Kauppakamariehti 2/2017 by Turun kauppakamari

WWW.TURUNKAUPPAKAMARI.FI

2/2017

VAPAAKAUPPAA PITÄÄ PUOLUSTAA Jussi Pesonen, UPM:n toimitusjohtaja ja Keskuskauppakamarin hallituksen puheenjohtaja s. 12

Kauppakamari 100 vuotta: markkinatalouden ja vapaakaupan puolestapuhuja s. 18

VARSINAIS-SUOMESSA TAOTAAN KASVUA KOKO SUOMEN HYVÄKSI s. 24

URATARINA: TIMO PALVIAINEN + HISTORIA: LENTOPORTTINA LÄNTEEN

SAFE. STRONG. SMART. UNDERGROUND LOADERS AND TRUCKS FROM TURKU Sandvik Mining and Construction Oy Loaders Turku Vahdontie 19, 20360 Turku Tel: 020 544 131

HOME.SANDVIK

Tunnin juna – liikenneyhteydet kasvun ja hyvinvoinnin lähteinä Turun kauppakamarin aloitteesta ja puitteissa syntynyt liikennekäytävävaltuuskunta tulee pian toimineeksi kolmen vuoden ajan. Sen tavoitteena on edistää Suomen kannalta tärkeän ja EU:n vahvistaman liikenteen ydinverkkokäytävän toteutumista tukemalla Helsingin ja Turun välisen nopean ratayhteyden valmistelua ja toteuttamista. Valtuuskunta on lähtökohdiltaan, toimintaperiaatteiltaan ja kokoonpanoltaan alusta alkaen ollut valtakunnallinen. Suomessa aletaan yhä paremmin ymmärtää nopeiden ja tehokkaiden liikenneyhteyksien merkitys maamme kilpailukyvyn palauttamiselle ja vahvistamiselle. On ollut rohkaisevaa havaita, että hankkeen selvitystyö on saanut laajaa poliittista tukea, elinkeinoelämä on hankkeessa mukana valtakunnallisella tasolla, yliopistot näkevät hankkeen merkityksen ja Varsinais-Suomen ja Uudenmaan liitot ovat ratayhteyden piirissä olevien kaupunkien ohella mukana hankkeen selvitystyössä. Valtion osoitettua budjettirahoitusta ratahankkeen selvittämiseen on Liikennevirastossa käynnissä kokonaisuutta koskeva esiselvitys ja muita nopean junayhteyden kannalta välttämättömiä osahankkeita kuten Espoo–Salo oikoradan yleissuunnitelma, Espoonradan lisäraiteet, Salo–Turku-välin ratayhteyden nopeustason nostamisvaihtoehdot ja Turun ratapihan jatkosuunnittelu. Liikenneviraston hankkeelle asettamassa seurantaryhmässä ovat edustettuina Keskuskauppakamari ja Turun kauppakamari, Turun, Salon, Lohjan ja Espoon kaupungit, maakuntaliitot ja Uudenmaan ja VarsinaisSuomen ELY-keskukset. Nyt käynnistyneen suunnitteluvaiheen arvioidaan kestävän vuoden 2020 loppuun. Helsinki–Turku–Tampere-kasvukolmion alueelle sijoittuu yli kaksi kolmannesta Suomen T&K-menoista, 58 % korkeakoulutetuista ja noin 55% Suomen BKT:sta tuotetaan alueella. Liikennevaltuuskunnan teettämä tutkimus osoittaa, että Helsingin ja Turun välinen nopea junayhteys parantaisi työpaikkaliikkuvuutta radan vaikutuspiirissä dramaattisesti ja lisäisi näin myös työpaikkojen ja tätä kautta syntyvän arvonlisän määrää. Teettämämme selvityksen mukaan ratahankkeen vaatimat investoinnit maksavat itsensä talouskasvun kautta alle 20 vuodessa. Tunnin juna -hanke on vahvassa myötätuulessa, mutta sen toteutumisajankohta on täysin avoin. Yritykset eivät laadi suunnitelmia eivätkä tee investointeja toiveiden ja odotusten varassa. Mikäli Turun, Uudenkaupungin ja Rauman uusille investoinneille halutaan jatkoa, on liikenneinfran investointeja vauhditettava tuntuvasti. Nyt on yritysten, elinkeinoelämän ja palkansaajajärjestöjen aika käyttää ääntään.

MATTI VUORIA

puheenjohtaja Liikennekäytävävaltuuskunta

Ratahankkeen vaatimat investoinnit maksavat itsensä talouskasvun kautta alle 20 vuodessa. 3 KAUPPAKAMARI

Vuoden parhaat työpäivät tulevat taas!

Turun linna 31.5. – 1.6.2017 Kauppakamarin jäsenille Professional Pass hintaan

179€ (norm. 299€)

Liput: www.theshift.fi/tickets Alennuskoodi: kauppakamari

Tavataan SHIFTissä!

SISÄLTÖ

JULKAISIJA TURUN VIESTINTÄKAMARI OY & TURUN KAUPPAKAMARI PUOLALANKATU 1 20100 TURKU WWW.TURKU.CHAMBER.FI OSOITTEENMUUTOKSET PUH. 02 2743 400 KAUPPAKAMARI@TURKU. CHAMBER.FI

ENSIMMÄISET KAUPPAKAMARIT PERUSTETIIN YHDESSÄ SUOMEN HISTORIAN SUURIMMASSA TAITEKOHDASSA

PÄÄTOIMITTAJA TIINA VAINIO TOIMITTAJA KATRI KURKELA TAITTO KATRI KURKELA KONSEPTI JA ULKOASU KUMPPANIA OY JA KESKUSKAUPPAKAMARI KUVAPANKKI PIXHILL.COM ILMOITUSMYYNTI TIINA VAINIO PUH. 050 321 2781 ILMESTYY HELMI-, TOUKO-, SYYS-, JA MARRASKUUSSA PAINO NEWPRINT OY, RAISIO ISSN 2342-0790

9 UUSI JÄSEN Cerion auttaa ottamaan kaiken hyödyn irti digitaalisista ratkaisuista

12 HENKILÖ UPM:n toimitusjohtaja Jussi Pesonen: yritysten on uskallettava tehdä muutoksia

10 URAPOLKU Haastattelussa Hansakorttelin kauppakeskusjohtaja Timo Palviainen

16 TEEMA Kauppakamari 100 vuotta tänä vuonna

20 KAUPPAKAMARI 100 Juhlahumua VarsinaisSuomessa

24 ALUEELTA Positiivinen rakennemuutos ravistelee Varsinais-Suomea

7 LYHYESTI LUKUINA Lukuja kauppakamaritoiminnasta 8 B&A VINKIT Parhaat blogit ja sovellukset bisnekseen ja vapaa-aikaan

27 AJANKOHTAISTA LAKIASIAA Etätyö pähkinänkuoressa

26 TAPAHTUMAKALENTERI Loppukevään koulutustarjonta ja jäsentilaisuudet

KANNESSA: JUSSI PESONEN KUVA: UPM

28 KAMARIKUULUMISIA Otoksia alkukevään tapahtumista

ICT-TEKO PALKINTO DIGITAALISTEN LÄÄKÄRIPALVELUJEN KEHITTÄMISESTÄ

31 5 KAUPPAKAMARI

KOMPASSI KIRJA

VIIDEN TÄHDEN ASIAKASKOKEMUS MIKSI ET hyödyntäisi mahdollisuutta antaa

asiakkaille elämyksiä, jotka saavat heidät hymyilemään ja kertomaan kokemuksistaan myös muille? Viiden tähden asiakaskokemus -teos kertoo, miksi, miten ja millä tuotetaan asiakkaille ainutlaatuisia asiakaskokemuksia, joilla herätät asiakkaidesi kiinnostuksen ja voitat luottamuksen verkon kiristyvässä kilpailussa. Kirjassa kerrotaan yli 30 tarinaa siitä, kuinka elämyksellinen asiakaskokemus synnytetään erilaisissa ympäristöissä yhdistämällä tunneälykkäät kohtaamiset tehokkaisiin teknologisiin ratkaisuihin. Joskus viiden tähden asiakaskokemus syntyy hyödyntäen hienointa ja uusinta huipputeknologiaa, kuten virtuaalitodellisuutta tai kasvojentunnistusta. Joskus

TEOS KERTOO MIKSI, MITEN JA MILLÄ TUOTETAAN ASIAKKAILLE AINUTLAATUISIA ASIAKASKOKEMUKSIA. elämyksen syntyyn tarvitaan sarja onnistuneita tapahtumia – teknologian ja tunneälykkäiden toimintojen yhdistelmää, oikeita kanavia, tehokkaita työkaluja sekä inhimillisiä kohtaamisia. Joskus riittää käsin kirjailtu henkilökohtainen tervehdys pizzalaatikon kannessa, jonka ansiosta asiakkaan kasvoille piirtyy asiakaskokemuksen korkein palkinto, spontaani hymy.

6 KAUPPAKAMARI

NYT PUHUTTAA

Hyönteisruuassa on tulevaisuus TURUN KAUPPAKAMARI SPONSOROI BUSINESS CAMPIN PITCHAUSKILPAILUN PALKINNON JA OLI MUKANA ARVIOINTIRAADISSA. VOITTAJAKSI KILPAILUSSA VALIKOITUI ENTIS – HYÖNTEISALAN YRITYS, JOKA TULEE TARJOAMAAN KOTIMAISIA HYÖNTEISTUOTTEITA. Raadin mielestä elintarvikeala tarvitsee tulevaisuudessa uusia ratkaisuja ja Entis on siinä hyvällä tiellä. Moni meistä haluaa maistaa tulevaisuuden ruokaa jo tänään, ja juuri siihen Entis tarjoaa pian mahdollisuuden. Entis on viiden turkulaisen näkemys tulevaisuuden ruuasta. Se tahtoo tehdä hyönteisravinnosta jokaiselle sopivaa. Yrityksen verkkokaupasta voi pian tilata hyönteistuotteita. Entiksen yrittäjät haluavat tuoda saataville kotimaassa kasvatetut hyönteisherkut helposti ja turvallisesti. Hyönteisten myynti elintarvikkeeksi on Suomessa vielä pääosin kiellettyä, mutta EU:n uuselintarvikeasetuksen astuessa voimaan lupamenettely nopeutuu. Yritys on tähän mennessä rahoittanut toimintaansa yrittäjien omista taskuista, joten palkintorahat tulevat tarpeeseen. ”Fiilis heti tajuttuamme voiton tulevan Entikselle oli aivan mahtava! Parasta on saada kiitosta tehdystä työstä, johon on itse panostanut kaiken osaamisensa. Erityisesti tuomariston jäsenten kanssa käydyt keskustelut heti voiton jälkeen antoivat todella paljon uskoa omaan tekemiseemme ja osaamiseemme. Uskomme tietenkin omaan juttuumme, mutta oli erittäin tärkeää kuulla, että myös muut ihmiset

luottavat Entiksen mahdollisuuksiin rakentaa uskottavaa ja toimivaa liiketoimintaa. Business Campin pitchauskilpailun voitto ei ollut päämäärä, vaan askel eteenpäin Entiksen tiellä”, kertoo Antti Nuutinen. Tiimi on kehittänyt yritysideaansa Nuori Yrittäjyys ry:n luomalla start-up-kurssilla. Kurssin jälkeen toimintaa on tarkoitus laajentaa. Entiksen tavoitteena on päästä Suomen tunnetuimmaksi hyönteisruoka-alan yritykseksi kuluttajapuolella tarjoamalla asiakkaille parhaita mahdollisia hyönteistuotteita. ”Luomme Entiksestä kuluttajille sopivaa hyönteisruokabrändiä, jonka kautta ihmisten on helppoa päästä tutustumaan hyönteisruokaan sekä ilmiönä että toivottavasti myös jokapäiväisenä ruokana. Teemme yhteistyötä useiden tahojen kanssa päästäksemme tähän tavoitteiseen mahdollisimman nopeasti, ja ensimmäiset tuotteemme ovatkin jo aktiivisessa tuotekehityksessä”, Nuutinen kertoo. Yrityksen nettisivuilta löytyy jo nyt hyönteisruokien reseptejä kuten Buffalomato-Burgerit, Lauran Nuudelipastaa Sirkoilla, Hokkasen Ötökkä-Smoothie, Samulin Jogurttiyllätys ja Jussin Chermoula. Rohkeasti kokeilemaan!

