Ajantasa 3/2009

Ei niin pahaa, jottei jotain hyvääkin ....

4

JÄSENLEHTI

3/2009

Uusille MEPeille talouspoliittista haastetta.................... 5 Liikehuoneiston vuokrasopimuksen päättyminen ........................................... 6 Hallituspartnerit Turku ry tehokkaamman hallitustyöskentelyn asialla ................................................... 15

AT_taitto_3-09.indd 1

21.5.2009 11:00:25

Laatujärjestelmän rakentaminen ja sertifiointi Tietoisku laatujärjestelmän ISO 9001:2008 hyödyistä 1.9.2009 klo 9-13 Turun kauppakamari Puolalankatu 1, Turku

Tervetuloa kuulemaan: * Miksi rakentaa laatujärjestelmä? * Miten laatujärjestelmä rakennetaan? * Mitä hyötyjä on laatujärjestelmän sertifioinnista?

Ohjelma 9.00 Aamukahvit 9.15 Tilaisuuden avaus Yhteyspäällikkö Jaana Mäkikalli, Turun kauppakamari Myynti- ja markkinointipäällikkö Pia Tilli, DNV Certification OY/AB

9:30 ISO 9001 – laatujärjestelmän rakentamiseen tarvittavat toimenpiteet Toimialajohtaja Risto Uusitalo – LC Logistics Center Oy

* Miksi ottaa käyttöön laatujärjestelmä? * Laatujärjestelmän rakentamisen haasteet? * Miten järjestelmä rakennetaan?

10.30 Tauko 10.45 ISO 9001 – laatujärjestelmän sertifiointi Myynti- ja markkinointipäällikkö Pia Tilli, DNV Certification OY/AB

* Tie laatujärjestelmän sertifiointiin * Laatujärjestelmän hyödyntäminen liiketoiminnan kehittämiseen - liiketoiminta - strategia - operatiivinen tehokkuus - ulkoinen sparraus 11.45 Keskustelua 12.15 Lounas / Lunch Tilaisuus on maksuton. Ilmoittautuminen 26.8. mennessä satu.lehenberg@turku.chamber.fi tai (02) 274 3426

2 ajantasa ajan tasa • 3/2009

AT_taitto_3-09.indd 2

21.5.2009 11:00:33

SISÄLTÖ Pääkirjoitus Ei niin pahaa, jottei jotain hyvääkin ............................................. 4 Turun kauppakamari

Kuukauden artikkelit

Puolalankatu 1,20100 TURKU vaihde (02)274 3400 faksi (02)274 3440 kauppakamari@turku.chamber.fi etunimi.sukunimi@turku.chamber.fi www.turku.chamber.fi Toimitusjohtaja Jari Lähteenmäki Asiamies/ekonomisti Jarkko Heinonen Asiamies/juristi Paula Heinonen Yhteyspäällikkö Jaana Mäkikalli Toimistosihteeri Aila Kedonperä Markkinointiassistentti Satu Lehenberg Koulutuspäällikkö Maria Lindbom Koulutussihteeri Elina Virta Toimistosihteeri Leena Rautanen Johdon assistentti Riitta Vesamäki WORLD TRADE CENTER TURKU Veistämönaukio 1-3,20100 TURKU puh.(02)281 3100,faksi (02)281 3113 wtctk@wtc-turku.fi www.wtc-turku.fi WTC-päällikkö Mirja Kärkäs-Lainio mirja.lainio@wtc-turku.fi Toimistosihteeri Anne Ojala

(02)274 3410 (02)274 3427 (02)274 3421 (02)274 3447 (02)274 3428 (02)274 3426 (02)274 3423 (02)274 3411 (02)274 3425 (02)274 3445

(02)281 3111 (02)281 3100

LOIMAAN KAUPPAKAMARIOSASTO Asiamies Ollipekka Hoffrén Kauppalankatu 2 A,32200 LOIMAA puh.(02)7611283,040 725 3499 ollipekka.hoffren@loimaanseutu.fi SALON KAUPPAKAMARIOSASTO Asiamies Merja Koivaara Turuntie 1,PL 28,24101 SALO puh.(02)731 6886,050 569 2298 merja.koivaara@salon-kko.inet.fi UUDENKAUPUNGIN KAUPPAKAMARIOSASTO Asiamies Raimo Rantanen Merilinnuntie 1,PL 120,23501 UUSIKAUPUNKI puh.(02)842 8710,040 546 4100 raimo.rantanen@vakka-suomi.com Valokuvat Jaana Mäkikalli ja Futureimagebank.com Vastaava päätoimittaja Jaana Mäkikalli ISSN 1459-6776

Uusille MEPeille talouspoliittista haastetta ................................... 5 Liikehuoneiston vuokrasopimuksen päättyminen.......................... 6 Verontarkastusmenettely ja hyvä verontarkastustapa ................... 8 Vuorotteluvapaa ....................................................................... 9 Omistuksenpidätysehto .............................................................10 Vuosiloman antaminen ..............................................................11 Työnantajan takaisinottovelvollisuus ...........................................12 Verouudistuksilla laman torjuntaan .............................................13 Hallituspartnerit Turku ry tehokkaamman hallitustyöskentelyn asialla ........................................................15

Kamarissa tapahtuu Saunarantti: lähemmäs merta ei pääse ......................................16 Turun Musiikkijuhlat 50. kerran ..................................................17 Corporate Image tekee henkilöstötutkimuksia 36 kielellä .............18 AirBaltic aloittaa liikennöinnin Turusta Riikaan ..............................18 Johtotason asiaa keräsi sankan kuulijajoukon ..............................19 IT MILL valittiin vuoden turkulaiseksi ICT-teoksi ............................20 Kevätkokouksessa juhlistettiin Turku-Helsinki –moottoritien avautumista .........................................................21 Kuvasatoa kevään tilaisuuksista ............................................ 22-23

Yritystietoa Veroilmoitus verkossa –palvelu on laajentunut .............................24 Laki sähköisestä tunnistamisesta etenee ....................................24 EU:n liikenneministerit päättivät yrittäjäkuljettajien työajoista ........24 IT2000-sopimusehdot uudistetaan .............................................24 Lisäturvaa roskapuheluita vastaan..............................................25 JULKI-työryhmä: Liikelaitosmalli ei sovi kilpailluille markkinoille ......25 Työryhmä: Televisiomaksun tilalle julkisen palvelun mediamaksun .25 Turvatietouudistuksen siirtymäaika varmistunut ...........................26 Tilintarkastajien valvontaa tehostetaan .......................................26 Viestintäkampanja e-laskun edistämiseksi alkoi ...........................26 Vakituisessa työsuhteessa olevien oppisopimusopiskelijoiden lomautus mahdollista ................................................................27 Entrepreneur of the Year –kilpailu kannustaa jälleen kasvuyrittäjiä .27 Toimialaluokitus uudistui merkittävästi 1.1.2009 .........................28

Kansainvälistä Suomelle kiitosta ja moitteita EU:n telemarkkinakatsauksessa ......28 Kontaktitapahtuma 29. -30.10.2009 Kölnissä .............................28 Eurooppalainen sairaanhoitokortti ..............................................28 Energiatehottomat lamput poistuvat markkinoilta ........................28 EU:n rahoittaman t&k-hankkeen arvioijaksi? .................................29 Europarlamenttivaalit 2009 .......................................................29 EU:n ja Kiinan välinen liiketoiminnan koulutusohjelma (METP) ........29 EU-tavaramerkkisuojan saaminen nopeammaksi ja edullisemmaksi .29 Maksuviivästyksistä eroon .........................................................29 Uusia lentoyhtiöitä mustalle listalle .............................................29 Kännykkäpuhelut lentokoneissa mahdollisiksi EU:n sääntöjen ansiosta ...................................................................30 EU:lle oma ilmastonmuutosstrategia ..........................................30 Vaarallisia tuotteita koskevien ilmoitusten määrä kasvussa...........30 Pienten sirujen suuret mahdollisuudet.........................................30 Suosituksia palkoista ja palkkioista ............................................31 Ympäristö- ja energia-alan yrityskontaktitapahtuma Turussa 11.6.2009 ..................................................................31 Liikeyhteyksiä etsitään WTC Turun kautta....................................32 Turun kauppakamari kouluttaa ...................................................34

3 3/2009 • ajan ajantasa tasa

AT_taitto_3-09.indd 3

21.5.2009 11:00:33

Julkisen sektorin suurimmat ongelmat vielä edessä, mutta EI NIIN PAHAA, JOTTEI JOTAIN HYVÄÄKIN Näinä aikoina on mahdotonta olla puhumatta maailman ja Suomen taloustilanteesta. Huonoja uutisia tulee edelleen päivittäin. On kuitenkin hyvä huomata positiivisetkin asiat, niitä on alkanut tipahdella.

Pörssikurssit ovat nousseet maaliskuun alusta alkaen joka puolella maailmaa, käyttömetallien hinnat jo hieman aiemmin. Tämä merkitsee sitä, että tuotanto on kasvussa. Samaa todistavat myös Suomen tuotantoluvut, tuotanto on tänä vuonna kasvanut joka kuukausi edelliseen kuukauteen verrattuna. Vertailu edelliseen vuoteen ei anna oikeaa kuvaa talouden suunnasta, sillä vuoden 2008 alkupuolisko kävi ylikierroksilla.

Yhdysvaltalaisten pankkien stressitestit antoivat odotettua paremmat tulokset. Euroopassa sen sijaan on valtioita, joiden rahalaitosten arvellaan olevan paljon kurjemmassa tilassa kuin amerikkalaiset kollegansa. Saksan, Italian ja Itävallan pankeissa muhii todella suuret riskit. Suomessa asiat ovat tässä suhteessa mallillaan, kuten pääjohtaja Reijo Karhinen kevätkokouksessamme kertoi.

Vaikka joissain yrityksissä näkyy jo elpymisen merkkejä, iskee talouskurimus vielä kovaa julkiselle sektorille.

Yksinkertainen tosiasia on, että verovaroilla elävän julkisen sektorin talouskriisi ei korjaannu julkisen sektorin avulla, ainoastaan yksityisen.

Verotulojen laskiessa tilanne vain pahenee. Lisää rahaa pitää saada, mutta mistä? Omaisuutta voisi myydä, mutta siinä pää tulee äkkiä vetävän käteen. Veroja voisi korottaa, mutta se olisi ekonomistien mielestä suuri virhe ja poliittisesti vaikeaa ennestäänkin korkean verotason maassa.

Säästämistä on yritetty, mutta senkin järkevyys on kyseenalaistettu tilanteessa, missä rattaat pitäisi taas saada pyörimään. Jäljelle ei jää kuin velan otto ja/tai inflaatio.

Valtionvelka ei ole suuren suuri, vuonna 2008 noin 50 mrd euroa, BKT:hen suhteutettuna hieman alle 30 %. Siinä katsannossa velkaa kyllä voidaan ottaa.

Takaisinmaksu on kuitenkin aina raskasta.

On ennustettu, että BKT:hen suhteutettuna luku nousee 50 %:iin lähivuosina. Laman jälkeen vuonna 1996 se oli 66,6 %.

Ja on hyvä muistaa, että emme ole lähelläkään 90-luvun alun lamaa. Työttömyysprosentti oli silloin liki 20, nyt selvästi alle 10. Yritykset ovatkin viisaasti olleet irtisanomatta osaavaa työvoimaa, jos se vain on ollut mahdollista. Koulutus ja lomautus ovat parempia vaihtoehtoja. Suomi on ottanut opikseen siitä kovasta koulusta, jonka läpi kävimme toistakymmentä vuotta siten.

Kannattaa muuten huomata, että ne valtiot, joihin lama ei tuolloin iskenyt niin kovaa, ovat nyt suurimmissa vaikeuksissa.

Jari Lähteenmäki toimitusjohtaja

4 ajantasa ajan tasa • 3/2009

AT_taitto_3-09.indd 4

21.5.2009 11:00:35

kuukauden • artikkelit Turun kauppakamarin asiamies, ekonomisti

JARKKO HEINONEN

Uusille MEPeille talouspoliittista haastetta Suomalaiset europarlamentaarikot ovat olleet varsin aktiivisia Itämeripolitiikassa. Toivottavasti tätä jatkavat myös kesäkuun alussa valittavat edustajat.

Tarvetta on monessakin suhteessa. Itse olen luonnollisesti eniten kiinnostunut Itämeripolitiikan siitä osasta, jolla on vaikutusta yritysten toiminta- ja kasvuedellytyksiin.

Suomen talous on erittäin vientiriippuvainen, ja puolet viennistämme menee Itämeren alueelle. Itämeri on siis meille ”puoli maailmaa”, kuten professori Kivikari asian on ilmaissut.

Pienille ja keskisuurille yrityksille Itämeri on itse asiassa vielä tätäkin merkityksellisempi. Suurille vientiyrityksille maailma on pieni, ja kaupankäynti voidaan kanavoida kätevästi eri maihin sijoitettujen tytäryhtiöiden kautta. Pienemmille yrityksille lähialueet tarjoavat ensisijaisen toimintaympäristön, ja ennen kaikkea vientitoimintaansa

aloittaville yrityksille tärkeimmän markkina-alueen.

Itämeren ympäristö koostuu pääasiassa varsin pienistä kansantalouksista.

Käytännössä tämä tarkoittaa, että alueen yrityksillä on hyödynnettävinään hyvin pienet kotimarkkinat. Tämä taas johtaa siihen, että kasvuhakuisen yrityksen on jo hyvin varhaisessa vaiheessa panostettava myös vientiin. Pienen yrityksen resurssit tähän liittyvän byrokratian hoitamiseksi ovat luonnollisesti rajalliset. Toisaalta myynnin arvo ensimmäisillä kerroilla on usein melko pieni. Tällöin hallinnollisen työn määrä suhteessa myyntiin on helposti varsin suuri, minkä vuoksi vientitoiminnan ensiaskeleet jäävät liian helposti ottamatta.

