Turun kauppakamarilehti 1/2016 by Turun kauppakamari

WWW.TURKU.CHAMBER.FI

1/2016

MINNA ARVE

Turun kauppakamarin uusi toimitusjohtaja haastattelussa s. 6

EU-RAHOITUS: 500 MILJOONAA EUROA VUODESSA Voisiko yrityksesi hyötyä projektirahoituksesta? s. 16

LUOTTAMUSHENKILÖT 2016

Turun kauppakamarin hallitus, valtuusto ja valiokunnat s. 20

JYRKI KATAINEN LUOTSAA ESIR-RAHASTOA Euroopan komission kärsii investointivajeesta s. 12

URATARINA: HANNA KOLEHMAINEN

PÄÄKIRJOITUS: OLLI MANNER

Turun kauppakamarin kevään

KOULUTUSKALENTERI on ilmestynyt! TUTUSTU KOULUTUKSIIN OSOITTEESSA

www.turku.chamber.fi/koulutusta

KEVÄT

2016

Kansainvälistyvä Turku

PÄÄKIRJOITUS

Turun seudulla asiat ovat kunnossa. Mahdollisuudet hyvään yritystoimintaan ja yksilötasolla hyvään elämänlaatuun ovat kohdallaan. Osaaminen monella eri sektorilla on huipputasoa ja yliopistot, korkeakoulut ja kaikki muutkin oppilaitokset antavat erinomaiset mahdollisuudet osaamisen edelleen kehittämiseen. Yhteistyö oppilaitosten ja yritysten välillä on kehittynyt oikeaan suuntaan ja yleinen asenne yrityksiä ja yrittäjyyttä kohtaan on myönteinen. Elinkeinoelämän ääntä kuunnellaan. Yritysten ja niiden mukana koko alueen menestymisen mahdollisuudet ovat paremmat kuin koskaan aiemmin. Huominen ei ole kuitenkaan turvattu tämän päivän menestyksellä. Onni seuraa kovaa työtä. Yritysten pitää osata ja haluta hyödyntää tarjolla olevat mahdollisuudet ja viedä tuotteet ja palvelut asiakkaille, jotka ovat yhä useammin Suomen rajojen ulkopuolella. Myynti vaatii paitsi sosiaalisia taitoja, kielitaitoa, kärsivällisyyttä, myös hyviä istumalihaksia. Asiakkaat ovat usein kaukana ja mitä kauempana ne ovat, sitä kovemmat vaatimukset kohdistuvat niin tuotteisiin ja palveluihin kuin niiden myyjiinkin. Meidän aikamme sankareita ovat ne naiset ja miehet, jotka nousevat neljältä aamulla ehtiäkseen kuuden jälkeen lähtevään lentokoneeseen ja viettävät aikansa maailmalla asiakaskäynneillä, messuilla tai yhteistyökumppaneiden luona tehden kahta työvuoroa peräkkäin joka arkipäivä.

Menestymisen mahdollisuudet ovat paremmat kuin koskaan aiemmin.

Yritystarinat ovat kiehtovia ja ne alkavat aika pienestä. Kasvu ja kehittyminen vaativat pitkäjänteisyyttä ja sitoutumista asetettuihin tavoitteisiin. Työntekijät, johtajat ja omistajatkin vaihtuvat jossain vaiheessa, mutta hyvin hoidettu yritys uusiutuu ja jatkaa menestystään yli sukupolvien. Turun kauppakamarin viimeisimmän vientipalkinnon saanut Teleste on hyvä esimerkki siitä, miten menestystä saadaan aikaiseksi. Alussa oli rohkeaa yrittäjyyttä ja näkemystä uusista mahdollisuuksista. Rohkea yrittäjä selvisi alkua pidemmälle, kun hänellä oli innovatiivinen tuoteidea. Kasvu edellytti halua investoida, kykyä uusiutua ja kansainvälistyä. Myyntiin ja tuotekehitykseen uhrattiin panoksia. Telesten 2014 julkaistun historiikin nimi on ”Kasvussa mukana”. Nimi on turhan vaatimaton, Teleste ei ole ollut pelkästään mukana kasvussa, vaan on luonut sitä. Yli kuusikymmentä vuotta kestänyt tarina jatkuu ja tuottaa alueelle paljon hyvää. Kauppakamarin tehtävänä on olla vaikuttamassa niiden edellytysten luomiseen, joiden avulla menestyksellistä yritystoimintaa pystytään ylläpitämään, luomaan ja kehittämään. Yritysten velvollisuutena on hyödyntää tarjotut mahdollisuudet ja pitää yllä sellaista sisäistä kehittymisen paloa, jolla saadaan aikaan positiivista kasvua. Kun kasvu usein pitää hakea ensisijaisesti kansainvälisiltä markkinoilta, ovat toimivat yhteydet maailmalle yksi ensiarvoisen tärkeä edunvalvonta-asia kauppakamarille. Kun yritykset hoitavat oman osuutensa ja lähtevät hakemaan maailmalta menestystä, on kauppakamarin helpompi vaatia yhteyksien kehittämistä. Ei mietitä, oliko ensin muna vai kana, vaan tehdään itse kukin heti oma osuutemme.

OLLI MANNER kansainvälistymisvaliokunnan vpj

3 KAUPPAKAMARI

ILMOITUS

THE SHIFT BUSINESSFESTIVAALI KANSAINVÄLINEN TAPAHTUMA PUREUTUU OSAAMISEN JAKAMISEEN, LAHJAKKUUKSIEN YHDISTÄMISEEN SEKÄ UUSIEN IDEOIDEN JA BISNESMAHDOLLISUUKSIEN LUOMISEEN.

KUVA: EERO MÄKELÄ TEKSTI: KATRI KURKELA

OIVALLUKSIA YLI ALOJEN Uudistuva teknologia yhdistää tapahtuman teemat: energian, oppimisen ja terveyden. Ei ole sattumaa, että juuri nuo aiheet valikoituivat pääteemoiksi. Energia, oppiminen ja 4 KAUPPAKAMARI

terveys ovat Suomen osaamisaluetta ja myös Turusta löytyy valtavasti edelläkävijyyttä etenkin terveyden saralla. The Shift haluaa haastaa siiloajattelun ja luoda vuoropuhelua eri alojen välille. Vaikka itse tapahtuma erottuu selkeästi muun muassa moderneilla verkostoitumiskeinoillaan, löytyy sieltä myös perinteisiä tapahtumaelementtejä keynoteista paneelikeskusteluihin. Tarkoituksena on, että kaikki oppivat toinen toisiltaan. Paneelikeskustelussa kestävästä kehityksestä voivat olla keskustelemassa sekä ympäristöministeri, kuvataiteilija että floristi.

”HALUAMME THE SHIFTIN AVULLA PARANTAA TURUN IMAGOA. TURULLA ON VALTAVASTI POTENTIAALIA.” ”Suuret ongelmat ratkaistaan monien näkökulmien avulla. Eihän maailmankaan suurimpia ongelmia ole ratkaisemassa vain yksi samasta näkökulmasta asiaa katsova joukko”, Törnroth muistuttaa. VALOVOIMAISIA PUHEENVUOROJA Tapahtumassa nähdään inspiroivia puhujia. Varmistettuja puhujavieraita ovat muun muassa St1-ketjun perustaja Mika Anttonen, Mehackitin perustaja Henrietta Kekäläinen, teknologiayhtiö Solun perustaja ja toimitusjohtaja Kristoffer Lawson, biohakkeri Teemu

Arina sekä virtuaalitodellisuuspiireissä vaikuttanut Thor Gunnarsson. Uusia puhujia tullaan julkistamaan pitkin kevättä. INSPIROIDU, OPI, VERKOSTOIDU The Shift haluaa tehdä jotain aivan muuta kuin tavanomaiset yrittäjä- ja startup-tapahtumat ja määrittelee itsensä yritystapahtuman sijaan enemmän businessfestivaaliksi, jossa pidetään hauskaa ja tutustutaan ihmisiin. Verkostoituminen on tylsä sana, mutta The Shiftissä se toteutetaan mielenkiintoisesti. ”Tapahtumassa on paljon erilaisia tiloja, hengailua ja väljä ohjelma. Näiden asioiden avulla ihmisten satunnaisia törmäämisiä helpotetaan. Meillä on myös perinteinen match-making-softa pienellä twistillä varustettuna. Softaa käyttävä voi löytää itsensä vaikka tapaamisesta, jossa rakennetaan yhteistä legolinnaa tai katsellaan huikeita videoinstallaatioita.” The Shiftiä ei siis todellakaan voi lokeroida perinteiseksi businesstapahtumaksi. ”Tapahtuman käsitteellistäminen vaatii eri alojen rajat rikkovaa ajattelua. The Shiftissä musiikki, taide, sirkus ja muut kulttuurin alat törmäävät raakaan bisnekseen. Sen tarkoitus on yhdistää ja inspiroida ihmisiä”, Törnroth summaa. The Shift järjestetään 31.5-1.6.2016 Turun linnassa. Lisää tietoa tapahtumasta saat osoitteesta www.theshift.fi. Early bird -liput ovat myynnissä 29.2.2016 asti. Kauppakamarin jäsenet saavat lipuista -10% alennuksen koodilla SHIFT<3Kauppa.

KUVA: EMMI KIESVAARA

Turun linnan valtaa touko-kesäkuun vaihteessa businessfestivaali The Shift, jonka pitkäaikaisena tavoitteena on olla suurin koskaan Turussa järjestetty yritystapahtuma. Ajatus The Shiftistä lähti alun perin Turun kaupungin tavoitteesta saada kaupunkiin yksi suuri yritystapahtuma. Aiemmin monet eri tahot olivat järjestäneet pienempiä, erillisiä tapahtumia, joiden tavoitteet olivat kuitenkin keskenään samankaltaisia. Alueen nuorkauppakamarit lähtivät hankkeen alullepanijoiksi ja istuttivat yhteen merkittäviä turkulaisia tahoja kuten Turun kauppakamarin, Yrittäjä-järjestöt sekä Turun Seudun Kehittämiskeskuksen, jotka näyttivät projektille vihreää valoa. Tapahtuman projektipäälliköksi valittiin turkulainen KTM Alexander Törnroth, joka päätti ensitöikseen, että peliin ei lähdetä puolella teholla. Törnroth linjasi, että kunnianhimoinen projekti tähtää alusta asti kansainväliseksi tapahtumaksi ja kävijätavoitteeksi lyötiin huimat 1500 henkilöä. Myös perinteisen yritystapahtuman mallista haluttiin heti poiketa. ”Suomessa on paljon hyviä yrittäjä- sekä start up -tapahtumia esimerkiksi SLUSH ja Nordic Business Forum. Halusimme The Shiftissä kuitenkin kokeilla jotain ihan uutta ja esikuvaa lähdettiin hakemaan maailmalta. Tällä hetkellä The Shiftin esikuvana voisi sanoa toimivan muun muassa Texasin Austinissa vuosittain järjestettävä South by Southwest –tapahtuma, jossa yhdistyvät sekä musiikki, elokuva että teknologia. Tapahtuman taloudellinen vaikutus koko alueelle on noin 330 miljoonaa dollaria”, Törnroth kertoo. Jos The Shift saavuttaisi edes murto-osan tämän serkkutapahtumansa tuloksesta, saisi Suomen vanhin kaupunki kirjoittaa historiankirjaansa kokonaan uuden sivun. Törnrothin mielestä Turku on jäänyt hieman jalkoihin ja sen maineessa on jonkin verran parantamisen varaa. ”Haluamme The Shiftin avulla parantaa Turun imagoa kansainvälisellä tasolla sekä erityisesti Suomen keskuudessa. Turulla on valtavasti potentiaalia, Turkuhan on melkein kuin Suomen Berliini”, Törnroth naurahtaa.

Tapahtuman takana pyörii suuri joukko vapaaehtoisia. Kuvassa (vas.) tapahtuman myyntipäällikkö Sini Jalonen, projektipäällikkö Alexander Törnroth sekä yhteistyökumppanivastaava Anna Pernaa.

