Page 1

VAV ASUNNOT OY | ASUKASLEHTI | www.vav.fi | NUMERO 1 | 2015

-viesti

KOVA ry edistää kohtuuhintaista vuokra-asumista VAV:n tilinpäätös 2014 Korjausrakentaminen ohittaa uudisrakentamisen

Onnea uudessa kodissa

Ritva Karttunen muutti Kreikasta Husbackankujal Husbackankujalle

Malminiityn asumis- ja palvelukeskus avasi ovensa


PÄ ÄKIRJOITUS

TÖRKYASUKIT Monelta murheelta ja rahanmenolta vältytään, kun ongelmiin puututaan ajoissa.

AINA JOSKUS tulee vastaan asunto, jossa asuvat ihmiset elävät suorastaan saastan keskellä. Roskia ei välttämättä ole viety viikkoihin tai kuukausiin, tavaraa on kertynyt nurkkiin runsaat määrät, pesullekaan ei välttämättä ole vaivauduttu, saati käyttämään pyykkikonetta. Astiat lojuvat kaikki likaisina ja ruoka syödään suoraan kaupan pakkauksesta. Erilaiset ötökät herkuttelevat ja lisääntyvät jätteiden keskellä. Pahinta on, jos omat tarpeet tehdään juuri siihen missä satutaan olemaan. Haju tällaisissa asunnoissa on sanoin kuvaamaton ja naapuritkin sen ovat varmasti aistineet. Sanomattakin on selvää, että näin törkyisesti asuva ei voi olla ihan terve, vaan tarvitsee kipeästi monenlaista apua. Ongelmana vain on se, että he eivät itse useinkaan tunnista tilannettaan eivätkä ole halukkaita ottamaan vastaan apua. Heilläkin kun on itsemääräämisoikeutensa. Toinen yhteinen piirre on, että he ovat tavalla tai toisella eristäytyneet muusta maailmasta ja hiljalleen erakoituneet omaan yksinäisyyteensä. Vaikka tavallisimmin kyse on yksinäisestä ihmisestä, silloin tällöin tulee vastaan myös pariskuntia, jotka ovat vakavasti alkoholisoituneet tai sairauksien vuoksi eristyneet, eivätkä osaa, halua tai kykene pyytämään apua tilanteeseensa. Avun tarjoaminen ei ole aina helppoa. Naapurit tavallisesti haluavat pysyä kaukana törkyasukista, ja

VAV

KUVA: VAULA AUNOLA

2

jos kukaan ulkopuolinen ei asunnossa käy, saattaa surkea tilanne kehittyä asunnossa jopa vuosia. Huoneisto rapistuu asumiskelvottomaan kuntoon ja on lopulta uhka sekä naapuriasuntojen että koko kiinteistön kunnolle ja taloudelle. Huono asuminen paljastuu tavallisimmin vuokranantajan huoneistokäyntejä vaativan teknisen katselmuksen yhteydessä, tai jos ötökät ovat levittäneet reviiriään naapuriasuntoihin, jolloin selvitetään myrkytyksen tarpeessa olevan alueen laajuutta. Onneksi toisinaan myös tarkkaavaiset naapurit ilmoittavat huolestuttavista havainnoistaan isännöitsijälle. Törkyasuja pitää saada avun ja tuen piiriin, sillä se on kaikkien kannalta paras ratkaisu. VAV:n isännöitsijät ja asumisneuvojat ottavat asian hoitaakseen, kun huonosti asuneen asukkaan tilanne paljastuu. Kelvottomaan kuntoon asutun asunnon asukasta uhkaa aina vuokrasuhteen purku, ja joka tapauksessa hän saa laskun uuteen uskoon laitettavan asunnon remontista. Monelta murheelta ja rahanmenolta vältytään, kun ongelmiin puututaan ajoissa. Tämä pätee lähes mihin tahansa, mutta varsinkin korjauskustannuksiin ja asumisen laatuun liittyvissä asioissa. Jos on epäilys, että naapurilla ei asumisen suhteen ole kaikki asiat kunnossa, siitä kannattaa laittaa viestiä isännöitsijälle tai kelle tahansa vavilaisista. Me hoidamme asiaa eteenpäin. On myönnettävä, että joskus pitää ensin hoitaa kuntoon yksittäisen asunnon asukas, jotta viihtyisyys ja siisteys kiinteistöllä voidaan turvata. Raikasta kevätaikaa lukijoillemme! Teija Ojankoski toimitusjohtaja


sisältö VAV-VIESTI 1 | 2015

2 4

Pääkirjoitus

6

Vuokrataloyhtiöt muissa kaupungeissa Oulussa kilpaillaan asukkaista.

9

Kova ry kohtuuhintaisen vuokra-asumisen asialla Toiminnanjohtaja Jouni Parkkosen haastattelu.

10

Malminiityn asumis- ja palvelukeskus avasi ovensa Talo on täynnä valoa ja modernia tekniikkaa.

14

Onnea uudessa kodissa Husbackankujan, Lehtikallion ja Rajatien uudet kohteet.

18

Korjausrakentaminen ohittaa uudisrakentamisen Pekka Pajakkala Foreconista kertoo rakennusalan trendeistä.

20

VAV varautuu korjausrakentamiseen.

Kun siivet kantavat omaan asuntoon Asumisneuvoja auttaa nuoria.

10

VAV:in tilinpäätös 2014

21

Opaali-taloa tehdään turvallisesti

22

VAV:n hallituksen asukasjäsenet sekä asukastilintarkastaja valitaan keväällä

22

Lyhyesti: Uusi valvoja ja isännöitsijä, talosivuilta löytyvät ajankohtaiset asiat.

Myös aliurakoitsijoita valvotaan.

14 21

4 Julkaisija:

VAV Asunnot Oy, PL 39, 01301 VANTAA. VAV Asunnot Oy:n kotisivut:

www.vav.fi VAV-viesti ilmestyy neljä kertaa vuodessa ja se jaetaan VAV Asunnot Oy:n asuntoihin, johtaville luottamushenkilöille sekä yhteistyökumppaneille.

Uusien talojen asuntoja voi hakea. S. 13

Päätoimittaja: Teija Ojankoski Toimitussihteeri: Tuomas Alho Toimituskunta: Teija Ojankoski, Jukka Aalto, Tuomas Alho, Liisa Kälvälä, Marja Kousa, Tuula Montonen, Kari Nauska, Sari Pulkkinen ja Kari Martiala. (Omnipress Oy/Suomen Lehtiyhtymä)

Tuotanto: Omnipress Oy tuottaja Kari Martiala, Mäkelänkatu 56, 00510 Helsinki, Puh. 045 675 7122, kari.martiala@omnipress.fi Kannen kuva: Terhi Pääskylä-Malmström Ulkoasu: Vaula Aunola (AD) | Harri Viitala Kirjapaino: Kirjapaino Uusimaa, Porvoo, 2015 Painos: 10 400 kpl

Osoitteenmuutokset: VAV Asunnot Oy

VAV

3


”Vuokra o numero n lasku yksi.”

Kun siivet kantavat omaan asuntoon Nuoren muutto lapsuuden kodista vaatii rohkeutta ja elämänhallintaa. Tulojen on oltava suuremmat kuin menojen. Näin kertoo VAV Asunnot Oy:n asumisneuvoja Tuula Montonen. TEKSTI: MIRKKA KORTELAINEN // KUVAT: TIMO PORTHAN

T

untuuko teillä joskus siltä, että tyrannosaurus rexin kokoinen nuori syö kaiken jääkaapista ja kiinni paiskatun oven takaa kuuluu julistus: ”Kai mä tiedän mitä teen, kun olen aikuinen?” Paljon seesteisempiäkin polkuja on perheissä kohti nuoren aikuisuutta, mutta aika usein vanhemmat ja aikuisuuden kynnyksellä olevat nuoret ovat jonkinasteisella törmäyskurssilla. Mutta kun maaginen ”mä sain oman asunnon” sitten kuuluu oman lapsen suusta, on tunteiden kirjo sekava sekä vanhemmilla että nuorella itsellään. Ilmassa on haikeutta. Muuttoon jää useimmiten kuukausi aikaa, ja rumba muuttoilmoituksesta sähkösopimuksen tekoon vaatii jämäkkyyttä nuorelta. VAV Asunnot Oy: n asumisneuvoja Tuula Montonen sanoo, että työpaikka, säännölliset tulot ja tuloja pienemmät menot ovat hyvä alusta päätökselle muuttaa pois lapsuudenkodista. Noin

4

VAV

10 prosenttia VAV-asukkaista on ikäluokassa 18−25. Montonen kertoo, että halutuimpia asuinkohteita ovat Tikkurilan ja radanvarren ympäristö. − Nuoret ovat joustavia. Heidän asunnonhakukriteereissään esimerkiksi hissi, sauna tai parveke eivät ole ehdottomia. Toivelistan kärkipäässä on hyvät julkiset yhteydet ja kauppojen sijainti. − Nuoret ovat avoimia ja innostuneita. Meillä asuu vastuuntuntoisia ja reippaita nuoria. He ovat kuin lottovoittajia, sillä työpaikka ja oma asunto ovat tärkeitä jokaiselle. Asiallinen keskustelu kotona Tuula Montonen toivoo, että itsenäistyvän nuoren kotona tai tukiverkoston

”VAV-asukkaita on jo kolmannessa polvessa.”

kanssa käytäisiin syvällinen keskustelu arjen realismista. − Eli siitä, millaisia kuluja omaan asuntoon muuttamisesta tulee. Mikä on oikeasti tarpeellista hankittavaa, ja miten tulojen ja menojen tasapainoa ylläpidetään, vieläpä niin, että tuloja on koko ajan enemmän kuin menoja. Kaikkea ei tarvitse ostaa kotiin kerralla, ja suuria hankintoja on hyvä jaksottaa pitkälle aikavälille. Monessa taloyhtiössä on oiva pesutupa, eikä televisionkaan tarvitse olla heti se suurin ja kallein. Montonen muistuttaa, että asunnon maksettu vuokra on kuitenkin ykkösasia, joka turvaa nuoren asumisen. − Jokainen nuori on oman asuntonsa valtiovarainministeri. Rahankäyttö kannattaa siis miettiä viisaasti. Pikavipeistä tulee helposti oravanpyörä, ja velkaantumista on vaikea hallita, jos maksuja on sinne tänne. − Jos velkaantuminen on jo alkanut, kannattaa meidän asumisneuvojien tai vuokravalvonnan kanssa hetimiten kes-


TOP 6 muistilista • Sähkösopimus energialaitoksen kanssa. • Hoida internet- ja puhelinyhteyksien siirrot operaattorisi kanssa. • Muuttolaatikoiden ja muuttoauton varaaminen. Tarvitsetko pitkäaikaiseen säilytykseen sopivia laatikoita vai kertakäyttöön tarkoitettuja laatikoita? • Muuttoilmoitukset. Muista myös osoitemuutokset niille tahoille, jotka eivät saa uutta osoitettasi automaattisesti • Kotivakuutus ja vapaa-ajan vakuutus • Uuden taloyhtiösi rappuun on hyvä laittaa lappu, jos muuton yhteydessä tulee erityistä meteliä huonekalujen tai taulujen laittamisesta tai tulossa on tupaantuliaiset.