Itämeren alueen toimijoiden, eikä vähiten alueen europarlamentaarikkojen, aktiivisuus on johtanut Euroopan Unionin Itämeristrategian synnyttämi-

seen. Elinkeinoelämälle Itämeristrategialla on merkitystä vain, mikäli se käytännön tasolla johtaa yritysten ja alueellisten viranomaisten entistä monipuolisempaan ja syvempään yhteistyöhön.

Itämeren alueen talousyhteistyön tärkein tavoite on oltava entistä tiiviimpien yhteismarkkinoiden rakentaminen keskinäisen viennin ja tuonnin edistämiseksi. Itämeren alueella on EU:n sisällä päästävä pidemmälle yhdessä alkuperäisistä Euroopan taloudellisen yhteistyön perustavoitteista.

On siis selkeästi ja avoimesti asetettava tavoitteeksi se, että Itämeren talousalueesta luodaan muuta EU-aluetta tiiviimpi yhtenäinen talous- ja kaupankäyntialue. Tämä on varmasti suuri poliittinen haaste, mutta siihen olisi uusien europarlamentaarikkojemmekin rohkeasti tartuttava.

■

5 3/2009 • ajan ajantasa tasa

AT_taitto_3-09.indd 5

21.5.2009 11:00:35

kuukauden • artikkelit asiamies, varatuomari

PAULA HEINONEN

Liikehuoneiston vuokrasopimuksen pä Vuokrasopimuksen kesto Liikehuoneistojen vuokrausta sääntelee laki liikehuoneistojen vuokrauksesta. Vuokrasopimus voidaan tehdä joko toistaiseksi voimassaolevana tai määräaikaisena. Lähtökohtaisesti sopimus on voimassa toistaiseksi, ellei erikseen ole sovittu määräaikaisesta vuokrasopimuksesta tai laista ei muuta johdu. Lain mukaan vuokrasopimus ja sen muutos on tehtävä kirjallisena.

Vuokrasopimus on pätevä myös suullisesti sovittuna mutta tällöin vuokrasopimuksen katsotaan olevan toistaiseksi voimassaolevana. Siten pätevää määräaikaista vuokrasopimusta ei voida tehdä suullisesti. Laissa ei ole asetettu rajaa määräaikaisen sopimuksen kestolle ja määräaikaisia vuokrasopimuksia voi olla useitakin peräkkäin.

Usein osapuolet tekevät ns. sekamuotoisen vuokrasopimuksen. Vuokrasopimus voi olla ensin tietyn määräajan voimassa ja osapuolet ovat sopineet, että sopimus jatkuu automaattisesti toistaiseksi voimassa olevana, jollei sitä irtisanota esim. kolme kuukautta ennen määräajan päättymistä. Näiden sopimusten osalta voi syntyä tulkintaeroavaisuuksia sopimuksen muodon suhteen, joka voi vaikuttaa esim. mahdollisuuteen irtisanoa sopimus.

Toistaiseksi voimassaolevan vuokrasopimuksen päättyminen Toistaiseksi voimassaoleva vuokrasopimus päättyy lainmukaisen tai sovitun irtisanomisajan kuluttua. Ellei vuokrasopimuksessa ole toisin sovittu, irtisanomisaika on kolme kuukautta vuokranantajan irtisanoessa vuokraso-

pimuksen ja yksi kuukausi vuokralaisen irtisanoessa vuokrasopimuksen.

Usein vuokrasopimuksissa sovitaan laista poikkeavasta irtisanomisajasta, ja varsin usein irtisanomisaika on sama kummallekin osapuolelle. Irtisanomisaika lasketaan sen kalenterikuukauden viimeisestä päivästä, jonka aikana irtisanominen on suoritettu, elleivät osapuolet ole toisin sopineet.

Vuokranantajan irtisanoessa vuokrasopimuksen vuokralaiselle on annettava kirjallinen irtisanomisilmoitus, jossa mainitaan vuokrasuhteen päättymisajankohta ja irtisanomisen peruste.

Vuokralaisen irtisanoessa vuokrasopimuksen vuokranantajalle on annettava kirjallinen irtisanomisilmoitus ja ilmoitettava peruste, mikäli lain mukaan tarvitaan erityinen irtisanomisperuste. Molemmissa tapauksissa irtisanominen on toimitettava todisteellisesti. Oikeuskäytännössä irtisanominen on katsottu tehottomaksi, mikäli irtisanomisen syytä ei ole mainittu irtisanomisilmoituksessa. Hyväksyttyjä irtisanomisen syitä voi olla monia. Käytännössä vuokranantajan suorittaman irtisanomisen syynä on usein vuokran määrän tarkistaminen tai huoneiston oma käyttö.

Vuokralaisen irtisanomissuoja Mikäli vuokralainen katsoo, että irtisanomisen syy on kohtuuton, vuokralainen voi nostaa kanteen käräjäoikeudessa irtisanomisen julistamisesta tehottomaksi. Käräjäoikeus voi katsoa irtisanomisen tehottomaksi, mikäli irtisanomisen perusteena on vuokran määrän tai määräytymisperusteen tar-

kistaminen ja pyydettyä uutta vuokraa tai määräytymisperustetta on pidettävä kohtuuttomana tai irtisanomista on muuten pidettävä vuokralaisen kannalta kohtuuttomana. Kanne on laitettava vireille vuokrasuhteen kestäessä ja kuukauden kuluessa irtisanomisilmoituksen tiedoksisaannista. Oikeudenkäynnin aikana vuokrasuhde jatkuu keskeytyksettä. Mikäli oikeus katsoo irtisanomisen tehottomaksi, vuokrasopimus jatkuu tällöin normaalisti.

Jos vuokralainen muuttaa pois huoneistosta, mutta katsoo, että toistaiseksi voimassaolevan vuokrasopimuksen päättymissyytä ei voida pitää vuokrasuhteissa noudatettavan hyvän tavan mukaisena, vuokralainen voi vaatia vuokranantajalta vahingonkorvausta suorittamistaan korjaus- ja muutostöistä, muuttokustannuksista sekä uuden asunnon hankkimisesta aiheutuneista kuluista. Lisäksi vuokralaisen on mahdollista saada kohtuullinen korvaus muuton aiheuttamasta asiakaspiirin vähennyksestä tai huoneiston vuokraarvon lisäyksestä, jos huoneiston uusi haltija ryhtyy harjoittamaan huoneistossa olennaisesti samanlaista toimintaa.

Määräaikaisen vuokrasopimuksen päättyminen Määräaikaista vuokrasopimusta ei voi irtisanoa, vaan sopimus päättyy määräajan kuluttua umpeen. Poikkeuksena on huoneiston vuokralaisen kuolema.

Riippumatta siitä mitä vuokrasuhteen irtisanomisesta on sovittu, kuolinpesä voi irtisanoa sopimuksen niin kuin toistaiseksi voimassaolevan vuokrasopimuksen.

6 ajantasa ajan tasa • 3/2009

AT_taitto_3-09.indd 6

21.5.2009 11:00:36

kuukauden • artikkelit

päättyminen Vuokralaisen yrityssaneerausmenettelyn vaikutus vuokrasopimukseen Vuokralaisen yrityssaneerausmenettely tai velkajärjestelymenettely aiheuttaa myös poikkeuksen määräaikaisen tai toistaiseksi voimassaolevan vuokrasopimuksen irtisanomiseen. Vuokrasopimus voidaan menettelyn alettua irtisanoa vuokralaisen puolelta kahden kuukauden kuluttua irtisanomisesta sopimuksen kestoa tai irtisanomista koskevien ehtojen estämättä.

Vuokralaisena olevan yrityksen yrityssaneerausmenettelyn aloittamisella ei ole lähtökohtaisesti vaikutusta vuokrasuhteeseen. Menettelyn alkamisen jälkeiset vuokrat on maksettava sitä mukaa kuin ne erääntyvät. Mikäli vuokria on maksamatta saneerausmenettelyn alkamista edeltävältä ajalta, ne ovat saneerausvelkaa ja ne sisältyvät saneerausohjelmaan. Näitä ns. vanhoja saatavia koskee perintäkielto eli velalliseen ei saa kohdistaa toimenpiteitä saneerausmenettelyn piiriin kuuluvan velan perimiseksi. Mikäli vuokralainen jättää maksamatta vuokria menettelyn alkamisen jälkeiseltä ajalta, näitä vuokria voidaan periä normaalisti.

Vuokralaisen konkurssin vaikutus vuokrasopimukseen Konkurssitilanteessa vuokrasopimus ei automaattisesti lakkaa. Vuokranantajalla on kuitenkin oikeus purkaa vuokrasopimus mikäli konkurssipesä ei kuukauden kuluessa konkurssiin asettamisesta ilmoita ottavansa vuokrasopimuksen velvoitteita vastattavakseen. Konkurssipesä ei vastaa vuokrista ennen konkurssiin asettamista vaan ne ovat konkurssissa valvottavaa velkaa.

Konkurssipesä vastaa vuokrista massavelkana siltä ajalta kuin huoneisto on sen käytössä vaikka se ei ottaisikaan vastatakseen vuokrasopimuksesta.

Konkurssista huolimatta vuokranantaja voi purkaa tai irtisanoa vuokrasopimuksen muilla laissa säädetyillä perusteilla, ei kuitenkaan maksamattomien vuokrien takia.

Vuokrasopimuksen purkaminen vuokranmaksun laiminlyönnin takia Vuokrasopimus on mahdollista päättää myös purkamalla, jolloin vuokrasuhde päättyy heti ilman irtisanomisaikaa.

Tämä edellyttää vuokrasopimuksen velvoitteiden laiminlyöntiä. Ehkä yleisin vuokralaisen laiminlyönti, joka oikeuttaa purkamiseen, on vuokranmaksun laiminlyönti. Vähäinen maksuviivästys ei kuitenkaan oikeuta purkamiseen, vaan vuokran on oltava maksamatta vähäistä pidemmältä ajalta. Oikeuskäytännössä on katsottu, että kahdenkolmen kuukauden vuokranmaksun laiminlyönti oikeuttaa vuokrasopimuksen purkamiseen. Purkuperustetta harkitaan kuitenkin kokonaisuutena, jossain tilanteessa vähäisempikin laiminlyönti voi riittää purkuperusteeksi, jos vuokria on maksettu pidemmältä ajalta epäsäännöllisesti.

Jos vuokranantaja haluaa purkaa vuokrasopimuksen vuokranmaksun laiminlyönnin takia, vuokralaiselle ei tarvitse antaa varoitusta ennen purkamista. Vuokranantajan tulee antaa vuokralaiselle purkamisilmoitus. Purkamisilmoitus kannattaa tehdä haasteen tiedoksiantona, jolloin purkaminen ja vuokrasaatavat saadaan nopeammin täytäntöön. Vuokralainen voidaan vel-

voittaa maksamaan vuokranantajalle vahingonkorvausta sopimuksen purkamisesta aiheutuneesta vahingosta.

Vuokrasopimuksen purkaminen muilla perusteilla Vuokrasopimus voidaan purkaa myös muiden vuokralaisen laiminlyöntien johdosta. Näitä perusteita ovat lain mukaan huoneistossa vietettävä häiritsevä elämä, huoneiston huono hoito, vuokrasopimuksen vastainen käyttö, vuokraoikeuden tai hallinnan luvaton siirto, vuokralainen rikkoo huoneistossa, mitä terveyden ja järjestyksen säilyttämiseksi on säädetty tai vuokralainen muuten olennaisella tavalla rikkoo vuokrasopimuksen ehtoja. Näissä tapauksissa, paitsi vuokraoikeuden siirtämistapauksissa, on vuokralaiselle annettava kirjallinen varoitus ennen purkuoikeuden käyttämistä. Varoitusta ei kuitenkaan tarvita, jos purkamisperusteen aiheuttanut menettely on toistunut ja vuokralaiselle on jo annettu varoitus tai jos vuokralainen tietyissä tapauksissa on menetellyt erittäin moitittavalla tavalla.

Myös vuokralaisella on oikeus purkaa vuokrasopimus, jos huoneiston käyttämisestä aiheutuu terveydelle ilmeistä vaaraa tai jos huoneisto tai osa siitä on joutunut pois vuokralaisen hallinnasta tai jos vuokranantaja olennaisesti rikkoo sitä, mitä huoneiston osalta on sovittu. Vuokralaisella on myös oikeus saada vahingonkorvausta, mikäli vuokrasopimus puretaan sillä perusteella, että huoneiston käytöstä aiheutuu vaaraa ja että vahinko on aiheutunut vuokranantajan viaksi luettavasta syystä.

■

7 3/2009 • ajan ajantasa tasa

AT_taitto_3-09.indd 7

21.5.2009 11:00:38

kuukauden • artikkelit Helsingin seudun kauppakamarin veroasiamies PEKKA VIRTAMO

Verotarkastusmenettely ja hyvä verotarkastustapa Verotarkastusmenettely Verotarkastuksessa noudatettavaa menettelyä koskevat säännökset sisältyvät verotusmenettelystä annettuun asetukseen. Sen mukaan verotarkastuksen aloittamisajankohdasta ja tarkastuspaikasta on ilmoitettava verovelvolliselle etukäteen, ellei erityisestä syystä ole aihetta muunlaiseen menettelyyn.

Tällainen erityinen syy voi olla esimerkiksi epäily aineiston hävittämisvaarasta tai verorikoksesta.

Tarkastuksen kuluessa verovelvolliselle on kerrottava tarkastuksen tavoitteista ja kulusta sekä jatkotoimenpiteistä. Verovelvolliselle on myös selvitettävä tarkastuksessa esiin tulleet seikat ja annettava tarvittaessa verotusta koskevaa opastusta ja neuvontaa.

