Page 1

Tutkain 3 / 2011

k a i k k i e n va lt s i k a l a i s t e n l e h t i

kamPanjoinTia

Vaihtoon! Miksi?

Pihalla politiikasta

baareissa & pakkasessa

Flirttaile kirjastossa

OVATKO VALTSIKALAISET Ajanhallintaa HITAIMPIA? aikamiljon채채reille

hyv채sTIT KlIXIllE


Valtsikan ainejärjestöjen vuosijuhlia Media ry 40 vuotta, Tapahtumatalo Bank 12.11.2011. KTTO ry 52 vuotta, Tekniskan salit 19.11.2011. kuvat jussi välipirtti 2 • tutkain 3/2011


pääkirjoitus

Rohkeasti kohti tuntematonta! vuoden 2011 Tutkain-tiimi on oppinut kuluneen vuoden aikana yhtä sun toista – kuten sen, että asiat tuppaavat järjestymään, kun niitä hoitaa innokas, lahjakas ja reilu tiimi. Olennaista on ollut ymmärtää myös se, että päästäkseen loistaviin tuloksiin tiimiläisten on koettava voivansa saavuttaa työllään jotain tärkeää. Ehkäpä innostavin oivallus on kuitenkin ollut se, että kokemattomat ensikertalaisetkin voivat yltää suurenmoisiin saavutuksiin. Moni tutkainlainen on tänä vuonna ylittänyt itsensä onnistumalla esimerkiksi elämänsä ensimmäisessä haastattelussa, lehtiartikkelissa, kuvauskeikassa tai taittourakassa jännityksensekaisista epätoivon hetkistä huolimatta. Uusissa tilanteissa voi hyödyntää muista kokemuksista hankittuja taitoja ja omia kykyjä. Luota niihin! Kokemattomuutta ei pidä pelätä.

esittelemme sekä tiedekuntamme alumnin että kandivaiheen opiskelijan urakokemuksia. Sivulla 30 taloustieteilijä Marianne Stenius kertoo tiestään Hankenin rehtoriksi, ja sivulla 16 valtsikalainen, eduskuntavaaliehdokkaan kampanjaa luotsannut Robert Torvelainen kertoo projektinsa haasteista ja onnistumisista. Lehdessä pohditaan myös sitä, etenevätkö valtsikalaiset poikkeuksellisen hitaasti opinnoissaan, ja mistä opintojen takkuaminen johtuu (s.10). Lääkkeeksi on tarjolla ajanhallintavinkkejä (s.20) sekä neuvoja kirjastoflirttailuun (s.40). tässä numerossa

Kehityksen ja liikkeen teemaa pohditaan myös maisemanvaihdosten kautta: Lehteen on haastateltu valtsikalaisia opiskelijavaihdon opetuksista (s.24) sekä professori Laura Kolbea siitä, miten matkustamisesta voisi saada mahdollisimman paljon irti (s.35). julkaisemme heti vuoden 2012 alussa kesätyölehtisen, jossa kesätyönhakua tutkaillaan niin opiskelijoiden, työnhaun ammattilaisten kuin rekrytoijienkin näkökulmasta. Tämä numero on kuitenkin viimeinen tämän toimitustiimin julkaisema normaali Tutkain. Ensi vuonna Tutkainta päätoimittaa poliittista historiaa opiskeleva Mikko Virta, jonka suunnitelmat kaikkien valtsikalaisten yhteisen lehden suhteen vaikuttavat erittäin innostavilta ja mielenkiintoisilta. Kiitos antoisasta ja inspiroivasta vuodesta hyvät lukijat ja upea tiimi. Uskaltakaamme tehdä hyppyjä tuntemattomaan vastaisuudessakin! Tiina Liukkonen Päätoimittaja

kuva: emmi lehikoinen

TUTKAIN 3/2011 • 3


toimitus julkaisija Kannunvalajat ry

Tekijät tunnustavat

Vastaava päätoimittaja Tiina Liukkonen, tiina.liukkonen@helsinki.fi

Toimituspäälliköt Liisa Aalto, liisa.aalto@helsinki.fi Eerik Purdon, eerik.purdon@helsinki.fi

Art Director Lauri Haavisto, lauri.haavisto@helsinki.fi

Toimittajat

REETTA, toimittaja Laura Kolbea matkustamisesta haastatellessa mieleeni muistui ensimmäinen oma ulkomaanmatkani. Olin 3-vuotias ja matkustimme perheen kanssa lomamatkalle Ranskaan. Oksensin 4 päivää putkeen. Muuta matkasta vanhempani eivät muistakaan.

Liisa Aalto, Reetta Heiskanen, Tuukka Hetemäki, Iida Sofia Hirvonen, Akseli Huhtanen, Ida Hyttinen, Leena Itkonen, Vera Khryashcheva, Janne Lardot, Tiina Liukkonen, Laura Luoto, Vili Lähteenoja, Minna Mayer, Tiiamari Pennanen, Eerik Purdon, Aki Reinimäki, Janne Soisalon-Soininen, Arda Yildirim

Kuvaajat ja kuvittajat Lauri Haavisto, Akseli Huhtanen, Jaakko

AKI, KOLUMNISTI Käytin tällä kertaa opiskelukavereita apuna. Lounaat venyivät, kun paasasin asiaa ja testasin pointtejani. Onneksi Tiina on joustava; ylitin taas kerran kuolemanlinjan aiheeseen uppoutuessani. Lopputulos on kuitenkin mielestäni hyvä. Kolumnin kirjoittamisen jälkeen kasvatin Movember-viikset.

Kalske, Tiina Liukkonen, Anna-Maria Talvio, Vera Khryashcheva, Maria Veranen, Mikko Virta, Jussi Välipirtti

Kannen kuvitus Vera Khryashcheva

Teema Liike

Ilmoitusmyynti Maikki Sipinen, maikki.sipinen@helsinki.fi

tiiamari, toimittaja Luonteeseeni kuuluu, että olen haluton sanomaan ”ei” ja tykkään pitää monta rautaa tulessa. Niinpä juttu vanhempien valtsikalaisten pikkujouluista syntyi samana viikonloppuna kuin tapettien repiminen uudesta asunnosta, muutto ja työpaikan vuosijuhlat. Tämänkin lehden teossa deadline osoittautui siis parhaaksi muusakseni.

Painopaikka ja painos Picaset Oy Helsinki, Joulukuu 2011 350 kpl

palaute tutkain@kannunvalajat.fi Artikkeleissa esitetyt näkemykset ovat kirjoittajien omia, eivätkä välttämättä vastaa Kannunvalajat ry:n virallista kantaa. Tutkain saa HYYn järjestölehtitukea.

4 • TUTKAIN 3/2011

vera, kuvittaja Olen näyttänyt piirroksiani ensimmäisen kerran viiteen vuoteen vieraalle ihmiselle tämän Tutkaimen numeron teon yhteydessä. Sen jälkeen, kun en päässyt Taideteolliseen korkeakouluun, piirtäminen muuttui ensin vaikeaksi ja sitten tyrehtyi kokonaan. Tutkain on minulle ensimmäinen askel takaisin taiteen pariin. Aina olen kuitenkin tiennyt, etten voi ikinä tehdä mitään muuta.


kuvat: anna-maria talvio & mikko virta

tutkain 3/11 • sisältö

vakiot Pääkirjoitus Tekijät tunnustavat Irtain

10

Tutkiva journalisti Ovatko valtsikalaiset hitaimpia opiskelijoita?

15

kolumni: Ylpeä valtsikalainen Miksi valtsikalaisten arvostus omaa tiedekuntaansa kohtaan alkaa horjua sisäänpääsyn jälkeen?

28

kolumni: UraPolku Olemmeko ymmärtäneet tieteenalamme väärin?

30

Alumni Marianne Stenius kertoo, miten päätyi Hankenin rehtoriksi.

42

Hallitus Puheenjohtaja Lardot summaa kuluneen vuoden.

”Opiskelijoita holhotaan nykyään liikaa”, Hankenin rehtorina 2010 asti toiminut Marianne Stenius toteaa. s.30

valtsika juhlii Joka kolmas Valtsikan perustutkinto-opiskelija on saanut tänä vuonna opintojen viivästymisestä muistuttavan Etappi-kirjeen. s.10

erikoiset 14

RYHMÄTYÖN YKSINÄISYYS Opiskelijan ikävä toisen luo tuntuu olevan Valtsikassa kova.

29

politiikan raiteilla rytisee Minne katosi konsensus?

16

mies kampanjan kulisseissa Miten nuori ehdokas viedään eduskuntaan?

34

mikä itkettää valtsikalaisia? Ainakin tyhjä kohta kaupan pestohyllyllä.

20

apua yliopiston aikamiljonääreille Opiskelijan syndroomaan löytyy lääkkeitä.

35

matkalla kohti luovuuden optimaalista tilaa

22

kuvareportaasi: päivä klixillä Klixin päivät ovat luetut.

38

Pihalla politiikasta Eniten päättäjät vaikuttavat vähiten kiinnostuneisiin.

24

vaihto hämärtää rajoja Mitä opiskelijavaihdosta voi saada irti?

40

silmäniskujen tiedettä Opi flirttailemaan kirjastossa! TUTKAIN 3/2011 • 5


irtain laulukirjan helmiä

ilmastovalio

Sarjassa esitellään yön pimeinä tunteina Valtsika veisaa -opukseen ilmestyneitä riimejä. Lähetä omasi osoitteeseen tutkain@kannunvalajat.fi

Ensin oli sushi. Nyt karppaajien yhä vain lisääntyessä sekin kuuluu kiellettyyn listaan suuren riisipitoisuutensa takia. 2010-luvulla trendikkäimmät suosivat lähi- ja luomuruokaa. Eko- ja lifekauppojen myynti on noussut taivaisiin, ja vehnänoraat viedään hetkessä kaupan hyllyiltä. Syyllistyn itsekin jonkinasteiseen ruokahössötykseen, mutta on eräs asia, jota suosin melkeinpä orjallisesti: ilmasto. Lähi-ilmasto lähiruoan tapaan tarkoittaa sen suosimista, mitä on tarjolla ja mikä on nimensäkin mukaan lähellä ”tuotettua”. Suomessa on muodostunut jonkinasteiseksi trendiksi paeta kylmää talvea Espanjan aurinkoon. Mikä siinä on, että suomalaiset eivät hyväksy sitä tosiasiaa, että me asumme pohjoisessa? Ei mananamanana -elämäntyyli ole meitä varten. Syksyn ja talven saapuessa moni vaipuu melankoliaan. Miksi sen pitäisi olla huono asia? Melankoliastahan suomalaisten luovuus ja asenne kumpuavat! Unohtakaa siis Fuengirolan aurinkorannat ja varustautukaa kerrankin hyvin talven pakkasiin. Ja ei, se ohut tekonahkatakki ei käy talvitakista. Arda Yildirim

Muistelen aina yön pimeinä tunteina hetkeä, kun tunnustit minulle Turun yössä rakkautesi juotuasi pullon kossua! Voimia! <3: Juho onko koolla väliä? Keskustakampuksen viiden tiedekunnan opiskelijoita ja henkilökuntaa palvelee 11 kirjastoa. Lisäksi on pari oppimiskeskusta ja kansalliskirjasto. Kirjastoalakin kehittyy, ja niinpä vappuna 2012 valmistuvaan Kaisa-taloon muuttaa 10 eri kirjastoa. Tämä tiedekirjastojen supermarketti avaa ovensa lukevalle yleisölle syyslukukaudeksi 2012. Jäljelle jää vain Soc & Kom, Minerva ja yli 20 muuta kirjastoa keskustan läheisyydessä: työväenliikkeen kirjasto, maanpuolustuskorkeakoulun kirjasto, Studium Catholicum, Goethe-instituutin kirjasto ynnä muut. Kirjastojen moninaisuus ei siis suinkaan kuole Kaisa-kolossin myötä. Keskustakampuksen keskitetty kirjasto on kerännyt epäilyjä rauhallisten lukupaikkojen katoamisesta. Kuolemanhiljaisia kirjastoja jää keskustaan kuitenkin musiikkitieteiden Vironkadun-kirjaston lopettamisen jälkeenkin. Äärimmäistä lukurauhaa etsiville voi suositella kirjaston etsimistä kauempaa. Esimerkiksi Inarin kunnassa, Lemmenjoella sijaitsee noin 30 kilometrin päässä lähimmästä maantiestä Jäkäläpään kulttuurikeskuksen kirjasto. Lukupaikkoja on vain neljä, mutta kirjaston teoksissa on vapaavalintainen laina-aika. Kaisa-kirjastokin vaikuttaa lopulta varsin perinteiseltä, rauhalliselta ja kirjapölyntuoksuiselta. Tenttiin lukemista häirinnee siis tulevaisuudessakin pikemminkin ylitarjonta opiskelijabileistä kuin alitarjonta lukupaikoista. akseli huhtanen

6 • TUTKAIN 3/2011


irtain À la Alina

vili lähteenoja

Valtiotiet. yo

VTK

VTM

Ekat kunnon bileet Uudella Coctail-asu ja blaa blaa blaa

Rällällää, jatkoille mars! Pöytäosuuden passaan nykyään

Narahdin kuivasta suusta Uudella Heh, kyllä, vanhaksi olen tullut

Siitä tuutorit jaksoivatkin huudella Miten siellä halki ahjomme rillata saa

Liekö ollut succès vai farce Silmät näkenevät tuttua näkyään

Raja on rajanylitysten toivottavuudella Tätä touhua normaalina pitää vain hullut

Sukelsin ykkösiini huolellisuudella Kehtaisin ihan laittaa mascaraa

Joku raasu jo itkien painelee hiiteen Vieressä jonkun saliva uuden kodin saa

Normaali tosin on yliarvostettua Siksi Alinaa tervehtimään tulin taas

Muistikatkoista jätti oveluudella Kosmos muistoks parikin mustelmaa

Sällistä näkee jo, että menee viiteen Malttaisit sisko vartoa fiksumpaa

Elon nelikentät sain täällä hahmotettua Älä Alina koskaan muuta koreografiaas

Tutkain kysyy:

Miten saisin opintoni etenemään?

Otto Meri

Joni Karjalainen

Leif Åberg

valtio-oppi, maailmanpolitiikka

valtio-oppi, politiikan tutkimus

inspehtori

Aseta itsellesi tavoitteita. Älä sido niitä opintopisteisiin, vaan aina ennen lukuvuotta päätä, mitkä kurssit aiot sinä vuonna suorittaa. Käytä myös Avoimen yliopiston mahdollisuutta rohkeasti hyväksesi.

Tee rohkeasti sitä, mikä kiinnostaa. JOO-opinnot auttavat vaihtoehtojen löytämisessä. Yliopistossa opiskellaan innostumista ja omaa osaamista, ei suorittamista varten. Pohdi, miten opit eri tilanteissa.

Katso tulevaisuudesta kohti tätä päivää! Mieti tovi, milloin halusitkaan saada paperit ulos. Minä vuonna, missä kuussa? Sitten kelaa takaisinpäin: mitä kaikkea minun on opiskeltava ja milloin viimeistään,

jotta oikeasti saan paperit ulos tuolloin. Sirottele sekaan tärkeät tapahtumat, kuten Kannun vuosijuhlat ja Speksit. Tässä vaiheessa useimmat huomaavat, että olisi alun alkaen pitänyt opiskella vähän tiiviimmin. Mutta ei hätää, koska voit joko a) siirtää valmistumistasi hieman tai b) miettiä miten voit tiivistää opiskelun tahtia. Esimerkiksi kesäyliopistoissa ja avoimessa on hyviä kursseja, joita voit käyttää.

kuvat tiina liukkonen

TUTKAIN 3/2011 • 7


irtain debatti: kannunvalajien holittomat tapahtumat Jäsenkyselyssä esitettyihin toiveisiin on vastattu, ja Kannu luotsaa nykyisin aiempaa enemmän alkoholittomia tapahtumia. Opinto- ja ympäristötapahtumien lisäksi kannunvalajille on järjestetty muun muassa linturetki, sieniretki, leffailta, kirppis ja taidemuseovierailu. Tutkaimen toimituspäälliköt ottivat yhteen asian tiimoilta.

EERIK: puolesta

LIISA: vastaan

-

-

No huhhuh mitä mummoilua! Tuollainen sammaleenhajui-

Miten ihana ajatus! Tulevia opiskelijatapahtumia kalenterista

nen touhu sopii paremmin vanhainkotien asukeille kuin opis-

selatessa tulee helposti sellainen olo, että opiskelijoita ali-

kelijanuorille. Seuraavaksi järjestetään tietysti kutomispiiri,

+

arvioidaan pahasti: eikö meitä muka kiinnosta mikään muu

postimerkkienihasteluilta ja keinutuolikeskustelutilaisuus.

kuin jatkuva bilettäminen? On ilahduttavaa, että kerrankin

Ja sienestämään en kyllä ryhdy edes eläkkeellä, sienet ovat

on tarjolla jotain ihan muuta kuin Alinan lattialla konttaa-

limaisia ja maistuvat pahalle.

mista.

Meidän tulee juhlia ja riehua vielä kun jaksamme ja sitä ei

Tuopin äärellä tutustumista ylistävien hokemien lista on

pidetä säälittävänä! Keski-ikäisenä jos vedät kaatokännit ja

pitkä kuin nälkävuosi, mutta valitettavasti itse tuttavuuk-

käyttäydyt holtittomasti, saat paheksuvia katseita ja alkoho-

sien sisältö on usein aika köyhää. Tatteja poimiessa syntyvä

listin leiman.

+

yhteisöllisyys on jotain paljon aidompaa kuin viiden aikaan aamuyöllä Uuden rappusilla käydyt hyvä jätkä -kaulailut ja hiuksista kiinni pitämiset toisen oksentaessa.

Humalassa ihmisiin on helpompi tutustua! Itse en ainakaan kykene luomaan uusia ystävyyssuhteita selvin päin enkä

-

edes käymään keskusteluja. Juhlissa sen sijaan olen kaikkien

Bileissä varmasti kaatokunnossa törmäilee ihmisiin, mutta

kaveri ja avaudun elämästäni estoitta. Ihmiset ovat välittö-

kuinka monen nimiä enää muistaa seuraavana päivänä?

miä, eikä heille tarvitse perustella miksi tulee juttelemaan. Kukaan ei katso kysyvästi: ”Tunnetaanks me muka jostain?”.

Selvin päin taidemuseossa käydyt keskustelut jäävät toden-

+

näköisesti aika paljon paremmin mieleen kuin känniset avau-

Alkoholi myös helpottaa pariutumista.

tumiset. On aina yhtä noloa saada edellisillan juttukaveriaan

Kaikki arkimurheet ja huolet kaikkoavat kun saa päälle hyvän

tyly katse: ”Tunnetaanks me muka jostain?”.

iloisesti UniCafen jonossa tervehtiessään vastaukseksi vain

-

humalan. Jos illan aikana sattuu tyrimään, voi itselleen järjestää muistikatkon, eikä seuraavana aamuna harmita

Monelle aikuisuudesta iso osa menee lapsuuden traumoja

ollenkaan! Kyllä juhliminen on parasta terapiaa.

paikkaillessa ja tässä vasta tarjoutuukin siihen oivallinen

+

tilaisuus! Ei minua viety lapsena lintu- tai sieniretkelle, ja on vaikea keksiä parempaa terapiaa näihin traumoihin kuin kokemattomien elämysten metsästys Kannun porukalla.

