a product message image
{' '} {' '}
Limited time offer
SAVE % on your upgrade

Page 1

WWW.TURKU.CHAMBER.FI

2/2016

TURVAPAIKANHAKIJAT TYÖELÄMÄÄN

SPR on aloittanut TET-jaksojen tarjoamisen turvapaikanhakijoille s. 24

KAUPPATORIN KEHITTÄMINEN TURUN YKKÖSTAVOITE s. 6

UUSIA TAPOJA TYÖLLISTÄÄ NUORI KESÄTÖIHIN s.20

KANSAINVÄLISIÄ OSAAJIA SUOMEEN Fiskarsin henkilöstöjohtaja Nina Ariluoma s. 12

URATARINA: JUSSI MÄLKIÄ

+

PÄÄKIRJOITUS: MINNA ARVE


Risteile uudella tyylillä Upeasti uudistuneet Turun-reitin Viking Grace ja Amorella toivottavat sinut tervetulleeksi herkuttelemaan, viihtymään ja shoppailemaan. Viking Gracen entistä ylellisemmällä spa-osastolla rentoudut merimaisemia ihaillen, saunoen ja hemmotteluhoidoista nauttien. Tai mitä jos varaisit oman VIP-saunaosaston juoksuporukan käyttöön? Hemmottelun jälkeen on hyvä suunnata Itämeren suurimpaan tax-free-myymälään. Tanssikunnon pääset testaamaan Amorellan upouudessa yökerhossa, jossa viihdettä riittää aina pikkutunneille saakka. Ja kun ilta on tanssittu loppuun, voit kellahtaa uusittujen parivuoteellisten hyttien mukavaan sänkyyn.

Varaa netissä, vikingline.fi, tai soita myyntipalveluumme, puh. 0600 41577 (1,75 €/vastattu puhelu + pvm./mpm.).


Varför Paris, vi har ju Åbo! Matkailu on eräs Varsinais-Suomen kärkitoimialoista. Matkailun aluetaloudellinen vaikutus Turun seudulle on lähes 900 miljoonaa euroa vuodessa. Pelkästään hotelliyöpymisiä on 1 miljoonaa vuodessa Turun seudulla. Lentomatkaajia Turun lentoaseman kautta kulkee yli 300 000 ja lentokentän asema ja uudet reitit ovat myös elinkeinoelämälle tärkeitä ja siksi yksi kauppakamarin edunvalvontahankkeista. Kauppakamarilla on myös oma matkailuvaliokunta, johon kuuluu laajasti alueen erilaisia ja erikokoisia matkailualan toimijoita. Kaunis saaristomme on koko Suomen helmi ja suurin osa matkailun kehittämispotentiaalista liittyykin juuri saaristoon. Turku on kumppanina Työ- ja elinkeinoministeriön matkailun kasvuohjelmissa Merellinen saaristo, jossa kehitetään juuri saaristomatkailun vetovoimaa sekä Stopoverissa, jonka tavoitteena on saada Aasiasta tulevat matkailijat pysähtymään Suomessa ja myös siis täällä lounaisessa Suomessa. Kesä on matkailun kulta-aikaa ja siksi on hyvä hetki hiukan fiilistellä alueen kesätapahtumia. Saariston lisäksi erityisesti Turun, Naantalin ja Uudenkaupungin kesätapahtumat tuovat matkailijoita Turkuun ja lähialueille. Paavo Nurmen kisat ja maraton, Ruisrock, keskiaikaiset markkinat, musiikkijuhlat sekä Turussa, Naantalissa ja Uudessakaupungissa, DBTL ja Food & Fun ovat vuosittaisia tapahtumia mutta niiden lisäksi joka kesä on huikeita yksittäisiä tapahtumia. Viime kesänä Jukolan viesti Paimiossa, tänä kesänä kuninkuusravit ja ensi kesänä jälleen Tall Ships' Races tarjoavat menoa joka makuun. Salossa iltatori on jo lähes legendaarinen käsite. Kulttuuripääkaupunkivuoden perintö näky vahvassa kulttuuritarjonnassa koko Varsinais-Suomessa ja siitä on helppo olla ylpeä. Samaa perintöä on vahva panostus elokuvatuotantoihin ja Turku tunnetaankin jo Suomen ykkösleffakaupunkina. Vain kasino puuttuu? RAY on ilmoittanut avaavansa Suomeen toisen kasinon ja siitä kilpailee loppusuoralla Turku ja – tietenkin rakas kilpakumppanimme Tampere. Kasino täydentäisi Turun vetovoimaa vielä entisestään. Sitä odottaessa voi nauttia kesän tapahtumista ympäri Varsinais-Suomea!

PÄÄKIRJOITUS

Kulttuuripääkaupunkivuoden perintö näkyy vahvassa kulttuuritarjonnassa koko Varsinais-Suomessa ja siitä on helppo olla ylpeä.

MINNA ARVE Turun kauppakamarin toimitusjohtaja Ps. Ei myöskään unohdeta Suomen ensimmäistä Businessfestivaalia The Shiftiä! Lisätietoja: www.theshift.fi

3 KAUPPAKAMARI


TURUN LIIKENNEPÄIVÄ Tavaraliikenteen markkinaehtoiset muutokset Torstaina 19.5.2016 klo 9.30-15.30 Turun Messu- ja Kongressikeskuksessa.

TAUOLLA TUTUSTUMIN EN SUPERREKKA AN!

Tämän vuoden aiheina muun muassa liikennemarkkinoiden murros, superrekat ja rautateiden tavaraliikenne. Tilaisuus on kauppakamarin jäsenille ilmainen. (ei jäsenille 90 € + alv) Ilmoittaudu mukaan osoitteessa: www.lyyti.fi/reg/liikennepaiva2016

TERVETULOA! PUHUJINA KAHDEKSAN ERI ASIANTUNTIJAA

Raisio KASVUN PAIKKA OTA YHTEYTTÄ! kaupunginjohtaja Ari Korhonen puh. 044 797 1550 maankäyttöpäällikkö Outi Pekkala puh. 044 797 1707 etunimi.sukunimi@raisio.fi www.raisio.fi/yrittäjät

RunFestissä liikutaan hyvän, huvin ja urheilun vuoksi RUNFEST ON ELÄMYKSELLINEN TYÖYHTEISÖILLE SUUNNATTU HENKILÖSTÖ- JA ASIAKASTAPAHTUMA, JOKA YHDISTÄÄ LIIKUNNAN JA HAUSKAN YHDESSÄOLON HYVÄNTEKEMISEEN. RunFest-konsepti on innostanut Tanskassa mukaan vuosittain yli 200 000 osallistujaa tuhansista yrityksistä ja yhteisöistä. Suomeen rantautunut tapahtuma keräsi viime vuonna Helsingissä ja Tampereella yli 4000 osanottajaa.

Turun ensimmäinen RunFest järjestetään Kupittaanpuistossa torstai-iltana 26. toukokuuta. Turun kauppakamari ja RunFest tekevät yhteistyötä. 20 ensimmäiseksi ilmoittautuvaa kauppakamarin jäsenyhteisöä pääsee RunFestiin mukaan puoleen hintaan. Lue lisää ja ilmoittaudu www.runfest.fi ALENNUKSEEN OIKEUTTAVA YHTEISTYÖTAHON KOODI ON KAUPPAKAMARIRUNFEST16


SISÄLTÖ

JULKAISIJA TURUN KAUPPAKAMARI PUOLALANKATU 1 20100 TURKU WWW.TURKU.CHAMBER.FI OSOITTEENMUUTOKSET PUH. 02 2743 400 KAUPPAKAMARI@TURKU. CHAMBER.FI PÄÄTOIMITTAJA TIINA JAATINEN TOIMITTAJA KATRI KURKELA TOIMITUSSIHTEERI SATU LEHENBERG KONSEPTI JA ULKOASU KUMPPANIA OY JA KESKUSKAUPPAKAMARI

16

OIKEUS- JA TYÖMINISTERI JARI LINDSTRÖMIN MIELESTÄ TYÖTTÖMYYS ON SUOMEN TYÖELÄMÄN SUURIN ONGELMA JA HAASTE.

TAITTO TIINA JAATINEN JA KATRI KURKELA KUVAPANKKI PIXHILL.COM ILMOITUSMYYNTI TIINA JAATINEN PUH. 050 332 2781 ILMESTYY HELMI-, TOUKO-, SYYS-, JA MARRASKUUSSA PAINO NEWPRINT OY, RAISIO ISSN 2342-0790

9 UUSI JÄSEN Siivouspalvelu Kota panostaa paikallisuuteen 10 URAPOLKU Meriaura Groupin konserninjohtaja on seilannut ympäri maailmaa 21 EDUNVALVONTA Loimaan osasto sai uuden asiamiehen

12 HENKILÖ Fiskarsin henkilöstöjohtajan mielestä brändi vetää puoleensa juuri sille sopivia henkilöitä 16 TEEMA Oikeus- ja työministeri Jari Lindström kehottaa työnhaussa aloitteellisuuteen ja sitkeyteen 24 ALUEELTA Turvapaikanhakijan voi työllistää TET-harjoitteluun

8 B&A VINKIT Parhaat blogit ja sovellukset bisnekseen ja vapaa-aikaan 22 TILASTO Suomalaisyritykset ovat sopeutuneet globaaliin kilpailuun hyvin 27 AJANKOHTAISTA LAKIASIAA Vuosilomalain muutokset astuivat voimaan 1.4.2016

26 TAPAHTUMAKALENTERI Loppukevään koulutustarjonta ja jäsentilaisuudet

KANNESSA: NINA ARILUOMA KUVA: FISKARS

28 KAMARIKUULUMISIA ICT-valiokunnan Teemaseminaari oli suosiollinen TURUN KESKUSTAN KEHITTÄMINEN ON ELINTÄRKEÄÄ KESKUSTAN ELINVOIMAISUUDEN TURVAAMISESSA

6

KUVA: TURUN KAUPUNKI

5 KAUPPAKAMARI


KOMPASSI KIRJA

NYT PUHUTTAA

KUVA: TURUN KAUPUNKI

INNOSTA ONNISTUMAAN – YHDESSÄ! Mistä innostus syntyy? Miten minä johtajana innostun? Entä miten innostukseni ja innottomuuteni vaikuttaa muihin? Miten innostan, miten luon tilaa innostua? Innostus nostaa energiatasoa ja aktivoi hyödyntämään havaitut mahdollisuudet. Se orientoi tulevaisuuteen. Tätä me yksilöinä, organisaatioina ja yhteiskuntana tarvitsemme. Taloudellinen kasvu edellyttää innostusta, joka ohjaa mahdollisuuksien näkemiseen ja voimavarojen vapauttamiseen.

INNOSTUS NOSTAA ENERGIATASOA JA AKTIVOI HYÖDYNTÄMÄÄN HAVAITUT MAHDOLLISUUDET. Onnistuminen ruokkii onnistumista. Syntyy positiivinen kehä, jossa ihmiset voivat käyttää vahvuuksiaan kokonaisvaltaisesti. Innostu johtaja, innosta ja onnistu! Kirjoittajan Maarit Tiililän vahva osaaminen johdon coachina perustuu monipuoliseen kokemukseen henkilöstöjohtamisesta ja johtoryhmätyöskentelystä suomalaisissa ja amerikkalaisissa pörssiyhtiöissä eri toimialoilla.

