Kauppakamarilehti 1/2019

WWW.TURUNKAUPPAKAMARI.FI

1/2019

KASVUKOLMION

menestys ruokkii koko Suomea s. 24

Eduskuntatutkimuksen keskuksen johtaja

MARKKU JOKISIPILÄ: ”Yhtä nopeaa poliittisen ilmapiirin muutosta on harvoin nähty” s. 12

Suomi takaisin

PAALUPAIKALLE s. 16

URAPOLKU: ANNA GODENHJELM

UUSI JÄSEN: TAPAHTUMALLINEN OY

Ilmoittautuminen käynnissä Naantalin kylpylä Ball Room ja kaikki kokous- ja konferenssitilat Tiistaina 2.4.2019 klo 9.30–16.00 Matkailijantie 2 • 21100 Naantali

Meriteollisuuden merkittävin tapahtuma tulee jälleen – edellistä suurempana, sisältörikkaampana ja entistäkin enemmän hyötyä tuottavana kaikille osallistujille!

Meriverkostot 2019 -tapahtuma tarjoaa hienon mahdollisuuden kuulla mielenkiintoisia puheenvuoroja ja verkostoitua alan toimijoiden kanssa. Tämän vuoden teemana on tulevaisuuden laivanrakentaja.

Asiantuntijapuheenvuorot: Jukka Laiterä • Senior Advisor • DI Meriteollisuuden kiihdyttämöhanke • Turku Science Park Oy Esa Jokioinen • Vice President Sales and Marketing • Ship Intelligence • Rolls-Royce Oy Ab Juhani Pitkänen • Director Newbuild Technology • Royal Caribbean Cruises Ltd. Jyrki Heinimaa • Toimitusjohtaja • Rauma Marine Constructions Oy Ville Laaksonen • Varustelujohtaja • Meyer Turku Oy Tapahtumaan jo ilmoittautuneet toimijat: Alfon Håkans Group, Allstars Engineering Group, Alumeco Finland Oy, Auma Finland Oy, Brighthouse Intelligence Oy, Deltamarin Oy, Deseco Oy, Elomatic Oy, Etteplan Oyj, Europlan Engineering Oy, FinnProfiles Oy, Flooria Oy, HAMARI auditorium furniture solutions Oy, Helkama Bica Oy, Hypercell Industries Oy, Insta Automation Oy, Kimet Oy, Lasiliiri Oy, Makerspoint Oy, Meriteollisuuden kiihdyttämöhanke, Meyer Turku Oy, Mittametalli Oy, Naantalin elinkeinopalvelut, Navigate 2020, Niksor Oy, Nomogroup, Orsap Oy, Pedro Oy, Pesupalvelu Hans Langh Oy, Purso Oy, Rauma Marine Constructions Oy, Rolls-Royce Oy Sijoittuminen Ab, Rostek Oy, Royal Carribbean Cruises Ltd, RR Site Service Oy, Sance Ltd, Naantaliin kannattaa Savled Oy, Sealmaker Finland Oy, Sensorex Oy, Serenum Oy, Sihy Oy, Stalatube Varsinais-Suomen Oy, Steerprop Oy, Stevena Oy, Sunborn Group, 3DTech Oy, Turku Science Park Maakuntaennuste 2019 Oy, Turun ammattikorkeakoulu, YardMate Oy, Zinaltec Oy… mukaan Naantalissa Ilmoittautuminen tapahtumaan www.naantali.fi/meriverkostot -sivujen linkin kautta. Messukävijöille ilmainen, näytteilleasettajapaikka ainoastaan 250,00 € + alv.

on maakunnan tyytyväisimmät yrittäjät.

Tullessasi tapahtumaan, voit samalla tutustua Naviren alueen yritystontteihin.

Helpottaaksemme yrityksesi sijoittumista, aloitamme tonttien esirakentamisen tänä vuonna. www.naantali.fi/meriverkostot • Elinkeinoasiamies Jorma Ranta 044 733 4691 • jorma.ranta@naantali.fi

Kasvu tarvitsee nyt kaiken tuen Vaalikevät on Varsinais-Suomessa kasvun ja nousun aikaa niin kuin kevään kuuluukin olla. Kasvillisuuden lisäksi täällä kasvavat yritysten tuotanto, työvoima ja vienti – kaikki mittarit ovat tasaisen nousevia. Yritysten liikevaihdon kehitys on maakunnassamme kokonaisuutena hyvää. Nopeinta kasvu on vientiteollisuudessa, rakentamisessa ja ICT-alalla sekä liike-elämän palveluissa. Koko Suomen työvoiman huimasta yli 60 000 hengen kasvusta noin puolet tuli viime vuonna Varsinais-Suomeen. Viimeisimmän maakunnittaisen ulkomaankaupan tilaston mukaan viennin arvo on euromääräisesti nopeimmassa kasvussa Varsinais-Suomessa.

Nopea ja hyvä kasvu on avannut aivan uudenlaisia haasteita. Kun aiemmin on kannettu huolta työttömyydestä ja työpaikkojen löytymisestä, nyt yritykset kärvistelevät osaajapulan kourissa. Turun kauppakamarin jäsenet kertovat, etteivät he uskalla vastata tarjouspyyntöihin tai tehdä uusia avauksia, koska eivät usko löytävänsä ammattitaitoisia tekijöitä. Säädösympäristömme on tässä tilanteessa rampa – säädökset on rakennettu suojelemaan suomalaista työvoimaa kilpailussa harvoista työpaikoista. Kun tilanne on kääntynyt päälaelleen, toimivat myös jäykät säädökset nurinkurisesti. Joustavia koulutusavauksia esimerkiksi DI-koulutuksessa ja ammatillisessa muuntokoulutuksessa ei voida tehdä. Ulkomaisen työvoiman rekrytointi on hankalaa niilläkin aloilla, joille suomalaisia työntekijöitä ei riitä.

Tämä on päätöksentekijöille iso haaste. Miten joustavoittaa säädösympäristöä riittävän nopeasti, ettei tuotantoa ja kasvua valu ulkomaille osaavan työvoiman perässä? Miten saada valtakuntaan ymmärrys siitä, ettei nyt puhuta ainoastaan Varsinais-Suomen vaan ihan koko Suomen asiasta?

Esimerkiksi Varsinais-Suomen telakkateollisuuden alihankinnoista yli puolet menee VarsinaisSuomen ulkopuolelle – pääkaupunkiseudulle lähes kolmannes. On siis koko maan hyvinvoinnille ensiarvoisen tärkeää, että tuotanto ja kasvu saadaan pidettyä maamme rajojen sisäpuolella. Tämä ei ole Suomen maakuntien välinen kilpailu vaan kilpailu siitä, mitä tehdään ja tehdäänkö Suomessa.

Osaavan työvoiman rinnalla toinen keskeinen tulevien päättäjien haaste on saavutettavuus eli sujuvat liikenneyhteydet. Kasvun ylläpitäminen edellyttää, että niin osaava työvoima kuin tuotantokin pääsee liikkumaan sujuvasti. Suomen väestöstä lähes puolet ja BKT:sta jopa 55 prosenttia sijaitsee niin sanotussa kasvukolmiossa eli Turun, Tampereen ja Helsingin rajaaman kolmion alueella. Lähes 70 % maamme T&K-menoista eli käytännössä yritysten tuotekehityksestä tapahtuu tällä alueella.

Kasvukolmion merkitykseen nähden herättää ihmetystä, miten vähän alueen väyliin on investoitu. Jos meillä ei ole menestyvää elinkeinoelämää, niin ei ole myöskään rahaa infraan, ja toisaalta menestyvä elinkeinoelämä edellyttää toimivaa infraa. Turun ja Tampereen välinen raideyhteys oltiin pudottamassa pois valtakunnan runkoverkosta – tämä saatiin onneksi estettyä. Turun ja Helsingin välinen raideyhteys – Suomen osa Euroopan TEN T -verkostoa – on yksiraiteinen ja tekee pitkän kiepin Karjaan kautta.

Seuraavan hallituksen iso haaste on mahdollistaa kasvu ja estää sen valuminen maamme rajojen ulkopuolelle. Vanhat säädökset, jotka ovat nykyisessä kasvun tilanteessa hidaste, on uskallettava heittää romukoppaan. Koulutuksen tarjoajille on annettava lisää valtaa ja vastuuta koulutuksen suuntaamiseksi kasvua tukemaan.

Väyliin on uskallettava investoida – prosessit ovat joka tapauksessa siellä pitkiä, ja kestää vuosia ennen kuin esimerkiksi suuret raideinvestoinnit saadaan tehtyä. Nyt on siis jo tulenpalava kiire.

Lisää asiaa Varsinais-Suomen elinkeinoelämän tärkeistä teemoista voit tulla kuuntelemaan ja keskustelemaan Turun kauppakamarin ja Turun Sanomien yhteistyössä järjestämään vaalipaneeliin maanantaina 11. maaliskuuta.

Seuraavan hallituksen iso haaste on mahdollistaa kasvu ja estää sen valuminen maamme rajojen ulkopuolelle.

KAISA LEIWO

toimitusjohtaja Turun kauppakamari 3 KAUPPAKAMARI

Tervetuloa tutustumaan Turun Messukeskuksen uudistuneisiin tiloihin!

www.turunmessukeskus.fi

SISÄLTÖ

JULKAISIJA TURUN VIESTINTÄKAMARI OY & TURUN KAUPPAKAMARI PUOLALANKATU 1 20100 TURKU WWW.TURUNKAUPPAKAMARI.FI OSOITTEENMUUTOKSET PUH. 02 2743 400 KAUPPAKAMARI@TURKU. CHAMBER.FI PÄÄTOIMITTAJA KAISA LEIWO TOIMITTAJA KATRI KURKELA TAITTO KATRI KURKELA KONSEPTI JA ULKOASU KUMPPANIA OY JA KESKUSKAUPPAKAMARI ILMOITUSMYYNTI KATRI KURKELA PUH. 041 506 9454 ILMESTYY HELMI-, TOUKO-, SYYS-, JA MARRASKUUSSA PAINO NEWPRINT OY, RAISIO ISSN 2342-0790

19 KAUPPAKAMARIT HALUAVAT KÄÄNTÄÄ KURSSIA JA RAKENTAA SUOMESTA YHTEISKUNNAN, JOKA PANOSTAA PITKÄJÄNTEISESTI OSAAMISEEN, UUDISTUMISEEN, INNOVAATIOIHIN JA KESTÄVÄÄN KASVUUN.

9 UUSI JÄSEN Tapahtumatuotantoyritys auttaa asiakasta kirkastamaan tapahtumansa tavoitteen

12 HENKILÖ Eduskuntatutkimuksen keskuksen johtajan Markku Jokisipilän yllättyi poliittisen keskustelun pikakäänteestä

7 LYHYESTI LUKUINA Viime eduskuntavaaleissa äänestysprosentti oli 70,1 prosenttia

10 URAPOLKU Esittelyssä Wallac Oy:n toimitusjohtaja Anna Godenhjelm

16 TEEMA Kauppakamarit: Suomi takaisin paalupaikalle

8 B&A-VINKIT Parhaat blogit ja sovellukset bisnekseen ja vapaa-aikaan

21 YRITYS Kauppalehden Menestyjät -sertifikaatilla noteraattu Makerspoint on ottamassa seuraavaa kasvuloikkaansa

24 ALUEELTA Turun, Helsingin ja Tampereen muodostaman kasvukolmion menestys ruokkii koko Suomea

27 AJANKOHTAISTA LAKIASIAA Uusi tietosuojalaki pähkinänkuoressa

26 TAPAHTUMAKALENTERI Kevään koulutustarjonta ja jäsentilaisuudet KANNESSA: MARKKU JOKISIPILÄ KUVA: ANNI SAVOLAINEN

28 KAMARIKUULUMISIA Otoksia loppuvuoden tapahtumista

JO YLI TUHAT LASTA ON OPISKELLUT OHJELMOINNIN PERUSTEITA ELISAN DIGIKOULUISSA.

