Kauppakamari 2/2021

KAUPPA KAMARI TURUN KAUPPAKAMARI NUMERO 02 / 2021

HAASTATTELUSSA

NIKO HONKANEN KOTIPELLON PUUTARHA AASIAN RAVINTOLOIDEN LAUTASILLA S. 10

KESÄ TUO VALOA MYÖS VIENTIMARKKINOILLE VIENTILUVUT OVAT ROJAHTANEET KERTAHEITOLLA PAKKASELLE. MINISTERI VILLE SKINNARI USKOO PAHIMMAN KUOPAN KORJAANTUVAN KESÄN AIKANA. S. 18

Kasvun taustavoima

Kun mikään ei ole varmaa, on kaikki mahdollista Vientikauppa on joukkuepeliä. Autamme löytämään oikeat rahoitusratkaisut, joiden avulla teet kilpailukykyisen tarjouksen rasittamatta yrityksesi kassaa. 

Rakennamme osallistavaa, kestävää ja luotettavaa yhteiskuntaa Lue lisää: www.fujitsu.com/fi

2

KAUPPAKAMARi

2/2021

PÄÄKIRJOITUS

Tunnin juna vahvistaa Suomen kilpailukykyä KORONAPANDEMIAN KRIITTISIMMÄN VAIHEEN HELPOTTAESSA KATSEET KÄÄNTYVÄT TALOUTEMME KASVUEDELLYTYSTEN VAHVISTAMISEEN.

Suomen kasvunäkymät ovat tällä hetkellä muuta Eurooppaa ja erityisesti pohjoismaisia naapureitamme heikommat. Lounaiseen Suomeen investointeja tehneet kansainväliset teollisuusyritykset painottavat toimivien liikenneyhteyksien merkitystä ja osaavan työvoiman puute voi rajoittaa yritysten kasvun ja kansainvälistymisen edellytyksiä.

On panostettava laajempien työssäkäyntialueiden muodostumiseen. Etätyö antaa uusia työskentelyn mahdollisuuksia, mutta ei poista tarvetta liikkumiseen. Työmarkkinoiden alueellisesti laajempi integroituminen on parhaita keinoja vauhdittaa osaajien Suomen talouskasvua.

Maan hallituksen haastavat ilmasto- ja päästösitoumukset ja elvytyssuunnitelmat ovat nostaneet pohdintoihin Tunnin junan ohella kaksi uutta ratahanketta, nk. Suomi-radan ja itäradan. Näiden hankkeiden vuoro tulee myöhemmin ja niiden suunnittelu ja päätöksenteko eri linjausvaihtoehdoista tulevat kestämään vuosia.

käynnistyä. EU rahoittaa Tunnin junan rakennussuunnittelua. Tämä tarkoittaa, että Suomessa selkeä ajallinen prioriteetti kohdistuu Helsinki–Turku yhteysvälin parantamiseen. Hankkeen rakennussuunnittelu on saatavissa päätökseen 2-3 vuoden kuluessa ja rakentaminen tulisi saattaa päätökseen 10 vuoden sisällä. Nyt on varmistettava elinkeinoelämän ja palkansaajajärjestöjen tuki hankkeelle maan hallituksen suuntaan.

Professori Stubbin konseptia lainaten Tunnin junan kolme pointtia ovat: 1. Tunnin junan rakennussuunnittelu on jo käynnissä.

2. EU tukee ja rahoittaa hanketta.

MATTI VUORIA LIIKENNEKÄYTÄVÄVALTUUSKUNNAN PUHEENJOHTAJA JARKKO HEINONEN LIIKENNEKÄYTÄVÄVALTUUSKUNNAN SIHTEERI

3. Hankkeella on laajaa kansallisen tason tukea suomalaisten teollisuus- ja palvelualan yritysten piirissä.

Tunnin junan suunnittelu on edennyt hyvää vauhtia. Espoon kaupunkiradan rakennussuunnittelun odotetaan valmistuvan vuoden 2023 alussa, minkä jälkeen rakentamisen valmistelu voisi

2/2021

KAUPPAKAMARi

3

TURUN KAUPPAKAMARI WWW.TURUNKAUPPAKAMARI.FI PÄÄTOIMITTAJA Kaisa Leiwo VASTAAVA TOIMITTAJA Taina Pärkö-Luotonen KONSEPTI JA ULKOASU Punamusta Oyj

PINTAKÄSITTELYN AMMATTILAISET ajoneuvot ja teollisuus Valurinkatu 1 Turku Puh: 0207 209100 www.hellmanyhtiot.fi

TAITTO Taina Pärkö-Luotonen

PALAUTTEET: kauppakamari@turku.chamber.fi JULKAISIJA Turun Viestintäkamari Oy & Turun kauppakamari Puolalankatu 1 20100 TURKU www.turunkauppakamari.fi ILMESTYMINEN Neljä kertaa vuodessa helmikuussa, toukokuussa, syyskuussa ja marraskuussa.

PAINO Newprint Oy, Raisio JAKELU Jäsenyrityksiin 1800 kpl sidosryhmille 400 kpl SELATTAVA SÄHKÖINEN VERSIO turunkauppakamari.fi ISSN 2342-0790 (painettu) ISSN 2670-3459 (verkkojulkaisu)

4

KAUPPAKAMARi

2/2021

Ratkaisut painetun markkinointiviestinnän tarpeisiin.

newprint.fi

KANNESSA Ville Skinnari valokuvaaja: Jukka-Pekka Flander

SISÄLTÖ

TURUN KAUPPAKAMARI Juttuja Turun kauppakamarin alueelta.

9

10

Uratarina Haastattelussa PayiQ:n toimitusjohtaja Pirkka Lankinen

29

10

Mynämäkeläinen verso maistuu Kotipellon puutarhan toimitusjoh- taja Niko Honkanen on vienyt yri- tyksen tuotteita ennakkoluulotto- masti vientiin.

Sanottua Petri Kallio: PerkinElmer Wallac Oy mukana pandemian taltuttamisessa

VIENTI Lehden teemana kansainvälisyys

14

18

Vientitaivas kirkastumassa Henkilöhaastattelussa Wipak Oy:n toimitusjohtaja Tuija Suur-Hamari

Kesä tuo valoa vientimarkkinoille Kehitysyhteistyö- ja ulkomaan- kauppaministeri Ville Skinnari

AJANKOHTAISTA Tutustu kauppakamarin tuleviin jäsentapahtumiin ja katso ajankohtaiset nostot.

18

24

26

30

Koulutukset ja tapahtumat Ilmoittaudu mukaan kevään tilaisuuksiin

Ilmastonmuutoksen torjunta WMO:n pääsihteeri Petteri Taalas

Q&A Lakimieheltä Aiheena irtisanomiset ja lomautukset

2/2021

KAUPPAKAMARi

5

Älä jää vaivojen kanssa yksin.

Nopeasti ja turvallisesti lääkäriin, päivystykseen, koronatestiin tai flunssaklinikalle.

CARBON NEUTRAL KIILTO 2028

Muutakin kuin korkeakoulutusta.

Turun AMK on työelämän monipuolinen kumppani. turkuamk.fi/tyoelamapalvelut Yrityskoulutukset | Opiskelijayhteistyö | Tutkimus- ja kehittämispalvelut

Pulssi | Aninkainen | DataCity | Naantali | Lieto Varaa aika terveystalo.com tai soita 030 6000 (avoinna 24/7, puhelun hinta lankaliittymästä 8,35 snt/puhelu + 3,20 snt/min, matkapuhelinliittymästä 8,35 snt/puhelu + 19,33 snt/min).

LähiTapiola Varsinais-Suomi on paikallinen, asiakkaidensa omistama elämänturvayhtiö.

Asiakkaanamme vaikutat oman alueesi hyvinvointiin, sillä tekemämme taloudellinen tulos jää Turun seudulle.

KATSAUS

LUKUSUOSITUS

2x

Tuoretta tietoa Kauppakamarin katsauksissa käsitellään lyhyesti ja ytimekkäästi ajankohtaisia asioita. Katsauksien tavoitteena on tuottaa faktatietoa julkiseen keskusteluun, jotta päätöksenteko perustuisi tietoon eikä tunteisiin.

Pohjoismaissa eniten naisia pörssiyhtiöiden johdossa – Suomi kärkisijoilla Suomalaisten pörssiyhtiöiden hallituksissa naisten määrä on ylittänyt ensimmäistä kertaa 30 prosentin rajan. Naisten osuus on kasvanut tasaisesti myös pörssiyhtiöiden johtoryhmissä.

Osuuden kasvua selittää hallinnointikoodin suositus, jonka mukaan pörssiyhtiön hallituksessa on oltava sekä miehiä että naisia, kertoo Keskuskauppakamarin johtava asiantuntija Ville Kajala.

Kansainvälisessä vertailussa parhaiten pärjää Norja, jossa on voimassa kiintiölainsäädäntö hallituksen jäsenille.

Naisten osuus hallituksen jäsenistä on kuitenkin jämähtänyt lakisääteisen minimin (40 prosenttia) tuntumaan.

Tiedot käyvät ilmi Keskuskauppakamarin naisjohtajakatsauksesta, jossa tarkastellaan naisten osuutta pörssiyhtiöiden hallituksen ja johtoryhmän jäseninä EU- ja ETA-valtioiden välillä.

NAISTEN OSUUS PÖRSSIYHTIÖIDEN HALLITUKSISSA

EUROOPPA ENSIN Kauppakamarin EU-katsaus kokoaa ajankohtaiset EU-asiat yksiin kansiin. Koronakriisin jälkeen EU tulee muuttumaan ja Eurooppa ensin -mieliala korostumaan. Suomen pitää vaikuttaa aktiivisesti Euroopan tulevaan suuntaan eikä käydä jälkijättöistä keskustelua elpymispaketin muodoista.

