Turun kauppakamarilehti 3/2016

WWW.TURKU.CHAMBER.FI

3/2016

MENESTYSTARINA LOIMAALTA Pemamek: 95 % vientiin s.11

JÄTTEESTÄ RAAKA-AINEEKSI

Ympäristötekokilpailu käynnissä! s.22

VALIOKUNNISSA VAIKUTETAAN Turun kauppakamarin valiokunnat esittäytyvät s. 20

SÄÄNTELYSSÄ ON MENTY LIIAN PITKÄLLE Byrokratian purku sujuvoittaisi kansalaisten ja yritysten elämää s. 16

URATARINA: MARI HANTULA + PÄÄKIRJOITUS: 100 VUOTTA TULEVAISUUTTA

Tuhansien tilaisuuksien keskus!

Turun kauppakamarin jäsenyrityksillä on nyt mahdollisuus ottaa laajasta messu- ja tapahtumatarjonnasta ilo irti.

Turun Messukeskus tarjoaa kaikki messuliput puoleen hintaan!

Messulippujen hinnat norm. 12–20 €/kpl (sis. alv). Minimi 20 lippua/tapahtuma.

www.turunmessukeskus.fi

PÄÄKIRJOITUS

100 vuotta tulevaisuutta Turun kauppakamari täyttää ensi vuonna Suomen itsenäisyyden tapaan 100 vuotta. Tämän virstanpylvään saavuttamisen kunniaksi meillä on luvassa paljon erilaisia tilaisuuksia, joissa toivomme näkevämme teitä jäseniä!

Haluamme juhlavuoden aikana tuoda esiin tarinoita VarsinaisSuomalaisten yritysten takaa. Arvomme joka viikolle yhden jäsenen, jonka tarinan esittelemme. Vuosikirjamme tulee olemaan juhlakirja, jossa historian sijaan kurkistetaan tulevaisuuteen. Juhlavuoden tilaisuudet alkavat heti tammikuussa valiokuntien tilaisuuksilla.

Jäsenaamukahvien sijaan ensi vuonna jokainen valiokunta järjestää oman kuukausitapahtumansa, jossa esitellään valiokuntien toimintaa ja kauppakamarin edunvalvontatyötä.

Syksyllä 2017 Turun kauppakamari julkaisee Varsinais-Suomen taloushistorian. Kirjassa kuvataan aikaa, jolloin maailma oli hyvin erilainen. Turun yliopiston tutkijoilla on ollut käytössään laaja aineisto, jonka lisäksi on haastateltu keskeisiä Varsinais-Suomen talousvaikuttajia.

Historia on mielenkiintoista, mutta vielä jännittävämpää on miettiä, millaisessa maailmassa elämme seuraavan sadan vuoden ajan. Kauppakamarin strategiassa pohdimme juuri tätä – miten autamme jäsenyrityksiämme pysymään mukana kehityksessä, joka on viime vuosikymmeninä ollut huimaa. Sata vuotta sitten tietokoneista ei ollut vielä tietoakaan kun taas vuonna 2217 tieto kulkee todennäköisesti jo aivan muita reittejä.

Vedenalaiset kaupungit, 3D-printattu ruoka ja lomat Marsissa kuulostavat nyt utopioilta, kuten kuulostivat lentomatkailu, kosketusnäytöt ja geeniteknologia 100 vuotta sitten.

Historiikin lisäksi työstämme ensi vuodelle myös futuriikin. Miltä kauppakamari toiminta tulevaisuudessa näyttää ja miten autamme jäseniämme menestymään?

Olemmehan olemassa jäseniämme varten!

Ensi vuonna juhlitaan 100-vuotiasta kauppakamaria.

TIINA VAINIO (Os. Jaatinen) Turun kauppakamarin yhteyspäällikkö PS. Save the date! Turun kauppakamarin juhlaseminaari pe 10.11. ja 100-v juhlagaala la 11.11.2017

3 KAUPPAKAMARI

ELÄMÄNTYÖ – yhtä ainutkertainen kuin taideteos

Jokainen elämäntyö on uniikki, aito ja korvaamaton.

Ei ole olemassa kahta samanlaista. Elämäntyö on omistautumista, johon liittyy elämänaikaisia saavutuksia, joita oman elämäntyönsä taiteilija ei välttämättä itse edes huomaa. Onneksi on Keskuskauppakamarin elämäntyömerkki.

Katso lisää ansiomerkit.fi »

SISÄLTÖ

JULKAISIJA TURUN KAUPPAKAMARI PUOLALANKATU 1 20100 TURKU WWW.TURKU.CHAMBER.FI OSOITTEENMUUTOKSET PUH. 02 2743 400 KAUPPAKAMARI@TURKU. CHAMBER.FI

19

RAPAUTUVAT LIIKENNEVÄYLÄT HAITTAAVAT LIIKETOIMINTAA KOKO MAASSA

PÄÄTOIMITTAJA TIINA VAINIO TOIMITTAJA KATRI KURKELA TOIMITUSSIHTEERI SATU LEHENBERG KONSEPTI JA ULKOASU KUMPPANIA OY JA KESKUSKAUPPAKAMARI KUVAPANKKI PIXHILL.COM ILMOITUSMYYNTI TIINA VAINIO PUH. 050 321 2781 ILMESTYY HELMI-, TOUKO-, SYYS-, JA MARRASKUUSSA PAINO NEWPRINT OY, RAISIO ISSN 2342-0790

9 UUSI JÄSEN InHunt Group toteuttaa vuosittain satoja suorahakuja 10 URAPOLKU Stockmannin Turun tuore tavaratalon johtaja palasi mielellään Turkuun 20 EDUNVALVONTA Tutustu valiokuntien työhön 26 TAPAHTUMAKALENTERI Alkusyksyn koulutustarjonta ja jäsentilaisuudet

12 HENKILÖ Keskuskauppakamarin varatoimitusjohtaja Leena Linnainmaa purkaisi byrokratiaa 16 TEEMA Ylisääntely johtuu usein kansallisista päätöksistä 24 ALUEELTA Turun seudun kauppakeskukset tyytyväisiä vapaisiin aukioloaikoihin

7 LYHYESTI LUKUINA EU-tietoutta

8 B&A VINKIT Parhaat blogit ja sovellukset bisnekseen ja vapaa-aikaan

27 AJANKOHTAISTA LAKIASIAA Työsopimuslain muutokset madaltaisivat työllistymistä

28 KAMARIKUULUMISIA Turun kauppakamarin strategiaa työstetään jäsenten voimin KANNESSA: LEENA LINNAINMAA KUVA: PASI MURTO ICT-VALIOKUNNAN JÄRJESTÄMÄ LASTEN DIGIKOULU OLI HUIPPUSUOSITTU

31 5 KAUPPAKAMARI

KOMPASSI KIRJA

TYÖ, TREENI & ELÄMÄ - SUPERPOMOJEN 24 TUNTIA Ensimmäisenä salilla, viimeisenä salilla.

Siinä välissä lenkille, töihin, kansainvälisiä työmatkoja, strategianeuvottelut, uuden liiketoiminnan käynnistäminen ja illaksi kotiin. Toisilla johtajilla tuntuu energiaa ja aikaa riittävän. Miten he sen tekevät?

Teos pureutuu julkaisuudessa paljon uutisoitujen energisten ja aikaansaavien johtajien arkeen ja elämään. Keitä nämä superjohtajat ovat? Miten he käyttävät aikansa, kuinka huolehtivat jaksamisestaan?

Millaista heidän arkensa ja juhlansa on?

Kiinnostavia haastatteluja sisältävä teos on täynnä draivia, tekemistä ja vinkkejä. Ota vaikka edes yhdestä vaarin!

KEITÄ NÄMÄ SUPERJOHTAJAT OVAT? MITEN HE KÄYTTÄVÄT AIKANSA, KUINKA HUOLEHTIVAT JAKSAMISESTAAN?

Yhdessä yritysten puolesta 6 KAUPPAKAMARI

NYT PUHUTTAA

KUVITUSKUVA

Turusta urbaanimpi asumisen ja työssäkäynnin alue TIIVIIT KAUPUNKIYMPÄRISTÖT OVAT TÄRKEITÄ ALUEELLISIA KILPAILUKYKYTEKIJÖITÄ.

Asukastiheys on suurimpia kaupunkien toiminnallisuuteen vaikuttavia tekijöitä.

Turun kauppakamarin elinkeinopolitiikan valiokunta on asettanut tavoitteekseen edistää Turun kaupungin kehittymistä entistä vetovoimaisemmaksi, urbaaniksi asumisen ja työssäkäynnin alueeksi. ”Erityisesti nuoret haluavat asua kaupunkien keskustoissa. Päivittäisten palveluiden pitäisi kuitenkin olla kävelyetäisyyden eli noin 400 metrin päässä kotoa”, kertoo Turun kauppakamarin johtaja Jarkko Heinonen.

Paitsi että kaupunkiasuminen on kasvava trendi, ovat myös tiiviit kaupunkiympäristöt tärkeitä alueellisia kilpailukykytekijöitä. Esimerkiksi kadunvarsiliikkeillä sekä kahviloilla ja ravintoloilla on sitä paremmat edellytykset toimia, mitä suurempi asukastiheys on.

Tällä hetkellä Suomen tihein kaupunkirakenne on Helsingin Alppilassa, jossa asuu yli 13 000 asukasta neliökilometriä kohden. Tampereella asukakastiheys on 8099/km² ja Helsingissä yleisesti 8973/km².

Turussa sama luku on vain 6505/km².

Kaupunkirakenteen mittareina eri selvityksissä pidetään muun muassa tiheyttä, yhtenäisyyttä, väestön ja työpaikkojen sekoittuneisuutta sekä pohjakerrosten aktiivisuutta. Turun kauppakamarin tekemän kyselyn mukaan Turun yrityselämä toivoo keskusta-alueen kehittämiseltä erityisesti työpaikkoja ydinkeskustaan sekä huomion kiinnittämistä keskustan saavutettavuuteen. Myös viihtyvyyden kehittäminen ja rakentamisen tiivistäminen korttelialueilla saivat kyselyssä kannatusta.

Tiiviin asumisen alueina Turussa pitäisi vastaajien mukaan kehittää erityisesti liikenteen solmukohtien alueita.

Heinosen mukaan riittävällä asuntotuotannolla ydinkeskusta-alueelle on myös varmistettava, etteivät hinnat karkaa liian korkealle. ”Poliittiselta taholta tarvitaan päätöksiin muun muassa rohkeutta ja avarakatseisuutta kehittää historiallista kaupunkia sen arvot säilyttäen mutta tulevaisuuteen katsoen”, Heinonen summaa.

LYHYESTI LUKUINA

337,5 MILJOONAA

EU:n bruttokansantuote vuonna 2014 oli 13 920 541 miljoonaa euroa. EU:n BKT ylittää nykyään Yhdysvaltain BKT:n.

20 % Talouskriisistä huolimatta maailmanlaajuisen lentoliikenteen kasvu näyttää jatkuvan noin 5 %:n vuosivauhtia vuoteen 2030 saakka.

Noin 337,5 miljoonaa EU:n kansalaista käyttää euroa valuuttanaan.

13 920 541 MILJOONAA

Vaikka EU:ssa asuu vain 7 % maailman väestöstä, muodostaa EU:n ja muiden maiden välinen kauppa noin 20 % koko maailman viennistä ja tuonnista.

Hadvalantie 10, 21500 Piikkiö www.sa-lehtinen.fi

Toimituksia teollisuudelle, laivoihin ja satamiin

5%

Konepaja- ja laitetoimittajien alihankintaa yli 20 vuotta Toimituksia raskaisiin ja vaativiin käyttöolosuhteisiin

LÄHDE: EUROPA.EU

KOMPASSI BLOGIVINKIT+APSIVINKIT

Pölli tästä Jari Parantaisen kirjoittamasta blogista löytyy liikeideoita, palvelukonsepteja, kampanjoita ja näkökulmia. www.pollitasta.fi

Havaintoja digimaailmasta

Turun kauppakamari @kauppakamaritku

Monesta yrityksestä puuttuu #digijohtaja; #Digitaalisuus avaa valtavasti uusia liiketoimintamahdollisuuksia.