Käytännössä verotarkastus yleensä etenee niin, että se aloitetaan alkukeskustelulla yrityksen edustajien kanssa.

Keskustelussa pyritään saamaan yleiskuva yrityksen toiminnasta ja kirjanpitojärjestelmästä sekä sisäisistä ohjeista ja menetelmistä eri verolakien soveltamisen kannalta.

Tarkastuksen kuluessa tarkastaja käy yrityksen edustajien kanssa keskustelua esiin tulleista seikoista ja saa selvityksiä kysymyksiinsä. Yleensä pidetään vielä loppukeskustelu, jossa käydään läpi tarkastuksessa esille tulleet asiat, todetaan havaitut virheet ja puutteet sekä selvitetään asian jatkokä-

sittelyn vaiheet.

Tarkastushavaintojen perusteella laaditaan ensin alustava tarkastuskertomus, jonka johdosta verovelvolliselle varataan tilaisuus tulla kuulluksi ennen lopullisen verotarkastuskertomuksen valmistumista. Verovelvollista kuultaessa on kerrottava, mistä asioista verovelvollisen tulisi erityisesti esittää selvitystä.

Verotarkastuskertomus on laadittava viivytyksettä. Siitä tulee käydä ilmi muun muassa tarkastuksen kulku, tarkastettu aineisto, verotukseen vaikuttavat seikat, tarkastuksella annettu ohjaus, verovelvollisen esittämä selvitys, sovellettavat säännökset sekä tarkastajan tekemät johtopäätökset ja niiden perustelut.

Verotarkastuksessa esitettävä aineisto ja omaisuus Verotarkastuksessa on esitettävä tarkastettavaksi kaikki elinkeino- tai muuhun tulonhankkimistoimintaan liittyvä aineisto ja omaisuus sekä muukin aineisto, joka saattaa olla tarpeen verovelvollisen verotusta tai sitä koskevaa muutoksenhakua käsiteltäessä.

Aineistolla tarkoitetaan mm. tasekirjaa, tase-erittelyjä ja muita kirjanpitokirjoja, tilipuitteita, kirjaussuunnitelmaa, koneellisen kirjanpidon menetelmäkuvausta, tositteita, kirjeen-

vaihtoa, muistiinpanoja, sopimuksia ja pöytäkirjoja. Esittämisvelvollisuus koskee sekä asiakirjoja että teknisiä tallenteita.

Verotarkastuksen suorittamispaikka Verotarkastus suoritetaan verovelvollisen toimitiloissa, tilitoimistossa tai verovirastossa. Jos tarkastuspaikkana on verovelvollisen toimitilat tai tilitoimisto, tulee verovelvollisen asettaa tarkastajien käyttöön tarkoituksenmukaiset tilat ja apuvälineet sekä apulaiset.

Apuvälineillä tarkoitetaan esim. kirjoitus-, lasku- ja kopiokoneita sekä tietokoneita tai muita apuvälineitä, joilla tekniset tallenteet saadaan ymmärrettävään muotoon.

Asiakirjat ja tekniset tallenteet on toimitettava tarkastuspaikalle. Teknisistä tallenteista on eri kehotuksesta valmistettava jäljennökset tarkastajien käyttöön, jos se on tarpeen tarkastuksen suorittamiseksi.

Hyvä verotarkastustapa Verotarkastusmenettelyyn kuuluvat asiat on kuvattu yksityiskohtaisesti Verohallinnon julkaisussa "Hyvä verotarkastustapa", joka löytyy osoitteesta www.vero.fi -> Julkaisut ja lomakkeet -> Julkaisut.

■

8 ajantasa ajan tasa • 3/2009

AT_taitto_3-09.indd 8

21.5.2009 11:00:38

kuukauden • artikkelit Lakimies JAAKKO

SAINIO

Helsingin seudun kauppakamari

Vuorotteluvapaa

Vuorotteluvapaasta säätää vuorotteluvapaalaki. Vuorotteluvapaalla tarkoitetaan järjestelyä, jossa työntekijä työnantajansa kanssa tekemän vuorottelusopimuksen mukaisesti määräaikaisesti vapautetaan palvelussuhteeseen kuuluvien tehtävien suorittamisesta ja jossa työnantaja samalla sitoutuu vastaavaksi ajaksi palkkaamaan työvoimatoimistossa työttömyysturvalain 2 luvun 1 §:ssä tarkoitetun työttömänä työnhakijana olevan.

Vuorottelusopimus Työnantajan tulee tehdä vuorottelijan (vuorotteluvapaalle lähtevän) kanssa kirjallinen vuorottelusopimus, jossa työnantaja sitoutuu palkkaamaan sijaisen. Tämä sopimus sekä työsopimus tai muu luotettava selvitys siitä, että sijainen on palkattu vuorotteluvapaan ajaksi, on toimitettava ennen vuorotteluvapaan alkamista työvoimatoimistolle. Vastaavat tarvittavat selvitykset on toimitettava työvoimatoimistolle jaksotettaessa tai pidennettäessä vuorotteluvapaata vuorotteluvapaalain 7 §:ssä tarkoitetulla tavalla.

Vuorotteluvapaan edellytykset Vuorotteluvapaan edellytyksenä on, että henkilö on hankkinut työssäoloaikaa ennen vuorotteluvapaan alkamista vähintään 10 vuotta (työhistoriaedellytys). Jos henkilö on aiemmin saanut vuorottelukorvausta, työssäoloaikaa on oltava vähintään viisi vuotta edellisen vuorotteluvapaan päättymisestä. Työssäoloaika lasketaan työntekijän eläkelain (395/2006) 3 §:ssä tarkoitettujen työeläkelakien alaisten ansioiden perusteella.

Kyseisessä pykälässä on lueteltu eri eläkelait. Esimerkiksi työntekijän eläkelaki koskee 18 vuotta täyttäneitä, joten alle 18-vuotiaana tehtyä työtä ei lueta työssäoloaikaan kyseisen eläkelain mukaan.

Työssäolokuukausien lukumäärä laske-

taan puolestaan työttömyysturvalain 6 luvun 11 §:n 2 momentin mukaisesti.

Työssäoloaikaa laskettaessa työhön rinnastettavana aikana otetaan lisäksi huomioon 1.1.2007 alkaen sellainen täysi kalenterikuukausi, jolta henkilölle on maksettu sairausvakuutuslain (1224/2004) mukaista äitiys-, erityisäitiys-, isyys- tai vanhempainrahaa taikka erityishoitorahaa. Myös sellainen kalenterikuukausi rinnastetaan työssäoloaikaan, jonka henkilö on ollut lakiin tai työ- tai virkaehtosopimukseen perustuvalla hoitovapaalla tai suorittanut varusmies- taikka siviilipalvelusta. Työssäoloajasta kuitenkin enintään neljännes voi olla tässä kappaleessa tarkoitettua työhön rinnastettavaa aikaa. Laskettaessa työssäoloaikaa ennen vuotta 2007, sovelletaan silloin voimassa olleita säännöksiä.

Vuorotteluvapaan edellytyksenä on lisäksi, että vuorottelijan työaika on yli 75 prosenttia alalla sovellettavasta kokoaikaisen työntekijän työajasta ja että työssäolo ja palvelussuhde samaan työnantajaan on yhdenjaksoisesti kestänyt välittömästi ennen vuorotteluvapaan alkamista vähintään 13 kuukautta, johon voi sisältyä enintään 30 kalenteripäivää palkatonta poissaoloa (työssäoloedellytys). Sairaudesta tai tapaturmasta johtuva poissaolo rinnastetaan tätä säännöstä sovellettaessa työssäoloon.

Vuorotteluvapaan pituus Vuorotteluvapaan kesto on vähintään 90 kalenteripäivää yhdenjaksoisesti ja yhteensä enintään 359 kalenteripäivää. Vuorotteluvapaalain 7§:n mukaan vuorotteluvapaan jaksottamisesta on sovittava vuorottelusopimuksessa ennen vapaan aloittamista. Vuorotteluvapaata jaksotettaessa kunkin jakson vähimmäispituus on 90 kalenteripäivää.

Saman pykälän mukaan vuorotteluvapaan pidentämisestä on sovittava kaksi kuukautta ennen sovitun vuorotteluva-

paan päättymistä. Vuorotteluvapaa on kuitenkin pidettävä kokonaisuudessaan kahden vuoden kuluessa sen alkamisesta eikä sen yhteenlaskettu kesto saa ylittää vuorotteluvapaan enimmäiskestoa.

Vuorotteluvapaan päättymisestä ennenaikaisesti tai tilapäisestä työhön paluusta on sovittava työnantajan ja vuorottelijan välillä. Vuorotteluvapaa kuluu tilapäisen työhön paluun aikana ja jatkuu sen jälkeen vuorottelusopimuksen mukaisesti, jollei sitä pidennetä 7 §:ssä tarkoitetulla tavalla.

Vuorotteluvapaa katsotaan päättyneeksi, jos vuorottelijalle syntyy oikeus saada sairausvakuutuslain mukaista äitiys-, erityisäitiys-, isyys- tai vanhempainrahaa taikka hänelle myönnetään vapaata, joka ajoittuu vuorotteluvapaan ajalle, raskauden ja synnytyksen tai lapsen hoidon vuoksi taikka hän alkaa saada erityishoitorahaa. Jos kuitenkin edellä tarkoitettu oikeus tai myönnetty vapaa kestää enintään 18 arkipäivää, katsotaan vuorotteluvapaan olevan sanottuna aikana keskeytyneenä.

Jos puolestaan sijaisen palvelussuhde päättyy ennen vuorotteluvapaan päättymistä, palvelussuhteen päättymistä ei ole pidettävä vuorottelusopimuksen vastaisena, jos työnantaja viivytyksettä ja viimeistään kahden kuukauden kuluessa sijaisen palvelussuhteen päättymisestä palkkaa tilalle sijaisen tai työvoimatoimisto ei voi osoittaa sijaiseksi soveltuvaa henkilöä aikaisemman tilalle.

Vuorottelijan paluu työhön Vuorotteluvapaan päätyttyä vuorottelijalla on oikeus palata ensisijaisesti aikaisempaan työhönsä. Jos tämä ei ole mahdollista, on vuorottelijalle tarjottava aikaisempaa työtä vastaavaa työsopimuksen tai palvelussuhteen mukaista työtä ja jos tämäkään ei ole mahdollista, muuta sopimuksen mukaista työtä.

■

9 3/2009 • ajan ajantasa tasa

AT_taitto_3-09.indd 9

21.5.2009 10:53:24

kuukauden • artikkelit Johtava lakimies MARKO SILEN Helsingin kauppakamari

Omistuksenpidätysehto Taloustilanteen heikkeneminen on herättänyt jäsenyritysten keskuudessa kysymyksiä omistuksenpidätysehdon käytöstä kauppahintasaatavien turvaamiseen. Kysymykset ovat koskeneet sitä miten tehdään pätevä omistuksenpidätysehto ja toisaalta millaista turvaa ehto tarjoaa.

Omistuksenpidätysehdon käyttö aiheuttaa sen, että omistusoikeus kaupan kohteeseen kuuluu niin kauan myyjälle kunnes koko kauppahinta on maksettu. Sekä kansallinen että kansainvälinen kauppalaki lähtee siitä, että tavaran omistusoikeus siirtyy normaalisti ostajalle hallinnan luovutuksen yhteydessä – ellei toisin sovita. Tämä tarkoittaa sitä, että ostaja saa tavaraan omistusoikeuden ja voi määrätä siitä, vaikka kauppahintaa ei olisikaan maksettu. Ostajan joutuessa konkurssiin jää tavara ostajan konkurssipesään ja myyjä voi valvoa vain saatavaansa konkurssivalvonnassa ja odottaa mahdollista jako-osuutta kun pesä on realisoitu. Suomalaisissa konkurssipesissä jako-osuudet ovat jääneet yleensä vaatimattomiksi. Omistuksenpidätysehtoa käyttämällä voidaan siis omistusoikeuden siirtyminen estää kunnes koko kauppahinta on maksettu ja konkurssitilanteessa myydyt tavarat saa takaisin. Ehto sitoo niin ostajaa kuin ostajan velkojiakin. Omistuksenpidätysehdolla myytyä omaisuutta ei voi myöskään ulosmitata ostajan velasta eikä se kuuluu ostajan konkurssipesään, kunhan se täyttää tietyt minimiedellytykset. Omistuksenpidätysehtoa voidaan käyttää niin kiinteän kuin irtaimenkin omaisuuden kaupassa.

Kuinka ehto sovitaan ?

Omistuksenpidätysehtoa ei voi määrätä yksipuolisesti. Siten pelkkä merkintä esimerkiksi laskussa ei riitä. Ehdosta on syytä sopia nimenomaisesti ja samanaikaisesti kun päätetään muistakin kaupanehdoista. Sanamuoto voi olla esimerkiksi seuraavanlainen: ”Omistusoikeus kaupan kohteeseen kuuluu myyjälle kunnes koko kauppahinta on maksettu eikä velallisella ole oikeutta luovuttaa omaisuutta edelleen, liittää sitä muuhun omaisuuteen tai muutoin määrätä omaisuudesta omistajan tavoin” .

Jos omistuksenpidätysehdosta ei tehdä erillistä kirjallista sopimusta, on maininta siitä syytä tehdä tarjoukseen ja tilausvahvistukseen. Jos myyjällä on käytössään yleiset toimitusehdot, voidaan merkintä omistuksenpidätysehdosta tehdä myös niihin. Tällöin on kuitenkin huolehdittava siitä, että ostaja saa nämä ehdot käyttöönsä ennen kauppaa ja että ehtojen antamisen pystyy näyttämään toteen. Näin ollen erillinen kirjallinen sopimus omistuksenpidätyksestä tai sen sisällyttäminen omana kohtana allekirjoitettuun kauppasopimukseen on selkeämpi tapa kuin pelkkä viittaus yleisissä sopimusehdoissa. Syytä on siis korostaa sitä, että omistuksenpidätyksestä on sovittava kaupan muiden ehtojen yhteydessä.