Nuorten kanssa on mukavaa ja mutkatonta asioida, kertoo VAV Asunnot Oy:n asumisneuvoja Tuula Montonen.

kustella, miten nuori selviää maksuista ja tarvitaanko esimerkiksi sosiaaliohjaajan kautta tukitoimia. Ongelmia ei saa jäädä passiivisesti murehtimaan. Montonen lisää, että nuorella aikuisella on hyvä olla rohkeutta tulla keskustelemaan velkaantumisesta, jos on ollut rohkeutta ottaakin velkaa. On tärkeää, että nuoren lapsuuden koti, mummola tai muu verkosto toimii edelleen turvasatamana, jossa nuori voi keskustella ja puntaroida elämänhallintaa. Nuoren kotoa muutto on iso etappi sekä nuorelle että hänen perheelleen. Hyvä naapuruus yli ikäkuilujen Nuoret ovat Tuula Montosen mukaan mukavia ja huolehtivaisia asukkaita. − Kerrostaloon muuttajan on kuitenkin huomioitava naapurit – ylhäältä ja alhaalta, mahdollisesti viereltäkin. Tupaantuliaiset ja ensibileet ovat tuttuja juttuja asukkaille, mutta niiden aloittamisen ja päättymisen ajankohta on kohteliasta laittaa hyvissä ajoin taloyhtiön rapun infotaululle, ja pitää sitten kiinni

mainituista ajoista. Närää aiheuttaa taloyhtiöissä etenkin se, jos juhlinta jatkuu ja jatkuu. Montonen toivoo, että nuoret aikuiset myös osallistuisivat taloyhtiönsä tapahtumiin. − Asukastoimikunnissa kaikkien ääni on tärkeä ja nuoret voivat tuoda toimintaan uudenlaisia ja virkeitä ajatuksia. Yhteistoiminta lisää myös kohtaamisia pihapiirissä eri-ikäisten välillä. Montonen muistuttaakin, että aikuiselle itsestään selvät asiat ovat monesti nuorelle aikuiselle ihan uusia. − Eivät kaikki edes tiedä mikä on liite tai mistä mitäkin tietoa saa tai mikä on muuttajan oleellisin muistilista. Sivuiltamme kannattaa katsoa linkit. Niistä on apua sekä nuorille että myös jo kokeneemmillekin muuttajille. Kun nuoren muuttopäivä koittaa, on tärkeää puhaltaa yhteiseen hiileen eli auttaa ja tulla autetuksi. Omaan kotiin asettumisen jälkeen voivat vanhemmat ja lähipiiri saada nuorelta iloisen puhelun: ”Tuutteko mun luo syömään?”

Voiko alaikäinen vuokrata asunnon? VAV tekee vuokrasopimuksia vain täysiikäisten henkilöiden kanssa. Vuokrasopimus voi alkaa aikaisintaan siitä päivästä, jolloin vuokralainen täyttää 18 vuotta. VAV:n asumisneuvojat pyrkivät löytämään yhdessä asukkaan kanssa ratkaisuja ongelmatilanteisiin. Asumisneuvonta tekee yhteistyötä Vantaan kaupungin sosiaalitoimen kanssa. Valtakunnallista ja Vantaan kaupungin omaa tietoa asumiseen liittyvistä asioista saa seuraavista linkeistä: www.jeesi.info www.vantaa.fi/fi/nuorille/neuvonta_ja_tuki www.kansalaisneuvonta.fi

VAV

5


VUOKR ATALOYHTIÖT MUISSA K AUPUNGEISSA

Oulussa kilpaillaan vuokra-asukkaista Sivakka-konserni tarjoaa hyvää palvelua ja laadukkaita asuntoja. TEKSTI: ANNI JYRINKI KUVAT: SIVAKKA

6

VAV

O

ulussa on vuokraasunnon etsijällä nyt varaa valita. Etenkin isompia perheasuntoja on vapaana aikaisempia vuosia enemmän. − Parhaimmillaan meiltä saa asunnon samana päivänä, kun jättää hakemuksen, kertoo Sivakka-konsernin asuntopalvelupäällikkö Maritta Schavikin. Sivakka-konserni on Oulun suurin vuokranantaja, joka koostuu itse asiassa useammasta eri yhtiöstä, mutta kaupunkilaiset tuntevat sen yksinkertaisesti Sivakkana. Konsernin suurin omistaja on Oulun kaupunki, ja yhtymä on toiminut jo vuodesta 1992 lähtien. Tällä hetkellä Sivakan omistuksessa on kaikkiaan yli 8300 asuntoa − ympäri Oulun.

− Asuntoja on oikeastaan kaikissa kaupunginosissa, Schavikin laskeskelee ja jatkaa, että vuokrataloja löytyy ihan ydinkeskustasta lähiöihin sekä maaseutumaisiin asuinalueisiin. Oman mausteensa tähän toi vielä monikuntaliitos vuoden 2013 alusta, kun Ouluun liittyivät lähikunnat Haukipudas, Oulunsalo ja Ylikiiminki. Vanhan Oulun lisäksi Sivakan vuokraasuntoja on nyt huomattavasti laajemmalla alueella kuin ennen kuntaliitosta. Asuntoja aina puutaloidyllistä keskelle kaupunkia Vanhimmat Sivakka-konsernin vuokraasunnot sijaitsevat Oulun Pikisaaressa. Pikisaari on vanha käsityöläiskaupunginosa keskustan kupeessa. Siellä Sivakka omistaa 1900-luvun alussa valmistu-


− Eniten kysyntää on keskustan ja lähialueiden pienemmillä asunnoilla ja ylitarjontaa taas kauempana sijaitsevilla kerrostalojen perhe-asunnoilla, kertoo Maritta Schavikin. Tyypillinen Sivakan asukas on nuori aikuinen työuran alussa tai opintojen loppusuoralla.

neita vuokrakoteja. − Uusimmat asunnot puolestaan löytyvät Haukiputaalta noin kolmenkymmenen kilometrin päästä varsinaisesta Oulun keskustasta. Haukiputaalla meillä on vuoden 2015 alussa valmistunut uusi rivitalo, joka rakennettiin keväällä 2014 tulipalossa tuhoutuneen rakennuksen tilalle, asuntopalvelupäällikkö Schavikin valottaa vuokrakohteiden taustoja. Juuri nyt työn alle on tulossa kolme uutta kohdetta. Suurin osa Sivakan asuntokannasta on kuitenkin valmistunut 1990-luvun mittaan. Millainen sitten on tyypillinen Sivakan asukas? − Sanoisin, että nuori aikuinen, joka on juuri päättämässä opintojaan tai on

aivan työuransa alussa, Schavikin vastaa. Ja tästä voi ilmeisesti päätellä, että suurin kysyntä on nyt yhdelle hengelle sopivilla asunnoilla? − Kyllä, eniten kysyntää on keskustan ja lähialueiden pienemmillä asunnoilla ja ylitarjontaa taas kauempana sijaitsevilla kerrostalojen perhe-asunnoilla. Kilpailukykyinen vuokrataso on valttia Kaiken kaikkiaan Oulussa on niin sanotusti vuokralaisen markkinat, eli vuokra-asuntoja on enemmän kuin niihin tulijoita. Schavikin myöntää, että menekin edistämiseksi pitää Sivakallakin tehdä aina vain enemmän töitä, mutta huomauttaa, että Oulun alueella

sivakka-konserni • Toiminut Oulussa vuodesta 1992. • Konsernin emoyhtiön suurin omistaja Oulun kaupunki. • Yhtiö kasvanut voimakkaasti, isännöitäviä asuntoja nyt 60 prosenttia enemmän kuin alkuvuosina. • Toiminta perustuu korkeisiin eettisiin arvoihin ja asiakaslähtöisyyteen. • Kotisivut: www.oulunsivakka.fi

Sivakka on todella kilpailukykyinen vuokratasoltaan. − Koko konsernin kaikkien asuntojen keskivuokra on juuri nyt 9,85 euroa neliöltä. − Eri kokoisille asunnoille ei ole keskimääräisiä hintoja laskettu, mutta hintahaarukka saman huoneistotyypin sisällä voi olla todella lavea johtuen eri rahoitusmuodoista sekä asunnon kunnosta ja iästä. Schavikin antaa konkreettisen esimerkin: − Yli 80 neliön saunallisen kodin voi 1960-luvulla rakennetusta ja 1990-luvulla peruskorjatusta kerrostalosta saada Sivakan kautta noin 650 eurolla kuussa. Vastaava asunto uudemmassa kohteessa maksaa sitten noin 900 euroa. Joka tapauksessa vuokrat ovat Sivakalla keskimääräistä Oulun tasoa noin euron edullisemmat per neliö. Näihin hintoihin sisältyy lähes kaikissa asunnoissamme 10 megan laajakaista sekä vesimaksu. Schavikinin mukaan tulevien vuosien vuokrataso pyritään pitämään Sivakalla edelleen edullisena. − Toki tähän vaikuttaa moni asia, joka ei ole Sivakan päätettävissä. Sen osaamme sanoa, että kilpailua täällä VAV

