Ajantasa 5/2008

TURUN KAUPPAKAMARI

JÄSENLEHTI 5/2008

Kulttuuripääkaupunki 2011 on Turun suuri mahdollisuus ................. 4 Elämisen taso eri kaupunkiseuduilla .... 5 Brandiajattelusta apua kuntien markkinointiin ......................... 14 ICT –valiokunta kantaa huolta alan tulevaisuuden tekijöistä ...................... 16 KUTSU: Turun kauppakamarin syyskokous 26.11.2008 ......................32

2 ajantasa ajan tasa • 5/2008

SISÄLTÖ Pääkirjoitus

Turun kauppakamari

Kulttuuripääkaupunki 2011 on Turun suuri mahdollisuus ................4

Puolalankatu 1,20100 TURKU vaihde (02)274 3400 faksi (02)274 3440 kauppakamari@turku.chamber.fi etunimi.sukunimi@turku.chamber.fi www.turku.chamber.fi Toimitusjohtaja Jari Lähteenmäki Asiamies/ekonomisti Jarkko Heinonen Asiamies/juristi Paula Heinonen Yhteyspäällikkö Jaana Mäkikalli Toimistosihteeri Aila Kedonperä Markkinointiassistentti Satu Lehenberg Koulutuspäällikkö Maria Lindbom Koulutussihteeri Elina Virta Toimistosihteeri Leena Rautanen Johdon assistentti Riitta Vesamäki WORLD TRADE CENTER TURKU Veistämönaukio 1-3,20100 TURKU puh.(02)281 3100,faksi (02)281 3113 wtctk@wtc-turku.fi www.wtc-turku.fi WTC-päällikkö Mirja Kärkäs-Lainio mirja.lainio@wtc-turku.fi Toimistosihteeri Anne Ojala

Kuukauden artikkelit

(02)274 3410 (02)274 3427 (02)274 3421 (02)274 3447 (02)274 3428 (02)274 3426 (02)274 3423 (02)274 3411 (02)274 3425 (02)274 3445

(02)281 3111 (02)281 3100

LOIMAAN KAUPPAKAMARIOSASTO Asiamies Ollipekka Hoffrén Kauppalankatu 2 A,32200 LOIMAA puh.(02)7611283,040 725 3499 ollipekka.hoffren@loimaanseutu.fi SALON KAUPPAKAMARIOSASTO Asiamies Merja Koivaara Turuntie 1,PL 28,24101 SALO puh.(02)731 6886,050 569 2298 merja.koivaara@salon-kko.inet.fi UUDENKAUPUNGIN KAUPPAKAMARIOSASTO Asiamies Raimo Rantanen Merilinnuntie 1,PL 120,23501 UUSIKAUPUNKI puh.(02)842 8710,040 546 4100 raimo.rantanen@vakka-suomi.com Vastaava päätoimittaja Jaana Mäkikalli ISSN 1459-6776

Elämisen taso eri kaupunkiseuduilla .............................................5 Miten markkinoida kuluttajille? ......................................................6 Henkilöluottotietojen käsittely ......................................................7 Hallituksen valitseminen osakeyhtiössä.........................................9 Työsuhdetta koskeva korkeimman oikeuden ratkaisu ...................10 Työnantajan oikeus valita työntekijänsä .......................................11 Raising Capital and/or Conducting Business in the US .................12 Brandiajattelusta apua kuntien markkinointiin ..............................14

Kamarissa tapahtuu ICT –valiokunta kantaa huolta alan tulevaisuuden tekijöistä ...........16 Net-Foodlab on asiakkaidensa laadunhallinnan kumppani..............17 Namutehtaalla tuotetaan palkittua mainontaa ..............................18 Jautekissa viestikapula vaihdetaan hallitusti ................................19 Huoltotöitä, taulun ripustuksia ja tietotekniikkaa ..........................20 Syksyn tapahtumia ...................................................................21 Kauppakamarin koulutuksen lähtökohtana ajankohtaisuus ja laatu .22

KUTSU: Aamukahvit 14.11.2008 Legistum Oy,

Ravintola Konttorissa ................................................................25

KUTSU: Turun kauppakamarin syyskokous 26.11.2008 ..........32 KUTSU: ”Corruption in the Baltic Sea Region” 30.10.2008 .....34 Yritystietoa Pk-yritysten teknologiahankkeiden valmistelurahoitus TE-keskuksille ..........................................................................23 TEM asetti yhteiskunta- ja yritysvastuun neuvottelukunnan ............23 Uusissa kytkykauppasäännöksissä erityishuomio kuluttajan asemaan ...................................................................24 Tutustu ilmaiseen yritysten kehityskartta –palveluun ....................24 Sadan megan laajakaista kaikille saataville 2015 ........................24 Poistettaville osakeyhtiöille viimeinen kehotus .............................24 Täsmätietoa tietotekniikan hyödyntämisestä yritystoiminnassa .....25

Kansainvälistä Terveellinen työ – yhteinen etu! ..................................................26 Edustustolla uusi päällikkö.........................................................26 Tulossa lähiaikoina: Euroopan digitaalikirjasto .............................26 Yrjö Neuvo EIT:n hallitukseen .....................................................26 Ulkoministeriö uudistaa organisaatiotaan ....................................26 ”Energy Challenges in Northern Europe” –konferenssi .................26 EU-RUSSIA –sanakirja on ilmestynyt ...........................................27 Komissio toteuttaa Esko Ahon raportin suosituksia......................27 Matkapuhelut EU-maissa halpenivat ............................................27 Kansainvälinen kauppa tarjoaa mahdollisuuden vähentää köyhyyttä kehitysmaissa ...........................................................27 Reijo Kemppinen EBRD:n yhteiskuntasuhde- ja viestintäjohtajaksi ..28 Ympäristöprojekteille jaossa rahoitusta yli 200 miljoonaa .............28 Opas EU-rahoitusmahdollisuuksista ............................................28 Eurostars-ohjelman haku pk-yrityksille.........................................28

Liikeyhteyksiä etsitään WTC Turun ja Turun

kauppakamarin kautta...............................................................29 Turun kauppakamari kouluttaa ...................................................30 Ennakkoperintä 2009 ...............................................................33

3 5/2008 • ajan ajantasa tasa

OLLI AALTONEN, matkailuvaliokunnan puheenjohtaja

Kulttuuripääkaupunki 2011 on Turun suuri mahdollisuus Vuoteen 2011 on enää runsas kaksi vuotta aikaa. Vuonna 2011 Turku on Euroopan Kulttuuripääkaupunkina valokeilassa ja kansainvälisen kiinnostuksen kohteena.

Se on mahdollisuus, joka täytyy hyödyntää kaikin mahdollisin keinoin. Kaupunkimme ei tällä hetkellä voi taloudellisesti hyvin ja tulevaisuus on haasteellinen.

Mahdollisuuksia on alueellamme kyllä, kyse onkin niiden hyödyntämisestä.

Matkailuvaliokunnassa olemme keskustelleet usein vuodesta 2011 ja sen mukanaan tuomista mahdollisuuksista. Matkailualan toimijoilla on tahtoa, kiinnostusta ja uskallusta olla mukana tekemässä tuosta vuodesta unohtumaton. Huolestusta on herättänyt asioiden hidas eteneminen.

Alan yrittäjät ovat kokeneet jääneensä suunnittelutyössä kokonaan ulkopuolelle.

Strateginen suunnittelu, investointilaskelmat ja kannattavuusanalyysit ovat jäissä, kun tietoa ei konkreettisesta etenemisestä ole. Nyt kun säätiö 2011 on aloittanut toimintansa, ovat asiat hieman parantuneet.

Tyytyväisiä alan toimijat eivät kuitenkaan vielä ole.

Matkailu on varmasti tärkein toimiala kulttuuripääkaupunkivuotta ajatellen.

Matkailun keinoin Turusta on mahdollisuus tehdä Euroopassa tunnettu kaupunki, jopa Suomen kakkoskaupunki kiinnostavuudessaan. Varsinkin Keski-Euroopassa kaupunkihistoriaa arvostetaan ja sitähän Turulla on. Historiaan yhdistettynä aito kulttuurikaupungin olemus, korkeakoulut, monipuolinen elinkeinorakenne ja tietysti ainutlaatuinen saaristo tekevät Turusta täysin uniikin kaupungin kaikkiin muihin Suomen kaupunkeihin verrattuna.

Mikään muu kaupunki ei Suomessa pysty samaa tarjoamaan. Se on markkinoinnin keinoin tehtävä kristallinkirkkaaksi eurooppalaisille.

Saavutettavuus on matkailutoimialalla keskeinen kilpailuetutekijä. Turun alueella asiat ovat kunnossa siltä osin.

Rautatieyhteydet ovat hyvät niin Helsinkiin kuin pohjoisenkin suuntaan. Lentäen Turkuun voi saapua suoraan eurooppalaisille erittäin läheiseltä Kööpenhaminan kentältä runsaassa tunnissa. Turkuun voi

tulla lentäen suoraan myös Tukholmasta, Helsingistä, Gdanskista tai vaikka Oulusta.

Uusimpana menestystekijänä on tietysti E18-moottoritie, jota mm. logistiikka-ala jo on osannut hyödyntää hyvin.

Saaristosta on mahdollisuus tehdä Lapin veroinen matkailutuote oikeilla toimenpiteillä. Luonnon haavoittuvuus on oltava kaikessa suunnittelutyössä mukana tärkeimpänä arvona. Menestyvän matkailuliiketoiminnan ja saaristoluonnon yhdistäminen toimivasti on silti täysin mahdollista.

Saaristo alueena on valtavan laaja ja tilaa riittää varmasti kaikille: matkailualan yrityksille, turisteille, veneilijöille, retkeilijöille ja alueen asukkaille. Rakentaminen ja investoinnit kannattaa keskittää saariston rengastien varrelle, jolloin saavutettavuus on helppoa julkisella liikenteellä, henkilöautolla tai vaikka polkupyörällä. Näin rengastiestä kauemmaksi jäävät alueet voivat jäädä enemmän luonnontilaan. Rengastiestä pitäisi kehittää Saksan Mosel- ja Rhein-jokien tyylinen matkailutuote täynnä ravintoloita, majoitusta, kokoushotelleja, nähtävyyksiä, luomutiloja, venesatamia jne.

Turulla on nyt ainutlaatuinen mahdollisuus asemoitua täysin uudelleen Euroopan kartalla. Uudenlaisella profiililla kaupunkimme imago hyvän elämän mahdollistajana pääkaupunkiseutuun verrattuna paranisi huomattavasti. Jos saisimme houkuteltua uusia yrityksiä sijoittumaan ja laajentumaan Turkuun, myös työpaikat lisääntyisivät.

Työpaikkojen mukana tulevat uudet turkulaiset. Perhe-etuuksia vahvasti lisäämällä Turusta pitäisi profiloida lapsiystävällinen kaupunki, jolloin muuttajien lapsetkin ehkä jäisivät Turkuun asumaan eivätkä muuttaisi pois heti opintojen jälkeen, kuten nyt liian moni nuori tekee työpaikkojen puuttuessa. Pääkaupunkiseudun kustannustason noustessa ja elämänlaadun heikentyessä varsinkin lapsiperheitä olisi helppo houkutella kaupunkiin, joka tarjoaa uniikin hyvän elämän ympäristön yhdistettynä vahvaan ostovoimaan. Kulttuuripääkaupunkivuosi 2011 voisi käynnistää vahvan ja pitkään kestävän positiivisen kierteen upeassa kaupungissamme!

4 ajantasa ajan tasa • 5/2008

kuukauden • artikkelit Turun kauppakamarin asiamies, ekonomisti

JARKKO HEINONEN

Elämisen taso eri kaupunkiseuduilla Eri alueet ja kaupunkiseudut poikkeavat toisistaan niiden antamien asumisen ja elämisen edellytyksen suhteen, minkä vuoksi potentiaalinen elämisen taso vaihtelee alueittain. Elämisen perusedellytyksiin vaikuttavat vahvasti asumisen hinta sekä asuinympäristön tarjoamat palvelut. Kaupunkiseutujen reuna-alueilla asuminen on yleensä halvempaa, mutta oletettavasti muut perustekijät, kuten työmatkat ja palveluiden saavutettavuus taas heikkenevät. Nyt tehdyssä tutkimuksessa näitä kaikkia elämisen tasoon vaikuttavia perustekijöitä on tarkasteltu erikseen sekä yhdessä, jolloin on voitu määritellä elämisen tasoa kokonaisvaltaisesti eri kaupunkitaajamissa. Esimerkkialueiksi on tutkimukseen valittu Turun, Tampereen, Salon sekä Helsingin taajamaalueet.

Erinomaiset ja tyydyttävät asumisen alueet Aineiston perusteella alueet jaettiin erinomaisen, hyvän sekä tyydyttävän asumisen alueisiin. Erinomaisilla alueilla asuntojen hinnat ovat edulliset, työmatkat lyhyet ja palvelut lähellä.

Tyydyttävillä alueilla asuntojen keskihinta on yli kansallisen keskitason sekä työmatkaetäisyydet ja palvelut muita alueita kauempana.

Kokonaisuudessaan eri kaupunkien osalta löytyi yllättävän suuria eroja potentiaalisen elämisen tason suhteen, joskin valtaosa taajama-alasta eri kaupunkiseuduilla erottuu hyvien resurssien asuinalueena. Erinomaiset alueet korostuvat erityisesti Salon taajamassa, josta valtaosa täyttää korkeimman luokan kriteerit. Salo on poikkeus myös siinä, että resurssien kokonaiskuva muodostuu erinomaiseksi kaupunkikeskustassa. Muissa taajamissa erinomaiset resurssit löytyvät kehysalueilta.

Erinomaisten alueiden osuus on selvästi pienin Helsingin taajama-alueella.

Mikäli tavoitteena on omakotiasuminen, ei Helsingin seudulta erinomaisia alueita löydy. Viheralueiden tarkastelu

korostaa erityisesti Salon, mutta myös Turun taajama-alueiden elämisen tasoa.

Suurimmat erot asuntojen hinnoissa Merkittävimmäksi elämisen tason eroihin vaikuttavaksi tekijäksi muodostui erot asuntojen hinnoista. Suurimmat erot löytyvät omakotitalojen hinnoissa.

Salon taajama-alueella, kalleimmillaankin hinnat nousevat samalle tasolle kuin Tampereen ja Turun taajamien edullisimmat keskimääräiset myyntihinnat. Helsingin osalta taas alimmatkin hinnat ovat samaa tasoa kuin Turun kallein hintaluokka ja lisäksi vain Helsingissä omakotitalojen keskihinnat kipuavat yli 300 000 euroon.

Kerrostaloasuntojen neliöhinnat pysyttelevät pääkaupunkiseudulla yli 3000 euron yli 40 postinumeroalueen alueella. Edullisimmat neliöhinnat ovat Kirkkonummen Gesterbyssä 1227 euroa/m2, mikä on samaa tasoa kuin Salon taajama-alueen kallein neliöhinta. Turun ja Tampereen taajamaalueesta 90% kuuluu keskimääräisiltä neliöhinnoiltaan 1000-2000 euro/m2 alueeseen.

Työmatkat ja palveluiden saavutettavuus Taajamakohtaisia merkittäviä eroja on myös työmatkojen pituudessa. Lyhyitä työmatkoja tehdään eniten Salon taajama-alueella, jossa lähes 70 prosenttia työmatkoista on alle 5 kilometriä. Turun osalta vastaava osuus on hieman yli 50 ja Tampereen osalta hieman alle 50 prosenttia. Helsingin taajama-alueen osalta lyhyet työmatkat muodostavat alle kolmanneksen kaikista työmatkoista. Valtaosa Helsingin seudun asukkaiden työmatkoista ovat 6-20 kilometrin pituisia. Pitkien työmatkojen osuus on vertailutaajamista suurin Helsingin seudulla aina 40 kilometriin saakka.

Palveluiden osalta alueellinen kuva näyttää yllättävän homogeeniselta, joskin havaittavissa, että suuri asumis-

keskittymä mahdollistaa palveluiden hajauttamisen eli niiden tuomisen lähemmäs kuluttajia. Lyhimmät etäisyydet kaikkien muiden kuin terveyspalveluiden osalta korostuvat jonkin verran Helsingin taajama-alueella.

Mihin keskituloisella perheellä on varaa?

Tutkimuksen tulosten perusteella tein myös esimerkkilaskelmia siitä, miten käytettävissä olevat tulot vaikuttavat potentiaaliseen elämisen tasoon eri kaupunkiseuduilla. Tarkoituksena on näin konkretisoida elämisen tason eroja keskivertokuluttajan valintamahdollisuuksien kautta.

Yhtenä esimerkkilaskelmana käytin perhettä, jossa on kaksi keskituloista aikuista. Laskelmien perusteella tällaisella perheellä on varaa hankkia Turun ydinkeskustasta 89 neliön huoneisto, jolloin työmatkaksi muodostuu keskimäärin 0-5 km. Vaihtoehtoisesti perhe voi hankkia 170 neliön huoneiston taajama-alueelta tai omakotitalon lähialueelta, työmatkan ollessa 6-20 km.

Salosta sama perhe voi hankkia ydinkeskustasta 185 neliön huoneiston alle kahden kilometrin työmatkalla tai omakotitalon taajamakeskustasta.

Tampereella perhe voi asustaa 89 neliön huoneistossa ydinkeskustassa (työmatka alle 5 km) tai hankkia 148 neliön huoneiston taajama-alueelta 6-10 kilometrin työmatkalla. Omakotitaloa keskituloinen tamperelaisperhe voi katsastaa 11-20 kilometrin päästä esimerkiksi Nokialta tai Lempäälästä.

Helsingin taajama-alueella perheen ansiot eivät riitä omakotitaloon taajama-alueella. Valittavina asumismuotoina ovat joko 60 neliön huoneisto keskusta-alueella tai 90 neliön koti Itä-Helsingissä, Vantaalla tai Espoossa.

Jos perhe tavoittelee yli sadan neliön asuntoa, täytyy se hankkia esim. Järvenpää-Kerava –alueelta tai Nurmijärveltä, jolloin työmatka voi kohota jopa 40 ■ kilometriin.

5 5/2008 • ajan ajantasa tasa

kuukauden • artikkelit asiamies, varatuomari

PAULA HEINONEN Turun kauppakamari

Miten markkinoida kuluttajille ?

- kuluttajamarkkinointia koskevat säännökset uudistuivat Kuluttajansuojalain uudistetut, kuluttajamarkkinointia koskevat säännökset tulivat voimaan lokakuun alussa. Lain toisen luvun muutoksilla saatettiin voimaan sopimattomista kaupallisista menettelyistä annetun EU-direktiivin määräykset. Muutokset täsmentävät aikaisempaa sääntelyä ja antavat yksityiskohtaisempia määräyksiä kuluttajamarkkinoinnista.

Soveltamisala laajenee Lain soveltamisala laajenee kattamaan markkinoinnin lisäksi myös menettelyt asiakassuhteen aikana. Kuluttajan kannalta sopimatonta menettelyä ei saa käyttää tuotetta tai palvelua markkinoitaessa eikä myöskään asiakassuhteessa sopimuksen tekemisen jälkeen.

Esimerkiksi asiakasvalitusten käsittely tulee lain piiriin.

Kuluttajamarkkinointia koskeva sääntely on jaettu kahteen osaan; toinen osa koskee hyvän tavan vastaista menettelyä ja toinen sopimatonta menettelyä. Hyvän tavan vastaiset menettelyt rikkovat eettisiä periaatteita. Hyvää tapaa koskevat säännökset ovat kansallista lainsäädäntöä eivätkä ne sisälly direktiiviin. Sopimattomat menettelyt puolestaan ovat kuluttajien päätöksentekoon epäasiallisesti vaikuttavia keinoja.

Hyvän tavan vastainen markkinointi Kuluttajansuojalain 2 luvun 2 §:ssä on määritelty hyvän tavan vastainen markkinointi. Markkinointi on hyvän tavan vastaista silloin, jos se on selvästi ristiriidassa yleisesti hyväksyttyjen yhteiskunnallisten arvojen kanssa, esim. loukkaa ihmisarvoa tai poliittista tai uskonnollista vakaumusta, siinä esiintyy syrjintää esim. sukupuolen, iän,

etnisen tai muun seikan perusteella tai siinä suhtaudutaan hyväksyvästi toimintaan, jolla vaarannetaan terveyttä tai turvallisuutta ilman, että menettelyyn on asiallista perustetta. Säännökset perustuvat markkinaoikeuden vakiintuneeseen ratkaisukäytäntöön sekä televisio- ja radiomainonnasta annetun lain säännöksiin.

Alaikäiselle kohdistuvaa markkinointia ja mainontaa arvioidaan ankarammin kuin aikuisille suunnattua markkinointia. Alaikäiselle suunnattua markkinointia ja mainontaa pidetään hyvän tavan vastaisena erityisesti, jos siinä käytetään hyväksi alaikäisen kokemattomuutta ja herkkäuskoisuutta ja jos se on omiaan vaikuttamaan haitallisesti alaikäisen tasapainoiseen kehitykseen. Arviointia tehtäessä on otettava huomioon alaikäisen ikä ja kehitystaso.

