Vasemmiston vaalilehti 2022 Hyvinvoiva Vantaa ja Kerava

VASEMMISTOLIITON EHDOKKAAT:

”Kaikille toimivat arjen palvelut läheltä, nopeasti ja maksutta”

”Työntekijöiden palkka ja muut työehdot sekä työolot kuntoon”

2 • Hyvinvoiva Vantaa ja Kerava

Antero Eerola Vasemmistoliiton Vantaan valtuusto­ryhmän puheenjohtaja ja sotelautakunnan jäsen

Ei sote-bisnekselle isoista asioista. Niistä tärkeimpiin kuuluu valinta julkisten palveluiden ja yksityisen sosiaali- ja terveyspalvelubisneksen välillä.

Yleisradion MOT-ohjelma paljasti marraskuussa, millaisiin laiminlyönteihin Suomen suurin yksityinen sote-konserni Mehiläinen oli syyllistynyt omistamassaan vammaisten hoitokodissa. Hoitoyksikössä asunutta poikaa oli päivisin teipattu kiinni tuoliin ja yöllä sidottu sänkyyn. Lisäksi laitos vuokrasi vammaisten asuntoja lyhytaikaisesti eteenpäin, kun vakituiset asukkaat olivat viikonloppulomilla. Ylimääräiset tulot menivät Mehiläiselle eikä asukkaille kerrottu asiasta.

Aluehallintovirasto antoi hoitokodille useita huomautuksia lainvastaisuuksista.

Julkiset verotiedot kertovat, että Mehiläisen toimitusjohtajan tulot olivat vuonna 2020 lähes miljoona euroa. Toimitusjohtaja on tienannut viime vuosina yli 15 miljoonaa euroa hoiva- ja terveysbisneksessä.

Ensimmäisten miljoonien taustalla ovat vuonna 2014 tehdyt yrityskaupat, jolloin lääkäriyhtiö Mediverkko ja Mehiläinen yhdistyivät. Järjestelyssä paitsi Mehiläisen nykyinen toimitusjohtaja, myös useat muut Mediverkon omistajat tekivät miljoonien eurojen tilin.

Seuraava rahastuskierros oli vuonna 2018, jolloin Mehiläisen pääosakkaaksi tuli brittiläinen, Luxemburgissa päämajaansa pitävä pääomasijoittaja CVC Capital Partners. Samalla kertaa miljonääreiksi leivottiin kolme muuta Mehiläisen nykyistä johtajaa, joiden pelkkä palkkakin on noin kaksi kertaa suurempi kuin Suomen pääministerillä. aluevaaleissa on kyse

Yksityiseen sotebisnekseen liittyy aina kustannusriski.

Tuoreessa muistissa ovat myös kevään 2019 skandaalit vanhustenhoivassa. Erityisesti yksityisten Esperi Caren ja Attendon hoivakodeissa oli ikäihmisiä laiminlyöty, jätetty lääkitsemättä ja pidetty nälässä.

Aiemmin Esperi Caren toimitusjohtaja oli tehnyt lähes kuuden miljoonan euron tilin myytyään siivunsa yhtiöstä brittiläiselle Intermediate Capital Groupille.

Attendon neljä keskushahmoa puolestaan painivat omassa luokassaan. He ovat rohmunneet vuosien varrella kymmenien miljoonien eurojen henkilökohtaiset pääomatulot sote-alalta.

Yksityiset sote-jätit hamuavat erityisesti julkisia palveluita. Näin iso osa niiden tuloista tulee kunnilta, veronmaksajien taskusta. Monissa kunnissa on jo syntynyt epäterveitä riippuvuuksia sote-alan yrityksiin.

Pääosa esimerkiksi vanhusten ja vammaisten hoidosta Vantaalla ja Keravalla on jo yksityisten varassa.

Peruskysymys on: miksi julkisella sektorilla on varaa rahoittaa sote-yhtiöiden voittoja? Mutta terveysasemien jonojen purkamiseen, hoitajien palkkoihin, lastensuojelun virkoihin ja joskus jopa vanhusten vaippoihin ei tunnu ikinä olevan rahaa?

Yksityiseen sote-bisnekseen liittyy aina kustannusriski. Jos ne päättävät nostaa hintojaan, julkisella sektorilla ei ole muuta vaihtoehtoa kuin maksaa. Vasemmistoliiton resepti on selvä. Tarvitsemme kunnon julkiset sote-palvelut – ei niillä rikastuneita miljonäärejä. ●

Lapsiperheille sujuvat palvelut luevaaleissa päätetään neuvoloiden, terveyskeskusten, oppilashuollon, lastensuojelun ja monen muun lapsiperheitä koskevan palvelun kohtalosta.

Vantaan kaupunginvaltuutettu Minttu Sillanpää nostaa esiin julkisen terveydenhuollon merkityksen tasa-arvoistavana tekijänä.

– Ei voi olla niin, että lapsella pitää olla yksityinen sairausvakuutus, että pääsee nopeasti lääkäriin. Julkisen puolen pitäisi olla niin hyvässä jamassa, ettei vakuutuksia tarvitsisi ottaa.

– Sekin on ongelma, että yksityisellä halutaan rahat pois ja teetetään joskus turhiakin tutkimuksia, mutta kun tulee tenkkapoo, ohjataan kuitenkin julkiselle puolelle erikoissairaanhoitoon.

Keravan kaupunginvaltuutettu Tuukka Kallas on huolestunut henkilöstön vaihtuvuudesta lapsiperheiden palveluissa kuten neuvolassa.

– Itselläni on pieni lapsi ja melkein joka kerralla vastassa on eri tyyppi.

Lisäksi Keravalla eivät kaikki lapset pääse tällä hetkellä kaksivuotisneuvolaan.

– Varhaiskasvatuksessa, jossa itse työskentelen opettajana, on puolestaan todella isoja rekrytointivaikeuksia ja henkilökunnan jaksaminen huonolla tolalla. Ryhmissä pitäisi olla tarpeeksi avustajia ja S2-lasten kielten opettajia, meillä on jo viidesosa lapsista vieraskielisiä.

Vantaan kasvatuksen ja oppimisen lautakunnan jäsen Gashaw Bibani korostaa oppilashuollon tärkeyttä.

– Oppilashuollon saatavuus on monesti huono. Kuraattorilla tai psykologilla saattaa olla tuhat oppilasta.

Miten toisen huomioiva kohtaaminen voi toteutua, jos yhdellä henkilöllä on vastuullaan näin järkyttävä määrä lapsia ja nuoria.

Bibanin mukaan sote-päättäjälle, jos kenelle, kokonaiskuvan hahmottaminen on tärkeää.

– Kaikki vaikuttaa kaikkeen. Jos leikataan yhdestä päästä, niin se on toisestakin pois.

Vantaalla ja Keravallakaan päätöksiä ei ole aina tehty terveys ja hyvinvointi edellä, vaan lyhytnäköisesti talous edellä. Vasemmistoliitto haluaa panostaa ennaltaehkäiseviin palveluihin, mikä maksaa itsensä takaisin pitkällä tähtäimellä.

– Kaupunki kasvaa nopeasti, se vaatii kestäviä palveluita. Ja työolojen pitää olla sellaiset, että henkilöstön on kiva tulla töihin, Bibani sanoo.

Perhetyön lastenhoitajana työskentelevä Jonna Weckström parantaisi erityisesti kotipalveluista tiedottamista.

– Henkilöstön pitäisi osata kertoa niistä paremmin myös varhaiskasvatuksessa. Näin varmistetaan apu perheelle mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, jotta vältytään lastensuojelun asiakkuuksilta.

Weckströmin mukaan kotipalvelun on ennaltaehkäisevänä palveluna oltava helposti saatavissa.

