Ajantasa 5/2011

Heikentynyt vientikilpailukyky – uhka hyvinvoinnillemme ................................4 Uusia avauksia meriteollisuudessa ...............5 P.O. Korhonen ui vastavirtaan ..................... 10 Maailma tarvitsee yhä enemmän puhdasta vettä .............................................. 12 Yhtiö lahjansaajana sukupolvenvaihdoksessa ............................. 13

JÄSENLEHTI 5/2011

150 000 TYÖPAIKKAA

KAUPPAKAMARI FORUM

TORSTAI 17.11.2011

Hyvinvoinnin takaaminen vaatii 150 000 uutta

Marina Congress Center

työpaikkaa Suomeen.

Katajanokanlaituri 6, Helsinki

Missään ei tiedetä yhtä hyvin kuin yrityksissä, mitä

www.kauppakamariforum.fi

yrittäminen vaatii.

Kauppakamari Forum kokoaa päättäjät ja yritysjohtajat rakentamaan Suomea, jossa on hyvä yrittää.

yhteistyössä:

2

ajantasa ajan tasa • 5/2011

aja

Turun kauppakamari

SISÄLTÖ

Puolalankatu 1,20100 TURKU vaihde (02)274 3400 faksi (02)274 3440 kauppakamari@turku.chamber.fi etunimi.sukunimi@turku.chamber.fi www.turku.chamber.fi Toimitusjohtaja Jari Lähteenmäki Asiamies/Tomi Virtanen Asiamies/ekonomisti Jarkko Heinonen Asiamies/juristi Paula Heinonen Yhteyspäällikkö Jaana Mäkikalli Toimistosihteeri Aila Kedonperä Markkinointiassistentti Satu Lehenberg Koulutuspäällikkö Maria Lindbom Koulutussihteeri Elina Virta Toimistosihteeri Leena Rautanen Johdon assistentti Riitta Vesamäki WORLD TRADE CENTER TURKU Veistämönaukio 1-3,20100 TURKU puh.(02)281 3100,faksi (02)281 3113 wtctk@wtc-turku.fi www.wtc-turku.fi WTC-päällikkö Mirja Kärkäs-Lainio mirja.lainio@wtc-turku.fi Toimistosihteeri Anne Ojala

(02)274 3410 (02)274 3427 (02)274 3427 (02)274 3421 (02)274 3447 (02)274 3428 (02)274 3426 (02)274 3423 (02)274 3411 (02)274 3425 (02)274 3445

(02)281 3111 (02)281 3100

LOIMAAN KAUPPAKAMARIOSASTO Asiamies Ollipekka Hoffrén Kauppalankatu 2 A,32200 LOIMAA puh.(02)7611283,040 725 3499 ollipekka.hoffren@loimaanseutu.fi SALON KAUPPAKAMARIOSASTO Asiamies Merja Koivaara Turuntie 1,PL 28,24101 SALO puh.(02)731 6886,050 569 2298 merja.koivaara@salon-kko.inet.fi UUDENKAUPUNGIN KAUPPAKAMARIOSASTO Asiamies Raimo Rantanen Merilinnuntie 1,PL 120,23501 UUSIKAUPUNKI puh.(02)842 8710,040 546 4100 raimo.rantanen@vakka-suomi.com Valokuvat Jaana Mäkikalli ja Futureimagebank.com Vastaava päätoimittaja Jaana Mäkikalli ISSN 1459-6776

Pääkirjoitus Heikentynyt vientikilpailukyky – uhka hyvinvoinnillemme .................4

Kuukauden artikkelit Uusia avauksia meriteollisuudessa ...............................................5 Lainvalinta kansainvälisissä kauppasopimuksissa ..........................6 Työmatkakustannusten ja matka-ajan korvaamisesta .....................7 Työntekijän terveydentilatietojen käsittely .....................................8 Jatkokäsittelylupa hovioikeuteen ..................................................9 Hyvä tilintarkastustapa ..............................................................10 P.O. Korhonen ui vastavirtaan ....................................................10 Maailma tarvitsee yhä enemmän puhdasta vettä .........................12 Yhtiö lahjansaajana sukupolvenvaihdoksessa ..............................13 Alueiden kilpailukyky 2011 ........................................................14

Kamarissa tapahtuu KUTSU: Turku palaa jatkossakin 8.11. ........................................14 KUTSU: Selkeyttä kilpailuasioihin 24.11......................................15 KUTSU: Turun kauppakamarin syyskokous 22.11........................20 Kuvia tapahtumista ...................................................................16

Yritystietoa Uusi kilpailulaki voimaan 1.11.2011 ...........................................17 Harmaan talouden torjuntaan yhteisvoimin ..................................17 Ohjeet julkisten hankintojen energiatehokkuudesta uusittu ............17 Tekijänoikeusopas yrityksille ......................................................17 FinnCham muodostaa globaalin yritysverkoston ..........................18 Yritysidentiteetti-tutkimus ..........................................................18 TE-toimistoissa panostetaan verkkoasiointiin...............................18 Uudenlainen ohjelma kotoutumisen tehostamiseksi vireille............19 Yritysten rahoitusmahdollisuudet – uudet toimenpiteet hyväksyttiin ...............................................19 Matkailu Venäjältä Suomeen lisääntyi talvella 2010-2011 .............19 Nuorten yhteiskuntatakuulle vauhtia ...........................................20

Kansainvälistä Venäjä varautuu sisäisiin levottomuuksiin armeijan ja poliisin uudistuksilla ...............................................................21 Uusi T&I- rahoitusopas julkaistu..................................................21 Ympäristöohjelman loppuarvio osoittaa edistystä ympäristöpolitiikassa ................................................................21 Tutustu uusimpiin yritysyhteistyökumppaneiden hakuihin ..............21

Liikeyhteyksiä etsitään WTC Turun kautta ...................22 Turun kauppakamari kouluttaa syksyllä 2011.................................................................23

ajantasa ajan tasa • 5/2011

3

Heikentynyt vientikilpailukyky - uhka hyvinvoinnillemme Suomen hyvinvointi perustuu tavaroiden, palveluiden ja osaamisen vientiin. Bruttokansantuotteesta viennin osuus lähentelee 50 %:a, josta lähes 60 % suuntautuu EUalueelle.

EU:n kilpailukyky ja menestyminen globaalisti on meille tärkeää ja Suomelle menestyminen EU:n sisämarkkinassa ehkä vielä tärkeämpää.

Vahva euro ja uhkaava finanssikriisi horjuttavat EU:n reaalitaloutta ja pahimmassa tapauksessa päädymme taantumaan.

Varsinais-Suomessa elinkeinorakenne on monipuolinen ja sen johdosta normaalikonjunktuureilla hyvät ja huonot ajat aiheuttavat suhteellisen laimeita muutoksia yritysten liiketoiminnalle. Yritykset ovat kuitenkin enemmän vientivetoisia kuin muissa osissa Suomea. Kun vienti vetää hyvin, hyvinvointimme kasvaa muita nopeammin. Kun vienti yskii tai on tyrehtymässä, meillä haasteet tuntuvat kovempina paineina.

Suomi menestyi 2000-luvun alkupuolella hyvin erilaisissa kilpailukykyvertailuissa. Maamme oli houkutteleva ja edullinen tuotannon sijaintipaikkana. Tuoreimmissa selvityksissä olemme pudonneet kauaksi kärjestä. IMD:n viimeisimmässä raportissa sijamme oli 19. WEF:n vuonna 2009 julkaisemassa tutkimuksessa, joka kuvaa tilannetta noin 5 vuotta taaksepäin, sijaintimme oli vielä 6.

Suomen vienti on teollisuuden harteilla. Varsinais-Suomen kannalta teknologiateollisuuden merkitys on ylivoimaisesti suurin.

Suomen teollisuuden kilpailukyky on myös heikentynyt huippuvuosista.

ETLA:n laskelmien mukaan kustannuskilpailukyvyn eri osatekijöistä erityisesti työn tuottavuus on heiken-

4

tynyt kilpailijamaihin verrattuna.

EU:n ulkopuolista vientiämme on nakertanut vahva euro. EU:n sisämarkkinoissa Suomi on menettänyt hyvän suhteellisen asemansa lähinnä Saksalle, joka on päävientimaitamme sekä monesti kova kilpailijamme.

Vuosikymmen sitten Suomi oli kustannuskilpailukyvyssä selvästi edellä mm. Saksaa. Tällä hetkellä Saksa on EU:n selvä ykkösmaa.

Suomeen verrattuna Saksa on tehostanut kilpailukykyään kymmenessä vuodessa yli 15 %.

Miten EU:n kalleimmasta maasta Saksasta – jossa lisäksi viikkotyöaika oli maailman lyhin – on tullut Euroopan johtava kansantalous kustannuskilpailukyvyssä? Viime vuosituhannen lopulla Saksa siirsi mm. autoteollisuuttaan Euroopan kustannustehokkaimpiin maihin.

Nyt valmistusta on siirretty takaisin Saksaan.

Saksassa on tehty jo vuosia maltillisia palkkaratkaisuja verrattuna kilpailijamaihin. Työehtosopimusten kipeistä muutoksista huolimatta lakkoilu on ollut hyvin harvinaista.

On ymmärretty vaikeiden päätösten tarpeellisuus ja niihin on myös sitouduttu laajasti.

Saksan valtio on tukenut yritystoimintaa monin suorin ja välillisin keinoin. Kun tähän lisätään tehokas, kehityshakuinen ja riskinottoon pystyvä yritysten omistajuus ja johtaminen, saavutetaan tuloksia, joista voimme olla vain kateellisia.

Miten Suomi voitaisiin palauttaa kilpailukyvyssä vähintään Saksan tasolle vientimme turvaamiseksi ja samalla huolehtia hyvinvointiyhteiskuntamme pahenevista monista haasteista?

Yhteiskuntamme palvelut ja toiminnot joudutaan järjestämään aiempaa hitaamman talouskasvun

oloissa, paisuvan velkataakan alla sekä työvoiman vähentyessä ja hyvinvointimenojen kasvaessa kiihtyvällä vauhdilla.

Avaimet selviytymiseen piilevät menestyvissä yrityksissä, jotka luovat kestävän talouskasvun. Meidän on pidettävä tiukka palkkamaltti kaikilla sektoreilla ja sovittava joustavista työehdoista. Samanaikaisesti meidän on tasapainotettava julkinen talous kuitenkin varmistaen hyvinvointipalvelut. Tehtävä ei tule olemaan helppo eikä tuloksia saavuteta muutamassa vuodessa.

Suomessa on lisäksi huolehdittava yritysten kannustavasta toimintaympäristöstä, jotta maahan syntyy lisää innovatiivisia, kasvuhakuisia ja kansainvälistymiseen pyrkiviä yrityksiä.

Ylpeyden aiheemme on aina ollut osaaminen, joka on perustunut laadukkaaseen kattavaan koulutukseen sekä kansainvälisesti korkeatasoiseen tutkimukseen ja tuotekehitykseen. T&K panostuksemme, 4 % BKT:sta, pitää meidät edelleen EU:n kärkimaiden joukossa. Huolemme on osaammeko muuttaa nuo panostukset uusiksi liikeideoiksi ja yritystoiminnaksi. Ratkaisevassa asemassa ovat yritysten omistajien, yritysjohdon ja henkilöstön luovuus, osaaminen ja riskinottokyky.

Pandemian kaltaisen finanssikriisin seuraukset hoidetaan EU-maiden yhteisin ponnistuksin. Suomen hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus on yksinään meidän omissa käsissämme.

Teollisuusneuvos Kari Ruusunen Turun kauppakamarin puheenjohtaja STX Finland Cabins Oy:n toimitusjohtaja

ajantasa ajan tasa • 5/2011

aja

kuukauden • artikkelit

asiamies, KTM TOMI VIRTANEN Turun kauppakamari

Uusia avauksia meriteollisuudessa Tätä tekstiä kirjoitettaessa on kulunut muutama viikko STX Finland Oy:n Turun telakan ja TUI Cruisesin sopimasta risteilijätilauksesta. Mediamylläkkä tilauksen ympärillä oli kovaa.

Tilauksen julistettiin pelastavan varsinaissuomalaisen telakkateollisuuden, tai ainakin vähintään antavan tarvittavan piristysruiskeen ja aikalisän paitsi itse telakalle, myös siihen kiinteästi liittyvälle alihankkijaverkostolle. Tämä pitää varmasti osittain paikkansa.

Nyt uudessa nousussa tulisi kuitenkin löytyä myös malttia ja aikaa suunnitella tulevaa, pyrkiä varautumaan tulevaisuuden tuomiin haasteisiin ja sen kautta myös systemaattisesti alkaa kehittämään omaa toimintaa näitä tulevia haasteita vastaaviksi. Tilanne toimialalla näyttää kuitenkin tällä hetkellä paljon valoisammalta kuin muutamaa kuukautta aiemmin. Olisi siis pessimististä ajatella, että tulevaisuus saattaa näyttää tätä synkemmältä.

Kutsutaan sitä siis vaikka riskien minimoimiseksi.

Turun telakan kanssa yhteistyössä toimii ELY-keskuksen arvion mukaan noin 750 yritystä. Se on valtava joukko yrityksiä, johon mahtuu monia erilaisia suunnitelmia ja strategioita mm. kasvusta, kansainvälistymisestä ja liiketoiminnan kehittämisestä laajalla skaalalla. Laivanrakennusteollisuus ei siis

ajantasa ajan tasa • 5/2011

ole yksi selkeä toimija, joka voisi laatia yhteisen suunnitelman tulevasta tahtotilastaan. Laivanrakennusteollisuus on kansallinen ja kansainvälinen verkosto, joka on syntynyt useiden ulkoistusten tuloksena. Monet pienemmistä alihankkijoista ovat erittäin riippuvaisia tehdyistä risteilijätilauksista.

Mitä asialle sitten tulisi tehdä?

Mistä löytyvät ne rohdot, joiden avulla alihankkijaverkosto saataisiin laajentamaan liiketoimintaansa uusille alueille ja rakentamaan uusia tukijalkoja risteilijärakentamisen oheen? Olisiko ratkaisu kasvussa ja kansainvälistymisessä ja jos on, miten alueen potentiaalisista kasvuyrityksistä saataisiin kehittymään uusia menestystarinoita?

Näihin kysymyksiini yksiselitteisten vastausten antaminen on haasteellista.

Turun kauppakamarin teollisuusvaliokunta käynnisti kuluvalle vuodelle hankkeen, jossa saatetaan telakan alihankkijayrityksiä yhteen sekä rakennus- että metalliteollisuuden kanssa. Tämän yhteistyön tarkoituksena on löytää sellaisia uusia avauksia ja mahdollisuuksia, joita maakunnasta voitaisiin hyödyntää vientimarkkinoille. Hankkeessa läheisessä yhteistyössä on Turun kaupungin rakennemuutostoimisto. Elinkeinopolitiikan valiokunnassa taas teetettiin keväällä selvitystyö aiheesta pk-yritysten kasvun

ja kansainvälistymisen esteet. Tämän tutkimuksen loppuraportti on nyt valmis ja analyysi käynnistynyt siitä, kuinka tutkimuksessa ilmentyneitä esteitä voidaan yritysten edestä poistaa tai poistamista edistää. Esimerkiksi nämä molemmat hankkeet ovat käynnistyneet yhteisestä huolesta telakan hiljentymistä kohtaan.

Nykyisessä tilanteessa on ensiarvoisen tärkeää muistaa se, millaisessa toimintaympäristössä elimme vielä hetki sitten. Nyt on erinomainen aika kehittää uutta yhteistyötä ja tehdä uusia avauksia sekä suunnitella toimintaa eteenpäin. Keskipitkä aikaväli näyttäisi olevan kunnossa. Pidemmän aikavälin suunnittelulla voitaisiin varautua tulevaisuuden haasteisiin ja mahdollisesti löytää uusia asiakkaita, toimittajia, markkinoita ja liiketoiminta-alueita.

Muun muassa näistä syistä emme aio kauppakamarilla hylätä edellä mainittuja hankkeita, vaan entistä suuremmalla mielenkiinnolla saattaa niitä eteenpäin ja nostaa näitä asioita yleiseen keskusteluun. Telakan osittaisenkin kylmettymisen kerrannaisvaikutukset Varsinais-Suomen ja koko Suomen talouteen ovat melkoiset, kuten olemme jo huomanneet. Ehkä sitä ei tarvitsisi kokea enää uudestaan. ■

5

kuukauden • artikkelit

lakimies MAIJA KÄRKÄS Helsingin seudun kauppakamari

Lainvalinta kansainvälisissä kauppasopimuksissa Sopimusvapaus Kaupan osapuolet voivat kansainvälisessä kaupassa lähtökohtaisesti vapaasti valita, minkä maan lakia heidän kauppasopimukseensa sovelletaan.

