti jäänyt harmillisen vähäiseksi, sillä väistämättä tapahtumia osuu aina päällekkäin, eikä juhliin pääse vaikka haluaisikin. Ilahduttavaa on ollut havaita, että yhä useammin asukkaat ovat sopineet, ettei asukastoiminnan määrärahoja enää kaljaan ja siideriin tuhlata. Linjaus on fiksu ja myös Vuokralaiset ry:n suosituksen mukainen. Useita vuosia sitten VAV joutui väärinkäytösten takia rajoittamaan määrärahoilla ostettavien alkoholijuomien määrää. Tarkoituksena oli kieltää niiden käyttö kokonaan, mutta VAV sai vieraakseen luottamushenkilöistä koostuvan delegaation, jonka kanssa

neuvoteltuamme päädyimme vain rajoittamaan hankintaa. Delegaatio oli sitä mieltä, että ilman kaljaa ei talkooja juhlaväkeä ilmesty, mutta monien kiinteistöjen asukkaat ovat joulujuhlineen todistaneet tilanteen olevan nyt toisin. Etenkin lapsia ajatellen uusi linjaus on viisas ja esimerkillinen. Asukkaiden yhteen kokoamisen lisäksi, jouluateria tuo juhlan omaan pihapiiriin. Monille asukkaille lähtö kauempana järjestettäviin tilaisuuksiin voi tyssätä surkeisiin ja pimeisiin keleihin ja hankaliin kulkuyhteyksiin. Kodin läheisyydessä juhla on kotoisen ja turvallisen oloinen. Unohtaa ei sovi sitäkään, että yhteinen ateria asukkaiden kesken voi olla monelle ainoa pitkään aikaan syöty ateria, joka on nautittu muussa kuin omassa seurassa. Se voi olla myös harvinainen tilaisuus, jossa saa nauttia sellaisesta ruuasta, johon ei itsellä ole tavallisesti varaa tai joiden tekemiseen taidot tai voimat eivät enää riitä. On erityisen hienoa ja arvokasta, että jotkut asukastoimikunnat ovat panneet toimeksi asukkaiden yhteisen joulujuhlan järjestämisen. Kutsu yhteiselle aterialle on kautta maailman merkinnyt solmittuja tuttavuuksia, ystävyyksiä, sovintoja ja rauhansopimuksia. Perinteisiin liittyvästä taustastaan huolimatta asukkaiden joulujuhlat eivät katso uskontoa tai maailmankatsomusta vaan ovat naapureita yhteen kokoava ystävyyden ja välittämisen ele. Näinä aikoina, voiko sen pyhempää tehtävää yhteisellä aterialla olla? Hyvän mielen joulunaikaa jokaiselle! Teija Ojankoski toimitusjohtaja

sisältö VAV-VIESTI 4 | 2015

2 4

Pääkirjoitus

Vuokrataloyhtiöt muissa kaupungeissa Koteja turkulaisittain.

Kylämummoa saa halata Rauni Jääskeläinen lähti mukaan MLL:n Korson yhdistyksen toimintaan.

Joulupukki vieraili Arinatiellä Onnellista joulua ja naapurirauhaa.

Joululomalla viihdytään yhdessä Suoverinahoilla odotetaan jo joulua.

Vantaa on edelläkävijä vankilatyössä Diakoni Eeva Nurminen tekee töitä vankien kanssa.

Vesilaskutuksen perusteet muuttuvat VAV siirtyy asukasluvun mukaiseen vesilaskutukseen.

Vuokranmääritys 2016 Uudet talokohtaiset vuokrat 1.3.2016 lähtien.

22 23

www.vav.fi Lue kotitalosi uutiset talosivuilta.

Pelastautumisohje Kodin paloturvallisuus kuntoon.

Lyhyesti: Joulumuistio

4 7 TALOJEN UUTISET LÖYTYVÄT VERKOSTA S. 22

12 Julkaisija: VAV Asunnot Oy, PL 39, 01301 VANTAA. VAV Asunnot Oy:n kotisivut:

www.vav.fi VAV-viesti ilmestyy neljä kertaa vuodessa ja se jaetaan VAV Asunnot Oy:n asuntoihin, johtaville luottamushenkilöille sekä yhteistyökumppaneille.

Päätoimittaja: Teija Ojankoski Toimitussihteeri: Tuomas Alho Toimituskunta: Teija Ojankoski, Jukka Aalto, Tuomas Alho, Liisa Kälvälä, Erkki Nikkanen, Tuula Montonen, Kari Nauska, Sari Pulkkinen ja Kari Martiala. (Omnipress Oy, Keskisuomalainen Oyj)

Tuotanto: Omnipress Oy, tuottaja Kari Martiala, Mäkelänkatu 56, 00510 Helsinki, kari.martiala@omnipress.fi Kannen kuva: Antero Aaltonen Ulkoasu ja taitto: Vaula Aunola (AD), Harri Viitala Painotalo Plus Digital Oy 2015 Painos: 10 700 kpl

Osoitteenmuutokset: VAV Asunnot Oy

VAV

PEL ASTAUTUMISOHJE

Paloturvallisuus kuntoon Kun tulipalo syttyy, palokunta pyrkii olemaan nopeasti paikalla. Jokainen meistä tarvitsee kuitenkin perustaidot tulipalon ehkäisemiseen ja sammuttamiseen sekä tulipalotilanteesta pelastautumiseen. TEKSTI: PIRITTA PORTHAN // KUVA: TIMO PORTHAN

odin paloturvallisuuden perusasioita ovat palovaroitin ja taito soittaa hätänumeroon 112. Palovaroitin asunnoissa on jo lainkin mukaan oltava jokaista 60 neliötä kohden jokaisessa kerroksessa. – Palovaroittimia puuttuu silti, ja välillä niiden kunnossapito unohtuu, Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen palotarkastaja Katja Luoma sanoo. – Hyvä palovaroitin on toimintakuntoinen ja testattu, ja sen ääni kuuluu koko tilaan niin, että siihen nukkuvanakin herää. Paloturvallinen koti Palovaroittimen lisäksi kotiin suositellaan hankittavaksi vähintään 120 x 180 cm -kokoinen sammutuspeite. – Markkinoilla on pienempiäkin sammutuspeitteitä, Luoma sanoo. – Mutta jos niillä sammuttaa esimerkiksi isossa kattilassa syttynyttä rasvapaloa, on peitteen sitominen tiiviisti kattilan ympärille vaikeaa. Isommilla sammutuspeitteillä pystyy sen sijaan peittämään vaikka taulutelevision. Myös kuuden kilon käsisammutin on hyvä varuste kotiin. Palovaroittimen ja sammutusvälineiden lisäksi myös kodin tavaramäärä vaikuttaa asunnon paloturvallisuuteen. – Huoneisto on suunniteltu kestämään tietty palokuorma, Luoma sanoo.

VAV

– Jos asuntoa käytetään varastona, silloin vaarantaa oman, muiden asukkaiden ja pelastajiensa turvallisuuden. Paloriskin takia tavaraa ei saa varastoida myöskään porraskäytävään. – Esimerkiksi palavista lastenvaunuista tulee iso määrä savua ja myrkyllisiä savukaasuja. Lisäksi porraskäytävien on oltava vapaita poistumisen varalta. Tulella ei saa leikkiä Yleisiä tulipalojen syttymisen syitä ovat tupakointi ja vialliset kodinkoneet. – Tulipalot saavat usein alkunsa tupakoitsijan nukahtaessa sänkyyn tai sohvalle palavan tupakan kanssa, Luoma sanoo. – Kodinkoneeseen taas voi tulla oikosulku, joka sytyttää tulipalon koneiston syttyessä. Esimerkiksi pesukonetta ei siksi saa jättää kotiin yksin pyörimään. Sähkölaitteiden töpselit kannattaa myös irrottaa seinästä, kun laitetta ei käytetä, sillä jopa viallinen kahvinkeitin voi syttyä palamaan. Lapsia kiehtovat tulitikkuleikit on myös syytä jättää väliin. – Lapsille kannattaa painottaa, että tulentekovälineisiin kosketaan vain aikuisen kanssa. Ja että mahdollisen tulipalon syttyessä poistutaan asunnosta ja kerrotaan aikuisille. Myös hätänumero kannattaa opetella mahdollisimman varhain. – Melko pienetkin lapset osaavat jo

soittaa hätänumeroon ja toimia hätäkeskuspäivystäjän silminä. Tulipalon syttyessä on toimittava Tulipalotilanteeseen joutuvan tulee nopeasti pelastaa vaarassa olevat, varoittaa muita, sammuttaa palo, jos se on turvallista, poistua huoneistosta sekä soittaa hätänumeroon ja opastaa pelastuslaitos paikalle. Tulipaloa kannattaa alkaa sammuttaa mahdollisimman nopeasti. – On tehokasta, jos palon saa sammutettua, kun alkupalo on vielä pieni, Katja Luoma sanoo. – Viidessä minuutissa palo kehittyy täyden palon vaiheeseen. Jos kattilassa syttyy esimerkiksi rasvapalo, kattilan päälle voi laittaa sammutuspeitteen, uuninpellin tai kattilan kannen, jolloin palo tukahtuu. Vedellä ei saa sammuttaa rasvapaloja eikä sähkölaitepaloja, mutta esimerkiksi ämpärillinen vettä tupakan sytyttämälle sohvalle toimii hyvin. Myös tiiviin maton voi heittää palon päälle, kunhan matto on ei-syttyvää materiaalia. Jauhekäsisammuttimen jauhe rajaa tehokkaasti tulipalon leviämistä, vaikka palo olisikin kehittynyt jo pidemmälle, ja ovien sulkeminen on tärkeää. – Ovien sulkeminen rajoittaa paloa ja pienentää vahinkoja, estää jopa palokuolemia. Jos tulipalo syttyy porrashuoneessa, tulee asukkaan pysyä omassa asunnos-