Kuluttajavirasto on antanut kuluttajaoikeuden linjauksia lapsiin ja nuoriin kohdistuvista markkinointitoimenpiteistä (www.kuluttajavirasto.fi).

Hyvää tapaa koskevia määräyksiä on mm. laissa saatavien perinnästä sekä laissa asianajajista ja kiinteistönvälitysliikkeistä. Näitä ja eräitä muita lakeja muutettiin siten, että niihin otettiin lisäksi viittaus kuluttajansuojalain hyvää tapaa koskevan säännökseen siltä osin kuin on kysymys kuluttajiin kohdistuvasta markkinoinnista.

Sopimattomat menettelyt markkinoinnissa ja asiakassuhteissa Yleisen määritelmän mukaan menettelyä on pidettävä sopimattomana, jos se on elinkeinotoiminnassa yleisesti hyväksyttävän asianmukaisen menettelyn vastaista tai on omiaan heikentämään kuluttajan kykyä tehdä

perusteltu ostopäätös. Jos menettely on suunnattu kohderyhmälle, jolla on heikentynyt päätöksentekokyky ikänsä, vammansa tai herkkäuskoisuutensa vuoksi, elinkeinonharjoittajan on otettava tämä huomioon arvioinnissa.

Menettelyä arvioidaan tämän kuluttajaryhmän näkökulmasta.

Ainakin seuraavien periaatteiden vastaisia menettelyjä markkinoinnissa ja asiakassuhteen aikana pidetään lain mukaan sopimattomina: - markkinoinnista on käytävä selkeästi ilmi kaupallinen tarkoitus - vertaileva mainonta ei saa aiheuttaa sekaannuksen vaaraa - totuudenvastaisten ja harhaanjohtavien tietojen antaminen on kielletty - kuluttajan ostopäätökseen vaikuttavia olennaisia tietoja ei saa jättää antamatta - tarjottaessa yksilöityä kulutushyödykettä tiettyyn hintaan annettava lain määräämät tiedot - agressiivisia menettelyjä ei saa käyttää - kulutushyödykkeitä ei saa toimittaa ilman tilausta - hintaa ei saa ilmoittaa alennetuksi enempää kuin se tosiasiallisesti alittaa normaalihinnan - yhdistetyissä tarjouksissa ja kylkiäistarjouksissa ilmoitettava tarjouksen ehdot selkeästi - markkinointiarpajaisilla oltava selkeät ehdot - markkinointiarpajaiset oltava vastikkeettomia Totuudenvastaiset ja harhaanjohtavat tiedot voivat koskea erityisesti mm. kulutushyödykkeen saatavuutta, lajia tai määrää, alkuperää, valmistustapaa, hintaa tai maksuehtoja, toimitusaikaa,

6 ajantasa ajan tasa • 5/2008

kuukauden • artikkelit asiakaspalvelua tai asiakasvalitusten käsittelyä, huoltoa, kuluttajan oikeuksia, velvollisuuksia tai riskejä.

Elinkeinoharjoittajalla on kulutushyödykettä tiettyyn hintaan tarjottaessa velvollisuus antaa tiedot kulutushyödykkeen pääominaisuuksista, elinkeinonharjoittajan nimi ja osoite, kokonaishinta veroineen tai hinnan määräytymisen perusteet, maksua tai toimitusta tai asiakasvalitusta koskevat käytännöt, jos ne poikkeavat siitä mitä kuluttajalla on aihetta olettaa sekä mahdollinen oikeus irtisanoa tai peruuttaa sopimus.

Agressiivista markkinointia on häirintä tai painostaminen, joka johtaa siihen, että kuluttaja tekee ostopäätöksen vaikka hän ei normaalisti sitä tekisi.

Valvonta ja sanktiot Markkinointia ja menettelyjä asiakassuhteissa valvoo kuluttaja-asiamies.

Kulutushyödykkeen hinnan ilmoittamista markkinoinnissa valvoo lisäksi lääninhallitus.

Markkinaoikeus voi määrätä elinkeinonharjoittajalle kiellon jatkaa lain säännösten vastaisten menettelyjen käyttöä. Kieltoa voidaan tehostaa tarvittaessa uhkasakolla. Myös kuluttajaasiamies voi määrätä edellä mainitun kiellon tai antaa sen väliaikaisena asiassa, joka ei ole lain soveltamisalan kannalta huomattava. Lääninhallituksella on toimivalta määrätä kielto, jos asia koskee asunnon tai muun kulutushyödykkeen hinnan ilmoittamista koskevien säännösten vastaista menettelyä.

Mainonnan eettinen neuvosto Keskuskauppakamarissa toimii mainonnan eettinen neuvosto, joka antaa lausuntoja siitä, onko mainonta hyvän

tavan mukaista. Mainonnan eettinen neuvosto keskittyy ensisijaisesti kuluttajilta tuleviin käsittelypyyntöihin ja asioihin, joilla katsotaan olevan yleistä merkitystä. Neuvoston lausunnot perustuvat mm. kansainvälisen kauppakamarin markkinointisääntöihin ja mainonnan eettisen neuvoston hyvää markkinointitapaa koskeviin periaatteisiin. Myös yritykset voivat pyytää lausuntoa mainonnan eettiseltä neuvostolta. Yrityksiltä peritään lausuntomaksua kun taas kuluttajilta tulevat lausuntopyynnöt käsitellään maksutta.

■ Lisätietoa mainonnan eettisen neuvoston toiminnasta: www.keskuskauppakamari.fi > Palvelut > Mainontaa koskevat käsittelypyynnöt

HR-asiantuntija MARITTA ANTOLA Helsingin seudun kauppakamari

Henkilöluottotietojen käsittely Henkilötietojen käytön yleiset edellytykset Työntekijää koskevia henkilötietoja voidaan käsitellä vain, mikäli ne ovat työsuhteen kannalta tarpeellisia. Tarpeellisuusvaatimuksesta, ei voida poiketa edes työntekijän suostumuksella ja sen rikkomisesta työnantaja voidaan tuomita rangaistukseen. Tarpeellisuusvaatimuksen tulee täyttyä myös luottotietoja kerättäessä. Yleinen lähtökohta on, että työntekijän luotettavuus on arvioitava muiden kuin luottotietojen pohjalta. Luottotietojen käyttö voidaan kuitenkin katsoa tarpeelliseksi eräissä työtehtävissä, joihin liittyy mahdollisuus laittoman taloudellisen hyödyn tavoitteluun. Siten työnantajalla on oikeus käsitellä henkilöluottotietoja vain sellaisten työtehtävien yhteydessä, joissa työntekijän toiminta voi aiheuttaa taloudellista vahinkoa työnantajalle.

Edellytykset henkilöluottotietojen käsittelylle Työnantaja voi käsitellä henkilöluottotietoja vain tehtävään valitulta henkilöltä. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että työhönottotilanteessa on jo päädytty kyseisen työnhakijan palkkaamiseen ja sen jälkeen työnantaja voi ennen lopullista päätöksentekoa hankkia tai pyytää henkilöä toimittamaan itseään koskevat henkilöluottotiedot.

Työnantajalla on oikeus saada ja käyttää henkilöluottotietoja, jos työnhakijan on tarkoitus toimia sellaisissa työtehtävissä, jotka edellyttävät erityistä luotettavuutta. Sen lisäksi edellytetään että tehtävän hoitamiseen liittyy taloudellinen vastuu tai muu työnantajan tai tämän asiakkaan omaisuudesta huolehtiminen. Henkilöluottotietojen hankinta edellyttää että molemmat edellä mainituista edellytyksistä täyt-

tyvät. Työnantaja on viime kädessä vastuussa keräämisen edellytysten täyttymisestä.

Työnantajan on ilmoitettava työnhakijalle etukäteen, jos hän aikoo hankkia tätä koskevia henkilöluottotietoja muualta kuin työntekijältä itseltään.

Työnantajan on myös ilmoitettava hankkimistaan tiedoista työntekijälle ennen kuin niitä käytetään häntä koskevassa päätöksenteossa.

Lakiin yksityisyyden suojasta työelämässä on lisätty uusi 5 a §, joka sisältää alla selostetut seitsemän edellytystä, joista jonkun on täytyttävä, mikäli henkilöluottotietoja halutaan kerätä.

Tavoitteena on ollut luoda selkeät pelisäännöt, joilla turvataan sekä työnantajien että työntekijöiden oikeudet.

Päätäntävalta merkittävistä taloudellisista sitoumuksista Työnantaja saa käsitellä henkilöluot-

7 5/2008 • ajan ajantasa tasa

kuukauden • artikkelit totietoja, jos työnhakijan on tarkoitus työskennellä työtehtävissä, joihin sisältyy päätäntävaltaa tehdä työnantajaa sitovia merkittäviä taloudellisia sopimuksia tai tosiasiallisesti itsenäistä harkintavaltaa tällaisten sopimusten sisältöä taikka syntymistä valmisteltaessa.

Omaisuuden arvon merkittävyyttä arvioitaessa on otettava huomioon yksittäisen työnantajan toiminta ja koko.

Oikeus itsenäisesti tilata esimerkiksi tavanomaisia työvälineitä tai edelleen myytäviä päivittäistavaroita ja -tuotteita taikka päättää tavanomaisista vakuutuskorvauksista, ei mahdollista luottotietojen hankintaa tai käyttöä.

Luottojen myöntäminen ja valvonta Henkilöluottotietoja voidaan pyytää myös silloin kun työnhakijan on tarkoitus toimia työtehtävissä, joissa hänen tehtävänään on myöntää taloudellisesti merkittäviä luottoja tai valvoa niitä. Kysymyksessä on useimmiten toiminta, johon sovelletaan luottolaitostoiminnasta annettua lakia. Säännös koskee myös tavarakauppaa silloin kun työntekijän nimenomaisena työtehtävänä on myöntää jälleenmyyjille taloudellisesti merkittäviä tavaraluottoja.

Kysymys on tilanteista, joissa kauppa ei sijoita omaa pääomaa myytäviin tuotteisiin.

Säännös ei pääsääntöisesti koske kuluttajan ja tavarakauppiaan välistä osamaksukauppaa. Edellä tarkoitettuun osamaksukauppaan rinnastetaan myös tehtävät, joihin kuluu myöntää esimerkiksi kertaluonteisia maksuaikajärjestelyjä tai tilille ostoja. Myös pikalainat ja vastaavat eivät täytä lain merkittävyyden vaatimusta. Säännöstä sovelletaan kuitenkin yritysten välisissä taloudellisesti merkittävissä koneita ja laitteita koskevissa osamaksukaupoissa.

Liike- ja ammattisalaisuudet Henkilöluottotietojen käsittelyoikeus

koskee työtehtäviä, joiden hoitamiseksi työnantaja antaa pääsyn työnantajan tai tämän asiakkaan kannalta sellaisiin keskeisiin liike- ja ammattisalaisuuksiin, joiden suojaamisesta työnantaja on erityisesti huolehtinut.

Tällaisina keskeisinä liike- ja ammattisalaisuuksina voidaan pitää esimerkiksi tietoja, jotka antavat yritykselle kilpailuedun ja joita ei ole selvitettävissä julkisista lähteistä ja jotka ovat merkittäviä elinkeinotoiminnan harjoittamisen kannalta. Näitä ovat myös tiedot, joiden käsittelystä ja suojaamisesta työnantaja on laatinut erityisohjeet tai käytännöt tai muutoin erikseen ilmoittanut ne salassa pidettäviksi.

Laajat tietojärjestelmien käyttöoikeudet Työnantaja voi käsitellä henkilöluottotietoja, jos työnhakijan on tarkoitus toimia työtehtävissä, joiden hoitaminen edellyttää sellaisia tietojärjestelmän käyttöoikeuksia, joiden avulla voidaan siirtää työnantajan tai tämän asiakkaan varoja tai muuttaa niihin liittyviä tietoja, tai joissa työntekijä käyttää tällaisen tietojärjestelmän pääkäyttäjän valtuuksia.

Näitä tehtäviä on erityisesti luottolaitoksissa, joissa työntekijä voi siirtää työnantajan tai tämän asiakkaan varoja.

Merkittävän raha- tai omaisuusmassan käsittely Henkilöluottotietoja voi käsitellä, jos työnhakijan on tarkoitus toimia työtehtävissä, joiden olennaisena osana on käsitellä arvoltaan merkittävää määrää rahaa, arvopapereita tai arvoesineitä.

Lisäksi edellytetään, että käsittely tapahtuu ilman välitöntä valvontaa.

Kohdassa tarkoitettuja tehtäviä voivat olla esimerkiksi arvokuljetuksien suorittaminen ja sellaiset kassanhoitoon liittyvät tehtävät, joissa kertyneet varat on tarkoitus kuljettaa työnteko-

paikan ulkopuolelle erikseen säilytettäviksi. Pelkkä asiakaspalveluun liittyvä maksujen vastaanottaminen ei mahdollista luottotietojen käyttöoikeutta.

Omaisuuden vartiointi Henkilöluottotietojen käsittely on mahdollista, jos työnhakijan tehtävänä on työnantajan tai tämän asiakkaan omaisuuden vartiointi. Näissä tilanteissa työntekijän tahalliset taloudelliset väärinkäytökset voivat aiheuttaa huomattavaa taloudellista vahinkoa työnantajalle. Tällaisia tehtäviä ovat ennen kaikkea selkeät vartiointityöt, joiden luonteeseen kuuluu jo suojella omaisuutta.

Valvomaton työskentely yksityiskodissa Henkilöluottotietoja voidaan käsitellä, jos työntekijän on tarkoitus toimia työtehtävissä, joiden luonteeseen kuuluu pääsääntöisesti valvomaton työskentely yksityiskodissa. Koti-käsitettä on tulkittava suppeasti, sillä sellaisena ei voida pitää esimerkiksi tyhjää asuntoa, jossa suoritetaan korjaus- tai kunnossapitotöitä. Myöskään satunnainen työskentely yksityiskodissa ei oikeuta luottotietojen hankintaan.

Oikeus käsitellä henkilöluottotietoja työtehtävien muuttuessa Työnantajalla on vastaava oikeus käsitellä ja hankkia henkilöluottotietoja myös silloin, kun työntekijän työtehtävät muuttuvat työsuhteen aikana niin, että hänen on jatkossa tarkoitus toimia tehtävässä, joka täyttää edellä mainitut edellytykset. Työtehtäviään vaihtava työntekijä on tässä tapauksessa samassa asemassa kuin työnhakija. Työnantaja voi käsitellä henkilöluottotietoja vain kertaalleen työtehtävien vaihtuessa.

Työntekijän tulee voida jatkaa aikaisemmassa tehtävässä, jos hän luottotietojen perusteella ei ole uuteen tehtävään sopiva.

■

8 ajantasa ajan tasa • 5/2008

kuukauden • artikkelit Helsingin seudun kauppakamarin veroasiamies PEKKA VIRTAMO

Hallituksen valitseminen osakeyhtiössä Osakeyhtiöllä on oltava hallitus, johon kuuluu yhdestä viiteen varsinaista jäsentä, ellei yhtiöjärjestyksessä määrätä toisin. Jos jäseniä on vähemmän kuin kolme, on hallituksessa lisäksi oltava ainakin yksi varajäsen. Jos hallituksessa on useita jäseniä, on sille valittava puheenjohtaja. Puheenjohtajan valitsee hallitus, jos hallitusta valittaessa ei ole muuta päätetty tai yhtiöjärjestyksessä ei määrätä toisin.

Hallituksen jäsenet valitsee yhtiökokous, ellei valinta yhtiöjärjestyksen mukaan kuulu hallintoneuvoston tai muun tahon tehtäväksi. Yhtiöjärjestyksessä voidaan määrätä, että alle puolet hallituksen jäsenistä valitaan muussa järjestyksessä, kuten ulkopuolisen tahon valitsemana.

Päätös hallituksen jäsenten valitsemisesta tehdään yhtiökokouksessa yksinkertaisella äänten enemmistöllä, jollei yhtiöjärjestyksessä määrätä muuta. Valinta tapahtuu yleensä varsinaisessa yhtiökokouksessa, ellei siitä yhtiöjärjestyksen mukaan päätetä ylimääräisessä yhtiökokouksessa, kuten ns. vaalikokouksessa. Jos hallituksen jäseniä on esimerkiksi eronnut tai erotettu kesken toimikauden, voidaan valintoja joutua muutoinkin tekemään ylimääräisessä yhtiökokouksessa, ellei hallitus varajäsenineen ole enää päätösvaltainen.

Hallituksen jäsenen toimikausi jatkuu yksityisessä osakeyhtiössä toistaiseksi, mutta julkisessa osakeyhtiössä se päättyy valintaa seuraavan varsinai-

sen yhtiökokouksen päättyessä. Yhtiöjärjestyksessä voidaan toimikaudesta määrätä toisin. Toimikausi päättyy uuden jäsenen valinnasta päättävän yhtiökokouksen päättyessä, jollei yhtiöjärjestyksessä määrätä tai uutta jäsentä valittaessa päätetä toisin.

Hallituksen jäseneksi ja varajäseneksi valittavalta henkilöltä on saatava tehtävään nimenomainen suostumus.

Ketään ei siis voida valita hallitukseen asianomaisen tietämättä.

Alaikäinen tai muuten vajaavaltainen, konkurssissa tai liiketoimintakiellossa oleva taikka oikeushenkilö ei voi olla hallituksen jäsenenä. Vähintään yhdellä hallituksen jäsenellä on oltava asuinpaikka Euroopan talousalueella, jollei rekisteriviranomainen myönnä yhtiölle lupaa poiketa tästä.

Hallituksen jäsen voi erota tehtävästään milloin tahansa ennen toimikauden päättymistä. Eroamisesta on ilmoitettava hallitukselle. Yhtiön hallituksen tulee tehdä jäsenen eroamisesta ilmoitus kaupparekisteriin, mutta tällaisen ilmoituksen voi tehdä myös kukin eronnut jäsen itse.

Hallituksen jäsenen eroamisoikeutta vastaa hänet asettaneen tahon oikeus jäsenen erottamiseen. Normaalitapauksessa siis hallituksen jäsenen vapauttaa tehtävästään yhtiökokous.

Kuitenkaan yhtiökokous ei voi erottaa sellaista hallituksen jäsentä, joka on hallintoneuvoston tai muun tahon valitsema. Eroamiseen ja erottamiseen ei tarvitse ilmoittaa erityistä syytä tai

muuta perustelua.

Jos hallituksen jäsenen tehtävä tulee kesken toimikautta avoimeksi eroamisen, erottamisen tai kuolemantapauksen johdosta taikka jos hallituksen jäsen menettää kelpoisuutensa tehtävään, hänen tilalleen tulee varajäsen sen mukaan kuin yhtiöjärjestyksessä määrätään tai varajäsentä valittaessa on päätetty.

Jos varajäsentä ei ole, tulee hallituksen muiden jäsenten huolehtia siitä, että uusi jäsen valitaan jäljellä olevaksi toimikaudeksi. Tämä tapahtuu kutsumalla ylimääräinen yhtiökokous koolle tai ilmoittamalla asiasta ko. jäsenen valinneelle hallintoneuvostolle tai muulle taholle. Jos valinta kuuluu yhtiökokoukselle ja hallitus jäljellä olevine jäsenineen ja varajäsenineen on päätösvaltainen, voidaan valinta siirtää siihen seuraavaan säännönmukaiseen yhtiökokoukseen, jossa hallituksen jäsenet yhtiöjärjestyksen mukaan muutenkin on valittava.

Jos hallituksen jäsenellä on erotessaan syytä olettaa, ettei yhtiöllä enää ole muita hallituksen jäseniä, hänen on huolehdittava siitä, että yhtiökokous kutsutaan koolle valitsemaan uutta hallitusta. Jos hallitus ei ole yksijäsenisenä päätösvaltainen eikä siis voi päättää yhtiökokouksen koolle kutsumisesta, tulee viimeisen jäsenen hakea lääninhallitukselta oikeutta kutsua yhtiökokous koolle yhtiön kustannuksella.

■

9 5/2008 • ajan ajantasa tasa

kuukauden • artikkelit Avustava lakimies JAAKKO SAINIO Helsingin seudun kauppakamari

Työsuhdetta koskeva korkeimman oikeuden ratkaisu Työturvallisuusrikos Tapauksessa KKO 2008:82 oli kyse yhteisen työpaikan työturvallisuuden järjestämis- ja valvontavastuusta. A oli itse tehnyt suuren osan omakotitalonsa rakennustöistä, mutta oli lisäksi teettänyt niistä osan ulkopuolisilla urakoitsijoilla ja itsenäisillä työnsuorittajilla. Erään urakoitsijan työntekijä oli pudonnut rakenteilla olleen talon toisesta kerroksesta aitaamattoman, styrox-levyllä peitetyn aukon läpi ja vammautunut. Rakennustyömaata pidettiin työturvallisuuslaissa tarkoitettuna yhteisenä rakennustyömaana ja A:ta sen työturvallisuudesta vastaavana rakennuttajana. A tuomittiin rangaistukseen työturvallisuusrikoksesta ja vammantuottamuksesta. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaista vastaavaa työnjohtaja B:tä vastaan ajetut syytteet hylättiin.