Lainvalinnalla on sitä suurempi merkitys, mitä suppeammin osapuolten oikeudet ja velvollisuudet on määritelty kauppasopimuksessa.

Sovellettavaksi laiksi voidaan valita ostajan, myyjän tai jonkin kolmannen maan laki. Sopimusosapuoli hyötyy, jos saa sovellettavaksi laiksi oman kotimaansa lain, koska yritystoimintaa ja kaupankäyntiä koskeva lainsäädäntö ja oikeuskäytäntö ovat tällöin tutumpia ja ennakoitavampia. Usein lainvalinnassa joudutaan tekemään kompromisseja, ja sovellettavaksi laiksi valitaan jonkin kolmannen maan laki. Lähtökohtana on tällöinkin pidettävä sitä, että valitun maan lainsäädännöstä on mahdollisuus saada vaikeuksitta tietoa.

Sopimusvapaus ei kuitenkaan ole täysin rajoituksetonta. Esimerkiksi tavaroiden viennin kohdemaan kilpailua, tuoteturvallisuutta ja kuluttajansuojaa koskeva säännöt ovat usein pakottavia, ja kiinteää omaisuutta koskeviin sopimuksiin sovelletaan yleensä sijaintipaikan muotomääräyksiä. Riitatilanteessa tuomioistuinvaltion pakottavat lait voivat tulla sovellettaviksi sopimuksessa olevasta lakiviittauksesta huolimatta. Näin on etenkin silloin, jos kyseessä on heikompaa osapuolta suojaavat säännökset, kuten esimerkiksi kuluttajan tai työntekijän oikeudet.

Ns. ordre public -säännön mukaan vieraan valtion lakia ei voida soveltaa, jos se on tuomioistuinmaan oikeusjärjestyksen periaatteiden vastainen.

Lainvalinta saa kauppasuhteessa konkreettista merkitystä vasta, jos osa-

6

puolet ajautuvat ristiriitatilanteeseen, johon ei löydy ratkaisua neuvotteluteitse. Riidat voivat tulla kalliiksi, jos sopimuksessa ei ole huomioitu näitä kysymyksiä, koska pelkkä toimivaltaisen tuomioistuimen ja sovellettavan lain selvittäminen kansainvälisten sääntöjen mukaan voi olla mutkikasta.

Ennakointi sopimuksentekovaiheessa sekä selkiyttää osapuolten tilannetta että säästää aikaa ja kustannuksia.

Kun osapuolet valitsevat sopimuksessa sovellettavan lain, on lakiviittauksen hyvä olla selkeä. Jollei nimenomaista viittausta ole tehty, voidaan lainvalinta tehdä sopimusehtojen tai tapaukseen liittyvien olosuhteiden perusteella, jos ne ovat riittävän selvät.

Kansainväliset lainvalintakonventiot Jos kauppakumppanit eivät ole valinneet sovellettavaa lakia ja sopimuksesta päädytään riitelemään tuomioistuimessa tai välimiesmenettelyssä, sopimukseen soveltuvan lain valita tehdään tuomioistuinvaltion lainvalintasääntöjen mukaan.

Jos oikeuspaikastakaan ei ole sovittu, yleensä kantaja nostaa kanteen vastaajan kotimaassa tai maassa, jossa vastaajalla on liiketoimintaa. Tuomioistuin (tai välimies) ratkaisee lainvalinnan kansainvälisten lainvalintakonventioiden avulla tai mahdollisesti lainvalintaa koskevan erityislain perusteella.

Merkittävimmät lainvalintakonventiot, joita noudatetaan, jolleivät osapuolet ole valinneet sovellettavaa lakia, ovat: • Rooman konventio eli vuoden 1989 Rooman yleissopimus sopimusvelvoitteisiin sovellettavasta laista • Rooma I-asetus, jota sovelletaan

17.12.2009 jälkeen tehtyihin sopimuksiin • Haagin yleissopimus kansainvälisluonteiseen irtainten esineiden kauppaan sovellettavasta laista, joka on Suomessa saatettu voimaan samannimisenä lakina (KvKauppaL 387/64), ja joka koskee vain yritysten välistä irtainten esineiden kauppaa.

Rooman yleissopimuksessa lähtökohtana on läheisimmän liittymän periaate, kun taas Rooma I asetuksessa ja Haagin yleissopimuksessa on pääsääntönä kiinteät lainvalintasäännöt. Näitä sovellettaessa päädytään edelleen yleensä tavarakaupassa myyjän maan lakiin ja palvelukaupassa palvelun suorittajan toimipaikan maan lakiin.

On hyvä huomioida, että Rooma I -asetuksen sekä Rooman konvention ulkopuolelle on jätetty mm. perintöön, testamenttiin liittyvät asiat, puolisoiden aviovarallisuusasiat, juoksevat velkakirjat, yhteisöoikeudelliset kysymykset ja välityssopimukset ja oikeuspaikkaa koskevat sopimukset. Kuljetussopimukset sen sijaan kuuluvat Rooma I- asetuksen soveltamisalaan, mutta eivät Rooman yleissopimuksen alaan.

Kuluttajakauppa Kuluttajan ja elinkeinonharjoittajan välisiin sopimuksiin sovelletaan pääsääntöisesti sen maan lakia, jossa kuluttajalla on kotipaikka. Lakiviittaukset ovat kuluttajasopimuksissa sallittuja, mutta ne eivät saa johtaa siihen, että kuluttaja menettää asuinpaikkansa lain pakottavin säännöksin taatun suojan. Etämyynnissä ostajan maan lain soveltaminen edellyttää yleensä, että elinkeinonharjoittaja on suunnannut toimintansa ko. valtioon ja sopimus tehdään tällaisissa puitteissa. ■

ajantasa ajan tasa • 5/2011

aja

lakimies KATI MATTINEN Helsingin seudun kauppakamari

Työmatkakustannusten ja matka-ajan korvaamisesta Työmatkakustannusten korvaamisen perusteista Työmatkakustannusten korvausten perusteista säädetään tuloverolain 71–73 §:issä. Verohallinto antaa vuosittain seuraavaa vuotta varten päätöksen, jossa vahvistetaan verovapaaksi katsottavien matkakustannusten korvausten perusteet ja määrät. Kustannuspäätös ei velvoita työnantajaa maksamaan työntekijöille korvauksia työmatkakustannuksista, vaan siinä ainoastaan määritellään, onko joku erä verovapaa ja kuinka suurelta osalta. Velvollisuus maksaa työmatkakustannuksista korvauksia tulee työnantajan noudattaman työehtosopimuksen määräyksistä tai sen puuttuessa tai sitä täydentävänä yrityksen matkustussäännöstä. Työehtosopimusmääräykset ovat kyllä usein samansisältöisiä kuin verohallinnon kustannuspäätös tai niissä viitataan päätökseen.

Työpaikan ja työmatkan käsitteistä Työmatkakustannusten korvauksia maksettaessa on ensin selvitettävä, onko kyseessä ylipäänsä työmatka.

Työmatkalla tarkoitetaan matkaa, jonka palkansaaja tilapäisesti tekee työhön kuuluvien tehtävien suorittamiseksi erityiselle työntekemispaikalle varsinaisen työpaikan ulkopuolella.

Varsinaisella työpaikalla tarkoitetaan paikkaa, jossa työntekijä vakituisesti työskentelee. Aina työntekijällä ei ole työn luonteen vuoksi varsinaista työpaikkaa, jolloin työmatka voi alkaa myös kotoa tai paikasta, josta työntekijä esimerkiksi säilyttää työvälineitään.

Kodin ja varsinaisen työpaikan välinen matka ei ole työmatka, ja siltä ei voida korvata matkakustannuksia verovapaasti. Laista ja kustannuspäätöksestä

ajantasa ajan tasa • 5/2011

löytyy myös määräyksiä työmatkoista ns. erityisillä aloilla sekä työntekijän työskennellessä asiakkaan tiloissa siten, että hänellä ei ole varsinaista työpaikkaa oman työnantajan tiloissa.

Toissijainen työpaikka on työnantajan tai tämän kanssa samaan intressipiiriin kuuluvan yhteisön vakituinen toimipaikka, joka sijaitsee toisella paikkakunnalla tai toisessa valtiossa kuin työntekijän ensisijaisena pidettävä varsinainen työpaikka. Matka toissijaiselle työpaikalle pitää erottaa työmatkasta erityiselle työntekemispaikalle. Korvattavia kustannuksia erityiselle työntekemispaikalle tehdystä työmatkasta voivat olla matkustuskustannukset, majoittumiskustannukset, päiväraha, ulkomaanpäiväraha, ateriakorvaus, yömatkaraha ja rajanylitysraha. Matkasta toissijaiselle työpaikalle voidaan taas korvata vain matkustuskustannukset ja kohtuulliset majoittumiskustannukset mutta ei esimerkiksi päivärahaa.

Matka-ajan korvaus Työmatkakustannusten korvaamisesta on pidettävä erillään matka-ajalta työntekijälle mahdollisesti maksettava korvaus. Matkaan käytettyä aikaa eli matkaa työn suorituspaikalle ja sieltä takaisin ei lueta työaikalain mukaan työaikaan, ellei sitä samalla pidetä osana työsuoritusta. Matka-aika on siis työaikaa vain niissä poikkeuksellisissa tapauksissa, joissa matkustamista pidetään kiinteänä osana työsuoritusta.

Poikkeusta tulkitaan suppeasti ja esimerkiksi juna- ja lentomatkaa erityiselle työntekemispaikalle ei lueta ilman erillistä sopimusta työajaksi, vaikka työntekijä perehtyisikin matkan aikana työasiakirjoihin. Matka voidaan lukea työaikaan esimerkiksi silloin, jos työtehtäviin kuuluu siirtyä päivän aika-

na usean kerran lyhyitä matkoja työntekemispaikalta toiselle, kuten esimerkiksi kodinhoitajan tai tuote-esittelijän työssä.

Koska matka erityiselle työntekemispaikalle ja sieltä takaisin ei ole työaikaa, siltä ei pääsääntöisesti myöskään makseta työntekijälle korvausta. Työntekijälle maksetaan kuitenkin yleensä palkkaa siltä matkaan käytetyltä ajalta, jolta hän matkan takia muuten estyisi saamasta palkkaansa, kuitenkin enintään säännöllistä päivittäistä työaikaa vastaavalta osin. Työntekijän säännöllisen työajan palkka ei siis yleensä pienene matkustamisen takia, mutta vapaa-aikana tapahtuvaa matkustamista ei ilman erityistä sopimusta korvata.

Siitä ei voi myöskään syntyä ylityötä.

Useissa työehtosopimuksissa on kuitenkin määräyksiä matka-ajan korvaamisesta. Matkatunnit korvataan yleensä peruspalkalla tiettyyn tuntimäärään saakka. Myös yrityksen matkustussäännössä voidaan määrätä korvausperusteista esimerkiksi siten, että työntekijä saa päivittäisen säännöllisen työajan ylittävät eli vapaa-aikana tehdyt matkatunnit vapaa-aikana annettavana korvauksena.

■

7

kuukauden • artikkelit lakimies MINNA

SALLI

Helsingin seudun kauppakamari

Työntekijän terveydentilatietojen käsittely Terveydentilatieto on arkaluonteinen tieto, jonka käsitteleminen on lähtökohtaisesti kielletty. Työnantajalla on kuitenkin oikeus käsitellä työntekijän terveydentilatietoja laissa mainituissa tapauksissa. Laki yksityisyyden suojasta työelämässä antaa työnantajalle tietyin edellytyksin oikeuden käsitellä työntekijän terveydentilatietoja. Yleisimmin työnantaja käsitteleekin työntekijästä annettua lääkärintodistusta, jonka työntekijä itse toimittaa työnantajalle.

Laki asettaa tiettyjä edellytyksiä työntekijän terveydentilatietojen käsittelylle. Ensinnäkin tiedot tulee saada työntekijältä itseltään tai hänen kirjallisella suostumuksellaan kolmannelta taholta. Kun työntekijä itse toimittaa lääkärintodistuksen työnantajalle, antaa hän samalla suostumuksen tietojensa käsittelyyn. Mikäli työnantaja saa lääkärintodistuksen kolmannelta taholta, tulee tällä kolmannella taholla olla tietojen luovuttamiseen työntekijän kirjallinen suostumus.

Työntekijän antama suostumus tietojen käsittelyyn ei kuitenkaan yksistään riitä eli työnantaja ei voi ilman hyväksyttävää syytä kerätä työntekijän terveydentilatietoja, vaikka työntekijä itse toimittaisikin niitä. Ainakin yhden seuraavista edellytyksistä tulee täyttyä, jotta käsittelyyn on hyväksyttävä peruste.

Sairausajan palkka Työnantajalla on oikeus käsitellä työntekijän terveydentilatietoja, jos se on tarpeen sairausajan palkan tai siihen rinnastettavien terveydentilaan liittyvien etuuksien suorittamiseksi. Sairausajan palkanmaksuvelvollisuudesta säädetään paitsi työsopimuslaissa myös työ- ja virkaehtosopimuksissa. Työsopimuslaki edellyttää, että työntekijä esittää luotettavan selvityksen poissaolostaan.

8

Työehtosopimukset edellyttävät yleensä, että työntekijä esittää sairauspoissaolostaan lääkärintodistuksen.

Lääkärintodistuksista tulee käydä ilmi työkyvyttömyysaika, diagnoosi ja lääkärintodistuksen antopäivä. Työehtosopimuksissa saattaa olla eroavaisuuksia todistusten toimittamisen suhteen, kuten siinä, tuleeko todistuksen olla työterveyshuollosta vai onko muualta hankittu todistus myös hyväksyttävä.

Huomioitava on myös työnantajan oma käytäntö sairauspoissaoloista ilmoittamisessa ja lääkärintodistusten toimittamisessa. Työnantajan kannattaa ohjeistaa sairauteen liittyvät asiat hyvin, jotta erimielisyyksiltä vältyttäisiin.

Yksityisyyden suojaa koskevan lainsäädännön perusteella työnantaja on oikeutettu käsittelemään työehtosopimusten edellyttämää selvitystä sairaudesta. Mikäli työntekijä ei esitä vaadittavaa selvitystä, työnantajalla ei ole palkanmaksuvelvollisuutta.

Työehtosopimuksissa voi olla myös määräyksiä, jotka velvoittavat työnantajaa maksamaan palkkaa erilaisten lääketieteellisten tutkimusten ja tarkastusten ajalta. Näidenkin poissaolojen peruste on tarvittaessa osoitettava työehtosopimuksen edellyttämällä tavalla.

Poissaolo-oikeuden selvittäminen Työnantajalla on oikeus käsitellä työntekijän terveydentilatietoja, jos se on tarpeen perustellusta syystä poissaolooikeuden selvittämiseksi. Työntekijä ei voi olla poissa työstä ilman perustetta, vaikka hän ei poissaolostaan vaatisikaan palkkaa. Vaikka työnantajalla ei siis olisikaan enää palkanmaksuvelvollisuutta sairausloman johdosta tai työsuhde on kestänyt niin vähän aikaa, ettei palkalliseen sairauslomaan ole

oikeutta, tulee työnantajan kuitenkin saada tieto siitä, että työntekijä on työkyvytön. Muutoin työntekijän poissaoloa voidaan pitää luvattomana. Sairauspoissaolo voi olla palkaton myös silloin, kun työkyvyttömyyden syynä on esimerkiksi kosmeettinen leikkaus tai työkyvyttömyys on aiheutettu omalla törkeällä tuottamuksella. Myös edellä mainituissa tilanteissa työnantajalla on oikeus käsitellä työntekijän terveydentilatietoja.

Työkykyisyyden selvittäminen Työnantajalla on oikeus käsitellä työntekijän terveydentilatietoja, jos työntekijä nimenomaisesti haluaa työkykyisyyttään selvitettävän terveydentilatietojen perusteella. Työnantajalla on lähtökohtaisesti oikeus edellyttää työntekijältä täyttä työpanosta. Mikäli puutteellinen työpanos johtuu työntekijän sairaudesta, on työntekijänkin intressissä esittää selvitys työkykynsä rajoitteista. Myös esimerkiksi yksilöllisen varhaiseläkkeen hakemiseen tarvitaan työnantajan arvio työntekijän työssä selviytymisestä, joten näissäkin tilanteissa terveydentilatietojen käsitteleminen on tarpeen.

Muualla laissa säädetyt tilanteet Työnantajalla on oikeus käsitellä työntekijän terveydentilatietoja niissä tilanteissa ja siinä laajuudessa kuin muualla laissa on erikseen säädetty.