LYHYESTI LUKUINA

1599

Ensimmäinen kauppakamari perustettiin Marseilles'ssa vuonna 1599 suojelemaan kauppiaita merirosvoilta. Suomessa kauppakamarit ovat toimineet vuodesta 1917.

Alihankintaa teollisuudelle - tarkasti Laserleikkaus

Kauppakamareiden yhteenlaskettu jäsenmäärä oli vuoden 2016 lopussa 20231.

50%

Teräs 0.5-20mm RST/HST 0.5-15mm Alumiini 0.5-8mm

Levytyökeskustyöt Särmäys MIG-hitsaus Kokoonpanotyöt

20231 Nuolikatu 3, 20760 Piispanristi • Puhelin 02 2421 666 www.aimovirtanen.fi

Kauppakamarin jäsenet edustavat yli 50 prosenttia suomalaisten yritysten liikevaihdosta.

AVANTI – NOPEASTI ETEENPÄIN Tervetuloa Lietoon, nopeiden kulkuyhteyksien äärelle!

TURKU

NAANTALI

LENTOKENTTÄ 9 MIN

SATAMA 22 MIN

TAMPERE 120 MIN

HÄMEENLINNA 105 MIN

LIETO

TURKU

SATAMA 21 MIN

PARAINEN 25 MIN

Kauppakamareiden koulutukset ovat tunnettuja laadustaan. Koulutusten arvosana asteikolla 1–5 oli vuonna 2016 4,3.

4,3

AVANTI & TUULISSUO

HELSINKI 105 MIN

VOIKO SOPIVA YRITYSTONTTI LÖYTYÄ NÄIN HELPOSTI? Avanti on Liedon vauhdikkaimmin kasvava yritysalue. Monipuolisena yritystoiminnan alueena Avanti sopii erityisen hyvin tuotantoteollisuudelle, jolle sujuva logistiikka on ensiarvoisen tärkeää. Avantin yritysalueella toimii jo liki 200 yritystä, joista monet toimivat logistiikan alalla. Liedossa yrityshankkeet polkaistaan käyntiin nopeasti ja hyvässä tiimihengessä yhdessä kunnan päättäjien ja joustavan tonttisuunnittelun avulla.

tontit.lieto.fi

KOMPASSI BLOGIVINKIT+APSIVINKIT

Suomi liikuttaa 100 tuhatta Tavoite on saada 100 000 ihmistä liikkumaan 6.12.2017 samaan aikaan. Facebookissa toimiva ryhmä, kutsu kaverisi.

Nordnet

Turun kauppakamari @kauppakamaritku

Turun seutu on Suomen toiseksi vetovoimaisin alue kertoo @Elinkeinoelama'n #kuntaranking! #kyllä #varsinaissuomi

Sijoitukset aina mukanasi. Sijoitusten, markkinoiden ja arvopaperien seuraamiseen Nordnetin mobiilisovellus.

YOU-sovellus YOU-sovellus kannustaa elämäntapamuutoksiin. Suomalaisen yrityksen kehittämä sovellus nostettiin esille Applen sovelluskaupan etusivulla uusien sovellusten joukon kärjessä Yhdysvalloissa.

VIETÄ ONNISTUNEET, ILOISET JA IKIMUISTOISET TILAISUUDET JUHLAVASSA!

VERKKOSIVUMME UUDISTUIVAT. KÄY TUTUSTUMASSA UUSITTUIHIN SIVUIHIN JA ANNA ROHKEASTI PALAUTETTA: WWW.TURUNKAUPPAKAMARI.FI

Juhlavan viihtyisä ja upea tila sijaitsee vain pari kilometriä Turun keskustasta ja sinne on helppo kulkea. Parkkipaikat ovat ilmaisia ja myös bussi kulkee ihan vierestä. Tiloissa viihtyy mukavasti jopa sata henkeä. Varustelutasosta mainittakoon mm. videotykki, äänentoistojärjestelmä sekä ilmastointi. Tiloihin voi lisäksi järjestää omat ruoka- sekä juomatarjoilut. Olipa kyseessä sitten kokous, syntymäpäiväjuhla tai jokin muu tilaisuus. Käy tutustumassa: www.juhlava.com

8 KAUPPAKAMARI

KOMPASSI UUSI JÄSEN

CERION – YOUR DATA WAY Cerion on vuonna 2004 perustettu datan hyödyntämisen asiantuntijayritys. Se tehostaa digitalisaation läpivientiä asiakasorganisaatiossa ja toimii luottokumppanina kaikissa muutostilanteissa. Cerion auttaa yrityksiä ja julkisen sektorin organisaatioita ottamaan kaiken hyödyn irti digitaalisista ratkaisuista. Sen ketterä projektijohtamisen malli varmistaa, että projektit tuottavat aitoja liiketoiminnallisia hyötyjä ja ovat linjassa asiakkaan strategian kanssa. Yritys tuntee asiakkaidensa arjen haasteet ja tuottaa lisäarvoa konkreettisten, testattujen ja tulosta tuottavien käytäntöjen avulla. Cerion tarjoaa meiltä asiantuntijat ja työkalut sekä kirkkaan näkemyksen, jotka yhdessä mahdollistavat oikean ja ajantasaisen tiedon hyödyntämisen päivittäisessä toiminnassa sekä johtamisessa – tavoitteellisella otteella. Yrityksessä työskentelee tällä hetkellä 40 osaajaa, jotka toimivat tiiviissä yhteistyössä kattavan kumppaniverkoston kanssa.

UUDET JÄSENET Askon Group, Kaarinan Asennus- ja Koneistuspalvelu Oy, Kaarina Bravo Yhtiöt Oy, Turku Cerion Solutions Oy, Turku Civil Tech Oy, Kemiö Combiporras Oy, Kaarina Dagsmark Petfood Oy, Kirjala Demosarte Oy, Piispanristi Etteplan Design Center Oy, Turku Flisap Oy, Turku

Fundacon Oy, Turku Gaselliyritys Herranen Oy, Salo Juri Franska Tmi, Turku Keskinäinen Vakuutusyhtiö Fennia, Turku Kultanen Self Management Tmi, Naantali Maura Audit Oy, Turku MonepePro Oy/Mentor, Turku Newliner Oy, Turku Oy Nord Wine Finland Ltd, Turku Paimion Lämpökeskus Oy, Paimio Pöytyän Koneistuspalvelu Oy, Riihikoski Saariston Kaivonporaus Oy, Kirjala

Sahlsten Pakkaus Oy, Kaarina SAP-Care Oy, Littoinen Shüco Finland Oy, Turku Skärgårdskompaniet- Archipelago Company SKAC Oy Ab, Turku Tekmep Oy, Lieto Tili Johanna, Turku Tmi Sirkka-Liisa Muurinen, Salo TS-EN Oy, Turku Turun Sähkö- ja Rakennustukku Oy, Turku Vehmaan PK-Puu Oy, Vinkkilä Vesijohtoliike Hilakari & Kumppani Oy, Laitila

TERVETULOA KAUPPAKAMARIN JÄSENHUONEESEEN Jäsenhuone sijaitsee Turun kauppakamarin tiloissa Turun keskustassa osoitteessa Puolalankatu 1, 1. krs ja se on avoinna arkisin klo 8:30-16. Huone on tarkoitettu kauppakamarin jäsenorganisaatioiden henkilökunnalle. Voit tulla kamarille juomaan kupin kahvia, lukemaan päivän lehdet tai tekemään töitä. Jäsenhuoneessa voi kokoontua erilaisia verkostoja: voit itse ehdottaa meille teema-verkoston luomista tai koota sellaisen. Jäsenhuoneeseen ei oteta varauksia. Palvelut: wifi, neljä nojatuolia, kolme pystypöytäpaikkaa, kahvikone, tee, Turun Sanomat, Helsingin Sanomat, Kauppalehti ja Åbo Underrättelser.

9 KAUPPAKAMARI

KOMPASSI URAPOLKU

Keskustan kehittämisen näköalapaikalla Hansakorttelin kauppakeskusjohtaja Timo Palviainen on työskennellyt koko ikänsä vähittäiskaupan palveluksessa. Vapaa-ajallaan Palviainen lenkkeilee ja nauttii Suomen luonnosta. MIKÄ ON TYÖTEHTÄVÄSI TÄLLÄ HETKELLÄ? Toimin kauppakeskusjohtajana Hansakorttelissa ja samalla olen myös kiinteistöjen toiminnassa mukana: osassa

toimitusjohtajana ja osassa hallituksen jäsenenä. MILLAISISSA TYÖTEHTÄVISSÄ OLET URALLASI OLLUT? Olen oikeastaan koko ikäni ollut vähittäiskaupan palveluksessa. Olen toiminut tavaratalojohtajana, ketjujohtajana päivittäistavarakaupassa sekä myös kaupallisena johtajana ja ostojohtajana. MISTÄ PIDÄT TYÖSSÄSI? Kyllä se on tietyllä tavalla tämä vauhdikkuus

ja se, että saan olla monessa asiassa mukana sekä nähdä niin Turun, Hansan kuin keskusta-alueenkin kehitystä monesta eri näkökulmasta. MITÄ HARRASTAT VAPAA-AIKANASI? Olen tällainen ”pappahölkkääjä”. Lueskelen myös paljon dekkareita. Kesäaikana teen erilaisia pihatöitä eli suurin osa vapaaajastani kuluu luonnonhelmassa.

ENSIMMÄINEN TYÖPAIKKA Oman isäni kaupassa. MERKITTÄVIN ASKEL URALLA Ensimmäinen tavaratalojohtajatehtävä 24-vuotiaana. MUISTA! Otetaan se, mitä vastaan tulee.

GALLUP

Miten kehittäisit Turun seudun matkailua? HANNA HEINONEN, FREJA TRANSPORT & LOGISTICS OY

Asun Naantalissa ja siellä tietenkin suurin matkailukohde on lapsiperheille suunnattu Muumimaailma. Naantali kaipaisi mielestäni kuitenkin lisää laadukasta, aikuisille suunnattua tapahtumatarjontaa. Hanko voisi toimia tässä hyvänä esimerkkinä.