Timo Vuori, johtaja

RATKAISUJA OSAAMISVAJEESEEN Osaamisen niukkuus tulee olemaan yksi keskeisimmistä tulevaisuuden haasteista kilpailukyvyn kehittämisessä. Ratkaisuja osaamisvajeeseen -julkaisu tarkastelee osaamisvajeen tilannekuvaa ja tarjoaa noin 20 ratkaisua osaamisvajeen umpeen kuromiseksi.

Mikko Valtonen, johtava asiantuntija

2/2021

KAUPPAKAMARi

7

KOLUMNI

Unelma-ammattina elämysten tuottaminen Jokainen meistä on joskus käynyt josTapahtumien taustalla tehtävä työ on parhaimmillaan katsojille näkymätönsain tapahtumassa. Suurin osa meistä tä. Kun järjestelyt pelaavat, on lukuikäy tapahtumissa vuosittain. Monelle sien ammattilaisten työ huomaamatapahtumat ovat osa arkea kuukausitonta – jopa näkymätöntä. Vaikka olin tai viikkotasollakin. Minulle urheilutakoko nuoruuteni käynyt urheilutapahpahtumat, ja vielä tarkemmin yleisurtumissa, en koskaan osannut edes heilutapahtumat, ovat olleet se juttu haaveilla työstä tapahtumien parissa.

11-vuotiaasta lähtien. Ensimmäisen En tiedostanut takerran pääsin seuraapahtumateollisuumaan yleisurheilua den olemassaoloa, livenä Paavo Nurmen saati mahdollisuutta kisoissa 2002. KanKUN JÄRJESTELYT työllistyä siinä, ennen sainvälisen suurtakuin jo siellä töissä. pahtuman tunnelmaa PELAAVAT, ON Yhtäkkiä olinkin unelpääsin aistimaan vuoLUKUISIEN ma-ammatissani. den 2005 Helsingin AMMATTILAISTEN TYÖ MM-kisoissa.

Jokainen suomalai-

HUOMAAMATONTA, nen käy joskus tai Lapsena osallistuin säännöllisesti jossain JOPA NÄKYMÄTÖNTÄ. urheilutapahtumiin tapahtumassa – on sekä katsojana että se sitten konsertkilpajuoksijana. Kun ti, festari, yritystaopiskelin Turun kauppahtuma, seminaari, pakorkeakoulussa, pallopeli, juoksutapahtuma tai vaikka päädyin kirjoittamaan kandia urheilutajoulurauhan julistus. Tapahtumateollipahtumista. Kandisyksynä vuonna 2013 suus on tämänkaltaisten tapahtumien tuppauduin mukaan harjoittelijaksi tejärjestämiseen liittyvää ammattimaiskemään Paavo Nurmi Gamesia. ta elinkeinotoimintaa, josta syntyy liiEnsimmäisen vuoden aikana tuntui mahdottomalta hahmottaa tuhansista yksityiskohdista muodostuvaa kokonaisuutta ja eri ihmisten rooleja tapahtumassa. Tapahtumaviikolla tuttu Paavo Nurmen stadion muuttui ihan eri paikaksi ja joka suunnassa pyöri eri firmojen asuissa ihmisiä vetämässä kaapeleita, asentamassa ruutuja ja kaiuttimia sekä pystyttämässä ravintolaa ja myyntipisteitä. Kisapäivänä hommiin astui 600 vapaaehtoista, joista jokaisella oli oma ennalta ohjeistettu toimenkuvansa.

8

KAUPPAKAMARi

2/2021

kevaihtoa. Tapahtumateollisuus elää ihmisten kohtaamisesta ja elämysten tuottamisesta.

Tapahtumateollisuudessa on arvioitu toimivan noin 3200 yritystä valtakunnallisesti. Toimialan kokonaisarvo on 2,35 miljardia euroa, ja se työllistää lähes 200 000 ihmistä. Lisäksi tapahtumateollisuudella on merkittäviä välillisiä taloudellisia vaikutuksia ainakin majoitus-, ravitsemis-, liikennöinti-, ja vähittäiskaupan aloille. (Toimialatutkimus 2020, Turun Yliopiston Kauppakorkeakoulu & Tapahtumateollisuus ry)

KIRJOITTAJA:

Veera Sahlberg OPERATIIVINEN JOHTAJA, PAAVO NURMI GAMES

Tapahtumateollisuus on yhä monelle yhtä näkymätöntä kuin se oli itsellenikin. Esimerkiksi virallinen toimialaluokitus ei tunnista tapahtumateollisuutta omaksi toimialakseen.

Tapahtumia on peruttu ja tapahtumiin liittyvä elinkeinotoiminta on ollut vahvasti rajoitettua tai kiellettyä yhtämittaisesti maaliskuusta 2020 alkaen.

Tuleva kesä on kuitenkin portti valoisampiin aikoihin, joissa jokaisella meistä on mahdollisuus katsella tapahtuma-alaa uusin silmin.

Kesäpäivä festareilla tai urheilutapahtumassa ystävien kanssa tuntuu varmasti vielä aiempaakin erityisemmältä. Niin myös meistä tekijöistä.

URATARINA

Tiimien voimaa HELMIKUUSSA PAYIQ:N TOIMITUSJOHTAJAN TEHTÄVÄÄN SIIRTYNEELLÄ PIRKKA LANKISELLA ON VAHVA IT-ALAN TAUSTA KANSAINVÄLISESSÄ YRITYKSESSÄ: ”TEIN NUORENA POIKANA ISON VALINNAN, HANKINKO MOPON VAI TIETOKONEEN. VALITSIN COMMODORE 64:N.” Mikä on työtehtäväsi tällä hetkellä?

Aloitin helmikuussa PayiQ:ssa toimitusjohtajan tehtävässä. Yritys kehittää palkittua käyttäjätilipohjaista PayiQ TaaS® Ticketing as a Service -alustaa.

Se tarjoaa kaupungeille, liikenneoperaattoreille sekä tapahtumajärjestäjille mahdollisuuden sekä myydä että validoida lippuja mobiililaitteilla.

Tulevaisuuden tavoitteita ovat mm. käyttömahdollisuuksien lisääminen ja yrityksen kansainvälistyminen.

Millaisissa työtehtävissä olet urallasi ollut?

Valmistumiseni Turun yliopistosta osui 1990-luvun lamaan. Pääsin yliopistoon tutkimusassistentin tehtäviin ja puolen vuoden jälkeen siirryin Siemens Nixdorfille ohjelmointitöihin. Vuonna 1995 olin parisen vuotta Turun Oppimiskeskuksessa opettajana. Se aika oli erittäin opettavaista, kun yliopistolla oppilaita saattoi olla kerralla kuuntelemassa parikin sataa.

Tämän jälkeen vierähti lähes 22 vuotta Bentley Systemsin palveluksessa.

Asuimmekin perheen kanssa muutaman vuoden Philadelphiassa, mutta mm. lasten koulunkäynnin kannalta katsoimme parhaimmaksi palata takaisin Suomeen. Koko 2010-luku kului pitkälti kansainvälisissä IT-projekteissa ja asiakastapaamisissa aina Chicagosta Borneoon.

Moninainen tekninen puoli työssä oli kiinnostavaa. Työ oli sikäli haastavaa, että yhtään projektin jäsentä ei ollut koskaan samalla paikkakunnalla. Kaipasin vuorovaikutusta ja siirryin nykyiseen työpaikkaan 2019.

Palkitsevinta on se, kun saa tiimin tekemään yhdessä enemmän kuin yksilöinä. Minulle on tärkeää helpottaa ihmisten elämää sovelluksilla, tukea työlläni älykkään kaupungin toteutumista ja siten edistää vihreitä arvoja.

Kuva: Suvi Elo

PIRKKA LANKINEN toimitusjohtaja, PayiQ

MOTTO Mens sana in corpore sano Terve sielu terveessä ruumiissa

Mitä harrastat vapaa-aikanasi?

Lapset ovat lähteneet jo opiskelemaan, mutta 12-vuotias koira pitää liikkeessä. Luen kirjoja, kuuntelen podcasteja, kuntoilen ja viihdyn mökillä Piikkiössä. Harkitsen veneen vuokraamista kesäksi, ja jos korona hellittää olisi lavatansseihinkin mukava päästä.

1980

1994

1997

2007

2019

Commodore 64

Turun yliopisto tietojenkäsittelyoppi

Benteley Systems

Exton, PA

PayiQ:n palvelukseen

2/2021

KAUPPAKAMARi

9

10

KAUPPAKAMARi

2/2021

YRITYSTARINA

Mynämäkeläinen verso maistuu Aasiassa asti KOTIPELLON PUUTARHASSA TEHTIIN VUONNA 2009 RATKAISU. KASVIHUONEKURKUN TUOTANTO VAIHTUI ERIKOISSALAATTEIHIN, VERSOIHIN JA SYÖTÄVIIN KUKKIIN. SITTEMMIN PUUTARHAN TUOTTEITA ON PÄÄTYNYT MUUN MUASSA HONG KONGIN RAVINTOLOIDEN LAUTASILLE. Useilla palkinnoillakin ansioituneen Kotipellon puutarhan perustivat Pirjo ja Tapio Mönkkönen Mynämäelle vuonna 1997. Nykyään puutarhasta vastaa perheen vävy Niko Honkanen ja yrityksessä työskentelee myös vaimo Sanna Honkanen. Mönkköset toimivat taustatukena edelleen.

taneet toimintaa merkittävästi. ”Meillä viennin osuus oli noussut jo 20 prosenttiin. Kysyntä on edelleen ulkomaille olemassa, kunhan logistiikka taas pandemian jälkeen toimii.”

