Page 1

Jussi Saramo & Funda Demiri:

"Vantaa ei saa jakautua hyviin ja huonoihin alueisiin"


Jussi Saramo opetusministeri, kansanedustaja, kaupunginvaltuutettu

Mistä rahat? ei ole taloudellisia vaikutuksia. Asioita pitää myös tehdä fiksummin aina kun mahdollista, jolloin vähemmällä rahalla saa aikaan enemmän. Suurin osa isoista asioista edellyttää kuitenkin valtuuston talousarviokokouksen päätöksiä. Koulujen ja päiväkotien ryhmäkokoja ei voi pienentää, terveyspalveluiden hoitojonoja purkaa eikä vanhushoivaa inhimillistää ilman hoitajia ja opettajia. Heidän palkkaamisensa maksaa, mutta meillä on siihen varaa. Edellisen oikeistohallituksen valtionosuusleikkaukset veivät kuntatalouden pahaan jamaan. Aloitettuamme hallituksessa lopetimme leikkaukset ja korotimme kuntien rahoitusta yli miljardilla eurolla. Se ei kuitenkaan tule riittämään syrjäseutujen kunnille, joiden talous ei pysyvästi oikene ilman terveyspalveluiden siirtoa maakunnille osana sote-uudistusta. Vantaalla kuulumme onneksi jo sijainnin puolesta voittajien joukkoon. Väestön- ja verotulojen kasvu on ollut nopeaa. Sen on näyttävä myös panostuksina ihmisten hyvinvointiin, terveyteen ja oppimiseen. Kasvava väestö edellyttää kasvavia palveluita. kaikilla päätöksillä

Kehärata on hyvä esimerkki tuottavasta investoinnista. Palveluiden lisäksi on huolehdittava toimivasta kaavoituksesta. Uusien ihmisten mukana tulee uusia autoja, eikä kasvavan liikenteen haasteita pysty ratkaisemaan aina uusia kaistoja rakentamalla. Siksi julkisen liikenteen on toimittava. Kehäradan rakentaminen on onnistunut esimerkki: se vähensi autoruuhkia ja synnytti Vantaalle uusia työpaikkoja. Kaupungin talous vahvistui vero- ja maanmyyntituloina. Korona vähensi julkisen liikenteen ruuhkia, mutta pandemia ei kestä ikuisesti. Sen jälkeen ollaan samassa tilanteessa kuin ennen: ruuhkassa. Henkilöautoliikenteen ruuhkautumisen mukana ruuhkautuu myös bussiliikenne. Esimerkiksi 562-bussin työmatkaliikenteen ongelmia ei voi enää poistaa busseja lisäämällä. Ruuhkien vuoksi monta bussia ajaa peräkkäin ennen pitkää taukoa seuraaviin. Uusien kaistojen ja liittymien rakentaminen maksaisi vantaalaisille yli sata miljoonaa. Nyt selvitetään, kannattaisiko liikennettä siirtää pikaraitiotielle, jonka hinnasta valtio maksaa kolmanneksen ja joka toisi suuret maanmyyntitulot. Rakentamiseen otetun lainan loppua maksettaisiin HSL:n infrakorvauksilla eli käytännössä julkisen liikenteen käyttäjillä. Pikaratikka on hyvä esimerkki siitä, miten kuntatalous eroaa kotitaloudesta. Ratikan rakentamatta jättäminen ei säästä euroakaan lisää palveluihin, mutta rakentaminen saattaa tuoda lisää rahaa. Päätökset tehdään, kun selvitykset ovat valmiit – olisi vastuutonta keskeyttää suunnittelu, jota valtio rahoittaa.

Kulttuurista ja liikunnasta iloa koronan keskelle Vantaa leikkasi kovalla kädellä kulttuurija liikuntapalveluista, vaikka ne tuovat lievitystä koronan rasittamille kaupunkilaisille. vantaallakin päätettiin viime vuonna sopeuttaa koronakriisin rasittamaa taloutta. Suhteessa kovimmat leikkaukset tehtiin kaupungin kulttuuri- ja liikuntapalveluihin. Vantaalla korona iski raskaasti etenkin kulttuurialan järjestöihin ja freelancer-taiteilijoihin, jotka järjestävät valtaosan vantaalaisista kulttuuripalveluista. Tämä johtuu siitä, että Vantaalla ei ole kunnallisia kulttuurilaitoksia kuten kaupunginteatteria tai -orkesteria. Niissä työskentelevät kulttuurialan ammattilaiset ovat poikkeustilanteissakin paremmin suojattuja kuin järjestöt ja freelancerit. Myös kokoontumisrajoitukset iskivät erityisen voimakkaasti vantaalaiseen kulttuurikenttään. "Olisi oikeudenmukaista lisätä kulttuurin rahoitusta, ei laskea. Kulttuuripalvelut parantavat kaupunkilaisten hyvinvointia", sanoo Vantaan Vasemmistoliiton puheenjohtaja, kirjastonhoitaja Ville Karinen. Liikuntavuoromaksuihin on ehdotettu korotuksia, jotta saataisiin lisää rahaa kaupungin kassaan. "Etenkin lasten ja nuorten liikuntamahdollisuuksista leikkaaminen olisi lyhytnäköistä. Liikkumattomuuden kustannukset ovat pitkällä tähtäimellä

moninkertaiset nyt säästettyihin euroihin verrattuna”, vapaa-ajan lautakunnan jäsen, Vasemmistonuorissa toimiva Tuomas Suihkonen sanoo. Hintojen korottamisen sijaan Vasemmiston mielestä kaupungin tilojen tulee olla maksuttomia alle 25-vuotiaille. Korona-aikana vantaalaiset ovat etsineet lohtua juuri kulttuuri- ja vapaa-ajan palveluista, kuten kirjastoista, museoista, liikunnasta ja nuorisopalveluista – silloin kun ne ovat olleet auki. Vantaa käyttää näihin palveluihin vähiten rahaa suurista kaupungeista, vain 4 % budjetista. Kaupungin taloutta ei pelasteta näistä palveluista leikkaamalla. Tasapainoa on etsittävä muualta. "Leikkausten sijaan meidän on panostettava ennalta ehkäiseviin palveluihin ja kehitettävä kaupunkia rohkeasti", Karinen vaatii.

Kaupungin tilojen tulee olla maksuttomia alle 25-vuotiaille. ↙ Liikuntavuoromaksujen korotuksella ei korjata kuntataloutta, Ville Karinen ja Tuomas Suihkonen sanovat.

Kaikkien Vantaa | Julkaisija Vantaan Vasemmistoliitto ry | Päätoimittaja Kukka-Maria Ahokas | Toimitussihteeri Karoliina Öystilä | Toimitus Ville Karinen, Pirkko Kotila ja Kati Tyystjärvi | Kannen ja sivun 3 kuva Antti Yrjönen | Taitto Anna Kalso | Ilmestyy Vantaan Sanomien välissä


Kaikkien Vantaa • 3

Valitse tästä oma ehdokkaasi

Lähiöt kukoistamaan

den pojan isä, ay-aktiivi ja innokas luonnossa kuljeksija. Opiskelen työyhteisön kehittäjäksi.

232

Hannu Ahonen, 67 v, Länsimäki, toiminnanjohtaja, eläkeläinen, tradenomi (AMK) → Palveluista leikkaamisen sijaan panostetaan hyvinvointiin: 1. hyvät ja toimivat sosiaali- ja terveyspalvelut, 2. jokaiselle koti ja viihtyisä asuinympäristö, 3. maksuttomia kulttuuri- ja liikuntaharrastuksia, 4. aito mahdollisuus vaikuttaa lähiympäristön kehittämiseen.