Rikoslain 47 luvun mukaan työnantajalla tarkoitetaan luvussa sitä, joka työsuhteessa taikka virka- tai siihen rinnastettavassa julkisoikeudellisessa palvelussuhteessa teettää työtä, sekä sitä, joka tosiasiallisesti käyttää työnantajalle kuuluvaa päätösvaltaa. Työturvallisuusrikosvastuuta on vastaavasti sovellettava työturvallisuuslain 7 §:ssä tarkoitettuihin henkilöihin ja heidän edustajiinsa.

Työturvallisuuslain 7 §:n 1 kohdan mukaan työturvallisuuslakia sovelletaan myös yhteisellä työpaikalla toimivaan pääasiallista määräysvaltaa käyttävään työnantajaan, muuhun työnantajaan sekä itsenäiseen työnsuorittajaan siten kuin 49 - 51 ja 53 §:ssä säädetään ja pykälän 2 kohdan mukaan myös yhteisellä rakennustyömaalla pääurakoitsijaan, rakennuttajaan tai muuhun henkilöön, joka johtaa tai valvoo rakennushanketta, siten kuin 52 ja 52 a §:ssä säädetään.

Työturvallisuuslaissa ei ole määritelty yhteistä työpaikkaa tai yhteistä

rakennustyömaata. Hallituksen esityksestä työturvallisuuslaiksi ilmenee, että yhteistä työpaikkaa ja yhteistä rakennustyömaata koskevilla säännöksillä pyritään siihen, että samalla työpaikalla toimivat eri työnantajat ja itsenäiset työnsuorittajat toimisivat yhteistyössä muun muassa työturvallisuussäännösten soveltamisessa. Hallituksen esityksen mukaan yhteinen työpaikka syntyy kuitenkin vain, jos työpaikalla samanaikaisesti tai peräkkäin työskentelee oman työnjohtonsa alaisena joko kahden työnantajan työntekijöitä taikka yhden työnantajan työntekijä tai työntekijöitä ja vähintään yksi itsenäinen työnsuorittaja siten, että työ voi vaikuttaa toisten työntekijöiden turvallisuuteen ja terveyteen.

A ja B vetosivat muutoksenhakuhakemuksissaan rakennustyön turvallisuudesta annetun valtioneuvoston päätöksen (629/1994) mukaiseen yhteisen työmaan käsitteeseen. Korkein oikeus totesi, että mainittu valtioneuvoston päätös on annettu aikaisempaan työturvallisuuslakiin (299/1958) perustuvan valtuutuksen nojalla ennen tähän tapaukseen sovellettavan työturvallisuuslain (738/2002) voimaantuloa ja vaikka sitä ei olekaan ennen nyt käsiteltävää tapausta erikseen kumottu, se ei voi johtaa siihen, että nykyistä työturvallisuuslakia säädettäessä käytettyjä käsitteitä olisi tulkittava toisin kuin laista ja sen esitöistä seuraa. Tämä oli mielenkiintoinen kannanotto, joka ei kuitenkaan ole vielä tätä kirjoittaessa johtanut säädösmuutokseen.

Koska urakoitsijoiden palveluksessa olevia työntekijöitä ja itsenäisiä työnsuorittajia on ennen tapaturmaa ollut työmaalla ainakin peräkkäin siten, että A:n itsensä tai muiden tekemä työ on voinut vaikuttaa toisten työntekijöiden turvallisuuteen ja terveyteen, on A:n rakennustyömaa siten ollut työturvallisuuslaissa tarkoitettu yhteinen raken-

nustyömaa. A ei ole antanut rakennustaan kokonaisuudessaan urakoitsijan rakennettavaksi eikä ole myöskään valinnut pääurakoitsijaa tai antanut työn valvontaa ja johtamista kenenkään ulkopuolisen tehtäväksi. Hän on näin ollen itse toiminut työtä johtavana ja valvovana rakennuttajana, missä asemassaan hänellä on ollut työturvallisuuslain 52 §:ssä tarkoitettu velvollisuus huolehtia rakennustyömaansa turvallisuudesta. Hänen menettelyynsä sovelletaan siten työturvallisuuslain 7 §:ää sekä rikoslain 47 luvun 1, 7 ja 8 §:ää.

A:n työmaalla on laiminlyöty huolehtia siitä, että välipohjassa ollut aukko olisi asianmukaisesti merkitty ja suojattu. Kysymyksessä on työturvallisuusmääräysten vastainen puutteellisuus. Laiminlyönnistä vastaa edellisessä kappaleessa mainittujen lainkohtien nojalla A, joka näin ollen on tuomittava työturvallisuusrikoksesta.

A on ollut tietoinen rakennustyömaalla olevasta aukosta ja voinut havaita sen vaarallisuuden, mutta on laiminlyönyt ryhtyä toimenpiteisiin vaaran poistamiseksi, vaikka se olisi työmaan turvallisuudesta vastaavana rakennuttajana ollut hänen velvollisuutensa. A on tällä huolimattomuudellaan aiheuttanut putoajalle ruumiinvammat, joita ei ole pidettävä vähäisinä. A on siten syyllistynyt vammantuottamukseen. ■

10 ajantasa ajan tasa • 5/2008

kuukauden • artikkelit

Lakimies KIRSI PARNILA Helsingin seudun kauppakamari

Työnantajan oikeus valita työntekijänsä Työnantajalla on lähes rajoittamaton oikeus valita työntekijänsä tai ainakin tästä ajattelutavasta käytännössä lähdetään. Valitettavasti (työnantajan kannalta) tätä valinnanvapautta kuitenkin rajoittaa lähinnä nykyisten ja entisten työntekijöiden oikeudet sekä lainsäädännöstä tulevat muut velvoitteet.

Osa-aikaisen lisätyöoikeus Ennen kuin työnantaja voi laillisesti palkata uusia työntekijöitä palvelukseensa, on hänen selvitettävä, onko tarjolla oleva työ mahdollista teettää jollakin jo työsuhteessa olevalla osaaikatyöntekijällä. Työnantajan on tarjottava lisätunteja tai vapautuvia kokoaikatehtäviä osa-aikatyöntekijälle, mikäli työ on tekijälle ”sopivaa”.

Tehtävät voivat siten poiketa aikaisemmista ja tarvittaessa työnantaja on velvollinen järjestämään työntekijälle myös perehdytyskoulutusta. Lisätyötä ei tarvitse tarjota, mikäli työsuhde on solmittu osa-aikaiseksi työntekijän aloitteesta tai työntekijä on muuten ilmoittanut työnantajalle, ettei ole halukas tekemään lisätyötä.

Lomautetut Työnantajalla on velvollisuus koko lomautuksen ajan tarjota työtä lomautetulle, jos sitä tulee tarjolle. Lomautetuilla työntekijöillä on oikeus aikaisempaan työhönsä ennen osa-aikatyöntekijöiden oikeutta lisätyöhön.

Lomautettu työntekijä ikään kuin odottaa työtään ja sitä on tälle tarjottava heti, kun sitä ilmaantuu. Työtä on tarjottava, vaikka työntekijä olisi lomautuksen ajaksi mennyt muualle töihin. Työnantaja kutsuu työhön seitsemän päivän ilmoitusaikaa noudattaen ja työntekijällä on tällaisessa tapauksessa viiden päivän irtisanomisaika lomautusaikaisesta työsuhteestaan.

Kollektiivisyillä irtisanotut Mikäli työnantaja on irtisanonut ta-

loudellisilla tai tuotannollisilla syillä työntekijöitä, on hänen tarjottava irtisanomilleen työntekijöille työtä yhdeksän kuukauden ajan työsuhteen päättymisestä lukien. Tämän takaisinottovelvollisuuden edellytyksenä on, että ex-työntekijä on työvoimatoimistossa työnhakijana ja että tarjolla oleva työ on samaa tai samankaltaista kuin työ, josta työntekijä on irtisanottu. Työnantaja täyttää velvoitteensa selvittämällä työvoimatoimistosta, onko työntekijä siellä hakijana ja tarjoaa sen jälkeen tälle työtä. Jos irtisanottuja on useampi, työnantaja saa valita, missä järjestyksessä työtä tarjoaa, kuitenkin yhdelle kerrallaan. Jos ex-työntekijä ei ole hakijana tai on selkein sanoin ilmoittanut haluttomuutensa ottaa työtä vastaan, ei työntarjoamisvelvollisuutta ole.

Jos työnantajan palveluksessa on sekä osa-aikaisia että lomautettuja ja vielä kollektiivisyillä irtisanottuja takaisinottovelvollisuuden piirissä, on etusijajärjestys seuraava: ensin lomautetut, sitten osa-aikaiset ja viimeiseksi takaisinottovelvollisuuden piirissä olevat työntekijät.

Perhe- ja muilta vapailta palaavat Työntekijällä on lähtökohtaisesti oikeus palata entiseen työhönsä perhevapaan päätyttyä. Työnantajalla on kuitenkin oikeus perhevapaan aikana, kuten muulloinkin, järjestellä tehtäviä uudelleen, kunhan sitä ei tehdä paluuturvan kiertämistarkoituksessa. Ellei aikaisempaan työhön palaaminen ole muutosten vuoksi mahdollista, on työnantajan tarjottava aikaisempaa työtä vastaavaa työtä ja jos sekään ei ole mahdollista, muuta työsopimuksen mukaista työtä. Perhevapaalta palaavalle ei aina ole mahdollista tarjota edellä mainittua työtä, vaan työnantaja joutuu harkitsemaan työsuhteen irtisanomista. Ennen irtisanomista on

kuitenkin selvitettävä, onko talossa tarjolla muuta työtä tai koulutusta.

Myös opinto- ja vuorotteluvapaalta sekä ase- yms. velvollisuutta suorittamasta palaavalla työntekijällä on oikeus palata ensisijaisesti aikaisempaan työhönsä.

Työnantajan on jatkuvasti oltava ajan tasalla työntekijöiden poissaolon kestosta ja paluusuunnitelmista, ja näin pitää ikään kuin huolta siitä, että vapaalta palaavalle työntekijälle löytyy työtä paluupäivänä. Etenkin perhevapaalle lähteviltä työntekijöiltä tulee pyytää kirjallinen suunnitelma perhevapaiden käytöstä tai vähintään paluupäivä. Työntekijähän voi halutessaan myöhemmin muuttaa suunnitelmaansa, kunhan ilmoittaa siitä ajoissa työnantajalleen.

Sukupuolisyrjintä Työnantajan menettelyä on pidettävä syrjintänä, jos tämä työhön ottaessaan syrjäyttää henkilön, joka on ansioituneempi kuin valituksi tullut toista sukupuolta oleva henkilö. Syrjintä työhönottotilanteessa on kiellettyä myös raskauden, synnytyksen tai muun sukupuoleen liittyvän syyn perusteella.

Muu syrjintä Työnantaja ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa työntekijöitä eri asemaan myöskään iän, terveydentilan, vammaisuuden, kansallisen tai etnisen alkuperän, kansalaisuuden, sukupuolisen suuntautumisen, kielen, uskonnon, mielipiteen, vakaumuksen, perhesuhteiden, ammattiyhdistystoiminnan, poliittisen toiminnan tai muun näihin verrattavan seikan vuoksi.

Työpaikkailmoituksessa voidaan siten syrjintään syyllistymättä hakea esimerkiksi nuorta työntekijää tai tietyn äidinkielen omaavaa henkilöä, jos siihen on hyväksyttävä syy. Syyn hyväksyttävyyttä arvioidaan työhön liittyvien todellisten vaatimusten perusteella. ■

11 5/2008 • ajan ajantasa tasa

Raising Capital and/or Conducting Business in the US Y

ou do not need to conduct business in the US to take advantage of US investor money. Why consider the US as a business market? You can raise money from private equity investors. Private equity means that the investments are not registered on any public exchange, reducing your risk and costs compared with those in dealing with public investors. Another reason is that the business climate in the US welcomes entrepreneurial initiative. There are numerous private equity and venture capital firms that can provide your company initial financing, bridge or mezzanine financing and an exit strategy when you seek to partially or entirely liquidate your financial stake in the company.

Having previously lived and worked in a Finnish investment bank, which had affiliations and companies in Europe and the US, I am familiar with the different legal and cultural attitudes towards doing business in the US. There is a perception of substantial legal risk.

Whether in Finland, the other EU markets or the US, there are ways to develop business and capital formation strategies to reduce regulatory and legal risks, while taking advantage of the prevailing business climate. In the final analysis, conducting business is similar around the developed world— the details differ, but the broad legal and policy issues are resoundingly sim-

company must determine the State of the US in which it wants to form. Part of the analysis over choice of entity should be the sale of ownership interests to the public or venture capital financing.

There are several types of organizations, but let’s briefly consider the three most popular broad categories.

LIMITED LIABILITY COMPANIES Generally

Keith Kessel

ilar. Now, let’s consider some of the details and planning objectives that may benefit you by either (i) obtaining investors from the US or actually (ii) conducting business in the US. Define Business Objective The first step in establishing a business is to define its objective. It seems elementary, but many companies do not clearly define their objective. The importance of defining the objective usually results in a corresponding degree of clarity about capital needs and the exit strategy. Both are important.

Choice of Entity In the US, there are several choices of entity, which each have their advantages and disadvantages. Also, a

Many smaller companies elect to form as a Limited Liability Company (“LLC”).

The main advantages to an LLC are the protection the LLC owners receive from business creditors and the fact that, unlike a limited partnership, the owners can still participate in the management of the business, similar to the General Partners in a partnership.

The people who actually manage the LLC for the Members are called the Managers. The Members can serve as the Managers themselves or they can appoint non-Member Managers. The Members usually enter into a written agreement about how the LLC will be operated, who is in charge, how profits will be divided up, etc. This agreement is aptly called the Operating Agreement. If there is not an Operating Agreement, then the “default” rules for running an LLC apply. For safety and prudential planning, the founders of the LLC should

12 ajantasa ajan tasa • 5/2008

develop an Operating Agreement that specifies the powers, rights and authorities of the LLC and its Members.

Advantages LLCs are advantageous because provide for the combination of limited liability and management ability. They allow for greater flexibility than corporations. The governance is simplified and the tax pass-through status is generally desirable for small and mediumsized companies. Entrepreneurs can retain control by acting as the manager or controlling member while retaining tax flow-through status.

Disadvantages LLC are disadvantageous in that they do not provide some of the same tax advantages of a corporation and do not have as well-developed legal standards defined by the long case law. The venture capital firms may also generally want any LLC to convert to a corporation prior to a purchase or public sale.

However, doing so merely involves a filing with the State and the development of By-Laws.

PARTNERSHIPS Generally There are two types of partnerships: General Partnerships and Limited Partnerships. General Partnerships consist of two or more partners, and each one of those partners has unlimited personal liability for the obligations of the partnership. Each partner has complete and equal managerial control over partnership affairs unless there is a Partnership Agreement stating otherwise. As with LLCs, certain default rules apply in the State laws, but it is better advised for partnerships to be proactive and develop a Partnership Agreement to specifically address its business management and administrative issues.

Partnerships resemble LLCs in the respect that tax treatment is a passthrough. In other words, there is no tax at the entity level, but only at the personal level. The partners then pay income tax on the money they received, or that was attributable to them, from the partnership as though that money was personal income.

Limited Partnerships A special type of partnership is the limited partnership. Although it is based on the structure of the General

Partnership, the Limited Partnership has some very significant differences.

Limited Partnerships do require at least one General Partner.

Advantages Limited Partnerships have one very large advantage compared with the General Partnership: Limited Partners are generally not personally liable. A creature of state law, the Limited Liability Partnership and the Limited Liability Limited Partnership are often attractive to entrepreneurs because they can retain control of the business by acting as the General Partner, while still being able to offer limited partner investors the tax benefits of a tax flowthrough entity. They may elect to manage as an officer of a corporation that serves as the partnership’s General Partner.

Disadvantages They are expensive and technical rules exist surrounding taxation, partnership formation, duties, and prohibitions against Limited Partners involvement in the business, etc. The personal liability of the General Partner is another disadvantage, which may be reduced by establishing a corporation as the General Partner.

CORPORATIONS Generally Corporations have the most developed form of separate business purpose, apart from its owners. While the management may own part of the company, provided the Board of Directors establishes such an ownership plan, the management is traditionally separate from the owners. The corporate governance and process is the most elaborate of the entity forms referenced herein. The tax system allows greater latitude for tax deductions.

Advantages A corporation is an autonomous legal entity, existing apart from its shareholders, officers and directors, whereas neither the LLC nor the partnership can truly be considered distinct from the persons creating it. For a start-up company, the most important characteristics of a corporation are the continuity of existence, lack of pass-through tax treatment, limited liability for investors, and the ease of adding investors and selling interests. The day-today management rests with the officers

appointed by the Board of Directors, who are ultimately responsible for the management of the corporation. The Board of Directors is elected by shareholder vote. The exact duties of the Board of Directors and the officers are usually specified in the By-Laws or in the Articles of Incorporation.

Disadvantages The drawback of this form of organization is that it tends to be somewhat bureaucratic and process-intensive.

For that reason, many small and startup organizations do not begin as a corporation, but convert to one later if their size and exit strategy makes such a change favorable.

The separate tax status is a disadvantage for small businesses. With a corporation, there are no ‘pass-through” tax benefits. There is “double taxation” (tax on corporate profits and separate tax on shareholder dividends). Small corporations may avoid the double taxation in certain cases by paying its owners salaries rather than dividends, but the US tax authorities scrutinize such salary payments as possibly impermissible.

Initial Investment Capital Now that we have considered the type of entities, we should consider its financing alternatives. Companies initially have a few options in funding their business. First, the owners can invest themselves. Second, they can obtain bank financing. Third, they can seek investors. In my experience, bank financing is the least desirable option for many companies. It is usually more costly and does not provide as much capital as the investment markets. Banks also often require collateral and personal guarantees, especially for start-up companies and smaller companies without sufficient assets or revenue to pledge to the bank.

Also, banks may deny funding to companies that have a speculative chance of succeeding. On the contrary, private equity offerings are typically designed for such speculative purposes and, through adequate disclosures and other documentation, such money is raised by the selling efforts of broker/ dealers.

Growth or Mezzanine Financing There are broker/dealers in the US that specialize in selling investments in private companies. Because these shares

13 5/2008 • ajan ajantasa tasa

are not registered, the number of investors tends to be somewhat small. In this phase, companies do not generally benefit as much by accessing the venture capital markets because they have not yet proven their product/service. Thus, the venture capital investment terms, assuming money can be obtained, are oftentimes less favorable than if the companies raises money from private equity investors during the 1st or other early rounds of financing. Subsequently, the company may consider either private equity or venture capital, depending upon its business at that time and the associated needs. Structuring these deals and the associated paperwork is an important step in the process. This step is also the step where most law firms stop. It then becomes the company’s responsibility to find the broker/dealer or investors. However, through its contacts in the broker-dealer industry, LLR may be able to introduce you to them and potential investors, depending upon your company and its prospects.

Exit Strategy As referenced above, the exit strategies oftentimes consist of (i) a sale a private equity or venture capital firm, (ii) a complete allocation of the equity to the existing investors, or (iii) a public offering of securities. There are advantages and disadvantages of each exit strategy, which impact the cost, the exit proceeds, the ability to retain managerial authority and complexity and speed of such a liquidation of your financial interests. If your exit strategy is also designed to retain the company in order to serve non-financial interests after your departure, there are also ways to address those considerations.

One way or another, it is your company and your can design a way for it to continue into the future and/or to liquidate your interest in a way that accomplishes several objectives.

■ Keith Kessel Special Counsel Laakso, Lukander & Ruohola Oy

Brandiajattelu apua kuntien markkinointiin B

rändäys on yksi 2000-luvun muotisanoja. Kun vielä muutama vuosi sitten ajateltiin, että vain fyysisistä tavaroista voi syntyä brandeja, tänä päivänä henkilöistä, maista ja kaupungeistakin rakennetaan brandeja. Brandi-käsitteeseen sisäänrakennettu ajatus erottautumisesta houkuttaa soveltamaan brandiajattelua laajemmaltikin.

Muutaman lähivuoden aikana Suomen kuntarakenne muuttuu radikaalisti. Jo pelkästään ensi vuoden alusta Suomen kuntien määrä vähenee 415:sta 348:aan. Useimmissa tapauksissa väheneminen on monikuntaliitosten tulos. Miten kuntalaiset kokevat oman kunnan poistumisen kartalta? Kuntalaisten lisäksi tärkeitä sidosryhmiä ovat kunnan työntekijät ja luottamushenkilöt, paikkakunnan yritykset ja matkailijat. Mitä brandiajattelu voi tarjota liitospaineiden parissa painiville kunnille ja niissä toimiville yrityksille? Miten saadaan työntekijät ja luottamushenkilöt sitoutettua? Miten edistetään kunnan matkailullista vetovoimaa? Niin paljon kuin brandisanaa onkin vierastettu ei-kaupallisissa yhteyksissä, brandiajattelu voi kuitenkin tarjota aineksia uusien kuntien lanseeraamiseksi ja olemassa olevien elinvoimaisuuden ylläpitämiseksi.