Ajatuksia ja havaintoja digimaailmasta à la Petteri Järvinen www.pjarvinen.blogspot.fi

Work Pilots Work Pilots on ainutlaatuinen kotimainen mobiilipalvelu, joka yhdistää helposti ja luotettavasti lyhytkestoista apua tarvitsevat kotitaloudet ja organisaatiot työn tekijöihin. www.workpilots.fi

KAUPPAKAMARI ON SELVITTÄNYT VUODESTA 1999 YRITYSTEN KILPAILUKYKYTEKIJÖITÄ.

KATSO SELVITYKSEN TULOKSET VARSINAIS-SUOMEN OSALTA WWW.TURUNKAUPPAKAMARI.FI -> AJANKOHTAISTA

HYVÄ RUOKA, PAREMPI KOKOUS JA PARHAAT TULOKSET KAUPUNKIKARTANOSSA! Kaupunkikartano Ruokoranta on hallitusten ja johtoryhmien kokouspaikka ja juhlatila sekä tilausravintola Hirvensalon saaressa Illoisten järven rannalla noin kuuden kilometrin päässä Turun keskustasta.

Kokoustilassa on iso tietotekniikkanäyttö, studiotasoinen äänentoistojärjestelmä sekä jäähdyttävä ilmastointi. Ryhmätöitä varten löytyy myös erillisiä tiloja.

Kartanopäällikkö, Chaîne Des Rôtisseurs, Chef de Table Mariann Kadenius-Tapperin ja kartanoemäntä Ulla Lehtisen allekirjoittamat vaitiolositoumukset löytyvät Kaupunkikartano.fi -sivuiltamme.

Kaupunkikartano on avoinna joka päivä ympäri vuoden.

Täällä palvellaan vain yhtä ryhmää kerrallaan, joten yksityisyys on taattu.

Tiloissa on täydet viinien ja vahvojen nautiskeluoikeudet eli kartanossa järjestettäviin tilaisuuksiin voi tuoda omat juomat.

Lisää tietoa saat osoitteesta www.kaupunkikartano.fi.

8 KAUPPAKAMARI

KOMPASSI UUSI JÄSEN

SUORAHAKU ON TEHOKAS TAPA JOHDON REKRYTOINTIIN InHunt Group on Suomen suurin suorahakutoimisto, joka toimii niin paikallisesti, valtakunnallisesti kuin kansainvälisesti. Se toteuttaa vuosittain satoja ylimmän johdon, keskijohdon ja asiantuntijoiden suorahakuja.

Turkuun InHunt avasi toimistonsa vuonna 2014. Paikallisen toimipisteen merkitys on alalla suurta, sillä paikallisuus avaa mahdollisuuksia lisätä merkittävästi omaa tunnettavuutta ja löytää uusia yhteistyökumppaneita.

Lounais-Suomen ja Satakunnan alueista vastaava InHunt Groupin paikallisjohtaja sekä headhunter Harri Knaapi pitää alueellista verkostoitumista erittäin tärkeänä. ” Turun kauppakamarin jäsenyys antaa meille hyvän mahdollisuuden luoda lisää syvällisiä liiketoimintakontakteja alueen päät-

täjäverkostossa. Uuden paikallisen Headhunter-toimiston avaintehtävä on verkostoitua alueen elinkeino- ja liike-elämään mahdolli-

simman laajasti, voidakseen palvella eri alojen ja eri yritysten tarpeita oikeiden ihmisten löytämisessä oikeille paikoille”, Knaapi kertoo.

HARRI KNAAPI: 045 869 8228

ALUEEMME MIELENKIINTOISIMMAT KOULUTUKSET - TÄYNNÄ TÄYTTÄ ASIAA TÄHÄN PÄIVÄÄN JA TULEVAAN! Turun kauppakamarin syksy on taas täynnä ajankohtaisia koulutuksia. Esimerkiksi #someosaaja – Asiantuntijan sosiaalisen median koulutuskokonaisuus on kattava ja monipuolinen paketti kaikille aikaansa seuraaville, jotka haluavat pärjätä yhä laajemmassa markkinoinnin some-maailmassa. Tuttujen talous- ja henkilöstöhallinnon sekä verotuksen lisäksi tänä syksynä koulutuksia järjestetään muun muassa yritysjuridiikasta, avainasiakashallinnasta, talousviestinnästä ja verkkokaupan perustamisesta kiinnostuneille, vientikauppaa unohtamatta.

Suosittu HHJ-kurssimme on syksyn osalta jo täynnä. Voit kuitenkin tutustua ja ilmoittautua nettisivuillamme jo kevään 2017 kursseihin.

Turun kauppakamari on laadukkaista sisäl-

löistään ja asiantuntevista luennoitsijoistaan tunnettu kouluttaja. Koulutustarjonnastamme löytyy kiinnostavia koulutuksia lähes kaikkien yritysten tarpeisiin. Kauppakamarin jäsenenä saat koulutukset aina edulliseen jäsenetuhintaan, ja voit tilata monia tuotteita kuten kirjoja ja kansioita jäsenhintaan kauppakamarikaupasta. Otamme myös mielellämme vastaan koulutustoiveita – ota rohkeasti yhteyttä!

Tutustu tuoreeseen syksyn 2016 koulutuskalenteriin: www.turku.chamber.fi/koulutusta

TERVETULOA KOULUTTAUTUMAAN!

SWECO RAKENNETEKNIIKKA RAKENNETEKNIIKAN JOHTAVA ASIANTUNTIJA

www.sweco.fi

9 KAUPPAKAMARI

KOMPASSI URAPOLKU

"Johtajana ei tule koskaan valmiiksi" Stockmannin Turun tavaratalon tuore johtaja Mari Hantula nauttii kotikaupungissaan työskentelystä useiden Helsinki-vuosien jälkeen.

MIKÄ ON TYÖTEHTÄVÄSI TÄLLÄ HETKELLÄ?

Olen Stockmannin Turun tavaratalon johtaja.

MILLAISISSA TYÖTEHTÄVISSÄ OLET URALLASI OLLUT? Olen työskennellyt ravintola-alalla, pitopalvelussa sekä myynnissä hyvin monenlaisissa tehtävissä. Olen myynyt veikkauksia, ollut kaupan kassalla,

myynyt miesten vaatteita, toiminut myymäläpäällikkönä, ketjun päällikkönä, ketjujohtajana ja vastannut globaalisti vähittäismyyntikonseptista.

MISTÄ PIDÄT TYÖSSÄSI? Pidän vaihtelevuudesta ja siitä, että oppimismielessä johtajana ei koskaan tule valmiiksi. Pidän myös haastavuudesta ja siitä, että työssä on mahdollisuus vaikuttaa niin monenlaisiin asioihin sekä upeista brändeistä, joiden kanssa olen saanut ja saan myös nykyään tehdä töitä.

MITÄ HARRASTAT VAPAA-AIKANASI? Aika kuluu perheen kanssa sekä

siirtolapuutarhalla kuokkiessa. Harrastan myös liikuntaa ja lukemista, mutta näille harrastuksille riittää aivan liian vähän aikaa.

KOULUTUS Restonomi, tradenomi sekä JET ja YJETtutkinnot ENSIMMÄINEN TYÖPAIKKA Myynnin, kaupan alan sekä ravintolaalan töitä olen tehnyt 15-vuotiaasta saakka, mutta ensimmäinen ”merkittävä” työtehtäväni oli, kun pääsin Dressmannille myyjäksi ja pian myymäläpäälliköksi vuonna 2000. Tajusin hyvin nopeasti, että tämä on minun juttuni! Ja sillä tiellä tässä ollaan.

MERKITTÄVIN ASKEL URALLA Kun pääsin Marimekolle töihin vuonna 2002.

Ammatillinen kehittyminen 11 Marimekossa vietetyn vuoden aikana oli huikea ja sain siellä tehdä erittäin monipuolisesti vähittäiskaupan tehtäviä. Toimin myymäläpäällikkönä, aluepäällikkönä, ketjupäällikkönä ja lopulta vastasin globaalisti vähittäismyyntikonseptista.

Oppimiskäyrä oli valtaisa. Toisaalta nyt siirtyminen Stockmannille on merkittävää.

Viihdyn työssäni erittäin hyvin ja on aivan huikeaa työskennellä kotikaupungissa Helsinki-vuosien jälkeen.

MUISTA! Asenne ratkaisee lopputuloksen!

GALLUP

Minkä normin haluaisit poistaa?

KIRSI ADAMSSON, KPMG FINLAND Yrityksiä selkeästi hankaloittava säännös on jatkuva veroilmoitusten tekeminen. Näiden määrän vähentäminen olisi toivottavaa. Muun muassa kausiverot, ennakkoverot ja vuosi-ilmoitukset tehdään nyt eri ilmoituksilla ja eri aikaan, mikä on täysin turhaa.

10 KAUPPAKAMARI

NIKO KYYNÄRÄINEN, TURKU SCIENCE PARK Meriteollisuudesta mieleeni tulee sekä hyvä että huono säännös. Kalliit luotsausmaksut hankaloittavat laivojen toimintaa. Toisaalta Suomessa on säännös, joka mahdollistaa tulevaisuudessa etäohjattavien laivojen kulun. Aluksella pitää olla miehistö, mutta säännöksessä ei määritellä, että sen pitää olla laivassa. Edistyksellistä!

TUIJA SUOMINENÅKERLUND, TOK Matkailualalla keskustellaan tällä hetkellä paljon kilpailutilanteen muuttumisesta.

Emme vastusta uusia majoittamisen muotoja, mutta edellytämme säännösten yhdenmukaisuutta. Kilpailutilanne vääristyy, kun toisia säännellään ja toisia ei. Esimerkiksi Airbnb ei maksa komissioista verotuloa Suomeen eikä majoittajia koske ammattimaisuudesta huolimatta matkailualan turvallisuus- ym. säännökset.

Pemamek Oy on vuosi vuodelta vahvistanut paikkaansa oman alansa kansainvälisenä johtajana. Viimeaikainen strategian uudistaminen, suuret kaupat sekä toimistoverkon laajentaminen ovat olleet tukemassa vankkaa kasvua.

"Olemme saaneet merkittäviä kauppoja Pohjois-Amerikkaan ja Eurooppaan suurten automaatiolinjojen toimittamisesta raskaalle metalliteollisuudelle. Tämä vaatii meiltä luonnollisesti investointeja, kuten esimerkiksi tehdaslaajennuksen, joka on myös selkeä osa tulevaisuuden kasvustrategiaamme", kertoo Pemamekin toimitusjohtaja Jaakko Heikonen.

Loimaan päätoimipisteellä meneillään oleva tehdaslaajennus mahdollistaa uusimpien teknologioiden, kuten laserhybridi- ja robottiratkaisujen sekä yhä räätälöidympien kokonaistoimitusten tarjoamisen asiakkaalle.

Yrityksen yli 40 miljoonan liikevaihdosta 95 prosenttia menee vientiin ja toimituksia löytyykin jo yli 50 eri maasta. Myyntitoimistoja on Brasiliassa, Venäjällä ja Puolassa sekä loppuvuodesta avataan uusi toimisto Yhdysvaltoihin. Kansainvälisen toiminnan myötä myös digitalisaation tuomat mahdollisuudet on otettu huomioon Pemamekin palveluratkaisuissa esimerkiksi laitehuollon ja etätuen tarjoamisessa.

"Asiakkaan tarpeisiin keskittyminen on iso osa toimintamalliamme. Asiakkaamme ovat entistä kauempana, joten geograafisesti kattavan toimistoverkon ja monipuolisten palvelujemme avulla pystymme olemaan lähellä jopa kaukana sijaitsevia asiakkaitamme", Heikonen kertoo.

Laajasta globaalista toiminnasta ja kasvusta huolimatta yrityksen juuret ovat silti vahvasti Suomessa. Pemamek on alusta asti määrätietoisesti panostanut kotimaiseen huippuosaamiseen sekä toiminnan kehittämiseen. Toimitusketju aina suunnittelusta tuotantoon on Loimaalla, jossa se myös tulevaisuudessa tullaan säilyttämään.

"Osaamisemme on aina ollut Suomessa, johon haluamme myös tulevaisuudessa panostaa. Suomalaisella innovatiivisella ammattitaidolla pystymme vahvistamaan kilpailukykyämme maailmalla entisestään", tiivistää Heikonen.