Jälkikäteen ei myyjä voi enää parantaa asemaansa.

Konkurssitilanne Konkurssilain 5 luvun 7 §:ssä on säännös tilanteista, joissa omistuksenpidätysehto on tehoton konkurssipesää kohtaan. Säännöksen mukaan omis-

tuksenpidätysehto on tehoton, jos; - ehdosta on sovittu vasta sen jälkeen kun omaisuuden hallinta on siirtynyt velalliselle - velallisella on oikeus luovuttaa omaisuus edelleen - velallisella on oikeus liittää omaisuus muuhun omaisuuteen siten, että liitettyjen kohteiden välille syntyy ainesosatai tarpeistosuhde - velallisella on muutoin oikeus määrätä omaisuudesta omistajan tavoin.

Merkitystä ei ole sillä, onko velallinen ennen konkurssia käyttänyt hänelle kuuluvaa oikeutta edelleen luovutukseen tai muuhun sellaiseen toimeen. Kirjallisuudessa on katsottu että sitomattomuuteen riittäisi että hänellä on oikeus sanotunlaiseen luovutukseen, liittämiseen tms.

Mikäli myyjä on omistuksenpidätysehtoon nojautuen saanut omaisuuden takaisin hallintaansa, ei konkurssipesä enää pääse puuttumaan asiaan, vaikka kyseessä olisikin esimerkiksi myytäväksi tarkoitettu tavara. (KKO 1981II 163).

Johtopäätöksiä - Parhaiten omistuksenpidätysehto soveltuu sellaiseen tavaroiden kauppaan, jotka jäävät ostajan käyttöomaisuudeksi. Toisiin liitettävien esineiden kauppaan (ikkunat rakennukseen jne.) ei ehto hyvin sovellu.

- Ehdon käytöstä on sovittava kaupanteon yhteydessä.

- Velallisille ei kannata antaa em. konkurssi lain 5 luvun 7 §:ssä mainittuja oikeuksia esineeseen (esim. oikeutta luovuttaa omaisuus eteenpäin).

■

10 ajantasa ajan tasa • 3/2009

AT_taitto_3-09.indd 10

21.5.2009 10:53:27

kuukauden • artikkelit Helsingin seudun kauppakamarin lakimies

HANNA SKURNIK-JÄRVINEN

Vuosiloman antaminen Loman ansainta ja lomakausi Työntekijä ansaitsee vuosilomalain mukaan työsuhteen kestosta riippuen vuosilomaa 2 tai 2,5 päivää kuukaudessa. Näin ollen lomaa ansaitaan vuosilomalain mukaan 24 tai 30 päivää vuodessa. Näistä kesälomapäiviä ovat 24 ensimmäistä lomapäivää ja talvilomaa sen ylittävät lomapäivät.

Työnantaja voi määrätä kesälomapäivät pidettäväksi lomakaudella 2.5.30.9. Kausiluonteisessa työssä (mm. jäätelö- ja virvoitusjuomateollisuus) kesäloma saadaan antaa myös lomakauden ulkopuolella saman kalenterivuoden aikana, jos loman antaminen lomakaudella aiheuttaisi yrityksen toiminnalle olennaisia vaikeuksia.

Vuosiloman antaminen ja sopimismahdollisuudet Pääsääntönä on, että kesäloma on annettava yhdenjaksoisena lomakaudella. Jos töiden käynnissä pitämiseksi on välttämätöntä, vuosiloman 12 päivää ylittävä osa voidaan työnantajan yksipuolisella määräyksellä antaa osissa.

Sen sijaan kuutta talvilomapäivää työnantaja ei voi yksipuolisesti määrätä pidettäväksi osissa.

Kesäloman 12 päivää ylittävä osa voidaan myös työnantajan ja työntekijän kesken sopimalla jakaa osiin. Sopiminen on mahdollista neljässä eri tilanteessa. Työnantaja ja työntekijä voivat ensinnäkin sopia, että työntekijä pitää loman 12 päivää arkipäivää ylittävän osan yhdessä tai useammassa jaksossa ajanjaksona, joka alkaa sen kalenterivuoden alusta, jolle lomakausi sijoittuu, ja päättyy seuraavana vuonna ennen lomakauden alkua.

Työsopimusosapuolet voivat myös sopia, että 12 arkipäivää ylittävä lomanosa pidetään viimeistään vuoden kuluttua lomakauden päättymisestä.

Näin säästetty loman osa voidaan pitää

seuraavana kesälomakautena ennen lomakauden päättymistä. Tällaisen loman pitämisen tarkasta ajankohdasta päättää normaalien loman antamista koskevien säännösten mukaan työnantaja tai ajankohta sovitaan työnantajan ja työntekijän kesken.

Kolmas sopimismahdollisuus koskee työsuhteen päättymistilannetta.

Jos työntekijän työsuhde päättyy ennen kuin työntekijällä on oikeus pitää vuosilomaa, työnantaja ja työntekijä voivat sopia työsuhteen päättymiseen mennessä ansaittavan vuosiloman pitämisestä työsuhteen kestäessä.

Viimeinen sopimismahdollisuus koskee 24 arkipäivän lomanosan pitämistä lyhennettynä työaikana. Työntekijän aloitteesta työnantaja ja työntekijä voivat sopia, että työntekijä pitää 24 arkipäivää ylittävän osan lomastaan tekemällä lyhennettyä työaikaa. Työaikaa lyhentämällä toteutettu loma voidaan järjestää esimerkiksi niin, että työntekijä tekee kahden viikon ajan puolet sopimuksen mukaisesta vuorokautisesta työajastaan.

Menettelytavat lomaa annettaessa Työnantajan on vuosilomalain mukaan selvitettävä työntekijöille tai heidän edustajilleen vuosilomien antamisen yleiset periaatteet. Selvitystä ei tarvitse tehdä joka vuosi, vaan ainoastaan silloin, jos menettelytapoja tai periaatteita yrityksessä muutetaan.

Ennen lomien ajankohdan ilmoittamista työnantajan on annettava työntekijöille tilaisuus esittää toiveensa loman ajankohdasta. Kuulemisvelvollisuus on henkilökohtainen ja toiveet tulisi voida esittää niin hyvissä ajoin, että ne käytännössä voivat vaikuttaa lomien ajankohtiin. Työnantajan on pyrittävä ottamaan työntekijöiden toiveet huomioon lomien ajankotia määrätessään, mutta päätäntävalta loman tar-

kasta ajankohdasta on kuitenkin työnantajalla. Työnantajan on ilmoitettava loman ajankohdasta työntekijälle kuukautta ennen loman alkamista. Jos tämä ei ole mahdollista, työnantaja voi ilmoittaa loman ajankohdasta viimeistään kaksi viikkoa ennen loman alkua.

Kaksi viikkoa on ehdoton takaraja ja sitä voidaan noudattaa vain niissä tilanteissa, jolloin kuukauden ilmoitusajan noudattaminen ei ole mahdollista. Ilmoitettu loman ajankohta on sitova ja työnantaja on velvollinen korvaamaan mahdollisen vahingon, joka aiheutuu, kun työnantaja siirtää jo ilmoittamansa loman ajankohtaa.

Ilmoitusaikojen lisäksi työnantajan on noudatettava lomien antamisessa myös tasapuolisuutta työntekijöiden kesken. Työntekijöiden lomatoiveet on otettava tasapuolisesti huomioon työjärjestelyjen sallimissa rajoissa ja mahdollista lomavuorottelua on sovellettava tasapuolisesti kaikkiin työntekijöihin.

Loman sijoittaminen työntekijän vapaajaksoille ja lomautuksen vaikutus vuosiloman sijoitteluun Loman sijoittelussa lähtökohta on, että loma annetaan työntekijän työssäolojakson aikana. Jos tämä ei ole mahdollista, voidaan loma sijoittaa myös työtekijän vapaajaksolle. Vapaajaksoille sijoittamisessa pitää kuitenkin noudattaa vuosilomalain säännöksiä, joiden mukaan lomaa ei saa ilman työntekijän suostumusta sijoittaa tietyille vapaajaksoille.

Vuosiloma ei ensinnäkään saa ilman työntekijän suostumusta alkaa työntekijän vapaapäivänä, jos tästä seuraisi lomapäivien väheneminen.

Ns. kolmen päivän säännön mukaan. kolmen päivän mittaiseen tai sitä lyhyempään loman osaan ei saa sisältyä työntekijän vapaapäiviä, ellei työnte-

11 3/2009 • ajan ajantasa tasa

AT_taitto_3-09.indd 11

21.5.2009 10:53:30

kuukauden • artikkelit kijä anna siihen suostumustaan. Kolmanneksi loma ei saa olla päällekkäin työtekijän äitiys- tai isyysvapaan kanssa, ellei loman sijoittamisesta näin sovita. Jottei vuosiloman antamisesta aiheutuisi äitiys- tai isyysvapaan vuoksi ratkaisemattomia ongelmia, vuosilomalaissa on erityissäännös, jonka mukaan vuosiloma voidaan antaa kuuden kuukauden kuluessa äitiys- tai isyysvapaan päättymisestä, jos sitä ei näistä johtuen ole voitu antaa normaaleissa aikarajoissa.

Lomautus ei siirrä vuosiloman ajankohtaa. Lomautuksesta huolimatta kesäloma on annettava lomakaudella, ellei työnantajan ja työntekijän välillä sovita loman siirtämisestä vuosilomalain säännösten rajoissa.

Työkyvyttömyys loman alkaessa ja sen aikana Jos työtekijä sairastuu ennen loman

alkua, voidaan loma työtekijän pyynnöstä siirtää. Siirtäminen edellyttää työntekijän pyyntöä ja selvitystä työkyvyttömyydestä. Jos työntekijä puolestaan sairastuu loman jo alettua ja työkyvyttömyys jatkuu yli seitsemän kalenteripäivää, ei tämän ajan ylittäviä päiviä lueta vuosiloma-ajaksi, jos työntekijä sitä ilman aiheetonta viivytystä pyytää.

Siirretty loma on annettava lomakaudella, tai työkyvyttömyyden kestäessä sitä kauemmin, myöhemmin saman kalenterivuoden aikana. Mikäli loman antaminen näinkään ei ole mahdollista, tulee pitämättä jäänyt loma maksaa työntekijälle lomakorvauksena.

Työkyvyttömyyden vuoksi siirretyn loman ilmoittamisessa noudatetaan tavallista lyhempiä ilmoitusaikoja.

Työnantajan on ilmoitettava siirretyn loman ajankohdasta kahta viikkoa ennen loman alkamista tai, jos tämä ei

ole mahdollista, viikkoa ennen loman alkua.

Säästövapaa Työtekijän on mahdollista säästää 24 päivää ylittävä lomanosa pidettäväksi myöhemmin seuraavalla lomakaudella tai sen jälkeen. Työnantajalla on oikeus kieltää loman säästäminen ainoastaan silloin, jos loman säästäminen aiheuttaisi yrityksen tuotanto- tai palvelutoiminnalle vakavaa haittaa. Sopimalla työnantajan kanssa työtekijä voi säästää 18 päivää ylittävät lomapäivät.

Säästövapaa voidaan pitää työtekijän määräämänä kalenterivuonna tai -vuosina tarkemmin sovittuna ajankohtana.

Jos säästövapaan ajankodasta ei päästä sopimukseen, työntekijä voi päättää säästövapaan ajankohdan ilmoittamalla siitä työnantajalle neljä kuukautta ennen säästövapaan aloittamista. ■

Lakimies KIRSI PARNILA Helsingin seudun kauppakamari

Työnantajan takaisinottovelvollisuus Työnantajalla on velvollisuus tarjota työtä aikaisemmin taloudellisilla tai tuotannollisilla syillä irtisanomalleen työntekijälle, jos työnantaja tarvitsee uutta työvoimaa samoihin tai samankaltaisiin tehtäviin yhdeksän kuukauden kuluessa irtisanotun työntekijän työsuhteen päättymisestä. Ensin lisätyötä on kuitenkin tarjottava työsuhteessa oleville lomautetuille ja osaaikaisille työntekijöille.

Takaisinottovelvollisuus koskee siis vain kollektiiviperusteilla irtisanottuja työntekijöitä tai yrityssaneerausmenettelyn yhteydessä irtisanottuja.

Mitään takaisinottovelvollisuutta ei synny tilanteissa, joissa työsuhde on päättynyt työntekijästä johtuvilla syillä purkamalla tai irtisanomalla taikka jos työsuhde on päättynyt määräaikaisena.

Takaisinottovelvollisuutta ei ole myös-

kään silloin, kun avoinna oleva tehtävä täytetään talon sisältä sisäisin siirroin, käytetään työhön vuokratyöntekijöitä taikka palkattomia työharjoittelijoita.

Sen sijaan työntekijä ei voi työsuhteen päättymisen yhteydessä solmitussa sopimuksessa luopua oikeudestaan tulla otetuksi takaisin työhön (KKO 2007:69).

Työtä on tarjottava, jos se on samaa tai samankaltaista kuin irtisanotun työntekijän aikaisemmin tekemä työ.

Tehtävänimikkeellä ei ole ratkaisevaa merkitystä asiassa eikä myöskään työsuhteen kestoajalla. Näin ollen työntekijälle on tarjottava myös määräaikaista tai osa-aikaista työtä, vaikka työntekijä olisi irtisanottu kokoaikatyöstä.

Työnantaja täyttää takaisinottovelvoitteensa tiedustelemalla paikalliselta työvoimatoimistolta, onko irtisanot-

tu työntekijä edelleen työnhakijana.

