Page 1

VAV OY: N A S U K A S L E H T I ! 2.2011

Hyv채채 kes채채!

VAV 2. 2011 1 www.vav.fi


sisällys VAV Asunnot Oy:n kotisivu:

www.vav.fi

VAV-viesti ilmestyy neljä kertaa vuodessa ja se jaetaan VAV Asunnot Oy:n asuntoihin, johtaville luottamushenkilÜille sekä yhteistyÜkumppaneille. Seuraava numero ilmestyy syksyllä 2011 Julkaisija: VAV Asunnot Oy, PL 39, 01301 VANTAA Päätoimittaja: Teija Ojankoski Toimitussihteeri: Tuomas Alho Toimituskunta: Tuomas Alho, Timo KarÊn, Sanna Lesch, Jorma Manner, Tuula Montonen, Liisa Kälvälä, Erkki Nikkanen, Liisa Holmberg, Sari Pulkkinen ja Jukka Halonen (Mediataju Oy) Kustantaja/Toteutus: Mediataju Oy PL 20, 01391 VANTAA Puh: 040-550 5657 jukka.halonen@mediataju.fi Kansikuva: Mediataju Oy 2011 Taitto: Matti Halonen, Mediataju Oy Kirjapaino: Kirjapaino Uusimaa, Porvoo Painos: 10 500 Osoitteenmuutokset: VAV Asunnot Oy

2 Ekovinkki 3 Pääkirjoitus 4 Kaupunginjohtaja Paajanen eläkkeelle �Vantaalla vahva tulevaisuus�

6 LÜydä oma luottamushenkilÜsi 9 YTE-puheenjohtajiston yhteystiedot 10 VAV:n hallitukseen asukasjäsenet Liisa Tilander ja Jari Keränen varsinaisiksi jäseniksi

12 Kerrostaloasukkaan tarkistuslista Mitä on hyvä huomioida kevään koittaessa?

14 Viertolaan uusi palvelutalo 16 Riimukujalla panostetaan lasten turvallisuuteen 18 Sahatien perusparannus valmistui Energiakulut laskevat puoleen

20 Käy kirpputorilla! Aarteita voi lÜytää tosi edullisesti

22 Vinkkejä yhteistilojen käyttÜÜn 23 Nimitysuutiset 24 IsännÜitsijÜiden yhteystiedot

ekovinkki Energiaystävällistä pyykkäystä Asuinrakennuksen lämmitysenergian kulutuksesta jopa kolmannes menee käyttÜveden lämmitysvedestä, kertoo Motiva. Siispä toimiin lämpimän veden säästämiseksi. Pesukone on yksi sellainen. t,VJOLBWBOIBQFTVLPOFLPUPOBTJPO 6VEFUBTUJBOKBQZZLJOQFTVkoneet kuluttavat vettä vain puolet verrattuna 15 vuotta vanhoihin koneisiin. Myynnissä olevista pesukoneista lÜydät tietoa myÜs niiden energiatehokkuudesta. t1FTFWBJOUÊZTJÊLPOFFMMJTJB7BMLPKBLJSKPQFTVPIKFMNJBLÊZUFUUÊFTTÊ kone on täynnä silloin, kun käsi mahtuu vielä pyykin päälle. Näin kone ottaa vähemmän vettä suhteessa pyykin määrään. t7BMJUTFPJLFBMÊNQÚUJMBKPTQFTFUBTUFFTTB LVMVUBUIVPNBUUBWBTUJ enemmän energiaa kuin että pesisit 40 asteessa. Tosin pyykinpesukoOFFOLFTUÊWZZEFOUBLJBPOBJOBWÊMJMMÊIZWÊWBMJUBBTUFFOMÊNQÚUJMB se myÜs tappaa mahdolliset bakteerit.

2


pääkirjoitus Asumisen terveysvaikutuksia Asumista tutkitaan monelta eri kantilta. Mielenkiintoinen tutkimussarka on asumisterveys, joka tutkimusmaailmassa on melko uusi termi. Asumisterveydellä viitataan siihen, miten asuminen vaikuttaa suoraan terveyteen tai koettuun terveyteen. Homekeskustelu on tästä varmasti ikävin ja tutuin esimerkki. Vuosikymmenten keskustelu hometaloista tai sienikasvustojen tuhoamista rakennuksista tai esimerkiksi liian kylmistä tai kuumista asunnoista ja niiden vaikutuksesta hyvinvointiin on saanut tutkijat tarttumaan aiheeseen ja etsimään faktoja keskustelun ja väitteiden tueksi tai kumoamiseksi. Asumisterveys on tärkeä asia, sillä jos asunto aiheuttaa merkittäviä terveyshaittoja, vaikutukset ulottuvat muillekin elämän ja yhteiskunnan alueille. Kuopion yliopistossa on julkaistu aiheesta mielenkiintoinen tutkimus, jossa verrattiin asumisterveyttä kerrostaloissa ja omakotitaloissa sekä sen mukaan oliko asunto omistus- vai vuokra-asunto ja sijaitsiko se keskusta-alueella vai sen ulkopuolella. Asumisterveyttä mitattiin seuraavilla asioilla: tilan kokeminen riittäväksi, kuinka usein asuntoa siivottiin, minkälaiseksi kokee sisäilman, asunnon lämpöolosuhteet talvella ja kesällä, liikenteen aiheuttama meluhaitta, vesi-, kosteus- ja homevauriot sekä asunnossa tupakointi. Eli osa tutkittavista asioista oli sellaisia, joihin pystyi itse vaikuttamaan ja osaan taas ei. Muutamat poiminnot tutkimuksesta tuovat esiin sekä asenne- että elämäntapaeroja eri asumis- ja hallintamuotojen välillä. Koko tutkimuksesta käy ilmi, että haja-asutusalueen omakotitaloissa ja omistusasunnoissa asuvat kokivat asumisterveytensä parhaimpana. Asunnot koettiin talvella lämpimämmiksi ja kesällä viileämmiksi kuin kerros- ja vuokrataloissa asuvat ilmoittivat kokevansa. Näissä myös siivottiin enemmän kuin muissa asunnoissa, eikä liikenteen melu häirinnyt elämää. Asumisterveys oli silti hyvä myös vuokrataloissa, sillä Suomessa asutaan yleisesti hyvin ja jos tarkastelun laajentaa koskemaan koko maailmaa, niin asumme erinomaisesti. Yhteinen huolestuttava piirre kuitenkin oli sisäilman laatu: vain alle puolessa asunnoista se koettiin hyväksi ja vuokrakerrostaloissa se oli kaikkein heikoin. Tutkimus ei kerro syitä

tilanteelle, mutta antaa aihetta tarkempaan tarkasteluun. Kiinteistön hyvällä huollolla ja hoidolla tilannetta voidaan vähän parantaa, mutta joskus syitä on vaikea löytää tai poistaa. Usein syynä on rakennustekninen ongelma, jonka kanssa on elettävä niin kauan kunnes vastassa on peruskorjaus tai rakennuksen purku. Sen verran jokainen voi kuitenkin vaikuttaa sisäilman laatuun, että pyyhkii pölyt useammin, imuroi ja lopettaa tupakoinnin sisätiloissa. Näissä asioissa vuokrataloissa asuvat ovat tutkimuksen mukaan lepsumpia kuin omistusasunnossa asujat. Lopuksi esitän lämpimät onnittelut kaikille vastavalituille luottamushenkilöille! Olette tervetulleita tekemään yhteistyötä henkilökuntamme kanssa. Samalla kiitän kaikkia viime kaudella toimineita luottamushenkilöitä. Yhteistyö on sujunut hyvin, vaikka kaikkiin toiveisiin emme aina ole voineetkaan vastata. Asukasdemokratia on ensisijaisesti asukkaiden keskinäistä yhteistyötä oman asumisviihtyvyytensä ylläpitämiseksi ja parantamiseksi. VAV antaa sille eväitä ja tukea, mutta ei voi sitä asukkaiden puolesta toteuttaa. Toivotan kaikille luottamushenkilöille intoa ja iloa alkaneelle toimikaudelle! Tulevana kautena on luvassa monenlaista koulutusta sekä kaikille asukkaille että vain luottamushenkilöille, joten kannattaa seurata ilmoitustauluja, nettisivujamme ja tämän lehden myöhempiä julkaisuja. Lämmintä ja miellyttävää kesää kaikille VAV:n asukkaille ja lukijoille!

Teija Ojankoski

VAV 2. 2011 3


!Teksti: Jukka Halonen !Kuva: Henrik Kettunen

4


Eläkkeelle jäävä kaupunginjohtaja Juhani Paajanen:

”Vantaan kaupungilla on vahva tulevaisuus” Eläkkeelle jäävä Vantaan kaupunginjohtaja Juhani Paajanen uskoo vahvasti kaupungin tulevaisuuteen. Täällä tulee olemaan sekä työpaikkoja että asuntoja. Vantaalla on vahvat kasvun merkit.

Vastapäätä istuu  hyväntuulinen  mies.  Van­ taan kaupunginjohtaja Juhani Paajasella on  viimeinen työpäivä. Hän siirtyy kahdeksan  vuoden  urakan  jälkeen  eläkkeelle.  Työura  Vantaalla alkoi jo 1974 kaupunkisuunnittelun  ja  kunnallisteniikan  suunnittelun  parissa  vuoteen 1990. ”Silloin tulin ohjelmoimaan rakentamista  Vantaalle ja oikeastaan olen ollut siitä lähti­ en rakentamisen kanssa tekemisissä ja asun­ torakentamisella  on  siinä  ihan  keskeinen  rooli.” ”Vantaalla focus oli 1970­ ja 80­luvuilla  asuntorakentamisessa. Olin itse valmistemas­ sa noin 70­80 000 asukkaan aluerakentamis­ sopimuksia,  joilla  Vantaata  rakennettiin  1970­, 1980­ ja 1990­ luvuilla.  Silloin Van­ taa oli lähiökaupunki. Tänne tultiin asumaan  ja käytiin muualla töissä.”