237 Jouni Bäckström, 39 v, Maarinkunnas, taiteilija, muusikko (YAMK) → 39-vuotias esiintyvä taiteilija ja kahden lapsen isä Vantaalta. Kulttuuri, sivistys ja sosiaalinen oikeudenmukaisuus. Unelmoi Vantaasta, jossa kaikista pidetään huolta eikä kukaan jää ongelmiensa kanssa yksin. Tehdään Vantaasta parempi kaikille.

233

↗ Vantaa ei saa jakautua hyviin ja huonoihin alueisiin, Jussi Saramo ja Funda Demiri sanovat.

Vantaa ei saa kuplautua varakkaiden ja pienituloisten asuinalueiksi. Näin koko kaupunki voi hyvin. yvinvoinnin pitää jakautua koko kaupunkiin, ei vain harvoille alueille", opetusministeri, Vantaan kaupunginvaltuutettu Jussi Saramo sanoo. Vantaan asuinalueet ovat tutkimusten mukaan muuttuneet yhä selkeämmin joko pieni- tai suurituloisten alueiksi. Segregaatio eli eriytyminen on kiihtynyt viime vuosikymmenten aikana. Siksi Vantaa on käynnistänyt myönteisen erityiskohtelun ohjelman, joka suitsii eriarvoistumista. Suomeksi

Vasemmisto vaatii kohtuuhintaisia koteja. se tarkoittaa, että kaupunki kohdistaa erityishuomiota alueisiin, joissa on enemmän työttömyyttä ja sosiaalisia ongelmia. "Kun vähävarainen lähiöasukas vaurastuu, hän yleensä muuttaa toiselle asuinalueelle. Tämä ei ole kestävää, lähiöiden viihtyisyyttä pitää parantaa", Vantaan Vasemmiston varapuheenjohtaja, koivukyläläinen Chau Nguyen sanoo. Pienituloiset ihmiset monesti tarvitsevat lähipalveluita enemmän kuin hyvätuloiset. Hyvätuloisilla asukkailla on rahaa ostaa palvelut kauempaakin. Martinlaaksossa asuva vapaa-ajan lautakunnan jäsen Funda Demiri muistuttaa monipuolisen kehittämisen tarpeesta: "Lähipalvelut, asukastilat ja kaupunkitapahtumat lisäävät alueiden viihtyisyyttä. Silloin ihmiset eivät halua muuttaa muualle."

Asukaskyselyissä vantaalaisten kerrostaloalueiden asukkaat toivovat, että sosiaaliset ongelmat ratkaistaan. Samoissa kyselyissä he kertovat myös, että kotikulmat ovat heille rakkaat. Tutkimusten mukaan lähiöissä on paljon yhteisöllisyyttä ja naapuriapua – mutta keskiluokkaisten linssien läpi katsottuna ne näyttävät "vääränlaisilta". Siksi pitää kysyä asukkailta itseltään: Mitä he toivovat? Hyviä liikenneyhteyksiä, hyvää asunnon sijaintia ja luontoa, Vantaan Asukasbarometri vuodelta 2018 kertoo. Myös turvallisuudentunnetta, rauhallisuutta ja kohtuuhintaista asumista. Näihin kaikkiin voidaan vaikuttaa kuntapolitiikalla. Asumisen hinta on politiikan kovaa ydintä. Koti on jokaisen ihmisen perusoikeus, mutta asuinkustannukset nousevat joka vuosi. Se kiihdyttää alueiden erkaantumista varakkaisiin ja vähävaraisiin. Miten tätä kehitystä ehkäistään? Asuntopolitiikalla, Jussi Saramo vastaa. Hänen mukaansa rakentamismuotojen sekoittaminen on täsmälääke. "Silloin kun rakennetaan kalliiden asumiskustannusten alueille uusia asuntoja, niistä vähintään 40 % pitää olla voittoa tuottamatonta ARA-tuotantoa. Myös täydennysrakentamisessa pitää kaavoittaa ARA-kohteita hyväosaisille alueille. Tällä ehkäistään alueiden eriytyminen omiin kupliinsa." Valtiorahoitteisilla ARA-kohteilla hän tarkoittaa esimerkiksi Vantaan kaupungin omistaman VAV:n vuokrataloja ja asumisoikeusasuntoja. Niitä pitää rakentaa eri alueilla lomittain markkinahintaisten asuntojen kanssa. "Vasemmistoliitto ei hyväksy Vantaan jakautumista hyviin ja huonoihin asuinalueisiin. Äänestämällä voit vaikuttaa siihen, mihin suuntaan kaupunki kehittyy", Saramo sanoo.

Reino Ahonen, 71 v, Tammisto, autonkuljettaja, eläkeläinen → Vantaata pitää kehittää tulevaisuuteen katsoen. Kannatan ratikkahanketta. Se on investointi tuleville sukupolville. Rakentamisesta saa myös moni töitä. Niitä tarvitaan nyt! Ihmettelen vastustusta. Hyvin kelpaavat helsinkiläisille, en ole kuullut kenenkään haluavan ratikoista eroon.

238 Ritva Bäckström, 65 v, Korso, valiokuntaneuvos, OTK, Korson Vasemmiston puheenjohtaja → Oikeudenmukaisuus, tasa-arvo, yhdenvertaisuus ja ympäristönsuojelu. Rakennetaan yhdessä ihmisläheistä ja ympäristöystävällistä Vantaata. Hyvät sosiaali-, terveys-, koulutus- ja kulttuuripalvelut kaikkien saataville. Pelastetaan ilmasto vastuullisilla valinnoilla.

234 Bakar Bakar, 42 v, Koivukylä, sosiaaliohjaaja, omavalmentaja, sosionomi (AMK) → Olen kahden pienen lapsen ylpeä isä, jolla on rohkeutta tarttua epäkohtiin ja puolustaa yksilön ihmisarvoa ja ihmisoikeuksia muuttuvassa yhteiskunnassa.

235 Gashaw “Kaisa” Bibani, 33 v, Myyrmäki, työvalmentaja, liikunnanohjaaja (AMK), merkonomi → Olen 33-vuotias yksinhuoltaja Vantaalta. Toimin ihmisten hyvinvoinnin ja oikeudenmukaisen kohtelun edellytysten varmistamisen puolesta. Olen filosofinen ajattelija ja sanojen rakastaja. Sydän vasemmalla ja ihmisarvot edellä päätöksenteossa.

236 Niko Blom, 34 v, Korso, ympäristöhuoltotyöntekijä, opiskelija, AKT:n valtuuston jäsen → Vaadin, että kaupungin infrassa huomioidaan kuntalaisten monimuotoisuus, niin kadun tavalliset tallaajat kuin muutkin kulkijat. Palveluita tulee kehittää ihminen, ei talous, edellä. Olen kah-

239 Tommi Bäckström, 26 v, Korso, huoltamotyöntekijä, taideopiskelija → Nuorten, opiskelijoiden, pätkätyöläisten ja työttömien asialla. Palkan pitää riittää elämiseen – osa-aikatyöläiselläkin. Kunnolliset, kunnalliset mielenterveyspalvelut niitä tarvitseville. Lisää kaupungin vuokra-asuntoja ja kohtuulliset vuokrat!

jäsen → Hyvinvointivaltio on monelle itsestäänselvyys, mutta tätä yhteiskunnallista saavutusta uhkaavat jatkuvat leikkaukset ja ulkoistamiset. Aion varmistaa, että kuntalaiset eivät menetä oikeuttaan hyvinvointiin, vaan saavat entistä laadukkaampaa ja tasa-arvoisempaa palvelua.

