Kauppakamarilehti 1/2021

KAUPPA KAMARI TURUN KAUPPAKAMARI NUMERO 01 / 2021

HAASTATTELUSSA

MARI TAULER TURKULAISEN MAINOSTOIMISTO GRUNDLAGEN TARINA S. 10

KOVIEN VALINTOJEN VAALIKAUSI

”TULEVA NELIVUOTISKAUSI TULEE OLEMAAN MONESSA KUNNASSA JOTAIN AIVAN MUUTA, MITÄ VIELÄ ALKUSYKSYLLÄ UUMOILTIIN”, SANOO KUNTALIITON TOIMITUSJOHTAJA MINNA KARHUNEN. S. 14

MENESTYVÄN YRITYKSEN

TAUSTALLA ON OSAAVIA, SITOUTUNEITA

TYÖNTEKIJÖITÄ.

Kiitä sitoutuneesta työstä vuosimerkillä tai palkitse vuoden työntekijä. Hae Keskuskauppakamarin ansiomerkki ja järjestä juhlat.

TUTUSTU JA OTA YHTEYTTÄ: ANSIOMERKIT.FI / P. 09 4242 6200

2

KAUPPAKAMARi

1/2021

PÄÄKIRJOITUS

Kohti kiinnostavaa kevättä KUNTAVAALIT LÄHESTYVÄT! VUODEN ENSIMMÄISESSÄ KAUPPAKAMARI-LEHDESSÄ TUTUSTUTAAN SUURIMPIEN PUOLUEIDEN KUNTAVAALITEEMOIHIN JA TAVATAAN KUNTALIITON TOIMITUSJOHTAJA MINNA KARHUNEN. Kunnan toiminta ja poliittisen päätöksenteon linjaukset mielletään usein koskevan vain kunnan asukkaiden elämää. Usein unohtuu, mikä merkitys kunnan ylimmällä päätöksenteolla on myös yritystoiminnan kehittymiselle.

Käytännössä paikallistason julkishallinnon toiminta vaikuttaa jopa siihen, kuinka hyvän toimintaympäristön koko Suomi kykenee yrityksille tarjoamaan.

Kauppakamareiden kuntavaaliteeseissä ”Ratkaisuja kunnille – jotta kasvu ja hyvinvointi turvataan” muistutetaan, että kuntakenttä tarvitsee rakenteellisia uudistuksia, jotta kuntien elinvoima ja kuntalaisten palvelut voidaan turvata.

Yritysten luottamus tulevaisuuteen rakennetaan ennakoitavalla toimintaympäristöllä. Tämä tarkoittaa, että kunnan talous on terveellä pohjalla, osaavan työvoiman saatavuuteen panostetaan yhteistyössä yritysten kanssa, liikenneyhteydet ovat kunnossa ja lupaprosessit esimerkiksi kaavoituksessa ovat sujuvat. On keskeistä, että päättäjillä on halua varmistaa tekemiensä päätösten vaikutukset yrityksille ja luoda niille hyvät puitteet toimia, työllistää ja kasvaa.

Aloitimme viime vuoden lopulla Mitä kuuluu kunta/kaupunki -juttusarjan, jossa jäsenkuntiemme johtajat pääsevät ääneen. Varsinais-Suomen kunnissa ja kaupungeissa ymmärretään kilpailukykyisen toimintaympäristön merkitys

yrityksille ja asukkaille, mutta työtä on vielä tehtävänä.

Kaupunkien ja kuntien johtajat toivoivat jutuissamme tulevilta päättäjiltä näkemyksellisyyttä, vastuullisuutta ja epävarmuuden sietokykyä. Kuntapäättäjän työ on pitkäjänteistä työtä nopeasti muuttuvassa maailmassa.

Turun kaupungin kuntavaalit saavat tänä vuonna oman mausteensa, kun kaupunkiin valitaan historian ensimmäinen pormestari. Turun kauppakamari järjestää maanantaina 22.3. pormestaritentin, johon kaikki ehdokkaat ovat lupautuneet mukaan. Tervetuloa seuraamaan virtuaalista lähetystä, ilmoittautumisohjeet löydät nettisivuiltamme.

Kunnat saavat tänä keväänä uudet valtuustot ja Turun kauppakamari uuden viestintäpäällikön. Siirryn itse reilun viiden kauppakamarivuoden jälkeen uusiin haasteisiin. Suuri kiitos kaikille yhteistyökumppaneille kuluneista vuosista ja ollaanhan yhteyksissä!

Katri

KATRI KURKELA VIESTINTÄPÄÄLLIKKÖ

KUNNAT SAAVAT TÄNÄ KEVÄÄNÄ UUDET VALTUUSTOT JA TURUN KAUPPAKAMARI UUDEN VIESTINTÄPÄÄLLIKÖN.

TURUN KAUPPAKAMARI

1/2021

KAUPPAKAMARi

3

TURUN KAUPPAKAMARI WWW.TURUNKAUPPAKAMARI.FI PÄÄTOIMITTAJA Kaisa Leiwo VASTAAVA TOIMITTAJA Katri Kurkela KONSEPTI JA ULKOASU Punamusta Oyj TAITTO Katri Kurkela

Kulkuyhteytesi saaristoon Suomen Lauttaliikenne Oy | Suomen Saaristovarustamo Oy

KANNESSA Minna Karhunen valokuvaaja: Meeri Utti PALAUTTEET: kauppakamari@turku.chamber.fi ILMOITUSMYYNTI Miro Laaksonen miro.laaksonen@kauppakamari.fi Puh. 045 133 5586 JULKAISIJA Turun viestintäkamari Oy & Turun kauppakamari Puolalankatu 1 20100 TURKU www.turunkauppakamari.fi ILMESTYMINEN Neljä kertaa vuodessa helmikuussa, toukokuussa, syyskuussa ja marraskuussa.

PAINO Newprint Oy, Raisio JAKELU Jäsenyrityksiin 1800 kpl sidosryhmille 400 kpl SELATTAVA SÄHKÖINEN VERSIO turunkauppakamari.fi ISSN 2342-0790 (painettu) ISSN 2670-3459 (verkkojulkaisu)

4

KAUPPAKAMARi

1/2021

REKRYTOINTIPALVELUT JA HENKILÖSTÖN KEHITTÄMINEN Turku, Helsinki, Kuopio, Tampere, Oulu ja Vaasa.

www.mps.fi

SISÄLTÖ

TURUN KAUPPAKAMARI Juttuja Turun kauppakamarin alueelta.

9

Uratarina Haastattelussa Lounean yritysasia- kasliiketoiminnasta vastaava johtaja Petri Siviranta

10

Markkinointiosaamista hallituksiin Grundlagen toimitusjohtaja Mari Tauler haluaa nostaa markkinoinnin arvostusta yrityksissä.

29

14

Sanottua Timo Räsänen: Liiketoiminnan kehittäminen on kiehtova matka

KUNTAVAALIT Kuntavaalit järjestetään 18. huhtikuuta 2021.

14

18

Kovien valintojen vaalikausi Henkilöhaastattelussa Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen

Kuntavaalit 2021 Vastuullinen taloudenpito on pa- rasta tulevaisuudenturvaa

AJANKOHTAISTA Tutustu kauppakamarin tuleviin jäsentapahtumiin ja katso ajankohtaiset nostot.

10

24

28

30

Koulutukset ja tapahtumat Ilmoittaudu mukaan kevään tilaisuuksiin

Kuukauden kysymys Miltä Suomi näyttää vuonna 2030?

Q&A Lakimieheltä Milloin valita välimiesmenettely tai so- vittelu riidanratkaisumenetelmäksi?

1/2021

KAUPPAKAMARi

5

TS-Yhtymä on varsinaissuomalainen viestintäkonserni, jonka päätoimialat ovat kustannustoiminta sekä viestintä- ja painopalvelut.

ts-yhtyma.fi

Kattavaa isännöintipalvelua Turun alueella Turun talousalueen suurimpana yksityisenä isännöitsijätoimistona olemme tarjonneet kokonaisvaltaisia isännöintipalveluita jo yli 50 vuoden ajan. Se on luonut näkemyksen siitä, miten isännöintialan ammattilaisen tulee toimia.

Varsinais-Suomen Isännöintitalo Oy on auktorisoitu ja ISA r.y:n auditoima, työntekijöidensä omistama isännöitsijätoimisto.

Kaipaako taloyhtiönne ammattitaitoisen ja osaavan isännöitsijätoimiston palveluita? Ota meihin yhteyttä!

Olette lämpimästi tervetulleita tutustumaan toimistoomme!

Ari Kesäläinen

Pete Torkkola

Toimitusjohtaja, RI (YAMK), AIT, ISA p. 020 722 9944, 0400 523 194 ari.kesalainen@isannointitalo.fi

Asiakkuuspäällikkö puh. 020 722 9976 pete.torkkola@isannointitalo.fi

V-S Isännöintitalo Oy , Maariankatu 4 C, 6.krs, 20100 Turku

www.isannointitalo.fi

KATSAUS

2x

LUKUSUOSITUS

Tuoretta tietoa Kauppakamarin katsauksissa käsitellään lyhyesti ja ytimekkäästi ajankohtaisia asioita. Katsauksien tavoitteena on tuottaa faktatietoa julkiseen keskusteluun, jotta päätöksenteko perustuisi tietoon eikä tunteisiin.

Suomi tarvitsee lisää työtä ja julkisen sektorin menokuurin

NAISIA ENNÄTYSMÄÄRÄ PÖRSSIYHTIÖIDEN JOHTORYHMISSÄ

Suomessa työaika on lyhentynyt, vapaa-aika lisääntynyt ja tuottavuus kasvanut samalla, kun tuloerot ovat pysyneet maltillisella tasolla, käy ilmi kauppakamarin talouskatsauksesta. Silti julkiset menot ovat kasvaneet tuloja nopeammin.

Keskuskauppakamarin pääekonomisti Mauri Kotamäki korostaa, että talous saadaan kuntoon vain työllistämällä, investoimalla ja julkisen sektorin menokuurilla. Talouden kohentamiseen ei ole olemassa oikotietä.