Rajoittavat tekijät

”Kilpailukykyinen kaupunki”

Tulevia vuosikymmeniä pohdittaessa Paaja­ nen muistuttaa, että Vantaalla on useita ns.  rajoitteita  rakentamisessa.  Lentokentän  ja  kaupungin halki menevien valtakunnan pää­ teiden  melualueista  ei  päästä  eroon.  Myös  luontokohteet rajoittavat rakentamista; län­ nessä Vantaanjokilaakso, idässä Sipoonkorpi. ”Tulevaisuudessa meidän asuntotonttitarjon­ tamme  on  rajallisempaa  kuin  esimerkiksi  Espoossa. Tässä  suhteessa Vantaa  muuttuu  entistä enemmän lähiökaupungista työpaik­ kakaupungiksi. Meillähän työpaikkaomava­

Kun tonttimaata on rajoitetusti, pitäisikö siis  rakentaa  ylöspäin?  Paajanen  vastaa  kyllä,  erityisesti  asemien  lähialueilla.  Siellä  on  rakennettava  tehokkaasti,  kauempana  voi  sitten  olla  väljempää.  Vantaalla  asumisen  kirjo on varsin monipuolinen. Sotien jälkeen  rakennettiin omakotialueita, sitten kerrosta­ lolähiöitä, nyt balanssi on hyvä ja molempia  rakentamalla se säilyy. ”Liike  kulkee  nykyään  myös  niin,  että  väen vanhetessa moni haluaa omakotitalois­ ta kerrostaloihin lähelle palveluja.” Paajanen  sanoo,  että  kaupunginjohtaja  työskentelee 24 tuntia vuorokaudessa ja 365  päivää  vuorokaudessa.  Kalenteri  on  joka  päivä täynnä. Paajanen sanoo, että kaupun­ ginjohtajalla  on  paljon  valtaa  nimenomaan  valmistelupuolella.  Se  liittyy  budjettiin  ja  strategiaan, jotka tapahtuvat kaupunginjoh­ Muuttunut kehityskuva tajan  valmistelussa.  Toki  valtuusto  sitten  Vuonna 2003 kaupunginjohtajana aloittanut  päättää, raamien mukaan. Paajanen  sanoo,  että  nyt  kehityskuva  on  raisuus on jo nyt 108 prosenttia meillä ja se  ”Tarvitaan  luottamusta  sekä  poliittisen  muuttunut. 2000­luvulla Vantaa on kasvanut  nousee  Suomen  kaupungeista  eniten  tällä  järjestelmän että virkamiesten kanssa. Orga­ isoksi  ja  vahvaksi  kaupungiksi.  Focus  on  hetkellä.” nisaatiossa  on  12  000  työntekijää.  Siinä  siirtynyt  työpaikkojen  puolelle.  Vantaan  ”Kehärata  vielä  parantaa  tilannetta.  Sekä  täytyy osata delegoida asioita toimialajohta­ kehityksen kannalta elinkeinoelämän kehitys  radan varren uudet ja vanhat asemat ja niiden  jille. Kaupunginjohtaja seuraa tätä kaikkea  vaikutusalueet tulevat olemaan erittäin vah­ tietysti paljon.” ja työpaikat on päällimmäisenä. ”Asuntotuotannon tavoite on, että meillä  voja  asunto­alueita.  Näille  alueille  pitää  ”Vantaa on vahva kaupunki. Jos euroop­ on jatkuva ja vakaa uusasuntotuotanto, joka  saada tasapuolinen asuntojakakautuma, että  palainen  kehitys  jatkuu,  niin  meidän  ase­ on  2000  uuden  asunnon  vuosiluokkaa.  Se  siellä on sekä omistus­ että vuokra­asumista,  mamme  on  vahva  ja  tulevaisuus  hyvä.  tavoite on meille realistinen. Siitä merkittävä  jotta sosiaalinen ympäristö pysyy monipuo­ Olemme kilpailukykyinen alue.” osa on ARA­tuotantoa ja samalla keskeinen  lisena  eikä  tule  minkäänlaisia  keskittymiä.  ”Nyt  toteutettavat  hankkeet,  kehärata,  rooli VAV Asunnot Oy:llä, joka on se kau­ Me  olemme  onnistuneet  tässä  jo  nyt  aika  kehä kolmonen ja Marja­Vantaa ovat varmis­ pungin oma asuntorakentaja. VAV voi kes­ hyvin.” tamassa ja vahvistamassa tulevaisuutta. Nii­ kittyä  asuntojen  rakentamiseen  ja  hoitami­ Paajanen myös muistuttaa, että Vantaalla on  den  avulla  voidaan  rakentaa  kasvua,  joka  seen  sekä  vastaamaan  kaupungin  roolista  vahvoja  kaupunginosakeskuksia  ja  tuleva  turvaa hyvinvointiyhteiskunnan säilymisen.   asuntotuotannossa.  Ja  hyvin  siellä  on  asiat  raideverkko  yhdistää  ne  entistä  paremmin  Saadaan työtä ihmisille ja uusia asuntoja.” " toisiinsa yhtenäiseksi kaupungiksi. hoidettu.”

”Kaupunginjohtajan homma on ollut työtä vuorotta”

VAV 2. 2011 5


Hyrräkuja 10

Jouni Matero

Ei valittu.

Ilolantie 2 & 4

Jan-Erik Pirhonen

Päivi Holmberg

Immonkuja 2 / Kyllikintie 29

Seppo Toukkari

Kauko Honkanen

Jäniksenkäpälä 11

Anna Poutanen

Jaana Malinen

Kallioimarteentie 10

Anki Luukinen

Mikko Kinnunen

Jorma Vilkman

Mirja Torala

Kirsi Härmälä

Kalliotie 2 / Kimaratie 3 & 5 / Tukkilaisentie 22

Tea Virta

Ei valittu.

Kannuskuja 10

Esko Kekkonen

Heli Vihanto

Asolantie 22

Kari Tikka

Hannu Parkkonen

Kannuskuja 5

Rantasalmi Raimo

Ei valittu.

Asterintie 24

Sami Hokkanen

Johanna Turunen

Kannuskuja 8

Johanna Kallio

Pekka Pietikäinen

Ville Korhonen

Lauri Kojo

osoite

luottamushenkilö varaluottamushenkilö

Aamutie 8 / Iltatie 16 & 18

Leena Peltomaa

Ari Makkonen

Ainonkuja 2

Marja Manninen

Minna-Taina Keränen

Andersinkatu 2

Kalevi Kavander

Jarmo Luostarinen

Antaksentie 21

Jarmo Luotonen

Petri Leskelä

Apajakuja 7

Tapani Elo

Raija Anttila

Arinatie 7

Erkki Nikkanen

Arinatie 9

Avaintie 2

Outi Nyman

Tiina Kolehmainen

Karhunkierros 1 a

Eppiläntie 1–3

Kerstin Karpale

Piia Tahvanainen

Kastanjakuja 1 a

Ei valittu.

Ei valittu.

Päivi Pietikäinen

Sari Akiki

Esikkotie 3

Ei valittu.

Ei valittu.

Keikarinkuja 2

Esikkotie 7

Arja Kupias

Airi Karlenius

Kerkkäkuja 3

Marko Heikkilä

Janne Lehtonen

Et.Rastitie 11

Ari Kinnunen

Tuula Vivolin

Kerokuja 2

Hannu Ahonen

Reijo Sipponen

Kerokuja 7

Anne Heikkinen

Ei valittu.

Kielotie 25

Ei valittu.

Ei valittu.

Kiitäjäntie 2–6 / Korennontie 39 / Mehiläisenpolku 17

Mirja Zacheus

Kirsi Majoinen

Kirvelitie 2

Jorma Päivinen

Raine Heinonen

Kirvisenkuja 1

Janne Vintturi

Jaana Piitulainen

Kivikirveenkuja 4

Helinä Virtala

Pirjo Tiilikainen

Knaapinkuja 6

Ei valittu.

Ei valittu.

Koisotie 1

Ei valittu.

Ei valittu.

Evästie 5, Konttitie 4 & 6, Paimenenkatu 19

Liisa Tilander

Leila Palo-oja

Hakopolku 4

Ei valittu.

Ei valittu.

Hakunilantie 58

Dragana Vukčević

Ali Taimouri

Hansinkatu 1–3

Eino Torikka

Hannu Jukonen

Harppuunapolku 1

Pasi Kivimäki

Maritta Kröger

Helmikuja 1

Ei valittu.

Ei valittu.

Heporinne 1

Jari Lindh

Herttuantie 6

Kari Heinänen

Arto Hurme

Huddingenpolku 2

Raili Outinen

Niina Toivonen

luottamushenkilösi

6


Kolohonganreitti 4 / Merkkipuuntie 14

Hannele Jokela

Teija Kosonen

Kortetie 1

Ei valittu.

Ei valittu.

Maalinauhantie 19 / Saastamoinen Tuula Rajakentänkuja 5

Liisa Viinanen

Krakankuja 2

Reijo Väänänen

Martti Hongisto

Maarinkunnaantie 13

Tiina Karvinen

Pirjo Laakkonen

Krakankuja 4

Jari Lahin

Ei valittu.

Maarinkunnaantie 19

Anne Sinkkonen

Pirjo Ovaskainen

Kukinkuja 8

Rauha Bollström

Kauko Miettinen

Maarukanrinne 5

Ei valittu.

Ei valittu.

Kuninkaanmäentie 104

Eija Eskelinen

Ei valittu.

Maauuninkuja 2

Mervi Aunola

Marko Turunen

Kunnaantie 20

Ei valittu.

Ei valittu.

Maitikkapolku 10

Irja Reinikainen

Arja Pöntynen

Kylväjänkuja 7

Tuula Lindqvist

Ei valittu.

Malvatie 1 & 4

Eija Hautamäki

Katri Salin

Kyläkaskentie 2–6

Ei valittu.

Ei valittu.

Maratonkuja 6

Satu Nieminen

Krista Laamanen

Kylämiehenkuja 2

Sari Vaahtokoski

Jaana Karhu

Markkulantie 24

Kristiina Vuolio

Ei valittu.

Laaksotie 20

Hannele Raistakka

Minna Kannusmäki

Marsinkuja 1 & 4

Maija-Liisa Wessman Maarit Tuominen

Lauhatie 7

Jukka Saarikoski

Ei valittu.

Meripihkatori 2

Lauri Siljoranta

Merja Ojala

Laukkarinne 8

Hanna Mäyrä

Ei valittu.

Merjantie 10

Ei valittu.

Ei valittu.

Merkkipuuntie 2

Merja Maukonen

Christine Hedman

Metsolantie 3

Reijo Valo

Kari Rekonius

Metsotie 25

Yhdyshenkilö: Tanja Ei valittu. Koskela

Laulurastaanpolku 1–2 Rainer Niemistö

Ei valittu.

Laurantie 11

Anita Lindeman

Kari Rytimaa

Laurintie 41

Tuula Granlund

Minna Raatikainen

Maalinauhantie 10

Tiina Sjövall

Anne Viljamaa

Lautamiehentie 22–24 Jaana Ruuska

Mati Mild

Metsänhoitajankuja 2

Maija Jalkanen

Silja Siukola

Lehmuspolku 3

Pentti Vihavainen

Ei valittu.

Mikaelintie 11

Marja-Leena Viskuri

Suvi Clarén

Leikkitie 1

Pauli Järvinen

Ilkka Rantanen

Mikaelintie 4

Jenni Koskinen

Ei valittu.

Leikkitie 2

Jukka Pennanen

Arto Ruuth

Leiritie 6

Marjatta Parviainen

Juhani Niemi

Mikaelintie 7-9

Liljatie 12

Anette Blomqvist

Anne Väyrynen

M a i re L i p p o n e n , (asukastoimikunnan Ei valittu. puheenjohtaja)

Lippukuja 2

Miia Heikkinen

Hannele Kukkanen

Minkkitie 11

Maarit Koivula

Irja Ekman

Linnustajankuja 1

Jari Keränen

Raimo Suominen

Minkkitie 16

Kaija Hakkarainen

Eeva Laakkonen

Loikkokuja 1

Ari Larikka

Ei valittu.