Vientimaiden listalla ovat muun muassa Viro, Islanti ja Saksa. Aasian markkinoiden avaamisessa ovat apuna olleet kokit ja maineikkaat kokkialan kilpailut.

Ravintolat ovat Kotipellon puutarhan pääasiakkaita, mutta tuotteita voi ostaa muun muassa verkosta. kaupoista tai tilapuodista. Korona-aika on tuonut omat haasSANOTTIIN, ETTEI IKINÄ teensa, kun ravintola-alan toimintaa on TULE KANNATTAMAAN, rajoitettu.

MUTTA EN USKONUT.

”Huomasimme aikanaan, että massatuotteita on tarjolla paljon.

Päätimme siksi tuoda kuluttajille jotakin mitä ei vielä ollut ja niin syntyi kotimainen Mimis-tuotemerkki. Loimme siis onnistuneesti itse tarpeen tälle tuoteperheelle”, kuvailee Honkanen reilun kymmenen vuoden takaisia tunnelmia.

Viennin veturina kokkiyhteistyö Uuden tuotteistuksen jälkeen kasvua onkin riittänyt aina viime vuoden alkuun asti. Sen jälkeen koronavirukseen liittyvät moninaiset rajoitukset ovat vaikeut-

Muutama vuosi sitten messuilla Hong Kongissa asiat saivat vauhtia, kun huippukokkinakin tunnettu Jaakko Suorsa auttoi yritystä löytämään oikeita kontakteja. Pian Kotipellon puutarhan vientikohteisiin lisättiinkin Aasia, jossa ruoan puhtautta ar-

vostetaan.

Mynämäkeläisen puutarha-alan yrityksen menestyksekäs sujahdus ulkomaille on osoitus rohkeudesta. Ennakkoluulottomuus kuvaakin hyvin toimitusjohtajana toimivaa Honkasta. Hänen taustansa ei ole myyntijohtamiselle kaikkein perinteisin, sillä Honkanen on toiminut aiemmin kokkina ja mielenterveys- ja päihdehoitajana.

Honkanen kertoo, ettei häneen suunni- >>

2/2021

KAUPPAKAMARi

11

Menestys vaatii intohimoa ja rohkeutta, ja niitä Kotipellon puutarhan toimitusjohtaja Niko Honkasella on.

telmiinsa aluksi oikein uskottu. Rohkeus kuitenkin kannatti.

KOTIPELLON PUUTARHA Kotipellon puutarha on IP Kasvikset Perussertifioitu laatutarha. Se on palkittu useasti puutarha- ja ruoka-alan arvostetuilla palkinnoilla. Kotipellon puutarha on tunnettu Mimis-tuoteperheestään.

Yritys tuottaa ja kehittää jatkuvasti uutuuksia. Kasvihuoneet sijaitsevat Mynämäellä ja Nousiaisissa.

MISTÄ MYÖS TUNNETAAN Lukuisat Michelin-ravintolat, kokkimaajoukkueet ja Bocuse d’Or -joukkueet sekä Suomessa että maailmalla käyttävät yrityksen versoja ja syötäviä kukkia.

Yritys on lähtenyt rohkeasti viemään tuotteitaan ulkomaille.

Kotipellon puutarhan toimintaa määrittelevät vahvat ympäristöarvot ja ekologinen ajattelu. Puutarhan lämmitys hoituu omassa biopolttolaitoksessa, jossa käytetään leipomoteollisuuden sivutuotteena syntyvää kaurankuorijauhoa. Kasteluvetenä puolestaan käytetään puhdistettua sadevettä. Pakkausmateriaalit ovat kierrätysmuovia ja täysin uudelleen kierrätettäviä. ”Kaikesta muoviroskasta on haluttu päästä eroon”, painottaa Honkanen.

Koronan kurittamat Koronapandemian tuomat haasteet näkyvät myös Kotipellon puutarhan tuotannossa. Yrityksen asiakkaista iso osa on ravintoloita. Niiden toiminnan ollessa vahvasti rajoitettua vaikutukset heijastuvat suoraan myös puutarhatuotantoon. Onneksi tuotteita on saatu hyvin kauppoihin ja tämän osuus on myös ollut kasvussa.

Aikaisemmin yrityksessä toimi 28 henkilöä, mutta tuotannon vähentyessä yrityksessä työskentelee nyt 16 henkilöä. Honkanen antaa palautetta rajoitusten epäoikeudenmukaisuudesta ja kohtuuttomuudesta eri toimialoja kohtaan. Selkeä valonmerkki tulevaisuudessa ovat onneksi rokotukset. Niiden antamisen jälkeen toimintaa voidaan jälleen jatkaa sujuvasti.

Varsinais-Suomen alue saa yritykseltä hyvät arvosanat. Erityisesti

12

KAUPPAKAMARi

2/2021

YRITYSTARINA

Mynämäelle Honkanen antaa kiitosta siitä, että edellytykset yritystoiminnalle ovat olleet suotuisat. Yhteistyö ja verkostot ovat yrittäjälle tärkeitä.

Mikä on yrityksen salaisuus? ”Ravintoarvoiltaan tutkitusti erinomaiset versot ja syötävät kukat sekä jatkuva tuotekehitys ovat jatkossakin meidän juttumme. Ravintola-ala arvostaa niin meillä kuin maailmalla joustavuutta, ja sitähän meiltä löytyy”, tiivistää Honkanen.

Kotimaisen tuotannon markkinaosuus Kauppapuutarhaliiton mukaan kasvihuonevihanneksia tuotetaan vuosittain Suomessa noin 100 miljoonaa kiloa. Näistä kiloista valtaosa on tomaattia ja kurkkua. Ruukkuvihanneksia, eli erilaisia salaatteja ja yrttejä viljellään noin 100 miljoonaa ruukkua vuodessa.

Kasvihuonevihannestuotantoala on noin 250 hehtaaria. Närpiön seutu Pohjanmaalla on tärkeä kasvihuonevihannesten tuotantoalue. Tyypillinen suomalainen kasvihuoneyritys on noin 3 000 neliömetrin suuruinen, ja sitä hoitaa yrittäjän oma perhe.

KAIKESTA

MUOVIROSKASTA ON HALUTTU PÄÄSTÄ EROON.

Kotimaisuusaste kokonaiskulutuksesta on tomaatilla noin 60 %, kurkulla yli 90 % ja ruukkuvihanneksilla lähes 100 %. Kotimaisen pääsadon aikaan suomalaisen kurkun ja tomaatin markkinaosuus on yli 90 prosenttia. Sadon huippukausi yltää keväästä syksyyn.

(Lähde: Kauppapuutarhaliiton nettisivut)

Liity mukaan kauppakamarin johtajaklubiin Tervetuloa uudistuneeseen kauppakamarin Johtajaklubiin!

Mistä on kyse?

Verkostoitumisesta muiden johtajien kanssa. Ideoista yritystoiminnan kehittämiseen.

Luottamuksellisista keskusteluista vertaisryhmässä ja osaamisen syventämisestä.

Johtajaklubista saat uutta inspiraatiota työhösi, ammatillista verstaistukea kollegoiltasi ja uusinta tietoa ajankohtaisista aiheista sekä tulevista trendeistä tunnetuilta asiantuntijoilta.

Järjestämme myös maksuttomia klubi-infoja, joissa kerromme lisää toiminnasta.

Lue lisää ja liity mukaan nyt kauppakamarikauppa.fi

2/2021

KAUPPAKAMARi

13

14

KAUPPAKAMARi

2/2021

Vientitaivas kirkastuu koronan jälkeen KORONAPANDEMIA HYYDYTTI JA SIIRSI MONEN YRITYKSEN VIENTIVIRITYKSIÄ ETEENPÄIN. NASTOLALAISEN WIPAKIN TOIMITUSJOHTAJAN TUIJA SUUR-HAMARIN MIELESTÄ SUUNNITELMAT KANNATTAA KUITENKIN KAIVAA NYT PÖYTÄLAATIKOSTA. SUOMALAISOSAAMISELLE ON KORONAKURIMUKSEN LOPPUSUORALLA – JA VARSINKIN SEN JÄLKEEN – ENTISTÄ ENEMMÄN KYSYNTÄÄ.

TEKSTIT TIMO SORMUNEN KUVAT WIPAK OY

Monessa suomalaisessa vientiyrityksessä seurattiin vuoden 2020 tammi–helmikuussa hämmentyneinä uutisia Kiinassa leviävästä ärhäkästä flunssaviruksesta. Seuraajien joukossa oli myös nastolalaisen Wipak Oy:n toimitusjohtaja Tuija Suur-Hamari.

Wihuri-konserniin kuuluvan ja ympäri maailmaa, erityisesti Euroopassa ja Aasiassa toimivan pakkausyhtiön ylimmälle johdolle ja myyntihenkilöstölle matkustelu oli arkipäivää. Sille tuli kuitenkin vuosi sitten maaliskuussa lähes täydellinen stoppi, joka jatkuu edelleen. ”Itselleni jäi viimeiseksi reissuksi käynti Norjassa erään kalateollisuuden asiakkaan luona. Sen jälkeen on etätyöskennelty ja hoidettu yhteydenpito pitkälti puhelimitse tai Teamsilla. Samalla on joutunut useaan otteeseen yllättymään, kuinka hyvin asiat hoituvat näinkin”, aiemmin lähes viikoittain lentokentälle suunnannut Suur-Hamari toteaa.

