kuukauden • artikkelit
veroasiamies PEKKA VIRTAMO Helsingin seudun kauppakamari
Hyvä tilintarkastustapa Tilintarkastuslaki velvoittaa tilintarkastajaa noudattamaan hyvää tilintarkastustapaa tilintarkastuslaissa tarkoitettuja tehtäviä suorittaessaan. Hyvän tilintarkastustavan noudattamisvelvollisuus koskee: - kirjanpitolain mukaan kirjanpitovevollisen yhteisön ja säätiön tilintarkastusta, - toimintaa, joka laissa tai asetuksessa säädetään tilintarkastajan tehtäväksi tai jonka perusteella tilintarkastaja antaa kirjallisen lausunnon viranomaisen tai tuomioistuimen käyttöön, - hyväksytyn tilintarkastajan tässä ominaisuudessaan harjoittamaa muuta kuin edellä mainittua toimintaa. Tilintarkastajan tulee myös noudattaa yhtiömiesten sekä yhtiökokouksen tai vastaavan toimielimen antamia erityisiä ohjeita, jos ne eivät ole ristiriidassa lain, yhtiöjärjestyksen, sääntöjen, yhtiösopimuksen, kansainvälisten tilintarkastusstandardien, hyvän tilintarkastustavan tai ammattieettisten periaatteiden kanssa. Käsitteenä hyvä tilintarkastustapa tarkoittaa esimerkiksi hyvään asianajajatapaan ja hyvään kirjanpitotapaan rinnastuvaa tapaoikeutta eli huolellisten ammattihenkilöiden yleisesti noudattamaan ammatilliseen harkintaan perustuvia käytäntöjä ja menettelytapoja, jotka ohjaavat tilintarkastustehtävän suorittamista. Hyvä tilintarkastustapa tarkoittaa myös ammattieettisten periaatteiden, kuten objektiivisuuden, huolellisuuden ja salassapitovelvollisuuden noudattamista. Ammattieettistä toimintaa sääntelevät käytännössä kansainvälisen tilintarkastajaliitto IFACin eettiset säännöt. Hyvän tilintarkastustavan on katsottu muodostuvan muun muassa
10
lainsäädännössä olevista määräyksistä, IFACin ISA-tilintarkastusstandardeista, tuomioistuinten päätöksistä sekä Valtion tilintarkastuslautakunnan ja Keskuskauppakamarin tilintarkastuslautakunnan ratkaisuista, ohjeista ja lausunnoista. Tilintarkastuksen tavoitteena on antaa lausunto siitä, antavatko tilinpäätös ja toimintakertomus noudatetun tilinpäätössäännöstön mukaisesti oikeat ja riittävät tiedot tarkastuskohteen toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta, sekä ovatko tilikauden toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ristiriidattomia. Tilintarkastajan on suoritettava myös hallinnon tarkastus ja annettava siitä lausunto. Tarkoituksena on selvittää yhteisön toiminnasta vastaavien henkilöiden (vastuuvelvolliset) toiminnan lainmukaisuutta yhteisöä koskevan normiston (esimerkiksi osakeyhtiölaki ja yhtiöjärjestys) perusteella. Tilintarkastustyön asianmukainen suunnittelu luo edellytykset tilintarkastuksen tavoitteiden saavuttamiseksi. Kansainvälisen tilintarkastusstandardin ISA 300 mukaan tilintarkastuksen suunnittelussa luodaan tilintarkastuksen kokonaisstrategia sekä tilintarkastuksen käytännön toteuttamista ohjaava yksityiskohtaisempi tilintarkastussuunnitelma. Suunnitelmassa mm. kuvataan riskienarviointitoimenpiteet standardin ISA 315 mukaisesti ja muut suunnitellut tilintarkastustoimenpiteet standardin ISA 330 mukaisesti. Tilintarkastajan tulee tilintarkastustehtävän suunnittelussa, toteutuksessa ja raportoinnissa noudattaa alalla yleisesti käytettyjä hyväksyttyjä työmenetelmiä. ■
P.O. Korh Huonekaluvalmistaja P.O. Korhosen tehdas Raision Tuotekadulla erottuu edukseen kadun muista teollisuusyrityksistä. – Kadunpuoleista julkisivua hallitsee puoliympyrän muotoinen näyttelytila suurine ikkunoineen. Tämä talo valittiinkin valmistumisvuonnaan 1984 vuoden kauneimmaksi teollisuusrakennukseksi, kertoo yrityksen toimitusjohtaja Timo Hoikka hymyillen. Yrityksen juuret kurottavat viisikymmenluvulle, jolloin Pekka Korhonen, Huonekalutehdas Korhonen Oy:n tekninen johtaja, perusti vaimonsa Ruthin kanssa huonekaluja ja sisustustarvikkeita myyvän liikkeen Turkuun. Myytävät huonekalut olivat pääasiassa Alvar Aallon suunnittelemia, ja tämä Aallon perinne näkyy myös nykyisessä P.O. Korhonen Oy:ssä. Kari tuolista klassikko 1980-luvulla yrityksen hankki omistukseensa Martela. Martelaa kiinnosti erityisesti Kari tuoli –mallisto. Taiteilijaprofessori Kari Asikaisen Korhoselle suunnittelema mallisto oli aloittanut maailmanvalloituksensa vuonna 1969, jolloin ensimmäiset tuolit toimitettiin turkulaiseen Hospiz-kahvilaan. Tästä oli lähtenyt Kari-tuolien menestys sekä Suomessa että ulkomailla. Nykyään Kareja on kokonainen sarja aina sohvista ja nojatuoleista tilanjakajiin asti. Yrityksen erikoisosaamista on puupuristaminen. Esimerkiksi istuimet saadaan muotoiltua lähes miten tahansa käyttämällä prässättyä puuviilua. Suomalaisilla puisilla P.O. Korhosen tuoleilla istutaan muun muassa Ruotsin valtiopäivillä. Suomalaisen puun käyttö onkin yritykselle erityisen tärkeää. – Suomalainen koivu on vaaleinta maailmassa, sanoo Timo Hoikka, esimerkiksi jo Virossa koivu on väriltään harmaampaa. Yritys valmistaa tuolien ja pöytien lisäksi myös auditoriokalusteita sekä istuimia urheilu- ja koulukatsomoihin.
ajantasa ajan tasa • 5/2011
aja