Minkkitie 9

Eeva Saarinen

Lea Kuutti

Luhtimäki 1

Ei valittu.

Ei valittu.

Mäyräkuja 4

Ei valittu.

Ei valittu.

Luhtimäki 2

Pirjo Suomalainen

Juha Isosalo

Mäyräkuja 6

Pirjo Valo

Heikki Ihalainen

Lummetie 11

Juhani Olenius

Mirja Behm

Niittäjäntie 13

Jarmo Haverinen

Ei valittu.

Nissaksentie 15

Laura Falck

Jami Lavonen

Norkkokuja 2

Arto Kukko

Anneli Oittinen

Normannikuja 6

Ei valittu.

Ei valittu.

Maalinauhantie 13 & Riitta Ruohosto 15

Ei valittu.

Maalinauhantie 14

Seija Uitto

Pirjo Oravainen

Maalinauhantie 8

Seija Hänninen

Kalevi Hintikka

Nyyrikintie 1 / VellaSari Kärkkäinen monkuja 1 & 2

Tuula Ojanen

VAV 2. 2011 7


Nyyrikintie 7

Arja Liukko

Pirkko Vuori

Tanssijantie 2

Niina Heikkilä

Miia Hakkarainen

Näätäkuja 1

Sirpa Frondelius

Heli Heinänen

Tarhurintie 1 & 3

Stig Sandström

Timo Sallasvuori

Näätäkuja 4

Ei valittu.

Ei valittu.

Terhotie 6

Risto Tiihonen

Julija Penkovskaja-Ilola

Ohratie 1

Otto Meriläinen

Ei valittu.

Tukkilaisentie 9

Hilppa Saariniva

Seppo Hiltunen

Ohratie 12

Kadi Luukkonen

Tarmo Laakso

Tykkikuja 5

Anri Kärki

Nina Leinonen

Ojahaantie 1

Alma Vanhala

Petri Haapa-Aho

Tykkikuja 9

Anette Ruusuhovi

Ei valittu.

Ollaksentie 29–31

Ville Mantila

Ei valittu.

Urheilutie 10 a

Jessica Raitio

Karita Lavi-Granroth

Orvokkirinne 4

Kaija Lindberg

Taimi Paananen

Uudentuvantie 6

Matti Salonen

Heidi Immonen

Osmankäämintie 25

Ei valittu.

Ei valittu.

Uusiniityntie 1

Matti Majuri

Ei valittu.

Otavantie 9

Sven-Olof Sontag

Seija Haverinen

Uusiniityntie 6

Jouko Vuorinen

Reima Miettinen

Otavantie 11

Jaana Merilahti

Britta Hiltunen

Otavantie 20

Marita Korp

Katja Ahvenainen

Uusiraja 13

Yhdyshenkilö: HeikEi valittu. kinen Natalia

Pallastunturintie 3 b

Marika Laakkonen

Henry Ivanoff

Vaijeritie 1

Kirsi Manner

Tarja Matkoski

Peijaksentie 15

Merja Ikonen

Kristiina Kilpeläinen

Vainiotie 2

Irja Kuusela

Seppo Vasikkola

Maire Pirinen

Vallikuja 6

Ari Hallamaa

Ei valittu.

Valtuustokatu 1

Matti Pelkonen

Mauri Riikonen

Peijaksentie 31

Pentti Tiittanen

Peijaksentie 67 / ViiSeppo Kainulainen dakkokuja 4

Erkki Kanalanmäki

Peijaksentie 69

Kaarina Burgman

Ponikuja 4

Ei valittu.

Vanha Nurmijärventie Juha Savolainen 46

Malla Tapio

Ei valittu.

Ei valittu.

Vankkurikuja 6

Satu Hiiva

Ei valittu.

Punamultapolku 3

Ei valittu.

Ei valittu.

Varpusenkuja 1

Ilkka Patjas

Taina Raitanen

Pyykuja 1

Terttu Pihlaja

Ei valittu.

Vartiokuja 1

Saastamoinen MaijaPirjo Nokka Liisa

Pähkinärinteentie 22, Tapani Keurulainen 24 & 26

Minna Isomäki

Vaskikuja 2

Mellu Lindgren

Ei valittu.

Raikukuja 12

Jari Kemiläinen

Sami Salonen

Vaskivuorentie 20

Pekka Lahtinen

Regina Berg

Raikukuja 14

Ulla Nissi

Heli Pyykkönen

Vaunukalliontie 2

Anu Jussila

Sisko Hiiva

Rautkallionkatu 10

Juho Friman

Jukka Komppa

Rautkalliontie 3

Kari Marjanen

Juha Mantila

Veturitie 7

Teemu Räty

Sari Vainio-Jumppanen

Riimukuja 4, 6, 8 & 13

Juha Salonen

Elvi Lindström

Viherkummuntie 6

Reija Jalkanen

Ei valittu.

Rosendalinrinki 1

Kirsi Pasanen

Maj-Britt Qvarnberg

Viidakkokuja 3

Kari Walden

Risto Koponen

Rumpalintie 4

Arja Niemelä

Paula Sarka-Alho

Viidakkokuja 5

Mirja Lanamäki

Nina Uskola

Ruukkukuja 1

Ei valittu.

Ei valittu.

Viidakkokuja 7

Kari Anttilainen

Leena Laine

Ruukuntekijäntie 8

Heikki Seppälä

Iris Tikkaniemi

Viikinkikuja 2

Marja Kousa

Anna-Liisa Manninen

Ruukuntekijäntie 10

Orvokki Kaskela

Margit Pulkstén-Elikci

Viikinkikuja 3

Tarja Salo

Heidi Söderman

Viikinkitie 6

Olavi Peltoniemi

Keijo Martelin

Ruukuntekijäntie 12

Anne Räisänen

Anneli Korkalainen

Ruusuvuorenkuja 3

Heli Kuikka

Jaana Tolonen

Saagatie 9

Mari Hakulinen

Niina Koljonen

Sahatie 2

Raija Toivonen

Kari Komulainen

Santamäentie 20

Mona Sylander

Marja Tolvanen

Saturnuksenkuja 2 & 4

Timo Suutari

Markku Ahola

Siilitie 28–30

Arja Enberg

Indrek Prits

Sorakuja 4

Eija Finnberg

Yrjö Peura

Suitsikuja 1

Ei valittu.

Ei valittu.

Tahtitie 24

Ulla Mikander

Hanni Piilola

Takojantie 1

Feija Nyman

Ilse Juvonen

Talvikkirinne 4

Päivi Pakkanen

Kaarina Helenius

Talvikkirinne 9

Satu Villanen

Liisa Sontag

Tammistonkatu 9

Jani Piekkanen

Marika Mäkelä

Tammistonkatu 25

Ei valittu.

Ei valittu.

Tanhukuja 4

Eija Pohjasniemi

Kirsi Oksanen

Tanhurinne 5

Kirsti Turunen

Marja-Leena Jutila

Viljo Sohkasen katu 16 Päivi Järvinen Virsupolku 1

Niina Posti

Eila Timonen, (asukastoimikunnan pu- Ei valittu. heenjohtaja)

Luottamushenkilöt valitsivat edustajat YTE-puheenjohtajistoon toukokuussa.

8


YTE puheenjohtajisto KirsiKeurulainen Manner Kirsi Manner Tapani

AlmaVanhala Vanhala Alma Heikki Seppälä

ErkkiNikkanen Nikkanen Erkki

Riitta Laaksonen Riitta IrjaLaaksonen Kuusela

YTE 1 Pähkinärinne YTE111Pähkinärinne Pähkinärinne YTE YTE Pähkinärinne Puheenjohtaja Vaijeritie 34 A 19 Vaijeritie Vaijeritie111EEE34 34 Pähkinärinteentie 24 puh. 040-5433 205 puh. 205 040-54332664 205 puh. 040-5433 044-262 tapani.keurulainen@pp.inet.fi

YTE 2 Myyrmäki YTE222Myyrmäki Myyrmäki YTE YTE Myyrmäki Puheenjohtaja Puheenjohtaja Puheenjohtaja Puheenjohtaja Ruukuntekijäntie 8 C 30 Ojahaantie 64 Ojahaantie Ojahaantie CC64 64 puh: 050-306111C6994 puh: 050-369 5369 puh: puh: 050-3695369 5369 hss050-369 @welho.com alma.vanhala@helsinki.fi alma.vanhala@helsinki.fi alma.vanhala@helsinki.fi

YTE 3 Keski-Vantaa YTE333Keski-Vantaa Keski-Vantaa YTE YTE Keski-Vantaa Puheenjohtaja Puheenjohtaja Puheenjohtaja Puheenjohtaja Arinatie 7 C 39 Arinatie 39 Arinatie 777CCC39 Arinatie 39 puh. 0400-725 937 puh. 0400-725 937 puh. puh.0400-725 0400-725937 937 erkki.nikkanen@gmail.com erkki.nikkanen@gmail.com erkki.nikkanen@gmail.com erkki.nikkanen@gmail.com

YTE 4 Tikkurila YTE444Tikkurila Tikkurila YTE YTE Tikkurila Puheenjohtaja Puheenjohtaja Puheenjohtaja Puheenjohtaja Vainiotie 2 C 11 Veturitie 33 Veturitie 777CCC0287 33 Veturitie 33 puh: 040-573 puh: 040-831 2422 puh: puh:040-831 040-8312422 2422 riitta.laaksonen@vantaa.fi riitta.laaksonen@vantaa.fi riitta.laaksonen@vantaa.fi

AnneSinkkonen Sinkkonen Anne

ArjaNiemelä Niemelä Arja

LiisaTilander Tilander Liisa

Sven-OlofSontag Sontag Sven-Olof

YTE 5 Tikkurilan ymp. YTE555Tikkurilan Tikkurilanymp. ymp. YTE YTE Tikkurilan ymp. Puheenjohtaja Puheenjohtaja Puheenjohtaja Puheenjohtaja Maarinkunnaantie 19 G 39 Maarinkunnaantie 19GGG39 39 Maarinkunnaantie 19 Maarinkunnaantie 19 39 puh: 040-835 8199 puh: 040-835 8199 puh: puh:040-835 040-8358199 8199 anneli.sinkkonen@mehilainen.fi

anneli.sinkkonen@mehilainen.fi anneli.sinkkonen@mehilainen.fi anneli.sinkkonen@mehilainen.fi