>>

2/2021

KAUPPAKAMARi

15

Kasvua myös koronan keskellä Suomessa noin 500 henkilöä työllistävä Wipak valmistaa ja toimittaa pakkausratkaisuja ja -palveluita elintarvike- ja sairaalatarviketeollisuudelle sekä terveydenhuoltosektorille. Pandemian levitessä sairaalatarvikesektorin myynti alkoi hetkellisesti laskea, sillä leikkauspotilaiden sijaan hoitopaikat täyttyivät eri maissa koronapotilaista.

Wipakilaisten onneksi elintarvikepakkausten kysyntä jatkui hyvänä ja lähti joillakin segmenteillä jopa kasvuun, kun ruokaa alettiin tehdä entistä enemmän itse tai sitä haettiin pakattuina ravintolasta. ”Meillä oli koronan alkaessa suunnitteilla Nastolan laajennusinvestointi. Investointi päätettiin kuitenkin toteuttaa pandemiasta huolimatta, sillä olemme kasvuhakuinen yritys”, Suur-Hamari kertoo.

Toimitusjohtajan katse onkin nyt entistä selkeämmin eteenpäin. Rokotukset etenevät ja kesää kohti pandemian ennakoidaan muutenkin talttuvan. Samalla myös sairaalat ovat alkaneet hiljalleen purkamaa koronapotilaiden alle jääneitä hoito- ja leikkausjonojaan. ”Meille se tietää sitä, että kyseinen tuotesegmentti palaa entiselle tasolleen ja jatkaa kasvua, jonka pandemia katkaisi”, toimitusjohtaja ynnäilee.

Koronaväsymys alkaa jo painaa Kansainväliset kuviot ovat tulleet Suur-Hamarille tutuiksi jo ennen Wipakia. Hän on tehnyt pitkän työuran metsäteollisuudessa ja luotsannut muun muassa Kotkamillsin paperitehdasta.

Metsä- ja pakkausteollisuus ovat olleet koronakaudella talouden ja viennin kivijalkoja, mutta pintansa ovat pitäneet monet muutkin toimialat. Tulevaisuuteen suhtaudutaan vientiyrityksissä lopulta varsin luottavaisesti: Keskuskauppakamarin taannoisen kyselyn perusteella yli 60 prosenttia uskoi viennin kasvuun koronakaudellakin.

Koronakriisin alusta lähtien Wipakissa pyrittiin pitämään

16

KAUPPAKAMARi

2/2021

mahdollisimman tiukasti kiinni omasta toimitusvarmuudesta. Strategia on osoittautunut onnistuneeksi: yhtiö on välttynyt tuotantokatkoksilta jopa niissä maissa, joita korona on kurittanut pahimmin. ”Henkilöstöltä se on vaatinut todella kovaa vastuunkantoa ja sitoutumista koronarajoituksiin. Nyt voi toki tunnustaa, että tiettyä koronaväsymystä on jo ilmassa. Vanhaan aikaan ei ole täysin paluuta, mutta kyllä tässä kaipaa tietokoneruudun sijaan myös perinteistä työyhteisöä ja asiakastapaamisia”, keskuskauppakamarin kansainvälisen valiokunnan puheenjohtaja tunnustaa.

Vastuullisuus on vahva vientivaltti Koronakuri on toisaalta ollut myös yksi suomalaisten kilpailuvaltti vientimarkkinoilla. Suomen tautitilanne on pysynyt kansainvälisesti vertaillen hyvin hallussa ja sen myötä myös suomalaisyritykset ovat voineet lunastaa antamansa asiakaslupaukset. ”Kyllä tällainen luotettavuus, toimitusvarmuus ja yhteiskunnan yleinen toimivuus painaa aina asiakkaiden puntarissa, kun he rakentavat uusia kumppanuuksia”, kokenut vientiammattilainen tähdentää.

Markkinarakoa tulee tarjoamaan hänen mukaansa myös se, että suomalaisyrityksissä on ehditty herätä vastuullisuuteen, oman toiminnan hiilijalanjälkeen ja ympäristöseikkoihin jo ennen koronaa. Ja mikä tärkeintä – niitä on viety strategioista myös konkretiaksi. ”Olemme näissä asioissa ihan aidosti monia muita maita pidemmällä ja nyt näitä markkinoita avaa myös EU:n vihreää siirtymää ja digitalisaatiota edistävä elvytyspaketti. Lisäksi vanhat markkina-asetelmat ovat muutenkin murroksessa, joten koronan jälkeinen aika tarjoaa entistä enemmän mahdollisuuksia”, Suur-Hamari kannustaa.

VIENTI

Kesä tuo valoa myös vientimarkkinoille KEHITYSYHTEISTYÖ- JA ULKOMAANKAUPPAMINISTERI VILLE SKINNARIN (SD.) PESTI ON OLLUT VIIME KEVÄÄSTÄ LÄHTIEN JOTAIN AIVAN MUUTA KUIN HÄNEN EDELTÄJILLÄÄN. VIENTILUVUT OVAT KORONAN MYÖTÄ ROJAHTANEET KERTAHEITOLLA PAKKASELLE, MUTTA MINISTERI USKOO PAHIMMAN KUOPAN KORJAANTUVAN KESÄN JA SYKSYN AIKANA. TEKSTIT TIMO SORMUNEN KUVAT JUKKA-PEKKA FLANDER

Suomalaisten ilonaiheet ovat olleet viime keväästä lähtien varsin vähissä, vaikka olemme selvinneet koronakriisistä monia muita EU-maita paremmin.

Kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Skinnari on pysytellyt syrjässä kuumimmasta koronakeskiöstä, mutta murehdittavaa on ollut silti riittämiin. Suomen tavaravienti on lasketellut alkuvuonna noin 10 prosentin alamäkeä edellisvuoteen nähden ja kauppatase kääntynyt ylijäämästä pakkaselle.

Ministerin mielessä on kuitenkin jo orastavaa optimismia, sillä maailmantalouden ennustetaan elpyvän koronaiskusta sittenkin varsin nopeasti. Näkymät ovat jo kohentuneet Euroopan ja Yhdysvaltojen lisäksi myös Kiinassa sekä Venäjällä. Suomessakin kuoppa näyttää jäävän pelättyä pienemmäksi. ”Suomalaisille tuotteille ja osaamiselle on nyt maailmalla kysyntää. Se kuitenkin edellyttää yritysten omaa aktiivisuutta ja sitä, että olemme ripeästi liikkeellä. Markkinoita jaetaan nyt uusiksi ja tämä uusjako koskee kaikkia yrityksiä – myös perinteisiä vetureita”, Skinnari muistuttaa.

18

KAUPPAKAMARi

2/2021

Vienti naapurimaiden tasolle Suomen vientiluvut ovat koronakuukausina sakanneet pahasti. Ministerin mielestä etenkin pk-yritykset tarvitsevat nyt entistä kokonaisvaltaisempaa tukea ja sitä niille aiotaan myös tarjota. Ulkoministeriöön ollaan rekrytoimassa 20 uutta viennin ammattilaista, jotka välittävät suomalaisyrityksille entistä enemmän tietoa vientimarkkinoiden mahdollisuuksista eri kohdemaissa. ”Tähän urakkaan on toisaalta saatava mukaan kaikki keskeiset toimijat ympäri Suomea eli kauppakamarit ja elinkeinoelämä, alueelliset elinkeinoyhtiöt sekä kunnat ja kaupungit. Samalla meidän on mietittävä uudelleen Team Finland -kokonaisuutta, jotta voimme luoda suomalaisyrityksille mahdollisimman selkeät palvelut ja jouhevan kasvupolun kansainvälisille markkinoille”, Skinnari linjaa.

Uusia toimintamalleja ei rakenneta pelkästään koronakuopan paikkaamista varten. Tavoitteena on nostaa viennin osuus bruttokansantuotteesta asteittain verrokkimaiden tasolle. ”Suomessa viennin osuus bkt:stä on 40 prosenttia, kun se Tanskassa ja Ruotsissa on 60

VIENTI

prosenttia. Kyllä meidän on pystyttävä parempaan. Syyt tiedetään, lääke on olemassa ja tähän valmistelemme tiekarttaa. Vienninedistämispalveluilta vaaditaan entistä enemmän myös tuloksia”, Skinnari toteaa.

EU-elvytyksessä paljon mahdollisuuksia Pahiten koronakriisistä ovat kärsineet matkailu ja kuljetuspalvelut. Suomen matkailuvienti supistui vuonna 2020 koronasta johtuen 60–70 prosenttia ja kuljetuspalveluissa pudotus oli liki 50 prosenttia. ”Käytännössä kaikilla keskeisillä vientialoilla otettiin viime vuonna takkiin”, Skinnari huokaa.

Samalla hän tähdentää, ettei kirvestä kannata nyt heittää kaivoon. Isossa kuvassa siintää paljon mahdollisuuksia, joita avautuu myös EU:n ja Yhdysvaltojen valtavien elvytyspakettien kautta. ”Teollinen osaamisemme erityisesti vihreässä siirtymässä ja digitalisaatiossa on kansainvälisesti arvostettua. Lisäksi meillä on kyky luoda teollisuudelle puhtaampia ratkaisuja ja kustannussäästöjä. Myös 5G-teknologia avaa mahdollisuuksia monille muillekin yrityksille kuin

vain Nokialle. Kilpailu on tietysti kovaa”, Skinnari listaa.