SISÄLTÖ

JULKAISIJA TURUN KAUPPAKAMARI PUOLALANKATU 1 20100 TURKU WWW.TURKU.CHAMBER.FI OSOITTEENMUUTOKSET PUH. 02 2743 400 KAUPPAKAMARI@TURKU. CHAMBER.FI PÄÄTOIMITTAJA TIINA JAATINEN TOIMITTAJA KATRI KURKELA TOIMITUSSIHTEERI SATU LEHENBERG KONSEPTI JA ULKOASU KUMPPANIA OY JA KESKUSKAUPPAKAMARI TAITTO TIINA JAATINEN JA KATRI KURKELA KUVAPANKKI PIXHILL.COM ILMOITUSMYYNTI TIINA JAATINEN PUH. 050 332 2781 ILMESTYY HELMI-, TOUKO-, SYYS-, JA MARRASKUUSSA PAINO NEWPRINT OY, RAISIO ISSN 2342-0790

16 9 UUSI JÄSEN Vahva Vaikutelma auttaa parantamaan esiintymistaitoja. 10 URAPOLKU Hartela Oy:n toimitusjohtaja tanssii vapaa-ajallaan. 20 EDUNVALVONTA Turun kauppakamarin luottamushenkilöt 2016

12 HENKILÖ Jyrki Katainen toimii EUkomission varapuheenjohtajana

8 B&A VINKIT Parhaat blogit ja sovellukset businekseen ja vapaa-aikaan

16 TEEMA Suomalaiset yritykset voisivat hakea rohkeammin kehitys-, tutkimus- ja investointirahaa EU:sta

22 TILASTO Mentorointi vauhdittaa naisten urakehitystä

24 ALUEELTA Turkulaisen ID BBN:n vientituote on markkinoinnin automaatio

27 AJANKOHTAISTA LAKIASIAA Miten säätiölain uudistukset vaikuttavat säätiön toimintaan?

26 KOULUTUSKALENTERI Alkuvuoden koulutustarjonta ja jäsentilaisuudet

KANNESSA: JYRKI KATAINEN KUVA: MIKA LEVÄLAMPI

28 KAMARIKUULUMISIA Turun kauppakamari palkitsi loppuvuonna mm. Freecon ja Telesten

UUDEN TOIMITUSJOHTAJAN TERVEISET

6 5 KAUPPAKAMARI

KOMPASSI NYT PUHUTTAA

Minna Arve UUDEN TOIMITUSJOHTAJAN AVAINSANOJA OVAT YHTEISTYÖ JA ROHKEUS. TAVOITTEENA ON LISÄTÄ TURUN KAUPPAKAMARIN TUNNETTUUTTA, NÄKYVYYTTÄ JA VAIKUTTAVUUTTA. Minna Arve aloitti työt Turun kauppakamarin toimitusjohtajana 15.2. Hänen tavoitteenaan on saada kauppakamarista aidosti vuorovaikutteinen palveluorganisaatio, jota on helppo lähestyä. ”Olen todella innostunut uudesta työstäni, jossa saan hyödyntää kaikkea osaamistani ja kokemustani koko lounaisen Suomen hyödyksi”, Arve kertoo. Turun kauppakamarin toiminta on tullut Arveelle tutuksi hänen toimiessaan Turun kaupungin hallituksen puheenjohtajana. Myös koulutukset ovat tuttuja HyTest Oy: n ajoilta. ”Tunnen alueen toimijat ja tiedän kokemuksesta, että yhteistyötä voi kyllä parantaa eri toimijoiden välillä ja kanssa. Tiedän alueen mahdollisuudet ja pystyn katsomaan rohkeasti tulevaan. Etsin mielelläni uusia tapoja toimia ja näen uudessa mahdollisuuksia”, Arve toteaa. EDUNVALVONTA TOIMINNAN YTIMESSÄ Kauppakamarin tärkein tehtävä on elinkeinoelämän edunvalvonta. Mitä elinvoimaisempi ja kiinnostavampi alue on, sitä paremmin myös alueen yritykset voivat. Yksi Turun kauppakamarin edunvalvonnan kärjistä on nopean junayhteyden edistäminen Turun ja Helsingin välillä. Niin sanottu Tunnin juna laajentaisi työssäkäyntialuetta sekä toisi lisäpontta merkittäviin kaavoitus- ja rakennushankkeisiin. Turun seudulla on Arveen mukaan paljon positiivista: monipuolinen elinkeinorakenne, vahva pk-sektori ja vetovoimaisia, vakaita ja innovatiivisia yrityksiä. Lisäksi korkeakoulut tarjoavat laadukasta 6 KAUPPAKAMARI

koulutusta. ”Turun kaupunki on kiinnostavampi sekä kansallisesti että kansainvälisesti kuin koskaan. Näistä on hyvä rakentaa kestävää kasvua koko Varsinais-Suomeen.” – Arve hehkuttaa.

”MEIDÄN ON TEHTÄVÄ YHTEISTYÖTÄ KANSALLISESTI JA KANSAINVÄLISESTI OIKEIDEN TOIMIJOIDEN KANSSA.” UUDISTUKSIA LUVASSA Arveen mukaan kauppakamarin on etsittävä avoimesti ja rohkeasti uusia mahdollisuuksia yhteistyöstä muun muassa korkeakoulujen kanssa. Turun kaupunki on uudistanut elinkeinotoimintojaan ja Turku Science Park alkaa olla sekä toiminnoiltaan että alueeltaan kiinnostava kokonaisuus. Arve näkee erityisesti yrittäjyyden edistämisen tärkeänä. ”Kauppakamarin pitää olla mukana pohtimassa tulevaisuuden toimintaedellytyksiä, muutoksia ja sitä, miten muutoksessa voi menestyä ja osaltaan vaikuttaa siihen, minkälaiseksi tulevaisuus muodostuu.” Kauppakamarin on Arveen mielestä myös organisaationa uudistuttava ollakseen ajassa elävä, alueensa mahdollisuuksia peilaava ja toteuttava organisaatio. Jäsenilleen sen on oltava helposti lähestyttävä palveluorganisaatio, joka kuulee, kuuntelee ja vaikuttaa.

”Haluan uudistaa strategiaamme ja tuoda jäsenyritysten tarinoita entistä paremmin esille”, Arve pohtii. Minnan tavoittaa twitteristä, facebookista ja perinteisesti puhelimella ja sähköpostilla. ”Haluan tavata jäsenyrityksiä mahdollismman nopeasti ja toivon, että minuun on luontevaa ja helppoa olla yhteyksissä asiassa kuin asiassa.”

MINNA ARVE KOULUTUS sairaanhoitaja, KTM PERHE Mies ja tytär HARRASTUKSET liikunta eri muodoissaan, politiikan seuranta TYÖ Turun kauppakamarin toimitusjohtaja. Aikaisemmat: Kokoomuksen puoluesihteeri, Turun kaupunginhallituksen puheenjohtaja, HyTest Oy:n markkinointipäällikkö LUOTTAMUSTEHTÄVÄT Mm. Kauppakorkeakoulun kansainvälinen advisory board, AMK:n alueellinen neuvottelukunta, TY-säätiön valtuuskunta, Turun kaupunginvaltuuston jäsen ja Turku Energian hallituksen jäsen YHTEYSTIEDOT Twitter: @minnaarve minna.arve@kauppakamari.fi puh. 044 9075210

LYHYESTI LUKUINA

1/3

KIRJA

Finnveran mukaan yritysten omistusjärjestelyt kääntyivät vuoden 2015 aikana ensimmäistä kertaa kasvuun, ja Finnvera on mukana arviolta joka kolmannessa yrityskaupassa.

HUIPPUNAISET MENESTYSTARINOITA Maaretta Tukiainen & Jaana Villanen

Vuoden 2015 aikana Finnvera rahoitti yrityksiä yhteensä 1 116 miljoonalla eurolla.

88% Euroopan aluekehitys- ja sosiaalirahastot rahoittavat suomalaisia hankkeita 1,3 miljardilla eurolla vuosina 2014-2020.

1,1 Suurin osa, eli 88 prosenttia Finnveran tarjoamista vientitakuista koski perinteisiä toimialoja kuten laivanrakennusteollisuutta, telekommunikaatiota ja metsäteollisuutta.

1,3

Maaretta Tukiaisen ja Jaana Villasen kirja Huippunaisia tarkastelee kysymystä naisjohtajuuden näkökulmasta ja kokoaa yhteen tekijät, jotka menestyneitten naisten urakehityksestä löytyvät. Kirjaa varten on haastateltu joukko suomalaisen yhteiskunnan menestyneimpiä naisia poliitikoista ja taiteilijoista yritysjohtajiin. Mukana ovat muun muassa Anne Berner, Minna Parikka, Ann Wahlroos-Jaakkola, Nasima Razmyar, Susanna Mälkki, Riikka Kämppi sekä joukko muita inspiroivia naisia. Kirja johdattaa lukijan sankarin matkaan kiinnostavien elämäntarinoiden kautta ja tarjoaa runsaasti konkreettisia toimenpide-ehdotuksia naisten urakehityksen tukemiseen. Niiden avulla kuka tahansa voi edetä kohti unelmiensa uraa. Johtajuuden tulevaisuutta koskevaa tutkimustietoa hyödyntäen kirja tuo myös esiin havainnon, että keski-ikäisissä asiantuntijanaisissa on huomattava määrä potentiaalia, jonka merkitystä yrityselämässä ei tällä hetkellä täysimittaisesti tunnisteta. Yrityksille ja organisaatioille kirja tarjoaa näkökulmia tämän potentiaalin hyödyntämiseen kilpailuetuna. Koskettavat tarinat ja tuoreet havainnot tempaavat lukijan mukaansa.

7 KAUPPAKAMARI

KOMPASSI BLOGIVINKIT+APSIVINKIT

Fuel Digital Fuel Digital Oy:n blogi, jossa avataan sosiaalisen myynnin ja markkinoinnin saloja selkokielisesti. blogi.fueldigital.fi

Periscope Periscope-sovellus on Twitterin sovellus, jolla voi lähettää reaaliaikaista videokuvaa. Ladattavissa Google Playssa ja Apple Storessa. www.periscope.tv

Turun kauppakamari @kauppakamaritku Eduskunta on hyväksynyt tänään lakiesityksen, joka vapauttaa vähittäiskaupan aukiolosääntelystä. Eläköön #kauppa! Vähemmän #sääntely’ä.

@CMIContent Content Marketing Insitute on seuraamisen arvoinen. Yrityksen twiitit sisältävät työkaluja ja vinkkejä sisältömarkkinoinnin tuottamiseen ja tehostamiseen. twitter.com/cmicontent

TULLI SUUNNITTELEE AUKIOLOAIKOJEN SUPISTAMISTA. LUE TURUN KAUPPAKAMARIN LAUSUNTO AIHEESTA WWW.TURKU.CHAMBER.FI

8 KAUPPAKAMARI

FLOWPARKILLE KYSELYITÄ MAAILMALTA Flowpark haluaa ekologisen seikkailuhuvipuistokonseptinsa myös maailmalle. Yritys on kiinnostunut kansainvälisistä markkinoista ja tällä hetkellä se tutkiikin erilaisia vaihtoehtoja ja luo edellytyksiä kansainvälistymiselle. Kyselyitä toiminnasta on sadellut niin Euroopasta kuin Aasiastakin. ”Seikkailupuistotoiminta on Euroopassa suosittua ja kasvavat markkinat ovat pääasiassa sen ulkopuolella. Toki täälläkin on edelleen maita, joissa buumia ei ole ollut ja markkinoilla on tilaa. Meitä kohtaan esitetty kiinnostus on kasvava, koska toimimme täysin erilaisella liiketoimintamallilla verrattuna muihin puistotoimijoihin ja hallitsemme koko toimintaketjun suunnittelusta ja rakentamisesta operatiiviseen toimintaan”, kertoo Flowparkin Queen of Monkeys Veera Westerlund. Tällä hetkellä puistoja löytyy Turusta, Lappeenrannasta, Ähtäristä, Vierumäeltä, Tampereelta ja Hämeenlinnasta.

KOMPASSI UUSI JÄSEN

Tee vahva vaikutelma! Vahva Vaikutelma valmentaa suomalaisista huippuesiintyjiä. Kansainvälistyvä maailma ja kiristyvä kilpailu edellyttävät vakuuttavaa esiintymistä. Puoliksi kanadalaisen Kristina Vahvaselän luotsaama Vahva Vaikutelma auttaa parantamaan suomalaisten esiintymistaitoja – jo vuodesta 2007. Vahva Vaikutelman sparraamien puhujien esiintyminen ja sanoma muistetaan. Puhujia autetaan vangitsevan esiintymisen luomisessa ja oman sanoman kirkastamisessa. Yksilötuntien lisäksi Vahva Vaikutelma tarjoaa koulutusta erikokoisille ryhmille sanallisen ja sanattoman viestinnän saralla suomeksi tai englanniksi. www.vahvavaikutelma.fi

Kuva: Jukka Puputti

UUDET JÄSENET KAUPPAKAMARI ON MAAILMAN SUURIN YRITYSTEN VERKOSTO. TERVETULOA UUDET JÄSENET! Ab Muovitech Finland Oy, Mynämäki AD-Lux Oy, Turku Audit Control, Turku Avagro Oy, Laitila BAU-MET Oy, Turku Besase Oy, Naantali Boost Turku ry, Turku Comet Consular Services Oy, Turku Ekosata Oy, Loimaa EQT-Solutions Oy, Turku Evondos Oy, Salo

Fandonia Oy, Merimasku Fiarone Oy, Turku Finess Energy Oy, Turku Framecomp Oy, Pyhäranta Freeco Oy, Turku Fysicos Oy, Raisio HeaTreat Oy, Laitila Idea Development ID Oy, Turku Iptor Oy, Turku Janneniska Turku Oy Ab, Raisio Kallelna Oy (K-market), Salo Kine Robot Solutions Oy, Turku Kimito Telefon Ab, Kemiö Kosken Autokeskus Oy, Koski Kunnan Taitoa Oy, Turku Lounaskahvila Marja Kankare Oy, Salo Mannerheimin Lastensuojeluliiton Varsinais- Suomen piiri, Turku Mediabox Oy, Turku Nordic Business Doctors Oy, Kuusisto Ovena Oy, Turku

Rakennus Kurre Oy, Mynämäki RandH Group, Turku Rantalainen Oy Länsi-Suomi, Uusikaupunki Salon Vanha Apteekki, Salo Saumeri Oy, Pertteli Solid House Oy, Turku Suomen Yhelp Osuuskunta Tekno-Innovaatio Oy, Turku Tiliturva Oy, Littoinen Timeline Telemedia Oy, Turku Whitestone Oy, Turku Oy Woltage Nordic Ab, Salo Vahva Vaikutelma TMI, Turku Visa-Auto Oy, Turku

9 KAUPPAKAMARI

KOMPASSI URAPOLKU

Hartelan urheilullinen toimitusjohtaja Hartela Yhtiöt on suomalainen vuonna 1942 perustettu perheyhtiö. Konserniin kuuluu useita yrityksiä, joiden palkkalistoilla on noin tuhat rakennusalan ammattilaista kirvesmiehistä myyntineuvottelijoihin. Hanna Kolehmainen on luotsannut Hartela Oy:ta vuodesta 2013.