Lue lisää kauppakamari.fi

Ville Kajala, johtava asiantuntija

JULKISET MENOT SUHTEESSA BRUTTOKANSANTUOTTEESEEN 1960–2019

53,9

50 40

53,2

26,7

30 20 10

Julkiset menot (Mäki) Julkiset menot (TK) VM:n ennuste

2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 2014 2016 2018 2021 2023

0 1960 1962 1964 1966 1968 1970 1972 1974 1976 1978 1980 1982 1984 1986 1988 1990 1992 1994 1996 1998

% suhteessa bkt:een

70 60

Naisten määrä pörssiyhtiöiden johtoryhmissä on noussut uuteen ennätykseensä, kun jo joka neljännen pörssiyhtiön johtoryhmässä naiset ja miehet ovat tasapuolisesti edustettuina. Tänä vuonna nimitetyistä johtoryhmien jäsenistä 36 prosenttia on naisia. Naisten osuudesta liiketoimintojen johtajina ja toimitusjohtajina löytyy vielä parannettavaa. Toimitusjohtajista vain 8 prosenttia on naisia.

NÄMÄ MUUTTUIVAT VUODENVAIHTEESSA Yritysten verotukseen on tullut vuodenvaihteessa muutoksia. Niitä on tullut muun muassa Suomen oikeuteen verottaa ulkomaisia yrityksiä ja listaamattomien yhtiöiden henkilöstöantiin. Lisäksi tietosuojakysymyksiin on tulossa muutoksia. Keskuskauppakamari on koonnut nämä muutokset yksiin kansiin.

Antti Turunen, vastuullisuusasiantuntija

1/2021

KAUPPAKAMARi

7

KOLUMNI

Tavoitteena inhimillinen, taloudellinen ja ekologinen Suomi Olen ikäisekseni saanut viettää melko SHIFT Business Festivalin visio on kespaljon aikaa maailmalla. Vaihtovuosi tävän tulevaisuuden rakentaminen yhepätasa-arvoisessa Etelä-Afrikassa ja dessä yrityselämän ja sen sidosryhmien myöhemmin työskentely San Frankanssa teknologian tuomia mahdolliciscossa ovat nostaneet arvostustani suuksia hyödyntäen. turvallista ja tasa-arNäistä teemoista voista Suomea kohpuhuttaessa vuotuiPOLITIIKAN SIJAAN taan. nen kaksipäiväinen

OLEN VALINNUT bisnesfestivaalimme Ehdin työskennellä on Suomen tärkein pääkaupunkiseudulVAIKUTTAMISTYÖN kohtaamispaikka, ja la puolitoista vuotta, VÄYLÄKSI syöttää myös siihen ennen kuin palasin YRITYSMAAILMAN JA varsinaissuomalaisilkeskusteluun, jota le juurilleni työskenvaalien alla käydään.

ETEENPÄINKATSOVIEN telemään turkulaisen Jos inhimilliset, taYRITYSJOHTAJIEN SHIFT Business Festiloudelliset ja ekoTUOMISEN YHTEEN. valin toimitusjohtajana. logiset näkökulmat Vaikka kotikaupunkijättää huomioimatta, ni onkin osan viikosta ei odotettavissa ole Espoo, olen sydämeltäni turkulainen. kummoistakaan tulevaisuutta.

Kunnallisvaalit aiheuttavatkin harmaita Tänä vuonna 25.–26.8. SHIFT tarjoaa hiuksia, sillä haluaisin vaikuttaa useamkävijöilleen turvallisen elämyksen niin man kaupungin ja kunnan elinvoimaan. virtuaalisesti kuin paikan päällä Turun Toivoisin, että kaikki kaupungit huolehKakola Hotellissa Kakolanmäellä. Ohtivat inhimillisestä, taloudellisesta ja ekologisesta kantokyvystä. jelma keskittyy tulevaisuuslähtöisesti mm. ruokateknologiaan, digitaaliseen Politiikan sijaan olen valinnut vaikutluottamukseen ja kiertotalouteen. Tatamistyön väyläksi yritysmaailman ja pahtuman mahdollistavat vuosittain eteenpäinkatsovien yritysjohtajien tuolukuisat vapaaehtoiset, yrityskumppanit misen yhteen. Päätöksenteko yritykja paikalliset, valtakunnalliset sekä kansissä on nopeaa ja suurenkin yrityksen sainväliset lipunhaltijat. Seuraa elokuun on mahdollista reagoida joustavasti tapahtuman edistymistä verkkosivuilympäröivän maailman muutoksiin ja tamme www.theshift.fi ja varaa paikkasi vaatimuksiin. Näkemykseni mukaan muiden edelläkävijöiden joukosta. kestävät yhteiskunnalliset muutokset tapahtuvat ketterien yritysten ja tätä hieman hitaamman poliittisen päätöksenteon yhteistyössä.

8

KAUPPAKAMARi

1/2021

Nähdään SHIFTissä!

KIRJOITTAJA:

Sini Toivonen TOIMITUSJOHTAJA, SHIFT EVENTS OY

“Kestävät yhteiskunnalliset muutokset tapahtuvat ketterien yritysten ja tätä hieman hitaamman poliittisen päätöksenteon yhteistyössä.“

URATARINA

Myynti lähellä sydäntä LOUNEAN YRITYSASIAKASLIIKETOIMINNASTA VASTAAVA JOHTAJA PETRI SYVÄJÄRVI ON URANSA AIKANA MYYNYT MUUN MUASSA IMURIN SUULAKKEITA, OMAN YRITYKSENSÄ JA ICT-PALVELUITA. SYVÄJÄRVI ALOITTI VUODEN ALUSSA ICT-VALIOKUNNAN PUHEENJOHTAJANA. Mikä on työtehtäväsi tällä hetkellä?

Työskentelen Lounealla, ja toimin siellä yritysasiakasliiketoiminnasta vastaavana johtajana. Lounea on Suomen neljänneksi suurin tietoliikenneoperaattori, joka rakentaa laajasti kuituverkkoja kuluttajille ja yrityksille. Me yrityspuolella tarjoamme myös hyvin laajan ICT-palveluvalikoiman, yksi kumppani riittää -periaatteella. Meillä on Lounea-konsernissa n. 5000 yritysasiakasta, joita palvelemme yli 300 mukavan työkaverini kanssa. Lounean juuret ulottuvat aina vuoteen 1887, jolloin perustettiin Oy Salo-Turku-Paimio Puhelinyhdistys.

Millaisissa työtehtävissä olet urallasi ollut?

En tiedä, onko johtunut armosta vai vahvuuksista, mutta myyntityö on ollut aina lähellä minua. Ensimmäiset kaupat tein vuonna 1993 pölynimurin suulakkeilla jonkun turkulaisen marketin tuulikaapissa. Se oli yksi tapa työllistää itsensä laman keskellä, ja silloin tuotteiden myyntiä siivitti uusi tv-shop-kulttuuri. Vuonna 1994 siirryin töihin turkulaisen Trafotekin tuotantoon, kunnes aprillipäivänä 1996 päätin taas lähteä yrittäjäksi. Hyppäsin ICT-alalle Forssaan ja Hämeenlinnaan. Sain kokea nousun huumaa ja vastaavasti katsella yksin taivasta montun pohjalta. Matkan varrella kyllä opin, mitä yrittäjänä ICT-alalla pitää tehdä pärjätäkseen. Vuonna 2007 päädyin kahvikeskusteluun, jossa yksi työntekijöistä halusi ostaa firmani juuri samaan aikaan, kun minä halusin tehdä jotain uutta elämässäni. Teimme kaupat, mutta en uudistumishaluista huolimatta päässyt kauas ICT-alasta. Vähän sattumalta päädyin töihin paikalliseen puhelinyhtiöön, ja sillä tiellä olen edelleen eri yhdistymisten kautta. Lounea-uralla olen saanut hoitaa asiakkuuksia, luotsata erilaisia myyntitiimejä, vetää sisäistä spin-offia ja monta muuta projektia.

Mistä pidät työssäsi?

Nykyään olen enemmän kiinnostunut liiketoiminnasta ja ihmisistä kuin välineistä ja tekniikasta. Minusta ICT-ala on kehittynyt 25 vuoden aikana aina vain kiehtovampaan suuntaan. Nykyisin alamme toimijat osaavat aidosti auttaa asiakasyrityksiään kehittämään toimintaansa ja siinä samalla tehdä itsekin ihan oikeutetusti kannattavaa liiketoimintaa. Se on minusta oikeaoppinen win-win-tilanne, jossa molemmat osapuolet hyötyvät toistensa menestyksestä. Samasta syystä innostuin myös ICT-valiokunnassa toimimisesta.

PETRI SYVÄJÄRVI Johtaja, Lounean yritysasiakasliiketoiminta

MOTTO ”Kauppaa ei pyydetä, se otetaan.”

Mitä harrastat vapaa-aikanasi?

Vapaa-aikani suurin tunteenpalo, vaimoni Elinan jälkeen, kohdistuu purjehtimiseen ja upeaan Saaristomereemme. Arkena pidän itseni vireessä juoksemalla. Elina on jäsenenä kiinteistö- ja rakennusalan valiokunnassa, joten meillä vapaa-ajan keskusteluihin lipsuu myös kauppakamarin asioita.

1989

1993

1996

2007

2021

Valmistuin merkonomiksi.

Ensimmäinen työpaikkani oli imurin suulakekauppias.

Aloitin yrittäjänä ICT-alalla.

Aloitin nykyisessä työssäni Lounean yritysmyynnissä.

Puheenjohtajaksi kauppakamarin ICT-valiokuntaan

1/2021

KAUPPAKAMARi

9

10

KAUPPAKAMARi

1/2021

YRITYSTARINA

Generalistin kivijalka on Grundlage KOKENUT MARKKINOINNIN AMMATTILAINEN MARI TAULER LUOTSAA PERUSTAMAANSA MAINOSTOIMISTO GRUNDLAGEA TURUSSA. TAULERIN TAVOITTEENA ON, ETTÄ MARKKINOINNIN OSAAMISTA LÖYTYISI TULEVAISUUDESSA YHÄ ENEMMÄN MYÖS YRITYSTEN HALLITUKSISTA. Toimitusjohtaja Mari Taulerin intohimo ja palo markkinointiin lähti alun perin hittisarja Melrose Placesta, jossa esiintyi mainostoimiston johtaja Amanda Woodward punaisessa jakkupuvussaan.

Teini-ikäinen Tauler etsi tietoa mainostoimistotyöstä keltaisilta sivuilta, kun opinto-ohjaajat eivät osanneet silloin neuvoa urapolkua markkinoinnin pariin.

sen toimialaa. Lähdin vuodeksi heidän kanssaan rakentamaan vielä silloin synnytysvaiheessa olevaa Bo LKV:tä. Ennen yrittäjäuraani olin pari vuotta vielä suunnittelujohtajan tehtävissä mainostoimistossa, mutta alkoi tuntua että nyt täytyy itsekin luoda uutta”, hän kertoo.