YTE 6 Länsi-Rekola, Ilola YTE666Länsi-Rekola, Länsi-Rekola,Ilola Ilola YTE YTE Länsi-Rekola, Ilola Puheenjohtajiston 1. varapj. Puheenjohtajiston 1. varapj. Puheenjohtajiston varapj. Puheenjohtajiston varapj. Rumpalitie 41.C1.13 Rumpalitie 13 Rumpalitie 444CCC5585 13 Rumpalitie 13 puh: 040-512 puh:040-512 040-5125585 5585 puh: puh: 040-512 5585 arja.niemela.lh@vantaa.fi arja.niemela.lh@vantaa.fi arja.niemela.lh@vantaa.fi arja.niemela.lh@vantaa.fi

YTE 7 Rekola YTE777Rekola Rekola YTE YTE Rekola Puheenjohtajiston puheenjohtaja Puheenjohtajiston 2.varapj. varapj. Puheenjohtajiston 2.2. Puheenjohtajiston Paimenenkatu 19 Avarapj. 25 Paimenenkatu 19 A 25 Paimenenkatu AA25 Paimenenkatu 19 25 puh: 050-53519 8481 puh: 050-535 8481 puh: puh:050-535 050-5358481 8481 liisa.tilander@welho.com liisa.tilander@welho.com liisa.tilander@welho.com liisa.tilander@welho.com

YTE 8 Korso YTE888Korso Korso YTE YTE Korso Puheenjohtaja Puheenjohtaja Puheenjohtaja Puheenjohtaja Otavantie 9 A 10 Otavantie 10 Otavantie 999AAA9377 10 Otavantie 10 puh: 040-726 puh: 040-726 9377 puh: 040-726 puh: 040-7269377 9377 uffe@kolumbus.fi uffe@kolumbus.fi uffe@kolumbus.fi uffe@kolumbus.fi

JariKeränen Keränen Jari Jari Keränen

MarjaKousa Kousa Marja

Pekka Ojala Pekka Ojala Anu Jussila

HannuAhonen Ahonen Hannu Hannu Ahonen

YTE Pohjois-Korso YTE9999Pohjois-Korso Pohjois-Korso YTE YTE Pohjois-Korso Puheenjohtajiston 2. varapj. Puheenjohtaja Puheenjohtaja Puheenjohtaja Linnustajankuja 1A1 Linnustajankuja111AAA111 Linnustajankuja Linnustajankuja Puh: 0400-793 558 Puh: 0400-793558 558 Puh: 0400-793 Puh: 0400-793 558 keris@kolumbus.fi keris@kolumbus.fi keris@kolumbus.fi keris@kolumbus.fi

YTE 10 Nissas YTE10 10Nissas Nissas YTE YTE 10 Nissas Puheenjohtaja Puheenjohtaja Puheenjohtaja Puheenjohtaja Viikinkuja 2 E 43 Viikinkuja222EEE43 43 Viikinkuja Viikinkuja 43 puh: 0400-461 518 puh: 0400-461 518 puh: puh:0400-461 0400-461518 518 marja.kousa1@luukku.com marja.kousa1@luukku.com marja.kousa1@luukku.com marja.kousa1@luukku.com

YTE 11 Hakunila YTE11 11Hakunila Hakunila YTE YTE 11 Hakunila Puheenjohtaja Puheenjohtaja Puheenjohtaja Puheenjohtaja Vaunukalliontie 1734 Vaunukalliontie22B Vaunukalliontie Vaunukalliontie 22DDD34 34 puh. 040-767 1684 01200Vantaa Vantaa 01200 01200 Vantaa puh.040-858 040-8588662 8662 puh. puh. 040-858 8662

YTE 12 Länsimäki YTE12 12Länsimäki Länsimäki YTE YTE 12 Länsimäki Puheenjohtaja Puheenjohtaja Puheenjohtaja Puheenjohtaja Kerokuja 2 A 10 Kerokuja222AAA10 10 Kerokuja Kerokuja 10 puh. 045-7731 2429 puh. 045-7731 2429 puh. puh.045-7731 045-77312429 2429 hannu.ahonen@tul.fi hannu.ahonen@tul.fi hannu.ahonen@tul.fi hannu.ahonen@tul.fi

14 14

VAV 2. 2011 9


VAV:n hallitukseen uudet asukasjäsenet !Teksti: Antti Halonen !Kuva: Kari Lopperi

Muut VAV:n hallituksen jäsenet kaudella 2011–2013 Jukka Peltomäki, puheenjohtaja Vesa Nevander, 1. varapuheenjohtaja Hanna Valtanen, 2. varapuheenjohtaja Kaisa Olin Tuula Laukkanen Visa Tammi Marja Heikkinen Merja-Liisa Vasarainen Marko Varalahti Maija Hurri Arja Niemelä Kurt Eklund Tuula Saastamoinen

10

VAV Asunnot Oy:n hallitukseen valittiin toukokuussa kaksi varsinaista asukasjäsentä ja heille kaksi varajäsentä. Valinnan tekivät YTE-puheenjohtajat ja VAV:n yhtiökokous vahvisti päätökset. Valituiksi tulivat vasemmalta lukien Liisa Tilander ja Jari Keränen varsinaisiksi jäseniksi. Hallituksen asukasjäsenten varajäseniksi valittiin Tapani Keurulainen ja Anna Sinkkonen.


Liisa Tilander arvostaa korkealle asukkaiden vapaaehtoistoimintaa VAV Asunnot Oy:n hallitukseen valittu asuk­ kaiden  edustaja    Liisa  Tilander  on  asunut  Vantaalla  jo  40  vuotta.  VAV:n  taloon  hän  muutti vuonna 1994.

määränä on hyvä asuminen. Sitä vapaaehtoi­ suutta tulee arvostaa. ”Asukasaktiivien  toiminta  tuo  säästöä  asumiskuluihin, pitää paikat siistinä ja ehkäi­ see turhia korjaustöitä.” Tilander sanoo olevansa tyytyväinen VAV  Asunnot Oy:n tämänhetkiseen asukasdemo­ kratian  toteutumiseen,  mutta  painottaa  sen  toteutumisen valvonnan osuutta. ”Asukasdemokratian  valvonnan  pitää  toimia, jotta se toteutuu. Jos siitä ei itse pidä  kiinni ja alkaa lepsuilemaan, kaikki ei vält­ tämättä mene kuten pitää.” Tärkeimmäksi asiaksi Tilander nostaa sen,  että hallituksen asukasjäsenet edustavat koko  Asukasdemokratia tärkeimpänä VAV:n  asukaskantaa,  eivätkä  pelkästään  VAV:n hallituksen asukasedustajana Tilander  omaa aluettaan. ”Alueellisia asioita ei hallituksessa juuri  aikoo pitää kiinni asukasdemokratian toteu­ tumisesta,  ja  pitää  huolta,  että  se  kirjataan  käsitellä. Pyrimme pitämään huolta siitä, että  uudistuotannon  kustannukset  eivät  nouse  myös yhtiön hallituksen ohjelmaan. ”Jos  asukkaat  haluavat  tehdä  vuokran­ hirvittävän  korkeiksi  ja  vuokrankorotukset  määritysyksikössään  jotain,  yhtiön  ja  isän­ pysyvät  maltillisina.  Vastaavasti  vanhan  nöitsijöiden tulee tukea toimintaa, eikä lyödä  asuntokannan korjaukset pitää toteuttaa jär­ kevästi.” kapuloita rattaisiin.” Tilander muistuttaa, että asukasaktiivien  toiminta on täysin vapaaehtoista, jonka pää­

”Vuonna 1995 erehdyin menemään asu­ kastoimikuntamme  kokoukseen,  ja  sillä  tiellä olen edelleen”, Tilander naurahtaa. Havukoskella  asuva  Tilander  on  oman  asukastoimikuntansa puheenjohtaja, luotta­ mushenkilö, ympäristöekspertti, viherhoidon  yhdyshenkilö ja YTE­alueensa puheenjohta­ ja. Tilander toimii toista kautta YTE­puheen­ johtajiston puheenjohtajana. ”Edellisellä  hallituksen  kaksivuotiskau­ della toimin asukasedustajien varajäsenenä,  joten varsinaiseksi jäseneksi valinta on sille  tavallaan luonnollista jatkumoa.”

Jari Keränen toivoo VAV:ssa parempaa tiedottamista Toinen hallituksen varsinainen asukasjäsen  on Jari Keränen. Helsingissä syntynyt Kerä­ nen on asunut Vantaalla miltei koko ikänsä,  yli  40  vuotta.  Keränen  asuu  perheensä  ja  kultaisen  noutajan  kanssa  Vallinojalla,  Itä­ Vantaan pohjoiskolkassa. Asukasdemokratia­asioista  Keräsellä  on  yli kymmenen vuoden kokemus. Kiinnostus­ ta on ollut paljon, ja se on myös säilynyt. ”Kun muutin Saturnuksenkujalta nykyi­ seen kotiini keväällä 1997, menin asukasko­ koukseen ja minusta tehtiin kohteen ympä­ ristöekspertti. Sitä kautta vastuutehtäviä al­ koi kertyä enemmän, ja painottua luottamus­ henkilön ja puheenjohtajan tehtäviin.” Keränen on toiminut oman asukastoimi­ kuntansa puheenjohtajana ja luottamushen­ kilönä yli kymmenen vuotta. Hän on YTE­ alueensa puheenjohtaja, ja istuu puheenjoh­ tajistossa nyt neljättä kautta. VAV Asunnot Oy:n hallituksen asukasjä­

senten tärkeimmiksi  tehtäviksi  Keränen  nostaa  asukasdemokratian  toteutumisen  valvomisen ja kehittämisen. ”Valvomme  esimerkiksi  sitä,  että  asiat  hoidetaan  asukashallintalainsäädännön  kir­ jaimen mukaan.” Toiseksi  merkittäväksi  asiaksi  Keränen  nostaa yhtiön talouden seuraamisen. ”Tehtävämme  on  valvoa  mihin  meidän  vuokralaisten  rahoja  käytetään  –  ja  miten.  Puutumme  epäkohtiin,  jos  sellaisia  havait­ semme, ja valvomme että esimerkiksi huol­ toyhtiöiden kilpailutukset tapahtuvat oikein.” Keräsen  mukaan  asukasdemokratia  on  toiminut VAV:ssa pääpiirteittäin hyvin. ”Asukasdemokratiaa  on  viime  vuosina  kehitetty  hyvin  paljon,  mutta  esimerkiksi  tiedottamisessa on vielä puutteita. Asukkai­ den  pitäisi  saada  enemmän  tietoa,  miten  asiat hoituvat.” "

VAV 2. 2011 11


12

vikavirtasuoja = Suojalaite, jota käytetään sulakkeen lisänä tiloissa, joissa sähköiskusta aiheutuva vaara on tavallista suurempi. Suoja on yleensä sijoitettu sähkökeskukseen, -laitteeseen tai lisälaitteeksi pistorasiaan. Huomaa, että uusissa asunnoissa vikavirtasuojia on useita.

Sähkölaitteiden korjaustoimenpiteet ovat ammattilaisen työtä. Korjauta vialliset laitteet ja niiden osat. Lisätietoja: www.sahkoala.fi

Toimivat ja huolletut laitteet vähentävät energiakulutusta, pidentävät laitteen käyttöikää ja lisäävät turvallisuutta.