31 5 KAUPPAKAMARI

KIRJA

NYT PUHUTTAA

NÄIN MOTIVOIN YHTEISTYÖHÖN – RYHMÄN JOHTAMISEN KÄSIKIRJA KIRJASSA TUTUSTUTAAN onnis-

tuneen yhteistyön johtamiseen.

Yhteistyön johtamisen kulmakivet perustuvat vankkaan, eri toimialoilla, sektoreilla ja kulttuureissa testattuun sosiaalisen identiteetin johtamis­ malliin.

Kirja kertoo vinkit, miten saat ihmiset aidosti ja innostuneesti mukaan yhteiseen tekemiseen ja miten voit tiimin vetäjänä innostaa tiimin yhteistyöhön.

Kirjassa johtajuus nähdään ryhmäilmiönä: johtaja saa valtansa ryhmältään. Kirjassa on esitelty tutkimuksiin perustuva SIMOL-malli vie huomiota johtajasta kohti ryhmää.

Tällöin johtamisen luonne muuttuu olennaisesti: onnistuminen ei perustu johtajan karismaan tai johtajille tyypillisinä pidettyihin ominaisuuksiin, vaan ryhmän yhteiseen sosiaaliseen identiteettiin ja johtajan kykyyn hyödyntää sitä.

Johtajan tehtävänä on rakentaa ryhmälle yhteinen identiteetti, joka palvelee laajemmin organisaation tavoitteita ja tavoittaa riittävän hyvin kaikki ryhmän jäsenet. Jotta tämä onnistuu, johtajan on luotava luottamusta ja kyettävä motivoimaan ihmisiä sekä tekemään näistä itse­ ohjautuvia.

Kirja tarjoaa johtajille, tiiminve­täjille ja esimiehille käytännönläheisen, toimivan mallin oman organisaation, verkoston tai tiimin yhteistyön johtamisen avuksi.

6 KAUPPAKAMARI

Mainettaan modernimpi kauppa KOVA KILPAILU KIRITTÄÄ SUOMALAISTA KAUPAN ALAA DIGITAALISEN KEHITYKSEN ETUJOUKKOIHIN, SANOO KAUPAN LIITON TOIMITUSJOHTAJA MARI KIVINIEMI. Kaupan liiton tuore toimitusjohtaja Mari Kiviniemi aloitti tehtävässään vuoden alussa. Aiemmin OECD:n apulaispääsihteerinä toimineen Kiviniemen työtausta antaa vahvat lähtökohdat Kaupan liiton luotsaamiseen. Hän kertookin entisillä tehtävillään ja uudella roolillaan olevan paljon yhtymäkohtia. ”Työhistoriani ja -taustani auttavat varmasti. On kokemusta päätöksenteosta ja ymmärrystä sen pelisäännöistä. Se on hyvä kehikko toimia uudessa roolissa”, hän kertoo.

Kaupan liiton jäsenkuntaan kuuluu noin 2 200 yritystä kaikilta kaupan osa-alueilta: päivittäistavarakaupasta, erikoiskaupasta, tukkukaupasta, teknisestä kaupasta ja autokaupasta. Suomalaista kaupan alaa Kiviniemi kuvailee moderniksi ja koko ajan kehittyväksi. ”Suomalainen kauppa elää keskellä kansainvälistä kilpailua. Sillä ei ole hetken hengähdystaukoa, ja siinä mielessä kaupan tilanne on monella tapaa haastava. Toisaalta tämä myös pakottaa kaupan kehittymään ja olemaan esimerkiksi teknologisen kehityksen ja osaamisen etujoukoissa”, hän toteaa.

Kauppa elää Kiviniemen mukaan uuden teknologian ja tekemisen kärkijoukoissa. Hän muistuttaa, että kauppa on mainettaan paljon modernimpi. ”Yleinen mielikuva on, että kauppa on pysynyt samanlaisena jo vuosisatoja: sinne mennään ja sieltä ostetaan. Tosiasiassa kauppa ja kaupankäynti on muuttunut paljon! Se, mistä ostetaan ja miten ostetaan, muuttuu koko ajan, ja kaupan pitää pystyä vastaamaan näihin vaatimuksiin nopeasti”, Kiviniemi selostaa.

Globaali kilpailu ja erityisesti verkkokauppa pitävät kaupan liikkeessä. Kiviniemi näkee suomalaisen kaupan tulevaisuuden valoisana, vaikka se vaatiikin paljon työtä. ”On huolehdittava siitä, että kilpailuedellytykset säilyvät ja kenttä on kilpailtu eikä epäreiluja kilpailuasetelmia ole. Samalla pystytään vastaamaan verkkokauppahaasteeseen. Siinä osaltaan tarvitaan myös kansainvälistä yhteistyötä. Juuri se, että suomalaisessa kaupassa ollaan osattu elää arjessa ja pystytty tekemään sujuvasti kehittäviä muutoksia, luo hyvän pohjan tulevaisuudelle”, hän päättää.

LYHYESTI LUKUINA

14.4.

Vuoden 2019 eduskuntavaalien vaalipäivä on sunnuntai 14.4.2019.

Ennakkoäänestys toimitetaan kotimaassa 3.–9.4.2019 ja ulkomailla 3.–6.4.2019.

Vuoden 2015 eduskuntavaaleissa Suomessa asuvien Suomen kansalaisten äänestysprosentti oli 70,1 prosenttia.

Ulkosuomalaisten äänestysaktiivisuus oli 10,1 prosenttia.

70,1

PALVELUT Varsinaisbitumi Oy on OY huopakattojen VARSINAISBITUMI on yhteistyöEUROGUM-katot kumppaneineen huopakattojen johtava johtava ammattilainen Lounais-Suomesammattilainen maassa.

Asennamme Huolto- ja sa.

Asennammekoko teollisuusja liikekiinteollisuus- ja liikekiinteistöjen sekä kuntoarviopalvelut teistöjen sekä taloyhtiöiden EUROGUMtaloyhtiöiden EUROGUM-katot Vuosihuoltosopimukset katot pitkällä kokemuksella. pitkällä kokemuksella.

Koulutus ja konsultointi

Kysy myös suosittua vesikattojen vuosiTeemme myös kaikenlaisten kattojen huoltopakettiamme.

Palvelumme huoltotöitä, lumenpudotusta sekäkäsittää kaikki kattomateriaalit ja kattotyypit. kuntoarvioita.

r

Si

na

o

ht o

Su

o

m

LÄHTEET: TILASTOKESKUS JA VAALIT.FI

i S b i t u mi

al

oe

2 146

YHTEYSTIEDOT Varsinaisbitumi Oy Verstaskatu 15, ÄLÄ TURHAAN HUOLEHDI KATOSTASI! 20360 Turku ÄLÄ TURHAAN ANNA MEIDÄNHUOLEHDI TEHDÄ SE.KATOSTASI! p. 02 4690 250 ANNA MEIDÄN TEHDÄ SE. varsinaisbitumi@varsinaisbitumi.fi y

Vuoden 2015 eduskuntavaaleissa asetettiin yhteensä 2 146 ehdokasta, joista miehiä oli 1 301 ja naisia 845.

HUOPAKATTOJEN AMMATTILAINEN

va

13

Eduskuntavaaleja varten Suomi on jaettu 13 vaalipiiriin maakuntajaon mukaisesti. Kustakin vaalipiiristä valitaan se määrä kansanedustajia, jota vaalipiirissä asuvien Suomen kansalaisten lukumäärä kuusi kuukautta ennen vaaleja osoittaa.

www.varsinaisbitumi.fi

ain en vaih

t

SOVELLUS- JA BLOGIVINKIT

West Coast Englanninkielinen bisnesjulkaisu West Coast esittelee länsirannikon menestystarinoita ja tulevaisuuden mahdollisuuksia. westcoastmedia.fi

Mainosradio

Turun kauppakamari @kauppakamaritku Nyt tarvitaan rohkeutta ja uskallusta tehdä välttämättömät raideinvestoinnit, joilla varmistetaan osaajien liikkuminen ja koko Suomen kilpailukyvyn kehittyminen myös tulevaisuudessa, sanoo TJ @kaisaleiwo. #tunninjuna #kilpailukyky

Markkinointitoimisto Staartin tuottamassa podcastissa alan huiput puhuvat markkinointiviestinnästä Juuso Kemin johdolla. mainosradio.staart.fi

Bonfire.fi Liike-elämän vaikuttajat tuottavat blogikirjoituksia, videoita ja podcasteja, joita voi hakea itseä kiinnostavien teemojen mukaan. bonfire.fi

TURUN KAUPPAKAMARIN EDUNVALVONTAPÄÄLLIKÖKSI PAULIINA FORSMAN

TOIMITUSJOHTAJA! MUISTATHAN, ETTÄ KAUPPAKAMARIN TILAISUUDET JA KOULUTUKSET OVAT AVOIMIA KOKO YRITYKSELLESI. VÄLITÄTHÄN VIESTIÄ ORGANISAATIOSSASI.

8 KAUPPAKAMARI

VTM Pauliina Forsman aloitti helmikuun alussa Turun kauppakamarin edunvalvontapäällikkönä. Forsman on 31-vuotias 12 vuotta sitten turkulaistunut yhteiskuntatieteilijä. Hän siirtyi Turun kauppakamariin Talous ja Nuoret TAT Yrityskylä Varsinais-Suomen aluepäällikön tehtävistä. Forsmanilla on laaja alueen elinkeinoelämän tuntemus ja vahvaa kokemusta sidosryhmäyhteistyöstä.

Kauppakamarissa Forsmanin toimenkuvaan kuuluvat edunvalvontaan ja vaikuttamiseen liittyvät tehtävät sekä elinkeinoelämän ja viranomaisten välisen yhteistoiminnan edistäminen. Lisäksi hän tulee koordinoimaan kauppakamarin kansainvälistä toimintaa.

Forsman odottaa erityisesti jäsenyritysten tapaamisia ja heidän näkemystensä tuomista mukaan kauppakamarin vaikuttamistyöhön. ”Turun kauppakamari on huikea näköalapaikka alueen elinkeinoelämään, ja Varsinais-Suomen korkeasuhdanteesta johtuen pääsen hyppäämään lähes kirjaimellisesti liikkuvaan junaan. Olen kädet saveen -tyyppi, ja minua tullaan varmasti näkemään paljon myös kentällä. Suosin verkostotyöskentelyä ja yhteistyötä ja odotan innolla, että pääsen työskentelemään sekä ennestään tuttujen että uusien tahojen kanssa alueen hyvinvoinnin eteen”, hän sanoo.

UUSI JÄSEN

"Tapahtumayhteistyö säästää niin rahaa kuin resursseja" Tapahtumallinen Oy on täyden palvelun tapahtumatuotantotoimisto, joka tarjoaa asiantuntijapalveluja tavoitteellisten ja tuloksellisten tapahtumien suunnitteluun ja toteuttamiseen. Yritys toteuttaa esimerkiksi seminaareja, henkilöstöjuhlia, asiakastilaisuuksia, tuotelanseerauksia ja messuja Yrityksen tarina alkoi kuusi vuotta sitten, kun sen perustaja Katja Tervahartiala oli palannut pääkaupunkiseudulta takaisin kotiseudulleen ja perusti äitiyslomansa jälkeen itselleen toiminimen. Tapahtumatuotantotyöt kasvoivat, ja lopulta yritys kasvoi toiminimestä osakeyhtiöksi, joka tänä päivänä työllistää seitsemän vakituista työntekijää ja liudan freelancereita.

Yrityksen nykyinen toimitusjohtaja Sanni Rostedt hyppäsi mukaan remmiin kolmisen vuotta sitten. Hän kertoo koko tapahtuma-alan olevan Suomessa vielä vähän lapsenkengissä, mutta se nostaa kuitenkin profiiliaan koko ajan. ”Olemme Suomessa muuta Skandinaviaa ja Eurooppaa jäljessä ainakin siinä, kuinka isosti ja ammattimaisesti tapahtumia tehdään. Suunta on kuitenkin koko ajan ylöspäin. Tapahtuma-alan yritykselle tilanne on kuitenkin hedelmällinen, sillä asiakaspotentiaalia löytyy”, Rostedt toteaa.