Työntekijän ei siis tarvitse olla työttömänä. Mikäli irtisanottu työntekijä on työnhakijana, tarjotaan työtä hänelle.

Jos työntekijä ottaa työn vastaan, sovitaan työn aloittamisesta ja työsuhteen ehdoista normaalisti. Kyseessä on uusi työsopimus, eikä työntekijän työsuhteen ehtojen tarvitse säilyä entisellään.

Työntekijälle ei tarvitse tarjota enää uudestaan vastaavanlaista työtä, mikäli työntekijä ilman hyväksyttävää syytä kieltäytyy tarjotusta työstä.

Jos irtisanottuja työntekijöitä on työnhakijoina useampia, tarjotaan avoinna olevaa työtä yhdelle kerrallaan. Työnantaja saa itse valita, missä järjestyksessä työtä tarjotaan, kunhan ei käytä mitään syrjiviä valintakriteereitä.

■

12 ajantasa ajan tasa • 3/2009

AT_taitto_3-09.indd 12

21.5.2009 10:53:32

kuukauden • artikkelit

Verouudistuksilla laman torjuntaan Talouden laskusuhdanne yhdessä luotonsaannin vaikeutumisen kanssa ovat aiheuttaneet paitsi yritysten uusinvestointien vähentymistä, myös jo tilattujen investointien peruuttamisia ja lykkäämisiä. Yritysten toiminnan painopiste onkin siirtynyt kannattavan kasvun asemesta kassavirran turvaamiseen ja taserakenteen hallintaan.

Hallituksen elvytyspaketti sisältää toimia yritysten investointien tyrehtymisestä aiheutuvan taantuman lievittämiseksi. Niiden avulla pyritään alentamaan yritysten verokustannuksia etenkin työvoimavaltaisilla aloilla sekä parantamaan rahoitusasemaa uusinvestointien turvaamiseksi. Näistä työnantajan kansaneläkemaksun poistamista ja tuotannollisten investointien määräaikaista poisto-oikeuksien korottamista käsitellään jäljempänä tarkemmin. Myös yritysten irtisanottaville työntekijöille järjestämien uudelleentyöllistymistuen verokohtelusta on saatu tuore verotusohje, jota artikkelissa käsitellään.

Työnantajan Kela-maksun alennus Yksityiset työnantajat ovat velvollisia maksamaan työnantajan sosiaaliturvamaksua, jonka suuruus on määräytynyt veropoistojen ja maksettujen palkkojen suhteesta. Työnantajan sosiaaliturvamaksu on koostunut kahdesta osasta, työnantajan sairausvakuutusmaksusta (% vuonna 2009 kiinteä 2,0) ja porrasteisesta työnantajan kansaneläkemaksusta. Korkeampien II- tai III -maksuluokkien mukaan sosiaaliturvamaksuluokka on määräytynyt lähinnä merkittävää käyttöomaisuutta omaaville yrityksille. Kuitenkin valtaosa, vuonna 2009 arviolta yli 90 % yhtiöistä kuuluu alimpaan, eli ensimmäiseen maksuluokkaan.

Osana hallituksen elvytyspakettia eduskunta hyväksyi maaliskuussa 2009 hallituksen esityksen (HE 11/2009) työnantajan kansaneläkemaksun alentamista koskevaksi väliaikaiseksi lainsäädännöksi. Sen mukaisesti työnantajan kansaneläkemaksua on alennettu 1.4.2009 alkaen 0,801 prosenttiyksiköllä kaikissa maksuluokissa. Uudistuksen myötä työnantajan kansaneläkemaksu on poistunut käytännössä kokonaan alimpaan maksuluokkaan kuuluvilta yksityisiltä työnantajilta. Maksun alennus koskee myös kuntia ja muita julkisen alan työnantajia. Tätä alennettua sosiaaliturvamaksua maksetaan huhtikuun alusta joulukuun loppuun 2009 maksettavien palkkojen perusteella.

Sovellettavan maksuprosentin ratkaisee palkan maksuajankohta, eikä palkan ansaitsemisajalla ole vaikutusta.

Työnantajan sosiaaliturvamaksun maksuprosentit ovat 1.4.2009 alkaen seuraavat: I -luokka 2,0 % (nykyinen 2,801 %) II -luokka 4,2 % (nykyinen 5,001 %) III -luokka 5,1 % (nykyinen 5,901 %) Vuoden 2010 alusta kansaneläkemaksu tulee poistumaan pysyvästi, minkä seurauksena nykysääntöjen valossa kaikille työnantajille jää vain kiinteän suuruinen sairausvakuutusmaksuosuus (2,0 % vuonna 2009). Muutos tullaan vahvistamaan erillisellä lailla. Yrityksille työnantajan kansaneläkemaksun poistuminen kokonaan tarkoittaa käytännössä sitä, että perinteiselle työnantajan sosiaaliturvamaksusuunnittelulle ei ole enää jatkossa tarvetta. Koska vuoden 2008 verotuspoistot vaikuttaisivat vuoden 2010 sosiaaliturvamaksuluokkaan, porrastuksen poistumisesta seuraa, ettei 2008 verovuoden EVL

Kirsi Adamsson veroasiantuntija, KPMG Oy Ab

-poistojen mitoittamiselle sosiaaliturvamaksusuunnittelun vuoksi enää ole tarvetta.

Tuotannollisten investointien väliaikaisesti korotetut poistot Työnantajan kansaneläkemaksun alentaminen on suunnattu alentamaan työvoimakustannuksia ja turvaamaan työpaikkoja, mutta se ei kuitenkaan sinällään vaikuta positiivisesti yritysten tilauskirjoihin tai investointipäätöksiin. Tehdäkseen uusinvestoinneista houkuttelevampia, eduskunta päätti hallituksen esityksestä (HE 6/2009) kannustaa yrityksiä uusimaan myös käyttöomaisuuttaan.

Oikeus kaksinkertaisten poistojen tekemiseen koskee määräaikaisesti tuotantotoiminnassa vuosina 2009 ja 2010 käyttöön otettavia uusia rakennuksia, koneita ja laitteita. Elinkeinotoimintaa harjoittavalla verovelvollisella on siis oikeus verotuksessaan vähentää säännönmukaiset veropoistot kaksinkertaisena verovuosina 2009 ja 2010 käyttöön ottamiensa, tuotannollisessa toiminnassaan käyttämiensä uusien tehdasrakennusten (normaali 7 %, korotettu 14 %) sekä niissä käytettävien koneiden ja laitteiden (normaali 25 %, korotettu 50 %) hankintamenoista.

Laajennettu poisto-oikeus koskisi vain uusia tehtaita ja työpajoja sekä jo toimivien tehtaiden ja työpajojen uusia koneita ja laitteita. Siten on huomatta-

13 3/2009 • ajan ajantasa tasa

AT_taitto_3-09.indd 13

21.5.2009 10:53:35

kuukauden • artikkelit

va, että korotettu poisto-oikeus ei soveltuisi käytettynä hankittavaan kalustoon eikä myöskään lähtökohtaisesti muualla kuin tehtaassa taikka konepajassa käytettävään käyttöomaisuuteen. Laki tulee voimaan sen jälkeen, kun EU:n komissio on hyväksynyt huojennuksen.

Yrityksille lakimuutos tarjoaa voimaan tullessaan runsaasti erilaisia verosuunnittelun mahdollisuuksia, joiden onnistunut toteuttaminen saattaa tosin vaatia huolellista etukäteissuunnittelua. Erityisesti on otettava huomioon lain määräaikainen voimassaolo ja verovuosikohtainen tarkastelu, minkä takia verohyödyn täysimääräisen saaminen voi edellyttää tilikausimuutoksia. Lisäksi lain suppea ulkoasu saattaa ahtaasti tulkiten aiheuttaa tulkintaerimielisyyksiä verohallinnon kanssa ja niitä välttääkseen ennakollisten kannanottojen hakeminen voi olla tilanteesta riippuen suotavaa.

Työllistymiskoulutusten verokohtelusta irtisanomistilanteissa Erilaisissa muutostilanteissa kuten irtisanomisten ja lomautusten yhteydessä yritykset järjestävät yhtä useammin työntekijöilleen koulutusta tai uudelleentyöllistymistä edistävää valmennusta (ns. out-placement -ohjelmat).

Uudelleenkoulutusvelvollisuus voi liittyä yhteistoimintalakiin, jolloin tavoitteena on, että työntekijä työllistyisi uudelleen samassa yrityksessä. Tällaisten koulutusten ja valmennusten verokohtelu on kuitenkin ollut paikoin

epäselvä ja niinpä verohallinto onkin antanut asiasta aivan tuoreen oheen: ”Työnantajan tuki uudelleentyöllistymiselle” 1.5.2009.

Henkilökunnalle kustannetun koulutuksen verovapaudelle on oikeuskäytännössä asetettu vaatimukseksi, että se on luonteeltaan työntekijän ammattitaitoa täydentävää ja ylläpitävää. Kyse ei saa olla peruskoulutuksesta ja tärkeää on, että koulutuksen järjestäminen ja sitä kautta kertyvä lisäpätevyys on työnantajan intressissä. Nämä nykyisin yleistyneet ns. out-placement koulutukset sopivat yleensä huonosti oikeuskäytännössä syntyneisiin periaatteisiin, koska kyse on täysin erityyppisistä koulutuksista, kuin koulutuksista, joita oikeuskäytännössä on tähän mennessä käsitelty.

Työnantajien järjestämää uudelleensijoittumisvalmennusta voidaan tarjota niin irtisanotuille kuin irtisanomisuhan alla oleville työntekijöillekin.

Toisaalta valmennusta voidaan tarjota myös toimintojen uudelleenjärjestelyjen yhteydessä. Verohallinnon ohjeessa esittämän kannan mukaan sellaisesta valmennuksesta ei synny työntekijälle verotettavaa etua. Kysymyksessä ei ole tällöin peruskoulutus, vaan yleisempi työelämään ja tulonhankintaan liittyvä valmennus. Verohallinnon ohjeen mukaan verovapauden edellytyksenä on, että valmennuksesta sovitaan työsuhteen vielä kestäessä, eli ennen irtisanomisajan päättymistä. Sillä, onko työntekijällä työntekovelvoite irtisanomisaikana tai annetaanko uudelleensijoittumisohjaus työsuhteen

kestäessä vai sen päättymisen jälkeen, ei ole merkitystä. Myöskään työnantajan lomautuksen aikana järjestämästä outplacement- ohjelmasta ei synny verotettavaa etua.

Sen sijaan uuteen ammattiin tähtäävä koulutus olisi edelleen veronalainen etu. Sen järjestämisestä työnantajalle aiheutuneet kustannukset ovat siten työntekijän palkkaa. Samoin työnantajan irtisanotulle työntekijälle maksama koulutuskustannusten korvaus ja starttiraha ovat veronalaista palkkatuloa. Kuitenkin työsopimuslain mukaan työsopimusta ei saa irtisanoa tuotannollisilla ja taloudellisilla perusteilla, jos työntekijä on sijoitettavissa tai koulutettavissa toisiin tehtäviin, joko samassa yrityksessä tai saman työnantajan määräysvallassa olevassa yrityksessä. Tällainen uusien tehtävien edellyttämä koulutus, jota voidaan molempien sopijapuolten kannalta pitää tarkoituksenmukaisena ja kohtuullisena, on työntekijälle verovapaa etu.

Sekä lakiin perustuvasta että vapaaehtoisesta uudelleentyöllistymiskoulutuksesta aiheutuneet menot ovat vähennyskelpoisia yritykselle. Jos kyseessä on koulutus, josta ei synny työntekijälle verotettavaa etua, koulutuksesta aiheutuneet menot ovat yritykselle vähennyskelpoisia tulonhankkimismenoina. Jos koulutus katsotaan taas työntekijän palkaksi, ovat kustannukset vähennyskelpoisia palkkamenoina.

■

14 ajantasa ajan tasa • 3/2009

AT_taitto_3-09.indd 14

21.5.2009 10:53:38

kuukauden • artikkelit

Hallituspartnerit Turku ry tehokkaamman hallitustyöskentelyn asialla - Hallituspartnerit Turku ry:n perustamiselle oli olemassa selkeä tarve, kertoo yhdistyksen sihteeri Olavi Johansson. – Kauppakamareiden tekemän kyselyn mukaan yli puolella pk-yrityksistä ei ole hallituksissaan ulkopuolisia jäseniä, vaikka juuri nämä voisivat tuoda hallitustyöskentelyyn ja sitä myötä yrityksen toimintaan, uusia ajatuksia ja suunnitelmallisuuttakin, hän jatkaa.

Yhä useampi pk-yritys on alkanut pohtia hallituksen merkitystä yrityksen voimavarana. Hallitukseen on valittu yrityksen toimialan tai jonkin liiketoiminnan osa-alueen asiantuntijoita sekä hallitustyön ammattilaisia. Hallituksen työskentelyä on myös lähdetty määrätietoisesti kehittämään. Muun muassa nämä tiedot käyvät ilmi kauppakamareiden tammikuussa toteuttamasta PK -hallitusbarometrista, johon vastasi runsaat 1800 pk-yrityksen johtajaa eri puolelta maata - Uutta osaamista ja näkemystä ulkopuoliset hallituksen jäsenet voivat tuoda esimerkiksi rahoitus- tai markkinointiosaamisen muodossa, huomauttaa Juha Immonen, Hallituspartnerit Turku ry:n puheenjohtaja. – Yrittäjän pitäisi huomata, että hallitusta voi ja kannattaa käyttää yrityksen kehittämisen voimavarana ja resurssina, hän jatkaa.

Mistä hyvä hallituksen jäsen?