8 • TUTKAIN 3/2011


irtain opiskelijatoimintaa ikärajalla k-35 Kuppalan stereot saavat pikkujoulukautena tuskin illankaan rauhaa juhlivilta opiskelijoilta. Tänä vuonna niitä luukuttivat ensimmäistä kertaa myös vanhempien opiskelijoiden ryhmä, Valtsikan Varttuneet (VaVa). ovat syksyllä alkunsa saaneen järjestön ensimmäinen järjestetty tapahtuma, jonka takana on pieni, mutta innokas kolmen vanhemman opiskelijan järjestäjäjoukko. ”Valtsikan fuksitoimikuntalaisten kanssa tuli puhetta vähemmistöryhmistä ja tapahtuma- ja vähemmistövastaava Miika Mäki vinkkasi, että aloittaisimme vanhemmille opiskelijoille suunnatun toiminnan”, kertoo ryhmän yhdyshenkilö, sosiaalipolitiikan opiskelija Helena. ”Niin, vähemmistöryhmähän me ikämme puolesta olemme”, naurahtaa sosiaalipsykologian opiskelija Marita. ”Tavoitteena on järjestää hauskaa vapaa-ajan hengailua ja yhdessäoloa – ja ennen kaikkea tutustua uusiin ihmisiin. Olemme saaneet jo paljon yhteydenottoja ryhmän sähköpostilistalle”, sosiaalityön opiskelija Tanja kertoo. Tilausta ryhmälle, joka on suunnattu vanhemmille opiskelijoille, selkeästi siis on. ”Nuorena opiskelu on tärkeä elämänvaihe, mutta kyllä se voi vanhemmallakin iällä tuoda uusia kokemuksia ja ihmisiä elämään. Ei ole varsinaista kynnystä mennä mukaan nuorten tapahtumiin, mutta on kiva, että tarjolla on myös toimintaa, joka ei ole niin kovin alkoholipitoista”, he miettivät. Riittääkö sitten, että on vanha sielu päästäkseen mukaan vai evätäänkö pääsy, jos syntymäaika on vasta vuoden -75 jälkeen? ”Kyllä ideana on se, että tapahtumissa voi tutustua opiskelukavereihin, jotka ovat samaa ikäluokkaa vaikka kaikenlaisia erilaisia elämäntilanteita ihmisillä onkin”, Marita muotoilee. Ikärajana on nimellisesti plus 35

pikkujoulut

vuotta. ”Mutta ei me kyllä ovella henkkareita keneltäkään kysytä!”, he nauravat. Juhlien järjestäjät kertovat, että Valtsikan varttuneet on ainoa ryhmä laatuaan koko Helsingin yliopistossa ja kunhan toiminta ponkaisee kunnolla käyntiin, on tarkoituksena kutsua mukaan opiskelijoita muistakin tiedekunnista. Mikään ylhäältä johdettu ryhmä VaVa ei ole, vaan siellä vallitsee salliva anarkia. ”Kuka tahansa voi järjestää mieleisiään tapahtumia. Kunhan vaan liittyy sähköpostilistalle tai Facebook-ryhmään ja kutsuu porukkaa mukaan. Ryhmä on avoin myös muillekin kuin fukseille, esimerkiksi jatko-opiskelijoille. Mukaan vaan!”, he rohkaisevat. Jos haluat mukaan toimintaan, lähetä viesti sähköpostiosoitteeseen: aalhel@gmail.com. Tsekkaa myös Facebook-sivut: www.facebook.com/varttuneet teksti tiiamari pennanen kuva anna-maria talvio

TUTKAIN 3/2011 • 9


TUTKIVA JOURNALISTI Tutkiva journalisti on kiinnostunut, huolestunut ja ihmeissään. Niinpä hän ottaa selvää yhteiskunnan epäkohdista: hän lähtee kentälle, tarkkailee ja vaatii vastausta.

Kuka vika ulkona? Tutkaimen toimittaja Akseli Huhtanen otti selvää yliopisto-opintojen viivästymisestä. Kävi ilmi, että tänä vuonna eniten Etappi-kirjeitä lähetettiin meille valtsikalaisille. Olemmeko siis hitaimpia? Miksi?

teksti akseli huhtanen kuvat mikko virta

10 • TUTKAIN 3/2011


15. heinäkuuta 2005 oli hikinen päivä. Ilta-Sanomat otsikoi, että “Vanhasella oli kiihkeä suhde”. Kiihkeää oli noihin aikoihin ollut myös vääntö opintoaikojen rajauksesta, ja tuona päivänä astui voimaan laki, joka tunnetaan ”rajauslakina”. Yliopisto-opiskelijoiden ikuinen opinto-oikeus lyheni dramaattisesti viiden vuoden tavoiteaikaan. Viidessä vuodessa yliopisto-opiskelijan olisi siis suoritettava sekä kandidaatin että maisterin tutkinto. Opinto-oikeus jatkuu vielä kaksi vuotta tästä tavoiteajasta, mikäli opinnot eivät ole valmistuneet. Tämän lisäksi opiskelija voi olla yhteensä kaksi vuotta poissaolevaksi ilmoittautuneena, suorittaa asevelvollisuuden sekä olla äitiysvapaalla. Sitten on haettava jatkoaikaa.

Valtsikassa Etappi-kirjetulva Yhteiskuntatieteellisellä alalla tutkinnon suorittamisen mediaaniaika on Suomessa kuusi vuotta, siis tavoitetta vuoden pidempi. Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa keskimääräinen valmistumisaika on ollut viimeisen kymmenen vuoden aikana valmistuneilla noin seitsemän vuotta. Eniten opintojen viivästymisen takia postitettavia Etappikirjeitä lähetettiin vuonna 2011 juuri Valtsikassa, lähes 1200 kappaletta. Se on kolmasosa kaikista perustutkinto-opiskelijoista. Ensimmäisen vuoden opiskelijoistakin Etapissa oli melkein 25 prosenttia, monissa aineissa yli kolmannes ja käytännöllisessä filosofiassa peräti puolet. Viidesosa tiedekunnan opiskelijoista ei suorita edes 25 opintopistettä vuodessa. Opintojen hitaus valtsikalaisilla on varsin yleistä, mutta yhtä selkeää syytä sille ei tunnu löytyvän. Suomalaisten tutkimusten mukaan monissa korkeakouluissa opintojen venymisen syynä on motivaation puute, joka kumpuaa väärän alan opiskelun kokemuksesta. Tämä ei kuitenkaan ole kovin merkittävä syy valtiotieteilijöiden parissa. Etappi-kyselyyn vastanneet ilmoittavat hieman vuo-

sittain vaihdellen syyksi joko vaikeudet opintojen suunnittelussa ja niihin ryhtymisessä, työssäkäynnin tai muualla suoritettavat opinnot. Työssäkäynti on myös valtakunnallisesti merkittävimpiä syitä yliopisto-opintojen hidastumiselle. Opintojen viivästymisen monet syyt Opetus- ja kulttuuriministeriön Opiskelijatutkimus 2010 -raportissa todetaan yli 25 prosentin pitävän pääsyynä hidastumiselle opinto-ohjauksen puutetta. Valtiotieteellisessä ohjauksen puutteen ilmoittaa syyksi kuitenkin hyvin harva. Syyt ovat siis muualla. ”Merkittävin syy hidastumiselle meillä on työssäkäynti”, opintoasiain suunnittelija Tiina Kononen valtiotieteellisestä toteaa, ja sanoo myös esimerkiksi sairastumisten ja mielenterveydellisten ongelmien sekä opiskelijastatukseen tarrautumisen vaikuttavan. Kononen pitää tiedekunnan erikoisuutena toisen tutkinnon suorittamista muualla samaan aikaan. Myös ohjauksesta Kononen löytää puutteita: ”Gradujen ohjauksessahan on aina ongelmia”, hän naurahtaa. Työssäkäynti ja heikkoudet omissa opiskelutaidoissa ovat merkittäviä syitä, mutta myös psykososiaaliseen hyvinvointiin liittyvät ongelmat ovat korkeakouluopiskelijoilla olleet pitkään ratkaiseva hidastava tekijä. Noin puolet Opiskelijatutkimus 2010:een vastanneista kertoi kärsivänsä näistä ongelmista siten, että ne haittaavat opiskelutahtia. Esimerkiksi yli kolmasosa kaikista opiskelijoista kärsii merkittävästi stressistä. Status ry:n keväällä 2011 järjestämässä hyvinvointiseminaarissa kävi ilmi, että psykososiaaliset ongelmat ovat olleet yhtä yleisiä koko YTHS:n olemassaolon ajan, 1950-luvulta asti. Stressi- ja motivaatio-ongelmien todettiin olevan harvinaisempia koulumuotoisemmilla aloilla, kuten lääketieteissä ja kauppatieteissä. Moni ensimmäisen vuoden opiskelija Valtsikassa ei pidäkään stressiä hidastavana tekijänä, sillä usein alkuvaiheessa opinnot ovat enemmän koulumaisia ja vähemmän itsenäisiä. TUTKAIN 3/2011 • 11


‘‘

Noin 20 prosenttia tiedekunnan opiskelijoista ei suorita edes 25 opintopistettä vuodessa.

Viivyttelevätkö opiskelijat? Monet valtionhallinnon edustajat, kärkkäimpänä kenties valtionvarainministeriön valtiosihteeri Raimo Sailas, ovat toistuvasti epäilleet opiskelijoiden vain mukavuudenhalusta viivyttävän valmistumistaan. Vaikka vuonna 2005 voimaan astunut rajauslaki rajaakin tutkintoajat periaatteessa seitsemään vuoteen, on kuitenkin selvää, että opintoja voi pitkittää vielä sen jälkeen. Kesäkuussa 2011 annetun yliopiston rehtorin päätöksen mukaan opinto-oikeutta voidaan jatkaa seitsemän vuoden jälkeen vielä enintään neljällätoista lukukaudella, eli toisella seitsemällä vuodella. Suomen Kuvalehden elokuisessa haastattelussa yliopiston opintoasioiden päällikkö Päivi Pakkanen sanoi muistavansa vain yhden hylätyn hakemuksen opinto-oikeuden jatkamisesta. Hylkäysperusteena oli se, että opiskelijalla oli jo hyväksytysti suoritettuna kaikki tutkintoon kuuluvat opinnot. Opiskelijaelämä valtiotieteellisessä on tietysti vilkasta ja monet ovat myös aktiivisesti mukana järjestötoiminnassa yliopistolla ja sen ulkopuolella. Opiskeluajan voi siis uskoa olevan monen mielestä mukavaa. Kuitenkin virkamiesten epäilyt siitä, että opintoja pitkitettäisiin huvin vuoksi tuntuvat yliampuvilta huomioitaessa esimerkiksi Opiskelijatutkimus 2010:n tulokset. 12 • TUTKAIN 3/2011

’’

Työssäkäynti opintojen ohella yleistä Tilastokeskuksen Opiskelijoiden työssäkäynti 2009 -tilaston mukaan työnteko opintojen ohella on varsin yleistä. Työssäkäyvien osuus yliopistoopiskelijoista on pysynyt noin 60 prosentin tuntumassa 2000-luvulla. Kun työssäkäyntiin lisätään psykososiaalinen pahoinvointi ja puutteet opiskelutaidoissa, voidaan todeta näiden syiden olevan täysin riittävät hidastamaan kolmasosan opiskelutahtia ilman tahallista viivyttelyäkin. Vaikka yliopistomme on hyvä ja opiskelijaelämäkin tasokasta, on elämää myös valmistumisen jälkeen. Työssäkäynti opintojen ohella on yleistä myös valtiotieteellisen tiedekunnan opiskelijoiden parissa. Miksi niin moni sitten tekee töitä, osa- tai kokoaikaisesti, opiskeluaikanaan? Suomen ylioppilaskuntien liiton kokoaman työurien pidentämistä koskevan muistion mukaan syyt ovat selvät: yli 60 prosenttia ilmoittaa työssäkäynnin syyksi toimeentulon hankkimisen, siis asumisen ja ruoan maksamisen. Noin 40 prosenttia toteaa syynä olevan työkokemuksen ja kontaktien hankkimisen. Toimeentulo on tärkein syy opiskelijoiden työssäkäyntiin, vaikka opiskelijat nostavat opintotukea. Opintotuki ei riitä elämiseen, toteaa Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan vuoden 2011 hallituk-

sen jäsen Aaro Häkkinen. Ovatko opiskelijoiden elintasovaatimukset siis liian kovia? ”Opintotuki on niin pieni, että se varsinkin pääkaupunkiseudulla menee monella kokonaan asumisen kustannuksiin. Kärjistäen on taloudellisesti paljon kannattavampaa olla toimettomana toimeentulotuen varassa kuin opiskella. Ei se siis kovin hääviä elintasoa takaa.” Opintoasiainsuunnitelija Tiina Kononen näkee asiassa myös toisen puolen: ”Opiskelukulttuuri on muuttunut, työssäkäynnistä on tullut ensisijaista ja opiskelusta toissijaista”. Hänen mukaansa töissä käydään paitsi toimeentulon, myös työkokemuksen tähden. HYYn Aaro Häkkinen pitää työssäkäyntiä realistisena, mutta ongelmallisena ratkaisuna: ”Opetustarjonta suunnitellaan päätoimiselle opiskelulle ja opintotuki on voimakkaasti tarveharkintainen tuki. Suurin osa opiskelijoista käy joka tapauksessa töissä opiskeluaikanaan, joten tärkeää olisi keskittyä siihen, että opintoja ja työntekoa voi helpommin yhdistää.” Tiina Kononen kannustaa kesätöihin ja osa-aikaisuuksiinkin, mutta toteaa samalla, että ”kyllä töissä ehtii sitten olemaan.” Emme olekaan hitaimpia Valtsikalaisten opinnot jumiutuvat kolmessa eri vaiheessa: opintojen sekavassa


‘‘

’’

Psykososiaaliset ongelmat ovat olleet yleisiä koko YTHS:n olemassaolon ajan.

alkuvaiheessa, kandityön kohdalla sekä gradua tehdessä. Selkeät kynnysvaiheet kertovat ongelmien kasautumisesta: kun opintojen ohella tekee töitä ja suorittaa kenties toista tutkintoa, seuraa hidastumista ja stressiä, joka johtaa usein vielä lisäviivästyksiin. Kovimpina paineet realisoituvat juuri opintojen alettua sekä viimeisessä gradurutistuksessa. Valtiotieteilijöillä on kuitenkin toivoa: ”Etappitilastot vääristävät, olemme varsin keskimääräinen tiedekunta valmistumisajoissa”, toteaa opintotoimiston Tiina Kononen. Tämä pitää paikkansa, sillä esimerkiksi lääketieteilijät, eläinlääketieteilijät ja humanistit ovat kroonisesti valtiotieteilijöitä hitaampia. Monet muutkin sijoittuvat samaan seitsemän vuoden porukkaan, ja toisaalta monissa tiedekunnissa iso osa opiskelijoista ei koskaan valmistu. Valtiotieteellinen on kuitenkin pysynyt omissa maisteritavoitteissaan, ja tutkintoajatkin ovat viime vuosina lyhentyneet. Emme suinkaan ole hitaimpia. Kononen arvelee yleisen ilmapiirin muuttuneen tehokkuutta korostavaan suuntaan, ja yliopistolain antamien suuntaviivojen vaikuttaneen opiskelijoiden suhtautumiseen, ja toisaalta toivoo myös opetuksen laadun vaikuttavan opintovauhtiin. Kun yhteiskunta siis huutaa: “Kuka vika ulkona?”, voi valtsikalainen ylpeänä todeta: “En minä ainakaan!” T TUTKAIN 3/2011 • 13


Ryhmätyön yksinäisyys teksti tuukka hetemäki kuvitus Vera Khryashcheva

dostosta yhden raportin. Kauppiksen mallilla on omat hyvät puolensa. Kurssia ei pääse pakoon ennen lopputenttiä, vaan siihen tulee väkisinkin panostettua tasaisemmin. Työnjaosta sopiessa(kin) oppii ”Ryhmätyötaidot ovat tulevaisuuniitä kuuluisia ryhmätyötaitoden työelämässä aivan keskeisiä, ja. Ja silloin tällöin ryhmäniinpä mekin harjoittelemme työtä ideoidaan ihan aidosti niitä täällä.” Vuosi oli 1996, paikka yhdessä, ja oikeata vertaisoppiAarnivalkean ala-aste Tapiolassa. mista tapahtuu. Istuimme kolmen luokkakaveJa vaikka ryhmätöissä paino onkin rin kanssa koulun kirjastossa sanalla työ, eikä niinkään ryhmä, niiden ja suunnittelimme työnjakoa kautta opiskelu on väistämättä sosiaalisemItävallasta kertovaa esitelmää varpaa kuin yksin tenttiminen. Kylterit ovat kuuluisia ten. Yksi sai käsiteltäväkseen maan verkostoitumisestaan. Pakko olla, kun ryhmätyökavereita pitää historian, toinen elinkeinoelämän, kolmas rohmusi Itälöytää jokaisella kurssilla. vallan urheilun. Neljännen vastuullisena tehtävänä oli kopioida Kun tavoitteet ovat korkealla, niin ovat myös vaatimukset tietosanakirjoista kuvia piirtoheitinkalvoille. opiskelukavereille. Olen vierestä todistanut, kun kauppiksen tieKymmenen vuotta myöhemmin kauppakorkeakoulussa huotokoneluokassa on googletettu toisten aiempia kurssiarvosanoja. masin, että mikään ei juuri ollut muuttunut. Piirtoheittimiä ehkä Hämmennys oli suuri, kun aloitin Valtsikassa. Tiedekuntakäytettiin vähemmän. Kauppatieteiden opiskelu tuntui olevan tenttejä ja opettajan kanssa sovittavia esseitä. Jos niin valitsisin, loputonta ryhmäprojektien väsäämistä ja niiden esittelemistä. opiskelukavereita ei tarvitsisi nähdä kuin tenttisalissa. Aalto-yliopiston sivuja tai esitteitä selatessa törmää väistämättä Itsenäisyys tuntui mahtavalta. Aikakuviin, joissa keskittyneen näköinen taulunsa saisi suunnitella täysin vapaasti. porukka on kokoontunut käymään intenPeruskursseista lähtien luettaisiin itsenäisiivistä keskustelua. Kauppiksen sesti tieteellisiä artikkeleita. Opiskelijoita Kuva ei ole väärä. Porukka on tietokoneluokassa on arvioitaisiin yksilöinä, ei löyhinä tiimeinä. kokoontunut jakamaan ryhmätyön niin, googletettu potentiaalisten Tuntui, että Valtsikan opintoputki johtaisi että toiste ei tarvitse tavata. Käyttääkseni ryhmätovereiden aiempia loogisemmin gradun pihtisynnyttämiseen. alan jargonia, kyseessä ei ole joint venture kurssiarvosanoja. Opinnäytetöitä kun ei edes kauppakorkeavaan monitoimittajaprojekti. Neljät koulussa tehdä porukalla. sormet mahtuvat huonosti yhdelle näpOpiskelijan ikävä opiskelijan luokse päimistölle. Erikseen tekemällä tekstiä tuntuu kuitenkin olevan Valtsikassakin kova. ”Perustakaa opintosyntyy taatusti nopeammin, joten selkeintä on vain osittaa nakki Kauppakorkeakoulussa ryhmätöitä tehdään koko ajan, ja Valtsikassakin kannustetaan opintopiirin perustamiseen. Porukassakin voi tosin päätyä opiskelemaan yksin.