10 KAUPPAKAMARI

SIIRI KÄRKKÄINEN, SOMECO OY

Turussa on paljon pienempiä teattereita, improryhmiä ja stand-up-tapahtumia, jotka kiinnostavat usein vähän nuorempaa väkeä. Tätä pienemmän profiilin tapahtumatarjontaa voisi markkinoida lisää. Erilaiset ”Underground-tapahtumat” järjestetään usein hieman pienemmissä kahviloissa tai ravintoloissa, joten markkinointi tukisi vahvasti myös pienyrittäjiä.

PENTTI MAUNU, DETECTOR OY

Turku on todella hieno kaupunki ja on sääli, että jotkut ravintolat ja kahvilat ovat kiinni iltaisin ja viikonloppuisin. Olen itse veneilijä ja olen myös kaivannut Turun vierasvenesataman kehittämistä, mikä onneksi tapahtuukin jo tulevana kesänä. Turun kauniiden saarien kuten Vepsän ja Maisaaren markkinoinnin kehittäminen olisi myös paikallaan.

Kuvassa KPMG:n turkulaislähtöinen toimitusjohtaja Kimmo Antonen (vas.) sekä Läntisen Suomen aluejohtaja Niklas Oikia.

Täyden palvelun toimisto jo 25 vuotta.

www.suunnittelulinja.com

KPMG panostaa paikallisuuteen KPMG on globaali, mutta paikallinen asiantuntijaorganisaatio, joka tarjoaa muun muassa vero-, laki-, neuvonta- ja tilintarkastuspalveluja. Uusimpia aluevaltauksia ovat strategiapalvelut ja kyperturvallisuus. Turussa henkilökuntaa on noin 65 ja Suomessa yli tuhat. 90-vuotiaalla KPMG:llä on asiakkainaan paljon perheyrityksiä ja yrityksen filosofia onkin yhteneväinen näiden kanssa. ”Olemme lainassa seuraavilta sukupolvilta”, toimitusjohtaja Kimmo Antonen linjaa. ”Useat perheyritykset ovat tilanteessa, jossa halutaan luoda ja viestiä selkeämpi strategia ja kirkkaammat tavoitteet. Tähän tarjoamme strategiapalveluja, sillä muutostilanteissa tarvitaan apua”, hän jatkaa. KPMG:n liikevaihto on kasvussa ja uusia palveluja on kehitteillä. ”Tuntuu siltä, että nyt on synkistelty jo riittävän kauan, pieni positiivisuus näkyy hieman myös meidän toiminnassamme. Tosin ylä- ja alamäet eivät ole meille niin selkeitä, sillä tilintarkastusta tarvitaan myös huonoina aikoina”, Antonen kertoo. Tuore Läntisen Suomen aluejohtaja Niklas Oikia aikoo panostaa neuvontapalveluiden saatavuuteen paikallisilta asiantuntijoilta paikallisille pk-yrityksille. KPMG on yksi Suomen suurimpia cyber-palveluntarjoajia. Kun yritysten liiketoiminta digitalisoituu, on myös riskeihin liittyvä tietoturva on noussut ylimmän johdon agendalle. Silti tietoturvaa ja kyberturvallisuutta ei erityisesti pk-sektorilla ole hirveästi ajateltu, vaikka pienillä asioilla pystytään parantamaan turvallisuutta huomattavasti. ”Aloitamme tietoturvakartoituksella ja selvitämme, mitä uhkia voidaan minimoida. Teemme myös testihyökkäyksiä”, Oikia kertoo. Palvelutarjontaan kuuluu myös tietoturvakoulutusta, lakineuvontaa EU:n tietoturva-asetusta varten ja työkaluja salasanojen hallintaan. Toiveita kauppakamarille on erityisesti nopeamman junayhteyden saaminen. ”Meillä työskentelee paljon pendlaavia ihmisiä, joten tunnin juna helpottaisi elämää! Itsekin reissaan paljon Turku– Helsinki-väliä”, Antonen pohtii.

MERELLISIÄ TONTTEJA PAPINSAARESSA

www.saarni.fi/tontit, p. 0400 784404

VIETÄ ONNISTUNUT KOKOUS Keskiajan henkeä huokuvassa Å Salissa järjestät ikimuistoiset kokoukset ja tilaisuudet maistuvien ja korkeatasoisten tarjoilujen kera. Ota yhteyttä ja suunnitellaan yhdessä onnistunut tilaisuus puh. 02 233 602 122 / meeting.julia@scandichotels.com

HENKILÃ&#x2013;

Suomen on sopeuduttava globaaliin maailmaan TEKSTI: PATRIK LINDFORS KUVAT: UPM

UPM:n toimitusjohtaja ja Keskuskauppakamarin puheenjohtaja Jussi Pesonen toteaa, että Suomen ja suomalaisten yritysten on uskallettava tehdä muutoksia. Jäämme kehityksestä sivuun, jos tyydymme vain seuraamaan, mitä Brexit ja Trump tarkoittavat. Suomalaisen metsäteollisuuden uusi nousu on esimerkki siitä, että disruptio voi olla mahdollisuus.

V JUSSI PESONEN UPM-KYMMENE OYJ

Toimitusjohtaja 2004 – Varatoimitusjohtaja 2001–2004 Tuotantoinsinööriksi UPM:lle 1987, sen jälkeen eri johtotehtäviä yhtiössä LUOTTAMUSTEHTÄVÄT

Metsäteollisuus ry:n, Keskuskauppakamarin ja Kansainvälisen kauppakamarin Suomen osaston (ICC Finland) hallitusten puheenjohtaja Euroopan paperiteollisuusjärjestö CEPI:n (Confederation of European Paper Industries) ja East Office of Finnish Industries Oy:n hallitusten jäsen. SYNTYNYT

1960

14 KAUPPAKAMARI

Edunvalvonnan moniäänisyys on Pesosen apaakaupan merkitystä Suomelle ei mukaan korostumassa kaikilla toimialoilla. Tämä UPM:n toimitusjohtaja ja Keskuskaupjohtuu siitä, että edunvalvonta muuttuu yhä pirstapakamarin puheenjohtaja Jussi Pesosen loituneemmaksi sitä mukaa kuin maailmasta tulee mielestä voi yliarvioida. Protektionismi monimutkaisempi. nostaa päätään säännöllisin väliajoin, ja vapaakau”On haettava uusia tapoja tehdä työtä, myös pan puolustajien on silloin astuttava esiin. edunvalvonnassa. Markkinoilla tuote kilpailee tuo”Meidän pitää uskaltaa katsoa ulos. Meidän pitää tetta vastaan. Sen takia on tärkeää, että pääsemme sanoa, että kannatamme vapaakauppaa. Kaupan kaikessa tuotekohtaiseen sääntelyyn. Se ratkaisee esteet ovat este myös Suomen hyvinvoinnin kehittySuomen vientituotteiden menestyksen.” miselle”, toteaa Pesonen. Parasta yhteiskuntasuhdetoimintaa on Pesosen Globaalien toimitusketjujen toimivuus ja varmukaan se, että yritys pitää huolta kilpailukyvysmuus ovat erittäin tärkeitä Suomen kaltaisille ulkotään ja kannattavuudestaan. Tämä on paras tae maankaupasta riippuvaisille maille. Protektionismin työpaikkojen säilymiselle. Menestyvän yrityksen torjuminen ei Pesosen mukaan ole tärkeää vain tulovirrasta kanavoituu myös isoille yrityksille, sillä kaiken merkittävä osuus yhteiskunkokoiset yritykset hyötyvät vapaakaupasta. ”KUN TEOLLISUUS TEKEE nalle verojen ja maksujen muodossa. Päätöksenteon ja yhteisINVESTOINNIN, ON Jussi Pesosella on selkeät kunnallisen keskustelun KYSEESSÄ YLEENSÄ 30 terveiset hallitukselle: teollifokus on Pesosen mielestä VUODEN SITOUTUMINEN suuden kustannuksia ei saa siirtynyt liian paljon sisäpolisätä. Yhtä tärkeätä on, että liittisiin asioihin. Asioita ei SUOMEEN.” sovitusta hallitusohjelmasta enää voida ohjata ainoastaan pidetään kiinni. Ennustettakansallisilla päätöksillä, vuus kärsii, jos hallitus soutaa ja huopaa. sillä muiden maiden päätökset vaikuttavat suoraan ”Kun teollisuus tekee investoinnin, on kyseessä meidän omaan kilpailukykyyn. Sen takia Suomen yleensä 30 vuoden sitoutuminen Suomeen.” veropolitiikkaa ja lainsäädäntöä pitää tarkistaa myös kansainvälisestä näkökulmasta. HUOLEHDI NYKYISESTÄ, INVESTOI “Elämme globaalissa maailmassa, ja siihen TULEVAAN meidän on sopeuduttava. Verotuksen ja regulaation Suomalainen metsäteollisuus elää kriisin jälkeen pitää olla symmetriassa suhteessa kilpailijamaihin. uutta kukoistuskautta, jossa sekä tuloskunto että Tasavertaiset edellytykset ovat paras tae siitä, että investointikyky ovat vahvoja. Jussi Pesosella on tuotanto säilyy Suomessa ja tänne tehdään inveskokemukseen perustuva neuvo murroksen keskellä tointeja.” toimiville yrityksille ja toimialoille: puolustajan ja Suomi voi Pesosen mukaan menestyä vain, jos uudisraivaajan roolit on syytä yhdistää. kilpailemme kansainvälisesti ja uskallamme myös ”Huolehdi nykyisestä tuotannostasi, jotta voit itse altistua kilpailulle. investoida tulevaan. Vanhan tuotannon pitää tuottaa ”Jos yhtiö tai tuote joutuu Suomessa epäsymmetvaroja uuden liiketoiminnan rakentamiseen.” riaan, on lopputulos yleensä se, että liiketoiminta Toimialoja ravisteleva disruptio pitää Pesosen siirtyy muualle tai pärjää huonosti.” mukaan nähdä mahdollisuutena. Suomalaiset Liian myönteiset kilpailuolosuhteet, esimerkiksi metsäkonsernit lähtivät hakemaan kasvua uusista subventioiden ansiosta, eivät myöskään ole hyväksi tuotteista ja ovat nykyään globaalisti johtavia toimiliiketoiminnalle, sillä ne rapauttavat kilpailukyvyn. joita omissa segmenteissään. ”Päätimme, että metsäteollisuus on uudistusLOKAALI JA GLOBAALI VAIKUTTAMINEN hakuinen toimiala. Loimme vahvat ja kannattavat Jussi Pesonen toimii puheenjohtajana myös Metydinliiketoiminnat omien strategioiden mukaisesti säteollisuus ry:ssä, joka vuodenvaihteessa solmi ja kehitimme uusia tuotteita ja innovaatioita tulevaiyhteistyösopimuksen Keskuskauppakamarin kanssa. suudelle.” Yhteistyössä painottuu kaksi ulottuvuutta: lokaali Muutoksen keskellä oli pidettävä päät kylminä. ja globaali, eli alueellinen näkökulma kotimaisen ”Olimme sitkeitä, määrätietoisia ja kestimme kauppakamariverkoston kautta ja kansainvälinen merivettä vaikeiden päätösten kohdalla.” ulottuvuus Kansainvälisen kauppakamarin ICC:n Varsinkin viimeksi mainittu asia on Pesosen kautta. mukaan tärkeä, sillä yritys ja sen johto joutuu ”Sopimuksella pääsemme lähemmäksi maakuntodennäköisesti kohtaamaan massiivista kritiikkiä tia, joissa metsäteollisuus toimii. Kansainvälinen siinä ratkaisevassa vaiheessa, kun vanhoja toimintokauppakamari ICC vie meidät puolestaan kansainja ajetaan alas ja uusia luodaan tilalle. välisiin pöytiin. Halusimme uusiutua sekä vaikuttamisessa että keskusteluun osallistumisessa.”