7


Vuokralla asuvat saivat uuden puolestapuhujan Kohtuuhintaisen vuokra-asumisen edistäjät ry (KOVA) aloitti toimintansa viime syksynä. Toiminnanjohtaja Jouni Parkkonen sanoo, että edullisia vuokra-asuntoja täytyy olla saatavilla, jotta yritykset saavat työvoimaa. TEKSTI: VEERA SALOHEIMO // KUVA: ANTERO AALTONEN

Oululaisia rivitaloja.

lisää kova rakentamistahti, joka on Oulussa jatkunut jo pitkään. Samoin hintoihin vaikuttaa yksityisen vuokranantajasektorin kiivas nousu markkinoille. Palvelun pelattava parhaalla mahdollisella tavalla Sivakan asuntoja on siis ympäri Oulua. Isoissa kaupungeissa on aina isojen kaupunkien ongelmat ja joillakin asuinalueilla on levottomampi maine kuin toisilla. − Niillä levottomiksikin sanotuilla alueilla meillä on vuokralla erittäin pitkään siellä asuneita, jotka ovat äärimmäisen tyytyväisiä kotiinsa ja sen ympäristöön. Kaikilla alueilla on isoja kiinteistökohtaisia eroja asukasrakenteessa, ja eri vuokranantajilla on erilaisia keinoja tai aikatauluja reagoida häiriöihin. − Sivakalla pyrimme puuttumaan ongelmiin välittömästi, painottaa Maritta Schavikin tiukasti. Mikä on parasta Sivakassa, asuntopalvelupäällikkö Schavikin? − Asuntojen laatu ja saatavuus. Meillä on erittäin toimivat sekä sähköiset että henkilökohtaiset palvelut ja todella ammattitaitoinen henkilökunta, joka on valmis jatkuvasti kehittämään toimintaa. − Tiukassa taloudellisessa ja kilpailutilanteessa joustavuus on suuri etu. Teemme tiukasti töitä ollaksemme Oulun asiakaslähtöisin vuokranantaja.

8

VAV

AV Asunnot oli yksi perustajista, kun kohtuuhintaisen vuokra-asumisen edistämiseen luotiin uusi edunvalvontajärjestö. KOVA ry käynnisti toimintansa viime syksynä. − KOVA sai alkunsa tarpeesta vahvistaa edustamiensa yhtiöiden edunvalvontaa ja saada niiden ääntä paremmin kuuluviin asuntopolitiikassa. Järjestö haluaa lisätä mahdollisuuksia löytää kohtuuhintainen asunto ja saada vuokra-asumiselle lisää arvostusta, kertoo toiminnanjohtaja Jouni Parkkonen. Tavoitteena on kasvaa merkittäväksi asuntoalan toimijaksi, jolla on vaikutusvaltaa. − Haluan olla luomassa KOVA:sta Suomen johtavaa kohtuuhintaisen asumisen asiantuntijaa ja vaikuttajaa, Parkkonen sanoo. VAV Asuntojen lisäksi muita KOVA:n perustajia olivat kahdeksan muun Suomen suurimman kaupungin eli Helsingin, Espoon, Tampereen, Turun, Oulun, Jyväskylän, Lahden ja Kuopion vuokrataloyhtiöt. Juuri ennen lehden ilmestymistä joukko on kasvanut kahdella voittoa tavoittelemattomalla vuokrataloyhtiöllä.

V

että Suomessa on kolmenlaisia alueita. Tasapainoisin tilanne on siellä, missä asuntojen kysyntä on yhtä suurta kuin tarjonta. Sitten on alueita, joilla asuntoja on tarjolla joko liikaa tai liian vähän. Vaikein tilanne on kasvukeskuksissa, kuten pääkaupunkiseudulla, joissa kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja ei ole riittävästi tarjolla. − Pienipalkkaiset eivät pysty muuttamaan työn perässä kasvukeskuksiin, sillä heidän tulonsa eivät riitä asumiseen ja elämiseen. Asuminen vie tuloista leijonanosan, vaikka töitä olisikin. Kun työntekijät eivät muuta työn perässä, yritykset ja julkinen sektori eivät saa työvoimaa. − Työllisyysaste ei voi nousta, kun avoimia työpaikkoja ei saada täytettyä. Tämä vaikuttaa koko Suomen talouskasvuun, hyvinvointiin ja menestykseen. Parkkonen haluaakin korostaa, että asuntopolitiikka on laajempi yhteiskunnallinen kysymys. − Työvoiman liikkuvuutta tulisi helpottaa, jotta talouskasvu saa vauhtia. Väärät ratkaisut asuntopolitiikassa tuovat mukanaan laajakantaisia, negatiivisia vaikutuksia Suomen talouskasvuun. Tätä eivät kaikki ole täysin tajunneet.

Koteja työpaikan löytäneille Maassamme on tiettyjä asumiseen liittyviä ongelmia. Parkkonen kuvaa,

Asunto-ohjelmalla pitkäjänteisyyttä Vaikka KOVA on valtakunnallinen järjestö, Parkkonen muistuttaa pääkau-


– Vuokra-asunnoissa asuu tavallisia suomalaisia, joille vuokra-asunto on pysyvä koti. Tämä asumismuoto kaipaa lisää arvostusta omistusasumisen rinnalle, toteaa Jouni Parkkonen KOVA ry:stä.

punkiseudun merkityksestä ja tulevista haasteista. − Pääkaupunkiseutu muodostaa 35 prosenttia Suomen bruttokansantuotteesta, joten sillä on suuri merkitys Suomen menestykselle. Samaan aikaan täällä on asuntoja liian vähän nykyiseen ja tulevaan kysyntään verrattuna. Pääkaupunkiseudulle ennustetaan 300 000 asukkaan väestön lisäystä. Kaikilta ei voida edellyttää kulkemista kehyskunnista töihin. Hankalaa on myös niillä Suomen alueilla, joissa väestö vähenee. Kysynnän pienentyessä vuokrataloyhtiöihin jää tyhjiä asuntoja. Niistä ei saada vuokratuloja, mutta ylläpitokulut, kuten lämmitys, pitää kuitenkin maksaa. Näiden vuokrataloyhtiöiden toiminta on hankala pitää pystyssä. Jotkut yhtiöt joutuvat nostamaan kulujen kattamiseksi jäljelle jääneiden asukkaiden vuokria, jolloin vaarana on, että viimeisetkin maksavat vuokralaiset lähtevät. − Valtio ja kunnat eli viime kädessä veronmaksajat joutuvat vastuuseen, jos kannattamattomat yhtiöt kaatuvat. Täytyisi huolehtia siitä, että näin ei pääse käymään. Ratkaisuksi Suomen asuntopoliittisiin ongelmiin KOVA ehdottaa pitkäjänteistä, kokonaisvaltaista asuntoohjelmaa, joka ulottuu vuoteen 2030 saakka.

Ohjelmassa on pureuduttava kasvukeskusten asuntotilanteen parantamisen lisäksi muun muassa korjausrakentamiseen, asuntokannan ylläpitoon ja lainaehtoihin. Alalle tarvitaan pitkäjänteistä, 15-vuotista ohjelmaa − perspektiivin täytyy olla pidempi kuin nelivuotiset hallituskaudet. Uuden hallituksen huomioitava asuminen Viime syksynä toimintansa käynnistänyt KOVA ry on Parkkosen johdolla aloitellut toimintaansa tekemällä edunvalvontatyötä ja käynnistämällä jäsenrekrytointia. Tärkeä tavoite tämän kevään aikana on tulevaan hallitusohjelmaan vaikuttaminen. Huhtikuun eduskuntavaalien jälkeen muodostetaan uusi hallitus, ja KOVA pyrkii siihen, että sen hallitusohjelma olisi kohtuuhintaiselle asumiselle mahdollisimman suotuisa. Hallitusohjelmatavoitteissa KOVA muun muassa pyrkii saamaan kohtuuhintaiselle vuokra-asuntotuotannolle tuotantotukia ja vaatii kasvukeskusten kuntia kaavoittamaan tontteja kysyntää vastaavasti. Lisäksi rakentamisen säätelyä pitäisi saada järkevämmäksi. Tulevaisuuden tehtäviin kuuluu muun muassa jäsenhankinnan jatkaminen muista asuntoyhtiöistä. KOVA haluaa koota kaikki kohtuuhintaisen vuokra-asumisen toimi-

jat saman katon alle. − Näen kaikki vuokra-asuntoyhtiöt, jotka eivät tavoittele voittoa eivätkä toimi sijoittajapohjalta, mahdollisina KOVA:n jäseninä. Esimerkiksi yleishyödylliset säätiöt ja yhtiöt sekä opiskelija- ja nuorisoasuntoyhtiöt voisivat tulla kyseeseen. Suuri jäsenmäärä tuo lisää painoarvoa, Parkkonen kertoo.

VAV

9


UUDET KOHTEET

Malminiityn asumis- ja palvelukeskus avasi ovensa VAV Asunnot Oy:n rakennuttama Malminiityn erityisryhmien asumis- ja palvelukeskus otettiin käyttöön vuoden 2014 lopussa. Muun toiminnan lisäksi keskus toimii Korsossa sijaitsevan Metsonkodin peruskorjauksen ja laajennuksen väistötilana vuoteen 2016 asti. TEKSTI: MIRKKA KORTELAINEN // KUVAT: TIMO PORTHAN

H

oiva-asumisen palvelupäällikkö Minna Lahnalampi-Lahtinen kertoo, että asumis- ja palvelukeskustarjoaa tehostettua asumispalvelua ja henkilökunta on paikalla ympäri vuorokauden. Hoiva-asumisen palvelut järjestää erilaisia asumisen ja hoivan vaihtoehtoja ikääntyneille, jotka eivät enää pärjää itsenäisesti kotona tai palvelutalossa. Asukkaat valitaan Vantaan kaupungin vanhus- ja vammaispalvelujen määrittelemien perusteiden mukaan. − Päätös tehostetun asumispalvelun myöntämisestä tehdään laaja-alaisen palvelutarpeen selvittämisen perusteella. Malminniittyyn muutti remontoitavasta Metsonkodista 48 asukasta, palvelun tuottaa kaupunki itse. Malminiityssä on vakituista henkilöstöä noin 30, ja kaikkiaan noin 50 henkilöä töissä. Lahnalampi-Lahtisen mukaan Vantaan omissa ja ostopalvelukohteissa on hoiva-asumisen asukkaita tällä hetkellä noin 1100. – Tarve kasvaa Vantaalla noin 50 paikan verran vuodessa. Kun Metsonkodin remontti valmistuu, on uusituissa tiloissa 80 asuinpaikkaa nykyisen 56 sijasta.