20 vuotta uraa tullessa täyteen, hän päätti että nyt on aika elää kuten opetLopulta vuonna 1997 Tauler päätyi maitaa; visioida, brändätä, markkinoida ja nostoimisto Satumaamyydä. Hän vuokrahan yhteyspäälliköksi. si Turun keskustasta GRUNDLAGEN Hän tiesi heti olevansa 330 neliön liiketilan ja omiensa parissa. päätti laittaa luovan YDINAJATUS ON SIINÄ, alan yrittäjiä yhteen.

ETTÄ ASIAKAS EI SAA ”Sain tehdä ihmisten Syntyi luova kollektiivi: parissa suunnittelutyöMITÄ TILAA. HÄN Grundlage – kivijalka. tä, joka vaati luovuutta, SAA SAAT SEN, MITÄ Ensimmäisen kuukautäsmällisyyttä, budjetin den jälkeen koossa TARVITSEE. hallintaa ja neuvotteluoli 16 yrittäjää, jotka taitoja. Silloin varmisvuokrasivat Tauleriltuin, että tämä on ihan ta pöytäpaikkoja. Kollektiiviajatuksen mun juttuni.” myötä luonnollista oli, että tilat olivat Tuolloin 24-vuotias Tauler sai nopeasti yleisölle auki, joten vanavedessä syntyi omia asiakkaita ja pääsi tekemään isommyös kokous- ja juhlatilapalvelu. Tauler piakin projekteja. Lopulta hän päätyi pyöritti kollektiivia kahden vuoden ajan työskentelemään Satumaassa melkein ja vuoden 2019 alussa syntyi Mainostoi18 vuotta ennen kuin mielenkiintoinen misto Grundlage. mahdollisuus uuden kiinteistövälitysalan ”Päädyin lopulta siihen, että laatu on patoimijan kanssa aukesi. rasta ja toiminta selkeintä, kun palkkaan ”Vuonna 2014 sain kuulla perustajaosakosaajat saman yrityksen alle. Grundlakailta uudesta innovaatiosta, jonka targen palvelulupaus on, että asiakas ei saa koituksena oli muuttaa kiinteistövälitykmitä tilaa, vaan saa sen mitä tarvitsee. >>

1/2021

KAUPPAKAMARi

11

Grundlagen tilat sijaitsevat kirjaimellisesti kivijalassa Kristiinankadulla Turussa. Värikäs sisustus ilahduttaa asiakkaita ja vieraita.

Rakentaminen lähtee aina kivijalasta ja se on asiakkuuksissakin lähtöajatuksena, josta en suostu joustamaan. Koen, että oma missioni generalistina on ennen kaikkea nähdä, auttaa, kehittää ja vaikuttaa”, Tauler painottaa.

MARI TAULER Marilla on yli 20 vuoden työura mainosalalla suunnittelu- ja projektijohtotehtävissä. Tällä hetkellä hän toimii toimitusjohtajana perustamassaan mainostoimisto Grundlagessa.

Tällä hetkellä Grundlagessa työskentelee 12 suunnittelijaa. Taulerin ajatukset yrityksen tulevaisuudesta keskittyvät liiketoimintastrategian toteutuksesta kohti visiota. Korona-ajasta Grundlage on selvinnyt voittajana, sillä nyt jos koskaan asiakkaille on ollut tärkeää liiketoiminnan kehittäminen ja fokuksen kirkastaminen. Koronavuonna kasvua yritykselle tuli yli 75 %:a.

MISTÄ MYÖS TUNNETAAN

Markkinointiviestinnän ja strategiakehittämisen lisäksi Taulerilla on uusi intohimo: hallitustyöskentely. Hän osallistui viime vuonna kauppakamarin Hyväksytty hallituksen jäsen (HHJ)- ja HHJ-puheenjohtaja -kursseille. Hän kertoo oppineensa intensiivikursseilla valtavasti uutta.

Mari Tauler ja Grundlage ovat myös Turussa vuosittain järjestettävän Vuoden Mainostorstain takana.

MAINOSTOIMISTO GRUNDLAGE Grundlage on turkulainen mainostoimisto, jolta et saa mitä tilaat. Yrityksen upeat tilat sijaitsevat Turun keskustassa ja niitä voi vuokrata kokous- tai juhlakäyttöön.

12

KAUPPAKAMARi

1/2021

”Menin kurssille, koska aion koota strategisen hallituksen oman projektini yhteyteen. Istuin suoraan koulun penkille oppimaan, miten homma toimii, jotta itse ei tarvitse tulla 10 vuoden päästä tarkastamaan miten olisi pitänyt järjestäytyä. Oppi HHJ-kursseista oli oikeastaan koko hallitustyöskentelyn mentaliteetin kirkastuminen, hallituksen jäsenen velvollisuuksien ja vastuiden tunnistaminen sekä omistajastrategian välttämättömyys koko työskentelyn ajurina. On yllättävää, että monien yritysten hallituksissa strategisten päätösten ja talouden päällä istuu ihmisiä, joilla ei ole mitään kompetenssia”, Tauler toteaa.

Yksi Taulerin vahvimmista missioista on tietenkin myös se, että

YRITYSTARINA

markkinoinnin osaajia löytyisi johtoryhmistä ja hallituksista yhä useammin. ”Sanoisin, että esimerkiksi insinöörit ovat yliedustettuina näissä pöydissä, vaikka markkinointi nojaa hyvin vahvasti liiketoiminnan ytimeen ja strategisiin päätöksiin”, hän sanoo.

Tauler on oikeassa. Esimerkiksi Keskuskauppakamarin selvitysten mukaan markkinoinnin ammattilaiset ovat selkeästi aliedustettuina pörssiyhtiöiden hallituksissa. Mutta miksi markkinointi ei edusta hallituksissa? ”Markkinoinnin kummitäti Anne Korkiakoskea lainatakseni: ‘markkinoinnin tytöt järjestää parhaimmat joulujuhlat -mentaliteetti’.

Tämä tarkoittaa sitä, että markkinoinnin ajatellaan usein olevan jotain nättejä ja kivoja asioita, joita assarit voivat toteutella. Markkinointi on vieläkin useissa yrityksissä tukitoiminto, se välttämätön paha. Markkinointia ei tämän perinteisen mallin mukaan nähdä osana strategiaa”, Tauler heittää.

Hän muistuttaa, että markkinointi on kuitenkin läsnä joka ikisessä paikassa ja kaikissa kohtaamisissa.

Se ei ole vain yksittäinen pinta tai yksittäinen juttu ostetussa mediassa. Ihmisten ajasta ja sisältöjen KOKO YHTEISKUNTA kuluttamisesta kilpaillaan tänään kovemmin kuin koskaan.

HYÖTYY SIITÄ, MITÄ

STRATEGISEMPIA JA KANNATTAVAMPIA YRITYKSIÄ ON OLEMASSA.

”Pikkuhiljaa tämä alkaa mennä yritysten ymmärryksiin. Markkinoinnin vaikuttavuus kasvun ja muutoksen ajurina on niin ilmeinen. Ei riitä, että markkinoinnille allokoidaan muutama prosentti ja ostetut pinnat ovat vain niitä markkinoinnin tekoja. Markkinoinnin pitäisi läpileikata kaikki yrityksessä”, Tauler toteaa.

Taulerin mielestä jo pelkkään sanaan ”markkinointi” on olemassa negatiivisia tunnelatauksia. ”Heti kun puhutaan liiketoimintastrategiasta tai brändistrategiasta niin silloin ymmärretään asian tärkeys. Ja markkinointi on vähän kuin ne tyttöjen järjestämät pikkujoulut tai messumatka”, hän toteaa.

Taulerin tavoitteena onkin nostaa markkinoinnin arvostusta ja ymmärrystä strategisena palasena liiketoiminnassa erityisesti pk-sektorin yrityksissä. ”Koska markkinointi ei vielä saa tarpeeksi sijaa yritysten johdoissa, niin sitä varten meidän pitää markkinoida tätä asiaa. Koko yhteiskunta hyötyy siitä, mitä strategisempia ja kannattavampia yrityksiä Suomessa on. Paljon siitä riippuu markkinoinnista”, hän toteaa.

Hallitustyöskentely kehittyy koulutuksissa Hyväksytty hallituksen jäsen (HHJ) on valtakunnallinen hallitustyöskentelyä edistävä ja kehittävä koulutuskokonaisuus, jossa ovat mukana kaikki Manner-Suomen alueelliset kauppakamarit.

Suomessa järjestetään noin 35 hallituskoulutusta tarjoavaa HHJ-kurssia, joille osallistuu vuosittain lähes 650 henkilöä.

Kahteen vuosittaiseen HHJ-tutkintoon osallistuu noin 500 kurssin suorittanutta. HHJ:n järjestämä hallituskoulutus soveltuu jo hallitustyötä tekevälle tai sitä vasta harkitsevalle.

Seuraava Hyväksytty hallituksen jäsen (HHJ) -kurssi järjestetään Turussa 27.4.–2.6.2021. Lisää tietoa ja ilmoittaudumisohjeet löydät osoitteesta: kauppakamarikauppa.fi

1/2021

KAUPPAKAMARi

13

14

KAUPPAKAMARi

1/2021

Kovien valintojen vaalikausi TULEVA NELIVUOTISKAUSI TULEE OLEMAAN MONESSA KUNNASSA JOTAIN AIVAN MUUTA, MITÄ VIELÄ ALKUSYKSYLLÄ UUMOILTIIN. KORONAKRIISIN JÄLKILASKU, SOTE-UUDISTUS, OPPIVELVOLLISUUDEN LAAJENNUS JA KUTISTUVAT VEROTULOT OVAT KUNTALIITON TOIMITUSJOHTAJA MINNA KARHUSEN MUKAAN YHDISTELMÄ, JOKA PAKOTTAA KUNTAPÄÄTTÄJÄT LINJAAMAAN, MIHIN RAHAT OIKEASTI RIITTÄVÄT. TEKSTIT TIMO SORMUNEN KUVAT MEERI UTTI Kuntavaalit ovat jo ovella, ja niihin käydään varsin poikkeuksellisissa oloissa. Perinteiset vaalitilaisuudet ovat muuttuneet monessa kohtaa webinaareiksi eikä kansaa ole voitu kosiskella entiseen tapaan myöskään vaaliteltoilla.