Kustannustehokkaita terveyden- ja sosiaalihuollon tietotekniikkapalveluita keskitetysti Satakunnan, Vaasan ja Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirien alueella.

WWW.MEDBIT.FI

Tunne oikea hetki – yrityskaupalla kasvuun

Turun Kauppakamari 2017 c.indd 1

15.2.2017 14:56:29

Finnveran tavoitteena on edistää rahoituksen keinoin yritysten omistajanvaihdoksia. Tarjoamme lainoja ja takauksia kauppahinnan maksamiseen, investointeihin tai käyttöpääomaan. Hyville yrityskaupoille löytyy rahoitus!

Lue lisää nnvera./omistajanvaihdos

KUVA: COLOURBOX

TEEMA

16 KAUPPAKAMARI

Kauppakamari 100 vuotta

Vapaan talouden pelisääntöjen opettelu alkoi vasta 1990–luvun lamasta Ensimmäiset kauppakamarit perustetiin yhdessä Suomen historian suurimmassa taitekohdassa. Olot Suomessa 1917 olivat lähes kaoottiset: maa oli irtaantumassa Venäjästä, Suomi itsenäistymässä ja heti perään alkoi sisällissota. TEKSTI HEINO YLISIPOLA

o 1900-luvun alkuvuosina Suomessa oli keskusteltu ja tehty jopa alustavia asetusluonnoksia kauppakamarien perustamiseksi isoihin kaupunkeihin. "Hanke kuitenkin viivästyi ja ensimmäinen maailmansota viivästytti sitä entisestään. Lopulta kauppakamariasetus saatiin tehdyksi, mutta se tuli tavallaan ’liian myöhään’. Maailmansota romahdutti maailmankaupan, ja sen tilalle tuli kansallisvaltioiden kahdenvälinen kauppa eli jotakin sellaista, mihin maailma näyttäisi taas menevän, kertoo tieteen, teknologian ja modernin yhteiskunnan tutkimuksen professori Karl-Erik Michelsen Lappeenrannan yliopistosta. Michelsen kirjoittaa kauppakamarijärjestön 100-vuotishistoriaa, joka ilmestyy myöhemmin tänä vuonna. Kauppakamarien tärkein tehtävä viime vuosisadan alussa oli pitää yllä ja tukea kaupan vapautta, eli kuten siihen aikaan sanottiin, ’kauppareittien’ vapautta. ”Tämä tarkoitti sääntelyn, tullien ja erilaisten kaupan esteiden poistamista. Suomella oli jo vahva asema metsäteolli-

suustuotteiden vientimarkkinoilla, mutta maan kehittämiseen tarvittiin myös kaupan esteiden vapauttamista. Toinen tärkeä tehtävä oli yritysten välisten ristiriitojen sovittelu, johon tarvittiin myös puolueetonta välittäjäorganisaatiota.” Kauppakamarilaitos syntyi Suomeen 1917, hyvin myöhään verrattuna moniin Euroopan maihin. Maailman ensimmäinen kauppakamari oli perustettu jo 1599 Ranskaan Marseilleen. ”Suomi oli mielenkiintoinen maa 1800-luvulla. Talous avautui, mutta samalla Suomesta tuli vahvasti valtiojohdettu suuriruhtinaskunta Venäjän yhteydessä. Kauppa oli pitkälti kotimaan kauppaa, ja teollisuustuotteiden viennistä saatiin kansantalouteen lisätuloja. Kauppakamarit syntyivät maihin, joissa oli vahvat kaupalliset perinteet eli kauppahuoneita ja kaupallista toimintaa valtakunnan rajojen ulkopuolelle ja usein myös maanosien välistä siirtomaakauppaa”, selvittää Michelsen. Suomi oli kaukana tällaisista virtauksista, mikä osaltaan selittää kauppakamarilaitoksen myöhäistä syntyä. Venäjä sai oman kauppa-

kamarinsa vähän ennen Suomea. Pulakausi 1930-luvulla oli vaikeaa aikaa kauppakamareille. Talolliset menettivät talojaan ja pankkeja kaatui. ”Suuri lama iski Suomeen viiveellä, mutta sen ehkä tärkein merkitys oli luottamuksen katoaminen kaupasta ja finanssimarkkinoilta. Ennen lamaa oli uskottu kultakantaan maailmankaupan kivijalkana. Nyt se pohja petti, ja seurauksena oli katastrofaalinen romahdus kansantalouksissa”, kertoo Michelsen. Michelsenin mukaan lamasta oli vaikea tulla ulos, koska talouden perusta piti rakentaa uudelleen ilman selkeää finanssipoliittista rakennetta. Kauppakamareille lama merkitsi tappiota, sillä kauppakamarit olivat tukeneet vapaakauppaa ja kultakantaan perustuvaa globaalia talousjärjestelmää. Tämä malli romahti, ja varsin pian Suomi ajautui Saksan vanavedessä uuteen kansallismieliseen kansantalouteen, jota jatkui aina 1950-luvulle saakka. Michelsenin mukaan Suomi jäi viime sotien jälkeen kiinni säännöstelyyn, koska sotakorvaukset ja jälleenrakentaminen söivät käytännössä kansantalouden liikkumavaran. 17 KAUPPAKAMARI

Kauppakamarien rooli oli näkymätön, mutta alueellisella ja paikallisella tasolla kauppakamarit olivat tärkeitä vaikuttajia teollistamis- ja infrastruktuurihankkeissa. KUN KAIKKI ROMAHTI Michelsenin mukaan 1990-luvun lama romutti Suomeen 1950-luvulta lähtien rakentuneen järjestelmän, jonka taloudellinen perusta lepäsi itä- ja länsiviennin varassa. Sitä tuki sopimusyhteiskunta, jossa päätettiin hinnat, vuokrat ja palkat. ”Kartelloituminen oli yleistä, ja valtion sinetöimät yhteiskuntasopimukset takasivat toimintaedellytykset teollisuudelle ja kaupalle. Tämä kaikki romahti, kun idänkauppa kaatui ja Suomi liittyi Euroopan Unionin jäseneksi. Yhteiskunnassa piti opetella vapaan talouden pelinsäännöille, ja se vei aikaa. Nokian nousu toi kuitenkin kansantalouteen rahaa ja myös globaalin talouden osaamista.” Uudet virtaukset törmäsivät vuoden 2008 finanssikriisiin. Sen seurauksena Suomi palasi osittain vanhalle tielle, eli taloutta ja yhteiskunnan rakenteita on pidetty yllä julkisen talouden velkataakkaa lisäämällä. Samalla on odotettu vientikaupan elpymistä ja sitä kautta työllisyyden kohentumista. ”Globaalissa taloudessa kilpailuasemat ovat kuitenkin muuttuneet. Menestykseen tarvitaan jatkuvaa innovatiivisuutta ja uusien liiketoimintamallien omaksumista. Näitä kumpaakaan ei Suomessa ole pystytty elvyttämään monista yrityksistä huolimatta”, painottaa Michelsen. Kauppakamarit ovat houkutelleet puoleensa yhteiskunnan vaikutusvaltaisia jäseniä. Keskuskauppakamarin hallitusta ovat johtaneet Suomen talouden ja politiikan ykkösketjuun kuuluvia henkilöitä. Kauppakamarit ovat myös ajaneet näkyvästi naisjohtajien aseman parantamista.

Keskuskauppakamari juhlistaa Suomen satavuotista itsenäisyyttä julkaisemalla suomalaisten yritysjohtajien ja talouselämän vaikuttajien muotokuvia digitaalisessa galleriassa.

muotokuvagalleria.fi

Kauppakamari 100 vuotta

Markkinatalouden ja vapaakaupan puolestapuhuja Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Risto E. J. Penttilä toivoo, että Suomi siirtyisi lopultakin 2000-luvulle ja markkinatalouteen. TEKSTI HEINO YLISIPOLA

KUVA RONI REKOMAA

os Risto E. J. Penttilän johtama Keskuskauppakamari saisi vallan ratkaista yhden Suomen pahimmista talousongelmista, olisi se siirtyminen nykyisestä sääntelytaloudesta markkinatalouteen. ”Suomessa suhtaudutaan vapaakauppaan hyvin myönteisesti, mutta Suomen sisällä vapaakaupasta ollaan hyvin kaukana. Suomen sisällä markkinatalous on epäonnistunut.” Penttilän mukaan sote-uudistuksessa mennään oikeaan suuntaan, jos valinnanvapaus säilyy keskeisenä osana uudistusta. Toinen merkittävä askel vapaakauppaan ja maan sisäiseen markkinatalouteen oli kauppojen aukioloaikojen vapauttaminen. "Suomen jäykät työmarkkinat olisi pitänyt avata jo muutama vuosikymmen sitten. Ne ovat yhteiskunnassa eniten säännelty lohko. Yhtä tärkeä uudistus kuin sote olisi saada työmarkkinat 1900-luvulta 2000-luvulle. Penttilä muistuttaa, että työmarkkinoiden avaamisessa Suomi voisi katsoa esimerkkiä länsinaapurista Ruotsista ja myös Britanniasta. Kummassakaan maassa ei ole järjestelmää, jossa yhden toimialan ratkaisut levitetään koko palkansaajakenttään. Myös Saksa on Penttilän mukaan onnistunut työreformissaan hyvin. Maassa on nykyään käytännössä täystyöllisyys – tosin osa työntekijöistä joutuu tulemaan toimeen hyvin pienellä palkalla ja moni pienipalkkainen tekee kahta työtä. Penttilän mukaan elinkeinoelämä uu-

distui 1990-luvulla, paljolti pakon edestä, kun Suomi liittyi EU:hun ja eurojärjestelmään. Neuvostoliiton romahdus pakotti vientiyritykset suuntaamaan ponnistelunsa länsimarkkinoille. Myös valtio uudistui ja purki byrokratiaansa. "Kuntien rakenneuudistus ja terveydenhuollon uudistus jäivät tekemättä. Nyt ne ovat käynnissä. Työelämän uudistaminen odottaa yhä vuoroaan." RUOTSI ON KARANNUT Suomen talous kasvaa hidasta, noin 1,5 prosentin vuosivauhtia. Se ei riitä nykyisenkaltaisen hyvinvointivaltion ylläpitämiseen. Valtiontalouden menot ovat noin 6 miljardia euroa suuremmat kuin tulot. Ruotsin bruttokansantuote asukasta kohden on nyt 20 prosenttia suurempi kuin Suomen. Finanssikriisin edellä maat olivat suurin piirtein tasoissa. "Lääke on radikaali siirtyminen markkinatalouteen. Ruotsissa on tehty merkittäviä uudistuksia työmarkkinoilla. Suomessa ne ovat tekemättä. Pitää uskaltaa ajaa läpi reformeja. Työn tekemisen pitää olla kaikissa tilanteissa kannattavaa. Työmarkkinoiden uudistamisen yhteydessä voitaisiin palkkaveroja laskea merkittävästi ja saada talous nousuun", painottaa Penttilä. EU KESKITTYY BREXITIIN Penttilän mukaan elämme Euroopassa eritäin mielenkiintoisia aikoja, kun Britannia on aloittanut irtautumisensa EU:sta, brexitin.