6 KAUPPAKAMARI

Kauppatorin kehittäminen Turun ykköstavoite KAUPPATORIN JA SEN YMPÄRISTÖN UUDISTAMINEN ON YKSI TÄRKEIMMISTÄ JA KIIREELLISIMMISTÄ TOIMENPITEISTÄ TURUN KAUPUNKIKESKUSTAN ELINVOIMAISUUDEN TURVAAMISESSA. Turun kauppakamari pitää positiivisena kokonaissuunnitelmaa Turun kauppatorin ja sen ympäristön uudistamiseksi. Osa liikennejärjestelyistä kuitenkin herättää huolia. ”Toivomme, että kadunvarsille jätettäisiin jonkin verran lyhytaikaista pysäköintitilaa nopeaa pistäytymisasiointia varten. Erityisesti kirjaston vierestä poistuvat paikat ovat tarpeelliset”, toteaa kauppavaliokunnan sihteeri, johtaja Paula Virri Turun kauppakamarista. Lisäksi maanalaiseen pysäköintilaitokseen on nyt esitetty vain yksi sisäänajo. Kauppakamari esittää, että tutkittaisiin mahdollisuus järjestää toinen sisäänajoväylä toiselta puolelta kaupunkia, jolloin se palvelisi Hirvensalon suunnalta tulevaa liikennettä. Myös Turun Ydinkeskustayhdistys toivoo osittaista kadunvarsipaikkojen säilyttämistä. ”Vaikka kokonaissuunnitelma on erittäin hyvä ja sen kiireellinen toteuttaminen tarpeellista, tulee kadunvarsipaikkojen poistamista Kauppiaskadulta suunnitellussa laajuudessa harkita vielä uudelleen” esittää yhdistyksen toiminnanjohtaja Katariina Räike. Torialue ympäröivine katuineen on

varsin laaja ja torille mahtuu torikaupan lisäksi paljon muita toimintoja. Haasteena on ympärivuotisen toiminnan saaminen torille ja torin pitäminen elävänä ympärivuotisesti. ”Ehdotamme, että torille tehtäisiin vesielementti ortodoksisen kirkon puoleiseen päähän. Kesäaikaan vesielementti elävöittäisi toria ja talviaikaan se voitaisiin käyttää luistelukenttänä. Myös lasten leikkipaikka toisi torille elävyyttä ja houkuttelisi lapsiperheitä keskustaan”, kertoo Virri. ”Ydinkeskustayhdistyksen yksi tärkeä tehtävä on lisätä tapahtumasisältöjä keskustassa. Kiinteä, katettu lava toisi merkittäviä kustannussäästöjä tapahtumajärjestämiseen, ja mahdollistaisi pientapahtumien kuten ilmaiskonserttien järjestämisen ympäri vuoden. Toteuttamamme jäsenkyselyn mukaan 72% vastanneista keskustan kaupallisista toimijoista kannatti pysyvää esiintymislavaa. Tapahtumasisällöt nähdään siis tärkeänä osana keskustan toimintaa. Lisäksi jopa 94% vastanneista oli sitä mieltä että torin kannella voisi olla muutakin toimintaa torikaupan rinnalla. –Esimerkiksi juuri lasten leikkipaikka” Räike toteaa.


1004

Opetus- ja kulttuuriministeriön osaamiskartoitukseen osallistui 1004 turvapaikanhakijaa yhteensä 32 maasta.

Tarvitseeko valloittaa maailma saadakseen maailmanluokan kumppanin? Maailman myllerryksessä pienempikin yritys hyötyy asiantuntevista neuvoista ja luotettavasta kumppanista. EY on Suomessa alansa markkinajohtaja ja kansainvälinen verkostomme kattaa 212 000 asiantuntijaa yli 150 maassa.

Kartoitukseen osallistuneista turvapaikanhakijoista 191 on ollut yrittäjänä.

27%

Turvapaikanhakijoista 21 % on työskennellyt kuljetusalalla.

191

Lähimmän toimistomme löydät osoitteesta ey.com/fi/kotimaa EY | Tilintarkastuspalvelut | Veropalvelut | Lakipalvelut | Konsultointi | Yritysjärjestelyt

Turvapaikanhakijoista 27 % on työskennellyt rakennusalalla.

21% www.flaktwoods.fi

© 2016 Ernst & Young Oy. Kaikki oikeudet pidätetään.

LYHYESTI LUKUINA


KOMPASSI BLOGIVINKIT+APSIVINKIT

Slack Viestintä- ja projektinhallintatyökalu tiimeille. www.slack.com

Peoplemovin

Turun kauppakamari @kauppakamaritku

#Tunninjuna on askeleen lähempänä! Kauppakamari iloitsee hallituksen päätöksestä aloittaa suunnittelu! #kyllä

Sivustolla voi seurata maasta toiseen käynnissä olevaa muuttoliikettä. Erittäin selkeä ja varsin informatiivinen sivusto. www.peoplemov.in

Busuu Ilmaista kielijumppaa 13 kielellä. Näppärä vaikka bussimatkalla. Lapsille omat versiot englannin ja espanjan treenaamiseen. AppStoresta ja Google Playsta. www.busuu.com/enc

JÄRJESTÄMME TOUKOKUUSSA SOTE-FOORUMIN, JOSSA KESKUSTELUA UUDISTUKSEN TAVOITTEISTA JA NIIDEN TOTEUTUMISEN EDELLYTYKSISTÄ VARSINAIS-SUOMEN ALUEELLA. OSALLISTU TILAISUUTEEN: WWW.TURKU.CHAMBER.FI

8 KAUPPAKAMARI

TUORLA – KAIKKEA MAAN JA TAIVAAN VÄLILTÄ Tuorlan alue on monelle 110-tien kulkijalle tuttu. Maamerkkeinä toimivat tielle näkyvät vanha kartanon päärakennus ja tähtitorni, mutta monet eivät tiedä, että alueella sijaitsevat myös Turun yliopiston tähtitieteen tutkimusyksikkö, Tuorlan observatorio sekä yksityinen yritys Tuorlan Majatalo Oy. Tuorlan Majatalo ja Tuorlan Planetaario ovat yhdessä Kaarinan merkittävin matkailukohde ja alueella vierailee noin 40 000 kävijää vuosittain. Vuonna 1996 perustettu Majatalo tarjoaa ravintola-, kokous- ja majoituspalveluita. Vanha historia, kaunis ympäristö ja mahdollisuus tutustua tähtitieteen saloihin ovat alueen vetonauloja. Alueella sijaitseva Tuorlan Majatalo tarjoaa lounasta joka päivä ja tilauksesta iltaruokailuja. Kahvila on avoinna niin arkisin kuin viikonloppuisin. Monet kauniit perhejuhlat on järjestetty 1820-luvulla rakennetussa ravintolasalissa. Hyvä mahdollisuus tutustua niin Tuorlan Majataloon kuin observatorionkin toimintaan tarjoutuu 21.5. klo 10 – 14 järjestettävissä avoimissa ovissa.


KOMPASSI UUSI JÄSEN

SIIVOUSPALVELU KOTA PAIKALLISTA PALVELUA SUURELLA SYDÄMELLÄ Siivouspalvelu Kota on pieni perheyritys jonka suuri sydän sykkii Turulle ja sen lähialueille. Yritykselle on tärkeää, että niin pienissä kuin suurissakin valinnoissa tuetaan suomalaisuutta ja paikallisuutta niin pitkälle kuin mahdollista samalla kun työllistetään oman toimialueen osaajia. Yritys työllistää 20 henkilöä. Kota ei ole ihan perinteinen siivousfirma, vaan yritys rakentaa omaa tapaansa toimia tarjoamalla muun muassa tapahtumia ja vinkkejä kotien ja yrityksien hyvinvointiin liittyen. Kodassa saa hymyillä ja vaikka työ on välillä raskasta, yrityksessä yritetään kaikesta huolimatta pitää yhtä ja tarttua tehtäviin hyvällä mielellä. ”Työssä meille on tärkeää huolellisuus, vastuunkanto ja oman osaamisen kehittäminen niin, että asiakkaitten tilat pysyvät

kunnossa - mielestämme siivous ei ole vain puhtaanapitoa vaan myös asiakkaan omaisuuden arvon säilyttämistä.”- kertoo Anna Kotamäki. Siivouspalvelu Kodalta luonnistuvat siivouspalvelut niin yrityksille kuin kotitalouksille hyvinkin vaihteleviin tarpeisiin. Vaikka siivouspalvelu onkin pääpalvelu, usein asiakkaan kanssa asiakassuhteen syventyessä poikii tarve myös muille palveluille: kotitalousasiakkaille on tarjolla kaupassa käyntiä, vaatteiden viemistä pesulaan tai pihan haravoimista. Yritysasiakkaille toimitetaan muun muassa palaveripullaa sekä osallistutaan tapahtumissa tarjoilemiseen ja somistamiseen.

Siivouspalvelu Kota on perheyritys. Kuvassa Anna ja Petteri Kotamäki.

UUDET JÄSENET KAUPPAKAMARI ON MAAILMAN SUURIN YRITYSTEN VERKOSTO. TERVETULOA UUDET JÄSENET!

Alumeco Finland Oy, Turku Arctic White Giraffe, Turku HRS Advisors Oy, Turku Kimmon Vihannes Oy, Kuusjoki Kloba Oy, Turku Konepaja Timeka Oy, Mynämäki Lassila & Tikanoja Oyj, Turku Länsi-Rannikon Kala Oy, Taivassalo Maataso Oy, Kaarina Mikko Rindell Oy, Turku Multioil Oy, Turku Nurkora Oy, Uusikaupunki Olli Alanko Oy, Salo Optimisynergia Oy, Naantali Oy Lingua Finnomedica Ltd, Turku

Pansion Teollisuuspalvelu Oy, Turku Railtrans 4u Oy Ltd, Turku Rp-Elementti Oy, Somero Salon Tukituote Oy, Salo Sibbes Oy, Turku Siivouspalvelu Kota Oy, Turku Someron Tilintarkastus- ja Yrityspalvelu Ky, Somero Suomen Nosturikoulutus Oy, Salo Teollisuuseristys Sorri Oy, Raisio Tuorlan Majatalo Oy, Kaarina Unifaun Oy, Turku Väriuki Oy, Uusikaupunki

9 KAUPPAKAMARI


KOMPASSI URAPOLKU

Messikallesta konserninjohtajaksi Meriaura Oy on erikoistunut teollisuuden tuotteiden ja raaka-aineiden merikuljetuksiin. Turkulaisen perheyrityksen konsernijohtajana toimii sen perustaja Jussi Mälkiä. MIKÄ ON TYÖTEHTÄVÄSI TÄLLÄ HETKELLÄ? Olen Meriaura Groupin konserninjohtaja. Päiväni täyttyvät enimmäkseen erilaisista palavereista ja kehityshankkeista mutta olen mukana myös operatiivisen toiminnan suunnittelussa etenkin varustamoyhtiöissä. MILLAISISSA TYÖTEHTÄVISSÄ OLET

URALLASI OLLUT? Aloitin urani hoitamalla kioskia. Jaoin myös vapaa-aikanani mainoksia koulun ohella. Merimiehen uran aikana olen toiminut kaikissa mahdollisissa tehtävissä laivoilla, aluksi ”messikallena” eli siivoojana, sitten matruusina ja myöhemmin perämiehenä ja kipparina. Laivat joissa olen työskennellyt ovat seilanneet Euroopassa, Afrikassa ja Pohjois-Amerikassa. Merenkulku Aasiassa on jäänyt väliin. Epätavanomaisin tehtävä urallani on varmastikin ollut puolen vuoden jakso Etelämantereella jossa olin Greenpeacen hommissa purkamassa tutkimustukikohtaa. Viimeiset 20 vuotta olen ollut konttorihommissa täyspäiväisesti.

MISTÄ PIDÄT TYÖSSÄSI? Pidän siitä että työni on nykyisin hyvin vaihtelevaa ja pidän ihmisten tapaamisesta. Nykyään koen myös että minulla on mahdollisuus vaikuttaa moniin asioihin. MITÄ HARRASTAT VAPAA-AIKANASI? Harrastan hyötyliikuntaa kuten pyöräilyä ja metsänhoitoa ja halon hakkaamista. Rentoudun lukemalla lehtiä ja kirjoja. Päivälehtien lisäksi luen kaikkea sotakirjoista ja talouselämän julkaisuista kaunokirjallisuuteen ja naistenlehtiin.