Tällä tarkoitetaan lähtökohtaisesti sitä, että työnantaja voi käsitellä terveydentilatietoja, mikäli työturvallisuutta ja työterveyttä koskeva lainsäädäntö sitä edellyttää.

Huomioon on aina otettava myös tietojen käsittelyn tarpeellisuusvaatimus eli työnantaja saa käsitellä vain välittömästä työntekijän työsuhteen

ajantasa ajan tasa • 5/2011

aja

johtava lakimies MARKO SILEN Helsingin seudun kauppakamari

Jatkokäsittelylupa hovioikeuteen Vuoden 2011 alkupuolella otettiin käyttöön valituksissa käräjäoikeudesta hovioikeuteen jatkokäsittelylupa. Valitusoikeutta käräjäoikeuden tuomiosta ei rajoiteta, mutta asian laajamittainen käsittely hovioikeudessa edellyttää tietyissä asioissa jatkokäsittelylupaa.

Vastaava menettely on voimassa muissa Pohjoismaissa ja useissa Euroopan maissa. Uutta on myös mahdollisuus saada ennakkopäätös suoraan korkeimmasta oikeudesta käräjäoikeuden päätökseen. Hallituksen esityksessä arvioidaan että ilman jatkokäsittelylupaa jäisi noin 20 % käräjäoikeuksien päätöksistä. Tässä artikkelissa keskitytään lähinnä yritystoiminnan kannalta merkityksellisiin asioihin.

Luvan saannin edellytykset Riita-asiassa tarvitaan jatkokäsittelylupa jos velkaa tai muuta saamista koskevan riidan häviöarvo on alle 10.000 euroa. Häviöarvolla tarkoitetaan erotusta asianosaisen hovioikeuteen esittämän vaatimuksen ja käräjäoikeuden päätöksen välillä. Jos häviöarvo on yli 10.000 euroa, lupaa ei tarvita. Oikeudenkäyntikuluja ja korkoja ei oteta huomioon

kannalta tarpeellisia henkilötietoja.

Terveydentilatietojen käsittelyyn tämä vaikuttaa siten, että esimerkiksi sairausajan palkan maksamiseen riittää yleensä lyhyt A-todistus ja perusteellisemman todistuksen käsittely voi olla tarpeen vain poikkeustapauksissa.

Työntekijän terveydentilatietoja saavat käsitellä vain sellaiset henkilöt, jotka näiden tietojen perusteella valmistelevat tai tekevät työsuhdetta koskevia päätöksiä tai panevat niitä toimeen. Työnantajan on nimettävä ne

ajantasa ajan tasa • 5/2011

häviöarvoa laskettaessa. Muissa kuin rahasaamista koskevissa riita-asioissa ei jatkokäsittelylupaa tarvita.

Rikosasiassa tarvitaan jatkokäsittelylupa jos tuomittu rangaistus on alle neljä kuukautta vankeutta. Lupaa ei kuitenkaan tarvita jos vastaaja on tuomittu yhteisösakkoon, jonka määrä on yli 10.000 euroa. Jos valitus koskee prosessia jossa on käsitelty samaan tekoon perustuvaa yksityisoikeudellista vaatimusta (esimerkiksi vahingonkorvausvaatimus) jonka häviöarvo on yli 10.000 euroa, ei jatkokäsittelylupaa tarvita saman teon osalta. Myös virallinen syyttäjä tarvitsee jatkokäsittelyluvan jos teosta säädetty rangaistus on sakkoa tai enintään kaksi vuotta vankeutta.

Jatkokäsittelylupaa ei tarvita liiketoimintakiellon määräämistä, kumoamista tai pidentämistä koskevassa asiassa.

Milloin lupa on myönnettävä ?

Hovioikeuden on myönnettävä jatkokäsittelylupa jos sen on aihetta epäillä käräjäoikeuden ratkaisun oikeellisuut-

henkilöt, jotka tietoja saavat käsitellä tai määriteltävä ne tehtävät, joihin sisältyy terveydentilatietojen käsittelyä.

Työnantaja saa itse valita kumpaa menetelmää käyttää. Selkeintä saattaisi olla tehtävien määritteleminen, jotta henkilöiden mahdollisesti vaihtuessa tietoja ei aina tarvitse päivittää. Menettely terveydentilatietoja käsiteltäessä on suunniteltava siten, että tiedot eivät kulkeudu muille henkilöille kuin niille, jotka niitä tehtäviensä hoitamiseksi tarvitsevat. Käytännössä esimerkiksi

ta tai jos ratkaisun oikeellisuutta ei ole mahdollista arvioida jatkokäsittelylupaa myöntämättä. Lupa myönnetään myös jos asian jatkokäsittely on tärkeätä lain soveltamisen kannalta muissa samanlaisissa tapauksissa tai muusta painavasta syystä. Jatkokäsittelylupa voidaan rajoittaa koskemaan osaa käräjäoikeuden ratkaisusta. Ennen luvan myöntämistä kuullaan tarvittaessa kirjallisesti valittajan vastapuolta.

Ennakkopäätös suoraan korkeimmasta oikeudesta Asianosaiset voivat hakea muutosta käräjäoikeuden ratkaisuun nyt myös suoraan korkeimmalta oikeudelta.

Tällainen ennakkopäätösvalitus on mahdollinen esimerkiksi silloin jos lain soveltamista koskeva kysymys on kertautunut suuressa määrässä tapauksia ja ennakkoratkaisun viipyminen pitkittäisi oikeudellista epävarmuutta.

Menettely edellyttää kummankin osapuolen suostumusta ja sitä että korkein oikeus myöntää valitusluvan. Jos valituslupaa ei myönnetä, jää käräjäoikeuden ratkaisu pysyväksi.

■

sairauspoissaolojen kohdalla esimiehet harkitsevat poissaolon aiheellisuuden ja päättävät sairausajan palkanmaksamisesta ja palkanlaskijat hoitavat käytännön maksutoimenpiteet ja vakuutuskorvausten hakemisen. Tietoja käsittelevät henkilöt eivät saa ilmaista tietoja muille työsuhteen aikana eivätkä myöskään työsuhteen päättymisen jälkeen. Työntekijöiden terveydentilatiedot on myös säilytettävä erillään muista henkilötiedoista.

■

9

kuukauden • artikkelit

veroasiamies PEKKA VIRTAMO Helsingin seudun kauppakamari

Hyvä tilintarkastustapa Tilintarkastuslaki velvoittaa tilintarkastajaa noudattamaan hyvää tilintarkastustapaa tilintarkastuslaissa tarkoitettuja tehtäviä suorittaessaan. Hyvän tilintarkastustavan noudattamisvelvollisuus koskee: - kirjanpitolain mukaan kirjanpitovevollisen yhteisön ja säätiön tilintarkastusta, - toimintaa, joka laissa tai asetuksessa säädetään tilintarkastajan tehtäväksi tai jonka perusteella tilintarkastaja antaa kirjallisen lausunnon viranomaisen tai tuomioistuimen käyttöön, - hyväksytyn tilintarkastajan tässä ominaisuudessaan harjoittamaa muuta kuin edellä mainittua toimintaa.

Tilintarkastajan tulee myös noudattaa yhtiömiesten sekä yhtiökokouksen tai vastaavan toimielimen antamia erityisiä ohjeita, jos ne eivät ole ristiriidassa lain, yhtiöjärjestyksen, sääntöjen, yhtiösopimuksen, kansainvälisten tilintarkastusstandardien, hyvän tilintarkastustavan tai ammattieettisten periaatteiden kanssa.

Käsitteenä hyvä tilintarkastustapa tarkoittaa esimerkiksi hyvään asianajajatapaan ja hyvään kirjanpitotapaan rinnastuvaa tapaoikeutta eli huolellisten ammattihenkilöiden yleisesti noudattamaan ammatilliseen harkintaan perustuvia käytäntöjä ja menettelytapoja, jotka ohjaavat tilintarkastustehtävän suorittamista. Hyvä tilintarkastustapa tarkoittaa myös ammattieettisten periaatteiden, kuten objektiivisuuden, huolellisuuden ja salassapitovelvollisuuden noudattamista. Ammattieettistä toimintaa sääntelevät käytännössä kansainvälisen tilintarkastajaliitto IFACin eettiset säännöt.

Hyvän tilintarkastustavan on katsottu muodostuvan muun muassa

10

lainsäädännössä olevista määräyksistä, IFACin ISA-tilintarkastusstandardeista, tuomioistuinten päätöksistä sekä Valtion tilintarkastuslautakunnan ja Keskuskauppakamarin tilintarkastuslautakunnan ratkaisuista, ohjeista ja lausunnoista.

Tilintarkastuksen tavoitteena on antaa lausunto siitä, antavatko tilinpäätös ja toimintakertomus noudatetun tilinpäätössäännöstön mukaisesti oikeat ja riittävät tiedot tarkastuskohteen toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta, sekä ovatko tilikauden toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ristiriidattomia. Tilintarkastajan on suoritettava myös hallinnon tarkastus ja annettava siitä lausunto.

Tarkoituksena on selvittää yhteisön toiminnasta vastaavien henkilöiden (vastuuvelvolliset) toiminnan lainmukaisuutta yhteisöä koskevan normiston (esimerkiksi osakeyhtiölaki ja yhtiöjärjestys) perusteella.

Tilintarkastustyön asianmukainen suunnittelu luo edellytykset tilintarkastuksen tavoitteiden saavuttamiseksi.

Kansainvälisen tilintarkastusstandardin ISA 300 mukaan tilintarkastuksen suunnittelussa luodaan tilintarkastuksen kokonaisstrategia sekä tilintarkastuksen käytännön toteuttamista ohjaava yksityiskohtaisempi tilintarkastussuunnitelma. Suunnitelmassa mm. kuvataan riskienarviointitoimenpiteet standardin ISA 315 mukaisesti ja muut suunnitellut tilintarkastustoimenpiteet standardin ISA 330 mukaisesti. Tilintarkastajan tulee tilintarkastustehtävän suunnittelussa, toteutuksessa ja raportoinnissa noudattaa alalla yleisesti käytettyjä hyväksyttyjä työmenetelmiä. ■

P.O. Korh Huonekaluvalmistaja P.O. Korhosen tehdas Raision Tuotekadulla erottuu edukseen kadun muista teollisuusyrityksistä. – Kadunpuoleista julkisivua hallitsee puoliympyrän muotoinen näyttelytila suurine ikkunoineen.

Tämä talo valittiinkin valmistumisvuonnaan 1984 vuoden kauneimmaksi teollisuusrakennukseksi, kertoo yrityksen toimitusjohtaja Timo Hoikka hymyillen.

Yrityksen juuret kurottavat viisikymmenluvulle, jolloin Pekka Korhonen, Huonekalutehdas Korhonen Oy:n tekninen johtaja, perusti vaimonsa Ruthin kanssa huonekaluja ja sisustustarvikkeita myyvän liikkeen Turkuun. Myytävät huonekalut olivat pääasiassa Alvar Aallon suunnittelemia, ja tämä Aallon perinne näkyy myös nykyisessä P.O. Korhonen Oy:ssä.

Kari tuolista klassikko 1980-luvulla yrityksen hankki omistukseensa Martela. Martelaa kiinnosti erityisesti Kari tuoli –mallisto. Taiteilijaprofessori Kari Asikaisen Korhoselle suunnittelema mallisto oli aloittanut maailmanvalloituksensa vuonna 1969, jolloin ensimmäiset tuolit toimitettiin turkulaiseen Hospiz-kahvilaan.

Tästä oli lähtenyt Kari-tuolien menestys sekä Suomessa että ulkomailla.

Nykyään Kareja on kokonainen sarja aina sohvista ja nojatuoleista tilanjakajiin asti.

Yrityksen erikoisosaamista on puupuristaminen. Esimerkiksi istuimet saadaan muotoiltua lähes miten tahansa käyttämällä prässättyä puuviilua. Suomalaisilla puisilla P.O. Korhosen tuoleilla istutaan muun muassa Ruotsin valtiopäivillä.

Suomalaisen puun käyttö onkin yritykselle erityisen tärkeää. – Suomalainen koivu on vaaleinta maailmassa, sanoo Timo Hoikka, esimerkiksi jo Virossa koivu on väriltään harmaampaa. Yritys valmistaa tuolien ja pöytien lisäksi myös auditoriokalusteita sekä istuimia urheilu- ja koulukatsomoihin.

ajantasa ajan tasa • 5/2011

aja

rhonen ui vastavirtaan Yrityksen uusi alku Tämän vuoden helmikuussa Martela ja Artek perustivat uuden yrityksen, joka osti P.O. Korhosen vanhan liiketoiminnan. – Ala on halvan ulkomaisen tuonnin paineessa, mutta omistajamme luottavat suomalaiseen osaamiseen sekä raaka-aineeseen, kertoo yritystä puoli vuotta luotsannut Hoikka. – Molemmat omistajat luottavat siihen, että korkealuokkaisilla ja kestävillä huonekaluilla on tarvetta ja kysyntää myös tulevaisuudessa. Pohjoismaihin tarvitaan joustava valmistaja, joka kykenee hyvään asiakaspalveluun räätälöidyillä piensarjoilla. Olemme mm. investoineet uusiin tuotantolaitteisiin tänä vuonna ja muuttaneet prosessejamme siten, että käytämme valmistuksessa ympäristöystävällisiä liuotteettomia pintakäsittelyaineita. Haluamme myös luoda ympäristön, missä suunnittelijoiden on helppo työskennellä mallipuuseppien kanssa lähellä tuotantoa uusien tuotteiden aikaan saamiseksi. Parhaillaankin on meneillään useita projekteja, joiden tuloksia tullaan näkemään lähitulevaisuudessa. Maailmalla puuhuonekalut elävät vahvaa nousua ja oletettavasti tämä trendi vahvistuu myös Suomessa.

Yritys toimii sopimusvalmistajana omistajilleen, mutta myös muille asiakkaille. Se työllistää 40 - 50 henkeä, joista valtaosa on puuseppiä. Viime vuonna tällä joukolla tehtiin liikevaihtoa noin 5 miljoonaa euroa. – Meille on tyypillistä pitkät työsuhteet. Työ vaatii korkeaa osaamista ja esimerkiksi vaativaan kalustemaalarin tehtävään on vaikea löytää päteviä tekijöitä. Legenda kertoo, että kun tehdas perustettiin, se tyhjensi samalla yhden puuseppien koululuokan rekrytoinnillaan, kertoo Hoikka hymyillen.

■ Teksti ja kuvat: Jaana Mäkikalli

ajantasa ajan tasa • 5/2011

11

kuukauden • artikkelit

Maailma tarvitsee yhä enemmän puhdasta vettä Tänä vuonna 25 vuotta täyttävä laitilalainen ympäristöteknologian alan yritys Dewaco Ltd aloitti taipaleensa tekemällä jätevesipuhdistuksen kokonaisurakoita. – Yhtiömme teki aluksi kokonaisia laitoksia, mutta vähitellen 90-luvulla siirryimme laitetoimittajaksi, kertoo yrityksen toimitusjohtaja Hannu Turunen. – Myymme siis laitteistoja suoraan urakoitsijoille, hän jatkaa. Yrityksen tuotannosta menee suoraan vientiin 85 prosenttia ja lopustakin tuotannosta suurin osa voidaan laskea epäsuoraksi vienniksi. – Olemme kuitenkin myös niin sanotusti palaamassa enemmän kotimarkkinoille.

Täällä lähellä on helpompi testata uusia laitteita ja saamme loppukäyttäjiltä samalla myös suoraa palautetta, sanoo Turunen.

Cavialla voitto alueellisessa Tuottava Idea -kilpailussa Yrityksen ydinosaamista ovat jätevesilietteen käsittelyyn tarvittavat laitteet.

– Sortimentissamme on kolme tuoteperhettä: lietteen siirtoon tarvittavat niin kutsutut ketjulaahaimet, vedenpoistoon ja lietteen kuivatukseen tarkoitetut tiivistimet ja puristimet sekä kavitaatioteknologiaan perustuvat Ca-

12

via-tuotteet, toimitusjohtaja selvittää.

– Juuri Cavia-tuotteet toivat meille ensimmäisen palkinnon nuorkauppakamarin Tuottava Idea –kilpailussa tänä syksynä. Nyt jännitämme tuotteemme menestystä valtakunnallisessa kilpailussa.

Cavia-tuotetta on kehitetty yhteistyössä VTT:n kanssa. Käytettäessä jätevedenpuhdistamisessa kavitaatioteknologiaa, saadaan aikaan jopa 40 prosenttia enemmän biokaasua. – Lisäksi kiinteän jäännösaineen määrä pienenee neljänneksellä, jolla on jo selvästi taloudellista merkitystä. Myös käytettyjen polymeerikemikaalien määrä on pienempi, joten tuote on selvästi ympäristöystävällinen tässäkin mielessä, toimitusjohtaja kertoo.