Hän muistuttaa, että yhteistyö tapahtumatuotantoyrityksen kanssa säästää yrityksille usein niin rahaa kuin resursseja.

”Meillä on olemassa valmiina tarpeelliset alihankkijakumppanuudet sekä selkeä ammattitaito ja kokemus siitä, mitä kulloinkin on järkevää toteuttaa. Tapahtumatuotantoyritys auttaa myös asiakasta kirkastamaan tapahtumansa tavoitteen”, Rostedt kertaa.

Tapahtumallisen menestystekijäksi hän nimeää aidon auttamishalun. ”Parhaat palautteet saamme yleensä siitä, että olemme aidosti lähellä, saavutettavissa ja joustavia. Tulemme asiakkaalle väliaikaisiksi työkavereiksi, ja tähtäämme hänen kanssaan

samaan maaliin”, Rostedt kehuu.

Tapahtumallisen toiminta-alue ulottuu koko Suomeen, ja noin puolet tapahtumista tehdään pääkaupunkiseudulla. Turun seutu saa Rostedtilta kuitenkin kiitosta. ”Meille turkulaisena yrityksenä Turun alue on helppo paikka toimia, ja Turku on muutenkin lähellä sydäntä. Toivon, että olemme tulevaisuudessa varteenotettava yhteistyökumppani yhä useammalle Turun seudulla toimivalle yritykselle”, hän päättää.

UUDET JÄSENET TERVETULOA JÄSENEKSI Aavameri Aboe Oy ACM-Trading Oy A-Paalutus Oy Asianajotoimisto Magnusson Oy Avara Partners Oy Barkbackens Servicehus Ab - Parkinmäen Palvelutalo Björklund Båtslip Kb Boat Store Finland Oy – Yamaha Center Turku Cervius Group Oy Chementors Oy DecoWorks Oy DelsiTech Oy DiOpe Educo Valmennustalo Oy Energytech Turku Oy Ensi Group Oy Ercont Oy Farmi Nummela Oy Fenix Solutions Oy Gofore Oyj Haksa Oy

Halikko Steel Oy Halikon Kouru ja Tikas Oy Herkkunuotta Oy Härkätien Puhelin Oy Inno M&M Clean Oy Insteam Oy Jaatimet Oy Jesse's Dine Oy Jostec Oy Juha Suikki Oy Kankaanrannan Vihannes Ky Karawatski Oy, Kasinonkulman Hammaslääkärit Oy Kauppahuone Ka-Ja-Ar-To Oy - Unique Home Kivipalvelu Rantanen Oy KPS Kaarina Oy Kuljetusliike Rannikko Oy Kyrön Sähkö Oy Laitilan Säle Oy Lakiasiaintoimisto Legimia Lehtipalvelu Pirjo Rantala Oy Loisto Pro Oy LVI-Optimus Oy

Maavirta Oy Mainostoimisto SST Oy Markku Juhani Fingerroosin muistosäätiö sr Masios Oy / Osto- ja myyntiliike K.J.Simolin Maskun Juhlapalvelu Ky - Cafe Ravintola Masku Maskun kunta Meripalo Oy Pikkuvihreä Mivepa Oy Mobimar Oy Mynämäen kunta Ojarannan Rakennus Oy Oksasen Puutarha Oy Oy NIT Naval Interior Team Ltd Paimion Kuljetus Oy Pajavirta Oy Palovuoren Kivi Oy Pasaati Oy Pienryhmäkoti Apila Oy Promethor Oy Pyhärannan Säästöpankki Rakennustoimisto Lainio & Laivoranta Oy Rawaset Oy Ltd Resykli Oy / Alastaro Circuit Roima Intelligence Oy

Scandinavian Ground Oy - Suomen Kuitusahaus Sersale Oy Sihy Oy Siivouspalvelu Pro Duo Oy Sitowise Turku Smik Nimik Oy SolaSys Oy Someron Peltipinta Oy Sparrikumppani SP-Bikeservice Oy StaffPoint Oy Suomen Maatalousmuseo Sarka Sähköasennus Tammisto Oy Taloushallintopalvelut Meisaari Oy Tapahtumallinen Oy Touch puhdistuspalvelu Oy Turun Teräskaluste Oy TVV Marine Lighting Oy Työkuutio Uniko - Isännöintipalvelut Oy Weasel Software Oy Vuorisen Liikenne Oy Öljykolmio Oy 9 KAUPPAKAMARI

URAPOLKU

"Hyvän tuloksen takana on aina vahva tiimi" Anna Godenhjelm luotsaa PerkinElmerin Turun yksikön Wallac Oy:n toimintaa.

Hän on myös Turun kauppakamarin hallituksen tuore jäsen.

Vapaa-aikansa toimitusjohtaja viettää hevostallilla.

MIKÄ ON TYÖTEHTÄVÄSI TÄLLÄ HETKELLÄ?

Olen tällä hetkellä Wallac Oy:n toimitusjohtaja. Wallac Oy on osa kansainvälistä PerkinElmer-teknologiakonsernia ja yksi konsernin merkittävimmistä tuotanto- ja tuotekehitysyksiköistä. Turussa kehitetyillä ja valmistetuilla tuotteilla, joita toimitetaan yli sataan maahan, PerkinElmer on saavuttanut markkinajohtajan aseman vastasyntyneiden sairauksien ja raskaana olevien naisten seulonnassa. Tällä hetkellä meitä työskentelee Turussa noin 580 henkilöä.

10 KAUPPAKAMARI

MILLAISISSA TYÖTEHTÄVISSÄ OLET URALLASI OLLUT? Olen aina ollut avoin uusille haasteille.

Työtehtäväni ovat olleet vaihtelevia, vaikka olenkin jo pitkään ollut PerkinElmerillä.

Aloitin PerkinElmerillä tuotepäällikkönä vastaten diagnostiikkatuotteistamme elinkaaren eri vaiheissa. Roolista ja vastuusta toiseen siirtyessäni tuotteet ovat vaihtuneet.

Muutama vuosi sitten siirryin raskauden aikaisen seulonnan liiketoimintajohtajaksi, kun toimme markkinoille uuden tuotteen raskausmyrkytyksen seulontaan. Nähtyäni yrityksen toimintaa useasta eri näkökulmasta, siirryin Wallac Oy:n toimitusjohtajan tehtäviin vuosi sitten helmikuussa.

MISTÄ PIDÄT TYÖSSÄSI? On ihanaa tehdä ihmisten kanssa töitä.

Yhdessä tekeminen tuo energiaa, ja kun ottaa ajan ja kuuntelee, mitä ihmisillä on sanottavana, löytyy loistavia ideoita, jotka vievät yritystä eteenpäin. Pidän myös työn monipuolisuudesta ja siitä, että jokainen päivä on mahdollisuus oppia jotain uutta.

Eikä tietenkään pidä unohtaa sitä, mitä teemme työksemme, eli tuotteillammehan

pelastetaan joka päivä yli 70 vastasyntynyttä ympäri maailmaa.

MITÄ HARRASTAT VAPAA-AIKANASI? Vapaa-aikani vietän hevostallilla. Olen pitkään harrastanut kouluratsastusta, ja 15-vuotias suomenhevosruunani pitää minut kiireisenä.

KOULUTUS: FM, pääaineena biokemia KTK, pääaineena liiketoiminta, erikoistumisalueena kansainvälinen markkinointi Parhaillaan suoritan EMBA-tutkintoa Turun kauppakorkeakoulussa.

ENSIMMÄINEN TYÖPAIKKA Olen aina tehnyt töitä – aloitin jo nuorena myymällä savustettua kampelaa, munkkeja ja sämpylöitä veneilijöille Turun saaristossa.

Ensimmäisessä koulutustani vastaavassa työtehtävässä toimin tuotepäällikkönä Innotrac Diagnosticsilla (nyk. Radiometer).

MERKITTÄVIN ASKEL URALLA Aikoinaan en itse ymmärtänyt, minkä valtavan harppauksen tein, kun siirryin esimiestehtäviin tuotantopäälliköksi. Tuotannosta en tiennyt mitään, ja esimiehenä olo noin 60 henkilölle oli myös ihan uutta. Reflektoidessa asiaa näin jälkikäteen – ehkä se oli tämä yhdistelmä, joka teki siirtymisestä onnistuneen. Minulla ei alussa ollut aavistustakaan siitä, miten ongelmat voitaisiin ratkaista. Tämä pakotti minut kääntymään tiimini puoleen. Ottaessani tiimini vahvasti mukaan ongelmanratkaisuun ja ratkaisujen toteuttamiseen, opin myös kannustamaan ja auttamaan tiimiläisiäni kasvamaan omissa tehtävissään. Tämä kokemus opetti minulle, että ei tarvitse tietää kaikkea ja hyvän tuloksen takana on aina vahva tiimi.

MUISTA! ” If you always do what you’ve always done, you’ll always get what you’ve always got.”

– Henry Ford Tämän aforismin kaksijakoinen tulkinta on kiehtova. Tiukkaan säädellyssä tuotantoympäristössä, kuten meillä PerkinElmerillä, on tärkeää aina tehdä samalla tavalla, jotta lopputuloksena on laadukas, toimiva ja ajallaan valmistuva tuote. Toisaalta ilman muutosta emme edisty, joten muutoksen on oltava jatkuvaa.

KUVA: GASUM OY

Tavoitteidesi tukena Tilintarkastus ja varmennus Vero- ja lakipalvelut Yritys- ja rakennejärjestelyt Liikkeenjohdon konsultointi kpmg.fi

Kaasua tehtaisiin ja liikenteeseen Kaasu on teknisesti ihanteellinen polttoaine energian tuotannossa. Maakaasun osuus maailman energianhuollosta on tällä hetkellä noin viidesosa, ja sen käyttö on koko ajan lisääntymässä.

ME TEEMME HYVÄÄ SISÄILMAA

Ilmastonmuutoksen hidastamisen keinot ovat tällä hetkellä vahvasti tapetilla. Maakaasun käyttö on lisääntymässä – puhutaanhan tällöin energiatuotannossa kivihiilen ja öljyn korvaamisesta huomattavasti ympäristöystävällisemmällä vaihtoehdolla. Globaalit maakaasuvarannot ovat arviolta lähes 800 terakuutiota, joka vastaa reippaasti yli 200 vuoden kaasunkäyttöä. Maakaasun nesteytys LNG:ksi mahdollistaa myös kaukana ulkomerillä sijaitsevien maakaasuesiintymien hyötykäytön, koska kaasun siirtämistä varten ei tarvitse rakentaa kiinteitä kaasuputkia.

Maakaasun osuus maailman energiahuollosta on tällä hetkellä noin viidesosa, ja osuus on kasvussa. Suomen osalta voitaneen sanoa, että kaasun käyttö riippuu CO2-päästöjen hintakehityksestä ja tulevaisuuden energiaveroratkaisuista. Hallituksen tekemän kivihiilen täyskiellon toteutuessa maakaasun käyttö lisääntynee merkittävästi. Biokaasun osuus kaasun käytöstä on vielä marginaalinen, mutta se tarjoaa maakaasun rinnalle erittäin ekologisen lisän ja potentiaalisen kotimaisen uusiutuvan energiamuodon.

Kaasun liikennekäyttö Suomessa on jo todellisuutta. Kaasukäyttöisten henkilö- ja pakettiautojen määrä on tuplaantunut alle kahdessa vuodessa.

Raskaassa liikenteessä, dieselin korvaajana, kaasu on vahva vaihtoehto.

Hyvä puoli kaasuautossa on se, että siihen voi usein tankata niin maakaasua, biokaasua kuin bensiiniä, joten kaasutankkausasemaverkosto voi rauhassa kehittyä. Satakuntaan ollaan rakentamassa kaasutankkausasemien verkostoa, joihin kytkeytyvät myös maakunnassa sijaitsevat ja rakenteilla olevat biokaasulaitokset. Porin Tahkoluodossa sijaitsee Suomen ensimmäinen LNG-terminaali, josta kaasua kuljetetaan esimerkiksi Harjavallan suurteollisuuspuistoon Norilsk Nickelin ja muiden toimijoiden tarpeisiin sekä jatkossa Raumalle Forchem Oy:n käyttöön.

