Eija Tuomela-Lehti Uudenmaan Kirjoittajat ry:n uudeksi puheenjohtajaksi

Yhdistyksemme vastavali�u puheenjohtaja ei kuulu sammaloituneiden, vaan vierivien kivien ak�iviseen joukkoon.

Eija Tuomela-Leh� toimi yhdistyksemme puheenjohtajana 1985–1988. Hän on yhdistyksemme julkaiseman Elias-lehden ”äi�”, sillä hänen edellisen puheenjohtajakautensa aikana Elias Lönnrot otettiin näkyvästi LänsiUudenmaan Kirjoittajien keulakuvaksi. Elias-leh� oli silloin mustavalkoinen sanomaleh� ja siinä oli 4–8 sivua. Nimensä leh� sai Samma�n suuren pojan mukaan, kun yhdistys pi� Samma�n ko�talousopistolla kesäkurssin. Jäsenkirjeen nimi muute�in Pikku-Eliakseksi, kun leh� muute�in aikakauslehden kokoiseksi.

Vuoden 1989–90 Elias-lehden numerossa 5 sivulla 3 Eija TuomelaLeh� jä�ää perhesyistä lämpimät jäähyväiset lehdelle, jonka päätoimi�aja hän silloin oli.

Tuomela-Leh� kustansi ak�ivises� kirjoja kustantamonsa, Kesuura Oy:n, kautta ja toimi ko�seutuseuran perustaman Käpylä-lehden päätoimi�ajana. Vuonna 2021 hänen kustantamonsa täytti 30 vuo�a. Käpylä-leh�, jossa hän työskenteli v. 1989–98 ja lehden päätoimi�ajana vuodesta 2013 läh�en, täy� samana vuonna 70 vuo�a.

Pelkästään verkkokirjakauppa Adlibriksen sivuilla on 131 Kesuura Oy:n kustantamaa kirjaa v. 1993–2021.

Kesuura Oy:lle oli kysyntää 1990-luvun alussa, koska kirjapainot haalivat painettavaa, mu�a samalla syntyi tarve kustan-

Kesuura nustoimi�ajille. Eija Tuomela-Leh� tunsi itsessään sellaisen. Hänellä oli sekä kunnianhimoa että ammattiylpeyttä, eikä hän päästänyt huonos� toimite�uja kirjoja painoon.

Tuomela-Leh� oli myös mukana toimittamassa vuonna 2020 ilmestyny�ä PuuKäpylä 100 vuo�a – Wooden Käpylä 100 Years -kirjaa.

Vuoden 2022 alussa hän jäi eläkkeelle sekä kustantajan e�ä Käpylä-lehden päätoimi�ajan toimistaan tavoi�eenaan panostaminen kirjailijuuteen. Vuonna 2021 ilmestyikin – kuin alkusoi�ona – seitsemän vuo�a työste�y romaani Rehellinen sauna. Kirjailijan rooliin ei aiemmin jäänyt juurikaan aikaa, sillä kustanne�avaa rii�.

Eija Tuomela-Leh� pähkinänkuoressa:

– Syntyi 1951 Tukholmassa.

– Muu� vuonna 1952 Järvenpäähän.

– Kävi keskikoulun Järvenpään yhteiskoulussa.

– Pääsi ylioppilaaksi v. 1972 Käpylän iltaoppikoulusta.

– Opiskeli ko�maista kirjallisuu�a Helsingin yliopistossa.

– Kustannustoimi�aja ja vapaa toimi�aja vuodesta 1985 läh�en.

– Yhdistyksemme hallituksen jäsen v. 1983–1984 ja yhdistyksemme puheenjohtajana v. 1985–1988.

– Elias-lehden päätoimi�aja vuoteen 1990.

– Perus� vuonna 1991 Kesuurakustantamon.

– Valmistui vuonna 2001 työn ohessa humanis�sten �eteiden kandidaa�ksi.

– Akateeminen pienyri�äjätutkinto 1998 Helsingin Kauppakorkeakoulussa.

– Aloi� vuonna 2013 Käpylä-lehden päätoimi�ajana.

– Käpylän kirjastoyhdistyksen puheenjohtajana 7 vuo�a.

– Oma tuotanto sisältää yhdeksän kirjaa, runokokoelmia ja proosaa.

Paljon onnea yhdistyksemme vuosikokouksessa valitulle puheenjohtajalle!

Teksti: Christine Hammar

Kuva: Henry Streng

Lähteet: mm. Eija TuomelaLehden haasta�elu (Veijo Eronen) Keski-Uusimaa -lehdessä

8.9.2021 ja Kalevi Koivusen ar�kkeli ”Eliaksen äi�” (Kulttuurileh� Elias 2/2015) sekä Elias-leh� nro 5/1989–90.

Elias-leh�ä Kansalliskirjastossa: h�ps://kansalliskirjasto.finna.fi /Record/fikka.3429624

Määritelmä: runosäkeen sisältämä tauko.

Selite: Kesuuran avulla voidaan aikaansaada rytmises� tehokkaita vaikutuksia. Mikäli kesuuran edellä on pääpainollinen tavu, kesuuraa sanotaan maskuliiniseksi, jos painoton, feminiiniseksi. Kesuuran kohdalla on usein välimerkki, yleisimmin pilkku. Säkeeseen voi sisältyä yksi tai useampia kesuuroita tai ei ainoatakaan. Kesuurat voivat esiintyä säkeen alkupuolella, keskellä tai lopulla. Mikäli kesuura sijaitsee jokaisessa säkeessä samassa kohdassa, seurauksena on helpos� monotonisuus. Kesuurat voivat olla helpos� havai�avia tai vähemmän silmiinpistäviä – jälkimmäisiä kutsutaan sekundaarisiksi tauoiksi. Kesuura merkitään II. Esimerkiksi Aaro Hellaakosken runon ”Sairaalassa” (Runoja, 1916) säkeissä kesuurat sijoi�uvat: Mennyt mies.II Mennyt mies.

Näinkö sun II loppui �es?

Lähde: h�ps://�eteentermipankki.fi/wiki/Kirjallisuudentutkimus:kesuura