KOULUTUS Peruskoulu – perämies – merikapteeni, joitain lyhytkursseja ENSIMMÄINEN TYÖPAIKKA Kioskin hoitaja Kangasalla 13-vuotiaana ja mainosten ja lehtien jakaminen MERKITTÄVIN ASKEL URALLA Ensimmäisen laivan ostaminen MUISTA! Vie mennessäs, tuo tullessas, tee ollessas

GALLUP

Miten monikulttuurisuus näkyy työssäsi? OLLI HAKALA, TURUN SEUDUN KEHITTÄMISKESKUS Työni on erittäin monikulttuurista ja lähin kolleganikin on kiinalainen. Turussa ulkomaalaistaustaiset perustavat ahkerasti yrityksiä esimerkiksi tuontiin, mikä on hienoa. Turvapaikanhakijatilanne ei varsinaisesti ole näissä tilaistoissa näkynyt.

10 KAUPPAKAMARI

JARI VUORIJOKI, LAKIASIATOIMISTO VUORIJOKI Turvapaikanhakijoiden lisääntyminen on näkynyt toiminnassamme suoraan toimeksiantojen määrissä. Asiakkaina olen kokenut maahanmuuttajat hyvinä, asiointi on ollut helppoa.

KARI MÄENPÄÄ, AVIS AUTOVUOKRAAMO Paras työntekijäni on pakolaistaustainen. Häntä täytyy välillä käskeä lähtemään kotiin. Vanhat työntekijät jäävät varjoon ja meillä aloittaa pian toinenkin maahanmuuttajataustainen työntekijä.


MUUTOSVAROITUS! Haluatko ääneesi -auktoriteettia? -kantavuutta? -palveluhenkisyyttä? Räätälöimme yrityksellesi sopivan äänenkäyttökoulutuksen hauskasti, ammattitaitoisesti ja tuloksellisesti.

MUUTOSVAROITUS! Haluatko ääneesi -auktoriteettia? -kantavuutta? -palveluhenkisyyttä? Räätälöimme yrityksellesi sopivan äänenkäyttökoulutuksen hauskasti, ammattitaitoisesti ja tuloksellisesti. Ota yhteyttä ja kysy tarjous! Käsityksesi ihmisäänen mahdollisuuksista voi muuttua lopullisesti.

Ota yhteyttä ja kysy tarjous! Käsityksesi ihmisäänen mahdollisuuksista voi muuttua lopullisesti.

Ääniräätäli Oy • Toivolankatu 5, Turku • P. 050 3652823 aaniraatali@aaniraatali.fi • www.aaniraatali.fi

Ääniräätäli Oy ICT-palkinto Toivolankatu 5, Turku www.aaniraatali.fi Smartsalo ry:lle 050 365 2823

Turun kauppakamarin ICT-valiokunta aaniraatali@aaniraatali.fi palkitsee vuosittain henkilön, yhteisön tai teon, joka on osoittanut toiminnallaan edesauttavan paikallista elinkeinoelämää merkittävästi. Tänä vuonna palkinnon sai Smartsalo ry. Smartsalo ry on vuonna 2015 perustettu hi-tech osaajien yhdistys, jonka jäsenistö koostuu pääosin varsinaissuomalaisista eri business- ja teknologia-alueiden ammattilaisista. Yhdistyksen tarkoituksena on edistää yrittäjyyttä sekä jäsenten työllisyyttä. Smartsalo on järjestänyt aktiivisesti erilaisia tapahtumia, kuten rekrytointi- ja networking-messuja yhteistyössä Salon kaupungin, Yritysalon, TE-keskuksen ja Microsoftin kanssa. Palkinnon vastaanottivat Anna-Mari Lahtinen, Pauli Korpela ja Matti Aalto Smartsalo ry:stä. ”Vapaaehtoistyöhön perustava yhdistys Smartsalo on osoittanut aktiivisuutta, miten saadaan salolaisia hi-tech osaajia työllistymään Microsoftin toimintojen loputtua Salossa. Smartsalo on rakentanut yhteisöllisyyttä työnhakijoiden keskuudessa sekä ollut mukana Salon kaupungin, Yrityssalon ja Microsoftin Polku –ohjelman Rekry –messuilla sekä järjestänyt omia tapahtumia tukemaan hi-tech osaajien työllistymistä Salon alueella. Kokonaishankkeen myötä hi-tech osaajia on työllistynyt lyhyessä ajassa merkittävästi”, kertoo ICT-valiokunnan puheenjohtaja Harri Salo. Yhdistyksen puheenjohtajan Pauli Korpelan mukaan Microsoft kantaa hyvin yhteiskuntavastuunsa tällä vaikealla hetkellä ja Smartsalo tekee läheistä ja hyvää yhteistyötä Microsoft Polun kanssa. ”Olemme järjestäneet myös useita erilaisia luentoja Salossa. Joka viikko kuulemme uutisia työllistyneistä ja yhdistyksen jäsenistä jo noin kolmasosa on löytänyt töitä tai on perustanut startup yrityksen”, Korpela kertoo.

Viestinnän ammattilainen Varsinais-Suomessa

TS-Yhtymä on viestintä-alan yritysryhmä, joka jalostaa ja välittää informaatiota sekä kehittää, valmistaa ja markkinoi graafisia tuotteita ja niihin liittyviä palveluita.

www.ts.fi/ts-yhtyma


HENKILÖ

Brändi vetää puoleensa oikeat ihmiset Vetovoimainen brändi houkuttaa oikeat ihmiset, kun Fiskars etsii palvelukseensa osaajia maailmalta. Siksi Suomenkin kannattaisi kirkastaa brändinsä, sanoo henkilöstöjohtaja Nina Ariluoma. TEKSTI HEIDI HAMMARSTEN KUVAT FISKARS


F NINA ARILUOMA Fiskarsin henkilöstöjohtaja vuodesta 2013 KOULUTUS Psykologian maisteri ja EMBA URA Aiemmin erilaisissa HRtehtävissä Nokiassa ja Nokia Siemens Networksissa. HARRASTUKSET Perhe, liikunta ja musiikki. Harmittelee, ettei laulu- ja latinotanssiharrastukselle enää tahdo jäädä aikaa.

Suomeen. Mutta kun yritys on tuttu, kynnys siirtyä iskarsin 11 hengen johtoryhmään kuuseuraavaksi tänne madaltuu. luu kuusi ulkomaista kykyä, joista kaksi on houkuteltu yritykseen ja Suomeen ARVOPOHJAN PITÄÄ KOHDATA reilun vuoden aikana. Asumisen tuotteiVahvojen brändien talossa myös rekrytoinnin ohjeden liiketoiminnasta vastaava Ulrik Garde Due nuorana on, että brändi ja liiketoiminnan haasteet on työskennellyt luksustuotteiden parissa muun vetävät puoleensa juuri sille sopivia henkilöitä. muassa Burberryllä ja LVMH:lla. Konsernin brändi”Rekrytoinnissa pitää syntyä jonkinlainen ja markkinointijohtaja Alexander Mattilla taas kosketuspinta, ihastuminen kyseiseen brändiin. Me on kokemusta muun muassa Adidakselta ja Levi emme käytä mitään kikka kuutosia. Haluamme ihStraussilta. misiä, jotka aidosti haluavat tehdä töitä juuri näiden Fiskarsin henkilöstöjohtaja Nina Ariluoma brändien ja niihin liittyvien liiketoimintahaasteiden kertoo, että Suomesta löytyy kyllä osaajia yrityksen ja mahdollisuuksien kanssa. Haemme matchia tukifunktioihin ja esimerkiksi logistiikan tarpeisiin. arvopohjasta.” Mutta kun mennään liiketoiminnan ytimeen eli Mitä tämä sitten käytännössä tarkoittaa? Esimerglobaaleihin brändättyihin kuluttajatuotteisiin, katse kiksi Fiskarsin ja Iittalan tapauksissa pohjoismaista täytyy kääntää maan rajojen ulkopuolelle. konstailemattomuutta ja pitkä”Suomessa ei oikein jänteisyyttä. ole kuin muutamia yri”Brändiemme tarina kertoo tyksiä, jotka olisivat isosti REKRYTOINNISSA PITÄÄ pitkästä historiasta, teemme mukana tässä liiketoiminSYNTYÄ JONKINLAINEN asioita pitkällä aikavälillä. Mutnassa. Siksi tarvitsemme ta etsimme myös ihmisiä, jotka ulkomaista osaamista KOSKETUSPINTA, etenkin kokonaisvalIHASTUMINEN KYSEISEEN haluavat saada asioita aikaan – meillä siihen on mahdollisuus.” taisiin liiketoiminnan BRÄNDIIN. Ariluoman mukaan Fiskars vetämisrooleihin”, kertoo on saanut johtotehtäviinsä Ariluoma. haluamansa ihmiset ulkomailta. Hän kuitenkin myöntää, TUNNETTU TUOTE, että rekrytointikierroksen alkuvaiheessa karsiutuu HELPPO REKRYTOINTI varmasti ihmisiä, joille Suomi on ehdoton ei. Ulkomaisia osaajia Fiskarsilla käytetään ylimmän ”Ongelmana on yleinen brändimielikuva johdon lisäksi jonkin verran myös keskijohdossa. Suomesta ja suomalaisista: pohjoinen lokaatio, sää – Siellä kuitenkin ensisijainen tavoite on kehittää pieni, joillekin tylsä ja syrjässä”, Ariluoma tiivistää. talon omia kykyjä, myös kierrättämällä heitä kansainvälisesti. Ariluoma on aiemmin työskennellyt pitkään Nokian palveluksessa. Jo silloinen kokemus opetti, että kansainvälisen rekrytoinnin helppous tai vaikeus riippuu siitä, miten vahva brändi on kyseessä. Fiskarsissa ei yleensä korosteta konsernibrändiä vaan mennään tuotebrändit edellä. ”Kun Fiskarsilla on USA:ssa vahva asema puutarhatuotteissa, siihen markkinaan on helppo löytää osaajia. Aasiassa taas olemme kasvuvaiheessa asumisen tuotteissa ja siellä tunnettuutemme on pienempi. Sitä paitsi kilpailussa meitä on vastassa isot maailmanluokan brändit.” Iso osa Fiskarsin ulkomaisista osaajista sijoittuu muualle kuin Suomeen. Myynti on tietysti siellä missä asiakkaatkin, oli alue sitten Keski-Eurooppa, USA tai Aasia. Myös brändeillä on omat luontaiset kotimaansa. ”Fiskars ja Iittala ovat juuriltaan hyvin suomalaisia brändejä, joiden tuotekehityspaikka on täällä, joten niitä on luonteva myös johtaa täältä. Viime vuonna ostettua WWRD:tä on vedetty Britanniasta. Se on luontevaa, koska brändien kuten Waterford ja Wedgwood tarina ja historia ovat siellä.” Kansainvälisesti toimivan suomalaisyrityksen on usein helpompi rekrytoida osaajia muualle kuin

SUOMI SOPII PERHEELLISELLE Ei tilanne silti toivoton ole. Suomeen pätevät Ariluoman mielestä oikeastaan samat periaatteet kuin Fiskarsin bisnekseen ja rekrytointiin: pitää kirkastaa brändiä ja löytää oikeat henkilöt. ”Perheellisille tällaista maata on helppo myydä, he hakevat ehkä siinä elämänvaiheessa rauhallisempaa elämäntyyliä. Turha meidän on kisata sellaisista, jotka rakastavat New Yorkia.” Suomen olemassaoleviin vahvuuksiin kuuluvat esimerkiksi kansainvälisessä vertailussa byrokratiasta vapaa ja toimiva yhteiskunta, arjen helppous ja sujuvuus, laadukas koulutus ja terveydenhuolto. Näitä kannattaa siis korostaa entisestään. ”Kunpa lisäksi Suomi nähtäisiin aktiivisena ja viriilinä maana, jossa tapahtuu mielenkiintoisia asioita. Näinhän on nyt peliteollisuuden alalla.” Fiskarsilla ulkomaisten tulokkaiden sopeutumista helpottaa myös ulkopuolinen yhteistyökumppani, joka auttaa esimerkiksi asunnon löytämisessä, viranomaisasioissa ja perheen arjen järjestämisessä. ”Viime aikoina meille tulleista kaikki ovat olleet ihan tyytyväisiä. Uskon, että myönteistä palautetta tulee silloin, kun olemme osanneet realistisesti briiffata tulokkaan siitä, mitä on odotettavissa.”