"Suomelle tärkeintä on, että yhtenäismarkkinat toimivat niin, ettei tule uusia tullirajoja", sanoo Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Risto E. J. Penttilä.

"Voi käydä niin, että euroryhmä tiivistää talouspolitiikkaansa Saksan ja Ranskan johdolla. Silloin on vähän mahdollisuuksia pohjoismaiseen talous- ja hyvinvointipolitiikkaan. Mahdollisuutemme tehdä omia ratkaisuja käyvät hyvin vähiin kahden vauhdin Euroopassa. EU on jättänyt sivummalle vapaakaupan tulevaisuudesta huolehtimisen. EU haluaa nyt vain pitää rivit suorina." Euroopan ainoa mahdollisuus pysyä kilpailukykyisenä globaalissa maailmassa on Penttilän mukaan, että EU hyväksyy poliittisesti monitahtisen Euroopan, mutta vapaakaupassa ja sen edistämisessä kaikki jäsenmaat ovat mukana, samassa tahdissa. "Sääntely-Eurooppa ei ole hyväksi Suomelle. Suomelle tärkeintä on, että yhtenäismarkkinat toimivat niin, ettei tule uusia tullirajoja. Suomi elää viennistä. EU:n pitäisi keskittyä talouteen ja unohtaa poliittiset ambitiot. Suomi elää EU:ssa samalla tavalla kuin 1990-luvulla", sanoo Penttilä. Penttilän mukaan Suomen mukaanlähtö eurojärjestelmään ei ollut virhe. Eurojärjestelmä kokonaisuudessaan on hänen mukaansa kuitenkin epäonnistunut.

"Kreikalle olisi pitänyt antaa kenkää eikä pumpata sinne satoja miljardeja euroja. Eurojärjestelmässä pitäisi olla vain niiden maiden, jotka pystyvät täyttämään kriteerit. Koko 2000-luku on EU:ssa ollut vain instituutioiden ylläpitämistä tai uusien instituutioiden rakentamista. Poliittinen integraatio on jäänyt päälle liian pitkäksi aikaa." KOLME PAINOPISTETTÄ Kauppakamariryhmän keskeisimmät edunvalvontatavoitteet ovat saada liikenne sujumaan, verotusta alemmaksi ja turha byrokratia pois. "Jokaisella 19 kauppakamarilla on omat alueelliset kehittämistehtävänsä." Suomessa yritysten jäsenyys kauppakamarissa on vapaaehtoista, toisin kuin esimerkiksi Saksassa ja Itävallassa. Penttilä muistuttaa, että kauppakamarijärjestö ei ole koskaan 100-vuotisessa historiassaan ollut niin vahva kuin se nyt on. Jäseniä on yli 20 000 yritystä ja organisaatiota, mikä oli aikoinaan Kansallispankin pääjohtajana ja Keskuskauppakamarin puheenjohtajana toimineen Jaakko Lassilan tavoite.

Metsäteollisuus ry:n ja Keskuskauppakamarin yhteistyösopimus astui voimaan vuoden vaihteessa. UPM:n toimitusjohtaja Jussi Pesonen toimii molempien järjestöjen puheenjohtajana. "Kauppakamareissa ovat edustettuina kaikki elinkeinoelämän toimialat. Kauppakamarit ovat myös osa yhteistä globaalia verkostoa, jossa yhteistyötä tehdään eri tavoin yrityksen kansainvälistymisen helpottamiseksi. Tuoreimpana esimerkkinä on Saksan kauppakamarin ulkomaanverkoston avaaminen suomalaisyritysten palvelukseen." Penttilän mukaan yritykset kuuluvat kauppakamareihin, koska niissä ne voivat vaikuttaa oman alueensa kehittämiseen. Keskuskauppakamari vaikuttaa valtakunnan politiikkaan. Kauppakamareissa elinkeinoelämän päättäjät tapaavat toisiaan eli verkostoituvat. Yritykset keskustelevat myös alueensa kuntien ja oppilaitosten kanssa. Keskuskauppakamari tarjoaa myös palveluja vaihtoehtona jäykälle viranomaistoiminnalle, kuten välimiesmenettely- ja sovittelusääntöjen mukaiset menettelyt sekä mainonnan eettisen neuvoston lausunnot. 19 KAUPPAKAMARI

Turun kauppakamari onnittelee juhlavuottaan viettäviä Satavuotiaan Suomen ja kauppakamarin lisäksi myös moni muu organisaatio juhlii tänä vuonna pyöreitä vuosia. Turun Suomalainen Yliopistoseura perustettiin sata vuotta sitten järjestämään keräys suomalaisen yliopiston saamiseksi Turkuun. VarsinaisSuomen Auto-Center Oy taas juhlii 30-vuotista taivaltaan. Turun Suomalaisen Yliopistoseuran syntytarina tekee vaikutuksen. Seura perustettiin sata vuotta sitten järjestämään keräys suomalaisen yliopiston saamiseksi Turkuun. Yliopiston perustaminen kaupunkiin oli ymmärretty jo aiemmin, mutta hanke eteni, kun sadat vapaaehtoiset ryhtyivät keräämään rahaa yliopistoa varten. Kansalaisten tuen ansiosta Turun yliopisto saatiin perustettua vuonna 1920. Turun Suomalaisen Yliopistoseuran hallituksen puheenjohtaja Riitta Monto kertoo lahjoittajia olleen ympäri Suomea. ”Sata vuotta sitten ihmiset uskoivat sivistykseen, tutkimukseen ja koulutukseen, sillä lahjoittajia oli peräti 22 040. Juuri näiden ihmisten ansiosta Turun yliopiston seinässä lukee hieno lause: 'Vapaan kansan lahja vapaalle tieteelle', hän kertoo. Seuran alkuperäinen tehtävä rahankerääjänä on jäänyt, ja nykyisin se on tiedettä tukeva aatteellinen yhdistys. Seura jakaa muun muassa apurahoja ja palkitsee vuoden parhaat väitöskirjat. Juhlavuonna Turun Suomalainen Yliopistoseura jakaa 50 000 euron Phoe20 KAUPPAKAMARI

nix-tiedepalkinnon turkulaiselle tieteelle. Monto kertoo, että Phoenix-tiedepalkinto ei ole elämäntyöpalkinto, vaan seura haluaa kannustaa sillä uutta luovaan tutkimukseen. ”Haluamme juhlavuonna katsoa eteenpäin, ja kunnioitamme seuran perinteitä tukemal-

SATA VUOTTA SITTEN IHMISET USKOIVAT SIVISTYKSEEN, TUTKIMUKSEEN JA KOULUTUKSEEN.

la koulutuksen ja tieteen asemaa suomalaisessa yhteiskunnassa. Palkinnonsaajaa voi ehdottaa kuka tahansa, ja toivomme, että tiedepalkinto herättää keskustelua turkulaisen tutkimuksen asemasta”, hän sanoo. Autokauppaa Varsinais-Suomessa jo 30 vuotta Varsinais-Suomen Auto-Center on perheyritys, joka on perustettu vuonna 1987.

Yrityksen hallituksen puheenjohtaja Antti Ala-Nissilä kertoo, että yrityksen juuret juontavat hänen vanhempiensa Alli ja Viljo Ala-Nissilän vuonna 1952 perustamaan Metsämaan Talouskauppaan, josta perheen lapset perivät yrittäjähenkisyyden. Ala-Nissilä aloitti itse yrittäjäuransa ravintolan omistajana jo vuonna 1978 ennen kuin lähti mukaan autobisnekseen. Varsinais-Suomen Auto-Centerin toiminta on kolmessakymmenessä vuodessa muuttunut itsenäisestä vain oman perheen parissa puurtamisesta 85 henkilöä työllistäväksi merkittäväksi autokauppatoiminnaksi. Yritys toimii nykyään Raisiossa, Forssassa ja Loimaalla. 30-vuotias yritys haluaa juhlia pyöreitä vuosia asiakkaidensa kanssa. Yritys järjesti helmi-maaliskuussa neljän viikon mittaisen tarjouskampanjan, jossa myytiin autoja erikoistarjouksilla. Ala-Nissilän mukaan kampanjointi jatkuu koko juhlavuoden.

HISTORIA

Artukaisten lentokentän avajaisjuhlat syyskuussa 1935. Kuva: Turun kaupunginarkisto.

Lentoporttina länteen 1920- ja 1930-luvuilla Turun kauppakamari teki aloitteen lentosataman ja maalentokentän rakentamisesta kaupunkiin sekä vahvisti Turun asemaa maan metalliteollisuuskeskuksena. Säännöllisen lentoliikenteen aikaansaaminen oli yksi Turun modernisoinnin suurhankkeista, jossa Turun kauppakamari oli erittäin aktiivinen. Turku-nimen saanut maailman pohjoisin siviililentokenttä vihittiin virallisesti käyttöön syyskuun 8. päivänä 1935 juhlavin ja näyttävin menoin. Se oli valmistuessaan sangen uudenaikainen osittain betonista valettuine kiitoratoineen: asiantuntijat hehkuttivat sen olleen ”ensiluokkainen” jopa kansainvälisessä vertailussa. Tätä ennen oli kuitenkin jo tapahtunut paljon. Turun kauppakamari oli tehnyt jo maaliskuussa 1925 kaupunginvaltuustolle lähettämässään kirjelmässä aloitteen lentosataman ja maalentokentän rakentamisesta kaupunkiin. Turun kaupunki asetti tämän esityksen pohjalta keväällä 1925 kaupunginvaltuuston ja Turun kauppakamarin yhteisen lentoliikennekomitean, jonka mietinnössä Turusta kaavailtiin koko maan ”keskusliikenneasemaa” pääkaupungin sijaan. Aluksi lentoasemaa kaavailtiin Ruissaloon, johon rakennetussa uudessa lentosatamassa aloitettiin säännöllinen, joskin kelirikkokausien rajoittama, ja kaupungin tukema lentoliikenne vuoden 1927 toukokuussa. Säännöllinen ympärivuotinen lentoliikenne edellytti kuitenkin maalentoaseman rakentamista, ja kauppakamari kiirehti hanketta vuonna 1932 kirjelmässään Turun kaupungille. Tarkemmissa selvityksissä Ruissalo-vaihtoehto hylättiin kuitenkin liian kalliina ja lentokenttä päätettiin sijoittaa Artukaisiin. Kentän rakentaminen päästiin aloittamaan valtion myöntämien työllisyysvarojen turvin vuonna 1932.