Laitilasta löytyi oivallinen sijaintipaikka vientiyritykselle Dewaco on toiminut koko historiansa Laitilassa. – Yrityksen perustajat olivat raumalaisia, mutta löysivät Laitilasta parhaat edellytykset yritystoiminnalle, kertoo kaksi ja puoli vuotta yritystä luotsannut Turunen. – Täällä kunta on aktiivisesti toiminut yritysten hyväksi, ja lisäksi saatavilla on osaavaa työvoimaa, erityisesti metallialan osaajia.

Yrityksen tuotteet menevät vientiin pääasiassa Rauman sataman kautta, joten luonnollisesti valtatie kahdeksan kunto ja läpäisevyys ovat tärkeitä Dewacolle. – Kuljetuksemme ovat pääasiassa ns. ylileveitä kuljetuksia, jotka asettavat tiettyjä haasteita. Pahimmat eurooppalaiset kilpailijat tulevat Saksasta. – Koska edustamamme tuotteet ovat ”audiluokkaa” eurooppalaiset kilpailijamme ovat pääasiassa saksalaisia. Kaukoidässä ja Kiinassa, josta liikevaihdostamme tulee kolmasosa, kilpailijat ovat pääosin amerikkalaisia, Hannu Turunen kertoo.

Toimitusjohtaja näkee yrityksen tulevaisuuden valoisana, vaikka juuri tällä hetkellä ilmassa onkin aistittavissa epävarmuutta. – Tiukentuvat ympäristönormit joka puolella maailmaa avaavat tietysti meidän kaltaisille toimijoille yhä uusia mahdollisuuksia.

Juuri tällä hetkellä haasteita asettaa globaali epävarmuus sekä euron ja dollarin suhteen vaihtelu, ja olemmekin vastanneet tähän epävarmuustekijään mm. lyhentämällä tarjoustemme voimassaoloaikoja, hän kertoo.

■ Teksti ja kuva: Jaana Mäkikalli

ajantasa ajan tasa • 5/2011

aja

Yhtiö lahjansaajana sukupolvenvaihdoksessa Tavallisesti yhtiön sukupolvenvaihdos toteutetaan luovuttamalla yhtiön osakkeet yhtiön liiketoimintaa jatkavalle yrittäjäosakkaalle, joka on usein myös yritystoiminnasta luopuvan osakkeenomistajan lähisukulainen. Joissain sukupolvenvaihdostilanteissa saattaa olla tarkoituksenmukaista luovuttaa yhtiön osakkeita myös osakeyhtiölle, joko sukupolvenvaihdoksen kohteena olevalle yhtiölle itselleen tai jatkajan sukupolvenvaihdosta varten perustamalle yhtiölle. Korkein hallinto-oikeus on keväällä 2011 arvioinut näitä luovutustilanteita täysin vastikkeettoman ja osittain vastikkeellisen luovutuksen kohdalla.

Osakeyhtiöstä lahjansaajana Yrityksen sukupolvenvaihdoksen verohuojennuksesta säädetään perintö- ja lahjaverolain 55–57 §:ssä. Säännöksissä ei edellytetä, että luovutuksenkohteena oleva yritysvarallisuus siirtyy lahjoittajan sukulaiselle tai että lahjoituksen tulisi tapahtua ihmiselle. Sukupolvenvaihdosluovutuksen lahjansaajana voisi siten olla myös osakeyhtiö.

Yhtiön kirjanpidossa lahjat kirjataan lähtökohtaisesti sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon, mitä kautta varat tulevat myös osakkaiden hyväksi. Tämän vuoksi osakeyhtiön saaman lahjan voitaisiin aina katsoa siirtyvän luopuvan osakkaan lähipiiriin kuuluville osakkeenomistajille heidän osakeomistustaan vastaavissa suhteissa.

Lahjaveroa ei määrättäisi yhtiölle, vaan osakkaalle, jonka hyväksi varallisuuden katsottaisiin siirtyvän. Lahjaveroluokka määräytyisi lahjanantajan ja lahjansaajan mahdollisen sukulaisuussuhteen mukaan. Asia ei ole näin yksinkertainen. Lahjaveroluokkia on nykyisin kaksi, joista II veroluokan lahjavero on yli kaksinkertainen I veroluokkaan nähden. Osakeyhtiölle määrätään lahjavero aina II veroluokan mukaan.

Luovutuksensaajan määrittely Korkein hallinto-oikeus on päätöksessään KHO 2011:44 ottanut kantaa tapaukseen, jossa sukupolvenvaihdoksessa on toisena lahjansaajana ollut osakkaan poika ja toisena pojan omistama osakeyhtiö, eli ns. apuyhtiö. Olennainen kysymys oli, katsottiinko lahjansaajaksi lahjoittajan pojan omistama osakeyhtiö

ajantasa ajan tasa • 5/2011

pujan poika eli yritystoiminnan jatkaja ei suorittaisi omistuksensa kasvamisesta vastiketta lainkaan.

Korkein hallinto-oikeus totesi, että lahjan saaja on poika ja katsoi, ettei perintö- ja lahjaverolain 55.5 §:n täyden verohuojennuksen säännöstä voitu soveltaa, koska vastikkeen maksoi yhtiö eikä poika.

Noora Flemming, Veroasiantuntija KPMG, Turku

vai poika itse, ja oliko vero määrättävä yhtiölle II-veroluokan vai pojalle I-veroluokan mukaan.

Korkein hallinto-oikeus katsoi ratkaisussa lahjansaajaksi yhtiön, eikä yhtiön osakasta. Yhtiö oli velvollinen suorittamaan lahjasta veron perintö- ja lahjaverolain II-veroluokan mukaan.

Korkein hallinto-oikeus totesi päätöksessään, että sukupolvenvaihdoslahjoitus on mahdollinen myös osakeyhtiölle ja korosti, että osapuolet ovat nimenomaisesti ilmaisseet tarkoituksenaan lahjoittaa osakkeet yhtiölle.

Lahjoitusta ei voitu pitää lahjana osakkaalle ainoastaan sillä perusteella, että osakeyhtiön kirjanpidon näkökulmasta vastikkeettomasti saadut varat kasvattavat yhtiön omaa pääomaa ja nostavat sitä kautta osakkaiden omistamien osakkeiden arvoa.

Korkein hallinto-oikeus päätyi kuitenkin hieman toisenlaiseen ratkaisuun tapauksessa KHO 2011:51. Ratkaisussa oli kysymys tilanteesta, jossa 90 % yhtiön osakkeista omistava isä suunnitteli luopuvansa yhtiön omistuksesta luovuttamalla osakkeet vastikkeellisesti yhtiölle. Yhtiöoikeudellisesti kysymys olisi siis yhtiön omien osakkeiden hankkimisesta. Hankinnan jälkeen yhtiön osakkeista jo entuudestaan 10 % omistanut luopujan poika olisi jäänyt yhtiön ainoaksi osakkeenomistajaksi. Yhtiö olisi maksanut osakkeiden hankintahinnan luopuvalle osakkeenomistajalle. Luo-

Johtopäätöksiä KHO 2011:44 ratkaisun mukaan osakeyhtiön on apuyhtiöasemassa maksettava sille tarkoitetun ja annetun lahjoituksen perusteella lahjavero. Jos osakeyhtiölle tehdyn lahjoituksen tosiasialliseksi lahjansaajaksi katsottaisiin I-veroluokkaan kuuluva ihminen, olisi lahjaveron määrä yli puolet vähemmän kuin II-veroluokkaan kuuluvalle osakeyhtiölle määrättävä lahjavero. Osakeyhtiö voi kuitenkin maksaa suuremman lahjaveron itse eikä vastaavia varoja tarvitse jakaa osakkaalle lahjaveron maksamisen mahdollistamiseksi. Toisaalta lahjavero ei ole vähennyskelpoinen osakeyhtiön verotuksessa.

KHO 2011:51 ratkaisussa on katsottu lahjansaajaksi yhtiön osakas, kun yhtiö hankkii omia osakkeita alihintaan. Korkein hallinto-oikeus totesi nimenomaisesti, että se ei ottanut kantaa lainkaan siihen, voiko lahjansaajaksi katsottu lapsi vaatia, että hänen lahjaansa sovelletaan perintö- ja lahjaverolain muita huojennusäännöksiä, erityisesti säännöstä siitä, että lahjoitettu varallisuus arvostetaan huojennettuun arvoonsa.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisujen näennäinen ero johtuu yksinkertaisesti siitä, että kun sukupolvenvaihdoksen kohteena oleva yhtiö itse hankkii omia osakkeita, ei sen varallisuusasema parane, koska yhtiön hallussa olevilla omilla osakkeilla ei ole taloudellisia eikä hallinnollisia oikeuksia. Yhtiö ei tällöin voi saada lahjaa, vaan ainoa taho, jonka varallisuusasema alihintaisuuden tai vastikkettomuuden vuoksi paranee ovat yhtiön muut osakkaat.

Sukupolvenvaihdoshuojennusten merkittävien veroetujen saamisen varmistamiseksi tuleekin huojennussäännösten soveltuvuus tutkia tarkoin kaikista näkökulmista ennen luovutuksia.

■

13

kuukauden • artikkelit

Alueiden kilpailukyky 2011 Keskuskauppakamari on tutkinut vuodesta 2000 lähtien alueellisten tekijöiden vaikutusta yritysten kilpailukykyyn ja sijoittumiseen Suomessa. Alueiden kilpailukyky 2011 on kuudes aihepiiriin liittyvä tutkimus. Aikaisemmat selvitykset on julkaistu vuosina 2000, 2003, 2005, 2007 ja 2009. Kysely tehdään jäsenyrityksille kauppakamarialueittain. Vuoden 2011 selvitys perustuu yhteensä 1280 yritysjohtajan antamiin tietoihin, joista varsinaissuomalaisia vastaajia on 74 kappaletta. Tutkimus tehtiin toukokuussa 2011.

Tärkeä liikenneinfrastruktuuri Toimivien ja kustannustehokkaiden

14

kuljetusten keskeinen edellytys on kunnoltaan ja palvelutasoltaan riittävä liikenneinfrastruktuuri. Yritysten mielestä tilanne tiestön suhteen on huolestuttava, sillä koko maan tuloksissa liikenneväylien kunto on jälleen kerran päähuolenaiheena. 71 prosenttia vastaajista kokee, että liikenneväylät kaipaavat paljon tai todella paljon kunnostusta. Näin on tilanne myös Varsinais-Suomessa. Osuus on ollut jatkuvassa nousussa vuodesta 2005, josta voidaankin vetää johtopäätös, että tiestön kunnossapitoon ei ole käytössä riittävästi resursseja. Korjausvelan kasvaessa tiestömme rapautuu.

Varsinais-Suomen liikenneinfrastruk-

tuurin kehittämistarpeista korostuivat mm. valtatie 8:n kehittäminen, nopeammat junayhteydet pääkaupunkiseudulle, ysitie ja tietoliikenneyhteyksien parantaminen.

Kysyttäessä julkisen sektorin keinoista tukea alueellista kilpailukykyä koko maan tuloksista esiin nousee saavutettavuuden parantaminen. Tämä tukee myös edellä mainittuja tiestön ja rataverkon kehittämistarpeita. Toisena hyvänä tukikeinona suurimmalla osalla kauppakamarialueista pidetään työnantajamaksujen alentamista.

Sijaintiin vaikuttavista tekijöistä ja toimintaedellytyksistä yritykselle sopivan työvoiman saatavuus nousi jälleen

ajantasa ajan tasa • 5/2011

aja

merkittävimmäksi koko maassa. Toisena mainitaan liikenneyhteydet. Eräs vuodesta toiseen sijoitustaan nostanut tekijä on turvallinen ja viihtyisä elinympäristÜ, joka kahdessa viime tutkimuksessa on yltänyt viiden sijoittumiseen vaikuttavan merkittävimmän tekijän joukkoon. Muita tekijÜitä olivat markkinoiden läheisyys ja alueella sijaitseva kasvukeskus. Varsinais-Suomen yritysjohdon vastaukset noudattelivat tässä koko maan vastaavia, joskin ammattikorkeakoulun sijainti alueella nousi viidenneksi merkittävämmäksi tekijäksi.

OppilaitosyhteistyÜssä kehittämistä OppilaitosyhteistyÜstä lÜytyy kehittämistä sekä Varsinais-Suomessa että koko maassa, vaikka suurin osa yrityksistä onkin tehnyt yhteistyÜtä joidenkin oppilaitosten kanssa. Haastatelluista 1280 yrityksestä 72 prosentilla on kokemusta yhteistyÜstä viimeisen kolmen vuoden aikana. Osuus oli

71 prosenttia vuonna 2009. Yritykset pitävät yhteistyÜtä tärkeänä, koska se takaa heille tulevaisuudessa osaavan tyÜvoiman saannin. Valtaosa yrityksistä, joilla on ollut oppilaitosyhteistyÜtä, tekee yhteistyÜstä ammattikorkeakoulujen ja ammatillisten oppilaitosten kanssa. YhteistyÜ peruskoulun ala- ja yläkoulun tai lukion kanssa on jäänyt melko vähäiseksi. Sama pätee myÜs Varsinais-Suomessa, joten alueemme nuorten tyÜelämätuntemukseen tarvitaan panostusta sekä oppilaitosten että yritysten puolelta.

Sopivan tyÜvoiman saatavuus oli vaikeaa joka kolmannella yrityksellä.

Keväällä 2011 erityisesti rakennusalan yrityksillä oli vaikeuksia lÜytää sopivaa tyÜvoimaa. Kyselyyn vastanneista rakennusalan yrityksistä reilu kolmannes ja palvelualan yrityksistä lähes kolmannes ilmoitti, että niillä on ollut rekrytointiongelmia.

Rakennusalan vastaajat ilmoittivat muita useammin, että niillä on ollut rekrytointiongelmia myÜs viime vuosien aikana. Kaupan

alalla sopivan tyÜvoiman lÜytäminen oli keväällä 2011 helpointa, mutta tälläkin alalla joka neljännellä yrityksellä oli vaikeuksia lÜytää sopivaa tyÜvoimaa.

Julkiset hankinnat puhuttivat Puolet koko maan vastaajista pitää yritysten huomioimista riittämättÜmänä julkisissa hankinnoissa. Yritykset toivoivat, että julkisia hankintoja toteutettaessa otettaisiin nykyistä paremmin huomioon niiden vaikutukset alueelliseen elinkeinoelämään. He arvioivat, että julkisten hankintojen pisteytys estää pienempien yritysten mukaantulon. Yritykset korostivatkin pienten ja keskisuurten yritysten osallistumismahdollisuuksien parantamista ja parempaa yhteistoimintaa hankinnoissa alueella. ■Teksti: Tomi Virtanen

SELKEYTTĂ„ KILPAILUASIOIHIN 0LWl \ULW\NVHQ WXOHH WLHWll NLOSDLOXDVLRLVWD" WR NOR 7XUXQ NDXSSDNDPDULQ NRNRXVVDOL 3XRODODQNDWX 7XUNX

.LOSDLOXODLQVllGlQW| RQ \ULW\VWHQ QlN|NXOPDVWD \NVL RQJHOPDOOLVLPPLVWD ODLQVllGlQW|DOXHLVWD 7XOH NXXOHPDDQ PLWHQ XXVL YRLPDDQWXOHYD NLOSDLOXODNL PXXWWDD NLOSDLOXRLNHXGHQ NHQWWll 3XKXMLQD \OLMRKWDMD MD WXWNLPXVSllOOLNN| .LOSDLOXYLUDVWRVWD VHNl MRKWDMD .LOSDLOXLQVWLWXXWLVWD

0HUNLWVH SlLYl MR NDOHQWHULLVL YDUVLQDLQHQ NXWVX WXOHH P\|KHPPLQ 9RLW MR P\|V LOPRLWWDXWXD VDWX OHKHQEHUJ#WXUNX FKDPEHU Âż WDL SXK

ajantasa ajan tasa • 5/2011

15

kamarissa • tapahtuu

Konfer Oy:n ja Sodexon yhteiset aamukahvit nautittiin Turun Linnassa.

Kauppakamarin koulutuspäivät keräsivät Turkuun ennätysmäärän kauppakamareiden henkilökuntaa ympäri Suomen. Tervetulotoivotus Turkuun saatiin kaupunginjohtaja Aleksi Randellilta (vas.). Vieressä Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Risto E. J. Penttilä.

16

ajantasa ajan tasa • 5/2011

aja

yritys • tietoa Uusi kilpailulaki voimaan 1.11.2011 Uusi kilpailulaki tulee voimaan 1.11.2011. Keskeisimmät uudistukset koskevat yritysten sakkomaksuja ja yrityskauppavalvontaa. Uudistuksen myötä myös jokaisella kilpailunrajoituksesta vahinkoa kärsineellä olisi oikeus korvaukseen.