”Mottomme on, ettei ole yhtä vanhuutta. Ikääntyneen elämän koko kaari, elämänkokemus ja taustat on huomioitava.”

10

VAV

paljon olevat asukkaat. He näkevät ikkunasta ulos myös sängyn tasolta. Linjan mukaan Malminiityn käytävillä on parkettijäljitelmä, materiaali, jonka kitkapinnoite estää liukastumisia. Lahnalampi-Lahtisen mukaan yhteiset tilat ovat avarat ja mahdollisuus yhteisöllisyyteen korostuu enemmän kuin Metsonkodissa. – Metsonkodissa toimittiin hoitohenkilöstön kanssa seitsemän asukkaan pienryhmätiloissa. Nyt yhden käytävän varrella on 12 asukkaan huoneet, ja käytävän toisessa päässä asukkaita on saman verran.

Minna Lahnalampi-Lahtinen ja Nina Linja toteavat, että Malminiityn toiminta on lähtenyt hyvin käyntiin. – Tilojen valoisuus ilahduttaa meitä kaikkia.

Valoa ja modernia tekniikkaa Malminiityn asumis- ja palvelukeskuksen ylihoitaja Nina Linja on tyytyväinen pari kuukautta toiminnassa olleen yksikön puitteisiin. – Valoisat tilat ovat saaneet asukkailta ja henkilökunnalta hyvää palautetta. Ikkunapinta-alaa on paljon, ja suunnittelussa on huomioitu myös vuoteissaan

Yksilölliset tarpeet huomioidaan Talon keskiössä on päiväsali, joka toimii kokoontumis- ja ohjelmapaikkana. Lisäksi liikuntasali ja erilaiset toimintapisteet tuovat viikko-ohjelman mukaisesti virikkeitä. Myös avarat terassit lasituksineen antavat lisätilaa. Lahnalampi-Lahtinen ja Linja odottavat alkavaa kevättä ja terassien kalustamista, viheristutuksia sekä mahdollisia hyötykasveja, joista on varmasti iloa asukkaille ja henkilöstölle. He kiteyttävät, että Malminiityssä ollaan ”yhtä kotia” yksilölliset tarpeet huomioiden. Uusin tekniikka on palvelukeskuksessa käytössä erityisesti muistisairaat huomioiden. Nina Linja sanoo, että Vivago-hyvinvointiranneke toimii monipuolisesti. – Ranneketta painamalla voidaan kutsua hoitaja. Ranneke rekisteröi myös


Malminiityn asumis- ja palvelukeskus valmistui joulukuussa 2014. Valoisat ja avarat tilat sijaitsevat alueen keskiössä. Alueen asukkaat voivat tulla aterioimaan klo 11:n ja 14:n välillä. Maksaa voi käteisellä ja kortilla tai Vantaan kaupunkikortilla.

"Olen asettunut taloksi hyvillä mielin" Malminiityn asukas Anssi Pekkanen esittelee valoisan huoneensa. − Vaikka huoneeni numero on 13, niin ei se niin kovin huono-onninen ole. Huone on valoisa ja näkymät ovat hyvät. Pekkanen on asunut Metsonkodissa pari vuotta ja sanoo asettuneensa nyt taloksi Malminiittyyn ihan hyvillä mielin. − Kuuntelen mielelläni klassista musiikkia ja kuntoilen Motomed-laitteella, kertoo 73-vuotias Pekkanen. Hän antaa lämpimät kiitokset omahoitaja Tuulalle, joka on kutonut Pekkaselle lämpimät villasukat. − Halvaannuin toispuoleisesti muutama vuosi sitten ja liikkuminen on sen takia rajoittunutta. Kaipaisin arjen iloksi myös enemmän mukavaa juttuseuraa ”äijäporukasta” ja ulkoiluseuraa. Pekkanen kehuu myös monipuolista hoitajakutsuranneketta. Huumoriakin miehellä on runsaasti. − Tosin onhan tuo ranneke sellainen

vakoilulaite, joka kertoo jopa senkin, että nukutaanko täällä. Vapaaehtoiset avustajat ovat käyneet sekä Metsonkodissa että Malminiityssä, mutta uusia vapaaehtoisia tarvitaan esimerkiksi avuksi ulkoiluun, lähikauppareissuihin tai muuten vaan arjen iloksi ja juttukaveriksi. − Sauna täällä on erinomainen ja olenkin saunonut melkoisen ahkerasti. Ulkona kävisin mieluusti enemmänkin. Vaikka olen melkoisen kranttu, niin ruoka täällä on ihan hyvää, vaikka en herkkuani eli paistettua maksaa ole vielä saanutkaan. Pekkanen jatkaa, että myös ruotsin ja saksan kielen taitoja olisi mukava verestää eloisan keskustelukumppanin kanssa. Vaikka omaiset kävisivät kuinka tiiviisti katsomassa, jää arkeen kuitenkin luppoaikaa ystäville ja hyville naapureille.

NAURURYPPYJÄ Malminiityn ja Vantaan muiden vanhuspalvelujen asumisyksiköiden viikko-ohjelmasta kirjoittavat viriketoiminnan ohjaajat Naururyppyjä-blogiin, jota voi lukea osoitteessa: naururyppyja.blogspot.fi

Asukas Anssi Pekkanen viihtyy Malminiityssä asuttuaan kaksi vuotta Metsonkodissa. – Olisi mukavaa saada enemmän juttuseuraa ja vaikkapa ulkoilun tueksi mukavia ihmisiä.

VAV

11


asukkaan yöunet ja valveilla olon. Hoitaja saa asukkaan liikehdinnästä tiedon puhelimeensa. Vierailulla olevat omaiset taas näkevät yhteisissä tiloissa olevilta näytöiltä asukkaan omahoitajan sijainnin. Eli kyseessä on monipuolinen seuranta- ja informaatioranneke, jolla voidaan analysoida monin tavoin asukkaan päivän kulkua. Kohtaamisten koti Lahnalampi-Lahtinen kertoo, että Malminiityssä tehdään tiivistä ja hyvää yhteistyötä vammaispalvelujen kanssa. Vammaisia henkilöitä on runsaasti myös töissä Malminiityssä. − Alueen asukkaat voivat myös tulla ruokailemaan Malminiittyyn päivisin kello 10-14. Aterian voi maksaa joko Vantaan kaupunkikortilla, käteisellä tai maksukortilla. Talon tiloja voivat alueen järjestöt ja seurat kysyä myös iltakäyttöön. Eli meillä on monenlaista vuorovaikutusta. Hiljattain esimerkiksi Tikkurilan lukiosta saimme vieraaksi vanhojen päivän tanssijat. Malminiityn ja Vantaan muiden vanhuspalvelujen asumisyksiköiden viikko-ohjelmasta kirjoittavat viriketoiminnan ohjaajat Naururyppyjä-blogiin. Tapahtumista on myös mukavaa kuvamateriaalia sekä asukkaille että omaisille katsottavaksi. Tulossa on myös langaton verkko, joka mahdollistaa ”skypettelyn” ja asukkaiden henkilökohtaisten tietokoneiden käytön.

Myös saunatiloissa on otettu huomioon esteetön liikkuminen.

VAV:n kymmenestuhannes asunto valmistui Joulukuun 2014 lopulla saavutettiin eräs virstanpylväs, kun Malminiityn uusi asumis- ja palvelukeskus valmistui osoitteeseen Uusiniityntie 3. Tähän taloon nimittäin valmistui myös VAV:n kymmenestuhannes asunto. Palvelukeskuksen asuinhuoneistot ovat toki toiminnallisesti erilaisia kuin VAV:n tavanomaiset vuokra-asunnot, mutta ihmisten koteja ne ovat yhtä lailla. VAV juhlisti pyöreän luvun saavuttamista viemällä Uusiniityntie 3:een tupaantuliaislahjoja. Palvelukeskuksen kahden osaston saunoihin saatiin uudet ja ekologiset saunakiulut sekä löylykauhat, joiden lisäksi kummallekin osastolle lahjoitettiin vielä lämpimät torkkupeitot. Malminiityn henkilökunta otti lahjat iloisesti vastaan, ja esitteli sen jälkeen VAV:n väelle uuden palvelutalon teknologisia innovaatioita. Samalla he antoivat jo ehdotuksia ja ideoita seuraavaa suunnitteilla olevaa VAV:n palvelutaloa varten. 10 000 asunnon virstanpylvään saavuttaminen ei tietenkään tarkoita, että VAV jäisi lepäämään laakereilleen, vaan uusien palveluasuntojen lisäksi yhtiö aikoo lähivuosina rakennuttaa useita tavallisia asuintaloja eri puolille Vantaa.

12

VAV

Malminiityn henkilökunta otti VAV:n lahjat ilolla vastaan. Kuvassa vasemmalta oikealle osastonhoitaja Marja Osenius, Nina Linja, Minna Lahnalampi-Lahtinen sekä VAV:n toimitusjohtaja Teija Ojankoski ja tiedottaja Tuomas Alho.