saan, sillä savuiseen porrashuoneeseen ei pidä mennä missään tilanteessa. Asunnoissa pystyy olemaan 60 minuuttia turvallisesti, vaikka porrashuoneessa palaisi. – Jos asuntoon alkaa tulla savua, tulee siirtyä parvekkeelle palokunnan pelastettavaksi. Palokunta pyrkii olemaan kuudessa minuutissa paikalla alueilla, joissa asutusta on enemmän, kertoo Luoma. Palokunnan toiminnan kannalta on tärkeää, että pelastustiet ovat vapaita paloautojen kulkemiselle. – Pelastustielle pysäköity auto voi olla kohtalokas. Tarkkana kynttilöiden kanssa Joulu on taas ovella, ja lepattavat kynttilöiden liekit luovat tunnelmaa hämärtyviin iltoihin. Elävän tulen kanssa on kuitenkin siis aina pidettävä mielessä

vanhan sananlaskun mukainen totuus: tuli on hyvä renki, mutta huono isäntä. – Kynttilöitä ei saa jättää valvomatta, Luoma toteaa. Valvonnan lisäksi myös kynttilöiden asetteluun tulee kiinnittää huomiota. Tiiviisti vierekkäin palavat kynttilät voivat aiheuttaa niin sanotun allaspalon, eli liekkien yhdistymisen. – Lämpökynttilöiden välissä pitää olla tilaa vähintään viisi senttimetriä. – Myös ulkotulet pitää sijoitella palamattomalle alustalle niin, ettei niiden lähellä ole mitään, mihin tuli voisi tarttua. Nautitaan siis valoa pimeyteen tuovista kynttilöistä ja käytetään tulta sananlaskun mukaisesti hyvänä renkinä. Huolellisuudella ja tarkkaavaisuudella tuli ei ota isännän virkaa, ja hyvällä paloturvallisuudella vahinkotapauksistakin selvitään mahdollisimman pienin vaurioin.

•

NÄIN VARAUDUT ✔ Tarkista palovaroittimet. ✔ Hanki sammutuspeitto. ✔ Hanki käsisammutin. ✔ Älä jätä kodinkoneita päälle, kun poistut huoneistosta.

✔ Mieti miten toimisit hätätilanteessa.

✔ Opeta lapset soittamaan hätänumeroon.

✔ Ole varovainen kynttilöiden ja muiden avotulien kanssa.

– Reilun kokoisella sammutuspeitolla pystyy peittämään vaikka taulutelevision, palotarkastaja Katja Luoma neuvoo.

VAV

MUIDEN K AUPUNKIEN VUOKR ATALOYHTIÖT

Koteja

turkulaisittain – Koti kylmässä Pohjolassa on perustarve, sanoo TVT Asunnot Oy:n asuntopalvelupäällikkö Erja Ylitalo. Vuodesta 1994 nykymuodossaan toiminut yritys on Turun kaupungin omistama kiinteistöyhtiö ja alallaan alueen suurin. Vuokrakotien lisäksi yhtiö tarjoaa väliaikaisasumiseen tarkoitettuja Tovikoteja sekä toimistohotellin. TEKSTI: PIRITTA PORTHAN // KUVAT: TIMO PORTHAN, TVT ASUNNOT

sukas- ja asiakaslähtöisyys, avoimuus ja rehellisyys. Osaaminen, luovuus ja niiden tukeminen. Kestävä kehitys ja vastuullisuus, oikeudenmukaisuus ja yhteistyö. Nämä ovat asioita, jotka Turussa toimiva kiinteistöyhtiö TVT Asunnot Oy listaa arvoikseen. Yhtiön tavoitteena onkin hyvän asumisen ja toimialueensa menestyksen lisäksi vähentää asunnottomuutta yhteistyössä eri viranomaisten kanssa. – Jokaisella on oikeus kotiin, TVT Asuntojen asuntopäällikkö Erja Ylitalo sanoo. – Meillä asunnot eivät ole vain ”kämppiä”, vaan puhumme aina kodeista tai asunnoista. Yksiöt liikkuvat nopeasti TVT Asunnot Oy tarjoaa asiakkailleen 11 000 huoneiston kiinteistökannallaan vapaarahoitteisia, arava- ja korkotukilainoitettuja vuokra-asuntoja kerros-, rivi- ja pientaloista ympäri Turkua. Yhtiön asunnot ovat kohtuuhintaisia, laadukkaita ja myös suosittuja: vuonna 2014 yhtiölle tuli noin 8000 asuntohakemusta.

Tukholmankadun julkisivu. Kohde valmistui keväällä 2015.

VAV

– Nyt on menossa vuokralaisten markkinat, mutta asuntojemme käyttöaste on kuitenkin 98 prosenttia, Ylitalo sanoo. Kaikille hakijoille asuntoja ei siis riitä. Mitä joustavampi hakija on sijainnin, talotyypin ja huonekoon suhteen, sitä helpommin asunto löytyy. Lähiökolmioita on hyvin saatavilla, keskustayksiöt taas ovat tiukemmassa. – Turun kaupungin asukkaista 50 prosenttia on sinkkuja, Ylitalo sanoo. – Meiltä vapautuu noin 60 yksiötä

kuukaudessa, mutta syyskuun loppuun mennessä yksiöihin oli tänä vuonna tullut jo 3280 hakemusta. Hakemuksen voi lähettää sähköisesti, ja TVT palvelee myös puhelimitse ja toimistolla henkilökohtaisesti. Vapaata asuntoa yhtiö tarjoaa aina yhdelle hakijalle kerrallaan. Peruskorjaus- ja uudiskohteiden asunnoissa järjestetään yleisiä näyttöjä, jotka ovat kiinnostaneet laajasti asunnonhakijoita. – Henkilökohtainen palvelu on meille tärkeää, Ylitalo sanoo.

Tukholmankadun valoisa sisämiljöö.

– Henkilökohtaisesti keskustelemalla asiakas saa kerralla vastauksen moneen kysymykseen. Pyrimme myös pitämään hakemusprosessin yksinkertaisena ja kehitämme tiedottamista sekä asiakaspalvelua. Erilaisia tiloja erilaisiin tilanteisiin Pitkäaikaisten vuokra-asuntojen lisäksi TVT Asunnot Oy tarjoaa koteja lyhytaikaiseen tarpeeseen. Nämä Tovikodeiksi kutsutut asunnot ovat väliaikaiskoteja, joista löytyy huonekalut,

sisustustekstiilit, kodinkoneet, astiasto ja ruuanlaittovälineet. Asunnot ovat kerrostalokolmioita, joissa on makuupaikat 4–6 henkilölle. – Konseptoimme Tovikodit, kun halusimme kolmioille lisää käyttöastetta, Ylitalo sanoo. – Tovikoti-palvelu on pitänyt nämä kolmiot hyvin vuokrattuina. Asiakkaat muuttavat Tovikotiin muun muassa putkiremontin tai työmatkan takia. On ihan eri asia asua esimerkiksi kahden kuukauden työmatkan ajan Tovikodissa

kuin hotellissa. Tovikotien ja vuokra-asuntojen lisäksi TVT tarjoaa myös toimistohotellimahdollisuuden pienille yrityksille ja yhteisöille. Idea toimistohotellista syntyi, kun Turun kaupungilta vapautui TVT:n toimitilaa Turun keskustassa. – Toimistohotelli tarjoaa työtilan pienyrittäjille, kuten kirjanpitäjille ja insinööreille, Ylitalo sanoo. – Toimistohotellille on selvästi ollut kysyntää, vapaat tilat ovat menneet heti. Turussa on muitakin vastaavia palveluja, mutta me tarjoamme hieman edullisemman vaihtoehdon. Toimistohotelleja on kolme, ja jokaisessa hotellissa on kahdeksan toimistohuonetta, yhteinen taukotila sekä sosiaalitilat. Tilojen lisäksi TVT:n ajatuksena on tarjota pienyrityksille yhteistyömahdollisuuksia ja näkyvyyttä. – Toimistohotelli antaa mahdollisuuden verkostoitua muiden yrittäjien kanssa, Ylitalo sanoo. – Kahvihuoneessa käydään keskusteluja yrittäjyydestä, ja yrittäjät ovat yhdessä järjestäneet esimerkiksi avoimien ovien päivän. Toimistohotellissa työskentelevät yrittäjät saavat

– Turun kaupungin asukkaista 50 prosenttia on sinkkuja, TVT Asuntojen asuntopäällikkö Erja Ylitalo sanoo. VAV

TVT:ltä sparrausapua ja näkyvyyttä muun muassa Facebook-sivuillamme ja blogissamme.

TVT:n kolmioita on muutettu Tovikodeiksi, joissa asutaan esimerkiksi putkiremontin ajan.

Toimistohotelleja on kolme, ja jokaisessa hotellissa on kahdeksan toimistohuonetta, yhteinen taukotila sekä sosiaalitilat. Hotellit ovat hyvin suosittuja.

Ratkaisuja ongelmatilanteisiin TVT:llä asukas täyttää asuntoon muutettuaan tulotarkastuslomakkeen, johon hän on merkinnyt mahdolliset asunnosta löytyneet viat ja puutteet. Isännöitsijät ja kiinteistöhuoltoyhtiöt vastaavat kiinteistöjen kunnossapidosta, korjauksista ja ylläpidosta. On selvää, että asumisesta jää jälkiä asuntoon, mutta tahallisesti tai huolimattomuudella aiheutetuista vahingoista asukas vastaa itse. Esimerkiksi vesivahinkoja sattuu silloin tällöin. – Vesivahinkoja välttääksemme maksamme nykyään astianpesukoneen asennuksen asukkaan puolesta, Ylitalo sanoo. – Varsinkin nuorilla asukkailla suihkuun nukahtaminen aiheuttaa vesivahinkoja. Niistä tulee usein kallis lasku asukkaalle, jopa toistakymmentä tuhatta euroa. Yhtiön kotisivuilta löytyy paljon hyödyllistä tietoa asukkaille, muun muassa “Hyvän asumisen opas” ja asukaslehti “Kotimme”. Ongelmatilanteissa apua saa myös asumisneuvojilta. – Asumisneuvojien toiminnassa on aina tavoitteena kodin säilyminen, Ylitalo sanoo. – He neuvovat vuokrarästeissä ja kartoittavat asukkaan palvelutarpeen, joka voi joskus olla vaikka tukea kodinhoitoon. Jotkut asukkaat taas eivät tiedä olevansa oikeutettuja toimeentulotukeen, ja heillä on siksi vuokria maksamatta. TVT tavoittelee jo asukasvalinnassa talokohteeseen mahdollisimman tasapainoista ja häiriötöntä asukasrakennetta. Naapuririidat ohjataan Naapuruussovittelun keskukselle, ja tarvittaessa asukkaalle tarjotaan asunnon vaihtoa. Häiriöilmoituksen tekijää suojaa täydellinen vaitiolovelvollisuus TVT:n puolelta. – Pyrimme hyvään asumisrauhaan ja reagoimme nopeasti ongelmiin, Ylitalo sanoo. – Jos joku riitautuu toistuvasti naapureidensa kanssa, puutumme asiaan ja ohjaamme riitapukaria muutokseen. Juridinen prosessi kuitenkin vie aikaa, mitä asukkaiden on joskus vaikea ymmärtää. Asukas saattaa valvoa öitä ja ihmetellä, miksei häiriötä aiheuttavaa naapuria saada lähtemään. Fyysiselle väkivallalle meillä on nollatoleranssi, siihen puututaan heti. Viihtyvyyttä yhteishallinnosta TVT Asunnot Oy:llä on käytössä yhteishallinto, joka muodostuu asukaskokouksista, -toimikunnista ja

VAV

Puutaloromantiikkaa Amiraalistonkujalla.