FLÄKTGROUP on ilmankäsittelyalan asiantuntija ja uusien sovellusten kehittäjä. Liikevaihtomme on yli 100 milj. euroa ja henkilöstömme on noin 400 Suomessa. » Katso lisää flaktgroup.fi

Lähteet: Suomen kaasuyhdistys ry 11 KAUPPAKAMARI

HENKILÖ

Vaikeiden päätösten vaalikausi TEKSTI TIMO SORMUNEN

KUVAT ANNI SAVOLAINEN

Talous, työllisyys, väestön ikääntyminen, kestävyysvaje, sote-uudistus ja ­ EU-asiat ovat olleet keskeisiä vaaliteemoja koko 2010-luvun. Nyt agendalle ovat kuitenkin nousemassa maahanmuutto ja ilmastokysymykset. Poliittisen keskustelun pikakäänne on yllättänyt myös Eduskuntatutkimuksen keskuksen johtajan Markku Jokisipilän.

T MARKKU JOKISIPILÄ

TURUN YLIOPISTON PROFESSORI

ja sen Eduskuntatutkimuksen keskuksen johtaja vuodesta 2014 VÄITTELI TOHTORIKSI VUONNA

2004 Suomen ja Saksan sodanaikaisista suhteista MAAJOUKKUETASON SOUTAJA

1990-luvulla, toiminut myös lajin tv-kommentaattorina ja lajiliiton valmennus- ja johtotehtävissä HARRASTUKSET:

Urheilu, rock-musiikki ja draamaelokuvat PERHE:

Vaimo ja kaksi teini-ikäistä poikaa

14 KAUPPAKAMARI

ulevan kevään eduskuntavaalit tuntuieurovaalit, pelko oikeistopopulistien esiinmarsvat vielä viime vuoden lopulla etenesista sekä kesällä alkava Suomen EU-puheenjohvän perinteisiä latuja. Vaikka virallisia tajuuskausi. vaaliteemoja pidettiin vielä vakan alla, “Jos tavallista äänestäjää ajattelee, niin työloli niiden helppo ennustaa liittyvän kestävyyslisyys- ja talouskysymykset taitavat olla heille vajeeseen, hyvinvointiyhteiskunnan puolustamivielä konkreettisempia kuin ilmastonmuutos. seen, sote-uudistukseen, talouteen ja työllisyyteen Valitettavasti mihinkään ei ole tarjolla helppoja sekä brexitiin ja EU-politiikkaan. ratkaisuja”, Jokisipilä toteaa.

Näin veikkaili vielä muutama kuukausi sitten Hän itse uskoo keskustelun sotesta, kestämyös Turun yliopiston Eduskuntatutkimukvyysvajeesta ja tulevista taloushaasteista viriävän sen laitoksen johtaja Markku Jokisipilä. Pientä vielä uudelleen. Lisäksi istuvaa hallitusta tullaan osviittaa tulevista muutostuulista tosin saatiin jo haastamaan mm. tehdyistä koulutusleikkauksista. aiemmin syksyllä, kun tulevat vaalit julistettiin Kestävyysvajeen kohdalla päädytään auttamatsynkän IPCC-raportin jäljiltä ta myös maahanmuuttokysymonissa puolueissa ilmastomyksiin, sillä ilman muualta “YHTÄ NOPEAA vaaleiksi. tulevia uusia veron- ja POLIITTISEN Uusi ja vielä kovempi eläkkeenmaksajia suomalaiyllätys kokenutta politiikan nen hyvinvointiyhteiskunta ILMAPIIRIN tutkijaa odotti kuitenkin tamei pysy pystyssä. Osaajapula MUUTOSTA ON mikuussa, kun eduskuntaon sekin arkea jo monella HARVOIN NÄHTY.” puolueet vasemmalta oikealle toimialalla. kääntyivät kannattamaan “Maahanmuutto pysyy selvästi nykyistä tiukempaa varmasti yhtenä teemana, maahanmuuttopolitiikkaa. ja toivottavasti sitä myös Taustalla olivat Oulussa ja Helsingissä paljastukäsiteltäisiin oikein. Humanitaarinen ja työpeneet alaikäisiin kohdistuneet seksuaalirikokset. räinen maahanmuutto ovat kaksi eri asiaa, joka “Yhtä nopeaa poliittisen ilmapiirin muutosta pitää huomioida myös julkisessa keskustelussa”, on harvoin nähty. Aiemmin hyvinkin hankalaksi Jokisipilä toteaa. koettu maahanmuuttoteema oli parissa päivässä kaikkien poliitikkojen huulilla. Ja aika harvinaista SOME ON TÄRKEÄ OSA VAALITYÖTÄ on sekin, että vasemmiston puolelta vaaditaan Kevään vaaleissa jättäytyy sivuun moni politiikan poliisille lisää resursseja tai kehutaan kokoomuskonkari. Osa kokee työpäivien tulleen vuosikymlaista ministeriä pykäläkiristyksistä”, Jokisipilä menten myötä jo täyteen, toiset taas perustelevat toteaa. vetäytymistään politiikan pinnallistumisella ja viihteellistymisellä. Monen luopujan mielestä HAASTEITA ON RIITTÄMIIN nykymenossa on asioihin paneutumisen sijaan Tutkimuslaitoksen johtaja ei kiistä kummankaan tärkeämpää pysyä vain otsikoissa ja äänestäjien teeman, ilmastonmuutoksen tai maahanmuuton, mielissä. tärkeyttä. Ennemminkin Jokisipilää askarruttaa Jokisipilän mukaan vetäytyjien joukko ei puolueiden reagointinopeus, joka tuntuu saavan määrällisesti ole poikkeuksellinen, mutta jakoon entistä herkemmin sytykkeensä median paineestuleva äänipotti on. Ja nämä äänestäjät tavoittaakta, mielipidekirjoittelusta ja some-keskusteluista. seen on ehdokkaan hallittava paitsi perinteinen “Toki vaalien läheisyys vaikuttaa. Samalla voi media myös some-julkisuus. tietysti pohtia, nouseeko näiden tilalle vielä jotain “Turut, torit ja tuulikaapit ovat edelleen ihan muuta”, Jokisipilä aprikoi. tärkeitä kontaktipaikkoja, mutta yhä enemmän Mitä nuo muut teemat voisivat sitten olla? äänestyspäätöksiä tehdään myös sosiaalisen meJokisipilä ei listaa kauan mieti, sillä tulevalla nelidian pohjalta. Kannattaa huomata, että liikkuvien vuotiskaudella on haasteita riittämiin. äänestäjien osuus on kasvanut jokaisissa vaaleissa Talous- ja työllisyystilanne on saatu kuluvalla ja on jo yli kolmannes”, Jokisipilä muistuttaa. hallituskaudella kääntymään positiiviseksi, ja Nuoremmalle ehdokaspolvelle sosiaalinen tämä trendi pitäisi pystyä turvaamaan, vaikka media on jo itsestään selvä viestintäkanava, mutta taivaalle kasaantuu alati synkempiä pilviä. Suursen mahdollisuudet ovat alkaneet viime vuosina valtasuhteet eivät osoita lientymisen merkkejä, kirkastua myös konkareille. Käytännössä läpimeglobaalitalous yskii ja brexitin todellisia seuraukno alkaa olla tunnetullekin ehdokkaalle vaikeaa sia on vielä mahdotonta ennustaa. ilman some-näkyvyyttä.

Suhdannenäkymiä synkentävät myös Italian “Sen mahdollisuudet ovat tiedossa, mutta leväperäinen taloudenpito, Ranskan sisäinen samalla myös suuren yleisön some-lukutaito on kuohunta sekä Euroopan talousveturin Saksan aivan toista luokkaa kuin aiemmissa vaaleissa”, haasteet. Kaiken kukkuraksi edessä ovat vielä Jokisipilä lisää.

KAUPPAKAMARI KOULUTTAA Johtaminen & esimiestyö

VALMENTAVA OTE JOHTAMISESSA JA ESIMIESTYÖSSÄ Se, mitä henkilöstö esimiehiltä ja johdolta työpaikallaan kuulee, on työvireen kannalta erityisen tärkeää. Lisäätkö sinä omalla puheellasi innostusta ja inspiraatiota? Vahvistatko motivaatiota? Tule mukaan esimiehille tarkoitettuun innostavaan, kannustavaan ja rohkaisevaan koulutuspäivään, joka herättää ajattelemaan ja tarjoaa oivalluksia sekä antaa konkreettisia työkaluja arjen valmentavaan esimiestyöhön.

Koulutus perjantaina 15.3.2019 klo 9–15.30.

ESIMIEHEN TIETOPAKETTI: PERUSASIAT TYÖSUHTEEN ELINKAARESSA Esimiestyössä on hallittava monenlaisia menettelyjä ja hr-juridiikan perusasiat. Koulutuksessa käydään läpi perusasioita työsuhteen koko elinkaaren ajalta käytännönläheisesti, alkaen työpaikkailmoituksesta työsopimuksen solmimiseen, työsuhteen keskeisiin ehtoihin ja työsuhteen päättämistilanteisiin saakka. Koulutus soveltuu sekä aloitteleville että jo kokeneemmille esimiehille ja hr-vastaaville.

Koulutus keskiviikkona ke 27.3.2019 klo 9–16.

TYÖN TEKEMISEN UUDET MUODOT – VIRTUAALITIIMIN JA ETÄTYÖN JOHTAMINEN Etätyö yleistyy Suomessa vauhdilla. Työntekijä tai esimies ei enää istukaan samassa paikassa muiden kanssa, vaan työskentelee toisessa toimipisteessä tai vaikkapa kotoa käsin.

Etäjohtaminen ja hajautetussa tiimissä toimiminen vaatii entistä enemmän osaamisen kehittämistä sekä mahdollisten ongelmatilanteiden ymmärtämistä ja niiden ratkaisukykyä.

Koulutus tiistaina 21.5.2019 klo 9–16.

Kansainvälistyminen

VIENNIN AJANKOHTAISPÄIVÄ EU:n meneillään oleva laaja kehittämisohjelma uudistaa tullaustoimintoja. Koulutuksessa käydään läpi sekä jo voimaan astuneita että tulevia muutoksia käytännönläheisesti, ja se on suunnattu sekä yritysten kokeneille viennin avainhenkilöille että viennin parissa vasta aloitteleville. Koulutus keskiviikkona 20.3.2019 klo 9–16.

REMBURSSILLA MAAILMALLE Remburssi on turvallinen ja monikäyttöinen maksutapa niin tavara- kuin projektikaupassakin sekä viennissä että tuonnissa. Tämä koulutus soveltuu siis tuojille, viejille sekä erityisesti yrityksille, jotka aloittelevat kansainvälistä kauppaa. Koulutus on hyödyllinen myös kaikille, joilla on vielä vähän kokemusta remburssien käytöstä tai vaikkapa niille, joille sen dokumentaatio aiheuttaa päänvaivaa. Koulutus tiistaina 9.4.2019 klo 9–15.

VIENTIPROSESSI SUJUVAKSI Vienti vetää, mutta yrityksen sisällä kuluu aikaa turhien asioiden setvimiseen. Ehkä myös turhia kuluja syntyy? Tarjolla on nyt uusi, koko vientiprosessia kehittävä koulutus, jonka päämääränä on kehittää ennen kaikkea vientitoimitusten sujuvuutta. Päivään mahtuu alustusta eri aiheista ja työpajaosuus. Koulutus on suunnattu kaikille viennin parissa työskenteleville. Koulutus tiistaina 7.5.2019 klo 9–16.