Jos on kampanjointi ja vaalityö muuttanut muotoaan, tulee myös seuraava valtuustokausi olemaan kuntapoliitikoille poikkeuksellinen. Edessä on Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhusen mukaan niin isoja haasteita, että niistä pitäisi käydä jo kiivaasti vaalikeskustelua. ”Puolueiden pitää nostaa kissa pöydälle ja puhua realistisesti siitä, kuinka kunnissa ylipäätään selvitään tulevista velvoitteista ja talousahdingosta”, Karhunen huokaa.

Tulevien vaalien avainkysymyksiä ovat koronasta kertyvä jättimäinen jälkilasku ja sen seurannaisvaikutukset, nurkan takana väijyvä verotulojen kutistuminen, sote-uudistus sekä maksuton toisen asteen opetus, jonka kustannukset tulevat kuntaliiton kipparin mukaan olemaan selvästi arvioitua suuremmat. ”Monessa kunnassa on tehtävä todella kovia valintoja. Nyt on linjattava, mihin palveluihin rahat lopulta riittävät ja mistä luovutaan. Eli ollaan ihan perusasioiden äärellä”, Karhunen toteaa.

Valtion suuntaan häneltä lähtee oikeastaan vain yksi toive: ”Ei enää lisää sääntelyä, velvoitteita ja lakisääteisiä tehtäviä, please.”

Säästöeuroja myös sukanvarteen Monessa kunnassa vuoden 2020 tilinpäätös näyttää valtion jakamien korona-

1/2021

KAUPPAKAMARi

>>

15

tukien ansiosta vähintäänkin kohtuulliselta – joissakin jopa ylijäämäiseltä.

Koronan todellinen jälkilasku alkaa kirkastua vasta ensi syksynä. Kuntien yhteisöverotuotot putoavat yritysten heikentyneiden tulosten myötä. Verokertymä kutistuu myös yt-neuvottelujen, irtisanomisten ja työttömyyden seurauksena. Samaan aikaan kulut kasvavat rajusti terveydenhuollossa, sosiaalipalveluissa ja koulutuksessa.

Todellinen notkahdus osuu vuosille 2022-2023, kun aletaan rakentaa sote-uudistukseen liittyvää tehtävänjakoa ja jatketaan koronan paisuttamien hoitojonojen purkamista. Siihen eivät sote-remontin myötä murto-osaan kutistuvat valtionavut enää riitä.

Karhusen vinkkinä on, että jos kunnan kassaan sattuu jäämään ylimääräisiä euroja, ne säästettäisiin tuleville vuosille ja vielä huomattavasti kovempia aikoja varten. ”Hoitojonoissa olevat ovat todennäköisesti entistä huonommassa kunnossa ja tarvitsevat myös kalliimpia hoitoja. Iso huoli on myös lasten ja nuorten hyvinvoinnista ja tukipalveluista. Samalla olisi pidettävä huolta myös kunnan vetovoimasta ja investoinneista”, Karhunen toteaa.

Veturin yskiminen käy kaikille kalliiksi Yksi viime vuosien kestopuheenaiheista on ollut kuntien valtionosuusjärjestelmä, jota etenkin sen suurimmat maksajat Espoo, Helsinki ja Vantaa pitävät epäoikeudenmukaisena.

Nyt tämän kritiikin voi olettaa vain kasvavan, kun kaupunkikolmikon verotulot ovat putoamassa jyrkästi ja taloutta kiristää myös joukkoliikennetulojen ehtyminen. Hiljentynyt Helsinki-Vantaan lentokenttä tekee ison loven koko pk-seudun talouteen.

Samaan aikaan kaupungeilla on hoidettavana isoja infrainvestointeja sekä muuttoliikkeestä ja maahanmuutosta aiheutuvia kustannuksia. Uudet tulokkaat tarvitsevat työtä, asuntoja, päiväkoteja, kouluja ja palveluja.

KUKA: Minna Karhunen IKÄ: 53 vuotta KOTIPAIKKA: Hyvinkää KOULUTUS: hallintotieteiden maisteri URA: Kuntaliiton toimitusjohtaja helmikuusta 2019. Toiminut sitä ennen mm.

Etelä-Suomen aluehallintoviraston ylijohtajana, Järvenpään kehitysjohtajana ja Karkkilan kaupunginjohtajana. Kokoomuksen kansanedustaja 1991–1999.

PERHE: naimisissa, kaksi aikuista lasta aiemmasta avioliitosta.

HARRASTUKSET: partio, moottoripyöräily ja golf

”JOS VETURI HYYTYY, NIIN SAMALLA PYSÄHTYY MUUKIN JUNA”

16

KAUPPAKAMARi

1/2021

Tilanne huolestuttaa myös Kuntaliiton toimitusjohtajaa, sillä pk-seudun hyvinvointi on elintärkeä tukijalka koko Suomelle. ”Jos veturi hyytyy, niin samalla pysähtyy muukin juna”, Karhunen muistuttaa.

Osaamiselle ja energisyydelle on nyt käyttöä Vaikka tuleva nelivuotiskausi näyttää kuntapäättäjien vinkkelistä synkältä ja raskaalta, on mitalilla myös kiiltävämpi puoli. Puolueet ovat jo ehtineet kehua, että kiinnostus kuntavaaleihin on aiempaa suurempaa ja ehdokasasettelu on sujunut odotettua helpommin. Listat on saatava valmiiksi maaliskuun puoliväliin mennessä.

Karhunen toivoo, että vaalit saavat ehdokkaat ja äänestäjät liikkeelle. Seuraavalla valtuustokaudella on tehtävä päätöksiä, joilla on konkreettisia vaikutuksia kotikunnan tulevaisuuteen. ”Muutos on aina myös mahdollisuus. Siksi asiantuntemukselle, osaamiselle, energisyydelle ja kyvylle sorvata kompromisseja on käyttöä. Nyt on unohdettava jäsenkirjan väri ja mietittävä koko kunnan ja kuntalaisten etua, vaikka työstä saakin vain harvoin kiitosta.”

Määritteletkö sinä tulevaisuutesi vai tulevaisuus sinut?

EY Megatrendien ymmärtäminen auttaa sinua näkemään mahdollisuuksia siellä, missä muut eivät niitä näe. ey.com #EYMegatrends

Handelsbankenin varainhoitosalkut kehittyivät vahvasti vuonna 2020.

Etenkin osakepainotteiset salkut tuottivat hyvin sekä absoluuttisesti että yleiseen markkinaan verrattuna. Hyvään tuottoon vaikuttivat mm. onnistuneet painotukset, taktiset liikkeet ja rahastovalinnat.

Lue lisää: handelsbanken.fi/privatebanking -> varainhoitoa sinulle.

Lähde: Bloomberg.

Turun konttorissa KOP-kolmiossa sinua palvelevat varainhoitajat Antti Kanervisto ja Tommi Rouna. Ota yhteyttä! handelsbanken.fi/turku

Antti Kanervisto puh. 040 555 4275

Tommi Rouna puh. 050 372 8279

KUNTAVAALIT

Vastuullinen taloudenpito on parasta tulevaisuudenturvaa KUNTAVAALEISSA ON USEIN ANNETTU ÄÄNESTÄJILLE LUPAUKSIA, JOITA ON TARVITTAESSA LUNASTETTU LAINARAHALLA TAI VERONKOROTUKSILLA. RÖNSYILYN JA VELKAANTUMISEN SIJAAN KUNNISSA ON TULEVINA VUOSINA KESKITYTTÄVÄ KESTÄVÄÄN TALOUDENPITOON JA HUOLEHDITTAVA KUNNASSA TOIMIVIEN YRITYSTEN ELINVOIMASTA. YRITTÄJÄTAUSTAISTEN EHDOKKAIDEN ASIANTUNTEMUKSELLE ONKIN NYT ENTISTÄ ENEMMÄN KÄYTTÖÄ.

TEKSTIT TIMO SORMUNEN KUVAT LIISA TAKALA, PUOLUEET

Kuntavaalit järjestetään huhtikuun puolivälissä, ja ehdokasasettelu päättyy kuukautta aiemmin eli 18. maaliskuuta.

Listojen rakentumista ja puolueiden vaaliteemoja seuraa tarkasti myös Keskuskauppakamarin elinkeinopolitiikasta vastaava johtaja Johanna Sipola. Hänen toiveenaan on, että vaalikentille ja ehdokkaaksi rohkaistuisi tänä vuonna aiempaa useampi yrittäjä tai paikallisen elinkeinoelämän edustaja.

Syykin on selvä: kunnilla on Sipolan mukaan edessään päätöksiä, joissa tarvitaan talouden ja yritysmaailman osaamista sekä näkemystä paikallisen elinkeinoelämän tarpeista. Samalla he avaavat muidenkin silmiä huomaamaan, että kotikunnan oma elinvoima on lopulta kiinni siellä toimivien yritysten pärjäämisestä.

Monessa kunnassa on edelleen myös miettimättä ja kartoittamatta, millaisia palveluja olisi järkevää siirtää paikallisten yritysten hoitoon. ”Menestyvä yritys työllistää ja tuottaa yhteisö- ja palkkaverotuloja, joilla turvataan kunnan taloutta ja palveluja. Yritykset kaipaavat näkymää ja varmuutta siitä, että niiden kannattaa jatkossakin pysyä kotikunnassaan”, Sipola toteaa.

18

KAUPPAKAMARi

1/2021

Katse kunnan vetovoimatekijöihin Tähän tulevaisuudenkuvaan pakkaselle painuvat budjetit, vuosi vuodelta kasvava velkataakka, verojen ja taksojen korotukset, rapistuva tie- ja katuverkko sekä työikäisen väestön muuttoliike muihin maisemiin istuvat huonosti.

Siksi katse on käännettävä asioihin, joilla kunnan vetovoimaisuus ja tulevaisuus turvataan huomattavasti pidemmällä aikajänteellä. ”On panostettava siihen, että paikallisilla yrityksillä on myönteinen toimintaympäristö, kunnan peruspalvelut ovat hyvässä kunnossa ja kunta vetää puoleensa osaavaa työvoimaa paitsi kotimaasta myös ulkomailta”, Sipola tiivistää.