Kolme uutta taloa valmistuu kesällä – asuntoja voi nyt hakea Kesällä 2015 VAV:lle valmistuu kolme uutta ja kodikasta vuokrakerrostaloa. Ensimmäisenä valmistuu Opaali-talo toukokuussa Kivistöön, ja sen jälkeen kesäkuussa kerrostalokohteet Hämevaaraan ja Koivuhakaan. Kaikkien kolmen talon asuntoja voi hakea maaliskuussa. Ympäristöystävällinen Opaali-kerrostalo nousee Kivistöön, osoitteeseen Lipputie 14. Opaalin arvioitu valmistumispäivä on 26.5. Talon 87 vuokrakodista voi tällä hetkellä hakea 72:ta, joihin voi muuttaa heti talon valmistuttua. Loput 15 asuntoa ovat talon C-portaassa, joka on esillä Vantaan asuntomessuilla kesällä 2015. Nämä 15 asuntoa tulevat hakuun myöhemmin kesällä, ja niihin muutetaan alkusyksystä messujen päättymisen jälkeen. Lisätietoa talosta ja sen asunnoista löydät VAV:n kotisivuilta sekä Opaalin omilta sivuilta:

www.vav.fi/opaali ja opaalitalo.fi Hämevaaraan, osoitteeseen Hämeenkyläntie 77, valmistuu kesällä 2015 kaksirakennuksinen kerrostalokohde. Talon arvioitu valmistumispäivä on 30.6. Talosta tulee haettavaksi yhteensä 61 vuokrakotia, joita voi hakea 6.3. alkaen. Hämeenkyläntie 77:n arvioitu valmistumispäivä on 30.6. Lisätietoa talosta ja sen asunnoista voit lukea VAV:n kotisivuilta:

Opaali sijaitsee Kivistössä.

www.vav.fi/hameenkylantie77 Niin ikään kesällä 2015 valmistuu Jänönhäntä 1, joka nousee Koivuhaan kaupunginosaan. Yksirakennuksisen kerrostalon arvioitu valmistumispäivä on 30.6. Talosta tulee haettavaksi 48 vuokrakotia, joiden hakuaika alkaa 13.3. Jänönhännästä ja sen asunnoista löytyy lisätietoa VAV:n kotisivuilta:

www.vav.fi/janonhanta1 Hämevaaraan valmistuu Hämeenkyläntie 77.

Kaikkien kolmen uuden talon asuntoja voi hakea normaalilla asuntohakemuksella, joka löytyy VAV:n kotisivuilta osoitteesta www.vav.fi. Valitse hakemuksen kaupunginosaluettelosta sopiva kaupunginosa (Kivistö, Hämevaara tai Koivuhaka) ja klikkaa kohtaa Suorita kohdehaku, niin voit hakea uusien talojen asuntoja. Samalla hakemuksella voit hakea asuntoja myös muista VAV:n vuokrataloista. Jos sinulla ei ole mahdollista käyttää internetiä, VAV:n toimistolla (Veturikuja 7) voi myös täyttää sähköisen tai paperisen asuntohakemuksen. Jänönhäntä 1 nousee Koivuhakaan. VAV

13


MEIDÄN TALOSSA

Husbackankuja sijaitsee Kaivokselassa.

Onnea uudessa kodissa VAV rakennuttaa Vantaalle jatkuvasti uusia vuokrataloja. Kävimme kolmessa viime aikoina valmistuneessa kohteessa jututtamassa asukkaita ja kysymässä, miltä elämä uudessa kodissa maistuu. TEKSTI JA KUVAT: TERHI PÄÄSKYLÄ-MALMSTRÖM

14

VAV

K

un Ritva Karttunen harkitsi Kreikan-vuosiensa jälkeen paluumuuttoa Suomeen, oli VAV:n vuokra-asunnolla päätöksessä suuri rooli. – Päätin, että jos saan asunnon, muutan takaisin Vantaalle. Nyt Karttunen on asunut jo yli puoli vuotta Husbackankujalla Kaivokselassa, eikä voisi olla tyytyväisempi. Uuden kerrostalon toimiva kaksio avokeittiöineen ja lasitettuine parvekkeineen on täydellinen koti yksin asuvalle, aktiiviselle eläkeläiselle. 55-neliöisen asunnon tyylikkään valkoista, pelkistettyä yleisilmettä piristävät tarkoin harkitut värikkäät yksityiskohdat.

– Värit tarttuivat mukaani aurinkoisesta Kreikasta, itsekin kirkkaaseen punaiseen ja leopardikuvioon pukeutunut Ritva Karttunen sanoo.


Talossa toimii myös Vantaan vammaispalvelujen yksikkö, ja osa asunnoista on varattu kehitysvammaisilla. Toiminnanohjaaja Rebecca Ahava (vas.) ja muut käenkukkalaiset tykkäävät uusista tiloistaan.

Myös talon yhteiset tilat hohtavat uutuuttaan. Energiaa säästävät hämäräkytkimet tunnistavat käytävillä liikkujan ja huoneistokohtaisissa varastoissa riittää neliöitä. Täydellisesti varustellun pesutuvan nähtyään Karttunen oli valmis luopumaan jopa omasta pyykinpesukoneestaan. Lähin kauppa löytyy lyhyen kävelymatkan päästä ja lenkki palveluja pursuavaan kauppakeskus Myyrmanniin käy päivän hyötyliikunnasta. Tyttären perheen luo Tikkurilaan pääsee kätevästi julkisilla. – Myönnettävä on, että suhtauduin vuokra-asumiseen aluksi epäillen, mutta tässä talossa ennakkoluulot ovat osoittautuneet vääriksi. Paremmin ei voisi olla!

Husbackankuja 1 • Kaupunginosa: Kaivoksela • Valmistumisajankohta: kesäkuu 2014 • Asuinhuoneistoja: 66

Asukastoimikunta vei mukanaan Talon asukaskokoukseen Karttunen osallistui ensi kertaa silkasta mielenkiinnosta. Se oli kuitenkin varmaa, että yhteisiä asioita hoitamaan hän ei ryhtyisi. Kokouksesta palasi kotiinsa uunituore asukastoimikunnan varaluottamushenkilö. – Muutaman viikon päästä varsinainen luottamushenkilö joutui työkiireiden vuoksi luopumaan toimestaan, joten löysin itseni hänen tilaltaan. Viimeisimmässä asukaskokouksessa minut valittiin luottamushenkilöksi jo uudelleen, joten näin siinä kävi! Karttunen nauraa ja toteaa nauttivansa talon asioiden hoitamisesta. – Asukastoimikunnassamme on kahdeksan jäsentä, joista nuorin on

parikymppinen, vanhin yli 70-vuotias. Taidamme olla poikkeuksellisen aktiivisia, sillä olemme ehtineet kokoontua jo useasti ja muun muassa laatia hyödyllisiä ohjeistuksia talon käytännöistä. Pidämme myös tiivistä yhteyttä kaikkiin kiinteistöstä huolehtiviin osapuoliin, VAV:sta isännöitsijään sekä huolto- ja pysäköintiyhtiöihin. Erityisen iloinen Karttunen on talossa vallitsevasta positiivista yhteishengestä. – En ymmärrä sitä kielteisyyden kierrettä, jolla asioita Suomessa monesti hoidetaan. Ehkä huomaan sen paremmin siksi, että olen uusi näissä VAV-kuvioissa, hän pohtii. – On tärkeää, että talossamme on myönteisellä puhurilla toimiva asukastoimikunta, joka on valmis VAV

15


Kohtuuhintaisesti vuokralla

– Talossa on nykyaikaiset tietoliikennekaapeloinnit ja paljon säilytystilaa sekä asunnoissa että yhteisissä tiloissa, Raumalta Vantaalle muuttanut Jori Palomäki kertoo.

Lehtikallio 2 • Kaupunginosa: Hämeenkylä • Valmistumisajankohta: tammikuu 2015 • Asuinhuoneistoja: 67

16

VAV

Varsinais-Suomesta Italian kautta Vantaalle mutkitellut Jori Palomäki on haastatteluhetkellä asunut uudessa kodissaan kuukauden päivät. Vuosi sitten pääkaupunkiseudulle töiden perässä muuttanut Palomäki asui ensimmäiset kuukaudet huoneistohotellissa, mutta kun työpaikka vakiintui, tuli asunnon hankinta ajankohtaiseksi. – Omistusasuntojen hinnat ovat pilvissä, joten päädyin kohtuuhintaiseen vuokrakotiin. Raumalla sijaitsevan omistusasuntoni hinnalla ei saa pääkaupunkiseudulta oikein mitään, Palomäki kertoo laskeneensa. – Nyt vanha Rauman-koti on vuokralla ja vuokratulot kattavat asumiseni Vantaalla. Hämeenkylässä sijaitseva kerrostalo valmistui tammikuussa, ja asukkaat pääsivät muuttamaan uusiin koteihinsa tammi-helmikuun vaihteessa. – Muuttopäivänä pihalla ja rappukäytävissä oli kuhinaa. Hissikin oli koko ajan varattu. Itse toin huonekalut onneksi vasta vähän myöhemmin, Palomäki toteaa. – Olen muuttanut elämäni aikana niin monta kertaa, että tavaramäärä on muutenkin mennyt aika minimiin. Uuden asunnon parhaina puolina Palomäki pitää siisteyttä ja puhtautta.

– Talossa on myös nykyaikaiset tietoliikennekaapeloinnit ja paljon säilytystilaa sekä asunnossa että yhteisissä tiloissa. Olen aina ollut sitä mieltä, että paras asunto on upouusi tai sitten reilusti vanha. 50-neliöinen kaksio sopii yksin asuvan Palomäen tarpeisiin erinomaisesti. Palvelutkin ovat lähellä: kauppa sijaitsee vajaan kilometrin päässä, eikä Pähkinärinteen liikekeskukseenkaan ole pitkä matka. Töihin Espooseen konetekniikan suunnittelija ajaa omalla autollaan, mutta on huomannut, että julkisillakin pääsisi perille suhteellisen kätevästi. – Muutaman kerran olen mennyt bussilla myös Helsingin keskustaan. Matka kestää 40 minuuttia, eikä vaihtoja tarvita. Talon pesutupaa ja saunaa Palomäki ei vielä ole ehtinyt kokeilla, mutta lähiseudun latuverkosto saa urheilulliselta mieheltä kiitosta. – Tosin tänä vuonna olen päässyt hiihtämään vain kahdesti. Huomenna olen sen sijaan menossa vähän matkan päähän Malminkartanon täyttömäelle kokeilemaan porrastreeniä.