LUE LISÄÄ JA ILMOITTAUDU MUKAAN: WWW.TURUNKAUPPAKAMARI.FI

TEEMA

Suomi takaisin

paalupaikalle TEKSTI: TIMO SORMUNEN

Suomi keikkui vielä vuosituhannen vaihteessa erilaisten kilpailukyky-, osaamis- ja hyvinvointimittausten kärkisijoilla, mutta suunta on ollut jo pitkään alaspäin. Kauppakamarit haluavat kääntää kurssia ja rakentaa Suomesta yhteiskunnan, joka panostaa pitkäjänteisesti osaamiseen, uudistumiseen, innovaatioihin ja kestävään kasvuun. Sen myötä syntyy maa, joka on paras meille kaikille.

I

lmastonmuutos kuriin ja Suomi kestävän kasvun tielle. Työllisyysaste 80 prosenttiin, julkinen talous tasapainoon, osaamisesta jälleen selkeä vientivaltti, liikenneinfran kehittämiseen aivan uusi vaihde ja pykäbyrokratian tilalle sujuvampaa sääntelyä.

Siinä Kauppakamarien keskeiset teesit tuleviin eduskuntavaaleihin. Samat teemat ovat toki olleet viime vuosina monien muidenkin järjestöjen ja puolueiden asialistoilla. Siksi pyörää ei ole tässä kohtaa yritettykään keksiä uudelleen. Sen sijaan on mietitty, miten se saadaan lopultakin pyörimään aidosti koko Suomea hyödyttävällä tavalla. ”Meillä on mennyt viime vuosina hieman paremmin, mutta edessä on silti monia vaikeita päätöksiä. Suomi oli vielä vuosituhannen vaihteessa esimerkki huippuosaamisesta, dynaamisuudesta ja uusiutumiskyvystä, mikä konkretisoitui myös kansainvälisissä vertailuissa lukuisina kärkisijoina. Nyt meidän on päästävä takaisin samoille paalupaikoille”, Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Juho Romakkaniemi tiivistää.

Samalla hän painottaa, ettei teeseissä ole kyse perinteisestä etujärjestöajattelusta. Ennemminkin halutaan tuoda rohkeita ratkaisuja Suomen rakenteellisiin ongelmiin. ”Vaalit ovat aina vaikuttamisen paikka.

Me haluamme tehdä Suomesta parhaan maan meille kaikille”, Romakkaniemi korostaa.

ILMASTONMUUTOSTA ON TURHA PAKOILLA Vaalien alla äänestäjille annetaan aina tukku lupauksia paremmasta huomisesta. Ne kaikki käyvät kuitenkin pidemmässä juoksussa merkityksettömiksi, jos ilmastonmuutos etenee synkimpien ennusteiden mukaan.

Siksi tuota teemaa ei Romakkaniemen mukaan voi enää väistää. ”Ilmastonmuutos on ratkaistava tässä ja nyt, ja se vaikuttaa jossain vaiheessa meidän jokaisen elämään. Konkreettisia päätöksiä sen jarruttamiseksi on tehtävä paitsi kansainvälisesti myös paikallisella tasolla – viime kädessä ihan omissa arkisissa valinnoissamme”, hän tähdentää.

Samalla hän tiedostaa, että moni voi tuntea globaalin haasteen edessä suoranaista voimattomuutta. Samalla mieleen hiipii helposti epäilys, minkä verran Suomen kaltaisen 18 KAUPPAKAMARI

pienen ja syrjäisen maan ilmastoteoilla on lopulta merkitystä isossa kuvassa.

Romakkaniemen mukaan jokainen kehitysaskel on tässä kohtaa tärkeä. Kaiken lisäksi rohkeille ja innovatiivisille tiennäyttäjille voi avautua tätä kautta aivan uusia kehityspolkuja. ”Ilmastonmuutos on uhka, mutta Suomen kaltaiselle maalle myös mahdollisuus. Voimme kehittää ratkaisukeskeistä lainsäädäntöä, synnyttää innovaatiota sekä rakentaa markkinoita ja teknologiaa ilmastonmuutoksen torjuntaan liittyville tuotteille ja palveluille”, Romakkaniemi listailee.

Onnistuminen kuitenkin edellyttää, että ilmastopolitiikan keinot ovat uusien haittaverojen ja kieltojen sijaan markkinalähtöisiä.

Päätöksillä on luotava yrityksille helposti

”VAALIT OVAT AINA VAIKUTTAMISEN PAIKKA. ME HALUAMME TEHDÄ SUOMESTA PARHAAN MAAN MEILLE KAIKILLE.”

ennustettava ja neutraali toimintaympäristö, joka jättää riittävästi aikaa vastata muutoksiin. ”Nopea tempoilu luo vain yleistä epävarmuutta ja jarruttaa investointeja. Lisäksi poliittisen ohjauksen on perustuttava mitattaviin vaikutuksiin, ei yksit-

täisten teknologioiden tai energianlähteiden tukemiseen”, Romakkaniemi tähdentää.

OSAAMINEN UUTEEN NOUSUUN Yksi iso haaste on osaavan työvoiman puute, joka jarruttaa jo nyt Suomen talouskasvua.

Väestön ikääntyessä tilanne pahenee edelleen ja siksi hälytyskellojen pitäisi soida jo joka suunnalla.

Perusopetuksen taso on heikentynyt selkeästi, myös siirtymässä koulutusasteelta toiselle on selkeää tyhjäkäyntiä ja välivuosia.

Ne käyvät kalliiksi sekä opiskelijoille että yhteiskunnalle. ”Laadukas koulutusjärjestelmä ja huippuosaaminen ovat olleet Suomen keskeisiä menestystekijöitä jo vuosikymmeniä, mutta nyt tämä perusta on rapautumassa. Yli 10 prosentilla peruskoulun päättävistä ei ole edes riittävää lukutaitoa toisen asteen opintoja varten. Tällaiseen syrjäytymiseen meillä ei ole varaa”, Romakkaniemi painottaa.

Myös erilaisia tutkintoja, niiden osia sekä työssäoppimista ja työntekoa pitäisi päästä yhdistelemään nykyistä joustavammin – käytännössä koko työuran ajan. Oppisopimuskoulutuksessa tulisi puolestaan kokeilla palkkaporrastusta. ”Lisäksi tarvitsemme työperäistä maahanmuuttoa monin verroin nykyistä enemmän.

Sujuvat, korkeintaan kuukauden mittaiset lupaprosessit olisivat yksi osaajia houkuttava vetovoimatekijä.”

TYÖLLISYYSASTE UUDELLE TASOLLE Hyvinvoivan Suomen kaikkein tärkein peruskivi on riittävä työllisyysaste. Se toteutuu vain, jos työn tekeminen ja teettäminen on nykyistä kannattavampaa sekä työntekijöille että työnantajille.

Keskuskauppakamarin tavoitteena on tulevalla hallituskaudella 75 prosentin työllisyysaste, joka tarkoittaa noin 100 000 uutta työllistä. Julkisen talouden tasapainoa tämä parantaisi noin kolmella miljardilla eurolla vuosittain. Pidemmässä juoksussa tähtäimessä on 80 prosentin työllisyystaso.

Keskuskauppakamarin johtavan ekonomistin Mauri Kotamäen mukaan työllisyyden lisääminen on kestävin tapa turvata kansantaloutta. Samalla se torjuu myös syrjäytymistä.

“Tavoitteita on kuitenkin vaikea saavuttaa pelkästään mukavilla ja pehmeillä konsteilla”, hän muistuttaa.

Työllisyystavoitteen saavuttaminen vaatiikin mm. sosiaaliturvan kokonaisuudistusta, verotuksen keventämistä, kannustinloukkujen purkamista, paikallisen sopimisen lisäämistä

KUVA: RONI REKOMAA, LEHTIKUVA

”Ilmastonmuutos on uhka, mutta Suomen kaltaiselle maalle myös mahdollisuus. Voimme kehittää ratkaisukeskeistä lainsäädäntöä, synnyttää innovaatiota sekä rakentaa markkinoita ja teknologiaa ilmastonmuutoksen torjuntaan liittyville tuotteille ja palveluille”, sanoo Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Juho Romakkaniemi.

ja työmarkkinajoustoja sekä työvoiman parempaa liikkuvuutta muun muassa asunto- ja liikennepolitiikalla.

“Kannustinloukkujen purkaminen pitäisi ottaa nyt tosissaan, ja siihen olisi laitettava myös poliittista pääomaa. Eri osapuolten pitäisi lisäksi ottaa enemmän vastuuta työllisyyden ja julkisen talouden hoidosta. Ansiotulojen verotuksessa ylin rajaveroaste tulisi laskea 50 prosenttiin”, Kotamäki listailee.

LIIKENNEVERKKO VAATII ISOJA INVESTOINTEJA Toimiva liikennejärjestelmä ja sujuva logistiikka ovat Suomen kilpailukyvyn perustekijöitä. Pelkästään nykyisen korjaus- ja investointivelan vähentämiseen tarvitaan noin 300 miljoonan euron lisärahoitus ja koko liikenneverkon kehittämiseen pitkäjänteinen 12-vuotinen investointisuunnitelma.

“Väyläverkko on vientivetoisen Suomen verisuonisto, jossa liikkuu miljardien arvosta raaka-aineita ja tuotteita. Nyt tämän suoniston sakkautuminen on pysäytettävä ja korjausvelkaa kurottava kiinni. Lisäksi kokonaisuuden kehittämistä on pohdittava nykyistä pitkäjänteisemmin ja otettava huomioon myös liikenteen muut uudistustarpeet”, listaa alueiden kilpailukyvyn

ja liikenteen asiantuntija Kaisa Saario.

Nykyinen liikenteen rahoitusmalli kaipaa muutoinkin perusteellista remonttia, jotta etenkin isoja ratahankkeita saataisiin eteenpäin. Tämä voi tarkoittaa erillistä hankeyhtiöitä tai vielä sitäkin kokonaisvaltaisempaa muutosta liikenteen rahoitukseen. ”Ehtona kuitenkin on, etteivät uudistukset lisää yritysten jo valmiiksi korkeita logistiikkakustannuksia”, Saario toteaa.

Kolmantena tavoitteena on merenkulun väylämaksun poistaminen. Nykyisellään maksu on puolitettu. Liikenteen avaamista kilpailulle on niin ikään jatkettava. Samalla on kuitenkin tunnistettava myös muut kuin sääntelystä johtuvat kilpailun esteet.

PYKÄLIEN PURKUTALKOILLE JATKOA Kauppakamarit ovat perinteisesti tehneet sinnikästä työtä pykäläviidakon purkamisen ja joustavampien viranomaiskäytäntöjen eteen.

Tulevalla vaalikaudella perkaamista riittää mm. kaavoitusprosesseissa, maanomistajien oikeuksissa, investointilupien käsittely- ja valitusprosesseissa, alkoholilainsäädännössä sekä apteekkeja koskevassa sääntelyssä.

Keskuskauppakamarin varatoimitusjohtaja Leena Linnainmaan mukaan monessa kohtaa on

menty viime vuosina oikeaan suuntaan. Samalla kuitenkin moni tärkeä uudistushanke, kuten maankäyttö- ja rakennuslain uudistus sekä sote, ovat jämähtäneet tämän tästä paikalleen. ”Monesti käsissä on aivan liian isoja kokonaisuuksia, ja sellaisina ne halutaan saada myös valmiiksi, vaikka pilkkominen pienemmiksi voisi monessa kohtaa olla järkevämpää”, Linnainmaa harmittelee.

Politiikoilta ja ministeriöiltä puuttuu säädösten sujuvoittamisesta myös pitkäjänteisyyttä, joka kantaisi yli vaalikausien. ”Lainvalmisteluun kaivattaisiinkin kokonaisvaltaista konsernijohtamista, joka seuraa selvästi nykyistä tiiviimmin sekä hallitusohjelman että siihen liittyvän lainvalmistelun edistymistä. Se helpottaisi myös uusien lakien jälkiarviointia ja nopeuttaisi tarvittavia korjaustoimia”, Linnainmaa muistuttaa.

KAUPPAKAMARI 19

KUN TAHDOT AIKAA YRITYKSELLESI Päivittäisasioinnin sekä rahoitukseen, säästämiseen ja sijoittamiseen liittyvien palvelujen lisäksi osaamisemme on käytettävissä omistajan ja sukupolvenvaihdoksissa sekä juridisissa kysymyksissä.