MIKÄ ON TYÖTEHTÄVÄSI TÄLLÄ HETKELLÄ?

kesätöissä työmailla. Diplomityöni tein

Olen Hartela Oy:n toimitusjohtaja. Toimimme

Skanskalla Venäjän liiketoimintoihin liittyen,

Turun talousalueella sekä Tampereella,

mutta valmistuttuani siirryin Turkuun.

Satakunnassa ja Länsi-Uudellamaalla.

Olin Skanskalla yhteensä 15 vuotta, ensin

Olen myös konsernimme johtoryhmän

projekti-insinöörinä ja projektipäällikkönä,

jäsen. Lisäksi vastaan konsernissamme

sitten yksikönjohtajana. Nykyisessä

kiinteistökehityksestä.

tehtävässäni Hartelassa olen ollut vuodesta 2013.

MILLAISISSA TYÖTEHTÄVISSÄ OLET URALLASI OLLUT?

MITÄ HARRASTAT VAPAA-AIKANASI?

Olen opiskellut ja ollut töissä rakennusalalla

Harrastan tanssia ja liikun monipuolisesti.

vuodesta 1994. Opiskeluaikana olin

Tällä hetkellä käteni on paketissa murrettuani ranteeni lumilautailussa. Pidän myös muun muassa lukemisesta, pimputtelen pianoa, teen puutarhatöitä ja matkustelen. Aktiivista toimintaani Turun nuorkauppakamarissa voin jatkaa saatuani viime syksynä senaattorin arvon. KOULUTUS DI ja KTM ENSIMMÄINEN TYÖPAIKKA Kesätyö Verkatehtaan työmaalla Turussa MERKITTÄVIN ASKEL URALLA Toimitusjohtajuus Hartelassa MUISTA! Muutos on helppoa - aloittaa vaan heti ja etenee asia kerrallaan.

GALLUP

Miten yritykset voisivat kansainvälistyä paremmin? ARI AALTONEN, SAS Kieliasiat ovat suuressa roolissa. En tarkoita pelkästään kielitaitoa, vaan markkinointia. Suomalaisille on tyypillistä tehdä nettisivut ja sosiaalisen median päivitykset vain suomeksi, kun ne tulisi tehdä vähintään englanniksi tai jokaisen kohdemaan kielellä. SAS on globaali yhtiö ja valtaosa pohjoismaalaisista matkustajistamme on liikematkailijoita. 10 KAUPPAKAMARI

SAMULI SALANTERÄ, SUOMEN PURJEHDUS JA VENEILY & NAUTOR Kansainvälinen kauppa on loppujenlopuksi samanlaista kuin kotimainenkin. Kaikkein helpoin tapa erityisesti meille varsinaissuomalaisille on aloittaa Ruotsin markkinoista. Kulttuuri, lainsäädäntö ja kauppatavat ovat samankaltaisia. Pystymme jopa tekemään kauppaa ruotsinkielellä. Hyvin pitkälle kyse on asenteesta. Olemme turhan varovaisia ja arkoja.

TUOMO NIEMINEN, LINDSTRÖM OY Ensisijaisesti tarvitaan hyvä tuote tai palvelu, joka on monistettavissa tai helposti sopeutettavissa ulkomaan markkinoille. Esimerkiksi Lindström toimii 25 maassa. Palvelumallimme ja tuotantomme ovat vakioituja. Meillä on mahdollista laittaa pesula konttiin ja siirtää minne päin maailmaa tahansa.

Arvoisa yrittäjä, saisiko olla:

Asiakkaan korttimaksu sellaisenaan tilille – nopeasti.

ILMO 1/4

Paremmat yhteydet Turusta Tukholmaan Maakuntakentille vuosi 2016 tuo mukanaan huomattavan kapasiteettilisäyksen, kun SAS tuo Tukholman-reiteilleen entistä suuremmat koneet sekä uusia vuoroja. SAS:illa uskotaan vahvasti siihen, että muun muassa Turun alueen kysyntä jatkaa elpymistään. Viime vuonna kapasiteettikasvu oli noin 10 prosentin luokkaa verrattuna vuoteen 2014 ja lisää kapasiteettia on kuluvalle vuodelle luvassa vielä noin 15 prosenttia. Isompien koneiden lisäksi Turkuun on luvassa myös uusi vuoro. Kesäohjelman alkuun on lisätty lauantaille vuoro Tukholman suunnasta. ”Tämä uusi iltapäivävuoro toimii hyvin yhteen Arlandaan saapuvien lentojen kuten Hong Kongin, USA:n ja Euroopan lentojen osalta. Haluamme katsoa huhti-kesäkuun aikana riittääkö kysyntä kyseisen vuoron ylläpitämiseksi ja teemme kevään aikana päätökset vuoron jatkamisesta. Huhtikuun alussa liikenneohjelmaan tulevat arkipäivisin täysin uudet Bombardier CRJ-900 suihkukoneet , jolloin matkustuskokemus paranee jälleen”, kertoo SAS:in avainasiakaspäällikkö Ari Aaltonen. Kasvua on luvassa myös Vaasaan ja Tampereelle, joten SAS tulee yhteensä lentämään arkisin kaikilta kolmelta maakuntakentältä neljä päivittäistä lentoa Tukholmaan. ”Näemme positiivisena SAS:n pitkäjänteisen työn maakuntakenttien liikenteen vahvistamisessa myös taloudellisesti haastavina aikoina”, toteaa avainasiakaspäällikkö Mikko Komi Finaviasta.

Otak äy ttö ö s ik o r tti ti l i ty s p a l v e l u ,jo s s ao nb r u tto ti l i ty s o m i n a i s u u s .Seta r k o i tta as i tä, e ttä a s i a k k a a s iV i s a -ta iM a s te r C a r d k o r ti l l am a k s a m as u m m ati l i te tääns e l l a i s e n a a n y r i ty k s e s iti l i l l e .M a k s a tp a l v e l u m a k s u nk e r r a nk u u s s a .N äi nta p a h tu m i e n s e u r a a m i n e njak i r ja n p i too nh e l p o m p a a .M i k äl io l e t joN e ts i na s i a k a s ,o nOP k o r tti ti l i ty s p a l v e l u nk äy ttö ö n o ttoh e l p p o a .L i i k e tu n n u k s e tp y s y v ät s a m o i n ae i k ä m a k s u p äätte e s e e nta rv i ts ete h d äm u u to k s i a .N o p e a a ,k äte v ää jate h o k a s ta .L u el i s ää o p . ﬁ/ k o r tti ti l i ty s

Y h d e s s äh y v ä tu l e e .

HENKILÖ

EU tarjoaa riskirahaa investointeihin TEKSTI PATRIK LINDFORS KUVAT MIKA LEVÄLAMPI

Jyrki Kataisella on Euroopan komission varapuheenjohtajana selkeä tehtävä: investointien aikaansaaminen, jotta eurooppalaisten yritysten kilpailukyky paranisi ja talouskasvu lähtisi nousuun. Työkalunaan hänellä on 315 miljardin euron rahasto. Rahaa sijoitetaan hankkeisiin, joiden riskikerroin on niin suuri, että yksityiset rahoittajat eivät yksin lähden niihin mukaan.

JYRKI KATAINEN EU-KOMISSION varapuheenjohtaja. Vastaa mm. EU:n strategisesta investointirahastosta (ESIR) SYNTYNYT Siilinjärvellä 1971 URA Suomen pääministeri 2011-2014. Valtiovarainministeri 2007-2011. Kokoomuksen puheenjohtaja 2004-2014.

ESIR-RAHASTO ESIR Euroopan strategisten investointien rahasto. Rahasto tukee strategisia investointeja EUkomission määrittelemillä avainaloilla, mm. infrastruktuuri, koulutus, tutkimus ja innovointi sekä pk-yritysten riskirahoitus. ESIR EI TARJOA vastikkeetonta avustusta. Hankkeissa on oltava myös yksityistä rahoitusta. Metsä Groupin Äänekosken biotuotetehtaalle on myönnetty ESIRrahoitusta. LISÄTIETOJA www.esir.fi EIB:n toimisto (Fabianinkatu 34, Helsinki) helsinki@eib.org 14 KAUPPAKAMARI

tehokkain tapa vauhdittaa talouskasvua”, toteaa yrki Kataisen johtaman ESIR-rahaston Katainen. tehtävä on kanavoida 315 miljardin euron edestä investointeja hankkeisiin, joissa riski on RAHAA INFRAAN JA TEKNOLOGIAAN korkea, mutta joiden vaikutukset ovat Euroopan ESIR tarjoaa kolme vaihtoehtoa: lainaa, päätalouskasvun kannalta merkittävät. Euroopan omitusta ja vakuuksia. Rahasto ei jaa rahoja itse, strategisten investointien rahasto ESIR on yksi vaan ensisijaisena välittäjätahona toimii Euroopan komission kärkihankkeista talouskasvun aiinvestointipankki EIP, jolla on toimisto Helsingissä. kaansaamiseksi. Rahasto aloitti virallisesti toimintKatainen haluaa myös suomalaisia pankkeja ansa vuoden 2016 alusta ja toimii tällä rahoitukselvälittäjätahoiksi. Pankit ja pääomarahastot voivat la vuoteen 2020 asti. hakea ESIR-rahaa EIP:n kautta, ja lainata sitä ”ESIRin vaikutus perustuu siihen, että rahoiteteteenpäin omille asiakasyrityksille. Suomessa ei tavat hankkeet luovat ympärilleen uutta liiketoivielä ole yhtään välittäjätahona toimivaa pankkia mintaa. Esimerkiksi investoinnit uusiin teknologitai kansallista kehityspankkia. oihin antavat mahdollisuuden uusien toimialojen ESIR-rahaa voi hakea hankkeisiin, jotka ensikehittymiselle. Infrastruktuuriin tehdyt investoinsijaisesti liittyvät infrastruktuuriin, tutkimukseen nit vauhdittavat alueiden välistä vuorovaikutusta ja innovaatioihin sekä opetukseen. Hakijana voi ja lisäävät liiketoimintamahdollisuuksia”, sanoo toimia yksityinen yritys tai julkinen taho. KyseesKatainen. sä voi myös olla yksityisen ja julkisen toimijan ESIRin keskeinen idea on, että se vähentää yhteinen niin kutsuttu Public muiden sijoittajien riskiä. Private Partnership -hanke. EU ja Euroopan investoinESIR OTTAA Yksi kolmasosa rahastostipankki EIP sijoittavat ENSIMMÄISET ISKUT ta, eli 75 miljardia euroa, on yhteensä 21 miljardia eukorvamerkitty PK-yrityksille. roa rahastoon. Näitä rahoVASTAAN. Pienin ESIRistä haettava ja käytetään ensi kädessä summa on 10 miljoonaa euroa. tappioiden kattamiseen, Hakijat voivat olla suoraan yhteydessä Euroopan jos rahoituksen saanut hanke epäonnistuu. Muiden investointipankin toimistoon Helsingissä. sijoittajien rahat ovat vaarassa vasta, jos ESIRin osuus ei riitä tappioiden maksamiseen. Tämä KAUPUNKISEUDUISSA MAHDOLLISUUS tappiotakuumekanismi madaltaa olennaisesti Älykkäät kaupunkiseudut tarjoavat Kataisen yksityisten rahoittajien kynnystä osallistua riskipmukaan suuria mahdollisuuksia Suomelle. Initoisiin hankkeisiin. Tavoitteena on, että yksityiset vestoinnit energiatehokkuuteen, liikenteeseen ja sijoittajat lähtisivät rahoittamaan ESIR-hankkeita tietoverkkoihin ovat erittäin kalliita. Toteuttamiyhteensä 294 miljardilla eurolla. nen ja rahoituksen järjestäminen on helpompaa, ”Suomalaisten yritysten ja yhteisöjen kannattaa jos erilliset hankkeet yhdistetään yhteen isoon perehtyä ESIRin tarjoamiin mahdollisuuksiin. kokonaisuuteen. Rahastolla ei ole maakohtaisia kiintiöitä, joten Toinen esimerkki vastaavasta mallista on jokaisen maan oma aktiivisuus ratkaisee.” Ranskassa toimiva energiatehokkuuteen keskittyvä hanke. Kyseessä on rahasto, joka kokoaa yhteen EU KÄRSII INVESTOINTIVAJEESTA 40000 rakennusta Pariisin seudulla. Edellytykset investointeihin ovat tällä hetkellä ”Hankkeessa on mukana asiantuntijoita, jotka hyvät Euroopassa. Rahaa on tarjolla, korot ovat entarjoavat asukkaille edullisia luottoja ja rakennätyksellisen alhaalla ja rahoitusmarkkinat ovat vanustehokkuuteen liittyvää neuvontaa. Asunnon kaat. Yritykset investoivat tästä huolimatta erittäin omistaja maksaa kulut, mutta tavoitteena on, että vähän tuotannon uudistamiseen ja laajentamiseen. sähkölasku puolittuu”, sanoo Katainen. Jyrki Katainen tarjoaa ESIR-rahaston lisäksi Katainen peräänkuuluttaa aktiivisia talouseläkaksi muuta lääkettä EU:ta vaivaavaan investoinmän edustajia ja kaupunkien päättäjiä viemään tilamaan. Jäsenmaiden on ryhdyttävä tarvittaviin tämän tyyppisiä hankkeita eteenpäin. rakenneuudistuksiin, muun muassa lisäämällä ”ESIR voi olla mukana ottamassa ensimmäisiä työlainsäädännön joustoja ja verotuksen kaniskuja vastaan, jos tulee tappioita”, sanoo Katainen. nustavuutta. Unionin omien sisämarkkinoiden Suomalaisten yritysten kannattaa Kataisen avaaminen on toinen toimenpide, jota komissio vie mukaan seurata, minkä tyyppisiin hankkeisiin eteenpäin investointien ja kasvun aikaansaamisekyritykset muualla Euroopassa hakevat rahaa. si. EU:n tavoite on, että jokaisella jäsenmaalla olisi EIB:n Helsingin toimisto antaa myös tietoa muista käytössään 500 miljoonan ihmisen sisämarkkinat, ESIR-hankkeista. varsinkin digitaalisten tuotteiden ja palveluiden ”Muiden tekemät ratkaisut on mahdollista sekä pääoma- ja energiamarkkinoiden osalta. monistaa ja soveltaa omiin tarpeisiin.” ”Markkinoiden avaaminen on halvin ja

Kuljetuksia kaikille teille FREJA tarjoaa nopeat reitit kaikkialle Eurooppaan. Pidämme huolen siitä, että kuljetuksesi saapuu täsmällisesti perille. Tie Eurooppaan aukeaa osoitteesta:

Kun ideasi kantaa

FREJA.FI

Olet saanut kipinän yrityksen perustamiseen. Olet valmis luotsaamaan yrityksesi kasvuun ja kansainvälisille markkinoille. Olet löytänyt yrityksen, jonka haluat ostaa. Kun sinulla on suunnitelma ja haluat näyttää maailmalle, ota yhteyttä meihin. Kysy lisää puhelinpalvelustamme 029 460 2580 tai katso nnvera.. Kun ideasi kantaa – hae rahoitusta meiltä.