Tarvitseeko valloittaa maailma saadakseen maailmanluokan kumppanin?

Maailman myllerryksessä pienempikin yritys hyötyy asiantuntevista neuvoista ja luotettavasta kumppanista. EY on Suomessa alansa markkinajohtaja ja kansainvälinen verkostomme kattaa 212 000 asiantuntijaa yli 150 maassa.

Lähimmän toimistomme löydät osoitteesta ey.com/fi/kotimaa EY | Tilintarkastuspalvelut | Veropalvelut | Lakipalvelut | Konsultointi | Yritysjärjestelyt

© 2016 Ernst & Young Oy. Kaikki oikeudet pidätetään.

Pemamek – Hitsaus- ja tuotantoautomaation kansainvälinen johtaja

Byrokratian purkamisessa ei ole päästy sanoista tekoihin TEKSTI HEINO YLISIPOLA KUVAT PASI MURTO

Lähes kaikki asiantuntijat ovat yhtä mieltä siitä, että sääntelyssä on Suomessa menty liian pitkälle. ”Byrokratian purku sujuvoittaisi kansalaisten ja yritysten elämää”, toteaa Keskuskauppakamarin varatoimitusjohtaja Leena Linnainmaa.

Kuva: Pasi Murto

LEENA LINNAINMAA KESKUSKAUPPAKAMARIN

varatoimitusjohtaja.

Johtaa Keskuskauppa­ kamarin lakiasiat-yksikköä.

Vastuualueisiin kuuluvat mm. yritysjuridiikka, yritysten hyvä hallinnointi ja itsesääntely.

URA

Keskuskauppakamari, edunvalvontaan liittyviä tehtäviä osastopäällikkönä ja johtajana 2000-2011.

Varatoimitusjohtaja 2011Suomen Pankkiyhdistys 1998-2000 OP-ryhmä 1990-1998 Varatuomarin arvo 1990 Turun Säästöpankki 1988-1989

14 KAUPPAKAMARI

S

esitys oli pettymys, sillä juuri mikään ei muuttunut. uomi on sääntelyn ja byrokratian mallimaa, ”Esitys annettiin juhannukseksi ja juuri brexitin kielteisessä mielessä. Monet isot infra- ja aikana, joten se ei saanut huomiota. Byrokratian rakentamishankkeet tyssäävät valituksiin jopa purku jäi työryhmän esityksessä keskeneräiseksi, vuosikausiksi. eikä esitys sisällä kaivattua palvelulupausta”, kertoo Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) antoi hallitusLinnainmaa. ohjelmassaan lupauksen, että lupa- ja valitusproErikoisinta Suomen lupamenettelyssä on se, että sesseja sujuvoitetaan. Hallitus lupasi antaa niistä yksi viranomainen antaa yritykselle luvan, josta myös palvelulupauksen eli aikataulun, missä ajassa toinen viranomainen voi valittaa. esimerkiksi kaavoittamisen ja rakentamisen vali”Esitys, joka nyt on tukset pitää käsitellä. lausuntokierroksella, on ollut ”Jo tsaarin ajoista HEIDÄT ON KOULUTETTU elinkeinoelämälle hirvittälähtien suomalaiset ovat kunnioittaneet lakeja TEKEMÄÄN SÄÄNTELYÄ, vä pettymys. Nyt tarvitaan ympäristöministeri Kimmo ja oikeusvaltiota. Siinä EI PURKAMAAN SITÄ Tiilikaisen (kesk.) jämäkkyyton hyvätkin puolensa: tä ja päätöksentekoa. Riittää, lakia on kunnioitettava ja että hallitusohjelma toteutenoudatettava. Nykyaikana taan”, vaatii Linnainmaa. kaikki se, mikä oli hyvää 100 tai 150 vuotta sitten, Helsingin Kalasatamassa esimerkiksi miljardiei ole enää perusteltua. Viranomaisilta vaaditaan luokan kauppa- ja palvelukeskus Redin rakentamijoustavuutta, läpinäkyvyyttä päätöksenteossa ja nen myöhästyi useita vuosia yksittäisen henkilön asioiden nopeaa käsittelyä,” sanoo Keskuskauppavalituksen vuoksi. Valittaja ei edes asunut Kalasatakamarin varatoimitusjohtaja Leena Linnainmaa. man alueella.

Hän muistuttaa, että oikeusvaltioon kuuluva ”Valitusoikeutta pitää rajata ja viranomaisen valvonta pelaa Suomessa kaikilla tasoilla hyvin. pitää antaa lupaus, että valitusprosessi käsitellään Riippumaton oikeusjärjestelmä takaa, että jokainen mahdollisimman nopeasti. Viranomaisen pitää saa Suomessa oikeutta eikä kukaan voi ostaa rahalmyös keskittää päätöksentekoa niin, että vaiheittaila erioikeuksia. sesta päätöksenteosta seuraava, vuosia kestävä valiLinnainmaa muistuttaa, että jos hallitus toteuttusralli saadaan loppumaan”, esittää Linnainmaa. taisi kirjauksensa turhien normien, lupaehtojen ja määräysten purkamisesta, Suomen lupakäytännöisHANKKEITA PERUUNTUU sä olisi hyvä tilanne. Normien purku on tekemistä Keskuskauppakamari teki tammikuussa 2015 kysevaille valmis. lyn pienten ja keskisuurten yritysten piirissä. Yli 1 Kauppojen aukioloaikojen vapauttaminen on 200 yrityksen kyselyssä 11 prosenttia yrittäjistä kertoistaiseksi ainoa merkittävä normien purku, joka toi, että rakennushanke oli viivästynyt tai peruunon saatu aikaan. Se helpottaa kauppojen ja kansatunut kokonaan pitkän valitusprosessin seuraukselaisten elämää. na. Näiden yritysten viivästyneiden investointien arvo oli vähintään 160 miljoonaa euroa.

KOULUTETTU NORMIEN TEKEMISEEN ”Kyseessä ei ole mikään marginaali-ilmiö, vaan Käytännössä byrokratian purkamisesta vastaavat hankkeita peruuntuu koko maassa. Tarvitsemme eri ministeriöiden virkamiehet. palvelulupauksen, joka kertoo, missä ajassa yritys ”Heidät on koulutettu tekemään uutta sääntelyä, saa tarvittavan viranomaispäätöksen. Tarvitsemme ei purkamaan sitä. Kun lupaehdot ja normit ovat myös yhden paikan, yhden luukun, josta yritys voi virkamiesten itsensä laatimia, niiden purkaminen saada tietoa ja neuvoja lupien hakemiseen”, esittää on vaikeaa. Jokaisen hallinnonalan ministerin Linnainmaa. pitäisi antaa hyvin selkeä viesti, että nyt puretaan Hän kertoo myös tapauksista, joissa niin byrokratiaa eikä vatuloida”, arvioi Linnainmaa. sanotun hankalan yrityksen lupapaperit on laitettu Byrokratian purkamista ei varsinaisesti johdeta pinon alimmaiseksi. tai seurata, vaan virkamiesten pitäisi olla itse ”Yritys keskittyy bisneksen tekoon eikä lupakäyaloitteellisia. täntöjen selvittämiseen. Pienillä yrityksillä ei ole Ympäristöministeriö asetti lokakuussa 2015 työvaraa kalliisiin lakimiespalveluihin.” ryhmän sujuvoittamaan kaavoituksen ja rakentaLinnainmaa muistuttaa, että lupa-asiat ovat misen lupia. Työryhmän toimeksiantoon kuuluivat hyvin teknisiä eikä niissä yksittäisinä asioina ole päätösprosessien lyhentäminen, ELY-keskuksien mediahoukuttavuutta. roolin muuttaminen neuvoa-antavaksi ja valitusoiOsa ongelmista johtuu hänen mukaansa palvekeuden rajaaminen. lualttiuden puutteesta ja tiukoista virkamiestulkinJuhannuksen alla ympäristöministeriö julkisti noista, vaikka hyviäkin esimerkkejä löytyy. työryhmän aikaansaannoksen. Elinkeinoelämälle

Delivering solutions.

Haluat panostaa toimitusketjuusi.

Niin mekin.

DB Schenker tarjoaa tehokkaita ja ympäristöystävällisiä palveluita ja logistiikkaratkaisuja niin Suomessa kuin maailmalla.

Suomen ja Euroopan maakuljetusten lisäksi saat DB Schenkerin lento- ja merikuljetukset sekä varastointipalvelut – suoraan Suomesta yhden kontaktin kautta. Olemme läsnä 140 maassa kaikilla markkina-alueilla.

Puhutaan yhdessä tarkemmin.

Soita 010 520 2772 tai tutustu netissä: www.dbschenker.com/fi.

Kuva: Ari Soini

TEEMA TEEMA

Kuka päättää

SÄÄNTELYSTÄ Suuri osa Suomen lainsäädännöstä on EU-peräistä. Ylisääntely johtuu kuitenkin usein kansallisista päätöksistä. EU-sääntelyä on vain niillä aloilla, joilla jäsenvaltiot ovat luovuttaneet toimivaltaansa, sanoo EUsihteeristön EU-erityisasiantuntija Heli Siivola.

TEKSTI HEINO YLISIPOLA KUVA PIXABAY

16 KAUPPAKAMARI

K

ansan keskuudessa puhutaan hyvin yleisesti, että EU sääntelee kaikkea mahdollista. Pitääkö se paikkansa? ”Ei pidä paikkaansa. EU-säädösten antaminen on mahdollista vain niillä aloilla, joilla jäsenvaltiot ovat luovuttaneet unionille toimivaltaa. Toimivalta, jota ei ole annettu perussopimuksissa EU:lle, kuuluu jäsenvaltioille. Esimerkiksi maatalous- ja kalastuspolitiikka ovat unionin yhteistä politiikkaa. Sen sijaan esimerkiksi koulutukseen ja opetukseen liittyvät päätökset tehdään edelleen kansallisesti”, vastaa valtioneuvoston kanslian yhteydessä toimivan EU-asioiden osaston EU-erityisasiantuntija Heli Siivola.

Toissijaisuusperiaatteen mukaan EU toimii ainoastaan, jos jäsenvaltiot eivät voi kansallisesti saavuttaa asetettuja tavoitteita riittävällä tavalla, vaan ne voidaan saavuttaa paremmin EU:n tasolla. EU-säädöksiä annettaessa noudatetaan myös suhteellisuusperiaatetta, jonka mukaan EU:n toiminnan sisältö ja muoto eivät saa ylittää sitä, mikä on tarpeen perussopimusten tavoitteiden saavuttamiseksi.

Suuren osan Suomenkin kansallisesta lainsäädännöstä arvioidaan olevan EU-peräistä. ”Sitä, kuinka suuri tämä osuus on, ei ole mahdollista arvioida tarkasti. On myös huomattava, että EU-sääntelyn määrässä on suuria eroja eri politiikka-alojen välillä”, sanoo Siivola.

Jotta kansallisen lainsäädännön alkuperää olisi mahdollista arvioida, pitäisi Siivolan mukaan olla selkeä käsitys EU-sääntelyn luonteesta ja määrästä.

Komission mukaan suoraan sovellettavia EU-asetuksia on noin 7 000 ja EU-direktiivejä, jotka edellyttävät kansallisia täytäntöönpanotoimia, on noin 2 000. Tämän lisäksi voimassa on lukuisia päätöksiä. ”Suomessa osa näistä säädöksistä luokiteltaisiin hallinnon eikä lainsäädännön alaan kuuluviksi. Osa säädöksistä on merkitykseltään vähäisiä teknisiä muutossäädöksiä.

Lisäksi eräät esimerkiksi maatalouden alaan kuuluvat säädökset eivät tosiasiassa tule sisältönsä puolesta sovellettaviksi Suomessa”, painottaa Siivola. ”Myös siitä, milloin voidaan katsoa, että kansallinen lainsäädäntö on peräisin EU:sta,

on erilaisia näkemyksiä. Siltä osin kuin kansallisella lainsäädännöllä pannaan täytäntöön EU-säädöksestä tai -sopimuksesta johtuvia velvoitteita, yhteys on selvä ja se tulee ilmaista lainvalmisteluasiakirjoissa. Myös EU:n tuomioistuimen oikeuskäytäntö voi edellyttää, että Suomi muuttaa kansallista lainsäädäntöään.”