Talossa toimii myös Vantaan vammaispalvelujen käsityöverstas ja putiikki Käenkukka.

viemään asioita keskustelemalla ja kehitysehdotuksia tekemällä eteenpäin ja jolla on halu pitää yhteinen talomme kunnossa. Monimuotoista asumista Karttusen kotitalon 66 asunnosta 20 on korvamerkittyjä erityisasuntoja itsenäisesti asuville kehitysvammaisille. He saavat tukea säännöllisesti kylässä käyviltä ohjaajiltaan. Katutason liiketiloissa toimii myös Vantaan vammaispalvelujen käsityöverstas ja putiikki Käenkukka, jossa

järjestetään päivätoimintaa 18 kehitysvammaiselle. Osa heistä on talon väkeä, osa tulee taksilla jopa toiselta puolelta kaupunkia. – Virallisia avajaisia emme ole vielä järjestäneet, mutta meiltä voi jo nyt ostaa itse suunnittelemiamme ja toteuttamiamme tekstiilejä, Käenkukan toiminnanohjaaja Rebecca Ahava kertoo. – Materiaalit saadaan pääosin vanhoista varastoista, lahjoituksista ja kierrätysmateriaaleista. Putiikinpito puolestaan mahdollistaa kaupankäyn-

nin harjoittelun. Käenkukka on tuttu paikka myös Ritva Karttuselle, jonka mukaan talon monimuotoisuus on arvokas asia. – Olen aina ajatellut, että ihmisten erilaisuus on rikkautta. Nimien perusteella talossamme asuu myös monenlaisista etnisistä taustoista tulevia ihmisiä. Kaikkia naapureita en vielä ole ehtinyt tavata, mutta toivottavasti tutustumme viimeistään kevään pihatapahtumassa!

Koti uudesta luhtitalosta Tiina Vauhkonen perheineen sai marrasjoulukuun vaihteessa uuden kodin VAV:n Vaaralassa sijaitsevasta luhtitalosta. – Asuimme ennen asumisoikeusasunnossa, mutta se alkoi tuntua liian kalliilta. Kun näin tämän talon tulevan hakuun, päätin kokeilla. Hetkeäkään en ole katunut, Vauhkonen sanoo tyytyväisenä. Muutto rivitalosta Rajatien luhtitaloon oli kivuton. – Asumme nyt toisessa kerroksessa, mutta meillä on jättisuuri lasitettu parveke. Tunne on edelleen aivan kuin rivitalossa. 72-neliöisen kolmion myötä asunnon huoneluku putosi yhdellä, mutta äiti, kaksi teini-ikäistä tytärtä ja kääpiövillakoira ovat löytäneet omat paikkansa uudessa kodissa. – Asumme ensimmäistä kertaa vastavalmistuneessa talossa. Kaikki on puhdasta, uutta ja modernia. Lattialaminaatit ovat ihanat ja keittiön kodinko-

Rajatie 5a • Kaupunginosa: Vaarala • Valmistumisajankohta: marraskuu 2014 • Asuinhuoneistoja: 37

neet käyttämättömät. Muuttosiivouksissakin pääsi todella helpolla, Vauhkonen toteaa. Uuden saunan löylyistä nautitaan saunavuorossa ja pyykkituvan koneet varataan kätevästi sähköavaimen avulla. Kiitosta saavat myös turvalliset pyörätelineet sekä huolellisesti viimeistelty piha. – Piha näyttää jo nyt todella kauniilta, joten odotan mielenkiinnolla kevättä. Talon sijainti on Vauhkosen mukaan mainio. Tyttöjen koulut ovat lähellä ja bussilla pääsee helposti töihin myös toiselle puolelle Vantaata. Lähimpään kauppaan on kävelymatka, ja bussireitin varrelta löytyy runsaasti palveluja kaupoista terveysasemaan. – Lähin postimme sijaitsee Tikkurilassa, mikä tuntui hankalalta, mutta onneksi lähipostinsa voi nykyään valita itse. Nyt pakettimme kulkevat Länsimäen Siwaan. Rajatien kodista Vauhkonen ei näe lähivuosina muuttavansa. – Tämä on ilman muuta pitkäaikainen koti. Tämä sijaitsee hyvällä paikalla ja tässä on edullista ja ihanaa olla!

Luhtitalon portaikon yleisilme on värikäs ja valoisa.

VAV

17


R AKENTAMINEN

Korjausrakentaminen ohittaa uudisrakentamisen Rakennukset ovat keskeinen osa suomalaista kansallisomaisuutta. Nykystandardeilla mitattuna tämän omaisuuden kunto on tyydyttävä. Korjausrakentamiselle on todellinen tarve ja tilaus. TEKSTI: HANNA OJANPÄÄ // KUVAT: FORECON

T  

ilastokeskuksen mukaan talorakentamisen arvo Suomessa oli 22,4 miljardia euroa vuonna 2013. Korjausrakentamisen osuus summasta oli hieman yli puolet, eli uudisrakentamista suurempi. Näin tulee olemaan jatkossakin. – Uudisrakentaminen lähes puolittui vuoden 2008 finanssikriisin jälkeen, eikä näkyvissä ole nousua takaisin edeltävälle tasolle. Olemme menossa kohti länsieurooppalaista, korjauspainotteista rakentamista, johtava asiantuntija Pekka Pajakkala Forecon Oy:stä selventää. Yksi syy korjausrakentamisen kasvulle on asuntorakentamisen huippuvuosikymmenen tuotosten tuleminen korjausikään. – 1970-luvulla rakennettiin kerros-

taloasuntoja enemmän kuin koskaan sitä ennen tai sen jälkeen. Kysyntä johti siihen, että esimerkiksi putket loppuivat kesken ja niitä tuotiin ulkomailta. Laatu ei kuitenkaan aina ollut odotetun kaltaista. Myös elementtitekniikassa ja eristepaksuuksissa oli puutteita verrattuna nykytietämykseen ja -vaatimuksiin. Niin putki- kuin muidenkin raskaampien remonttien määrä tulee kasvamaan reippaasti vielä seuraavan kymmenen vuoden ajan. Toinen syy korjaustarpeeseen ovat asumisen muuttuneet standardit verrattuna neljänkymmenen vuoden takaiseen. – Hissi, parveke – mielellään lasitettu –, huoneistosauna, wc- ja kylpytilojen määrä ja esteettömyys, julkisivumateriaalit, energiatehokkuus ja asumisen

TALONRAKENTAMISEN VOLYYMI SUOMESSA 2000=100

Korjausrakentamisen vaihtelut ovat pienet verrattuna uudisrakentamiseen. Toimitilakorjausten määrä ei ole juuri kasvanut 2010-luvulla. Lähde: Tilastokeskus ja Forecon Oy

18

VAV

turvallisuuteen liittyvät tekijät, Pajakkala listaa korjauskohteita, jotka puuttuvat monista tuon ajan taloista. Korjausvelka 30–50 miljardia euroa Osittain edellä mainittuihin seikkoihin viitaten korjausvelan – paljonko rakennuksiin olisi pitänyt investoida, jotta ne olisivat käytön kannalta hyvässä kunnossa – kokonaismääräksi on arvioitu 30–50 miljardia euroa. Pajakkala itsekin pitää teknologian tutkimuskeskus VTT:n asiantuntijoiden kanssa tekemäänsä arviota epämääräisenä. – Arvio kattaa kaikki rakennukset, mutta ei kerro, mikä asuinrakennusten korjaustarve on. Summa ei myöskään ota huomioon rakennuksia, jotka ovat tai tulevat jäämään tyhjiksi. Täysin mahdotonta on myös erottaa rakennuksia omistusmuodon perusteella, Pajakkala tietää. Sen sijaan hän painottaa, että aika on nyt suotuisa korjausrakentamiselle. Heikosta taloudellisesta tilanteesta johtuen uudisrakentaminen on hiljaista, tekijöitä riittää eivätkä rakentamisen hinnat ole nousussa. Myös raha on halpaa ja pankeissa riittää jaettavaa. – Unohtamatta sitä, kuinka suuri työllistävä ja taloudellinen vaikutus korjausrakentamiselle on yhteiskunnallisesti, Pajakkala jatkaa. Vaikka korjausrakentamiselle on tilauksensa, jossain tilanteissa purkaminen on parempi vaihtoehto. Karkea arvio asunnoista, joita ei kannata korjata, liikkuu 100 000:n ja 150 000:n välillä. – Nämä ovat asuntoja, jotka tulevat jäämään muuttotappioalueilla tyhjilleen, eikä ostajaa tai vuokralaista


välttämättä saada, vaikka asuntoja korjattaisiinkin, Pajakkala tietää. Esimerkkinä onnistuneesta purkupäätöksestä hän mainitsee Helsingin Jakomäen. – Puretut talot olivat huonokuntoisia ja niiden energiankulutus korkeaa. Rakentamalla uudentyyppistä asumista koko miljöö saa uuden ilmeen ja asuinalueen brändi tarvitsemansa kohotuksen. Uskon, että metron laajetessa myös monet muut lähiöt tulevat saman purku- ja uudistamiskysymyksen äärelle. Katse pidemmälle Pekka Pajakkalalla on tietämystä suomalaisesta rakennuskannasta jo vuosikymmeniä: ensin VTT:llä ja vuoden 2014 alusta rakentamisen ennakointiin erikoistuneessa Forecon Oy:ssä. Vuosien varrella hän on ollut jäsenenä korjausrakentamisen kansallisessa strategiaryhmässä ja häntä on kuultu asiantuntijana asunto- ja viestintäministeri Pia Viitasen asettamassa Remonttiryhmässä. Lisäksi Pajakkala on toiminut Rakennuksetryhmän puheenjohtajana useammallakin kierroksella kansallisessa ROTIhankkeessa. Jälkimmäisen yksi tehtävä on raportoida rakennetun omaisuuden tilasta ja tarvittavista toimenpiteistä päättäjille kahden vuoden välein. uusimpien ROTI 2015 -tietojen mukaan suomalaisen rakennuskannan arvosana on tyydyttävä seitsemän. Kerros- ja rivitalojen osalta arvosana kohoaa plussan verran. – Kansalaisten arvio on samaa luokkaa, jopa parempi. Oman kodin kuntoa voi olla vaikea arvioida, kun asumisen perusasiat ovat pääosin kunnossa. Asiantuntijat katsovat asiaa eri näkökulmasta ja pidemmällä aikajanalla, Pajakkala tietää. Uusi asunto-osakeyhtiölaki velvoittaa taloyhtiötä tekemään viiden vuoden korjaussuunnitelman. Pajakkalan mielestä ajanjakson pitäisi olla kymmenen vuotta. – Korjausrakentamisen aloittamista

Forecon Oy on perustettu vuonna 2013. Yritys tutkii ja tuottaa rakentamisen markkinainformaatiota, suhdannetietoa, asiantuntija-analyyseja sekä ennakoi muutoksia rakennus- ja kiinteistöalan toimijoille päätöksentekoa varten.