Kilpailunrikkomuksia koskevat sakko- eli seuraamusmaksusäännöt täsmentyvät niin, että maksun määrääminen, vapauttaminen tai alentaminen vastaa entistä paremmin EU:n säännöksiä. Laissa on myös määritelty nykyistä tarkemmin ne tilanteet, joissa kartelliin osallinen elinkeinonharjoittaja voi saada vapautuksen tai alennuksen seuraamusmaksusta.

Uudistuksen myötä jokaisella kilpailunrajoituksesta vahinkoa kärsineellä on oikeus korvaukseen. Myös vahingonkorvauksen vanhentumisajat määritellään laissa selkeämmin.

Yrityskaupan arviointia koskevat säännökset vastaavat EU-oikeuden mukaista arviointitapaa. Markkinaoikeus voi Kilpailuviraston esityksestä kieltää tai määrätä purettavaksi yrityskaupan tai asettaa kaupalle ehtoja, jos yrityskauppa olennaisesti estää tehokasta kilpailua Suomen markkinoilla erityisesti siitä syystä, että sillä luodaan määräävä markkina-asema tai vahvistetaan sitä.

Uuden kilpailulain mukaan Kilpailuvirasto asettaa tehtävänsä tärkeysjärjestykseen. Näin ollen Kilpailuvirasto keskittyy kilpailun toimivuuden ja kansantalouden kannalta haitallisimpien kilpailunrajoitusten selvittämiseen.

Kilpailuvirastolla on markkinaoikeuden luvalla oikeus tehdä tarkastuksia myös muihin kuin elinkeinonharjoittajien liiketiloihin.

Uusi kilpailulaki korvaa kilpailunrajoituksista annetun lain (480/1992).

Lisätiedot: Hallitusneuvos Elise Pekkala, TEM, puh. 010 606 3731 Neuvotteleva virkamies Johanna Rihto-Kekkonen, TEM, puh. 050 369 7619 tai 010 606 3271

Elinkeinoelämä ja viranomaiset: Harmaan talouden torjuntaan yhteisvoimin - Harmaan talouden torjunta on erittäin tärkeää. Velvoitteensa hoitavat

ajantasa ajan tasa • 5/2011

yritykset kärsivät, jos rikollisin keinoin kilpaillaan edullisemmilla hinnoilla.

Rikollisuutta on torjuttava niin, ettei asianmukaisesti toimivien yritysten byrokratia perusteettomasti lisäänny.

Syksyllä alkaa Keskuskauppakamarin puheenjohtajuuskausi yritysturvallisuuden kansallisessa yhteistyöryhmässä, jolloin laadimme päivitetyn elinkeinoelämän ja viranomaisten yhteisen strategian yrityksiin kohdistuvien rikosten ja väärinkäytösten torjumiseksi viidelle vuodelle.

- Nyt ei ole enää tarkoitus tehdä selvityksiä, vaan sopia konkreettisia toimenpiteitä rikosten torjumiseksi.

Tässä työssä paneudumme myös keinoihin kitkeä harmaata taloutta haittaamatta rehellistä yritystoimintaa, kertoo Keskuskauppakamarin varatoimitusjohtaja Leena Linnainmaa.

Yrityksiin kohdistuvaa rikollisuutta torjutaan lisäämällä yritysten tietoa riskeistä ja tarjoamalla malleja riskien ennaltaehkäisemiseen.

Esimerkiksi turvallista ja häiriötöntä toimintaympäristöä yrityksille voidaan luoda ottamalla turvallisuusasiat huomioon jo suunniteltaessa rakennettua ympäristöä. – Haasteena on saada turvallisuutta lisäävät toimintamallit käyttöön.

Ohjeita on olemassa siitä, miten tehdä ympäristöstä meille kaikille turvallisempi, mutta tieto ei ole kaikilta osin kulkenut päättäjille ja soveltajille, sanoo Keskuskauppakamarin asiantuntija Kaisa Saario.

Keskuskauppakamari edistää yritysten riskienhallintaa ja turvallisuustietoisuuden lisäämistä selvityksillä ja ohjeilla, joihin voi tutustua osoitteessa www.keskuskauppakamari.fi Keskuskauppakamari toimii kansallisen yritysturvallisuuden yhteistyöryhmän puheenjohtajana kaudella 1.9.201131.8.2012.

Lisätiedot: varatoimitusjohtaja Leena Linnainmaa, Keskuskauppakamari, puh. 050 356 1183

Ohjeet julkisten hankintojen energiatehokkuudesta uusittu Työ- ja elinkeinoministeriö on julkaissut uudet ohjeet julkisten hankintojen energiatehokkuudesta. Tavoitteena on, että tuotteen energiatehokkuusluokka otetaan huomioon yhtenä hankintakriteerinä. Ohjetta on tarkoitus soveltaa valtion ja kuntien viranomaisten, liikelaitosten ja yhteishankintaelinten

sekä kuntayhtymien hankintojen yhteydessä. Sitä voidaan soveltaa myös yksityisellä sektorilla.

Ohjeet ovat osa Suomen ilmastoja energiastrategian sekä EU-direktiivien toimeenpanoa. Niillä päivitetään työ- ja elinkeinoministeriön vuonna 2008 antamat vastaavat ohjeet.

Julkinen sektori on merkittävä hankintojen tekijä, sillä julkiset hankinnat ovat Suomessa noin 20–30 miljardia euroa vuosittain. Suurena toimijana julkinen sektori pystyy vaikuttamaan markkinoilla olevaan tarjontaan kysyntää suuntaamalla.

Julkisilla hankinnoilla on merkittävä vaikutus tuotteiden ja palveluiden aiheuttamaan elinkaaren aikaiseen energiankulutukseen. Hankintalaki kannustaa ottamaan ympäristönäkökulmat huomioon, joten energiatehokkuus sopii hyvin hankintakriteeriksi hinnan ja muiden perusteiden rinnalle.

Ministeriön ohjeet koskevat myös energiamerkintää. Julkisten hankintayksiköiden on pyrittävä hankkimaan vain parhaaseen energiatehokkuusluokkaan kuuluvia laitteita. Ohjeissa on esitetty ne keskeiset laiteryhmät, joiden hankintaa tämä tavoite koskee.

Energiatehokkuus julkisissa hankinnoissa -ohje on saatavilla työ- ja elinkeinoministeriön verkkopalvelusta osoitteesta: www.tem.fi/julkaisut.

Lisätiedot: ylitarkastaja Outi Kumpuvaara, TEM, puh. 010 606 4106

Tekijänoikeusopas yrityksille Uudessa tekijänoikeusoppaassa neuvotaan, miten tekijänoikeuksista voidaan sopia selkeästi, oli yhteistyökumppani sitten työsuhteessa ja sopimussuhteessa yritykseen. Oppaan tavoitteena on auttaa yrityksiä oivaltamaan tekijänoikeuksien merkitys liiketoiminnalle sekä lisätä yleistä tietämystä ja osaamista asiassa. ”Suomen menestyminen perustuu tulevaisuudessa entistä enemmän innovaatiopohjaiseen talouskasvuun.

Tämä merkitsee sitä, että immateriaalisten oikeuksien merkitys kasvaa jatkuvasti yritysten liiketoiminnassa”, sanoo Keskuskauppakamarin lakimies Anne Horttanainen.

Pieniltä ja keskisuurilta yrityksiltä puuttuu tietoa tekijänoikeuksista ja niiden soveltamisesta käytännössä, vaikka tekijänoikeuksien ja muiden ai-

17

yritys • tietoa neettomien oikeuksien suojaamisesta on tullut yhä tärkeämpi kilpailutekijä.

Tietoaukkoa paikkaamaan elinkeinoelämän etujärjestöt ovat julkistaneet tekijänoikeusoppaan, joka tarjoaa käytännönläheisiä neuvoja pk-yritysten tarpeisiin.

Tekijänoikeuksista sopiminen ja oikeuksien puolustaminen korostuvat digitaalisessa toimintaympäristössä.

Etenkin pk-yritysten kilpailukykyyn vaikuttaa ratkaisevasti se, miten tehokkaasti ja ennustettavasti ne pystyvät turvaamaan immateriaalisia oikeuksiaan.

Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n, Keskuskauppakamarin ja Suomen Yrittäjien toimittamassa oppaassa neuvotaan muun muassa, miten tekijänoikeuksista voidaan sopia selkeästi työsuhteessa ja yrityksen muissa sopimussuhteissa. Tavoitteena on auttaa yrityksiä oivaltamaan tekijänoikeuksien suuri merkitys liiketoiminnalle sekä lisätä yleistä tietämystä ja osaamista.

Työoikeudessa on luonnollisena perusperiaatteena, että työntekijä saa työstään palkan ja työn tulokset kuuluvat työnantajalle. Monelle työnantajalle voi kuitenkin olla yllätys, että tekijänoikeuslain mukaan teoksen tekijänoikeus kuuluu teoksen luoneelle henkilölle, toimii tämä työsuhteessa tai ei.

Tämän vuoksi elinkeinoelämä peräänkuuluttaa tekijänoikeuslain muuttamista siten, että työsuhteessa syntyvät tekijänoikeudet kuuluisivat aina työnantajalle. Muutos olisi tarpeellinen erityisesti pk-yrityksille. Uudessa oppaassa järjestöt suosittelevat työnantajille työsopimuksiin mallilauseketta, joka siirtää työsuhteessa luotujen teosten taloudelliset tekijänoikeudet työnantajalle.

Oppaan on kirjoittanut alan pitkäaikainen vaikuttaja, Viestinnän keskusliiton toimitusjohtaja Valtteri Niiranen. Hanke on osa Suomen kansallisen IPR-strategian täytäntöönpanoa.

Lisätietoja: Lakimies Anne Horttanainen, p. 040 510 4907 anne.horttanainen@chamber.fi

FinnCham muodostaa globaalin yritysverkoston Uusi globaali Finncham-verkosto kokoaa liki 100 eri puolilla maailmaa toimivaa kauppayhdistystä, kauppa-

18

kamaria ja kiltaa vahvistamaan suomalaisyritysten kansainvälistymistä ja vientiponnisteluja. Verkosto ulottuu Kiinasta Koreaan, Afrikasta Argentiinaan ja Amerikkaan.

Kauppakamarien perustama globaali FinnCham-verkosto solmii kontakteja maailmalla toimivien suomalaisyritysten ja sinne lähtevien yritysten välille, avaa ovia ja vahvistaa taloussuhteita eri maiden kanssa.

- Suomalaisten yritysten kansainvälistyminen edellyttää jatkuvaa työtä.

Erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten kansainvälistymistä on tuettava kaikin keinoin. Suomessa pk-yritysten osuus viennistä on vain 12 prosenttia, kun esimerkiksi Ruotsissa se on 20 prosenttia. Finncham-verkosto tarjoaa erinomaisen kanavan tälle työlle, sanoo Eurooppa- ja ulkomaankauppaministeri Alexander Stubb.

Keskuskauppakamari koordinoi FinnCham verkostoa yhteistyössä UM:n, TEM:n ja Finpron kanssa.

– FinnCham ei synnytä uutta rakennetta, sen sijaan tavoitteena on tehostaa ja parantaa olemassa olevien toimijoiden yhteistyötä, korostaa Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Risto EJ Penttilä.

Investointeja ja osaajia Verkoston avulla luodaan vahvaa Suomi-kuvaa maailmalla ja luodaan yrityskontakteja kohdemaihin. Verkosto toimii myös siltana maailmalta Suomeen ja auttaa ulkomaalaisia yrityksiä saamaan kontakteja Suomessa.

– Suomi tarvitsee enemmän vuorovaikutusta, ulkomaalaisia investoijia ja osaajia. Rakennamme koko maailman kattavan verkoston vahvistamaan suomalaisyritysten kansainvälistymistä, luonnehtii Penttilä. – Erityisesti kehittyvissä talouksissa verkostojen ja henkilösuhteiden merkitys on ensisijaisen tärkeää kaupankäynnin kirittämisessä.

Tämän ovat useat yritykset kohdanneet arjessaan.

Finnchamin verkkosivut palvelevat osoitteessa www.finncham.fi.

Muutama kauppakamarin jäsenyritys mahtuu mukaan maksuttomaan yritysidentiteetti-tutkimukseen

tutkimusta. Organisaatio-identiteetti on ajankohtainen ja vielä Suomessa toistaiseksi melko tutkimaton aihe.

Tutkimukseen osallistuminen on yritykselle maksutonta.

Yritys saa heti vastausajan päätyttyä käyttöönsä päätyttyä 1) yhteenvetoraportin, jossa näkyvät henkilöstön ja johdon vastaukset ja 2) vertailukoosteen, jossa yrityksen omia tuloksia verrataan keskimääräiseen suomalaiseen pk-yritykseen. Tutkimuksen kohderyhmänä ovat 50–250 työllistävät yritykset.

Jos tutkimukseen osallistuminen kiinnostaa, voitte olla yhteydessä tutkimuspäällikkö Niilo Mäkelään, MPSYhtiöt, p. 020 7469 578, niilo.makela@mps.fi.

TE-toimistoissa panostetaan verkkoasiointiin Työ- ja elinkeinotoimistossa kampanjoidaan syyskuun alusta alkaen asiakkaiden kannustamiseksi verkkoasiointiin. Kampanja kestää vuoden 2011 loppuun ja sen kärkituotteena on CVnetti, jonka käyttöä pyritään aktiivisesti lisäämään sekä henkilö- että työnantaja-asiakkaiden keskuudessa. CV-netti on yksi työ- ja elinkeinotoimiston verkkosivuston, www.mol.fi:n sähköisistä palveluista.

CV-netissä työnhakija-asiakas voi esitellä itseään, osaamistaan, vahvuuksiaan ja työtoiveitaan vapaamuotoisesti suoraan työnantajalle. Työnantaja taas löytää nopeasti juuri haluamansa työntekijän CV-netissä olevan kuvauksen perusteella.

- Työ- ja elinkeinohallinnon CVnetti-palvelu on jo tällä hetkellä Suomen suurin CV-pankki, mutta tavoitteena on kehittää siitä vieläkin toimivampi ja saada työantajien ja työnhakijoiden kohtaaminen helpoksi ja nopeaksi, sanoo kehitysjohtaja Kari Rintanen.

TE-toimiston sähköisten asiointikanavien käytön lisääminen liittyy laajaan TE-toimiston uudistamishankkeeseen, jossa kehitetään myös asiakkaiden palvelulinjojen toimintaa, selkeytetään palvelukokonaisuuksia sekä uudistetaan TE-palveluverkkoa.

Lisätiedot: kehitysjohtaja Kari Rintanen, TEM, puh. 010 60 49207

MPS-Yhtiöt toteuttaa pk-yritysten organisaatio-identiteettiä kartoittavaa

ajantasa ajan tasa • 5/2011

aja

Uudenlainen ohjelma kotoutumisen tehostamiseksi vireille Hallitus valmistelee nelivuotisen valtion kotouttamisohjelman ensi vuoden toukokuun loppuun mennessä. Ohjelman tavoite on laaja-alaisen yhteistyön avulla varmistaa maahanmuuttajien aktiivinen osallistuminen Suomessa sekä lisätä tasa-arvoa, yhdenvertaisuutta ja eri väestöryhmien välistä myönteistä vuorovaikutusta maassamme.

Valtion kotouttamisohjelma perustuu syyskuun alussa voimaan tulleen uuden kotoutumislain ja hallitusohjelman kotoutumista koskeviin kirjauksiin. Ohjelma keskittyy erityisesti keinoihin, jotka parantavat maahanmuuttajien työllisyyttä, edistävät kotoutumiskoulutusta ja parantavat heikossa asemassa olevien maahanmuuttajien (nuoret, naiset, turvapaikanhakijat) asemaa. Ohjelmaa tarvitaan myös helpottamaan kotouttamisen seurantaa.

Kotouttamisohjelma pureutuu myös keinoihin, jotka auttaisivat lisäämään eri väestöryhmien välistä myönteistä vuorovaikutusta ja suvaitsevaisuutta.

Tässä yhteydessä ministerityöryhmä korosti myös kansalaisjärjestöjen tekemän työn merkitystä.

Ohjelman valmistelusta vastaa aluksi sisäasiainministeriö ja vuoden 2012 alusta lukien työ- ja elinkeinoministeriö, jolle maahanmuuttajien kotouttamiseen liittyvät asiat siirtyvät hallitusohjelman mukaisesti 1.1.2012.

Laaja-alaisen ohjelman valmisteluun osallistuvat lisäksi opetus- ja kulttuuriministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö, ympäristöministeriö, ulkoasiainministeriö ja valtiovarainministeriö.

