MEPAlaiset muistelevat

Taloussihteeri Gerd Grabber

MEPAn taloussihteerin tehtävässä toiminut Gerd Grabber ei ehkä ole merenkulkijoille tuttu persoona, mutta hän teki taustalla monia asioita. Hänen vahvuuksiaan työelämässä oli kielitaito, sillä hän käytti työelämänsä aikana seitsemää eri kieltä. Vapaavahti-lehteen hän kirjoitti esimerkiksi merenkulkuun liittyvien kirjojen esittelyjä.

teksti Tiia Tiesmäki kuvat Tiia Tiesmäki ja Sampsa Sihvola

Kemiön saarella syntynyt Grabber oli nuorena kuunnellut isän kertomuksia luotsien elämästä Hankoniemellä. Hänen setänsä oli merikapteeni, veljenpoikansa on merikapteeni ja Tammisaaressa kalastus oli ollut tärkeä osa elämää, joten meri on aina ollut läsnä hänen elämässään. Hänen oma intohimonsa olisi ollut opiskella biologiaa, historiaa tai teatteria, mutta työläisvanhempien lapsena hän kouluttautui merkonomiksi.

Kun Gerd Grabber aloitti MEPAn taloussihteerinä vuonna 1999, oli hänellä jo kokemusta hyvinkin monen tyyppisistä työpaikoista. Hän oli aiemmin työskennellyt muun muassa Kansainvälisessä rakennus-, rakennusaine- ja puuteollisuuden työntekijäin liitossa ja luonnonsuojelujärjestö Natur och Miljö r.f.:ssa Grabber kiittelee MEPAa siitä, että tämä oli ensimmäinen hänen työpaikoistaan, jossa noudatettiin työehtosopimusta ja muita työlakeja.

”Työpanokseni ja minä henkilönä olin melko näkymätön merenkulkijoiden suuntaan. Talouspuolella MEPAn 5-vuotis budjetin ja suunnitelmien teko oli helppoa, sillä toiminnan suunta oli hyvinkin selkeä ja toiminta perustui Kansainvälisen työjärjestön (ILO) sopimukseen ja suosituksiin”, Grabber kertoo. Kirjojen ja kirjastojen suurena ystävänä hän muistelee, että kirjojen hankintaan oli käytettävissä riittävästi rahaa.

Grabber piti pelkkää numeroiden kanssa työskentelyä hieman yksipuolisena, mutta onneksi MEPAssa sai tehdä paljon muutakin. ”Työnsisältö oli mielenkiintoista ja kollegat ystävällisiä. En ikinä kokenut ikärasismia, vaikka olin 67-vuotias jäädessäni eläkkeelle”, hän muistelee.

Koska MEPAssa on arvostettu työntekijöiden osaamista, pääsi Grabber oman toimensa ohella myös kääntämään Vapaavahdin artikkeleita ruotsiksi. Käännöstöitä tehdessä Grabber oppi paljon merenkulun historiasta, hyvinvoinnis-

ta ja liikunnasta. Sitä kautta hän sai konkreettisia neuvoja muun muassa terveellisen ravinnon suhteen. Kuntoilevana ihmisenä hän käveli usein työmatkansa Kalliosta Katajanokalle.

MEPAn pitkäaikainen tiedotusvastaava Pekka Karppanen muistelee, että Grabberin ammattitaidosta oli apua Vapaavahdin muissakin tehtävissä. Grabber oikoluki suomen- ja ruotsinkielisiä artikkeleita sekä he kirjoittivat yhteistyössä monia kirja- ja kulttuurijuttuja. Grabber oli mukana MEPAn vuosikertomustekstien laadinnassa ja hän kokosi siihen tarvittavat tilastotiedot. ”Arvostimme ja kunnioitimme toistemme tekemistä molemmin puolin. Opin häneltä tarkkuutta ja täsmällisyyttä, josta oli myöhemmin valtavasti hyötyä”, Karppanen kiittelee.