‘‘

edes suhteellisen tasavertaisiin pötköihin. Vastuullisin tehtävä sälytetään sille, jolla ei ole palautusta edeltävänä iltana töitä, ylioppilaskuntatoimintaa tai ratsastusharjoituksia: hän pääsee sulattamaan kolmesta sähköpostin liitetie14 • TUTKAIN 3/2011

’’

piiri”, oli yksi orientaatioviikon hallitsevista viesteistä. Ehkä kyse on niin sanotusta Tom Sawyer -efektistä; kun aidan maalaaminen (tai yhdessä opiskelu) on vapaaehtoista, touhuun löytää sisäisen motivaation. T


ylpeä valtsikalainen

Aki Reinimäki Kirjoittaja on VTM, joka työskentelee valtsikalaisten etujärjestö SVAL:ssa.

suunnaton tiedekunta esiintymistaitoja opita ainakaan luentosaleissa. Kirjatenttejä on piippasi: ”Tiedätkö että pääsitkö Valtsikaan? Kosaivan liikaa, eivätkä tutkintovaatimukset ota työelämää riittävästi ka mä tiedän, tulokset on netissä. Saako paljastaa :) ?” Olin huomioon – konkretiaa on surkean vähän, teoriaa ylen määrin. Berliinissä reilaamassa, kun duunikaverini vihjasi, että olin Kaiken lisäksi tiedekunnan vanha laitosrakenne on olemassa edelpäässyt Valtsikaan. Muistan hetken varmasti loppuikäni. leen: valtsikahenkeä ei synny, kun opettajat ovat omissa poteroisFuksisyksynä motivaatio oli aivan huipussaan. Kurssitarjonta saan. tuntui älyttömän mielenkiintoiselta ja oma fuksiporukka kaikVasta-argumentteina edellä mainittuihin voi mainita ainakin kien aikojen aktiivisimmalta. Kaikilla oli ollut selvä suunta: sisään resurssipulan, yliopiston tutkimuksellisen roolin sekä opiskelijoiValtsikaan. den oman syyn – opiskelijat ovat töissä eivätkä ehdi osallistua lähiPääsykoeseula oli tiukka ja on sitä edelleen: viisi kuudesta opetukseen. Varmasti syytä löytyy molemmista toimijoista. yrittäjästä jää rannalle. Valtsika on haluttu paikka, mistä kertovat Ongelman ydin ei mielestäni kuitenkaan ole niinkään kursmyös suuret sivuaineopiskelijoiden määrät. Yhteiskuntaosaajille sisisällöissä tai näkymättömissä laitosrajoissa, vaan opiskelun on paljon kysyntää: kaikkialla on meikäläisiä kommentoimassa epäsymmetrisyydessä. Pääsykoepänttääjällä on kova motivaatio maailman menoa, pyörittämässä systeemiä ja ideoimassa uutta. päästä sisään yliopistoon, mutta liian harvalla valtsikalaisella on Kandivaiheessa joidenkin fuksikavereideni arvostus omaa selvä suunta ulos yliopistosta. Ja jos suunta olisikin ja tekisi sen opinahjoa kohtaan alkoi horjua. Valtsikaan pääsyn hurmos oli mukaisia valintoja, katsovat opiskelijatoverit pyrkyriä nenänvartmuuttunut arjeksi eikä uutta motivaatiota ollut syntynyt – suuntaan pitkin. ta ulos yliopistosta ei ollut lainkaan selvä. Mihin työllistyn, mitä Valtsikan pitää olla suunnannäyttäjä sekä opiskelijoille että osaan? Vaihtaisinko tiedekuntaa? yhteiskunnalle. Tavoitteet tukevat toisiaan: kun Mikä Valtsikassa mättää? Asia on askarvalmistuu koulutuksestaan ylpeitä, vahvoja ruttanut minua paljon, koska esimerkiksi työlmaistereita, on heillä myös paremmat edellylisyystilastojen mukaan meillä menee hyvin. Konkretiaa on tykset muuttaa maailmaa paremmaksi. Tämä Olen työn puolesta päässyt analysoimaan parin surkean vähän, ei vaadi juurikaan rahaa vaan asennemuutosta: tuhannen yhteiskuntaosaajan vastauksia kysyteoriaa ylen määrin. Opettajien on tunnettava työelämä ja otettava mykseen, miten opintoja pitäisi kehittää. Kyselin suunnannäyttäjän rooli tosissaan. Opiskelijoiden asiasta myös hiljattain valmistuneilta kavereiltaon oltava aktiivisia osallistumaan ja suunnitteleni. Tulokset eivät ole kovin mairittelevia. maan tulevaisuuttaan. Tarvitaan lisää yhteistyötä, väittelyjä, tilausYliopistossa ei lopulta vaadita kovin paljoa: pääsykoe on koko graduja, vuorovaikutusta ja reaalimaailman esimerkkejä teorian opiskelu-uran vaikein koe, ja kaikki tietävät, että tenteistä pääsee sijaan. Pyritään säilyttämään se fiilis, joka meillä oli kun saimme edellisen illan pänttäämisellä kirkkaasti läpi. Luennot eivät ole tietää päässeemme Valtsikaan! T vuorovaikutuksellisia eikä työelämässä tärkeitä argumentointi- tai

tekstiviesti

‘‘ ’’

15 • TUTKAIN 3/2011


teksti ida hyttinen kuvat maria veranen

Mies kampanjan kulisseissa ROBERT TORVELAINEN • Mukana Euroopan Nuorten

Valtsikalainen Robert Torvelainen työskenteli viime talven öitä myöten pakkasessa ja baareissa. Kansanedustaja Lasse Männistön kampanjapäällikkö kertoo nyt, kuinka nuori ehdokas vietiin eduskuntaan.

Parlamentin ja kokoomuksen toiminnassa vuodesta 2005 lähtien • Maailmanpolitiikan opiskelija vuodesta 2008 • EYP Finlandin puheenjohtaja 2010 • Kannunvalajat ry:n taloudenhoitaja 2010 • Outi Mäkelän eduskuntaavustaja 1.9.2010 lähtien • Lasse Männistön kampanjapäällikkö vuoden 2011 eduskuntavaaleissa

16 • TUTKAIN 3/2011

kävellessään Pikkuparlamentin ruokalan läpi Robert Torvelainen on kuin kotonaan. Moni tervehtii häntä tuttavallisesti. Vaikka Torvelainen on vasta 23-vuotias maailmanpolitiikan opiskelija, on hän ehtinyt toimia monissa politiikkaa sivuavissa tehtävissä. Syksyllä 2010 Robert Torvelainen sai uudenlaisen haasteen. Hänelle jo aikaisemmin tutuksi tullut kokoomuslainen Lasse Männistö, 29, päätti asettua ehdolle eduskuntavaaleihin, ja oli alusta asti selvää, että Torvelainen olisi mukana tekemässä Männistön kampanjaa. Lopulta hän päätyi vaalikampanjan päälliköksi johtamaan jopa 200 hengen tiimiä.

“Tekisin sen uudestaankin” Robert Torvelaista odotti yllättävän vaativa tehtävä. “Jos uudestaan kysyttäisiin, lähtisin mukaan tekemään vaalikampanjaa”, Torvelainen vakuuttaa. Toisella kerralla hän kuitenkin miettisi realistisemmin kampanjan vaatiman työmäärän. “Kyse oli nuoresta ehdokkaasta, jonka läpimenon mahdollisuus oli todella pieni”, hän toteaa. Vaalitiimi onnistui kuitenkin vahvistamaan Männistön uskottavuutta painottamalla tämän taustaa kaupunginvaltuutettuna sekä yrittäjätaustaisena talousosaajana. “Vältimme sanan nuori käyttöä kaikissa tilanteissa.”


”Se, että antaa itse kaikkensa kampanjaa tehdessä on paras perusta muiden aktivoimiselle”, Robert Torvelainen toteaa.

TUTKAIN 3/2011 • 17


Tärkeä lähtökohta Torvelaisen ja Männistön hedelmälliselle yhteistyölle oli yhtenevät arvot.

”Nuoren ehdokkaan läpivieminen on tuhoon tuomittu yritys, sillä nuoret ehdokkaat eivät juuri koskaan mene läpi”, Torvelainen kertoo. Saadakseen suuret ihmisjoukot toimimaan ehdokkaan hyväksi oli kampanjapäälliköllä oltava johtamistaitojen lisäksi selkeä tavoite - ehdokkaan vieminen eduskuntaan. Toimintasuunnitelma tehtiin yhdessä ehdokkaan kanssa, mutta Torvelainen kiittelee hänelle annettuja vapauksia asioista päättämiseen. “Ideat, teemat ja poliittinen sanoma ovat loppujen lopuksi ehdokkaan vastuulla. Tiimiä tarvitaan siihen, että tavoitetaan mahdolliset äänestäjät”, Torvelainen toteaa. Kun ehdokkaasta välitettävä kuva selkeni, alkoivat myös käytännön toimet. 18 • TUTKAIN 3/2011

“Jokainen ääni on tärkeä” Kampanjapäällikön työajat venyivät syksyn noin viidestä tunnista viikossa kevään yli 30-tuntisiin viikkoihin. Lisäksi Torvelainen työskenteli koko ajan täysipäiväisesti eduskunnassa. ”Kampanjapäällikkönä yritin olla töissä kaksi tuntia ennen sekä jälkeen muun tiimin. Tiimiltä ei voi vaatia enempää kuin itseltään”, hän tuumii. Torvelaisen mukaan koko tiimin ei tarvitse sitoutua vaalityöhön pitkällä aikavälillä, vaan muutama kampanjapäivä viimeisinä viikkoina merkitsee enemmän kuin kokouksissa istuminen ja ideointi. ”Lasse korosti jatkuvasti sitä, että yli 60 prosenttia kampanjasta tehdään viimeisten kahden viikon aikana.”

Asialle omistautuvia ihmisiä tarvitaan jokaiseen vaalikampanjaan. “Meillä mukaan tuli ihmisiä, jotka olivat mielipidevaikuttajia omissa ympäristöissään. Tiesimme tarkkaan, millaisia ihmisiä kampanja vaati toimiakseen”, Torvelainen toteaa.

‘‘ ’’ Ehdokkaan läpimeno ratkesi vain 27 äänellä.

Varsinainen jalkatyö alkoi helmikuussa. Männistön kampanja aloitettiin jo silloin, kuukautta ennen monia muita ehdokkaita, jotta vältettäisiin äänestäjien turtumus ehdokkaisiin. Se tarkoitti niin


‘‘

Uskottavuutta voi tuoda muillakin keinoilla kuin suuren budjetin näkyvyydellä tai tempauksilla.

flyereiden jakamista ydinkeskustassa 25 asteen pakkasessa kuin baareissa kiertelyä kampanjan myöhemmässä vaiheessa. ”Jos vain löytyy baari, jossa on omaa kohderyhmää, tulee sitä käyttää hyväksi. Ihmiset ovat siellä rennompia ja monet myös halukkaita käymään lyhyitä keskusteluja politiikasta”, Torvelainen toteaa. Torvelainen korostaakin sitä, että jokaisella äänellä on merkitystä. ”Meillä ehdokkaan läpimeno ratkesi vain 27 äänellä. Jos emme olisi tehneet baarikierroksia, ei Lasse todennäköisesti olisi päässyt eduskuntaan.” ”Kalleinta on oma aika” Kampanjaan tarvittiin toki tiimiläisten panoksen lisäksi myös rahaa. “Lasse teki syksyllä rahoituksen eteen paljon työtä, ja saimmekin kerättyä suuren summan siihen nähden, että ehdokas oli uusi, ja johon jopa harva poliittinen toimija uskoi”, Torvelainen pohtii. “Se ei ollut meille ongelma, mutta jälkeenpäin ajateltuna oli hullua, että onnistuimme ehdokkaan läpimenossa.” Vaikka Männistö oli mukana vaaleissa suhteellisen suurella budjetilla, Torvelainen korostaa, että vaalityötä tehdessä kalleimmaksi tulee oma aika. Uskottavuutta voikin luoda muillakin keinoilla kuin suuren budjetin näkyvyydellä tai hankkeilla. Erityisen tärkeänä Torvelainen pitää internetsivujen vaikuttavaa hyödyntämistä sekä aktiivisuutta sosiaalisessa

mediassa. ”Aina kun jotain tapahtui, siitä otettiin kuva ja laitettiin esille Facebookiin. Materiaalia jaettiin ja siihen reagoitiin”, Torvelainen toteaa. “Sanoisin, että meillä oli vaalien vahvin preesens sosiaalisessa mediassa.” Männistön kampanjassa kokeiltiin herättää huomiota myös erilaisilla tempauksilla. Äänestäjiä tavoiteltiin ”feissaamalla” valtiovelan lyhentämisen puolesta muiden varainhankkijoiden rinnalla, ja runsaasti huomiota keräsi myös lottokuponkien jakaminen, joista yhdestä löytyi pitkä rivi oikeita numeroita. “Motivaatio tarttuu” Järjestötoiminnassa ihmiset ovat sitoutuneita tekemään työtä järjestön eteen, mutta vaalikampanjassa tiimin motivointi on jatkuvasti läsnä. Torvelainen toteaa sen olleen vaikeinta vaalityötä tehdessä. ”Haaste oli siinä, että vaikka monet olivat poliittisesti aktiivisia ja kiinnostuneita Lassesta henkilönä, tehtävien delegointi heille oli hankalaa. Miten saada ihmiset, joiden mielestä kaikki on kivaa, antamaan jotain konkreettista vaalikampanjalle?” Torvelaisen mielestä se, että antaa itse kaikkensa kampanjaa tehdessä on paras lähtökohta muiden aktivoimiselle. Männistön vaalitiimi innostui työstä niin paljon, että sen jäsenet olivat valmiita antamaan kaikkensa kampanjan eteen. Panostaminen kannatti: “Se, että onnistuimme tekemään mahdottomalta

’’

tuntuvan projektin kasvatti sekä omaa itseluottamusta että on hyvä argumentti mihin tahansa tehtävään haettaessa.” “Valtsika on hyvä paikka olla” Juuri nyt Torvelainen haluaa pitää tulevaisuuden suunnitelmat auki. Hän korostaa hakeneensa valtiotieteelliseen tiedekuntaan, koska ei tiennyt mihin suuntaan haluaa työurallaan lähteä. ”Tilanne on vieläkin sama. Valtsika on hyvä paikka olla, koska sieltä voi tulla miksi vain.” Kysymykseen siitä, onko Torvelaisen tulevaisuus eduskunnassa, hän kertoo vastaavansa aina samalla tavalla. Hän on kiinnostunut politiikasta, mutta ei niinkään viehättynyt jakamaan ajatuksiaan muille ja olemaan ”pelkkä poliitikko”. “Voisin kuvitella, että poliitikon ura urkenisi Alexander Stubbin kaltaisella tavalla. Ensin tulisi hankkia jostain muualta substanssi, jonka kautta tulisi tunnetuksi. Mutta tikkaiden kipuaminen valtuuston kautta eduskuntaan ei innosta minua. Koen, että siinä panos-tuotos – suhde ei ole minulle tarpeeksi hyvä.” Tällä hetkellä Torvelainen on töissä eduskunta-avustajana, mikä on hänelle toisaalta yhden tavoitteen täyttymys ja toisaalta kuin mikä tahansa muu työpaikka. Mutta hänelle on käynyt tuuri. Pikkuparlamentissa Lasse Männistö huikkaa ohimennen olevansa kateellinen Torvelaisen suuremmasta ja paremmalla näköalalla varustetusta työhuoneesta. T TUTKAIN 3/2011 • 19


teksti minna mayer

Apua yliopiston aikamiljonääreille Opiskelijan työ koostuu kuuntelemisesta, lukemisesta ja kirjoittamisesta. Kyseisiä taitoja on harjoitettu koko opiskelu-uran ajan, joten ratkaisevaksi tekijäksi nousee kyky hallita aikaa näiden toimintojen välillä. Opiskelijan syndrooma Ajanhallinta on kenties merkittävin yksittäinen opiskelijan tarvitsema taito. Silti sitä ei opeteta konkreettisesti missään vaiheessa koulu-uraa. Koska opiskelijan ei ole pakko päivittäin suoriutua tietyistä tehtävistä, jää suorittaminen viime tippaan. Tätä kutsutaan opiskelijan syndroomaksi. Opiskelijan syndrooma oireilee turhina tentti-ilmoittautumisina, puutteellisina kurssisuorituksina, roikkuvina esseinä ja lopulta pitkittyneinä opiskeluaikoina. Tämä epidemian tavoin laajalle levinnyt syndrooma aiheuttaa jo yhteiskunnallisiakin ongelmia. Oireita voi kuitenkin vähentää itsenäisiä ajanhallintataitoja opettelemalla. Ainoa järkevä vaihtoehto Yliopisto-opiskelijaan kohdistuu useita voimakkaita ristikkäisiä paineita; vanhojen ja uusien kavereiden, työnantajan, seurustelukumppanin ja perheen toiveita ja mielikuvia toteutettaessa on helppoa unohtaa oma etu. Puutteelliset ajanhallinnan taidot eivät ole vitsi, sillä ne aiheuttavat monelle merkittävää henkistä rasitusta. Synkät työkyvyttömyystilastot 20 • TUTKAIN 3/2011

kertovat hyvinvointikadon laajuudesta. Harjoittelemalla ajanhallintaa suojelet siis myös itseäsi. Suhtauduin itse opintojen aikana hyvin skeptisesti ajanhallinnan opetteluun. Tuntui siltä, ettei aika riittänyt mihinkään ylimääräiseen, vaikka todellisuudessa suurimman osan opiskeluajasta olin varsinainen ajan tuhlari. Monet meistä käyttävät aikaa kuin olisimme aikamiljonäärejä. Työskennellessäni täysipäiväisesti gradun kirjoittamisen ohella huomasin tulleeni oman jaksamisen rajalle. Ymmärsin, että mikäli haluan valmistua, ainoa vaihtoehto olisi oppia priorisoimaan aktiivisen ajanhallinnan avulla. Vaikka opinnoissa olin hajottanut ja

‘‘ ’’ Facebookissa harvoin oppii mitään, mistä joku maksaisi sinulle palkkaa.

jakanut työaikaani mitä erikoisempiin kellonaikoihin vuorokauden ympäri, se ei tarkoittanut sitä, että se oli järkevää. Järkevää sen sijaan oli jakaa vapaaaika ja työntekoon verrattavat asiat ronskisti kahtia ja oppia siinä sivussa keskittymään vain ja ainoastaan olennaiseen. Lopulta onnistuin valmistumaan ajallaan. En kuitenkaan voi ottaa kaikkea kunniaa siitä itselleni, sillä muiden neuvoista oli merkittävää hyötyä.

Vinkkejä ajanhallintaan Ajanhallinnan keskeisenä tavoitteena on yksinkertaisesti saada aikaan enemmän vähemmässä ajassa. Ajanhallinnan keinot voidaan jakaa lukemattomiin eri ryhmiin. Itse pidän tärkeimpinä sekä ajanhallinnan konkreettisia käytäntöjä että luku- ja kirjoittamistaitojen kehittämistä, eikä tietoteknistenkään taitojen merkitystä tule väheksyä. Mitä aikaisemmassa vaiheessa opintoja opit ajanhallinnan keinot, sitä helpommin ja nopeammin valmistut. Aikatauluttaminen Ensimmäinen helpottava tekniikka on perinteinen tehtävälistojen laatiminen (ks. esimerkiksi Allen 2002). Asioiden listaamisen jälkeen merkitse tehtävät kirjaimilla A (tärkein), B (vähemmän tärkeä) tai C (voi odottaa). Suorita tehtävät järjestyksessä tärkeimmästä lähtien. Listojen tekeminen auttaa myös työn osittamisessa. Sen sijaan, että kirjoitat listalle ”kirjoita essee”, jaa työ palasiin: lähdekirjojen valinta, tiedonhaku, argumentin ja näkökulman luonnostelu, kirjoittaminen ja muokkaaminen. Verkossa käytettyä aikaa kannattaa myös tarkastella kriittisesti. Facebookissa harvoin oppii mitään, mistä joku maksaisi sinulle palkkaa. Sähköposteja ei tarvitse lukea montaa kertaa päivässä. Keskitä työaika tekemiseen, älä tuhlaa sitä tarkisteluun. Aikatauluttamisessa kannattaa käyt-


tää myös omia deadlineja, eikä vain niitä, joita luennoitsijat sinulle antavat. Älä ulkoista oman työskentelyn vastuuta muille, vaan pyri itsenäisyyteen. Kannattaa kokeilla esimerkiksi päivittäisten työtavoitteiden listaamista aamulla. Päivätavoitteiden avulla et myöskään koe syyllisyyttä kun rentoudut. Listat auttavat myös pohtimaan realistista työmäärää kullekin viikolle. Palkitse aikataulussa pysymisestä ja rankaise lipsumisesta. Luku- ja kirjoitustaidot Myös lukemisen ja kirjoittamisen tueksi on useita hyviä keinoja. Eräs luennoitsija neuvoi kerran, että kannattaa opetella tenttikirjojen sisällysluettelo. Tämä auttaa vastaamaan tenteissä järkevämmin, mutta myös oppimaan itse asiakokonaisuuden ja suhteuttamaan yksittäiset asiat yleiseen kokonaisuuteen. Tee miellekarttoja luennoista ja lukemistasi kirjoista, kuuntele luennoilla ihan oikeasti ja osallistu keskusteluun. Jos keskustelua ei ole, luo sitä esittämällä kysymyksiä. Kun sitoudut itse aktiivisesti opetettaviin asioihin, muistat ne väistämättä paremmin. Perusta vaikka opintopiiri, joka keskittyy opiskeluun eikä mihinkään muuhun, tai kirjoita yksinkertaista luku- tai oppimispäiväkirjaa. Jos jokin ulkoinen tekijä seuraa ja kirjaa edistymistäsi, näet konkreettisesti, kun edistyminen loppuu. Suhtaudu kriittisesti omaan panokseesi ja vertaa edistymisessäsi itseäsi omaan aikaisempaan itseesi äläkä muihin. Jos vertaat itseäsi muihin, voi tehokkuutesi jopa laskea. ”Eivät kaveritkaan käy jokaisella

luennoilla tai palauta tehtäviä ajoissa” -tyyppisten tekosyiden keksiminen on johtanut opiskelijan syndrooman holtittomaan leviämiseen. Jos sinulla on selkeitä asiakokonaisuuksia opeteltavana, mutta yritykset tyssäävät kerta toisensa jälkeen, kokeile Francesco Cirillon kehittämää pomodoro-metodia. Pomodorossa työaika jaetaan 25 minuutin sykleihin, jonka jälkeen pidetään tauko. Työskentely sykleissä auttaa edistymään konkreettisesti ylitsepääsemättömiltä tuntuvissa asioissa. Pomodorossa huomaa, miten paljon saa aikaan verrattain lyhyessä ajassa. Tietotekniset taidot Jos sinulla on valkoisen paperin kammo, tutustu verkossa esseiden pikakirjoittamisen ohjeisiin. Ne perustuvat pääasiassa tekstin rakenteen hallinnan opetteluun, mikä helpottaa kirjoittamista

varmasti. Tietotekniikan hallintaan kannattaa ehdottomasti panostaa aikaisessa vaiheessa opintoja. Hyvään alkuun pääsee aloittamalla helpoista aikaa säästävistä ohjelmista, kuten lähteiden sähköisestä hallinnasta. Sitten on helppoa edetä haastavimpiin ohjelmistoihin. Keskeistä on oppia ja kehittää tietoteknistä osaamista koko ajan eteenpäin. Tarvitset aineistojen hallintaohjelmia viimeistään graduvaiheessa ja valmistuttuasi teknisistä taidoista on merkittävää etua työnhaussa. Kehitä itseäsi siis tulevaisuutta silmällä pitäen. Opi muilta – säästä aikaa Ajankäytössä keskeistä on sen hallinta sekä suunnittelu itsenäisesti niin lyhyellä kuin pitkällä aikavälillä. Keskity erityisesti sellaisten taitojen kehittämiseen, joita haaveammatissasi tarvitaan. Neuvoja saa ja kannattaa kysyä myös kokeneemmilta tieteenharjoittajilta. Mentorointiprosessit toimivat tässä hyvin apuna. Tehokkaaseen ajankäyttöön kuuluu omista ja muiden virheistä oppiminen. T

Kirjallisuutta • Allen, David (2002). Getting things done – The art of stress free productivity. • Covey, Stephen R (2005). The 7 habits of highly effective people. • Goldratt, Eliyahu (1997). Critical Chain. Linkkejä • Gradutakuu – http://www.gradutakuu.fi/ • Nyyti ry – opiskeljoiden tukikeskus, elämäntaitokurssi http://www.nyyti.fi/palvelut/elamantaitokurssi/ • Pomodoro-tekniikka – http://www.pomodorotechnique.com/ • SVAL mentorointiohjelma http://www.sval.fi/jasenpalvelut_ja-edut/uranhallinta/

TUTKAIN 3/2011 • 21


Pä i vä Klixillä Ensi kevään jälkeen monelle meistä niin tärkeää sosiaalisen kohtaamisen paikkaa, Klixiä, ei enää tule olemaan sellaisena kuin me olemme sen oppineet tuntemaan. Ensi kesänä lähes kaikki Keskustakampuksen kirjaston toimipisteet siirtyvät uuteen, keväällä valmistuvaan Kaisa-taloon. Samassa myllerryksessä nykyinen valtiotieteellisen tiedekunnan kirjaston rakennus siirtyy sosiologian sekä sosiaali- ja kulttuuriantropologian oppiaineiden käyttöön. Rakennus tulee kokemaan ison remontin, jonka aikana kirjaston tilat muuttuvat muun muassa ryhmätyötiloiksi, opetussaliksi ja työhuoneiksi. Kohti tulevaisuutta kiidettäessä on aiheellista pysähtyä hetkeksi fiilistelemään Klixiä ja siellä viettämiämme ahkeran lukemisen, yhteistoiminnallisen oppimisen, kuulumisten vaihtamisen, kahvihetkien ja rentoilun täyttämiä tunteja.

teksti eerik purdon kuvat jussi välipirtti

22 • TUTKAIN 3/2011


TUTKAIN 3/2011 • 23


Opin sosiaalisemmaksi ja aloin katsoa itseäni sekä suomalaisen että eurooppalaisen linssin läpi, Elina Rouhiainen kertoo.