Ohjelmaa ryhtyy valmistelemaan näiden tahojen edustajista koostuva poikkihallinnollinen yhteistyöryhmä sekä sille asetettava sihteeristö.

Yritysten rahoitusmahdollisuudet – uudet toimenpiteet hyväksyttiin Hallituksen talouspoliittinen ministerivaliokunta hyväksyi 22.9.2011 useita yritysten rahoituksen parantamiseen liittyviä toimenpiteitä. Päätösten taustalla ovat lisääntyneet haasteet kansainvälisessä taloustilanteessa.

ajantasa ajan tasa • 5/2011

Uusi luottomuotoinen vienninrahoitusmalli käyttöön vuoden 2012 alusta Suomalaisten vientiyritysten rahoitusmahdollisuuksien parantamiseksi Suomessa otetaan käyttöön vuoden 2012 alusta uusi luottomuotoinen vienninrahoitusmalli. Siinä Suomen Vientiluotto Oy hoitaa luotonannon ja luottoihin liittyvän korontasauksen ja Finnvera Oyj varainhankinnan ja likviditeetin hallinnan. Rahoitus olisi OECD-ehtoista ja siihen liittyvät luottoriskit katettaisiin Finnveran vientitakuilla. Luottomuotoisen vienninrahoituksen yhteenlaskettu luottokanta voisi olla enintään 3 miljardia euroa.

Suomen nykyinen vienninrahoitusmalli ei ole kilpailukykyinen keskeisiin kilpailijamaihin verrattuna.

Suomen vientitakuisiin ja korontasaukseen perustuvan mallin ongelmana on liikepankkien vaikeutunut tilanne muun muassa lähivuosina voimaan tulevan Basel-3 sääntelyn takia, joka vaikuttaa jo nyt pankkien kykyyn myöntää pääomatavaroiden viennin edellyttämää pitkäaikaista vienninrahoitusta.

Talouspoliittisen ministerivaliokunnan päätös perustuu työ- ja elinkeinoministeriön asettaman Vienninrahoitus 2011 -työryhmän yksimieliseen esitykseen.

suhdannerahoituksen pelastaneen yrityksen konkurssilta.

Finnveran suhdannerahoitusjärjestelmä jatkuu vuoden 2012 loppuun Talouspoliittinen ministerivaliokunta päätti myös jatkaa kotimaisen pkrahoituksen turvaamiseksi vuosina 2009–2011 käytössä olevan Finnvera Oyj:n suhdannerahoitusjärjestelmän voimassaoloa vuoden 2012 loppuun saakka.

Työ- ja elinkeinoministeriössä katsotaan, että suhdannerahoitus on vaikeutuneessa taloustilanteessa edelleen tarpeellinen pk-yritysten käyttörahoituksen ja investointien mahdollistamiseksi. Sitä on myönnetty tähän mennessä yhteensä 1 100 yritykselle noin 460 miljoonaa euroa. Suhdannerahoituksiin varattiin sitä käyttöön otettaessa kolmeksi vuodeksi yhteensä 900 miljoonaa euroa.

Toimialoista suhdannerahoitusta on myönnetty eniten metalli-, puu- ja kemianteollisuuden yrityksille. Alueellisesti sitä on myönnetty eniten Länsija Etelä-Suomeen. Rahoituksesta on kohdistunut pk-yrityksille noin 80 %.

OECD:n suhdannerahoituksen vaikuttavuudesta tekemän tutkimuksen mukaan noin 40 % suhdannerahoitusta saaneista yrityksistä ilmoitti

Talvella 2010–2011, marraskuun ja huhtikuun välisenä aikana, Suomessa vieraili 2,9 miljoonaa ulkomaista matkustajaa. Matkustajamäärä kasvoi edellisestä talvikaudesta 20 prosenttia.

Kasvu tuli lähes kokonaan Venäjällä asuvista matkustajista. Ulkomaiset matkustajat toivat Suomeen talven aikana yhteensä 986 miljoonaa euroa, missä oli yli kolmanneksen lisäys vuotta aiempaan verrattuna. Tiedot käyvät ilmi Tilastokeskuksen ja Matkailun edistämiskeskuksen yhteisestä Rajahaastattelututkimuksesta.

Eniten matkustajia Suomeen saapui Venäjältä, mistä tuli lähes 1,5 miljoonaa matkustajaa. Venäläisiä kävijöitä oli 37 prosenttia enemmän kuin edellisenä talvena, ja heidän osuutensa kasvoi ensimmäistä kertaa 50 prosenttiin kaikista kävijöistä. Ruotsista vieraili Suomessa toiseksi suurin lukumäärä matkustajia, vajaat 280 000 matkustajaa. Kolmanneksi eniten matkustajia tuli Virosta, reilut 230 000 matkustajaa. Ruotsalaisten matkustajien määrä pysyi edellistalven tasolla ja virolaisten määrä pieneni hieman.

Lähde: Rajahaastattelututkimus 2011, Tilastokeskus.

TESI:n vakautusrahoitusohjelman toimeenpanolle jatkoa vuoden 2012 loppuun Talouspoliittinen ministerivaliokunta päätti myös jatkaa Suomen Teollisuussijoitus Oy:n hallinnoimaa vakautusrahoitusohjelman toimeenpanoa vuoden 2012 loppuun saakka.

Vakautusrahoitusohjelmasta saadut kokemukset osoittavat, että rahoitus on auttanut hyviä yhtiöitä selviämään finanssikriisin ja investointilaman vaikutuksista. Vakautusrahoitusohjelman sijoitustoiminta on toteutettu suurella riskillä ja pääosin kannattavasti.

Vuodesta 2009 käytössä olleen vakautusrahoitusohjelman puitteissa Suomen Teollisuussijoitus on rahoittanut yhteensä 15 hanketta yhteensä 54,2 miljoonalla eurolla. Yhteensä tehdyt sijoitukset ja varaukset jatkosijoitukseen ovat noin 75 miljoonaa euroa. Alun perin vakautusrahoitusohjelmaan osoitettiin 100 miljoonaa euroa.

Matkailu Venäjältä Suomeen lisääntyi talvella 2010–2011

19

Nuorten yhteiskuntatakuulle vauhtia Hallitusohjelman mukaisesti nuorten yhteiskuntatakuu toteutetaan niin, että jokaiselle alle 25-vuotiaalle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle voidaan tarjota työ-, harjoittelu-, opiskelu-, työpaja- tai kuntoutuspaikka viimeistään kolmen kuukauden kuluessa työttömäksi joutumisesta. Tämän toteuttamiseksi työministeri Lauri Ihalainen asetti työryhmän valmistelemaan esitykset siten, että nuorten yhteiskuntatakuun toteuttaminen aloitetaan vuonna 2012 ja se saatetaan voimaan täysimääräisesti vuoden 2013 alusta.

Nuorten syrjäytyminen työelämästä estettävä Työ- ja elinkeinohallinto tukee nuoria työnhaussa monin tavoin. Työnhakijana olevan nuoren kanssa tehdään työllistymissuunnitelma, johon sisältyy työllistymistä edistäviä palveluja ja toimenpiteitä. TE-hallinnon toimista huolimatta nuorten työttömyys on pysynyt korkeana. Työnvälitystilaston mukaan elokuussa 2011 alle 29-vuo-

tiaita oli työttömänä työnhakijana 54 600, joista alle 25-vuotia 30 300. Heistä noin kolmanneksella on pelkästään perusasteen koulutus. Lähes puolella työttömistä on suoritettuna ammatillisen keskiasteen tai alimman korkeaasteen tutkinto, mutta he ovat vailla työtä.

Perusopetus ei riitä työmarkkinoilla Koulutustakuu on osa nuorten yhteiskuntatakuuta. Jokaiselle peruskoulun päättäneelle taataan jatkomahdollisuus lukioissa, ammatillisessa koulutuksessa, oppisopimuskoulutuksessa, työpajassa, kuntoutuksessa tai muulla tavoin. Perusta nuorten työllistymiselle luodaan perusopetuksessa. Peruskoulu varustaa kaikki nuoret työelämän, yhteiskunnan ja elinikäisen oppimisen edellyttämillä tiedoilla ja taidoilla.

Perusopetuksen suorittaminen ei kuitenkaan riitä, vaan toisen asteen tutkinnon suorittaminen on käytännössä työmarkkinoille pääsyn ja jatko-opintojen perusedellytys.

vitsevat tukea kiinnittyäkseen tarjolla oleviin julkisen sektorin palveluihin.

Valtionapua saa tänä vuonna 223 kuntaa, joihin on tarkoitus palkata 270 etsivän nuorisotyön tekijää. Toiminta kattaa 70 % kunnista. Vuonna 2010 etsivä nuorisotyö oli yhteydessä lähes 11 000 nuoreen. Heistä 22 % määritteli itsensä työttömäksi, vaikkei ollut ilmoittautunut työnhakijaksi.

Nuorten yhteiskuntatakuu -työryhmä etsii ratkaisuja siihen, miten kaikille nuorille saadaan työelämässä tarvittavaa osaamista, miten tunnistetaan tuen tarve ja miten työvoimapalvelut saadaan kattamaan nuorten yhteiskuntatakuun haasteet. Työryhmän tehtävänä on löytää keinot siihen, miten tutkinnon suorittaneet nuoret sijoittuisivat osaamistaan vastaavaan työhön ja miten työnantajat innostuisivat auttamaan nuoria työelämän alkuun sekä mitä toimia tarvitaan nuorten yrittäjyyden edistämiseksi. Työryhmä laatii myös esitykset työelämän kehittämiseksi niin, että työn merkitys nuorelle korostuu entisestään.

■

Nuoria on kuultava Etsivä nuorisotyö auttaa alle 29-vuotiaita nuoria, jotka ovat koulutuksen tai työmarkkinoiden ulkopuolella. He tar-

Turun kauppakamarin

SYYSKOKOUS tiistaina 22.11.2011 klo 16.00 Turun Messu- ja Kongressikeskus Messukentänkatu 9 - 13, Turku

Vieraanamme SOK-Yhtymän pääjohtaja Kuisma Niemelä Ajankohtaisesitelmä

"Talouden näkymät kaupan toimialalla" Tilaisuudessa jaetaan Turun kauppakamarin Elinkeinopolitiikan valiokunnan myöntämä ensimmäinen elinkeinopoliittinen kuntapalkinto.

Ilmoittautumiset: 17.11.2011 mennessä kauppakamari@turku.chamber.fi tai p. (02) 274 3400

20

ajantasa ajan tasa • 5/2011

aja

kansain • välistä Venäjä varautuu sisäisiin levottomuuksiin armeijan ja poliisin uudistuksilla Venäjän hallitus on ryhtynyt mittaviin poliisilaitoksen, armeijan sekä sisä- ja puolustusministeriön uudistuksiin.

Kahden ”voimaministeriön” perinpohjainen tehottomuus on pakottanut maan johdon toimeenpanemaan uudistukset poikkeuksellisena ajankohtana, juuri Venäjän parlamentin- ja presidentin vaalien kynnyksellä.

Armeijan osalta uudistukset käynnistettiin kolme vuotta sitten käydyn Georgian sodan jälkeen, ja kyseessä on mittavin armeijan reformi viimeisen sadan vuoden aikana.

Toistaiseksi on epäselvää, johtavatko uudistukset asevelvollisuuden kumoamiseen.

Sisäministeriön osalta uudistukset eivät ulotu poliisitoimen suurimpiin ongelmiin: Viranomaisten valta on hyvin pitkälle keskitetty, julkinen valvonta ei toimi, ja poliisin toiminnassa korostuu kurinpito kansalaisten suojelun sijaan.

Poliisin uudistuksessa on kyse lähinnä suuresta puhdistuksesta; maan johto tuntuu uskovan, että erottamalla korruptoituneet poliisijohtajat voidaan taistella korruptiota vastaan laajemminkin.

Perimmäinen syy uudistuksiin on Venäjän johdon varautuminen mahdollisiin sisäisiin levottomuuksiin tulevina vuosina. Ensi maaliskuun vaaleissa valittava presidentti ja hänen nimittämänsä hallitus joutuvat ajamaan läpi epäsuosittuja uudistuksia kuten eläkeiän nostamisen tai terveydenhuollon ja koulutuksen muuttamisen maksullisiksi.

Ulkopoliittinen instituutti on julkaissut toimittaja Alexander Goltsin kirjoittaman Briefing Paperin, joka käsittelee Venäjän armeijan ja poliisin

ajantasa ajan tasa • 5/2011

uudistuksia. Kirjoittaja on Ježednevnyi Žurnal -verkkolehden varapäätoimittaja.

Julkaisu on englanninkielinen ja se on ladattavissa instituutin verkkosivuilta osoitteessa http://www.fiia.fi/fi/ publication/207/ Lisätietoja aiheesta saa kirjoittajalta (venäjäksi tai englanniksi): Alexander Golts, puh. + 7 (495) 666 7738 Lähde: Ulkopoliittinen instituutti

Uusi T&Irahoitusopas julkaistu Oikean EU-rahoitusinstrumentin valinta voi tuntua välillä haastavalta.

Komissio on tätä helpottaakseen julkaissut uuden version EU:n T&I-rahoitusoppaasta, joka selkeyttää muun muassa 7PO:n, rakennerahastojen sekä kilpailukyvyn ja innovoinnin puiteohjelman (CIP) ominaisuuksia.

Lähde: EUTI

Ympäristöohjelman loppuarvio osoittaa edistystä ympäristöpolitiikassa Lähes kaikki ympäristön osa-alat on saatu viimeisten kymmenen vuoden aikana ympäristölainsäädännön piiriin. Sovittujen EU:n tavoitteiden ja sääntöjen täytäntöönpanossa sekä luonnon monimuotoisuuden suojelun ja maaperän ja veden laadun parantamisessa on kuitenkin edelleen kehittämistä.

Nämä seikat käyvät ilmi kuudennen ympäristöohjelman (2002–2012) loppuarviosta. Ympäristöalan suurimpia saavutuksia ovat kymmenen viime vuoden aikana olleet Natura 2000 verkoston laajentaminen kattamaan

lähes 18 prosenttia EU:n maa-alasta, kokonaisvaltaisen kemikaalipolitiikan käyttöönotto ja ilmastonmuutokseen liittyvät poliittiset toimet.

Loppuarviosta ilmenee, että suurin osa ohjelmassa vahvistetuista toimista on saatettu kokonaan tai lähes päätökseen. Ohjelma on onnistunut tarjoamaan ympäristöpolitiikalle kokonaispuitteet. Se on toiminut jäsenvaltioiden ja paikallisviranomaisten vertailukohtana, josta käsin ympäristöpolitiikkaa on puolustettu kilpailevia poliittisia vaatimuksia vastaan, varmistettu tarvittava rahoitus ja tarjottu liike-elämälle ennustettavuutta. Lisäksi ohjelma on auttanut rakentamaan poliittista tahtoa tehokkaiden tavoitteiden ja aikataulujen hyväksymiseksi ja toteuttamiseksi.

Vaikka kuudes ympäristöä koskeva toimintaohjelma on käynnissä viimeistä vuotta, komissio jatkaa kunnianhimoisen ympäristöpolitiikan harjoittamista. Tämä politiikka on nyt olennainen osa Eurooppa 2020 -strategiaa – älykästä, kestävää ja osallistavaa kasvua. Tältä pohjalta komissio esittää piakkoin resurssitehokkuutta koskevan etenemissuunnitelman ja vision resurssitehokkaasta Euroopasta vuoteen 2050 mennessä.

Lähde: Euroopan komission Suomen edustusto

Tutustu uusimpiin yritysyhteistyökumppaneiden hakuihin Enterprise Europe Networkin kautta on mahdollista hakea maksutta yhteistyökumppaneita tai liiketoimintakumppaneita. Alla uusimmat Suomeen kohdistuvat haut listattuna.

Voit etsiä lisää profiileja haluamaltasi toimialalta Liiketoimintapörssi-hakupalvelusta, www.yrityssuomi.fi.

■

21

liikeyhteyksiä • etsitään LIIKEYHTEYKSIÄ ETSITÄÄN WTC TURUN KAUTTA

Czech Republic Regional Chamber of Commerce Moravia – Silesia, Member Company B The Czech company “PROWORK” is looking for exclusive distributor (one in each country) for their chairs. They are also open to franchise. Their website: http:// www.prowork.cz/en/. PROWORK is producing special Medical ergonomic chairs with healthy sitting, therapeutic effects for healthy back. For the “THERAPIA” chairs they have license - utility model and EU trade mark. On-line catalogue of all types of chairs: http://www.prowork. cz/katalog/prowork2011/.

ways, as well as demolition works.

- Services provided by specialized machinery (shredding and screening of wastes and material with mobile machinery, services provided by loading shovels and material handling excavators).