Parhaillaan ministeri esikuntineen kerää tietoa, mitä kaikkea elvytyspaketit voivat lähivuosina tarjota paitsi EU:n sisällä myös globaalisti. ”Seuraavien kolmen vuoden aikana suomalaisyrityksille tarjoutuu entistä enemmän mahdollisuuksia kiinnittyä suuriin teollisiin hankkeisiin.

Tätä varten on kuitenkin luotava yhteistyömalleja, joiden avulla voimme rakentaa aiempaa suurempia kokonaistarjoomia. Tämä on Suomelle aivan keskeinen haaste, sillä elinkeinorakenteemme on perinteisesti ollut muutamien veturiyritysten varassa”, Skinnari toteaa.

Brexitistä selkoa syksyllä Lisämurheena vientiministerillä on ollut brexit, joka on jo ehtinyt romahduttaa brittien oman viennin ja tehdä melkoisen lommon myös

>>

2/2021

KAUPPAKAMARi

19

VIENTI

Suomen suunnalla. Tammikuussa Suomen tavaravienti Britanniaan putosi yli 20 prosenttia ja tuonti yli 50 prosenttia.

takaisin Pariisin ilmastosopimukseen ja palannut rakentavalla asenteella myös WTO-joukkueeseen.

Skinnarin mukaan kyseisistä luvuista ei kannata vielä vetää liian pitkälle meneviä johtopäätöksiä.

Skinnarin mukaan ilmassa on paljon positiivisia signaaleja ja Suomenkin tavoitteena on saada Yhdysvaltojen suunnalta entistä enemmän uutta kauppaa.

Brexit-sopimus syntyi aivan viime vuoden lopussa ja yrityksille jäi siten vain muutama päivä sopeutumisaikaa. Osa onkin siirtänyt alkuvuoden vientikuljetuksiaan suosiolla eteenpäin ja etenkin pk-yritysten aika on kulunut vuoden vaihteen jälkeen uusien toimintatapojen opetteluun. ”Osa yrityksistä on myös lopettanut koko kaupan johtuen lisääntyneestä byrokratiasta ja kasvaneista kuljetuskustannuksista. Tilanteesta saa paremman ja realistisemman arvion vasta kesällä, mutta toki tilannetta pitää seurata tarkasti”, Skinnari toteaa.

Uutta kauppaa myös Yhdysvalloista Yhdysvalloissa Joe Bidenin presidenttikausi on alkanut suhteiden parantamisella EU:n suuntaan. Maailman talousmahti on tehnyt vallanvaihdoksen jälkeen muutenkin paluuta kansainvälisiin neuvottelupöytiin: se on liittynyt

20

KAUPPAKAMARi

2/2021

”Silti on hyvä muistaa, että America First-politiikka vaikuttaa edelleen ja kauppasota Kiinan kanssa tulee jatkumaan. Samalla niihin liittyvät rajoitukset heijastuvat valitettavasti myös suomalaisyrityksiin”, Skinnari toteaa.

Ministeriä protektionismin nousu harmittaa, sillä pitkässä juoksussa se ei ole kenenkään etu. ”Toisaalta uskon, että Yhdysvallatkin on ottanut siitä jo opikseen – varsinkin kun katsoo heidän terästeollisuuttaan”, ministeri huomauttaa.

Matkustusrajoitukset ovat hankala haaste Suomalaisyritysten vientiä ovat koronakautena jarruttaneet myös matkustusrajoitukset, joiden sekavuus nousi esiin muun muassa Keskuskauppakamarin talvella tekemässä kyselyssä.

Siinä peräti 60 prosenttia vientiä harjoittavista

VIENTI

yrityksistä nosti ne yhdeksi selkeäksi viennin jarruksi.

Skinnari tunnustaa pulman, mutta muistuttaa haasteen olevan sama ympäri maailmaa. ”Matkustukseen ei ole onnistuttu luomaan yhteisiä toimintamalleja edes eurooppalaisittain. Tämä kriisi on viimeistään osoittanut niiden tarpeellisuuden”, hän toteaa.

Samalla ministeri korostaa, etteivät suomalaiset vientiyritykset saa jäädä kilpailijoiden jalkoihin liian kalliiden logistiikkakulujen tai hankalamman liikematkustamisen takia.

TEOLLINEN OSAAMISEMME ERITYISESTI VIHREÄSSÄ SIIRTYMÄSSÄ JA DIGITALISAATIOSSA ON KANSAINVÄLISESTI ARVOSTETTUA.

”Teemme jatkuvasti työtä sen eteen, että olemme rajojen ja markkinoiden avautuessa etulinjassa myös lentoyhteyksien osalta. Erityisen aktiivisia olemme vientiyrityksillemme tärkeiden maiden kohdalla. Tärkeä osa hallituksen exit-suunnitelmaa on sopia kahdenvälisesti terveysturvallisesta markkinoille pääsystä molempiin suuntiin meille tärkeillä vientimarkkinoilla”, Skinnari vakuuttaa.

Ajankohtainen yhteistyö • opiskelijoiden työelämäjaksot ja näytöt • yhteiset projektityöt ja oppimistehtävät • opintokäynnit yrityksissä • koulutusyhteistyö • stipendit

Rekrytointi • opiskelijoiden työelämäjaksot ja näytöt • oppisopimukset • kausityöntekijät oppilaitoksen kautta • yhteistyössä toteutetut rekrytointikoulutukset • osallistuminen oppilaitoksen rekrytointimessuille ja muihin tapahtumiin

Raseko on menestyvä, itsenäinen, valtakunnallisesti tunnustettu monialainen ammatillisen koulutuksen järjestäjä ja työelämän kehittäjä.

Tiivis ja käytännönläheinen yhteistyö alueen elinkeinoelämän kanssa luo mahdollisuuksia uudistumis- ja kehittymishaluisille yrityksille.

Työnantajakuvan markkinointi • yritysesittelyt oppilaitoksessa, opintokäynnit ja yritysvierailut • opiskelijoille suunnattu esittelymateriaali • osallistuminen oppilaitoksen tapahtumiin • kummiyritystoiminta ja mentorointi

Haluatko löytää tulevaisuuden työntekijöitä, kehittää toimintaasi yhdessä oppilaitoksen kanssa tai olla kehittämässä nykyaikaisia oppimistapoja?

Tule kumppaniksemme! www.raseko.fi

Kehittäminen

Työe󰈗󰈗󰈗󰈗󰈗󰈗󰈗󰈗 ar󰉏󰉏󰉏󰉏󰉏󰉏󰉏󰉏󰉏󰉏󰉏󰉏󰉏󰉏󰉏 os󰈀󰈀󰈀󰈀󰈀󰈀󰈀󰈀󰈀󰈀󰈀󰈀

• ammatillinen lisäkoulutus yritysten työntekijöille • työelämän kehittämistoiminta ja hankkeet • aktiivinen yhteistyö neuvottelukuntien kanssa • opettajien työelämäjaksot • työpaikkaohjaajakoulutukset • Rasenaarit, ajankohtaiset seminaarit • Asiaa ja aamukahvia -tilaisuudet

2/2021

KAUPPAKAMARi

21

KOLUMNI

Happotestistä ketsuppipulloon Kysyntä palaa monelle koronasta kärsineelle alalle kuin läjähdys ketsuppipullosta. Onneksi. Ravintolapöydät täyttyvät, lapsiperheet varaavat uima-allaslomiaan ja nuoriso ryntää festareille. Vaatekauppiaiden varastot eivät jää enää lojumaan alerekkiä odotellen. Kuntosalien pukukopeissa on ruuhkaa, kun koronapullat pitää saada poltettua pois keskivartalolta.

EMILIA KULLAS, EVAN JOHTAJA

Kevään edetessä suomalaisella on jo lupa odottaa parempaa: kesää, ystävien ja sukulaisten tapaamista, kenties jopa tuttavan halaamista?

Koronakriisi väistyy rokottamisen myötä. Samalla palaa talouden toimeliaisuus, ja kyllä sitä onkin kaivattu.

Etäpalaverit eivät häviä, mutta asiakkaita pitää päästä tapaamaan livenä.

Yrityskaupat saavat vauhtia rattaisiin, samoin rekrytoinnit ja investoinnit.

Nyt on aika suunnitella tulevaa kasvua. Tervetuloa takaisin lounas- ja illallistapaamiset!

Jos hyvin käy, Suomen bruttokansantuote yltää tänä vuonna kolmen prosentin kasvuun, kuten Etla ennustaa.

Kolme prosenttia riittää nippanappa kuromaan kiinni edellisen vuoden pudotuksen. Meidän pitäisi kuitenkin kyetä paljon parempaan.

Etla ennustaa, että tulevien vuosien kasvu jää parin prosentin tuntumaan. Tällä tahdilla toivumme tästäkin kriisistä liian hitaasti. Suomelta vei kymmenen vuotta kuroa umpeen finanssikriisin jättämä lommo kansantuotteeseen. OECD ennakoi, että verraten hyvästä koronatilanteesta huolimatta Suomi on hitaimpien toipujien joukossa taloudellisesti.

Moneen asiaan emme voi itse vaikuttaa, mutta tähän voimme. Pandemia pyyhkäisi koko maapallon läpi rajoja

Suomella ei ole syytä paukutella henkseleitä, vaikka terveydenhoitomme selviäisi vähemmillä iskuilla kuin Viro tai Ruotsi. Päinvastoin, tästä kriisistä pitää ottaa kunnolla opiksi.

Oliko tilannekuva ajan tasalla? Löytyikö reagointikykyä? Valjastettiinko kaikkien kyvyt vaikeassa tilanteessa?