242 Antero Eerola, 46 v, Tikkurila, toimittaja, valtuustoryhmän puheenjohtaja, Uudenmaan Vasemmistoliiton varapuheenjohtaja, sosiaali- ja terveyslautakunnan jäsen, tarkastuslautakunnan jäsen, kaupunginvaltuutettu → Ohimenevän koronakriisin varjolla ei pidä tehdä pysyviä leikkauksia palveluihin. Julkiset palvelut on tehtävä kunnan työnä, ei bisneksen ehdoilla. Valtuutetun tärkeimpiä töitä on viedä tavallisten ihmisten asioita eteenpäin päätöksenteon rattaissa. Siksi olen ehdolla jatkokaudelle.

243 Tanja Hautakangas, 44 v, Tikkurila, teatteri-ilmaisun ohjaaja (AMK), monikulttuurisuusasioiden neuvottelukunnan jäsen → Vantaa on hieno ja rikas kaupunki, joka elää kaupunginosiensa kautta. Haluan meille lisää erilaisia esittävien taiteiden tapahtumia, jotka ovat kaikkien saavutettavissa. Ilmaisia yhteisöllisiä tiloja lisättävä. Ollaan ylpeitä kulttuuririkkaasta Vantaasta.

244 240 Funda Demiri, 22 v, Martinlaakso, lähihoitaja, varavaltuutettu, vapaaajan lautakunnan jäsen → Haluan nuorena naisena vaikuttaa päätöksenteossa ja ennen kaikkea tuoda nuorten äänet kuuluviin. Vihapuhe ja rasismi pitää kitkeä pois, sen eteen olen valmis tekemään töitä. Haluan monikulttuurisen ja feministisen Vantaan, jossa ketään ei syrjäytetä.

Kristina Havia, 44 v, Martinlaakso, eläkeläinen, vertaistukikoordinaattori → Sosiaali- ja terveyspalvelut ja ympäristö ovat sydäntäni lähellä. Kahdeksan kuukauden jono perheneuvolaan on liian pitkä ja toisaalta taas kaksi kuukautta päihdekuntoutusta liian vähän. Lisäksi haluan Vantaalle takaisin siivouspäivän roskalavoineen ja tansseineen.

245 241 Sebastian Duran Somerpuro, 18 v, Pakkala, lukiolainen, Vantaan Vasemmistonuorten hallituksen

Rauni Heinonen, Korso, 59 v, palveluneuvoja, yrittäjä → Entisenä omaishoitajana ja nyt hoivakodissa asuvan läheisenä olen nähnyt läheltä vanhustenhoidon nykytilan. Haluan olla parantamassa heidän asemaansa. Olen huolissani myös vanhuksia hoitavien


jaksamisesta. Sivistysvaltion taso mitataan sillä, miten se huolehtii vanhuksistaan!

massa pitää kehittää ja luoda mahdollisuuksia. Asuntoja rakennettava erilaisiin tarpeisiin ja rakentamisen laadusta huolehdittava. Vanhat asuinalueet ja luontoyhteydet turvattava. Palvelut on edullisinta tuottaa kunnan omana toimintana.

246 Eeva Helén, 40 v, Vallin­ oja, sosionomi (AMK), kokemusasiantuntija, Koivukylä-Korson kehittämistoimikunnan jäsen → Mielenterveysongelmat ovat nykyisin yleisin työkyvyttömyyseläkkeelle jäämisen syy. Etenkin nuorten kohdalla menetetään paljon, pahimmillaan kokonainen työura, jos hyvää hoitoa ei pystytä järjestämään ajoissa. Jokaiselle on taattava mahdollisuus saada aidosti vaikuttavaa apua.

251 Merja Järvenpää, 63 v, Länsimäki, perushoitaja, Itä-Vantaan Urheilijat IVU:n puheenjohtaja → Puolustan lähipalveluita! Länsimäen terveysasema tulee säilyttää ja siellä tarjottavia palveluita tulee laajentaa. Urheiluseuroja on tuettava, jotta ne voivat järjestää toimintaa, johon kaikilla on mahdollisuus osallistua taloudellisesta tilanteesta riippumatta.

247 Otso Hellgren, 35 v, Mikkola, kalanjalostaja, merkonomi → Vantaata on kehitettävä tasapainoisesti niin, että Itä-Vantaa ei jää Länsi-Vantaan jalkoihin. Koulujen ja muiden julkisten rakennusten ylläpitoa on parannettava. Sote-uudistuksen vaikutukset on huomioitava siten, etteivät palvelut karkaa kuntalaisten ulottumattomiin.

258 Katja Komeza, 48 v, Asola, palveluasiantuntija, luottamusmies, Ammattiliitto Pron edustajiston jäsen → Hyvä julkinen terveydenhuolto tulee säilyttää. Lasten ja nuorten hyvinvointi turvattava, koska he ovat Vantaan tulevaisuuden tekijät. Lisää henkilökuntaa kouluihin ja ryhmäkoot pienemmiksi. Ei kiusaamiselle. Vantaan tulee lisätä omaa kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen tarjontaa.

254 Saara Kareinen, 30 v, Martinlaakso, varhaiskasvatuksen opettaja → Varhaiskasvatus, mielenterveys, paperittomien palvelut. Varhaiskasvatuksen henkilökunnan palkkatasoa on nostettava, mielenterveyspalveluiden saanti on turvattava ja paperittomien ihmisten ihmisoikeuksien toteutuminen on turvattava.

250 Anu Järveläinen, 52 v, Päiväkumpu, VTK, teknisen lautakunnan jäsen, valtuustoryhmän sihteeri → Vantaan talous kuntoon investoinneilla, taantu-

257 Kaapo Kivioja, 19 v, Matari, opiskelija → Olen 19-vuotias vantaalainen opiskelija, joka on aina valmiina laukkaamaan eteenpäin positiivisen muutoksen puolella. Tähän mennessä olen parantanut maailmaa opiskelijakuntien ja nuorisojärjestöjen riveissä. Julkisten palveluiden tulee olla saatavilla kaikille Vantaalla!

253 Eino Kaikkonen (sit.), 76 v, Kaivoksela, kansakoulunopettaja, kirjoittaja → Olen mukana ehdokkaana Vasemmiston ihanteiden ja solidaarisuuden takia. Tavoitteena Kaivokselan ja Myyrmäen välisen Mätäojan kamalan tureikon rakentaminen länsivantaalaisten somaksi virkistys- ja vapaa-ajanviettoalueeksi niin kuin Vetokannaksen maauimala.

249 Lauri Iivarinen (sit.), 57 v, Hakunila, valmistuksenohjaaja, juustontekijä, lihamestari → En ole poliittinen tyyppi, mutta haluan ajaa ihmisten asioita ja huolehtia ihmisistä. Pääluottamusmiehen kokemuksella haluan lähteä vaikuttamaan myös perheiden ja nuorten hyvinvointiin. Nuorten syrjäytyminen on saatava kuriin.

256 Jenni Karjalainen, 31 v, Kivistö, HR-koordinaattori, tradenomi (AMK), FM → Haluan olla mukana rakentamassa korona-ajan jälkeistä Vantaata, joka huolehtii peruspalveluista, panostaa koulutukseen, kantaa vastuunsa ilmastotalkoissa ja toimii reilusti. Kohti parempaa tulevaisuutta – koulutuksen, ympäristön ja sosiaalisen oikeudenmukaisuuden puolesta!