Osaajat ovatkin asia, joka häntä tulevaisuudessa erityisesti huolestuttaa. Lasten ja nuorten Pisa-tulokset ovat pudonneet jyrkästi alaspäin, ja lisähaasteena ovat alati pienemmät ikäluokat. Esimerkiksi vuonna 2025 koulunsa aloittavia ekaluokkalaisia on kolmannes takavuosia vähemmän. ”On hyvä miettiä, mitä tämä tarkoittaa 2030-luvulla koko osaamispääomallem-

KUNTAVAALIT

Kauppakamareiden vaaliteesit 1. KESTÄVÄ KUNTATALOUS • Kuntien on laadittava uudistusten ja tulevaisuuden kasvun tiekartta • Veroja ei pidä kiristää, ja kuntien piiloverotus on laitettava kuriin • Kuntien tehtäviä ei saa lisätä • Kuntayhtiöiden ei pidä häiritä markkinoita tarpeettomasti – reilusta kilpailuasetelmasta on huolehdittava • Kuntien on vahvistettava hankintaosaamistaan 2. SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON UUDISTUS ”Menestyvä yritys työllistää ja tuottaa yhteisö- ja palkkaverotuloja, joilla turvataan kunnan taloutta ja palveluja”, muistuttaa Keskuskauppakamarin elinkeinopolitiikasta vastaava johtaja Johanna Sipola.

• Yritykset on otettava nykyistä vahvemmin mukaan kuntien palveluiden tuottamiseen monituottajamallin avulla • Palveluseteleiden käyttöä on lisättävä merkittävästi nykyisestä

me ja oppilaitosverkolle. Tästä haasteesta ei selvitä ilman maahanmuuttoa”, Sipola painottaa.

Edessä paluu peruspalveluihin Tulevalle valtuustokaudelle lyö oman leimansa myös sote-uudistus, joka toteutuessaan siirtää lähes puolet kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävistä hyvinvointialueiden kontolle. Samalla kunnilta leikataan kovalla kädellä myös niihin saatavaa valtionrahoitusta.

Käytännössä kuntien ja kaupunkien on uudistettava oman toimintansa lisäksi myös hallinnollisia rakenteita.

Kauppakamarissa esillä olevaan sote-malliin on suhtauduttu alusta pitäen nihkeästi. ”Tavallisen kuntalaisen kannalta se ei paranna palveluja eikä hillitse julkisen sektorin kustannusten kasvua. Uudistuksessa näkyy selvästi se, että lopullinen maksaja on unohdettu. Se on aina veronmaksaja”, Sipola muistuttaa.

Koronaakaan ei päästä karkuun, vaikka epidemia on rokotusten myötä talttumassa ja elämä palaamassa asteittain normaaliksi. Valtio on ojentanut koronakurjuuden keskellä kunnille kiitettävästi tukea, mutta tukieurot eivät saisi tuudittaa kuntapäättäjiä valheelliseen hyvänolontunteeseen.

• Palveluiden kustannuksista on tehtävä läpinäkyviä ja vertailtavia yhtenäisen laskentamallin avulla 3. OSAAVA TYÖVOIMA • Panostuksia on siirrettävä varhaiskasvatukseen ja perusopetukseen – osaamisen rapautuminen on pysäytettävä • Ikäluokkien pienentyessä tarvitaan rakenteellisia uudistuksia • Kuntien on houkuteltava kansainvälisiä osaajia ja opiskelijoita • Alueen osaamispääomaa on kehitettävä tiiviissä yhteistyössä yritysten kanssa 4. LIIKENNE • Tieinfra kuntoon • Työmatkaliikenne sujuvaksi 5. KAAVOITUS JA LUPAPALVELUT • Liian yksityiskohtaisia kaava- ja rakennusmääräyksiä on purettava • Rakennuskelpoista tonttimaata on oltava riittävästi • Lupaprosesseja on nopeutettava

1/2021

KAUPPAKAMARi

19

KUNTAVAALIT

Keskuskauppakamarin kuntavaalitentin juonsi MTV:n yhteiskuntatoimituksen päällikkö Eeva Lehtimäki (vas.). Tenttiin osallistuivat puheenjohtajat Jussi Halla-Aho (ps), tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikko (kesk), Petteri Orpo (kok) ja varapuheenjohtaja, kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Skinnari (sd).

KORONAKRIISI VÄRITTÄÄ MYÖS VAALIKESKUSTELUA Sipolan mielestä kaikkein pahinta on, jos tarvittavia uudistuksia pantataan koronatukien paikkaamaan talouden turvin tuleville vuosille.

Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-ahon mukaan kunnat ovat olleet kuralla jo ennen koronakriisiäkin.

”Silloin ollaan vain entistä pahemmassa suossa, sillä monet kunnat ovat jo nyt erittäin velkaantuneita.

Kuntien on vuosien rönsyilyn jälkeen palattava peruspalveluiden ääreen ja keskityttävä niiden laatuun.

Tämän arkirealismin toivoisi vähitellen näkyvän myös puolueiden vaaliohjelmissa”, Sipola huokaa.

”Kaikki ovat varmasti yksimielisiä siitä, että kuntia on autettava. Tukien osumatarkkuus on kuitenkin jäänyt heikoksi. Samalla kuntien krooniset pulmat odottavat edelleen ratkaisuaan”, Halla-aho tiivisti.

Vaalitenttien tahti kiihtyy kevättä kohti, ja yhtenä kestoteemana pysyy koronakriisin hoito. Sitä varten kunnille jaetut miljardit ja sote-uudistus nousivat kuumiksi perunoiksi myös Keskuskauppakamarin joulukuussa järjestämässä neljän suurimman puolueen puheenjohtajatentissä.

Tenttiin osallistunut Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo piti kuntien saamaa miljardipottia ylimitoitettuna ja muistutti sen vain kasvattavan valtion jo valmiiksi massiivista velkataakkaa. ”Minusta katseen pitäisi olla myös koronan jälkeisessä ajassa”, Orpo huomautti.

20

KAUPPAKAMARi

1/2021

Keskustan puheenjohtajan, tiede- ja kulttuuriministeri Annikka Saarikon mukaan jälki olisi ollut ilman tukitoimia vielä paljon karumpaa. ”Nyt on jaettu kuntien taakkaa sekä vältytty irtisanomisilta ja lomautuksilta”, hän muistutti.

Hallituskumppani SDP:n varapuheenjohtaja, kehitysja ulkomaankauppaministeri Ville Skinnarin mukaan on kuntien tehtävä kohdistaa tukieurot uudistavaan, kestävään ja työllistävään tulevaisuuteen.

Keskuskauppakamarin puheenjohtajatentti järjestettiin 11.12.2020 striimin välityksellä. Striimiä jakoi myös usea media. Tenttiä seurasi noin 25 000 henkilöä.

KUNTAVAALIT

4x

Puolue

• Terve kuntatalous: hyvinvoivat asukkaat, monipuolinen yritystoiminta ja työpaikkatarjonta • Investointeja koulutukseen, osaamiseen, innovaatioihin ja ilmastonmuutokseen

• Työpaikkoja, peruspalveluja, koulutusmahdollisuuksia ja liikenneyhteyksiä koko maassa • Kunnista tehtävä hyviä työnantajia, yritysmyönteisiä toimijoita ja aktiivisia elinkeinoelämän mahdollistajia

4x

Puolue

• Kannattava ja monipuolinen elinkeinoelämä sekä yrittäjyys ovat kuntataloudelle ensiarvoisen tärkeitä • Kunnan toimittava yrittämisen mahdollistajana ja edistettävä erityisesti pienten yritysten pärjäämistä

• Kuntataloudessa veronkorotusten ja velanoton tie on käyty loppuun • Resurssit kuntien ydintehtäviin

• Kunnallisvero, piiloverottaminen, taksojen korottaminen ja elämisen kustannusten nousu kuriin • Palveluja avattava entistä enemmän kilpailulle

• Kunnissa keskityttävä elinkeinojen tukemiseen, teollisten investointien saamiseen sekä kunnan veto- ja pitovoimakeinojen kehittämiseen • Hyvät peruspalvelut ja sijoittaminen koulutukseen ovat parasta elinkeinopolitiikkaa

• Hyvä elinvoimapolitiikka on terveen kuntatalouden perusta, velkaantuminen kuriin • Julkiset hankinnat edistämään oman alueen työllisyyttä ja elinvoimaa

• Kuntien oltava aktiivisia innovaatioiden ja uusien yritysten toiminnan käynnistämisessä • Panostuksia työllisyyteen ja yrittäjyyteen

1/2021

KAUPPAKAMARi

21

RTC Vahanen Turku Oy Veistämönaukio 1–3, 20100 Turku 0207 698 618 www.vahanen.com

AUTAMME PARHAITA BRÄNDEJÄ PUKEUTUMAAN. Tuotetarrat Sleeverit eli kutiste-etiketit Wrap-around -etiketit juomapulloihin Ravenwood vyöte-etiketit elintarvikepakkauksiin Kääreet ja kalvot Logistiikan tarrat ja lomakkeet

WWW.AURAPRINT.FI

22

KAUPPAKAMARi

JOTTA EROTTUISIT EDUKSESI

1/2021

KOLUMNI

Maltillisuus ja vastuullisuus ovat tärkeitä uudistamiselle

Kuvaaja: Miikka Pirinen, Sitra

JYRKI KATAINEN, SITRAN YLIASIAMIES Eput lauloivat Vuonna 85 -kappaleessaan: “Silmämme avataan ja suljetaan. Me maailmanpyörässä kuljetaan. Ylöspäin, ja alas, ja ympäri hei, maailmanpyöräni vei. Elämäni oli tylsää niin. Sitä tylsyyttä katselin silmät kii. Silmäni avasin ja maailman näin.

Maailmaani katsomaan jäin.”

Vuosi 2021 on vuosi, jolloin silmät kannattaa avata ja katsoa, miltä maailma näyttää. Olennaista on miettiä, miltä haluamme sen näyttävän.

Tylsyyden vuosi 2020 toi mukanaan disruption, jota ei kannata hukata. Toi se paljon muutakin, mutta ehkä silti kannattaa keskittyä erityisesti mahdollisuuksiin.

Talouden elvyttämistoimet nostavat uusia mahdollisuuksia talouden rakenteelliselle uudistamiselle. Ei ole syytä elvyttää kaikkea ennalleen, vaan luoda uutta parempaa tulevaisuutta.

Ilmastonmuutoksen rinnalle on nousemassa uusi teema, luonnon monimuotoisuuden kato. Nämä haasteet vaativat markkinalähtöisiä ratkaisuja.

Yksin veronmaksajien varoin ongelmia ei voida ratkaista. Esimerkiksi EU:n sisämarkkinoiden ja kauppapolitiikan keinot tarjoavat mahdollisuuksia kiertotalouden markkinoiden luomiseksi.