– Lisäksi tarvitaan saumatonta yhteistyötä sote-palveluiden, varhaiskasvatuksen henkilöstön ja perhetyön sidosryhmien välillä, että asiakasta palveltaisiin kokonaisvaltaisesti. ●

Kun julkinen terveydenhuolto on kunnossa, yksityisiä vakuutuksia ei tarvita.

↘ Tuukka Kallas, Gashaw Bibani ja Minttu Sillanpää haluavat, että ruuhkavuosia elävien lapsiperheiden palvelut toimivat.

Hyvinvoiva Vantaa ja Kerava | Julkaisija Keravan Vasemmistoliitto ry ja Vantaan Vasemmistoliitto ry | Päätoimittaja Karoliina Öystilä | Toimittaja Emilia Kukkala (sit.)

Toimitus Ville Karinen, Pirkko Kotila ja Jonna Weckström | Kannen kuva Tero Pajukallio | Kuvat Emilia Kukkala, 3. sivun kuva Henri Salonen Graafinen suunnittelu ja taitto Anna Kalso | Jaetaan suorajakeluna Keravalla ja Vantaalla tammikuussa 2022

Hyvinvoiva Vantaa ja Kerava • 3

Sote-uudistus on mahdollisuus panna palvelut kuntoon luevaaleissa valittavat hyvinvointialueen tulevat päättäjät vastaavat Vantaan ja Keravan sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä pelastustoimen järjestämisestä vuoden 2023 alusta lähtien.

– Meillä Suomessa on maailman huippuluokkaa oleva erikoissairaanhoito, mutta samaan aikaan perusterveydenhoito on retuperällä. Suurin ongelma on eriarvoisuus: ne kenellä on rahaa mennä yksityiselle, pääsevät nopeasti lääkärille ja sieltä lähetteellä ohituskaistaa julkisen puolen erikoissairaanhoitoon, sanoo vantaalainen kansanedustaja ja kaupunginvaltuutettu Jussi Saramo.

– Kun ihminen tarvitsee apua ja on sairas, hän haluaa lääkärin ajattelevan terveyttä eikä sitä, paljonko palvelua pystyy myymään. Sen vuoksi sote-palveluihin ei voi kuulua voiton maksimointi.

– Nyt ei olla kieltämässä yksityistä palveluntarjontaa, vaan lähtökohta on se, että emme saa olla yksityisen armoilla. Esimerkiksi vanhuspalveluissa muutama jättiyritys hallitsee markkinoita ja hoito on ollut osin epäinhimillistä.

Saramo toteaa, että perusterveydenhoitoon käytetään liian vähän rahaa ja sairaudet huomataan liian myöhään.

Tämä tulee kalliiksi ja näkyy muun muassa pienituloisten lyhyempänä elinikänä.

– Tässä uudistuksessa pitää korjata perusterveydenhuolto ja nimenomaan ihmisten ehdoilla.

Muualla maassa se tapahtuu puoliautomaattisesti, kun sairaanhoitopiirit ottavat soten vastatakseen kunnilta, mutta Uudellamaalla kaupungit vaativat erillistä järjestelmää ja siksi hyvinvointialueen uusien päättäjien pitää jokaisessa päätöksessä miettiä kokonaisuutta, ettei mennä ojasta allikkoon.

Lisää rahaa Vantaalle ja Keravalle Saramo sanoo, etteivät sote-vaalit ole verovaalit. Tosin maakuntaveron tullessakin Vantaa ja Kerava voittaisivat.

– Jatkossa suurin osa kunnallisverosta siirtyy osaksi valtion verotusta ja THL:n sairastavuustilastojen ja muiden kertoimien perusteella jaetaan rahaa hyvinvointialueille. Kun Vantaa ja Kerava ovat tähän asti käyttäneet paljon vähemmän rahaa sote-palveluihin kuin laadukkaat palvelut olisivat edellyttäneet, ne saavat vuosittain lisää rahaa vuosikymmenen

Aluevaalit ovat sote-vaalit, joissa on paljon pelissä. Nyt ratkaistaan, laitetaanko sosiaali- ja terveyspalvelut kuntoon vai ei, tiivistävät Vasemmisto­ liiton kansanedustajat Pia Lohikoski ja Jussi Saramo.

ulkoistetut palvelut tulevat pitkällä tähtäimellä veronmaksajille kalliimmaksi kuin omana työnä tuotetut palvelut. Nyt on katsottava, mitä palveluita voitaisiin ottaa takaisin omana työnä tehtäväksi. Näin tärkeät sote-palvelut pidetään julkisissa käsissä, jotta aluevaltuuston on helpompi valvoa palveluiden laatua eikä pääse syntymään myyjän markkinoita.

– Sote-miljonäärien omistamissa yksityisissä laitoksissa on valitettavasti nähty skandaaleja hoivan laadussa. Julkisella tuotannolla ei kukaan rahasta itselleen.

Työssä jaksamista parannettava

↗ Aluevaaleilla valittavat päättäjät ratkaisevat, kuinka hyvin sotepalvelut toimivat, Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson sekä kansanedustajat Pia Lohikoski ja Jussi Saramo sanovat.

lopulle asti tarveperusteiseen rahoitukseen siirryttäessä.

Keravalainen kansanedustaja ja kaupunginvaltuutettu Pia Lohikoski korostaa vaalien merkitystä lähipalveluiden säilymiselle.

– Nyt puhutaan palveluista, joita

kaikki tarvitsevat jossain vaiheessa elämäänsä. Siksi meille on tärkeää, että sote-palvelut säilyvät lähipalveluina.

Hän alleviivaa myös oman palvelutuotannon tärkeyttä. Keravalla noin puolet sote-palveluista on ulkoistettu.

– Vasemmistoliiton kanta on, että

Yksi aluevaltuuston ratkaistavaksi tulevista isoista asioista on sote-alan työvoimapula. Vasemmistoliiton mielestä sote-alan henkilöstön työehtoja ja työoloja on parannettava.

Lohikoski mainitsee, että Keravalla on toteutettu useita hyviä rekrytointikäytäntöjä. Terveyskeskuksessa täyttyivät kaikki lääkärinvirat, kun lääkärit otettiin mukaan miettimään työtapoja.

– Työolojen lisäksi palkalla on iso merkitys. Saimme myös lastensuojelun ja sosiaalityön virat täytettyä, kun aloimme maksaa parempaa palkkaa ammattitaitoisille asiantuntijoille, jotka tekevät vastuullista ja vaativaa työtä.

– Keravalla on rekrytoitu sairaanhoitajia niin, että töihin tuleva saa palkkioksi 1000 euroa ja vinkkaaja 500 euroa. Sekin parantaa työoloja ja työssä jaksamista kun saadaan virat täytettyä ja henkilöstömitoitus kuntoon, eikä pidetä alimiehityksellä.

Lohikoski sanoo kuulleensa, että monet keravalaiset ovat huolissaan siitä, saadaanko Vantaan ja Keravan yhteiseen aluevaltuustoon riittävästi keravalaisia.

– Olen yrittänyt sanoa, että ei Vantaakaan ole vain yksi iso yhtenäinen Vantaa, vaan senkin sisällä on useita hyvin erilaisia alueita. Kyllä keravalaisiakin kuullaan, etenkin jos keravalaiset lähtevät ahkerasti vaaliuurnille. Ja kun molemmat ovat muuttovoittokaupunkeja, ei ole sellaista riskiä, että palveluita lähdettäisiin karsimaan.

Meillä on edessä palveluiden parantamista.

Lohikoski korostaa, etteivät sote-vaalit ole pelkästään terveysvaalit, vaan myös sosiaalivaalit.