LOGISTICS SOLUTIONS FOR A WORLD IN MOTION

Digitaalisen ajan vinkit työhön ja johtamiseen. hub.elisa.fi

27/10/15 12:57

Tarvitseeko valloittaa maailma saadakseen maailmanluokan kumppanin? Maailman myllerryksessä pienempikin yritys hyötyy asiantuntevista neuvoista ja luotettavasta kumppanista. EY on Suomessa alansa markkinajohtaja ja kansainvälinen verkostomme kattaa 212 000 asiantuntijaa yli 150 maassa. Lähimmän toimistomme löydät osoitteesta ey.com/fi/kotimaa EY | Tilintarkastuspalvelut | Veropalvelut | Lakipalvelut | Konsultointi | Yritysjärjestelyt

Untitled-1 1

TEEMA

Yritykset voisivat hakea enemmän

EU-rahoitusta Suomalaiset yritykset voisivat hakea rohkeammin kehitys-, tutkimus- ja investointirahaa EU:sta, sanoo työ- ja elinkeinoministeriön neuvotteleva virkamies Jussi Yli-Lahti.

TEKSTI HEINO YLISIPOLA KUVAT HEIKKI SAVOLAINEN

16 KAUPPAKAMARI

uomi kärsii talouden taantumasta jo neljättä vuotta, eikä merkittävää toipumista näytä vieläkään olevan näköpiirissä. Vienti ei vedä entiseen malliin, ja työttömyys pysyttelee korkealla. Maailmanlaajuinen talous- ja finanssikriisi on vähentänyt investointeja Euroopassa. Ne ovat edelleen noin 15–20 prosenttia alemmalla tasolla kuin ennen finanssikriisin alkua vuonna 2008. Suomi elää paljolti juuri investointi tavaroiden viennistä, eli vientimme on melko yksipuolista. Meillä ei ole sellaisia globaaleja kulutustavararabrändejä – H&M, Ikea, Volvo – kuin länsinaapurillamme Ruotsilla.

Yrityksille on rahoitusta tarjolla kotimaan lisäksi myös EU:sta, mutta siinäkin suhteessa suomalaiset ovat hitaampia ja jäyhempiä kuin ruotsalaiset, hollantilaiset tai jopa britit. ”Kaikkiaan rahoitusvälineitä on runsaasti, kunhan suomalaiset yritykset rohkaistuisivat hakemaan nykyistä enemmän kehitys-, tutkimus- ja investointirahaa EU:sta”, sanoo työ- ja elinkeinoministeriön neuvotteleva virkamies Jussi Yli-Lahti, joka palasi viime syyskuussa takaisin Suomeen neljän vuoden Brysselin komennukselta. Brysselissä Yli-Lahti hoiti Suomen pysyvässä EU-edustustossa erityisesti rakennerahastoasioita.

Uusin rahoitusinstrumentti on Euroopan investointipankin takaus- ja investointiohjelma ESIR (Euroopan strategisten investointien rahasto), jonka pitäisi lisätä yksityisten investointien määrää Euroopassa, nopeuttaa talouden kasvua ja parantaa työllisyyttä. ESIRin kunnianhimoiseksi tavoitteeksi on asetettu yhteensä 315 miljardin euron uudet investoinnit EU-maissa. Investoinneista kolme neljäsosaa on isoja kansallisen tason hankkeita, ja loppuosa rahoituksesta on tarkoitettu pienille ja keskisuurille yrityksille. ESIR on uusi väline, jonka taustalla ovat EU ja Euroopan investointipankki EIP. 17 KAUPPAKAMARI

NOIN 500 MILJOONAA EUROA VUODESSA Tähän mennessä Suomi on saanut Euroopan unionin rahoitusvälineistä tutkimus- ja investointirahoitusta yhteensä noin 500 miljoonaa euroa vuodessa, mukaan lukien kansalliset rahoitusosuudet. Niin sanottuja vanhoja rahoitusvälineitä ovat Horisontti 2020 -ohjelma ja EAKR-rahoitus (Euroopan aluekehitysrahoitus). EU:n Horisontti 2020 -ohjelma on seitsemän vuoden mittainen, 2014–2020. EU-maiden tutkimuslaitokset ja yritykset voivat saada rahoitusta nykyisellä EU:n budjettikaudella yhteensä lähes 80 miljardia euroa. Komission tavoitteena on luoda Horisontin avulla Eurooppaan kasvua ja uusia työpaikkoja sekä parantaa eurooppalaisten yritysten asemaa globaalissa kilpailussa. Käynnistysvaiheessa Suomi on saanut Horisontti-rahoitusta noin 100 miljoonaa euroa vuodessa. ”Edellytyksiä olisi varmasti paljon enempäänkin, mutta Suomi ei osaa lobata tarpeeksi omia hankkeitaan verrattuna vaikkapa Ruotsiin”, sanoo Yli-Lahti.

EAKR ON VANHIN EURAHOITUSVÄLINE Suomalaisille yrityksille ehkä tunnetuin EU-rahoitusväline on EAKR (Euroopan

EDELLYTYKSIÄ OLISI VARMASTI PALJON ENEMPÄÄNKIN, MUTTA SUOMI EI OSAA LOBATA TARPEEKSI OMIA HANKKEITAAN VERRATTUNA VAIKKAPA RUOTSIIN.

aluekehitysrahasto). Yhteensä EAKR:n ja Euroopan sosiaalirahaston ESR:n rahoitusta Suomeen on tulossa 1,2 miljardia euroa EU:n budjettikaudella 2014–2020. Kummatkin rahastot ovat olleet toiminnassa jo ennen Suomen EU-jäsenyyttä. Kappalemääräisesti suosituin on EAKR,

jonka rahoituksesta tehdään noin 1 000 päätöstä vuodessa. EAKR:n suurin hanke Suomessa tällä hetkellä on Stora Enson LVL-tehdas Varkaudessa. Tehdas valmistaa rakennuslevyjä. Tehdas on saanut EAKR-rahoitusta vajaa viisi miljoonaa euroa. LVL-viilupuu on maailmanlaajuisesti tunnettu ja käytetty puutuote, jolla on useita käyttötarkoituksia. Stora Enso aloittaa viilupuun valmistuksen Varkaudessa uudella tuotantolinjallaan kesään 2016 mennessä. Nivalassa sijaitseva Champion Door Oy on erikoistunut valmistamaan muun muassa lentokonehallien ja laivatelakoiden ovia. Yhtiön on saanut EAKR-rahoitusta tuotantoteknologiansa kehittämiseen noin 120 000 euroa. Yritys on hyvä esimerkki, kuinka paikallinen PK-yritys voi päästä erikoisosaamisellaan myös vientiyritykseksi. Kuopion Sorsasaloon suunnitellaan jättimäistä, noin 1,4 miljardia euroa maksavaa, maailman suurinta havusellutehdasta Finnpulp Oy:tä. Se olisi valmistuessaan vielä suurempi kuin Metsä Groupin Äänekoskelle valmistuva biosellutehdas. Finnpulp on saanut sellutehdashankkeen alkuvaiheen

FINNPULPIN TAVOITTEENA KÄYNNISTYS 2019 FINNPULP OY VALMISTELEE UUTTA BIOTUOTETEHDASTA KUOPIOON. TEHDASHANKKEESSA ON MYÖS EURAHOITUSTA. TEHTAAN TAVOITTEENA ON, ETTÄ TUOTANTO KÄYNNISTYY VUONNA 2019.

Tällä hetkellä yhtiön työpöydällä on ympäristölupaan ja kaavoitukseen liittyvät asiat sekä seuraavan vaiheen rahoitusneuvottelut. Hankkeessa on mukana useita arvostettujakotimaisia sijoittajia, jotka ovat olleet valmiita alkuvaiheen riskirahoitukseen ennen lupa-asioiden varmistumista, kerrotaan Finnpulp Oy:stä. Rahoituskierrosten myötä omistajia tulee lisää. Etenkin kansainväliset sijoittajat edellyttävät lupaprosessien valmistumista ennen sijoituspäätöksiään. Uusi tehdas tarvitsee 6,7 miljoonaa kuutiota puuta. Laskennallisesti kotimainen puu riittää Finnpulpille ja muille toteutuksessa oleville selluhankkeille. Finnpulpin mukaan tärkeää on aktivoida puumarkkinoita ja tehostaa koko hankintaketjua. Lisäksi tarvitaan eri teollisuudenalo-

18 KAUPPAKAMARI

jen markkina- ja kysyntätilanteisiin sopeutuvaa puun hyödyntämistä. Tänä vuonna toteutettavan toisen rahoituskierroksen jälkeen hankkeen painopiste siirtyy tehtaan perussuunnitteluun sekä varsinaisen rakennusvaiheen rahoitukseen. Tässä vaiheessa Finnpulp näkee EU:n tarjoamat

ESIRin kaltaiset rahoitusmallit erittäin tärkeiksi. Hankkeen mahdollistamisen myötä niillä on iso yhteiskunnallinen merkitys. Valmistuttuaan biotuotetehdas kasvattaa maamme teollisuuden vientituloa yhden prosentin ja bkt:ta 0,4 prosenttia sekä työllistää yhteensä yli 3 400 henkeä.

TEM:in neuvotteleva virkamies Jussi Yli-Lahti sekä elinkeinoministeri Olli Rehn kannustavat yrityksiä tutustumaan EU-rahoituksen mahdollisuuksiin.

hoidetaan paikallisen Ely-keskuksen valmisteluihin EAKR-rahoitusta vajaa 600 kautta. Isommat hankkeet päätetään työ- ja 000 euroa. elinkeinoministeriössä. ESIR-rahoitusta Finnpulpin tehdas käyttäisi puuraakaainethaetaan kuitenkin ta 6,7 miljoonaa kuusuoraan Euroopan tiometriä vuodessa. investointipankista. Sellutuotanto olisi BRITANNIA, RANSKA, Yli-Lahden 1,2 miljoonaa tonnia HOLLANTI JA RUOTSI mukaan hakemusten vuodessa. Lisäksi OVAT SELVÄSTI käsittelyajat ovat tehdas muutamasta kuutuottaisi 60 000 SUOMEN EDELLÄ kaudesta puoleen tonnia mäntyöljyä ja EU-RAHOITUKSEN vuoteen, joskus yhden terawattitunnin HANKINNASSA. pitempiä. biosähköä valtakunnan Kun puhutaan verkkoon. yritysten kilpailusta Joulukuussa 2015 EU-rahoituksesta, valmistui Finnpulpin Suomi on Yli-Lahden mukaan ollut ympäristövaikutusten keskinkertainen hakija. arviointiselostus. ”Britannia, Ranska, Hollanti ja Ruotsi Tehtaan perustajien ovat selvästi Suomen edellä EU-rahoituksen tarkoituksena on, että sellutehdas käynnistyisi hankinnassa. Ne osaavat lobata paremmin tämän vuosikymmenen loppuun kuin Suomi. Tietenkin tarvitaan ensin hyvä mennessä. liikeidea ja sitten rohkeutta riskinottoon. Rakennerahastojen (EAKR, ESR) hankkeet Hyville ideoille löytyy aina rahoitusta.” päätetään Suomessa, ESIR-hakemukset Yli-Lahden mukaan Suomen hyvinvointija Luxemburgissa ja Horisontti-hakemukset terveysteknologia-alan yritykset voisivat Brysselissä. olla uusi kasvava alue EU-rahoituksen saannissa. HAKEMUKSET ELY-KESKUKSISTA Kaikki tutkimus- ja investointirahoitushakemukset

Suomalaisten yritysten pääsyä EU:n rahoituslähteille helpottanee se, että elinkeinoministerinä toimii Olli Rehn (kesk.), jolla entisenä EU-komissaarina on erittäin hyvä unionin ja keskeisten päättäjien tuntemus. EU-rahoituksen lisäksi yritykset voivat saada ja usein tarvitsevatkin myös kotimaista julkista rahoitusta, jota on tarjolla Tekesistä, Finnveralta ja Suomen Teollisuussijoitukselta.