Muutamia merellisiä asuintalo-

TONTTEJA PAPINSAARESSA Rantasauna- ja laituriosakkuus ostettavissa. Kahdella tontilla oma rantaoikeus. Osakeomisteinen oma ranta mahdollinen. Tonttien koot 600 – 2000 m2, paljon rakennusoikeutta. Asemakaava AP. Tontit sopivat myös rakennuttamiseen.

Saarni Yhtiöt Oy www.saarni.fi Lisätietoja: kari(at)saarni.fi puh. 0400 784404

Jukka

käyttömestari Turku Energialla

www.turkuenergia.fi

Turun laadukkainta tilitoimistopalvelua Visma Services Oy marianne.koskinen@visma.com p. 045 641 4361

YLPEÄ ASUKKAISTAAN Pöytyän kunta puh. (02) 481 000 tai kunta@poytya.fi

www.poytya.fi


TEEMA

Suomen oma työvoimareservi ensin käyttöön Oikeus- ja työministeri Jari Lindström kehottaa työnhaussa aloitteellisuuteen ja sitkeyteen

TEKSTI HEINO YLISIPOLA KUVITUS COLOURBOX

TEKSTI HEINO YLISIPOLA KUVAT HEIKKI SAVOLAINEN 16 KAUPPAKAMARI


O

ikeus- ja työministeri Jari Lindström (ps.) sanoo, että taikatemppuja työttömyyden alentamiseksi ei ole. ”Työttömyys on Suomen työelämän suurin ongelma ja haaste. Työttömyyttä saadaan alas ensi kesästä alkaen ehkä tuntuvastikin, mutta 110 000 uutta työpaikkaa, kuten hallitusohjelmassa lukee, on todella suuri haaste.” Lindströmin mukaan syntymässä oleva yhteiskuntasopimus voisi tuoda kolmasosan uusista työpaikoista ja loppu tulisi muilla toimilla. Hallitus on julkaissut muun muassa työllisyys- ja yrittäjyyspaketin. ”Jos valtiolla olisi ylimääräistä rahaa, työttömyyttä voitaisiin helpottaa, mutta kun ylimääräistä rahaa ei ole.” Ministeriössä on laskettu, että yhden prosenttiyksikön tiputus työttömyydessä säästäisi valtion rahaa noin 600 miljoonaa euroa. ”Jos pääsisimme hallitusohjelman mukaiseen tavoitteeseemme eli 72 prosentin työllisyysasteeseen, niin valtion velkaantumisaste kääntyisi laskuun etuajassa eli jo parin vuoden päästä. Tuollainen kehitys kuitenkin vaatii, että hyvin monen asian pitää onnistua”, selvittää Lindström. Suomen työikäinen väestö vähenee noin 10 000 henkilöllä joka vuosi. Tuon verran enemmän työelämästä siis poistuu ihmisiä eläkkeelle kuin työmarkkinoille tulee uusia. Lindströmin mukaan Suomen työttömyyden suurin ongelma on pitkäaikaistyöttömyyden kasvu. Yli vuoden työttöminä olleiden on hyvin vaikeaa työllistyä. OMA RESERVI ENSIN KÄYTTÖÖN Lindström painottaa, että ensin pitää saada omaa työvoimareserviämme käyttöön eli suuri osa Suomen noin 300 000 työttömästä työnhakijasta töihin, ennen kuin aletaan puhua isommasta työperäisestä maahanmuutosta. ”Työperäinen maahanmuutto on perussuomalaisille hyväksyttävä asia. Maahanmuuttajiakin varmasti tarvitsemme, mutta meidän pitää työllistää myös omia työttömiämme. Työpaikkojahan on jonkin verran tarjolla, mutta työpaikat ja työttömät eivät kohtaa.” Hän muistuttaa, että pääkaupunkiseudulla ja suurissa kasvukeskuksissa on työpaikkoja, mutta ei tarpeeksi kohtuuhintaisia asuntoja. Työmatkat saattavat silloin muuttua liian pitkiksi. Myöskään koulutus ja työpaikat eivät aina kohtaa. Työvoimatutkijoiden mukaan Suomeen tarvittaisiin joka vuosi 34 000 uutta työntekijää, jotta työvoiman määrä ei supistuisi. ”Suunnilleen tuo määrä tarvitaan. Meillä on 17 KAUPPAKAMARI


jo nyt enemmän avoimia työpaikkoja kuin viime vuonna samaan aikaan. Rakennusala on nykyään hyvä veturi, joka palkkaa uutta työvoimaa. Toisaalta tekniikan kehittyminen, robotisaatio ja automaatio haastavat monet alat.” Rakennusyhtiöt ovat kertoneet, että ala voisi palkata lähivuosina kymmeniä tuhansia maahanmuuttajia, kunhan kotouttaminen saadaan käyntiin ja työelämän perustaidot opetettua. Käsillä tekijöistä on jo nyt pulaa, kuten putkimiehistä ja monista muista rakentamisen erikoisosaajista. Työssäkäyntialueen raja on nykyään 80 kilometriä. Monet tekevät jo nytkin hyvin pitkiä työmatkoja. ”Mikä on se taloudellinen hyöty, jos ihminen hakee palkkansa vaikkapa 100 kilometrin päästä. Tätä jokainen laskee. Työn vastaanottamisen tulisi aina olla kannattavaa. Ennen kaikkea peruspäivärahan varassa oleva on todella tiukilla. Jos työ on kannattavaa,

niin harvoin se matka on este työn vastaanottamiselle. Liian usein asumisen kalleus suurissa kaupungeissa ehkäisee työn perässä muuttamisen. Asuntojen hinnat ja vuokrat ovat pääkaupunkiseudulla ja muissa isoissa kasvukeskuksissa niin korkealla, että työn perässä muutto ei ole aina kovin houkuttelevaa tai kannattavaa”, painottaa Lindström. Hän asuu Kouvolassa ja kertoo, että omakotitalon hinnalla Kouvolassa voi ehkä saada Helsingistä vain yksiön. ”Sosiaaliturva ja palkka pitäisi yhdistää nykyistä paremmin niin, että työn vastaanottaminen kannattaisi aina. Yhtälöä on yritetty ratkaista jo vuosikaudet, mutta vaikeaa se näyttää olevan, vaikka elämme tietoyhteiskunnassa. Perustulokokeilu saattaa tuoda vastauksia tähän ongelmaan.” TYÖLLISTYMISOPPEJA TANSKASTA Lindström kertoo, että Tanskassa työttömyysturvan taso on korkeampi kuin Suomessa,

mutta siellä pitää hakea aktiivisesti työpaikkaa, jotta saa korkeamman työttömyysturvan. Työtä on vastaanotettava myös oman alan ulkopuolelta sanktion uhalla. ”Perussuomalaiset kannattavat yleissitovuutta, mutta sitäkin voi kehittää, kunhan pidetään huolta, että perimmäinen turva on kaikilla työntekijöillä. Tanskan lisäksi voisimme ottaa työmarkkinoillemme oppia Ruotsin joustavuudesta.” Lindströmin mukaan suomalaisen työelämän kehittämistä auttaisi se, jos korporaatioiden välille saataisiin nykyistä enemmän luottamusta. ”EK, SAK, STTK ja Akava kyräilevät toisiaan, kun epäluottamus on niin suurta. Sama tilanne on työnantaja- ja työntekijäliittojen välillä ja eihän luottamus maan hallitukseenkaan ole korkeassa kurssissa. Luottamus paranee vain ajan kanssa ja teoilla, kun toisen osapuolen sanaan voi luottaa.” Pätkätöihin ja nollatuntisopimuksiin

TYÖVOIMAN TARJONNAN SUPISTUMINEN KASVUN ESTEENÄ TYÖLLISTEN MÄÄRÄ VÄHENEE TÄSTÄ ETEENPÄIN NOIN 10 000 JOKA VUOSI TEKSTI HEINO YLISIPOLA

Vaikka Suomea piinaa sitkeä taantuma ja noin yhdeksän prosentin työttömyys, niin seuraavat parikymmentä vuotta kärsimme työvoimapulasta. ”Työvoimastamme häviää joka vuosi noin 10 000 henkilöä enemmän, kuin tilalle tulee uutta työvoimaa, eli eläkkeelle lähtee enemmän väkeä kuin tulee tilalle. Tilanne jatkuu seuraavat parikymmentä vuotta eli 2030-luvun puoliväliin”, selvittää Helsingin seudun kauppakamarin koulutusasioiden päällikkö Markku Lahtinen. Hän painottaa, että tilanteessa on suuria maakunnallisia eroja. Pahiten työvoimapulasta kärsivät kasvukeskukset pääkaupunkiseutu sekä Tampereen, Turun ja Oulun seudut. Yksinomaan Helsingin seudulla työmarkkinoille tulee vuosittain 5 000–6 000 nuorta liian vähän. Syy yllättävään tilanteeseen on suomalaisten nopeassa ikääntymisessä ja eläköitymisessä. Lisäksi työmarkkinoille tulevat uudet ikäluokat ovat huomattavasti paljon pienempiä kuin työmarkkinoilta poistuvat. Avoimet työpaikat ja työttömät työnhakijat sijaitsevat usein kaukana toisistaan eli työvoima liikkuu huonosti Suomen sisällä. 18 KAUPPAKAMARI

”Uusimaa ja Pohjanmaa ovat Suomen nuorekkaimpia maakuntia. Muiden maakuntien väestö vanhenee niitä vielä enemmän. Työelämä elää suurta murrosta, jossa työnhakijan osumatarkkuus työpaikan löytämisessä ei ole niin hyvä kuin sen pitäisi olla.” Lahtisen mukaan historiaan on jäämässä aika, jolloin ihminen saattoi tehdä työuransa yhdessä ja samassa työpaikassa. Nyt tarvitaan elämänuran aikana kymmenkunta ammattia. ”Surullisin tilanne on niillä nuorilla, jotka eivät pääse perusasteen jälkeen jatko-opiskelemaan tai töihin. Noin 10–15 prosenttia nuorista jää tavallaan kaiken – jatko-opiskelun ja työelämän – ulkopuolelle. Näille pudokkaille ei ole enää työpaikkoja, joissa selviäisi pelkällä peruskoululla.” Pudokkaita on yhteensä noin 50 000. Se vastaa vuosittaista syntyneiden määrää, eli yksi sukupolvi on tavallaan hukassa tai kaiken ulkopuolella. Vaikka taantuma jyllää, niin kesätyöpaikkoja on kohtuullisen hyvin tarjolla, varsinkin ammatillisessa koulutuksessa oleville. Teollisuuden rakennemuutos on kuitenkin vähentänyt kovasti perinteisen tehdasteollisuuden kesätyöpaikkoja. ”Jos Suomen talous kasvaisi noin kolmen prosentin vuosivauhtia, mihin totuimme hyvinä talousvuosina, Suomessa vallitsisi nyt huutava työvoimapula”, muistuttaa Lahtinen.

