Kauppapaikat
6/2013
3
Vuokrataan liiketilaa Terveystie 18, 15860 Hollola
VUOKRATAAN 1649 m² liiketilaa Suomenojalla Täysin uusitussa kiinteistössä Espoon Suomenojalla os. Rusthollarinkatu 1. Liiketilaa, pienkorjaamoa ja toimistotilaa yht. 1649 m². Jaettavissa myös eri yrittäjien kesken. Erinomainen sijainti Länsiväylän varrella, näköyhteys Suomenojan liikenneympyrästä, entinen Bike Worldin liiketila. Pysäköintipaikkoja vieressä ja sisäpihalla. Oy Otto Brandt AB Koponen p. 040 751 4671, ilkka.koponen@brandt.fi
RAJAKAUPPAA!
Vuokrataan 1 515 m² liiketilaa Salpakankaalta, Lahden läheisyydestä. Kiinteistö sijaitsee erinomaisella liikepaikalla valtatie 12 välittömässä läheisyydessä. Tilaa voidaan jakaa kolmeen osaan tai vuokrata kokonaisuudessaan.
MYYMMME LIIKETILAA Ilomantsi Liikehuoneisto, 331 m2 Osoite: Mantsintie 1–3
Kannus Liikehuoneisto, 290 m2 Osoite: Torikuja 3
Paltamo Liikehuoneisto, 196 m2 Osoite: Rinnekuja 2
Puolanka Liikehuoneisto, 253 m2 Osoite: Keskuskatu 2
Pulkkila Liikehuoneisto, 313 m2 Osoite: Pulkkilantie 2
Siilinjärvi Liikehuoneisto, 352 m2 + varasto 44 m2 Osoite: Toritie 12
Luottamukselliset yhteydenotot: Aleksi Siimestö 050-523 2002 aleksi.siimesto@advanceteam.fi
Toimitilavälitys LKV
Erkki Soppela 040-531 3760 erkki.soppela@advanceteam.fi
Katso välityskohteemme osoitteessa www.advanceteam.fi
Kuopio, Nilsiä Liikehuoneisto, 337 m2 Osoite: Pisantie 2 Juva liikehuoneisto, 349 m2 Osoite: Piikkiläntie 8
Sahankulman kauppakeskus TUUSULA Vuokrattavana edustavaa liike- ja varastotilaa alk. 100 m²
Lisätietoja: kiinteistöpäällikkö Anna Koste puh. 020 711 5821 anna.koste@alko.fi
Erikokoisia mahdollisuuksia avata business aivan Suomen ja Venäjän rajalla yhteensä 4 500 m², asemakaava.
Yhteydenotot: 040 540 1195, joutsen2000@yahoo.com
Kiuruvesi Liikehuoneisto, 274 m2 Osoite: Asematie 12
www.alko.fi
www.sahankulma.fi / 0440 240 961
Vuokrattavana / Myytävänä 110 m² liike-/toimistotilaa aivan Rauman keskustasta (200 m torilta). Lähistöllä on paljon vapaata parkkitilaa, ja keskustan muut palvelut kivenheiton päässä. Tiloissa toimiva keittiö, kaksi toilettia jne. Ota yhteyttä ennen neljännen ydinvoimalan aloitusta p. 044 455 8187
Liiketilamarkkinoilla edelleen kysyntää T
oimitila – ja sijoituskiinteistömarkkinoiden yleinen alakulo on koskettanut vähiten liiketilojen markkinoita. Hyvistä prime-liiketiloista on sekä osto- että vuokrakysyntää. Sijoittajat ovat kiinnostuneita ostamaan ja käyttäjät vuokraamaan.
Toisaalta kansantalouden kokonaiskysynnän vaatimaton kehitys, jopa väheneminen on lisännyt kriittisyyttä ja sekä tilojen sijaintiin että muihin ominaisuuksiin kuten muunneltavuuteen, kuntoon, talotekniikan tasoon ja saavutettavuuteen kiinnitetään aikaisempaakin enemmän huomiota. Saavutettavuudella tarkoitetaan kaupunkikeskustoissa julkisen ja jalankulkuliikenteen yhteyksiä ja niiden ulkopuolella osin julkista liikennettä mutta ensisijaisesti ilmaisten pysäköintipaikkojen määrää. Yksityisauto on tunnetusti keskeisin liikkumismuoto taajamien ulkopuolella ja pienempien kaupunkien sisälläkin ja jos pysäköintipaikkoja ei ole tai ne ovat maksullisia, siirtyy asiakasvirta helposti sinne, missä näitä ongelmiksi koettuja asioita ei ole. Tavallaan mielenkiintoista on, että ihmiset ovat suurten kaupunkien ulkopuolella sijaitsevien kauppakeskusten pysäköintikentillä valmiita kävelemään enemmän kuin mitä useimpien pikkukaupunkien keskustassa tarvitsisi tehdä kauppaan päästäkseen. Mielikuvilla on vahva merkitys. Kun äsken todettiin, että prime-liiketilojen kysyntä on vahvaa sekä sijoittajien että käyttäjien parissa, samaa ei voi sanoa sekundaarisemmista liiketiloista. Vahvat brändit haluavat parhaat liiketilat parhailta paikoilta ja jos sellaisia ei ole tarjolla, liikettä ei avata lainkaan. Vaihtoehtona ei ole avata sitä prime-alueen ulkopuolella, sillä brändin ajattelutapa lähtee siitä, että vain paras on kyllin hyvää. Kun Suomi kaiken lisäksi on kaik-