– Aluevaaleissa päätetään monien haavoittuvassa asemassa olevien ihmisten asioista. Asunnottomien, vanhusten, vammaisten ja monien muiden, jotka tarvitsevat selviytymiseensä apua. ●

4 • Hyvinvoiva Vantaa ja Kerava

Valitse tästä oma ehdokkaasi:

245 Valtteri Ahokas, 20 v, valtiotieteen opiskelija, Vantaa → Tavoitteenani on edistää nopeaa hoitoon pääsyä, kehittää ennaltaehkäisevän hoidon tarjontaa sekä pitää palvelut julkisen sektorin tuottamina. Meillä ei ole varaa leikata – sote-palveluihin laitettu raha maksaa itsensä takaisin.

246 Reino Ahonen, 72 v, autonkuljettaja, eläkeläinen, Vantaa → Hoitojonot ovat kasvaneet aivan liian pitkiksi ja kestää kohtuuttoman kauan päästä lääkärille. Terveydenhuollossa pitää panostaa nykyistä enemmän ennaltaehkäisyyn ja varmistaa nopea hoitoon pääsy. Hoitoa ja apua tulisi saada nopeasti ennen kuin tilanne pahenee.

247 Shamsul Alam, 45 v, toimittaja, oikeustieteen opiskelija, kaupunginvaltuutettu, Kerava → Lapsiperheiden kotipalvelua on parannettava. Lastensuojelu tarvitsee lisää voimavaroja. Vammaispalveluja pitää kehittää. Lapsille ja nuorille psykiatrista kuntoutusta. Heidän jengiytymisensä on estettävä.

Sinun ja perheesi hyvinvoinnista on nyt ja tulevaisuudessa kyse. Äänestä!

248 Saara Antturi, 31 v, varhaiskasvatuksen opettaja, terveydenhoitajaopiskelija, Vantaa → Olen kahden lapsen äiti, entinen keravalainen ja nykyinen martinlaaksolainen.

Peräänkuulutan ihmisarvoista sosiaali- ja terveystyötä. Alan henkilöstön työoloja parannettava ja palkkaa nostettava. Hoitoon päästävä nopeammin.

Vanhushoivan epäkohdat on korjattava.

249 Gashaw Kaisa Bibani, 34 v, liikunnanohjaaja (AMK), työhönvalmentaja, varavaltuutettu, Vantaa → Kannatan kes-

tävää kehitystä ja ihmisten tasa-arvoista kohtelua sosioekonomisesta taustasta riippumatta. Tehdään kestäviä ratkaisuja, joilla parannamme alueemme kaikkien asukkaiden hyvinvointia ja terveyttä kehittämällä julkisia palveluita entistä toimivammiksi!

254 Antero Eerola, 47 v, toimittaja, valtuustoryhmän puheenjohtaja, sosiaalija terveyslautakunnan jäsen, Vantaa → Nyt tarvitaan kokemusta. Lähes kymmenen vuoden työ sote-päättäjänä on tuonut näkemyksen siitä, mitkä ongelmat ovat ja miten ne korjataan. Kyllä julkisille peruspalveluille, hoitajien paremmille palkoille ja jonojen purkamiselle. Ei leikkauksille ja yksityiselle sote-bisnekselle.

250 Niko Blom, 35 v, opiskelija, ympäristöhuoltotyöntekijä, Vantaa → Olen ehdolla aluevaaleissa, jotta voin edesauttaa sitä, että sosiaali- ja terveyspalvelut ovat laadukkaita ja helposti saavutettavia kaikille.

Ennaltaehkäisevään toimintaan kannattaa panostaa ja palvelut tuottaa julkisesti.

251 Ritva Bäckström, 66 v, valiokuntaneuvos, OTK, Marjatta-säätiön hallituksen jäsen, Vantaa → Haluan rakentaa toimivaa Vantaan ja Keravan hyvinvointialuetta, jossa pääset helposti ja nopeasti sosiaali- ja terveydenhuollon lähipalveluihin, jossa lapsiperheet, vanhukset ja mielenterveys- ja päihdekuntoutujat saavat heti avun ja jossa henkilöstöä kuunnellaan ja arvostetaan.

260 255 Kristina Havia, 45 v, eläkeläinen, Vantaa → Olen mielenterveysaktivisti ja kolmen lapsen äiti. Sote-palvelut on säilytettävä mahdollisimman julkisina palveluina. Ei palveluseteleille. Lapset, vanhukset, mielenterveysongelmaiset ja päihderiippuvaiset ovat sydäntäni lähellä. Muista äänestää aluevaaleissa!

256 Markku Heikkilä, 68 v, lasten ja nuorten vapaaehtoistyöntekijä, Vantaa → Sote-palveluiden saatavuus tulee turvata kaikille ikään ja varallisuuteen katsomatta. Lääkäriin tulee päästä viikon sisällä.

Mielenterveystyöhön lisää resursseja, nykyiset hoitojonot ovat liian pitkät. Vanhustenhoitoon laitoksissa ja kotihoidossa taattava riittävät resurssit.

Heidi Hummastenniemi, 38 v, FM, huolitsija, Vantaa → Laadukkaat ja saavutettavat peruspalvelut kuuluvat kaikille. Sote-palveluiden jonot voidaan purkaa vain resursseja lisäämällä, palkkoja nostamalla ja työoloja parantamalla. Lähipalvelut on turvattava, palvelumaksujen poistoa tavoiteltava ja ennaltaehkäisyyn panostettava laajasti.

262 257 Rauni Heinonen, 60 v, palveluneuvoja, Vantaa → Entisenä omaishoitajana ja nyt hoivakodissa asuvan läheisenä olen nähnyt läheltä vanhustenhoidon nykytilan. Haluan olla parantamassa heidän asemaansa. Olen huolissani myös vanhuksia hoitavien jaksamisesta. Sivistysvaltion taso mitataan sillä, miten se huolehtii vanhuksistaan!

Tuija Husari, 64 v, äidinkielen ja kirjallisuuden opettaja, kaupunginhallituksen varajäsen, Kerava → Tärkein tavoitteeni on saada oikea-aikaiset hyvinvointipalvelut kaikille tarvitseville. Vastakkainasetteluja tulisi välttää. Nuoret ja vanhukset ovat yhtä tärkeitä.

263 Maila Hölttä, 83 v, eläkeläinen, pitäjänneuvos, Kerava → Ei säästetä vanhusten kustannuksella!

Joku roti sentään!

253 Sebastian Duran Somerpuro, 19 v, opiskelija, Vantaa → Hyvinvointivaltio on monelle itsestäänselvyys, mutta tätä yhteiskunnallista saavutusta uhkaavat jatkuvat leikkaukset ja ulkoistamiset. Aion varmistaa, että ihmiset eivät menetä oikeuttaan hyvinvointiin, vaan saavat entistä laadukkaampia ja tasa-arvoisempia sote-palveluita.

Teemu Hiilinen, 46 v, sopimusasiantuntija, lähihoitaja, luottamusmies, Vantaa → Todellinen sote-asiantuntija. Työskentelen hoitajaliitto SuPerissa sopimusedunvalvonnassa sopimusasiantuntijana.

Aluevaltuusto tarvitsee ammattilaisia. Sitä tulee johtaa tiedolla. Lähihoitajana tiedän myös käytännön tasolla, miten asioita tulisi toteuttaa.

261

252 Funda Demiri, 23 v, kaupunginvaltuutettu, lähihoitaja, Vantaa → Olen nuori punavihreä feministi ja minulle on tärkeää hoitoalan ammattilaisena olla mukana rakentamassa meidän kaikkien yhteisiä julkisia sote-palveluja yhdenvertaisiksi, toimiviksi sekä saavutettaviksi. Hoivaa ja huolenpitoa kaikille, ei harvoille!