252 Jari Jääskeläinen, 54 v, Päiväkumpu, kirvesmies, luottamusmies, kaupunginvaltuutettu, SAK:n edustajiston jäsen → Kaikille terveellinen ja turvallinen oppimisympäristö. Päätöksenteon läpinäkyvyyttä lisättävä. Lastensuojelun resurssit turvattava. Ryhmäkokoja ei saa kasvattaa, ja lähiopetustunteja oltava riittävästi. Rakentaminen on parasta elvytystä, se pitää pyörät pyörimässä.

248 Heidi Hummastenniemi, 38 v, Myyrmäki, huolitsija, FM, Vantaan Vasemmistoliiton sihteeri → Vantaalla tulee panostaa tasa-arvoiseen ja oikeudenmukaiseen päätöksentekoon, laadukkaisiin ja saavutettaviin peruspalveluihin, kevyeen ja julkiseen liikenteeseen sekä alueiden tasavertaiseen kehittämiseen muun muassa lähipalveluita parantamalla ja kulttuuritoimijoita tukemalla.

taja, FM, Vantaan Vasemmistoliiton puheenjohtaja → Kahden lapsen isänä minua kauhistuttaa suunta, mihin maailma on menossa. Eriarvoistuminen ja elinympäristömme tuhoutuminen uhkaavat hyvinvointiamme ja lastemme tulevaisuutta. Tehdään yhdessä Vantaasta kaupunki, jossa ketään ei jätetä heitteille ja ympäristöstä pidetään huolta.

255 Ville Karinen, 46 v, Simonkallio, kirjastonhoi-

260 Jake Kuukauppi, 46 v, Hakunila, painaja, pintakäsittelyalan opiskelija → Haluan ajaa velallisten asioita, kuten sitä että olisi helpompi saada apua velkojen hoitoon, ja päästä nopeammin velkajärjestelyn piiriin ja sitä kautta saada apua elämänhallintaan. Myös muut sosiaali- ja terveysasiat ovat sydäntäni lähellä, varsinkin nuorten koulutusasiat.

265 Mari Liimatainen, 45 v, Rajakylä, parturi-kampaaja, yrittäjä → Innostuin lähtemään ehdolle, koska haluan varmistaa, että Vantaa on lapsilleni turvallinen ja hyvä kaupunki elää. Minulle tärkeitä teemoja ovat ikääntyneiden palveluihin panostaminen sekä lasten ja nuorten matalan kynnyksen tuen varmistaminen ja pienyrittäjien etujen ajaminen.

261

266

Markku Kyröläinen, 54 v, Korso, putkiasentaja, työsuojeluvaltuutettu → Rakennetaan kaupunkia luontoa säästäen ja kestävällä tavalla. Asuinalueiden viheralueet ja väljyys säilytettävä sekä viihtyvyyttä lisättävä. Nuorille enemmän mahdollisuuksia harrastaa, esimerkiksi graffitiseiniä. Pääkaupunkiseudulla asuminen pitää olla mahdollista pienituloisillekin.

Tommi Liimatainen, 48 v, Rajakylä, keittiömestari, yrittäjä → Kolmen teinin faija, kolmen koiran isäntä, keittiömestari ja yrittäjä. Haluan turvata kaikille mahdollisuuden itsenäiseen merkitykselliseen elämään, mahdollisuuden harrastaa, tehdä töitä ja elää ihmisarvoista elämää.

271 Inka Nokelainen (sit.), 39 v, Itä-Hakkila, sihteeri → Perheenäiti, ay-aktiivi. Tasavertaisuus, oikeudenmukaisuus sekä mahdollisuus työhön ja toimeentuloon kaikille. Työllä on tultava toimeen. Laadukkaat ja saavutettavat kuntapalvelut, niillä ehkäistään syrjäytymistä ja eriarvoistumista. Ilmainen joukkoliikenne alle 18-vuotiaille.

267 262 Laura Laakso, 43 v, etuuskäsittelijä, pääluottamusmies, YTM, Tikkurila → Politiikkani on ihmislähtöistä, feminististä, antirasistista ja ekologista. Sukupuolten välinen tasaarvo on otettava huomioon Vantaan päätöksenteossa. Valtaosa kunnan työntekijöistä on naisia. Kunnan on tehtävä enemmän, jotta naisen euro on euro eikä 83 senttiä.

Marko Muraja, 58 v, Myyr­mäki, kiinteistönhoitaja → Työskentelen Vantissa, joka tuottaa kiinteistö-, ateria-, puhtaus-, aula- ja turvapalveluita Vantaan kaupungille. Kaupungin ei tule yksityistää tai yhtiöittää palveluitaan. Olen koko ikäni asunut Vantaalla. Tehdään yhdessä Vantaasta parempi paikka asua ja elää.

272 Kirsi Nousiainen, 43 v, Martinlaakso, varhaiskasvatuksen opettaja → Haluan taata jokaiselle vantaalaiselle lapselle turvallisen ja merkityksellisen päivän varhaiskasvatuksessa. Erilaiset oppimisympäristöt sekä lasten oppimisen ilo kannustavat työssäni löytämään jokaiselle lapselle parhaan tavan kasvaa ja kehittyä. Lapsissa on tulevaisuus!

268 263 Jonna Larinto, 46 v, Simonkylä, myyntineuvottelija, markkinointiviestinnän ammattitutkinto → Tärkeimmät tavoitteeni ovat: 1. terveysmaksut pois ja lääkärin vastaanotolle viikossa, 2. lähipalvelut säilytettävä sekä 3. turvalliset koulut ja riittävän pienet päiväkotiryhmät.

Sanna Neuvonen, 32 v, Myyrmäki, järjestöasiantuntija, valmentaja, fysioterapeutti (AMK) → Olen Itä-Suomen kasvatti ja tällä hetkellä työskentelen järjestöasiantuntijana amisten asioiden parissa ja valmennan nuoria yleisurheilijoita. Minulle tärkeitä teemoja ovat liikunta- ja vapaa-ajan palvelut, toinen aste sekä lasten ja nuorten hyvinvointi.

259 Pirkko Kotila, 58 v, Maarinkunnas, sosiaalityön aikuisopiskelija, VTM, varavaltuutettu, HSY:n hallituksen jäsen → Minulle tärkeitä asioita Vantaan kuntapolitiikassa ovat tasa-arvon edistäminen terveydessä ja hyvinvoinnissa, kunnianhimoinen koulupolitiikka, rakkaus kulttuuriin ja paikallinen pienyrittäjyys. Olen neljättä kertaa ehdolla ja ollut kaupunginhallituksen jäsen ja varavaltuutettu.

270 Juha Nieminen, 50 v, Kartanonkoski, IT-asiantuntija, käräjäoikeuden lautamies → Joka leikkauksesta jää arpi. Kärkiteemani on köyhyyden ja eriarvoisuuden vastustaminen, koska olen tehnyt useita vuosia vapaaehtoistyötä tältä pohjalta. Haluan Vantaalle ilmaiset aamupalat kouluihin ja maksuttoman terveydenhuollon, joka sisältää hammashoidon.

273 Tony Nyberg, 50 v, Länsimäki, sairaanhoitaja → Ilmastohätätilaan havahtunut boomer [sic!]. Kaikkea hävytöntä voitontavoittelua vastaan. Vantaan tulee olla toimissaan ja valinnoissaan luonnon puolella.

274 264 Rami Lehkonen, 33 v, Havukoski, sarjakuvataiteilija, pienyrittäjä, Maan Satama ry:n puheenjohtaja → Sateenkaarevilla kuntalaisilla on oikeus tulla kohdatuiksi, heidän itsemääräämisoikeuttaan kunnioittaen, kaikissa kaupungin palveluissa. Vantaan täytyy olla hyvä koti kaikille, ei vain hyväosaisille. Me LHBT+ -kuntalaiset haluamme olla mukana meitä koskevassa päätöksenteossa.

