Laivakokin matkassa

teksti ja kuva Tiia Tiesmäki

Mikäli Seagardin laivakokki Ulla Ekroosille tulee vastaan vapaiden aikana jotain uusia mielenkiintoisia reseptejä, otetaan ne talteen ja testataan seuraavan kerran töissä, josta löytyvät sopivat koemaistajat. Mutta töitä hän ei vie kotiin. Siellä huomion saa Herra Ryti.

Ulla Ekroos valmistui laivahuoltajaksi merimieskoulusta vuonna 1988, mutta merille hän lähti vasta vuotta myöhemmin. Ensimmäiset laivat olivat Viking Linen Rosella ja Cinderella. Siljan laivoilla hän työskenteli reilut 11 vuotta seilaten Serenadella ja Europalla. Vuonna 2001 Ekroos lähti kahdeksi vuodeksi töihin Espanjaan silloisen miehensä kanssa ja kun paluu Suomeen tuli eteen, palasi hän myös laivalle. Ensin puolen vuoden ajan työpaikkana oli jäänmurtaja Voima ja sen jälkeen työnantajana on toiminut Boren laivat. Bordenilla Ekroos toimi vuoteen 2011 saakka, jonka jälkeen omaksi paikaksi on vakioitunut Seagard. ”Seagardilla on hyvä porukka ja sen kulkema reitti on minulle sopiva”, Ekroos perustelee syitä, jotka ovat pitäneet hänet tällä laivalla yli 10 vuoden ajan. Itsenäinen työskentely on parasta

Ekroos nauttii työnsä itsenäisyydestä. Ruokalistat ja tilaukset saa tehdä vapaasti budjetin sallimissa rajoissa. Ruokalistat hän laatiikin aina koko neljän viikon törnin ajaksi kerralla. Listalla on vakiosti keittopäivät tiistaisin, torstaisin ja lauantaisin. Näistä torstai on aina hernekeittopäivä, jonka jälkiruuaksi on vuoroviikoin lettuja tai pannukakkua. Lauantaisin päivällisellä on tarjolla pihviä tai kokonaista filettä hieman juhlavimmilla lisukkeilla ja sunnuntaisin päivällisellä herkutellaan joko pizzalla, kebabilla, fajitaksilla tai hampurilaisilla. Kalaa on tarjolla jossain muodossa myös viikottain. ”Kun keli asettaa haasteita kokkaukselle, saatan vaihtaa ruokien paikkaa listassa. Ne ovat myös niitä päiviä, jolloin mietin ammatin vaihtoa”, Ekroos sanoo. Seagardin reitillä ainoastaan tiistai ja lauantai ovat täysin meripäivä. Satamassa oloaikoina hän pyrkii valmistelemaan ruokia mahdollisimman pitkälle valmiiksi.

Seagardin miehistö, joka koostuu suomalaisista ja virolaisista, pääsee herkuttelemaan joka päivä myös Ekroosin leipomuksista kahvitauoilla. Ruuan yhteydessä tarjolla on aina kahta salaattia ja hedelmiä on aina tarjolla. Laivan kyydissä olevat kuljettajat syövät samoja ruokia, mutta yleensä miehistön ruokailuajan jälkeen. Työn vastapainona neulominen ja Herra Ryti

Ekroos on huomannut, että kun ikää tulee enemmän kestää palautuminen pidempään. Työvuorojen jälkeen hän kaipaakin rauhallista omaa aikaan ja tällöin hytissä kaivetaan esiin langat ja puikot. Monesti törnin jälkeen kotiin viemisinä saattaa olla kokonainen uusi villapaita. Paitojen lisäksi hän neuloo mielellään myös villasukkia. Seagardilla nettiyhteydet toimivat melko hyvin ja televisiossa on tarjolla suomalaiset kanavat, joten näilläkin keinoilla saa ajatuksiaan pois töistä.

Kotona ei neulota vaan vietetään laatuaikaa rakkaan koiran kanssa. Silloin Ekroos pyhittää aikansa 5-vuotiaalle Leonberginkoiralleen, joka tottelee nimeä Herra Ryti. Ekroosin työvuorojen ajan Herra Ryti on hoitoperheessä, jossa se viihtyy erinomaisesti. ”Mutta kyllä koira osaa laskea milloin omistajan neljän viikon työputki on ohi ja palaan takaisin kotiin”, Ekroos nauraa. Omistajalle onkin tarjolla melkoinen hyppypomppu-vastaanotto, kun on jälleennäkemisen aika.

Herra Rytin kanssa tehdään myös reissuja. Kesällä he matkasivat 1,5 viikon automatkalle pohjois-Norjaan tapaamaan koiran edellistä hoitoperhettä. Ekroos on kiitollinen siitä, että on löytänyt niin hyvät hoitoperheet. ”Kun edellinen hoitoperhe muutti, löysin Facebookin kautta melko vaivattomasti uuden koiran hoitoon sitoutuneen perheen”, hän kertoo. ”Töitä en vie kotiin eli kotona tulee tehtyä huomattavasti vähemmän ruokaa. Kotona ruuat ovat todella simppeleitä ja samaa ruokaa saatan syödä parikin päivää putkeen”, Ekroos toteaa. ò