259 Heidi Hietalahti, 41 v, arkistosihteeri, kouluttaja, Vantaa → Hyvin toimivat ja oikea-aikaiset sosiaali- ja terveyspalvelut ovat investointi, eivät kuluerä. Paras tapa kehittää palveluita on pitää huolta niiden riittävästä rahoituksesta ja työntekijöiden hyvinvoinnista.

258 Eeva Helén, 40 v, sosionomi (AMK), kokemusasiantuntija, Vantaa → Ihmisen elämä itsessään on arvokas ja sitä tulee suojella kaikin tavoin. Toiset tarvitsevat enemmän saadakseen yhtä paljon. Kaikilla tuleekin olla yhtenäiset mahdollisuudet hyvinvointiin. Lisäksi hoidon pitää olla ihmisen omista voimavaroista lähtöisin olevaa.

264 Anu Järveläinen, 52 v, VTM, kaupunkikulttuurilautakunnan varajäsen, Vantaa → Ulkoistaminen ei ole oikotie onneen – palvelut turvallisimmin omana toimintana.

265 Merja Järvenpää, 63 v, perushoitaja, Itä-Vantaan Urheilijat IVU:n puheenjohtaja, Vantaa → Haluan olla vaikuttamassa siihen, että lähipalvelut säilyvät ja alueille osoitetaan rahaa ja resursseja ennaltaehkäisevään työhön. Omaishoitajien työtä on tuettava.

270 Heli Karhu, 61 v, asiantuntija, sairaanhoitaja, työsuojeluvaltuutettu, Kerava (sit.) → Haluan olla vaikuttamassa sellaisen tulevaisuuden puolesta, jossa kaikilla meillä on oikeus ja mahdollisuus saada sosiaali- ja terveyspalveluja lähipalveluina, terveyseroja kavennetaan, ennaltaehkäisevä työ on tärkeässä asemassa ja asiakkaita ja potilaita hoidetaan moniammatillisesti.

266 Jari Jääskeläinen, 55 v, luottamusmies, kirvesmies, varavaltuutettu, Vantaa → Kun olen ikäni asunut ja käynyt koulut Vantaalla ja käyttänyt alueen terveyspalveluita, niin voin sanoa, mikä Vantaalla on kunnossa ja mitä pitää kehittää. Panostusta tulee lisätä mielenterveyden ja vanhusten hoitoon.

Lääkärille on päästävä viikossa. Ihminen ensin, ei bisnes.

271 Antti Karhunen, 40 v, opettaja, FM, Kerava → Julkiset lähipalvelut turvattava. Perheitä tuettava. Kouluissa resurssit kouluterveydenhuoltoon ja koulupsykologeihin, ei säästetä lapsista ja nuorista. Resurssit palveluihin, ei veroparatiiseihin. Oikeudenmukaista, tasa-arvoista ja reilua politiikkaa, hyvinvointi kuuluu kaikille!

267 Mia-Liisa Jääskeläinen, 28 v, lähihoitaja, sosionomiopiskelija, Vantaa → Minulla on laaja tietämys ja kokemus sosiaali- ja terveyspalveluista. Olen tehnyt lähes 10 vuoden uran kotihoidossa. Haluan edistää etenkin vanhusten ja vammaisten palveluja.

Haluan lisäksi korostaa ennaltaehkäisevän työn merkitystä. Siksi lähdin ehdolle näihin vaaleihin.

272 Ville Karinen, 46 v, kirjastonhoitaja, FM, kaupunginhallituksen jäsen, Vantaa → Olen Vantaan kaupunginhallituksen jäsen ja Vantaan Vasemmistoliiton puheenjohtaja. Laadukkaat julkiset palvelut ovat paras tapa edistää tasa-arvoa. Haluan hyvinvointialueen, jossa apua oikeasti saa tarvittaessa ja jokaisella on oikeus hyvinvointiin ja ihmisarvoiseen elämään!

268 Jere Kahila, 29 v, mittakirvesmies, työsuojeluvaltuutettu, ammattiyhdistyksen puheenjohtaja, Kerava → Lähipalvelut on turvattava. Aluevaltuuston on huolehdittava, että saamme pidettyä sekä rekrytoitua ammattitaitoista henkilökuntaa. Kilpailu tulee olemaan kovaa lähimpien alueiden kanssa.

Henkilökunnan palkkaukseen sekä työhyvinvointiin pitää siis kiinnittää erityistä huomiota.

269 Tuukka Kallas, 42 v, varhaiskasvatuksen opettaja, kaupunginvaltuutettu, Kerava → Sosionomina ja varhaiskasvatuksen opettajana olen kiinnostunut varsinkin palveluiden laadusta, lapsien hyvinvoinnista sekä työntekijöiden riittävistä resursseista. Parannetaan sosiaali- ja terveysalan työoloja!

273 Jouko Karjalainen, 70 v, eläkeläinen, tutkija, Vantaa (sit.) → Minulla on yli 40 vuoden sosiaalialan kokemus lastensuojelussa, entisten vankien ja asunnottomien parissa sekä köyhyystutkijana Stakesissa ja THL:ssä. Olen toiminut monissa järjestöissä ja osallisuutta vahvistavissa yhteisöissä, myös nyt ollessani eläkkeellä.

274 Marjo Katajisto, 52 v, erityisasiantuntija, yhteisöpedagogi (YAMK), Vantaa → Hyvinvointialueellamme tuhannet asukkaat elävät tilanteessa, jossa syrjäytyminen on todellinen riski.

On tärkeää, että ihminen saa apua ajoissa. Ehkäisevä työ säästää rahaa. Panostaminen alueen sosiaalisiin tekijöihin on tehokkainta terveyden edistämistä.

Hyvinvoiva Vantaa ja Kerava • 5

tarpeeseen. Seniorineuvola, johon laajemmat palvelut ja vanhuspalvelulain neuvontapalvelut.

275 Antti Kettunen, 31 v, YTM, viestintäsuunnittelija, Kerava → Olen perheenisä Keravalta. Hoitoon täytyy päästä helposti ja kokemuksen on oltava onnistunut. Tämä edellyttää lähellä sijaitsevia terveyspalveluita, helpompaa ajanvarausta, ennaltaehkäisyä, lyhyempiä jonoja ja toimivia tietojärjestelmiä.

280 Markku Kyröläinen, 54 v, putkiasentaja, työsuojeluvaltuutettu, Vantaa → Työntekijöiden työsuojeluun on panostettava enemmän. Sotessa ja pelastustoimessa tehdään raskasta työtä, joten työhyvinvoinnin ja työturvallisuuden pitää olla kunnossa, että ihmiset jaksavat töissä eläkeikään asti. Henkilöstömitoitukset kohdilleen ja henkilöstövaje on korjattava.

276 Jan Kirjavainen, 53 v, elektroniikka-asentaja, datanomi, opiskelija, Kerava → Meillä on oikeus sujuvaan terveydenhoitoon! Tavoitteeni on turvata, että Keravalla säilyy oma terveydenhoito.

Lisäksi mielenterveyspalvelut on oltava välittömästi saatavilla tarvittaessa.

Näistä emme voi tinkiä.

281 Rami H-P Lehkonen, 34 v, sarjakuvataiteilija, yrittäjä, Vantaa → Laadukkaat ja toimivat sote-palvelut kuuluvat kaikille, tuloihin katsomatta. Ei julkisten palveluiden yksityistämistä!

Tasavertainen kohtelu terveydenhuollossa on jokaisen oikeus. Ja hoitajille lisää palkkaa!