269 Chau Nguyen, 32 v, Koivukylä, järjestötoimitsija, varavaltuutettu, kaupunkisuunnittelulautakunnan jäsen → Hyvinvointi ei saa rakentua eriarvoisesti. Vantaan tulee olla inhimillinen kaupunki, jossa päätökset tehdään asukkaiden hyvinvointi edellä. Tähän kuuluvat hyvät terveys- ja koulutuspalvelut sekä harrastusmahdollisuudet. Tule kanssani mahdollistamaan aito hyvinvointi kaikille.

Elina Nykyri, 44 v, Kaivoksela, tilastotieteilijä, FM, Länsi-Vantaan Vasemmiston puheenjohtaja, sosiaali- ja terveyslautakunnan varajäsen → Tavoitteenani on hyvinvoiva, yhdenvertainen, esteetön ja tasa-arvoinen Vantaa, jossa ihmisoikeuksia kunnioitetaan ja päätöksenteko on avointa ja läpinäkyvää. Vaikutan sote-lautakunnassa. Olen tehnyt yli 20 vuotta järjestötyötä. Elän pienituloisen, pitkäaikaissairaan ja vammaisen arkea.


275 Veikko Ojalehto, 70 v, Simonsilta, insinööri, eläkeläinen, taloyhtiön hallituksen puheenjohtaja → Palvelujen, terveydenhuollon ja koulutuksen resurssien lisääminen on etusijalla. Yhteisöllisyys, avoimuus, sosiaalinen oikeudenmukaisuus ja ilmastonmuutoksen torjuminen ovat minulle tärkeitä. Luonnossa liikkuminen on parasta lääkettä.

276 Martti Paavilainen, 38 v, Kivistö, sopimusasiantuntija → Olen sosiaalista yhdenvertaisuutta ajava, pienten puolella seisova ihminen. Olen ehdolla, jotta Vantaa olisi myös tulevaisuudessa hyvä paikka elää kaikille.

merkonomi → Haluan olla vaikuttamassa ja varmistamassa, että vantaalaisilla on laadukkaat julkiset palvelut kaikkien saatavilla. Erityisesti lastensuojelun sekä nuoriso- ja mielenterveystyön resurssit saatava kuntoon! Tärkeää on myös toimiva joukkoliikenne, eli peukku ylös Vantaan ratikalle.

281 Sara Pekonen, 40 v, Louhela, lähihoitaja, sosionomi (AMK) → Haluan vahvistaa ennaltaehkäisevien ja matalan kynnyksen palvelujen, kuntoutuksen sekä palveluohjauksen asemaa Vantaalla. Osallisuuden ja yhteisöllisyyden kokemusten lisääminen on tärkeä osa kestävää talouspolitiikkaa. Rakennetaan yhdessä empatiaan panostava Vantaa.

282 277 Niina Pahtela, 56 v, Hakunila, lähihoitaja, varapääluottamusmies → Kaupungin ei pidä ulkoistaa palveluitaan ja työpaikkojaan, vaan kehittää niitä. Vuokra-asuminen ei saa olla kallista, myös pienituloisilla työntekijöillä pitää olla varaa maksaa vuokransa ilman asumistukia. Lähiluonto kuuluu jokaiselle. Kotihoidon resurssit kuntoon.

278 Sofia Pahtela, 33 v, Päiväkumpu, linja-autonkuljettaja, merkonomiopiskelija → Pidetään lähipalvelut lähellä. Lähipalvelut tulee jatkossakin olla helposti jokaisen vantaalaisen saavutettavissa.

279 Anni Palonen (sit.), 42 v, Vierumäki, elintarviketyöntekijä → Kahden lapsen duunariäiti. Sydäntäni lähellä ovat erityisesti lapset ja kasvatuskumppanit, nuoret ja nuorisotyöntekijät sekä perusduunarit perheineen. Vantaalaisten hyvinvointiin ja terveydenhoitoon tulee satsata ja monimuotoisten ulkoilualueiden suojeleminen on yksi osa sitä.

280 Katja Palosaari, 33 v, Ylästö, ay-toimitsija,

Jonne Peltola, 36 v, Pakkala, mielenterveys- ja päihdetyön lähihoitaja → Olen nuorisokodissa työskentelevä mielenterveys- ja päihdetyön lähihoitaja. Tavoitteenani on luoda tasavertaisesti hyvä Vantaa kaikille, vauvasta vaariin!

283 Ksenia Peltovuori, 35 v, Vierumäki, kurssisuunnittelija, yhteisöpedagogi (AMK), työsuojeluvaltuutettu → Järjestötoimija sekä osallisuuden ja yhdenvertaisuuden puolestapuhuja, kouluikäisten vanhempi, autoton omakotitaloasuja, kulttuuri-innostuja. Arvostan lähiluontoa ja ympäristöä, saavutettavia palveluita, julkista liikennettä ja jokaisen vapautta ja oikeutta oppia ja osallistua.

284 Jukka Pietiläinen, 54 v, Päiväkumpu, toiminnanjohtaja, YTT, dosentti → Minulle tärkeitä asioita vaaleissa ovat: Lähiluonto ja hiihtoladut pidettävä kunnossa joka puolella. Toimivaa joukkoliikennettä parannettava vielä entisestään. Kielten opetus Vantaan kouluissa monipuolisemmaksi ja kielet käyttöön. Asiantuntemus ja tutkimus päätöksenteon tueksi.

Hyvät ja laadukkaat terveys- ja sosiaalipalvelut vantaalaisille.

veluiden puolesta. Rakastan kirjastoja, puistoja ja metsäretkiä.

285 Nina Pispala, 42 v, Päiväkumpu, medianomi (AMK), opetuslautakunnan jäsen, varavaltuutettu → Kuntalaisten – vanhempien, nuorten, yrittäjien jne. – ja kunnan työntekijöiden ääni ja asiantuntemus aidosti mukaan päätöksentekoon. Lisäkäsiä, aikaa ja turvaa kouluihin, päiväkoteihin ja vanhustenhoitoon. Kestävä talous ei synny köyhyyttä lisäämällä ja palveluja heikentämällä.

300 290

295

Leena Romppainen, 45 v, Myyrmäki, IT manager, kaupunkisuunnittelulautakunnan varajäsen → Olen utelias digioikeusaktivisti, maailmanparantaja, Effi ry:n puheenjohtaja, roolipelaaja, SF-harrastaja. Töissä IT-alalla Aiven Oy:ssä, koti Myrtsissä. Kuntapolitiikassa minua kiinnostavat erityisesti tietopolitiikka ja kaupunkisuunnittelu.

Tuomas Suihkonen, 27 v, Jokiniemi, järjestötoimitsija, valtiotieteiden opiskelija, valtion nuorisoneuvoston jäsen → Hyvän Vantaan reseptini: mielenterveyspalvelut kuntoon, harrastusmahdollisuudet kaikille ja joukkoliikenne toimivaksi.

296 286 Lona Poropudas, 36 v, Simonsilta, oppilashoitaja, nykytanssija, tradenomi (AMK) → Tuetaan perheitä, omaishoitajia, erityislapsia, liikuntapalveluita, luontoa ja kulttuuria. Laadukas koulutus ja hyvät palvelut tukevat lasten hyvää tulevaisuutta. Arvokas, hyvä ja sisällöltään rikas elämä kuuluu kaikille.