Turku metalliteollisuuskeskukseksi Turku oli kehittynyt leimallisesti teollisuuskaupungiksi jo Suomen itsenäistymiseen mennessä. Vientimarkkinansa menettänyt telakkateollisuus vahvistui suurten yritysjärjestelyiden ja valtion sukellusvene- ja panssarilaivatilausten ansiosta. Sotavuosina konepajateollisuudella oli keskeinen merkitys maan sotaponnistelujen kannalta. Neuvostoliitolle aiemmin 1930-luvulla tehdyt laivasarjat ja telakan teknillinen uudistaminen vaikuttivat siihen, että Wärtsilä-yhtymään kuulunut Crichton-Vulcanin telakka sai rakentaakseen suurimmat Neuvostoliiton toisen maailmansodan jälkeen sotakorvauksina vaatimat alukset. Tästä huolimatta kaupunkiin tarvittiin lisää kapasiteettia: Turkuun perustettiin sotakorvaustuotantoa varten kaksi uutta telakkaa. Pansion laivastoaseman korjauspaja laajennettiin vuonna 1945 telakaksi, joka toimi aluksi osana Valtion Metallitehtaita, kunnes se sai näiden muodonmuutosten yhteydessä vuonna 1951 nimen Valmet Oy Pansion Telakka. Sen sotakorvaustoimitukset käsittivät alkuvaiheessa komposiitti- ja rautaproomuja, jokihinaajia sekä rauta- ja komposiittilotjia. Pansioon sijoittui myös toinen uusi vuonna 1945 perustettu telakka Oy Laivateollisuus Ab, josta muodostui pohjoismaiden suurin puulaivojen veistämö. Vaikka telakoiden osuus sotakorvaustuotannossa oli Turussa ratkaisevan suuri, osallistuivat monet muutkin maakunnan konepajayritykset niiden valmistukseen huomattavalla panoksella. Tämä kaikki vahvisti Turun asemaa maan metalliteollisuuskeskuksena. TEKSTI: KARI TERÄS

Turkulainen Sytytin Oy valmisti sotatarvikkeita. Kuva: SA-kuva.

21 KAUPPAKAMARI

TILASTO

PK-yritykset laajentavat liiketoimintaansa SUOMALAISTEN PK-YRITYSTEN INVESTOINTINÄKYMÄT OVAT VALOISAT, SELVIÄÄ KAUPPAKAMARIEN PK-HALLITUSBAROMETRISTA. YLI 40 PROSENTTIA PK-YRITYKSISTÄ KÄYNNISTÄÄ UUTTA LIIKETOIMINTAA, NELJÄNNES SUUNNITTELEE TOIMINNAN LAAJENTAMISTA YRITYSOSTOIN JA LÄHES KOLMANNEKSEN SUUNNITELMISSA SIINTÄÄ MUU MERKITTÄVÄ INVESTOINTI. VIENTIÄ STARTTAA TAI LAAJENTAA JOKA NELJÄS. TEKSTI SANNA KRANJC KUVAT JULIA KOIVULANAHO

Kauppakamarien PK-hallitusbarometri kartoitti yritysten investointisuunnitelmia ja hallitustyön kehittämistä. Siihen vastasi lähes 1200 PK-yritystä ympäri Suomea. Kahden vuoden välein toteutettavasta kyselystä selvisi, että PK-yrityksillä on rohkeutta investoida, vaikka maailmantaloudessa on epävarmuutta. Investointi- ja vientihalut ovat nousseet jonkin verran kahden vuoden takaisesta ja selvästi vuoden 2013 tilanteesta. Haasteeksi voi kuitenkin muodostua yrityksen hallituksen riittävä osaaminen. Lähes 80 prosenttia vastaajista katsoo hallituksessa olevan riittävän monipuolinen osaaminen yrityksen nykytilanteen kannalta, mutta kun kysytään kyvystä vastata tulevaisuuden haasteisiin, uskoo riittävään osaamiseen vain noin kolmannes vastaajista. Tarve uuteen osaamiseen ja hallitusjäsenten vaihtuvuuteen vaatii yrityksiä kiinnittämään enemmän huomiota hallituksen kokoonpanon kehittämiseen ja johdon seuraajasuunnitteluun.

79 % YRITYKSISTÄ KATSOO, ETTÄ HALLITUKSESSA ON RIITTÄVÄN MONIPUOLINEN OSAAMINEN YRITYKSEN NYKYTILANTEEN KANNALTA.

32 % YRITYKSISTÄ KATSOO, ETTÄ HALLITUKSESSA ON RIITTÄVÄ OSAAMINEN YRITYKSEN TULEVIEN HAASTEIDEN KANNALTA (ESIM. KASVUTAVOITTEET, KANSAINVÄLISTYMINEN, TEKNOLOGINEN MURROS).

MENEILLÄÄN OLEVAT TAI SUUNNITTEILLA OLEVAT MERKITTÄVÄT TOIMENPITEET YRITYKSISSÄ

Uuden liiketoiminta-alueen käynnistäminen Toiminnan laajentaminen yritysostoin Muu merkittävä investointi

2017

41 %

2015

38 %

2013

30 %

2017

25 %

2015

20 %

2013

20 %

2017

31 %

2015

27 %

2013

Viennin käynnistäminen tai laajentaimien

26 %

2017

25 %

2015

23 %

2013

20 %

10 22 KAUPPAKAMARI

LÄHDE: KESKUSKAUPPAKAMARIN JA KAUPPAKAMAREIDEN PK-HALLITUSBAROMETRI 2017

KOLUMNI

Tapahtumamarkkinointi sai digistä kaverin KEVÄÄN MESSUT OVAT HOUKUTELLEET TURUN MESSUKESKUKSEEN VIIME VUOTTA ENEMMÄN KÄVIJÖITÄ. HENKILÖKOHTAISEN KONTAKTIN MERKITYS KASVAA DIGITAALISEN KOMMUNIKAATION LISÄÄNTYESSÄ. Maakuntamme myönteinen vire heijastuu Messukeskuksen toimintaan. Kaikki kuluvan kevään messut ovat houkutelleet paikalle enemmän väkeä kuin viime vuonna. Suomi 100 -juhlavuosi näkyy tänä vuonna muun muassa määrässä ja sisällössä. Esimerkiksi Turun kauppakamari, Varsinais-Suomen Yrittäjät ja Merkuriuksen Karnevaalit juhlivat tiloissamme. Yritysten yhteistyö on ollut edesauttamassa maakuntamme myönteistä virettä. Se, että jonkin toimialan, kuten meriklusterin, eri toimijat puhaltavat yhteen hiileen, koituu lopulta koko toimialan eduksi. Turun Messukeskuksen tapahtumia rakennetaan yhteistyössä alueellisten toimijoiden kanssa. Yhdessä tekemällä voimme rakentaa alueesta voimakkaan keskuksen myös laadukkaiden tapahtumien osalta.

MITÄ ENEMMÄN OLEMME DIGITAALISISSA KANAVISSA, SITÄ TÄRKEÄMPÄÄ ON IHMISTEN TAPAAMINEN. Mitä enemmän kommunikoimme digitaalisissa kanavissa, sitä tärkeämmäksi ihmisten tapaaminen muodostuu. Hyvänä esimerkkinä on tapahtumien ja kävijämäärien kasvaminen Turun Messukeskuksessa. Sosiaalisten taitojen merkitys kasvaa digiaikakaudella entistä enemmän. Voimakkaasti verkossa elävät yritykset valitsevat usein tapahtumamarkkinoinnin mukaan medianäkyvyyteen. Yrityksille tapahtuma, kuten messut, tarjoaa paikan päästä välittömään kontaktiin asiakkaan kanssa, rakentaa ja vahvistaa kuluttajan luottamusta brändiin, saada palautetta ja tarjota samalla omaa asiantuntijuutta kuluttajalle. Suora kontakti on merkityksellistä. Tapahtumiin osallistuminen kannattaa suunnitella huolellisesti, asettaa tavoitteet ja kouluttaa henkilökunta. Kun yritys rakentaa huolellisesti messuesiintymisensä, tulokset ovat huikeita. Ihmiset valitsevat entistä tarkemmin, mihin käyttävät aikansa. Me kehitämme toimintaamme ja tilojamme, jotta kävijä voi olla tapahtumissa käyttämäänsä aikaan mahdollisimman tyytyväinen ja saada siitä hyötyä sekä elämyksiä.

Hannele Wolf-Mannila, toimitusjohtaja, Turun Messukeskus Oy

JANNENISKA RENT OY Tuotekatu 10 21200 RAISIO 0400 393 855 w w w. j a n n e n i s k a . co m

AJANKOHTAISTA ALUEELTA

Varsinais-Suomessa taotaan kasvua koko Suomen hyväksi

Onko #pore uusi Nokia? Varsinais-Suomella menee nyt hyvin. Valmistava teollisuus on kasvussa, ja alue houkuttelee osaajia ja uusia yrityksiä. Suurimmat yritykset työllistävät Varsinais-Suomessa lähes 40 000 henkilöä, ja kasvu viime vuoteen verrattuna oli poikkeuksellisen suuri, 1500 henkilöä. Alueella puhalletaan nyt yhteen hiileen yritysten, oppilaitosten ja kaupungin kesken. Kauppakamari on mukana vaikuttamistyössä ja toimii yritysten äänitorvena.

TEKSTI TIINA VAINIO KUVAT TURUN KAUPUNKI

24 KAUPPAKAMARI

Turun Sanomat ja Turun kauppakamari listasi nyt kymmenennen kerran alueemme sata suurinta työllistäjää, joista yli puolet suunnittelee lisärekrytointeja vielä tämän vuoden aikana. Kasvun esteenä on kuitenkin diplomi-insinöörien puute. Turun Yliopisto ehdottaa kone- ja materiaalitekniikan koulutusohjelmien perustamista, joiden erikoistumisalueita olisivat muun muassa kognitiivinen robotiikka, tulevaisuuden materiaalit ja mobiilit energiajärjestelmät. Tietotekniikan DI-ohjelmassa haetaan uusiutumista tekoälyn ja etäohjattavien järjestelmien kehityksestä. Rehtori Kalervo Väänäsen mukaan kaikkein tärkeintä on riittävän vahva ja monipuolinen tutkimus- ja innovaatioalusta, josta yritysten tuotekehitys voi ammentaa. ” Toivomme, että valtion taholta puututtaisiin kasvun rajoitteisiin. Tiedekunnan perustaminen ei ole meille ongelma, mutta sitä ennen tarvitsemme koulutusoikeuden. Tavoitteena on, että uudet opiskelijat pääsevät aloittamaan syksyllä 2018”, Väänänen kertoo. OSAAMISEEN PANOSTETTAVA VIIPYMÄTTÄ Bayer-konserni on yksi alueen menestyjistä. Varatoimitusjohtaja Peter Essen pitää yhteistyötä oppilaitosten kanssa tärkeänä. ”Robotiikka ja automatiikka ovat tulossa ja tarvitsemme sellaista osaamista, mitä meillä ei tänä päivänä ole. Mikäli haluamme pysyä maailman huippuina, koulutuksen osalta ei ole aikaa viivytellä”, Essen toteaa. Turun AMK:n toimitusjohtaja Vesa Taatila arvioi, että yritysten tarpeiden kohtaamiseen tarvitaan tuhat insinööriä vuodessa. Nyt insinöörejä valmistuu AMK:sta 450. MIKÄLI HALUAMME PYSYÄ MAAILMAN HUIPPUINA, KOULUTUKSEN OSALTA EI OLE AIKAA VIIVYTELLÄ. AMK:n osalta ongelma ei ole asetuksissa, vaan rahoituksessa. Nyt oppilaitos saa rahoituksen jälkikäteen suoritetuista tutkinnoista, mikä ei riitä toiminnan kasvattamiseen. Sama tilanne on Turun Ammatti-Instituutissa, jossa on valmiudet muuntokoulutukselle. Loimaalainen Pemamec on panostanut henkilökunnan osaamiseen ja päässyt sitä kautta kansainväliseen luokkaan. Etäohjattavuus on heillä jo arkea, sillä Amerikassa olevia hitsausrobotteja voidaan ohjata Loimaalta käsin. ”Tänään me päätämme tulevaisuuden menestyksestä. Suomessa on tehtävä entistä vaikeampia asioita, ja koulutuksen merkitys on siinä tärkeää. Tekemällä