285 Juha Nieminen, 51 v, IT-asiantuntija, Vantaa → Joka leikkauksesta jää arpi. Olen köyhyysaktivisti ja tavoitteeni on köyhyyden ja eriarvoisuuden vastustaminen sote-palveluita parantamalla. Haluan kaikille toimivat, laadukkaat ja saavutettavat sote-palvelut sekä maksuttoman tervey­ denhuollon, joka sisältää hammashoidon.

295 290 Mikko Raunio, 64 v, luokanopettaja, eläkeläinen, Keravan Eläkeläisten johtokunnan jäsen, Kerava (sit.) → Kerava tarvitsee oman sosiaali- ja terveysaseman, jossa on myös vanhusneuvola. Vanhuksille on tarjottava kuntouttavia palveluita kotiin asti. Henkilökunnasta on kilpailtava työhyvinvointiin, työhön vaikuttamiseen sekä palkan suuruuteen satsaamalla.

286 Elina Nykyri, 44 v, varavaltuutettu, kaupunkikulttuurilautakunnan jäsen, FM, Vantaa → Olen vammais- ja järjestöaktiivi.

Puolustan pienituloisia, haavoittuvassa asemassa olevia ja vähemmistöjä.

Haluan panostaa esteettömyyteen, saavutettavuuteen, ennaltaehkäisyyn, lähipalveluihin, julkiseen palvelutuotantoon, nopeaan hoitoon pääsyyn sekä parantaa henkilöstön asemaa.

ysalan lähipalvelut kuuluvat kaikille! Ilmasto- ja ympäristöongelmiin täytyy tarttua kautta linjan, aluevaltuustossakin.

Minttu Sillanpää, 40 v, kaupunginvaltuutettu, järjestötoimitsija, HuK, Vantaa → Teen kaikkeni, että hyvinvointialueella ajan lääkärille saa nopeasti ja hoito on niin hyvää, ettei lapsiperheiden tarvitse ottaa vakuutusta saadakseen lapsensa lääkäriin.

Tarvitsemme lisää matalan kynnyksen mielenterveyspalveluita, joihin pääsee nopeasti, myös ilman lähetettä.

296 291 Paju Ruotsalainen, 32 v, työtön, Vantaa → Koronapandemian aiheuttama hoitovaje on aika hoitaa kuntoon. Myös hyvinvointialueen hoito- ja muun henkilökunnan palkkaharmonisoinnin on oltava oikeudenmukainen.

Tuomas Suihkonen, 27 v, ammattiliiton työntekijä, valtiotieteiden opiskelija, Vantaa → Kirjoitetaan Vantaan ja Keravan sotelle uusi resepti: ammattilaisille heidän ansaitsema palkka, painotus julkisessa ja ihmisessä, ei yksityisissä hoivalla rahastavissa terveysjäteissä. Terveyskeskusmaksut ja jonot historiaan, sosiaalipalvelut näkyviin.

277 Sirkku Kivistö, 78 v, erikoispsykologi, psykologian lisensiaatti, Vantaa → Minusta aluehallintolain tavoitteet ovat hyviä: yhdenvertaisten ja laadukkaiden sote-palvelujen turvaaminen, niiden saavutettavuus sekä ammattitaitoisen työvoiman saanti.

Erityisesti haluan, että me asukkaat ja kaikki puolueet kehitämme mielenterveystyötä Vantaalla ja Keravalla.

278 Katja Komeza, 49 v, palveluasiantuntija, luottamusmies, Vantaa → Hyvä julkinen terveydenhuolto tulee säilyttää. Toimivan hyvinvointialueen perusta on sote-palveluiden tekijöissä. Henkilöstön työhyvinvointi ja sitouttaminen ottamalla heidät mukaan päätöksentekoon sekä riittävän ja palkitsevan ansiotason turvaaminen ovat avainasemassa.

279 Pirkko Kotila, 58 v, sosiaalityön opiskelija, VTM, lastensuojelun sijaisvanhempi, Vantaa → Ei yksityistämiselle – terveys ei ole voitontavoittelun väline. Sote-ammattilaisten palkat ajan tasalle.

Sosiaalityöntekijöitä lisää, erityisesti lastensuojeluun.

Vantaalla ja Keravalla asuu yli 50 000 muunkielistä.

Tieto ja palvelut kuuluvat myös heille. Tärkeät vaalit, äänestä!

282 Pia Lohikoski, 44 v, kansanedustaja, VTM, kaupunginvaltuutettu, Kerava → Sote-vaaleissa tarvitaan vahva vastavoima puolueille, jotka ovat vuosia profiloituneet ajamaan sote-palveluiden supistuksia, hoitohenkilökunnan vähennyksiä ja ulkoistuksia voittoa tavoitteleville yrityksille. Toimivat sote-palvelut kaikille, ei harvoille!

287 Niina Pahtela, 56 v, lähihoitaja, JHL:n varapääluottamusmies, Vantaa → Hyvinvointialueella on töissä monen alan ammattilaisia, ketään ei saa unohtaa, kun palkkoja ja työoloja parannetaan.

Ihmisille on tarjottava lähipalveluita hyvinvointialueen omana työnä.

Lasten neuvolatoiminta on laadukasta ja vastaavaa pitäisi tarjota myös nuorille ja vanhuksille.

283 Ulla Länsiharju, 69 v, saksan- ja luokanopettaja, eläkeläinen, Vantaa → Sote-palvelut pitää säilyttää julkisina, muuten kustannukset karkaavat käsistä. Palvelut pitää järjestää tehokkaasti ja järkevästi, että hoitajien palkkoja voidaan nostaa.

Lapsiperheitä pitää tukea, kotiapua pitää järjestää heille tarvittaessa ja palvelutaloja vanhuksille.

297 Sanna Tenkanen, 39 v, sosiaalityön esimies, VTM, kaupunginvaltuutettu, ryhmäliikunnan ohjaaja, Kerava → Luodaan laadukkaat, ennaltaehkäisevät ja inhimilliset sosiaalipalvelut. Tehdään hyvinvointialueen sosiaali- ja terveydenhuollosta vetovoimainen työnantaja.

Huomioidaan päätöksenteossa tasa-arvo, oikeudenmukaisuus, avoimuus ja inhimillisyys. Turvataan asunnottomien palvelut.

293 288 Jukka Pietiläinen, 55 v, toiminnanjohtaja, yhteiskuntatieteiden tohtori, dosentti, Vantaa → Haluan puolustaa lähipalveluja, mielellään kävelymatkan päässä tai muuten helposti saavutettavissa.

Ennaltaehkäisevillä toimilla saadaan palveluihin kustannustehokkuutta, mitä tarvitaan, että kustannuksista selvitään. Henkilökunnan hyvinvointiin on samalla panostettava.

284 Mika Malin, 40 v, tekninen assistentti, Vantaa → Mielenterveyden haasteet ovat nuorten yleisin terveysongelma. Tarvitsemme nopeaa hoitoa matalalla kynnyksellä.

Uudellamaalla on 3500 sairaanhoitajan vaje.

Työolojen ja työn määrän pitää olla inhimillistä. Vanhustenhoitoa ja kotihoitoa on parannettava.

292 Kari Salonen, 38 v, sairaanhoitaja (AMK), varavaltuutettu, sosiaali- ja terveyslautakunnan jäsen, Kerava → Toimivat sote-palvelut saadaan osaavalla henkilökunnalla.

Osaava henkilökunta saadaan nostamalla palkat vastaamaan työn vaativuutta.