Onnistunut nimi Erään määritelmän mukaan brandi on nimen, käsitteen, symbolin, kuvan tai näiden yhdistelmän varaan rakennettu kokonaisuus, joka yksilöi tuotteen, yhteisön, palvelun tai henkilön. Yhteistä menestyneille brandeille on arvostus, näkyvyys, pitkäjänteisyys sekä tunnettuus ja tunnistettavuus. Brandiarvon saavuttanut tuote, yritys tai yhteisö on omalla alueellaan arvostettu. Arvon

saavuttaminen edellyttää oman toiminnan ytimen tai kilpailuedun oivaltamista ja pitkäjänteistä työtä edun viestittämiseksi. Ehdoton edellytys on, että brandilla on onnistunut nimi.

Nimi yksilöi brandin, tässä tapauksessa paikkakunnan. Nimillä on usein pitkä, jopa vuosisatojen historia, jonka pohjalta paikkakunnan identiteettiä ja ulkoista kuvaa on rakennettu. Ajatellaan vaikkapa Naantalin Aurinkoa, Porin Jazzeja tai Savonlinnan Oopperajuhlia. Lahti on profiloitunut urheilukaupunkina, Turku on hakenut viestinnällistä keihäänkärkeä joulukaupungiksi julistautumalla. Esimerkkikaupungit ovat onnekkaassa asemassa, sillä ne säilyttävät vuosisatoja vanhat nimensä kuntaliitoksista huolimatta.

Mutta mitä tapahtuu, kun 67 kooltaan ehkä pientä, mutta identiteetiltään vahvaa kuntaa lakkaa olemasta ensi vuoden alusta lukien? Miten rakennetaan kuntalaisten keskuudessa identiteettiä, kun omaa kuntaa ei enää ole?

Miten saadaan uusi nimi – esimerkiksi paljon Varsinais-Suomessa keskustelua herättänyt Länsi-Turunmaa – suuren yleisön tietoisuuteen ja miten rakennetaan Paraisten, Houtskärin, Iniön, Korppoon ja Nauvon asukkaista länsiturunmaalaisia? Haaste on suuri myös yritysten kannalta. Esimerkinomaisesti voi mainita, että vuoden 2008 puhelinluettelossa on pelkästään Paraistenalkuisia yritysnimiä 35 kappaletta.

Myös seurakuntien ja sosiaali- ja terveyspalvelujen organisoinnin osalta kuntaliitokset mietityttävät. Paras-hanke ei kaikkien tahojen mielestä ole paras keino turvata terveyspalveluita (TS 22.8.2008).

Kun kunnalla on hyvä brandi-imago, yritykset valitsevat mielellään sen toimipaikakseen. Ja lumipalloefektin

14 ajantasa ajan tasa • 5/2008

usta n mukaisesti monet muut seuraavat perässä. Useat kunnat ovat onnistuneesti profiloineet itsensä erityisesti tietyn alan yritysten kotipaikaksi.

Pitkäjänteisen tietoisen työn tulosta on, että esimerkiksi Turkuun on perustettu useita bioalan yrityksiä.

Yhteistyöllä näkyvyyttä Co-branding, yhteismarkkinointi eri toimijoiden kesken, antaa mahdollisuuksia myös kuntamarkkinointiin.

Yritysten yhdessä tuottamien matkailu- ja kulttuuripakettien lisäksi kunnat voivat lyöttäytyä paikallisten yritysten kanssa yhteen ja harjoittaa yhteismarkkinointia. Co-brandingin avulla saadaan synergiaetuja: säästetään markkinointikustannuksia ja saadaan laajempaa näkyvyyttä kuin yksin toimien. Näkyvyyttä kunta voi myös saada paikkakunnalla asuvan urheilijan tai muun julkisuuden henkilön avulla.

Orimattila piirtyi hetkessä Suomen kartalle trap-ampuja Satu MäkeläNummelan olympiakullan myötä; todennäköisesti myös huoltoasema, jonka kahviossa hän työskentelee, on ollut elokuusta lähtien suosittu taukopaikka.

Brandin rakentaminen vaatii aikaa Brandi ei synny hetkessä; maailman menestyneimmät brandit ovat olleet markkinoilla jo vuosikymmeniä, ehkä vuosisatojakin. Myös kunnan rakentaminen brandiksi vie aikaa. Kuntabrandin rakentaminen edellyttää ytimen oivallusta; mikä on se ydin, jonka avulla kuntaa markkinoidaan? Mitä johdonmukaisemmin kunta viestii omaa

Ulla Hakala

ydintään, sitä vahvemmaksi brandi rakentuu. Olkoonkin, että jokaisella paikkakunnalla on toimijoita ja toimintaa usealla eri alueella, profiloituminen jollakin alalla erityisesti luo viestinnällistä tehokkuutta. Pikagallup kuntien Internet-sivuilla paljastaa, millä ydinviestillä ja sloganilla esimerkiksi Turun lähikunnat pyrkivät erottautumaan naapureistaan. Iskulauseen mukaan Kaarinalla on ”Luonnollista vetovoimaa”. Naantali on jo pitkään profiloitunut ”Aurinkokaupunkina”.

Jarkko Niemiselläkin mainetta rakentanut Masku tarjoaa ”Elämisen, palvelujen ja yrittämisen laatua”. Itse asun Liedossa, ”Kunnassa Aurajoen sylissä”.

Lieto neuvotteli pitkään kuntaliitoksesta ”Elävän virran kunnan” Auran ja ”Turvallisen, tarmokkaan” Tarvasjoen kanssa. Erottautumista tukee myös selkeä, yhdenmukainen visuaalinen ilme.

Visuaalinen ilme sisältää kaiken sen, mitä kunnasta näkyy ulospäin vaakunasta, painotuotteista ja verkkoviestinnästä kylttien ja opasteiden ulkoasuun, unohtamatta värien merkityksiä.

Teot puhuvat puolesta (ja vastaan) Viime kädessä menestyvä brandi rakennetaan kuitenkin teoilla. Ponnistelut kuvan kirkastamiseksi voivat hetkessä valua hukkaan Tuusulan Jokelan

ja Kauhajoen kaltaisten tapahtumien myötä. Ikävä sattuma sinänsä, että viikkoa ennen Kauhajoen ampumavälikohtausta julkistettiin Suomi-kuvan kirkastamiseksi asetettu 18-jäseninen toimikunta, jonka tehtävänä on pohtia keinoja Suomen tunnettuuden lisäämiseksi maailmalla. Tunnettuutta ei juuri nyt varmastikaan kaivata lisää, mutta kuvan kirkastamista sitäkin enemmän.

Vahvojen juurten merkitys Jokainen meistä on jostakin kotoisin.

Parhaimmassa tapauksessa se, mistä tulemme tai missä asumme, nousee kahvipöytäkeskusteluissa ylpeyden aiheeksi. Asukkaiden ja yritysten tyytyväisyys kuntaansa luo tunnetason sidoksia; se saa heidät viihtymään kotiseudullaan ja viemään hyvää viestiä eteenpäin. Jokainen meistä voi myös omalta osaltaan vaikuttaa siihen, millainen kuva kunnastamme tai koko Suomesta välittyy.

Mistä tietää, onnistuttiinko?

Onnistuessaan kunnasta voi rakentua muista erottuva, mieleenpainuva brandi. Mutta mistä tiedetään, milloin on onnistuttu? Yksi kriteeri on brandiin liitettävät assosiaatiot eli kysytään ihmisiltä, mitä heillä tulee ensimmäisenä mieleen vaikkapa Turusta. Jos päällimmäiset mielleyhtymät ovat yhteneväisiä kaupunginisien suunnitelmien kanssa, ollaan oikealla tiellä.

■ Ulla Hakala KTT, ma. yliassistentti Turun kauppakorkeakoulu .

5/2008 • ajan ajantasa tasa

15

kamarissa • tapahtuu

ICT -valiokunta kantaa huolta alan tulevaisuuden tekijöistä ICT -valiokunnan tehtävänä on Varsinais-Suomen ICT -alan yritysten toiminnan ja toimintaedellytysten tukeminen. - Toimivan yhteistyön aikaansaaminen alan yritysten, julkisen sektorin ja oppilaitosten välillä on valiokunnan työskentelyn eräs tärkeimpiä tavoitteita, kertoo valiokunnan puheenjohtaja Heikki Pylkkänen.

Fujitsu Services Oy:n aluejohtajana toimiva Pylkkänen on luotsannut ICT -valiokuntaa vuodesta 2002. Valiokunnan sihteerinä toimii WTC -päällikkö Mirja Kärkäs-Lainio.

- Myös eräs tärkeimmistä tehtävistämme on ICT -alan profiilin korottaminen opiskelijoiden keskuudessa luomalla positiivista mielikuvaa tietotekniikka-alasta, toteaa Pylkkänen, vain siten saamme alalle hyviä hakijoita tulevaisuudessakin. Kesällä 2006 valiokunta organisoi kesätyökampanjan, jonka tuloksena ICT -alan opiskelijoille löytyi noin 650 harjoittelupaikkaa.

– Harjoittelupaikat ovat valmistuville opiskelijoille kullanarvoisia, koska vain niiden kautta opiskelija pystyy ankkuroimaan ja syventämään oppimansa asiat käytäntöön, muistuttaa valiokunnan puheenjohtaja.

Valiokuntien välinen yhteistyö ICT -valiokuntaa voisi kutsua myös palveluvaliokunnaksi. Sen kokoonpano on monipuolinen edustaen hyvin erilaisia toimijoita ICT -alan parista. – Tämä on myös valiokuntamme vahvuus: emme ole pelkästään koodaajia tai laitteiston kokoajia, vaan näkemystä ja asiantuntemusta löytyy niin sisällöntuotannosta, liike-elämän erilaisilta aloilta ja järjestelmistä kuin juridiikastakin, muistuttaa Pylkkänen.

Valiokunta haluaa myös toimia yhteistyössä muiden valiokuntien kanssa.

Tällä yhteistyöllä pyritään löytämään Turun kauppakamarin alueen kannalta merkittäviä yhteistyömahdollisuuksia. Tämä erityisesti ICT -näkökulmasta, koska se palvelualana vaatii toimivan bisneksen taustakseen. Yhteistyötä onkin

toteutettu jo teollisuus- ja kauppavaliokunnan kanssa.

Turun kauppakamari on mukana myös valtakunnallisesti tehtävässä ICT -barometrissä, joka vuosittain selvittää suomalaisten it -alan yritysten ja toimijoiden kehitysnäkymiä suhdanteissa, kannattavuudessa, henkilöstömäärässä sekä ammattimaisen työvoiman saatavuudessa. – Tänä vuonna toteutettiin myös toinen ICT -alaa luotaava tutkimus, kun Turun kauppakorkeakoulu tutki valiokunnan toimeksiannosta alan osaamispotentiaalia ja tulevaisuuden tarpeita, kertoo Heikki Pylkkänen.

– Tämä tutkimus osoitti, että tällä alueella on pulaa etenkin niin sanotuista hybridiosaajista eli henkilöistä, joilla on sekä teknistä että liiketoiminnallista osaamista. Tähän seikkaan tulisikin kouluttajien kiinnittää huomiota, toivoo Pylkkänen.

Vuoden ICT -teko ja Teemaseminaarit Valiokunta valitsee vuosittain ICT -alalla ansioituneen henkilön, yhteisön tai teon ja lahjoittaa Kunniakirjan sekä vuosiluvun suuruisen palkinnon.

Palkinto luovutetaan yhteisesti Turun kauppakamarin ICT -valiokunnan ja Uuden Teknologian Säätiön nimissä.

Palkinto on jaettu jo vuodesta 2004 ja

tänä vuonna sen sai johtaja Markku Suokas Turun terveystoimesta.

Teemaseminaareja on järjestetty jo kymmenen vuoden ajan. Ne ovat koonneet aina kerran vuodessa alan ja alueen tärkeimmät toimijat yhteen ja niissä on käsitelty it -alan kysymyksiä hyvin monelta eri kantilta. Tänä keväänä esillä olivat terveydenhuollon it -toiminnot. Tulevan Teema 2009 seminaarin aiheena tulee olemaan mm. sähköistä markkinointia sekä sosiaalisesta internetistä ja sen yhteisöistä, paljastaa Heikki Pylkkänen.

■

ICT-valiokunnan kokoonpano Pylkkänen Heikki, puheenjohtaja, aluejohtaja Fujitsu Services Oy, Turku Arponen Jyri, varapuheenjohtaja, toimitusjohtaja Mainostoimisto Satumaa Oy, Turku Ikonen Ari, Senior Technology Manager Nokia Oyj, Turku Inberg Klaus, tietohallintojohtaja Lääkäriasema Pulssi Oy, Turku Ketonen Heikki, kehitysjohtaja Hansaprint Oy, Turku Kulmala Tatu, asianajaja Asianajotoimisto Laakso Lukander & Ruohola Oy, Turku Kuusela Jyri, aluejohtaja DNA Oy, Turku Leiva Harri, toimitusjohtaja Audico Systems Oy, Turku Salanterä Samuli, johtaja Turun Kaapelitelevisio Oy, Turku Salo Harri, aluejohtaja Elisa Oyj Länsi-Suomi, Turku Salminen Renny, tietohallintojohtaja Aker Yards Oy, Turku Seppänen Markku, palvelujohtaja Logica Suomi Oy, Turku Sulin Kimmo, aluejohtaja TeliaSonera Finland Oyj, Turku Suomi Reima, professori Turun kauppakorkeakoulu, Turku Wallenlind Katja, viestintäjohtaja Turku Science Park Oy, Turku

Heikki Pylkkänen

16 ajantasa ajan tasa • 5/2008

kamarissa • tapahtuu

Net-Foodlab on asiakkaidensa laadunhallinnan kumppani

Kuvassa vasemmalta oikealla Laura Aaltonen (laboratorioanalyytikkoharjoittelija), Miia Laine (laborantti) ja Tuomas Virtalaine.

Turkulainen Net-Foodlab perustettiin aikanaan selvään tarpeeseen: yksityisiä laboratoriopalveluita ei ollut saatavilla tarvittavassa määrin. Vuonna 1997 Anu Johansson, Tomi Mattila ja Tuomas Virtalaine, kolme tutkijaa Turun yliopistosta, päättivät perustaa uuden laboratorion. Aluksi yrityksen toimitilat sijaitsivat Mynämäellä, mutta parin vuoden toiminnan jälkeen kotipaikaksi vaihtui Turku. Nykyisissä, Turun Itäharjulla sijaitsevissa tiloissaan, NetFoodlab on toiminut vuodesta 2003.

- Laboratoriotoiminto on yrityksen valvonnan aputoiminto. Yrityksemme pääbisnes on laadunhallintaan ja –varmistamiseen liittyvien palvelujen tuottaminen asiakkaillemme, kertoo toimitusjohtajana työskentelevä Tuomas Virtalaine. Elintarvikealan laboratorion pääasiakasryhmiä ovat elintarviketeollisuus, elintarvikkeita myyvät kaupat, jossain määrin lääkeyritykset sekä erityisesti suurkeittiöt. Lisäksi yritys tuo maahan testausinstrumentteja ja esimerkiksi pikatestejä, joilla asiakas voi testata pintojen ja tuotteiden puhtautta itse.

Elintarvikelaboratorioalaa on pitkälti hallinnut kunnallisten laboratorioiden verkosto. Tämä on perustunut lakisääteisiin määräyksiin siitä, että

laboratorioiden on pitänyt sijaita korkeintaan 50 kilometrin etäisyydellä toisistaan. – Kunnalliset laboratoriot ovat olleet pääsääntöisesti tappiollisia yksiköitä, ja yritimmekin ostaa esimerkiksi TurkuLabin liiketoiminnan tänä vuonna. Konsortiomme Turun Vesiensuojeluyhdistyksen kanssa ei kuitenkaan näemmä vakuuttanut Turun kaupungin päättäjiä, koska toiminnot myytiin kansainväliselle toimijalle, harmittelee Virtalaine. –Mielestämme paikallisten toimijoiden vahvistaminen tässä tilanteessa olisi ollut paras ratkaisu TurkuLab -kysymyksessä, hän jatkaa.

Kilpailuetua laadunvarmistuksella Net-Foodlab on pitkään ollut suurimpia yksityisiä laboratorioalan toimijoita Suomessa. Yritys työllistää 12 henkeä kahdella paikkakunnalla, Turussa ja Iisalmessa. – Olemme myös juuri heinäkuussa tehneet ensimmäiset analyysimme asiakkaille Tallinnan eteläpuolelle perustetussa uudessa yksikössämme, toteaa Virtalaine. - Näin haluamme palvella Virossa toimivia asiakasyrityksiämme.

Toimitusjohtaja näkee laboratorionsa tärkeimmäksi tehtäväksi mah-

dollisimman hyödynnettävissä olevan tiedon tuottamisen. – Laadunhallinta ja –varmistus on yritykselle investointi, ja haasteena onkin saada yritykset ymmärtämään kuinka tämä tieto, tämä investointi, saadaan tuottamaan, sanoo Virtalaine.

Laadunhallintaa voidaan käyttää hyödyksi mm. tuotantoprosessien suunnittelussa ja kehittämisessä, puhdistusprosessien kehittämisessä sekä esimerkiksi uusien markkinoiden etsimisessä. – Laadunhallinta pitää nähdä yrityksen kriittisenä toimintona, jonka avulla voidaan saavuttaa selkeää kilpailuetua. Tämä kilahtaa ajan myötä varmasti yrityksen kassaan tulona, toimitusjohtaja jatkaa.

Laboratorioalalla asiakassuhteet ovat hyvin pysyviä ja pitkäaikaisia. Viime vuonna 680 t € liikevaihdon tehnyt Net-Foodlab ennustaa liikevaihtonsa kasvavan tänä vuonna 850 tuhanteen euroon. Toimialan muutoksia Virtalaine näkee tulevaisuudessa kunnallisten laboratorioiden loppumisen, joka varmasti muuttaa toimintakenttää. Lisäksi suomalaisten elintarvikeyritysten kansainvälistyessä tulee laadunhallinnan prosessien merkitys entisestäänkin kasvamaan.

■

17 5/2008 • ajan ajantasa tasa

kamarissa • tapahtuu

Namutehtaalla tuotetaan palkittua mainontaa

Kuvassa vasemmalta A-P Lehtisalo, Harri Laakso, Riitta Suominen, Anne Kurki ja Mikko Siipola

Uusi turkulainen mainostoimisto Namutehdas on toiminut vasta 2,5 vuotta, mutta se on saavuttanut jo mainetta mm. voittamalla keväällä 2008 Suomen Asiakkuusmarkkinointiliiton Kontakti 2008 kilpailussa Hopeakontaktin. Asiakkuusmarkkinointiliittohan tunnettiin aiemmin nimellä Suomen Suoramarkkinointiliitto ja se palkitsee vuosittain Suomen parhaimmat interaktiivisen markkinoinnin kampanjat ja asiakkuudenhoito-ohjelmat.

Namutehtaan perustajat Harri Laakso ja Ari-Pekka Lehtisalo ovat pitkän linjan mainonnantekijöitä. Yhdessä Riitta Suomisen ja Jukka Knaapin kanssa he omistavat yrityksen, jonka makealta maistuva nimi juontaa toimitusjohtajana ja plannerina toimivan Laakson menneisyyteen suklaateollisuuden parissa. Kuuden hengen toimistossa AD:einä toimivat Lehtisalo ja Mikko Siipola sekä copywriterinä Suominen. Tuotanto-AD:n tehtävissä työskentelevät Piia Leino ja Anne Kurki.

Yritys on täyden palvelun mainostoimisto, jossa tehdään kokonaisvaltaisesti markkinoinnin ja mainonnan suunnittelua sisältäen mainonnan lisäksi yritysilmeitä, verkkoviestintää, pakkaussuunnittelua, asiakaslehtiä ja jakelutiemarkkinointia.

Dumpattu tulevaisuus Palkinto Namutehtaalle napsahti

Dumpattu tulevaisuus -kampanjasta, joka toteutettiin Gramex ry:n ja 22:n kulttuurijärjestön toimeksiannosta.

Kampanjan tavoitteena oli estää hallitusta ja eduskuntaa siirtämästä tekijänoikeuslain valmistelua Opetus- ja kulttuuriministeriöstä Työ- ja elinkeinoministeriöön. Kampanja toteutettiin postittamalla kansanedustajille sinivalkoinen vinyyliäänilevy, joka oli tyhjä ja kaivertamaton. Tämä konkretisoi pahinta mahdollista uhkakuvaa, jos kulttuuriin ei enää synny sisältöä.

Kontakti 2008 -kilpailun tuomaristo kehui palkittua kampanjaa erityisesti oivaltavasta ja uudesta luovasta toteutuksesta.

– Olimme tehneet valmiiksi jo toisen osan kampanjaan, jossa edustajille olisi lähetetty tyhjä kirja, mutta tätä ei tarvinnut käyttää, toteaa Ari-Pekka Lehtisalo tyytyväisenä. Lakimuutos vedettiin pois eduskunnan käsittelystä.