-neuvostosta. Asukkaiden ja TVT:n edustajat kohtaavat yhteistyötoimikunnassa ja hallituksessa, jossa on kaksi asukasedustajaa. Asukaskokous valitsee asukastoimikunnan tai luottamushenkilön ja asettaa ehdokkaita yhteishallinnon tehtäviin. Asukastoimikunta taas on asukkaiden ja yhtiön välissä oleva linkki, joka esimerkiksi esittää korjauksia ja muutoksia isännöitsijälle sekä tekee ehdotuksia talousarvioon. Asukastoimikunnilla on käytössään myös määräraha, jolla järjestetään asuintalokohteen asukkaille tarkoitettua toimintaa. – Määrärahoja käytetään esimerkiksi pihatalkoiden tarjoiluihin ja pikkujouluihin, Ylitalo sanoo. Samalla alueella olevien kiinteistöjen asukastoimikuntien puheenjohtaja, varapuheenjohtajat ja luottamushenkilöt muodostavat aluetoimikunnan. Vähintään kerran vuodessa kokoontuu myös asukasneuvosto, jossa on edustus kaikista asuintalokohteista. Se valitsee asukkaiden edustajat yhteistyötoimikuntaan ja yhtiön hallitukseen. Yhteishallintoon osallistuminen on siis asukkaille hieno mahdollisuus, mutta kuitenkin täysin vapaaehtoista. – Asukkaan tärkein velvollisuus on noudattaa yhdessä tehtyä sopimusta, maksaa vuokra ja asua muita kunnioittavasti, Ylitalo sanoo. – Jokainen asukas on TVT:lle yhtä arvokas.

•

Lue lisää: tvt.fi

VAV

VAPA AEHTOIST YÖ

Vierumäen koulun mummolassa Arttu ja Netta Heino askartelevat Rauni Jääskeläisen kanssa.

Kylämummia saa halata Kylämummi Rauni Jääskeläisellä on kuusi lastenlasta ja yksi lapsenlapsenlapsi. Luottamus, läsnäolo ja kuuntelu ovat asioita, joita kylämummin pestissä tarvitaan. TEKSTI: MIRKKA KORTELAINEN // KUVAT: ANTERO AALTONEN

auni Jääskeläinen jäi työstään eläkkeelle vuonna 2009. – Olen aina nauttinut yhdessäolosta lasten ja lastenlasten kanssa. Eläkkeelle jäätyäni mietin sopivaa vapaaehtoistyötä, joka ei liittyisi millään tavalla aiempiin työtehtäviin. Pian itävantaalaisen Jääskeläisen postiluukusta tupsahti Yhteishyvä-lehti, jossa oli kylämummien rekrytointiilmoitus. – Tilaisuudessa oli avoin ja miellyttävä henki. Sain Korson perhekahvilan yhteyshenkilön tiedot ja pian aloitin Mikkolan perhekahvilassa. Mannerheimin Lastensuojeluliiton Korson yhdistys kartoitti alueen päivä-

VAV

koteja kylämummitarpeesta, ja seuraavaksi Jääskeläisen taival vei Vallinojan päiväkotiin ja kouluun. – Toimin kylämummina keskiviikkoisin ja olin vuoronperään kolmessa eri ryhmässä noin viisi–kuusi tuntia kerrallaan. Ryhmiä on 1−3-vuotiaille, 4−5-vuotiaille ja 6−7-vuotiaille. Kylämummilla onkin ollut runsaasti tarvetta. Pian Jääskeläinen toimi myös torstaisin Vallinojalla ryhmäperhepäiväkodissa 1−4 -vuotiaiden lasten kanssa. – Lasten kanssa toimiminen on ihanaa ja antoisaa. Lapset ovat välittömiä, ja olen ollut mukana askartelemassa ja leipomassa, leikki- ja laulutuokioissa. Esimerkiksi satuhetket ovat todella tärkeitä, Jääskeläinen sanoo.

Saa halata ja jutella Nykyään Jääskeläinen käy myös Vierumäen koululla kylämummina kolmena aamuna viikossa. – En minä mitään jakokulmia siellä työstä, mutta sen sijaan juttelemme, luen satuja ja askartelemme. Välillä ihan vain aikuisen läsnäolo ja kuuntelun taito on tärkeää. Jääskeläinen kertoo, että kuuleminen ja kuuntelu ovat eri asioita. Kylämummilla on vaitiolovelvollisuus. – Monet vanhemmat joutuvat lähtemään todella aikaisin töihin, ja pienet koululaiset ja isommatkin kaipaavat vielä ennen koulun alkua turvallista aikuista. Koulun yhteydessä toimii siis Mummola, jossa vierailevat myös

isommatkin koululaiset. Osa koululaisista on tuttuja jo ajalta, jolloin Jääskeläinen toimi kylämummina päiväkodissa. Säännöt tukevat yhteisöllisyyttä Jääskeläisen Mummolassa ei pelata kännyköillä eikä muillakaan vempaimilla. – Pelaamme perinteisiä lauta- ja korttipelejä. Ilmapiiri on kiireetön, ja aamu alkaa hyvän huomenen toivotuksilla. Muutenkin Mummolassa ollaan kohteliaita ja huomaavaisia. Ihan niin kuin arjessa pitäisikin aina olla. – Täällä on ”luettu madonluvut”, eli ei nimitellä, ei pyydetä töykeästi eikä kiusata. Mummolan idylli on tärkeää lapsille. Jääskeläinen sanoo, että lapset voivat olla isossa joukossakin yksinäisiä. – Silloin pitää hahmottaa, vetäytyykö joku arempi lapsi leikeistä, onko joku ikään kuin huomaamaton ja onko jollain vain tarve istua vieressäni sohvalla jutellen. – On ollut hienoa nähdä lasten kehittyvän ja kasvavan koululaisiksi. Tässä on ollut sellainen positiivinen jatkumo. Aikamme ilmiöitä Joululahjaksi Jääskeläinen haluaa antaa kaikille perheille yhteistä aikaa ja kiireettömyyttä. – Moni muutaman vuoden ikäinen nassikka saattaa jo pelata isänsä kanssa lapsilta kiellettyjä pelejä, ja lapsi voi olla jo tietoinen joulun hittileluista. Miten silloin saa lapselle rauhallisen ja levollisen mielen? Moni ihan pienikin lapsi käy ylikierroksilla, ja sitä on vaikea muuttaa ellei vanhemmalla ole auktoriteettia. Hän kannustaa syömään ja ainakin kokeilemaan jouluruokia. – Valinnanvaraa on paljon ja jokaiselle on varmasti mukavia jouluelämyksiä. Joulupizza ei erota oikein arkea pyhästä, joten ainakin perinteisiä ruokia voisi maistella. Kylämummeja toimii Korson alueella jo kolme ja myös odotettu kylävaarikin on toiminnassa mukana. – Läsnäolo, turvallisuus ja lasten välitön ilo ovat asioita, jotka tuovat hyvää mieltä, kuin joululahjoja ympäri vuoden. Omaa joulua Rauni Jääskeläinen viettää perheen kesken. – On hauskaa seurata lastenlasten riemua. Nuorin joulunviettäjä on jo lapsenlapsen lapsi. Joulunaika menee meillä kiireettömästi, tällä kertaa kokoonnumme vanhimman tyttären luokse yhteiseen joulunviettoon.

•

Arttu keskittyy värityspuuhiin. Kylämummi Rauni leikkaa joulukoristeita.

MLL Korso täytti 70 vuotta Mannerheimin Lastensuojeluliiton Korson yhdistys on Suomen kolmanneksi suurin: jäseniä on noin 700. Yhdistys vietti juuri 70-vuotisjuhliaan, ja vieraiden määrä yllätti yhdistyksen puheenjohtaja Marja Happosen positiivisesti. − Odotimme muutamaa sataa vierasta, mutta heitä tulikin 900. Kaikkiaan esimerkiksi perhekahviloissamme meillä oli 3000 käyntikertaa. MLL:n Korson yhdistykseen ovat kaikki tervetulleita mukaan. Lisätietoa toiminnasta löytyy yhdistyksen kotisivuilta korso.mll.fi. − Nyt voi tehdä myös jo ennakkoon uuden vuoden lupauksen ja tulla mukaan vapaaehtoistoimintaan lasten ja lapsiperheiden hyväksi. Yhdistyksessämme toimii aktiivisesti muun muassa kolme perhekahvilaa, jumppia, soitonopetusta ja muutaman kerran vuodessa on pidetty lasten kirpputori Korsossa. Lisäksi järjestämme erilaisia tapahtumia ja tempauksia paikallisesti. Olemme myös uusille ideoille avoimia. Moni meillä pilotoitu hanke on sittemmin saanut siivet alleen myös kunnallisessa toiminnassa, Happonen kertoo. Myös isiä on aktiivisesti mukana toiminnassa, ja mukaan mahtuu vielä hyvin. Isä-lapsikerho järjestetään isien toimesta joka toinen viikko. Viime kesänä järjestettiin myös alueen urheiluseurojen kanssa yhteishankkeena lasten liikuntatapahtuma, jossa oli mukana noin 500 henkeä. − Yhdessä tekemisessä on voimaa ja iloa. Voimme oppia myös toisiltamme paljon hyvässä vuorovaikutuksessa, Happonen sanoo.