2. Sähkölaitteet

Vain toimiva laite turvaa.

1. Turvalaitteet

Asunnon huoltotoimet kuuluvat myös vuokralaiselle. Vuokralaisen asemassa tarkista, mitä vuokrasopimuksessa sanotaan oikeuksistasi/ velvollisuuksistasi asunnon huollossa.

Asunto-osakeyhtiössä asukkaan tulee tarkistaa yhtiön ja osakkaan kunnossapitovastuun rajat sekä yhtiön yhtiöjärjestys, koska kunnossapidosta on voitu yhtiöjärjestyksessä sopia eri tavalla, kuin mitä asunto-osakeyhtiölaissa on määritelty.

valaisimet – Tarkista, että valaisimet ja niiden kuvut ovat ehjiä ja paikoillaan, ja että lamput ovat oikeantehoisia. Käytä energiansäästölamppuja, mutta muista, etteivät kaikki niistä sovi käytettäviksi himmentimen kanssa.

vikavirtasuojakytkin – Testaa säännöllisesti käyttöohjeen mukaan laitteen toimivuuden varmistamiseksi.

Pidä sähkökeskus laitteineen kunnossa ja keskuksen edusta vapaana.

sähkökeskus – Tarkista, että sulakkeet ovat ehjät ja oikeankokoiset, ja että ne on merkitty asianmukaisesti.

jatko- ja liitäntäjohdot – Tarkista, ettei johdoissa ole mekaanisia vikoja: esim. johtimia näkyvissä tai taivutussuoja rikkoontunut laitteen sisäänmenokohdassa.

sähköasennukset – Tarkista, että pistorasiat ja kytkimet suojakansineen ovat ehjät ja hyvin kiinnitetyt eikä pistorasioissa ole mustumia. Mustuma on merkki paloriskistä sekä niiden toiminta.

Puhdista pesukoneen nukkasuodatin ja tarkista letkut.

Jos jääkaapin tai astianpesukoneen valuma-altaaseen tai laitteen alle on valunut vettä, niin selvitä vuodon syy.

Hanki suoja-allas jääkaapin, astianpesukoneen ja muiden potentiaalisesti vuotavien keittiön koneiden alle.

jääkaappi, pakastin, pesukoneet, tv – Varmista, että laitteilla on riittävä ilmankiertotila ja pidä laitteiden taustat puhtaina ja pölyttöminä.

Vie käsisammutin huoltoliikkeeseen tarvittaessa ja vähintään kahden vuoden välein.

alkusammutusvälineet – Tarkista, että sammutuspeite/ käsisammutin on kunnossa ja helposti saatavilla.

palovaroitin – Tarkista, että laitteita on riittävästi (vähintään 1/kerros ja 1/60 m2) ja ne on asennettu oikein kattoon. Tarkista testipainikkeesta laitteen toimivuus.

toimenpide

toteutusajankohta

tarkastettava seuraavan kerran

❏ Tarkista, että kaikkien laitteiden käyttö- ja huolto-ohjeet ovat tallessa ja helposti saatavilla.

Tekemällä asumisen perushuoltotoimet säännöllisesti parannat asumisen mukavuutta, terveellisyyttä ja turvallisuutta. Aloita laitteiden huolto-ohjeista ja käy sen jälkeen lista läpi soveltuvin osin.

Kerrostaloasukkaan Tarkistuslista

kommentit

käännä

w w w. t o u k o t a l k o o t . i n f o

toukotalkoot

1/2


VAV 2. 2011 13

Liesikupu tai -tuuletin

Tarkka ilmamäärämittaus ja säätö on aina ammattilaisen tehtävä.

Ilmanvaihdon toimivuudesta kertoo huurtumaton tai vähäisessä määrin huurtuva peilipinta kosteissa tiloissa.

Tulo- ja poistoilmalaitteet

tulo- ja poistoilmalaitteet = Seinissä tai katossa olevia neliön- tai ympyränmuotoisia laitteita, joista joko poistetaan tai tuodaan ilmaa huonetilassa.

kondenssivesi = Ilmasta tiivistynyttä vettä, joka poistetaan poistoyhdeletkulla.

Korjaustoimenpiteet ovat yleensä ammattilaisen työtä. Kanavien puhdistus on aina ammattilaisen tehtävä.

Hyvä sisäilma ehkäisee sairauksia, kuten allergioita ja pitää vireystason korkeammalla. Se ehkäisee homeongelmia ja kosteusvaurioita.

Huoneistokohtainen koneellinen ilmanvaihto on yleistymässä uusissa kerrostaloasunnoissa.

Ilmanvaihtokone

(koneellinen tulo- ja poistoilma)

4. Ilmanvaihto

Hyvin toimivat viemärit ennaltaehkäisevät vesivahinkoja ja vähentävät hajuja.

3. Vesi- ja viemäröintilaitteet

suodatin – Katso puhdistus käyttö- ja huolto-ohjeesta.

toiminta – Tarkista valon toimivuus, kokeile liesituulettimen eri puhallintehot.

ilmavirtaus – Tarkista ilman virtausliike pitämällä A4-paperia kiinni poistoilmalaitteessa. Jos paperi pysyy paikallaan, on poistoilma riittävä.

venttiili/säleikkö – Tarkista puhtaus ja kiinnitykset. Venttiilin/säleikön asentoa ja asetuksia ei saa muuttaa.

puhallin – Kokeile eri puhallinnopeuksien toimivuus ja tarkista puhallinsiipien puhtaus.

kesä/talviasetus – Tarkista, että asetus on vuodenajan mukainen.

kondenssivesi – Katso, ettei koneen pohjalla ole seisovaa vettä. Tarkista, ettei poistoyhde ole tukossa kaatamalla hieman vettä altaaseen.

lämmön talteenottokenno, jälkilämmityspatteri – Tarkista ja katso tarvittaessa puhdistusohje valmistajan huolto-ohjeesta.

suodattimet – Tarkista suodattimen puhtaus sekä pesumahdollisuus huolto-ohjeesta, vaihda tarvittaessa.

yleiskunto – Silmäile koneen puhtaus, ulkoasu ja kiinnitykset.

vesisulut - Selvitä asunnon vesisulkujen sijainti, jotta vesivahingon sattuessa voit nopeasti katkaista vedentulon.

lavuaarit – Paranna virtausta kaatamalla viemäriin nestemäistä viemärinaukaisuainetta.

lattiakaivon kansi ja suodatin – Irrota ja puhdista liasta, esim. hiuksista.

toimenpide

toteutusajankohta

Kerrostaloasukkaan Tarkistuslista tarkastettava seuraavan kerran

lisätietoja: www.toukotalkoot.info

kommentit

w w w. t o u k o t a l k o o t . i n f o

toukotalkoot

2/2


Tältä uudessa Viertolan palvelutalossa tulee näyttämään, kun rakennustyöt on tehty. Ne alkavat kesällä ja valmista pitäisi tulla ensi vuoden tammikuun lopussa.

Viertolaan

palvelutalo uudella tekniikalla

VAV rakennuttaa yhteistyössä NEAPO Oy:n kanssa kerrostaloja Viertolaan uudentyyppisellä moduulitekniikalla. Uusi tekniikka on perinteisiä rakentamistapoja kustannustehokkaampi ja ympäristöystävällisempi keino rakentaa kerrostaloja.

Moduulirakentamisessa asunnot  rakennetaan  lähes  valmiiksi  tehtaalla  ja  kootaan  yhteen  ra­ kennustyömaalla. Tekniikkaa on  aiemmin  hyödynnetty  lähinnä  pientaloissa,  mutta  nyt  se  on  kehittynyt  niin  hyväksi,  että  myös kerrostaloja voidaan raken­ taa samalla periaatteella.  NEAPOn  käyttämän  teräs­ kennomateriaalin  on  tutkittu 

14

kuluttavan yli  kolmanneksen  vähemmän energiaa ja tuottavan  yli puolet vähemmän hiilidioksi­ dipäästöjä  kuin  perinteisessä  kerrostalorakentamisessa.

ovat samalla kohtuuhintaisia.  "Viertolan rakennusprojektis­ sa  moduulirakentaminen  osoit­ tautui  edullisimmaksi  keinoksi  tuottaa  laadukkaita  asuntoja",  kertoo  VAV:n  toimitusjohtaja  Teija Ojankoski. Osa kehitystyötä Vantaan  kaupungin  asunto­ ohjelman mukaisesti VAV Asun­ VAV Asunnot Oy:n keskeisin ta­ voite on tarjota vantaalaisille laa­ tojen tulee myös kehittää vuokra­ dukkaita  vuokra­asuntoja,  jotka  asumista,  ja  uuden  tekniikan 

kokeileminen on  osa  tätä  kehi­ tystyötä. VAV rakennuttaa Vier­ tolaan Vantaan ensimmäiset ko­ konaan moduulitekniikalla toteu­ tetut  kerrostalot  yhteistyössä  moduulirakentamiseen  erikois­ tunut NEAPO Oy:n kanssa. NEAPOn  missio  on  vastata  pääkaupunkiseudun  krooniseen  asuntopulaan innovatiivisella ja  ympäristöystävällisellä  modu­


laarisella rakennustavalla. Asun­ tojen  rakentaminen  hallituissa,  kuivissa ja tasalämpöisissä olo­ suhteissa tuo toimitusvarmuutta  aikataulun, laadun ja kustannus­ ten  suhteen,  säästä  ja  vuoden­ ajasta  riippumatta.  Lisäksi  ym­ päröivää  asutusta  on  ajateltu  puristamalla rakennusaika poik­ keuksellisen lyhyeksi. Viertolaan,  osoitteeseen  Os­ mankäämintie  28,  valmistuu  kolme kerrostaloa ja yksi pihara­ kennus. Taloissa on yhteensä 53  huoneistoa,  ja  ne  valmistuvat  erityisasuntokäyttöön.  Kiinteis­ töjohtaja Timo Karén kertoo, että  tontti ja vanhat rakennukset oli­ vat    aiemmin  tilakeskuksen  omistuksessa, jolta VAV osti ne  uuteen käyttöön. Talojen rakentaminen paikan  päällä  alkaa  kesä–heinäkuussa  2011 ja niiden arvioidaan valmis­ tuvan tammikuun 2012 lopussa.  Osmankäämintie  28  on  ensim­ mäinen VAV:n uuden tytäryhtiön  VAV  Palvelukodit  Oy:n  hallin­ taan valmistuva asuntokohde. "