– Levymme osallistui myös julkiseen keskusteluun: aihetta käsitellessään television A-studiossa toimittaja ”soitti” levyä ohjelman päättyessä, jatkaa Harri Laakso ”Hyvä ja halpa – haluatteko kaksi eri tuotetta?”

Mainosalalla kilpailu on kovaa: kilpaillaan niin aikatauluilla, hinnoilla kuin laadullakin. Yksin Turun alueella on yli sata rekisteröityä mainonnan-

tekijää, jos mukaan otetaan myös yksittäiset graafiset suunnittelijat. Tässä porukassa Namutehdas aikoo pärjätä nimenomaan kokonaisvaltaisella strategisella suunnittelulla. – Tavoitteenamme on kasvaa runsaasti joka vuosi, kertoo toimitusjohtaja Laakso. Me emme pääasiassa kilpaile hinnoilla, vaan pyrimme tekemään erinomaista markkinointia, joka tukee asiakkaan strategisia valintoja.

Mainonnan tekeminen on luova prosessi. – Asiakkaalta tulee tarve, jota sitten alamme tiiminä jalostaa ”vapaan assosiaation keinoin”. Ongelmana ei yleensäkään ole ideoiden puute, vaan se, mikä idea valitaan, toteaa AD Lehtisalo – Valitaan siis kymmenistä esiin tulleista ideoista 2–3 jatkojalostettavaksi. Hyvän idean erottaa huonosta myös se, että sen saa taipumaan eri konsepteihin ja mainosvälineisiin, jatkaa Laakso.

Namutehdas kilpailee vakavasti toimeksiannoistaan Suomen Top 10 –mainostoimistojen joukossa. – Tähän on pyritty tietoisesti. Olemme mm. osallistuneet Raision Sunnuntai-brändin suureen pakkausuudistukseen, jossa yritys freesasi noin 30 eri pakkaustaan. Tulos on jo nähtävillä kaupan hyllyillä, kertoo Lehtisalo. Namutehdas uudisti myös vuosi sitten Suunnon t-sarjan globaalit tuotepakkaukset. ■

18 ajantasa ajan tasa • 5/2008

kamarissa • tapahtuu

Jautekissa viestikapula vaihdetaan hallitusti Kaarinalaisessa perheyhtiö Jautekissa toteutettiin reilu vuosi sitten osittainen sukupolvenvaihdos. Samassa yhteydessä firma jaettiin kahtia sen keskeisten toimialojen mukaan.

Isä Veijo Tuominen johtaa nykyään Maalaus-Jautekia ja pojat Juha, Pasi ja Mika luotsaavat TeollisuusJautekia.

- Jutun juoni menee niin, että Teollisuus-Jautek tekee teollisuuden kokoonpanotöitä ja prosessien vaatimat maalaukset hoidetaan MaalausJautekissa.

- Kummankin yrityksen ylivoimaisesti suurin asiakas on ilmastointilaitteita valmistava Swegon ILTO, entiseltä nimeltään Meptek, Veijo Tuominen selvittää.

Veijo Tuominen perusti Jautekin reilut parikymmentä vuotta sitten.

Nykyään Teollisuus-Jautek ja Maalaus-Jautek työllistävät yhteensä parisenkymmentä työntekijää. Firmojen yhteenlaskettu liikevaihto on noin

puolitoista miljoonaa euroa.

- Rakentamisessa näkyy jo merkkejä taantumasta, mutta ilmastointilaitteita menee hyvin. Maalauspuolella, johon investoimme sukupolvenvaihdoksen yhteydessä voimakkaasti, kapasiteettia olisi nyt myös uusille asiakkaille. Asiakaspohjan laajentaminen olisi tietenkin muutenkin hyväksi.

Jonkin ajan kuluttua Veijo aikoo jättää myös Maalaus-Jautekin poikiensa vastuulle. Teollisuus-Jautekin toimitusjohtaja Juha Tuominen odottaa viestikapulan vaihtoa rauhallisin mielin; sukupolvenvaihto on sujunut Teollisuus-Jautekin puolella hyvin: - Ei se ollut mikään hyppy tuntemattomaan. Ihan samaa työtä tämä on ollut, mitä olen tehnyt täällä jo neljäntoista vuoden ajan, Juha Tuominen kertoo.

- Nyt on ehkä vain entistä useampi lanka käsissä ja asia junailtavana.

Monissa firmoissa tehdään se virhe, että sukupolvenvaihdokseen ryhdytään

liian myöhään; pahimmassa tapauksessa arvokasta tietotaitoa jää välittymättä nuoremmille tai seuraajat ovat jo karanneet toisaalle. Vaikka ikä ei 62-vuotiasta Veijo Tuomista vielä paina, niin hänkin olisi omasta mielestään voinut aloittaa prosessin jo hieman aikaisemmin.

Perheyrityksen vetämisessä lienee hyvät ja huonot puolensa...

- Hyvää on tietenkin se, että asioita on helppo sopia ja sumplia perheen kesken. Huono puoli on se, että jos joskus pitää huomauttaa vaikka jostakin virheestä, niin sanat on valittava paljon tarkemmin kuin jos puhuisi ulkopuoliselle työntekijälle, Juha Tuominen naurahtaa.

- Minulla ja veljillänikin on joskus asioista erilaisia näkemyksiä. Mutta hyvin asiat on aina saatu sovittua, Juha Tuominen kertoo.

■ Teksti: Matti Välimäki

Viestikapulan vaihdossa Veijo (vas.) ja Juha Tuominen

19 5/2008 • ajan ajantasa tasa

kamarissa • tapahtuu

Huoltotöitä, taulun ripustuksia ja tietotekniikkaa Kiinteistönhoito on proosallisesti roskien keräämistä, katujen hiekoittamista, pieniä huoltotöitä...mutta yllätys yllätys: myös esimerkiksi tietotekniikkaa..

- Kiinteistönhoitobisnes on muuttunut muutamassa vuodessa todella paljon.

Monissa rakennuksissa niin lvi-asioita kuin valaistuksiakin ohjaillaan tietokoneilla. Huoltomiehen on hallittava lukuisia eri ohjelmia ja osattava ainakin kohtuullisesti englantia, kiinteistönhoitoyhtiö Planet Servicen toimitusjohtaja Martti Koivunen kertoo.

Planet Servicellä huoltomiehen vaatimukset kasvavat ehkä entisestään, sillä yhtiö on tunnettu monipuolisesta palvelustaan. Yhtiön parinkymmenen työntekijän joukosta löytyy esimerkiksi sähkömies, putkimies ja timpuri. Imulakaisinkoneen kuljettajan on kavutta-

va tarvittaessa vaikkapa kaivinkoneen ohjaimiin.

- Ammattitaitoisesta työvoimasta on jatkuvasti kova pula. Nuorten mielestä alassa ei taida olla riittävästi gloriaa, Koivunen toteaa.

Planet Servicellä on asiakkainaan jonkin verran asuintaloja, mutta ennen kaikkea yritys on keskittynyt kaupan ja teollisuuden kohteisiin. Turun lisäksi toimintaa on myös Tampereella sekä Helsingissä.

- Kilpailu on erittäin kovaa. Emme pysty kilpailemaan isojen valtakunnallisten ketjujen kanssa hinnoilla, mutta olemme panostaneet monipuoliseen palveluun. Uskon, että suuri etumme on myös se, että pienenä toimijana olemme lähellä asiakkaitamme ja tiiviisti mukana heidän arjessaan.

Planet Service Oy vastaa Turussa esimerkiksi Hansakorttelista, Raisiossa Ikeasta ja Lempäälässä Ideaparkista.

Turussa, Tampereella ja Helsingissä yhtiö hoitaa myös monia Veritaksen omistamia kiinteistöjä.

- Monipuolista palvelua arvostavat myös esimerkiksi monet vanhainkodit ja vanhusten palvelutalot. Apua saatetaan tarvita vaikkapa taulun ripustamisessa, kun asukkailla itsellään ei ole edes tarvittavia työkaluja.

Yksittäisistä kohteista väkeämme työllistää eniten Ideapark. Siellä on paljon tapahtumia, joiden esiintymispaikat rakennamme, esimerkiksi vastikään kokosimme suurtanssiaisiin parkettilattian. Vain äänentoisto- ja valaistus- on ohjattu tuon alan erikoisyrityksille.

Aikaisemmin kahdeksan vuotta Engelillä työskennellyt Koivunen perusti Planet Servicen vuonna 2005, kun Engel oli myyty ISS:lle. Veri veti pieneen yritykseen: - Omassa työssäni parasta on monipuolisuus. Pyrin olemaan mahdollisimman paljon myös itse kentällä; jotta saan hyvän käsityksen asiakkaiden tarpeista.

- Ja kyllä toimitusjohtaja ajelee lakaisinkonetta ja poimii roskia ihan siinä kuin muutkin työntekijät...

Kiinteistönhoitobusineksen ikävintä puolta ei tarvitse pitkään miettiä: - Se on ehdottomasti tämä ihana lounais-suomalainen talvi. Välillä pitää kärrätä pois lunta ja sitten taas hiekottaa. Keli vaihtuu päivästä toiseen ja joskus jopa monta kertaa saman vuorokauden aikana, Martti Koivunen huokaa.

■ Teksti: Matti Välimäki

Toimitusjohtaja Martti Koivunen

20 ajantasa ajan tasa • 5/2008

Aamukahvit

kamarissa • tapahtuu

MKK:n johtaja, professori Juhani Vainio toivotti aamukahvilaiset tervetulleiksi

Syksyn ensimmäiset aamukahvit nautittiin Turun Merenkulkualan koulutusja tutkimuskeskuksessa, WTC-talossa, 2.9.

Kauppakamarin Turun Hansatorilla järjestämässä vaalidebatissa keskityttiin kunnallisten palvelujen tuottamiseen tulevaisuudessa teemalla ”Tehokkaat palvelut takaavat hyvinvoinnin”. Kuvassa vasemmalta Ulla Achrén (rkp), Lauri Heikkilä (ps), Timo Kaunisto (kesk), Annika Lapintie (vas), Seppo Lehtinen (sdp), Ville Niinistö (vihr) ja Petteri Orpo (kok).

21 5/2008 • ajan ajantasa tasa

kamarissa • tapahtuu

Kauppakamarin koulutuksen lähtökohtana ajankohtaisuus ja laatu Luottamus ja arvostus Turun kauppakamariin kouluttajana on edelleen vahva.

Syyskuun alussa Turun kauppakamarin jäsenyrityksille lähetettiin kysely, jossa tiedusteltiin yritysten koulutustarvetta. ”Kauppakamarihan on tunnettu vahvasta taloushallinnon koulutustarjonnasta, mutta näin uutena koulutuspäällikkönä halusin kartoittaa koulutustarpeita laajemmaltikin.

Tarkoitus on jatkossa laajentaa koulutustarjontaamme myös uusiin aihealueisiin. Jäsenyritysten tarpeet ovat koko koulutustarjontamme perusta ja lähtökohta”, toteaa Maria Lindbom.

Saatujen vastausten perusteella luottamus kauppakamariin nimenomaan taloushallinnon kouluttajana on edelleen vahva. Koulutustoiveet painottuivat selkeästi taloushallinnon eri osa-alueisiin. Myös verotus ja juridiikka ja erityisesti niissä tapahtuvat muutokset aiheuttavat yrityksissä kouluttautumisen tarvetta. Yksittäisistä koulutustarpeista nousivat selkeimmin esiin työsopimukset, työehtosopimukset sekä erilaiset palkitsemisjärjestelmät.

Työelämässä vaaditaan yhä enemmän

Vasemmalla arvonnan voittaja Anu Kokko Fountain Park Oy:stä vastaanottamassa palkintoa koulutuspäällikkö Maria Lindbomilta.

vuorovaikutus- ja neuvottelutaitoja ja tämä näkyi myös koulutustoiveissa.

Lindbomin mukaan varsinaisia yllätyksiä koulutustarpeissa ei ollut, vaan pikemminkin saadut vastaukset vahvistivat ennakkokäsityksiä.

Ykköslaatua kohtuuhintaan Turun kauppakamari järjestää vuosittain yli 40 koulutustilaisuutta joihin osallistuu yli 1200 henkilöä. Koulutukset ovat saaneet erinomaista palautetta ja edelleenkin tavoitteena on tarjota jäsenille ykköslaatua kohtuuhintaan.

Laatu saavutetaan tekemällä yhteistyötä vain oman alansa parhaiden asiantuntijoiden kanssa. Mitään oikotietä Lindbomin mukaan ei ole. Asiakkaan arvostus on ansaittava aina uudestaan

toteuttamalla parhaat kurssit ajankohtaisista aiheista. Kauppakamari kerää palautteet kaikista koulutuksista ja valvoo itse koulutustilaisuuksien laatua.

Aihevalinnoissa puolestaan tiivis yhteys yrityksiin on tärkeätä ja otamme mielellämme vastaan koulutusehdotuksia.

- Useimmissa yrityksissä ei ole selkeää vuosittaista, ennalta laadittua koulutussuunnitelmaa, vaan koulutuksiin lähdetään kun sopiva osuu kohdalle.

Paitsi laatu, myös aiheiden ajankohtaisuus on yrityksille tärkeää.

Koulutustarvekyselyyn vastanneiden kesken tehdyssä arvonnassa Apple iPod Nano 8 Gt:n voitti Anu Kokko Fountain Park Oy:stä. Onnittelumme voittajalle!

■

Ritva ja Marko Wahlsten vastaanottivat vieraita yrityksen 25-vuotisjuhlien merkeissä.

22 ajantasa ajan tasa • 5/2008

yritys • tietoa Pk-yritysten teknologiahankkeiden valmistelurahoitus TE-keskuksille Pk-yrityksille tarkoitetun valmistelurahoituksen myöntäminen siirtyy Tekesiltä työvoima- ja elinkeinokeskuksiin.

– Muutoksen tarkoituksena on tuoda innovaatiotoiminnan alkupään rahoitus lähemmäksi asiakasyrityksiä. Näin helpotetaan rahoituksen saattamista alueellisesti kattavamman ja entistä laajemman yritysjoukon käyttöön, perustelee elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen uudistusta.

Valtioneuvosto päätti 4.9.2008 siirtää pk-yrityksille tarkoitetun valmistelurahoituksen myöntämisen Tekesiltä työvoima- ja elinkeinokeskuksiin.

Muutosta koskeva asetus tulee voimaan 9.9.2008.

– Muutoksen tarkoituksena on tuoda innovaatiotoiminnan alkupään rahoitus lähemmäksi asiakasyrityksiä.

Näin helpotetaan rahoituksen saattamista alueellisesti kattavamman ja entistä laajemman yritysjoukon käyttöön, perustelee elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen uudistusta.

Valmistelurahoituksella edistetään pk-yritysten valmiuksia käynnistää uusia tutkimus- ja kehityshankkeita, nopeutetaan uusien innovatiivisten liiketoimintojen käynnistymistä sekä autetaan yrityksiä kansainvälistymään ja nostamaan osaamistasoaan.

Rahoitus voidaan kohdistaa asiantuntijapalveluihin sekä palkka- ja matkamenoihin. Avustuksen tukitaso on enintään 70 prosenttia hyväksyttävistä menoista ja sen enimmäismäärä on 15 000 euroa.

Valmistelurahoituksen alueellinen jako Valtioneuvosto päätti myös 2 500 000 euron valmistelurahoituksen alueellisesta jaosta. Rahojen jakaminen TEkeskuksille perustuu keskusten alueella toimivien yritysten toimipaikkojen määriin ja väestömääriin.

Vuoden 2009 valtion talousarvioehdotukseen on avustusmuotoa varten esitetty 7 000 000 euroa.

Kaiken kaikkiaan valtion ensi vuoden talousarvioon on esitetty työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalalla innovaatiorahoitusta yhteensä 737 miljoonaa euroa, josta Tekesin kautta ohjautuu 518 miljoonaa euroa.

Lisätiedot: hallitussihteeri Mikko Ojala, TEM, puh. 010 606 3506 ylitarkastaja Jaakko Pulkka, TEM, puh. 010 606 3613

TEM asetti yhteiskuntaja yritysvastuun neuvottelukunnan Vastuullisuus tulisi saada kiinteäksi osaksi yritysten ja muiden työyhteisöjen toimintaa Suomessa, toteaa työministeri Tarja Cronberg. - Tätä varten TEM asettaa yhteiskunta- ja yritysvastuun neuvottelukunnan.

Valtioneuvosto hyväksyi 4.9. asetuksen yhteiskunta- ja yritysvastuun neuvottelukunnasta. Neuvottelukunta vahvistaa kansallista ja kansainvälistä yhteiskuntavastuupolitiikkaa sekä yritysten ja muiden yhteisöjen taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti vastuullisia toiminta- ja tuotantotapoja.

Uusi neuvottelukunta korvaa asetuksen kansainvälisen sijoitustoiminnan ja monikansallisten yritysten MONIKA-neuvottelukunnasta vuodelta 2001. Se on neuvoa-antava ja hallinnon päätöksentekoa tukeva elin, jonka jäseniksi kutsutaan viranomaistahojen, elinkeinoelämän, työmarkkina- ja kansalaisjärjestöjen edustajia.

Vastuulliset toiminta- ja tuotantotavat keskiössä Uuden neuvottelukunnan työssä painotetaan vastuullisten toiminta- ja tuotantotapojen käyttöönottoa yrityksissä ja muissa yhteisöissä.

Toinen neuvottelukunnan keskeinen tehtävä on lisätä ymmärrystä siitä, että yritysten on kannattavaa toimia vastuullisesti. Siksi tiedottaminen yhteiskunta- ja yritysvastuuseen liittyvistä kansallisista ja kansainvälisistä kysymyksistä ja lainsäädännöstä on keskeisellä sijalla neuvottelukunnan toiminnassa.

Neuvottelukunta edistää vastuullista, joustavaa ja turvallista elinkeino-, työ- ja aluepolitiikka, jotta kaikki työvoimavarat saataisiin mahdollisimman tehokkaaseen käyttöön. Neuvottelukunta tukee myös toimintaympäristön muutosten ennakoivaa arviointia niin, että vastuulliset tuotanto- ja toimintatavat tulevat otetuiksi huomioon hallinnollisessa päätöksenteossa yhteistyössä sidosryhmien kanssa.

Vastuullisuus on kansainvälinen ja kansallinen haaste Uusi neuvottelukunta vastaa aiempaa paremmin moniin yhteiskunnan ja yritysten toimintaympäristössä tapahtuneisiin muutoksiin. Vastuullisuus on paitsi globaali myös kansallinen ja paikallinen haaste. Se johtuu mm. kasvavasta kansainvälisestä kilpailusta, verkostomaisista toimintatavoista ja sidosryhmien vaatimuksista yritysten

avoimuudesta ja vastuullisista toiminta- ja tuotantotavoista.

Myös työelämän globaaleihin ongelmiin on pyrittävä löytämään vastuullisia ratkaisutapoja yhteisistä kansainvälisistä käyttäytymisohjeista.

Suomi on sitoutunut noudattamaan työelämää koskevia kansainvälisiä käyttäytymissääntöjä sekä edistämään niiden vapaaehtoista soveltamista yrityksissä. Aiemman neuvottelukunnan tapaan myös uusi neuvottelukunta toimii OECD:n toimintaohjeiden soveltamista ja noudattamista seuraavana kansallisena yhteyselimenä.

Lisätiedot: erikoissuunnittelija, VTT Maija-Leena Uimonen, puh. 010 604 8951, 050 396 0373 Uusissa kytkykauppasäännöksissä erityishuomio kuluttajan asemaan Matkapuhelinliittymien kytkykaupan salliva viestintämarkkinalain säännös ehdotetaan vakinaistettavaksi. Nyt voimassa oleva määräaikainen laki kytkykaupasta päättyy maaliskuun 2009 lopussa. Uusissa säännöksissä on erityistä huomiota kiinnitetty kuluttajansuojaan.

Matkaviestinnän lisäpalveluiden käytön määrä on kasvanut selvästi kytkykaupan määräaikaisen sallimisen jälkeen. Noin viidesosa suomalaisista on hankkinut uudenlaisista viestintäpalveluista kootun paketin, ja tarve palveluiden kokoamiselle helppokäyttöiseen muotoon on edelleenkin suuri. Kytkykaupan mahdollisuus on vaikuttanut myös puhelinkannan uudistumiseen.

Lakiesityksessä ovat kuluttajansuojakysymykset saaneet erityistä huomiota. Esitetyt uudet viestintämarkkinalain säännökset ovat määräaikaista lakia tarkempia erityisesti liittymäsopimusten osalta.

Kytkysopimuksen enimmäispituus voisi olla kaksi vuotta, mutta asiakkaalle olisi tarjottava myös yhden vuoden mittaista sopimusta. Teleyrityksen on myös ilmoitettava sopimuskauden päättymisestä asiakkaalle. Asiakkaan tulisi jatkossakin saada hankkia liittymä ilman matkapuhelinta Asiakkaalla olisi oikeus irtisanoa määräaikainen sopimus kesken kauden esimerkiksi sairauden, työttömyyden tai muun vastaavan maksuvaikeuksia aiheuttavan syyn takia. Häneltä voitaisiin tällöin periä ainoastaan sellaiset maksut, jotka ovat syntyneet liittymän käytön aikana.