Verkostomme ansiosta ulottuvillasi ovat tilitoimiston palvelut, tilintarkastukset, verokonsultointi sekä Euroopan Invenstointirahaston ja Finnveran palvelut.

Kaarina | Lieto | Loimaa | Naantali | Paimio | Raisio | Turku | P. 010 430 900* | saastopankki.fi/liedonsp *)Puhelu 8,35 snt/puh. + snt/min. soitettaessa kotimaan lanka- ja matkapuhelinliittymistä.

PASSPORT FOR YOUR GOODS

ATA carnet on kansainvälinen tulliasiakirja, jonka avulla voit viedä tavaroita sopimukseen liittyneisiin maihin tulli- ja verovapaasti korkeintaan yhden vuoden ajaksi.

atacarnet.fi

Menestyvä Makerspoint hamuaa automaation edelläkävijäksi Makerspoint Oy on turkulainen vuonna 2014 perustettu kovassa kasvussa oleva digipainotalo. Kauppalehden Menestyjät -sertifikaatilla noteraattu yritys on ottamassa seuraavaa kasvuloikkaansa.

M

akerspointin perustaja ja hallituksen puheenjohtaja Walter Bertoft kertoo yrityksen tarinan alkaneen puhtaasta tekemisen ilosta. Toiminta lähti alun perin käyntiin pienissä tiloista niin sanotusti autotallifirmana ja on kasvanut vajaassa neljässä vuodessa reilun miljoonan liikevaihtoa tekeväksi ja kymmenisen henkilöä työllistäväksi yritykseksi.

Bertoft kertoo aina uskoneensa myynnin voimaan. Vaikka ympäristöstä löytyykin erilaisia painotaloja useampi kymmenen, on Makerspoint löytänyt paikkansa alueella. ”Meidän menestystekijämme on ehdottomasti hyvä palvelu ja kova työ.

Laadusta tinkimättä, itseään säästämättä. Kantava rohkeus yrityksen perustamiseen syntyi ajatuksesta, että sellaiselle painotalolle, jossa arvostetaan asiakasta sekä myydään ja markkinoidaan ennakkoluulottomasti, löytyy kyllä paikkansa.”

Ja näin kävikin. Yrityksen kasvaessa Bertoft ymmärsi, että Makerspoint tarvitsee lisäkäsiä, ja investoi uuteen toimitusjohtajaan Juuso Anteroiseen viime

vuoden elokuussa.

Anteroinen oli aiemmin toiminut 15 vuotta erilaisissa asiakasvastuullisissa tehtävissä, joista kymmenisen vuotta toimitusjohtajana niin mainosalalla, perintäyrityksessä kuin kansainvälisesti toimivassa teknologiayhtiössä. Makerspoint oli

"NYT ON EHDOTTOMASTI PARAS AIKA OLLA YRITTÄJÄNÄ TÄLLÄ ALUEELLA."

miehelle kuitenkin yrityksenä tuttu, sillä hän oli toiminut myös advisorin roolissa jo yrityksen perustamisesta lähtien.

Makerspointin asiakaskunta on laaja, ja se muodostuu pienistä yhden hengen yrityksistä aina pörssiyhtiöihin ja julkisen sektorin toimijoihin saakka. Anteroinen ja Bertoft pitävät Turun seutua erittäin vetovoimaisena toimintaympäristönä – erityisesti tällä hetkellä.

”Nyt on ehdottomasti paras aika olla yrittäjänä tällä alueella. Telakkateollisuus ja positiivinen vire erilaisten investointien myötä näkyvät myös meillä”, Bertoft ja Anteroinen iloitsevat.

Juhlan aihetta löytyy myös Makerspointin saavuttamista tärkeistä virstanpylväistä: ”Nousimme juuri korkeimpaan mahdolliseen luottoluokitukseen, ja saimme Kauppalehden Menestyjät -sertifikaatin.

Uusi strategia on valmistumassa, ja seuraavaksi vuorossa on kasvuloikka”, Anteroinen kertoo.

Yrityksessä tullaan kasvun mahdollistamiseksi lähitulevaisuudessa investoimaan niin laitteisiin, ihmisiin, automaatioon kuin järjestelmiinkin. Makerspoint haluaa Anteroisen mukaan olla etunenässä mukana painoalan uusissa innovaatioissa. ”Tavoitteeni on, että kymmenen vuoden päästä olemme automaation suhteen edelläkävijäyritys Suomessa. Meillä on villi visio, että Makerspointin toimintaa tullaan katsomaan Japanista asti”, hän heittää.

21 KAUPPAKAMARI

TILASTO

Yritysten moninaiset verovirrat tuottavat yli 63 miljardia vuodessa YRITYKSET TOIMIVAT HYVINVOINTIYHTEISKUNNAN KIVIJALKANA MONIN TAVOIN. NE LUOVAT TYÖPAIKKOJA SEKÄ TARJOAVAT PALVELUJA JA TUOTTEITA KAIKILLA ELÄMÄN OSA-ALUEILLA. LISÄKSI YRITYSTOIMINNAN LUOMA SUURI VEROVIRTA TOIMII RAHOITTAJANA JULKISILLE PALVELUILLE. VUODESTA 2015 VUOTEEN 2017 YRITYSTEN MAKSAMAT VEROT JA VERONLUONTEISET MAKSUT KASVOIVAT KAIKKIEN VEROLAJIEN OSALTA. Yritykset maksoivat ja tilittivät veroja vuonna 2017 yli 63 miljardia euroa. Suurin yritysten tilittämä vero on arvonlisävero, jota yritykset maksoivat valtiolle yli 18 miljardia euroa.

Lähes yhtä merkittävä määrä verotuottoja syntyy palkoista pidätetyistä ennakkoveroista, joita kertyi yli 14 miljardin euron arvosta sekä eläkevakuutusmaksuista, joita kertyi lähes 15 miljardin edestä.

Toisin kuin usein luullaan, Yhteisövero ei ole yritysten maksamista ja tilittämistä veroista merkittävin. Yhteisöveron määrä vuonna 2017 oli reilut viisi miljardia, eli alle yhdeksän prosenttia kokonaiskertymästä.

Tiedot selviävät Keskuskauppakamarin Suuresta veroselvityksestä. Keskuskauppakamarin verotuksesta vastaavan johtajan Ann-Mari Kemellin mukaan selvityksen tarkoituksena on antaa kokonaiskuva yritysten merkityksestä Suomen kansantaloudelle ja eri alueille.

Selvitys kattaa peräti noin 300 000 yrityksen maksamat ja tilittämät verot.

22 KAUPPAKAMARI

YRITYSTEN AIKAANSAAMAT VEROVIRRAT

Ennakonpidätys palkoista

14,28 MRD.

Arvonlisävero 18,46 MRD. sisältää vakuutusmaksuveron 0,45 mrd.

verojalanjälki

63,25 mrd.

Työnantajan sairausvakuutusmaksu 0,58 MRD.

työttömyysvakuutusmaksut 1,92 MRD.

Virvoitusjuomavero 0,14 MRD. tupakkavero 0,95 MRD.

alkoholivero 1,35 MRD.

ympäristöverot 3,12 MRD.

kiinteistövero 0,70 MRD. ennakonpidätys puun myyntitulosta 0,26 MRD. ennakonpidätys ja lähdevero Koroista ja osuuksista 0,12 MRD.

ennakonpidätys ja lähdevero osingoista 1,12 MRD.

yhteisövero 5,42 MRD.

eläkevakuutusmaksut 14,84 MRD.

LÄHDE: TILASTOKESKUS, VEROHALLINTO, TYÖLLISYYSRAHASTO JA KESKUSKAUPPAKAMARI

Yritykset maksoivat ja tilittivät veroja vuonna 2017 yli 63 miljardia euroa. Suurin yritysten tilittämä vero on arvonlisävero, jota yritykset maksoivat valtiolle yli 18 miljardia euroa.

Lue lisää! kauppakamari.fi/veroselvitys

KOLUMNI

Liikemiesten lahjoituksista moderniin veronkantoon: yritykset yhteisen hyvän mahdollistajina Suomen teollistumisen varhaisina vuosikymmeninä ei ollut lainkaan tavatonta, että yksi tai kaksi tehtailijaa oli kokonaisen paikkakunnan koulujen, palolaitoksen, asuntojen tai vaikka kirkon rakennuttamisen takana. Työntekijöiden lisäksi ympäröivä yhteisö hyötyi vauraista mesenaateista, jotka käyttivät liiketoiminnassa hankkimiaan pääomia yhteiseksi hyväksi. Monet 1800-luvun jälkipuoliskon ja 1900-luvun alun vuosikymmenten johtavista yrittäjistä olivat kiinnostuneita yhteiskunnallisista kysymyksistä, mikä näkyi rahallisina panostuksina niin tieteeseen ja kulttuuriin kuin työväestön sosiaalisiin oloihin. Esimerkiksi Turussa Rettigin liikemiessuvun edustajat tukivat taloudellisesti muun muassa kirjasto- ja museotoimintaa.

Tarjosivatpa he myös aikaansa ja osaamistaan Turvattomien naisten eläke- ja avustuskassan sekä Halkoja köyhille -yhdistyksen kaltaisille toimijoille.

Teollistumisen ensivuosikymmenten patriarkaalinen patruunakulttuuri on murtunut, mutta yritysten rooli yhteisen hyvän tuottajina ei ole hiipunut minnekään. Päinvastoin. Yritysten maksamilla ja tilittämillä veroilla pidetään hyvinvointivaltion rattaita pyörimässä tänäkin päivänä, sillä yritysten erilaiset verovirrat tuottivat vuoden 2017 aikana

"VÄLILLISESTI MUUN MUASSA KUNTIEN TUOTTAMIEN PALVELUJEN KUSTANTAMINEN LEPÄÄ PITKÄLTI YRITYSTEN HARTEILLA." yli 63 miljardia euroa. Hieman alle yhdeksän prosenttia kokonaiskertymästä kattava yhteisövero hallitsee usein puhetta yritysten verojäljestä.

Todellisuudessa sen ohi kiilaavat muun muassa arvonlisävero sekä palkoista pidätetyt ennakkoverot. Kaksi jälkimmäistä jätetään suotta ulos keskustelusta, sillä ilman yritysten myymiä tuotteita ja palveluja olisi vuonna 2017 jäänyt kertymättä 18 miljardia euroa arvonlisäveroa ja ilman yritysten luomia työpaikkoja yli 14 miljardia euroa palkoista pidätettyjä ennakkoveroja.

Paikallisen suuryrityksen toimitusjohtaja ei ojenna minulle lainakirjaa kirjastossa eikä maksa suoraan hammaslääkärini palkkaa. Välillisesti kuitenkin muun muassa kuntien tuottamien palvelujen kustantaminen lepää pitkälti yritysten harteilla, sillä niiden vuoden 2017 verojalanjälki oli pelkästään Varsinais-Suomessa 2,92 miljardia euroa. Yritysten toimintaedellytyksiin satsaaminen niin valtakunnallisesti kuin alueellisesti onkin kuin laittaisi rahaa pankkiin.

Pauliina Forsman edunvalvontapäällikkö Turun kauppakamari

MONIPUOLINENPAIN OTALOPIENESSÄPA KETISSAMONIPUOLI NENPAINOTALOPIEN ESSÄPAKETISSAMO NIPUOLINENPAINOT ALOPIENESSÄPAKET ISSAMONIPUOLINEN Tuijussuontie 1, 21280 Raisio p. 010 231 2600 (vaihde)

AJANKOHTAISTA ALUEELTA

Suomen tärkein

kasvukolmio Turun, Helsingin ja Tampereen muodostaman kasvukolmion menestys ruokkii koko Suomea. Kasvun mahdollistamiseksi ja sen ylläpitämiseksi tarvitaan kuitenkin toimia.