ESIMERKKEJÄ EU:N RAHOITUSINSTRUMENTEISTA • ESIR eli Euroopan strategisten investointien rahasto • EARK eli Euroopan aluekehitysrahoitus • Horisontti 2020 -ohjelma • ESR eli Euroopan Sosiaalirahasto • PK-yrityksille suunnattu Cosme • EIP:n, EIF:n tarjoamat lainat ja lainatakaukset Lisätietoja osoitteesta ec.europa.eu

19 KAUPPAKAMARI

TURUN KAUPPAKAMARIN LUOTTAMUSHENKILÖT 2016 VALTUUSTO 2016–2018 Aaltonen Juha, aluejohtaja, Finavia Oyj Länsi-Suomen alue Turun lentoasema, Turku Arvonen Pertti, hallituksen puheenjohtaja, UWIS Oy, Turku Hynninen Tiina, Director, Microsoft Mobile Oy, Salo Jokisuu Pekka, hallituksen puheenjohtaja, Kultaranta Resort Oy, Naantali Kulmala Jarmo, aluejohtaja, If Vahinkovakuutusyhtiö Oy, Turku Meri Jyrki, aluejohtaja, YIT Rakennus Oy Talonrakennus, Turku Mäkinen Eero, toimitusjohtaja, Trafomic Oy, Raisio Pulli Tapani, varatoimitusjohtaja, Meyer Turku Oy, Turku Puolimatka Rauno, konsuli, Auratum Oy, Turku Pyykkö Elina, paikallisjohtaja, Sandvik Mining and Construction Oy Loaders Turku, Turku Raikko Timo, toimitusjohtaja, Hydoring Oy, Kyrö Rompasaari-Salmi Tuija, toimitusjohtaja, Arkea Oy, Turku Saarenpää Tapio, toimitusjohtaja, Vakka-Suomen Voima Oy, Laitila Siljander Esa, toimitusjohtaja, Treston Oy, Turku Wardi Ami, kaupallinen johtaja, Orkla Foods Finland Oy, Turku 2015–2017 Aakula Olli, toimitusjohtaja, LähiTapiola Varsinais-Suomen Keskinäinen Vakuutusyhtiö, Turku Ahnger Allan, HOL, oik.lis., Turun hovioikeus, Turku Ala-Nissilä Ilkka, toimitusjohtaja, Varsinais-Suomen Auto-Center Oy, Raisio Ketonen Heikki, toimitusjohtaja, TS-Yhtymä Oy, Turku Kirjonen Kirsti, hallituksen puheenjohtaja, Salon Seudun Sanomat Oy, Salo Kolehmainen Hanna, toimitusjohtaja, Hartela Oy, Turku Markkanen Jukka, toimitusjohtaja, Medbit Oy, Turku Mylén Kari, toimitusjohtaja, K. Mylén Oy, Loimaa Mälkiä Jussi, hallituksen puheenjohtaja, Meriaura Oy, Turku Nettamo Kari, yksikön johtaja, Valmet Technologies Oy, Raisio Rantanen Jyri, tehtaanjohtaja, Yara Suomi Oy, Uusikaupunki Salo Harri, aluejohtaja, Elisa Oyj Länsi-Suomi, Turku Sippola Antti, toimitusjohtaja, Turun Osuuskauppa, Turku 2014–2016 Aaltonen Hannu, toimitusjohtaja, Mahile Oy, Turku Ailio Antti, johtaja, CGI Suomi Oy, Turku Håkans Stefan, toimitusjohtaja, Alfons Håkans Oy Ab, Turku Immonen Juha, Partner, Romana Management Oy, Turku Kallio Hannu, hallintojohtaja, Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä, Turku Kannisto-Härmälä Kirsimarja, autotalon johtaja, Länsiauto Oy, Raisio Kerke Katja, toimitusjohtaja, Aktia Henkivakuutus Oy, Turku Kopra Pekka, toimitusjohtaja, Westas Raunio Oy, Koski TL Laukkanen Timo, toimitusjohtaja, Eckes-Granini Finland Oy Ab, Turku Lehmusvuori Esa, aluejohtaja, NCC Rakennus Oy Lounais-Suomi, Turku Markkula Matti, toimitusjohtaja, NEO Terveys Oy, Turku Niemi Pekka, konsuli, Sunborn Oy, Turku Ruohola Jyrki, palvelujohtaja, Accountor Loimaa Oy, Loimaa Suurkaulio Riikka, myyntijohtaja, Viking Line Abp, Turku Söderholm Jan, aluejohtaja, Nordea Pankki Suomi Oyj, Turku JÄSENET KESKUSKAUPPAKAMARIN VALTUUSKUNNASSA 2016 Essen Peter, varatoimitusjohtaja, Bayer Oy, Turku Jääskeläinen Esko, toimitusjohtaja, SSO-Yhtymä, Salo Laakso Tapio, toimitusjohtaja, As.ajot. Tapio Laakso Oy, Naantali Langh Hans, merenkulkuneuvos, Langh Group Oy Ab, Piikkiö Lundén Hannu, kauppaneuvos, Lunden Oy Ab, Turku Palmroth Paula, toimitusjohtaja, Turun Kansallinen Kirjakauppa Oy, Turku 20 KAUPPAKAMARI

Randell Aleksi, kaupunginjohtaja, Turun kaupunki, Turku Saario Olli-Pekka, toimitusjohtaja, Turun Seudun Osuuspankki, Turku Sairanen Pekka, toimitusjohtaja, Domus-Yhtiöt Oy, Loimaa Setänen Olli, aluejohtaja, Kesko Oyj Lounais-Suomen aluekeskus, Turku Sipilä Eero, toimitusjohtaja, Yara Suomi Oy, Uusikaupunki

Hannu Lundén, Turun kauppakamarin puheenjohtaja HALLITUS Lundén Hannu, kauppaneuvos, puheenjohtaja Rinnevaara Jukka, toimitusjohtaja, I varapuheenjohtaja Rihko Matti, toimitusjohtaja, II varapuheenjohtaja Essen Peter, varatoimitusjohtaja, Bayer Oy, Turku Hakala Jussi, toimitusjohtaja, Liedon Säästöpankki Oy, Lieto Herrala Elina, johtaja, Satamat ja terminaalit, Neste Oil Oyj, Naantali Jääskeläinen Esko, toimitusjohtaja, SSO-Yhtymä, Salo Laakso Tapio, toimitusjohtaja, As.ajot. Tapio Laakso Oy, Naantali Langh Hans, merenkulkuneuvos, Langh Group Oy Ab, Piikkiö Palmroth Paula, toimitusjohtaja, Turun Kansallinen Kirjakauppa Oy, Turku Randell Aleksi, kaupunginjohtaja, Turun kaupunki, Turku Saario Olli-Pekka, toimitusjohtaja, Turun Seudun Osuuspankki, Turku Sairanen Pekka, toimitusjohtaja, Domus-Yhtiöt Oy, Loimaa Setänen Olli, aluejohtaja, Kesko Oyj Lounais-Suomen aluekeskus, Turku Sipilä Eero, toimitusjohtaja, Yara Suomi Oy, Uusikaupunki ELINKEINOPOLITIIKAN VALIOKUNTA Hakala Jussi, toimitusjohtaja, pj, Liedon Säästöpankki Oy, Lieto Aakula Olli, toimitusjohtaja, vpj, LähiTapiola Varsinais-Suomen Keskinäinen Vakuutusyhtiö, Turku Heinonen Jarna, professori, Turun yliopiston Turun kauppakorkeakoulu, Turku Hovi Sanna, toimitusjohtaja, Unica Oy, Turku Impilä Juha, kaupallinen johtaja, Länsi-Suomi, Terveystalo Pulssi, Turku Jääskeläinen Esko, toimitusjohtaja, SSO-Yhtymä, Salo Keitilä Matti, aluejohtaja, Sato-Rakennuttajat Oy, Turku Kerke Katja, toimitusjohtaja, Aktia Henkivakuutus Oy, Turku Levomäki Rikumatti, toimitusjohtaja, Turku Science Park Oy, Turku Markkula Matti, toimitusjohtaja, NEO Terveys Oy, Turku Pakkala Marja-Liisa, toimitusjohtaja, Myllykoti Oy, Turku Parkkonen Jouni, toimitusjohtaja, Laitilan Puhelin Osk, Laitila Savo Aapo, toimitusjohtaja, Hunajayhtymä Oy, Kojonkulma Sjöholm Jyrki, toimitusjohtaja, Yrityssalo Oy, Salo Söderholm Jan, aluejohtaja, Nordea Pankki Suomi Oyj, Turku Vainio Kari, vastaava päätoimittaja, Turun Sanomat /TS-Yhtymä Oy, Turku Wihanto Juhani, sijoitus- ja kiinteistöjohtaja, Wihanto Oy, Turku Virtanen Juuso, toimitusjohtaja, Virtanen Yhtiöt Oy, Turku

Yhteysjäsenet Häkämies Kari, maakuntajohtaja, Varsinais-Suomen Liitto, Turku Puolitaival Kimmo, ylijohtaja, Varsinais-Suomen ELY-keskus, Turku Sundman Pekka, kehitysjohtaja, Turun kaupunki, Turku Nuorkauppakamarijäsen Savolainen Päivi, erityisasiantuntija, Salon kaupunki, Salo (JCI Salo) ICT-VALIOKUNTA Salo Harri, aluejohtaja, pj, Elisa Oyj Länsi-Suomi, Turku Hollmén Petri, toimitusjohtaja, vpj, Lyyti Oy, Turku Ailio Antti, johtaja, CGI Suomi Oy, Turku Elgh Tobias, toimitusjohtaja, Sanako Oy, Turku Hynninen Tiina, Director, Microsoft Mobile Oy, Salo Kaukinen Tuomas, toimitusjohtaja, Turun Tietokeskus Oy, Turku Kulmala Jori, aluejohtaja, Konica Minolta Oy, Turku Kulmala Tatu, asianajaja, Asianajotoimisto Lukander Ruohola HTO Oy, Turku Lehtonen Juha, myyntijohtaja, DNA Oy, Turku Markkanen Jukka, toimitusjohtaja, Medbit Oy, Turku Pirilä Mikko, toimitusjohtaja, Opapoint Oy, Turku Reilander Martti, toimitusjohtaja, Bigdatapump Oy, Turku Salanterä Samuli, KTM, Turku Sulin Kimmo, Vice President, TeliaSonera Finland Oyj, Turku Suomi Reima, professori, Turun yliopiston Turun kauppakorkeakoulu, Turku Valtari Minna, toimitusjohtaja, Someco Oy, Turku Vaskuri Sami, toimitusjohtaja, Avoltus Oy, Turku Viitanen Veli-Matti, toimitusjohtaja, Lounea Oy, Salo Yhteysjäsen Kadieff Leo, Community Manager, Boost Turku, Turku Nuorkauppakamarijäsen Masalin Ringa, markkinointi- ja viestintäpäällikkö, Deltamarin Oy, Turku (JCI Aurajoki) KANSAINVÄLISTYMISVALIOKUNTA Löyttyniemi Matti, Private Investor, pj, Turku Manner Olli, hallituksen puheenjohtaja, vpj, Elomatic Oy, Turku Gustafsson Patrik, toimitusjohtaja, PG-IntAct Oy, Parainen Heikkinen Timo, Sales Manager, Trafotek Oy, Turku Heiliö Lauri, toimitusjohtaja, Wiima Logistics Oy, Turku Lalla Jorma, hallituksen puheenjohtaja, Nordic ID Oy, Salo Maunu Pentti, toimitusjohtaja, Detector Oy, Raisio Miettinen-Rantala Sari, tehdaspäällikkö, Suomen Nestlé Oy, Turku Rantala Tiina, Director Supply Chain Management, Bayer Oy, Turku Rastas Jari, konsuli, Etacom Oy, Turku Seulu Marja-Riitta, varatuomari, Asianajotoimisto JB Eversheds Oy, Turku Viitaniemi Vesa V., toimitusjohtaja, Lounais-Suomen Osuuspankki, Paimio Ylinen Petteri, vientipäällikkö, Lännen Tractors Oy, Loimaa Yhteysjäsenet Kauppila Jari, kansainvälistymispäällikkö, V-S ELY-keskus, Turku Lohivuo Jukka, aluepäällikkö, Finpro ry, Turku Nuorkauppakamarijäsen Haanpää Tuomas, toimitusjohtaja, Whitestone Oy, Turku (JCI Kaarina) KAUPPAVALIOKUNTA Palmroth Paula, toimitusjohtaja, pj, Turun Kansallinen Kirjakauppa Oy, Turku Setänen Olli, aluejohtaja, vpj, Kesko Oyj Lounais-Suomen aluekeskus, Turku Aaltonen Hannu, toimitusjohtaja, Mahile Oy, Turku Ala-Nissilä Ilkka, toimitusjohtaja, Varsinais-Suomen Auto-Center Oy, Raisio Harkka Mervi, toimitusjohtaja, Turun Lukko Oy, Turku Heikura Teemu, aluemyyntipäällikkö, Isku Interior Oy, Turku Heinonen Jari, toimitusjohtaja, Lihaliike Reino Jokinen Ky, Turku Helén Matti, aluejohtaja, Securitas Oy, Turku Hetejärvi Toni, tavaratalopäällikkö, Gigantti Megastore Skanssi Turku, Turku