Myyttinen mielikuva Marja Happosen mukaan Mannerheimin Lastensuojeluliiton nimi liitetään toisinaan liiaksi itse lastensuojeluun. − Kaikki toiminta ei ole siis lastensuojelun tarpeesta lähtevää vaan avointa perheiden kohtaamista "meiltä meille" -ideologialla. Myös apua saa. Esimerkiksi MLL:n keskustoimisto kirjasi viime vuonna lasten ja nuorten yhteydenottoja noin 30 000, joko puhelimitse, chatissä tai netissä. Myös vanhemmuuden tukemiseen on MLL:n puhelinpalvelu. Pienten lasten tai yhtä lailla teini-ikäisten vanhemmilla voi olla tarve keskusteluun. Nykyään on paljon juurettomuutta. Vanhemmat ja isovanhemmat saattavat asua hyvinkin erillään toisistaan, ja vanhemmuus voi toisinaan olla hyvin yksinäistä ja haastavaa. Marja Happonen yhtyy Rauni Jääskeläisen sanoihin. − Yhdessä oleminen ja tekeminen on arvokasta vuoden jokaisena päivänä. Lapsille ja vanhemmuudelle pitää varata aikaa. Satujen lukeminen, leipominen ja kiireettömyydessä toimiminen on meille kaikille hyväksi.

Menovinkki MLL Korson perinteinen soitonopetuksen joulukonsertti on to 17.12. klo 18 Lumosalissa. Yhdistys on myös mukana Vantaan joulupolulla 13.12.2015 klo 15–18.

VAV

JOULUN TAIK A A

a u l u o J a t s i l l e n n " a "O a h u a r i r u p a a n a j Arinatie 7 talon taakse vilahtaa tuttu punainen nuttu. TEKSTI: MIRKKA KORTELAINEN // KUVA ANTERO AALTONEN

unta sataa pikkuhiljaa. Ikkunoissa on jo jouluvaloja ja lasten askartelemia tonttuja. Niistä joulupukki on erityisen mielissään, sillä lasten kanssa on kiva puuhata, niin kuin Korvatunturillakin tonttujoukon touhutessa askareissaan. Joulupukki on tutustumassa VAV Asunnot Oy:n Kartanonkosken taloihin Arinatiellä. – Täällä on varsin idyllinen miljöö ja luontoakin mukavasti. Joulupukilla on myös oiva vinkki lapsiperheeseen. Monessa perheessä harjoitellaan joululauluja ja aattoillan jännitys vaan kasvaa. – Aattoilta lähestyy, ja monissa lapsiperheissä eletään jännityksenhetkiä. Muistakaahan, että lapsia voi jännittää

VAV

niin paljon, että pukille ei uskalleta laulaa. Ei tehdä siitä numeroa, vaan lapset laulavat jos ovat laulaakseen. Joulupukki on kiertänyt jo hiukan ennakkoon VAV:n taloissa, ja kaikki vaikuttaa hyvältä. – Olen erityisen iloinen siitä, että naapurit muistavat myös hyvät käytöstavat. Ainakin tervehtiä pitää, siitä Joulupukkikin ilahtuu. Muutenkin myönteinen ilmapiiri talossa, liikenteessä ja vaikkapa ostosreissulla on pelkästään hyväksi. Hiukan turvallisuusasiaakin joulupukilla on. – Muistakaa sammuttaa kynttilät ja ulkotulet ennen nukkumaan menoa, tai jos lähdette vaikkapa reippaalle kävelylenkille. Uuni käy myös monessa kodissa nyt kuumana. Jälkilämmöllä voi hauduttaa vaikkapa puuroa.

Naapurirauhaa kaikille Joulu on Joulupukille kiireistä aikaa. Hiukan ennen h-hetkeä hän kaivaa salaisesta kätköstään taikajäkälää ja tarjoilee sitä poroille. Taikajäkälällä on nimittäin erikoinen vaikutus – porot voivat lentää. – Tarjoan tuota ihmettä vain joulun alla, muutenhan porot sotkisivat koko lentoliikenteen. VAV:n asukkaita Joulupukki tulee tapaamaan tuttuun tapaan. – On tärkeää antaa naapureille joulurauha. Vaikka joulu on riemuisa juhla, niin riemullakin on rajansa. Joulupukki toivookin, että asukkaat kunnioittavat joulurauhaa sen alkamisesta aina päättymiseen asti, ja myös sen jälkeen on hyvä pitää naapurirauhaa yllä.

Muistetaan lähimmäisiä ja yksinäisiä Joulupukki toivoo, että joulu on kaikille myös muistamisen ja läheisyyden aikaa. Nyt viimeistään on syytä luopua itsekeskeisyydestä. – Jos naapurin ikkuna on pimeänä, se voi kertoa siitä, että asunnossa on joku yksinäinen. Joulun muistamiset on kuitenkin hyvä viedä ennen joulurauhaa, ja naapuria voi ilahduttaa vaikka joululeivonnaisilla. Joulu on meidän kaikkien juhla, sinkkujen, perheiden, vanhusten ja eläinten. Joulupukki kannustaa yhdessäoloon ja kiireettömyyteen. – Korvatunturille asti on kantautunut tietoja, että Vantaalla on mukavia joulunajan tapahtumia, ja lämpiävätpä joulusaunatkin perinteisesti asukkaiden iloksi. Entä onko Joulupukilla joulunajan lempiruokaa? – Kyllä vaan. Perinteinen kinkku maistuu varmasti, ja kyllä riisipuuro on myös se minun, Joulumuorin ja tonttujen herkku. Joulunajan päivinä ja toki muulloinkin on hyvä syödä kiireettömästi. Joulupukki vierailee myös Lastenklinikan Kummit ry:n kanssa lastenklinikalla. – Minulle on sydämenasia ilahduttaa myös pieniä potilaita. Päivä alkaa pian hämärtymään alkuillaksi, ja Joulupukilla on vielä pitkä matka Korvatunturille. Kun tähdet loistavat taivaalla ja ilta on tumma, niin kaarena halki taivaan suunnistaa porojen iloinen joukko vantaalaisiinkin koteihin onnellista joulua ja joulurauhaa toivottaen.

•

– Joulupukin porot saavat aattona ainutlaatuista taikajäkälää lentämistä varten, Pukki kertoo.

VAV

MEIDÄN KOTONA

Henna on toivonut pukilta uutta puhelinta. Lisäksi tytöt toivovat hajuvettä, meikkejä, vaatteita, kuivashampoota ja päiväkirjoja. Anneli Suoverinaho pitää perinneherkuista.

Viihdytään yhdessä Suoverinahojen perheessä odotellaan jo kovasti joulua, ja ennen kaikkea yhteistä vapaa-aikaa, jota arjessa ei ole niin paljon. TALVIKKIRINNE yhdeksän piha-alue on vielä harmaa ja lumeton, mutta joulunajan tunnelmaa luovat jo talon ikkunoilla komeilevat jouluvalot ja kynttilät. Suoverinahojen perheen joulussa on koko perheen mielestä parasta yhdessäolo. Perheen äiti Anne Suoverinahon mukaan viisihenkisen perheen arkea raamittavat koulut ja työt. Henna on viidennellä, Jenny seitsemännellä ja Emmy yhdeksännellä luokalla. Vaikka tytöt ovat jo teinejä, niin Joulupukille on kirjoitettu toiveet. – Ei mitään mahdottomia toiveita vaan ihan kohtuullisia. Anne Suoverinaho muistaa omasta lapsuudestaan perhejoulut vanhempiensa ja pikkuveljensä kanssa. Äidin

Perheen Top 5 Jou

VAV

Henna, Jenny ja Emmy ovat tehneet päiväkoti-ikäisinä joulukoristeita, ja ne ripustetaan kuuseen, totta kai. Perheen isä Teemu odottaa myös innolla joulunaikaa. Kylppäriremontin jälkeen perhe pääsee taas saunomaan. – Joulusauna on meille tärkeä. Tytöt kertovat, että koko perhe kuuntelee mielellään joulumusiikkia. Klassikoiden lisäksi myös uusi joulumusiikki on mieleistä.

Itsetehtyä jouluruokaa

Mukava VAV vuosi

Suoverinahot myös valmistavat yhdessä joulunajan herkut. Tytöt nauttivat esimerkiksi leipomisesta. Tyttöjen mummo oli mukana joulun vietossa ja syömässä niin kauan kuin tytöt jaksavat muistaa. Nyt kun mummoa ei enää ole, niin yksi perinneruoka elää yhä mukana, eli karjalanpaisti ja ihanat muistot mummosta. Anne Suoverinahon herkkuihin kuuluu myös ehdottomasti maksalaatikko itse tehtynä. – Ja tietenkin kinkku.

Vuosi 2015 on kohta historiaa, ja se on mennyt Suoverinahojen mielestä hyvin ja nopeasti. VAV-kodissa he ovat viihtyneet jo pitkään, ja erityisen iloisia perhe on taloyhtiön hyvästä hengestä sekä siitä, että lapset saavat olla lapsia, omine leikkeineen. Anne Suoverinaho on myös saanut lähihoitajan tutkinnon suoritettua, ja on unelmatyössään lastenkodissa. – On myös tärkeää, että muistamme vähäosaisia ja yksinäisiä. Ilahduttaa voi myös vaikkapa lastenkotien lapsia. Jokainen pystyy tekemään hyvää tavalla tai toisella.

luherkut

Henna: kinkku , joulutor tut Jenny: kinkku , perunalaatikko Emmy: kinkku , maksalaatikko Teemu: kinkku , maksalaatikko

kanssa myös leivottiin jouluisia herkkuja. Parhaisiin muistoihin kuuluu valtavan pitkä ja kapea paketti. – Siinä oli kauan odottamani sukset. Kaikki joulut ovat olleet hyviä, ja haluamme perheenä vaalia samaa mielenrauhaa, iloa ja onnellisuutta. Perheen kaksi koiraa ja kolme kissaakaan eivät jää osatta. Hennan mielestä on hauskaa katsoa, miten karvatassut avaavat paketteja viiksikarvat vipattaen.