Uusi laskuri arvioi kodin jätemäärät Helsingin seudun  ympäristöpalvelut  on avannut verkossa palvelun, jonka  avulla  kotitaloudet  voivat  arvioida  vuosittaisia  jätemääriään  ja  niiden  aiheuttamia kasvihuonekaasupäästöjä. Konsta­jätelaskurin  avulla  voi  myös  verrata  jätemääriään  muiden  kotitalouksien  jätemääriin.  Palvelu  !"#$##%&'&($$))'$*%+&,'$*-.'#-/  Suomen  ympäristökeskus  on  laskenut Konstassa käytetyt eri jäte­ jakeiden  kasvihuonekaasujen  pääs­ tökertoimet.  Taustatiedot  on  saatu  YTV jätehuollon vuonna 2006 teke­ mästä  tutkimuksesta,  jossa  500  pääkaupunkiseudun  kotitaloutta  punnitsi jätemääränsä kolmen viikon  ajan ja vastasi tausta­ ja kulutustie­ tokyselyyn.  Konsta­jätelaskurin  pohjana  on  käytetty  tutkimuksesta  saatuja jätemäärien kertoimia.    HSY:n  tavoitteena  on  Konsta­ jätelaskurin avulla ohjata asukkaita  jätteiden  vähentämiseen  ja  lajitte­ luun sekä kasvihuonekaasupäästöjen  vähentämiseen. Konsta kysyy lasku­ rin käyttäjältä tietoja muun muassa  kodin  kulutustottumuksista,  lajitte­

lusta ja kierrätyksestä. Niiden avulla  Konsta  arvioi  kodin  jätemäärät  ja  niiden kasvihuonekaasupäästöt.    Jätemäärälaskuri  tuo  lisäarvoa  muihin  vastaavantyyppisiin  kasvi­ huonekaasujen  päästölaskureihin,  joissa  jäteasioita  ei  ole  aiemmin  pystytty  tällä  tarkkuudella  arvioi­ maan.  Jätteiden  aiheuttamat  kasvi­ huonekaasupäästöt ovat kulutuksen  päästöissä  vain  jäävuoren  huippu,  mutta niiden avulla päästään lähem­ mäksi  yhä  tarkempaa  laskentaa  pääkaupunkiseudun päästöistä.   Kun tavaroiden tuotanto ja kulu­ tus lisääntyvät, kasvavat myös jäte­ määrät  ja  päästöt.  Tuotteiden  pit­ käikäisyys ja aineettomien elämys­ ten  kulutus  pienentävät  jätemääriä.  Tuotannon  jätemääriä  voidaan  vä­ hentää  käyttämällä  luonnonvaroja  tehokkaammin.   Konsta­jätelaskuri on tehty osa­ na Julia 2030 ­ilmastonmuutoshan­ ketta, joka saa rahoitusta EU:n Life+  ­ohjelmasta. "

THE LEAKING TOILETS The leaking toilets are the main reason for the increasing water consumption. Remember to notify your maintenance company of any leaking faucets or toilets. The repair cost is included in the maintenance contract and is therefore free for the habitants. Did you know, that even the smallest leaks of toilets can be detected by putting a piece of paper on the inner surface of the toilet and monitoring wheather it gets wet or not, when no flushing has occured. A continuous leaking toilet can cause you, your family or your leasing facilities a totally unnecessary annual surcharge. VAV:n toimitusjohtaja Teijan Ojankoski ja NEAPO Oy:n toimitusjohtaja Olli Vuola allekirjoittivat yhteistyösopimuksen maaliskuussa.

Kaivinkoneet myllersivät Viertolassa Osmankäämintien tontilla vielä huhtikuussa. Uutta nousee vanhan tilalle.

VAV 2. 2011 15


viherpeukalo Lasten leikkialue turvalliseksi Riimukujalla Turvallisuus leikkimisessä on parempi kuin leikkiminen turvallisuudella. Nissaksen Riimukujalla paranneltiin toukokuisten kevättalkoiden yhteydessä piha- ja leikkialueiden turvallisuutta. Kevään tullen pienokaiset lähtevät mielellään temmeltämään oman pihan ulkopuolelle, eivätkä välttämättä tule ajatelleeksi kaikkia vaaroja. Riimukujan asukasaktiivi ja 2-vuotiaan Olivia-tytön ylpeä isä Juha Salonen sanoo, että lasten turvallisuus on ollut kevätpuuhastelun tärkein teema. ”Taloyhtiössämme asuu paljon Olivian ikäluokan lap-

sia, ja tietysti ihan vaippaikäisiä taaperoitakin. Turvallinen piha-alue helpottaa lasten elämää – ja tietysti meidän vanhempienkin, ettei tarvitse koko ajan vahtia sydän syrjällä.” Salonen kertoi puuhastelleensa leikkialueen aitojen parissa. Mies askarteli näppärästi pienen aidanpätkän varastorakennuksen seinustan viereen erottamaan leikkialueen parkkipaikasta. ”Lapset potkivat usein palloa varastorakennuksen seiOÊÊWBTUFOKPTQBMMPQÊÊTFFLBSLBBNBBO MBQTFUTBBUUBvat juosta sen perään parkkipaikalle.” Salonen huomauttaa, että aidan tulisi olla höylätystä

Turvallinen leikkialue helpottaa niin lasten kuin vanhempien elämää, Juha Salonen sanoo.

16


Kaksivuotias Olivia on turvallisissa käsissä. Siitä huolehtivat tietysti ennen muuta vanhemmat, mutta myös Riimukujalla yhteisesti rakennetut turvatekijät.

ja painekyllästetystä puusta. Tällöin aita ei pääse lahoamaan, kestää rajunkin pallonpotkun ja mikä tärkeintä, lapset eivät saa tikkuja pieniin käsiinsä.

Turva-aita takapihalle Riimukujan taloyhtiö on mukavasti metsän reunassa. Tapion valtakunta viehättääkin monia lapsia, mutta pihaalueen rajalla on jyrkkä pudotus. Salonen tilasi tomerasti parkkipaikalle lautakasan, ja puuhasteli naapurinsa kanssa turva-aidan paikalleen. ”Tarkoituksena on estää pienimpien lasten putoaminen mäkeä pitkin alas”, Salonen sanoi. Työnteko kävi kätevästi omilla työkaluilla ja naapurikirvesmiehen sirkkelillä. Talkoopäiväksi sattui vieläpä oikein mainio sää. Jatkoroikat löytyivät naapureilta, ja kytkivät mielellään sirkkelin johdon omaan pistorasiaansa. ”Näin asioiden pitikin hoitua. Joka talosta löytyy jonkun alan ammattilainen”, Salonen sanoi.

yhtiössä ei juuri ole yhteisiä piha-alueita, joten asukkaat hoitavat itse siivouksensa. ”Kun taloissamme ei ole rappuja, siivouspalvelua ei ole. Jokainen vastaa omasta talostaan ja pihastaan.” ”Piha-alueella ei ole suuria puita, joten lehtiä ei tule juuri lainkaan. Taloyhtiömme oma-aloitteisuus on poikkeuksellisen suuri”, Salonen kehaisi naapureitaan. Asukkaiden vastuulla on oman huushollin ja pihan lisäksi ainoastaan kuivaushuone, siivoushuone, käytävät ja muutama muu yhteinen alue. Yhteisten tilojen siivous sujuu hyvässä naapurustossa kuitenkin ongelmitta, eivätkä hommat jää hoitamatta. Varsinaisissa kevättalkoissakaan ei tehtävää juuri ollut, sillä asukkaat olivat haravoineet piha-alueita kuolleesta kasvustosta ja talven hiekoitushiekasta omalla ajallaan etukäteen. Talkoista selvittiin roskisten ja käytävien tyhjennyksellä, ja tietysti lasten turvallisuuden parantamisella. " !Teksti: Antti Halonen

Omatoiminen siivous säästää

!Kuvat: Henrik Kettunen

Riimukuja on yksi harvoista vuokranmääritysyksiköistä, jotka ovat onnistuneet säilyttämään vuokrankorotuksensa nollatasolla. Salonen kertoi syyn piilevän siinä, että

VAV 2. 2011 17


Energiatehokkuutta lisäävä perusparannus valmistui

Vapaalassa

Vapaalassa osoitteessa Sahatie 2 sijaitsevan VAV:n vuokratalon perusparannus valmistui lopullisesti toukokuun 2011 lopussa. Vuonna 1972 rakennettu Sahatie 2 koki perusparannuksen myötä täydellisen muodonmuutoksen. Lisäksi talon lämmitysenergiakulutus on nyt noin puolet siitä, mitä se oli ennen parannusta. Laajassa perusparannuksessa uusittiin muun  muassa talon vesikatto, julkisivut, ilmanvaih­ tojärjestelmä, sähkö­ ja telejärjestelmä, vesi­  ja  viemärijohdot  sekä  ikkunat  ja  keittiöka­ lusteet. Seiniin ja kattoon tuli uusi maalipin­ ta, lattioihin laitettiin uudet matot ja parvek­ keet lasitettiin.  Perusparannus rahoitettiin Asumisen ra­ hoitus­ ja kehittämiskeskus ARA:n korkotu­ kilainalla,  ja  sen  kustannukset  olivat  noin  1400 euroa neliöltä.

18

Perusparannuksen vaiheet Sahatien perusparannuksen  toteutti  NCC  Rakennus Oy. Urakkasopimus NCC:n kans­ sa allekirjoitettiin joulukuussa 2009, minkä  jälkeen alkoi parannuksen suunnitteluvaihe.  Rakennuslupa perusparannukselle myönnet­ tiin helmikuussa 2010, ja työt Sahatie 2:ssa  alkoivat  kaksi  kuukautta  myöhemmin,  12.  huhtikuuta.  Tuolloin alkoivat sisäpuoliset parannus­

työt Sahatie 2:n A­ ja B­portaissa sekä ulko­ puoliset työt koko kohteessa. A­ ja B­portai­ den asukkaat muuttivat huhtikuussa VAV:n  heille järjestämiin tilapäisasuntoihin. Sahatien A­  ja  B­portaiden  sisäpuoliset  parannukset  valmistuivat  lokakuun  2010  alussa, jolloin asukkaat pääsivät muuttamaan  takaisin perusteellisesti uusittuihin koteihin­ sa. Samaan aikaan sisäpuoliset työt alkoivat  C­ ja D­portaissa, joiden asukkaat muuttivat  vastaavaan tapaan tilapäisasuntoihin. Nämä 


asukkaat pääsivät  takaisin  uusvanhoihin  koteihinsa 18. helmikuuta 2011.  Lopullisesti  perusparannus  oli  valmis  toukokuun lopussa, kun viimeiset talon ul­ kopuoliset työt oli tehty. Edellä mainittuihin  töihin  kuuluivat  muun  muassa  pihapiirin  istutusten ja aitojen uusiminen sekä asfaltin  korjaaminen.