Kastari Kari, toimitusjohtaja, Tuorekartano Oy, Laitila Kuntze Päivi, tavaratalojohtaja, Stockmann Oyj, Turku Laakso Harri, toimitusjohtaja, Mainostoimisto Namutehdas Oy, Turku Lindström Marjut, toimitusjohtaja, Sähköextra Oy, Turku Murtonen Ari, aluejohtaja, Posti Group Oyj, myynti- ja markkinointi, Turku Nieminen Tuomo, tulosyksikön johtaja, Lindström Oy, Turku Nikkanen Liisa, toimitusjohtaja, Kauppakeskus Skanssi Oy, Turku Pakola Erkki, projektipäällikkö, Alko Oy, Turku Sippola Antti, toimitusjohtaja, Turun Osuuskauppa, Turku Vikkula Pertti, toimitusjohtaja, Kauppakeskus Mylly Oy, Raisio Virtanen Juha V., hallituksen puheenjohtaja, Virtanen Yhtiöt Oy, Turku Nuorkauppakamarijäsen Sieppi Hanna, liiketoiminnan kehityspäällikkö, Musti ja Mirri Oy, Vantaa (JCI Auranmaa) KOULUTUS- JA TYÖVOIMAVALIOKUNTA Jalava Merja, palvelukehitysjohtaja, pj, Turun Seudun Osuuspankki, Turku Lumme Merja, henkilöstöjohtaja, vpj, Raisio Oyj, Raisio Eskola Johanna, yrittäjä, Opteam Turku Oy, Turku Forss Tommi, rehtori, Turun Aikuiskoulutuskeskus, Turku Helin Arto, VP Human Resources, Meyer Turku Oy, Turku Helokunnas Marketta, henkilöstöjohtaja, IF Vahinkovakuutusyhtiö Oy, Turku Hämäläinen Juha, yksikönjohtaja, Mehiläinen Oy, Turku Jalonen Sami, johtaja, EK-Länsi Oy / EilaKaisla, Turku Kesti Eija, HR Business Partner, Yara Suomi Oy, Uusikaupunki Kyllönen Marja, henkilöstöjohtaja, Turun Osuuskauppa, Turku Ranta Annika, kehittämiskonsultti, Humap Oy, Turku Rompasaari-Salmi Tuija, toimitusjohtaja, Arkea Oy, Turku Suuniitty Anu, henkilöstön kehittämispäällikkö, Citywork Oy, Turku Taipale Maria, johtava rehtori, Raision Seudun koulutuskuntayhtymä, Raisio Töyry Anette, henkilöstöjohtaja, Lindorff Oy, Turku Valtonen Sinikka, henkilöstöjohtaja, Turun kaupunki, Turku Vuohiniemi Matti, henkilöstöpäällikkö, Varamiespalvelu-Group Oy, Turku Nuorkauppakamarijäsen Ruhtinas Mikko, myyntipäällikkö, KiiltoClean Oy, Turku (JCI Raisio-Naantali) KULJETUSVALIOKUNTA Langh Hans, merenkulkuneuvos, pj, Langh Group Oy Ab, Piikkiö Hagström Mihael, johtaja, vpj, Schenker Oy, Turku Aaltonen Juha, aluejohtaja, Finavia Oyj Länsi-Suomen alue Turun lentoasema, Turku Helanto Timo, toimitusjohtaja, Mann Lines Oy, Turku Hellsberg Ralf, toimitusjohtaja, Ralf Hellsberg Oy, Salo Hummelin-Uusilehto Seija, puheenjohtaja, Turun huolinta- ja laivaselvitysliikkeiden yhdistys, Turku Kuosmanen Jukka, jakelukeskuksen päällikkö, Kesko Oyj Lounais-Suomi Turku, Turku Laaksonen Satu, toimitusjohtaja, Kuljetusliike Honkanen & Co Oy, Turku Lindström Stefan, toimitusjohtaja, Turun Vapaavarasto Oy, Turku Mäkipere Markku, toimitusjohtaja, Stevena Oy, Naantali Ojala Lauri, professori, Turun yliopiston Turun kauppakorkeakoulu, Turku Oksanen Lasse, Operational Manager, Yara Suomi Oy, Uusikaupunki Ramberg Christian, toimitusjohtaja, Turun satama, Turku Rosin Beppe, Commercial Manager, Meriaura Oy, Turku Rosin Mats, toimitusjohtaja, Suomen Lauttaliikenne Oy, Turku Siitonen Tero, toimitusjohtaja, Länsi-Suomen Kuljetusyrittäjät ry, Turku

Strandfelt Viking, myyntijohtaja, Viking Line Abp, Turku Tunkkari Matti, kehittämisjohtaja, Loimaan kaupunki, Loimaa Tuominen Tarmo, Chief Supply Chain Officer, Nordkalk Oy Ab, Parainen Vainiala Yrjö, satamajohtaja, Naantalin satama, Naantali Vehviläinen Matti, liikennejohtaja, V-S ELY-Keskus, Turku Nuorkauppakamarijäsen Lassila Risto, myynti-insinööri, Warasto Finland Oy, Turku (JCI Salo) LAKIVALIOKUNTA Immonen Raimo, professori, pj, Asianajotoimisto Lukander Ruohola HTO Oy, Tku Koivulehto-Mäkitalo Sari, vpj, lakiasiainjohtaja, Raisio Oyj, Raisio Adamsson Kirsi, veroasiantuntija, KPMG Oy Ab, Turku Ahanen-Raitio Päivi, veroasiantuntija, VT, Veropaja Oy, Turku Ala-Nissilä Anne, lakimies, Varsinais-Suomen Auto-Center Oy, Raisio Heikkinen Tuomas, VT, Turun kaupunki, Turku Heinonen Jukka, Vice President, Cargotec Oyj, Turku Heinonen Jyri, asianajaja, varatuomari, Asianajotoimisto Jyri Heinonen Oy, Turku Hiltunen Arja, General Counsel, Teleste Oyj, Turku Jalava Nina, palvelupäällikkö, IF Vahinkovakuutusyhtiö Oy, Turku Laaksonen Juha, hovioikeudenneuvos, Turun hovioikeus, Turku Lukander Harri, asianajaja, Asianajotoimisto Lukander Ruohola HTO Oy, Turku Malinen Jari, asianajaja, Asianajotoimisto JB Eversheds Oy, Turku Manner Matti, asianajaja, Asianajotoimisto Brander & Manner Oy, Turku Nelimarkka Tuomo, johtava veroasiantuntija, VT, Lounais-Suomen yritysverotoimisto, Tku Nikula Leena, VT riskienhallintapäällikkö, OP Osuuskunta, Turku Tuohimäki Hanna, liiketoimintapäällikkö, OTK, varatuomari, Visma Duetto Oy, Turku Nuorkauppakamarijäsen Kyttä Kaisa, Legal Counsel, OTM, HKScan Oyj (JCI Turku) MATKAILUVALIOKUNTA Suominen-Åkerlund Tuija, pj, hotelliryhmänjohtaja, Turun Osuuskauppa, Turku Hellén Anne-Marget, matkailujohtaja, vpj, Turku Touring Oy, Turku Aaltonen Ari, aluepäällikkö, SAS Scandinavian Airlines, Vantaa Granlund Tanja, hotellipäällikkö, Salmonfarm Ab Oy, Kasnäs Henriksson Mikko, hotellinjohtaja, Scandic Turku, Turku Jokisuu Pekka, hallituksen puheenjohtaja, Kultaranta Resort Oy, Naantali Kalhama Janne, toimitusjohtaja, Flowpark Oy, Turku Kangas Pentti-Oskari, matkailuyrittäjä, Höyrylaivaosakeyhtiö Ukkopekka s/s, Turku Koivisto Matti, toimitusjohtaja, Kuralan Kartanotila Oy, Yläne Lehti Olli, toimitusjohtaja, Norino Oy, Perniö Lohikoski Tomi, toimitusjohtaja, Muumimaailma Oy, Naantali Niemi Pekka, toimitusjohtaja, konsuli, Sunborn Oy, Turku Rytsä Päivi, toimitusjohtaja, Logomo Oy, Turku Salonen Kirsi-Marja, toimitusjohtaja, Matkatoimisto Heta Oy, Turku Suurkaulio Riikka, myyntijohtaja, Viking Line Abp, Turku Söderström Kim, aluejohtaja, Tallink Silja Oy, Turku Tunturi Tiina, toiminnanjohtaja, Naantalin Musiikkijuhlasäätiö, Naantali Tyrjy Toni, toimitusjohtaja, Ka-Bir Oy Hotelli Aquarius, Uusikaupunki Wolf-Mannila Hannele, toimitusjohtaja, Turun Messukeskus Oy, Turku Vuorinen Jouni, Mountain Consulting TA., Turku Nuorkauppakamarijäsen Salonen Otto, luokanopettaja, Turun kaupunki (JCI Kaarina) TEOLLISUUSVALIOKUNTA Essen Peter, varatoimitusjohtaja, pj, Bayer Oy, Turku Raikko Timo, toimitusjohtaja, vpj,

Hydoring Oy, Kyrö Aaltonen Jukka, aluejohtaja, Jatke Oy, Vanhalinna Ajanko Heikki, toimitusjohtaja, Stera Group Oy, Turku Arvonen Pertti, hallituksen puheenjohtaja, UWIS Oy, Turku Herrala Elina, johtaja, Satamat ja Terminaalit, Neste Oil Oyj, Naantali Hukkanen Risto, johtaja, Valmet Automotive Oy, Uusikaupunki Kontu Mauri, toimitusjohtaja, Vahterus Oy, Kalanti Korja Juha-Pekka, toimitusjohtaja, Vallox Oy, Loimaa Lahdensivu Tommi, toimitusjohtaja, Paramet Konepaja Oy, Parainen Laitakari Ismo, toimitusjohtaja, Sormat Oy, Rusko Lampinen Tino, toimitusjohtaja, Zinaltec Oy, Lieto Luotonen Matti, toimitusjohtaja, Jonator Oy, Paimio Meri Jyrki, aluejohtaja, YIT Rakennus Oy, Turku Nieminen Henri, toimitusjohtaja, Finnfoam Oy, Salo Nättiaho Timo, toimitusjohtaja, Mesekon Oy, Turku Sarkki Risto, toimitusjohtaja, Vihervakka Oy, Riihikoski Taatila Vesa, rehtori-toimitusjohtaja, Turun ammattikorkeakoulu Oy, Turku Tuunainen Mika, toimitusjohtaja, Jame-Shaft Oy, Salo Yhteysjäsenet Leppälehto Markku, aluepäällikkö, Rakennusteollisuus RT ry, Turku Virta Teppo, aluepäällikkö, Teknologiateollisuus ry, Turku Nuorkauppakamarijäsen Taberman Antti, myynti-insinööri, Polarteknik Oy Ab, Turku (JCI Loimaan seutu) FINANSSIVALIOKUNTA Laakso Tapio, asianajaja, pj, Asianajotoimisto Tapio Laakso Oy, Naantali Haavisto Mikko, KHT, vpj, KPMG Oy, Turku Huovinen Rami, KTM, HTM, Ledil Oy, Salo Kulmala Jarmo, aluejohtaja, IF, Turku Kulmala Hannele, KTM, Nordic Business Doctors Oy, Kaarina Lundén Katja, KTM, talousjohtaja, Rakennusliike Lundén Oy, Turku Nygård Jan, asiakasvastuullinen johtaja, Danske Bank Oyj, Turku Palmroth Petri, KHT, PriceWaterhouseCoopers Oy, Turku Peltomäki Tapio, toimitusjohtaja, Turun Tilikeskus Oy, Turku Poutanen Riikka, myyntijohtaja, Pohjola Vakuutus Oy, Turku Reunanen Hannamaija, talousjohtaja, Turun Osuuskauppa, Turku Rinne Petteri, liiketoimintajohtaja, Turun Seudun Osuuspankki, Turku Sandell Päivi, päälakimies, Hesburger Oy, Turku Tuomela Tero-Seppo, talousjohtaja KTL, Elomatic Oy, Turku Vähätalo Ilkka, HTM, KTM, Turku VÄLITYSLAUTAKUNTA Immonen Raimo, professori, pj, Asianajotoimisto Lukander Ruohola HTO Oy, Tku Koivulehto-Mäkitalo Sari, vpj, lakiasiainjohtaja, Raisio Oyj, Raisio Adamsson Kirsi, veroasiantuntija, KPMG Oy Ab, Turku Ahanen-Raitio Päivi, veroasiantuntija, VT, Veropaja Oy, Turku Ala-Nissilä Anne, lakimies, Varsinais-Suomen Auto-Center Oy, Raisio Heikkinen Tuomas, VT, Turun kaupunki, Turku Heinonen Jukka, Vice President, Cargotec Oyj, Turku Heinonen Jyri, asianajaja, varatuomari, Asianajotoimisto Jyri Heinonen Oy, Turku Hiltunen Arja, General Counsel, Teleste Oyj, Turku Jalava Nina, palvelupäällikkö, IF Vahinkovakuutusyhtiö Oy, Turku Laaksonen Juha, hovioikeudenneuvos, Turun hovioikeus, Turku Lukander Harri, asianajaja, Asianajotoimisto Lukander Ruohola HTO Oy, Tku Malinen Jari, asianajaja, Asianajotoimisto JB Eversheds Oy, Turku Manner Matti, asianajaja, Asianajotoimisto Brander & Manner Oy, Turku Nelimarkka Tuomo, johtava veroasiantuntija, VT, Lounais-Suomen yritysverotoimisto, Turku Nikula Leena, VT, Turku Tuohimäki Hanna, liiketoimintapäällikkö, OTK, varatuomari, Visma Duetto Oy, Turku

21 KAUPPAKAMARI

TILASTO

Mentorointi vauhdittaa naisten urakehitystä KESKUSKAUPPAKAMARIN MENTOROINTIOHJELMA NAISJOHTAJILLE VAUHDITTAA OSAAVIEN NAISTEN ETENEMISTÄ YHTIÖIDEN LIIKETOIMINNAN JOHTOTEHTÄVIIN JA HALLITUKSIIN. TEKSTIT JA GRAAFIT KESKUSKAUPPAKAMARIN VIESTINTÄ

Keskuskauppakamarin mentorointiohjelma on suunnattu keskijohdossa toimiville naisjohtajille, jotka haluavat kehittää osaamistaan. Ohjelman tavoitteena on myös murtaa lasikattoja. Mentorointiohjelma on siivittänyt monen osallistujan urakehitystä ja tukenut vaativassa työssä toimimista.