The company is interested in establishing cooperation with: producers and owners of all types of wood wastes (from furniture manufacturing plants, lumber mills, woodworking shops, demolition companies, construction companies, municipal enterprises, landfills, industrial companies, forwarding and logistic enterprises) and orders of services provided with machines.

USA WTC Delaware, Member Companies

Lithuania Kaunas Chamber of Commerce, Member Company B ENEKA is a Lithuanian company specialized in manufacturing of Oil/Water Separators, Grease Separators and Underground Tanks for waste water treatment is looking for the partner in Sweden, Norway, Denmark and Finland.

Poland WTC Poznan, Member Company B A limited liability company EKOPOZ sp. z o.o. from Bolechowo near Poznan has been working in the field of industrial waste management since 2004.

EKOPOZ offers a comprehensive range of services in the following areas: - Management of wood wastes from wood processing industry, furniture industry, transport and logistics, from the establishment and management of urban greenery, construction of roads and high-

22

B For sale to end-users, distributors and importers/buyers: Travel size personal care products.

Details: 3402905010: Waterless hand sanitizer> Infectiguard 15ml bottle, 500/ case 330710: shave cream> 56g, Gillette Foamy 48/cs, 821210: razors> Gillette Good News and Sensor3 Bulk Pack, 330610: tooth paste> Crest 24g 240/ cs, 330610-90: Mouthwash> Scope 44ml 180/cs, 330720: Deodorant> Old Spice and Secret 14g 24/cs, 330510: Shampoo and conditioner> Pantene 51 ml.

A = haetaan Suomesta B = halutaan tuoda Suomeen

JUDY GARLAND “World’s Greatest Entertainer” - starring impersonators of Judy Garland, Liza Minnelli, Frank Sinatra and Dean Martin. 2) GERSHWIN, by GEORGE: The 1936 Radio Show - starring impersonators of Ethel Merman, Al Jolson, Fred Astaire, Jimmy Durante and others.

Gershwin by George encompasses all three genres of The Master’s music.

Please visit web site for more info and the songs of both shows.

B For sale to distributors and end-users: CUD Diamond Details: Single crystal and polycrystalline diamond used for heat spreading, windows and membranes. The diamond can be free standing, mounted to a flange or on silicon. Thickness ranges from <1 um to 500 um thick. The thermal conductivity can be tailored to the application with a maximum of 1800 w/mk.

Lisätiedustelut WTC Turun toimistosta puh. (02) 281 3100 tai chamber@ wtc-turku.fi

B For sale to sales representatives, distributors, export trading/management companies, agents, direct sale to end users: Entertainment.

Details: Playwright of several Broadway style musical revues. Have licensed them to regional theatres in US. Seeking licensing agreements with either regional theatres in Europe or a producer who would partner for a national tour of their country and/or surrounding countries.

Two most popular productions have similar characteristics: small cast, unit set, recorded music, legendary music known the world over, iconic entertainers. 1)

ajantasa ajan tasa • 5/2011

aja

TURUN KAUPPAKAMARI KOULUTTAA Syksyllä 2011

Pysy ajan tasalla – korkean tason koulutukset kauppakamarista!

Tervetuloa oppimaan ja verkostoitumaan syksyn koulutuksiin!

Lisätietoja koulutuksista: Koulutuspäällikkö Maria Lindbom puh. (02) 274 3423 maria.lindbom@turku.chamber.fi

Olemme mukana tukemassa Kulttuuripääkaupunkivuotta 2011.

Arvomme tänä vuonna jokaiseen koulutustilaisuuteen osallistuneiden kesken lippuja kulttuuritapahtumiin

AJANTASAISIN TIETO KOULUTUKSISTA NETISSÄ:

www.turku.chamber.fi>koulutus

ajantasa ajan tasa • 5/2011

23

LOKAKUU 19.10.

25.10.

28.10.

Työpaikan ongelmatilanteet työlainsäädännön näkökulmasta Verosuunnittelua vai veronkiertoa?

Arvonlisäverotuksen ajankohtaispäivä

MARRASKUU 2.11.

3.11.

9.11.

10.11.

10.11.

11.11.

15.11.

15.11.

16.11.

18.11.

22.11.

23.11.

24.11.

29.11.

30.11.

Mitä ovat pilvipalvelut?

Samassa veneessä – Motivoituneen, iloisen ja tuottavan työyhteisön rakentaminen Henkilökuntaedut ja henkilöstön palkitseminen Arvopapereiden käsittely kirjanpidossa ja verotuksessa Käyttöomaisuus kirjanpidossa ja verotuksessa Tehokas ajanhallinta –Time Management Seminar Yhdistyksen verotus ja kirjanpito Pörssi-ilta Tilinpäätös- ja veropäivä Yritysverotuksen intensiivikurssi Työsuhteen ehtojen muuttaminen Rakentamistoiminta ja kiinteistönluovutukset arvonlisäverotuksessa Aidosti hyödyllinen kehityskeskustelu Pörssi-ilta Kansainvälisen arvonlisäverotuksen ajankohtaispäivä

JOULUKUU 1.12.

8.12.

13.12.

16.12.

24

Kriisiviestintä ja julkisuuden hallinta Yhtiön varojenjaon verosuunnittelu Tilinpäätös, veroilmoitus ja verotuksen toimittaminen Ennakkoperintä 2012

ajantasa ajan tasa • 5/2011

aja

TALOUSHALLINNON JA VEROTUKSEN KOULUTUKSET VEROSUUNNITTELUA VAI VERONKIERTOA? Verosuunnittelun mahdollisuudet ja rajat Tiistai 25.10. klo 9-16 Scandic Julia, Eerikinkatu 4 Päivän aikana käsitellään mm. seuraavia aiheita; verosuunnittelun rajat, peitelty osinko, osakas työntekijänä, yhtiön varojen siirto osakkaille sekä yritysjärjestelyt verosuunnittelun keinona.

Luennoitsijat: lakiasiain johtaja Vesa Korpela, Veronmaksajat ja senior Tax Manager Torsti Lakari, KPMG Oy Ab Osallistumismaksu: Turun kauppakamarin ja Veronmaksajien jäsenhinta 390 € + alv 23 %. Normaalihinta 450 € + alv 23 %.

Ilmoittautuminen: 18.10. mennessä ARVONLISÄVEROTUKSEN AJANKOHTAISPÄIVÄ Perjantai 28.10. klo 10-15, Scandic Julia, Eerikinkatu 4 Päivän aikana käsiteltäviä aiheita; viimeaikaiset lainsäädännön muutokset ja viimeisin oikeus- ja verotuskäytäntö, rakentamispalvelujen käännetty verovelvollisuus – ensimmäisiä käytännön kokemuksia, kansainvälisen kaupan arvonlisäverotuksen ajankohtaiset kysymykset sekä tulossa olevat lainsäädännön muutokset lyhyesti.

Luennoitsija: arvonlisäveroasiantuntija Johanna Holkeri-Kauppila, Deloitte Osallistumismaksu: Turun kauppakamarin jäsenhinta 320 € + alv 23 %.

Normaalihinta 480 € + alv 23 %.

Ilmoittautuminen: 21.10. mennessä ARVOPAPEREIDEN KÄSITTELY KIRJANPIDOSSA JA VEROTUKSESSA Torstai 10.11. klo 9-12, Turun kauppakamari Mihin omaisuuslajiin arvopaperit kirjataan? Missä tulolähteessä arvopaperit ilmoitetaan veroilmoituksessa? Miten kirjataan arvopapereiden tuotot? Milloin arvopapereiden tuotot ovat verovapaita? Miten arvostan arvopaperit kirjanpidossa? Tehdäänkö arvopapereista arvonalennuksia ja hyväksytäänkö ne verotuksessa?

Koulutus sisältää useita käytännön esimerkkejä arvopapereiden käsittelystä kirjanpidossa ja verotuksessa sekä veroilmoituksella annettavista tiedoista.

Tiivis paketti soveltuu kaikille taloushallinnon henkilöille, joiden tulee työssään osata käsitellä arvopapereita taloushallinnossa ja verotuksessa.

Luennoitsijat: kirjanpitoasiantuntija Hannele Lindfors ja veroasiantuntija Jukka Koivumäki, molemmat Helsingin seudun kauppakamarista.

Osallistumismaksu: Turun kauppakamarin jäsenetuhinta 265 € + alv 23 %, normaalihinta 397 € + alv 23 %.

Ilmoittautuminen: 3.11. mennessä

ajantasa ajan tasa • 5/2011

KÄYTTÖOMAISUUS KIRJANPIDOSSA JA VEROTUKSESSA Torstai 10.11. klo 13-16, Turun kauppakamari Mitkä pitkävaikutteiset hankinnat kirjataan taseen pysyviin vastaaviin? Miten suunnitelman mukaiset poistot sovitetaan yhteen verotuspoistojen kanssa? Miten hyllypoistoja seurataan? Miten pysyvien vastaavien myyntivoitot tai - tappiot käsitellään kirjanpidossa ja verotuksessa?

Koulutus sisältää useita käytännön esimerkkejä eri veroilmoituslomakkeilla annettavista tiedoista. Tiivis paketti soveltuu kaikille taloushallinnon henkilöille, joiden tulee työssään osata johtaa veroilmoitustiedot kirjanpidosta.

Luennoitsijat: kirjanpitoasiantuntija Hannele Lindfors ja veroasiantuntija Jukka Koivumäki, molemmat Helsingin seudun kauppakamarista.

Osallistumismaksu: Turun kauppakamarin jäsenetuhinta 235 € + alv 23 %, normaalihinta 352 € + alv 23 %.

Ilmoittautuminen: 3.11. mennessä Huom! Mikäli osallistut sekä Arvopapereiden käsittely kirjanpidossa ja verotuksessa- että Käyttöomaisuus kirjanpidossa ja verotuksessa – koulutuksiin, saat ne yhteishintaan 360 € + alv 23 % (kauppakamarin jäsenhinta), normaalihinta 560 € + alv 23 %. Sisältää lounaan.

YHDISTYKSEN VEROTUS JA KIRJANPITO Tiistai 15.11. klo 9-16, Scandic Julia, Eerikinkatu 4 Tilaisuudessa käsiteltäviä aiheita; Verohallituksen ohjeistus, yleishyödyllinen yhteisö, yleishyödyllisen yhteisön liiketoiminta, yhdistyksen verosuunnittelu, palkat ja palkkiot yhdistyksessä sekä tilinpäätös.

Luennoitsijat: Senior Tax Manager Torsti Lakari, KPMG Oy Ab ja kirjanpidon asiantuntija Marjo Salin, Veronmaksajat.

Osallistumismaksu: Turun kauppakamarin ja Veronmaksajien jäsenhinta 390 € + alv 23 %, normaalihinta 450 € + alv 23 %.

Ilmoittautuminen: 8.11. mennessä TILINPÄÄTÖS- JA VEROPÄIVÄ Keskiviikko 16.11. klo 9-16, Turun Messu- ja kongressikeskus Vuosittainen Tilinpäätös- ja veropäivä pureutuu tänäkin vuonna ajankohtaisimpiin talouden kysymyksiin.

Asiantuntijoina toimivat perinteiseen tapaan mm. OTT, varatoimitusjohtaja Pauli K. Mattila ja KTT, osastopäällikkö

25

Tomi Viitala, molemmat Keskuskauppakamarista.

Luennoitsijoiden lopullinen kokoonpano sekä päivän ohjelma tarkentuvat alkusyksystä. Seuraa nettisivujamme www.turku. chamber.fi Osallistumismaksu: Turun kauppakamarin jäsenetuhinta 320 € + alv 23 %, normaalihinta 480 € + alv 23 %.

Ilmoittautuminen: 9.11. mennessä YRITYSVEROTUKSEN INTENSIIVIKURSSI Perjantai 18.11. klo 9-16 Scandic Julia, Eerikinkatu 4 Ajankohtaiskatsaus yritysverotukseen. Tilaisuudessa käsiteltäviä aiheita; verovaikutukset kun omaisuuden käyttötarkoitus muuttuu, osingonjaon erikoistilanteita, luottamuksensuoja verotuksessa, yrittäjä työntekijänä sekä valmistautuminen omistajanvaihdokseen.

Luennoitsijat: johtava lakimies Juha Koponen ja lakiasiain johtaja Vesa Korpela, Veronmaksajat.

Osallistumismaksu: Turun kauppakamarin ja Veronmaksajien jäsenhinta 390 € + alv 23 %, normaalihinta 450 € + alv 23 %.

Ilmoittautuminen: 11.11. mennessä RAKENTAMISTOIMINTA JA KIINTEISTÖNLUOVUTUKSET ARVONLISÄVEROTUKSESSA Keskiviikko 23.11. klo 13-16, Turun kauppakamari Rakentamispalveluiden arvonlisäverotuksessa tuli voimaan käännetty verovelvollisuus 1.4.2011 lukien. Lakimuutos nosti esiin kiinteistö-käsitteen tärkeyden arvonlisäverotuksessa - tunnistatko, mitä tuotteita yrityksesi myy arvonlisäverotuksen näkökulmasta. Koulutuksessa käydään läpi erilaisia rajavetotilanteita, milloin on kyse uudistuksen alaisesta rakentamispalvelusta ja milloin ei. Eri alan yritykset ovat joutuneet pohtimaan uudistuksen vaikutuksia yrityksen toimintatapoihin, sopimuksiin ja laskutuksiin. Tule kuulemaan uudistuksesta käytännön kokemuksia ja päivittämään tietosi kiinteistönluovutuksien arvonlisäverokysymyksistä.

Luennoitsija: Manager Indirect Taxation Piia Räty, Ernst & Young Oy Osallistumismaksu: Turun kauppakamarin jäsenetuhinta 235 € + alv 23 %, normaalihinta 352 € + alv 23 %.

Ilmoittautuminen: 16.11. mennessä YHTIÖN VAROJENJAON VEROSUUNNITTELU Torstai 8.12. klo 9-16, Scandic Julia, Eerikinkatu 4 Koulutuspäivän aiheet; verovapaan ja verotettavan osingon laskeminen, toiminnan rakenteen suunnittelu, yritysvaralli-

26

suuden realisointikeinoja, sopimukseen perustuvat maksut ja kustannustenkorvaukset yrityksestä osakkaalle, palkkaa vai osinkoa ja varojen jaon erityistilanteita.

Luennoitsijat: johtava lakimies Juha Koponen ja lakimies Juha-Pekka Huovinen, Veronmaksajat Osallistumismaksu: Turun kauppakamarin ja Veronmaksajien jäsenhinta 390 € + alv 23 %, normaalihinta 450 € + alv 23 %.

Ilmoittautuminen: 1.12. mennessä TILINPÄÄTÖS, VEROILMOITUS JA VEROTUKSEN TOIMITTAMINEN Tiistai 13.12. klo 9–16, Turun kauppakamari Päivän aikana käydään läpi mm. seuraavia aiheita; käytännön kirjanpidossa huomioitavat verosäännökset, tilinpäätöksen laatiminen, tuloslaskelman erät veroilmoituksessa, tase-erät kirjanpidossa ja verotuksessa, verotettavan tulon laskelma, veroilmoituksen laatiminen ja toimittaminen.

Luennoitsijat: kirjanpitoasiantuntija Hannele Lindfors sekä veroasiantuntija Jukka Koivumäki, molemmat Helsingin seudun kauppakamarista Koulutuksen hintaan kuuluu Tilinpäätöksestä veroilmoitukseen käytännönläheisesti – kirja.

Osallistumismaksu: Turun kauppakamarin jäsenetuhinta 335 € + alv 23 %, normaalihinta 495 € + alv 23 %.

Ilmoittautuminen: 7.12. mennessä ENNAKKOPERINTÄ 2012 Perjantai 16.12. klo 10-15.30, Scandic Julia, Eerikinkatu 4 Ajankohtaista tietoa vuoden 2012 ennakkoperinnästä ja uuden lainsäädännön vaikutuksista palkkahallintoon! Seminaarin

alustajana toimii johtava veroasiantuntija Tomi Peltomäki Verohallinnosta.

Osallistumismaksu: Turun kauppakamarin jäsenetuhinta 320 € + alv 23 %, normaalihinta 480 € + alv 23 %.

Ilmoittautuminen: 9.12. mennessä

ajantasa ajan tasa • 5/2011

aja

HENKILÖSTÖHALLINNON KOULUTUKSET TYÖPAIKAN ONGELMATILANTEET TYÖLAINSÄÄDÄNNÖN NÄKÖKULMASTA Keskiviikko 19.10. klo 9-12, Turun kauppakamari Koulutuksessa keskitytään työelämän ongelmatilanteisiin. Tiedätkö, mitä oikeuksia ja velvollisuuksia työnantajalla on ongelmien ratkaisijana? Millainen on esimiehen vastuu puuttua ongelmatilanteisiin? Tilaisuudessa käsitellään erilaisia työelämässä käytännössä esiintyviä ongelmatilanteita ja haasteita ja etsitään niihin ratkaisuja. Tilaisuus on tarpeellinen kaikille esimiestehtävissä toimiville ja henkilöstöhallinnon ammattilaisille.