TEKSTI KATRI KURKELA KUVAT KATRI KURKELA

24 KAUPPAKAMARI

Helsingin, Turun ja Tampereen muodostama kasvukolmio on suunnilleen saman kokoinen kuin Kalifornian Piilaakso. Tämän Suomen merkittävimmän kasvukolmion vaikutusalueella asuu jo kaksi kolmasosaa suomalaisista, 3,25 miljoonaa asukasta, ja sen puolentoista tunnin ajoaika-alueella sijaitsee myös 60 prosenttia koko maan työpaikoista. Kasvukolmio kasvaa kohisten ja sen alueellinen kilpailukyky paranee koko ajan.

Mistä menestyvät alueet on tehty? Aluetutkija Timo Aro katsoo alueen menestymistä tai sen menestymättömyyttä yhdeksän eri tekijän kautta. Niin sanottuja kovia tekijöitä ovat alueen riittävä koko ja väestöntiheys, kasvu, osaamiskeskittymien sijainti sekä alueen hyvä saavutettavuus.

Pehmeämpiä tekijöitä ovat alueen veto- ja pitovoima, sen kiinnostavuus ja houkuttelevuus, mainekuva ja alueen sisällä toimivien tahojen tahto ja luottamus. Viimeinen tekijä on sattuman kaltainen villi kortti kuten tietty raideyhteys tai alueella järjestettävä suuri tapahtuma. ”Turku–Helsinki–Tampere-välisen kasvukolmion päillä kaikki menestyvän alueen tekijät ovat enemmän tai vähemmän läsnä. Kaikkein keskeisin asia on se, että kolmio on erityisesti kasvava alue. Alueella on myös paljon tieto- ja osaamiskeskittymiä, jotka luovat kasvua ympärilleen”, Aro summaa.

YHTENÄINEN TYÖSSÄKÄYNTIALUE ON KANSALLINEN ETU Kehityskohtia kuitenkin löytyy. Aron mukaan Helsinki ja Tampere ovat keskenään välittömämmässä yhteydessä toisiinsa toimivan infran kautta. Alueiden välillä kulkee rinnakkain hyvä ratayhteys ja moottoritie. Lisäksi alueiden TURUN SEUTU ON PYSTYNYT MÄÄRITTELEMÄÄN ISOT TAVOITTEET, JOIHIN KAIKKI TOIMIJAT OVAT YHDESSÄ SITOUTUNEET. välillä sijaitsee paljon työpaikkoja ja asutusta.

Helsingin ja Turun väliltä löytyy paljon kasvupotentiaalia. ”Helsingin ja Turun välillä kolmion päät ovat molemmat vahvoja, mutta niiden välillä on tekemistä. Kansallinen etu on, että koko kasvukolmion alue olisi yhtenäinen työssäkäyntialue.

Tämä toteutuu, kun aikaetäisyydet kolmion päiden välillä saadaan rajattua minimiin”, Aro toteaa.

PAIKALLISIA MENESTYSTARINOITA Niin kasvukolmio itsessään kuin myös koko Suomi on polarisoitunut sekä kasvaviin että

Sujuvat liikenneyhteydet ovat keskeisessä roolissa kaupunkiseutujen kehityksessä. Esimerkiksi Tunnin juna kytkisi pääkaupunkiseudun tiiviisti Lounais-Suomeen ja yhdistäisi 1,5 miljoonaa ihmistä samaan työssäkäyntialueeseen.

vahvasti supistuviin alueisiin. Kasvu hajaantuu näin yhä harvemmille alueille. Kasvukolmiossa kasvu keskittyy kolmion päihin, kun taas Forssan, Loimaan ja Kanta-Hämeen seuduilla väkiluku on laskussa. Tämän korjaamiseen ei ole olemassa helppoa lääkettä, mutta paikallinen villi kortti voi muuttaa suuntaa. ”Kasvu on tässäkin avainsana. Suunnan muuttaminen saattaa paikallisesti onnistua kuten on käynyt muun muassa Uudessakaupungissa autotehtaan myötä tai esimerkiksi Äänekoskella, joka sai miljardin euron investoinnin", Aro sanoo.

YHTEINEN TAHTOTILA LUO KASVUN EDELLYTYKSIÄ Myös alueen toimijoiden yhtenäinen tahtotila ja keskinäinen luottamus korostuvat kasvun mahdollistamisessa. Mitä enemmän alueella pystytään tuottamaan lisäarvoa ja sen toimijoilla on yhteinen tahto ja halu, sitä varmemmin luodaan kasvua. Turun seutu saa Arolta kiitosta, sillä se on pystynyt määrittelemään isot tavoitteet, joihin kaikki toimijat ovat yhdessä sitoutuneet. ”Tunnin juna ja tekniikan korkeakoulutasoisen opetuksen laajentaminen ovat hyviä esimerkkejä alueen yhteisestä tahdosta ja luottamuksesta omaan tekemiseen. Alueella on myös vahva tulevaisuususko”, hän kertaa.

ja. Aluiden keskinäisellä saavutettavuudella on suuri merkitys. ”Mitä enemmän liikenneyhteydet kehittyvät, sitä vahvempi on alueiden toiminnallinen yhteys verrattuna yksittäisen kuntaan tai alueeseen. Liikennekäytävät ovat suonia, jotka pitävät alueen elossa ja käynnissä", Aro päättää.

KASVUKOLMION ALUE LUKUINA 48,7 % VÄESTÖSTÄ 52,0 % YRITYSKANNASTA 53,2 % AVOIMEN SEKTORI TYÖPAIKOISTA 55,5 % BKT:STA 61,1 % VALMISTUNEISTA ASUNNOISTA 64,5 % AKATEEMISISTA 68,3 % T&K -MENOISTA 71,5 % VIERASKIELISISTÄ

INVESTOINNIT EIVÄT NOUDATA SEUTUKUNTARAJOJA Aron mukaan alueita on jo pitkään totuttu ajattelemaan seutukuntarajojen kautta, jolloin tietyt alueet kuuluvat tiettyyn vyöhykkeeseen. Hän kuitenkin muistuttaa, että esimerkiksi yritysten sijoittuminen ja niiden investoinnit eivät noudata hallinnollisia rajo-

LÄHDE: TIMO ARO, ALUEKEHITTÄMISEN KONSULTTITOIMISTO MDI

25 KAUPPAKAMARI

KALENTERI

21.3.

Kauppakamarilounas: Tulevaisuuden kiertotalous – Isäntänä Remeo Tervetuloa Remeon isännöimään tilaisuuteen tutustumaan kiertotalouden maailmaan ja tulevaisuuteen valmistavan teollisuuden näkökulmasta sekä selvittämään, miten tämä kaikki voi näkyä asiakkaillenne. Tilaisuus alkaa kierroksella Remeon Kaarinan käsittelylaitoksella, minkä jälkeen on luvassa lounas Kupittaan Paviljongissa. Puhujana lounastilaisuudessa on tulevaisuustutkija Ilkka Halava.

ILMOITTAUDU MUKAAN: WWW.TURUNKAUPPAKAMARI.FI

MAALISKUU

5.

7.

11.

12.

15.

19.

20.

27.

HUHTIKUU

HENKILÖSTÖN PALKITSEMIS- JA KANNUSTINJÄRJESTELMÄT

Työntekijöiden toimintaa ohjaavaan, kannustavaan ja sitouttavaan palkitsemiseen on lukuisia vaihtoehtoja.

TEEMA2019-SEMINAARI

ICT-valiokunnan vuosittainen ajankohtaisseminaari. #VAALIT19-ROADSHOW: TURUN KAUPPAKAMARIN JA TURUN SANOMIEN YHTEINEN VAALIPANEELI

Vaalipaneelissa nostetaan keskusteluun erityisesti saavutettavuuteen, koulutukseen ja työvoimaan liittyviä kysymyksiä.

CONSUMER LAW READY

Käytännönläheistä koulutusta kuluttajansuojasta.

VALMENTAVA OTE JOHTAMISESSA JA ESIMIESTYÖSSÄ

2.

3.

9.

10.

11.

11.

VIENNIN AJANKOHTAISPÄIVÄ

Tullilainsäädännön tuomat käytännön muutokset vientilähetyksiin.

ESIMIEHEN TIETOPAKETTI – PERUSASIAT TYÖSUHTEEN ELINKAARESSA

26 KAUPPAKAMARI

VIENTIPROSESSI SUJUVAKSI

Oivalluksia tosielämän käytännön haasteisiin!

KEY ACCOUNT MANAGER

Kehitä yrityksesi avainasiakastoimintaa!

REMBURSSILLA MAAILMALLE

Miten ostajan vaatimukset ja myyjän toiveet yhdistetään remburssissa?

PK-YRITYKSEN KAUPANKÄYNNIN PERUSTEET

Kaupanteon juridiset perusperiaatteet.

VERKKOKAUPALLA MENESTYKSEEN

Kattava tieto-taitopaketti verkkoliiketoimintaan!

JÄSENAAMUKAHVIT: ISÄNTÄNÄ VIRIA

12.

21.

EXCEL-LOMAKKEET

24.

TURUN KAUPPAKAMARIN SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN KEVÄTKOKOUS

Osa-aikatyön ja vuosilomapalkanlaskennan haasteet palkkahallinnon näkökulmasta.

7.

IDIOOTTEJA YMPÄRILLÄSI? – HYÖDYNNÄ DISC -HENKILÖANALYYSIÄ LIIKETOIMINNASSASI

Miten johtaja haastaa tiiminsä parhaiten kehittymään ja kasvamaan?

OSA-AIKATYÖN JA VUOSILOMAPALKANLASKENNAN ERITYISTILANTEET

TOUKOKUU

Käytännönläheinen Excel-koulutus!

KAUPPAKAMARILOUNAS: ISÄNTÄNÄ REMEO

Aiheena tulevaisuuden kiertotalous

8.

HYVÄKSYTTY HALLITUKSEN JÄSEN (HHJ)

Suosittu kurssi hallitustyöskentelyn kehittämiseen

14.

KOTIMAAN ARVONLISÄVEROTUKSEN AJANKOHTAISKATSAUS

14.

KANSAINVÄLISEN KAUPAN ARVONLISÄVEROTUKSEN AJANKOHTAISKATSAUS

15.

15.

EXCELILLÄ RAPORTOINTI

Arvonlisäverotuksen ajankohtaisia kysymyksiä.

KV-kaupan arvonlisäverotuksen ajankohtaisia teemoja Excel ja sen raportointityökalut tarjoavat huikeita mahdollisuuksia!

TYÖN TEKEMISEN UUDET MUODOT - VIRTUAALITIIMIN JA ETÄTYÖN JOHTAMINEN

Mitä huomioida etätyöskentelyssä?

Q&A LAKIMIES TURUN KAUPPAKAMARIN MAKSUTON LAKINEUVONTA JÄSENILLE, SOITA TAI LÄHETÄ SÄHKÖPOSTIA: PAULA VIRRI (02) 274 3421 PAULA.VIRRI@KAUPPAKAMARI.FI

AJANKOHTAISTA LAKIASIAA Varatuomari, johtaja Paula Virri, Turun kauppakamari

Uusi tietosuojalaki pähkinänkuoressa Kansallinen tietosuojalaki tuli voimaan 1.1.2019. Lailla täsmennetään 18.5.2018 voimaan tulleen EU:n tietosuoja-asetuksen määräyksiä kansallisen liikkumavaran puitteissa ja asetusta ja lakia sovelletaan rinnakkain.

KÄSITTELYN LAINMUKAISUUS

Tietosuoja-asetus määrittelee perusteet, jolloin henkilötietojen käsittely on lainmukaista. Tietosuojalaissa täsmennetään käsittelyperusteita tarkemmin kuten tilanteessa, jolloin käsittely on tarpeen yleistä etua koskevan tehtävän

suorittamiseksi tai rekisterinpitäjälle kuuluvan julkisen vallan käyttämiseksi. Lisäksi laissa määritellään tarkemmin henkilötietojen käsittely journalistisen, akateemisen, taiteellisen tai kirjallisen ilmaisun tarkoituksia varten.

HENKILÖTUNNUKSEN KÄSITTELY

Henkilötunnusta saa käsitellä suostumuksen perusteella tai jos käsittelystä säädetään laissa.