SAAVUTTIVATKO NAISET TAVOITTEENSA OHJELMASSA?

SAAVUTTI ENNEN OHJELMAA ASETTAMANSA TAVOITTEEN TAVOITE MUUTTUI, JA SE SAAVUTETTIIN

Nyt käynnissä on kolmas ohjelma. ”Ensimmäiseen ohjelmaan osallistujille tehtiin seurantakysely kaksi vuotta ohjelman päättymisen jälkeen. Tulokset olivat hyviä”, kertoo Keskuskauppakamarin johtaja Anne Horttanainen. ”Osallistujista jopa 93 prosenttia kertoo kasvattaneensa verkostojaan ohjelman myötä. Lähes yhtä moni ilmoittaa saaneensa eväitä oman uran suunnitteluun”, Horttanainen sanoo.

100 %

TAVOITE MUUTTUI, JA SITÄ EI SAAVUTETTU

EI SAAVUTTANUT TAVOITETTAAN

4 10

Yhteensä 86 prosenttia mentoroitavista sanoo saavuttaneensa tavoitteen, jonka oli asettanut ennen mentorointia tai sen aikana.

OHJELMASTA SANOTTUA:

sai ohjelmasta työkaluja uransa suunnitteluun

22 KAUPPAKAMARI

”

Erinomainen kokonaisuus: sopivan pitkä ja monipuolinen. Mentorikin sattui hyvin kohdalleen.

93 %

”

kasvatti verkostojaan ohjelman aikana

”

Mahtavaa oli verkostoituminen erilaisissa virallisissa ja vapaamuotoisissa tilaisuuksissa.

Erittäin lämpimät kiitokset siitä, että sain mahdollisuuden osallistua Naisjohtajien mentorointiohjelmaan, ja sain mahdollisuuden tavata ihmisiä ja tutustua organisaatioihin ja yhtiöihin, joihin en olisi omassa työssäni pystynyt.

KOLUMNI Omistajan käyntikortti

Palveluvienti pelastaa Suomen?

ENEMMÄN

Palveluviennistä povataan uutta Nokiaa. Tämä voi jopa onnistua, mutta kuinka nopeasti?

MAKUJA

Suomesta on perinteisesti viety äijätuotteita: paperirullia, kartonkia, traktoreita ja laivoja. Äijätuotteet ovat massiivisia, niiden valmistamiseen tarvitaan armeija työntekijöitä. Tai äijätuotteet ovat tuotteina yksinkertaisia, mutta niitä on tuotettava ja myytävä massiivisesti, jotta saadaan edes jonkinlaista rahavirtaa. Yhteistä näille tuotteille on se, että kaikkia niitä osataan nykyään tehdä maailmalla huomattavasti halvemmalla kuin meillä, joten äijä ei enää myy.

ELÄMÄÄSI.

Suomalainen työ on liian kallista äijätuotteissa, täytyy siis miettiä asiat uusiksi ja pian. Mitä tulevat olemaan uudet ei-äijätuotteet? Katseet kääntyvät vääjäämättä palvelutuotteiden suuntaan. Palveluvienti on kasvussa kaikissa länsimaissa. Palveluvientinä tilastollisesti käsitetään sitä tuloa, joka suomalainen yritys saa myydessään kansainväliselle asiakkaalle aineetonta hyödykettä eli palvelua.

www.varsinaisbitumi.fi

Perinteisesti palveluvientiä ovat tehneet sellaiset suuret teollisuusjätit kuin Kone, joka on tarjonnut myymiensä hissien oheen myös korjaus-

NYT TARVITAAN UUSIA EI ÄIJÄ-TUOTTEITA.

Teemme myös kaikenlaisten kattojen huoltotöitä, lumenpudotusta sekä kuntoarvioita.

PALVELUT EUROGUM-katot Huolto- ja kuntoarviopalvelut Vuosihuoltosopimukset Koulutus ja konsultointi

YHTEYSTIEDOT Varsinaisbitumi Oy Verstaskatu 15, 20360 Turku ÄLÄ TURHAAN HUOLEHDI KATOSTASI! p. 02 4690 250 ANNA MEIDÄN TEHDÄ SE. varsinaisbitumi@varsinaisbitumi.fi na

i S b i t u mi

o y

ht o

Jaana Mäkikalli, WTC Turku

Varsinaisbitumi Oy on huopakattojen johtava ammattilainen Lounais-Suomessa. Asennamme teollisuus- ja liikekiinteistöjen sekä taloyhtiöiden EUROGUMkatot pitkällä kokemuksella.

Palveluvientimme määrä on reilussa kymmenessä vuodessa kaksinkertaistunut ollen vuonna 2014 noin 21 miljardia euroa. Euromäärät eivät ole vielä valtavia, mutta on mielenkiintoista nähdä milloin palveluviennin suuruus ylittää Suomen tavaraviennin arvon!

HUOPAKATTOJEN AMMATTILAINEN

ja huoltopalveluita. Nykyajan palveluvienti on kuitenkin digitalisaation myötä painottunut yhä enemmän ja enemmän ohjelmistojen ja informaatioteknologian vienniksi. Myös suomalainen koulutusvienti alkaa pikkuhiljaa tuottaa tuloksia. Esimerkiksi Lähi-itään on jo myyty kokonaisia kouluja opetussuunnitelmineen ja opettajineen.

ain en vaih

AJANKOHTAISTA ALUEELTA

Palveluviennill채 kasvuun Vientimme on l채pi Suomen historian perustunut suurten teollisuusyritysten harjoittamaan tavaravientiin. Tavaraviennin osuus bkt:sta on kuitenkin viimeisen kymmenen vuoden aikana kutistunut ja palveluviennin osuus taas kasvanut. Turkulainen ID BBN vie markkinoinnin automaation osaamista ja palveluja ulkomaille. TEKSTI KATRI KURKELA KUVAT KATRI KURKELA

24 KAUPPAKAMARI

ID BBN aloitti taipaleensa perinteisenä mainostoimistona vuonna 1992. 2000luku toi mukanaan digitalisaation, joka alkoi myllertää myös mainosmarkkinoita. Mainokset muuttuivat painetuista brosyyreistä sähköisiksi online-mainoksiksi, jotka rakentuvat yhä enemmän sisältöjen ja datan ympärille. ID BBN:n osakas ja avainasiakaspäällikkö Susanna Juusti on nähnyt yrityksen matkan perinteisestä mainostoimistosta Suomen johtavaksi markkinoinnin automaation asiantuntijaksi. Nykyään yrityksen liikevaihto on noin kahden miljoonan euron luokkaa ja reilu kolmannes siitä tulee viennistä. VIENTI KUVIOIHIN VAHINGOSSA ID BBN:llä tiedettiin alusta alkaen, että kansainvälistyminen olisi yritykselle tärkeää, sillä toivotunlaista kasvua oli mahdotonta luoda omasta lähiympäristöstä ja pieni palveluyritys reagoi helposti markkinatilanteeseen. ”Yrityksessä oli kiinnostusta kansainvälisyyteen ja siihen liittyi myös isoja strategisia päätöksiä. Kuitenkin vienti lopulta hiipi

VIENTI ON JUUSTIN MIELESTÄ PK-YRITYSTEN KESKUUDESSA JOPA MYYTTINEN ASIA.

meille jopa hieman vahingossa”, Juusti kertoo. Hänen mukaansa markkinat Suomessa ja sen ulkopuolella eivät paljoakaan eroa toisistaan. ”On aika samanlaista tehdä projekteja sekä Suomeen että ulkomaille. Kielitaitoa tietenkin tarvitaan sekä osaamista ja ymmärrystä”, hän kertaa. ID BBN:llä viennin osuus liikevaihdosta on tänä päivänä noin 35 prosenttia. Suomen ulkopuolelle eniten laskuja lähetetään Ruotsiin, Saksaan ja Iso-Britanniaan. MARKKINOINNIN AUTOMAATION EDELLÄKÄVIJÄ Yksi ID BBN:n tuotteista on markkinoinnin automaatio. Se on pilvipalvelu, jossa yhdistyvät markkinointitietokannan hallinta, kontaktien ja liidien aktiivisuuden seuranta,

IENTI ERKOSTO

Turun kauppakamarin vientiverkostossa on tällä hetkellä noin 60 jäsentä. Verkosto on perustettu vuonna 2014 teollisuusvaliokunnan aloitteesta.

liidien tuotanto sekä tehokas analytiikka. Se luo sillan myynnin ja markkinoinnin välille. ”Automaatio päätettiin ID BBN:llä ottaa palveluvalikoimaan, sillä se oli selkeästi lähimpänä sitä, mitä yrityksessä jo tehtiin. Palvelun ympärille on myös helppo myydä lisäpalveluja”, Juusti kertoo. ID BBN käyttää järjestelmänään markkinointiautomaatioalan ferraria Eloquaa, joka on osa Oracle Marketing Cloud tuotepakettia. ID BBN on myös Oracle Eloquan sertifioitu yhteistyökumppani. ” Oracle avaa ovia isompiin organisaatioihin ja se on vahva brändi. Pilvipohjaista softaa voi myös käyttää mistä tahansa”, Juusti kertaa. PYRKIMYS PARHAIMPAAN Vienti on Juustin mielestä PK-yritysten keskuudessa jopa myyttinen asia. Myös negatiivissävyitteiset käsitteet ”vientiponnisteluista vientirinkeihin” tekevät siitä hankalan kuuloista. Viennin ei kuitenkaan tarvitse olla vaikeaa. ”Yritysten pitäisi lähteä ajattelemaan, että mitä palvelua ne tarjoavat ja tekevätkö ne jotain sellaista, millä olisi kysyntää maailmalla. Vientiä voi myös tehdä pienesti ja kepeämmällä rakenteella”, Juusti muistuttaa. Juustin mukaan tärkeää viennin aloittamisessa on oikeiden ihmisten löytäminen sekä asiantuntijaosaaminen. Hän muistuttaa, että toimintaa ei kannata harjoittaa puoliteholla. ”Tanssija Jorma Uotinen on joskus sanonut, että ei ole olemassa tanssin kansainvälistä tasoa, on vain hyvää tasoa. Aina pitää pyrkiä erittäin hyvään, toimi sitten Suomessa tai ulkomailla”, Juusti huomauttaa.

YHTEISET KOKEMUKSET VOIVAT AVATA UUSIA OVIA! Kaipaatko maakohtaisia kontakteja ja neuvoja vientitoimintaan? Vai oletko kenties kokenut konkari maailmanmarkkinoilla ja halukas jakamaan kokemuksiasi muiden kanssa? Liity Turun kauppakamarin Vientiverkostoon, jonka tavoitteena on laittaa hyvä kiertämään eli jakaa kokemuksia vientitoiminnasta eri puolelle ja puolelta maailmaa. Mukaan voi liittyä Turun kauppakamarin jäsenorganisaation edustaja, joka on tehnyt ulkomaankauppaa tai on kiinnostunut aloittamaan vientitoiminnan tai laajentamaan sitä. Lisätiedot: Jaana Mäkikalli WTC-päällikkö, WTC Turku 050 303 7725 jaana.makikalli@wtc-turku.fi

25 KAUPPAKAMARI

KALENTERI LISÄTIETOA KOULUTUKSISTA JA ILMOITTAUTUMISET: WWW.TURKU.CHAMBER.FI/KOULUTUSTA

KOULUTTAJINA TOIMIVAT AINA ALANSA PARHAAT ASIANTUNTIJAT!

17.3. EU:N TULLILAINSÄÄDÄNNÖN KOKONAISUUDISTUS EU:n rajat ylittävässä tavarakaupassa toimivien yritysten kannattaa varautua tullilainsäädännön uudistukseen, joka astuu voimaan 1. toukokuuta 2016. Koulutuksessa käydään kattavasti läpi lainsäädännön uudistukset ja niiden vaikutus yritysten toimintaan. Tilaisuus on hyödyllinen kaikille tulliasioiden parissa työskenteleville. KOULUTUS JÄRJESTETÄÄN TURUN KAUPPAKAMARIN KOULUTUSTILOISSA OSOITTEESSA PUOLALANKATU 1, TURKU KLO 9.15-12.15. ILMOITTAUDU MUKAAN!

HELMIKUU

2. 3. 10. 16. 16. 17. 18. 23.

MAALISKUU

ARVOPAPEREIDEN KÄSITTELY KIRJANPIDOSSA JA VEROTUKSESSA

UUSI SÄÄTIÖLAKI

3. 7.