Aiemmissa töissään Grabber sai oppia ja käyttää useita eri kieliä. Grabberin kielitaidolle oli käyttöä esimerkiksi, kun vuonna 2001 järjestettiin kansainvälinen seminaari IVY-maiden ja Pohjoismaiden kesken. Sailors Home

Aiemmin voimassa olleen asetuksen mukaan taloussihteeri toimi oman toimensa ohella myös MEPAn hallituksen sihteerinä. Tämän mukaisesti Grabber hoiti kyseistä tehtävää aina vuoteen 2014 saakka, jonka jälkeen hallituksen sihteerinä on toiminut MEPAn toimitusjohtaja. Tässä tehtävässä Grabber piti kaikkein haastavimpana asiana oman suomen kielen taitoaan varsinkin kirjallisissa osioissa.

Grabberin toimiessa hallituksen sihteerinä päätettäväksi tuli silloisen Sailors Home -rakennuksen kohtalo – pitäisikö rakennus peruskorjata vai purkaa ja rakentaa kokonaan uusi. Rakennuksen kohtalo oli suurin ja taloudellisesti merkittävin käsiteltävä asia ja se herätti myös ristiriitaisia ajatuksia.

Sailors Home oli tarjonnut merimiehille vaihtoehdon kapakalle, paikan lukea lehtiä, peseytyä ja nukkua. Ajat ja tarpeet olivat kuitenkin muuttuneet.

Kun vanhaa rakennusta alettiin tyhjentää purkua varten, löysi Grabber kellarista vanhoja ruotsinkielisiä pöytäkirjoja ja muita asiakirjoja. Hän toimitti ne Kansallisarkistoon, jonne ne ovat nyt arkistoituna. Samoin merimiesurheiluun liittyviä dokumentteja toimitettiin Urheilumuseoon taltioitavaksi.

Vanhan rakennuksen tyhjentämistä ja muuttoa Katajanokalta väliaikaisiin tiloihin Olympiaterminaaliin Grabber kuvaa kaiken kaikkiaan suurena ponnistuksena koko henkilökunnalle.

Uuden rakennuksen valmistuttua Katajanokalle, Grabber ei enää muuttanut takaisin vaan jäi niihin aikoihin eläkkeelle. ”Siihen aikaan kirjanpito oli siirtymässä sähköiselle alustalle enkä melkein viidenkymmenen työvuoden jälkeen jaksanut opetella sitä”, hän muistelee.

Nyt eläkkeellä hänellä on vielä enemmän aikaa kirjoille ja lukemiselle, ulkoiluun sekä puutarhanhoitoon.

Mepalaiset muistelevat

Kuka: Gerd Grabber

Tehtävät: Taloussihteeri, oman toimen ohella hallituksen sihteeri 1999-2014 ja lisäksi käännöstöitä Vapaavahti-lehteen Palvelu MEPAssa: 1999–2016

Merimiespalvelutoimiston 50-vuotispäivät lähestyvät. Vapaavahti jututtaa pitkäaikaisia työntekijöitä vuosien varrelta.

SSB:s personal minns 1973–2023. Sjömansservicebyråns 50-årsjubileum närmar sig. Frivakt pratar med långvarigt anställda om åren som gått

Ekonomisekreterare Gerd Grabber

SSB:s tidigare ekonomisekreterare Gerd Grabber är kanske inte bekant för sjöfararna, men hon gjorde många saker i bakgrunden. En av hennes styrkor i arbetslivet var språkkunskaper, då hon under karriärens gång använde sju språk. I Frivakt skrev hon till exempel recensioner av sjöfartsrelaterade böcker.

Grabber som är född på Kimitoön lyssnade som barn på sin fars berättelser om lotsarnas liv på Hangö udd. Hennes farbror var sjökapten, brorsonen är sjökapten och i Ekenäs var fisket en viktig del av livet. Så havet har alltid varit närvarande. Om hon hade följt sin egen passion skulle hon ha studerat biologi, historia eller teater, men som barn till arbetarföräldrar utbildade hon sig till merkonom.