- Hallituksen jäsenten tärkeimpiä osaamisalueita ovat yritystalouden ja rahoituksen hallinta, pk-yrityksen toimintatapojen tunteminen sekä kokemus strategisesta työskentelystä, sanoo Johansson. - Muita hallituksen jäsenille tärkeitä ominaisuuksia ovat yhteistyökykyisyys ja sitoutuneisuus hallitustyöhön. Me Hallituspartnerit Turku ry:ssä pyrimme kokoamaan yhteen tällaisia kokeneita, hallitustyöskentelyyn kykeneviä ihmisiä sekä saattaa heitä yhteen hallituksen jäseniä etsivien yritysten kanssa, hän jatkaa.

Yhdistyksen jäsenet ovat koke-

Hallituspartnerit Turku ry:n puheenjohtaja Juha Immonen (vas.) ja sihteeri Olavi Johansson.

neita yritysmaailman edustajia, joko vielä aktiivisesti työelämässä olevia tai vast’ikään työuransa lopettaneita, jotka haluavat antaa panoksensa varsinaissuomalaisen pk-yrityskentän tukemiseksi. Suuri osa jäsenistä on myös käynyt HHJ-koulutuksen ja suorittanut HHJ-tutkinnon. HHJ eli Hyväksytty Hallituksen Jäsen –koulutus on kauppakamareiden ympäri Suomea järjestämä erityisesti hallitustyöskentelyyn keskittyvä koulutus. Seuraava koulutus

järjestetään syksyllä lokakuussa.

- Haluamme olla helposti lähestyttävä ja luotettava kumppani ammattitaitoisten hallitusjäsenten löytämisessä ja hallitustyön kehittämisessä, Immonen kertoo. - Toiminnassamme korostuu luotettavuus, asiantuntevuus ja riippumattomuus, ja erityisesti haluamme korostaa toiminnassamme luottamuksellisuutta. Ja kätevimmin meihin saa yhteyden vierailemalla netissä osoitteessa www.hallituspartnerit.fi.

■

15 3/2009 • ajan ajantasa tasa

AT_taitto_3-09.indd 15

21.5.2009 10:53:39

kamarissa • tapahtuu

Saunarantti: lähemmäs merta ei pääse Yrittäjäpariskunta Mikael ja Maija Hägg aloittivat yritysvieraiden merellisen kestittämisen jo 1980-luvun puolivälissä. Tuolloin perustettiin Nauvoon Willa Frida –niminen saunakokonaisuus. Vuosien varrella he ovat toimineet useissa eri kohteissa, ja viimeisimpänä on vuodesta 1997 omistuksessa ollut Pomppen Saunarantti. – Saunarantti sijaitsee Paraisilla, eteläisen Airistonselän rannalla, vain reilun puolen tunnin ajomatkan päässä Turusta, kertoo Marcus Hägg, perheen yritystoimintaa jatkava poika.

– Tai nuorempi saunatonttu, kuten esitteessämmekin sanotaan, hän jatkaa nauraen.

- Tässä rannassa on aina ollut sauna, joka on lukuisten palojen jälkeen aina rakennettu uudestaan, kertoo Marcus Hägg. - Savusauna on palanut kaikkiaan neljä kertaa, joten yhteydet paikalliseen palokuntaan on hyvät, hän jatkaa.

Saunarantti palvelee pääasiassa yritysvieraita: siellä voidaan järjestää niin kokouksia kuin illanviettojakin.

Laituriin pääsee veneellä ja tilaa on aina kahden hengen seurueista parikymmenpäisiin ja isompiinkin ryhmiin. – Pari vuotta sitten järjestimme saunaillan noin 80 ulkomaiselle konferenssivieraalle, jotka nauttivat täysin

Mikael (etualalla), Maija ja Marcus Hägg.

siemauksin suomalaisesta kesäidyllistä, Marcus Hägg kertoo.

Tulevan kesän erikoisuus heinäkuussa grillibuffet Viime kesänä Saunarantissa järjestettiin ensimmäiset häät noin 50 hengen seurueelle. Tätä varten hankittu katos terassin päällä palvelee juhlijoita myös tulevana kesänä. Uutuutena yrittäjät ovat suunnitelleet täksi kesäksi heinäkuussa avoinna olevan grillibuffetin,

josta on lounasaikaan saatavana hyvin monipuolisia grillattuja herkkuja.

Saunarantissa itsessään ei ole majoitustiloja, mutta niitä löytyy aivan vierestä: hotellitasoista yöpymistä tarjoaa hotel Airisto Strand sekä mökkija huvilayöpymisten ystäville viereiset vuokrattavana olevat mökit. Saunarantin emoyhtiön Archipelago Toursin kautta on saatavana myös erilaiset kuljetus- ja ohjelmapalvelut koko saariston alueella.

■

16 ajantasa ajan tasa • 3/2009

AT_taitto_3-09.indd 16

21.5.2009 10:53:44

kamarissa • tapahtuu

Turun Musiikkijuhlat 50. kerran Turun Musiikkijuhlat järjestettiin ensimmäisen kerran vuonna 1960.

Suomen vanhin yhä toimiva yhdistys, Turun Soitannollinen Seura, huolehti musiikkijuhlien järjestämisestä vuoteen 1971 saakka, jolloin vetovastuun otti Turun kaupunki. Turun musiikkijuhlasäätiö perustettiin vuonna 1989.

Tänä vuonna vuorossa on siis viidennetkymmenennet musiikkijuhlat.

- Merkkivuoden kunniaksi olemme koonneet hyvin monipuolisen ja korkeatasoisen ohjelmatarjonnan, ker-

too juhlien toiminnanjohtaja Emilie Gardberg. – Menestyksekkäimpiin esiintyjiimme kuuluu ilman muuta kuuluisa Mariinski-teatterin orkesteri johtajanaan yksi maailman arvostetuimpia kapellimestareita Valeri Gergijev, Gardberg jatkaa.

Muita juhlavuoden odotettuja esiintyjiä ovat Helsingin kaupunginorkesteri johtajanaan Okko Kamu, maailmalla menestynyt viulisti ja kapelimestari Pietari Inkinen sekä Aurinkobaletin esitys Shostakovitsh. Arvoitus. – Yksi vaikuttavimmista juhlien konserteista tulee varmasti olemaan sopraano Piia Komsin ja kamarimusiikkiyhtye Zagroksen yhteisesiintyminen Taidekappelissa, jossa mm. kantaesitetään kolme uutta suomalaista teosta, Emilie Gardberg kertoo.

Metropolitanilta Musiikkijuhlille Toiminnanjohtaja Gardberg on toiminut Turun Musiikkijuhlien peräsimessä noin vuoden ajan, vakituisen pestin hän aloitti viime elokuussa. Juhlien organisaatio on kevyt: varsinaisesti vakituisia palkollisia ovat toiminnanjohtajan lisäksi osa-aikainen tiedottaja sekä tuotanto-assistentti. Juhlien taiteellisena johtajana toimii sellotaiteilija Martti Rousi.

Ennen Turun Musiikkijuhlia Emi-

lie Gardberg opiskeli ja työskenteli New Yorkissa suorittaen Arts Administration –tutkinnon Columbia Universityssä. Työkokemusta hänelle kertyi mm. Metropolitan oopperasta sekä Jazz at Lincoln Centeristä. – Olen hyvin iloinen suomalaisesta taiteilijaapurahajärjestelmästä, jonka turvin taiteilijat voivat toteuttaa kutsumustaan. Heidän ei tarvitse hankkia elantoaan tarjoilemalla voidakseen luoda.

Tätä esimerkkiä oli mukava kertoa Manhattanilla, Gardberg toteaa.

Musiikkijuhlien myyntitavoitteesta jo yli puolet saavutettu - Elokuun juhlien myynti on lähtenyt hyvin liikkeelle. Olemme myynnillisesti edellä tavoitteestamme noin kuukaudella. Tänä vuonna lanseerasimme ohjelman aiemmin keväällä aikaisempiin vuosiin verrattuna, ehkä se on osaltaan vaikuttanut, Gardberg pohtii. – Olemme myös onnellisessa asemassa sikäli, että yleisestä taloudellisesta tilanteesta huolimatta pitkäaikaiset yhteistyökumppanimme haluavat olla mukana musiikkijuhlilla myös tänä vuonna, hän jatkaa.

Tänä vuonna Turun Musiikkijuhlat järjestetään 10.-16.8., jona aikana kuullaan yhteensä 45 eri konserttiesitystä.

■

Toiminnanjohtaja Emilie Gardberg odottaa jälleen värikkäitä ja onnistuneita Musiikkijuhlia.

17 3/2009 • ajan ajantasa tasa

AT_taitto_3-09.indd 17

21.5.2009 10:56:20

kamarissa • tapahtuu

Corporate Image tekee henkilöstötutkimuksia 36 kielellä Jukka Pohjolan ura tutkimusbisneksessä alkoi hänen gradutyöstään, joka oli henkilöstötutkimus Paraisten Kalkkivuoriyhtiölle. Saatuaan tämän valmiiksi hän toimi linjajohdon tehtävissä 7 vuotta ja havaitsi, että pitkälle räätälöidyt ja tasokkaat liike-elämän tutkimuspalvelut puuttuivat Suomessa. Näin sai vuonna 1986 alkunsa Corporate Image Oy. – Ensimmäisiä tutkimushaastattelijoitamme oli Matti Rihko, joka kuten tiedämme, on nykyään Raisio yhtymän pääjohtaja, saanut siis hyvän ponnahduslaudan uralleen, naurahtaa toimitusjohtaja Pohjola.

Yrityksen keskeiset palvelut ovat henkilöstötutkimukset, asiakassuhdetutkimukset sekä yrityskuvatutkimukset.

Päätoimipisteet sijaitsevat Espoossa ja Turussa, lisäksi toimipisteet ovat Tukholmassa ja Englannissa. Yritys työllistää 23 henkeä ostettuaan vuoden vaihteessa Psycon Oy:n henkilöstö- ja asiakastutkimusliiketoiminnan.

Jukka Pohjola on ollut vahvasti mukana vaikuttamassa siihen, että markkinatutkimusalan uusi laatustandardi ISO 20252 tulee myös Suomessa laajalti käyttöön. Pohjola toimi vuonna 2007 Suomen Markkinatutkimusliitto ry:n puheenjohtajana, jolloin liitto päätti, että tämä sertifiointi on vuodesta 2010 lähtien liiton jäsenyysedellytys. – Tutkimusalalle on helppo tulla, koska ei ole olemassa erityistä auktorisointia, ja tämän vuoksi katsoimme, että laatusertifiointimenettely antaa asiakkaalle tietyn takauksen siitä, minkä tasoisen toimijan

kanssa hän tutkimusmaailmassa asioi, kertoo Pohjola.

Vertailuaineistoa kymmenistä eri maista Nykyään suurin osa tutkimuksista suoritetaan puhelinhaastatteluina, mutta erityisesti viranomaistoimintoihin liittyvissä tutkimuksissa saatetaan vielä käyttää kirjekyselyä. 2000-luvun alussa ennustettiin, että nettipohjaiset tutkimukset tulevat syrjäyttämään muut tutkimusmenetelmät, mutta nyt on huomattu, että myös perinteiset tutkimusmuodot pitävät pintansa.

- Olemme henkilöstötutkimuksissa markkinajohtaja Suomessa, toimitusjohtaja Pohjola kertoo. – Olemme koonneet näiden vuosien aikana vertailuaineistoa 23 maasta, ja tähän lähes puolen miljoonan vastaajan tietopankkiin voidaan asiakkaan tuloksia verrata, hän jatkaa. Vertailuaineiston avulla esimerkiksi yrityksen eri maissa sijaitsevien toimipisteiden tulokset voidaan suhteuttaa maiden vertailutuloksiin, jolloin saadaan oikeampi kuva vastauksista.

Uutuutena monitilaajatutkimuksena toteutettava henkilöstötutkimus FinnClimate pk-yrityksille Pk-yrityksissä koetaan räätälöidyn henkilöstötutkimuksen toteuttaminen usein kalliina investointina, vaikka se onkin mahdollista jaksottaa kolmelle vuodelle. Tästä syystä Corporate Ima-

Toimitusjohtaja Jukka Pohjola

ge on luonut pk-yrityksille tarkoitetun edullisemman mallin: monitilaajatutkimuksena toteutettavan FinnClimatehenkilöstötutkimuksen, jonka seuraava syksyn tiedonkeruu ajoittuu ajalle 31.8-11.9.2009. Tätä tutkimuskonseptia suositellaan yli 15 henkeä työllistäville yrityksille. Yli 150 hengen yrityksille suositellaan täysin räätälöityjä tutkimuspalveluja.

Corporate Imagen käyttämän henkilöstötutkimusmallin keskeiset teemat ovat oman työn kokeminen ja oman yksikön toimivuus, esimiestyö ja johtaminen sekä organisaation toimiminen kokonaisuutena. Tuloksia verrataan organisaation tyyppikohtaiseen normitasoon (myynti-, tuotanto-, toimihenkilö-, palvelutuotanto- tai asiantuntijaorganisaatio), sekä niitä voidaan verrata myös samana ajankohtana tutkimuksessa olleiden muiden pk-yritysten tuloksiin.

Tutkimusten tulokset raportoidaan yrityksen itse kehittämän internetpohjaisen raportointityökalun avulla.

■

AirBaltic aloittaa liikennöinnin Turusta Riikaan AirBaltic aloittaa neljä viikottaista lentovuoroa Turusta Riikaan 9.6. alkaen.

Vuorot operoidaan Fokker 50-potkuriturbiinikoneella. Lennot lähtevät Turusta ma, ti, pe ja la klo 08.35 ja laskeutuvat Riikaan klo 09.50. Aamulento tarjoaa loistavat jatkoyhteydet Riian kautta Eurooppaan, Keski-Aasiaan ja Kaukasukselle.