K AUPUNGIN PALVELUT

"Toivoisin että voisimme antaa lapsille raittiin joulun" – Toivon että jouluna, mutta myös sen jälkeen pidämme toinen toisistamme hyvää huolta. Eletään rauhassa, rinnakkain, Vantaan seurakuntien päihde- ja kriminaalityön diakoni Eeva Nurminen sanoo. TEKSTI: MIRKKA KORTELAINEN // KUVAT: ANTERO AALTONEN

aikka jouluun kuuluu valtavasti iloa ja riemua, yhdessäoloa ja läheisyyttä, niin synkkiäkin jouluja vietetään Suomessa. Alkoholin liiallinen käyttö, perheväkivalta ja yksinäisyys ovat valitettavasti läsnä monen joulussa. Eeva Nurminen toimii Vantaan seurakuntien päihde- ja kriminaalityön diakonin virassa. – Olen tehnyt tätä työtä pian 17 vuotta Vantaalla. Päihdetyössä järjestämme erilaisia ryhmiä yhdessä ja yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Diakoniakeskuksessa kokoontuu myös naistenryhmä. – Työssä on retkiä, leirejä , tapahtumia ja koulutuksia. Tapaan päihdekuntoutujia toimistolla tai kotikäynnillä. Tapaan jonkin verran myös omaisia ja läheisiä. Vankilatyössä vierailen eri vankiloissa tavaten niitä vantaalaisia, jotka haluavat henkilökohtaisia keskusteluja. Lisäksi vankiloissa on erilaisia ryhmiä, joissa Nurminen toimii ohjaajana. – Osa vapautuvista vangeista haluaa myös vapautumisvaiheessa tukea. Vankien omaisia tapaan myös.

Moni kamppailee myös syyllisyyden ja häpeän kanssa. Näihin teemoihin palataan usein keskusteluissa. Vantaa on alueellisesti aika hajanainen. Kaupungissa on tavallaan monta keskustaa, ja välimatkat paikasta toiseen ovat usein pitkiä. – Kaupunki on kuitenkin koko ajan kehittyvä. Uusia kivoja asuinalueita

on viime vuosina tullut ja muutenkin kaupungin kehitys tuntuu oikein hyvältä. Päihdetyössä tehdään Nurmisen mukaan hyvää yhteistyötä niin kaupungin kuin muidenkin toimijoiden kanssa. – Vankilatyössä Vantaan kaupunki on hienosti edelläkävijä, kun kaupunEeva Nurminen kertoo, että perheissä, joissa käytetään runsaasti alkoholia, ottavat lapset joskus aivan liiankin suuren vastuun perheenjäsenten hyvinvoinnista.

On tärkeää hakea apua Eeva Nurminen kertoo, että päihdeasiakkaiden kanssa keskustellaan paljon siitä, mitä tulee tilalle, jos ja kun lopettaa päihteiden käytön. – On tärkeää löytää mielekästä toimintaa ja vertaistukea. Onneksi Vantaalla toimii aktiivinen AA ja A-kilta.

VAV

”Moni kamppailee syyllisyyden ja häpeän kanssa. Näihin teemoihin palataan usein keskusteluissa.”

gilla on kaksi sosiaalipuolen työntekijää vapautuvia vankeja varten. Lasinen joulu Joulu on pian ovella. Kaupoissa on paljon jouluun liittyvää jo esillä ja lehdet pullollaan mainoksia, ruoka-ohjeita, lahjavinkkejä. – Perinteisesti joulu on ollut perhekeskeinen juhla. Moni asuu kuitenkin kaukana läheisistään, eikä ehkä pystytä joulunakaan tapaamaan, toteaa Nurminen. Nurminen muistuttaa, että moni on jouluna yksin. Voisiko joulun viettoon kutsua jonkun, jonka tietää olevan yksinäinen? Tai voisiko jotenkin muuten muistaa? Hänen mielessään ovat jouluna vahvasti myös lapset. – Toivoisin, että voisimme antaa lapsille raittiin joulun. Nurminen kertoo, että seurakunnan päihdetyön rooli on muuttunut kovasti viime vuosien aikana. – Aiemmin toimimme paljon siten, että järjestimme omaa toimintaa omissa tiloissa. Nyt toimimme entistä enemmän yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Päihdetyön diakonin voi nähdä mukana vaikkapa ryhmässä päihdehuollon eri toimipaikoissa. On hienoa, että eri toimijat voivat toimia yhdessä niiden ihmisten auttamiseksi, jotka apua tarvitsevat. Pullon salaisuus Päihteiden käyttö usein salataan ja myös oma perhe saattaa suojella päihteitä käyttävää vanhempaa. Mitä asioita Nurminen haluaa tuoda esille päihdeperheestä? – Siihen, että perhe suojelee ja salaa

VAV

jonkun jäsenensä päihteiden käyttöä on varmasti monia syitä. Perheissä, joissa päihteitä käytetään runsaasti, lapset ovat kasvaneet hyvin herkiksi havainnoimaan perheen tilannetta ja päihteiden käyttöä. Joskus lapset ottavat hänen mielestään aivan liiankin suuren vastuun perheenjäsenten hyvinvoinnista. – On sanottu, että useampi lapsi kärsii vanhempien päihteiden käytöstä kuin vanhempi lastensa päihteiden käytöstä. Myös sellaisissa perheissä, joissa käytetään päihteitä niin sanotusti kohtuudella, voivat lapset kärsiä, mikäli aikuinen ei ota lasta huomioon. Nurminen sanoo, että tärkeää olisi pyrkiä ottamaan asia puheeksi. – Pitäisi puhua siitä, miltä minusta tuntuu, kun toinen käyttää päihteitä tai on päihtynyt. Syyttäminen ei useinkaan auta, koska se saa syytetyssä aikaan tarpeen puolustaa itseään. Kohtaamisia vankiloissa – Vierailen säännöllisesti eri vankiloissa. Tapaan ihmisiä henkilökohtaisissa keskusteluissa ja ryhmissä, joita vankiloissa järjestetään, kertoo Eeva Nurminen. Joidenkin kanssa voi olla vain yksi kohtaaminen, jonkun toisen kanssa voidaan kulkea pitempi yhteinen matka. – Voin auttaa myös vapautumisen yhteydessä, mikäli vapautuva haluaa tukea siihen tilanteeseen. Nurminen tapaa myös jonkin verran vankien omaisia. – Kun yksi perheenjäsen joutuu vankilaan, koskettaa se useaa ihmistä. Jos perheenjäsen tai muu omainen

haluaa keskustella tästä, voi ottaa yhteyttä. Vankien omaiset ry on noin kymmenen vuotta toiminut yhdistys, joka myös auttaa omaisia. Vertaistukiryhmiä toimii eri puolilla Suomea. Myös netin kautta voi pitää yhteyttä muihin samassa tilanteessa oleviin. Perinteinen joulu Eeva Nurminen itse viettää joulua läheisten parissa hyvin perinteisesti. Hänen lapsuudestaan asti on joulurauhan julistaminen katsottu televisiosta. Siitä varsinainen joulun vietto alkaa. – Sen jälkeen syömme joulupuuroa. Hautausmailla käymme viemässä kynttilät läheisten haudoille. Tänä vuonna pitkästä aikaa meillekin on luvannut tulla Joulupukki. Jouluaamuna Eeva Nurminen käy perinteisesti kirkossa. – Jouluevankeliumi ja Enkeli taivaan -virsi ovat itselleni tärkeitä. Joulupäivä rauhoitetaan muuten ihan vaan olemiseen, lepäämiseen, kirjojen lukemiseen ja musiikin kuunteluun. Tapanina sitten taas kokoonnutaan isommalla joukolla yhteen.

•

VAV TIEDOT TA A

VAV siirtyy keväällä 2016 asukasluvun mukaiseen vesimaksuun Kaikki VAV:n kiinteistöt siirtyvät asukasluvun mukaiseen vesilaskutukseen keväällä 2016, uusien vuokrien tullessa voimaan. Aiemmin vesi on laskutettu osana vuokraa. Suurimmassa osassa VAV:n taloista muutos tulee voimaan 1.3.2016, mistä alkaen veden kuukausimaksu on 15 euroa asukasta kohden. VAV ASUNNOT OY:n hallitus on päättänyt, että seuraavasta vuokranmaksukaudesta alkaen vesimaksu laskutetaan erikseen asunnon asukasmäärän mukaan. Vesimaksu on 15 euroa kuukaudessa asukasta kohden. Esimerkiksi kolmihenkisen perheen kuukausittainen vesimaksu on tällöin 3 x 15 €, eli 45 €/kk. Vesimaksu peritään vuokranmaksun yhteydessä erillisenä käyttökorvausmaksuna. Veden käyttökorvausmaksu eriytetään vuokrasta, jotta vedenkulutus ja kiinteistöjen vedestä maksama hinta kohdentuvat oikeudenmukaisemmin veden käyttäjille. Käyttökorvausmaksu tarkistetaan vuosittain veden kokonaiskulutuksen mukaan. Jos tosiasiallinen

vedenkulutus osoittautuu maksettuja vesimaksuja suuremmaksi, veden käyttökorvaus henkilöä kohden kasvaa. Veden käyttökorvausmaksut laskutetaan asunnon asukasmäärän mukaan. Asukasmäärät tarkastetaan talonkirjoista, joita ylläpitää kiinteistön huoltoyhtiö. Jos asunnossa asuvien asukkaiden lukumäärä muuttuu, oikea asukasmäärä tulee ilmoittaa huoltoyhtiöön. Talonkirjan asukastiedot voi päivittää ainoastaan vuokrasopimuksen sopimusosapuoli. Huoltoyhtiön yhteystiedot voi tarkistaa talon ilmoitustaululta tai VAV:n kotisivuilta www.vav.fi. Ennen uuteen vesimaksuun siirtymistä VAV:n asukkaiden kannattaa tarkistaa omat asukastietonsa huoltoyh-