TURVAPAIKANHAKIJOISTA APUA Suomeen saapui vuonna 2015 noin 32 500 turvapaikanhakijaa. Joukosta noin kolmannes eli 8 000- 10 000 ihmistä saanee turvapaikan. Entuudestaan tiedetään, että suurin osa heistä asettuu pääkaupunkiseudulle. ”Turvapaikanhakijoiden nettovaikutus Suomen työvoimatilanteeseen ei ole suuri. Turvapaikanhakijat eivät yksistään ratkaise Suomen työvoiman tarjontavajetta. Meille pitäisi tulla vuosittain 34 000 nettomaahanmuuttajaa, jotka jäisivät tänne asumaan ja pääsisivät melko pian töihin”, kertoo Lahtinen. Helsinki, Tampere, Turku ja Oulu suurina kasvukeskuksina vetävät eniten maahanmuuttajia. Varsinkin Helsingin seudulla on paljon työpaikkoja tarjolla, mutta niissä tarvitaan hyvää ammatillista osaamista. ”Tästä pitkälle eteenpäin Suomen väestönkasvu perustuu liki kokonaan maahanmuuttoon”, painottaa Lahtinen. Rakennusala on hyvä esimerkki siitä, kuinka ala työllistää ulkomaalaisia. Lahtinen arvioi, että rakennuksilla työskentelee arviolta noin 30 000 ”reppuria” eli ulkomaalaista. Heistä suurin osa on virolaisia. ”Suomesta ei yksinkertaisesti löydy tekijöitä kaikkiin tehtäviin tai tekijät ovat muualla kuin työpaikat. Meillä on noin 300 000 työtöntä työnhakijaa, joista kolmasosan on erittäin vaikea sijoittua takaisin työmarkkinoille, johtuen


Lindström kaipaa nykyistä parempia pelisääntöjä. Asia on nyt eduskunnan käsittelyssä ja tuloksia pitäisi tulla syksyllä. ”Nollatuntisopimuksia ei kansalaisaloitteen mukaan ole tarkoitus kokonaan kieltää, jos työntekijä haluaa sellaisen. Pätkätöiden inhimillistämisessä voisi auttaa sosiaaliturvan ja palkan combo eli työn vastaanottaminen olisi myös siellä kannattavaa. Perustulossa voi olla se vaara, että se passivoi ihmisiä. Riippuu siitä, millainen malli perustulosta rakennetaan.” TAVOITELLAAN KUUTA TAIVAALTA Suomessa vallitsi ennen 1990-luvun alun pankkikriisiä hyvin alhainen työttömyysaste, noin kolme-neljä prosenttia. Lindström sanoo, että lukuun pitää pyrkiä nytkin. ”Yltiöpositiivisesti sanon, että tavoitellaan kuuta taivaalta eli tuota noin kolmen prosentin työttömyysastetta todella pitkässä juoksussa!”

Lindström työskenteli aikoinaan painehiomamiehenä Voikkaan tehtaalla Kuusankoskella. Työtä tehtiin paljon käsipelillä. Sitten tuli automaatio, joka vei työpaikkoja niin paperimiehiltä kuin pankkitoimihenkilöiltäkin. ”Paperimiehet ja pankkitoimihenkilöt ovat nyt samassa tilanteessa: sama tuotos tehdään vähintään puolta pienemmällä porukalla. Tehtaita ja pankkikonttoreita suljetaan. Toisaalla hoivatyöpaikat lisääntyvät. Tunnen muutamia työttömiksi joutuneita paperimiehiä, jotka ovat uudelleen kouluttautuneet lähi- tai sairaanhoitajiksi. He viihtyvät työssään, vaikka palkka onkin pienempi.” Lindström kehottaa työttömiä aktiivisuuteen ja sitkeyteen. ”Kukaan ei tule kotoa hakemaan töihin. Ei myöskään kannata rajata työtehtäviä vain muutamaan, vaan hakea hyvinkin erilaisia töitä tai kokeilla jopa yrittäjyyttä. Se ei toki ole patenttiratkaisu eikä sovi aivan

OPISKELIJOITA HOUKUTELTAVA Suomen korkeakouluissa opiskelee yli 20 000 ulkomaalaista tutkinto-opiskelijaa. Opiskelijoista noin 3 000 suorittaa tutkinnon tai valmistuu ammattiin, mutta vain murto-osa heistä sijoittuu koulutustaan vastaaviin tehtäviin. ”Ulkomaalaiset vastavalmistuneet olisivat suuri mahdollisuus suomalaisille yrityksille. Nämä nuoret osaavat kahden maan kulttuurin, tavat ja kielen. Yliopistojen ja korkeakoulujen suhteiden elinkeinoelämään pitäisi olla paljon nykyistä tiiviimmät. Ongelma on varsinkin pienissä ja keskisuurissa yrityksissä, jotka tarvitsisivat kansainvälisesti suuntautuneita nuoria esimerkiksi vientitehtäviin”, kertoo Lahtinen. Hän pohtii, voisiko yliopistoja ja korkeakouluja jopa palkita siitä, että niistä valmistuvat opiskelijat saisivat koulutustaan vastaavia työpaikkoja. Nyt korkeakoulut mittaavat vain valmistuneiden määriä eivätkä opintonsa päättäneiden työllistymistä. Jotta yritykset pärjäisivät yhä enemmän kansainvälistyvässä maailmassa, niiden pitää toimia globaalisti ja palkata nuoria osaajia. Silloin avainasemassa ovat ulkomaiset opiskelijat.

HELSINGIN SEUDUN KAUPPAKAMARI

matalasta koulutuksesta, korkeasta iästä tei terveydellisistä syistä, vaikka työllisyys paranisi kuinka paljon tahansa.”

”Digitaalisuus on tulevaisuudessa lukutaitoon verrattava ominaisuus, joka vaaditaan kaikilta työntekijöiltä”, sanoo Markku Lahtinen.

AMMATTEJA VAARASSA Käynnissä olevassa työelämän suuressa murroksessa keskiluokkaiset ammatit, toimihenkilöammatit, ovat suuressa vaarassa. Niitä katoaa automaation ja uudenlaisen työn organisoinnin vuoksi todella paljon. ”Teknologia synnyttää uusia tietointensiivisiä ammatteja, joissa vaaditaan hyvin monialaista osaamista ja hyvin erilaisissa ympäristöissä kuin mihin olemme perinteisesti tottuneet. Esimerkiksi teollisen tuotannon

jokaiselle.” Lindström itse joutui työttömäksi joulukuussa 2006, kun Voikkaan tehdas lopetti toimintansa. Hän ei antanut periksi, vaan kouluttautui uuteen ammattiin, laborantiksi. Siinä auttoi se, että aiempi koulutus oli puoliksi kemiaa ja puoliksi prosessiteollisuutta. ”Se helpotti, mutta aluksi minun piti opetella opiskelemaan. Joka aamu tuntui kivalta mennä kouluun, ei tullut mieleenkään jäädä kotiin istumaan.” Lindströmin ensimmäinen kesätyöpaikka oli mehiläistenhoitajan apupoikana Voikkaalla. Sittemmin hän kävi Kuusankosken kaupungin kaksivuotisen ammattikoulun. Seuraavaksi piti hakea joulun päästötodistuksella erikoistumaan Kymi-yhtiön omaan ammattikouluun. Keväällä tuli iloinen uutinen: Jari Lindström on valittu Kymin kouluun Voikkaan tehtaalle 1. kesäkuuta 1984 alkaen.

tuotekehittelijän ammatti on vaarassa. Siirrymme yhä enemmän toteuttamaan asiakkaiden tarpeita ja palvelemme entistä paremmin pieniä ryhmiä. Asiakas on todellakin kaikessa toiminnassa kuningas”, arvioi Lahtinen tulevaisuuden työelämää. Lahtinen painottaa, että digitaalisuus on tulevaisuudessa lukutaitoon verrattava ominaisuus, joka vaaditaan kaikilta työntekijöiltä.

EI PIDÄ VOIVOTELLA Lahtinen myöntää, että Suomi elää hyvin poikkeuksellista aikaa: on finanssikriisiä, eurokriisiä, teollisuuden rakennemuutosta sekä vielä Venäjän talouden kriisi. ”Olemme selvinneet pahemmistakin ajoista. Voivottelemalla emme pääse mihinkään. Meidän pitää kouluttaa edelleenkin ihmisiä, luottaa osaamiseemme, kansainvälistyä rohkeasti ja hyödyntää digitalisaatiota.” Lahtinen luettelee Suomen vahvuuksia: maa on turvallinen, ei korruptiota, koulutustaso on korkea ja meillä on esimerkkejä globaalisti menestyvistä yrityksistä. Lisäksi Suomessa on tehokas ja joustava koulutusjärjestelmä. ”Olemme yhä yksi maailman kilpailukykyisimmistä kansakunnista. Kasvanut kriisitietoisuus ei saa lamauttaa Suomea, vaan kaikki kyvyt ja osaaminen pitää suunnata pienten ja keskisuurten yritysten kansainvälistymiseen, uusien tietointensiivisten työpaikkojen luomiseen ja työllisyysasteen nostamiseen. 19 KAUPPAKAMARI


KOMPASSI

Uusia tapoja työllistää nuori kesätöihin HIEMAN YLI PUOLET VARSINAISSUOMALAISISTA YRITYKSISTÄ ILMOITTAA PALKKAAVANSA KESÄTYÖNTEKIJÖITÄ TULEVANA KESÄNÄ. TÄMÄ KÄY ILMI TURUN KAUPPAKAMARIN TEKEMÄSTÄ KESÄTYÖKYSELYSTÄ. AMMATTIKORKEAKOULUN OPISKELIJAT KOKEILEVAT KESÄTYÖLLISTYMISTÄ OSUUSKUNNAN NIMIIN. TEKSTI JAANA MÄKIKALLI KUVAT KATRI KURKELA

Turun kauppakamari luotasi aiempien vuosien tapaan jäsenorganisaatioidensa suunnitelmia työllistää kesällä nuoria ja opiskelijoita kesätöihin. Kesätyöntekijäkysely toteutettiin sähköisesti helmikuussa ja vastauksia saatiin lähes kolmesataa. Vastaajina oli niin yrityksiä kuin julkisiakin toimijoita koko Varsinais-Suomesta. Yritykset palkkaavat kesäsijaisia aiempien vuosien tahtiin. Eniten kesätöitä tarjotaan ammattikorkeakouluopiskelijoille ja toisen asteen ammatillisille opiskelijoille sekä yli 18-vuotiaille. Noin kolmasosa vastaajista