- Uudet airBalticin reitit tarjoavat matkustajille erinomaiset jatkoyhteydet Latvian pääkaupungin Riian kaut-

ta yli 50 kohteeseen Länsi-Euroopassa, CIS-maissa, Lähi-Idässä ja Välimeren alueella, kertoo Area Manager Jyrijaakko Ritamies. Air Balticin omistajia ovat Latvian valtio sekä Air Baltic Management, joka koostuu yrityksen johdosta. Matkustajamäärät ovat nousseet viimeisen neljän vuoden aikana vajaasta 600 000 matkustajasta 2,6 miljoonaan matkustajaan. Se onkin ollut yksi Euroopan nopeimmin kasvavista lentoyhtiöistä.

Suomesta yritys operoi myös Helsingin, Tampereen, Oulun ja Kuopion kentiltä. AirBaltic on räätälöinyt yrtiysasiakkaille erityisen yritysasiakasohjelman. - Siinä yritys, joiden matkustus airBalticin koneilla ylittää 5 000 euroa vuodessa saavat erityishintoja joustavia ehtoja, mm. matkustajan nimen ja lennon päivämäärän muutos tehdään veloituksetta, Ritamies kertoo. – Lisäksi yhtiömme lennot oikeuttavat EuroBonus kanta-asiakasohjelmaan.

■

18 ajantasa ajan tasa • 3/2009

AT_taitto_3-09.indd 18

21.5.2009 10:56:24

kamarissa • tapahtuu

JOHTOTASON ASIAA keräsi sankan kuulijajoukon

TPS:n kapteeni Mikko Eloranta.

Toimitusjohtaja Matti Rihko valaisee vainoharhaisuutta ja angstia.

Maaliskuun lopussa pidetty Johtotason asiaa –seminaari-iltapäivä kokosi yhteen runsaasti johtamisesta kiinnostuneita yrityspäättäjiä. Johtajuusteemaa lähestyttiin kolmen erilaisen johtajuustarinan tai –parin kautta. Aiheeseen johdatteli ja sitä vei eteenpäin toimitusjohtaja Seppo Romana.

Musiikkikomentajakapteeni Timo Kotilainen Laivaston soittokunnasta kertoi omasta johtamistavastaan kapellimestarina. Hän myös antoi musiikillisen näytteen uuden kappaleen harjoittamisesta orkesterin kanssa mukanaan olleen puhallinkokoonpanon kanssa.

Aivan erilaisesta johtamisesta kertoi Turun Palloseuran jääkiekkojoukkueen kapteeni Mikko Eloranta. Kapteenina hän toimii tavallaan suodattimena valmentajan ja muun joukkueen välillä. Hänen mukaansa

hyvällä valmentajalla tulee olla jääkiekkotausta ja hänen on osattava ammentaa tietämystä joukkueen kokeneilta pelaajilta.

Kolmantena johtajuusparina esiintyivät Raisio Yhtymän toimitusjohtaja Matti Rihko sekä henkilöstöjohtaja Merja Lumme. Rihkon mukaan menestyvällä yrityksellä täytyy olla kirkkaana toimintansa tarkoituksellisuus.

Yrityksestä, ja myös johtamisesta, on löydyttävä dynamiikkaa: koko ajan on oltava liikkeessä, paikalleen ei saa jäädä.

Yleisö osallistui vilkkaasti keskusteluun kysymysten ja kommenttien kautta. Tilaisuus järjestettiin yhteistyössä Romana Management Oy:n kanssa Raisio Yhtymän tiloissa Raisiossa. Kauppakamarin johtamiseen liittyvät teemapäivät jatkuvat taas syksyllä.

■

Timo Kotilainen harjoituttaa uutta teosta.

Keskittynyttä yleisöä.

19 3/2009 • ajan ajantasa tasa

AT_taitto_3-09.indd 19

21.5.2009 10:56:26

kamarissa • tapahtuu Turun kauppakamarin ict-valiokunta valitsi vuoden 2008 vuoden turkulaiseksi ICT-teoksi avoimeen lähdekoodiin perustuvan liiketoiminnan edelläkävijän IT MILL Oy:n.

Vuonna 2000 perustettu, Turun Science Parkin yrityshautomosta ponnistanut, turkulainen IT Mill Oy on osoittanut suomalaiselle ohjelmistoalalle, etteivät avoin lähdekoodi ja kaupallinen liiketoiminta muodosta ratkaisematonta yhtälöä.

Osaava ja ammattitaitoinen työvoima yhdistettynä näkemykseen avoimesta lähdekoodista kestävän liiketoiminnan menestystekijänä on tuonut IT Mill Oy:lle menestystä ja kasvua.

Yritys uutisoikin vuoden 2008 lopulla jo kolme vuotta tasaisena jatkuneesta 50 prosentin vuosikasvusta. Hyvänä esimerkkinä yrityksen kansainvälisen uskottavuuden kasvusta voidaan pitää vuonna 2008 tapahtunutta MySQL:n toisen perustajan Michael "Monty" Wideniuksen sijoitusta yritykseen.

IT MILL valittiin vuoden turkulaiseksi ICT-teoksi

Toimitusjohtaja Joonas Lehtiselle palkinnon luovuttivat ICT-valiokunnan puheenjohtaja Heikki Pylkkänen sekä valiokunnan sihteeri, WTC päällikkö Mirja Kärkäs-Lainio.

IT Mill Oy toimii erinomaisena esikuvana ja innoittajana myös muille turkulaisille innovatiivisille ohjelmistotaloille. Palkinto jaettiin ICT-Teema 2009 –seminaarin yhteydessä ja sen vastaanotti yrityksen toimitusjohtaja Joonas Lehtinen.

Toimitusjohtaja Leevi Parsama Luovia Oy:stä kertoi case-esimerkkejä onnistuneista digitaalisista- ja monikanavaisista markkinointikampanjoista.

Mainostoimisto Satumaan varatoimitusjohtaja Marko Edfelt kertoi esimerkein tuloksellisesta markkinointiviestinnästä digitaalisessa kanavassa.

ICT-teko valittu vuodesta 2004 ICT-teosta on palkittu varsinaissuoma-

laisia ICT-alan osaajia tai yhteisöjä jo vuodesta 2004 alkaen. Aiempia palkinnon saajia ovat mm. Teemu Brunila ja The Crash yhtye, emeritusprofessori Timo Järvi sekä Teleste Oyj:n toimitusjohtaja Jukka Rinnevaara. Viime vuonna palkinto luovutettiin Turun kaupungin terveystoimen johtajalle Markku Suokkaalle. Myös Jaakko Kuosmanen ja Esko Heikonen ovat aiemmin palkittujen joukossa.

■

Seminaarilaiset kuuntelivat tarkkana. Etualalla varatuomari Tatu Kulmala, joka kertoi omassa puheenvuorossaan tekijänoikeuskysymyksistä verkossa.

20 ajantasa ajan tasa • 3/2009

AT_taitto_3-09.indd 20

21.5.2009 10:56:29

kamarissa • tapahtuu

Kevätkokouksessa juhlistettiin Turku-Helsinki –moottoritien avautumista Turun kauppakamarin kevätkokous pidettiin perinteiseen tapaan Turun Messu- ja Kongressikeskuksessa keskiviikkona 29.4. Kokouksen aluksi juhlistettiin keväällä avattua E18moottoritietä katsomalla moottoritien historiasta kertova lyhytelokuva.

Kevätkokouksen puhujavieraana oli tällä kertaa OP-Pohjola -ryhmän pääjohtaja, Finanssialan keskusliiton puheenjohtaja Reijo Karhinen, joka alusti aiheesta ”Kun ei rahat riitä jukolauta! – Vaan riittääkö pankkien?”

Kauppakamariplaketit Ilkka Kanervalle ja Pekka Jokelalle Kevätkokouksessa myönnettiin kauppakamariplaketit numero 34 ja 35 kansanedustaja Ilkka Kanervalle ja tiejohtaja Pekka Jokelalle. Plaketti on korkein huomionosoitus, jonka kauppakamari omalla päätöksellään voi antaa ja siihen vaaditaan, että henkilö on ”pitkän ajan kuluessa erityisen ansiokkaasti osallistunut kauppakamarityöhön”. Kummankin rooli Turku – Helsinki – moottoritien valmistumisessa on ollut keskeisen tärkeä.

Ilkka Kanerva aloitti jo ministerinä ollessaan tietyöt ja on ollut mukana kauppakamarin edunvalvontatyössä tätä tiehanketta ajettaessa koko ajan.

Turun Toriparkki Oy:n toimitusjohtaja Christian Lybeck kertoi kauppakamarin valtuuston kokouksessa osallistujille aiheesta ”Turun Toriparkki osana Turun keskustan kehittämistä”.

Kauppakamariplaketilla palkittu Pekka Jokela

Pekka Jokela on koko tiejohtajauransa ajan tarmokkaasti vaikuttanut tiehankkeeseen ja ollut ratkaisevassa asemassa kehiteltäessä käyttöön otettua elinkaari-rahoitusmallia. Jokela otti jopa vuoden virkavapaatakin luodakseen tämän rahoitusmallin.

Pääjohtaja Reijo Karhinen

Ilman heidän molempien panosta Turku-Helsinki ei olisi vielä valmis.

Plakettiin kirjoitetut sanat LABOR COMMUNIS IDEM PROPOSITUM (suom. yhteinen työ sama päämäärä) sopivat molemmille palkituille täydellisesti.

■

Kevätkokousosallistujia

21 3/2009 • ajan ajantasa tasa

AT_taitto_3-09.indd 21

21.5.2009 10:56:32

kamarissa • tapahtuu

Yrityksen liikkuvan tiedon tietoturvasta alusti 11.3. myyntijohtaja Vesa Siitari, Elisa Oyj.

Asianajaja Tatu Kulmala, asianajotoimisto Laakso, Lukander & Ruohola Oy:stä kertoi tietoturvatilaisuuden osallistujille mm. salassapitosopimuksista.

Aluejohtaja Seija Pelkonen Finnverasta kertoi uusista suhdannelainoista ja –takauksista 24.3.

Kolmikymmenpäinen kuulijajoukko seurasi tarkkaavaisena, kun Finnveran suhdannetuotteita esiteltiin. Nämä tuotteet on tarkoitettu yrityksille, joiden kannattavuus tai maksuvalmius on heikentynyt viimeaikaisen talouskehityksen takia ja joiden rahoituksen saatavuus on vaikeutunut.

22 ajantasa ajan tasa • 3/2009

AT_taitto_3-09.indd 22

21.5.2009 10:56:35

kamarissa • tapahtuu Nokia Oyj:n johtaja Esko Aho esitelmöi Salon kauppakamariosaston kevätkokouksessa Teknologiateollisuuden toiminnan edellytyksistä Suomessa ja Salossa.

Huhtikuiset aamukahvit nautittiin Liedon kunnan vieraina, jossa isäntänä toimi kunnanjohtaja Terhi Isotalo

Aamukahvit

Aamukahvivieraita

23 3/2009 • ajan ajantasa tasa

AT_taitto_3-09.indd 23

21.5.2009 10:56:39

yritys • tietoa Veroilmoitus verkossa -palvelu on laajentunut Esitäytettyjen veroilmoitusten postitus on alkanut ja ne ovat asiakkailla viimeistään huhtikuun lopulla. Jokaisen on tarkistettava esitäytetyn veroilmoituksensa tiedot ja korjattava ne tarvittaessa. Viimeinen palautuspäivä, joko 7.5 tai 14.5.2009, on merkitty lomakkeen etusivulle.

Tänä keväänä verkossa voi ilmoittaa asunnon ja työpaikan väliset matkakulut, kotitalousvähennyksen, tulonhankkimiskulut ansiotuloista, työasuntovähennyksen, luovutusvoitot ja -tappiot, maksetut elatusmaksut, veronpalautuksen siirron puolisolle sekä Ahvenanmaan vähennykset. Nämä ovat niitä tietoja, joita asiakkaat kaikkein eniten joutuvat ilmoittamaan.

Muita kuin edellä mainittuja tietoja ei palvelussa vielä voi ilmoittaa, vaan ne ilmoitetaan perinteisesti palauttamalla esitäytetty veroilmoitus.

Tiedot voi ilmoittaa siis myös niin, että osa ilmoitetaan verkossa ja loput paperilomakkeella. Samaa tietoa ei pidä kuitenkaan ilmoittaa sekä verkossa että paperilla. Veronpalautuksen tai lisäveron määrä ei näy verkkopalvelussa.

Veroilmoitus verkossa -palvelu aukesi 6.4.2009 Palvelu aukesi maanantaina 6.4.2009.

Palvelu sulkeutuu yksilöllisesti kunkin oman palautuspäivän mukaan, eli 7.5. tai 14.5.2009.

Asiakas tarvitsee palveluun kirjautumiseen henkilökohtaiset verkkopankkitunnukset tai sirullisen henkilökortin. Jos puolisoilla on yhteinen pankkitili, voi palvelua käyttää vain se, jonka nimissä tunnukset ovat. Kummankin puolison kannattaa hankkia omat tunnukset sähköistä asiointia varten.

Verkossa ilmoittaminen kannattaa tehdä mahdollisimman pian sen jälkeen, kun on tarkistanut veroilmoituksen. Ennen palveluun kirjautumista kannattaa etsiä valmiiksi ilmoittamiseen tarvittavat tiedot, kuten kuitit, tositteet ja muut tiedot, esim. matkalippujen hinnat. Näin asiointi sujuu vaivattomasti.

Palvelu löytyy osoitteesta www.vero.fi/veroilmoitus Laki sähköisestä tunnistamisesta etenee Hallitus on antanut esityksen laiksi vahvasta sähköisestä tunnistamisesta.

Lakiesityksen sisällöstä päätettiin 26. maaliskuuta. Säännökset liitettäisiin

lakiin sähköisistä allekirjoituksista.

Uuden lain nimeksi tulisi laki sähköisestä tunnistamisesta ja sähköisistä allekirjoituksista. Samalla ehdotetaan, että vanha laki kumottaisiin.