TUTKAIN 3/2011 • 24


teksti LAURA LUOTO kuvat haastateltavat

Vaihto hämärtää rajoja Opiskeluvaihdossa luetaan sekä tenttikirjoja että maailman kirjaa.

lä, joka tietenkin on vaihdon aikana sujuvoitunut. ylioppilaaksi kirjoittaneella on kaksi suurta vaihtoehtoa: joko Vuonna 2010 valtiotieteellisen tiedekunnan lähteneet ja saanähdä maailmaa tai jatkaa opiskelua. Välivuoden vietto töissä puneet vaihto-opiskelijat muodostivat leijonanosan - noin 25 % kotimaassakin tähtää lopulta jompaan kumpaan. Rahaa keräyliopiston kokonaismäärästä. Kysyin vaihtoon aikovilta, ulkomailtään joko maailmanympärimatkaa tai opintorupeamaa varten. la nyt olevilta ja vaihdon jo kokeneilta valtiotieteilijöiltä: Miksi? Joko katsellaan maailmaa aurinkolasien läpi tai tutustutaan siihen Halutaan murtaa ennakkoluuloteorioiden kautta: opiskelu ja matkustaja, ravistella itseä ja uskaltaa, tarttua minen nähdään usein toisensa poissulmahdollisuuteen. Tavoitellaan kansainkevina. Harvemminhan sitä tulee PaTanssitunneilla luetaan aluksi välisyyttä. Valtiotieteilijä jos kuka ympua-Uusi-Guinean viidakoissa safarilla Raamattua ja osa opiskelijoista märtää, ettemme ole maailmassa yksin. avanneeksi makrotaloustieteen kirjaa tai rukoilee ennen ateriaa. Antropologit korostavat sitä, että ihmiset selanneeksi sosiologian muistiinpanoja. ovat yllättävän samanlaisia kaikkialla Jos yliopisto-opiskelija kaipaa maisemaailmassa. Opiskelija tuntee Marxin, manvaihtoa, on opinnot yleensä laitettaGandhin ja vangin ongelman, kävi hän sitten Sorbonnea tai Univa siksi aikaa jäihin. Vastakkainasettelu ei ole täysin perusteeton. versidad de Chilea. Mutta perusteet horjuvat. Elämänkoulun puitteet tarjoavan Opiskeluvaihto on paitsi tutustumista vieraisiin kulttuureihin, matkustamisen ja uutteran pänttäämisen rajat hämärtyvät opiskeajatuksiin ja ihmisiin myös osanottoa suureen maailmanlaajuilijan lähtiessä vaihtoon. Viikonloppuina käydään naapurikaupunseen intellektuelliin tilaan, jossa evoluutioteoriaa voidaan hyvingeissa ja -maissa, joululomalla reilataan ympäri Eurooppaa ja kesä kin pohtia Välimeren rantakallioilla ja sosiologisia kokeita toteutvietetään uusien ystävien luona eri puolilla maailmaa. Silti moni taa kiinalaisella torilla. saa myös vaadittavat opintopisteet kasaan, ja vielä vieraalla kielel-

‘‘

’’

TUTKAIN 3/2011 • 25


Vaihdossa olevat Eva Kiviranta, viestintä Yhdysvallat, Whitworth University “Halusin vaihtelua opiskeluuni ja tehdä jotain erilaista. Yhdysvallat oli mielekkäin maa, parhaat kurssit taas Whitworthissa. Jenkkileffat vaikuttivat tietysti odotuksiini, mutta tiesin koulun olevan kristillinen ja kaupungin Helsinkiä pienempi eikä mikään menomekka. Odotin työlästä opiskelua, sillä kurssien laatua oli mainostettu paljon. En pettynyt: luennoimisen sijaan asioita todella opetetaan ja opiskelu on keskustelevaa. PR- ja taittamiskurssit ovat olleet käytännönläheisiä, ja niistä on varmasti hyötyä työelämässä. Yleisesti kurssien vaatimustaso on ehkä Valtsikaa matalampi, mutta työmäärä on suurempi. Kampus on puolestaan huikea: pääsee ottamaan torkut tuntien välissä ja kaikki tuntevat toisensa. Kristillisyyden mittakaava yllätti. Tanssitunneilla luetaan aluksi Raamattua ja osa opiskelijoista rukoilee ennen ateriaa. Käytäntöihin on vain totuttava. Ehkä tärkeintä on se, miten paljon oppii itsestään. Uskon vaihdon vaikuttavan loppujen lopuksi enemmän kaikkeen muuhun kuin opintoihin.” Julia Baratti, Saksa, sosiologia Suomi, Helsingin Yliopisto “Tulin Suomeen hyvän koulutussysteemin takia ja Helsingin yliopistoon puolestaan kurssien vuoksi, sillä en halunnut opiskella pelkkää taloustiedettä Hankenissa. Odotin oppivani suomea ja parantavani englannin kie26 • TUTKAIN 3/2011

len taitojani yliopiston kurssien avulla. Suurin yllätys oli se, että tiedekunnat sijaitsevat niin kaukana toisistaan. Ensin olin pettynyt, mutta nyt yritän löytää hyviä puolia siitä, ettei täällä ole yhtä suurta kampusta. Iloinen yllätys oli puolestaan se, että vaihto-opiskelijoille on tarjolla paljon kursseja. Kielitaitoni onkin parantunut paljon, sillä käytän englantia joka päivä.

‘‘

’’

Shekkivihot ja kunnon luentomateriaalin puute yllättivät.

Olen myös oppinut paljon sellaista, mitä en olisi voinut oppia kotiyliopistossani, esimerkiksi epäilemään stereotypioita. Suomalaiset eivät ole kylmiä, kuten väitetään. Olen ehkä oppinut olemaan avoimempi erilaisia yhteiskuntia ja tapoja kohtaan.”

Vaihtoon hakevat Jaakko Kalske, valtio-oppi Uusi Seelanti, University of Otago “Haluan päästä pois Suomesta ja nähdä maailmaa. Uuden-Seelannin valitsin siksi, että se on kutakuinkin maailman toisella puolella, siellä puhutaan englantia ja maisemat ovat mahtavat! Kielipää kehittyy kieltä käyttämällä, mutta uskon pärjääväni nykyisilläkin taidoilla. Varmaan kurssien ulkopuolella oppii jotain yleisiä juttuja, kuten minkälaista olutta siellä on. Uskon että vaihto avartaa ja saa ajattelemaan toisin. Ehkä ulkomailla myös oppii jotain uutta, mikä auttaa uralla tai elämässä etenemisessä. Voi kuitenkin olla, että Suomessa opiskelu hajottaa entistä enemmän vaihdon jälkeen.”


Veera Suomalainen, sosiaali- ja kulttuuriantropologia Espanja, Universidad Autónoma de Barcelona “Vaihto on loistava ja helppo tapa kokeilla ulkomailla elämistä! On kiinnostavaa tutustua opiskelijaelämään ja yliopistokulttuuriin muualla. Omalla pääaineellani ei ole paikkoja Espanjassa, eli minun olisi pitänyt odotella Valtsikan toista hakukierrosta. Sitten löysin käyttäytymistieteelliseltä tämän paikan. Harkitsen kasvatustieteen ottamista sivuaineeksi, mutta peruskurssien löytäminen voi olla keväällä hankalaa. Lisäksi useimmat kurssit pidetään katalaaniksi eli haasteena on löytää sopivia kursseja espanjaksi. Kielitaitoni on aika vahva, joten kieli sujuu varmasti hyvin alkukankeuden jälkeen. Odotan vaihdon opettavan sopeutumaan, hyväksymään erilaiset toimintatavat ja pitämään puolensa. Kuulemma oppii myös riitelemään espanjaksi vuokranantajan kanssa! Vaihdon vaikutus työnsaantiin riippuu omasta panostuksesta vaihtoaikana sekä siitä, miten markkinoi kokemuksensa työnantajille ja hyödyntää sitä käytännössä.”

Vaihdossa olleet Anssi Heinonen, taloustiede Ranska, Université Lille 1 “Vaihtoonlähtö oli lähes itsestäänselvyys. Halusin kansainvälistä kokemusta ja asua pidempään ulkomailla. Maan valitsin kielen, kaupungin ja yliopiston puolestaan kurssitarjonnan takia. Luin koulussa pitkän ranskan ja

paransin vaihdossa pääasiassa puhetaitojani. Osasin varautua hankalaan byrokratiaan ja vanhanaikaiseen opetustyyliin - silti shekkivihot ja kunnon luentomateriaalin puute yllättivät. Iloinen yllätys oli, että vaihtariporukassakin puhuttiin aina ranskaa.

‘‘

’’

Kuulemma oppii myös riitelemään espanjaksi vuokranantajan kanssa!

Oli hauska huomata, etteivät eri puolilta maailmaa tulevat ihmiset lopulta ole kovinkaan erilaisia. Ranskalaisessa yhteiskunnassa luoviminen on nyt tietenkin aiempaa helpompaa. Konkreettista hyötyä on parantuneesta kielitaidosta, joka avannee ovia maailmalla.” Elina Rouhiainen, sosiologia Irlanti, Trinity College “Halusin haastaa itseni, tavata uusia ihmisiä ja saada mahtavia kokemuksia. Olin kuullut paljon hyvää Trinity Collegesta - vuosisatoja vanha kampus ja hyvä sija kansainvälisissä vertailuissa. Ennen lähtöä minua jännitti se, miten rankkaa opiskelu olisi. Perillä huomasinkin tason ja opiskelutyylin sopivan minulle. Opettajat olivat juuri niin hyviä kuin olin toivonut ja opiskelu vuorovaikutteista. Etukäteen pelätyt seminaarit ja esitelmät olivatkin opiskeluni parasta antia. Opin käyttämään kieltä: puheesta tuli sujuvampaa. Kielitaito ja lisääntynyt itseluottamus voivat auttaa työnsaannissa. Opin sosiaalisemmaksi ja aloin katsoa itseäni sekä suomalaisen että eurooppalaisen linssin läpi. Ymmärrän englanninkielisistä maista tulevien ihmisten kulttuuria uudella tavalla. Aloin vaihtoaikana myös seurustella ja sain romaanikäsikirjoituksen valmiiksi. Yleisesti vaihtovuodella oli elämänlaatua kohentava vaikutus.” T TUTKAIN 3/2011 • 27


urapolku Helsingin yliopiston urapalveluiden suunnittelija ja Valtsikan alumni Leena Itkonen pohtii työelämään siirtymisen haasteita.

Reflektoinnin jalo ja aliarvostettu taito ”ymmärsin tieteenalan väärin. Luulin, että älykkyys on sama kuin muiden ivaaminen ja pilkkaaminen. Me nostimme itseämme ja omaa epävarmuuttamme painamalla muita alas.” Näin latasi tutkija ja monitoimimies Tommi Laitio syksyllä VOX-tapahtumassa omasta koulutuksestaan valtiotieteellisessä tiedekunnassa. Laitio esitti oman tien löytämistä käsittelevässä puheenvuorossa varsinaisen itseruoskinnan, ja tuli siinä

samalla ruoskineeksi oman opinahjonsaverkostoja mahdollisuuksien äärelle. Osa kin, valtiotieteellisen tiedekuntamme. taas on merkityksellisiä meille ihmisinä. Laition mielestä Valtsikan opinNorsunluutorniin ei auta jäädä. Laition noissa ei kannustettu ymmärtämään sanoin labyrintista pääsee ulos vain omaa ja muiden toimintaa teorian toiminnalla. kautta, eikä opittuja asioita kytketty Brittiläiset yliopistot ovat meitä käytäntöön. Laition pelastukseksi koitui pitempään pohtineet ns. employabilitylaaja touhuaminen opiskelijajärjestöissä käsitettä, jonka sisältö liittyy läheisesti ja muissa ympyröissä. Näin hän oppi Laition puheisiin. Employability sisältää ymmärtämään teoriaa. Laitio vetosikin oman alan syvän ymmärryksen ja taidot. yliopistoväkeen: ”Toiminta ja teoria ja Mielenkiintoisia ovat kaksi muuta näiden välisen suhteen harjoittelu on osa-aluetta: omat pystyvyyskäsitykset kytkettävä yhteen. Vain tällä tavalla sekä metakognitio eli kyky reflektoida ja syntyy uuttaa ajattelua, uutta toimintaa. säännöstellä oppimistaan ja käytöstään. Vain näin oppii näkemään ja uskomaan Opinahjolla on vastuu myös viimeksi siihen, mitä osaa.” mainittujen taitojen kehittymisestä ja Laitio ei ole ajatuksineen yksin. Motukemisesta. nen oppimistutkijan mielestä asiantuntiMiksi meiltä kuitenkin edelleen voi juus kehittyy vain teorian, käytännön ja valmistua hyvin puutteellisilla reflekitsesäätelytiedon kytkeytyessä toisiinsa. tointitaidoilla? Ja miksi se taitona on Teorian ja käytännön erottaminen toisisusein niin aliarvostettu? taan synnyttää liikkumatonta tietoa, joka Haastan teidät kaikki reflektointion käyttökelpoista vain taitotalkoisiin. Peilatkoulutuksessa, vaikkapa kaa teoriaa itseenne tentissä ja luennolla, ja ympäristöönne ja Norsunluutorniin mutta ei todellisessa henkilökohtaistakaa ei auta jäädä. elämässä. opittua. Miettikää, mikä Laition tapaan on inspiroivaa ja ihanaa monet valtsikalaiset tai vaikeaa ja sekavaa ovat kautta aikojen olleet aktiivisia toija miksi näin on. Yhdistäkää uutta mijoita. Jokainen valitsee itse toimiiko aikaisemmin opittuun ja käytännön ainejärjestössä vai Kannunvalajissa, toimintaan ja pohtikaa, miten uusi tieto Amnestyssä vai osakunnassa. Kaikki haastaa vanhempaa. Ja aika ajoin pytoiminta kuitenkin tarjoaa perspeksähtykää katsomaan kaikkea isommasta tiiviä opintoihin ja opittuun. Toisilla perspektiivistä: mistä olette tulossa, kokemuksilla on välineellistä arvoa – ne missä olette nyt ja ennen kaikkea mihin ovat suoria merkintöjä CV:ssä ja luotuja olette menossa. T

‘‘ ’’

28 • TUTKAIN 3/2011


koLuMNi

PoliTiikan raiTeilla rYTisee teksti janne Soisalon-Soininen kuva joan vega

on konsensus ollut pienen kansamme pelastava voima. Suomalaisilla onkin jopa fetissinomainen tarve seisoa yhdessä rintamassa ja kulkea samoilla raiteilla. Tosiasia kuitenkin on, että tänä päivänä erilaiset ideologiat luovat Suomen poliittiseen ilmapiiriin huomattavaa jännitettä. Miten tähän tultiin? Missä vaiheessa suomalaiset jakaantuivat näin vastakkaisiin leireihin? Asianhan piti olla niin, että historia on loppu, ja liberalismi hallitsee niin politiikassa kuin taloudessakin! Tai siltähän se kai näytti.

kriisien koittaessa

oli jo 1960-luvulta lähtien nähtävissä kehitys, jossa yksilönvapauden ja itsensä toteuttamisen ideaalit olivat muuttumassa keskeisiksi osiksi yleisesti jaettua arvomaailmaa. Ja kun Neuvostoliitto romahti, oli homma sinetöity. Huh. Historian lopun alkuko? Vuosituhannen vaihteen Suomessa lähes jokainen poliittinen puolue muotoili tavoitteensa liberalistisesta perinteestä ammennetulla käsitteistöllä. Oikeisto-vasemmisto -vastakkainasettelu oli pitkälti tullut tiensä päätökseen. Niinistö julisti vuoden 2006 vaalikampanjassaan vastakkainasettelun olevan ohi, mutta monet ihmiset turhautuivat. Selkeät vaihto-

suomessa

ehdot puuttuivat, poliittinen aktiivisuus laski. Äänestysprosentti tippui vuonna 2007 alhaisimmaksi sitten 1930-luvun. Sitten tuli Jytky! Sille taisi olla tilausta. jakoi suomalaisia. Minareetin rukouskutsua matkiva kansanedustaja oli aivan uusi ilmiö. Eduskunnasta kaikui myös harvinaiseksi tulleita rasistisia pilkkanimityksiä. Toki eri leirit olivat jo olemassa, mutta nyt Arkadianmäestä tuli vastakkainasettelun näyttämö. Kävi julkisesti ilmi, että ristiriidat suhtautumisessa esimerkiksi Eurooppaan olivat merkittäviä - toisessa ääripäässä voimakkaan sitoutuneet EU-uskovaiset, toisessa ääripäässä globalisaatiota pelkäävät markkahaikailijat. Jakoa ei kuitenkaan tehty vain mielipiteissä, vaan myös statuksessa. Vastakkainasettelu seurasi kansa vastaan eliitti -asetelmaa. Kriisien ja vaalirahasotkujen keskellä nousi demokratian historiallinen ”herrat kuriin”- tendenssi. Herrathan ne veivät Suomen Eurooppaan!

jytky

paljastuvat, kun tapahtumat yllättävät. Perussuomalainen ei ollut tajunnut, ettei EU syntynyt tyhjästä vuonna 1992, ja ettei jäsenyydessä olekaan kysymys vain Suomen hyödystä. Pääkaupunkiseudun korkeakoulutetussa kuplassa ei taas käsitetty, ettei monikulttuurisuuden ja arvoliberaväärinkäsitykset

lismin paheksuminen olekaan marginaalinen ilmiö. Hyvä, että väärinkäsitykset paljastuvat, sillä ne johtavat vääriin johtopäätöksiin. Kriisien aikana niihin ei ole varaa. Eurooppa on pankkikriisissä, ja Wall Streetin mielenosoitukset leviävät ympäri Yhdysvaltoja. Kaikenlainen protesti on nyt in. Ja miksi ei olisi? Törkeitä huijauksia paljastuu Atlantin molemmin puolin. Syyllinen on eliitti, jonka perkeleellisenä projektina on ylikansallinen päätöksenteko ja markkinoiden ylivalta. Järjestelmä horjuu. Presidentinvaalista povataan jo kansanäänestystä EU:sta. Presidentti edustaa koko kansaa, mutta Niinistön edellinen vaaliteema on auttamatta vanhentunut. Jopa 14-vuotias Sanna tietää vastauksen kysyttäessä hänen tuntemuksiaan Suomen tilanteesta: ”Noo… Se on niiku ihan perus”. Siis ihan Perusko? Käsitinkö nyt väärin? ”kyllä kansa tietää”, vai miten se Soini nyt sanoikaan. Niin, tottahan se on. Mutta mitä kansa tietää? Tietämiseen kun ei tarvita enää muuta kuin tieto Googlesta. Google ei kuitenkaan kerro mikä tieto on totta ja mikä ei, tai minkälaisia johtopäätöksiä tiedon perusteella tulisi tehdä. Onneksi. Tietäminen ei ole enää coolia, mutta ajatteleminen ja ymmärtäminen on. Siispä ajatellaan ja ymmärretään! Ja missä junassa sitten kuljetkaan, niin pysy sentään raiteilla. Ne saattavat palata taas yhteen. TUTKAIN 3/2011 • 29


ALUMNI

Hejdå Hanken, tervetuloa uudet haasteet!