VAV:n vuokravalvonta sähköposti: vuokravalvonta@vav.fi puh. 010 235 1460 puhelinaika: ma-to klo 10.00−14.00, pe klo 10.00−13.00

tiön talonkirjoista ja korjata mahdolliset vanhentuneet tiedot. VAV lähettää kaikille asukkailleen joulukuussa vuokrantarkistuskirjeen yhteydessä vuokranmaksulaskun, jossa on mukana veden käyttökorvausmaksu marraskuun talonkirjatietojen mukaisesti. Jos asunnon asukasluku muuttuu vuokranmaksulaskun postittamisen jälkeen, vuokralaisen tulee maksaa vesimaksua muuttuneen asukasluvun mukaisesti. Esimerkiksi kolmihenkisessä perheessä laskuun kirjattu vesimaksu on 3 x 15 €, eli yhteensä 45 €/kk. Jos yksi perheenjäsenistä muuttaa pois, maksetaan vesimaksua tämän jälkeen 2 x 15 €, eli 30 €/kk. VAV kannustaa asukkaitaan järkevään vedenkäyttöön. Tuhlaileva vedenkulutus on huono asia sekä ympäristölle että omalle kukkarolle. Jos jonkin kiinteistön kokonaisvedenkulutus kasvaa, se kasvattaa myös kiinteistön kustannuksia, mikä taas lisää paineita nostaa vesimaksua. Lisätietoa vesimaksusta löytyy VAV:n kotisivuilta, osoitteesta www.vav.fi/vesimaksu. Vuokranmaksuun liittyvissä asioissa voi ottaa yhteyttä VAV:n vuokravalvontaan, jonka yhteystiedot ovat ohessa.

•

VAV

VAV TIEDOT TA A YMPÄRISTÖ

Vuokranmääritys vuodelle 2016 VAV:n hallitus on vahvistanut 1.3.2016 voimaan tulevat vuokrat ja käyttökorvausmaksut kokouksessaan 1.12. Keskimääräinen korotus asumisen kuluihin on ensi vuodelle 1,5 %. Korotus kuluvaan vuoteen on keskimäärin 0,18 €/m²/kk. 1.3.2016 alkaen veden käytöstä velotaan henkilölukumäärään sidottua vesimaksua eli kaikista huoneistossa asuvista maksetaan 15 euron vesimaksua kuukausivuokran yhteydessä. Kaikille vuokralaisille postitetaan joulukuussa vuokralaskut, joista näkyy maksuvelvoitteet 1.3. alkaen. Asukasmäärämuutokset asukkaiden tulee itse huomioida maksussaan sekä ilmoittaa oikea asukasmäärä huoltoyhtiöön. 1.3.2016 alkaen VAV:n asuntojen keskimääräinen vuokra on 11,37 €/m²/kk, jos vesimaksua ei lasketa mukaan. Jos vesimaksu otetaan mukaan, keskivuokra on yhteensä 11,90 €/m²/kk. Eri kiinteistöjen vuokrien vaihteluväli on (vesimaksu mukaan luettuna) 9,33–15,02 €/m²/kk. Asumisen kustannus koostuu pääomakuluista, hoitokuluista ja käyttökorvausmaksuista, kuten vesimaksusta. Yli puolessa kiinteistöistä, 54 prosentissa, vuokra pysyy vuoden 2015 tasolla. Tasattu pääomakuluvuokra Rakentamis- ja korjauslainojen lyhennykset ja korot tasataan talo- ja aluepisteiden avulla kiinteistöille. Kiinteistön ikä ja talotyyppi määrittää 60 prosenttia pääomakuluista, ja loput 40 prosenttia jaetaan kiinteistön sijainnin perusteella. Kokonaisvuokrasta pääomakulut vievät yhteensä 45 prosenttia, eli 5,53 €/m²/kk.

Hoitovuokra Hoitovuokra on keskimäärin 6,96 euroa asuinneliöltä. Suurin yksittäinen hoitokuluerä ovat kiinteistöjen korjauskulut, jotka kattavat 25 prosenttia kokonaishoitovuokrasta. Toiseksi eniten hoitovuokrasta kuluu lämmitykseen, jonka osuus kokonaisuudesta on 10 prosenttia. Hoitovuokran, joka sisältää varautumisen tuleviin korjauksiin, vaihteluväli on 4,81–14,08 €/m2/kk. Korkea hoitovuokra johtuu kiinteistöön tehtävistä korjauksista. Omakustannusperusteinen kiinteistön tuotoilla korjattu hoitovuokra on keskimäärin 6,37 €/m²/kk. Kiinteistökorjaukset Kiinteistökorjauksiin kerätään vuokrissa 3,02 €/m²/kk. Ylläpitokorjauksiin tarvitaan rahaa 1,37 €/m²/kk, ja loput menevät PTSkorjauksiin (lyhenne tulee sanoista ”pitkän tähtäimen suunnitelma”). PTS-korjauksia tehdään 12 miljoonalla eurolla. Suurin korjaustarve kohdistuu keittiöihin ja kylpyhuoneisiin, joita korjataan 6 miljoonalla eurolla. Julkisivu- ja kattokorjauksia tehdään 2,1 miljoonalla eurolla. Loput rahat jakautuvat tasaisesti PTSkorjaustöiden nimikkeistölle. Korjauksien rahoitus kerätään kaikilta kiinteistöiltä vuokrissa perittävällä määrärahalla, joka on yhden euron suuruinen. Lisäksi niissä kiinteistöissä, joissa korjauksia tehdään, peritään korjauksen omarahoitusosuutena 10 tai 20 prosenttia korjauksen hinnasta. Lisäksi kiinteistöt, joiden hoitokuluylijäämä ylittää yhden kuukauden

Hoitovuokra 6,96 €/m²/kk

vuokrakertymän, rahoittavat PTS-korjauksia hoitokuluylijäämällään. Kiinteistöjen ikääntyessä korjaustarve kasvaa ja aiempina vuosina kerätyt säästyneet vuokraeurot tarvitaan viimeistään nyt kiinteistökorjauksiin. Näin vältytään kohtuuttomilta vuokrankorotuksilta. Yhteensä kiinteistöjen omarahoitusosuuksilla rahoitetaan 33 prosenttia korjauksista. Asukastoimikuntien lausunnot Asukastoimikunnat ottivat kantaa vuoden 2016 vuokranmääritykseen hieman viime vuotta aktiivisemmin. 66 prosenttia asukastoimikunnista antoi määräaikaan mennessä lausuntonsa. Aktiivisuus kasvoi parilla prosenttiyksiköllä. Lausuntoja pyydettiin rahoitus- ja korjaussuunnitelmista sekä vuokralaskelmasta. 62 prosenttia palautuneista lausunnoista ei sisältänyt muutostoiveita. Liisa Kälvälä talouspäällikkö

Vuokrat YTE-alueittain

VAV

YTE-alue

pääomavuokra €/m2/kk

hoitovuokra €/m2/kk

kokonaisvuokra 1.3.2016

kokonaisvuokra 1.3.2015

korotus €/m2/kk

korotus %

poikkeama keskivuokraan

1 Pähkinärinne 2 Myyrmäki 3 Keski-Vantaa 4 Tikkurila 5 Tikkurilan ympäristö 6 Länsi-Rekola / Ilola 7 Rekola / Koivukylä 8 Korso 9 Pohjois-Korso 10 Nissas 11 Hakunila 12 Länsimäki

6,05 6,17 6,62 5,59 6,13 5,74 5,31 4,21 4,35 5,33 4,35 5,25

6,37 5,91 5,84 6,43 6,19 6,32 6,43 6,49 6,56 5,93 6,93 6,65

12,42 12,08 12,46 12,02 12,32 12,06 11,74 10,70 10,91 11,26 11,28 11,90

12,26 11,92 12,38 11,91 12,26 12,05 11,72 10,62 10,87 11,22 11,23 11,88

0,16 0,16 0,08 0,11 0,05 0,00 0,02 0,08 0,04 0,05 0,05 0,02

1,3% 1,3% 0,7% 0,9% 0,4% 0,0% 0,1% 0,7% 0,3% 0,4% 0,5% 0,2%

4,4% 1,5% 4,7% 1,1 3,5% 1,4% -1,3% -10,1% -8,2% -5,3% -5,2% 0,0%

keskim.

5,53 46%

6,37 54%

11,90

11,72

0,18

1,5%

Uudet vuokrat 1.3.2016 Keväällä 2016 kaikki VAV:n kiinteistöt siirtyvät erilliseen, henkilöluvun mukaiseen vesimaksuun. Tästä syystä alla olevissa vuokrataulukoissa on erikseen ilmoitettu sekä kiinteistön neliövuokra ilman vesimaksua että keskimääräinen neliövuokra, kun vesimaksu lasketaan mukaan. Todellinen vesimaksu vaihtelee kunkin asunnon asukasmäärän mukaan. Kaikkiin VAV:n asuntoihin postitetaan joulukuussa uusi vuokranmaksulasku, jossa on mukana kyseisen asunnon henkilöluvun perusteella laskettu vesimaksu. Lisätietoa vesimaksusta voit lukea tämän lehden sivulta 17. Vuokra 1.3.2016 alkaen, ilman vesimaksua, €/m²/kk

Huoneistojen lkm

Vuokra 1.3.2016 alkaen, sisältäen vesimaksun, €/m²/kk

Talotyyppi Osoite

Pähkinärinteen ja Hämeenkylän alue (YTE 1) Ainonkuja 2 Avaintie 2 Hämeenkyläntie 77 Karhunkierros 1a Kylväjänkuja 7 Lehtikallio 2 Luhtimäki 1 Luhtimäki 2 Niittäjäntie 13 Pähkinärinteentie 22, 24 & 26 Sahatie 2 Santamäentie 20 Terhotie 6 Tukkilaisentie 9 Vaijeritie 1

22 29 71 94 22 57 65 98 31 81 42 17 43 39 54

rivi rivi 4/5/6 5/6 rivi 6 rivi 3 rivi 3 3 rivi 3 2 rivi

12,29 11,47 13,52 11,45 12,41 13,42 12,29 11,35 12,92 10,96 11,55 12,46 11,04 11,27 12,08