Osaavan työvoiman riittäminen on yksi positiiviseen rakennemuutokseen liittyvistä ongelmista. Varsinaissuomalaiset yritykset kaipaavat erityisesti diplomi-insinöörejä.

tänään hyviä päätöksiä takaamme sen, että hyvä vauhti jatkuu ja alueen yritykset menestyvät myös 10 vuoden päästä”, summaa toimitusjohtaja Pekka Heikonen. KASVU HOUKUTTELEE Positiivinen rakennemuutos houkuttelee alueelle myös uusia yrityksiä. Rolls Royce on käynnistänyt ensimmäisen rekrytointiaallon, ja tarvetta on erityisesti kontrollointialogoritmien ja tekoälyn kehittämisessä. ”Kysymys ei ole enää siitä, tapahtuuko laivojen etäohjattavuus, vaan koska se tapahtuu. Autonomisuutta kehitetään nyt monella toimialalla, ja tämä on hieno mahdollisuus kehitykseen”, pohtii varatoimitusjohtaja Juha Rokka. Turun kaupunginjohtaja Aleksi Randell lupaa kaupungin aikovan pitää huolen siitä, että Turku on vetovoimainen uusille asukkaille. Turun kauppakamarin toimitusjohtaja Minna Arve peräänkuuluttaa valtiovallalta rohkeutta ja riskinottoa. ”Positiivinen rakennemuutos on iloinen asia, mutta toisaalta haaste päättäjille. Nyt pitää reagoida nopeasti yritysten tarpeisiin nojaten. Turku toimii koko Suomen kasvun moottorina. Jos tämä tilaisuus menetetään, päättäjät saavat katsoa peiliin.” Kauppakamarin roolina on toimia ennen kaikkea yritysten viestinviejänä ja yhteistyön rakentajana sekä hankkeiden alkuunpanijana. Roolia löytyy myös teknisten alojen houkuttelevuuden kasvattamisessa, mikä pitäisi Arven mukaan aloittaa jo alakouluissa. ”Teollisuusvaliokuntamme jäsenyritykset kiertävät jo nyt kouluissa innostamassa nuoria, mikä on hyvä konkreettinen teko”, Arve kertoo.

MIKÄ PORE? Positiivinen rakennemuutos tarkoittaa erityisesti valmistavan teollisuuden hyviä kasvunäkymiä, jotka ulottuvat 2020-luvun puoliväliin asti. Silloin muun muassa meri- ja autoteollisuus verkostoineen ovat nostaneet tuotantokapasiteettinsa täysin uudelle tasolle. Positiivinen rakennemuutos ei ole vain Turun ja Varsinais-Suomen asia vaan koko Suomen asia. Voidaan sanoa, että Varsinais-Suomessa taotaan nyt kasvua koko Suomeen ja Suomen hyväksi. Esimerkkejä toimenpiteistä: - DI-koulutuksen laajentaminen kone- ja materiaalitekniikkaan. Virallinen esitys opetus- ja kulttuuriministeriöille tehty - Blue Industry Park Meyerin telakan viereen - Valmet Automotiven työntekijöille pilottina joukkoliikenteen lippuja Uuteenkaupunkiin - Markkinointikampanja #muutaturkuun työntekijöiden houkuttelemiseksi alueelle

25 KAUPPAKAMARI

KALENTERI

30.5. Kansainvälisen kaupan arvonlisäverotuksen ajankohtaiset kysymykset Koulutuksessa käsitellään käytännönläheisesti ja esimerkkejä hyödyntäen eräitä kansainvälisen kaupan tyypillisiä tulkintatilanteita. Tarkastelussa ovat erityisesti tavaran yhteisökaupan ajankohtaiset erityistilanteet. Kouluttajana toimii arvonlisäveroasiantuntija Petri Salomaa Deloitte Oy:stä. KATSO LISÄÄ: WWW.TURUNKAUPPAKAMARI.FI

TOUKOKUU

19.

KEHITTYVIEN MARKKINOIDEN MAHDOLLISUUDET SUOMALAISILLE YRITYKSILLE

23. 30.

TULLIASIOIDEN PERUSTEET

30.

JÄSENAAMUKAHVIT: ISÄNTÄNÄ FINANSSIVALIOKUNTA 30.5.

Järjestänä Finpron ja Tekesin Kehittyvät Markkinat ohjelma-alue.

KESÄKUU

13.

Tulliasioinnin perusteet tavaran luokittelusta, maahantuonnista ja vientimenettelyistä. KANSAINVÄLISEN KAUPAN ARVONLISÄVEROTUKSEN AJANKOHTAISET KYSYMYKSET

KV-kaupan tyypillisiä tulkintatilanteita.

Puhujavieraina Heikki Salmela & Alf Rehn.

JÄSENAAMUKAHVIT: ISÄNTÄNÄ TEOLLISUUSVALIOKUNTA

Aamukahvit juodaan klo 8:30–10:00 Sandvikin tiloissa. Tervetuloa! HHJ-KURSSEJA TURUSSA 10 VUOTTA! SUOSIO JATKUU JA SYKSYLLÄ JÄRJESTETÄÄN KAKSI HYVÄKSYTTY HALLITUKSEN JÄSEN -KURSSIA SEKÄ HHJ-PUHEENJOHTAJA-KURSSI

Tule kehittämään hallitustyöskentelyä!

TERVETULOA JUHLIMAAN 100-VUOTIASTA TURUN KAUPPAKAMARIA! TURUN KAUPPAKAMARIN 100-VUOTISJUHLASEMINAARI

Seminaari järjestetään 10.11.2017.

TURUN KAUPPAKAMARIN 100-VUOTISJUHLA

Iltagaalassa juhlitaan 11.11.2017.

31.

THE SHIFT 2017

Kaksipäiväinen businessfestivaali The SHIFT järjestetään jo toisen kerran 31.5.–1.6. Turun linnassa.

26 KAUPPAKAMARI

KATSO LISÄÄ: WWW.TURUNKAUPPAKAMARI.FI/KAUPPAKAMARI-100VUOTTA

Q&A LAKIMIES TURUN KAUPPAKAMARIN MAKSUTON LAKINEUVONTA JÄSENILLE, SOITA TAI LÄHETÄ SÄHKÖPOSTIA: PAULA VIRRI (02) 274 3421 PAULA.VIRRI@KAUPPAKAMARI.FI

AJANKOHTAISTA LAKIASIAA Varatuomari, johtaja Paula Virri, Turun kauppakamari

Etätyö pähkinänkuoressa ETÄTYÖ PERUSTUU SOPIMUKSEEN

Etätyö on työn tekemisen muoto, jota tehdään työnantajan toimitilojen ulkopuolella. Työntekopaikka on yleisimmin työntekijän kotona, mutta se voi olla myös muu työpaikan ulkopuolinen paikka. Etätyöstä ei ole erikseen säännöksiä työlainsäädännössä, vaan etätyöhön sovelletaan työsuhdetta koskevaa lainsäädäntöä. Joissakin työehtosopimuksissa

on määräyksiä etätyöstä. Etätyön tekeminen perustuu työntekijän ja työnantajan väliseen sopimukseen. Työmarkkinoiden keskusjärjestöt ovat tehneet sopimuksen EU:n tasoisen etätyötä koskevan puitesopimuksen täytäntöönpanosta. Suosituksena on, että puitesopimuksen periaatteita noudatetaan yksittäisissä työsopimuksissa.

Etätyö voidaan toteuttaa siten, että työntekijä työskentelee säännöllisesti kokoaikaisesti tai osittaisesti työpaikan ulkopuolella. Lisäksi voi olla mahdollista, että etätyötä tehdään yksittäistapauksissa erikseen sovittaessa. Etätyön ehdoista on syytä sopia kirjallisella sopimuksella. Työpaikalla voi olla yleiset etätyön pelisäännöt, joita sovelletaan yleisesti esim. satunnaisesti tehtävässä etätyössä. Sopimuksessa on syytä määritellä etätyön kokoaikai-

suus tai osittaisuus, työaikajärjestelyt, etätyön tekemisen kesto (toistaiseksi vai määräaikainen), etätyösopimuksen irtisanomisaika, työntekemispaikka, työvälineet sekä raportointi, yhteydenpito ja tavoitettavuus. Etätyön tekeminen ei vaikuta muihin työsopimuksen ehtoihin kuten palkkaukseen, luontoisetuihin, vuosilomaetuuksiin, sairausajan palkkaan tai palkallisiin poissaoloihin tai perhevapaisiin.

TYÖAIKALAIN SOVELTAMINEN

Lähtökohtaisesti työaikalakia ei sovelleta työhön, jota työntekijä tekee kotoaan, tai muutoin sellaisissa olosuhteissa, ettei voida katsoa työnantajan asiaksi valvoa siihen käytettävän ajan järjestelyjä. Mikäli työnantaja määrää

etukäteen päivittäisen työn ajankohdat ja työantajalla on mahdollisuus valvoa työajan käyttöä, työaikalaki soveltuu etätyöhön. Työaikalain soveltuminen etätyöhön riippuu siten etätyön luonteesta.

TYÖTURVALLISUUS JA TYÖHYVINVOINTI

Työturvallisuuden vaatimukset koskevat myös etätyötä, ja työnantajan on tunnistettava työstä aiheutuvat haitta- ja vaaratekijät. Asiantuntijatyössä, jota usein tehdään etätyönä, vaarana on työn kuormittuvuus, jota on vaikea kartoittaa, jos työaikaa ei seurata. Työnantaja vastaa työturvallisuudesta ja

ergonomiaan liittyvästä perehdyttämisestä, työntekijä taas työskentelytilojen soveltuvuudesta työhön. Työnantajan vastaa tietoturvallisuuden järjestämisestä, kun taas työntekijä vastaa salassapitoa ja tietoturvaa koskevien ohjeiden noudattamisesta.

ETÄTYÖSOPIMUKSEN EHDOISTA

27 KAUPPAKAMARI

KAMARIKUULUMISIA TURUN KAUPPAKAMARILLA ON PALJON JÄSENILLE AVOIMIA MAKSUTTOMIA TAPAHTUMIA. KATSO KAIKKI OSOITTEESTA WWW.TURUNKAUPPAKAMARI.FI.

1. Rainer Carpelan HRS Advisorsilta kertoi johtamisaamukahveilla johtamisen ja esimiestyön tulevaisuuden vaatimuksista.

2. Shania Shin Helsingin seudun kauppakamarista vieraili koulutus- ja työvoimavaliokunnan kokouksessa kertomassa COME-projektista, jonka tavoitteena on parantaa yritysten ja työnantajien valmiuksia rekrytoida kansainvälistä työvoimaa ja toimia monikulttuurisessa työympäristössä sekä edistää yritysten menestymistä kansainvälisessä liiketoimintaympäristössä. COME:n työnantajapalvelu avustaa työnantajia ja yrityksiä monikulttuuriseen työvoimaan liittyvissä kysymyksissä.