Taloustieteilijä ja professori Marianne Stenius valmistui Helsingin yliopistosta valtiotieteen maisteriksi vuonna 1973. Kaksi vuosikymmentä myöhemmin hänet valittiin yhtenä ensimmäisistä naisista yliopistotason oppilaitoksen rehtoriksi. Steniuksen ura Svenska handelshögskolanissa on jatkunut aina tähän päivään asti. Nyt on tullut aika jättää Hankenille hyvästit.

on valinnut haastattelupaikaksi Hankenin hallituksen kokoushuoneen. Upeasti sisustettu tila henkii arvokkuutta, joka on säilynyt vuosikymmenten ajan. Kunnioitusta herättävät muotokuvat valvovat jälkipolvien touhuja valppailla katseilla. Kohta on Marianne Steniuksen vuoro päästä joukon jatkoksi seinälle – hänen muotokuvansa valmistuu ennen vuodenvaihdetta. Mutta lapsuuden perusteella Steniuksesta olisi pitänyt tulla lääkäri. Mitä tapahtui? ”Kaikki muut perheessämme olivat työllistyneet lääketieteen alalle, ja suku varmaankin odotti minunkin menevän lääkikseen”, Stenius kertoo. TeiniSteniusta eivät kuitenkaan fysiologiset kysymykset kiinnostaneet, vaan häntä kiehtoivat historia ja matematiikka. Tarkkaa näkemystä tulevasta ammatistaan Steniuksella ei kuitenkaan ollut, ja niinpä hän hakeutui Helsingin yliopiston valtiotieteelliseen tiedekuntaan. ”Valtsikassa oli silloin samalla marianne stenius

30 • TUTKAIN 3/2011

tavoin useita mahdollisuuksia valita ala kuin tänä päivänä kauppiksessa, josta saa eräänlaisen yleistutkinnon.” Opinnoissaan Stenius onnistui yhdistämään kiinnostuksensa aiheet: Pääaineeksi Stenius valitsi kansantaloustieteen ja luki sivuaineina talous- ja sosiaalihistoriaa sekä tilastotiedettä. Mielekäs ainekombinaatio taisi siivittää Steniuksen opintoja.

‘‘ ’’ Nykyään opiskelijoita holhotaan aivan liikaa.

”Opiskelin kauhealla tahdilla, ja valmistuin neljässä ja puolessa vuodessa. Tosin sitä ei täysin voi verrata nykyaikaan. En käynyt töissä, vaan opiskelin opintolainan turvin ja asuin kotona ”, Stenius selittää. Valtsikassa opiskellessaan Stenius oli varma, ettei ikinä mene Hankenille.

Tilanteet kuitenkin muuttuvat: ”Ennen kansantaloustieteilijät kilpailivat ekonomien kanssa. Nykyään ekonomin tutkinto on yleistutkinto, kun ennen sellaisen sai Valtsikasta.” Steniuksen mielestä Helsingin yliopiston valtiotieteellisen tiedekunnan maine työmarkkinoilla on pääosin hyvä. Hän näkee tiedekunnan vahvuudeksi sen tarjoaman mahdollisuuden yhdistellä eri aineita kokonaisuuksiksi. ”Kaikki kuitenkin riippuu ainekokonaisuuksista ja henkilökohtaisista ominaisuuksista. Persoonallisuus on tärkeää. Tutkijan tai työnhakijan tulee hallita yleissivistävä kieli ja ydinosaaminen joltain alueelta.” Tämä siksi, että Steniuksen mukaan monitieteiset työt ja tutkimushankkeet yleistyvät. Omaa opiskelu-uraansa Stenius ei muuttaisi, mutta ottaisi siihen uuden aspektin: ”Huomioisin kansainvälisyyttä enemmän. Tein omaa väitöskirjaani Lontoossa ja Princetonissa. Eikä harjoittelun merkitystä voi korostaa liikaa!”


teksti & kuvat anna-maria talvio

Gradun voima Opiskelija on onnekas, mikäli hänellä on edes pieni aavistus tulevasta gradun aiheesta mahdollisimman varhain. Sitä pystyy kypsyttelemään ja kehittämään matkan varrella sekä testaamaan jo kanditutkielmassa. Marianne Stenius ryhtyi tutkimusassistentiksi opiskeluaikanaan ja teki gradunsa tutkimusryhmän puitteissa. Sen aihe osoittautui hyvin tärkeäksi. ”Annettu aiheeni oli kansantaloustiede ja pääomamarkkinat. Tutkin obligaatiomarkkinoita, jotka ovat ajankohtaisia tänäkin päivänä.” Vuonna 1976 Steniuksesta tuli lisensiaatti. Hän työskenteli kolme vuotta kokopäiväisenä tutkijana Elinkeinoelämän Tutkimuslaitoksessa. Luonto sai Steniuksen kuitenkin lähtemään vakituisesta tutkijan pestistä. ”Olen tällainen riskinottaja. Sitä paitsi väikkärini oli vaiheessa ja se piti saada valmiiksi.” Siinä gradun aihe kantoi edelleen. Stenius väitteli valtiotieteen tohtoriksi

“Nopean valmistumisen ei pitäisi olla opiskelijan päätavoite”, Marianne Stenius korostaa.

TUTKAIN 3/2011 • 31


vuonna 1986, aiheenaan obligaatioiden hinnoittelu. ”Olin onnellisessa asemassa, sillä sain mahdollisuuden valita kahdesta avoimesta professuurista. Toinen oli Valtsikassa kansantaloustieteessä, toinen Hankenissa.” Stenius valitsi jälkimmäisen ja on toiminut Svenska handelshögskolanissa rahoituksen professorina vuodesta 1990 lähtien. Valintaan vaikuttivat tutkimusmahdollisuudet, jotka Stenius koki Hankenissa paremmiksi. Niiden parissa hän touhusikin kaksi ja puoli vuotta. ”Sitten minut valittiin rehtoriksi, ja tällä tiellä olen edelleen.” Valtsikalainen, verkostu! Opiskelijalle on luonnollista haaveilla luovasta, haastavasta ja palkitsevasta urasta – olisi naiivia väittää muuta. Steniuksen vinkit unelmien työpaikan saamiseksi ovat sangen konkreettisia: ”Vaaditaan paljon työtä, riskinottoa ja uteliaisuutta, mutta ennen kaikkea myös verkostumista. ” Stenius neuvoo opiskelijoita liittymään osakuntiin ja toimimaan ainejärjestöissä. Se kannattaa, vaikka sen etua ei aina ymmärräkään. ”Pienessä Hankenissa verkostojen luominen on helpompaa. Painotan opiskelijoille aina Nylands Nationin merkitystä elämässäni. ” Usein kuulee puhuttavan laiskasta opiskelijasta, joka ei suorita tarpeeksi kyllin nopeasti. Syitä voi olla monia muitakin kuin pelkkä osakunnassa ryyppääminen; hän voi olla hyvinkin aktiivinen osakuntatoimija. Verkostojen merkitykseen Stenius törmäsi yliopistojen varainhankinnan 32 • TUTKAIN 3/2011

yhteydessä, sillä verkostot toimivat. Kiintymyssuhde vanhaan opiskeluahjoon ja -tovereihin säilyy. ”Alumneilla on ymmärrys nykyopiskelijoiden maailmaan ja he haluavat antaa saamaansa takaisin.” Steniusta tuntuu harmittavan se, ettei hän itse ole juuri ollut mukana alumnitoiminnassa. Syynä tosin tuntuu olevan ajan-, ei tahdonpuute, sillä järjestötoiminnalla on aina ollut hänelle merkitystä. ”40 vuotta sitten olin hyvin aktiivinen osakunnassa. Olin jopa yhden vuoden Nylands Nationin puheenjohtajana. ” Stenius näkee osakuntatoiminnan tavattoman tärkeänä, vaikka se saattaakin nielaista mukanaan. Eipä silti, että siitä haittaa olisi. Voisi melkeinpä ex-mäkihyppääjää mukaillen todeta, että opiskeluelämä on ihmisen parasta aikaa – iästä riippumatta. ”Opiskeluvuodet olivat todella hyvää aikaa. Parasta oli vapaus. Valtsikassa oli etenkin vapaus valita, ja vastuu oli aivan toisenlaista. Silloin annettiin eteen oppikirja ja käskettiin lukea. Nykyään opiskelijoita holhotaan aivan liikaa ja huolehditaan opintojen etenemisestä. Toisaalta työmarkkinat ovat vaikeammat, mutta milloin ja miten opiskelijat sitten oppivat vastuuntuntoa”, Stenius kysyy. Hanken vs. Valtsika Stenius kaipaa suuren keskustakampuksen eloisuutta ja elämää, jota pienessä Hankenissa on vaikea toteuttaa. ”Iso Valtsika tarjoaa toisaalta paremmat mahdollisuudet verkostua, mutta Hankenissa

se toteutuu käytännössä helpommin.” Hän toivoisi oppilaitosten täydentävän toisiaan vaikkapa yhteisten maisteriohjelmien kautta, kuten maa-ja metsätieteellisessä tiedekunnassa, jossa on mahdollisuus kaksikielisen tutkinnon suorittamiseen. ”Hanken ei voi olla niin laaja, mitä itse koen, että kauppislainen tarvitsee.” Täysin kritiikittä iso tiedekunta ja yliopistokokonaisuus eivät kuitenkaan pääse: ”Helsingin yliopiston koneisto on raskas. Rehtorin toivomuksen tai käskyn siirtyminen tiedekuntaan kestää paljon kauemmin kuin Hankenissa. Tässä on yksi syy, miksi jättäydyimme Aaltoyliopiston ulkopuolelle.” Keskustelu pakollisista kielistä ei aina ole hirveän rakentavaa, mutta kuten Stenius toteaa, me rakennamme suomalaista identiteettiämme kielen – oli se sitten suomi tai ruotsi – ja historiamme kautta. ”Kansalliseen identiteettiimme kuuluu jonkinasteinen ruotsinkielen taito.” Stenius ei mielellään käytä termiä pakkoruotsi, hän puhuu hyötyruotsista. Sitä valtsikalaiset voisivat puolestaan oppia Hankenissa, kun tentit olisi pakko kirjoittaa toisella kotimaisella. Stenius ei kuitenkaan tee suomenruotsalaisista uhreja: ”Syytä on meissäkin, alamme aina liian helposti puhua suomea olettamalla, että suomenkieliset eivät osaa ruotsia.” Carpe diem Ennen yliopistouudistusta yliopistoyhteisö valitsi rehtorit; se antoi Steniukselle vapauden haluta tehtävää, ja samalla testattiin luottamus. Steniuksen


luottamus on punnittu jo viisi kertaa peräkkäin. Rehtorin työssä tarvittavia taitoja Steniuksen mukaan ovat nöyryys, neuvottelutaito, uteliaisuus ja valmius tehdä pitkiä päiviä. Niistä tuskin on haittaa opiskelijallekaan. ”Tee sitä, mistä olet innostunut ja luo verkostoja”, Stenius muistuttaa. ”Myös kansainvälisen kokemuksen hankkiminen kannattaa.” Stenius on tyytyväinen kuluneisiin 17:ään vuoteen, mutta muutoksen tuulet ovat puhaltaneet: ”Olen päättänyt jättää Hankenin. Tehty yliopistouudistus oli

hyvä kohta siirtyä syrjään. Lupaa minulle ei tosin vielä ole myönnetty, mutta se on pelkkä muodollisuus.” Stenius kokee antaneensa Hankenille sen, mitä hänellä on. Seuraavaksi Marianne Stenius aikoo keskittyä kansainvälisiin ja kansallisiin haasteisiin tieteen ja koulutuksen alalta. Hallitustehtävät ja erilaiset projektit odottavat. Kokemuksia hänelle niistä on kertynyt rutkasti. ”Haluan haasteita. Jos niitä ei ole tarjolla, niin sitten etsin niitä.” Näin on nytkin. Marianne Steniuk-

sen olemus huokuu ripeyttä, jämptiyttä, uskallusta ja toimintaa. Hän vaikuttaa naiselta, joka saa pyörät pyörimään, vaikka ne olisivat neliskanttisia. Tilaisuuteen tarttuminen on aina ohjannut Steniusta. Hän kuvaa itseään uteliaaksi riskinottajaksi, joka kammoaa urautumista. ”Jätän myös professuurini Hankenilla. Olen heille antanut kaikkeni”, Stenius sanoo, mutta ei suinkaan nöyristellen. ”Nyt on aika suunnata uusiin haasteisiin.” T

JOS NYT SAISIT VALITA: 1. Opintolaina vai osa-aikatyö? Osa-aikatyö, vaikka nykyään pitäisi siirtyä opintolainaan, sillä se on itseensä sijoittamista. 2. Opiskelijatoiminta vai opintoihin keskittyminen? Opiskelijatoiminta ilman muuta! Mutta kohtuus kaikessa. Tarkoitus on kehittyä yksilönä, oppia kantamaan vastuuta ja nähdä maailmaa. 3. Nopea valmistuminen vai rauhallisempi opiskelutahti? Rauhallinen tahti, johon kuuluu myös kansainvälisyys ja opiskelija-aktiviteetit. Nopea valmistuminen ei ole päätavoite.

marianne steniuksen MUITA MERIITTEJÄ • 1998 Helsingin kauppakorkeakoulun Jaakko Honko -mitali tieteiden välisen tutkimuksen edistämisessä

• Valtion tiede- ja tutkimusneuvoston jäsen • Chalmersin säätiön hallituksen jäsen 2009–

• 1998 Suomen Leijonan komentajamerkki

• Aarhusin kauppakorkeakoulun hallituksen jäsen

• 2000 Helsingin kaupungin kultainen Helsinki-mitali

• Senaattikiinteistöt, hallituksen jäsen

• 2002 Kauppatieteellisen yhdistyksen Huugo Raninen -mitali

• European Institute for Advanced Studies in Management,

• Åbo Akademin dosentti • Helsingin yliopiston valtiotieteellisen tiedekunnan dosentti

hallituksen puheenjohtaja 2009– • Suomen Tiedesäätiön varapuheenjohtaja 2010–

TUTKAIN 3/2011 • 33


Mikä itkettää valtsikalaisia? teksti iida sofia hirvonen kuvitus Vera Khryashcheva

on yksilöllistä ja monilla ihmisillä myös kausittaista. Joillakin voi kulua vuosikausia vailla yhtäkään kyyneltä, toiset nyyhkyttävät joka päivä. Itkeminen voi tuntua pelottavalta, mutta se usein puhdistaa ahdistuksesta, selventää tunteita ja loputtuaan aiheuttaa itkijälle oudon inhimillisyyden tunteen. Keskustelin muutaman valtsikalaisen kanssa siitä, mitkä asiat heitä voisivat itkettää, ja pohdinta johti seuraavanlaiseen jaotteluun. itkeminen

1. liian suureksi kasauTuneeT TYÖ- ja kurssimääräT Stressi kasautuu kyynelkanaviin salakavalasti, kun opiskelija on kesän jälkeisen rentoutuneisuuden ja minäpystyvyyden huumassa haalinut itselleen ylivoimaisen läjän suoritettavia kursseja. Syksy alkaa rauhallisissa merkeissä luennoilla silloin tällöin hengaillen, mutta yhtäkkiä deadlinet ja tenttipäivät alkavat lähestyä. Silloin yöt menevät valvomiseksi, mutta keskittymiskyky on tiessään ja oppimistaito-oppaissa hehkutettu flow-elämys loistaa poissaolollaan. Valtsikalainen löytää itsensä viimeisinä iltoina juomasta hampaat irvessä kahvia pysyäkseen tarpeeksi tolkuissaan suoltaakseen esseeseen edes jonkinlaista sisältöä. Opiskelu muuttuu itkemiseksi, kun tarvittavia kirjoja ei löydy ja kiireessä kyhätty teksti tuntuu kelvottomalta. Silti ylijäävä aika humahtaa ohi Facebookissa roikkuessa. Ja elääkin pitäisi.

34 • TUTKAIN 3/2011

2. kraPulassa PienimmäTkin vasToinkäYmiseT Heikkovointisena ja katuvaisena melkein mikä tahansa arjen hankaloittaja voi muuttaa tyynen valtiotieteilijän vollottavaksi ihmisraunioksi – etenkin, jos sen joutuu kohtaamaan yksin. Raitiovaunun odottaminen vihmovassa syystuulessa. Tyhjä kohta Alepan pestohyllyllä. Naapureiden metelöinti. Kirjautuminen Helkaan ainoastaan huomatakseen, että kaikki lainassa olevat 15 nidettä ovat kolme päivää myöhässä. Reistaileva tietokone. Suodatinpussien/särkylääkkeiden/käteisen loppuminen. Tunne siitä, ettei kukaan ymmärrä. Tavaroiden häviäminen. Pelko siitä, että esimerkiksi avain olisi hävinnyt, vaikka se olikin kaiken aikaa taskussa. Metafyysinen yksinjäämisen pelko. Liika informaatio. Tiskaaminen. 3. iTkeTTävän HienoT HeTkeT Elokuva, joka koskettaa juuri silloin, kun sitä ei osannut odottaa. Ulkona valvottu kesäyö. Kauniin postikortin tai kirjeen saaminen yllättäen. Hetki, jolloin tajuaa, että on tehnyt niin hienon näköistä ruokaa, että sen syöminen tuntuu lähes jonkin kauniin hajottamiselta. Satunnainen nostalgia. Kirjallisuus. Rakkaudentunnustus. Kävely kotiin kuunvalossa kevyessä laskuhumalassa jonkun ihanan biisin soidessa. 4. iTkeTTävän HuonoT HeTkeT Riitely. Ero. Yksinäisyys. Jonkun kuolema. Sairauden pelko. Tunne siitä, että on tehnyt jotakin peruuttamatonta ja kaikki on pilalla. Syyllisyys tai häpeä. Kuoleman pelko. Karmea tulevaisuuden pelko. PMS. Maailmantuska. T


teksti reetta heiskanen kuva jussi välipirtti

Matkalla kohti luovuuden optimaalista tilaa Miksi ihminen matkustaa? Professori Laura Kolbe vastaa.

valtiotieteilijälle maapallo on pieni. Valtio-opin opiskelijat suuntaavat jouluksi Kuubaan, yhteiskuntahistorioitsijat valtaavat perioditauolla Istanbulin ja taloustieteilijät Pietarin. Sosiaalipsykologian opiskelija tekee graduaan Kamerunissa ja tilastotieteilijä kerää aineistoa Pohjois-Ruotsissa. Opiskelijavaihtoihin pallomme kaukaisimpiinkin kolkkiin matkaa vuosittain satoja onnekkaita. Lisäksi harva se viikko kuulee opiskelukaverin lähtevän viettämään pidennettyä viikonloppua Lontooseen tai Pariisiin. Kasvavan globaalin liikkuvuuden keskellä herää kysymys: ”Miksi?”.

Eksotiikkaa Seinäjoella Helsingin yliopiston Euroopan historian professorin Laura Kolben mielestä opiskelijan pitää ehdottomasti lähteä maailmalle. ”Omana opiskeluaikanani Erasmus-

vaihto oli kuin märkä unelma jossain miljoonien vuosien päässä”, Kolbe naurahtaa. ”Liikkuvuuden mahdollistuminen viime vuosikymmeninä on niin itsestäänselvä asia, ettei sitä ymmärretä arvostaa”.