12,97 11,97 14,02 11,96 12,98 13,86 12,86 11,85 13,29 11,50 12,06 12,97 11,63 11,65 12,66

Myyrmäen ja 56 rivi 11,97 Martinlaakson (YTE 2)12,45 50 alue 5 11,02 11,57 52 70 46 24 71 67 46 50 87 63 68 31 78 37 35 46 16 54

3/4 2/6 6 rivi 7 3/7 4 2 5 7 5 3 7 2/5 2/5 2/5 rivi 7

11,69 10,58 14,35 12,30 11,21 10,39 11,41 12,34 14,54 11,93 12,58 11,18 11,94 10,67 10,59 10,99 12,51 11,67

12,26 11,20 14,90 12,91 11,75 10,89 11,83 12,77 14,96 12,64 12,73 11,74 12,54 11,10 11,12 11,57 13,02 12,42

Vuokra 1.3.2016 alkaen, sisältäen vesimaksun, €/m²/kk

Talotyyppi Osoite

Keski-Vantaan alue (YTE 3) Antaksentie 21 Arinatie 7 Arinatie 9 Herttuantie 6 Keikarinkuja 2 Kerkkäkuja 3 Knaapinkuja 6 Krakankuja 2 Krakankuja 4 Ollaksentie 29–31 Pakkalanrinne 6 Rosendalinrinki 1 Tammistonkatu 25 Tammistonkatu 9

Aamutie 8 / Iltatie 16–18 Apajakuja 7 Helmikuja 1 Huddingenpolku 2 Husbackankuja 1 Kauppalaivurintie 10 Kivikirveenkuja 4 Kukinkuja 8 Leiritie 6 Lippukuja 2 Lipputie 14 Meripihkatori 2 Ojahaantie 1 Raikukuja 12 Ruukkukuja 1 Ruukuntekijäntie 10 Ruukuntekijäntie 12 Ruukuntekijäntie 8 Vaskikuja 2 Vaskivuorentie 20

Vuokra 1.3.2016 alkaen, ilman vesimaksua, €/m²/kk

Huoneistojen lkm

56 42 58 68 57 29 24 60 55 56 35 49 28 58

4/5 3 4 4 7 rivi rivi 5 3/4 3 4 5 4 4

12,07 11,83 11,87 12,26 12,25 12,02 10,76 10,91 11,63 10,95 13,32 12,42 12,77 12,32

12,58 12,42 12,37 12,80 12,82 12,68 11,37 11,45 12,15 11,59 13,76 12,96 13,33 12,88

Tikkurilan alue (YTE 4)

Esikkotie 7 Kirvelitie 2 Kortetie 1 / Osmankäämintie 25 Lummetie 11 Metsänhoitajankuja 2 Ohratie 1 Ohratie 12 Orvokkirinne 4 Talvikkirinne 4 Tarhurintie 1 & 3 Urheilutie 10a Vainiotie 2 Valtuustokatu 1 Veturikuja 7 Viljo Sohkasen katu 16

30 21 11

3/4 4 rivi

11,20 12,64 13,51

11,97 13,12 14,07

48 44 44 34 37 49 62 24 22 92 120 89

5 3 2/3 4 rivi 4 3 4 rivi 3/5 3/7 krs

11,33 12,02 10,73 11,91 12,67 10,12 13,24 12,86 11,54 10,51 10,96 12,07

11,80 12,75 11,26 12,44 13,10 10,66 13,67 13,40 12,10 11,00 11,44 12,58

VAV

Vuokra 1.3.2016 alkaen, ilman vesimaksua, €/m²/kk

Huoneistojen lkm Talotyyppi Osoite

Vuokra 1.3.2016 alkaen, sisältäen vesimaksun, €/m²/kk

Tikkurilan ympäristön alue (YTE 5) Asterintie 24 Jänönhäntä 1 Kallioimarteentie 10 Kunnaantie 20 Laaksotie 20 Loikkokuja 1 Maarinkunnaantie 13 Maarinkunnaantie 19 Maitikkapolku 10 Malvatie 1 & 4 Markkulantie 24 Sorakuja 4 Takojantie 1 Uusiniityntie 1 Uusiniityntie 6 Uusiraja 13

31 48 44 32 88 32 40 44 51 25 72 92 79 18 80 10

2 4 2/3 rivi rivi 2 rivi rivi 3 rivi rivi 3/8 2/3 rivi rivi rivi

12,65 14,08 11,56 12,88 12,36 12,61 12,56 12,45 11,17 13,15 12,05 10,44 10,02 13,07 10,06 13,31

13,18 14,60 12,19 13,42 12,87 13,10 13,06 13,09 11,70 13,75 12,65 10,96 10,53 13,51 10,62 13,88

Asolan ja Ilolan alue (YTE 6) Asolantie 22 Eppiläntie 1–3 Hansinkatu 1–3 Hyrräkuja 10 Lehmuspolku 3 Leikkitie 1 Leikkitie 2 Mikaelintie 11 Mikaelintie 4 Mikaelintie 7 & 9 Norkkokuja 2 Peijaksentie 67 / Viidakkokuja 4 Peijaksentie 69 Rumpalintie 4 Satukuja 1 Tahtitie 24 Tanssijantie 2 Viidakkokuja 3 Viidakkokuja 7

20 VAV

39 43 81 12 59 60 39 19 12 60 59 62

3 rivi 4 rivi 2 rivi 2 rivi rivi rivi 5/6 5

12,33 11,74 10,03 12,09 12,16 12,48 11,50 12,20 12,64 10,74 10,38 12,16

12,90 12,28 10,43 12,86 12,61 13,00 11,93 12,86 13,32 11,18 10,91 12,63

67 32 58 25 33 49 49

3 rivi 2 1/2 2 5 3

10,86 10,16 12,87 11,72 10,94 11,43 12,56

11,44 10,61 13,35 12,20 11,46 11,97 12,99

Vuokra 1.3.2016 alkaen, ilman vesimaksua, €/m²/kk

Huoneistojen lkm Talotyyppi Osoite

Vuokra 1.3.2016 alkaen, sisältäen vesimaksun, €/m²/kk

Havukosken, Koivukylän ja Päiväkummun alue (YTE 7) Eteläinen Rastitie 11 Evästie 5 / Konttitie 4 & 6 / Paimenenkatu 19 Hakopolku 4 Immonkuja 2 / Kyllikintie 29 Laurantie 11 Laurintie 39 Nyyrikintie 1 / Vellamonkuja 1 & 2 Nyyrikintie 7 Peijaksentie 15 Peijaksentie 31 Rautkallionkatu 10 Rautkalliontie 3 Virsupolku 1

41 138

6 3

11,20 10,31

11,69 10,84

33 65 36 21 82

6 rivi 6 rivi rivi

10,98 11,67 10,78 12,10 12,00

11,41 12,22 11,21 12,77 12,46

48 48 59 84 31 30

rivi 1/2 3 12 3 5

11,93 11,10 11,11 11,53 10,87 10,67

12,37 11,79 11,67 12,07 11,41 11,29

11,95 10,89 10,36 10,57 10,16 12,17 11,37 9,77 9,09 10,07 9,49 10,17 9,45

12,38 11,31 10,83 11,03 10,57 12,55 11,75 10,31 9,56 10,52 10,03 10,71 9,91

Korson alue (YTE 8) Maarukanrinne 5 Marsinkuja 4 Minkkitie 11 Minkkitie 16 Minkkitie 9 Mäyräkuja 4 Mäyräkuja 6 Näätäkuja 1 Otavantie 11 Otavantie 20 Otavantie 9 Saturnuksenkuja 2 & 4 Siilitie 28–30

39 25 66 68 47 70 68 65 57 75 44 120 132

3/5 5 3/4 1/4 4 6/4 6 3 3/4 3 3 6 3

Vuokra 1.3.2016 alkaen, ilman vesimaksua, €/m²/kk

Huoneistojen lkm Talotyyppi Osoite

Vuokra 1.3.2016 alkaen, sisältäen vesimaksun, €/m²/kk

Pohjois-Korson alue (YTE 9) Jäniksenkäpälä 11 Kiitäjäntie 2–6 / Korennontie 39 / Mehiläisenpolku 17 Kirvisenkuja 1 Laulurastaanpolku 1–2 Linnustajankuja 1 Maauuninkuja 2 Metsolantie 3 Ruusuvuorenkuja 3 Tanhukuja 4 Tanhurinne 5 Varpusenkuja 1

26 60

2 1/2

11,81 11,57

12,36 12,16

88 102 68 52 61 64 71 66 113

3/4 2 1/2 3 4/5 3 3/5 3 3/5

9,32 10,79 10,70 10,84 12,37 10,68 9,57 10,50 8,92

9,93 11,30 11,21 10,97 12,83 11,13 10,06 10,98 9,33

Nissaksen alue (YTE 10) Kolohongankuja 6 Kolohonganreitti 4 / Merkkipuuntie 14 Kuninkaanmäentie 104 Kyläkaskentie 2–6 Kylämiehenkuja 2 Merkkipuuntie 2 Nissaksentie 15 Normannikuja 6 Riimukuja 4, 6, 8 & 13 Saagatie 9 Viikinkikuja 2 Viikinkikuja 3 Viikinkitie 6

33 61

2/3 rivi

12,95 11,26

13,43 11,85

22 85 40 49 68 30 85 55 53 59 65

1/2 3 3 1/2 3 3 1/2 4/3 3 4/3 3

12,27 9,88 9,71 9,56 9,53 10,42 11,56 11,64 11,53 11,33 10,19

12,72 10,39 10,18 10,06 10,02 10,98 12,07 12,24 12,06 11,87 10,63

Hakunilan alue (YTE 11) Hakunilantie 58 Kannuskuja 10 Kannuskuja 5 Kannuskuja 8 Laukkarinne 8 Ponikuja 4 Suitsikuja 1 Vankkurikuja 6 Vaunukalliontie 2