Siivolan mukaan EU:n oikeusjärjestyksen vaikutus kansalliseen säädösvalmisteluun voi kuitenkin olla myös epäsuorempi. Kansallisessa täytäntöönpanossa mennään myös välillä pidemmälle kuin mitä EU-direktiivissä edellytetään. Rajanveto direktiivien edellyttämien täytäntöönpanotoimien ja kansallisen lisä- tai ylisääntelyn välillä ei välttämättä ole selvä. ”Suomi vaikuttaa aktiivisesti EU-sääntelyyn säädösvalmistelun eri vaiheissa”, painottaa Siivola.

JUNCKER HALUAISI KEVENTÄÄ SÄÄNTELYÄ Vuonna 2014 toimintansa aloittanut Jean-Claude Junckerin johtama komissio on ottanut aiempaa kunnianhimoisemman lähestymistavan EU-sääntelyn keventämiseen ja parantamiseen. Johtoajatuksena on, että EU-sääntelyä tulisi hyväksyä vain silloin, kun siitä on huomattavaa lisäarvoa kansalaisille ja yrityksille. ”Tämä näkyy jo nyt lainsäädäntöaloitteiden määrän vähenemisenä. Komission työohjelma vuodelle 2015 sisälsi 23 uuden komission esittämää aloitetta. Viiden edeltävän vuoden työohjelmissaan komissio teki keskimäärin noin 130 uutta säädösehdotusta vuodessa. Vuoden 2015 työohjelman yhteydessä komissio myös perui 73 vireillä olevaa lainsäädäntöehdotusta”, selvittää Siivola EU:n uutta lähestymistapaa sääntelyyn.

Siivolan mukaan EU-sääntelyn määrän osalta taitekohta on saavutettu jo aikaisemmin. Hyväksytyn EU-lainsäädännön vuotuinen määrä on selvästi laskenut 2010-luvulla.

SUOMEN TAVOITTEENA KEVYEMPI SÄÄNTELY Suomen EU-vaikuttamisen yhtenä painopisteenä on nykyistä vähäisempi, parempi ja kevyempi EU-sääntely. Siivolan mukaan erityistä, jo voimassa olevan sääntelyn purkuta-

voitetta ei ole.

Suomen kannalta ongelmallisia EU-säädöksiä ja -säädösehdotuksia on kartoitettu yhteistyössä sidosryhmien kanssa vuosina 2013 ja 2015. Kartoitusten tuloksista on informoitu myös eduskuntaa. ”Kansallisten kartoitusten perusteella ongelmalliseksi koettua EU-sääntelyä on vähän.

Useimmiten kritiikki ei kohdistu niinkään siihen, mitä säädellään vaan siihen, miten säädellään. Sinällään tarpeellinen EU-sääntely on esimerkiksi koettu liian yksityiskohtaiseksi. Puutteita on nähty myös kansallisten olosuhteiden riittävässä huomioimisessa.

Kartoituksissa saatu tieto on välitetty komissiolle ja samanmielisille jäsenvaltioille”, selvittää Siivola.

Sääntelyn toimivuuden parantaminen on hänen mukaansa jatkuva prosessi. Aihetta tarkastellaan vuosittain myös komission työohjelman yhteydessä. Komission työohjelma sisältää tärkeimmät lainsäädäntö- ja muut ehdotukset seuraavalle vuodelle, mukaan lukien kumoamiset, uudelleenlaatimiset, yksinkertaistamiset ja peruuttamiset. ”Aktiivista vuoropuhelua komission kanssa jatketaan. Komissiolle voidaan tapauskohtaisesti ehdottaa ongelmallisia säädöksiä kumottaviksi tai muutettaviksi. Lainsäädäntöehdotuksiin vaikutetaan lainsäädäntöprosessissa esittämällä muutoksia säädösehdotuksen sisältöön tai tarvittaessa ehdottamalla komissiolle ehdotuksen poisvetämistä. Tarvittaessa komissioon vaikutetaan myös ennakolta valmisteilla olevien ehdotusten muuttamiseksi tai tekemättä jättämiseksi”, kertoo Siivola.

SUOMI OLLUT TUKEMASSA VÄHENTÄMISTAVOITTEITA Suomi on ollut mukana tukemassa määrällisiä vähentämistavoitteita myös EU-sääntelyyn.

Siivolan mukaan tällaisen tavoitteenasettelun pitäisi olla käytännönläheistä ja vaikutuskeskeistä. Itse sääntelymäärää olennaisempia ovat sääntelyn kustannusvaikutukset, erityisesti yrityksille. ”EU-sääntelyn yhteisvaikutuksia tulee arvioida systemaattisemmin sekä yksittäisten sektorien sisällä että eri sektoreiden välillä, erityisesti kilpailukyvyn, pk-yritysten ja digitalisaation näkökulmasta.”

17 KAUPPAKAMARI

”On huomattava, että EU-sääntely itsessään merkitsee usein sääntelyn keventämistä ja parantamista. Parhaimmillaan se takaa yrityksille ja kansalaisille yhtenäisen toimintaympäristön ja tasapuoliset toimintaolosuhteet korvaamalla 28 erilaista kansallista säädöstä yhdellä”, painottaa Siivola.

SUOMI ESITTÄÄ MYÖS EU-SÄÄDÖSTEN PURKUA Siivola kertoo, että kansallisissa kartoituksissa on havaittu epäkohtia muun muassa työaikoja, ympäristönsuojelua (kemikaalit, energiatehokkuus, jätteet) ja digitaalista toimintaympäristöä koskevassa EU-sääntelyssä. ”Ongelmat liittyvät pääosin säädösten yksityiskohtiin, eivät niiden hyväksyttävyyteen tai tarkoituksenmukaisuuteen kokonaisuudessaan. Havaitut epäkohdat on välitetty komissiolle. Osa niistä on jo uudelleen tarkasteltavana EU-tasolla.”

Suomi vaikuttaa EU:ssa Siivolan mukaan aktiivisesti myös esimerkiksi maa- ja elintarviketalouden hallinnollisen taakan vähentämiseen. ”EU:n on keskityttävä olennaisimpiin kysymyksiin, joissa se voi tuoda selvää lisäarvoa.

Esimerkiksi sisämarkkinoiden syventäminen ja muuttoliikkeen hallitseminen edellyttävät lisätoimia EU-tasolla.”

Suomi arvioi kaikkea EU-sääntelyä talouskasvun, kilpailukyvyn ja työllisyyden näkökulmasta. ”Huomiota kiinnitetään myös siihen, ettei esimerkiksi kilpailukykyä haittaavaa taakkaa lisätä EU-sääntelyn kansallisessa toimeenpanossa. Esimerkiksi aluehallintouudistuksen myötä kaikki ympäristöasioihin liittyvät lupamenettelyt tullaan hoitamaan yhdeltä luukulta”, painottaa Siivola.

EU-kurkkudirektiivi kumottiin jo 2008

K

ansan keskuudessa kerrotaan, että EU sääntelee kaikkea mahdollista pienimpiä yksityiskohtia myöten, kuten kuuluisa kurkkudirektiivi eli kurkun käyryys, vai onko se vain kaupunkilegendaa? Varatoimitusjohtaja Leena Linnainmaa vastaa kysymyksiin EU-sääntelystä ”Kurkkudirektiivi on oivallinen esimerkki kaupunkilegendoista. EU:n kurkkuasetus kumottiin 2008. Se syntyi aikanaan kurkun tuottajien, ei EU:n aloitteesta, sillä laatikkoon saa pakattua enemmän suoria kurkkuja kuin käyriä”, vastaa Keskuskauppakamarin varatoimitusjohtaja Leena Linnainmaa.

Onko Suomi mallioppilas direktiivien käytäntöön panossa? Onko siinä jouston varaa? ”Suomi on yli-innokas. Nimittäin meille ei yleensä riitä EU-sääntely, vaan Suomi-lisää

KUVA PASI MURTO

säädetään päälle. Vaikka hallitusohjelma sanoutuu selkeästi irti kansallisesta lisäsääntelystä, periaatetta ei ole pantu täytäntöön lainvalmistelussa.”

Onko EU vähentänyt tai kasvattanut sääntelybyrokratiaansa Suomen jäsenyyden aikana? ”Suomi on usein ensimmäisten joukossa kannattanut komission direktiiviehdotuksia.

EU-sääntely ei siis tule itsestään, vaan siihen tarvitaan jäsenvaltioiden tuki. Suuri osa lainsäädännöstämme on kuitenkin EU-sääntelyn ulkopuolella, esimerkiksi verotus, rikoslaki, oikeudenkäyntimenettely, perhe- ja perintöoikeus, sopimusoikeus ja pääosa yhtiöoikeudestakin on kansallista sääntelyä. EU-sääntelyä on toki määrällisesti paljon ja sääntelyn määrä on lisääntynyt EU-jäsenyytemme aikana.”

Mikä olisi tärkein ala tai asia, missä EU voisi purkaa sääntelyään? ”Keskeistä olisi, että EU purkaisi sitä sääntelyä, joka ajaa eurooppalaista teollisuutta Aasiaan.

EU:n pitäisi ajaa vahvasti globaalia, edistyksellistä sääntelyä ja välttää sitä, että EU:hun säädetään jopa muita teollisuusmaita tiukempia standardeja.”

Missä taas olisi sääntelyn paikka, mutta EU ei ole sitä tehnyt? ”Jako kotimaiseen ja EU-sääntelyyn on nyt hyvä. Uusia oikeudenaloja ei ole realistista siirtää EU-sääntelyn piiriin. EU-mailla on erilainen oikeusjärjestelmä, ja komission 2000-luvun alussa alkanut ja sittemmin kuivunut massiivinen projekti sopimusoikeuden harmonisoimiseksi on esimerkki siitä, kuinka vaikea on sovittaa yhteen erilaisia oikeusjärjestelmiä.”

MALMINETSINTÄLUPA VAARASSA VANHENTUA Kuvaava esimerkki viranomaisten luvituksen mahdottomuudesta on rovaniemeläisen malminetsintäyhtiön, Mawson Oy:n tämänhetkinen tilanne.

Yhtiö sai kolmen vuoden malminetsintäluvan kesäkuussa 2014. Alueellinen järjestö valitti Mawsonin luvasta hallinto-oikeuteen, joka piti lupaviranomaisen päätöksen.

Alueellinen järjestö ei luovuttanut, vaan valitti hallinto-oikeuden päätöksestä edelleen Korkeimpaan hallinto-oikeuteen, jonka päätöstä Mawson odottaa edelleen. ”Vaikka lupa ei ole saanut edelleenkään lainvoimaa, umpeutuu se jo ensi vuonna (2017), 18 KAUPPAKAMARI

vaikka yhtiö ei ole voinut toteuttaa luvanmukaisia tutkimuksiaan. TUKES:in antaman täytäntöönpanomääräyksen nojalla on pienmuotoista näytteenottoa voitu tehdä kevyillä laitteistoilla, mutta varsinaisia syväkairauksia ei ole päästy tekemään laisinkaan”, kertoo Mawson Oy:n ympäristöasioista vastaava johtaja Noora Raasakka.

Mikäli Korkein hallinto-oikeus antaa päätöksensä asiasta ennen ensi talvea, jää Mawsonille aikaa toteuttaa kolmen vuoden luvan mukaisia syväkairauksia ainoastaan noin kuukaudesta 2,5 kuukauteen. Syväkairauksia voidaan tehdä alueella ainoastaan talvisin

riittävän lumen ja jään aikana ennen kotkan pesinnän aloittamista, 15. helmikuuta.

Raasakka kertoo, että käytännössä yhtiötä ohjaa tällä hetkellä kolme eri viranomaista: kaivosviranomainen (TUKES), Lapin ELY-keskus ja Lapin Luontopalvelut (Metsähallitus) luonnonsuojeluviranomaisina. ”Ohjeistus on usein keskenään ristiriitaista, erityisesti luonnonsuojeluviranomaisten toisistaan eriäviin ja alati muuttuviin linjauksiin tarvittaisiin läpinäkyvyyttä ja perusteluita.

Alan asiantuntemusta ja resursseja tarvittaisiin myös luonnonsuojelupuolelle lisää”, painottaa Raasakka.