3. Turun kauppakamarin ICT-valiokunnan vuosittaisessa TEEMAseminaarissa kuultiin asiantuntijapuheenvuoroja tulevaisuuden työstä, asumisesta ja kaupunkiympäristöstä. Tilaisuudessa jaettiin myös vuoden ICT-teko-palkinto. 3. Meyer Werft Turku Oy:n toimitusjohtaja Jan Meyerille luovutettiin helmikuussa Suomi 100 vuotta -erikoisansiomerkki. Satavuotismerkit myönnettiin yhteensä kymmenelle ansioituneelle yritysjohtajalle ja vaikuttajalle ympäri Suomea. Meyeriä voidaan pitää suomalaisen laivanrakennusteollisuuden pelastajana. Hän johtaa yritystä, joka on saanut merkittäviä tilauksia ulkomailta ja luonut uusia työpaikkoja.

28 KAUPPAKAMARI

5. Lakivaliokunnan jäsenaamukahvien aiheena oli sovittelu yritysten välisten riitojen ratkaisukeinona. Puhujavieraina olivat Heidi Merikalla-Teir Keskuskauppakamarin riidanratkaisupalveluista (kuvassa), Suomen Asianajajaliiton puheenjohtaja Jarkko Ruohola, Asianajotoimisto Lukander Ruohola HTO Oy:stä sekä hovioikeudenlaamanni Asko Nurmi Turun hovioikeudesta.

YHTEYSTIEDOT TURUN KAUPPAKAMARI PUOLALANKATU 1 20100 TURKU VAIHDE (02) 2743 400 www.turunkauppakamari.fi TOIMITUSJOHTAJA MINNA ARVE puh. (02) 2743 410 m. 044 907 5210 JOHTAJA PAULA VIRRI puh. (02) 2743 421 m. 050 601 66 KOULUTUSPÄÄLLIKKÖ MARIA LINDBOM puh. 050 573 0370

6. Aloitimme huhtikuussa uuden keskustelusarjan Menestyvä Varsinais-Suomi, jossa mielenkiintoisia henkilöitä haastetaan lauteille keskustelemaan ajankohtaisista asioista. Ensimmäisenä vieraaksi saimme EIB:n varapääjohtajan sekä Helsingin pormestariehdokas Jan Vapaavuoren (vas.), jonka kanssa keskustelimme kaupunkien roolista kasvun mahdollistajina. Keskustelua veti Turun ammattikorkeakoulun rehtori Vesa Taatila.

7. Turun kauppakamarin toimitusjohtaja Minna Arve vieraili Loimaan kauppakamariosaston jäsenyrityksissä 17.3. Kierroksella mukana oli tutustumiskäynnit Loimaan Kiveen, Domukseen, Pemamekiin ja Hunajayhtymään. Kuvissa Minnan kanssa Loimaan Kiven toimitusjohtaja Mikko Paljakka (oik.) ja Hunajayhtymältä toimitusjohtaja Aapo Savo.

YHTEYSPÄÄLLIKKÖ TIINA VAINIO puh. 050 321 2781 TOIMISTOSIHTEERI LEENA RAUTANEN puh. (02) 2743 425 ASIAKIRJASIHTEERI SATU LEHENBERG puh. (02) 2743 426 JOHDON ASSISTENTTI RIITTA VESAMÄKI puh. (02) 2743 445 KOULUTUSSIHTEERI ELINA VIRTA puh. (02) 2743 411 VIESTINTÄASSISTENTTI KATRI KURKELA puh. 041 506 9454 LOIMAAN KAUPPAKAMARIOSASTO Asiamies NIINA NURMI puh. 050 372 1132 SALON KAUPPAKAMARIOSASTO Asiamies MARIKA HERRANEN puh. 050 5840 778 UUDENKAUPUNGIN KAUPPAKAMARIOSASTO Asiamies RAIMO RANTANEN puh. 040 546 4100 Sähköpostit muotoa: etunimi.sukunimi@kauppakamari.fi

WORLD TRADE CENTER TURKU Päällikkö JAANA MÄKIKALLI puh. (02) 281 3111 jaana.makikalli@wtc-turku.fi TOIMISTOSIHTEERI ANNE-MARIE OJALA puh. (02) 281 310

4041 0624 29 KAUPPAKAMARI

HALLITUSTYÖTÄ ON KEHITETTY TURUSSA JO KYMMENEN VUOTTA Hallitustyöskentelyä voi ja kannattaa opiskella. Hallitus on parhaimmillaan resurssi, joka tukee ja sparraa johtoa. Mikäli yrityksessäsi tuntuu siltä, että hallitustyöskentelyä voisi kehittää, apua saa kauppakamarin koulutuksesta. Uusia hallitusjäseniä taas voi etsiä Hallituspartnerit ry:n kautta. Tuoreesta kauppakamarien PK-hallitusbarometristä nousee monia kiintoisia havaintoja. PK-yritysten hallituksissa on yhä useammin ulkopuolisia jäseniä ja heihin ollaan varsin tyytyväisiä. Hallitukset kokevat kuitenkin usein tarvitsevansa lisää osaamista. Vain noin kolmannes (32 prosenttia) kyselyn vastaajista katsoo, että hallituksessa on nykyisellään riittävä osaaminen yrityksen tulevien haasteiden kuten kasvutavoitteiden, kansainvälistymisen ja teknologisen murroksen, kannalta. Kun vielä vain runsas kolmannes kertoo kaikkien jäsenten panostavan ja osallistuvan riittävästi hallitustyöhön, monen yrityksen hallitus tarvitsee muutosta. Viesti on selkeä: yrityksissä on kiinnitettävä enemmän huomiota hallituksen kokoonpanon kehittämiseen ja johdon seuraajasuunnitteluun. Kauppakamarien tarjoaman Hyväksytty hallituksen jäsen (HHJ) -koulutuksen (www.hhj.fi) merkitys näkyy selvästi barometrin tuloksissa. HHJ-kurssin käyneet vastaajat arvioivat hallituksen osaamisen yrityksen tulevien haasteiden kannalta selvästi useammin riittäväksi kuin kursseja käymättömät vastaajat. Merkittäviä eroja näkyy myös hallitustyön organisoinnissa ja hallitustyön arvioinnin yleisyydessä. Hyväksytty hallituksen jäsen -kurssi on Suomen laajin ja arvostetuin hallitustyöhön valmentava koulutusohjelma. HHJ-kurssi pilotoitiin syksyllä 2005 Tampereella yhteistyössä Tampereen kauppakamarin ja Hallituspartnerit ry:n kanssa. Taustalla oli havainto siitä, että yrityksissä on suuri tarve kehittää hallitustyön osaamista ja aktivoida hallitustyöskentelyä. Kurssin kohderyhmänä ovat kaikki hallitustyöstä kiinnostuneet kuten omistajat, yrittäjät, toimitusjohtajat ja pääomasijoittajat. Yleiset yrityselämän muutokset ovat vahvistaneet osaamistarvetta ja muun muassa vastuukysymysten selventämistä hallituksen ja yrityksen johdon välillä. Myös ulkopuolisten hallitusjäsenten merkitystä on korostettu. Turussa on juuri päättynyt 30. HHJ-kurssi ja hallitustyöskentelyä on koulutettu Turussa nyt tasan 10 vuotta. Osallistuja on Turussa ollut kaikkiaan 605 ja tutkinnon suorittaneita 243. Valtakunnallisesti HHJ-kursseja on järjestetty 361, joten kurssin suorittaneita on yhteensä jo yli 6700 henkilöä ja HHJ-tutkintoja 2810. HHJ saa poikkeuksetta erinomaista palautetta. Osallistujat mainitsevat hyödyiksi muun muassa vastuukysymysten selkiytymisen, verkostoitumisen ja muilta oppimisen. Kurssin on kerrottu tuoneen ryhtiä ja uusia näkökulmia hallitustyöskentelyyn. TUTUSTU HHJ-KURSSEIHIN OSOITTEESSA: WWW.TURUNKAUPPAKAMARI.FI LISÄTIETOJA: KOULUTUSPÄÄLLIKKÖ MARIA LINDBOM, 050 573 0370

30 KAUPPAKAMARI

HYVÄ UUTINEN

ICT-TEKO-PALKINTO DIGITAALISTEN LÄÄKÄRIPALVELUJEN KEHITTÄMISESTÄ TURUN KAUPPAKAMARIN ICT-VALIOKUNTA MYÖNSI VUODEN ICT-TEKOPALKINNON TRINITAS LÄÄKÄRIPALVELUT OY:LLE. YRITYS ON TOIMINNALLAAN EDISTÄNYT DIGITALISAATIOTA PERINTEISELLÄ TOIMIALALLA JA ON SIKSI VALIOKUNNAN MIELESTÄ TOIMINUT EDISTYKSELLISESTI.

Trinitas Lääkäripalvelut Oy on kotimainen perheyritys, joka aloitti eLääkäripalveluiden tuottamisen vuonna 2013 ja avasi vuonna 2015 geriatriaan erikoistuneen Lääkäritalon Turun ydinkeskustaan. Yritys työllistää 12 henkilöä ja se tuottaa erikoislääkärikonsultaatioita etälääketieteen keinoin 18 kunnan alueella Liedosta Utsjoelle saakka. ”Idea Trinitakseen lähti siitä, kun huomasimme yhtiökumppanini ja lääkäri Mika Mularin kanssa, miten hankalaa yliopistokaupungeista etäällä sijaitsevien kuntien on tuottaa tasavertaiset erikoislääkäripalvelut kaikille suomalaisille. Trinitaksen ideologia oli yksinkertaisesti siirtää erikoislääkärien osaaminen perusterveydenhuollon käyttöön tasaveroisesti kaikkialle Suomeen. Halusimme myös tehostaa lääkärintyötä sekä luoda vihreämmän vaihtoehdon lääkärinammatin harjoittamiseen”, kertoo liiketoimintajohtaja Sami Similä.

Digitalisaation avulla tapahtuva lääkärikonsultaatio mahdollistaa kasvavien potilasmäärien hoidon laadukkaasti.

Trinitaksen mukaan väestön ikääntymisen myötä erikoislääkäritasoisen hoidon toteutumiselle perusterveydenhuollossa on lisääntyvä tarve ja digitalisaation avulla etälääkärikonsultaatio mahdollistaa kasvavien potilasmäärien hoidon laadukkaasti ja tehokkaasti. Digitalisaatio palvelee ammattitaitoisen lääkärin käsissä niin lääkäriä itseään kuin potilasta ja koko yhteiskuntaa tavalla, johon perinteinen lääkärintyö ei yllä. Trinitaksen eGeriatrit konsultoivat perusterveydenhuollon lääkäreitä ja sairaanhoitajia niin terveyskeskussairaaloissa, geriatrisilla poliklinikoilla kuin kotisairaanhoidossakin. Yritys käyttää digitaalisia etädiagnostiikkaan soveltuvia välineitä, joista tärkein on luotettava ja korkealaatuinen kuva- ja puheyhteys suoraan potilaaseen. Kauppakamarin ICT-teko-palkinto on jaettu vuodesta 2004 lähtien.

Tuhansien tilaisuuksien keskus!

Turun kauppakamarin jäsenyrityksillä on nyt mahdollisuus ottaa laajasta messu- ja tapahtumatarjonnasta ilo irti. Turun Messukeskus tarjoaa kaikki messuliput puoleen hintaan! Messulippujen hinnat norm. 12–20 €/kpl (sis. alv). Minimi 20 lippua/tapahtuma.