289 Irja Pursiainen, 76 v, eläkeläinen, Vantaa → Haluan ikäystävällisen hyvinvointialueen! Palvelut henkilökohtaisen avuntarpeen mukaan ja ikääntyneet mukaan palvelujen kehittämiseen. Kotipalvelutyön uudelleen organisointi niin, että se vastaa avun-

Lauri Saloriutta, 70 v, tekniikan lisensiaatti, tuotepäällikkö, eläkeläinen, Kerava → Vanhusten hoivapalvelut tulee turvata sekä riittävän kotihoidon että eri tasoisen palveluasumisen avulla. Mielenterveyden palveluiden saatavuutta on huomattavasti lisättävä. Terveyskeskusmaksut on poistettava.

294 Jussi Saramo, 42 v, kansanedustaja, kaupunginvaltuutettu, Vantaa → Uudellamaalla kuntien perusterveydenhuoltoa ei yhdistetä maakunnalliseen erikoissairaanhoitoon kuten muualla maassa, vaan HUS säilyy. Siksi onnistuminen edellyttää hyvinvointialueen päättäjiltä paljon.

Haluan antaa käynnistysvaiheessa panokseni ja osaamiseni eduskunnasta käyttöön.

298 Sara Valta, 28 v, medianomi (AMK), freelancer-yrittäjä, Suomen sarjakuvaseuran hallituksen jäsen, Vantaa → Erityisesti korona-aikana tarvitaan vasemmistolaista politiikkaa huolehtimaan hoiva- ja terveysalan työntekijöiden reilusta palkkauksesta ja hyvistä työoloista. Hoitajien työhön pitää suunnata enemmän varoja. Ehdoton ei julkisista sote-palveluista leikkaamiselle.

300 Jonna Weckström, 37 v, kotihoidon tiiminvetäjä, lähihoitaja, yhteisöpedagogi (AMK), varavaltuutettu, Kerava → Työntekijöiden hyvinvoinnista huolehtimalla ja osallistamalla heidät hyvinvointialueen hoitopolkujen suunnitteluun, kohdennamme oikean määrän riittäviä resursseja palveluihin. Myös järjestöt otettava mukaan.

Näin luomme kustannustehokkaat, inhimilliset ja saavutettavat palvelut.

301 Tor Erik Westerlund, 61 v, hälsovårdare, politices kandidat, Vanda → Brist på arbetskraft inom socialoch hälsovårdssektorn påverkar redan den vård och tjänster som människor får. Lösningar måste eftersträvas med rätt mängd personal, genom lönehöjningar, genom förbättrade arbetsförhållanden och -villkor, bättre ledning samt genom att ge de anställda möjlighet att utveckla sitt eget arbete.

302 Esa Ylikoski, 70 v, FM, lehtori, päätoimittaja, Vantaa → Terveys- ja sosiaalipalveluihin pääsyä nopeutettava. Lisää liksaa alalle. Huomio hoiva- ja muiden asumispalvelujen laatutyöhön asukkaiden ja henkilöstön hyvinvoinnin kehittämiseksi. Henkinen kriisituki turvattava yhdenvertaisesti. Hautaustoimi sosiaali- ja terveystoimen piiriin.

303 Eva-Lotta Öhrnberg­ Tauru, 42 v, tiedonhallinnan suunnittelija, omaishoitaja, Kerava → Omaishoidon resurssit pitää olla kunnossa, jotta toimintaa pystytään kehittämään ja parantamaan.

Perheiden osallisuutta tulee tukea, näin saadaan palvelut kohdennettua paremmin.

299 Sonja Virta, 35 v, kääntäjä, FM, Vantaa → Olen martinlaaksolainen kääntäjä ja filosofian maisteri, ilmastoaktivisti, vapaa Tolkien-tutkija ja entinen ylioppilaskuntapoliitikko.

Hyvät sosiaali- ja terve-

Lue lisää: → vantaa.vas.fi → keravanvasemmisto.fi

6 • Hyvinvoiva Vantaa ja Kerava

Digipalveluita on kehitettävä, mutta palvelua ei voi tarjota pelkästään etänä.

↗ Verorahat on käytettävä hyviin palveluihin, ei yksityisten yritysten voittoihin, sanovat Maila Hölttä, Tuomas Suihkonen, Tuija Husari ja Elina Nykyri.

Tärkeintä on laadukas hoiva ja toimivat palvelut Vanhusten ja vammaisten palveluissa riittää parannettavaa. Verorahoja ei pidä käyttää yksityisten hoivajättien voittoihin, vaan työntekijöiden palkkaamiseen. antaan varavaltuutettu, vammaisaktivisti Elina Nykyri toivoo hyvinvointialueelle vammaisten asioihin erikoistuneita palveluneuvojia, ohjaajia ja sosiaalityöntekijöitä. Nykyrin mukaan palveluja ja neuvontaa pitäisi kehittää sekä kitkeä turhaa byrokratiaa pois.

– Esimerkiksi määräaikaiset päätökset henkilökohtaisesta avustajasta hankaloittavat vammaisen tulevaisuuden suunnittelua. Yleensä vammat ovat pysyviä ja palveluntarve iän myötä pikemminkin kasvaa.

Nykyri siirtäisi ulkoistettuja vammaisten ja vanhusten palveluita hyvinvointialueen omana työnä tehtäväksi.

– Ostopalveluriippuvuus ja palvelujen kilpailuttaminen ovat ongelma asiakkaan, henkilöstön ja veronmaksajan näkökulmasta. Yksityisten hoivakotien ongelmat johtuvat siitä, että niissä tehdään asukkaiden hyvinvoinnin kustannuksella ja työntekijöiden selkänahasta voittoa.

Hän nostaa esiin myös YK:n vammaissopimuksen takaaman itsemääräämisoikeuden.

– Sen mukaan pakkomuuttoja ei pitäisi olla, mutta esimerkiksi Koivukodista asukkaat muutettiin pakolla Myyrmäen palvelukeskukseen. Tästä pitää päästä eroon uudella hyvinvointialueella, jolle pitäisi perustaa myös vammais- ja vanhusneuvostot, joilla olisi aitoa vaikutusvaltaa.

Hyvää tulosta ei tuo voitontavoittelu vaan ammatti­ taitoiset hoitajat, hyvät työolot ja palkkaus.

Nuori vantaalainen Tuomas Suihkonen haluaa korjata vanhusten hoivakotien epäkohdat.

– Hoivakodeissa henkilökunnan puute ja ylikuormitus johtavat usein siihen, ettei vanhus saa kunnollista hoitoa. Ehdin käydä pitkään oman mummoni luona yksityisessä hoivakodissa ja aika kolkko paikka se oli. Ei kovin kummoista ruokaa eikä aktiviteetteja, pesullekaan ei päässyt tarpeeksi usein.

– Keravalla on nähty se, että kun palkkoja nostettiin, niin työntekijöitäkin löytyi.

Eläkeläinen Irja Pursiainen toivoo, että vanhusten kotipalvelu olisi niin laadukasta ja kattavaa, että sen turvin kotona voisi asua niin pitkään kuin mahdollista. Kun kotona ei enää pysty asumaan, on hoivakotipaikkoja oltava tarpeeksi.

– Vanhustenhoito on todella pirstottu ja ulkoistettu. Sitä pitäisi alkaa vähitellen ottamaan takaisin hyvinvointialueen omaksi työksi. Henkilöstömitoitus pitää olla kunnossa, jotta työ vanhuspalveluissa olisi työntekijälle tyydyttävää. Hänelläkin on oikeus nauttia työstään.

Pursiainen toivoo, että hyvinvointialue perustaa vanhusneuvoloita.

– Se olisi ennaltaehkäisevää palvelua, joka helpottaisi myös terveyskeskusten taakkaa.

Keravan kaupunginhallituksen varajäsen Tuija Husari korostaa sitä, että apua pitää saada ajoissa. Siihen hän on havahtunut erityisesti muistisairaan läheisenä.