Kun sopimus irtisanotaan, on teleyrityksen purettava maksutta puhe-

23 5/2008 • ajan ajantasa tasa

yritys • tietoa limen SIM-lukko kahden viikon kuluessa sopimuksen päättymisestä tai purkamisesta. SIM-lukolla teleyritys voi estää toisen operaattorin liittymän käytön kytkykaupalla hankitussa puhelimessa.

Uutta esityksessä on myös se, että teleyritys velvoitettaisiin tarjoamaan kuluttajalle maksutonta saldoilmoituspalvelua liittymän käytöstä kertyvien maksujen seuraamiseksi sekä kytkyettä muissa liittymissä.

Lakiesityksessä matkapuhelimen ja liittymän yhteiskauppa sallittaisiin kolmannen sukupolven (3G) kännyköiden lisäksi tietyissä erityisryhmien GSM-puhelimissa, joita ovat turvapuhelimet, pöytäpuhelimet ja eräät muut erikoispuhelimet. Tavallista GSMpuhelinta ja liittymää ei edelleenkään voisi hankkia kytkysopimuksella.

Tarkoituksena on, että laki tulisi voimaan maaliskuun 2009 loppuun mennessä.

Lisätietoja:erityisavustaja Aleksi Randell, puh. (09) 160 28324, 0400 500 822 viestintäverkkoyksikön päällikkö Juhapekka Ristola, puh. (09) 160 28348, 0400 788 530 Tutustu ilmaiseen yritysten kehityskartta-palveluun Kehityskartta on Solenoidi Oy:n tuottama maksuton työkalu, jonka avulla yritys voi käytännönläheisesti kuvata, miten liiketoiminnan tavoitteet halutaan saavuttaa. Kehityskartta on ollut käytössä noin vuoden, jonka aikana käyttäjiä on ollut yli 300. Kehityskartta kehitettiin alun perin Helsingin seudun kauppakamarin Fokus-projektissa.

Yritykset ovat hyödyntäneet laatimaansa kehityskarttaa omassa toiminnassaan muun muassa hallituksen työkaluna tulevaisuutta suunniteltaessa, keskustelussa pääomasijoittajan kanssa, kun on haluttu kuvata omaa toimintatapaa ja tavoitteita sekä välineenä viestiä henkilöstölle, mitkä ovat toiminnan tavoitteet ja "peruspilarit".

Kehityskartan vastaukset on kerätty "Yrityksen kehityskartta" -katsaukseksi, joka antaa tietoa yritysten liiketoiminnan tilanteesta ja tavoitteista. Vastauksissa korostuu erityisesti näkemys liiketoiminnan kannattavuuden tärkeydestä sekä kiristyvästä osaaja- ja asiantuntijuuskilpailusta.

Kehityskartta löytyy osoitteesta www.kehityskartta.fi

Sadan megan laajakaista kaikkien saataville 2015 Hallitus käsitteli iltakoulussaan 17. syyskuuta viestintäministeri Suvi Lindénin ehdotusta kansalliseksi toimintasuunnitelmaksi korkeatasoisen laajakaistaverkon saatavuudesta kaikkialla maassa.

Ehdotus perustuu kansliapäällikkö Harri Pursiaisen laajakaistaselvitykseen. Tavoitteiden saavuttamisesta on tarkoitus tehdä valtioneuvoston periaatepäätös.

Hallitus linjasi iltakoulussa, että nopeiden laajakaistayhteyksien tulisi olla vuoden 2015 loppuun mennessä kysynnän mukaan lähes kaikkien vakinaisten asuntojen sekä yritysten ja julkishallinnon toimipaikkojen ulottuvilla koko maassa.

Nopeutta runkoyhteyksillä tulisi olla vähintään 100 megabittiä sekunnissa. Etäisyys tilaajalta lähimpään valokuitu- tai kaapeliverkkoon saisi olla korkeintaan kaksi kilometriä.

Välitavoitteena 1 Mbit/s perusnopeus Viestintäministeri Lindén pitää hallitukselle esiteltyjen tavoitteiden toteuttamista historiallisena harppauksena tietoyhteiskunnan kehityksessä. Hallituksen linjauksilla halutaan varmistaa, että viestintäverkot ovat yhteiskunnan tarpeiden tasalla nyt ja tulevaisuudessa.

- Kansalaiset ja elinkeinoelämä tarvitsevat yhä tehokkaampaa tiedonsiirtoa. Tätä edellyttävät muun muassa etätyö, yritystoiminta, sähköinen asiointi sekä sosiaali- ja terveyshuollon palvelujen käyttö, Lindén toteaa.

Myös televisiotoiminta on tulevina vuosina murroksen edessä, kun ohjelmien jakelukanavat monipuolistuvat ja teräväpiirtolähetykset tekevät tuloaan.

Tässä nopea laajakaista on oleellinen tekijä, Lindén tiivistää.

Nopeustavoitetta kohti edetään Lindénin esityksen pohjalta asteittain.

Välitavoitteena on yleispalveluun sisältyvän laajakaistanopeuden nostaminen keskimäärin yhteen megabittiin sekunnissa. Lakiesitys asiasta annetaan eduskunnalle tämän vuoden aikana.

Välitavoitteen ja vuoden 2015 tavoitteen toteutumista seurataan vuosittain. Vuonna 2012 aletaan laatia toimintasuunnitelmaa, jolla varaudutaan vuoden 2015 jälkeiseen tilanteeseen.

Kannattamattomiin kohteisiin julkista rahoitusta Nopeiden viestintäverkkojen alueelli-

sesti tasapuolinen tarjonta ei Pursiaisen selvityksen mukaan onnistu yksinomaan kaupalliselta pohjalta.

- Ketään ei voi jättää arjen tietoyhteiskunnan ulkopuolelle. Kun tarvittavaa televerkkoa ei synny kaikilta osin markkinaehtoisesti, sen rakentamista on tuettava julkisella rahalla, Lindén vahvistaa.

Raportissa ehdotetaan, että valtio, maakunnat ja kunnat osallistuisivat televerkon parantamiskustannuksiin niiltä osin, kuin vuoden 2015 tavoitetasoa ei pystytä saavuttamaan kaupallisesti. Tarkoitus on, että maakuntien liitot kilpailuttaisivat rakentamisen teleyritysten kesken.

Valtion osuuden rahoittamiseksi selvitysmies ehdottaa, että eräät jakoon tulevat radiotaajuudet huutokaupataan. Jos huutokauppatulot eivät riitä valtion teleinfrastruktuurin rakentamistukeen, puuttuva osa rahoitettaisiin teleyrityksiltä perittävällä televerkon tasausmaksulla. Määräaikainen maksu perustuisi teleyritysten laajakaistaliittymien määrään.

Hallitus ottaa rahoituskysymyksiin kantaa myöhemmin periaatepäätöksen valmistelun yhteydessä.

Valtion tuki koskisi verkkojen rakentamista. Käyttäjä hankkii ja kustantaa tilaajayhteytensä jatkossakin itse, ja päättää myös tilaamansa yhteyden nopeudesta ja teknologiasta. Kansalaisten tasa-arvoa edistää vuonna 2009 laajeneva kotitalousvähennys, jota voidaan käyttää myös tieto- ja viestintätekniikan asennustöihin.

Laajakaista kaikkien ulottuville.

Kansallinen toimintasuunnitelma tietoyhteiskunnan infrastruktuurin parantamiseksi. Selvitysmiehen ehdotus saatavilla ministeriön verkkopalvelusta osoitteesta www.lvm.fi.

Lisätietoja: erityisavustaja Aleksi Randell, puh. (09) 160 28324 tai 0400 500 822 selvitysmies, kansliapäällikkö Harri Pursiainen, puh. (09) 160 28389 tai 0500 787 742 Poistettaville osakeyhtiöille viimeinen kehotus Patentti- ja rekisterihallitus (PRH) poistaa vuoden 2008 aikana kaupparekisteristä (osakeyhtiölain 20 luku 4 § 3 kohdan) perusteella osakeyhtiöitä, jotka eivät ole ilmoittaneet tilinpäätösasiakirjojaan rekisteröitäväksi.

Tilinpäätöksen laatimis- ja rekisteröintivelvollisuus koskee - jokaista osakeyhtiötä ja

24 ajantasa ajan tasa • 5/2008

yritys • tietoa - jokaista yhtiöjärjestyksen mukaista tilikautta riippumatta siitä, harjoittaako yhtiö toimintaa vai ei (kirjanpitolaki 1 luku 1 §, 3 luku 9 §).

Poistomenettely on aloitettu ja menettelyyn on otettu mukaan n. 3 400 osakeyhtiötä, - jotka ovat verottajan mukaan toimimattomia ja - jotka eivät ole ilmoittaneet tilinpäätösasiakirjojaan rekisteröitäväksi.

Tilinpäätösasiakirjat ilmoitettava viimeistään 22.12.2008 PRH on lähettänyt poistomenettelyyn otetuille yhtiöille, jotka eivät vielä ole tehneet ilmoitusta toisen kirjeen, jossa kehotetaan ilmoittamaan tilinpäätösasiakirjat rekisteröitäväksi. Kirjeet on lähetetty yhtiöille yritys- ja yhteisötietojärjestelmän mukaisiin osoitteisiin, yhtiön osoitteen voi tarkistaa YTJ -tietopalvelusta.

PRH kehottaa yhtiöitä ilmoittamaan tilinpäätösasiakirjat rekisteröitäväksi vuonna 2006 päättyneeltä tilikaudelta.

Ilmoitus tilinpäätösasiakirjoista on tehtävä viimeistään 22.12.2008.

Lisätietoja: tarvittaessa puhelimitse numerossa (09) 6939 5597.

Täsmätietoa tietotekniikan hyödyntämisestä yritystoiminnassa Yritys-Suomi -verkkopalvelussa on avattu uusi osio tietotekniikan hyödyntämisestä yritystoiminnassa. Osio koostuu teemoista, kuten asiakkuuden hallinta, taloushallinto, tietotekniikkahankinnat ja tietoturva. Se avautuu Yritys-Suomen etusivulta www.yrityssuomi.fi.

Tietotekniikan hyödyntäminen -osion tavoitteena on auttaa yrittäjiä, tietotekniikasta vastaavia ja muitakin työntekijöitä ohjelmistojen ja laitteiden käytössä ja hankinnassa. Aiheista annetaan kokonaiskuva, mutta vastauksia saa myös yksityiskohtaisiin ongelmiin. Artikkelit on kirjoitettu niin, että niiden ymmärtämiseksi ei tarvitse olla tietotekniikan erityisalojen kokemusta tai tuntemusta.

Artikkeleita varten on haastateltu tutkijoita, asiantuntijoita, ohjelmoijia, tuotteiden myyjiä ja käyttäjiä.

Teemojen aiheet on valittu lähinnä pk-yritysten kannalta haastavimpien ja tärkeimpien asioiden perusteella.

Sisältöjä tullaan jatkossakin pitämään ajan tasalla. TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry:n asiantuntijatt ovat kirjoittaneet valtaosan sisällöistä Verkkokaveri-nimisessä hankkeessa.

Yritys-Suomi on työ- ja elinkeinoministeriön koordinoima maksuton palvelu yrityksille ja yrittämisestä kiinnostuneille. Sitä hallinnoi ja kehittää PKT-säätiö. Yritys-Suomi -verkkopalvelu kokoaa yrityspalvelut yhteen. YritysSuomen kautta löytyy helposti tietoa liiketoiminnan eri vaiheisiin.

Lisätiedot: ylitarkastaja Jaana Lappi, TEM, puh. 010 606 2658 tuotantopäällikkö Tommi Simon, PKT-säätiö, puh. (09) 7511 7523.

VAIKUTA JA VERKOSTOIDU!

Tervetuloa Legistum Oy:n tarjoamille aamukahveille pe 14.11.2008 klo 8.00-9.30 Ravintola Konttoriin, Eerikinkatu 8, Turku Aamun isäntänä toimii toimitusjohtaja Mikko Pihlajamäki. Lisäksi varatuomari Turo Järvinen kertoo salassapito- ja kilpailukieltojärjestelyistä työsopimuksissa.

Ilmoittautumiset 6.11.2008 mennessä puh. 274 3426 tai satu.lehenberg@turku.chamber.fi

Tapaamisiin jälleen aamukahvien merkeissä!

25 5/2008 • ajan ajantasa tasa

kansain • välistä Terveellinen työ — yhteinen etu!

Euroopan työterveys- ja työturvallisuusvirasto on käynnistänyt työterveyteen liittyvän riskinarviointikampanjan. Kaksivuotisessa (2008—2009) kampanjassa korostetaan riskinarvioinnin tarpeellisuutta sekä painotetaan aloja, joilla riskit ovat suuret (esim. rakennus-, terveydenhoito- ja maatalousala), sekä pienten ja keskisuurten yritysten tarpeita. Kampanja perustuu yhteisön työsuojelustrategiaan, jolla pyritään vähentämään työtapaturmia neljänneksellä koko EU:ssa vuosina 2007—2012.

EU:n alueella kuolee vuosittain lähes 6 000 ihmistä työtapaturmien seurauksena. Kansainvälinen työjärjestö (ILO) arvioi lisäksi, että ammattitauteihin kuolee vuosittain noin 160 000 työntekijää EU:n alueella. Suurin osa työtapaturmista ja ammattitaudeista voitaisiin estää, ja riskinarviointi on ehkäisyn ensimmäinen vaihe. Asianmukaisesta riskinarvioinnista on myös taloudellista hyötyä, koska turvallisempi ja terveellisempi työpaikka vähentää poissaoloja ja vakuutuskustannuksia ja lisää työntekijöiden motivaatiota ja tuottavuutta.

Euroopan työterveys- ja työturvallisuusviraston johtajan Jukka Takalan mukaan kampanja kannustaa yrityksiä tekemään riskinarvioinnin asianmukaisesti siten, että työpaikalla jokainen osallistuu siihen. Saatavilla on monia riskinarviointia helpottavia välineitä.

Lisätietoja: http://osha.europa.eu/fi/ campaigns/hw2008/front-page Edustustolla uusi päällikkö Eikka Kosonen aloitti työnsä komission Suomen-edustuston uutena päällikkönä 1.7.2008. Kosonen on ollut aiemmin Suomen ulkoministeriön palveluksessa, ja hän osallistui 1990-luvulla tiiviisti neuvotteluihin Suomen liittymisestä Euroopan unioniin. Vuodesta 2002 hän on toiminut Brysselissä suurlähettiläänä ja Suomen pysyvänä edustajana Euroopan unionissa.

Komission Suomen-edustuston tehtävänä on välittää jäsenmaihin tietoa EU:sta, tiedottaa medialle ja suurelle yleisölle ajankohtaisista asioista komissiossa ja helpottaa EU-asioiden ymmärtämistä. Komission edustusto mm. pitää yhteyttä päätöksentekijöihin, viranomaisiin, sidosryhmiin ja kansalaisjärjestöihin. Lisäksi edustusto pitää komission ajan tasalla siitä, mitä Suomessa tapahtuu.

Tulossa lähiaikoina: Euroopan digitaalikirjasto Kulttuuriteosten digitointi voi tuoda eri maiden museoiden, kirjastojen ja arkistojen aineistot niistä kiinnostuneiden ulottuville yhdellä hiiren klikkauksella yhteisen verkkopalvelun kautta. Näin esimerkiksi suomalainen opiskelija voi selailla British Libraryn kokoelmia kotoaan käsin. Komission tavoitteena on saada Euroopan digitaalikirjasto ”Europeana” avatuksi yleisölle jo tämän vuoden aikana.

Yksistään Euroopan kirjastoissa on yli 2,5 miljardia kirjaa, mutta vain noin prosentti arkistoidusta materiaalista on saatavilla digitaalisessa muodossa. Komission antamassa tiedonannossa luodaan katsaus siihen, miten teosten digitoinnissa ja verkkosaatavuudessa on edistytty. Tiedonannossa todetaan, että digitoinnin nopeuttamiseksi tarvitaan lisää julkisia ja yksityisiä investointeja.

Rahoituksen lisäksi digitaalikirjastohanke edellyttää tekijänoikeuskysymysten ratkaisua. Tämä koskee etenkin orpoteoksia eli teoksia, joiden oikeudenhaltijoita ei ole pystytty selvittämään.

Nykyisten digitaalikirjastojen kautta voi jo nyt pääsymaksutta tutustua digitaaliversioon esimerkiksi Gutenbergin Raamatusta, joka on ensimmäinen koskaan painettu varsinainen kirja, Maria Callasin tai Jacques Brelin lauluääneen (Ranskan Institut National de l'Audiovisuel) tai Leonardo da Vincin Mona Lisa -teokseen.

Yrjö Neuvo EIT:n hallitukseen Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutille (EIT) on komission päätöksellä nimetty ensimmäinen hallitus.

Hallitus käsittää 18 asiantuntijajäsentä eurooppalaisen talouden, tutkimuksen ja korkeakoulutuksen alalta.

Hallitus tulee toimimaan vastuullisena tahona EIT:n operationaalisten keskusten eli osaamis- ja innovointiyhteisöjen (KICs) strategian asettelussa, valinnassa, koordinoinnissa ja arvioinnissa.

Hallitukseen on nimitetty Suomesta Teknillisen korkeakoulun professori ja tutkimusjohtaja Yrjö Neuvo. Uusi hallitus piti avauskokouksensa Budapestissä 15. syyskuuta.

Innovaatio- ja teknologiainstituutin sivut http://ec.europa.eu/eit/ Ulkoministeriö uudistaa organisaatiotaan Ulkoministeriö tiivistää organisaatiotaan ja tehostaa johtamista. Osastojen

määrä vähenee syyskuun alusta 12:sta kahdeksaan, ja samalla yksiköitä yhdistetään. Suurimpana muutoksena on uusi palvelujen kokonaisuus, johon kuuluvat hallintopalvelut, oikeuspalvelu, protokollapalvelu sekä uusi kansalaispalvelujen kokonaisuus eli konsuli-, passi-, viisumi- ja maahanmuuttoon liittyvät tehtävät, joita aiemmin hoidettiin oikeudellisella osastolla. 1.9.2008 alkaen on passi ja viisumiosaston uusi sähköpostiosoite kpa-20@formin.fi ja osoite: Ulkoasianministeriö Kansalaispalvelut Passi- ja viisumiyksikkö KPA-20, Merikasarminkatu 5 F PL 423 00023 VALTIONEUVOSTO Uudistuksen tarkoituksena on tehostaa ministeriön ydintoimintojen hoitoa ja vastata samalla valtionhallinnon tuottavuusohjelmaan liittyviin säästötavoitteisin.

Globaaliosastolla hoidetut tehtävät jaetaan poliittiselle, kauppapoliittiselle ja kehityspoliittisille osastoille. Tavoitteena on tehostaa erityisesti EU-koordinaatiota ja toimintaa kansainvälisissä järjestöissä sekä parantaa eri asiakysymysten hoidon johdonmukaisuutta eri foorumeilla.

Organisaation kehittämisen lisäksi ministeriössä kartoitetaan myös Suomen ulkomaanedustustojen verkostoa ja sen painopisteitä. Tämä tapahtuu hallitusohjelmaan sisältyvässä hankkeessa, jossa selvitetään myös ulkomaanedustustojen palveluihin viranomaisten, elinkeinoelämän ja kansalaisten taholta kohdistuvaa kysyntää. Samalla tavoitellaan edustustojen sekä julkista rahoitusta merkittävästi saavien muiden ulkomailla toimivien organisaatioiden yhteistyön tehostamista entisestään. ”Energy Challenges in Northern Europe” -konferenssi Turun kauppakorkeakoulun PanEurooppa Instituutti järjestää 20-vuotisjuhlakonferenssinsa ”Energy Challenges in Northern Europe” 27.– 29.11.2008 Turussa.

Monitieteellisen konferenssin tavoitteena on tuoda uusia näkökulmia Euroopan unionin energiakeskusteluun sekä tarjota ensikäden tietoa EU:n ja Venäjän energiasuhteiden kehittymisestä.

Kansainvälisen konferenssin puhujina on edustajia akateemisen ja poliittisen maailman huipulta sekä energia-alan yritysten johdosta, mm.

Olli Rehn, Jyri Häkämies, Henrik Lax, Juhan Parts (Minister of Economic Affairs and Communications, Estonia),

26 ajantasa ajan tasa • 5/2008

kansain • välistä Seppo Remes (Member of the Boards, RusHydro and MRSK Holding), Sebastian Sass (Nord Stream AG), Johnny Åkerholm (NIB).