Yli 1 100 yritysjohtajaa vastasi:

Rapautuvat väylät haittaavat liiketoimintaa Väylien kunto yritysten ykköskehittämiskohde lähes koko maassa TEKSTI HEINO YLISIPOLA KUVA COLOURBOX

L

iikenneväylien kehittämisessä hallituksen ykköshanke on korjausvelkaohjelma, jolla paikataan väyliä. Tuloillaan on myös niin sanottu liikennekaari eli kolmivaiheinen hanke, jolla liikenteen sääntelyä uudistetaan ja liikenteenharjoittajien markkinoille tuloa helpotetaan. ”Kipukohdista huolimatta liikennekaaressa on paljon hyviä elementtejä. Nyt painopisteenä on tieliikennemarkkinoiden avaaminen”, sanoo Keskuskauppakamarin liikenteestä vastaava asiantuntija Kaisa Saario.

Hän muistuttaa, että kansantalouden kilpailukykyä voidaan parantaa hyvällä, toimivalla liikenneverkolla ja korjaamalla jo rapautumaan päässeitä liikenneväyliä. Väyläverkoston korjausvelka on kasvanut jo 2,5 miljardiin euroon. ”Yritykset priorisoivat perusväylänpidon hankkeita. Liikenneyhteydet ovat yritysjohtajien resepti aluekehittämiseen”, toteaa Saario syyskuussa julkaistun Keskuskauppakamarin Alueiden kilpailukyky -selvityksen tuloksista.

Yhteensä 17 alueella väylien kunto on tärkeysjärjestyksessä ensimmäisellä sijalla ja kahdella muullakin heti kakkosena. Huonokuntoisten maanteiden osuus on kasvanut hälyttävästi. Liikenneviraston korjausohjelma on kuitenkin hyvä esitys, jolla korjausvelan kasvua hillitään. ”Kauppakamarit laativat listan Suomen tärkeimmistä liikennehankkeista. Listan konkreettisuudesta oli apua hankkeiden toteuttamisessa”, arvioi Saario.

Esimerkiksi Valtatie 5:n Mikkeli-Juva-osuus on ollut korjauslistalla jo 1940-luvulta saakka. Kehysriihessä osuuden parantamiseen varattiin 120 miljoonaa euroa, kertoo Saario.

Keväällä pidetyn kehysriihen isoista hankkeista vihreää valoa saivat Mikkeli-Juva-osuuden parantamisen lisäksi valtatie 4:n Oulu-Kemi -väli sekä Lahden eteläinen kehätie.

Samoin työlistalle pääsi Luumäki-Imatra -välisen rataosuuden parantaminen sekä Turku-Helsinki-oikoradan suunnittelu. Lisäksi rahoitusta sai Raide-Jokeri pääkaupunkiseudulla ja Tampereen raitiotie.

Tulossa on myös uusi yhtiö Live eli liikenteen verkko- ja väyläyhtiö.

Sitä valmistellaan virkamiestyönä. Yhtiö voisi näillä näkymin aloittaa aikaisintaan vuoden 2018 alussa. ”Se tarkoittaa, että valtion väyliä voitaisiin hoitaa pitkäjänteisemmin ja yhtenäisemmin erillään budjettirahoituksesta”, sanoo Saario. Keskuskauppakamarin haastattelemat yritysjohtajat suhtautuvat kuitenkin

varauksellisesti kaavailtuihin tienkäyttömaksuihin. Kustannustaakka ei saisi kasvaa, painottaa Saario.

LIIKENNEKAARESSA MYÖS KIPUKOHTIA Hallituksen esittelemässä liikennekaarihankkeessa esitettiin pienimuotoisen, alle 10 000 euron kuljetustoiminnan sallimista ilman lupia ja taustatarkistuksia. ”Esityksen riskeinä ovat harmaan talouden kasvu ja asiakkaan oikeusturvan vaarantuminen. Ei-ammattimainen toiminta tulisi esimerkiksi taksiliikenteessä parempaan asemaan kuin varsinainen, ammattimainen toiminta”, pohtii Saario. Esitys ei kuitenkaan Saarion mukaan todennäköisesti toteudu.

Rautateiden henkilöliikenteen avaaminen kilpailulle on myös tulossa. Ratkaisematta on vielä, kilpailutetaanko vain vilkkaasti liikennöidyt rataosuudet ja miten hoidetaan syrjäseutujen raideliikenne. Myös kalustokysymys on vaikea. ”Hyvä ratkaisu olisi kalustoyhtiö, josta kalustoa voisi vuokrata sekä henkilö- että tavaraliikenteen käyttöön”, toteaa Saario. Yritysjohtajien mukaan ratakapasiteetin pitää palvella elinkeinoelämän tarpeita.

LIIKENTEESTÄ KERÄTTÄVÄ RAHAA VÄYLIIN Liikenteeltä kerätään paljon enemmän rahaa valtion kassaan kuin mitä väylien pitoon käytetään. Liikenteestä kerättävästä rahasta vain seitsemäsosa palautuu liikenteeseen.

Saario muistuttaa, että Ruotsi on selvästi Suomea edellä tienhoidossa. ”Suomessakin väyliä kannattaa parantaa nyt, koska bitumi on halpaa. Väylien rakentaminen ja kunnossapito tuo työtä ihmisille ja yrityksille. Lisäksi liki kaikki väylien parantamiseen menevä rahaa liikkuu ja jää Suomeen.”

Liikennekaarihankkeella on myös tarkoitus edistää yhteensopivien digitaalisten lippu- ja maksujärjestelmien käyttöönottoa, kun varmistetaan avoimet tieto- ja maksurajapinnat. ”Liikennemuotojen yhteensopivuus on tärkeää suomalaisille yritysjohtajille. Yritysjohtajien mukaan esimerkiksi lentokenttäyhteyksissä ja mobiilihakupalveluissa on parantamisen varaa.”

Alueiden kilpailukyky 2016 -selvitykseen vastasi 1 122 yritysjohtajaa keväällä 2016. Kysely tehtiin koko maassa, 19 kauppakamarialueella.

Selvityksen on laatinut Keskuskauppakamarin asiantuntija Kaisa Saario.

19 KAUPPAKAMARI

KOMPASSI

Valiokunnissa vaikutetaan Turun kauppakamarissa toimii 11 valiokuntaa, joihin kuuluu yli 200 luottamushenkilöä kauppakamarin jäsenyrityksistä. Lisäksi valiokunnissa on vaihtuva nuorkauppakamariedustaja.

Valiokuntien tehtävänä on vastata lausuntopyyntöihin, valvoa alan yritysten etuja ja olla hankkeiden alkuunpanija. Valiokunnat kokoontuvat neljä kertaa vuodessa ja väliaikoina sihteerit järjestävät muun muassa tietoiskuja ja seminaareja ajankohtaisista

teemoista sekä toteuttavat muita valiokunnassa esiin nousseita toimenpiteitä. Näistä esimerkkejä alla!

Vuonna 2017 Turun kauppakamari täyttää 100-vuotta ja tällöin valiokunnat esittäytyvät kuukausittaisissa aamukahvitilaisuuksissa. Uudet valiokuntien jäsenet valitaan loppuvuodesta 2016 ja toiminnasta kiinnostuneet voivat ottaa yhteyttä valiokuntien sihteereihin.

Matkailuvaliokunta edistää Varsinais-Suomen matkailuelinkeinon toimintaedellytyksiä ja muodostaa alueen matkailuyritysten verkoston. Valiokunta kokoontui huhtikuussa Turun lentoasemalle aiheena Turun lentoyhteyksien kehittäminen. Kokouksessa kuultiin Turun lentoaseman päällikön Juha Aaltosen sekä SAS:n aluejohtaja Ari Aaltosen alustukset Turun lentoliikenteen näkymistä.

Saariston matkailun kehittäminen on vahvasti mukana valiokunnan toiminnassa. Valiokunta tutustui matkailukäyttöön avattuun Örön linnakesaareen.

Sihteeri: Paula Virri

Kuljetusvaliokunnan toimialaan kuuluvat elinkeinoelämän liikennettä ja kuljetuselinkeinoa koskevat asiat.

Valiokunta järjestää joka toinen vuosi Turun liikennepäivän, jossa nostetaan ajankohtaisia liikenneaiheita.

Tämän vuoden liikennepäivässä keskusteltiin tavaraliikenteen markkinaehtoisista muutoksista ja kuultiin aihetta niin superrekkojen kuin raideliikenteen näkökulmasta.

Loppupaneelissa Turun kauppakorkeakoulun professori Lauri Ojala moderoi keskustelua kuljetusten markkinaehtoisten muutosten vaikutuksesta Suomen logistiseen kilpailukykyyn. Sihteeri: Jarkko Heinonen

ICT-valiokunta edistää digitalisaatiota ja järjesti keväällä yritysten digisparrausten lisäksi digikoulun lapsille. ICT-valiokunta haistelee kansainvälisiä alan tuulia vuosittain SLUSH-matkalla (jäsenille ilmainen bussikyyti) sekä osallistuu Turun SLUSHin eli The SHIFTin järjestelyihin. Valiokunta tiedottaa IT-alan muutoksista. Olethan huomannut uuden EU:n tietosuoja-asetuksen ja valmistautunut siihen? Sihteeri: Tiina Vainio 20 KAUPPAKAMARI

Elinkeinopoliittisen valiokunnan toimialaan kuuluvat julkisen hallinnon ja elinkeinoelämän väliset suhteet sekä elinkeinopolitiikkaan ja yhdyskuntasuunnitteluun liittyvät asiat. Valiokunta on asettanut tavoitteekseen muun muassa edistää Turun kaupungin kehittymistä vetovoimaisemaiseksi sekä urbaaniksi asumisen ja työssäkäynnin alueeksi.

Valiokunta jakaa myös vuosittain elinkeinopoliittisen kuntapalkinnon. Tänä vuonna teemoina ovat kaavoitus, tonttitarjonta ja lupamenettelyt.

Palkinto jaetaan kauppakamarin syyskokouksessa.

Sihteeri: Jarkko Heinonen

Koulutus- ja työvoimavaliokunta tutustui toukokuussa Osuuspankin Helsingin Vallilassa sijaitsevaan pääkonttoriin. Matkan teemana oli uudet tavat tehdä työtä. Aiheeseen OP:ssä johdatti henkilöstön kehittämispäällikkö Päivi Tulokas, joka kertoi yrityksen mittavasta projektista uusiin toimitiloihin siirtymisessä. Samalla otettiin käyttöön uusia työskentelyn muotoja ja työtiloja. Sihteeri: Jaana Mäkikalli

Teollisuusvaliokunta järjesti viime keväänä teollisuusyritysten nuoria työntekijöitä vierailuille Turun yläasteille kertomaan kone- ja metallialasta oppilaille.

Koulumissiona tunnettu hanke täytti koko auditorion muun muassa Nummenpakan yläasteella, jossa Joni Ristimäki ja Tomi Peltokangas Mesekonilta kertoivat työstään ja vastasivat oppilaiden kiperiin kysymyksiin.

Oppilaita kiinnosti erityisesti työpäivän kulku, palkkataso sekä se, miten Ristimäki ja Peltokangas olivat itse päätyneet alalle.

Koulumission tavoitteena oli kertoa tulevaisuuttaan suunnitteleville nuorille alan monipuolisista työtehtävistä. Tarkoituksena oli luoda positiivista mielikuvaa teollisuudesta, sillä tällä hetkellä alalle ei ole tarpeeksi hakijoita.

Sihteeri: Jarkko Heinonen

Kansainvälistymisvaliokunta koostuu 20 eri alojen henkilöistä, joita kaikkia yhdistää kiinnostus kasvuun ja kansainvälistymiseen.

Konkreettista apua, tietoa, neuvoa tai vaikkapa juttuseuraa kansainvälistymiseen liittyen saa Turussa yrityspalvelupiste Potkurista.

Neuvontapisteessä yrittäjiä palvelevat kansainvälisen kaupan ammattilaiset, joilla on myös laajat koti- ja ulkomaiset verkostot. Aika kannattaa varata etukäteen numerosta 040 488 2000, jotta varmistat pääsysi neuvojan puheille.