Energiatehokkuus kasvaa merkittävästi Perusparannuksessa Sahatie  2:een  tehtiin  rakennuksen vaipan lisälämmöneristäminen  ja asennettiin tehokas, lämmön talteenotolla  varustettu ilmanvaihtojärjestelmä. Laskelmi­ en mukaan nämä muutokset puolittavat talon  lämmitysenergian tarpeen.  Laskelmien  paikkansapitävyys  selviää  käytännössä  siinä  vaiheessa,  kun  kohteen  ensimmäisen  täysi  lämmityskausi  on  ohi  vuoden 2012 päätyttyä. Sahatien perusparannusta voidaan jatkos­ sa käyttää mallina myös muille samana ai­ kakautena valmistuneiden kerrostalojen re­ monteille,  mikäli  niiden  tavoitteena  on  energiatehokkuuden selkeä parantaminen.  Sahatie 2 on yksi pohjoismaisen SURE­ hankkeen  kohteista  Suomessa.  Hankkeen  tavoitteena on hankkia ja koota yhteen tietoa  pohjoismaisista hyvistä korjausrakentamisen  menetelmistä ja tuottaa niiden pohjalta kan­ sallista ohjeistusta.   Hankkeessa  ovat  olleet  mukana  myös  Valtion  teknillinen  tutkimuskeskus  VTT,  teknologian ja innovaatioiden kehittämiskes­ kus Tekes sekä ARA. " Ossi Lahtinen NCC:ltä kertoi Sahatien asukkaille miten kerrostaloasumisessa voi säästää energiaa.

!Teksti: Tuomas Alho !Kuvat: Kari Lopperi

Asukkaita kiinnostivat remontin myönteiset lopputulokset.

Asukastilintarkastajaksi KHT Heidi Vierros VAV Asunnot Oy:n asukastilintarkastajaksi kaudelle 2011-2013 valittiin Heidi Vierros. Asukastilintarkastajan tehtävänä on tarkastella yhtiön taloutta VAV:n asukkaiden näkökulmasta. Heidi Vierros tuli KPMG Wideri Oy Ab:n palvelukseen toukokuussa 1988. Heidi suoritti KHT-tutkinnon syksyllä 1994. Hän on osallistunut KPMG Widerin Audit Process -kehitystyöhön sekä yhtiön sisäiseen julkaisu- ja koulutustoimintaan. Heidillä on runsaasti kokemusta yleishyödyllisten yhteisöjen tarkastuksesta liittyen mm. elokuva-alaan ja tekijänoikeuksiin sekä maatalous- ja opiskelijajärjestöihin. Heidi on toiminut tilintarkastajana laajasti eri toimialojen yrityksissä, jotka ovat edustaneet mm. teollisuutta, kirjapainoalaa, kustannustoimintaa, vähittäiskauppaa sekä kiinteistö- ja vakuutustoimintaa. Tilintarkastustoimeksiannoissa Heidi on keskittynyt erityisesti kirjanpitolain säännösten noudattamiseen siten, että kyseistä kirjanpitovelvollista koskevan erityislainsäädännön vaatimukset tulevat huomioon otetuiksi. Heidin tarkastustyössä on tavoitteena yhdessä asiakkaan kanssa konsultoiden löytää tilanteen ja toimialan mukainen hyvä kirjanpitotapa yleisellä tasolla sekä erityiskysymyksissä. Heidi on ollut vahvasti vaikuttamassa kirjanpitolainsäädännön ja hyvän kirjanpitotavan kehittämiseen toimimalla kirjanpitolautakunnan konserniyleisohjetyöryhmän sihteerinä. Lisäksi Heidi on toiminut KHT-yhdistyksessä KHT-koulutuksen kehittämistyöryhmässä ja koulutus-toimikunnan puheenjohtajana. Hän toimii myös kouluttajana useiden koulutuspalveluita tarjoavien yritysten kursseilla. Yleishyödyllisten yhteisöjen osalta Heidi on kirjoittanut artikkeleja sekä yhtiön sisäisissä että ulkoisissa julkaisuissa sekä toiminut alustajana KPMG:n yleishyödyllisten yhteisöjen koulutus- ja asiakastilaisuuksissa. KPMG:llä Heidi vastaa ns. NonProfit –toimialan liiketoiminnan sekä sisäisen osaamisen kehittämisestä. "

VAV 2. 2011 19


Kirppis kätkee sisälleen aarteita Taantuma lisäsi kirppisshoppailun suosiota myös Vantaalla. Vanhojen tavaroiden joukosta etsitään erityisesti astioita, sisustustarvikkeita, lastenvaatteita ja -tavaroita.

Isomyyrin kauppakeskuksen  tuntumassa sijaitsevalla Myyrin  kirppiksellä  tuoksuu  vanhalle  tavaralle. Torilta kantautuu hai­ tarin soittoa, joka tekee tunnel­ masta  entistä  nostalgisemman.  Ovesta virtaa sisään ja ulos tasai­ sena  vanana  väkeä.  Toiset  ryn­ täävät  suoraa  päätä  ostoksille,  jokunen taas nautiskelee kodik­

kaassa kahvilassa  munkin  ja  kahvin. Kannelmäessä  asuva  Piia  Svahn on matkalla töistä kotiin. ”Kirpputoreilla  tulee  par­ haimmillaan  käyty  2–3  kertaa  viikossa. Myyrin kirppis on so­ pivasti  työmatkani  varrella”,  Svahn  juttelee  tutkiessaan  pöy­ tien valikoimaa.

Myyrin Kirppiksen myymälänhoitaja Sami palvelee päivittäin satoja ihmisiä.

20

Hänelle kirpputorit ovat harras­ tus,  joissa  käydään  silloin  kun  sellainen sattuu osumaan kohdalle. Tältä kirppiskierrokselta nai­ nen  ei  löydä  mitään  ostettavaa.  Useimmiten Svahn etsii kirppu­ toreilta  sisustustarvikkeita  ja  astioita. Saattaa mukaan tarttua  jokunen löytö myös lähisukulai­ sille tai tuttavillekin.


Vaatteita Svahn  ei  yleensä  osta käytettynä, vaikka kirpputo­ reilla erityisesti lastenvaatevali­ koima on erinomainen.

Siisti pöytä houkuttaa Svahn kiertää kaukaa ne pöydät,  joiden  tavarat  näyttävät  käyttä­ mättömiltä tai liian kuluneilta. ”Jos tuote näyttää huonokun­ toiselta, myyjän kannattaa miet­ tiä, haluaako kukaan ostaa sitä”,  Svahn toteaa. Todelliset löydöt ovat vuosien  varrella  harventuneet.  Svahnista  syykin on ilmeinen: ihmiset ovat  ymmärtäneet esimerkiksi astioiden  arvon, mikä näkyy hintalapuissa. ”Siinä kohtaa, kun kolhuinen  Arabian  kuppi  maksaa  melkein  yhtä  paljon  kuin  uusi,  hinta  on  liian kova”, Svahn napauttaa.

Tuhat asiakasta päivässä Lähes viisi vuotta sitten perustet­ tu Myyrin kirppis on itsepalve­ lukirpputori,  josta  voi  varata  pöydän myytäville tavaroille. Kirpputorin  valikoimissa  on  muun  muassa  elokuvia,  pelejä,  vaatteita,  koruja,  laukkuja  ja  kenkiä.  Löytyy  tavaranpaljou­ desta myös tarroja, tyhjiä vihko­ ja, astioita sekä leluja. Myymälänhoitajana työsken­ televän Samin mukaan päivittäin  kirpputorilla  käy  satoja  ja  par­ haimmillaan yli tuhat ihmistä. ”Täältä  etsitään  erityisesti  lastenvaatteita,  ­tarvikkeita  ja  leluja”, hän luettelee.  Kirppispöydän vuokraamista  suunnittelevan kannattaa muistaa 

tuoda myyntiin  vain  puhtaita,  ehjiä ja siistejä tuotteita. Lisäksi  asettelussa kannattaa huomioida  se, että huomiota herättävät esi­ neet ja tavarat houkuttavat ihmi­ siä myös vaatteostoksiin.

tella”, hän pohtii. Tällaiseen  mahdollisuuden  tarjoaa  esimerkiksi  Myyrmäki­ Hallin  kirppis.  Piha­  ja  parkki­ kirpputoreja taas järjestetään ke­ säisin esimerkiksi Tammistossa. 

Kirppiksiä joka makuun

Uusi ja vanha käsikkäin

Kivenheiton matkan päässä Re­ Huono  taloudellinen  tilanne  on  kolan asemasta sijaitsee Rekolan  lisännyt  kirpputorien  suosiota.  Tavaratalo.  Kirpputorin  tiloista  Rekolan  Tavaratalon  omistaja  kolmannes  on  varattu  uudelle  Arto Heinosesta uudet alan yri­ tavaralle  ja  kaksi  kolmannesta  tykset ovat tervetulleita. Joukos­ itsepalvelukirpputorille.  Toimitusjohtaja Arto  Heino­ ta erottaudutaan halvoilla pöytä­ vuokrilla, kahvilatoiminnalla ja  sesta  uuden  ja  vanhan  tavaran  yhdistäminen ei ole haasteellista.  kodikkaalla sisustuksella.  Kirppiksien sesonkiaikaa ovat  Hänen mukaansa vain makeiset  on  pidettävä  tiukasti  erillään  kevät ja syksy. Vantaalta löytyy ainakin pari­ kirpputoritavaroista. Vantaalainen Lea Äikää kier­ kymmentä kirpputoria. Repertu­ aariin mahtuu niin lastentarvik­ telee  kirppispöytiä  kädessään  keisiin  ja  ­vaatteisiin  erikoistu­ satukirja.  Silmään  ovat  juuri  neita  liikkeitä,  kierrätyskeskus,  osuneet vanhat LP­levyt. ”Täältä voi löytää hyvää van­ lähetystori ja useita itsepalvelu­ haa  musiikkia.  Huonekaluja  kirpputoreja. Piia Svahn kiertää mielellään  kannattaa mennä etsimään ehkä  kirpputoreja,  joissa  tuotteista  ennemmin  Helsingin  vanhoilta  käydään kauppaa myyjän kanssa. legendaarisilta  kirpputoreilta”,  ”Silloin tiedän, mistä tuote on  hän neuvoo. Kirppisvimma  iskee  naiseen  peräisin ja hinnasta voi keskus­

satunnaisesti. ”Yleensä järjestän  itselleni  pöydän  kirpputorilta,  kun  olen  muuttamassa. Silloin tulee myös  kierreltyä etsimässä löytöjä.” 

Halpoja harvinaisuuksia Pöytien ja rekkien seassa parvei­ lee ihmisiä. On vanhuksia, työläi­ siä, odottavia äitejä ja lapsiakin.  Millainen  sitten  on  tyypilli­ nen kirpparikävijä? Siihen Heinonen ei osaa vas­ tata.  Muunlaista  jakoa  hän  ei  osaa tehdä kuin, että eläkeläiset  käyvät päivällä, nuoret ja työssä­ käyvät viikonloppuisin. ”Nuoret  etsivät  täältä  muoti­ vaatteita halvoilla hinnoilla. Lelut,  työkalut ja astiat kuuluvat myös  parhaiten meneviin tuotteisiin.”  Kirpputorien  hintojen  koho­ amista yrittäjä ei henkilökohtai­ sesti allekirjoita. ”Tänäänkin  myimme  Riihi­ mäen Lasin tuopin, joka maksoi  euron.” " !Teksti ja kuvat:  !Virvamaria Toikka

Piia Svahn harmittelee, että halvat löydöt ovat viime Kirppispöytää Rekolassa pitävä Lea Äikää löysi kotiinviemisiksi satukirjan. vuosina vähentyneet.