54 58 36 47 41 56 57 19 66

5 4/5 3 3 6 8 3 rivi 4

10,76 11,07 11,20 11,21 10,50 10,01 10,00 12,54 10,53

11,40 11,69 11,76 11,77 10,86 10,53 10,53 13,09 11,00

Vuokra 1.3.2016 alkaen, ilman vesimaksua, €/m²/kk

Huoneistojen lkm Talotyyppi Osoite

Vuokra 1.3.2016 alkaen, sisältäen vesimaksun, €/m²/kk

Länsimäen alue (YTE 12) Kerokuja 2 Kerokuja 7 Maalinauhantie 10 Maalinauhantie 13 & 15 Maalinauhantie 14 Maalinauhantie 19 / Rajakentänkuja 5 Maalinauhantie 8 Maratonkuja 6 Pallastunturintie 3b Rajatie 5 A Tykkikuja 5 Tykkikuja 9 Vallikuja 6 Vartiokuja 1

21 30 80 52 120 90

4 3 5 3 5 3

10,92 9,99 10,97 10,73 11,20 11,11

11,45 11,94 11,53 11,23 11,67 11,57

80 52 30 37 52 55 20 32

5 1/2 5 2 3/4 3/4 rivi 1/2

10,93 12,33 11,47 13,85 11,05 11,55 12,30 11,11

11,53 12,88 11,94 14,35 11,61 12,11 13,05 11,78

Vapaarahoitteiset kiinteistöt Hakamaankuja 3 Mantelipolku 2 Pehtoorintie 11

38 30 32

4 5 5

13,26 12,84 13,14

13,76 13,30 13,62

Kiinteistöt, joiden vuokra tarkastetaan 1.5. alkaen Andersinkatu 2 Harppuunapolku 1 Kalliotie, Kimaratie, Tukkilaisentie Lauhatie 7 Lautamiehentie 22–24 Liljatie 12 Punamultapolku 3 Talvikkirinne 9 Viherkummuntie 6 Viidakkokuja 5

22 81 98

2 5 rivi

12,69 12,09 11,74

12,95 12,39 12,10

17 94 43 29 42 54 31

3 rivi 4 6 4 rivi 5/6

12,94 12,63 12,93 13,04 12,38 11,44 12,87

13,21 12,96 13,24 13,34 12,69 11,78 12,98

VAV

VAV TIEDOT TA A

vav.fi/talosivut Skannaa QR-koodi älypuhelimella ja olet perillä.

Lue kotitalosi ajankohtaiset uutiset talosivuilta VAV:n kotisivuille avattiin viime vuonna jokaiselle VAV:n talolle omat talosivut. Talosivulta löytyy perustietoa kyseisestä talosta, mutta asukkaiden kannalta tärkein osa sivua on sähköinen ilmoitustaulu. Talon luottamushenkilö ja isännöitsijä lisäävät ilmoitustaululle ajankohtaisia tiedotteita talon asioista. Sähköiseltä ilmoitustaululta löytyy ilmoituksia esimerkiksi talkoista, asukaskokouksista ja muista asukkaiden yhteisistä tapahtumista. Ilmoitustaululta voi lukea myös esimerkiksi roskien lajittelua tai paloturvallisuutta koskevia ajankohtaisia ohjeita − Otin talosivujen ilmoitustaulun kesällä käyttöön, ja havaitsin että se on erittäin hyödyllinen, kertoo Arinatie 7:n luottamushenkilö Erkki Nikkanen.

22 VAV

− Kaikki nettiä käyttävät voivat käydä lukemassa talon tiedotteet ja ajankohtaiset asiat. Arinatie 7:n asukkaat ovat Nikkasen mukaan alkaneet seurat talosivujen ilmoituksia. − Mitä olen ihmisten kanssa talossa jutellut, niin he ovat lukeneet ilmoitustaulua. Laitoin vielä erikseen asiasta lapun porraskäytävän ilmoitustaululle, jotta ihmiset käyvät kurkkaamassa talon ajankohtaiset asiat talosivuilta. Nikkanen näkee, että talosivujen

ilmoitustaulua voidaan käyttää muuhunkin kuin kokouksista ja talkoista viestittämiseen. − Virallisten tiedotteiden lisäksi ilmoitustaululla voi kertoa talon ajankohtaisista asioista. Vaikkapa siitä, että kerhohuoneella järjestetään kirpputori, tai asukkaiden yhteisestä uuden vuoden vietosta.

•

lyhyesti Ei rasvoja viemäriin

Polta kynttilöitä turvallisesti

Muistathan, että joulukinkun paistorasvoja ei tule kaataa viemäriin. Sinne ei myöskään laittaa mitään muita rasvoja, sillä ne jähmettyvät putkistossa ja aiheuttavat vähitellen viemärin tukkiutumisen. Paras paikka rasvalle on biojäteastia.

Talviaikaan moni polttaa mielellään kynttilöitä. Kynttilät valaisevat kauniisti, mutta kannattaa muistaa, että niissä piilee aina tulipalon riski. Alla olevia ohjeita noudattamalla varmistat sen, että kynttilöiden käyttö on turvallista.

Rasvan laittaminen biojätteeseen onnistuu joko kovettamalla sen pakkasessa tai imeyttämällä sen talouspaperiin. Sekajätteen joukossa rasva aiheuttaa vähiten riesaa pakattuna esimerkiksi tyhjään maitopurkkiin tai kertakäyttöiseen pakasterasiaan.

• Kynttilää ei saa koskaan polttaa ilman valvontaa. Älä jätä kynttilöitä palamaan huoneeseen, jossa ei oleskele ketään. Jos poistut huoneesta tai asunnosta, sammuta kaikki kynttilät lähtiessäsi. Kynttilät kannattaa sammuttaa tukahduttamalla, niiden sammuttaminen vedellä tai puhaltamalla lisää tulipalon riskiä. • Kynttilä tule sijoittaa riittävän kauas palavista materiaaleista, kuten verhoista, koristeista tai paperista. Kynttilän alustan tulee olla palamatonta materiaalia, mielellään metallia, posliinia tai kiveä. • Varmista, että kynttilä seisoo alustallaan tukevasti, eivätkä ilmavirtaukset pääse huojuttamaan sitä. Älä laittaa kynttilää TV:n tai parvekkeen muovikalusteiden päälle. • Jätä ainakin 1 senttimetri kynttilästä polttamatta, ettei se sytytä vahingossa alustaansa tuleen. Jos poltat useita kynttilöitä vierekkäin, niiden tulee olla riittävän kaukana toisistaan, muuten kynttilät alkavat sulattaa toisiaan ja niiden tulikuuma neste voi roihahtaa tuleen. Esimerkiksi tuikkukynttilät tulee sijoittaa vähintään 5 sentin päähän toisistaan.

VAV

Oma isännöitsijäsi Isännöitsijä Jorma Manner Alue: Nissas, Päiväkumpu, Itä-Hakkila, Mikkola, Rekola P. 010 235 1482 Sähköposti: jorma.manner@vav.fi

Isännöitsijä Maarit Rantsi Alue: Tikkurila, Jokiniemi, Viertola, Simonkylä, Hakkila, Ruskeasanta P. 010 235 1486 Sähköposti: maarit.rantsi@vav.fi

Isännöitsijä Viola Petrov Alue: Hakunila, Länsimäki P. 010 235 1447 Sähköposti: viola.petrov@vav.fi

Isännöitsijä Henri Kansonen Alue: Korso, Metsola, Mikkola, Kulomäki, Nikinmäki P. 010 235 1448 Sähköposti: henri.kansonen@vav.fi

Isännöitsijä Susanna Kasonen Alue: Hämeenkylä, Pähkinärinne P. 010 235 1481 Sähköposti: susanna.kasonen@vav.fi

Isännöitsijä Markus Herrainsilta Alue: Asola, Ilola, Havukoski, Koivukylä P. 010 235 1440 Sähköposti: markus.herrainsilta@vav.fi

Isännöitsijä Jaana Oksanen Alue: Martinlaakso, Myyrmäki, Pakkala, Seutula, Tammisto, Ylästö P. 010 235 1484 Sähköposti: jaana.oksanen@vav.fi

Isännöitsijä Jukka Mäki Alue: Jukka Mäen kohteet voit tarkistaa talon ilmoitustaululta tai VAV:n kotisivuilta www.vav.fi P. 010 235 1483 Sähköposti: jukka.maki@vav.fi

Isännöitsijä Pekka Siltala Alue: Pekka Siltalan kohteet voit tarkistaa talon ilmoitustaululta tai VAV:n kotisivuilta www.vav.fi P. 010 235 1479 Sähköposti: pekka.siltala@vav.fi

Faksinumero kaikille isännöitsijöille: 010 235 1451

Isännöitsijöiden puhelinpäivystys VAV:n isännöitsijät päivystävät henkilökohtaisissa puhelinnumeroissaan maanantaista perjantaihin klo 9–11. Päivystysaikojen ulkopuolella isännöitsijän tavoittaa lähettämällä hänelle sähköpostia.

VAV palvelee Toimiston asiakaspalvelu

Vuokravalvonta

Ma–to: klo 9.00–15.00 Pe: klo 9.00–13.00 Puhelinajat Ma–to: klo 9.00–12.00 ja 13.00–15.00 Pe: klo 9.00–12.00 Puhelin: 010 235 1450 Sähköposti: info@vav.fi Faksi: 010 235 1451

Puhelinajat Ma–to: klo 10.00–14.00 Pe: klo 10.00–13.00 Puhelin: 010 235 1460 Sähköposti: vuokravalvonta@vav.fi Faksi: 010 235 1461

Asukasvalinta Asunnonhaun ohjeet: www.vav.fi

Asumisneuvonta Puhelinajat Ma–to: klo 10.00–14.00 Pe: klo 10.00–13.00 Puhelin: 010 235 1470 Sähköposti: asumisneuvonta@vav.fi Faksi: 010 235 1461

Puhelut vuokravalvonnan, asumisneuvonnan ja isännöitsijöiden numeroihin maksavat 8,8 snt/min. Puhelut muihin 010-alkuisiin puhelinnumeroihin maksavat matkapuhelinliittymästä soitettaessa 8,28 snt/ puhelu + 17,04 snt/min ja lankapuhelinliittymästä soitettaessa 8,28 snt/puhelu + 5,95 snt/min.