Neuvontapiste palvelee myös Suomen markkinoista kiinnostuneita ulkomaisia yrityksiä.

Sihteeri: Jaana Mäkikalli

Kauppavaliokunta muodostaa kaupan alan toimijoiden verkoston ja sen toiminnan painopisteenä on kaupan ja palvelujen toimintaedellytysten kehittäminen. Valiokunta on toiminut Turun kaupunkikeskustan kaupallisen menestyksen edistämiseksi pitkäjänteisesti. Valiokunta vaikuttaa kaavoitukseen ja liikenne- ja pysäkointijärjestelyiden kehittämiseen. Valiokunta kokousti keväällä Laitilassa Tuorekartano Oy:n tiloissa, jossa tutustuttiin perunatukkukauppaan ja keskusteltiin mm. kokemuksista kaupan aukioloaikojen vapautumisen vaikutuksista. Sihteeri: Paula Virri

Lakivaliokunnan tehtävänä on lausuntojen antaminen ajankohtaisista lakihankkeista.

Ajankohtaisena asiana on lausunnon antaminen osakeyhtiölain uudistamista koskevasta arviomuistiosta. Valiokunta vieraili keväällä Finnveran aluetoimistossa, jossa aluejohtaja Seija Pelkonen alusti omistajanvaihdoksiin liittyvistä rahoitusratkaisuista.

Valiokunta järjesti syyskuussa omistajanvaihdoksiin liittyvän seminaarin Kasvua yritysjärjestelyillä. Lakivaliokunta toimii myös välityslautakuntana, jonka tehtävänä on välimiesten nimeäminen yritysten välisissä riita-asioissa. Sihteeri: Paula Virri

Finanssivaliokunta aloitti toimintansa tämän vuoden alussa lakkautetun tilintarkastusvaliokunnan tilalla. Valiokunta toimii linkkinä alueen tilintarkastajien välillä sekä talous- ja finanssialan asiantuntijoiden verkostona.

Valiokunta järjestää syksyllä talousforumin tilintarkastajille ja talousammattilaisille. Seminaarissa käsitellään talouden uusia ilmiöitä, kuten Startup yrityksen verotusta ja taloushallinnon digitalisointia. Sihteeri: Paula Virri 21 KAUPPAKAMARI

YMPÄRISTÖ JA ENERGIA

Jätteestä raaka-aineeksi TEKSTIILI 2.0 Lounais-Suomen alueella eri toimijoiden kanssa toteutetussa tekstiilikierrätyksen pilotissa testataan tekstiilien noutoa, keräystä, kuljetusta, vastaanottoa, lajittelua ja tärkeimpänä hyödyntämistä. Samalla nähdään konkreettisesti mitä haasteita, mahdollisuuksia ja uusia liiketoimintamahdollisuuksia tekstiilikierrätys luo.

Vuonna 2016 Tekstiili 2.0 pilotissa on testattu poistotekstiilien keräystä, lajittelua ja hyödyntämistä. Elokuuhun mennessä poistotekstiiliä on kerätty jo 45 tonnia, joista 22 prosenttia on hyödynnetty uudelleen tai materiaalina. Loput on hyödynnetty energiana. Tässä Turku AMKn ja LSJHn koordinoimassa pilotissa on kerätty arvokasta tietoa mm. antamalla materiaalia kiinnostuneille hyödyntäjille sekä testaamalla tekstiilin lähettämistä Hollantiin kierrätettäväksi.

Jatkossa keskitytään tekstiilin jalostus- ja hyödyntämiskonseptien kehittämiseen kiinnostuneiden yritysten kanssa. Kiinnostuneet yritykset ovat tervetulleita syksyllä alkavan Telaketju-hankkeen yhteistyöverkostoon. Pilotti on hyvä esimerkki siitä, miten Turku AMK kumppaneineen on yritysten tukena kiertotalous-liiketoiminnan kehittämisessä.

Lue pilotin tuloksista ja tulevista kuvioista www.poistotekstiili.fi

VALONIASSA VALMISTUU VARSINAIS-SUOMEN KIERTOTALOUDEN TIEKARTTA Valoniassa työstetään Varsinais-Suomen kiertotalouden tiekarttaa. Selvitystyössä kartoitetaan kiertotalouden nykytilaa maakunnassa sekä sitä, mitkä voisivat olla tulevaisuudessa alueemme suurimmat kiertotalouteen linkittyvät elinkeinopoliittiset kärjet niin ympäristön kuin taloudellisen kasvun kannalta.

Kehityssuunnista, potentiaaleista ja pullonkauloista tiedetään parhaiten yrityksissä ja toimialojen sisällä. Selvitystyössä

haastatellaan avaintoimijoita monilta toimialoilta, aina maataloudesta sovelluskehittäjiin ja logistiikkatoimijoista lääketeollisuuteen.

Selvityksessä muodostuvan yleiskäsityksen avulla alueen potentiaali saadaan paremmin esiin myös valtakunnallisesti. Maakunnallinen tiekartta asettuu luontevasti osaksi Sitran valmistelemaa kansallista kiertotalouden toimintaohjelmaa.

YMPÄRISTÖTEKOKILPAILU 2016 Ilmianna ansiokas teollinen symbioosi!

Tämän vuoden ympäristötekokilpailun teemana ovat kiertotaloutta edistävät teolliset symbolit. Symbiooseilla tarkoitetaan yritysten hukkaresurssien tai tuotannosta syntyvien sivuvirtojen hyötykäyttöä joko oman yritystoiminnan osana tai yhteistyönä toisten yrittäjien kanssa.

Ympäristötekokilpailun avulla nostetaan esiin yrityksiä, jotka toimivat esimerkillisesti ympäristöasioissa.

Lisätiedot ja ilmoittautumiset: fiss@turkuamk.fi www.valonia.fi/ymparistoteko2016

22 KAUPPAKAMARI

KOLUMNI

SAUMOISTA PÄÄSTÄMINEN ON NYT KIERTOTALOUTTA Lapsuudestani muistan, miten isovanhemmat käyttivät kaiken käyttökelpoisen loppuun asti. Rikki menneet vaatteet korjattiin, käännettiin, lahkeita lyhennettiin ja saumoista ”päästettiin” sen mukaan, miten elopaino kullakin vaihteli tai kuka vuorostaan tulisi vaatetta käyttämään. Lopulta vaatteet leikattiin matonkuteiksi ja kudottiin kestäviksi ja kauniiksi räsymatoiksi. Vanhat huonekalut kunnostettiin tai vietiin mökille uusien tieltä - ei siellä niin väliä ollut, miltä mikäkin näytti. Mitään ei voinut heittää pois, koska joskus sitä jotakin saattoi kuitenkin tarvita.

"Aika tavaran kaupitsee."

Nykypäivän kiertotalous pohjautuu paljolti samaan, nyt asiaa vain tarkastellaan yhteiskunnallisena ilmiönä ja arvona. On trendikästä keksiä materiaaleille uutta käyttöä ja harrastaa tuunaamista. Sosiaalinen media rummuttaa jos jonkinlaista blogia ja sivustoa, joista voi opiskella, miten kuormalavoista tehdään näppäriä kirjahyllyjä ja itämaishenkisiä vuoteita.

Materiaalien uudelleenkäytön ympärille kehitetään kaiken aikaa uutta liiketoimintaa ja teknologioita, yhtenä artikkelina jätteet.

Niistä kerätään talteen käyttökelpoiset jakeet, joista tuotetaan uusia materiaaleja ja tuotteita. Jäljelle jäävästä tehdään energiaa.

On kiehtovaa ajatella, että oma koti lämpiää jätteestä tuotetulla kaukolämmöllä, tai että jätteiden avulla tuotetaan jopa ruokaa.

Eräs esimerkki kiertotalouden innovaatioista on meneillään oleva, Lounais-Suomen Jätehuolto Oy:n vetämä Topinpuistohanke. Sen tavoitteena on luoda Turun alueelle kasvualusta kiertotalouden eri muodoille yhdessä eri toimijoiden kanssa.

Poistotekstiilihankkeessa puolestaan pyritään löytämään tekstiilijätteelle väyliä uusiksi tuotteiksi tai raaka-aineeksi.

Meillä kotona kiertotalous näkyy arkisissa asioissa. Yritämme tuottaa jätettä mahdollisimman vähän. Lapseni ovat pienestä pitäen oppineet lajittelemaan tyypillisimmät jätejakeet, joskin banaaninkuoret päätyvät välillä bioroskiksen sijasta poltettavien joukkoon. Liekö unohduksilla jotain tekemistä sen kanssa, että bioroskis voi haista ja tyhjennysvuorokin osua omalle kohdalle?

Kertakäyttökulttuuria en juuri arvosta, kahvi maistuu paremmalta posliinikupista kuin pahvimukista. Kuormalavoista en ole askarrellut mitään, sauna sen sijaan lämpiää niistä tehdyillä puilla oikein hyvin. Jokainen tyylillään.

Joku kysyy, mitä hyötyä yksittäisen ihmisen toimista ympäristön hyväksi on, jos kaikki eivät osallistu. Minä ajattelen, että pienistä puroista ne joetkin muodostuvat. Jatkan siis samaan malliin.

ELINA TUOMINEN talous- ja henkilöstöpäällikkö Lounais-Suomen Jätehuolto Oy

TURVAPALVELUT VASTUULLA JA AMMATTITAIDOLLA! PSF Finland Oy on eri turvallisuussektorien asiantuntija. Tarjoamme asiakkaillemme laadukkaita turvapalveluja ja koulutuksia, turvallisuusalan todellisten moniosaajien toteuttamana, järjestyksenvalvonnasta ensiapuun!

Katso lisätiedot Internet-sivuiltamme www.psf.fi OSAAMINEN HUIPPUKUNTOON!

Tahdotko kirittää yrityksesi hyviin tuloksiin?

Säilyykö yrityksesi vauhti ja suunta muutosten keskellä?

Haluatko valmentajaksesi kokeneen mentorin?

Työelämässä menestyminen edellyttää jatkuvaa osaamisen kehittämistä. Rastorilla opiskelet joustavasti työn ohessa ja kehität samalla organisaatiosi ja työyhteisösi toimintaa.

On tavoitteenasi tiivis ammatillisen tiedon päivitys tai ammatillisen tutkinnon suorittaminen, anna meidän toteuttaa tarpeisiisi sopiva osaamisen kehittämisen ratkaisu.

Kysy lisää!

Mika Irenius mika.irenius@rastor.fi p. 040 552 6294 Rastor Turku Logomo, Köydenpunojankatu 14 20100 Turku OMISTAUTUNUT SINULLE

Katso Turussa alkavat koulutuksemme www.rastor.fi/turku

AJANKOHTAISTA ALUEELTA

#Normitalkoot tuottivat tulosta Kauppojen aukioloaikojen sääntely loppui tammikuussa Turun kauppakamari on jo vuosien ajan hakenut loppiaisen aukiolon poikkeuslupaa ja vuoden alussa voimaan tullut laki kauppojen aukioloajan vapauttamisesta jätti historiaan tämän lupaprosessin. Kaupat ja parturi-kampaamot ovat vuoden alusta lähtien saaneet määrittää itse aukioloaikansa. Kauppakamari selvitti, millaisia vaikutuksia tällä on ollut yritysten ja kauppakeskusten toimintaan.

TEKSTI TIINA VAINIO KUVAT KAUPPAKESKUS HANSA JA TURUN KAUPPAKAMARI

24 KAUPPAKAMARI

Keskon Lounais-Suomen aluejohtaja Olli Setänen kertoo, että kaupalla on ollut vuosia tavoitteena saada kauppojen aukiolot vapaaksi, joten muutos otettiin ilolla vastaan.

Muutoksia haluttaisiin vielä mietojen (alle 5,5 %) alkoholijuomien myyntiin sekä itsehoitolääkkeiden jakeluun. Suomi on tällä hetkellä ainoa Pohjoismaa, jossa itsehoitolääkkeiden myyntiä ei ole vielä vapautettu ja kauppa uskoo, että osittainenkin vapauttaminen parantaisi kuluttajien kannalta lääkkeiden saatavuutta ja laskisi niiden hintoja.

Lisäksi sääntelyn poistaminen vaikuttaisi merkittävästi hiilijalanjälkeen kun välttämättömiä tavaroita saisi läheltä kotia eikä tarvitsisi lähteä varta vasten ostosmatkalle lähikaupunkiin.