– Monet ikäiseni ajelevat päivittäin tai viikoittain hoitamaan ja katsomaan läheisiään. Kotihoitoa on vaikea saada ja kun sitä saa, niin vain aivan välttämättömän. Hoivakotipaikkaa voi joutua odottamaan kuukausia vuodeosastolla.

– En haluaisi välttämättä asettaa yksityistä ja julkista vastakkain, mutta hinta ei saa olla ainoa ratkaiseva tekijä.

Hyvää tulosta ei tuo voitontavoittelu vaan ammattitaitoiset hoitajat, hyvät työolot ja palkkaus.

Keravalainen eläkeläinen Maila Hölttä alleviivaa kasvokkaisen vuorovaikutuksen tärkeyttä.

– Suhtaudun digi- ja etäpalveluiden kehittämiseen myönteisesti, mutta ne eivät koskaan saa korvata ihmistä.

Ihminen kaipaa toista ihmistä varsinkin vanhana. Palvelu ei saa olla pelkkää etäpalvelua.

– Toinen asia on hoivapaikoissa säästäminen.

Hölttä kuvailee, miten kuolemansairaita ihmisiä ajelutetaan paikasta toiseen hoitopaikkojen perässä.

– Ihmisten pitäisi saada rauhoittua kuoleman äärellä. Ja jos paikka on kaukana, vanhusta on vaikea omaisten käydä katsomassa. Hoivapaikan pitäisi järjestyä omasta tutusta ympäristöstä.

– Palvelut eivät nyt pelaa, Peijaksessakin on pitkät jonot. Siksi tämä sote-uudistus on tärkeä, että perusterveydenhuolto pelaisi ja tulisi vähän inhimillisyyttä hoitoon, Hölttä sanoo. ●

Testaa, oletko samaa mieltä Vasemmiston kanssa?

1. Lääkärin kiireettömälle vastaanotolle on päästävä viikossa.

2. Terveyskeskusmaksut on poistettava ja muita asiakasmaksuja on alennettava.

3. Tärkeiden sote-palveluiden kuten terveyskeskusten ja neuvoloiden on oltava lähellä.

4. Oikea-aikaisiin palveluihin panostamalla säästytään myöhemmin isommilta kuluilta.

5. Palveluiden tuottaminen hyvinvointialueen omana työnä on ulkoistamista edullisempaa.

Hyvinvoiva Vantaa ja Kerava • 7

Hyvinvoiva työntekijä hoitaa työnsä hyvin alentian erityisasiantuntija Marjo Katajisto kertoo, että ammatillisessa edunvalvonnassa työhyvinvointi- ja työsuojeluasiat ovat olleet jo vuosia kärjessä.

– Työhyvinvoinnin ylläpitäminen on jatkuvaa toimintaa ja aluevaltuusto voi päättää siihen määrärahoja. Budjetista on myös kiinni, onko henkilöstöä tarpeeksi ja kohtuulliset asiakasmäärät.

– Tällä hetkellä työn kuormitus on liian suuri. Kun vaativaa työtä tehdään kiireellä, se johtaa ennenaikaiseen eläköitymiseen mielenterveyssyistä. Tähän tarvitaan erityisiä toimia sosiaalipuolelle.

– Keravalla on tehty hyviä ratkaisuja, kehitetty lähijohtamista ja nostettu palkkoja.

Superin sopimusasiantuntija Teemu Hiilinen lähtisi parantamaan sote-alan veto- ja pitovoimatekijöitä.

– Työ on muuttunut koko ajan raskaammaksi, palkka ei ole huikea ja naisvaltaisten alojen yhteiskunnallinen arvostus on jäänyt hyvin paljon jälkeen siitä, mitä sen pitäisi olla.

– Palkka ja muut työehdot kuuluvat tes-pöytään, mutta esimerkiksi rekrylisä voidaan ottaa käyttöön.

Vantaan ja Keravan hyvinvointialue on keskellä isoa työssäkäyntialuetta ja kilpailee samoista työntekijöistä muun Uudenmaan kanssa.

Olennaista on myös työolojen ja johtamisen kehittäminen.

– Hyvinvoiva hoitaja hoitaa hyvin.

Työkulttuuria pitäisi muuttaa vähemmän hierarkiseen ja mahdollistavampaan suuntaan.

Hiilisen tavoitteena on rakentaa hyvinvointialueesta Suomen paras.

Myös Keravan kaupunginvaltuutettu, sosiaalityön esimies Sanna Tenkanen parantaisi työoloja.

– Työolojen pitää olla sellaiset, että

työtä pystyy tekemään kunnolla ja työssä viihtyy. Myös työntekijöiden terveys on huomioitava ja tuettava mahdollisuuksia joustavaan työaikaan.

Tenkanen toivoo myös, että työntekijät pääsisivät entistä helpommin kehittämään osaamistaan. Työ tuntuu mielekkäämmältä, kun sitä ei tarvitse tehdä liukuhihnalta ”niin kuin on aina ennenkin tehty”.

– Töissä koko tiimin yhteen puhaltamista on tuettava, ja lähiesimiehen on oltava tavoitettavissa. Asiakastyössä tulee eteen haastavia tilanteita, joissa itseohjautuvakin työntekijä tarvitsee neuvoja.

– Jos työolot ovat kunnossa ja asiakasmäärä kohtuullinen, vaihtuvuus vähenee. Resurssit eivät ole ainoa autuaaksi tekevä asia, myös työskentelytapojen ja työn jakautumisen on oltava kunnossa.

Potilasvahinkojen asiantuntija Heli Karhu sanoo, että sairauspoissaolot ovat alalla iso ongelma.

– Keravalla hoitaja sairastaa keskimäärin 23 päivää vuodessa. Poissaolot keskittyvät fyysisesti raskaimpaan työhön, ikäihmisten hoivaan ja vuodeosastoille. Liian suuresta kuormituksesta seuraa mielenterveys-, tuki- ja liikuntaelinongelmia.

– Myös perehdytyksessä on ongelmia. On potilasturvallisuusasia, että hoitaja tuntee potilaat. Keravallakaan ikäihmisten palveluihin ei tahdo riittää lääkeluvallisia hoitajia.

Karhun mukaan lähijohtamisessa on parantamisen varaa, mutta tärkeintä olisi vähentää työn kuormitusta.

– Se tarkoittaa resurssien lisäystä.

Kotona on paljon ikäihmisiä, jotka eivät ole kotikuntoisia, se ei ole ihmisen elämää. Tulevaisuudessa myös työntekijöiden osallisuutta pitää kasvattaa ja työnkuvia tarkistaa. ●

↗ Liian suuresta kuormituksesta seuraa mielenterveys-, tuki- ja liikuntaelinongelmia, muistuttavat Teemu Hiilinen ja Heli Karhu.

↗ Mielenterveyspalvelut on laitettava kuntoon, niistä säästäminen tulee kalliiksi, Sirkku Kivistö ja Funda Demiri korostavat.

Nopeasti hoitoon mielenterveys­ ongelmissakin äihdeongelmat ovat usein seurausta mielenterveysongelmien itselääkinnästä. Lähihoitajana päihdepalveluissa työskentelevä Funda Demiri alleviivaa matalan kynnyksen palveluiden tärkeyttä.

– Hoitoon pitäisi päästä helposti ja nopeasti, ennen kuin tilanne muuttuu vakavammaksi.

Lasten ja nuorten pitäisi päästä käsittelemään mielenterveyden ongelmia nopeasti koulukuraattorin tai -psykologin kanssa. Terveydenhoitajan olisi hyvä olla saatavilla koulussa joka päivä.