Edelläkävijäyritykset ennakoivat jo nyt kysynnän kasvua sellaisille ratkaisuille ja tuotteille, jotka huomioivat vastuun luonnon monimuotoisuudesta. Markkinatalous on ahkera renki, jolle on annettava uusi tehtävä.

Datatalouden nousu on toinen yhteiskuntia ja taloutta eteenpäin ajava megatrendi. Me jokainen tuotamme päivittäin massiivisen määrän dataa, jota harvalukuinen joukko yrityksiä hyödyntää ja jolla käydään kauppaa.

Datasta tulee entistä merkittävämpi raaka-aine. 2021 voisi olla todellinen muutoksen vuosi siinä, että suomalaiset yritykset alkavat kehittää liiketoimintamallejaan ja palvelujaan dataa hyödyntäen. Voisiko Suomesta tulla nousevan datatalouden edelläkävijä?

Korona-aikana esiin noussut digiloikka ei saa jäädä etäkoulun ja Teams-palaverien asteelle. Todellinen digiloikka

tapahtuu vain, jos yritykset kykenevät tarjoamaan uusia datapohjaisia ratkaisuja sekä julkisten palvelujen kehittämiseen että laajemminkin yritysten ja kuluttajien käyttöön.

Demokratian ja osallisuuden haasteet ovat nousseet räikeästi esiin viime vuosien aikana. On selvää, että yhteiskunnallinen vakaus, oikeusvaltio ja demokraattinen malli eivät säily, ellei niistä pidetä huolta. Asiaa ei voi ulkoistaa yksin poliitikoille. Tarvitaan myös vastuullista kansalaisuutta. Kärjekkäille, loukkaaville ja aggressiivisille somepäivityksille tulevat tykkäykset hivelevät joidenkin egoa. Mutta onko se vastuullista ihmisyyttä? Millaisia käytöstapoja haluat lastesi oppivan?

Vakaus, ennustettavuus ja oikeudenmukainen yhteiskunta syntyvät sekä kirjoitettujen että kirjoittamattomien sopimusten noudattamisesta.

Jokaisella meillä on siinä vastuumme. Toivon, että kevään kuntavaaleihin asettuu mahdollisimman monta ehdokasta, jotka uskaltavat keskittyä asioihin ja käyttäytyä asiallisesti, jotka ovat maltillisia, uudistusmielistä ja haluavat tarttua tylsiinkin asioihin.

Politiikan ei aina tarvitse olla värikästä.

Tylsältäkin kuulostavista asioista on osattava tehdä päätöksiä ja kompromisseja, jotta pääsemme eteenpäin.

1/2021

KAUPPAKAMARi

23

KOULUTUKSET TURUN KAUPPAKAMARISSA

Johtaminen & esimiestyö 5.3. klo 9-10:30 (striimi) Yhteistoimintalaki uudistuu 8.3. klo 8:45-12:15 (striimi) Osakassopimus 10.-11.3. (striimi) Esimiespäivät 2021 11.3. klo 9-10:30 (striimi) Tiedolla johtamisen webinaari

Myynti, markkinointi & viestintä 10.3. klo 9-16 (striimi) Palvelumuotoilun perusteet haltuun 17.3. klo 8:45-12 (striimi) Asiakassuhteen hoitaminen sähköisesti ja etätyössä 18.3. klo 9-12:15 (striimi) Dataa koskeva sääntely 12.4. klo 9-12 (striimi) Kun paha mieli purkautuu chatin tai puhelun välityksellä 13.4. klo 9-16 (striimi) Näin myyt julkiselle sektorille

IT & Digi 16.3. klo 12-16 (striimi) Osta fiksusti pilvipalveluita ja vältä IT-sopimusriskit 29.3. klo 9-11:30 (striimi) Tietosuojariskien sekä tietovuotojen hallinta ja arviointi 20.4. klo 9-12 (striimi) Digimarkkinoijan ja -myyjän sertifiointiohjelma

Kaikki lähikoulutukset* 13.4.–16.6.

Hyväksytty Myyntijohtaja (HMJ) -kurssi 14.-15.3.

Hyväksytty Advisory Boardin jäsen (HAB) 27.4.-2.6.

HHJ® – Hyväksytty hallituksen jäsen -kurssi *Lähikoulutukset järjestetään koronatilanteen salliessa.

Tilaisuudet on mahdollista muuttaa etäkoulutuksiksi.

Työsuhde, palkka & HR 17.-18.3 (striimi) Palkanlaskennan ajokortti® – osa 1

Hyväksytty hallituksen jäsen HHJ-kurssi 27.4.-2.6. Turussa Hyväksytty hallituksen jäsen (HHJ) -kurssi soveltuu hallitustyöskentelyn aktivoimiseen ja kehittämiseen.

Se sopii sekä hallitustyötä jo tekeville henkilöille tai sitä harkitseville ja auttaa myös yrittäjiä ja yritysjohtajia hyödyntämään hallitustyöskentelyä entistä paremmin.

Hallitustyö koostuu useista eri osa-alueista HHJ-kurssilla käsitellään aiheita, kuten hallituksen kokoonpano, rooli, vastuut, riskienhallinta sekä työskentelytavat (raportointi, strategiatyö, palkitsemisjärjestelmät). Hallitustyöskentely avataan kurssilla erityisesti pk-yrityksen näkökulmasta, hyvin käytännönläheisesti ja monipuolisten yritysesimerkkien avulla. Samalla selvitämme asiantuntijoiden ja hallitusammattilaisten johdolla, mitä on hyvä hallitustyö ja millaisia työkaluja hallitustyöskentelyn kehittäminen vaatii.

Lue lisää: www.hhj.fi

Lisätiedot koulutuksista www.turunkauppakamari.fi 24

KAUPPAKAMARi

1/2021

MAKSUTTOMAT JÄSENTAPAHTUMAT TURUN KAUPPAKAMARISSA

ILMOITTAUDU MUKAAN!

Advisory Board hallitustyön tukena VIRTUAALINEN TIETOISKU 4.3.2021 KLO 9–10 LYHYESTI Advisory Board -toiminta on yritykselle erinomainen mahdollisuus tuoda organisaatioon täsmäosaamista esimerkiksi kasvuun tai kansainvälistymiseen liittyen ja saada ulkopuolista sparrausta.

KOULUTTAJA Tarja Ilvonen, InHunt Boards Oy:n toimitusjohtaja, toimii myös Hyväksytty Advisory Board ILMOIT-jäsen kurssilla koulutTAUDU tajana.

LÄMPIMÄSTI TERVETULOA!

MUKAAN!

TERVETULOA VUOSITTAISEEN SEMINAARIIN!

TEEMA 2021 VIRTUAALINEN JÄSENTILAISUUS | 11.3.2021 KLO 9–11 LYHYESTI TEEMA 2021 -seminaari keskittyy tänä vuonna ”uuden normaalin” mukanaan tuomiin haasteisiin ja mahdollisuuksiin. Millä keinoin varmistetaan yrityksen tietoturva ja taklataan uhat etätyömaailmassa?

Miten korona-aika on muuttanut organisaation johtamista?

PUHUJAT Tilaisuudessa kuulemme muun muassa Viria Oyj:n toimitusjohtaja Samu Konttisen ajatuksia tämän hetken ajankohtaisimmista turvallisuushaasteista ja LähiTapiolan tietoturvajohtaja Leo Niemelä kertoo kokemuksiaan valkohattuhakkereista. Kuulemme myös, miten yrityksen hallituksen jäsenen vastuu tietoturvasta näyttäytyy.

ERITYISTÄ Tilaisuudessa jaetaan myös vuoden 2020 ICT-teko-palkinto. TEEMA 2021 -seminaari on osa 8-12.3.2021 järjestettävää TechTurku Week -tapahtumakokonaisuutta. Lue lisää: techturkuweek.fi.

VIRTUAALINEN JÄSENTILAISUUS 22.3.2021 KLO 14–15 LYHYESTI Turkuun valitaan tänä keväänä historian ensimmäinen pormestari. Järjestämme paneelikeskustelun kaikkien pormestariehdokkaiden kesken.

PAIKALLA Pormestariehdokkaat Minna Arve (kok), Elina Rantanen (vihr), Aki Lindén (sd), Sasu Haapanen (vas), Mikael Miikkola (ps), Terhi Vörlund-WalleniSUORA us (r), Jarmo LaivoSTRIIMI ranta (kesk) ja Jethro Rostedt (Liike NYT).

11.3.

#TEEMA2021

VARAA PAIKKASI NYT!

TERVETULOA!

Kauppakamarin pormestaritentti

TO

TOK ja Fafa’s – pienen ja suuren yhteistyö VIRTUAALINEN JÄSENTILAISUUS | 16.3.2021 KLO 9–10 LYHYESTI Tervetuloa kuulemaan mielenkiintoinen tarina kasvavan ravintolaketju Fafa’sin ja S-ryhmän yhteistyöstä. Tilaisuudessa mukana ovat tänä vuonna 120 vuotta täyttävän Turun Osuuskaupan toimialajohtaja Mikko Eskelinen ja Fafa’sin toimitusjohtaja Ville Myllyniemi. Tilaisuudessa kuulemme myös TOK:n kuulumisia Varsinais-Suomessa.

OHJELMA klo 9 Tilaisuuden avaus TOK ja Fafa’s -yhteistyö, TOK:n toimialajohtaja Mikko Eskelinen ja Fafa’sin toimitusjohtaja Ville Myllyniemi Keskustelua klo 10 tilaisuus päättyy

Lisätiedot ja ilmoittautuminen: www.turunkauppakamari.fi/tapahtumakalenteri 1/2021

KAUPPAKAMARi

25

ILMOITUSTAULU

TERVETULOA

AJANKOHTAISTA

uudet jäsenet Adpartner Oy, SALO ANNAsport Oy, PIISPANRISTI Archipelago Technics Oy, PARAINEN ARE Oy, TURKU Asunnot Dahl Oy, TURKU Auditori Oy, SALO Autokorjaamo Testipiste Oy, KAARINA Automation Assistant Oy, PIIKKIÖ Clean Pesulapalvelut Oy, RAISIO Click2Contract Oy, TURKU Devere marketing, TURKU DotterNoster Oy, TURKU EnterFind Oy, KAARINA FinDe Business Consulting Johanna Pfeiffer, AURA HIPAUS Ky, AURA Hydroscand Oy, TURKU I & T Päivölä Oy, RYMÄTTYLÄ Jätehuolto M.Helistölä Oy, LAITILA Karkelon Sukka Oy, ILMARINEN Katakapital Oy, TURKU Konepiste JT Oy, LOIMAA Lehtimäen tila Oy, HAVERI Lidl Suomi Ky, ESPOO Loimaan Seudun Hoivapalvelu Oy, LOIMAA Mediq Suomi Oy, ESPOO MyOlsson Oy, TURKU PG Quality Oy, TURKU

Yritykset näkevät valoa tunnelin päässä – konkurssiriski silti yhä lähes neljäsosalla yrityksistä Maailmanlopun tunnelma alkaa yrityksissä olla takanapäin, vaikka edelleen eletään vaikeita ja poikkeuksellisia aikoja. Kauppakamarien koronakriisin alusta lähtien tekemien seurantakyselyjen perusteella näkyvissä on uskoa parempaan. ”Odotukset esimerkiksi liikevaihdon kehityksestä ovat optimistisia. Viime vuoden huhtikuussa vain 12 prosenttia yrityksistä odotti liikevaihdon pysyvän ennallaan, kun nyt helmikuussa näiden yritysten osuus oli peräti 38 prosenttia”, Keskuskauppakamarin pääekonomisti Mauri Kotamäki sanoo.