Käytännön esimerkkejä osakeyhtiön omistamien arvopapereiden käsittelystä. Mitä muutostarpeita säätiölakiuudistus saattaa aiheuttaa?

TTT-TULOSTA TUOTTAVA TIIMINVETÄJÄ

Vahvista rooliasi tiiminvetäjänä!

KUN TYÖ VÄHENEE

Lomauttaminen ja irtisanominen työn vähentyessä sekä YT-menettely. TYÖSUHTEEN PÄÄTTÄMINEN

Työsuhteen päättäminen henkilöstä johtuvin syin. OMISTAJANVAIHDOS

Mahdollisuudet ja sudenkuopat. GOOGLE ANALYTICSIN PERUSTEET

10. 15. 17. 25.

Analytiikat liiketoiminnan tukena. JÄSENAAMUKAHVIT: OY LUNDEN AB

8.30-10.00, Pansiontie 45, Turku. Isäntänä Hannu Lundén

26 KAUPPAKAMARI

HUHTIKUU

5. 6.

TILINPÄÄTÖKSESTÄ VEROILMOITUKSEEN

Tärkeimmät kirjanpidon väliset yhteydet ja erot. UUSI TILAAJAVASTUULAKI

Uudistuksen vaikutukset omassa riskienhallinnassa.

13.

VARSINAIS-SUOMEN KASVUPOLKU®: STARTTI

13:00-16:00, Forum Marinum, Linnankatu 72, Turku.

KV-TYÖSKENTELYN VEROTUS JA SOSIAALITURVA

Työkomennukset Suomesta ulkomaille ja ulkomaiset työntekijät Suomessa. KOTIMAAN ALV:N AJANKOHTAISKATSAUS

Tuoreimmat muutokset ja oikeuskäytäntö. EU:N TULLILAINSÄÄDÄNNÖN KOKONAISUUDISTUS

Uudistus astuu voimaan 1.5.2016. JÄSENAAMUKAHVIT: PUNAINEN RISTI

8:30-10:00, Mäntykoti, Luolavuorentie 2, Turku. Aamun aikana alustetaan aiheesta turvapaikanhakijat työntekijöinä. Tervetuloa!

14. 19.

MAINEENHALLINTA JA KRIISIVIESTINTÄ SOMESSA

Somekriisit ja niiden välttäminen. VUOSILOMALAKI KÄYTÄNNÖNLÄHEISESTI

Käytännön tietoa hyvien esimerkkien avulla! INTRASTAT-TILASTOINTI

EU-sisäkaupan tilastoinnin perusteet. MAINONTA SOMESSA

Tutustu somen kanaviin sekä somemainonnan erityispiirteisiin! INCOTERMS 2010 JA KEHITTYVÄ KULJETUSKÄYTÄNTÖ

Kuljetus- ja huolintakäytännöt sekä PSYM 2015.

19. 20.

CREATIVE BUSINESS CAMP

21. 27. 28.

TALOUSHALLINNON HAASTEET

Vuoden innostavin businesstapahtuma tulee taas Logomoon! ALV KANSAINVÄLISESSÄ PALVELUKAUPASSA

Mm. myyntimaasääntö, verohallinnon päivitetty ohjeistä sekä MOSS. Tilitoimistoammattilaisten tehtäviä tukeva koulutus. POMON VUOSIHUOLTO 2016

Parhaat vinkit ja vertaistuki toimivaan johtamiseen. PALKANLASKENNAN ERITYISTILANTEET

Mm. sairausajan palkka, osa-aikaiset työsuhteet sekä työsuhteen päättymistilanteet.

Q&A LAKIMIES TURUN KAUPPAKAMARIN MAKSUTON LAKINEUVONTA JÄSENILLE, SOITA TAI LÄHETÄ SÄHKÖPOSTIA: PAULA VIRRI (02) 274 3421 PAULA.VIRRI@TURKU.CHAMBER.FI

AJANKOHTAISTA LAKIASIAA Varatuomari, johtaja Paula Virri, Turun kauppakamari

Uusi säätiölaki pähkinänkuoressa Säätiölain uudistus tuli voimaan 1.12.2015. Uudistuksen tavoitteena on lainsäädännön nykyaikaistaminen ja säätiön toimintamahdollisuuksien selventäminen. Lisäksi tavoitteena on yleisen luottamuksen vahvistaminen lisäämällä avoimuutta säätiön toiminnassa ja raportoinnissa. Säätiöillä on kolmen vuoden siirtymäaika tehdä laista johtuvat muutokset ja tarkennukset sääntöihinsä. SÄÄTIÖN PERUSTAMINEN

AVOIMUUDEN LISÄÄMINEN

Uuden lain myötä säätiö perustetaan perustamiskirjalla kaksivaiheisen lupamenettelyn sijaan. Säätiön peruspääoma nousee 25.000 eurosta 50.000 euroon. Perustettavalla säätiöllä

tulee olla toimintasuunnitelma, talousarvio sekä rahoitussuunnitelma kolmelle ensimmäiselle vuodelle.

Laissa on tarkennettu säätiön tarkoitusta koskevia säännöksiä. Säätiön toiminnan on aina edistettävä säännöissä määrättyä tarkoitusta ja tarkoituksen on oltava hyödyllinen. Säätiö voi harjoittaa toimintamuotoihinsa välittömästi liittyvää liiketoimintaa, mikäli siitä on säännöissä mainittu. Säätiö voi myös yhtiöittää liiketoimin-

tansa, jollei sitä ole säännöissä rajoitettu. Laissa on tiukennettu lähipiirisääntelyä ja lähipiirin kuuluvaa joukkoa on laajennettu. Johdon jäsenille ei saa antaa erityisiä etuja. Toimintakertomuksessa on annettava tieto lähipiirille annetuista avustuksista, eduista sekä muista taloudellisista toimista.

Säätiön johdon tehtäviä täsmennetään laissa. Hallitus on edelleen ainoa pakollinen toimielin. Uuden lain mukaan säätiölle voidaan valita toimitusjohtaja, mikäli säännöissä näin määrätään. Säätiöllä voi edelleen olla työsuhteinen

asiamies. Asiamies ei muutu toimitusjohtajaksi sääntömuutoksella vaan työoikeudellisesta muutoksesta on sovittava. Säätiöllä voi olla myös hallintoneuvosto.

Uudella lainsäädännöllä pyritään tehostamaan Patentti- ja rekisterihallituksen ja muiden viranomaisten välistä tietojenvaihtoa. Rekisteriviranomaisella on oikeus saada tietoja muilta viranomaisilta säätiöstä tai sen lähipiiriin kuu-

luvalta. Tilintarkastajalla on oikeus oma-aloitteisesti informoida PRH:ta säätiötä koskevasta seikasta tai päätöksestä, jonka hän on saanut tietoonsa tehtäväänsä suorittaessaan. Säätiön valvontamaksut pysyvät ennallaan.

JOHTO JA HALLINTO

VALVONNAN TEHOSTAMINEN

27 KAUPPAKAMARI

KAMARIKUULUMISIA KANSAINVÄLISEN KAUPAN PÄIVÄ 4.11. TURUN KAUPPAKAMARILLA ON PALJON JÄSENILLE AVOIMIA MAKSUTTOMIA TAPAHTUMIA. KATSO KAIKKI OSOITTEESTA WWW.TURKU.CHAMBER.FI.

1. Valiokuntalaisten kauppakamarilounaalla kuultiin ajankohtaisia kuulumia EK:sta. Alivaltiosihteeri Matti Anttonen puhui TTIP:sta. Toimitusjohtaja Jari Lähteenmäki kiitti valiokuntalaisia panoksistaan kauppakamarin toiminnassa.

2. Turun kauppakamari ja Suomen Osto- ja Logistiikkayhdistyksen LOGY ry:n Varsinais-Suomen piiri myöntää vuosittain kunniapalkinnon sekä vuoden logistiikkayritykselle että vuoden logistiikkatoimijalle. Tänä vuonna logistiikkayritys –palkinnon sai Freeco Oy ja logistiikkatoimija – palkinnon Sirpa Korte.

3. Uudenkaupungin kauppakamariosasto juhli 70-vuotista taivaltaan Ammattiopisto Novidan tiloissa marraskuussa. Osasto ilmoitti myös innovaatiorahaston perustamisesta. Rahaston peruspääoma on 200 000 € ja varat tullaan käyttämään osaston toimialueen elinkeinoelämän kehittämishankkeisiin ja hyvinvoinnin edistämiseen.

28 KAUPPAKAMARI

YHTEYSTIEDOT TURUN KAUPPAKAMARI PUOLALANKATU 1 20100 TURKU VAIHDE (02) 2743 400 www.turku.chamber.fi TOIMITUSJOHTAJA MINNA ARVE puh. (02) 2743 410 m. 044 907 5210 JOHTAJA JARKKO HEINONEN puh. 050 601 55 JOHTAJA PAULA VIRRI puh. (02) 2743 421 m. 050 601 66

4. Syksyn 2015 Hyväksytty Hallituksen Jäsen (HHJ) -kurssi saatiin päätökseen juhlavissa merkeissä. Turussa kurssin suoritti 17 henkilöä.

5. Tilintarkastuslautakunta siirtyi 1.1.2016 Patentti- ja rekisterihallituksen alaiseksi. PRH huolehtii jatkossa tilintarkastajien hyväksymisestä ja valvonnasta sekä ylläpitää tilintarkastajarekisteriä ja tilintarkastajatutkintorekisteriä.

6. Talenomin aamukahveilla oli tupa täynnä taloushallinnon digitalisaatiosta kiinnostuneita jäseniä.

KOULUTUSPÄÄLLIKKÖ MARIA LINDBOM puh. 050 573 0370 YHTEYSPÄÄLLIKKÖ TIINA JAATINEN puh. 050 321 2781 TOIMISTOSIHTEERI LEENA RAUTANEN puh. (02) 2743 425

7. Turun kauppakamarin kansainvälistymisvaliokunta on myöntänyt vuoden 2015 Varsinais-Suomen vientipalkinnon Teleste Oyj:lle. Kuvassa kansainvälistymisvaliokunnan sihteeri, WTC-päällikkö Jaana Mäkikalli (vas.), Teleste Oyj:n liiketoimintajohtaja Hanno Narjus, Teleste Oyj:n toimitusjohtaja Jukka Rinnevaara sekä kansainvälistymisvaliokunnan puheenjohtaja Matti Löyttyniemi.

ASIAKIRJASIHTEERI SATU LEHENBERG puh. (02) 2743 426 JOHDON ASSISTENTTI RIITTA VESAMÄKI puh. (02) 2743 445 KOULUTUSSIHTEERI ELINA VIRTA puh. (02) 2743 411 VIESTINTÄASSISTENTTI KATRI KURKELA puh. (02) 2743 428 LOIMAAN KAUPPAKAMARIOSASTO Asiamies MARIANNA PAJULA puh. 050 401 5680 SALON KAUPPAKAMARIOSASTO Asiamies MERJA KOIVAARA puh. 050 569 2298 UUDENKAUPUNGIN KAUPPAKAMARIOSASTO Asiamies RAIMO RANTANEN puh. 040 546 4100 Sähköpostit muotoa: etunimi.sukunimi@turku.chamber.fi

WORLD TRADE CENTER TURKU Päällikkö JAANA MÄKIKALLI puh. (02) 281 3111 wtctk@wtc-turku.fi TOIMISTOSIHTEERI ANNE-MARIE OJALA puh. (02) 281 310

4041 0624 29 KAUPPAKAMARI

Valmet Corporation is a leading global developer and supplier of services and technologies for the pulp, paper and energy industries. Our 11,000 professionals around the world work close to our customers and are committed to moving our customer performance forward every day. www.valmet.com

LÄMMÖNSIIRTIMIÄ MAAILMALLE UUSIKAUPUNKILAINEN VAHTERUS OY ON YKSI KOLMESTA VUODEN 2015 TASAVALLAN PRESIDENTIN KANSAINVÄLISTYMISPALKINNON SAAJASTA.

HYVÄ UUTINEN

Vuonna 1990 perustettu perheyritys on erikoistunut raskaan teollisuuden lämmönsiirtimien valmistukseen. Vahteruksen tuotteet menevät laajalti erilaisiin jäähdytyssovelluksiin, prosessi- ja kemianteollisuuteen, voimalaitoksiin sekä öljy- ja kaasutuotantoon, joiden markkinat ovat globaalisti jatkuvassa kasvussa. Yrityksen liikevaihdosta noin 95 prosenttia tulee viennistä ja sillä on useita maailmanlaajuisia patentteja sekä palkintoja

innovatiivisesta suunnittelusta ja ympäristöystävällisistä tuotteista. Tasavallan presidentin kansainvälistymispalkinto jaettiin nyt 47. kertaa. Palkinto on vuosittain myönnettävä tunnustus suomalaisille, kansainvälisesti menestyville yrityksille ja niiden taustalla vaikuttaville yhteisöille. Presidentti myöntää palkinnon Team Finland -johtoryhmän esityksestä. Aikaisempia palkinnon saajia ovat olleet muun muassa Supercell, Rovio, Kone ja Nokia.

KUVA: TASAVALLAN PRESIDENTIN KANSLIA

Toimitusjohtaja Mauri Kontu (vas.), talousjohtaja Sinikka Kontu ja tuotantopäällikkö Matti Kontu vastaanottivat palkinnon viime marraskuussa.

Kulkuyhteytesi saaristoon Suomen Lauttaliikenne Oy | Suomen Saaristovarustamo Oy