SUURIMPANA RAJOITTAVANA TEKIJÄNÄ KESÄTYÖNTEKIJÖIDEN PALKKAAMISELLE YRITYKSET KOKEVAT SOPIVIEN TÖIDEN TAI TEHTÄVIEN PUUTTEEN. kertoo tarjoavansa kesätöitä myös peruskoululaisille ja lukiolaisille. Tänä vuonna kysyttiin ensimmäistä kertaa yritysten aikomusta palkata kansainvälisiä opiskelijoita kesätöihin. Vastaajista 12 prosenttia aikoo palkata näitä kv-osaajia. Kesätyöläisten haussa hyödynnetään eniten henkilökunnan verkostoja sekä palkataan yritykseen saapuneiden yhteydenottojen tai hakemusten perusteella. Myös oppilaitosten kanssa tehdään yhteistyötä. Sosiaalisen median hyödyntäminen on lähes viime vuotisella tasolla eli 18 prosenttia vastaajista kertoi hyö-

dyntävänsä somea, kun viime mittauksessa se oli 16 prosenttia. Suurimpana rajoittavana tekijänä kesätyöntekijöiden palkkaamiselle yritykset kokevat sopivien töiden tai tehtävien puutteen. Vastaajat kokevat myös, että taloudellinen tuki, esimerkiksi palkkatuki, voisi edesauttaa nuorien työllistämistä kesäsijaisuuksiin. KESÄTYÖLÄISIÄ PALVELUNA TAI YHDISTYSYHTEISTYÖNÄ Turun ammattikorkeakoulu kokeilee tulevana kesänä opiskelijoiden työllistämistä osuuskunnan lukuun. Yritys voi vuokrata työvoimaa opiskelijoiden omistamasta osuuskunnasta. Yritykset ovat viestittäneet, että tämän tyyppinen palvelu, jossa kesätyöntekijän voisi palkata niin sanotusti laskulla, olisi tervetullut. Yritykseen tulevan kesätyöntekijän palkan maksaa sekä muista velvoitteista huolehtii osuuskunta. Näin on haluttu tehdä kesätyöntekijän palkkaaminen mahdollisimman helpoksi yrityksille. Turun Seudun Osuuspankki toteuttaa tänä vuonna jo xx kertaa kampanjan, jossa erilaiset yhdistykset voivat palkata 15-17 vuotiaan nuoren kahden viikon työrupeamaan osuuspankin tuella. Kesätöitä on tarjolla 50 nuorelle TOP:in toiminta-alueella Varsinais-Suomessa. NUORILLETOITA.FI JA FINDWORK –KAMPANJAT Turun kauppakamari osallistuu valtakunnalliseen Nuorille töitä –kampanjaan haastaen mukaan kaikki yritykset ja organisaati-

ot tarjoamaan yhä useammalle nuorelle mahdollisuus kesätöihin tai –harjoitteluun. Yritykset voivat ilmoittaa vapaista työpaikoista nuorilletoita.fi –nettisivuilla sekä myös haastaa muita yrityksiä mukaan kampanjaan. Sivustolle on tähän mennessä ilmoitettu jo lähes 3400 työpaikkaa. Findwork.fi –sivusto on rakentanut korkeakouluopiskelijoiden, oppilaitosten sekä yritysten ja organisaatioiden välille sähköisen alustan, jossa voidaan ilmoittaa erilaisista kesätyömahdollisuuksista, harjoittelupaikoista tai vaikkapa kurssitehtävistä yritysyhteistyönä. Kampanjasivusto keskittyy tällä hetkellä erityisesti Turussa olevien kansainvälisten opiskelijoiden työllistymismahdollisuuksien parantamiseen. TARJOA TYÖTÄ – RAKENNA TULEVAISUUTTA Kesätöissä nuoret oppivat toimimaan yhteisöissä, joissa on monen ikäisiä ihmisiä. Näin sekä nuoret oppivat vanhemmilta että vanhemmat nuorilta. Monesti kokemuksen ja nuoruuden kohdatessa tai jopa törmätessä voi syntyä ihan jotain uutta ja innovatiivista, esimerkiksi aivan uusia tuotteita tai palveluita yrityksen valikoimaan. Nuoret eivät kyseenalaista asioita tahallaan, he vain ovat uteliaita ja varmasti esittävät kysymyksiä, joita yrityksissä ei ole aiemmin osattu kysyä. Toivottavasti yrityspäättäjät muistaisivat aikoja, jolloin ovat itsekin olleet nuoria tarmokkaita työnhakijoita ja tarjoaisivat mahdollisuuksia nuorille myös tulevana kesänä!


Loimaan osasto sai uuden asiamiehen KUKA? Olen Niina Nurmi, Turun kauppakamarin Loimaan osaston uusi asiamies. Koulutukseltani olen kauppatieteiden maisteri ja työkseni toimin yrittäjänä asiantuntija- ja valmennuspalveluita tarjoavassa yhtiössäni Puro Pro Oy:ssä. Olen paljasjalkainen loimaalainen ja asun Loimaan Hirvikoskella avopuolisoni kanssa. MIKÄ SAI SINUT INNOSTUMAAN LOIMAAN OSASTON ASIAMIEHEN PAIKASTA? Edeltäjäni Marianna Pajula on taitava innostaja! Hän sai minut vakuuttumaan siitä, että tämä on hyvä rooli niin itseni kuin myös kauppakamarin ja osastomme asioiden kehittämisen kannalta. Osastomme puheenjohtaja Pekka Sairanen vaikutti myös vahvasti osaltaan asioiden kulkuun. Lisäksi kauppakamarin toiminta oli minulle jo entuudestaan tuttua, ja sen arvot lähellä omiani, eli täysin tuntemattomaan ympäristöön en sentään hypännyt. MITÄ LOIMAALLE KUULUU? Loimaan lippua kelpaa pitää korkealla, missä ikinä kuljenkin. Loimaa on pieni energinen kaupunki, jossa on hyvä asua ja yrittää. Olemme maakunnan ja valtakunnankin kärkeä yritysmyönteisenä seutuna. Ylioptimistinen ei kuitenkaan saa olla, eikä paikalleen voi jäädä nopeasti muuttuvassa toimintaympäristössä. Kasvun, kehittämisen ja yhteistyön paikkoja tulee etsiä aktiivisesti. Osastomme asiamiehenä minulla on mahdollisuus osallistua tähän keskusteluun ja toimenpide-ehdotuksiin. Konkreettisesti näin uuden roolin alussa se tapahtuu osastomme jäseniin ja kauppakamarin toimijoihin tutustumalla, asioiden nykytilan kartoittamisella ja kehityskohteiden paikantamisella. OLET MUKANA NUORKAUPPAKAMARISSA, MILLAISIA SYNERGIOITA NÄET KAUPPAKAMARIN JA NUORKAUPPAKAMARIN VÄLILLÄ? Toimin tänä vuonna Loimaan Seudun Nuorkauppakamarin puheenjohtajana ja näen sen myös kauppakamarin asiamiehen roolista lukuisia positiivisia synergiaetuja tuovana asiana. Vaikka kauppakamari ja Nuorkauppakamari ovat toisistaan erillisiä toimijoita, niin molemmilla on yhteisiä intressejä. Molemmat tahot pyrkivät vaikuttamaan positiivisesti toimintaympäristöönsä niin paikallisesti kuin valtakunnallisesti. Tämän lisäksi kummatkin tekevät merkityksellistä työtä kuntien ja yritysten kanssa sekä edistävät jäsentensä kouluttautumista ja verkostoitumista. Yhteistyö toimijoiden välillä on tärkeää ja sitä kannattaa jatkossakin hyödyntää, koska yhdessä olemme enemmän.

SA IRAAL A

Uudessa Scandic Julian Å Salissa historia tuntuu, näkyy ja tapahtuu! Pyhän Hengen Kirkon perustukset pääsevät oikeuksiinsa valaistuina uudistetussa Å Salissa, jossa puitteet taianomaisille juhlille ja tehokkaille kokouksille ovat täydelliset. Tilaan mahtuu 280 henkilöä, mutta myös pienet tilaisuudet onnistuvat moitteettomasti. Sijainti Turun ydinkeskus­ tassa mahdollistaa parhaat aktiviteetit kokousten ja juhlien aikana. Å Sali – Scandic Julia Eerikinkatu 4, 20100 Turku meeting.julia@scandichotels.com +358 9 4739 9442


TILASTO

Suomen sopeuduttava globaaliin kilpailuun SUOMALAISYRITYKSET OVAT KEVÄÄN TULOSJULKISTUSTEN PERUSTEELLA PÄRJÄNNEET HYVIN, VAIKKA TALOUSODOTUKSET NOTKAHTIVAT MAAILMALLA. SUOMELTA YHTEISKUNTANA KAIVATAAN SAMAA SOPEUTUMISKYKYÄ. TEKSTI JA GRAAFIT EVA-RIITTA ANTIKAINEN

MAAILMANTALOUDEN TILA Maailmantalouden kasvu on hiipumassa, osoittaa tammikuussa tehty Ifo World Economic Survey -kysely. Ifo-indikaattori tippui 89,6:sta 87,8:aan, kun pitkän aikavälin keskiarvo on 96,1. Euroalueen odotukset ovat aavistuksen laskeneet 122:sta 118,9:ään. ”Eurooppa on kuitenkin toipumassa taantumasta hitaasti mutta varmasti. Nopeinta kasvu on edelleen Saksassa ja Britanniassa”, kommentoi Keskuskauppakamarin johtaja, ICC:n maajohtaja Timo Vuori. Aasiassa Kiinan talouskasvun epävarmuus heijastuu koko maanosaan. Amerikassa USA:n kasvu on rauhoittunut, mutta Brasilia on vajonnut syvään taantumaan. Afrikassa kasvua hillitsee raaka-ainekysynnän hiipuminen. Vuoren mukaan suomalaiset yritykset ovat sopeutuneet globaaliin kilpailuun, mutta Suomi yhteiskuntana ei. ”Jos Suomi ei houkuttele investoimaan ja luomaan työpaikkoja, ne siirtyvät väistämättä muualle”, sanoo Vuori.

ODOTUKSET SEURAAVAN 6 KK:N AJALTA

ARVIO TALOUSTILANTEESTA

^ TALOUSILMAPIIRI

Ifo-indikaattori tippui vuoden 2016 ensimmäisen kvartaalin kyselyssä 89,6:sta 87,7:aan.

EUROALUEEN TALOUSILMAPIIRI

Suomessa Ifon kysely julkaistaan yhteistyössä Keskuskauppakamarin ja Kansainvälisen kauppakamarin ICC:n kanssa. Kyselyyn vastasi 1085 talousasiantuntijaa 120 maasta tammikuussa 2016.

Euroalueen talousodotusten indikaattori on hieman laskenut 122:sta 118,9:ään.

22 KAUPPAKAMARI


KOLUMNI

Investoi osaamiseen Osaamiseen panostaminen on aina investointi tulevaisuuteen. Koulutusmyönteisenä kansana suomalaiset kerryttävät osaamistaan erilaisten koulutusten ja valmennusten avulla läpi koko työuransa ja vielä sen jälkeenkin.

Kustannustehokkaita terveyden- ja sosiaalihuollon tietotekniikkapalveluita keskitetysti Satakunnan, Vaasan ja Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirien alueella.

Meille kaikille on laadittu yhtenäinen ”koulutusputki” esikouluikäisestä aina noin 20-vuotiaaksi asti. Koulutusputken aikana saatu osaaminen harvoin riittää koko työuran ajaksi. Tämän vuoksi on tarpeen miettiä osaamisen kerryttämistä myös aikuisiällä. Aikuisiällä tehdystä kouluttautumisesta suuri osa on yhdessä työnantajan kanssa sovittua suunnitelmallista osaamisen kasvattamista nykyisissä työtehtävissä kehittymiseksi. Henkilöstön kehittäminen ja kouluttaminen on työnantajalle aina investointiin verrattava panostus. Investoinnista tulee saada enemmän hyötyä kuin investointiin on sijoitettu. Hyötyjen mittaaminen ei aina ole pelkästään tehokkuutta, laatua tai tuottavuutta mittaavien indikaattorien varassa. Usein ns. kovia tekijöitä keskeisemmässä roolissa henkilöstön kehittämisen ja kouluttamisen hyödyllisyydessä tulee vastaan työssä innostumisen ja sitoutumisen lisääntyminen yhdessä sovittujen kehityspolkujen kautta. Miten koulutus- ja osaamistarpeeseen tulisi valita oikea kou-

lä, pärillä

WWW.MEDBIT.FI

SISÄLLÖLTÄÄN ANTOISILLE, OIKEIN MITOITETUILLE JA LAADUKKAILLE KOULUTUSPALVELUILLE ON AINA KYSYNTÄÄ TOTEUTUSTAVASTAAN JA TOTEUTTAJASTAAN RIIPPUMATTA.

lutusmuoto? Aiemmin on usein ajateltu, että pitkäkestoinen koulutus on paras ja tuloksekkain vaihtoehto. Alanvaihtajille ja tutkintoa suorittaville asia on edelleen usein näin, kun taas työssäkäyvälle ja kiireiselle kouluttautujalle paras vaihtoehto on hänelle räätälöity henkilökohtainen koulutus. Kiireet ja tavoitteet työssä ohjaavat usein kouluttautumista jopa aivan oikeaan suuntaan. Aika on arvokasta, oli se sitten työ- tai vapaa-aikaa. Tehokkaasti ja joustavasti toteutettu koulutus varmistaa osaamisen hankkimisen sekä kouluttautujan, että työnantajan toiveet huomioiden. TOMMI FORSS toimitusjohtaja, rehtori Turun Aikuiskoulutussäätiö

Turku Future Teekkarit? Turku Future Technologies -korkeakouluverkosto tuo lounaissuomalaisten teknologiayritysten ulottuville ainutlaatuisen yhdistelmän suomalaista huippuosaamista ja tietämystä, jota yritykset voivat hyödyntää tuotteidensa, tuotantonsa, liiketoimintansa ja osaamisensa kehittämiseen. Turun yliopisto, Åbo Akademi, Turun ammattikorkeakoulu ja Yrkeshögskolan Novia ovat aktiivisia kumppaneita TFT -yhteistyöverkostossa yhdessä Aaltoyliopiston, Lappeenrannan teknillisen yliopiston, Oulun yliopiston ja Tampereen teknillisen yliopiston kanssa. Verkoston korkeakouluista TFT -yhteistyön painopistealueilla valmistuu vuosittain n. 2300 uutta osaajaa. TFT:n käynnistäjänä ja ylläpitäjänä ovat Turku, Rauma ja Turun seudun kehittämiskeskus.