Maan hallituksen tehtävä ei ole ollut helppo, mutta välitodistus ei ole kiitettävä. Poliittisten päättäjien kyky saada päätöksiä tehtyä oikea-aikaisesti ei näytä toimivan. Akuutin kriisin jälkeen päätösten teko muuttuu entistä tahmeammaksi.

Suomi on jäänyt kiinni rakenteisiin, jotka ovat peruja viime vuosituhannelta. Työmarkkinoilla ei enää toimi sopimismalli, joka oli käytössä 1980-luvulla. Jäljet näkyvät työttömyysluvuissa.

Yritysjohtajan tulevaisuudenusko on teko, tarkemmin sanottuna investointipäätös. Näitä meillä on liian vähän, eikä investointeja synny ilman luottamusta toimintaympäristöön.

Tämä on se, minkä me voimme halutessamme muuttaa. Nyt yritykset ajavat muutosta, johon poliitikoilla ei näytä rohkeus riittävän.

tai lupia kyselemättä. Pandemia on happotesti, jota kukaan ei olisi halunnut, mutta joka paljasti armotta, miten hyvin maat, ministeriöt, yritykset ja lopulta yksilöt kestävät viruksen hyökkäyksen.

2/2021

KAUPPAKAMARi

23

KOULUTUKSET TURUN KAUPPAKAMARISSA

Johtaminen & esimiestyö 6.5. klo 8:45-15:30 (striimi) Asiantuntijasta esimieheksi 6.5. klo 12:30-16:00 (striimi) Älyä ja tekoälyä 18.5. klo 7:50-16:00 (striimi) Työhyvinvointikortti®

Myynti, markkinointi & viestintä 7.5. klo 8:45–10:30 (striimi) Verkkokaupan arvonlisäverotuksen uudistus 18.5. klo 8:45–15:30 (striimi) Facebook- ja Instagram-markkinoinnin ajankohtaispäivä 1.6. klo 9:00–12:15 (striimi) Tuotteista palvelusi, tuplaa katteesi Jari Parantainen

Kansainvälistyminen 29.4. klo 9:00–12:00 (striimi) Kohdemarkkinan valinta vientikaupassa 5.5. klo 9:00–12:00 (striimi) Remburssit kansainvälisessä kaupassa 16.6. klo 9:00–16:00 (striimi) Vientikaupan keskeiset asiakirjamääräykset

Maistiaisia koulutuksista ja tilaisuuksista!

Kaikki tilaisuudet löydät: www.turunkauppakamari.fi/koulutukset

Työsuhde, palkka & HR 28.4. klo 9:00–10:30 (striimi) Yhteistoimintalaki uudistuu

Vastuullisuus 1.6. klo 9:00-12:30 Miten vastuullisuus voidaan valjastaa uusiutumisen ja kasvun moottoriksi?

Valmennus on tarkoitettu yritysten omistajille, johdolle, esimiehille ja asiantuntijoille sekä kaikille niille, joita kiinnostaa yritys- ja yhteiskuntavastuu sekä vastuullisen ja kestävän liiketoiminnan mukanaan tuoma positiivinen maine ja arvonnousu.

Valmennus sopii myös julkisyhteisöille ja järjestöille, jotka haluavat kasvattaa oman organisaation vaikuttavuutta yhteiskunnassa.

23.9. klo 9:00-12:00 Harhaanjohtaminen, valehtelu ja muut epätoden alalajit työelämässä.

Miten suhtautua harhaanjohtamiseen, valehteluun ja epätoden alalajeihin työelämässä? Kaikkia näitä esiintyy työelämässä, vaikka niistä puhutaan julkisesti vähän.

Myös striiminä

Lisätiedot koulutuksista www.turunkauppakamari.fi 24

KAUPPAKAMARi

2/2021

MAKSUTTOMAT JÄSENTAPAHTUMAT TURUN KAUPPAKAMARISSA

ILMOITTAUDU MUKAAN!

Loimaan seudun yritysyhteistyöverkosto VIRTUAALINEN TIETOISKU 4.5.2021 KLO 9:00–10:30 LYHYESTI Tilaisuuden aiheena on markkinointi, mitä se on ja miten sitä käytännössä tehdään. Jaetaan yhdessä kokemuksia digimarkkinoinnista, brandeista ja tuotemerkkien IP:sta.

Tapaamisen fasilitoijana toimii Tero Järvinen Nordic Traction Oy:sta.

Tervetuloa mukaan jakamaan kokemuksia, oivalluksia ja parhaita käytäntöjä verkostoon!

TERVETULOA HUIPPUTENTTIIN!

Pormestaritentti VIRTUAALINEN JÄSENTILAISUUS | 24.5.2021 KLO 14:00–15:00 LYHYESTI Turkuun valitaan tänä keväänä historian ensimmäinen pormestari.

Järjestämme paneelikeskustelun kaikkien pormestariehdokkaiden kesken.

PUHUJAT Pormestariehdokkaat Minna Arve (kok), Elina Rantanen (vihr), Aki Lindén (sd), Mikael Miikkola (ps), Terhi Vörlund-Wallenius (r), Jarmo Laivoranta (kesk), Mirka Muukkonen (vas.) ja Jethro Rostedt (Liike NYT).

ILMOITTAUDU OSOITTEESSA WWW.TURUNKAUPPAKAMARI.FI JA TULE SEURAAMAAN SUORAA STRIIMIÄ!

MA

24.5.

ILMOITTAUDU MUKAAN!

TERVETULOA!

TERVETULOA UUDET JÄSENET!

VIRTUAALINEN JÄSENTILAISUUS 6.5.2021 KLO 9:00–10:00

Mediq Suomi Oy, Plantui Oy, DiOpe, Asianajotoimisto Heikki Virri Oy, EnterFind Oy, Asemanteko Finland Oy, V-S Hoitopalvelut Oy, Jogurt bar Oy/ Hasta la Pasta, M-Mies Oy, Arokki Digital Productions, Avasta Invest Oy, Turun Thermohuolto Oy, ANNAsport Oy, Katakapital Oy, Jätehuolto M.Helistölä Oy, KM-Pipe Oy, Dometal Oy, Erksaar Oy, IT Hammer Solutions Oy, Magis Multimedia Oy, Edda Marketing Oy ja Loimijoen Kiinteistökeskus Oy

Tervetuloa kuuntelemaan miten yrityksen pörssilistautuminen tapahtuu.

Liity jäseneksi ja olet mukana verkostossamme!

Sitowisen pörssilistautuminen

Työhyvinvoinnin teemaseminaari

Asiakkuuspäällikkö Miro Laaksonen, puh. 045 133 5586, miro.laaksonen@ kauppakamari.fi

Hyvinvointi- ja terveysvaliokunta järjestää ajankohtaisen seminaarin, jonka keskiössä ovat hyvinvointi ja terveys. Kerromme aiheesta ja ajankohdasta lisää viikkokirjeessä!

Tervetuloa osallistumaan!

Lisätiedot ja ilmoittautuminen: www.turunkauppakamari.fi/tapahtumakalenteri 2/2021

KAUPPAKAMARi

25

ILMOITUSTAULU

AJANKOHTAISTA

Pääsihteeri Taalas: Kärsivällisyyttä ja konkretiaa ilmastonmuutoksen torjuntaan ”Ilmastonmuutoksen torjuminen on monin verroin edullisempaa kuin muutosten seurausten kestäminen”, näin tiivistää Maailman ilmatieteen järjestön (WMO:n) pääsihteeri Petteri Taalas.

Taalas vieraili Turun kauppakamarin järjestämässä Ratkaisuja vihreään -siirtymään seminaarissa. ”Vuosi 2016 oli tähän mennessä historian lämpimin vuosi ja myös viime vuonna oltiin lähellä samoja lukemia”, kertoo Taalas tutkimustuloksista.

Realismia ja aitoa kunnianhimoa ilmastokeskusteluun Kokenut ilmatieteilijä Petteri Taalas kertoo ilmastokysymyksen faktat ja asettaa asiat ja ongelmien ratkaisukeinot mittasuhteisiin.

Ilmastonmuutos on aikamme polttavin ongelma, johon ratkaisuja janoavat niin kansalaiset, yritykset kuin investoijatkin. Ilmastonmuutoksen torjunnalla on kiire, mutta torjuntakeinot on valittava harkiten. Tikun nokassa ollut lentoliikenne tuottaa 2 % maailman hiilidioksidipäästöistä.

Maailman hiilidioksidipäästöistä 90 % tulee kivihiilen, öljyn ja maakaasun käytöstä. Jos ydinkysymykseen eli fossiilisen energian käyttöön ei puututa, tulokset jäävät näpertelyksi.

Hyvä uutinen on, että sekä tekniset että taloudelliset keinot Pariisin ilmastosopimuksen rajoissa pysymiseen ovat olemassa.

Kirjan kustantaja: Tammi Kirjan kansikuva ja valokuva: Tammi

26

KAUPPAKAMARi

2/2021

Helleaallot, vesistressi, tulvat, maastopalot ja jäätiköiden sulaminen kertovat kaikki karua kieltään ilmastonmuutoksen etenemisestä. Taloudellisessa mielessä suurin isku on osunut eteläiselle pallonpuoliskolle, mutta mikään kolkka ei ole täysin jäänyt paitsi vaikutuksista. ”Jos haluamme saavuttaa Pariisin sopimuksen kahden asteen tavoitteen, meillä on noin 25 vuotta aikaa kääntää maailman ilmastotavoitteet kasvu-uralle, ja puolentoista asteen tavoitteeseen viisi vuotta.”