Keskon kauppaliikkeissä eniten aukioloa on lisätty sunnuntaisin sekä aamusta että illasta ja arkipyhät on otettu aukiolon piiriin. K-kauppiaat tuntevat hyvin markkina-alueensa ja asiakaskuntansa ja säätävät kysynnän mukaan aukiolonsa. K-ryhmässä ei ole käytössä yhteisiä valtakunnallisia aukioloaikoja.

Päivittäistavarakauppa ry on ilmoittanut, että alkuvuodesta suuret kaupat ovat kasvattaneet myyntiään ja pienet kaupat ovat menettäneet myynnistään 5 – 10 %.

Suuntaus on ollut Setäsen mukaan Varsinais-Suomessa K-kaupoissa saman suuntainen. ”Keskon kasvustrategia eteni keväällä merkittävästi kun huhtikuussa Suomen Lähikaupan Siwojen ja Valintatalojen osto toteutui. Näiden kauppojen muuttaminen K-Marketeiksi on edennyt vauhdilla ja muutettujen lähikauppojen asiakaskäynnit ovat kasvaneet keskimäärin kuusi prosenttia ja liikevaihto on parantunut keskimäärin 12 prosenttia alkuvuoden kehitykseen verrat-

PÄIVITTÄISTAVARAKAUPPA RY: SUURET KAUPAT OVAT KASVATTANEET MYYNTIÄÄN JA PIENET KAUPAT OVAT MENETTÄNEET MYYNNISTÄÄN 5 – 10 %. tuna. Uskomme, että lähimarkkina toipuu nopeasti omilla vahvuuksillaan aukioloaikojen muutoksesta”, Setänen arvioi.

Kauppakeskus Myllyn osalta aukioloaikoja ei ole radikaalisti muutettu. Lauantaina Mylly on tunnin pidempään auki ja sunnuntaina avataan jo klo 11. ”Aukioloaikamme olivat jo ennestään laajat. Arkisin olemme auki klo 10-21, mutta pelkkä kahden tunnin

Suomi on tällä hetkellä ainoa Pohjoismaa, jossa itsehoitolääkkeiden myyntiä ei ole vielä vapautettu. Keskon aluejohtaja Olli Setänen toivoo että tämä olisi seuraavana normienpurkulistalla.

lisäys viikonloppuun on tuonut keskimäärin 2500-3000 uutta asiakasta päivittäin”, kertoo Kauppakeskus Myllyn toimitusjohtaja Pertti Vikkula. Vikkulan mukaan valtaosa Myllyn kauppiaista on ollut tyytyväisiä, tosin pienissä liikkeissä mietitään yrittäjän jaksamista ja resursseja. Juhlapyhien osalta päätökset tehdään tapauskohtaisesti ja ensi vuoden aukioloajat päätetään kokemuksen ja asiakaspalautteen perusteella. ”Otimme tarkoituksella varovaisen alun, iso kuva vaikuttaa positiiviselta”, Vikkula toteaa.

Kauppakeskus Hansassa normin purku aiheutti aluksi pientä hämmennystä, erikoistavarakaupan osalta jopa pientä vastustusta. Kaikki liikkeet ovat pidentäneet aukioloaikojaan hieman ja juhlapyhät on otettu käyttöön. ”Nyt Hansakorttelin kauppiailta on tullut pääsääntöisesti positiivista palautetta. Myynnissä olemme viime vuoden luvuissa haastavasta kilpailutilanteesta huolimatta, jopa pientä kasvua on havaittavissa”, kertoo kauppakeskusjohtaja Timo Palviainen. ”Pankkeja ja Alkoa vielä säännellään, joten niiden aukioloaikoihin emme pysty vaikuttamaan”, Palviainen toteaa.

Skanssin toimitusjohtaja Liisa Nikkanen on normien purun puolesta ja pitää kauppojen aukioloaikkojen vapauttamista erittäin hyvänä asiana. Skanssissa on otettu käyttöön pyhäpäivien lisäksi lisätunti lauantaille ja sunnuntaille. Ovet pidetään loppuvuodesta

auki päivittäin itsenäisyyspäivää ja joulupäivää lukuunottamatta. Citymarketin aukioloajat ovat kauppakeskuksen aukioloaikoja pidemmät,

"PELKKÄ KAHDEN TUNNIN LISÄYS VIIKONLOPPUUN ON TUONUT MYLLYYN KESKIMÄÄRIN 25003000 UUTTA ASIAKASTA PÄIVITTÄIN” kuten muissakin kauppakeskuksissa. "Toisaalta muutos toi lisää asiakkaita ja myyntiä, mutta myös uuden kilpailutilanteen. Asiakkaille muutos on tuottanut pientä sekavuutta ja se vaatii meiltä markkinointiponnistuksia, kunnes uusiin aikoihin totutaan", Nikkanen kertoo. Kuten muissakin kauppakeskuksissa, myös Skanssissa erikoiskaupalle on koitunut muutoksesta lisää kustannuksia ja työtunteja.

Kauppojen aukioloaikojen vapauttaminen oli tervetullutta. Laki oli ensimmäinen konkreettinen askel turhan sääntelyn poistamiseen ja kauppakamari toivoo hallituksen jatkavan normien purkua.

25 KAUPPAKAMARI

KALENTERI ILMOITTAUDU MUKAAN!

18.8-15.12.

TERVETULOA VERKOSTOITUMAAN Turun kauppakamari järjestää yhteistyössä jäsentensä kanssa aamukahvitilaisuuksia, joissa kuullaan eri alojen asiantuntijoita ja keskustellaan ajankohtaisista aiheista. Kauppakamarin aamukahvitilaisuudet ovat erinomaisia tilaisuuksia tutustua uusiin ihmisiin ja laajentaa omaa kontaktiverkostoaan.

ILMOITTAUDU JÄSENAAMUKAHVEILLE OSOITTEESSA WWW.TURKU.CHAMBER.FI/ TAPAHTUMAKALENTERI

LOKAKUU

3.

4.

5.

6.

7.

11.

20.

21.

25.

27.

VALLOITA VERKKOKAUPALLA -VALMENNUS

Kattava tieto-taitopaketti verkkoliiketoiminnasta. Maanantaisin 3.10. - 31.10. välisenä aikana.

INCOTERMS® 2010 JA KEHITTYVÄ KULJETUSKÄYTÄNTÖ

Incoterms & Transport – mitä tulee tietää?

UUSI TIETOSUOJA-ASETUS TULEE – OLETKO VALMIS?

25.5.2018. voimaan astuva asetus vaikuttaa merkittävästi jokaisen suomalaisen organisaation toimintaan.

YRITYSVIESTINNÄN TEHOPÄIVÄ

Käsittelyssä koko viestinnän kirjo: tekeminen, suunnittelu, some ja kriisit.

TIETOISKU TYÖLAINSÄÄDÄNNÖN UUDISTUKSISTA

Tiivis katsaus työlainsäädännön viimeisimmistä ja tulevista muutoksista.

WTC: MENESTY LÄNTISEN EUROOPAN MARKKINOILLA

Miten hyödyntää lähimarkkinoiden potentiaali?

MARRASKUU

1.

2.

7.

8.

9.

17.

TYÖHYVINVOINNISTA TULOSTA JA TYÖNILOA – MITEN?

Mistä työnilo syntyy? Reseptiikkaa omaan sekä työyhteisön hyvinvointiin.

PK-YRITYKSEN KAUPANKÄYNNIN PERUSTEET

Koulutuksessa käydään läpi juridiset perusteet yritysten välisessä kaupassa. #SOMEOSAAJA

Viisipäiväinen asiantuntijan sosiaalisen median koulutus 7.11. - 9.12. välisenä aikana.

YRITYSJURIDIIKKA JOHDON STRATEGISENA VÄLINEENÄ

Kattava koulutuskokonaisuus tiistaisin 8.11.-29.11.

SAA ÄÄNESI KUULUMAAN JA VIESTISI PERILLE

Kehity vakuuttavaksi puhujaksi ja esiintyjäksi!

KAUPPAKAMARIN VEROPÄIVÄ

Perinteinen Tilinpäätös- ja veropäivä on nyt uudelta nimeltään Kauppakamarin Veropäivä.

JÄSENAAMUKAHVIT: KIINTEISTÖLIITTO

Lokakuun aamukahveilla kuullaan asumisen ja taloyhtiöiden ajankohtaisasiaa.

EXCEL HENKILÖSTÖHALLINNON TYÖKALUNA

Hyödyntämään Excelin uusia huikeita raportointityökaluja henkilöstöhallinnossa!

UUDISTUVA HANKINTALAKI

Käsittelyssä mm. uudet kilpailuttamismenettelyt ja hankintojen kansalliset kynnysarvot.

VIENNIN JA TULLIASIOIDEN AJANKOHTAISPÄIVÄ

Viennissä huomioitavia seikkoja.

26 KAUPPAKAMARI

22.

23.

24.

JÄSENAAMUKAHVIT: TURUN SEUDUN OP

Ajankohtaista pankkimaailmasta ja verkostoitumista tehokkaasti speed date -muodossa SYYSKOKOUS

Turun kauppakamarin sääntömääräinen syyskokous UUDISTUNUT TAPATURMAVAKUUTUSLAKI

Uudistuksen vaikutukset yrityksille ja työnantajille.

Q&A LAKIMIES TURUN KAUPPAKAMARIN MAKSUTON LAKINEUVONTA JÄSENILLE, SOITA TAI LÄHETÄ SÄHKÖPOSTIA: PAULA VIRRI (02) 274 3421 PAULA.VIRRI@TURKU.CHAMBER.FI

AJANKOHTAISTA LAKIASIAA Varatuomari, johtaja Paula Virri, Turun kauppakamari

Työsopimuslakiin ehdotetut muutokset pähkinänkuoressa Työsopimuslakiin ehdotetaan muutoksia, joiden tarkoituksena on madaltaa työllistämisen kynnystä ja parantaa yritysten kasvun mahdollisuuksia. Hallituksen esitys on käsiteltävänä eduskunnassa ja lakimuutosten on tarkoitus tulla voimaan ensi vuoden alussa.

MÄÄRÄAIKAISEN TYÖSOPIMUKSEN TEKEMISTÄ PITKÄAIKAISTYÖTTÖMÄN KANSSA HELPOTETAAN

KOEAJAN ENIMMÄISKESTON PIDENTÄMINEN

TYÖNTEKIJÄN TAKAISINOTTOVELVOLLISUUDEN LYHENTÄMINEN

Pitkäaikaistyöttömän työllistämistä pyritään helpottamaan sallimalla määräaikainen työsopimus ilman perustetta enintään yhdeksi vuodeksi. Mikäli henkilö on ollut yhtäjaksoisesti työtön työnhakija edellisen 12 kuukauden ajan työ- ja elinkeinotoimiston ilmoituksen perusteella, perustetta määräaikaisen työsopimuksen tekemiselle ei tarvita. Enintään kahden viikon pituinen työsuhde ei katkaisisi työttömyyden yhdenjaksoisuutta. Määräaikainen sopimus voidaan uusia vuoden kuluessa ensimmäisen määräaikaisen työsopimuksen

alkamisesta enintään kahdesti. Sopimusten yhteenlaskettu kokonaiskesto ei kuitenkaan saa ylittää yhtä vuotta. Määräaikainen työsopimus voidaan tehdä pitkäaikaistyöttömän kanssa, vaikka työnantajan työvoiman tarve olisi pysyvää. Lakimuutoksesta huolimatta työantajalla säilyy velvollisuus tarjota lisätyötä osa-aikaisille tai lomautetuille työntekijöille tai takaisinottovelvollisuuden piirissä oleville. Työsopimukseen tai selvitykseen työsuhteen ehdoista tulee kirjata, että kysymyksessä on pitkäaikaistyöttömän kanssa tehty määräaikainen työsopimus.