– Työssäni näen paljon sitä, miten mielenterveys- ja päihdeongelmat kulkevat käsi kädessä. Nuori lähtee lääkitsemään masennusta ja ahdistusta päihteillä, mistä seuraa vielä vakavampia ongelmia.

Demirin mukaan ajatus, että mielenterveyden sairauksia voidaan hoitaa vasta, kun päihdeongelma on hoidettu, on vanhanaikainen.

– Se ei ole realistinen vaatimus.

Päihdeongelma on sairaus ja vaikeasti riippuvaisellakin on oikeus saada hoitoa myös muihin sairauksiin.

Usein taustalla oleva mielenterveyden ongelma ruokkii päihderiippuvuutta.

– Myös asuminen pitää järjestää niin, ettei päihdeongelma johda asunnottomuuteen. Jos haluamme saada ihmisiä palveluiden piiriin, emme voi vain lakaista ongelmia maton alle.

Sairaanhoitaja Kari Salonen on samoilla linjoilla.

– Hyvin usein näkee sitä, että päivystyksessä usein käyvällä ihmisellä on somaattisen ongelman ja päihdeongelman pohjalla mielenterveysongelma, jota ei aleta hoitamaan päihdeongelmaan vedoten. Tätä rajausta on tehty resurssien puutteessa.

– Kyllä sydänkohtaus pitää hoitaa

ennen masennusta, mutta hyvin usein ihminen ei saa apua mielenterveysongelmaan, joka on juurisyy päihdeongelmalle.

– Mielenterveyden ongelmat ovat nuorten aikuisten yleisin syy eläköitymiseen, joten halvinta olisi ennaltaehkäistä niitä, Salonen sanoo.

Hoitoon pitäisi päästä helposti ja nopeasti ennen kuin tilanne muuttuu vakavammaksi.

Erikoispsykologi Sirkku Kivistö korostaa palveluiden saavutettavuutta.

– Ihmiset eivät tiedä mihin numeroon soittaa tai sitä, mihin palveluihin ovat oikeutettuja. Kaikilla ei ole voimia etsiä tietoa.

Kivistö muistuttaa, ettei sinänsä tärkeä ennaltaehkäisy saa olla pois vakavammin sairailta.

– Siinä on sellainen vaara, että unohdetaan helposti vakavasti psyykkisesti sairaiden oikeudet hyvään hoitoon ja huolenpitoon. Heille pitäisi turvata riittävän tiheä ja moniammatillinen hoitokontakti. Aikaa odotellessa sairaus etenee ja kroonistuu. Pitkä odotus voi tuntua hylkäykseltä. ●

8 • Hyvinvoiva Vantaa ja Kerava

Hyvinvointi vaatii tekoja!

Vasemmistoliiton tavoitteet Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella: → Jokainen ihminen voi luottaa siihen, että ammattitaitoista apua ja tukea saa silloin kun sitä tarvitsee. → Hyvinvointialueen resurssit käytetään asukkaiden tarvitsemien laadukkaiden ja toimivien palveluiden tuottamiseen, ei yritysten voittoihin. → Sosiaali- ja terveyspalveluiden kiireettömälle vastaanotolle pääsee viikossa. Terveyskeskusmaksut poistetaan ja muita maksuja alennetaan. → Mielenterveys- ja päihdepalveluita ja niiden saatavuutta parannetaan. → Lasten, nuorten ja perheiden palvelut kootaan perhekeskuksiin, jotka tukevat perheitä vauvasta teini-ikään. Sosiaalityöntekijän asiakasmäärä rajataan lastensuojelussa enintään 25 lapseen. → Vammaisten ja vanhusten palvelut ovat laadukkaita ja niiden henkilöstömitoitus riittävä. → Hyvinvointialueen työntekijöiden palkkausta ja muita työehtoja sekä työssä jaksamista parannetaan.

Благополучие требует действий! Цели окружных отделений Левого союза в городах Вантаа и Керава: → Каждый человек должен быть уверен в получении своевременной профессиональной медицинской помощи и поддержки. → Ресурсы округа социального благополучия должны быть направлены на обеспечение качественных и функциональных услуг, в которых нуждаются жители региона, а не на капитализацию частных предприятий. → Срок ожидания планового приема по вопросам социального или медицинского обслуживания не должен превышать одной недели. Плату за посещение поликлиник необходимо упразднить, а стоимость других социальных и медицинских услуг — снизить. → Необходимо повысить качество и обеспечить доступность психиатрической и наркологической помощи. → Предоставление услуг, предназначенных для детей, молодежи и семей, необходимо сконцентрировать в семейных центрах, которые будут оказывать поддержку семьям с момента рождения детей до подросткового возраста. → Услуги, предназначенные для пожилых и лиц с особенностями развития, должны быть качественными, и в этой сфере должно быть задействовано достаточное количество персонала. → Необходимо улучшить условия работы, повысить заработную плату и создать благоприятную рабочую атмосферу в коллективах округа социального благополучия.

Välfärden kräver handling!

”Äänestä aluevaaleissa Vasemmistoliiton ehdokasta, koska Vasemmistoliitto on tämän maan uskottavin laadukkaiden ja tasaarvoisten sote-palveluiden puolustaja.

Laadukkaan hoivan edellytys on, että rahat käytetään palveluihin ja huolenpitoon – ei yritysten voittoihin.

Vasemmistoliiton lähtökohta on, että elintärkeät sotepalvelumme tuotetaan myös tulevaisuudessa pääosin julkisina palveluina.

Kun äänestät Vasemmistoliittoa, voit olla varma, että valitset yhteisille sote-palveluillemme asiantuntevan puolustajan, joka tietää, että hyvä hoiva kuuluu kaikille, ei pelkästään heille, joilla on siihen varaa.”

Li Andersson Vasemmistoliiton puheenjohtaja

Ennakkoäänestys kotimaassa 12.-18.1.2022 Ennakkoäänestys ulkomailla 12.-15.1.2022 Vaalipäivä 23.1.2022

Vänsterförbundets mål i Vanda och Kervo välfärdsområde: → Var och en ska kunna lita på att få professionell hjälp och stöd då hen behöver det. → Välfärdsområdets resurser ska användas för att producera de högkvalitativa och välfungerande tjänster som invånarna behöver, inte för att skapa vinst för företagen. → Du ska på en vecka få tid till icke-brådskande mottagning i vård eller socialtjänst. Hälsocentralsavgifterna ska slopas och andra avgifter sänkas. → Vi ska förbättra vården av psykisk ohälsa och missbruk och ge bättre tillgång till vården. → Tjänsterna för barn, ungdomar och familjer ska samlas i familjecenter som stöder familjerna från spädbarnsåldern till tonåren.

Antalet barn per socialarbetare i barnskyddet ska begränsas till 25. → Tjänsterna för äldre och funktionshindrade ska vara högkvalitativa och ha tillräcklig personal. → Löner och andra arbetsvillkor för välfärdsområdets personal ska höjas och personalens arbetsmiljö förbättras.

Well-being requires action!

The goals of the Left Alliance for the wellbeing county of Vantaa and Kerava: → Everyone will be able to rely on receiving professional help and support when they need it. → We will use the resources of the wellbeing county to provide high-quality and viable services for the people, not for the coffers of companies. → Everyone will be able to see a social and healthcare professional within a week in non-critical situations. We will abolish the health centre fee and lower the other fees. → The services of children, adolescents, and families will be concentrated into family centres that will support families from a child’s birth until their teenage years. We will cap the number of clients in child welfare services at 25 children per social worker. → The services for disabled people and the elderly will be high-quality and we will make sure that the ratio of personnel to customer will be sufficient. → We will improve the pay, job satisfaction, and other working conditions of all the employees of a wellbeing county.