– Asuntorakentamisen huippuvuosikymmenen rakennukset ovat nyt tulleet korjausikään, johtava neuvonantaja Pekka Pajakkala, Foreconista sanoo.

venytetään helposti liian pitkälle, jolloin asuntojen kunto ja arvo pääsevät laskemaan, riskit esimerkiksi vesivaurioihin kasvavat ja samalla korjauskustannukset nousevat, hän toteaa. – Meidän tulee kunnioittaa olemassa olevaa rakennusomaisuutta ja luoda sellaiset prosessit, että asumisen kehittämiseen liittyvät haasteet pystytään hoitamaan hyvin. Vuokratalojen eduksi Pajakkala mainitsee omistamisen ammattimaisuuden. Rahoitustaustasta johtuen korjausrakentaminen on myös mahdollista tehdä laajemmassa mittakaavassa kuin asunto-osakeyhtiössä. Tietty maltillisuus on kuitenkin suotavaa. – Kallis remontti näkyy vuokrissa. Riskinä voi olla, että nykyiset asukkaat eivät pysty tai ole valmiita maksamaan korkeampaa vuokraa, ja asunto jääkin tyhjilleen. Silloin tilanne ei palvele ketään. Vaikuttaminen johtaa tuloksiinPajakkala muistuttaa, että korjausrakentaminen on kiinnostava aihe myös kevään eduskuntavaaleja silmällä pitäen. Hänellä tulee mieleen muutamia seikkoja, jotka tulisi ottaa huomioon tulevissa hallitusneuvotteluissa. – Kotitalousvähennys tulisi saada kaikille asumismuodoille yhtäläiseksi; tällä hetkellä kotitalousvähennys suosii omakotitaloasumista. Asunnon

sisäisissä remonteissa tilanne on sama asumismuodoista riippumatta, mutta esimerkiksi lämmitysjärjestelmän muuttamisessa edun voi hyödyntää vain omakotitalon omistaja. Tämä johtaa seuraavaan dilemmaan: rakennukset aiheuttavat jopa 40 prosenttia Suomen päästöistä, mutta nykyinen järjestelmä ei ole omistajille riittävän houkutteleva investoimaan ympäristöystävällisempiin vaihtoehtoihin. Pajakkala itse asuu vuonna 1964 valmistuneessa kerrostalossa. Taloyhtiön hallituksen puheenjohtajana hän on luotsannut taloyhtiön korjausremontin, missä on uusittu putket, sähköt, sisätilat ja rappukäytävät. – Seuraavaksi vuorossa on julkisivu-, parveke- ja kattoremontti. Merkittävän osan rahoitusta saamme myymällä yksikerroksisen liikesiiven kilpailun perusteella rakennusliikkeelle, Pajakkala kertoo. – Omiin kokemuksiin viitaten uskallan sanoa, että korjausremontista selviää kyllä, kun tiedottaminen asukkaille on kunnossa ja tarkat aikataulut asunnon vesi- ja viemärikatkoista sekä mahdollisten väistötilojen tarve on tiedossa riittävän ajoissa. Kasvaneen korjausrakentamisen myötä remontin tekijät osaavat aiempaa paremmin huomioida asukkaiden tarpeet. ”Tulee ihan ikävä remonttimiehiä" -kommentti asukkailta oli tästä hyvä tunnustus.

VAV

19


VAV TIEDOT TA A

VAV:n taloudessa ei suuria muutoksia – yhtiön pitää kuitenkin varautua tuleviin korjauksiin VAV järjesti 25.2. perinteisen tilinpäätösillan, jossa talojen luottamushenkilöille kerrottiin yhtiön vuoden 2014 tilinpäätöksen keskeisistä luvuista sekä tulevaisuuden taloudellisista näkymistä. Tilinpäätöksen perusteella voitiin todeta yhtiön tilanteen pysyneen edellisten vuosien tapaan vakaana. Kiinteistöjen peruskorjausten kasvava tarve aiheuttaa kuitenkin suuria paineita VAV:n taloudelle, ja näihin paineisiin tulee yhtiön varautua kaikin keinoin. TEKSTI: TUOMAS ALHO

V

aikka VAV:n talousluvuissa ei ollut yleisesti ottaen merkittäviä heilahteluja edellisvuosiin nähden, pääsi yhtiön talouspäällikkö Liisa Kälvälä kertomaan luottamushenkilöille myös muutamasta positiivisesta kehityskulusta. Vuokrasaamisten osuus vuokrista putosi viime vuonna 0,93 prosenttiin vuoden 2013 1,06 prosentista, eli VAV:n asukkailta oli jäänyt vähemmän rästiin maksamattomia vuokria. Myös vuokrasaatavien vuoksi tehtyjen haasteiden määrä oli pudonnut 15 prosenttia vuodesta 2013. Vuonna 2014 vain 5 prosenttia kaikista haasteista johti vuokralaisen häätöön, ja tässäkin oli selkeää parannusta edellisvuoteen, jolloin

vastaava osuus oli 10 prosenttia. VAV pyrkiikin aktiivisesti siihen, että maksamattomat vuokrat eivät johtaisi häätöön vaan rästien maksamisesta saataisiin sovittua vuokralaisen kanssa. Liisa Kälvälä korosti myös, miten olennaista on että VAV:n vuokratalokohteilta kerätään määrärahaa tulevia korjauksia varten. Vaikka jonkin vuokratalon asukkaista voi tuntua epäoikeudenmukaiselta, että sen vuokrissa kerättyjä rajoja käytetään jonkin toisen talon pts-korjaukseen, tulevat korjaukset aina lopulta eteen jokaisessa talossa, ja silloin kukin talo saa oman osuutensa yhteisistä korjausrahoista. ("Pts" on lyhenne sanoista pitkän tähtäimen suunnitelma.) VAV:n kiinteistöpäällikkö Jukka Aalto esitteli tilinpäätösillan osallistujille

Vuonna 2014 VAV:n asuntojen keskimääräinen neliövuokra oli 11,45 €/m²/kk. Kuviossa näkyy, mikä oli eri hoitokulujen osuus neliövuokrasta VAV:n arava- ja korkotukirahoitetuissa kiinteistöissä. Ylivoimaisesti suurimman osan hoitokuluista veivät kiinteistökorjaukset. Hoitokulujen lisäksi vuokra koostuu pääomakuluista, joiden osuus vuokrista oli 47,5 % vuonna 2014.

syitä siihen, miksi korjausrahaa tarvitaan ja miksi pts-korjausten mukaan tuomat taloudelliset paineet ovat kovat. Merkittävä osa VAV:n asunnoista on rakennettu 1990-luvun alkupuoliskon laskukauden aikana, jolloin rakentaminen oli edullista. Kun keskeiset pts-korjaukset asuinkiinteistöissä pitää yleensä tehdä 20–30 vuoden välein, on seurauksena se, että 1990-luvun talot ovat juuri nyt korjausten edessä. Kuitenkaan kaikkia niitä ei voi korjata yhdessä rysäyksessä, koska korjauslainat eivät saa nostaa VAV:n asuntojen vuokria kohtuuttoman korkeiksi. Jotta peruskorjauksia ei jouduttaisi tekemään kaikkialla yhtä aikaa, tulee niiden tekemisjärjestystä priorisoida. Jukka Aalto kertoi, miten VAV:n teknisen puolen työntekijät tekevät tarkkoja arvioita talojen eri rakenneosien elinkaarista. Kun elinkaaren arvioitu loppu on parin vuoden päässä, he kiertävät kartoittamassa kyseisen talon ja talon osien kuntoa ja arvioivat, tuleeko niihin jo tehdä korjauksia vai ovatko ne vielä niin hyvässä kunnossa, että korjauksia voidaan siirtää arvioitua pidemmälle. Tällaisen priorisointijärjestelmän kautta päästään siihen, että eniten korjausta tarvitsevat talot ja niiden osat korjataan ensimmäisenä ja paremmassa kunnossa olevat vasta myöhemmin. Priorisoinnista huolimatta peruskorjaukset aiheuttavat lähivuosina VAV:n taloudelle merkittäviä paineita. VAV:n toimitusjohtaja Teija Ojankoski korostikin luottamushenkilöille sitä, että korjauksia ei voi toteuttaa pelkällä lainarahalla, vaan VAV:n tulee myös kerätä erilaisin keinoin omia varoja korjausten rahoittamiseen.

20 VAV


Tutustu asuntomessuille valmistuvaan ympäristöystävälliseen Opaali-taloon sen kotisivuilla:

opaalitalo.fi

Opaali-taloa tehdään turvallisesti

– Lähtökohtaisesti turvallisuus on asenteesta kiinni, työsuojeluvaltuutettu Jouni Kärki toteaa.

TEKSTI: TUOMAS ALHO // KUVAT: HENRIK KETTUNEN

Vantaan asuntomessuille valmistuvaa VAV:n Opaali-kerrostaloa rakennetaan Kivistössä hyvää tahtia. Talon rakennustyöt ovat sujuneet ilman suurempia pulmia. Hyvin tehdyssä rakennustyössä pidetään turvallisuudesta tarkasti huolta, ja näin on asia myös taloa rakentavan NCC:n työmaalla. Opaali-talon työmaalla työturvallisuuteen on kiinnitetty monin tavoin erityishuomiota. Esimerkiksi Opaalin kahta rakennusta yhdistävä yläportti tehdään valmiiksi maan tasolla ja nostetaan vasta sitten ylös. Työmaan kaiteisiin on kiinnitetty erityistä huomiota, ja niitä on myös vaihdettu, jottei ole mitään riskiä niiden irtoamisesta. Myös talon sisätiloissa on turvallisuus otettu huomioon monin tavoin. Keskuspölynimurit tekevät työympäristöstä mahdollisimman pölytöntä, ja turvallinen liikkuminen sisätiloissa on taattu muun muassa vetämällä sähköjohdot katon kautta sekä ottamalla hissit käyttöön jo rakennusaikana. NCC pitää turvallisuudesta tarkkaa huolta: jokainen uusi työntekijä pe-

rehdytetään ennen töiden alkamista turvallisuusasioihin, ja niitä käydään työmaalla läpi joka viikko. Rakennustyöntekijöiden puolelta turvallisuutta tarkkailee työsuojeluvaltuutettu Jouni Kärki, joka on ollut samassa luottamustehtävässä jo monella aiemmalla työmaalla. – Tällä työmaalla ei ole ollut isompia ongelmia, toteaa Kärki. Hänen mukaansa joihinkin pienempiin epäkohtiin on pitänyt muutaman kerran puuttua, mutta yleisesti ottaen turvallisuusasiat ovat Opaalin työmaalla sujuneet hienosti. – Tänä päivänä myös aliurakoitsijoilta pitää vaatia, että noudatetaan yhteisiä määräyksiä, samalla lailla kuin NCC:n omilta työntekijöiltä, Jouni Kärki kertoo. – Jos työmaalle tulee sellaisia kavereita, jotka eivät heti tiedä mitä tehdä, minä opastan miten se tehdään turvallisesti, Kärki jatkaa. – Lähtökohtaisesti turvallisuus on asenteesta kiinni.