287 Petriina Punna, 48 v, Pakkala, omavalmentaja, FM, Suomi-Venäjä-seuran hallituksen jäsen → Tärkein tavoitteeni kuntavaaleissa on parantaa yksinhuoltajaperheiden asemaa Vantaalla. Moni vanhempi, etenkin isä, jättää yhä lapsensa ilman hoitoaan ja rahojaan. Vaadin tähän muutosta. Toivon enemmän tukea yksinhuoltajaperheille kaupungin taholta.

288 Irja Pursiainen, 75 v, Hiekkaharju, eläkeläinen → Vantaasta ikäystävällinen kaupunki! Palvelut henkilökohtaisen avuntarpeen mukaan ja ikääntyneet mukaan palvelujen kehittämiseen. Kotipalvelutyön uudelleen organisointi niin, että se vastaa avuntarpeeseen. Seniorineuvola, johon laajemmat palvelut ja vanhuspalvelulain neuvontapalvelut.

289 Milja Rantala, 42 v, Nissas, lähihoitajaopiskelija, Vantaan Pinskujen hallituksen jäsen → Vantaa tarvitsee päättäjiä, jotka puolustavat lasten oikeuksia, huomioivat heikompiosaiset sekä kuuntelevat kuntalaisten mielipiteitä. Haluan Vantaalle sisäilmaltaan puhtaita kouluja, päiväkoteja ja työpaikkoja.

291 Anne Rosenius (sit.), 62 v, Kaivoksela, suomen kielen opettaja, FM → Koulut, opettajat, oppilaat. Lapsenlapset, kirjastot, kulttuurit, sivistys, kielten kirjo. Luonnon monimuotoisuus. Oikeudenmukaisuus, ihmisoikeudet. Näitä puolustan. Olen ortodoksi. Harrastan kirjoja, ulkoilua, palstaviljelyä, käsitöitä, oleilua. Motto: Opi perusasiat!

292 Merja Räsänen, 71 v, Länsimäki, eläkeläinen → Seniorikansalaisella on myös tilaa ja sijaa yhteiskunnalliseen osallistumiseen. Kuntalaisen tarvitsemat palvelut, kuten terveyskeskus, kirjasto, neuvola ja asukaspuistot, on oltava saatavilla omalla asuinalueella. Pyöräilytiet ja -reitit sekä jalankulku turvallisiksi kaikille.

293 Jussi Saramo, 41 v, Tikkurila, opetusministeri, kansanedustaja, kaupunginvaltuutettu → Olen ollut kaupunginvaltuutettuna Vantaalla vuodesta 2009 ja haluan jatkaa työtä vantaalaisten hyväksi. Toimin kesään asti opetusministerinä, jonka jälkeen työ valiokunnissa kansanedustajana jatkuu. Pienten lasten isänä minulle on tärkeää, että Vantaalla on hyvät ja toimivat palvelut.

294 Minttu Sillanpää, 40 v, Tikkurila, järjestötoimitsija, kaupunginvaltuutettu, HuK → Tavoitteenani on Vantaa, jossa kaikki voivat hyvin, lääkärille pääsee nopeasti ja päiväkodeissa ja kouluissa on riittävän pienet ryhmäkoot. Toimin laadukkaiden ja kaupungin omana työnä tehtyjen pal-

Jaakko Tanttu, 32 v, Leinelä, sosionomi (AMK), työtön → Äänestäminen on kuten julkinen liikenne, jos mikään vaihtoehto ei vie täysin perille, niin valitse se, joka vie kaikkein lähimmäksi.

Pekka Valtanen (sit.), 66 v, Vaarala, projektinjohtaja → Vantaan valtuustoon tarvitaan taitoa ja malttia neuvotella. Ammatissani olen päivittäin mukana neuvotteluissa ja minulla on niistä vankka kokemus. Olen rakennusalan ammattilainen ja minulla on 28 vuoden yrittäjätausta. Tunnen hyvin sekä työntekijöiden että yrittäjien asiat.

301 Matti Vesa Volanen, 74 v, Pakkala, emerituskoulutustutkija, psykologian tohtori, eläkeläinen → Vantaa vannas on nyt vakaus ja vauraus, ei kasvu ja rikkaus. Hyvinvointi ei ole lähtökohta, vaan tulema hyvistä teoista ja töistä. Meidän on tehtävä sovinto luonnon kanssa säilyttäen rauha kansakuntien kesken. Rakentakaamme edistyksellisellä tavalla kestävää vaurautta – kaikille.

297 Liisa Tilander, 76 v, Havukoski, eläkeläinen, asukasaktiivi → Kohtuuhintaisia asuntoja hyvien palvelujen ja liikenneyhteyksien varrelle. Täydennysrakentamista olemassa oleviin keskuksiin lisättävä. Lähipalvelujen saatavuus turvattava. Lähidemokratiaa kehitettävä. Lähiluonto säilytettävä. Yhteistyötä asukkaiden kanssa tiivistettävä.

302 Mücahit Yilmaz, 43 v, Askisto, ravintola-alan yrittäjä → Vantaa on monikulttuurinen kaupunki ja sen on näyttävä myös päätöksenteossa. Maahanmuuttajien äänen on kuuluttava. Kaikenlaiseen rasismiin on puututtava! Lapsilla on oltava mahdollisuus harrastaa monipuolisesti. Pienyrittäjiä on tuettava.

298 Kati Tyystjärvi, 62 v, Sotunki, yleisötyöasiantuntija, MMM, kaupunginvaltuutettu → Huomisen hyvä Vantaa tehdään tänään. Kaikkien alueiden tasapuolinen kehittäminen myös kulttuuri huomioiden. Kestävä Vantaa – Avoimesti asiallasi!

299 Sara Valta, 28 v, Havukoski, graafikko, medianomi (AMK), Suomen sarjakuvaseuran hallituksen jäsen → Oppilaiden ja opiskelijoiden jaksamisesta pitää huolehtia kokonaisvaltaisesti Vantaalla. Koulukuraattorien tarjoamaan apuun ja saavutettavaan harrastustoimintaan panostaminen ovat tässä avainasemassa toimivien terveyspalveluiden ja opintojen ohjauksen lisäksi.

303 Esa Ylikoski, 69 v, Korso, lehtori, FM, eläkeläinen, yhdenvertaisuusasioiden neuvottelukunnan jäsen → Oikeudenmukaisuus, yhdenvertaisuus, tasa-arvo. Yhteistyö, yhteisvastuu, osallisuus, osallistuminen, kansalaisvaikuttaminen. Tiedepohjaisuus, totuus, hyvyys, kauneus, humanismi, vapaa-ajattelu. Päiväkodin, koulun ja koko kunnan uskonnollinen ja katsomuksellinen sitouttamattomuus.


6 • Kaikkien Vantaa

Asiakasmaksut pois, yhteistyötä potilasjärjestöjen kanssa ja viikonloppuvastaanotot käyttöön.

10 uutta lääkärinvirkaa ja 10 uutta hoitajanvirkaa. Lisäksi pitäisi määritellä väestövastuu eli se, kuinka monta potilasta kunkin lääkärin hoitovastuulla on. "Lisäksi tarvitaan parempaa terveyspalveluiden johtamista, nykyisessä on ollut vakavia ongelmia", Eerola sanoo. "Terveyskeskukset voisivat tehdä yhteistyötä potilas- ja vammaisjärjestöjen kanssa. Niiden tarjoamat kokemusasiantuntijat ja vertaistuki ovat erittäin hyviä kuntoutusmuotoja ihmisille, joilla on pitkäaikaissairaus. Eivätkä ne tule kunnalle kalliiksi", Nykyri sanoo. "Asiakasmaksut pitää poistaa. Tälläkin hetkellä osa vantaalaisista jättää niiden vuoksi menemättä hoitoon", Hakunilassa asuva lähihoitaja, varapääluottamusmies Niina Pahtela sanoo. ↗ Niina Pahtela, Elina Nykyri ja Antero Eerola vaativat parempaa hoitoa vantaalaisille.