Suomen viimeaikainen ilmastokeskustelu on ilmastoasiantuntijan mukaan liittynyt hiilinieluihin ja metsään. Hänen mielestään ilmasto-ongelmaa ei ratkaista ilman puuttumista fossiilienergian käyttöön. Taalas luettelee kirjassaan lukuisia konkreettisia keinoja ilmastonmuutoksen torjuntaan. Keinojen listasta numeerisilla faktoilla keskeiseksi nousee kuitenkin luopuminen fossiilisista polttoaineista. ”Jos ydinkysymykseen eli fossiilisen energian käyttöön ei puututa, tulokset jäävät näpertelyksi”, hän arvioi.

Kohta 40 vuotta ilmastoasioita tutkinut ja läheltä seurannut Taalas kertoo kirjassaan taustastaan, urastaan ja ajatuksistaan. Hän on osallistunut moniin maailmaan merkittävimpiin ilmasto- ja ympäristöasioita selvittäviin työryhmiin ja tavannut myös merkittäviä vaikuttajia ympäri maailman. Avainsanoja ilmas-

toasioissakin ovat yhteistyö ja sopimukset.

Koronapandemiaa edeltävänä aikana Suomenkin median ykkösaiheena oli ilmastonmuutos. Halu ongelman ratkaisuun on kasvavassa määrin olemassa sekä investoijilla että yrityksillä ja kansalaisilla.

Taalas uskoo, että ilmastoteema ei tule jäämään nyt akuuttina riehuvan terveys- ja talouskriisin jalkoihin. Kirjassaan hän kuvailee kriisiä ”hyttysen ininäksi” verrattuna niihin inhimillisiin ja taloudellisiin tappioihin, joita koituu ellei ilmastonmuutosta saada kuriin.

Koronapandemian taltuttamisen kaltainen joukkovoima voisi parhaassa tapauksessa siirtyä tulevina vuosina ilmastoasioiden ratkaisuun.

Päivittäin ilmastoa ja sen ongelmia tarkastelevalle pääsihteerille esitetään usein kysymys, miten hän jaksaa puurtaa synkän ilmastonmuutosaiheen äärellä. Mottona ovat Aleksis Kiven viisaat sanat: ”Täällä ei auta valitus ja murhe, vaan työ ja toimi.” Toivoa on, kunhan päättäväisyyttä löytyy.

ILMOITUSTAULU

Seminaarista poimittua: Ratkaisuja vihreään siirtymään -teemaseminaari keräsi ruutujen ääreen noin 150 kuulijaa 17.3.

Puheenjohtajana tilaisuudessa toimi Turun Sanomien päätoimittaja Kari Vainio. ”Turku on vuonna 2029 hiilineutraali ja sen jälkeen ilmastopositiivinen kaupunki, eli tulemme viilentämään ilmakehää.”

Minna Arve, Turun kaupunginjohtaja, ICLEI – Local Governments for Sustainability -järjestön hallituksen jäsen ”Energiamurros on hyvässä vauhdissa. Tuuli- ja aurinkovoiman osuus kasvaa ja hiilineutraali Eurooppa tarvitsee paljon puhdasta sähköä ja kaasua.”

Ulla Rehell, Fortum Oyj:n kestävän kehityksen johtaja ”Vihreää siirtymää edistää osaltaan myös Ilmastorahasto Oy, jonka rahoitus ja pääomalainat kohdennetaan ilmastonmuutokseen ja digitalisaatioon liittyviin hankkeisiin.”

Paula Laine, Ilmastorahasto Oy:n toimitusjohtaja ”Suomen kestävän kasvun ohjelma uudistaa koronan jälkeiseen aikaan. Tavoitteena on mm. Suomen pääsy kansainväliseen kärkeen vihreän siirtymän ja digitalisaation kasvavilla markkinoilla. Lopullinen EU-rahoitus selviää kesällä 2022.”

Janne Virtanen, Varsinais-Suomen liiton edunvalvontajohtaja

Suomessa on 5,5 miljoonaa tapaa voida hyvin.

Haluamme ymmärtää niistä jokaista.

Järjestämme mielellämme tarvitsemanne työ­ terveyspalvelut. Kartoitamme yrityksenne tilanteen ja räätälöimme palvelut tarpeidenne mukaan.

Haluatko kuulla lisää? Ota yhteyttä myynti@aava.fi.

Lyhyesti lukuina

87 %

varsinaissuomalaisista toimitusjohtajista kertoo yrityksen lisänneen etätyömahdollisuuksia poikkeustilanteen aikana. Huomioitavaa on, että osalle yrityksistä etätyö oli arkipäivää jo ennen vuoden 2021 kevättä.

25 %

toimitusjohtajista arvioi työn tehokkuuden parantuneen etätyön aikana ja samalla yli puolet arvioi etätyökäytäntöjen muuttuneen pysyvästi.

47 %

arvioi kuitenkin samalla, että työn kuormittavuus on etätyön takia pitkällä aikavälillä noussut. Muun muassa sosiaalisen kanssakäymisen puute, mutta toisaalta perheen läsnäolo tekevät työstä aiempaa haastavampaa.

91

91 toimitusjohtajaa vastasi Turun kauppakamarin helmikuussa 2021 toteuttamaan kyselyyn.

Toimitusjohtajat pitivät sosiaalisten kontaktien puutetta haasteena johtamiselle. Myös johtaminen koettiin kuormittavampana, kuin ennen poikkeustilannetta.

Lähde: Turun Kauppakamarin kysely

Hansakortteli, Yliopistonkatu 20, Turku

2/2021

KAUPPAKAMARi

27

Turun

kauppakamarin jäsenyys kannattaa!

Turun kauppakamari edistää yritysten toimintaedellytyksiä ja vaikuttaa yhteiskunnalliseen päätöksentekoon alueen yritysten kilpailukyvyn turvaamiseksi. Kauppakamari tarjoaa jäsenilleen verkostoitumismahdollisuuksia, tietoa, palveluja ja kontakteja.

Jos et vielä ole jäsen, liity nyt!

LUE LISÄÄ: TURUNKAUPPAKAMARI.FI

ILMOITUSTAULU

Yrityksen äänellä on merkitystä Turun kauppakamarin uutena viestintäpäällikkönä aloitti maaliskuussa Taina Pärkö-Luotonen. Hän siirtyi tehtävään 22 messuvuoden jälkeen Turun Messukeskuksesta.

Viestintä ja sen kehittäminen, edunvalvonta- ja vaikuttajaviestintä sekä verkostoyhteistyö ovat Pärkö-Luotosen mielenkiinnon kohteita uudessa tehtävässä. ”Varsinais-Suomen yrityskenttä ja elinkeinoelämä on monipuolinen, vaikuttava ja merkityksellinen. Sen osaamista on mielenkiintoista olla jatkossakin seuraamassa ja viestinnän kautta tuomassa esille”, toteaa Pärkö-Luotonen.

Turun Messukeskuksen tapahtumaviestinnän parista siirtyminen Turun kauppakamarin palvelukseen tuntuu luontevalta. Sekä messut että kauppakamari ovat kumpainenkin toiminta-alustoja yrityksille. Molemmissa tärkeänä tavoitteena on muun muassa luoda verkostoja sidosryhmien välille sekä edistää yritysten liiketoimintaa ja menestystä.

Turun kauppakamarissa työhön mukaan tulee myös vahva edunvalvonnallinen vaikuttamisrooli erilaisten verkostoyhteistöiden kautta.

Viimeinen vuosi oli messu- ja tapahtuma-alalla yllättävä ja käänteentekevä,

TURUN KAUPPAKAMARI

www.turunkauppakamari.fi

Asiakkuuspäällikkö Miro Laaksonen Puh. 045 133 5586

“Viestinnälliset ideat & vinkit ovat aina tervetulleita.

Ollaan yhteydessä!“

sillä suoraan kohtaamiseen perustuvat suurtapahtumat ovat olleet pysähdyksissä jo yli vuoden. Uudet digitaaliset tavat kohdata ovat tulleet osaksi monen arkipäivää. Koronakausi onkin nostanut aiempaa terävämmin esille yritysten monimuotoisuuden. ”Poikkeusajan kriisiviestintää tehneenä olen seurannut erityisen läheltä kuinka uusi tilanne on vaikuttanut yritysten liiketoimintaan, talouteen ja myös jaksamiseen.”

Ratkaisevaa ovat seuraavat askeleet ja myös askeltiheys matkalla kohti uutta normaalia. ”Elinkeinoelämän hyvinvoinnilla on tässä tilanteessa suuri merkitys myös yksilöiden hyvinvointiin. Yritysten ääntä kannattaa ja pitää kuunnella”, arvioi Turun kauppakamarin uusi viestintäpäällikkö Taina Pärkö-Luotonen. ”Toivon jäseniltä ideoita, ajatuksia ja ehdotuksia siitä, mitä he kauppakamarin viestinnältä toivovat. Myös juttuideat vaikkapa lehteä varten ovat tervetulleita.”

Yhteyttä voi ottaa taina.parko-luotonen@turku.chamber.fi tai soittamalla 040 505 6424.

SANOTTUA

Teknologiaosaaja mukana pandemian taltuttamisessa Turussa toimiva PerkinElmer Wallac Oy on yksi PerkinElmer-konsernin suurimmista tuotekehitys- ja valmistusyksiköistä. Yrityksessä kehitetään ja valmistetaan laitteita, reagensseja ja ohjelmistoja vastasyntyneiden lasten harvinaisten sairauksien seulontaan.

Koronapandemian kiihtyessä keväällä 2020 yritys kehitti nopeasti uusia tuotteita testaukseen.