Hyvä uutinen on myös se, että suurten haasteiden edessä olevien yritysten eli yli 50 prosenttia liikevaihtoa menettäneiden yritysten osuus on alentunut huhtikuun 21 prosentista nykyiseen 10 prosenttiin. Myös aikaisempaa pienempi osa yrityksistä vastaa koronaviruksen vaikuttavan yrityksen liiketoimintaan. 14 prosenttia vastanneista kokee, ettei koronakriisi ole vaikuttanut yrityksen liiketoimintaan ollenkaan. ”Samalla on kuitenkin pidettävä mielessä, että vaikka keskimääräinen kehitys olisi hyvää, niin tietyillä toimialoilla tilanne on äärimmäisen tukala niin kauan, kun koronavirus jyllää keskuudessamme”, Kotamäki muistuttaa.

Kauppakamarien uusin koronakysely yrityksille tehtiin 2.2,. ja siihen vastasi yli 3000 jäsenyritystä. Kyselystä selviää, että myös yritysten konkurssin riski on laantunut sitten kriisin alun. Yhä edelleen kuitenkin 23 prosenttia vastanneista yrityksistä koki konkurssin riskin nousseen merkittävästi koronavirusepidemian takia. Maaliskuussa luku oli 34 prosenttia. ”Tämäkin mittari on siis tullut trendinomaisesti parempaan suuntaan. On silti muistettava, että 23 prosenttia on edelleen hyvin korkea luku”, Kotamäki toteaa,.

Arviot henkilöstön määrän kehityksestä ovat samalla tasolla kuin huhtikuussa, eli parannusta siinä ei ole vielä nähtävissä. Positiivinen kulma on kuitenkin se, että jättilomautusten tai -irtisanomisten sijaan toteutuneet vähennykset ovat olleet hieman maltillisempia. ”Yritysten silmissä lähitulevaisuus näyttää usein paremmalta kuin nykyhetki. Vastanneista yrityksistä kaksi kolmasosaa aikoo pitää henkilöstön määrän ennallaan tai peräti kasvattaa sitä, kun vastaava luku oli noin 40 prosenttia viime vuoden huhtikuussa”, Kotamäki sanoo.

ONKO YRITYKSESI KONKURSSIN RISKI NOUSSUT MERKITTÄVÄSTI KORONAVIRUSEPIDEMIAN TAKIA?

Procurum Oy, RAISIO Pöytyän Rakennus Oy, TURKU Rekon Oy, RAISIO Risk Consult Oy, PIISPANRISTI RRJ Consulting Oy, NIINIJOKI

76,6

Salfodina Oy, TURKU Sensata OSK, TURKU Stadionmarkkinointi Turku Oy, TURKU Suomen Satamavarastot Oy, TURKU TS-Ilmahuolto Oy, RAISIO

23,4

Tuocon Oy, TURKU

KYLLÄ

26

KAUPPAKAMARi

1/2021

EI

ILMOITUSTAULU

KIRJA-ARVOSTELU

Jaakko Kilpeläinen: Ansaittu julkisuus – Kaikki olennainen mediaviestinnästä (Alma Talent 2020) Ansaittu julkisuus on asia, jota useimmat yritykset ja yhteisöt tavoittelevat. Kukapa ei haluaisi positiivista julkisuutta ilman, että siitä joutuu maksamaan mainonnassa. Tämä korostuu tänä aikana, jolloin informaation tulvassa esille pääseminen on entistäkin haasteellisempaa. Siksi Jaakko Kilpeläisen teos on mielenkiintoista lukemista myös muille kuin viestinnän ammattilaisille. Kilpeläinen käyttää huomattavan osan kirjastaan mediamaailman ja journalismin perusteiden avaamiseen. Heti kirjansa alussa Kilpeläinen toteaa, että ansaittu julkisuus on vaikeaa, ellei jopa mahdotonta sellaiselle, joka ei ymmärrä viestinnän ja journalismin keskeisiä periaatteita ja käsitteitä. Tämä on pelkistetty ja tärkeä oivallus lukemisen motivoinniksi, sillä se pitää täsmälleen paikkansa. Toinen erittäin suuri viisaus tulee esille viestintäasiantuntija Katleena Kortesuon kommentissa. Hän toteaa, että suurimpia epäonnistumisen syitä mediaviestinnässä on se, että tiedotteessa on yrityksen subjektiivinen lähestymiskulma sen sijaan, että ajateltaisiin mitä journalistit oikeasti tarvitsevat työssään. Mediamaailman ymmärryksen lisäämisen ohella Kilpeläinen käy läpi tiedotteen rakentamisen perusteet ja muita hyviä käytännön neuvoja. Rohkaisevat tositarinat onnistumisista luovat teokselle konkretiaa.

SOVELLUSVINKKI

Instapaper Instapaper on artikkeleiden, videoiden ja muun verkkosisällön myöhempää lukemista varten tallentamiseen suunnattu palvelu. Sisältöä voi tallentaa ja lukea palvelun iOS- ja Android-sovelluksilla sekä tietokoneen tai älypuhelimen nettiselaimella.

Instapaperiin tallennettu artikkeli synkronoituu käyttäjän jokaiselle laitteelle, jolla hän palvelua käyttää. Artikkelit latautuvat automaattisesti laitteen muistiin, joten niitä pystyy lukemaan ilman internet-yhteyttä. Instapaper uudelleenmuotoilee tallennetun sisällön niin, että ainoastaan teksti ja kuvat säilyvät, mikä tekee sisällön lukemisesta helpompaa. Lue lisää: www.instapaper.com.

Lyhyesti lukuina

-29 %

Kotimaisten matkailijoiden yöpymiset Suomen majoitusliikkeissä vähenivät joulukuussa 2020 29,4 prosenttia edellisestä vuodesta. Ulkomaisten matkailijoiden yöpymiset vähenivät edellisvuodesta 91,8 prosenttia. Lähde: Tilastokeskus

+1,3 %

Vähittäiskaupan liikevaihto kasvoi joulukuussa 2020 1,3 % vuodentakaisesta. Lähde: Tilastokeskuksen pikaennakko

-27 %

Kierrätettävään PET-muovipulloon pakatun Koskenkorva Vodkan hiilijalanjälki on 27 % pienempi kuin lasipulloon pakatun tuotteen.

Altian tavoite on nostaa PET-pullojen osuus 70 prosenttiin 2030 mennessä. Lähde: Altia / MRKTNG

85 %

Hallitus on tehnyt periaatepäätöksen työterveyshuollon mukaan ottamisesta rokotusten järjestämisessä. 85 prosenttia kauppakamarien kyselyyn vastanneista pitää tärkeänä, että työterveyshuollon järjestämistä rokotuksista aiheutuvat kustannukset korvataan täysimääräisenä. Lähde: Kauppakamarin koronakysely

1/2021

KAUPPAKAMARi

27

Turun

kauppakamarin jäsenyys kannattaa!

Turun kauppakamari edistää yritysten toimintaedellytyksiä ja vaikuttaa yhteiskunnalliseen päätöksentekoon alueen yritysten kilpailukyvyn turvaamiseksi. Kauppakamari tarjoaa jäsenilleen verkostoitumismahdollisuuksia, tietoa, palveluja ja kontakteja.

ILMOITUSTAULU

KUUKAUDEN KYSYMYS:

Miltä Suomi näyttää vuonna 2030?

Kevään aikana päätetään EU:n koronarahoituksen Suomen osuuden käytöstä, siis kestävän kasvun ohjelmasta. Rahamäärä on massiivinen: 2,7 miljardia, eli yhtä paljon kuin valtio rahoittaa kaikkien maamme yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen toimintaa vuodessa. Mitä haluamme saada rahalla aikaan?

Rahanjako on määritelty yleisellä tasolla, ja suurin potti menee vihreään siirtymään, mutta kaikki yksityiskohdat ovat edelleen auki. Meneekö

raha suoraan yritysten innovaatiotoimintaan vai oppilaitosten perustutkimukseen? Tuetaanko digitalisaatiota palvelujen siirtämisellä verkkoon vai siirtymällä 5G-yhteyksiin? Panostetaanko autoilun sähköistämiseen vai kaasuasemiin? Käsillä on valtavia päätöksiä, jotka heijastuvat pitkälle tulevaisuuteen ja luovat parhaassa tapauksessa hyvinvointia vuosikymmenien päähän. Miltä sinä haluaisit Suomen näyttävän vuonna 2030?

SUOMEN KESTÄVÄN KASVUN OHJELMAN SUUNNITELTU JAKO* (MILJARDIA EUROA)

Jos et vielä ole jäsen, liity nyt!

VIHREÄ SIIRTYMÄ (1,0)

MUUT (0,7)

LUE LISÄÄ: TURUNKAUPPAKAMARI.FI DIGITALISAATIO (0,4)

TURUN KAUPPAKAMARI www.turunkauppakamari.fi

Asiakkuuspäällikkö Miro Laaksonen Puh. 045 133 5586

TYÖLLISYYS JA OSAAMINEN (0,3)

*LUVUT OVAT ARVIOITA.

SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUT (0,3)

SANOTTUA

Liiketoiminnan kehittäminen on kiehtova matka ”Meillä ei ole mitään tarpeita”. Myyntijohtaja ja liiketoiminnan kehittäjä. Tämä työssä työskentelevät kuulevat tämän ohjausryhmä pureutuu yhä syvemmälle lauseen päivittäin. Kysymys ei ole siitä, asiakkaan liiketoimintaan niin talouden, että asiakasyritys ajattelisi näin. Kiiretliiketoiminnan kehittämisen kuin liiketä arjessa riittää, ja ydinliiketoiminnan toiminnassa tarvittavien järjestelmien haasteiden lisäksi saattaa samanaikaiosalta. Systemaattinen toimintamalsesti olla lukuisia kehittämishankkeita li ja siihen liittyvä vuosikello takaavat, käynnissä. Tällöin tekemisen keskeyttäettä asiakkaalla on tilaisuuksia pysähtyä vään puheluun on luontevaa vastata lykatsomaan liiketoihyesti ja ytimekkäästi, jotta saa kiinni puhelua mintaansa etäämSYSTEMAATTINEN edeltäneistä ajatuksismältä, jotta kokoSUUNNITTELU JA taan. naisuutta johdetaan

KIRJOITTAJA:

Timo Räsänen HEAD OF SALES, NOOGA OY

TIEDOLLAJOHTAMINEN

tiedolla tehokkaasti.

AsiantuntijayritykVARMISTAVAT, sen tehtävä on saada Asiantuntijapalvelut asiakas hetkeksi pyETTÄ NYKYTILA, ovat kalliita, ja konsähtymään – misTAVOITETILA JA SEN sulttien takuu kestää tä kaikki kiire tulee?

SAAVUTTAMISEKSI kuuluisiin perävaloiMuistan elävästi, kun olin aloittanut Noogalla hin saakka. Näin voi TARVITTAVAT elokuussa 2020 ja soittulla helposti ajatelTOIMENPITEET OVAT telin uudessa työssäni leeksi, mutta pohSELVILLÄ. ensimmäisiä asiakasditaanpa vielä hetki. puheluitani. TyönvoiJos esimerkiksi tuotekohtainen kannatmavaltaisella alalla toimiva asiakas tavuus ei ole kristallin kirkkaana, niin vastasi kohteliaasti, mutta huomasin miten voi tehdä strategisia linjauksia hänen selvästi epäröivän kykyäni tarjosiitä että mitä kannattaa tehdä ja mitä ta tukea. Aluksi keskustelu oli vaikeaa ja väkinäistä, mutta sinnikkäästi tiedustelin liiketoiminnan haasteita. ”Työaikakirjaukset meillä on kunnossa, mutta mihin työhön ne milloinkin kohdistuvat?”. Tämän asiakkaan lauseen jälkeen keskustelu avautui. Hetken päästä keskustelimme tuotteista, liiketoimintaa tukevista taustatöistä, kalustosta, tuotantoprosessista, tuote- ja toimipaikkakohtaisesta kannattavuudesta, jne. Perusteellisen kartoittamisen ja useiden neuvottelujen jälkeen saimme toimittaa varmasti yhden toimialan tarkimmista työajanseurantajärjestelmistä.

jättää tekemättä? Jos tehdään niin kuin

Asiakkuus tuli hoidettua, ja kaikki on nyt valmista. Ehei, matka on vasta alkanut. Nyt keskustelemme strategisesta kumppanuudesta, jossa asiakkaan tapaa säännöllisesti ulkoinen talous-

kustelu ei maksa mitään, mutta antaa

“Jos tehdään niin kuin aina ennenkin, niin saattaako markkina-asema vaarantua?“

aina ennenkin, niin saattaako markkina-asema vaarantua? Systemaattinen suunnittelu ja tiedollajohtaminen varmistavat, että nykytila, tavoitetila ja sen saavuttamiseksi tarvittavat toimenpiteet ovat selvillä. Perävalotakuustakaan ei voida puhua, kun asiakkaan luottamus on lunastettava ja odotuksiin tulee vastata jokaisessa säännöllisessä tapaamisessa. Miten sitten matkalle pääsee mukaan? Useiden asiantuntijayrityksien kohdalla ensimmäinen kesasiakkaalle uusia katsontakulmia ja ratkaisuvaihtoehtoja.

1/2021

KAUPPAKAMARi

29

ILMOITUSTAULU

Q&A LAKIMIEHELTÄ KYSYMYS: Milloin valita välimiesmenettely tai sovittelu riidanratkaisumenetelmäksi?

VASTAUS: Liike-elämän riitojen ratkaisussa soveltuvimman riidanratkaisumenetelmän valitsemista kannattaa harkita tarkoin huomioiden neuvoteltavan sopimuksen yksityiskohdat tai jo syntyneen riidan erityispiirteet. Mutta milloin tosiasiassa kannattaa valita välimiesmenettely tai sovittelu perinteisen tuomioistuimen sijaan?

Tavoitteena riidan ratkaiseminen nopeasti ja kuluja säästellen

Tavoitteena joustava ja luottamuksellinen prosessi Välimiesmenettelyssä osapuolet voivat vaikuttaa muun muassa sovellettavaan lainsäädäntöön ja välimiehen valintaan. Valinnoilla voidaan taata joustavan prosessin lisäksi välimiehen erityisasiantuntemus ratkaistavassa riidassa.

Tuomioistuimissa noudatetaan julkisuusperiaatetta, kun taas välimiesmenettelyssä riita ratkaistaan pääsääntöisesti luottamuksellisesti. Välimiesmenettely samoin kuin välitystuomiot eivät ole julkisia, jolloin liikesalaisuudet pysyvät salassa ja mainehaittaa voidaan minimoida.

Liike-elämän riidoissa perinteisen tuomioistuinprosessin ongelmaksi koetaan etenkin käsittelyn hitaus, johon vaikuttaa myös se, että asia käsitellään useammassa eri oikeusasteessa (käräjäoikeus, hovioikeus, korkein oikeus).

Vallitseva Covid-19-pandemia on ruuhkauttanut tuomioistuimia entisestään.

Sovittelussa korostuu molempien osapuolten intressit ja toive liikekumppanuuden jatkumiselle. Sen eduksi koetaan, että osapuolet pääsevät itse vaikuttamaan ratkaisun lopputulokseen.

Tuomioistuinprosessissa sovittelijana toimii ammattituomari, joka on eri kuin pääasiaa ratkaiseva tuomari. Muissa sovittelumenettelyissä kuin tuomioistuinsovittelussa osapuolet pääsevät vaikuttamaan sovittelijan valintaan.

Välimiesmenettelyn etuna on menettelyn nopeus ja välitystuomion lopullisuus, jolloin riidan osapuolet voivat keskittyä liiketoiminnan kehittämiseen vuosikausia kestävän prosessin sijaan.

Välimiesmenettelyn käyminen vain yhdessä prosessissa usean oikeusasteen sijaan indikoi myös pienempiä kustannuksia. Välimiesmenettelyssä kustannuksiin lisätään kuitenkin myös välimiehen palkkio. Kuten yleisessä tuomioistuinprosessissa, myös välimiesmenettelyssä on pääsääntönä ”häviäjä maksaa” -periaate.

Sovittelua pidetään nopeana prosessina, jossa tavoitteena on molempia osapuolia tyydyttävä lopullinen ratkaisu.

Sovittelussa osapuolet vastaavat lähtökohtaisesti omista kustannuksistaan, jolloin oikeudenkäyntikuluvastuuta on helpompi hallita.

30

KAUPPAKAMARi

1/2021

Tuomioistuinsovittelua lukuun ottamatta sovittelumenettely on luottamuksellista, eikä sen lopputulos tule julkiseksi.

Riidanratkaisumenetelmän valintaan kannattaa siis kiinnittää erityistä huomiota.

Niina Palaja asianajaja, osakas Asianajotoimisto Palaja Rintanen & Co Oy niina.palaja@prlaw.fi 040 7061673

Annamme mielellään lisätietoja, ja neuvomme sopivan riidanratkaisuehdon laadinnassa, jotta riita-asian hoito sujuisi tilanteeseen parhaiten sopivalla tavalla ja yrityksenne tarpeet huomioiden.

Yhdelle, kahdelle tai useammalle. koulutusonline.fi

www.koulutusonline.fi

Satoja verkkokursseja pienempään ja suurempaan osaamisen nälkään.

Varmista osaamisesi jatkuva kehittyminen joustavasti KoulutusOnlinen verkkokursseilla. Sijainnista riippumaton verkko-opiskelu sopii hyvin myös koko tiimin osaamisen kehittämiseen, sillä videoita on helppo katsoa ja kuunnella missä tahansa itselleen sopivan mittaisissa jaksoissa – vaikka vain viisi minuuttia kerrallaan.

KoulutusOnlinessa on jo yli 300 verkkokurssia • johtamisesta ja esimiestyöstä • työsuhdeasioista • taloudesta • digitaidoista • työelämätaidoista • myynnistä ja asiakaspalvelusta • viestinnästä • juridiikasta ja ICT:stä.

Ja lisää on tulossa!

Kursseilla kouluttavat kauppakamarin omat asiantuntijat ja vahva asiantuntijaverkostomme.

KoulutusOnline toimii kaikilla päätelaitteilla, myös kännykällä.

Jokaiselle yrityksesi oppijalle Tilaa KoulutusOnline itsellesi tai organisaation työn tueksi. Hintaan sisältyvät KoulutusOnlinen kaikki yli 300 verkkokurssia.

Jäsenetuhinnat: 1 käyttäjä: 79 € + alv / kk Tutustu ja tilaa osoitteessa koulutusonline.fi.

Tilaus alkaa 2 viikon ilmaisella tutustumisjaksolla.

Jäsenetuhinta, kun esimerkiksi 2-5 käyttäjää: 54 € + alv / kk 11-20 käyttäjää: 6 700 € + alv / vuosi Useamman käyttäjän tilauksissa ota yhteyttä: myynti@helsinki.chamber.fi Tiedon työntövoimaa

koulutusonline.fi

SOPIVAA TILAA VAILLA? Turun Messukeskuksen avarat tilat ovat oiva valinta erilaisten tilaisuuksien järjestämiseen.

Voit muodostaa tiloista juuri sellaisen kokonaisuuden kuin haluat – vain mielikuvitus on rajana.

Varattavissa on niin auditorio, erikokoisia kokoustiloja, tyylikäs ravintolasali, suuri piha-alue kuin yhteensä 13 000 m² messu- ja tapahtumatilaa neljässä eri hallissa.

Ota yhteyttä: Puh. (02) 337 111 info@turunmessukeskus.fi

Lisätietoja ja kuvia löydät osoitteesta turunmessukeskus.fi