Jonotatko terveyskeskukseen? Et ole ainoa Korona pahensi terveyskeskusten perusongelmaa: lääkärille ei pääse tarpeeksi nopeasti ja työntekijöitä on liian vähän. Ratkaisuja kuitenkin on. onotusmusiikki on tuttu ääni vantaalaisille, jotka soittavat terveyskeskukseen. Kun puhelinpalvelusta pääsee läpi ja saa ajan, seuraavaksi pitää jonottaa hoitoon pääsyä. "Lääkärille pääsyä pitää joillain terveysasemilla odottaa jopa pari kuukautta, jono on tukossa. Tämä oli iso ongelma jo ennen koronaa”, Vasemmistoliiton valtuustoryhmän puheenjohtaja, Tikkurilassa asuva kaupunginvaltuutettu Antero Eerola sanoo. "Täällä lännessä on pitkät jonot. Martinlaakso on keskitetty koronaterveysasemaksi, joten sinne on vaikea päästä, samoin Myyrmäkeen. Jonoja oli jo ennen pandemiaa", sosiaali- ja terveyslautakunnan varajäsen, kaivokselalainen Elina Nykyri kertoo. Lääkäriajat ovat pullonkaula: ilman

terveyskeskuslääkärin lähetettä ei pääse myöskään erikoissairaanhoitoon kuten esimerkiksi mielenterveyspalveluihin.

Terveys­ keskusten lääkäriajat ovat pullonkaula: ilman lähetettä ei pääse erikoissairaanhoitoon.

"Terveyskeskuslääkäreillä on valtava työkuorma, eivätkä he edes hoida koronatapauksia. Virkoja on liian vähän ja kokeneita lääkäreitä on vaikea saada. Vastavalmistuneet lääkärit ovat työssä hetken aikaa, kyllästyvät liialliseen työkuormaan ja siirtyvät muualle. Näin oli jo ennen koronaa, ja nyt tilanne on pahentunut, kun voimavaroja on ohjattu koronakriisin hoitamiseen", Eerola sanoo.

Mitä on tehtävä?

"Olemme esittäneet Vantaalla ilta- ja viikonloppuvastaanottoja, jotta ruuhkat saadaan purettua. Asiasta on useita päätöksiä, mutta niitä ei ole pantu täytäntöön." Vasemmistoliitto ehdotti viime budjettineuvotteluissa perustettavaksi

Entä yksityistäminen?

"Sosiaali- ja terveystoimea yksityistetään hivuttamalla palveluseteleitä moneen toimintaan. Ne ovat hyvätuloisten ohituskaista palveluihin. Vasemmisto vastusti yksityistämiskokeilua aikanaan ja vastustaa tällaisia avauksia jatkossakin", Eerola sanoo. Terveyskeskusten ilmiselvät pulmat pitää ratkaista, mutta julkisesti rahoitettu terveyskeskus on jatkossakin paras keino hoitaa vantaalaisten terveyttä, ehdokkaat toteavat. Väitteelle on tutkimusnäyttöä. Arvostettu lääketieteen aikakauslehti Lancet julkaisi vuonna 2018 tutkimuksen, jossa vertailtiin terveydenhuoltoa eri maissa. Sen mukaan Suomen julkisin varoin rahoitettu terveydenhuolto on maailman kärkitasoa. Lisäksi kustannukset ovat pienemmät kuin muissa maissa. Suomen julkisella terveydenhuollolla on siis maailman paras hinta–laatusuhde.

Sote-uudistus lisäisi yhteistyötä Keravan kanssa jo nyt tulevaan sote-uudistukseen. Jos eduskunta hyväksyy sote-uudistuksen, Vantaa ja Kerava muodostavat vuoden 2023 alusta yhteisen hyvinvointialueen. Se vastaisi sosiaali- ja terveyspalveluista sekä pelastustoimesta. vantaa valmistautuu


Kaikkien Vantaa • 7

Koulushoppailu ei kuulu Vantaalle

Ratikka harkinnassa

Lähikoulu on lapselle paras opiskelupaikka. Päiväkodeissa hyvän hoidon kulmakiviä ovat tarpeeksi pienet ryhmät, erityistuki ja työntekijöiden hyvinvointi.

Vantaalle suunnitellaan parhaillaan raitiotietä. Vasemmistoliitto pitää ratikkaa tarpeellisena, mutta katteettomilla lupauksilla sitä ei pidä markkinoida. Seuraavat 3 vaikutusta puhuttavat eniten. 1

Ehkäisee eriytymistä Miten päästä liikkumaan Vantaan keskuksesta toiseen? Raitiotie helpottaisi liikkumista, kun linja kulkisi lentoasemalta Jumbon kautta Tikkurilaan, Hakunilaan ja Länsimäkeen. Mellunmäkeen päättyvä ratikkalinja kytkisi Vantaan Helsingin metroverkkoon. Hyvät kulkuyhteydet sekä reitin varrelle tulevat uudet asunnot ja työpaikat ehkäisevät alueiden eriytymistä eli segregaatiota.

2

Ratikka toisi Vantaalle rahaa Raitiotie on investointi, joka maksaa itsensä takaisin. Se lisää Vantaan vetovoimaa ja asumisen viihtyisyyttä. Ratikka parantaa sen varrella sijaitsevien alueiden liikenneyhteyksiä, mikä houkuttelee reitin varrelle lisää asukkaita, yrityksiä, tuloja, asuntoja ja työpaikkoja. Ne kaikki kasvattaisivat kaupungin verotuloja. Vantaan ei tarvitse rahoittaa investointia yksin. Kaupungin lisäksi ratikan rahoittaisivat valtio 30 %:n osuudella, HSL ja mahdollisesti myös EU.

3

Ekologinen menopeli Vantaa kasvaa eivätkä kaikki vantaalaiset mahdu busseihin. Jos ratikkaa ei rakenneta, pitää tehdä muita tieinvestointeja, mikä ei tue hiilineutraaliuden tavoitetta. Vantaa on päättänyt olla hiilineutraali kaupunki vuoteen 2030 mennessä. Raideliikenteen hiilidioksidipäästöt ovat ylivoimaisesti muita kulkumuotoja pienemmät.

Ratikka ei saa viedä rahaa palveluilta

↗ Anni Palonen, Minttu Sillanpää ja Pirkko Kotila painottavat, ettei lasten hyvinvoinnista saa tinkiä.