Yritys palkittiin maaliskuussa Turun kauppakamarin vientipalkinnolla. Vuosittaisella vientipalkinnolla Turun kauppakamarin kansainvälistymisvaliokunta nostaa esille kannustavia esimerkkejä kansainvälisesti menestyvistä varsinaissuomalaisista yrityksistä.

toimitusjohtajan Petri Kallion mukaan vuosi 2020 on osoittanut selvästi, miten yritysten huippuosaamisella voidaan kehittää uusia maailmanluokan tuotteita kansainvälisille markkinoille ja turvata olemassa oleva markkina vaikeinakin aikoina.

HAASTATTELUSSA

Petri Kallio TJ. PERKINELMER WALLAC OY

”Kehitimme uudet tuotteet Covid-19:n PCR-testaukseen todella nopealla aikataululla, ja vuoden 2020 aikana olemme myyneet näitä YRITYS PALKITTIIN tuotteita yli 20 milMAALISKUUSSA TURUN joonaan testiin pääKAUPPAKAMARIN osin kansainvälisille markkinoille”, sanoo VIENTIPALKINNOLLA. Kallio.

VALIOKUNNAN PÄÄTÖS PALKINNONSAAJASTA OLI TÄNÄ VUONNA YKSIMIELINEN.

Valiokunnan päätös palkinnonsaajasta oli tänä vuonna yksimielinen. PerkinElmer Wallac Oy on kasvattanut merkittävästi tuotantoaan Turussa vastatakseen koronapandemian aiheuttamaan testaustarpeen kasvuun niin Suomessa kuin muualla maailmassa. Yritys tekee tärkeää työtä pandemian selättämiseksi”, Turun kauppakamarin kansainvälistymisvaliokunnan viime vuoden puheenjohtaja Pasi Vuorinen toteaa.

Yrityksen liikevaihdosta noin 99 prosenttia syntyy viennistä. Suurimpia vientimaita ovat Iso-Britannia, Yhdysvallat, Italia, Kiina ja Ranska, ja näiden maiden viennin yhteenlaskettu osuus liikevaihdosta on noin 70 prosenttia.

Yrityksen viennin arvo on lisääntynyt erittäin merkittävästi vuodesta 2019 vuoteen 2020 lähinnä Covid-19-tuotteiden myynnin merkittävän kasvun takia.

PerkinElmer Wallac Oy on tunnettu edelläkävijän roolistaan. Viime vuosi terävöitti tätä entisestään. Yrityksen

Entä tulevaisuus?

Mitä se tuo tullessaan kehitystyölle?

”Covid-19-vasta-ainetestien myynti on käynnistynyt, ja arvioimme näiden tuotteiden kysynnän kasvavan vuonna 2021. Samanaikaisesti olemme pystyneet kehittämään uusia tuotteita myös vastasyntyneiden seulontaan ja varmistamaan, että tuottaminen ja asiakaspalvelu ovat toimineet keskeytymättä myös vastasyntyneiden seulonnan osalta”, Kallio arvioi.

Erityisen kiitokset Kallio haluaa osoittaa ammattitaitoisille osaajille:

“Covid-19-vasta-ainetestien myynti on käynnistynyt ja arvioimme tuotteiden kysynnän kasvavan.“

”Kiitos kuuluu henkilöstöllemme ja kaikille yhteistyökumppaneillenne, jotka ovat tämän mahdollistaneet”.

Turun kauppakamari jakoi Varsinais-Suomen vientipalkinnon nyt kolmattatoista kertaa. Kuvassa kansainvälistymisvaliokunnan vuoden 2020 puheenjohtaja Pasi Vuorinen, PerkinElmer Wallac Oy:n toimitusjohtaja Petri Kallio (vasemmalla) ja Turun kauppakamarin toimitusjohtaja Kaisa Leiwo palkinnonjakotilaisuudessa.

2/2021

KAUPPAKAMARi

29

ILMOITUSTAULU

Q&A LAKIMIEHELTÄ Olemme lomauttaneet työntekijämme kokoaikaisesti ja lomautus on kestänyt yli 200 kalenteripäivää. Nyt työntekijämme on irtisanoutunut. Mitä hänelle maksetaan irtisanomisajan palkkana?

Lomautetulla työntekijällä on oikeus irtisanoutua ilman irtisanomisaikaa lomautuksen viimeistä seitsemää päivää lukuun ottamatta. Kun kokoaikalomautus on kestänyt yhdenjaksoisesti vähintään 200 päivää, työntekijällä on irtisanoutuessaan oikeus saada työnantajan irtisanomisajan palkan suuruinen korvaus. Jos työntekijällä on esimerkiksi niin pitkä työsuhde, että työnantajan irtisanomisaika olisi kuusi kuukautta, pitää työntekijälle maksaa kuuden kuukauden palkan suuruinen korvaus sekä lomakorvaus kuudelta kuukaudelta.

Korvauksesta ei makseta sosiaalivakuutusmaksuja, kun työntekijä ei enää palaa työhön, vaan siitä vähennetään vain ennakonpidätys. Jos työntekijää lomautettaessa on sovellettu lainmukaista 14 päivän lomautusilmoitusaikaa pidempää, työehtosopimukseen perustuvaa lomautusilmoitusaikaa, työnantaja saa vähentää korvauksesta 14 päivän palkan. Oikeus korvaukseen ei koske osa-aikalomautusta.

irtisanottiin loppuvuodesta 2020 väliaikaisten työsopimuslain muutosten aikana, takaisinottovelvollisuus on yhdeksän kuukautta. Jos työnantaja takaisinottovelvollisuusaikana tarvitsee työntekijää samaan tai samankaltaiseen työtehtävään, jota irtisanottu työntekijä on tehnyt, on työtä tarjottava hänelle.

Edellytyksenä on, että työntekijä on työhakijana TE-toimistossa.

Olemme pitäneet yhteistoimintaneuvottelut ennen työntekijöiden lomauttamista. Nyt työnantaja harkitsee lomautettujen työntekijöiden irtisanomista samalla tuotannollisella ja taloudellisella perusteella.

Pitääkö järjestää uudet yhteistoimintaneuvottelut?

Jos aikaisemmissa yhteistoimintaneuvotteluissa ei neuvoteltu irtisanomissuunnitelmista vaan ainoastaan lomauttamisesta, työnantajan täytyy järjestää uudet neuvottelut, joissa neuvotellaan mahdollisista irtisanomisista.

Olemme lomauttaneet työntekijämme kokoaikaisesti toistaiseksi, ja hän sairastuu. Muuttuuko lomautus sairauspoissaoloksi?

Ei muutu. Tällaisessa päällekkäisten poissaolosyiden tilanteessa sovelletaan ns. aikaprioriteettiperiaatetta. Koska lomautus on alkanut ennen työntekijän sairastumista, kyseessä on edelleen lomautus. Jos sairaus jatkuu vielä lomautuksen päättyessä, muuttuu poissaolosyy sairauspoissaoloksi.

Työntekijä irtisanotaan tuotannollisilla ja taloudellisilla irtisanomisperusteilla. Mitä eroa on työn tarjoamis- ja koulutusvelvollisuudella ja takaisinottovelvollisuudella?

Työsuhteen kestäessä työnantajalla on työn tarjoamisvelvollisuus eli tuotannollisilla ja taloudellisilla perusteilla irtisanotulle työntekijälle pitää tarjota kaikkia sellaisia töitä, joita työntekijä pystyisi tekemään suoraan tai työnantajan tarjoaman kohtuullisen koulutuksen jälkeen. Työsuhteen päätyttyä alkaa takaisinottovelvollisuusaika, jonka pituus on työsuhteen keston mukaan neljä tai kuusi kuukautta. Jos työntekijä

30

KAUPPAKAMARi

2/2021

Kati Mattinen lakimies Helsingin seudun kauppakamari kati.mattinen@helsinki.chamber.fi puh. 09 2286 0313

Yhdelle, kahdelle tai useammalle. koulutusonline.fi

www.koulutusonline.fi

Satoja verkkokursseja pienempään ja suurempaan osaamisen nälkään.

Varmista osaamisesi jatkuva kehittyminen joustavasti KoulutusOnlinen verkkokursseilla. Sijainnista riippumaton verkko-opiskelu sopii hyvin myös koko tiimin osaamisen kehittämiseen, sillä videoita on helppo katsoa ja kuunnella missä tahansa itselleen sopivan mittaisissa jaksoissa – vaikka vain viisi minuuttia kerrallaan.

KoulutusOnlinessa on jo yli 300 verkkokurssia • johtamisesta ja esimiestyöstä • työsuhdeasioista • taloudesta • digitaidoista • työelämätaidoista • myynnistä ja asiakaspalvelusta • viestinnästä • juridiikasta ja ICT:stä.

Ja lisää on tulossa!

Kursseilla kouluttavat kauppakamarin omat asiantuntijat ja vahva asiantuntijaverkostomme.

KoulutusOnline toimii kaikilla päätelaitteilla, myös kännykällä.

Jokaiselle yrityksesi oppijalle Tilaa KoulutusOnline itsellesi tai organisaation työn tueksi. Hintaan sisältyvät KoulutusOnlinen kaikki yli 300 verkkokurssia.

Jäsenetuhinnat: 1 käyttäjä: 79 € + alv / kk Tutustu ja tilaa osoitteessa koulutusonline.fi.

Tilaus alkaa 2 viikon ilmaisella tutustumisjaksolla.

Jäsenetuhinta, kun esimerkiksi 2-5 käyttäjää: 54 € + alv / kk 11-20 käyttäjää: 6 700 € + alv / vuosi Useamman käyttäjän tilauksissa ota yhteyttä: myynti@helsinki.chamber.fi Tiedon työntövoimaa

koulutusonline.fi