Lisäksi henkilötunnusta saa käsitellä, mikäli se on tarpeen rekisteröidyn yksilöimiseksi laissa säädetyn tehtävän suorittamiseksi, rekisteröidyn tai rekisterinpitäjän oikeuksien ja velvollisuuksien toteuttamiseksi tai historiallista tai tieteellistä tutkimusta taikka tilastointia varten. Lisäksi

henkilötunnusta saa käsitellä luotonannossa tai saatavan perimisessä, vakuutus-, luottolaitos-, maksupalvelu-, vuokraus- ja lainaustoiminnassa, luottotietotoiminnassa, terveydenhuollossa, sosiaalihuollossa ja muun sosiaaliturvan toteuttamisessa tai virka-, työ- ja muita palvelussuhteita ja niihin liittyviä etuja koskevissa asioissa.

ALAIKÄISTÄ KOSKEVA IKÄRAJA

Kun henkilötietoja käsitellään tietosuoja-asetuksen mukaan suostumuksen perusteella ja kyseessä on tietoyhteiskunnan palvelujen tarjoaminen suoraan lapselle, lapsen henkilötie-

tojen käsittely on kansallisen lainsäädännön mukaan lainmukaista, jos lapsi on vähintään 13-vuotias.

ERITYISIÄ HENKILÖTIETORYHMIÄ KOSKEVA KÄSITTELY

Tietosuojalaissa täsmennetään erityisten henkilötietoryhmien kuten terveydellisten tietojen käsittelyä. Käsittely on sallittua, mikäli se johtuu rekisterinpitäjälle laissa määrätystä tehtävästä (mm. terveydenhuolto, sosiaalihuolto, ammattiliiton jäsenyys, tieteellinen

tutkimus). Käsiteltäessä henkilötietoja näissä tilanteessa rekisterinpitäjän ja henkilötietojen käsittelijän on toteutettava asianmukaiset ja erityiset toimenpiteet rekisteröidyn oikeuksien suojaamiseksi.

TIETOSUOJAVALTUUTETTU

Tietosuoja-asetuksessa tarkoitettuna valvontaviranomaisena toimii tietosuojavaltuutettu.

Tietosuojavaltuutetun toimistossa on lisäksi asiantuntijalautakunta, jonka tehtävänä on tietosuojavaltuutetun pyynnöstä antaa lausuntoja henkilötietojen käsittelyä koskevan lainsää-

dännön soveltamiseen liittyvistä merkittävistä kysymyksistä.

Rekisteröidyllä on oikeus saattaa asiansa tietosuojavaltuutetun käsittelyyn, jos hän katsoo, että henkilötietojen käsittelyssä rikotaan tietosuojalainsäädäntöä.

HALLINNOLLINEN SEURAAMUSMAKSU

Tietosuojavaltuutettu voi määrätä uhkasakon päätöksen tehostamiseksi. Tietosuojavaltuutetun ja apulaistietosuojavaltuutettujen yhdessä muodostama seuraamuskollegio voi määrätä tietosuojan loukkaamisesta hallinnollisen seuraamusmaksun. Tietosuoja-asetuksen mu-

kaan seuraamusmaksun määrä on lievimmissä tapauksissa 10 M€ tai 2 % yrityksen kokonaisliikevaihdosta ja vakavammissa tapauksissa kaksinkertainen. Seuraamusmaksu ei koske julkisia organisaatioita.

27 KAUPPAKAMARI

KAMARIKUULUMISIA TURUN KAUPPAKAMARILLA ON PALJON JÄSENILLE AVOIMIA MAKSUTTOMIA TAPAHTUMIA. KATSO KAIKKI OSOITTEESTA WWW.TURUNKAUPPAKAMARI.FI.

1. Kauppakamari kutsui marraskuussa alueen nuorkauppakamarilaisia verkostoitumistilaisuteen tutustumaan kauppakamariin ja sen toimintaan.

1.

2.

3.

2. Marraskuun jäsenaamukahvit juotiin Aktian ja Veritaksen vieraina.

Aamukahvitilaisuudessa pureuduttiin työeläkejärjestelmän kestävyyteen ja tutustuttiin erilaisiin rahoitusratkaisuihin.

4. Turun kauppakamarin kansainvälistymisvaliokunta myönsi vuoden 2018 Varsinais-Suomen vientipalkinnon Pemamek Oy:lle. Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Anne-Mari Virolainen ja kansainvälistymisvaliokunnan puheenjohtaja Pasi Vuorinen luovuttivat palkinnon Pemamek Oy:n hallituksen puheenjohtaja Pekka Heikoselle sekä toimitusjohtaja Jaakko Heikoselle.

28 KAUPPAKAMARI

3. Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies vieraili marraskuussa Turun kauppakamarin syyskokouksessa puhumassa elinkeinoelämän tuoreista kuulumisista.

4.

5.

5. Turun kauppakamarin jäsenmäärä ylitti 1700 jäsenen rajan marraskuussa, kun Magnusson Law liittyi kauppakamarin jäseneksi.

Kuvassa Magnusson Law'n Turun toimiston vetäjä Niina Palaja ja kauppakamarin yhteyspäällikkö Miro Laaksonen suunnittelemassa tulevaa yhteistyötä.

YHTEYSTIEDOT TURUN KAUPPAKAMARI PUOLALANKATU 1 20100 TURKU VAIHDE (02) 2743 400 www.turunkauppakamari.fi TOIMITUSJOHTAJA KAISA LEIWO puh. (02) 2743 424 m. 040 556 6697 JOHTAJA PAULA VIRRI puh. (02) 2743 421 m. 050 601 66 KOULUTUSPÄÄLLIKKÖ MARIA LINDBOM puh. 050 573 0370

6.

6. Opiskelija Sze Wah Chan vietti mielenkiintoisen Day@Work-päivän ympäristöhuoltoalan yritys Remeon mukana! Kuvassa Remeon yksikonpäällikkö Timo Räsänen esittelee Remeon Kaarinan materiaalinkäsittelylaitoksen toimintaa. Turun kauppakamarin ja Turun yliopiston järjestämän Day@ Work-kampanjan tavoitteena on tarjota kansainvälisille opiskelijoille kosketuspintaa suomalaiseen yrityselämään.

EDUNVALVONTAPÄÄLLIKKÖ PAULIINA FORSMAN puh. 040 730 9924 YHTEYSPÄÄLLIKKÖ MIRO LAAKSONEN puh. 045 133 5586 YHTEYSPÄÄLLIKKÖ TIINA VAINIO (opintovapaalla) puh. 050 321 2781 VIESTINTÄPÄÄLLIKKÖ KATRI KURKELA puh. 041 506 9454 JOHDON ASSISTENTTI RIITTA VESAMÄKI puh. (02) 2743 445 ASIAKIRJASIHTEERI SATU LEHENBERG puh. (02) 2743 426 KOULUTUSSIHTEERI ELINA VIRTA puh. (02) 2743 411 LOIMAAN KAUPPAKAMARIOSASTO Asiamies NIINA NURMI puh. 050 372 1132

7. Turun kauppakamarin ICT-valiokunta vieraili joulukuussa Meyer Turkun telakalla tutustumassa laivanrakennukseen sekä erityisesti erilaisiin digitaalisiin ratkaisuihin. Mielenkiintoinen kierros sisälsi tutustumisen telakkaan ja sen toimintaan sekä visiitin miltei valmiissa risteilijäaluksessa.

7.

SALON KAUPPAKAMARIOSASTO Asiamies ANNARIINA AALTO puh. 044 778 2133 UUDENKAUPUNGIN KAUPPAKAMARIOSASTO Asiamies RAIMO RANTANEN puh. 040 546 4100 Sähköpostit muotoa: etunimi.sukunimi@kauppakamari.fi

29 KAUPPAKAMARI

Kuljetuksia kaikille teille FREJA tarjoaa nopeat reitit kaikkialle Eurooppaan.

Pidämme huolen siitä, että kuljetuksesi saapuu täsmällisesti perille.

Tie Eurooppaan aukeaa osoitteesta:

FREJA.FI

LOGISTICS SOLUTIONS FOR A WORLD IN MOTION

Untitled-1 1

27/10/15 12:57

VAIKUTTAVAA VERKOSTOITUMISTA Turku Business Region on Suomen dynaamisin yritys- ja innovaatiotoimintojen keskittymä.

Seutukunnan 22 000 yritystä, kuusi tiede- ja ammattikorkeakoulua sekä eri toimijoiden laaja yhteistyöverkosto vauhdittavat uusien tuotteiden ja palveluiden syntymistä ja yritystoiminnan kasvua sekä alueen hyvinvointia.

Alueen yritys- ja innovaatiopalveluiden koordinoinnista vastaa seudullisen kehitysyhtiön roolissa Turku Science Park Oy.

www.turkubusinessregion.com

HYVÄ UUTINEN

LIETSALAN KOULUN OPPILAAT MATHILDA JA ONNI OSALLISTUIVAT ELISAN DIGIKOULUUN MARRASKUUSSA.

OHJELMOINNIN PERUSTEITA OPPIMASSA ELISAN JÄRJESTÄMISSÄ DIGIKOULUISSA LAPSET PÄÄSEVÄT TUTKIMAAN DIGITAALISEN MAAILMAN IHMEITÄ JA OPPIMAAN SAMALLA OHJELMOINNIN PERUSTEITA. DIGIKOULU VIERAILI MARRASKUUSSA NAANTALISSA LIETSALAN KOULUSSA.

Elisan vuodesta 2014 järjestämissä digikouluissa on koulutettu jo yli tuhat lasta kautta maan. Aluksi digikouluja järjestettiin Elisan omissa tiloissa. Kun aihe tuli mukaan opetussuunnitelmaan, alkoi digikoulu kiertämään kouluja, kertoo Elisan Digikoulun yliopettaja Osku Kannisto.

Nyt Kannisto on kiertänyt lukuisia kouluja ja opettanut jo yli 1600 oppilasta ohjelmoinnin saloihin. ”Digikoulu kiinnostaa kaikkia lapsia ympäri Suomen. Tyttöjen ja poikien välillä kiinnostuksessa ei ole eroja. On myös mielenkiintoista, että englannin kieli ohjelmoinnissa on lapsille itsestäänselvyys. 1600 oppilaasta vain neljä on tähän mennessä kysynyt, että miksi opetusohjelma ei ole suomenkielinen”, hän kertoo.

Digikoulussa ohjelmointia opiskellaan tabletille ladatun Tynker-nimisen sovelluk-

sen avulla. Sitä ennen Kannisto käy läpi digitaalisten välineiden kehityksen vanhanaikaisesta pöytätietokoneesta älyjääkaappiin ja robotti-imuriin. Digikoulun viimeisessä vaiheessa lapset pääsevät luomaan oman pelin.

Naantalin Lietsalan koulun viidesluokkalaiset Mathilda ja Onni kertovat odottaneensa digikoulua innolla. Koulussa on opeteltu jo aikaisemminkin koodausta.

Elisan digikoulu saa oppilailta myönteistä palautetta. ”On ollut aika kivaa”, he kertovat.

Digikoulu jatkaa kiertämistään. Elisan aluejohtaja Juha Laukkanen kertoo ottavansa mielellään vastaan ehdotuksia uusista digikouluista.

"Potentiaalisia kouluja, jossa digikouluja haluttaisiin pitää, saa vinkata meille", Laukkanen muistuttaa.

31 KAUPPAKAMARI

UUSI VUODEN TYÖNTEKIJÄ -ANSIOMERKKI Keskuskauppakamarin myöntämä Vuoden työntekijä -ansiomerkki palvelee nykypäivän työelämää ja kaikkia yrityksiä. Kun työyhteisössäsi on aihetta palkita henkilöstöä esimerkiksi onnistuneista projekteista, hyvistä hankkeista, loistavista työsuorituksista tai huipputuloksesta: hae Keskuskauppakamarin Vuoden työntekijä -ansiomerkki ja järjestä juhlat!

Menestyvän yrityksen taustalla on osaavia, sitoutuneita työntekijöitä.

Vuosimerkit, elämäntyömerkit ja rautaisen ansiomerkin löydät osoitteesta ansiomerkit.fi