AJANKOHTAISTA ALUEELTA Expat Turku Network verkostoitumassa jokilaiva Cindyn kannella. Verkoston vuosipäivää vietetään 10. kesäkuuta.

Yritykset toivotetaan tervetulleiksi mukaan talkoisiin avaamaan ovia

suomalaiseen työelämään Vuonna 2015 noin 32 000 turvapaikanhakijaa saapui Suomeen ja arvion mukaan heistä noin 10 000 tulee jäämään Suomeen. Miten hyödynnämme tämän resurssin? TEKSTI TIINA JAATINEN KUVAT KATRI KURKELA

24 KAUPPAKAMARI


Tätä pohtii muun muassa projektikoordinaattori Anna Tenho Suomen Punaisesta Rististä. SPR hallinnoi Suomessa noin sataa vastaanottokeskusta ja hätämajoitusyksikköä ja haasteena on tarjota mielekästä tekemistä keskuksissa odottaville ihmisille. ”Integroitumisen aloitus on tällä hetkellä hidasta ja meillä on suuri tarve nopeuttaa kotoutumista ja työllistymistä. Turvapaikanhakijoilla on osaamista, jota ei nykyisellään hyödynnetä riittävän nopeasti tai lainkaan”, Tenho kertoo. Osalla turvapaikanhakijoista on osaamista, taitoja, koulutusta, työkykyä ja halu työllistyä Suomessa. Tässä piilee mahdollisuus työvoimatarpeeseen vastaamiseen nyt ja tulevaisuudessa. SPR haluaakin edistää positiivista asenneilmastoa sekä aktivoida ja motivoida turvapaikanhakijoita. “Turvapaikanhakijat haluavat kokemukseni mukaan oppia suomen kielen ja mennä töihin. Vaikka olisi kuinka raskasta, työpäivät ovat heistä parhaita päiviä”, kertoo Varsinais-Suomen piirin toiminnanjohtaja Pauli Heikkinen. VASTAANOTTOKESKUSTEN VÄKI ON SAATU YRITYKSIIN TETHARJOITTELUN TURVIN Muodollisten lupa-asioiden takia turvapaikanhakijoiden työllistyminen on haastavaa, joten SPR on aloittanut palkattomien TET-jaksojen tarjoamisen. “Työelämään tutustuminen on tutumpaa 8-luokkalaisille, mutta se sopii hyvin myös aikuisille. TET on matalan kynnyksen mahdollisuus luoda kontakteja ja tutustua työelämään sekä suomalaisiin”, kertoo Tehno. TET-jakso tarjoaa työnantajalle kokemusta maahanmuuttajien ja eri kulttuurista tulevien kanssa työsken-

TURVAPAIKANHAKIJOILLA ON OSAAMISTA, JOTA EI NYKYISELLÄÄN HYÖDYNNETÄ RIITTÄVÄN NOPEASTI TAI LAINKAAN.

telemisestä ja heidän työllistämisestään. Tulevaisuuden kasvu työmarkkinoilla nojaa voimakkaasti maahanmuuttajiin. “Kauppakamari haluaa rohkaista yrityksiä palkkaamaan maahanmuuttajataustaisia työntekijöitä. Kynnys on tällä hetkellä mielestäni liian korkea ja asenteissakin on varmasti korjattavaa. Kaikki toimenpiteet, jotka helpottavat työllistymistä, helpottavat myös maahanmuuttajien työllistämistä.

SPR:n projektikoordinaattori Anna Tenhon mukaan turvapaikanhakijoiden motivaatio töiden tekemiseen on korkealla.

Erityisesti kuitenkin tarvitaan koeaikojen pidentämistä, joustavuutta palkkaukseen sekä maahanmuuttajien koulutuspolkuja”, toteaa Turun kauppakamarin toimitusjohtaja Minna Arve. MITÄ PROJEKTI ODOTTAA TYÖNANTAJALTA? 1. TET-paikan tarjoamista yhdelle tai useammalle turvapaikanhakijalle ennalta määriteltyyn tehtävään • TET-jakson pituus sovitaan (1-3 viikkoa) • TET-jakso on palkatonta 2. Yhteyshenkilön nimeämistä yhteistyön ajaksi • Toimii työnantajan yhteyshenkilönä SPR:n suuntaan • Sopii TET-jaksoon liittyvistä käytännön asioista • Antaa palautetta TET-jakson jälkeen 3. TET-harjoitteluun osallistujan riittävää perehdyttämistä ennen TET-jaksoa sekä työn valvontaa ja ohjausta TET-jakson aikana • Ohjaajan nimeäminen • Kirjallinen vahvistus perehdyttämisestä Lisätiedot: Projektikoordinaattori Anna Tenho SPR Varsinais-Suomen piiri anna.tenho@redcross.fi 040 5466440

WELCOME TO THE EXPAT TURKU NETWORK! The Network welcomes all foreigners with a higher education living in Turku and willing to integrate among the Turku community. The intended language of this network is English. Afterworks will take place every first Tuesday of each month and various activities will be organised such as company visits, cultural events, leisure activities, etc. In addition, extra activities will be organised either in collaboration with other organisations or by the Network at different times. Facebook: Expat Turku

25 KAUPPAKAMARI


KALENTERI LIPUT MYYNNISSÄ NYT!

13.6. RYTMINMUUTOS Kauppakamariryhmän Rytmimuutos-tapahtuma on tarkoitettu yrityselämän sekä yhteiskunnan päättäjille ja vaikuttajille. Tapahtuma tarjoaa kuuden tunnin ajan taukoamattomana virtana välineitä muutoksen ymmärtämiseen, työkaluja mahdollisuuksiin tarttumiseen ja inspiraatiota aikamme menestyjiltä. Puhujina mm. Jarmo Lindberg, Alan James, Hille Korhonen ja Kari Jordan. @ HELSINGIN MESSUKESKUS - KOKOUSTAMO (MESSUAUKIO 1, 00520 HELSINKI) LIPUT OSOITTEESTA: WWW.RYTMINMUUTOS.FI

TOUKOKUU

10. 12. 17. 19. 19. 25. 31.-1.

YOUTUBE JA LIIKKUVAN KUVAN ERITYISPIIRTEET

Liikkuva kuva valtaa alaa!

KESÄKUU

1.

UUSASIAKASHANKINNAN SPARRAUSPÄIVÄ

Konkreettinen suunnitelma uusasiakashankinnasta oman toiminnan tehostamiseksi.

7.

TEHOKKAALLA JOHTAMISELLA TUOTTAVUUTTA TYÖHÖN

Tuottavuusloikka – miten pääsemme sanoista tekoihin? CONTROLLERIN EXCEL-RAPORTOINTI

15.

OSAKEYHTIÖN VAROJENJAON VEROSUUNNITTELU

Konkreettisia neuvoja siitä, millainen varojenjakotapa on verotehokkain missäkin tilanteessa. VUOSILOMALAKI KÄYTÄNNÖNLÄHEISESTI

Vuosilomalain soveltaminen käytännön työssä. Koulutuksessa tullaan käsittelemään kaikki 1.4.2016 voimaan tulleen vuosilomalain muutokset. TALOUSHALLINNON HAASTEET

Yrityksen taloushallinto luotettavasti ja kustannustehokkaasti.

Tietoa oikeaan muotoon, luotettavasti ja selkeästi esitettynä. TURUN LIIKENNEPÄIVÄ 2016

9:30-15:30, Turun Messu- ja Kongressikeskus. Tämän vuoden aiheina muun muassa liikennemarkkinoiden murros, superrekat ja rautateiden tavaraliikenne. SOTE-FOORUM

8:30-11:00, Turun kauppakamari. Keskustelua uudistuksen tavoitteista ja niiden toteutumisen edellytyksistä Varsinais-Suomen alueella. THE SHIFT 2016

Suomen ensimmäinen businessfestivaali järjestetään Turun linnassa 31.5-1.6. Ohjelmassa perinteisten Keynote-puheenvuorojen ja match-makingin lisäksi kulttuuria, taidetta ja rentoa meininkiä. Osta liput etukäteen osoitteesta www.theshift.fi. Turun kauppakamarin jäsenille liput -10% koodilla SHIFT<3Kauppa

26 KAUPPAKAMARI

#KYLLÄ MUUTTAA MAAILMAA!

Jaa-puolue on muutokseen ahnaasti tarttuvien suomalaisten tahdonilmaus paremman huomisen puolesta. Seuraa keskustelua sosiaalisessa mediassa häshtägillä #kyllä. Lisätietoja osoitteesta: www.jaapuolue.fi


Q&A LAKIMIES TURUN KAUPPAKAMARIN MAKSUTON LAKINEUVONTA JÄSENILLE, SOITA TAI LÄHETÄ SÄHKÖPOSTIA: PAULA VIRRI (02) 274 3421 PAULA.VIRRI@TURKU.CHAMBER.FI

AJANKOHTAISTA LAKIASIAA Varatuomari, johtaja Paula Virri, Turun kauppakamari

Vuosilomalain muutokset pähkinänkuoressa Vuosilomalain muutokset tulivat voimaan 1.4.2016. Muutokset koskevat omavastuun palauttamista vuosilomalla sairastumiselle ja äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaan ajalta kertyvän vuosilomaoikeuden rajaamista. VUOSILOMAN SIIRTÄMINEN VUOSILOMAN ALKAESSA

Vuosilomalain 25 §:ssä säädetään työkyvyttömyydestä vuosiloman alkaessa ja aikana. Pykälän 1 momentissa säädetään työkyvyttömyydestä vuosiloman alkaessa. Työnantajan on siirrettävä loma työntekijän pyynnöstä, jos työntekijä on vuosilomansa tai sen osan alkaessa työkyvytön tai jos on tiedossa, että työntekijä joutuu loman aikana sairaalahoitoon, jonka aikana hän on työkyvytön. Tämä säännös on ollut aikaisemminkin voimassa eikä se

muutu. Sen sijaan vuosilomalakiin tuli määräys siitä, että oikeutta loman siirtämiseen ei ole, jos työntekijä on aiheuttanut työkyvyttömyytensä tahallaan tai törkeällä huolimattomuudella. Uusi on myöskin määräys siitä, että työntekijän on tässä tapauksessa viivytyksettä pyydettävä vuosiloman siirtoa. Työntekijän on esitettävä luotettava selvitys työkyvyttömyydestään.