VAV 2. 2011 21


4v-hankkeesta poiki 4v runsaasti ideoita

Pääkaupunkiseudulla kolme vuotta toiminut 4V-hanke on päättynyt, mutta sen tulokset ovat nyt hyödynnettävissä. Hankkeen nettisivuilta löytyy runsaasti ideoita mm. yhteistilojen käytöstä. 4V­hanke syntyi sanoista Välitä,  Vaikuta,  Viihdy,  Voi  hyvin.   Hankkeessa kehitettiin mahdol­ lisuuksia kestävään, viihtyisään  ja vastuulliseen kaupunkiasumi­ seen yhdessä asukkaiden, asuin­ kiinteistöjen, koulujen, päiväko­ tien ja yhdistysten kanssa. Hank­ keen toiminta keskittyi Vantaan  kohdalla  Korson  ja  Länsimäen  kaupunginosiin sekä niiden lähi­ alueille. Vaikka  hanke  on  päättynyt,  mutta  sen  tuottamat  julkaisut,  ohjelmamallit ja hyvät käytännöt  ovat  kaikkien  käytettävissä.  Osoitteesta  www,4v.fi  löytyy  todella  paljon  arvokasta  tietoa  asukastoimikuntien  hyödynnet­ täväksi.

Riimukujan kerhohuone näyttää tällaiselta.

Yhteisissä tiloissa järjestettä­ vät  kerhot  voivat  olla  ohjattuja  tai vapaamuotoisempia ajanviet­ to­  ja  kohtaamistilaisuuksia.  Kerholaiset  voivat  kokoontua  kerran  tai  montakin  kertaa  vii­ kossa tarpeen mukaan. Yhdessä  sovittu ajankohta on hyvä pitää  säännöllisenä.  Kerhokerran  pi­ tuus voi olla tunnista muutamaan  tuntiin.  Myös  osallistujaryhmät  voivat  viikoittain  vaihdella  esi­ merkiksi kohderyhmän iän mu­ Yhteistilat kaan.  Toisinaan  toiminta  ikään  tehokäyttöön katsomatta on paikallaan. Vastuu kerhon järjestämisestä  Aivan  esimerki  omaisesti  voi  poimia vaikkapa ideoita yhteis­ kannattaa  jakaa  useammalle,  tilojen käyttöön. Tavoitteena on  jotta  työtaakka  ei  koidu  liian  lisätä asukkaiden mahdollisuutta  suureksi. Jotta toiminnan järjes­ hyödyntää  yhteistiloja,  tavata  täminen uusiutuisi ja jotta se ei  jäisi pitkäksi aikaa vain muuta­ toisiaan ja harrastaa edullisesti. Toiminta lisää yhteisten tilo­ man harteille, kannattaa houku­ jen  käyttöä  ja  yhteisöllisyyttä.  tella  mukaan  uusia  toimijoita.  Asukasosallisuus lisääntyy, kun  Kerhon  ei  tarvitse  välttämättä  asukkailla itsellään on mahdolli­ jatkua useita vuosia; jo muutama  suus päättää kerhotoiminnan si­ kerhokerta voi tuoda suurta iloa. sällöstä.  Lisäksi  voidaan  valita  teema,  joka  lisää  asukkaiden  Kokemuksia ympäristötietoisuutta.  Toiminta  on edullista ja siten tasa­arvoista  Senioreiden kerhot: Iäkkäämpien  myös vähävaraisille. asukkaiden  aktivoimiseksi  on 

järjestetty oman talon eläkeläis­ kerhoja Helsingissä Kontulanku­ jalla  ja  Ounasvaarankujalla.  Tarkoituksena on järjestää myös  liikunnallisesti  rajoittuneille  mahdollisuus tavata ikätovereita  lähellä  omaa  kotia.  Kerhoon  voivat  tulla  eläkkeellä  olevat  asukkaat kahvittelemaan, laula­ maan  yhdessä  tai  visailemaan.  Usein astiat tuodaan itse ja osal­ listujat  haluavat  leipoa.  Kahvi  keitetään  vuorotellen  tai  sitä  varten kerätään pieni maksu (20  snt/kerta).  Osallistujia  on  ollut  Kontulankujalla 15–20 ja Ounas­ vaarankujalla 8–14.  Avoin  asukaskerho  kaiken­ ikäisille: Vantaalla Varpusenku­ jalla  on  toiminut  avoin  asukas­ kerho  useita  vuosia.  Kerho  on  avoinna joka viikko tiettyyn ai­ kaan,  jolloin  paikalle  voi  tulla  kuka  vain  talon  asukas  ikään  katsomatta. Kerhossa voi jutella,  lueskella, pelailla ja katsella te­ levisiota.  Lapsille  on  usein  oh­ jattua  askartelua  ja  piirtämistä.  Vetäjän tulee olla säännöllisesti  paikalla ja huolehtia, että tila on  kunnossa. Asukkaat ovat järjes­

täneet myös  elokuvailtoja  ja  diskoja  alueen  nuorisolle. Yön  yli kestävä kerho on ollut jännit­ tävä kokemus pienimmille asuk­ kaille. Laihduttamista, taiteilua, tuu­ nailua:  Kerhon  teema  voi  olla  mikä  tahansa  kädentaidoista  laihdutukseen. Seuraavat esimer­ kit  ovat  Helsingistä.  Kontulan­ kujalla on toiminut noin kymme­ nen  asukkaan  laihdutuskerho.  Kerholaiset  tapaavat  toisiaan  kerran viikossa, jolloin sovitaan  liikuntamuodoista  ja  ­päivistä  sekä keskustellaan ruokavinkeis­ tä  ja  suoritetaan  viikoittainen  punnitus. 4V­hankkeen tuella on  pidetty taidekerhoa Aarteenetsi­ jänkujalla sekä kokeiltu tuunaus­  ja  askartelukerhoa  Prinskan  kerhossa, Prinsessatiellä. Taide­ kerhon  osallistujista  suurin  osa  on  ollut  miehiä  –  toiminnan  ideoinnissa voi siis unohtaa en­ nakkoluulot. "


NIMITYSUUTISIA Isännöitsijä Hanna Pölkki Hanna Pölkki aloitti työt VAV:n Korson alueen isännöitsijänä 1.5.2011. Hän vastaa kaikista Terhi Toppinen-Häyrisen aikaisemmin isännöimistä kohteista. Pölkki on työskennellyt aiemmin kiinteistöalalla, ja hän on valmistunut ammattikorkeakoulusta toimitilapalvelujen koulutuslinjalta. Pölkin yhteystiedot löydät lehden takasivulta.

Asiakaspalvelusihteeri Sami Liuhto Sami Liuhto aloitti työt VAV:n asiakaspalvelusihteerinä 20.4.2011. Liuhto on valmistunut tradenomiksi Laurea-ammattikorkeakoulusta.

Isännöitsijä Kasonen äitiyslomalle Hämeenkylän ja Pähkinärinteen alueen isännöitsijä Susanna Kasonen jäi äitiyslomalle 23.5.2011. Kasosen äitiysloman ajan hänen kohteitaan isännöi Jukka Mäki, joka on aiemmin toiminut VAV:lla asumisoikeuskohteiden isännöitsijänä. Jukka Mäen yhteystiedot löydät lehden takasivulta.

Seuraava

Toimiston palveluajat kesällä Viimevuotiseen tapaan VAV:n toimisto noudattaa kesällä 2011 lyhennettyjä palveluaikoja. Toimisto on kesällä auki seuraavasti: Ma–to: klo 9–15 Pe: toimisto suljettu koko päivän Toimiston puhelinpalvelun palveluajat ovat kesällä seuraavat: Ma–to: klo 9.00–12.00 ja klo 13.00–15.00 Pe: puhelinpalvelu suljettu koko päivän Kesäaikataulu on voimassa 30.5.–26.8.2011.

ilmestyy syksyllä.


Löydä oma isännöitsijäsi Isännöitsijät palvelevat asukkaita arkisin, ma-to klo 8.15-16.00 ja perjantaisin 8.15-14.00

Isännöitsijä Jorma Manner Alue: Nissas, Päiväkumpu, Itä-Hakkila, Mikkola P. (09) 8392 6524 / 0400-688 037 Sähköposti: jorma.manner@vav.fi Isännöitsijä Maarit Rantsi Alue: Tikkurila, Tikkurilan ympäristö P. (09) 8392 6529 / 0400-688 035 Sähköposti: maarit.rantsi@vav.fi Isännöitsijä Maria Uronen Alue: Hakunila, Länsimäki P. (09) 8392 6522 / 0400-688 039 Sähköposti: maria.uronen@vav.fi Isännöitsijä Hanna Pölkki Alue: Korso, Nikinmäki P. (09) 8392 6526 / 0400-688 036 Sähköposti: hanna.polkki@vav.fi

Isännöitsijä Jukka Mäki Alue: Pähkinärinne ja Sorakuja 4, Esikkotie 3, Kallioimarteentie 10, Kielotie 25, Maitikkapolku 10, Orvokkirinne 4, Takojantie 1. P. (09) 8392 6534 / 0400-939 016 Sähköposti: jukka.maki@vav.fi Isännöitsijä Katri Vatanen Alue: Rekola, Havukoski, Ilola, Asola P. (09) 8392 6531 / 0400-764 332 Sähköposti: katri.vatanen@vav.fi Isännöitsijä Jaana Oksanen Alue: Martinlaakso, Myyrmäki, Pakkala, Seutula P. (09) 8392 6520 / 0400-427 312 Sähköposti: jaana.oksanen@vav.fi

asumisneuvonta@vav.fi FAKSINUMERO KAIKILLE (09) 8392 6541

VAV PALVELEE ASIAKASPALVELU puhelin 09 8392 6540 ma-to klo 8.15-16.00 pe klo 8.15-13.00 Puhelinaika ma-to klo 9.00-12.00 ja 13.00-15.00 pe klo 9.00-12.00 e-mail info@vav.fi

ASUKASVALINTA e-mail asukasvalinta@vav.fi faksi 09 8392 0226 hakuohjeet : www.vav.fi

VUOKRAVALVONTA puhelinaika: ma-to klo 10.00-14.00, pe klo 10.00-13.00 e-mail vuokravalvonta@vav.fi puhelin 09 8392 5226 faksi 09 8392 6542 VAV Asunnot Oy, Pl 39 01301, Vantaa, Veturitie 7, 01300 VANTAA, www.vav.fi

VAV Viesti 2/2011  

VAV ASIAKASLEHTI

Read more
Read more
Similar to
Popular now
Just for you