‘‘

elle. Nyt sitä eksotiikkaa voidaan hakea Eurooppaakin kauempaa.” Uusien sukupolvien edustajista kaikki eivät olet käyneet Seinäjoella, mutta sitäkin useampi Berliinissä. Mitä nuoret hakevat ulkomailta? ”Nykyään

Pohjimmiltaan ihmiset ovat samanlaisia joka puolella maapalloa.

Laura Kolbe syntyi Kolumbiassa, mutta perhe muutti takaisin Suomeen Lauran ollessa kaksivuotias. Nuoruusvuosina 1960- ja 70-luvuilla rohkeinta oli lähteä interrailille. Suurin osa ulkomaanmatkoista suuntautui Tukholmaan. ”Henkilökohtaisesti suren, että omassa nuoruudessani oli eksoottista lähteä viettämään viikonloppua Seinäjo-

’’

matkailusta ja erityisesti suurkaupungeista haetaan luovuuden optimaalista tilaa. Pariisi, Rooma ja Lontoo toimivat magneetteina”, Kolbe kuvailee. Vaarana ennakkoluulot Sanonta kuuluu: ”Älä kerro kuinka koulutettu olet, kerro kuinka paljon olet matkustanut”. Laura Kolbe tulkitsee TUTKAIN 3/2011 • 35


“Ihmiset uskovat, että matkustaminen auttaa ymmärtämään. Todellisuudessa heidän omat ennakkoluulonsa kuitenkin vain vahvistuvat”, Laura Kolbe toteaa.

sanonnan rivien väleistä, että ihmiselle on luontaista uteliaisuus muita maita ja ihmisiä kohtaan. Tätä ominaisuutta täytyy ruokkia. Yleiset kliseet matkailusta puhuttaessa ovat, että matkustaessa oppii tuntemaan itsensä ja ymmärtämään ympäröivää maailmaa. ”Unelmissaan ja ajatuksissaan ihmiset uskovat, että matkustaminen auttaa ymmärtämään. Todellisuudessa ihmisen omat ennakkoluulot kuitenkin vain vahvistuvat. Pahimmassa tapauksessa ihminen rakentaa oman suomalaisuutensa paikkaan, jossa matkustaa”, Kolbe valaisee. Viisaan matkustamisen idea onkin, että ihminen riisuu itsensä paljaaksi ja on avoin vaikutteille. Silloin voi oppia ymmärtämään. ”Avoimin silmin havannoimalla rikastuttaa samalla omaa ajatteluaan”. 36 • TUTKAIN 3/2011

Roomasta Uppsalaan Matkustamisesta on ollut suurta hyötyä Kolben omalla uralla. Pidemmät ulkomaanmatkat ovat vaikuttaneet syvästi hänen omakohtaiseen, sosiaaliseen ja kulttuuriseen mieleen. Tällä hän

‘‘

suuri kiinnostuksenkohteeni.” Kolme pidempää oleskelua ulkomailla ovat muodostuneet Kolben uran henkirei’iksi. 1980-luvulla Kolbe kirjoitti väitöskirjaansa Lontoossa ja 1990-luvulla hän asui perheensä kanssa Hollannissa.

Matkailun tulee olla muutakin kuin oman kansallisuutensa siirtämistä kohteeseen.

tarkoittaa, kuinka on jokaisella pidemmällä matkallaan päässyt laajentamaan ajatteluaan ja tarttumaan aiheisiin uusista näkökulmista. Ennen kaikkea matkat ovat viitoittaneet tietä kohti omia mielenkiinnon alueita. ”Vuonna 1978 matkustin kolmeksi viikoksi Roomaan. Se oli yliopiston opintomatka ja avasi silmäni. Nykyään kaupunkitutkimus on

’’

”Havahduin Lontoossa ympärilläni vallitsevaan luokkayhteiskunta-ajatteluun. Raaimmillaan ja paljaimmillaan Britannia on sellainen”. Viimeksi Kolbe on asunut puoli vuotta Uppsalassa vuonna 2007 Suomen ja Ruotsin suhteita tutkien. Ruotsissa hän vakuuttui siitä, kuinka tärkeää on tuntea myös naapurimaansa.


Unohda kansallisuus Kolbe on puhunut ja kirjoittanut paljon kansallisuuden merkityksestä. Monikulttuurisuus-käsitteen hän kokee kuitenkin värittyneeksi. Hän muistuttaa, että pohjimmiltaan ihmiset ovat samanlaisia joka puolella palloa, ja tämä on tärkeää muistaa. ”Lopulta kansallisuus on se pienin ja vähiten kiinnostava asia. Enemmänkin yhteisten intressien ja elämäntilanteen

‘‘

Hänen mukaansa pahimmillaan matkailu kasvattaa ennakkoluuloja, mutta parhaimmillaan se lisää kansainvälistä ymmärrystä ja solidaarisuutta muita kohtaan. ”Jokaisen akateemisen opiskelijan velvollisuus on katsoa rohkeasti mediakuvien taakse ja seurata sydämensä ääntä. Matkailun tulee olla muutakin kuin oman kansallisuutensa siirtämistä kohteeseen”.

’’

Omassa nuoruudessani oli eksoottista lähteä viettämään viikonloppua Seinäjoelle.

sekä sosiaalisen taustan jakaminen ulkomaalaisen kanssa yhdistää.” Kolbe uskoo, että se kuinka paljon matkailusta todella saa irti, riippuu lopulta täysin matkaajan omasta henkilökohtaisesta asenteesta. ”Tärkein työkalu matkatessa on hymy, se vie pitkälle”. Monilla matkoillaan hän on päätynyt lopulta puhumaan suomea. ”Maissa, joissa puhutaan huonoa englantia, suomi on täysin samanarvoinen kommunikaation väline”, Kolbe nauraa. Erasmus ei riitä Opiskelijat matkustavat rohkeasti aina Uuteen-Seelantiin asti. Kolbea kuitenkin huolestuttaa Erasmus–vaihtoon lähtevien vähenevä määrä: ”Keskustelua käydään siitä, että Erasmus-vaihdot eivät olekaan enää suosittuja, opiskelijoita ei saada lähtemään ”, hän harmittelee. Kolbe muistuttaa, millaisen mahdollisuuden mielekkään tekemisen kautta avautuva kansainvälisyys antaa elämässä.

Pohjoismaiden huono maine matkailumaina harmittaa Laura Kolbea. Hän kokee hyvin tärkeäksi juuri Ruotsiin, Saksaan, Venäjään ja muihin lähialueisiin tutustumisen. Kolbe uskoo myös, että oman maan tuntemus on ihmisillä yleisesti heikentymässä. ”Matkailuun liittyy nykyään elitismi ja eräänlainen hypetys, jossa oma maa koetaan kurjaksi ja tylsäksi.” Selän kääntäminen Suomelle ja suomalaisuudelle ei kuitenkaan kannata, sillä omat mielenkiinnon kohteet ja intressit saattavat lopulta löytyä lähempää kuin uskoisikaan. Kolbe neuvoo kiertelemään omaa maataan matkailijan silmin. Kaikki mulle heti ja nyt Laura Kolbe oli 30-vuotias kun hän matkusti ensimmäistä kertaa Yhdysvaltoihin. ”Koko maailmaa ei kannata katsoa 18-vuotiaana, vaan jättää jotain jäljelle. Eri elämänvaiheissa tulee mahtavia sykäyksiä uusia maita kohtaan. Nyt minulla on suuri halu oppia tuntemaan Balkanin

historia ja mentaliteetti”. Matkatessaan Kolbe nauttii repun selkään laittamisesta, kartan käteen ottamisesta ja mahdollisuudesta luoda oma suhteensa uuteen kaupunkiin. Utelias pitää olla ja nurkkien taakse täytyy kurkkia ennakkoluulottomasti, jotta kaupungin salaisimmatkin kolkat avautuvat. Lopuksi Kolbe muistuttaa, että matkustaminen on mahtava asia, mutta ei itseisarvo, josta pitäisi pitää kynsin hampain kiinni. ”Ihmisestä ei tee täydempää se, että pääsee New Yorkiin shoppailemaan. Itse olen hyvin onnellinen myös Sysmässä kesämökilläni.” Huojentava on myös Laura Kolben myönnytys nykynuorille. ”Jos 70-luvulla matkustamisen monimuotoisuus olisi ollut meille tarjolla, olisimme lähteneet ihan samalla tavalla kuin nykysukupolvet.” T

Laura Kolben neuvot valtsikalaiselle maailmanmatkaajalle: • Lue ja opettele maan kansallislaulu. Sitä kautta pääsee sisään maan mentaliteettiin. • Katso pääkaupunkeja poliittisten järjestelmien tilana ja paikkana. Miten pääkaupunki ilmentää maan kansallista ja valtiollista politiikkaa? • Lue kriittisesti matkaoppaita. Tee omia lisäyksiä. • Kirjoita blogia tai päiväkirjaa. • Lähde vaihtoon muualle kuin englanninkieliseen maahan.

TUTKAIN 3/2011 • 37


Pihalla politiikasta teksti minna mayer kuva Carsten Ullrich

Yhteiskunnissa kaikkialla vallitsee ristiriita: ne, jotka ovat kaikista eniten yhteiskunnallisen päätöksenteon armoilla, ovat vähiten kiinnostuneita yhteiskunnallisista asioista. ihmisistä puuttuu poliittinen ideologia, ja vain kaksi prosenttia äänestäjistä päätyy poliittisiin kantoihinsa abstraktin käsitteellisen ajattelun ja loogisen päättelyn kautta, kertovat tutkimukset. Olemmeko tuomittuja politiikkaa välttelevän enemmistön takia vai onko poliittisen innostuneisuuden puute edes ongelma? Miksi vain vähemmistö on oikeasti kiinnostunut politiikasta? Poliittinen psykologia on tieteenala, joka tutkii ihmisen poliittista ajattelua ja käyttäytymistä. Poliittisen psykologian löytämät ilmiöt ovat erikoisia, pahimmillaan jopa järjen vastaisia. Selvää kuitenkin on, että politiikasta oikeasti ymmärtävien osuus on pieni ja siitä kiinnostuneiden osuus sitäkin pienempi.

suurimmalta osalta

kasta tietämätöntä henkilöä. Tästä kertoo esimerkiksi se, että liki kolmannes suomalaisista luuli SDP:n olevan hallituksessa viime vaalikaudella ja SDP:n omistakin kannattajista näin luuli jopa viidennes. Tutkimusten mukaan yleisesti jopa yhdeksän kymmenestä äänestäjästä valitsee ehdokkaansa samaistumisen perusteella. Suurta merkitystä on myös ehdokkaan ulkonäöllä sekä vaalipäivän säällä. Uschanovin mukaan yleisesti siis pätee, että politiikka on merkittävästi enemmän psykologisten tekijöiden määräämää ja merkittävästi vähemmän poliittisten ideologioiden ajamaa kuin on ajateltu. Vaikka Suomessa politiikasta pihalla olevan kansanosan suuruus on prosentuaalisesti Uschanovin mukaan esimerkiksi yhdysvaltalaisia pienempi, molemmissa valtioissa on silti samansuuruinen osuus politiikasta hyvin tai erinomaisesti perillä olevia kansalaisia – vain noin kaksi prosenttia. Persoonallisuutena politiikka

Ideologiaa vai psykologiaa? Tommi Uschanovin kirja Kaalihuijaus (2010) käsittelee politiikan ja ihmisten välistä mielenkiintoista vuorovaikutusta, joka ei aina noudata logiikan sääntöjä. Yksi keskeinen poliittisen psykologian alan havainto on Uschanovin mukaan se, että mitä tärkeämpänä ihminen pitää jotain asiaa politiikassa, sitä vähemmän hän siitä tuntuu tietävän. Tämä ilmiö huomattiin alun perin jo USA:ssa 1970- ja 1980-luvulla toteutetuissa tutkimuksissa ja on sittemmin toistettu kansainvälisesti yhtenevillä tuloksilla. On myös huomattu, että he, joiden uskomukset pitävät kaikista vähiten paikkaansa, ovat vakuuttuneimpia uskomustensa paikkansapitävyydestä. Ihmisillä kaikkialla vaikuttaa olevan hyvin huono ymmärrys siitä, mistä politiikassa voidaan ylipäätään päättää tai kuka tekee päätöksiä. Uschanovin esittämien laskelmien perusteella Suomessa on ollut vuonna 2010 noin 600 000 äänestysikäistä politii38 • TUTKAIN 3/2011

Poliittisen psykologian tutkimuksissa on huomattu, että poliittinen aktiivisuus on yhteydessä tiettyyn persoonallisuustyyppiin. Tämä selittää osaksi poliittisten intoilijoiden pientä lukumäärää tai sitä, miksi niin harva tuntuu jaksavan innostua poliittisesta väittelystä. On myös todettu, että poliittisesti aktiivisen henkilön kotoa löytyy yleensä kasa vaihtelevia teemoja käsitteleviä kirjoja, runsaasti erilaista musiikkia sekä taidetta. Poliittisesti aktiiviset ovat luonteenpiirteiltään uteliaita, omaavat vilkkaan mielikuvituksen, arvostavat tunteellisia kokemuksia ja ovat valmiita myös arvioimaan uudelleen perinteisiä sosiaalisia, uskonnollisia ja poliittisia arvoja. He eivät ahdistu muutoksesta, vaan jopa tavoittelevat sitä. Useimmiten he ovat arvoliberaaleja. Huolimatta siitä, että poliittinen innostus on tutkimusten mukaan osittain luonnekysymys, on yhteiskunnallisen tietämättömyyden vitsauksesta yritetty päästä eroon monilla eri keinoilla.


‘‘

Mitä tärkeämpänä ihminen pitää jotain asiaa politiikassa, sitä vähemmän hän siitä tuntuu tietävän.

’’

Uschanovin mukaan ääripään ehdotukset ovat sisältäneet ajatuksia niin äänioikeuden rajaamisesta kuin sen poistostakin. Osassa valtioista äänestäminen onkin pakollista, toisissa ei lainkaan mahdollista, kuten tiedämme. Äänioikeuden poikkeuksellinen rajaaminen ei kuitenkaan ratkaise yhteiskuntien ongelmia, sillä täydellistä yhteiskuntaa ei voida koskaan saavuttaa. Poliittisen psykologian ilmiöiden valossa tulisi politiikasta kiinnostuneenkin myöntää, että politiikan avulla onnistutaan parhaimmillaan vain karsimaan suurimpia epäoikeudenmukaisuuksia. Kompromissina kasvatus Georg Orwell on todennut 1930-luvun lopulla, että jos inhoaa väkivaltaa eikä usko politiikkaan, ainoa jäljelle jäävä vaihtoehto on kasvatus. Uuden vaalikauden alussa tulisikin keskustella myös siitä, mitä Suomen koulutusjärjestelmä opettaa politiikasta tai siitä, mitä poliitikot tietävät kansalaisten politiikan tietämyksestä. Vaikka suomalainen yhteiskunta on maailman kärkikastia demokratian ja vapauksien suhteen, koululaitoksemme kohtelee politiikkaa yhä tabuna. Huolimatta siitä, että yhteiskunnallinen valveutuneisuus on kenties vain osalle kansalaisista luontaista, tulisi korostaa sitä, että se ei ole kenellekään haitallista. T Lähde: Kaalihuijaus, Tommi Uschanov (Teos) Lisää aiheesta J.T. Jos & J. Sidanius (2004). Political Psychology. Psychology Press, USA & UK. Political Psychology Journal http://www.wiley.com/bw/journal.asp?ref=0162-895X (pääsy artikkeleihin Nelli-portaalin kautta)

TUTKAIN 3/2011 • 39


teksti tiiamari pennanen kuvitus Vera Khryashcheva

Silmäniskujen tiedettä Pieni flirtti piristää päivää, sanotaan. Flirtti on sosiaalinen ilmiö, jonka keinoja, lainalaisuuksia ja vaikutusta eri alojen tutkijat ovat pyrkineet selvittämään. Heidän motiivinsa ovat tietenkin olleet puhtaasti tieteellisiä.

hymy siellä,

katse kulmien alta tuolla ja hiusten pyörittelyä toisaalla. Saamme sanattomia kutsuja flirttailun aloittamiseen pitkin päivää bussissa, ruokakaupassa, kirjastolla ja luennoilla. Mutta flirttaileeko toinen sittenkään? Joan Ellison Rodgers, Johns Hopkinsin lääketieteellisen instituutin johtaja, kirjoittaa Tiede 2000 -lehdessä, että ainakin osa flirttailusta on tiedostamatonta eli flirtin voi aloittaa huomaamattaan. “Flirttailun tiedostamaton ohjausjärjestelmä kytkeytyy niin nopeasti, etteivät aivokuoren neuronit juuri ehdi nytkähtää”. Hän viittaa neurologian professori Antonio Damasioon, joka on verrannut ihastumista jopa aivovaurioon, koska silloin harkintakyky on hetkellisesti vioittunut emmekä pysty ajattelemaan rationaalisesti. “Älyn toiminta keskeytyy, ja impulsiiviset aivorakenteet kaappaavat ruumiin, mielen ja aistit ainakin siksi, kun parinvalintapelin seuraava vaihe, flirttailu on käynnistynyt”, Rodgers kuvailee. Vaikka flirtin aloitus saattaakin olla tiedostamaton ja vaistonvarainen sykäys, omakohtaisten kokemuksieni 40 • TUTKAIN 3/2011

mukaan sen jatkaminen on kuitenkin tietoinen päätös. Flirttailu voi olla myös tulkinnasta kiinni: toisen ystävällinen hymy ja jutustelu saattaa olla puhtaasti toverillista, eikä mitään muuta. Tai parhainkin flirttiyritys saattaa valua hukkaan, jos toinen ei ole pelissä mukana. ”Kun katsoit minuun…” Biologi Irenäus Eibl-Eibesfeldtin uraauurtavissa tutkimuksissa 1960-luvulla salaa kuvatuista flirttilanteista löytyi universaaleja, toistuvia lainalaisuuksia pokaamisen elekielessämme. Yleisin Eibl-Eibesfeldtin havaitsema kaava on seuraavanlainen: nainen katsoo miestä hymyillen ja kohottaa kulmakarvojaan saadakseen silmänsä näyttämään suuremmilta. Sitten hän sulkee puolittain silmänsä, painaa aavistuksen leukaansa ja kääntää katseensa sivuun. Muutaman sekunnin kuluttua käsi nousee suun seutuville ja nainen kikattaa. Hän kohauttaa hartioitaan ja venyttää niskaansa liioitellun pitkäksi pyrkien paljastamaan kaulansa. “Liikehdinnällä vakuutetaan vaarattomuutta ja ilmais-

taan avuttomuutta ja haavoittuvuutta”, Rodgers kirjoittaa. Eibl-Eibesfeldtn lisäksi flirttailua ovat tutkineet sosiaalipsykologi Timothy Perper ja antropologi David Givens. He jättivät kirjojen selaamisen ja lähtivät radalle aineistoa hankkiakseen. Kenttätutkimuksen tuloksena Perper totesi: ”Kaikelle kosiskelulle on ominaista sama järjestys, on ollut Laulujen laulusta alkaen: katse, huomioeleet, ensisanat, kosketus, suudelma, ja hoidetaan homma”. Eroja on kuitenkin eri mantereiden välillä - esimerkiksi katsekontaktin hyväksyttävä pituus vaihtelee suuresti. Vaikka länsimaissa pidennetty katsekontakti ja pieni pään kääntö sivulle ovat yleisiä flirttailukeinoja, naisflirttailijoiden kannattaa tiedekirjoittaja Rose Kivin mukaan olla varuillaan luodessaan himokkaita katseita esimerkiksi Kiinassa ja Japanissa. Jos nainen tekee katseellaan aloitteen, sitä pidetään “röyhkeänä ja epäkunnioittavana”. ”...vain sinun olla halusin” Tutkijoiden havaitsemaa suorasukaista kosiskelua ei ehkä ole soveliasta aloittaa,


saatikka sitten viedä loppuun, yliopiston käytävillä. Ihmissuhdekouluttaja Eila Kaarresalo-Kasari on koonnut neuvoja, miten lähestyä vastakkaista sukupuolta. Hieman mukailtuna niistä voi olla hyötyä yliopistoriennoissa tai miksei vaikka kirjastollakin. ”Katoa kuin Tuhkimo ennen kuin partnerisi alkaa vilkuilla muita. Tyrkyt tyypit ärsyttävät, salaperäiset kiinnostavat. Jätä jälkeesi – jos ei nyt kuitenkaan kenkää – niin ainakin vinkki mistä sinut tavoittaa.” Puhelinnumeron ja nimen kirjoittaminen laulukirjaan sitseillä on jo klassikko, mutta sen onnistumisesta ei valitettavasti ole tilastoja saatavilla. Oletettavasti yksi este on illan jälkeiset muistikatkot, joiden vuoksi yhteystiedot saattavat mennä hukkaan. ”Opettele small talkin taito, mutta älä jututa häntä kuoliaaksi. Osoita aitoa kiinnostusta myös kuuntelemalla häntä.” Saattaa olla houkuttelevaa harjoitella omia argumentaatiotaitojaan fiksujen ja sanavalmiiden valtsikalaiskavereiden kanssa. Omat mielipiteet Marxista ja muista varmasti häikäisevät, kunhan niiden tuulettaminen ei ole keskustelusta käteen

jäänyt ainoa anti. ”Erotu joukosta, sinut huomataan – vaikka karvahatulla kesän kuumuudessa. Moni sulautuu ujoudessaan seinätapettiin aivan turhaan.” Kampukselle vuodenaikaan sopimattomissa vaatteissa siis. Eiköhän hom-

nen vitsien kanssa: keksi yksi vakiovitsi, jonka sujautat paperilla mielenkiintoisen näköiselle tyypille vierelläsi - vaikka juuri sille karvahattuiselle. ”Jos sykähdyttävä ilmestys kävelee ohitsesi, kamppaa hänet. Kuiskaa käheällä ja seksikkäällä äänellä: ’Oot sä vapaa?’ Helppoa ja yksinkertaista, kun vain uskaltaa.” Vain rohkeille. Ja heillekin kehotus: älä kokeile ellet ole aivan varma, ettei kyseinen ilmestys kuulu laitoksen henkilökuntaan. Kannattaa myös olla varovainen voimankäytön kanssa, ettei iskuyritys muutu vastaanottajan silmissä pahoinpitely-yritykseksi. T Lähteet Rodgers, Joan Ellison: Flirtti testaa tarjokkaan. Tiede 2000, numero 5/1999, s. 58-60. Rose Kivi: The Meanings of Flirting Gestures in Different Cultures http://www.brighthub.