När Gerd Grabber började som SSB:s ekonomisekreterare 1999 hade hon redan erfarenhet av många slags arbetsplatser. Tidigare hade hon jobbat på bland annat Internationella byggnads-, byggnadsmaterial- och träindustriarbetarförbundet och naturskyddsföreningen Natur och Miljö rf. Grabber berömmer SSB för att det var den första av hennes arbetsgivare som följde kollektivavtalet och andra arbetslagar.

”Min arbetsinsats och jag som person var ganska osynlig för sjöfararna. På ekonomisidan var det enkelt att göra SSB:s femårsbudget och planer eftersom verksamheten hade en mycket tydlig riktning och baserades på Internationella arbetsorganisationen ILO:s avtal och rekommendationer”, berättar Grabber. Hon är en stor bok- och biblioteksvän och minns att det alltid fanns tillräckligt med pengar för att köpa in böcker.

Grabber tyckte att det var lite ensidigt att bara arbeta med siffror, men som tur var fick hon också göra mycket annat på SSB. ”Arbetets innehåll var intressant och kollegorna vänliga. Jag upplevde aldrig åldersrasism trots att jag var 67 år när jag gick i pension”, minns hon.

Eftersom SSB har värdesatt de anställdas kunskaper fick Grabber vid sidan av sin egen tjänst också översätta artiklar i Frivakt till svenska. Under översättningsarbetet lärde sig

Grabber mycket om sjöfartshistoria, hälsa och motion. Den vägen fick hon konkreta tips om bland annat hälsosam kost. Grabber tyckte om att motionera och promenerade ofta till jobbet från Berghäll till Skatudden.

SSB:s långvarige informationsansvarige Pekka Karppanen minns att Grabbers yrkesskicklighet kom till nytta för Frivakt även på andra sätt. Grabber korrekturläste artiklar på finska och svenska och så skrev de många bok- och kulturartiklar tillsammans. Grabber var med och skrev texter till SSB:s årsberättelse och samlade in de statistiska uppgifterna som behövdes. ”Vi värdesatte och respekterade varandras arbete. Hon lärde mig att vara noggrann, vilket jag senare hade enorm nytta av”, tackar Karppanen.

På sina tidigare arbetsplatser fick Grabber lära sig flera olika språk. Grabbers språkkunskaper kom till användning till exempel när det internationella seminariet för OSS-länderna och de nordiska länderna ordnades 2001.

Sailors Home

Enligt den tidigare gällande förordningen var ekonomisekreteraren vid sidan av sin egen tjänst också sekreterare i SSB:s styrelse. Grabber skötte uppgiften ända fram till 2014 och sedan dess har SSB:s verkställande direktör varit styrelsens sekreterare. Det svåraste med den här uppgiften var enligt Grabber hennes kunskaper i finska, framför allt när det kom till den skriftliga delen.

När Grabber var styrelsesekreterare skulle man besluta om ödet för Sailors Homes byggnad – skulle man renovera byggnaden eller riva den och bygga en helt ny. Byggnadens öde var det största och ekonomiskt viktigaste ärendet som behandlades och det väckte många motstridiga tankar.

Sailors Home hade erbjudit sjömännen ett alternativ till krogen, en plats där man kunde läsa tidningar, tvätta sig och sova. Tiderna och behoven hade dock förändrats.

När man började tömma den gamla byggnaden inför rivningen hittade Grabber gamla svenska protokoll och andra handlingar i källaren. Hon lämnade in dem till Riksarkivet, där de nu finns arkiverade. Dokument relaterade till sjömansidrotten lämnades in till idrottsmuseet för arkivering.

Tömningen av dem gamla byggnaden och flytten från Skatudden till de tillfälliga lokalerna i Olympiaterminalen beskriver Grabber i det stora hela som en stor ansträngning för hela personalen.

När den nya byggnaden stod klar på Skatudden flyttade Grabber inte tillbaka utan gick i pension. ”Vid den tiden höll bokföringen på att överföras till en elektronisk plattform och efter nästan femtio arbetsår orkade jag inte lära mig den”, minns hon.

Nu som pensionär har hon ännu mer tid för böcker och läsning, friluftsliv och trädgårdsarbete. ò