"vantaalaiset perheet eivät harrasta koulushoppailua, vaan lapset menevät yleensä asuinalueensa lähikouluun. Tämä on hyvä periaate", Vantaan Vasemmiston kaupunginvaltuutettu, tikkurilalainen Minttu Sillanpää sanoo. Näin luokkakaverit asuvat lähellä kotia ja koulumatkat pysyvät lyhyinä. Esimerkiksi naapurikaupunki Helsingissä koulushoppailu on yleisempää: niissä perheet laittavat lapsensa "hyvien koulujen" erityisluokille. Tällöin koululaiset eriytyvät jo lapsena omiin ryhmiinsä, joilla ei ole kosketusta toisenlaisista taustoista tuleviin lapsiin. Jos Vantaa jakautuu "hyviin ja huonoihin" alueisiin, se näkyisi myös lähikoulujen arjessa. Anni Palonen asuu Korsossa, jossa hänen lapsensa ovat päiväkodissa. Hän lähti ehdolle kimpaantuneena päiväkodin ongelmiin: "Kiinteistön huoltotyöt on ulkoistettu niin, että vastuuhenkilöä on vaikea löytää. Sen vuoksi piti odottaa päiväkausia, että rikki mennyt ulko-oven lasi vaihdettiin. Sama ulkoistusten ketjutus johtaa

usein huonoon rakentamiseen. Upouudet koulurakennukset homehtuvat", Palonen sanoo. Sillanpää ja Palonen iloitsevat vasemmiston viime vuosien saavutuksesta: kaikkien lasten oikeus varhaiskasvatukseen palautettiin vantaalaisille perheille. "Se oli tärkeimpiä poliittisia voittojamme. Nyt tärkeää on pitää ryhmäkoot pieninä. Se edesauttaa sekä lasten että työntekijöiden hyvinvointia", Palonen ja Sillanpää sanovat. Entä erityistä tukea tarvitsevat lapset? "Erityisluokkia" ei nykyisin juuri ole, vaan vallalla on inkluusion periaate: erityistä tukea tarvitseva lapsi sijoitetaan samaan opetusryhmään muiden lasten kanssa. Palosen ja Sillanpään mukaan inkluusio on hyvä periaate, mutta se ei saa olla säästökeino, jolla leikataan opetuksesta tai tukitoimista. Koulunkäynninohjaajia, psykologeja ja erityisopettajia on oltava tarpeeksi, jotta esimerkiksi neurokirjon lapset pärjäävät muiden mukana.

"käynnissä

on nyt suunnitteluvaihe, jonka aikana tiedot ratikan vaikutuksista ja kustannuksista tarkentuvat. Tärkeää on, että kun päätös aikanaan tehdään, se perustuu huolelliseen selvitystyöhön ja tietoon. Isoon hankkeeseen ei pidä rynnätä kiireellä", teknisen lautakunnan jäsen Anu Järveläinen sanoo. Keskusteluissa kuulee usein väitettävän, että ratikka heikentäisi palveluita, kuten terveydenhuoltoa ja koulutusta. "Asia ei ole niin yksinkertainen. Ratikka on investointi, jonka arvioidaan tuottavan kaupungille enemmän kuin mitä sen rakentaminen maksaa. Mikäli investointia ei tehdä, ei myöskään synny tuottoja, joilla palvelut rahoitetaan", Järveläinen sanoo. Kun kaupunginvaltuusto hyväksyi ratikan suunnittelun joulukuussa 2019, Vasemmistoliitto esitti joukon pöytäkirjalausumia. Niissä todetaan muun muassa: "ratikan suunnittelu ja toteutus eivät talousarviovaikutusten kautta heikennä kaupunkilaisten palveluita". Kaikki valtuustoryhmät sitoutuivat tähän. Näin yksikään puolue ei voi väittää, että raitiotie heikentäisi palveluita.

Huostaanotettujen hyvinvointia parantamassa maarinkunnaksessa asuva Pirkko Kotila puhuu lastensuojelulain muutoksesta. Vuodesta 2022 lastensuojelun sosiaalityöntekijällä saisi olla vastuullaan enintään 35 lasta. Tavoitteena on muutenkin parantaa vaativaa tukea tarvitsevien lasten huolenpitoa ja kuntoutusta. "Asiakasmäärän rajaus parantaa huostaanotettujen lasten ja nuorten asemaa. Myös muut lakimuutokset edesauttavat heidän hyvinvointiaan." Hän uskoo, että jatkossa sosiaalityöntekijoillä on mahdollisuus tehdä työnsä paremmin. "Tarvitaan myös hyvää johtamista ja riittävä palkkataso. Kun ne ovat kunnossa, sosiaalityöntekijät eivät karkaa naapurikuntiin."


8 • Kaikkien Vantaa

Oikeus hyvään elämään kuuluu kaikille! Vasemmistoliiton tavoitteet Vantaalla: → Hyvät ja toimivat sosiaali- ja terveyspalvelut kaikille → Laadukkaat ja turvalliset päiväkodit ja koulut kaikille → Kohtuuhintainen koti ja viihtyisä asuinalue kaikille → Toimiva ja edullinen joukkoliikenne kaikille → Ympäristö- ja ilmastoviisas kaupunki kaikille → Kulttuuria, kirjastoja ja liikuntaa kaikille → Vantaa on hyvä työnantaja ja vastuullinen tilaaja kaikille → Todellista osallisuutta ja asukasdemokratiaa kaikille. Lue lisää vantaa.vas.fi ja tule mukaan rakentamaan hyvää kaupunkia kaikille!

Rätten till ett gott liv tillhör alla! Vänsterförbundet i Vanda vill ha: → God och välfungerande socialoch hälsovård för alla → Bra och trygga daghem och skolor för alla → Hem till rimlig kostnad och trivsamma bostadsområden för alla → Välfungerande och förmånlig kollektivtrafik för alla → Miljö- och klimatsmart stad för alla → Kultur, bibliotek och idrott för alla → En stad som är en bra arbetsgivare och en ansvarsfull beställare för alla → Verklig delaktighet och boendedemokrati för alla Läs mer på vantaa.vas.fi. Kom med och bygg en bra stad för alla!

Everyone has the right to a good life!

"Äänestä Vasemmistoliiton ehdokasta Vantaalla, koska kuntavaaleissa ratkaistaan, miten hyvinvointipalveluidemme käy. Pienennetäänkö oppilasryhmien kokoja vai lakkautetaanko kouluja? Panostetaanko terveyskeskusjonojen lyhentämiseen vai ulkoistetaanko kokonaisia terveysasemia voittoa tavoitteleville suuryrityksille? Ollaanko valmiita lisäämään resursseja inhimillisen ja laadukkaan ikäihmisten hoivan turvaamiseksi vai jatketaanko näiden palveluiden alibudjetointia? Sinä päätät. Anna äänesi Vasemmistoliiton ehdokkaalle, joka huolehtii, että oikeus hyvään elämään kuuluu kaikille.” Li Andersson Vasemmistoliiton puheenjohtaja

Ennakkoäänestys kotimaassa 26.5.–8.6. ennakkoäänestys ulkomailla 2.–5.6. vaalipäivä 13.6.2021

The Left Alliance’s goals in Vantaa are: → Good and functioning social and health services for all → High-quality and safe day-care and schools for all → Reasonably priced homes and pleasant neighbourhoods for all → Functioning and inexpensive public transportation for all → Environment- and climatesmart city for all → Culture, libraries and sports for all → A good employer and a responsible partner for all → Real participation and local democracy for all Find out more at vantaa.vas.fi and join us in building a good city for all!

У каждого есть право на достойную жизнь! Цели Левого союза в Вантаа: → Эффективные медицинские и социальные услуги для всех → Качественные и безопасные детские сады и школы для всех → Доступное жилье по умеренным ценам и уютные районы для всех → Функциональный общественный транспорт по доступным ценам для всех → Город с рациональными экологическими решениями для всех → Культура, библиотеки и физкультура для всех → Хороший работодатель и ответственный заказчик для всех → Реальное участие и народная демократия для всех Читайте также: vantaa.vas.fi предлагаем вместе строить хороший для всех город!

Profile for Vantaan Vasemmisto

Vantaan Vasemmiston vaaliliite 2021 Kaikkien Vantaa  

Vantaan Vasemmiston vaaliliite 2021 Kaikkien Vantaa

Vantaan Vasemmiston vaaliliite 2021 Kaikkien Vantaa  

Vantaan Vasemmiston vaaliliite 2021 Kaikkien Vantaa

Advertisement

Recommendations could not be loaded

Recommendations could not be loaded

Recommendations could not be loaded

Recommendations could not be loaded