kien globaalien brändien kannalta sivumarkkina, ei täällä läsnä olemista pidetä välttämättömänä, joten liike voidaan jättää avaamattakin, jos riittävän hyvää liiketilaa ei löydy. Korostetusti tämä koskee vaatealan yrityksiä, jotka muodostavat keskeisen, ehkä valtaosankin kaikista Suomeen tulosta kiinnostuneista liikkeistä. Potentiaalisesti kiinnostuneita on kymmeniä, mutta päätöksenteko on usein hidasta ja jos keskeisemmillä markkina-alueilla löytyy kiinnostava mahdollisuus, meidät jätetään usein odottamaan muita ratkaisuja. Sinänsä se on luontevaa, ovathan Suomen markkinat pienet ja syrjäiset sekä lisäksi hajaantuneet pitkin maantieteellisesti katsoen suurta maa-aluetta, Suomihan on pinta-alaltaan suurempi kuin Iso-Britannia, Italia tai Puola, joissa väestöä on moninkertaisesti. Kun Suomen päivittäistavaramarkkinoita hallitsee kaksi ketjua, on orgaanisesta kasvusta lähtevä uuden ruokakauppaketjun rakentaminen tänne käytännössä lähes mahdotonta. Lidl on tehnyt tätä työtä jo toistakymmentä vuotta ja saavuttanut sinä aikana noin 5,5 %:n markkinaosuuden, mitä voi kaikin puolin pitää kohtuullisena saavutuksena samaan aikaan kun Suomen Lähikaupan markkinaosuus on jatkuvasti pudonnut ollen vuonna 2012 noin 7,3 %. Lidl ilmoitti pyrkimyksestään avata lähivuosina 60 uutta myymälää, mikä kertoo luottamuksesta Suomeen ja sen kuluttajiin. On vaikea uskoa, että joku muu olisi tulossa samoille markkinoil-
le, sen verran vaikeaa se varmasti on. Englannissa, jossa on rakennettu määrätietoisesti uusia markkinointikanavia jo pidemmän aikaa, on havahduttu siihen, että nettikauppa uhkaa jo keskisuurtenkin kaupunkien keskustojen elinvoimaisuutta. Englantilaiset kuluttajat ovat omaksuneet pisimmälle nettikaupankäynnin koko Euroopassa volyymin ylittäessä Saksan ja Ranskan yhteenlasketun nettikaupan määrän. Kun Suomessakin on havahduttu tähän ilmiöön, on perusteltua olettaa, että englantilaiset kokemukset suureksi osaksi tulevat myös meille. Tästä on ennusmerkkejä jo nyt, koska nettikauppa kasvaa nopeasti ja ainakin jotkut kauppiaat harkitsevat sulkevansa myymälänsä, koska kilpailussa on vaikea menestyä, jos kiinteät kulut ovat merkittävästi kilpailijoita suurempia tai tavaravalikoimaa liiketilan koosta johtuen vähemmän, koska kilpailijoiden liiketilat eivät koostu myymälöistä vaan valtavista logistiikkavarastoista Manner-Euroopassa tai lähimpänä meitä ehkä Etelä-Ruotsissa. Itse asiassa kaupankäynnin volyymin kasvu verkossa tulee merkitsemään rakenteellisia muutostarpeita myös logistiikka- ja varastotiloissa. Tavaran kuljettaminen lisääntyy, koska niiden palauttaminen on helppoa ja jopa 90 % tilatusta tavarasta palautetaan joissakin tapauksissa, naisten vaatetilauksista kolme neljästä. Nettikauppa vähentää haja-asutusalueiden ja kaupunkiasukkaiden eriarvoisuutta, on nimittäin aivan sama, missä asut, kunhan sinulla on käytettävissäsi nopea nettiyhteys. Voit käydä aivan samassa kaupassa ja yhtä helposti kuin kaupungissa asuvakin. Toisaalta pienten taajamien perinteinen vähittäiskauppa on vielä haavoittuvampaa kuin isojen kaupunkien. Pienikin liikevaihdon väheneminen voi merkitä kaupan kannattavuuden kato-
amista. Kärsijöinä ovat paitsi paikalliset itsenäiset yrittäjät myös ne, joilla ei ole mahdollisuuksia käydä nettikauppaa eli toistaiseksi ainakin vanhemmat ikäluokat ja kaikkein pienituloisimmat. On odotettavaa, että verkossa ostaminen laajenee kannattavasti yhä uusille alueille ja suurimmissa kaupungeissa myös päivittäistavaroita tilataan yhä enemmän netistä, kunhan kuluttajat uskovat, että sieltä tilattu tavara on samanlaatuista kuin kaupasta itse kannettukin. Verkkokauppa lisää ihmisten vapaa-aikaa, kun ostamiseen käytettävä aika vähenee tai siirtyy tehtäväksi iltaisin, öisin tai muina sellaisinakin aikoina, jolloin kaupat eivät ole auki. On mielenkiintoista seurata, mihin lisääntyvä vapaa-aika käytetään, helposti tulee mieleen liikunta, ravintolapalvelut ja matkustaminen. Tai ehkä kotia sisustetaan entistä innokkaammin taikka keksitään uusia harrastuksia kuten taidemaalaus, runous ja muu kulttuuri. Ainoa varma asia on, että muutos ei lopu mutta ei myöskään liiketilojen kysyntä, ihminenhän on ennen kaikkea sosiaalinen olento ja haluaa elämyksiä siellä, missä muutkin ovat. Valtaosa ei suinkaan halua nysvätä yksinään kotona verkossa vaan osallistua, kosketella, haistella ja maistella ostoksiaan. Se, missä muodoissa tämä tulevaisuudessa tapahtuu, on vielä avoinna.
Matti Ahrelma Toimitusjohtaja, MRICS Tuloskiinteistöt Oy