Opaalin julkisivu valmistuu.

VAV

21


VAV TIEDOT TA A

Vaalit järjest maanan etään taina 4 .5.

VAV:n hallituksen asukasjäsenet sekä asukastilintarkastaja valitaan keväällä VAV Asunnot Oy:n hallitukseen kuuluu kaksi asukasjäsentä, jotka istuvat hallituksessa kahden vuoden ajan. Tänä keväänä on taas aika valita asukasjäsenet sekä heille varajäsenet kaudelle 2015–2017. Jäsenet valitaan asukaskokousten ehdottamien henkilöiden joukosta toukokuussa pidettävässä vaalikokouksessa. Myös asukastilintarkastaja kaudelle 2015–2017 valitaan keväällä. ASUKASJÄSENTEN VALINTA Toukokuun vaalikokouksessa valitaan VAV Asunnot Oy:n hallitukseen kaksi jäsentä ja heille kaksi varajäsentä. Hallitus ohjaa päätöksillään yhtiön toimintaa, ja valitut kaksi jäsentä edustavat siinä VAV:n asukkaita. Vaaliehdokkaat valitaan niin, että kultakin VAV:n kahdeltatoista suuralueelta (YTE-alueelta) on korkeintaan neljä henkilöä ehdolla hallitukseen. Alkuvuodesta VAV:n kohteissa pidetyt asukaskokoukset ovat voineet esittää korkeintaan kahta henkilöä VAV:n hallitukseen. Jos näiden esitysten perusteella joltain VAV:n suuralueesta löytyy enemmän kuin neljä ehdokasta hallitukseen, henkilölista lähetetään alueellisen yhteistyöelimen (YTE) kokoukseen. YTE-kokous valitsee näistä ehdolla olevista neljä, jotka ovat siis YTE-alueen viralliset ehdokkaat. YTE-kokousten jälkeen esitetyt ehdokkaat listataan ja lista toimitetaan

22 VAV

vaalikokoukseen, joka pidetään 4.5. Vaalikokoukseen kutsutaan jokaisesta VAV:n kohteesta joko luottamushenkilö tai varaluottamushenkilö. Vaaliin voi osallistua vain yksi edustaja kohteesta. Vaali suoritetaan enemmistövaalina. Aluksi äänestetään kaksi varsinaista jäsentä ja sen jälkeen kaksi varajäsentä yhtiön hallitukseen. Vaalitulosten perusteella VAV:n yhtiökokous nimeää virallisesti hallituksen asukasjäsenet ja varajäsenet. Yhtiökokous pidetään 11.5. Vaalitilaisuus järjestetään maanantaina 4.5. klo 17.30 alkaen Vantaan seurakuntien talon auditoriossa (Unikkotie 5 C). Luottamushenkilöille postitetaan keväällä henkilökohtainen kutsu tilaisuuteen.

ASUKASTILINTARKASTAJAN VALINTA VAV:n asukastilintarkastajan tehtävä on tarkastella yhtiön taloutta VAV:n asukkaiden näkökulmasta. Asukaskokoukset ovat esittäneet asukastilintarkastajaa kokouksiin toimitetun henkilölistan mukaan. Kun kaikki asukaskokoukset on pidetty, niiden esitykset kerätään yhteen ja lasketaan. Laskennan tulos toimitetaan alueellisten yhteistyöelinten puheenjohtajistolle. YTE-puheenjohtajisto esittää tuloksen perusteella asukastilintarkastajaa VAV:n yhtiökokoukselle. Esityksen perusteella yhtiökokous nimeää virallisesti uuden asukastilintarkastajan. Sekä hallituksen asukasjäsenet että asukastilintarkastaja aloittavat tehtävänsä heti yhtiökokouksen jälkeen. Tehtäviin valitut henkilöt julkistetaan VAV-viestin seuraavassa numerossa.


lyhyesti Uusi valvoja ja isännöitsijä VAV:n työntekijöiden kaartiin on tullut kaksi uutta kasvoa, kun yhtiön palveluksessa on aloittanut uusi valvoja ja uusi isännöitsijä. Valvoja Kari Ahola aloitti työt VAV:lla alkuvuodesta 2015. Ahola on ollut koko uransa ajan töissä rakennusalalla, ja hän on myöhemmällä iällä pätevöitynyt ammattikorkeakoulussa rakennusmestariksi. VAV:lla hänen tehtäviinsä kuuluvat valvontatyöt sekä korjausrakentamisen että uudisrakentamisen saralla.

Isännöitsijä Pekka Siltala aloitti VAV:lla jo vuoden 2014 puolella. Siltala on aiemmin toiminut yrittäjänä kiinteistönhoitoalalla, ja hänellä on isännöinnin ammattitutkinto. Tällä hetkellä hänen vastuualueenaan VAV:lla on kiinteistönhoito, sen käytäntöjen yhtenäistäminen sekä valvonta.

Talosivuilta löytyvät ajankohtaiset asiat! VAV:n kotisivuille avattiin viime syksynä talosivut, joista löytyvät kunkin VAV:n talon perustiedot sekä isännöitsijän ja huoltoyhtiön yhteystiedot. Jokaisella talosivulla on myös oma sähköinen ilmoitustaulunsa, jonne talon luottamushenkilö ja isännöitsijä lisäävät ajankohtaisia tiedotteita kyseisen talon asukkaille. Kannattaa siis käydä tutustumassa talosivuihin, sieltä voi löytää mielenkiintoista ja tärkeää tietoa omasta kotitalosta. Sivuille pääset menemällä VAV:n kotisivuille www.vav.fi ja klikkaamalla ylävalikon kohtaa Talosivut.

Skannaa QR-koodi älypuhelimella ja siirry talosivuille.

VAV

23


Oma isännöitsijäsi Isännöitsijä Jorma Manner

Isännöitsijä Susanna Kasonen

Alue: Nissas, Päiväkumpu, Itä-Hakkila, Mikkola, Rekola P. 010 235 1482 Sähköposti: jorma.manner@vav.fi

Alue: Hämeenkylä, Pähkinärinne P. 010 235 1481 Sähköposti: susanna.kasonen@vav.fi

Isännöitsijä Markus Herrainsilta Isännöitsijä Maarit Rantsi Alue: Tikkurila, Jokiniemi, Viertola, Simonkylä, Hakkila, Ruskeasanta P. 010 235 1486 Sähköposti: maarit.rantsi@vav.fi

Isännöitsijä Viola Petrov Alue: Hakunila, Länsimäki P. 010 235 1447 Sähköposti: viola.petrov@vav.fi

Alue: Asola, Ilola, Havukoski, Koivukylä P. 010 235 1440 Sähköposti: markus.herrainsilta@vav.fi

Isännöitsijä Jaana Oksanen Alue: Martinlaakso, Myyrmäki, Pakkala, Seutula, Tammisto, Ylästö P. 010 235 1484 Sähköposti: jaana.oksanen@vav.fi

Isännöitsijä Jukka Mäki Isännöitsijä Henri Kansonen Alue: Korso, Metsola, Mikkola, Kulomäki, Nikinmäki, Vallinoja P. 010 235 1448 Sähköposti: henri.kansonen@vav.fi

Alue: Jukka Mäen kohteet voit tarkistaa talon ilmoitustaululta tai VAV:n kotisivuilta www.vav.fi P. 010 235 1483 Sähköposti: jukka.maki@vav.fi

Faksinumero kaikille isännöitsijöille: 010 235 1451

Isännöitsijöiden puhelinpäivystys VAV:n isännöitsijät päivystävät henkilökohtaisissa puhelinnumeroissaan maanantaista perjantaihin klo 9–11. Päivystysaikojen ulkopuolella isännöitsijän tavoittaa lähettämällä hänelle sähköpostia.

VAV palvelee Toimiston asiakaspalvelu

Vuokravalvonta

Ma–to: klo 9.00–15.00 Pe: klo 9.00–13.00 Puhelinajat Ma–to: klo 9.00–12.00 ja 13.00–15.00 Pe: klo 9.00–12.00 Puhelin: 010 235 1450 Sähköposti: info@vav.fi Faksi: 010 235 1451

Puhelinajat Ma–to: klo 10.00–14.00 Pe: klo 10.00–13.00 Puhelin: 010 235 1460 Sähköposti: vuokravalvonta@vav.fi Faksi: 010 235 1461

Asukasvalinta Sähköposti: asukasvalinta@vav.fi Faksi: 010 235 1491 Asunnonhaun ohjeet: www.vav.fi

Asumisneuvonta Puhelinajat Ma–to: klo 10.00–14.00 Pe: klo 10.00–13.00 Puhelin: 010 235 1470 Sähköposti: asumisneuvonta@vav.fi Faksi: 010 235 1461

Puhelut VAV Asunnot Oy:n 010-alkuisiin puhelinnumeroihin maksavat matkapuhelinliittymästä soitettaessa 8,28 senttiä/puhelu + 17,04 senttiä/min ja lankapuhelinliittymästä soitettaessa 8,28 senttiä/puhelu + 5,95 senttiä/min.

Vav viesti 1/15  

VAV Asunnot Oy:n asiakaslehti

Read more
Read more
Similar to
Popular now
Just for you