ma ala sujua. ”Huumori ja nauru pidentävät ikää ja keventävät elämää. Ne ovat myös flirtin ja hurmaamisen valttikortteja.” Huumoria totisesti kaivataan lukusalissa. Kuivassa ja ankeassa ilmapiirissä pienempikin huumorinkukka tuottaa ison ilon. Ei siis tarvitse olla itsekriitti-

com/education/languages/ articles/35828.aspx Eila Kaarresalo-Kasari: ” Eilan kymmenen käskyä lähestyä vastakkaista sukupuolta” http://eilakk.tripod.com/ kymmenen.pdf

TUTKAIN 3/2011 • 41


hallitus

Vuosi Kannun kahvassa Vuosi Kannunvalajien hallituksessa vie aikaa, energiaa – ja sydämen.

toteutti tänä vuonna palautekyselyn, koska halusimme kuulla etenkin Valtsikan sisäpiiriin kuulumattomia, ei niin aktiivisia järjestömme jäseniä. Tulokset eivät olleet yllätys: osa kehui toimintaa, osa lievästi kritisoi sitä. Osa halusi enemmän alkoholitonta toimintaa, osa enemmän juhlia. Muutaman mielestä Kannun puheenjohtaja on kuuma. Tuloksien tilastollinen analyysi perusjoukkoon sovellettavaksi on kuitenkin vaikeaa, sillä kyselyyn vastasi 36 reipasta kannunvalajaa; toiminnan kehittämisen kannalta harmillisen pieni osuus Valtsikan tuhansista opiskelijoista.

siä. Kannu haluaisi monipuolistaa vapaaajanviettotapahtumia, mikäli ne saavat kannatusta! Kannun toiminta on edelleen monen mielestä sisäpiirimäistä, kaukaista ja salaiselta vaikuttavaa. Hallitus on tästä tietoinen ja pohtii jatkuvasti keinoja asian kehittämiseksi. Kannun kaikki toiminta pöytäkirjoja ja tilinpäätöksiä myöten on täysin avointa, ja olemme pohtineet miten saisimme järjestön lähemmäksi jäseniä. Pullaperjantait ovat olleet yksi keino laskeutua norsunluutornistamme kansan pariin, ja näin subjektiivisesti arvioiden ne ovatkin olleet valtava menestys vegaanipullaa myöten.

tässä ei ole tilaa käydä tuloksia läpi liian tarkasti, mutta haluan vastata muutamaan meille osoitettuun kritiikkiin. Erityisesti juhlia halusi moni lisää – pidämme niistä itsekin, mutta mikään juhla ei järjesty itsestään. Jokaisen pienemmänkin bakkanaalin takana on lukuisia työtunteja. Moninaisten edunvalvontatehtävien ohessa Kannun hallituksen mielestä bileiden määrä on tällä hetkellä sopiva. Kuluneen vuoden keväällä toimintaamme vaikutti poikkeuksellisesti myös HYYn langettama kuuden kuukauden käyttökielto kaikkiin HYYn tiloihin, mikä rajasi ikävästi mahdollisuuksiamme järjestää tapahtumia. Alkoholittomien tapahtumien osalta on aina sama ongelma: niihin ei vaan tule tarpeeksi ihmi-

kannun alla

kannun hallitus

Ilon kautta, Janne Lardot Kannunvalajat ry:n puheenjohtaja 2011

toimii 13 vahvaa ainejärjestöä, mikä erottaa meidät monesta muusta tiedekuntajärjestöstä. Kannun tehtävänä on edistää yhteistyötä ja synergiaa näiden välillä. Kannu venyy sellaisiin suorituksiin, joihin ainejärjestöt yksin eivät kykene. Tuomme yhteen kaikkien oppiaineiden opiskelijat, edistämme valtsikalaisuutta sekä ajamme ponnekkaasti opiskelijoiden asiaa tiedekunnan, HYYn ja ulkomaailman suuntaan. Kannulle valittiin marraskuussa uusi innokas hallitus. Me istuvat toimijat poiskuva jussi välipirtti

42 • TUTKAIN 3/2011

tumme hiljalleen takavasemmalle ja annamme tilaa seuraajillemme. Haluan itse kiittää kuluneesta vuodesta kaikkia satoja ihania valtsikalaisia, joiden kanssa olen saanut olla tekemisissä. Kehut ja kritiikit, sitsiavecit ja Kuppala-bileet, tupakkahuoneista luentosaleihin ja etkoilta jatkoille teidän hurmaava seuranne on tehnyt tästä yliopistoaikani ylivoimaisesti parhaimman vuoden.


VALtsikA juhLii

Illan vika biisi. Taas.

Rooma pala palalta. stea.

Fuksisuunnistus oli ko

valaistui. Talousvastaava

t Tytöt jakoiva

juomia...

a. tä suutelo

Merkillis

...joillekin m

aistui...

Oodi A

linalle.

...toisille ei.

Otitko valokuvia Valtsikan tapahtumassa? Ota yhteyttä tutkain@kannunvalajat.fi kuvat Jaakko Kalske & jussi välipirtti 43 • TUTKAIN 3/2011


OJEKTIKOORDINAATTORI OJEKTISIHTEERI OJEKTITYÖNTEKIJÄ OJEKTIASSISTENTTI OJEKTIAVUSTAJA OJEKTIJOHTAJA OJEKTIVASTAAVA OJECT MANAGER NKEPÄÄLLIKKÖ NKESUUNNITTELIJA OJEKTIASIANTUNTIJA NKEVASTAAVA OJEKTIKEHITTÄJÄ OGRAM COORDINATOR NKENEUVOJA OJEKTINEUVOJA OGRAM MANAGER NKEASIANTUNTIJA -PROJEKTIKOORDINAATTORI NKEVETÄJÄ OJECT OFFICER OJEKTINJOHTAJA -HANKEKOORDINAATTORI -PROJEKTINEUVOJA NKEJOHTAJA NKESIHTEERI -PROJEKTIPÄÄLLIKKÖ HTAJA MINNANJOHTAJA HITTÄMISPÄÄLLIKKÖ MITUSJOHTAJA LVELUPÄÄLLIKKÖ LOUSPÄÄLLIKKÖ HITYSPÄÄLLIKKÖ LLINTOPÄÄLLIKKÖ LLINTOJOHTAJA MISTOPÄÄLLIKKÖ ULUTUSPÄÄLLIKKÖ NNANJOHTAJA ÄSIHTEERI YNTIPÄÄLLIKKÖ ÄLLIKKÖ RKKINOINTIPÄÄLLIKKÖ TEYSPÄÄLLIKKÖ ASTOPÄÄLLIKKÖ LOUSJOHTAJA NAGER HITYSJOHTAJA HTORI SIKÖN PÄÄLLIKKÖ MISTONJOHTAJA NKILÖSTÖJOHTAJA UPUNGINJOHTAJA ULAISJOHTAJA YNTIJOHTAJA RUSTURVAJOHTAJA NKINJOHTAJA SKENTAPÄÄLLIKKÖ OTEPÄÄLLIKKÖ SIAALIJOHTAJA AKASPÄÄLLIKKÖ AKKUUSPÄÄLIKKÖ HOITUSPÄÄLLIKKÖ ASTONJOHTAJA UEPÄÄLLIKKÖ SIKÖN JOHTAJA JELMAPÄÄLLIKKÖ UEJOHTAJA RJESTÖPÄÄLLIKKÖ JELMAJOHTAJA NIOR MANAGER OITUSJOHTAJA AKASPALVELUPÄÄLLIKKÖ HMÄPÄÄLLIKKÖ RECTOR TOHALLINTOPÄÄLLIKKÖ ULUTUSJOHTAJA MIALAJOHTAJA LVELUESIMIES HITTÄMISJOHTAJA NSAINVÄLISTEN ASIOIDEN ÄLLIKKÖ ASTOPÄÄLLIKKÖ MMUNICATIONS MANAGER LES MANAGER LVELUJOHTAJA ISTYSTOIMENJOHTAJA KIENHALLINTAPÄÄLLIKKÖ OPALVELUNJOHTAJA SINESS MANAGER AKKUUSJOHTAJA ANCIAL MANAGER AM LEADER TOPALVELUPÄÄLLIKKÖ ULAISTOIMISTONJOHTAJA UEKEHITYSPÄÄLLIKKÖ MIES TOHALLINTOJOHTAJA ULAISOSASTOPÄÄLLIKKÖ NTOUTUSPÄÄLLIKKÖ ODUCT MANAGER RJESTELMÄPÄÄLLIKKÖ UISKOULUTUSPÄÄLLIKKÖ E PRESIDENT OITUSPÄÄLLIKKÖ SSANJOHTAJA RATOIMITUSJOHTAJA VELOPMENT MANAGER OITTAJASUHDEPÄÄLLIKKÖ ULAISKAUPUNGINJOHTAJA ENDENTTI UNVALVONTAJOHTAJA MINVETÄJÄ KALLISJOHTAJA RKASTUSPÄÄLLIKKÖ LMIUSPÄÄLLIKKÖ OROPÄÄLLIKKÖ UNNITTELUJOHTAJA ULAISTIEDOTUSPÄÄLLIKKÖ RVAUSPÄÄLLIKKÖ NSAINVÄLISTEN ASIOIDEN HTAJA