Lisätietoja http://www.tse.fi/EN/units/ conferences/pei2008/Pages/default. aspx Linkkivinkki: DOCMAIL CORDIS Document Ordering & Delivery Servicen kautta voi tilata ilmoituspalvelun uusista komission julkistamista asiakirjoista ja dokumenteista. Palvelu on kätevä muun muassa työohjelmien seuraamisessa. Docmailin kautta työohjelmaa ei itse tarvitse etsiä ja ladata Cordiksesta, vaan sen saa suoraa sähköpostiinsa. http://cordis.europa.eu/library/docmail.htm Esitevinkki: EU Funds for Energy and Environment Mitä eri rahoitusmahdollisuuksia EU:lta löytyy energia- ja ympäristöprojekteihin? Tähän kysymykseen tarjotaan vaihtoehtoja 14-sivuisesta esitteestä, joka listaa mahdollisuuksiin niin tutkimuksen puiteohjelman, Life plussan, Marco Polon, CIPin kuin rakennerahaston tarjonnan. http://www.tekes.fi/eu/fin/7po/yhteistyo/energia/EnergyEnvironmentReview.pdf EU-RUSSIA –sanakirja on ilmestynyt EU:n ja Venäjän hankeyhteistyön sanasto ”EU-Russia Project Cooperation Glossary” sisältää noin 1300 englanninkielistä, 1150 suomenkielistä ja 1400 venäjänkielistä termiä käyttösuosituksineen, määritelmiä ja selityksiä ongelmallisista termeistä sekä hakemistot suomi-englanti ja venäjä-englanti.

Sanasto on tehty Helsingin yliopiston Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenian Common Language -hankkeessa, jota rahoittivat KaakkoisSuomi–Venäjä-naapuruusohjelma, Etelä-Suomen lääninhallitus, Lahden kaupungin EU-hankeneuvonta sekä Kouvolan seudun kuntayhtymä. Sanasto on laadittu yhteistyössä suomalaisten ja venäläisten hankeyhteistyön ja EU-rahoituksen asiantuntijoiden kanssa. Sanasto on tarkoitettu kääntäjille, tulkeille, hankkeiden suunnittelijoille ja toteuttajille sekä hankkeita valvoville ja rahoittaville tahoille.

Sanasto on vapaasti ladattavissa osoitteesta www.projectglossary.eu Kääntäjät voivat ladata itselleen myös käännösmuistit, jotka auttavat standardiasiakirjojen kääntämisessä.

Lisätietoa: Suunittelija Jenni Korjus Helsingin yliopisto Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia, Kouvola Puh. 050 316 0535 ja (05) 825 2248 Sähköposti jenni.korjus@helsinki.fi Komissio toteuttaa Esko Ahon raportin suosituksia Vuonna 2006 julkaistiin Esko Ahon johdolla laadittu asiantuntijaraportti, jossa todettiin, että EU:n tieto- ja viestintätekniikan alan tutkimuksessa ja innovoinnissa on useita vakavia puutteita. Vaikka EU:lla on johtoasema esimerkiksi tietoliikenteen alalla, investoinnit ovat toiminnan sirpaleisuuden vuoksi riittämättömiä ja eurooppalaisten yritysten markkinaosuus globaaleista IT-markkinoista on huolestuttavan pieni suhteessa EU:ssa käytettävän huipputeknologian määrään. Raportin mukaan alan toimintaympäristöä olisi kehitettävä suotuisammaksi sille, että nopeasti kasvavat yritykset voivat kerätä riskipääomaa ja kehittää laatuvaatimuksia innovatiivisia tuotteita varten.

Komissio on käynnistänyt raportissa esitettyjen suositusten perusteella kyselyn, jossa haetaan vastauksia mm. siihen, miten EU pystyy vahvistamaan kilpailuasemaansa ja miten tutkimustulosten kaupallista hyödyntämistä voidaan edistää. Kyselyyn toivotaan kannanottoja alan teollisuudelta, asiantuntijoilta, poliittisilta päättäjiltä ja suurelta yleisöltä. Kannanottoja voi esittää 7.11.2008 saakka. Komissio esittää kyselyn tulosten pohjalta ehdotuksen EU:n IT-strategiaksi sekä uusia aloitteita huippututkimuksen liiketoimintamahdollisuuksien parantamiseksi.

Komissio aikoo panostaa huippututkimukseen yhteensä 9 miljardia euroa vuosina 2007-2013 osana tietoja viestintätekniikan alan tutkimusohjelmaa. Se on jo käynnistänyt mm. robotiikkaa, sähköistä henkilöllisyyttä ja sähköisiä hankintoja koskevat aloitteet, joiden tavoitteena on kannustaa johtavia yrityksiä tiivistämään yhteyksiään tutkimusmaailmaan.

Matkapuhelut EU-maissa halpenivat Muissa EU-maissa soitettujen matkapuhelujen hinnat alenivat 30. elokuuta. Vuonna 2007 käyttöön otettu hintakatto (ns. eurotariffi) laski soitetuilla puheluilla 49 sentistä 46 senttiin ja vastaanotetuilla puheluilla 24 sentistä 22 senttiin minuutilta (ilman alv:tä).

Hinnanalennus perustuu EU:n verkkovierailuasetukseen, joka säädettiin komission aloitteesta lääkkeeksi kohtuuttomiin verkkovierailu- eli roaming-maksuihin. Puhelujen hinta on asetuksen ansiosta laskenut jo noin 60 prosenttia huipputasosta, joka oli keskimäärin 1,15 euroa/minuutti ennen asetuksen voimaantuloa.

Asetuksen mukaan roaming-hintoja alennetaan vuoden kuluttua vielä kolme senttiä minuutilta. Asetus on kuitenkin voimassa vain vuoteen 2010 asti. Komissio tekee vuoden 2008 loppuun mennessä ehdotuksen voimassaoloajan jatkamisesta. Kansalliset sääntelyviranomaiset suosittavat, että uuteen asetukseen otettaisiin mukaan myös tekstiviestien hinnoittelu, jolloin tekstiviestin veroton roaming-hinta asettuisi enimmillään välille 11—15 senttiä/viesti (tällä hetkellä keskimäärin 29 senttiä, ks. edellinen viikkotiedote). Myös mobiilidatapalvelut saatetaan ottaa asetuksen piiriin, sillä niiden käyttö ulkomailla on nykyään erityisen kallista.

Kansainvälinen kauppa tarjoaa mahdollisuuden vähentää köyhyyttä kehitysmaissa Kansainvälinen kauppa tarjoaa mahdollisuuden vähentää köyhyyttä kehitysmaissa - Suomi tukee kehitysmaiden integroitumista maailmantalouteen sekä kauppapolitiikan että kehitysyhteistyön avulla Monet köyhät kehitysmaat, erityisesti Saharan eteläpuolisessa Afrikassa, ovat jääneet loukkuun alhaisen jalostusarvon yksipuoliseen tuotantoon, mikä on pakottanut ne rahoittamaan perustarpeensa kestämättömästi velkarahalla ja kehitysavulla.

Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Paavo Väyrynen painotti kaupan ja kehityksen yhteyttä ulkoministeriössä 9.9.2008 pidetyssä tiedotustilaisuudessa: "Kokemus on osoittanut, että köyhyyttä voidaan poistaa tehokkaimmin aikaansaamalla suotuisaa taloudellista kehitystä. Parhaimmin tässä ovat onnistuneet ne kehitysmaat, jotka ovat avanneet rajojaan ja yhdentyneet kansainväliseen talouteen. Talouskasvu nostaa ihmisiä köyhyydestä ja antaa valtiolle tuloja köyhyyden vähentämisohjelmien rahoittamiseen. Kauppaa on edistettävä ja kauppaa tukevaa kehitysyhteistyötä on harjoitettava ensi sijassa teollisuusmaiden ja kehitysmaiden välillä, mutta kasvava merkitys on myös kehitysmaiden välisellä kaupalla

27 5/2008 • ajan ajantasa tasa

kansain • välistä ja kehitysyhteistyöllä."

Tiedostustilaisuudessa julkistettiin kaksi Suomen kauppa- ja kehityspolitiikkaa koskevaa linjausta: Kauppaa tukeva kehitysyhteistyö - Suomen toimintasuunnitelma (2008-2011) ja Suomen tuontipoliittiset tavoitteet.

Kauppaa tukevassa kehitysyhteistyössä on pohjimmiltaan kysymys köyhyyden vähentämisestä parantamalla kehitysmaiden yksityisen yrittäjyyden ja elinkeinotoiminnan toimintaedellytyksiä. Ministeri Väyrynen korosti tilaisuudessa, että kauppaa tukevalla kehitysyhteistyöllä voidaan vahvistaa kehitysmaiden kapasiteettia neuvotella itselleen edullisia kauppasopimuksia ja hyödyntää niitä tehokkaasti muun muassa vahvistamalla kehitysmaiden taloudellista kilpailukykyä.

Suomi on ollut aktiivisesti kehittämässä Euroopan unionin politiikkaa kansainvälisen Aid for Trade -aloitteen puitteissa. Suomen aloitteesta laadittu EU:n yhteinen Aid for Trade -strategia hyväksyttiin lokakuussa 2007. "Kauppaa tukeva kehitysyhteistyö - Suomen toimintasuunnitelma 2008-2011" on Suomen ohjelma EU:n yhteisen politiikan toimeenpanemiseksi.

Tuontipolitiikalla on tärkeä merkitys sekä kehitysmaiden että Suomen ja muiden EU-maiden kannalta. Suomen kauppapoliittinen linja noudattaa avoimuutta sekä tuonnissa että viennissä. Ministeri Väyrynen korosti, että avoin linja parantaa Suomessa toimivan teollisuuden mahdollisuuksia saada edullisia tuotantopanoksia muualta maailmasta. Tuonnin avoimuus tukee näin myös vientiä. Lisäksi kuluttajat hyötyvät monipuolisesta tarjonnasta ja kilpailun tehostumisesta kotimarkkinoilla. Suomen tuontipoliittinen linjaus painottuu kehitysmaatuonnin helpottamiseen kaupanesteitä poistamalla unohtamatta kuitenkaan sitä, että suurin osa Suomen tuonnista on lähtöisin teollisuusmaista.

Lisätietoja: ministerin virkamiessihteeri Päivi Nevala, puh. (09) 1605 6171

Reijo Kemppinen EBRD:n yhteiskuntasuhde- ja viestintäjohtajaksi Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankin EBRD:n yhteiskuntasuhteista ja viestinnästä vastaavaksi johtajaksi on nimitetty suomalainen Reijo Kemppinen, joka toimii tällä hetkellä Euroopan komission Britannian-edustuston päällikkönä Lontoossa.

Kemppinen on tehnyt pitkän uran toimittajana ja tiedottajana. Hän on toiminut useissa näkyvissä EU-tehtävissä, muun muassa Euroopan komission puheenjohtajan Romano Prodin tiedottajana ja Suomen ensimmäisellä EU-puheenjohtajakaudellla tiedottajana Suomen pysyvässä edustustossa Brysselissä.

Televisio- ja sanomalehtiuransa jälkeen hän siirtyi ulkoministeriön palvelukseen ja toimi sekä kaupallisena että lehdistöneuvoksena.

Kemppinen aloittaa EBRD:n viestintäjohtajana 15.10.2008.

Lisätietoja: Anthony Williams, EBRD:n lehdistöpäällikkö, puh. +44 20 7338 6997 Ympäristöprojekteille jaossa rahoitusta yli 200 miljoonaa Ympäristön- ja ilmastontutkimuksen sekä biomassan jalostuksen aihealueille on avattu syyskuussa uudet haut.

EU:n tutkimuksen seitsemäs puiteohjelma rahoittaa näiden alojen eurooppalaisia tutkimus- ja teknologiaprojekteja yli 200 miljoonalla eurolla.

Lisätiedot: http//www.tekes.fi/eu/fin/ ajankohtaista/uutinen.asp?id=668 Opas EUrahoitusmahdollisuuksista Englanninkielisessä oppaassa on mukana 7. puiteohjelma, Kilpailukyvyn ja innovaatioiden puiteohjelma (CIP), rakennerahastot sekä koheesiorahastot.

Siinä selvitetään, kuka voi rahoitusta hakea, paljonko rahaa on jaossa ja miten hakeminen käytännössä onnistuu. http://cordis.europa.eu/eu-fundingguide/home_en.html

Eurostars-ohjelman haku pkyrityksille Eurostars tarjoaa tutkimus- ja kehitystyötä tekeville pk-yrityksille yhteensä 400 miljoonaa euroa julkista rahoitusta kuuden vuoden aikana. Eurostarsin toisella arviointikierroksella käsiteltävien hakemusten tulee olla sähköisesti perillä Brysselissä 21.11.2008 mennessä.

Eurostars on ensimmäinen eurooppalainen erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten tutkimus- ja kehitystyötä tukeva ja rahoittava ohjelma.

Eurostarsin tavoitteena on tehdä yrityksistä kansainvälisesti kilpailukykyisiä oman sektorinsa johtajia. Ohjelma kannustaa yrityksiä ottamaan rohkeasti vetovastuun innovatiivisista kansainvälisistä yhteishankkeista ja luomaan uutta liiketoimintaa projektien tuloksista.

Eurostars-projektien vetäjinä ovat pienet ja keskisuuret kasvuyritykset, jotka investoivat vähintään kymmenen prosenttia liikevaihdostaan tai henkilöresursseistaan tutkimukseen ja kehitykseen. Projektiryhmässä tulee olla osallistujia vähintään kahdesta Eurostarsissa mukana olevasta maasta.

Tutkimus- ja kehitysintensiiviset pkyritykset vastaavat vähintään puolesta koko projektin kustannuksista. Projektit ovat kestoltaan enintään kolmivuotisia ja niiden tulosten odotetaan olevan markkinoilla parissa vuodessa projektin päätyttyä. Projektit voivat olla miltä tahansa aihealueelta.

Eurostarsin seuraava arviointikierros käynnistyy perjantaina, 21.11.2008 klo 17.00 (CET) ja ohjelmaan rahoitettavaksi hyväksytyt projektit päässevät alkamaan vuoden 2009 ensimmäisen neljänneksen lopulla. Eurostarsin www-sivulla on hakemuslomakkeet sekä ohjeet hakijoille.

Lisätiedot: http://www.tekes.fi/ajankohtaista/hakuajat/hakuaika_tiedot. asp?id=6660

28 ajantasa ajan tasa • 5/2008

liikeyhteyksiä • etsitään A=TUONTI B=VIENTI C=MUU LIIKEYHTEYKSIÄ ETSITÄÄN WTC TURUN JA TURUN KAUPPAKAMARIN KAUTTA

Germany World Trade Center Koeln A One of their clients is the owner of a painting plant and also an electroplating plant for vehicle parts and other large parts.

The plants are produced by SIEMENS, in perfect condition and are immediately serviceable. The plants can be expected in Germany where also more details can be shown and provided.

The client is looking for buyers who have interest in plants like this.

Nigeria World Trade Center of Nigeria John Adeyemi Adeleke A For sale to all byers: Agricultural products Detailes: Crude palm oil and Refined palm oil, Palm kernel oil and Palm kernel cake, Crude soya beans oil, and Refined soya seans sil, Sesame seed oil and Sesame seed, Ground nut oil, Soya beans and Soya bean seal, Cotton seed, Cotton seed oil and Cotton seed meal, Bees wax, Chilies, Pepper (white), Ginger (split), Cashew nut and Cashew kernel, Cassava pillet, Cassava chips, Cassava powder, Onions (red and white), Garlic cloves and Garlic powder, Pure honey (dark colour and golden colour) and Sugar cane.

USA World Trade Center Delaware Rebecca C. Faber A For sale to sales representatives, agents and end-users: Conformity Assessment Detailes: Proprietary conformity assessment programs and processes are based primarily on selected recognized codes, standards, and recommended practices and uniquely result in the uniform application of these standards of care around the world. Compliance with requirements results in Certification or Accreditation. Their Accreditation demonstrates a facility's attention to all of three technical disciplines - security, fire protection and life safety.

Their certification programs are a unique offering, exclusive to a single discipline such as emergency preparedness, fire or security.

A For sale to agents, end-users and distributors: Synthetic fibers (polyester, nylon) Detailes: Polyester and others: trademarked fibers for asphalt reinforcements, Nylon and others: trademarked fibers for concrete reinforcements, Synthetic fibers: trademarked fibers for pollution control A For sale to Exporters/ Manufacturers/ Distributors: Jewelry Detailes: U.S. Company is looking for jewelry suppliers around the world. Costume and /or handmade jewelry, silver and semi-

precious jewelry.

World Trade Centers Association Janet Driscoll A A member of World Trade Center New York, Gate Group, USA, offers the following services to interested companies around the world: GATE Group USA specializes in graphic arts and printing related business for more than 25 years. The Company is offering representation services for those seeking to enter the US Market including available office space in prime space in NYC. The company offers new and used equipment including accessories and spare parts, training and installation as well as after sales service. Thy also offer materials and the latest technologies in the industry.

World Trade Center Delaware Rebecca C. Faber A, B For sale to end-users. Buy from manufacturers: Market Entry Consulting Detailes: Expert organization with a passion for helping your firm to increase its international value and establish new revenue through successful market entry. Penetration, expansion and product development in Brazil and the United States.

A, C A member of WTC Delaware offers Consulting and Training Seminars to sell manufacturers, distributors, export trading companies, agents, sales representatives, importers, and direct sale to end-users.

Detailes: Export Management Consulting business, Personal Development Training seminars and in-house consulting. From Business Basics to Culture, Re-Engineering Procurement, Total Quality and Safety Process Improvement.

A, C A member of WTC Delaware offers Logistics and transportation services Detailes: Third party logistics company specializing in every aspect of the transportation industry. In business for over 100 years, it has strong relationships worldwide to offer a full range of international trade capabilities.

Italy WTC Pescara-Chieti Ilaria Di Mascio B They have a client working on the Hygiene and Personal Care sector who is looking for suppliers of the following raw materials: Nonwoven fabric in polipropilen to be applied in the personal care and hygiene materials - Fluff Pulp (Cellusose pulp specific for Hygiene) - Hotmelt - PE Film - Super Absorbent Polymer (SAP)

- Tapes & Closure - Packaging

Nigeria World Trade Center of Nigeria John Adeyemi Adeleke B One of their members is urgently seeking manufacturers, distributors, suppliers and exporters of the following fertilizer (urea) products: 20,000 metric ton of Urea fertilier, 5,000 metric ton of NPK 10-10-20 and 5,000 metric ton of DAP 18-46-00.

World Trade Center of Nigeria Julia Omochere B They have a trade request from a company that wants to import the following refined petroleum products: AGO (diesel), PMS (petrol) and HHK (Kerosene). The quantity required is 30,000 Metric Tonnes of each (esp. Kerosene). There is a requirement of an initial shipment of each and if satisfactory, subsequently are to be monthly.

Italy WTC Pescara-Chieti Ilaria Di Mascio C A member of WTC Pescara-Chieti is interested either in a joint venture in a foreign country or in having trade relationships at international level.

The company works in the metal field and in the field of gas turbine power plan, incinerators and heavy carpentries, and among their main activities there are: - construction of pressure vessels of any size, of piping, caldarery; - construction of low pressure separator (operating pressure 100 bar), - construction of eccentric hoper for power plant exhaust duct, pressure vessel cooling coil, piping for high pressure satured steam; - construction of carbon steel piping for chemical plant, high pressure piping, cryogenic vessels, pressure vessel for petroleum refinery; - construction of organic fodder generating plant, addition agent generating chemical plant, etc.

USA World Trade Center Delaware Rebecca C. Faber C A member of WTC Delaware is offering services in Laser & Spectrometer -field. Company develops many custom design Laser & Spectrometer for OEM customers.

Tilaukset ja lisätiedustelut WTC Turun toimistosta puh. (02) 281 3100

29 5/2008 • ajan ajantasa tasa

TURUN KAUPPAKAMARI KOULUTTAA Syksy on uuden oppimisen ja kouluttautumisen aikaa Haluamme palvella jäsenyrityksiämme mahdollisimman hyvin – kerro meille koulutustoiveistanne.

Parhaat ideat palkitaan!

Ota yhteyttä: koulutuspäällikkö Maria Lindbom, puh. 274 3423, maria.lindbom@turku.chamber.fi

LOKAKUU: 23.10.2008 27.10.2008 28.10.2008

Kansainvälisen kaupan arvonlisävero- ja tullipäivä Kauppakamarin ALV-päivä Ulkomainen työvoima Suomessa

MARRASKUU: 4.11.2008 6.11.2008 10.11.2008 13.11.2008 20.11.2008 25.11.2008 25.11.2008 26.11.2008

Kehityskeskusteluilla tuloksia ja työhyvinvointia Tullitoiminnan muutokset 2009 (TÄYNNÄ) Yritysverotuksen intensiivikurssi Palkanlaskennan lyhyt oppimäärä Tilinpäätös- ja veropäivä 2008 Uusi YT-laki käytännönläheisesti Oikein laadittu matkalasku Pörssi-ilta

PIDÄ AMMATTITAITOSI AJAN TASALLA – OSALLISTU KOULUTUKSEEN!

JOULUKUU: 15.12.2008

Ennakkoperintä 2009

TALOUSHALLINNON ja VEROTUKSEN KOULUTUKSET

marin jäsenet 320 € + alv 22%, normaalihinta 480 € + alv 22%. Ilmoittautuminen 20.10. mennessä.

KAUPPAKAMARIN ALV-PÄIVÄ Maanantaina 27.10.2008 klo 9–16, Turun kauppakamarin kokoussali, Puolalankatu 1 Koulutuksessa pureudutaan mm. uudisrakennus- ja perusparannusinvestointien arvonlisäveron tarkistusjärjestelmään, ALV:n ilmoitus- ja maksukäytäntöön tulossa oleviin muutoksiin sekä uusimpiin oikeuskäytäntöihin sekä verohallinnon ohjeisiin.