Esityksessä ehdotetaan koeajan pidentämistä nykyisestä neljästä kuukaudesta kuuteen kuukauteen. Työnantajalla on mahdollisuus pidentää koeaikaa, jos työntekijä on työkyvyttömyyden tai perhevapaan vuoksi ollut poissa töistä. Koeaikaa voidaan pidentää kuukaudella työkyvyttömyys- tai perhevapaajaksoihin sisäl-

tyvää 30 kalenteripäivää kohden. Työnantajan on ilmoitettava työntekijälle koeajan pidentämisestä ennen koeajan päättymistä. Määräaikaisessa työsuhteessa koeaika saa pidennyksineen olla korkeintaan puolet työsopimuksen kestosta, kuitenkin enintään kuusi kuukautta.

Takaisinottovelvollisuuden kestoaikaa ehdotetaan lyhennettäväksi neljään kuukauteen.

Työnantajan on tarjottava työtä tuotannollisilla ja taloudellisella irtisanomisperusteella irtisanomalleen työntekijälle, jos työnantaja tarvitsee

neljän kuukauden kuluessa työsuhteen päättymisestä työntekijää samankaltaisiin tehtäviin.

Mikäli työsuhde on jatkunut keskeytyksettä 12 vuotta sen päättyessä, takaisinottovelvollisuus on kuitenkin kuusi kuukautta.

27 KAUPPAKAMARI

KAMARIKUULUMISIA TURUN KAUPPAKAMARILLA ON PALJON JÄSENILLE AVOIMIA MAKSUTTOMIA TAPAHTUMIA. KATSO KAIKKI OSOITTEESTA WWW.TURKU.CHAMBER.FI.

1. Yogamen ja MLL:n emännöimillä jäsenaamukahveilla saimme kuulla MLL:n toiminnasta ja Janina Andersson oli innoissaan myös ajallemme tyypillisestä Pop-up toiminnasta. Jenny Lauronen antoi meille vinkkejä arjen mielenhallintataitoihin, joiden avulla voit parantaa myös sosiaalisia taitojasi ja kehittää empatiakykyäsi.

2.

1.

2. Turun kauppakamarin strategiaprosessi etenee hyvin ja Turun kauppakorkeakoulu on saanut sidosryhmähaastattelut valmiiksi. Noin 20 haastattelun lisäksi prosessin aikana on kysytty jäsenten mielipiteitä, benchmarkattu muita kauppakamareita Suomesta ja ulkomailta sekä katsottu pitkälle tulevaisuuteen. Punaisena lankana toiminnan kehittämisessä on: miten kauppakamari voi palvella jäseniään paremmin sekä edunvalvonnan että palvelujen suhteen. Strategia valmistuu vuoden 2016 aikana ja se jalkautetaan 100-vuotisjuhlavuonna 2017. Kuva on kevään strategiastartista, jossa jäsenet ovat ideoimassa tulevaisuuden kauppakamaria - kiitos kaikille osallistujille!

3.

3. Syyskuun jäsenaamukahveja varten lähdimme lentoasemalle, mutta emme kuitenkaan päässeet koneeseen asti. Kuulimme hyviä uutisia SAS:in kapasiteettilisäyksistä Turku-Tukholma reitillä. Muistakaa käyttää kotikenttää! Kuvassa matkailuvaliokunnan sihteeri Paula Virri ja Turun lentoaseman päällikkö Juha Aaltonen. (kuvasta puuttuu SAS:in Ari Aaltonen)

4.

28 KAUPPAKAMARI

4. Turun yliopiston tutkijat ovat kirjoittaneet VarsinaisSuomen taloushistoriaa jo vuodesta 2015 lähtien. Työtä ohjaa Turun kauppakamarin kulttuurisäätiö, jonka toimikuntaan kuuluvat (vas.) Jari Lähteenmäki, Kari Teräs, Paula Palmroth, Paavo Okko, Keijo Virtanen, Mika Kallioinen, Kirsi Vainio-Korhonen sekä Lari Rantanen.

Kuvasta puuttuu Caj-Gunnar Lindström sekä Rauno Lahtinen. Kirja julkaistaan kauppakamarin täyttäessä 100-vuotta marraskuussa 2017.

5.

5. Finnairin toimitusjohtaja Pekka Vauramo puhui kevätkokouksessa lentomarkkinoiden muutoksesta, Finnairin organisaatiouudistuksesta sekä kasvutavoitteista. Meyer Finlandin toimitusjohtaja Jan Meyer otti vastaan palkinnon Varsinais-Suomen suurimpana työllistäjänä vuonna 2015. "Otan palkinnon vastaan koko henkilökunnan puolesta, meillä on hieno tiimi!." -Meyer totesi.

YHTEYSTIEDOT TURUN KAUPPAKAMARI PUOLALANKATU 1 20100 TURKU VAIHDE (02) 2743 400 www.turku.chamber.fi TOIMITUSJOHTAJA MINNA ARVE puh. (02) 2743 410 m. 044 907 5210 JOHTAJA JARKKO HEINONEN puh. 050 601 55 JOHTAJA PAULA VIRRI puh. (02) 2743 421 m. 050 601 66

6.

6. KPMG:n jäsenaamukahveilla kuulimme ajankohtaista omistajayrittäjyydestä sekä verotuksesta. KPMG:n isännöimässä tilaisuudessa puhujina ovat Kirsi Adamsson ja Mikko Haavisto. " Tilintarkastus ei ole (onneksi) enää kuittien plaraamista, vaan yritykset odottavat meiltä lisäarvoa ja sparraamista", kertoi Adamsson.

KOULUTUSPÄÄLLIKKÖ MARIA LINDBOM puh. 050 573 0370 YHTEYSPÄÄLLIKKÖ TIINA VAINIO puh. 050 321 2781 TOIMISTOSIHTEERI LEENA RAUTANEN puh. (02) 2743 425 ASIAKIRJASIHTEERI SATU LEHENBERG puh. (02) 2743 426 JOHDON ASSISTENTTI RIITTA VESAMÄKI puh. (02) 2743 445 KOULUTUSSIHTEERI ELINA VIRTA puh. (02) 2743 411 VIESTINTÄASSISTENTTI KATRI KURKELA puh. (02) 2743 428

OSASTOJEN JUHLAVUOSI Vaikka Turun seutu on Varsinais-Suomen talouden moottori, vireää teollisuutta on syntynyt laajalti kautta maakunnan. Turun kauppakamarin Uudenkaupungin, Loimaan ja Salon osastojen alueet ovat vahvoja ja perinteikkäitä yritystoiminnan keskittymiä.

Yritysilmapiiriltään vahvan Loimaan ja sen seutukunnan muodostavien kuuden kunnan juuret ovat maaseutuelinkeinoissa.

Maatalouden muutos on näkynyt alueella poikkeuksellisena elinkeinorakenteen murroksena, rankka muutos ei ole silti lamauttanut Loimaan seutua, koska jokaista maataloudesta poistunutta työpaikkaa kohden on syntynyt kaksi uutta työpaikkaa muihin ammatteihin. Useimmat Loimaan alueen konepajat ovat syntyneet yhden yrittäjän ympärille.

Salo on 1970-luvulta lähtien ollut näkyvästi elektroniikkateollisuuden keskus. Salossa on silti toiminut myös muuta teollisuutta, joka on keskittynyt etenkin metallituotteiden ja tekstiilien valmistukseen. Vaikka elektroniikkateollisuuden alasajo 2010-luvulla on ollut Salolle raju isku, jotkin yritykset ovat hyötyneet talouden myllerryksestä.

LOIMAAN KAUPPAKAMARIOSASTO Asiamies NIINA NURMI puh. 050 372 1132 SALON KAUPPAKAMARIOSASTO Asiamies MERJA KOIVAARA puh. 050 569 2298 UUDENKAUPUNGIN KAUPPAKAMARIOSASTO Asiamies RAIMO RANTANEN puh. 040 546 4100 Sähköpostit muotoa: etunimi.sukunimi@turku.chamber.fi

Salon kauppakamariosasto täyttää tänä vuonna 70-vuotta ja Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Risto E.J Penttilä on tulossa mukaan juhlatilaisuuteen 24.10.2016

WORLD TRADE CENTER TURKU Päällikkö JAANA MÄKIKALLI puh. (02) 281 3111 wtctk@wtc-turku.fi TOIMISTOSIHTEERI ANNE-MARIE OJALA puh. (02) 281 310

Loimaan osaston 70-vuotisjuhlien kutsuvierastilaisuus pidetään 25.11.2016 Tervetuloa juhlimaan ja verkostoitumaan!

4041 0624 29 KAUPPAKAMARI

ONKO SINUSTA

SANKARIKSI? HAE OIKEA OPPI ALKUSAMMUTUKSEEN. ILMOITTAUDU OSOITTEESSA SANKARIKOULUTUS.FI

*Puhelun hinta on lankaliittymästä 8,35 snt/puhelu + 3,20 snt/min, matkapuhelinliittymästä 8,35 snt/puhelu + 19,33 snt/min.

NOPEASTI HYVÄÄN HOITOON * Varsinais-Suomessa sinua palvelee 600 terveydenhuollon ammattilaista.

Meiltä saat yleis- ja erikoislääkäripalvelujen lisäksi päiväkirurgiset toimenpiteet ja leikkaukset, kuvantamis- ja laboratoriotutkimukset sekä kattavat työterveyspalvelut..

Kaikki palvelut saman katon alta, vaivattomasti ja jonottamatta.

Ajan varaat kätevästi verkossa terveystalo.com tai puhelimitse.

Humalistonkatu 9–11 20100 Turku

ma–pe 8–20, la–su 9–20

www.terveystalo.com

Helka Koivu ortopedi, traumatologi

Kari Koski neurologi

HYVÄ UUTINEN

Kesäkuun alussa järjestetty digikoulu sai kovan suosion.

DIGIKOULUSSA VAIN MIELIKUVITUS ON RAJANA TURUN KAUPPAKAMARIN JA ELISAN JÄRJESTÄMÄSSÄ DIGIKOULUSSA OPETELTIIN KESÄKUUSSA OHJELMOINNIN PERUSTEITA. KAKSIKYMMENTÄ 10–12-VUOTIASTA KOULULAISTA PÄÄSI TUTUSTUMAAN OHJELMOINTIIN SEKÄ KOKEILEMAAN OMAN PELIN LUOMISTA.

Yksi digikoululaisista oli 10-vuotias Noora Lehtonen Turusta.

Nooran tekemässä pelissä uiskenteli merenneitoja, simpukoita ja pommeja. ”Parasta pelin tekemisessä on se, että saa käyttää omaa mielikuvitustaan. Minulla on todella vilkas mielikuvitus”, Noora kertoo.

Ohjelmoinnin lisäksi digikoulussa keskusteltiin myös nykyajan sekä tulevaisuuden älylaitteista.

Ohjelmointi tuli peruskoulujen opetussuunnitelmaan tänä syksynä ja sen opetus on alkanut jo ensimmäisestä luokasta lähtien. Ohjelmointi ei ole oma oppiaineensa, vaan aikaa sen opetukselle otetaan matematiikan tuntijaosta. ”Huippukoodareista on pula jo

nyt, joten ohjelmoinnin opettaminen lapsille ja nuorille on tärkeää myös Suomen tulevaisuuden ja kilpailukyvyn kannalta”, toteaa ICT-valiokunnan sihteeri Tiina Vainio.

Turun kauppakamarin ICT-valiokunnan puheenjohtajana toimivan Elisan aluejohtaja Harri Salon mukaan digitalisaatio tuo monia positiivisia mahdollisuuksia yhteiskunnalle, mutta samalla se vaatii yhteisiä ponnisteluja varmistamaan, että jokaisella meillä on niitä taitoja ja osaamista, joita tulevaisuuden digikansalaisuus vaatii. ”Vaikka ei ohjelmoisi työkseen, on tärkeää ymmärtää verkottuneen yhteiskunnan toimintalogiikkaa”, Salo kertoo.

Parasta pesueelle!

Kauppakeskus Skanssissa on monipuolinen valikoima muodin, vapaa-ajan, lastenvaatteiden, kodinsisustuksen ja päivittäisasioinnin liikettä sekä mainio ravintolamaailma.

Innostuksesta menestykseen Tilintarkastus, vero- ja lakipalveluilla kilpailukykyä. kpmg.fi

SET UN N E , K UNA SI A T L OK SA H T A V A T P A I K OI L L E E N . . .

Y R I TY K SE N K A I K K IP A N K K I J AV A K UUT USP A L V E L UT o p . fi/ k a i k k i