OPISKELIJAPALVELUIDEN CONTROLLER KAUPUNKITARKASTAJA HELSINGIN YLIOPISTO KOMMUNALHÖGSKOLAN FOLKHÄLSANS FÖRBUND RF FCG FINNISH CONSULTING GROU PÄÄLLIKKÖ INFORMAATIKKO LUOTONVALVOJA KANSANELÄKELAITOS TALOUSTUTKIMUS OY FORTUM OYJ GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS LUOTTOPÄÄLLIKKÖ ASIAMIES TALOUSTARKASTAJA TILASTOKESKUS AKTIA PANKKI OYJ KANGASALAN KUNTA GLAXOSMITHKLINEOY PARTNER KEHITTÄMISKONSULTTI TULLITARKASTAJA TERVEYDEN JA HYVINVOINNIN CISION FINLAND OY KEHITYSVAMMALIITTO RY HALLINNON TIETOTEKNIIKKAKESYHTEISKUNTASUHDEJOHTAJA NEUVONANTAJA TULLIVEROTARKASTAJA LAITOS THL HÄMEEN ELY-KESKUS KERAVAN KAUPUNKI KUS HALTIK YHTEYSJOHTAJA ERITYISAVUSTAJA VALMISTELIJA ULKOASIAINMINISTERIÖ HÄMEENLINNAN KAUPUNKI KESKI-SUOMEN SAIRAANHOITO- HELSINGIN HALLINTO-OIKEUS ARVIOINTIPÄÄLLIKKÖ SPESIALISTI VALTIOSIHTEERI TAMPEREEN YLIOPISTO ITÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVI- PIIRI HELSINGIN TYÖVOIMAPALVELU O ASSOCIATE EXPERT HARJOITTELIJA ALIVALTIOSIHTEERI NOKIA OYJ RASTO KESKO OYJ IBM HANKINTAPÄÄLLIKKÖ VEROASIANTUNTIJA AVUSTAVA ULOSOTTOMIES TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ KAINUUN MAAKUNTAKIRKKOHALLITUS ITÄ-SUOMEN SOSIAALIALAN AIKUISKOULUTUSJOHTAJA TEKNOLOGIA-ASIANTUNTIJA HALLINTOVIRKAMIES TURUN KAUPUNKI KUNTAYHTYMÄ KUOPION TYÖ- JA OSAAMISKESKUS ELINKEINOTOIMENJOHTAJA CONSULTANT LEHTORI TAMPEREEN KAUPUNKI KOUVOLAN KAUPUNKI ELINKEINOTOIMISTO JULKISTEN JA HYVINVOINTIALOELÄKEKÄSITTELYPÄÄLLIKKÖ ACCOUNT MANAGER OPETTAJA ESPOON KAUPUNKI LOGICA SUOMI OY LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN JEN LIITTO JHL JAOSTOPÄÄLLIKKÖ SIJOITUSASIANTUNTIJA KOULUTTAJA ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO NURMIJÄRVEN KUNTA YLIOPISTO JYVÄSKYLÄN TYÖ- JA JOUKKOLIIKENNEPÄÄLLIKKÖ PÄÄEKONOMISTI TUNTIOPETTAJA AALTO-YLIOPISTO POHJOLA VAKUUTUS OY NUORISOTUTKIMUSSEURA RY ELINKEINOTOIMISTO JULKAISUPÄÄLLIKKÖ ELÄKEASIANTUNTIJA KOULUKURAATTORI TURUN YLIOPISTO SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS SYKE OPSTOCK OY KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOU KASVATUSJOHTAJA TIETOASIANTUNTIJA AMANUENSSI SISÄASIAINMINISTERIÖ VALTION TALOUS- JA OUTOKUMPU OYJ LU KAUPUNKITUTKIMUSPÄÄLLIKKÖ SALKUNHOITAJA OHJAAJA EDUSKUNTA HENKILÖSTÖHALLINNON PIRKKALAN KUNTA KANSALLISKIRJASTO KIINTEISTÖPÄÄLLIKKÖ ERIKOISASIANTUNTIJA OPINTO-OHJAAJA SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ PALVELUKESKUS POHJANMAAN ELY-KESKUS KEMIN KAUPUNKI KIRJANPITOPÄÄLLIKKÖ PALVELUASIANTUNTIJA YLIOPETTAJA VANTAAN KAUPUNKI VEROHALLITUS POHJOIS-KARJALAN KUSTANNUS OY AAMULEHTI TYÖVOIMANEUVOJA VEROTARKASTAJA YLIOPISTONLEHTORI NORDEA PANKKI SUOMI OYJ VR-YHTYMÄ OY SOSIAALITURVAYHDISTYS RY KUUROJEN LIITTO RY TYÖVOIMAOHJAAJA EDUSKUNTA-AVUSTAJA LUOKANOPETTAJA MAAHANMUUTTOVIRASTO A-KLINIKKASÄÄTIÖ PÄIJÄT-HÄMEEN KOULUTUSKON- MAA- JA ELINTARVIKETALOUDEN ASIAKASNEUVOJA EU-ASIANTUNTIJA YLIASSISTENTTI OIKEUSMINISTERIÖ ETELÄ-POHJANMAAN ELY-KESKUS SERNI TUTKIMUSKESKUS MTT ASIAKASSIHTEERI SENIOR CONSULTANT OPETUSNEUVOS VALTIOVARAINMINISTERIÖ KIRKKONUMMEN KUNTA SEINÄJOEN AMMATTIKORKEAMANDATUM HENKIVAKUUTUSPALVELUNEUVOJA JÄRJESTELMÄASIANTUNTIJA KURAATTORI KEVA LAHDEN KAUPUNKI KOULU OSAKEYHTIÖ ERIKOISTYÖVOIMANEUVOJA RATKAISUASIANTUNTIJA ERITYISOPETTAJA JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO PLAN SUOMI SÄÄTIÖ SOSIAALIKEHITYS OY MERENKULKUALAN KOULUTUSURASUUNNITTELIJA EDUNVALVOJA LASTENTARHANOPETTAJA TYÖTERVEYSLAITOS POLIISIAMMATTIKORKEAKOULU SUOMEN EKONOMILIITTO-SEFE RY JA TUTKIMUSKESKUS YRITYSNEUVOJA VAKUUTUSASIANTUNTIJA YKSILÖOHJAAJA ELÄKETURVAKESKUS PRICEWATERHOUSECOOPERS OY SUOMEN PYSYVÄ EU-EDUSTUSTO MIKKELIN TE-TOIMISTO YKSILÖVALMENTAJA LIIKKEENJOHDON KONSULTTI TYÖVALMENTAJA OPETUS- JA KULTTUURIMINISTE- SATAKUNNAN ELY-KESKUS SUOMEN VALTIOTIETEILIJÖIDEN MONIKA-NAISET LIITTO RY REKRYTOINTIKONSULTTI JOHTAVA ASIANTUNTIJA OHJAAVA OPETTAJA RIÖ SUOMEN ITSENÄISYYDEN LIITTO SVAL RY NAANTALIN KAUPUNKI JOHTAVA TYÖVOIMANEUVOJA ASSISTANT CONTROLLER OPPILAANOHJAAJA OP-POHJOLA JUHLARAHASTO SITRA SVENSKA STUDIECENTRALEN RF NORDIC INVESTMENT BANK TYÖELÄMÄVALMENTAJA TEKNINEN ASIANTUNTIJA VERKKOPEDAGOGI LAPIN YLIOPISTO TURUN TE-TOIMISTO TAMPEREEN EV.LUT. NURMIJÄRVEN TYÖVOIMATOIMIS TYÖVOIMAKONSULTTI FINANCE CONTROLLER YLIOPISTO-OPETTAJA TAPIOLA-RYHMÄ VARSINAIS-SUOMEN LIITTO SEURAKUNTAYHTYMÄ TO TYÖVOIMAKÄSITTELIJÄ AKTUAARI ERITYISLUOKANOPETTAJA VALTIONTALOUDEN VÄESTÖREKISTERIKESKUS TEATTERIKORKEAKOULU OIKEUSHALLINNON TIEDOTTAJA VALMENNUSKONSULTTI SOSIAALITYÖNTEKIJÄ TARKASTUSVIRASTO AKAVA RY UUDENMAAN LIITTO PALVELUKESKUS VIESTINTÄPÄÄLLIKKÖ JUNIORKONSULTTI JOHTAVA SOSIAALITYÖNTEKIJÄ VALTIOKONTTORI DIAKONIAÅLANDS LANDSKAPSREGERING PIRKANMAAN VIESTINTÄJOHTAJA KEHITYSYHTEISTYÖN ASSISTENTTI ERITYISSOSIAALITYÖNTEKIJÄ HELSINGIN TE-TOIMISTO AMMATTIKORKEAKOULU (DIAK) ALUEELLISEN KEHITTÄMISEN KOULUTUSKONSERNIVIESTINTÄKONSULTTI INFORMATION SPECIALIST LASTENVALVOJA SUOMEN KUNTALIITTO ELINKEINOELÄMÄN KESKUSLIITTO TUTKIMUSYKSIKKÖ SENTE KUNTAYHTYMÄ TIEDOTUSPÄÄLLIKKÖ RISKIANALYYTIKKO KUNTOUTUSSOSIAALITYÖNTEKIJÄ SUOMEN PUNAINEN RISTI ETERA - KESKINÄINEN DESTIA POHJOIS-KARJALAN TOIMITTAJA TYÖMARKKINA-ASIAMIES SOSIAALISIHTEERI TULLIHALLITUS ELÄKEVAKUUTUSYHTIÖ EILAKAISLA OY TOIMIALAPALVELU SAIRAANHOITOPIIRIN VIESTINNÄN SUUNNITTELIJA BUSINESS CONTROLLER KRIISITYÖNTEKIJÄ PUOLUSTUSMINISTERIÖ FINNAIR OYJ ELINKEINOELÄMÄN KUNTAYHTYMÄ COPYWRITER CRM-ANALYYTIKKO KUNTOUTUSASIANTUNTIJA PUOLUSTUSVOIMAT INNOLINK RESEARCH OY TUTKIMUSLAITOS ETLA PRETAX TOIMIALAT OY PÄÄTOIMITTAJA JOHTAVA KONSULTTI PSYKOLOGI UUDENMAAN ELY-KESKUS KPMG OY AB ERNST & YOUNG OY PROMENADE RESEARCH OY TIEDOTUSSIHTEERI EDUNVALVONTASIHTEERI SOSIAALIPSYKOLOGI VALTIONEUVOSTON KANSLIA KULUTTAJATUTKIMUSKESKUS ESPOON MAISTRAATTI PÄIJÄT-HÄMEEN LIITTO VERKKOTOIMITTAJA TIEDEASIANTUNTIJA OSASTONHOITAJA YMPÄRISTÖMINISTERIÖ LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULU FIM OY PÄÄKAUPUNKISEUDUN VIESTINTÄASIANTUNTIJA SIJOITUSNEUVOJA SOSIAALIOHJAAJA POHJOIS-SAVON ELY-KESKUS ORION PHARMA OYJ FREELANCER VEROTOIMISTO COMMUNICATIONS SPECIALIST RESEARCH-KONSULTTI PERHENEUVOJA MAA- JA METSÄTALOUSMINISTE- OULUN SEUDUN TE-TOIMISTO HAMINAN KAUPUNKI RAISION KAUPUNKI TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ TIETOKANTA-ASIANTUNTIJA LÄÄNINSOSIAALITARKASTAJA RIÖ PIRKANMAAN LIITTO HELSINGIN SEUDUN LIIKENNE HSL RAJAVARTIOLAITOS VIESTINTÄKOORDINAATTORI EU-AVUSTAJA SOSIAALIASIAMIES PIRKANMAAN ELY-KESKUS POHJOIS-POHJANMAAN HOK-ELANTO LIIKETOIMINTA OY SATAKUNNAN AMMATTIKORKEATOIMITUSSIHTEERI TIETOPALVELUASIANTUNTIJA KUNTOUTUSNEUVOJA OULUN KAUPUNKI ELY-KESKUS HÄMEEN AMMATTIKORKEAKOULU KOULU KUSTANNUSTOIMITTAJA TALOUSNEUVOJA JOHTAVA SOSIAALIOHJAAJA TURUN AMMATTIKORKEAKOULU RAUTARUUKKI OYJ HÄMEENLINNAN SEUDUN SAVON AMMATTI- JA VIESTINTÄSUUNNITTELIJA PÄÄANALYYTIKKO KOULUAVUSTAJA VAASAN YLIOPISTO SEURE HENKILÖSTÖPALVELUT OY KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ AIKUISOPISTO VERKKOTIEDOTTAJA DEALER KUNTOUTUSSIHTEERI HELSINGIN JA UUDENMAAN SUOJELUPOLIISI ISS PALVELUT OY SILTA-VALMENNUSYHDISTYS RY MEDIA-ANALYYTIKKO DATA-ANALYYTIKKO PERHETYÖNTEKIJÄ SAIRAANHOITOPIIRI/HUS TAMPEREEN AMMATTIKORKEA- JÄRVENPÄÄN KAUPUNKI SITO OY ALUETIEDOTTAJA LAINANHOITAJA POTILASASIAMIES ACCENTURE OY KOULU KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUS SOMERON KAUPUNKI WEB-TOIMITTAJA APPLICATION SPECIALIST TUKIHENKILÖ IF VAHINKOVAKUUTUSYHTIÖ OY VAASAN AMMATTIKORKEAKOULU KAARINAN KAUPUNKI SOTAINVALIDIEN VELJESLIITTO RY INFORMATION DESIGNER RAHOITUSASIANTUNTIJA KANSAINVÄLISTEN ASIOIDEN KESKINÄINEN TYÖELÄKEVAKUU- VARSINAIS-SUOMEN KEHITYSVAMMAISTEN SUOMEN GALLUP OY COMMUNICATIONS DIRECTOR YLEINEN EDUNVALVOJA SIHTEERI TUSYHTIÖ VARMA SAIRAANHOITOPIIRIN PALVELUSÄÄTIÖ SUOMEN LÄHI- JA ERIKOISTOIMITTAJA MUUTOSTURVA-ASIANTUNTIJA JÄRJESTÖSIHTEERI LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTE- KUNTAYHTYMÄ KEMIRA OYJ PERUSHOITAJALIITTO SUPER RY LEHDISTÖAVUSTAJA JOHTAVA KEHITTÄMISKONSULTTI OPINTOSIHTEERI RIÖ DELOITTE OY KILPAILUVIRASTO SUOMEN LÄÄKÄRILIITTO MEDIASEURAAJA TUOTEKEHITTÄJÄ FINANSSISIHTEERI LIIKENTEEN TURVALLISUUSVIRAS- ESPOON TE-TOIMISTO KIRKON ULKOMAANAVUN SÄÄTIÖ SUOMEN MESSUT MEDIASIHTEERI ERITYISOHJAAJA TALOUSSIHTEERI TO TRAFI FINPRO RY KRIISINHALLINTAKESKUS CMC SUOMEN NUORISOYHTEISTYÖ TIEDOTTAJA-TOIMITTAJA ANALYYSIKEHITTÄJÄ OPINTONEUVOJA MANPOWER OY HANDELSBANKEN FINLAND ALLIANSSI RY VIESTINNÄN TUOTTAJA AVAINASIAKASPÄÄLIKKÖ TILINTARKASTAJA VALTION TEKNILLINEN HAUS KEHITTÄMISKESKUS OY KYMENLAAKSON AMMATTIKOR- SVENSKA ÖSTERBOTTENS VIESTINTÄASSISTENTTI CHIEF DEALER KOULUTUSSIHTEERI TUTKIMUSKESKUS HYVINKÄÄN KAUPUNKI KEAKOULU FÖRBUND VIESTINTÄMARKKINACLIENT MANAGER TIETOPALVELUSIHTEERI ELÄKEVAKUUTUSYHTIÖ KESKI-SUOMEN ELY-KESKUS LAPIN ALUEHALLINTOVIRASTO TAITOPROFIILIT OY ASIANTUNTIJA CUSTOMER SERVICE ADVISOR SOSIAALIPOLIITTINEN SIHTEERI ILMARINEN KOKKOLAN KAUPUNKI LAPIN ELY-KESKUS TAMPEREEN YLIOPISTOLLINEN VIESTINTÄVASTAAVA DATA MANAGER KAUPUNGINSIHTEERI ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTO- LASTENSUOJELUN KESKUSLIITTO LAPIN LIITTO KESKUSSAIRAALA TAYS COMMUNICATIONS OFFICER ELINKEINOASIAMIES ALUESIHTEERI VIRASTO LAUREA-AMMATTIKORKEAKOULU LOHJAN KAUPUNKI TASAVALLAN PRESIDENTIN CORPORATE COMMUNICATIONS ELINKEINOPOLIITTINEN POLIITTINEN SIHTEERI KUNTOUTUSSÄÄTIÖ LIIKENNEVIRASTO MAANPUOLUSTUSKORKEAKOULU KANSLIA MANAGER ASIANTUNTIJA MAAKUNTASIHTEERI OPETUSHALLITUS LOUNAIS-SUOMEN METSÄHALLITUS TEHY RY DIRECTOR OF COMMUNICATIONS JÄRJESTÖOHJAAJA KAUPALLINEN SIHTEERI SUOMEN AKATEMIA ALUEHALLINTOVIRASTO MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOU- TEKNOLOGIATEOLLISUUS RY PUBLIC RELATIONS KORKEAKOULUHARJOITTELIJA KEHITYSPOLIITTINEN SIHTEERI RAHA-AUTOMAATTIYHDISTYS METALLITYÖVÄEN LU TURUN AMMATTI-INSTITUUTTI EU-ALUETIEDOTTAJA KOULUTUSVASTAAVA TULLISIHTEERI TELIASONERA OYJ TYÖTTÖMYYSKASSA MIKKELIN KAUPUNKI WÄRTSILÄ OYJ INFORMATIONSANSVARIG KULUTTAJAOIKEUSNEUVOJA KANSLIASIHTEERI VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS NET EFFECT OY NIRAS FINLAND OY YHTYNEET KUVALEHDET OY JULKAISUTOIMITTAJA LASKENTA-ASIANTUNTIJA VIENTISIHTEERI POHJOLA PANKKI OYJ NOKIA SIEMENS NETWORKS PELLERVON TALOUDELLINEN ADECCO FINLAND OY HENKILÖSTÖPÄÄLLIKKÖ LASKENTAEKONOMI OPINTOTUKISIHTEERI TEKNOLOGIAN KEHITTÄMISKES- PALKANSAAJIEN TUTKIMUSLAITOS TUTKIMUSLAITOS AHLSTROM OYJ HENKILÖSTÖKONSULTTI MARKET SPECIALIST KOULUTUSPOLIITTINEN SIHTEERI KUS TEKES PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS PIRKANMAAN AMMATILLISEN AKAVAN ERITYISALAT RY HENKILÖSTÖSUUNNITTELIJA OHJELMA-ASIANTUNTIJA YMPÄRISTÖSIHTEERI VAASAN KAUPUNKI PELASTAKAA LAPSET RY KOULUTUKSEN KUNTAYHTYMÄ AKTIA SKADEFÖRSÄKRING HENKILÖSTÖASIANTUNTIJA PALVELUVASTAAVA ASUNTOSIHTEERI VALTION TALOUDELLINEN POHJOIS-KARJALAN ELY-KESKUS POHJOIS-KARJALAN AB/AKTIA VAHINKOVAKUUTUS HR-SPECIALIST PROGRAMME ANALYST APULAISVEROSIHTEERI TUTKIMUSKESKUS PORVOON KAUPUNKI KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ A-LEHDET OY TYÖNSUUNNITTELIJA PROGRAMMER ARKISTONHOITAJA ITELLA OYJ PÄIJÄT-HÄMEEN SOSIAALI- JA POHJOIS-SAVON LIITTO AMIEDU HR-ASIANTUNTIJA RAKENNERAHASTOASIANTUNTIJA KEHITYSYHTEISTYÖSIHTEERI JOENSUUN KAUPUNKI TERVEYDENHUOLLON POLIISIHALLITUS AMNESTY INTERNATIONAL HR-KONSULTTI RECRUITMENT SPECIALIST KOULUSIHTEERI JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI KUNTAYHTYMÄ PSYCON OY SUOMEN OSASTO HENKILÖSTÖASSISTENTTI REKRYTOIJA KULTTUURISIHTEERI KUOPION KAUPUNKI RAMBOLL MANAGEMENT RAASEPORIN KAUPUNKI AREK OY HR-MANAGER SENIOR ADVISOR KURSSISIHTEERI LÄNSI- JA SISÄ-SUOMEN CONSULTING ROVANIEMEN AMMATTIKORKEA- CERTIA OY HENKILÖSTÖSIHTEERI SENIOR SPECIALIST OPINTOASIAINSIHTEERI ALUEHALLINTOVIRASTO SAK - SUOMEN AMMATTILIITTO- KOULU CMC/EUMM GEORGIA HENKILÖSTÖNEUVOTTELIJA SOPIMUSTOIMITSIJA PAKOLAISSIHTEERI POHJOIS-KARJALAN JEN KESKUSJÄRJESTÖ RY ROVANIEMEN KOULUTUSKUNDANSKE CAPITAL/SAMPO PANKKI HR ASSISTANT SOVELLUSASIANTUNTIJA PÖYTÄKIRJASIHTEERI AMMATTIKORKEAKOULU SEINÄJOEN KAUPUNKI TAYHTYMÄ OYJ HENKILÖSTÖKOORDINAATTORI TALOUSASIANTUNTIJA REKISTERISIHTEERI SAMPO PANKKI OYJ SOSIAALI- JA TERVEYSALAN LUPA- SIEMENS IT SOLUTIONS AND EDUCODE OY HR-KOORDINAATTORI TEAM ASSISTANT TIEDESIHTEERI SVENSKA HANDELSHÖGSKOLAN JA VALVONTAVIRASTO VALVIRA SERVICES OY EDUSKUNNAN KANSLIA HENKILÖSTÖN KEHITTÄJÄ TOIMINNANOHJAAJA TILASTOSIHTEERI TAMPEREEN TEKNILLINEN TAMPEREEN AMMATILLINEN SPRING HOUSE OY ELAN IT RESOURCE OY HR-KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ TUOTEASIANTUNTIJA TOIMIALASIHTEERI YLIOPISTO AIKUISKOULUTUSKESKUS STORA ENSO OYJ ELINTARVIKETURVALLISUUSVIRAS HR DIRECTOR TYÖMARKKINA-ANALYYTIKKO ALUEKEHITYSSIHTEERI TIETO FINLAND OY ETELÄ-POHJANMAAN LIITTO SUOMEN LÄHETYSSEURA TO EVIRA HENKILÖSTÖNKEHITTÄMISPÄÄL- VAHINKOASIANTUNTIJA APULAISKAUPUNGINSIHTEERI ULKOPOLIITTINEN INSTITUUTTI FINAVIA OYJ SUOMEN MIELENTERVEYSSEURA EU-EDUSTUSTO BRYSSEL LIKKÖ VARAINHOITAJA AVUSTUSPOLIITTINEN SIHTEERI ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS FUJITSU SERVICES OY RY EUROOPAN PARLAMENTTI HENKILÖSTÖPALVELUPÄÄLLIKKÖ VASTAAVA ELATUSTURVASIHTEERI KESKINÄINEN VAKUUTUSYHTIÖ HAAGA-HELIA AMMATTIKORKEA- SUOMEN WORLD VISION RY FCG EFEKO OY HRD-KONSULTTI VIENTIASSISTENTTI ELINKEINOSIHTEERI ELÄKE-FENNIA KOULU SVENSKA HANDELSBANKEN AB FIDIDA RY HR-SUUNNITTELIJA YRITYSASIANTUNTIJA HANKINTASIHTEERI KUNTOUTUSKESKUS PETREA HELSINGIN DIAKONISSALAITOS SÄTEILYTURVAKESKUS GREY-HEN OY BUSINESS HR YRITYSKONSULTTI JAOSTOSIHTEERI MAASEUTUVIRASTO HELSINGIN OP PANKKI OYJ TEKNIIKAN AKATEEMISTEN LIITTO HELSINGIN KAUPPAKAMARI HENKILÖARVIOINTIASSISTENTTI YLITARKASTAJA TUTKIJA MANNERHEIMIN LASTENSUOJELU- KESKUSRIKOSPOLIISI TEK RY HELSINKI KYNNYS RY HENKILÖSTÖASIAINHOITAJA TARKASTAJA ERIKOISTUTKIJA LIITTO KIRKON ULKOMAANAPU TUUSULAN KUNTA HUHTAMÄKI OYJ HENKILÖSTÖN KEHITTÄMISJOHTA- NEUVOTTELEVA VIRKAMIES TUTKIMUSPÄÄLLIKKÖ PORIN KAUPUNKI LIEDON KUNTA VAKUUTUSKUNTOUTUS VKK RY HUOLTOVARMUUSKESKUS JA ULKOASIAINSIHTEERI PROJEKTITUTKIJA RIKOSSEURAAMUSLAITOS LUOTTOKUNTA VAKUUTUSOIKEUS IAET-KASSA HENKILÖSTÖN KEHITYSPÄÄLLIKKÖ SISÄINEN TARKASTAJA TOHTORIKOULUTETTAVA SALON KAUPUNKI METSÄLIITTO VIESTINTÄTOIMISTO IKEA OY HENKILÖSTÖVASTAAVA TULLIYLITARKASTAJA TUTKIJAKOULUTETTAVA TAMPEREEN TE-TOIMISTO MUSTASAAREN KUNTA POHJOISRANTA OY INARIN KUNTA HR ADMINISTRATOR ESITTELIJÄ TUTKIMUSAVUSTAJA CIMO KANSAINVÄLISEN OULUN YLIOPISTO VIESTINTÄVIRASTO INTERNATIONAL ORGANIZATION HR ASSISTENTTI NOTAARI TUTKIMUSASSISTENTTI LIIKKUVUUDEN JA YHTEISTYÖN PIETARSAAREN KAUPUNKI YRKESHÖGSKOLAN NOVIA FOR MIGRATION (IOM) MRF HR- JA VIESTINTÄASIANTUNTIJA KUNNANSIHTEERI TUTKIJATOHTORI KESKUS STADEN JAKOBSTAD ÅLANDSBANKEN ABP INTERQUEST OY HR OFFICER VEROSIHTEERI TUTKIMUSSIHTEERI JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEA- ROVANIEMEN KAUPUNKI ABB INDUSTRY OY ITÄMERI-INSTITUUTIN SÄÄTIÖ HR PROJEKTIKOORDINAATTORI LÄHETYSTÖNEUVOS PROFESSORI KOULU SIPOON KUNTA ARCADA-NYLANDS SVENSKA JÄMSÄN KAUPUNKI HR TRAINEE KANSANEDUSTAJA TUTKIMUSKOORDINAATTORI KEHITYSYHTEISTYÖN TNS GALLUP OY YRKESHÖGSKOLA KAINUUN ELY-KESKUS HRM ASIANTUNTIJA APULAISTARKASTAJA TUTKIMUSJOHTAJA PALVELUKESKUS RY KEPA TURUN KAUPPAKORKEAKOULU ASUMISEN RAHOITUS- JA KANTA-HÄMEEN SAIRAANHOITOHR-PALVELUPÄÄLLIKKÖ ALKOHOLITARKASTAJA TILASTOTUTKIJA SOK UPM-KYMMENE OYJ KEHITTÄMISKESKUS PIIRIN KY. HR-PARTNER KAUPALLINEN NEUVOS TUTKIMUSAPULAINEN UUDENMAAN VEROVIRASTO VAASAN TYÖ- JA ELINKEINOTOI- ASUMISPALVELUSÄÄTIÖ ASPA KASVUN YHTEISÖT HR-PROJEKTIPÄÄLLIKKÖ MINISTERI MATEMAATIKKO ÅBO AKADEMI MISTO ATTENDO MEDONE OY KEHITYSVAMMAISTEN TUKILIITTO HRS SYSTEMS SPECIALIST RIKOSTARKASTAJA TILASTOTIETEILIJÄ ELISA OYJ VEIKKAUS OY AB BAYER SCHERING PHARMA OY RY HR-VASTAAVA VEROVALMISTELIJA BIOSTATISTIKKO INVALIDILIITTO RY VEROHALLINTO CRISIS MANAGEMENT INITIATIVE KEMI-TORNION AMMATTIKORKEA HUMAN RESOURCES MANAGER KOULUTUSTARKASTAJA BIOSTAATIKKO METROPOLIA AMMATTIKORKEA- VÄESTÖLIITTO RY ETELÄINEN TULLIPIIRI KOULU ASIANTUNTIJA LAINSÄÄDÄNTÖNEUVOS TUTKIMUSAMANUENSSI KOULU YLEISRADIO OY ETELÄ-POHJANMAAN KESKI-UUDENMAAN TE-TOIMISTO ERITYISASIANTUNTIJA TARKASTUSNEUVOS VANHEMPI TUTKIJA METSÄNTUTKIMUSLAITOS YRKESAKADEMIN I ÖSTERBOTTEN SAIRAANHOITOPIIRIN KY. KOILLISMAAN TYÖ- JA KONSULTTI FINANSSINEUVOS MARKKINATUTKIJA POHJOIS-KARJALAN AUDIATOR OY ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPII- ELINKEINOTOIMISTO ANALYYTIKKO FIRST SECRETARY TUTKIMUSKONSULTTI MAAKUNTALIITTO BARONA HENKILÖSTÖPALVELU RIN KUNTAYHTYMÄ KOKEMÄEN KAUPUNKI

Me tunnemme yhteiskuntaosaajien työelämän. Jos tarvitset tukea tai neuvoa, me palvelemme. Liity jäseneksi. www.sval.fi

Suomen Valtiotieteilijöiden Liitto SVAL ry

w w w . s v a l . f i

Profile for Tutkain

Tutkain 3/2011  

Helsingin yliopiston valtiotieteellisen tiedekunnan opiskelijoiden lehti

Tutkain 3/2011  

Helsingin yliopiston valtiotieteellisen tiedekunnan opiskelijoiden lehti

Profile for tutkain
Advertisement

Recommendations could not be loaded

Recommendations could not be loaded

Recommendations could not be loaded

Recommendations could not be loaded