Seminaarin kouluttajina toimivat huippuasiantuntijat, varatuomari Kirsti Auranen sekä Senior Tax Manager Maritta Virtanen Ernst & Young Oy:stä.

Osallistumismaksu: Turun kauppaka-

YRITYSVEROTUKSEN INTENSIIVIKURSSI Maanantaina 10.11.2008 klo 9-16 Sokos Hotel Hamburger Börs (Kauppiaskatu 6, Turku) Koulutuksessa perehdytään mm. yrittäjän matkakulujen verotukseen sekä sukupolvenvaihdoksen verokysymyksiin. Lisäksi käydään läpi arvopaperit yhtiön omistuksessa sekä edustus- ja markkinointimenojen verotus.

Kouluttajina toimivat johtava lakimies Juha Koponen ja lakiasiain johtaja Vesa Korpela, Veronmaksajat. Osallistumismaksu: Turun kauppakamarin jäsenet 370 € + alv 22%, normaalihinta 420 € + alv 22%. Ilmoittautuminen 3.11. mennessä.

PALKANLASKENNAN LYHYT OPPIMÄÄRÄ Torstaina 13.11.2008 klo 9–16, Turun kauppakamarin kokoussali, Puolalankatu 1 Koulutuksessa käsitellään mm. työaikaan liittyviä korvauksia, poissoloja sekä määräaikaisia ja osa-aikaisia työsuhteita.

Lisäksi perehdytään mm. vuosilomapalkan määräytymiseen sekä työsuhteen päättymiseen liittyviin korvauksiin.

Asiantuntijoina toimivat HR -asiantuntija Maritta Antola ja lakimies Kirsi Parnila Helsingin seudun kauppakamarista.

Osallistumismaksu: Turun kauppakamarin jäsenet 320 € + alv 22%, normaalihinta 480 € + alv 22%. Ilmoittautuminen 6.11. mennessä.

30 ajantasa ajan tasa • 5/2008

PÖRSSI-ILTA Keskiviikkona 26.11.2008 klo 17.3020.40 Mauno Koivisto keskus, Bio City (Tykistökatu 6, Turku) Ilta on tarkoitettu osakesijoittamisesta kiinnostuneille yksityishenkilöille ja siellä tutustutaan kiinnostaviin pörssiyhtiöihin.

Pörssi-ilta järjestetään yhteistyössä Pörssisäätiön kanssa ja se on maksuton.

Ilmoittautuminen 19.11. mennessä.

HENKILÖSTÖHALLINNON KOULUTUKSET YT-LAKI KÄYTÄNNÖNLÄHEISESTI Tiistaina 25.11.2008 klo 9–12, Turun kauppakamarin kokoussali, Puolalankatu 1 Uusi yhteistoimintalaki tuli voimaan 1.7.2007. Lain soveltamisala laajeni koskemaan kaikkia yrityksiä, joissa työskentelee säännöllisesti vähintään 20 työntekijää. Laki velvoittaa työnantajan käymään yt -neuvottelut ennen tiettyjen henkilöstön asemaan vaikuttavien päätösten tekemistä.

Neuvotteluvelvollisuudella on erityisen suuri merkitys työvoiman vähentämisen yhteydessä. Uusi laki myös lisäsi työnantajan tiedotus- ja selvitysvelvollisuuksia sekä täsmensi henkilöstösuunnitelman ja koulutustavoitteiden laatimista.

Tilaisuus sopii myös pienille yrityksille, sillä materiaaliin on erikseen merkitty mitkä asiat eivät koske alle 30 työntekijän yrityksiä.

Asiantuntijana toimii HR -asiantuntija Maritta Antola Helsingin seudun kauppakamarista.

Osallistumismaksu: Turun kauppakamarin jäsenet 235 € + alv 22%, normaalihinta 352 € + alv 22%. Ilmoittautuminen 18.11. mennessä.

OIKEIN LAADITTU MATKALASKU Tiistaina 25.11.2008 klo 12.3015.30, Turun kauppakamarin kokoussali, Puolalankatu 1 Matkakustannusten korvaaminen ja muut matkustamiseen liittyvät erityissäännökset ovat aina verottajan erityisen mielenkiinnon kohteena. Matkakustannuksina pidetään niitä ylimääräisiä menoja, joita työntekijälle aiheutuu työmatkan johdosta Mistä matkoista korvauksia voidaan maksaa, miten päivärahat maksetaan ja miten toimitaan jos matkakuluista ei ole tositetta? Näihin ja moniin muihin kysymyksiin saat iltapäivän aikana vastauksia.

Asiantuntijana toimii HR -asiantuntija Maritta Antola Helsingin seudun kauppakamarista.

Osallistumismaksu: Turun kauppakamarin jäsenet 235 € + alv 22%, normaalihinta 352 € + alv 22%. Ilmoittautuminen 18.11. mennessä.

Ilmoita 5 – maksa 4! Kun yrityksestä ilmoittautuu samaan koulutustilaisuuteen 5 henkilöä, viides osallistuu veloituksetta!

YRITYSJOHDON KOULUTUKSET KEHITYSKESKUSTELUILLA TULOKSIA JA TYÖHYVINVOINTIA Tiistaina 4.11.2008 klo 9–16, Turun kauppakamarin kokoussali, Puolalankatu 1 Kehityskeskustelu on yksinkertainen ja halpa suunnittelun ja ohjauksen apuväline.

Kehityskeskusteluiden avulla varmistetaan työyhteisön kaikkien jäsenten toiminta kohti asetettuja päämääriä. Koulutuksen tavoitteena on kehittää osallistujan kehityskeskustelutaitoja sekä antaa hänelle vinkkejä mm. käyttämänsä kehityskeskustelukaavakkeen uudistamiseen. Päivän kouluttajana toimii insinööri, KTM Leena Manninen, New Focus Oy:stä. Mannisella on yli 15 vuoden kokemus kehityskeskusteluista ”pöydän molemmilta puolilta”.

Osallistumismaksu: Turun kauppakamarin jäsenet 320 € + alv 22%, normaalihinta 480 € + alv 22%. Ilmoittautuminen 28.10. mennessä.

KANSAINVÄLISTYMINEN KANSAINVÄLISEN KAUPAN ARVONLISÄVERO- JA TULLIPÄIVÄ Torstaina 23.10.2008 klo 9-16, Turun kauppakamarin kokoussali, Puolalankatu 1 Koulutus on suunnattu kansainvälisen tavarakaupan parissa työskenteleville taloushallinnon henkilöille (mm. kirjanpitäjät ja talouspäälliköt). Koulutuksessa käsitellään mm. arvonlisäveron raportointia ja laskutusta kv-kaupassa, kansainvälisen kaupan alv-sääntöjä sekä tulliselvitysmuotoja ja erilaisia tullimenettelyjä. Asiantuntijoina toimivat Senior Tax Advisor Piia Räty ja Senior Tax Manager Kari Kurkioja Ernst & Young Oy:stä.

Osallistumismaksu: Turun kauppakamarin jäsenet 320 € + alv 22%, normaalihinta 480 € + alv 22%. Ilmoittautuminen 16.10. mennessä.

ULKOMAINEN TYÖVOIMA SUOMESSA Tiistaina 28.10.2008 klo 9-12.30, Turun kauppakamarin kokoussali, Puolalankatu 1 Koulutuksessa perehdytään mm. ulkomaisen vuokratyövoiman verotukseen, suomalaisen työn tilaajan velvoitteisiin ulkomaista työvoimaa käytettäessä sekä tilaajavastuuseen ja arvonlisäverokysymyksiin.

Päivän asiantuntijoina toimivat Senior Tax Advisor Susanna Uusitalo ja Senior Tax Manager Maritta Virtanen Ernst & Young Oy:stä.

Osallistumismaksu: Turun kauppakamarin jäsenet 265 € + alv 22%, normaalihinta 397 € + alv 22%. Ilmoittautuminen 21.10. mennessä.

TULLITOIMINNAN MUUTOKSET 2009 (Tilaisuus on täynnä, järjestämme keväällä vastaavan) Torstaina 6.11.2008 9-12, Turun kauppakamarin kokoussali, Puolalankatu 1 EU:n suuri tulliuudistus edellyttää jatkossa ulkomaankaupan toimijoilta uusia sähköisiä ilmoituksia jokaisesta lähtevästä ja saapuvasta tavaraerästä viimeistään 1.7.2009 alkaen. Uudistukset vaikuttavat suoraan tai välillisesti mm. kaikkien ulkomaankaupan toimijoiden prosesseihin, vastuisiin ja velvollisuuksiin sekä tietojärjestelmiin.

Tule kuulemaan mitä muutostarpeita uudistus edellyttää omassa työssäsi.

Kouluttajana toimii Senior Tax Manager Kari Kurkioja Ernst & Young Oy:stä.

Osallistumismaksu: Turun kauppakamarin jäsenet 320 € + alv 22%, normaalihinta 480 € + alv 22%. Ilmoittautuminen 30.10. mennessä.

Ilmoittautuminen koulutuksiin: mieluiten heti, kuitenkin viimeistään viikko ennen tilaisuutta joko netissä www.turku. chamber.fi/koulutus, puhelimitse (02) 274 3411/Elina Virta, faksilla (02) 274 3440 tai sähköpostitse elina.virta@ turku.chamber.fi Peruutusehdot: Viimeisen ilmoittautumispäivän jälkeen peruutetuista koulutuksista perimme 50 % osallistumismaksun.

Kaksi päivää ennen tilaisuutta ja sen jälkeen perutuista koulutuksista perimme osallistumismaksun kokonaisuudessaan.

Koulutuksemme järjestetään pääsääntöisesti omissa, upeissa koulutustiloissamme Puolalankadulla – keskellä kaupunkia, palvelut ja parkkipaikat lähellä.

31 5/2008 • ajan ajantasa tasa

Turun kauppakamarin syyskokous keskiviikkona 26.11.2008 klo 16.00 Turun Messu- ja Kongressikeskus Messukentänkatu 9-13, Turku Ajankohtaisesitelmä: Johtaja Esko Antola, Centrum Balticum YHDYSVALLAT, KIINA, EUROOPPA – SIIRTYYKÖ VALTA? Kuka päättää EU:n talouspolitiikasta?

Buffet-tarjoilu

TERVETULOA!

Ilmoittautumiset: 20.11.2008 mennessä kauppakamari@turku.chamber.fi, puhelin: (02) 274 3400

Uusi etu Turun kauppakamarin jäsenille – ryhmälippuja messuille jäsenhintaan!

Haluatko tarjota henkilökunnallesi tai asiakkaillesi upeita messuelämyksiä?

Nyt saat Turun Messu- ja Kongressikeskuksen järjestämiin messutapahtumiin ryhmälippuja edulliseen Turun kauppakamarihintaan (sis. alv). Ryhmälippujen hinta on pääsääntöisesti 9 € per pääsylippu, joten mitä enemmän lippuja ostat, sitä paremman edun saat: • 10-50 lippua á 7,00 € = ETU 22% • 51-100 lippua á 6,50 € = ETU 28% • yli 100 lippua á 6,00 € = ETU 33% Etu koskee kaikkia Turun Messu- ja Kongressikeskuksen itse tuottamia messutapahtumia, joista seuraavina ovat vuorossa: • 9.-11.1.2009 • 6.-8.2.2009

Caravan Show & Camping Rakentaminen & Sisustaminen -messut

Lipputilaukset ja lisätiedot:

Jaana Mäkikalli, yhteyspäällikkö p. (02) 274 3447, 050 303 7725 jaana.makikalli@turku.chamber.fi

32 ajantasa ajan tasa • 5/2008

Kauppakamari kouluttaa: Tulossa olevat muutokset tuloverolakiin - verovapaat kustannusten korvaukset - laajennus maksamisedellytyksiin - kulttuurisetelin käyttöönotto - laajennus verovapaisiin henkilökuntaetuihin - osinkojen verotus Vuoden 2008 verotuksen muutokset - tuloveroasteikot - työnantajasuoritukset - työntekijämaksut Vuoden 2008 ennakkoperintä - verokortit ja ennakonkanto - luontoisedut ja kustannusten korvaukset Ajankohtaista verotusmenettelystä - työnantajan vuosi-ilmoitusten muutokset

Ennakkoperintä 2009 Ma 15.12.2008 klo 10.00 – 15.30 Radisson SAS Marina Palace Hotel, Linnankatu 32, Turku Ajankohtaista tietoa vuoden 2009 ennakonperinnästä ja uuden lainsäädännön vaikutuksista palkkahallintoon! Seminaarin asiantuntijana toimii ylitarkastaja Tomi Peltomäki Verohallituksesta.

Hinta: Turun kauppakamarin jäsenetuhinta 320 e + alv 22 %. Normaalihinta 480 e + alv 22 %. Maksuun sisältyy kirjallinen aineisto ja ohjelman mukaiset tarjoilut.. Viimeisen ilmoittautumispäivän jälkeen tulleista peruutuksista perimme 50 % osallistumismaksun. Kaksi päivää ennen tilaisuutta ja sen jälkeen perutuista osallistumisista perimme maksun kokonaisuudessaan.

Ilmoittautuminen: 8.12.2008 mennessä Elina Virta p. (02) 274 3411, fax (02) 274 3440 tai elina.virta@turku.chamber.fi Lisätietoja koulutuksesta: Maria Lindbom p. (02) 274 3423 tai maria. lindbom@turku.chamber.fi

33 5/2008 • ajan ajantasa tasa

Transparency Suomi - Finland järjestää yhteistyössä Turun kauppakamarin ja Schuman-Seuran kanssa seminaarin:

”Corruption in the Baltic Sea Region” Torstaina 30. lokakuuta 2008 13 – 16 Turun kauppakamarin tiloissa osoitteessa: Puolalankatu 1, Turku Aihe:

Seminaarissa keskustellaan siitä, miten korruptio rajoittaa Itämeren alueen kilpailukykyä, mitä korruption torjumiseksi voitaisiin tehdä ja voisivatko Lissabonin sopimuksessa määritellyt muutokset auttaa korruption torjunnassa Itämeren alueella?

Ohjelma: Puheenjohtaja:

Ilmari Larjavaara Board Member, Transparency Suomi - Finland Dr.Soc.Sc, Special Researcher, University of Kuopio, Finland

Puhujat: Esko Antola: Challenges for the new Governance in the Baltic Sea Region Director, Centrum Balticum Jean Monnet Chair ad personam, University of Turku Elena Shaskolskaya: History and structures of corruption in Russia Associate Professor, Department of History and World politics, North-West academy of public administration (in St. Petersburg) Sergey Melkishev: Cross-Border training of civil servants – Russia and Finland/EU Dr., Deputy Head of International Affairs Department, North-West Academy of Public Administration Jakub Wiśniewski:

The influence of irregular migration on the economy and the society - the Polish experience PhD, Head of Social and Economic Unit, Department of Analyses and Strategies, Office of the Committee for European Integration, Poland Marcis Gobins: Integrity pact in Latvia Board Member, TI Latvia Ilmoittautuminen seminaariin tapahtuu sähköpostitse (info@transparency.fi). Osallistumismaksu kauppakamarin jäsenyrityksille on 25 €. Osallistumismaksu pyydetään suorittamaan Transparency Suomi ry:n tilille 405543-20060146 . Tilaisuudessa on kahvitarjoilu.

TERVETULOA!

34 ajantasa ajan tasa • 5/2008

Jo 50. vuosi! i: i ast seks e p i o ä i n imm elle m i To ens tune a! u j le 0:l oitta slah 5 2 ilm läty yl

TILINPÄÄTÖS- JA VEROPÄIVÄ 2008 To 20.11.2008 klo 9.00 - 16.00 Turun Messu- ja Kongressikeskus, auditorio, Messukentänkatu 9-13, Turku

Pauli K. Mattila

Mirjami Laitinen

8.30

Ilmoittautuminen ja aamukahvi

12.30

”Keskipäivän kevennys”

9.00

Tilaisuuden avaus toimitusjohtaja Jari Lähteenmäki, Turun kauppakamari

12.50

9.05

Uudistuva verolainsäädäntö ja verotusmenettely

Varojenjaon verotuksesta • eri yritysmuodot • jako sijoitetun vapaan oman pääoman rahastosta • pääomatuloa tai ansiotuloa?

• lääkäriyhtiöt Uusin oikeuskäytäntö • yritysjärjestelyt • menojen vähennyskelpoisuus ja jaksotus • myyntivoittojen verotus • peitelty osinko

Verotili voimaan mahdollisesti 2010?

• mihin valmisteluihin on syytä ryhtyä?

Verohallinnon organisaatio ja palvelut • muutokset 1.5.2008 • yleishyödyllisten yhteisöjen verotuspaikka 1.1.2009 • muuttunut asiamiesjärjestelmä • verohallinnon palvelurakenne

OTT, varatoimitusjohtaja Pauli K. Mattila, Keskuskauppakamari 14.00

pääjohtaja Mirjami Laitinen, Verohallitus 10.00

Uutta verolainsäädäntöä • ansiotuloverotuksen muutokset • IFRS:n ja OYL:n verosopeutus • sukupolvenvaihdosten verotus Tulolähdejako verotuksessa • eri tulolähteet ja niiden rajat • yritysmuodon vaikutus • tulolähteen merkitys verotuksessa • voitaisiinko tulolähdejaosta jo luopua?

Professori Raimo Immonen, Turun kauppakorkeakoulu 14.45

Iltapäiväkahvi

15.05

Tilinpäätöskäytännön ajankohtaiskatsaus • Kokemukset vuoden 2007 tilinpäätöksistä • KILA:n uudet yleisohjeet • Osakeyhtiölain asettamat vaatimukset toimintakertomukseen • KILA:n uusimmat keskeisimmät lausunnot

OTT, varatoimitusjohtaja Pauli K. Mattila, Keskuskauppakamari 11.30

Lounas

Hinnoittelu yhtiön ja sen etupiirin sisäisissä toimissa • alihinta, ylihinta ja käypä hinta • markkinaehtoperiaatteen kattavuus • siirtohinnoittelusäännöksen käyttöala • normihierarkia: peitelty osinko vai siirtohinnoitteluoikaisu?

KHT Juha-Pekka Mylén, KPMG 16.00

Tilaisuus päättyy

Osallistumismaksu: Turun kauppakamarin jäsenetuhinta 345 e + alv 22 %. Normaalihinta 495 e + alv 22 %. Hintaan sisältyy kirjallinen aineisto ja ohjelman mukaiset tarjoilut. Seminaarin osallistumismaksun laskutamme tilaisuuden jälkeen.

Ilmoittautuminen 13.11.2008 mennessä Elina Virta (02) 274 3411, fax (02) 274 3440 tai elina.virta@turku.chamber.fi Peruutusehdot: Viimeisen ilmoittautumispäivän jälkeen peruutetuista koulutuspaikoista perimme 50 % osallistumismaksun. Kaksi päivää ennen tilaisuutta ja sen jälkeen tulleista peruutuksista perimme maksun kokonaisuudessaan.

Ilmainen bussikuljetus: klo 8.20: Aurakatu 2 > Turun Messu- ja Kongressikeskus klo 16.20: Turun Messu- ja Kongressikeskus > Aurakatu 2

Yhteiskuljetukset: Loimaalta, Salosta ja Uudestakaupungista tulevat voivat tiedustella mahdollisia yhteiskuljetuksia alueidensa asiamiehiltä.

Loimaa: Ollipekka Hoffrén, puh. 040 725 3499, Salo: Merja Koivaara, puh. 050 569 2298 ja Uusikaupunki: Raimo Rantanen, puh. 040 546 4100.

35 5/2008 • ajan ajantasa tasa

3ITOUTUNEET¬IHMISET¬OVAT¬YRITYKSEN¬VOIMAVARA¬JA¬MENESTYS¬TEKIJË ¬4ARVITAAN¬YRITYSKULTTUURI ¬JONKA¬PËˬO SASSA¬ON¬IHMINEN ¬+ESKUSKAUPPAKAMARIN¬ANSIO MERKEILLˬYRITYS¬VOI¬KIITTËˬHYVIˬIHMISIˬARVOSTETULLATAVALLA ¬.E¬VIESTIVËT¬SAAJALLEEN ¬ETTˬHËN¬ON¬YRITYKSELLE¬TËRKEË ¬/LIPA¬KYSYMYS¬TYÚVUOSISTA MERKITTËVËSTˬPANOKSESTA¬YHTEISÚN¬HYVËKSI¬TAI¬PITKËSTˬELËMËNTYÚSTË -ILLAINEN¬YRITYSKULTTUURI¬TEILLˬON

,ISËTIETOA¬PUH ¬ ¬ ¬WWW CHAMBER FI

+ESKUSKAUPPAKAMARI¬HUOLEHTII¬SIITË ¬ETTËSUOMALAISILLA¬YRITYKSILLˬON¬MAHDOLLISIMMANHYVËT¬EDELLYTYKSET¬TOIMIA¬JA¬MENESTYË