OMAVASTUU VUOSILOMALLA SAIRASTAMISELLE

Vuosilomalain 25 §:n 2 momentissa säädetään tilanteesta, jossa työntekijä sairastuu vuosiloman aikana. Säännöksellä palautetaan omavastuuaika vuosilomalla sairastaessa. Jos synnytyksestä, sairaudesta tai tapaturmasta johtuva työkyvyttömyys alkaa vuosiloman tai sen osan aikana, työntekijällä on oikeus pyynnöstä saada siirretyksi vuosilomaan sisältyvät kuusi lomapäivää ylittävät työkyvyttömyyspäivät. Omavastuuaika koske viiden viikon eli 30 arkipäivän vuotuista vuosilomaa. Omavastuuta ei siis ole ja vuosilomaa on neljä viikkoa tai sitä vähemmän. Omavastuupäivät voivat kulua yksittäisinä päivinä. Omavastuupäiviä voi kertyä sekä kesä- että talviloman ajalta. Omavastuu

lasketaan lomanmääräytymisvuosittain. Työntekijä saa siis siirtää lomansa kuuden sairaspäivän ylittävältä osalta. Oikeutta loman siirtämiseen ei ole silloin, kun työntekijä on aiheuttanut työkyvyttömyytensä tahallaan tai törkeällä huolimattomuudella. Työntekijän on viivytyksettä pyydettävä työnantajalta vuosiloman siirtoa sekä työnantajan pyynnöstä esitettävä luotettava selvitys työkyvyttömyydestään. Vuosilomalain muutosta sovelletaan ensimmäisen kerran lomanmääräytymisvuodelta 1.4.2015-31.3.2016 ansaittuja vuosilomia.

VUOSILOMAN KERTYMISEN RAJOITTAMINEN PERHEVAPAAN AJALTA

Vuosilomalakia muutettiin siten, että äitiys- ja vanhempainvapaan ja isyys- ja vanhempainvapaan ajalta vuosilomaa kerryttävää työssäolonveroista aikaa on jatkossa enintään 156

arkipäivältä eli noin kuuden kuukauden ajalta kun aikaisemmin vuosilomaa kertyi koko ajalta.

27 KAUPPAKAMARI


KAMARIKUULUMISIA

TURUN KAUPPAKAMARILLA ON PALJON JÄSENILLE AVOIMIA MAKSUTTOMIA TAPAHTUMIA. KATSO KAIKKI OSOITTEESTA WWW.TURKU.CHAMBER.FI.

1. Turun kauppakamarin pitkäaikainen toimitusjohtaja Jari Lähteenmäki "vaihtoi vapaalle" helmikuussa ja vietti läksiäisjuhlaansa Turun Messu- ja Kongressikeskuksessa. Lähteenmäki viihdytti yleisöä muun muassa tarinalla kitaransoitosta.

2. Oy Lunden Ab:n aamukahveilla tutustuttiin Jalostajan toimintaan. Kuvassa Turun kauppakamarin tuore toimitusjohtaja Minna Arve, joka avasi tilaisuuden.

1.

3. Varsinais-Suomen Kasvupolku®-matka käynnistettiin Forum Marinumissa. Tilaisuudessa kuultiin yritystarinoita sekä kasvupolkukokemuksia muun muassa Plantui Oy:ltä sekä Abomics Oy:ltä.

2.

3.

4.

28 KAUPPAKAMARI


5.

YHTEYSTIEDOT TURUN KAUPPAKAMARI PUOLALANKATU 1 20100 TURKU VAIHDE (02) 2743 400 www.turku.chamber.fi TOIMITUSJOHTAJA MINNA ARVE puh. (02) 2743 410 m. 044 907 5210 JOHTAJA JARKKO HEINONEN puh. 050 601 55 JOHTAJA PAULA VIRRI puh. (02) 2743 421 m. 050 601 66 KOULUTUSPÄÄLLIKKÖ MARIA LINDBOM puh. 050 573 0370 YHTEYSPÄÄLLIKKÖ TIINA JAATINEN puh. 050 321 2781

4. Turun kauppamarin ICT-valiokunnan vuotuinen teemaseminaari käsitteli tänä vuonna verkkokaupan trendejä ja tilaa. Puhujina olivat eCommerce Specialist Leevi Parsama, Bigdatapumpin senior partner Teemu Birkstedt, Ocean Spiritin perustaja Arja Kunnasluoto-Gustafsson sekä YogaMe oy:n perustaja Jenni Lauronen.

5. Elinkeinopoliittinen valiokunta järjesti liikkuvan kokouksen ja kiersi linjaautolla Turun kaupunkia katsastaen samalla potentiaalisia työpaikka- ja toimitilarakentamisen alueita erityisesti Turun ydinkeskustassa. Mukana kiertoajelulla oli myös Turun kaupungin edustajia, rakennuttamisen ammattilaisia sekä kauppavaliokunnan jäseniä.

KAUPPAKAMARIN STRATEGIAPROSESSI ALKAA! MILLAINEN ON KAUPPAKAMARI VUONNA 2021? TÄTÄ HALUAMME VISIOIDA JÄSENTEMME KANSSA KEVÄÄN AIKANA. Kauppakamarilla on perinteinen ja vahva vaikuttajan rooli yhteiskunnassa, mutta jokaisen organisaation on aika ajoin uudistuttava. Turun kauppakamari luo vuoden 2016 aikana uuden strategian, jota aletaan toteuttaa vuonna 2017. ”Haluamme erityisesti jäsenyrityksemme ja luottamushenkilömme mukaan prosessiin. Kauppakamari on olemassa jäseniään varten”, toteaa Turun kauppakamarin toimitusjohtaja Minna Arve. Uudistumisprosessi alkaa kevätkokouksessa valtuuston linjatessa lähtökohtia strategialle. Valtuuston keskustelun herättelijänä on futuristi Niko Herlin. Itse strategiaa tehdään yhteistyössä Turun kauppakorkeakoulun kanssa. "Haluan vahvistaa ja tiivistää yhteistyötä alueen korkeakoulujen kanssa ja tämä on yksi konkreettinen esimerkki siitä yhteistyöstä. Erityisen mielenkiintoista on saada tulevaisuuden tutkimuskeskus mukaan työhön", toteaa Arve. Toukokuussa järjestetään toimintaympäristön muutoksia ennakoiva seminaari ja tulevaisuustyöpajat sekä sidosryhmille että jäsenyrityksille. Kaikkia jäseniä pyydetään vastaamaan toukokuussa lähetettävään jäsentyytyväisyyskyselyyn. Turun kauppakamarin tavoitteena on olla tulevaisuudessakin helposti lähestyttävä ja ajassa elävä palveluorganisaatio, alueensa vahva vaikuttaja, elinkeinoelämän kohtaamispaikka ja kiinnostava keskustelunavaaja. Turun kauppakamari haluaa tehdä aktiivista yhteistyötä niin Varsinais-Suomen alueella kuin myös kansallisesti ja kansainvälisesti. Kauppakamari haluaa auttaa jäseniään kansainvälistymisessä sekä tarjota jäsenilleen laadukkaita, kiinnostavia ja tulevaa ennakoivia palveluja.

TOIMISTOSIHTEERI LEENA RAUTANEN puh. (02) 2743 425 ASIAKIRJASIHTEERI SATU LEHENBERG puh. (02) 2743 426 JOHDON ASSISTENTTI RIITTA VESAMÄKI puh. (02) 2743 445 KOULUTUSSIHTEERI ELINA VIRTA puh. (02) 2743 411 VIESTINTÄASSISTENTTI KATRI KURKELA puh. (02) 2743 428 LOIMAAN KAUPPAKAMARIOSASTO Asiamies NIINA NURMI puh. 050 372 1132 SALON KAUPPAKAMARIOSASTO Asiamies MERJA KOIVAARA puh. 050 569 2298 UUDENKAUPUNGIN KAUPPAKAMARIOSASTO Asiamies RAIMO RANTANEN puh. 040 546 4100 Sähköpostit muotoa: etunimi.sukunimi@turku.chamber.fi

WORLD TRADE CENTER TURKU Päällikkö JAANA MÄKIKALLI puh. (02) 281 3111 wtctk@wtc-turku.fi TOIMISTOSIHTEERI ANNE-MARIE OJALA puh. (02) 281 310

4041 0624 29 KAUPPAKAMARI


ELÄMÄNTYÖ – yhtä ainutkertainen kuin taideteos

Jokainen elämäntyö on uniikki, aito ja korvaamaton. Ei ole olemassa kahta samanlaista. Elämäntyö on omistautumista, johon liittyy elämänaikaisia saavutuksia, joita oman elämäntyönsä taiteilija ei välttämättä itse edes huomaa. Onneksi on Keskuskauppakamarin elämäntyömerkki.

Katso lisää ansiomerkit.fi »

YHTEISTYÖTÄ YRITTÄJÄN ARJESSA Hyviä rahoituspalveluja pk-yritysasiakkaan moniin tarpeisiin • käyttöpääomarahoitus • pitkäaikainen rahoitus • sijoituspalvelut • maksuliikennetuotteet • maksukortit

Seuraa blogiamme osoitteessa kaukaaviisas.fi Kaarina | Lieto | Loimaa | Naantali | Paimio | Raisio | Turku www.säästöpankki.fi/liedonsp


HYVÄ UUTINEN

Choose Your Future -hankkeen edustajat Matti Sahi ja Susanna Lahtinen olivat vastaanottamassa palkintoa Valkoisessa talossa. Opiskelijaryhmä tapasi pikaisesti myös Yhdysvaltojen presidentin Barack Obaman.

OPISKELIJOIDEN HANKE POIKI VOITON VALKOISESSA TALOSSA CHOOSE YOUR FUTURE ON TURUN KAUPPAKORKEAKOULUN OPISKELIJARYHMÄN PERUSTAMA HANKE, JOSSA PYRITÄÄN KONKREETTISIN KEINOIN KOTOUTTAMAAN TURVAPAIKANHAKIJOITA. PROJEKTI VOITTI ARVOSTETUN YHDYSVALTOJEN VALKOISEN TALON JÄRJESTÄMÄN KANSAINVÄLISEN KILPAILUN.

Idea hankkeeseen lähti alun perin kauppakorkeakoulun kurssilla, jossa 50 opiskelijan ryhmä lähti pohtimaan, miten turvapaikanhakijoiden integroitumista Suomeen voitaisiin helpottaa. Opiskelijat kehittivät mobiilisovelluksen, jolla turvapaikanhakija saa tietoa uudesta kotikaupungistaan. Projektissa perustettiin myös Facebook-yhteisö, jossa paikallisväestö ja turvapaikanhakijat pystyvät keskustelemaan keskenään ja oppimaan toinen toistensa kulttuureista. Opiskelijat järjestivät myös huomiota saaneita tapahtumia kuten jalkapallon ystävyysottelun turvapaikanhakijoiden ja suomalaisten välillä sekä ruokatapahtuman osana kansainvälistä

ravintolapäivää. Hanke voitti tammikuussa 2016 kansainvälisen Facebook Global Digital Challengen, jossa etsittiin korkeakouluopiskelijoiden kehittämiä ja toteuttamia ääri-ilmiöitä haastavia kampanjoita. Kilpailun järjestivät U.S. Department of State, EdVenture Partners sekä Facebook. Kilpailun järjestäjät kiittivät Choose Your Future -hanketta muun muassa konkreettisesta tekemisestä, kohderyhmän luokse menemisestä sekä idean skaalautuvuudesta. Lisätietoja: www.chooseyourfuture.info


”KOTI POISSA KOTOA” T

T

• 21yksilöllistä huonetta • vartioidut P-paikat pihalla

6

Rauhankatu 1, 20100Turku, Finland

Puh.|Tel. +358(0)2 2732555 Fax +358(0)2 2519696

Pukkila_Kauppakamari2016_90x65.indd 1

15.3.2016 13:06:27

Profile for Turun kauppakamari

Turun kauppakamarilehti 2/2016  

Turun kauppakamarilehti 2/2016  

Advertisement