Luennoitsija: lakimies Kirsi Parnila Helsingin seudun kauppakamari.

Osallistumismaksu: Turun kauppakamarin jäsenetuhinta 265 € + alv 23 %, normaalihinta 397 € + alv 23 %.

Ilmoittautuminen: 12.10. mennessä SAMASSA VENEESSÄ – MOTIVOITUNEEN, ILOISEN JA TUOTTAVAN TYÖYHTEISÖN RAKENTAMINEN Torstai 3.11. klo 9-16, Turun kauppakamari Päivän tavoitteena on kuvata konkreettisesti, millaisista asioista motivoitunut, iloinen ja tuottava työyhteisö syntyy.

ajantasa ajan tasa • 5/2011

Toisena tavoitteena on selvittää, miten tuollainen työyhteisö rakennetaan.

Päivässä pohditaan aluksi oman ajattelun vaikutuksia itseemme ja ympäristöömme. Työyhteisö on erilaisten ihmisten erilaisten ajattelutapojen summa.

Jokainen pitää omalla panoksellaan venettä pinnalla tai porailee reikiä pohjaan.

Sosiaalista älykkyyttä pidetään ihmisen pärjäämisen kannalta yhtenä keskeisistä tekijöistä. Ihmisten kohtaamistaidot ja vuorovaikutustaidot edistävät työyhteisön tuottavuutta ja hyvinvointia. Työn ilo ja motivaatio ovat tuottavan ja hyvinvoivan työyhteisön peruspilarit. Mistä ne syntyvät ja miten voimme olla aktiivisesti niitä edistämässä?

Luennoitsija: työelämän psykologian asiantuntija, filosofian tohtori Timo Kultanen Osallistumismaksu: Turun kauppakamarin jäsenetuhinta 320 € + alv 23 %, normaalihinta 480 € + alv 23 %.

Ilmoittautuminen: 27.10. mennessä HENKILÖKUNTAEDUT JA HENKILÖSTÖN PALKITSEMINEN Keskiviikko 9.11. klo 9-12, Turun kauppakamari Yritysten välinen kilpailu osaavasta työvoimasta kiristyy kaiken aikaa. Motivoitunut henkilöstö on työnantajalle kilpailuetu, joten avainhenkilöiden säilyttäminen ja sitouttaminen korostuu entisestään.

Vaihtoehtoja kannustavaan ja sitouttavaan palkitsemiseen on lukuisia. Eri vaihtoehdoissa työnantajavelvoitteet ja niiden verokohtelu poikkeavat toisistaan huomattavasti. Viime vuosina on astunut

voimaan useita lainmuutoksia, jotka liittyvät työnantajan maksamiin korvauksiin ja niiden verokohteluun. Myös verotus- ja oikeuskäytäntö uudistuvat jatkuvasti, joten eri korvausten verovaikutusten arviointi ja suunnittelumahdollisuudet ovat muuttuneet.

Kurssilla käydään läpi, kuinka erilaiset henkilökuntaedut ja palkitsemisjärjestelmät käyttäytyvät verotuksessa, ja mitä niiden suunnittelussa on syytä ottaa huomioon. Eri etu- ja palkitsemismuotoja käsitellään esimerkkitapausten ja uusimman verotus- ja oikeuskäytännön valossa. Kurssilla käydään läpi myös verotarkastuksissa tyypillisesti esille nousseita kysymyksiä. Verokohtelua arvioidaan sekä työnantajan että työntekijän näkökulmasta.

Luennoitsija: veroasiantuntija Kirsi Adamsson, KPMG. Osallistumismaksu: Turun kauppakamarin jäsenetuhinta 265 € + alv 23 %, normaalihinta 397 € + alv 23 %.

Ilmoittautuminen: 2.11. mennessä TYÖSUHTEEN EHTOJEN MUUTTAMINEN Tiistai 22.11. klo 9-12, Turun kauppakamari Työsopimus on sopimus, joka sitoo sen osapuolia. Myös vakiintuneet käytännöt saattavat tulla osapuolia sitoviksi.

Työsuhteen kestäessä voi kuitenkin tulla tarvetta muuttaa työsopimuksen ehtoja kuten työtehtäviä, työntekopaikkaa tai työaikaa. Työsuhteen ehtoja voidaan muuttaa joko työnantajan työnjohtooikeuden nojalla, sopimalla tai irtisano-

27

mismenettelyä käyttäen. Seminaarissa käydään läpi muuttamismenettelyjen kaikki vaihtoehdot käytännönläheisesti.

Luennoitsija: lakimies Kirsi Parnila Helsingin seudun kauppakamari Osallistumismaksu: Turun kauppakamarin jäsenetuhinta 265 € + alv 23 %, normaalihinta 397 € + alv 23 %.

Ilmoittautuminen: 15.11. mennessä AIDOSTI HYÖDYLLINEN KEHITYSKESKUSTELU Torstai 24.11. klo 9-16, Turun kauppakamari Kehityskeskusteluiden avulla esimies konkreettisesti johtaa työyhteisöä – ohjaa alaistensa toimintaa kohti asetettujen tavoitteiden saavuttamista.

Kehityskeskustelut ovat osa yrityksen johtamisjärjestelmää. Kehityskeskusteluiden tavoitteena on liittää yrityksen visio päivittäiseen työhön. Valmennuksessa käydään läpi koko kehityskeskusteluprosessi valmistautumista toteutukseen ja jälkihoitoon. Tule tilaisuuteen kuulemaan miten toteutat aidosti hyödyllisen kehityskeskustelun.

Luennoitsija: Henrietta Aarnikoivu, ProTulos Oy:stä Osallistumismaksu: Turun kauppakamarin jäsenetuhinta 320 € + alv 23 %, normaalihinta 480 € + alv 23 %.

Ilmoittautuminen: 17.11. mennessä

28

MUU KOULUTUS MITÄ OVAT PILVIPALVELUT? -Miksi minun organisaationi pitäisi kiinnostua niistä?

Keskiviikko 2.11. klo 9-16, Turun kauppakamari Tule kuuntelemaan ja katsomaan, mitä pilvipalvelut ovat ja miten ne uudistavat tämän hetken työntekoa. Jokaiselle kuuntelijalle jää varmasti kotiinviemisiä, miten omaa organisaatiota voi kehittää joustavammaksi ja siinä samassa säästää selvää rahaa.

Luennoitsija: Immo Salo Zipipop Oy Osallistumismaksu: Turun kauppakamarin jäsenetuhinta 320 € + alv 23 %, normaalihinta 480 € + alv 23 %.

Ilmoittautuminen: 26.10. mennessä TEHOKAS AJANHALLINTA – TIME MANAGEMENT SEMINAR Perjantai 11.11. klo 9-12, Turun kauppakamari Vaikka aikaa on kaikilla saman verran, osa ihmisistä pystyy käyttämään sen tehokkaammin. Tehokas ajankäyttö on välttämätöntä niin työelämän kasvavien vaatimusten kuin henkisen jaksamisenkin takia.

Tervetuloa oppimaan tehokasta ajanhallintaa englannin kielellä. Tämän

kolmetuntisen interaktiivisen seminaarin aikana käydään läpi tutkimuksiin perustuvia ajanhallinnan keinoja.

Kouluttaja: liikkeenjohdon kouluttaja Marise Lehto Osallistumismaksu: Turun kauppakamarin jäsenetuhinta 265 € + alv 23 %, normaalihinta 397 € + alv 23 %.

Ilmoittautuminen: 4.11. mennessä PÖRSSI-ILLAT Tiistait 15.11. ja 29.11. klo 17-20, Mauno Koivisto keskus, Bio City Pörssi-iltojen saavuttaman suuren suosion vuoksi järjestämme tänä syksynä kaksi Pörssi - iltaa.

Pörssi-illat on tarkoitettu osakesijoittamisesta kiinnostuneille yksityishenkilöille.

Niiden aikana tutustutaan kiinnostaviin ja ajankohtaisiin pörssiyhtiöihin. Illat järjestetään yhdessä Pörssisäätiön kanssa.

Tilaisuudet ovat maksuttomia.

Tiistai 15.11. klo 17-20 Illan aikana esittäytyvät yhtiöt: Alma Media, Metso ja Stockmann Ilmoittautuminen: 8.11.2011 mennessä Tiistai 22.11. klo 17-20 Illan aikana esittäytyvät yhtiöt: Cargotec, Kesko ja Outokumpu Ilmoittautuminen: 15.11. mennessä

ajantasa ajan tasa • 5/2011

aja

KRIISIVIESTINTÄ JA JULKISUUDEN HALLINTA Torstai 1.12. klo 9-12, Turun kauppakamari Kriisi ei katso aikaa, paikkaa eikä kohdetta. Yritysmaailmassa kriisi voi kohdistua niin pieneen kuin suureen yritykseen.

Kriisin luonne voi olla yllättävä ja ennalta arvaamaton. Valitettavan usein käy niin, ettei kriisitilanteisiin ole varauduttu, minkä seurauksena vahingot saattavat olla jopa korvaamattomia. Viime vuosina maassamme sattuneet ikävät tapahtumat ovat nostaneet esille etenkin kriisiviestinnän merkityksen.

Tiedotusvälineet toimivat lähes poikkeuksetta reaaliajassa, mikä asettaa kriisiviestinnälle omat vaatimuksensa.

Kriisitilanteissa organisaation tulee olla nopeasti valmis välittämään johdonmukaista tietoa, oikealla tavalla ja oikeita kanavia käyttäen.

Luennoitsijat: FM Pentti Salonen sekä FT Jukka-Pekka Puro.

Osallistumismaksu: Turun kauppakamarin jäsenetuhinta 265 € + alv 23 %, normaalihinta 397 € + alv 23 %.

Ilmoittautuminen: 24.11. mennessä

HYVÄ TIETÄÄ ILMOITTAUTUMINEN Ilmoittaudu koulutuksiin mieluiten heti, mutta viimeistään viikkoa ennen koulutuksen alkua. Kätevimmin ilmoittaudut netissä www.turku.chamber.fi -koulutus –koulutuskalenteri tai soittamalla puh.

(02) 274 3411/koulutussihteeri Elina Virta.

OSALLISTUMISMAKSU Koulutuksen hintaan sisältyvät kirjallinen materiaali sekä ohjelmassa mainitut tarjoilut. Koulutus laskutetaan pääsääntöisesti jälkikäteen.

Mikäli yrityksestänne osallistuu samalle kurssille useampi henkilö, ensimmäinen maksaa täyden hinnan, seuraava -10% ja sitä seuraavat -15%.

PERUUTUSEHDOT Viimeisen ilmoittautumispäivän jälkeen peruutetuista kursseista perimme puolet kurssimaksusta. Kaksi päivää ennen tilaisuutta ja sen jälkeen peruutetuista kursseista perimme osallistumismaksun kokonaisuudessaan. Peruutukset kirjalli-

sesti. Mikäli kurssille ilmoitettu henkilö on estynyt, hänen tilalleen voi tulla yrityksestä toinen henkilö.

ERIKOISRUOKAVALIOT Ilmoita meille erikoisruokavaliosta etukäteen tai viimeistään heti koulutukseen saavuttuasi. Mainitsethan asiasta myös tarjoilijalle. Näin varmistamme, että saat toivomasi aterian.

KOULUTUSTEN MATERIAALI Koulutusten materiaali on pääsääntöisesti monisteiden muodossa. Materiaali jaetaan sähköisesti ainoastaan poikkeustapauksessa, mikäli luennoitsija antaa siihen luvan.

SINUN MIELIPITEESI TAPAHTUMASTA Mielipiteesi on meille tärkeä. Toivomme sinun palauttavan tilaisuudessa jaettavan palautelomakkeen. Kaikki palaute ja uudet ideat ovat arvokkaita ja auttavat meitä suunnittelemaan tapahtumia, jotka vastaavat juuri Sinun toiveitasi.

Olemme koulutuksissa Sinua varten. Henkilökuntamme auttaa mielellään kaikissa asioissa tilaisuuden aikana!

ANTOISIA KOULUTUKSIA! KOULUTUSASIOISSA SINUA PALVELEVAT

Koulutussihteeri Elina Virta puh. (02) 274 3411 elina.virta@turku.chamber.fi

ajantasa ajan tasa • 5/2011

Koulutuspäällikkö Maria Lindbom puh. (02) 274 3423 maria.lindbom@turku.chamber.fi

29

SUOMEN KATTAVIN LOGISTIIKKA-ALAN HAKUPALVELIN

www.logisticsfinland.fi YRITYSHAKU Toimialoittain Avainsanoittain Erikoiskuljetukset

TARJOUSPYYNNÖT REAALIAJASSA YHTEISTYÖKONTAKTIT ALAN AJANKOHTAISET UUTISET PÄIVITTÄIN

30

ajantasa ajan tasa • 5/2011

aja

www.turku.chamber.fi

TURKU PALAA JATKOSSAKIN â&#x20AC;&#x201C; onnistu kulttuuriyhteistyĂśtä tekemällä ti 8.11. 7LODLVXXGHVVD RYDW SXKXMLQD klo 13-16 Forum Marinum, auditorio

PP

Turun kauppakamarin matkailuvaliokunta järjestää seminaarin, jonka tarkoituksena on viestiä positiivisia näkemyksiä ja kokemuksia kulttuurin ja elinkeinoelämän yhteistyÜstä sekä pohjustaa yhteistyÜn jatkumista kulttuuripääkaupunkivuoden jälkeenkin.

Puhujina mm. toimitusjohtaja CAY SEVON, Turku2011 â&#x20AC;&#x201C;säätiĂś asiakkuuspäällikkĂś JAANA EVESTI, Turun Osuuskauppa toiminnanjohtaja

EMILIE GARDBERG, Turun Musiikkijuhlat sekä

tutkimus- ja kehityspäällikkĂś JUKKA SAUKKOLIN, Turku2011 â&#x20AC;&#x201C;säätiĂś

Merkitse päivä jo kalenteriisi, varsinainen kutsu tulee myÜhemmin!

Voit myĂśs jo ilmoittautua satu.lehenberg@turku.chamber.fi tai puh. (02) 274 3426

78581 .$833$.$0$5, 3$/9(/(( 0<g6 6b+.g,6(67, O|\GlW XXVLPPDW WDSDKWXPDW MlVHQHW NRXOXWXNVHW MD SDOMRQ PXXWD YHUNRVVD ./,..$$

ZZZ WXUNX FKDPEHU Ă&#x20AC; MRV VRPHVVD OLLNNXPLQHQ RQ VLQXOOH OXRQWDLVWD 9(5.2672,'8 6b+.g,6(67, ZZZ OLQNHGLQ FRP 7XUXQ NDXSSDNDPDUL WDL VHXUDD WZLLWWHMl ZZZ WZLWWHU FRP NDXSSDNDPDULWNX

ajantasa ajan tasa â&#x20AC;˘ 5/2011

31

M Itella Posti Oy

SYKSYN JĂ&#x201E;SENTAPAHTUMIA KAUPPAKAMARISSA 0HU

NND

D M

R N

DOH

11.10. Hyvä sopimus, Uusikaupunki DMDQNRKWDLVWD VRSLPXVDVLDD

QWH

ULL

VL

14.10. Osaavat Naiset Mediassa VHPLQDDUL RVDDYLOOH QDLVLOOH 28.10. Kaupan Aika2011 VHPLQDDUL NDXSDQ DMDQNRKWDLVLVWD WHHPRLVWD 25.10. Salon kauppakamariosaston syyskokous 1.11.

Taideaamukahvit 7XUXQ 7DLGHPXVHRVVD

8.11. Turku palaa jatkossakin RQQLVWX NXOWWXXUL\KWHLVW\|Wl WHNHPlOOl VHPLQDDUL 11.11. Uudenkaupungin kauppakamariosaston syyskokous 15.11. HHJ-alumnilounas +\YlNV\WW\ +DOOLWXNVHQ -lVHQ NRXOXWXNVHQ

VXRULWWDQHLOOH 22.11. Kauppakamarin syyskokous

VllQW|PllUlLQHQ NRNRXV 24.11. Selkeyttä kilpailuasioihin PLWl \ULW\NVHQ WXOHH WLHWll NLOSDLOXDVLRLVWD" 29.11. Aamukahvit asianajotoimisto Heikkilä & Co

YHUNRVWRLWXPLVWD DDPLDLVHQ llUHOOl

2 2 2