Suureen osaan sähköisiä palveluita ei tarvita sähköistä tunnistamista tai sähköisiä allekirjoituksia. Osassa palveluita voidaan kuitenkin tehdä muun muassa erilaisia oikeustoimia.

Tällaiset sähköiset palvelut edellyttävät osapuolten välistä luottamussuhdetta. Palvelun käyttäjän on voitava luottaa siihen, että palvelun tarjoaja ottanut huomioon tietoturvan ja yksityisyyden suojan vaatimukset. Tarjoajan on puolestaan voitava luottaa siihen, että etäyhteyden päässä oleva käyttäjä on se, joka väittää olevansa.

Lailla säädettäisiin luotettavan sähköisen tunnistamisen keskeisistä edellytyksistä. Säännöksissä muun muassa varmistetaan yleisölle sähköisiä tunnistamispalveluita tarjoavien tahojen viranomaisvalvonta sekä palvelun tarjoajien velvollisuudet toimia huolellisesti myöntäessään tunnistusvälineitä.

Lisäksi uudella lainsäädännöllä pyritään lisäämään tunnistamispalveluiden tarjontaa ja luomaan kilpailua markkinoilla. Näin myös alennettaisiin yksittäisten tunnistamistapahtumien kustannuksia sähköisten asiointipalveluiden tarjoajille.

Myös mobiilivarmenteesta vahvan tunnistamisen menetelmä Vahvan sähköisen tunnistamisen määritelmän täyttäisivät nykyisistä tunnistamisvälineistä ehdotuksen perusteluiden mukaan mm. pankkitunnisteet ja Väestörekisterikeskuksen tarjoama, henkilökorttiin sisältyvä kansalaisvarmenne. Jatkossa myös matkapuhelinoperaattorien kaavailema mobiilivarmenne voisi täyttää vahvan sähköisen tunnistamisen edellytykset.

Lisätietoja: neuvotteleva virkamies Kirsi Miettinen, puh. (09) 160 28570 tai 0400 719 629 EU:n liikenneministerit päättivät yrittäjäkuljettajien työajoista EU:n liikenneministerineuvosto katsoo, että EU:ssa tulee luopua raskaan liikenteen yrittäjäkuljettajien työaikaa koskevista rajoituksista.

Ministerit sopivat asiasta 30. maaliskuuta Brysselissä. Suomea kokouksessa edusti liikenneministeri Anu Vehviläinen.

Neuvosto päätti, että yrittäjäkuljettajat jätetään työaikarajoitusten ulko-

puolelle, koska rajoituksilla olisi pääsääntöisesti vain haitallisia vaikutuksia alalle. Yrittäjienkin ajo- ja lepoajat on säännelty erillisellä EU-asetuksella.

Suomi on vastustanut kuljetusyrittäjien työaikasääntelyä käsittelyn kaikissa vaiheissa ja kannatti siksi komission ehdotusta yrittäjäkuljettajien jättämisestä työaikarajoitusten ulkopuolelle.

- Suomen mielestä itsenäisten kuljettajien jättäminen direktiivin ulkopuolelle on erittäin perusteltua. Tämä turvaa erityisesti pienten yritysten toimintamahdollisuudet.

Esimerkiksi Suomessa 70 prosenttia kuljetusalan yrityksistä on 1-2 ajoneuvon yrityksiä, ministeri Vehviläinen painotti.

Lisätietoja: ylijohtaja Juhani Tervala, puh. 050 552 7260 kansainvälisten asioiden neuvos Jaana Heikkinen, puh. 040 356 5670 IT2000-sopimusehdot uudistetaan Tietojärjestelmien merkitys yritysten jokapäiväiselle liiketoiminnalle on johtanut tarpeeseen arvioida tietojärjestelmiin liittyviä oikeuksia ja velvollisuuksia. Tämän seurauksena myös IT2000 Tietotekniikka-alan sopimusehdot uudistetaan.

Keskuskauppakamari, Ohjelmistoyrittäjät, Suomen Osto- ja Logistiikkayhdistys LOGY, Teknologiateollisuus ja Tietotekniikan liitto uudistavat IT2000 Tietotekniikka-alan sopimusehdot. Tavoitteena on, että uudistetut sopimusehdot valmistuisivat vuoden 2010 alkupuolella.

Sopimusehdot helpottavat ITpalveluiden hankintaa ja alentavat sopimusneuvotteluihin liittyviä kustannuksia. Uudistuksella pyritään siihen, että uudet sopimusehdot vastaisivat nykyisiä ehtoja paremmin sekä IT-palveluiden toimittajien että palveluita käyttävien yritysten tarpeita.

Ehtojen uudistustarpeita selvitetään kevään aikana mm. ehtojen käyttäjille suunnattavan sähköpostikyselyn avulla.

Työryhmä laatimaan uusia sopimusehtoja Sopimusehdot laaditaan työryhmässä, jonka puheenjohtajana toimii lakimies Jaakko Turunen Keskuskauppakamarista. Työryhmän muut jäsenet ovat: Asianajaja, Partner Kari-Matti Lehti, Asianajotoimisto Bird & Bird Oy Director, Legal Arto Lindfors, Fondia Oy Asianajaja, Partner Kimmo Rekola, Asianajotoimisto Castrén & Snellman Oy

24 ajantasa ajan tasa • 3/2009

AT_taitto_3-09.indd 24

21.5.2009 10:56:44

yritys • tietoa Työryhmän sihteereinä toimivat Senior Associate Kai Erlund, Asianajotoimisto Castrén & Snellman Oy ja Specialist Counsel Paula Salminen, Asianajotoimisto Bird & Bird Oy. Uudistamistyötä hallinnoi johtoryhmä, jonka puheenjohtajaksi on kutsuttu professori Mika Hemmo Helsingin yliopistosta.

IT2000 Tietotekniikka-alan sopimusehtoja käytetään laajasti yritysten ja yhteisöjen välisessä kotimaisessa tietotekniikka-alan tuotteiden ja palvelujen kaupassa sekä käyttöoikeuden luovutuksessa. Ensimmäiset vastaavankaltaiset sopimusehdot eli Tietojenkäsittelyalan sopimusehdot ATK 89 julkaistiin vuonna 1989. Nykyiset IT2000 Tietotekniikka-alan sopimusehdot on julkistettu joulukuussa 1999, ja niitä on viimeksi muutettu toukokuussa 2004.

Lisätiedot: Lakimies Jaakko Turunen, Keskuskauppakamari, puh. 040 552 7663.

Lisäturvaa roskapuheluita vastaan Tietotekniikan tutkimuslaitos HIIT kehittää järjestelmää roskapuheluiden torjumiseksi. Puheluiden nopea muuttuminen perinteisistä maksullisista soitoista ilmaisiksi soitoiksi internetin yli lisää huomattavasti puhelinspämmin riskiä.

Roska- eli spämmipuhelut ovat automaattien tekemiä soittoja, joissa esimerkiksi nauhoitettu viesti kertoo vastaajalle mainoksen. Satojen miljoonien käyttäjien Skype on tunnetuimpia esimerkkejä vertaisverkkojen kautta tapahtuvista ilmaispuheluista.

HIITin tutkijat ovat rakentaneet järjestelmän, jossa vertaisverkon yli soitettaessa voidaan halutessa hyväksyä puhelut ihmisiltä, joita ei olla merkitty ystäviksi, mutta jotka ovat esimerkiksi ystävien ystäviä tai näiden ystäviä. Täysin tuntemattomien puhelut voidaan luonnollisesti edelleen estää.

Turvallisempaa internetiä rakentava HIITin Trustworthy Internet (TrustInet) -hanke on Tekesin rahoittama.

Lue lisää: www.trustinet.org JULKI-työryhmä: Liikelaitosmalli ei sovi kilpailluille markkinoille Julkisen ja yksityisen elinkeinotoiminnan kilpailuneutraliteettia selvittäneen JULKI-työryhmän mukaan julkinen liikelaitosmalli ei sovellu elinkeinotoiminnan harjoittamiseen kilpailluilla markkinoilla. Työryhmä luovutti 23.4.2009

mietintönsä kilpailuasioista vastaavalle ministeri Tarja Cronbergille.

Työryhmän mukaan nykymuotoinen liikelaitosmalli aiheuttaa kilpailuongelmia silloin, kun liikelaitos toimii markkinoilla kilpailutilanteessa.

Kilpailutilannetta voivat työryhmän mietinnön mukaan vääristää mm. liikelaitosten alhaisempi verotus ja konkurssisuoja, joka mahdollistaa edullisemman rahoituksen hankkimisen sekä hankintalain soveltamiseen liittyvä mahdollisuus suorahankintoihin. Liikelaitosmuotoinen toiminta ei vääristä kilpailua silloin, kun julkinen laitos ei toimi kilpailluilla markkinoilla.

– Kunnan samoin kuin valtion on todennäköisesti jatkossa valittava lähteekö se myymään palveluita markkinoille. Jos se lähtee kilpailemaan markkinoille, tulee sen toimia samoista lähtökohdista yksityisen sektorin kanssa, totesi ministeri Cronberg työryhmämietinnön luovutustilaisuudessa.

– Tasapuolisilla kilpailumahdollisuuksilla on merkitystä erityisesti pkyrityksille ja uuden yritystoiminnan syntymisen kannalta, ministeri Cronberg painotti.

Ministeri huomautti, että markkinatilannetta arvioitaessa tulee ottaa huomioon kilpailun mahdollisuus sielläkin, missä yksityistä tarjontaa ei vielä ole. – Uusia yrityksiä voi syntyä, jos kilpailulle annetaan mahdollisuus.

Julkinen ja yksityinen elinkeinotoiminta kohtaavat yhä useammin samoilla markkinoilla. Toiminnan lähtökohtien erilaisuudesta syntyy väistämättä kilpailuneutraliteettiongelmia.

Kilpailuneutraliteetilla tarkoitetaan tasapuolisten toimintaedellytysten takaamista markkinoiden jokaiselle toimijalle. Tasapuolisuuteen vaikuttavat mm. verotuksen neutraalisuus, rahoituksen hinta ja saatavuus, hinnoitteluperusteet, kirjanpitovelvoitteiden sitovuus sekä omistajaohjaukseen ja elinkeinopolitiikkaan liittyvät linjaukset ja tavoitteet.

Julki-työryhmän mietintö oli yksimielinen. Työryhmän puheenjohtajana toimi hallitusneuvos Elise Pekkala työ- ja elinkeinoministeriöstä.

Työryhmän mietintö on luettavissa ministeriön verkkosivuilla osoitteessa www.tem.fi/julkaisut Lisätiedot: ylitarkastaja Sami Hartikainen, puh. 010 606 3627 hallitusneuvos Elise Pekkala, puh 010 606 3731 tiedottaja Jenni Hakala, puh. 010 606 3672

Työryhmä: Televisiomaksun tilalle julkisen palvelun mediamaksu Yleisradion rahoitusta ja julkista palvelua pohtinut työryhmä ehdottaa, että nykyinen televisiomaksu korvataan julkisen palvelun mediamaksulla, joka kerättäisiin automaattisesti kaikilta asuntokunnilta ja tietyn kokoisilta yrityksiltä.

Koska maksajajoukko laajenisi, laskisi yksittäisen asuntokunnan maksu nykyisestä 224,30 eurosta noin 175 euroon. Asuntokunnan maksu olisi sama riippumatta talouden koosta. Asuntokunnalla tarkoitetaan henkilöitä, jotka asuvat vakituisesti samassa asunnossa tai osoitteessa.

Kansanedustaja Mika Lintilän (kesk.) johtama parlamentaarinen työryhmä luovutti loppuraporttinsa viestintäministeri Suvi Lindénille 23. huhtikuuta.

Työryhmä arvioi lukuisia erilaisia rahoitusvaihtoehtoja. Tavoitteena oli julkisen palvelun rahoituksen järjestäminen pitkäjänteisesti ja yksinkertaisella tavalla.

Työryhmä katsoo, että julkisen palvelun riippumattomuuden turvaamiseksi rahoituksen on edelleenkin koostuttava kansalaisten ja yhteisöjen maksamista maksuista.

Maksu ei enää liittyisi television omistamiseen, ja samalla luovuttaisiin myös televisiomaksutarkastajista. Maksua koskeva linjaus perustuu siihen, että Yleisradion julkinen palvelu tavoittaa käytännössä kaikki suomalaiset.

Palveluita tuotetaan television lisäksi radioon ja internetiin ja niitä käytetään mitä erilaisimmilla päätelaitteilla myös mobiilisti.

Yritysten julkisen palvelun mediamaksu olisi ehdotuksen mukaan kolme kertaa asuntokuntamaksun suuruinen, ja se perittäisiin silloin, kun yrityksen liikevaihto on vähintään 400 000 euroa vuodessa.

Maksun perisi Viestintävirasto.

Uusi rahoitusjärjestelmä otettaisiin käyttöön vuonna 2011.

Työryhmän mukaan maksun suuruutta määrättäessä tulee lähtökohtana pitää sitä, että valtion televisio- ja radiorahastoon kertyisi varoja noin 450 miljoonaa euroa. Yleisradion saaman rahoituksen suuruudesta päättäisi jatkossakin valtioneuvosto.

Liikenne- ja viestintäministeriön verkkopalvelussa on avattu oma sivu julkisen palvelun mediamaksua koskevalle aineistolle. Aineistossa on mm. kysymys-vastaus-patteristo, mietintö ja tiedotteet.

25 3/2009 • ajan ajantasa tasa

AT_taitto_3-09.indd 25

21.5.2009 10:57:30

yritys • tietoa Sivulle pääsee www.lvm.fi-etusivun bannerista (Julkisen palvelun mediamaksu) tai oheisella suoralla osoitteella http://www.lvm.fi/web/fi/249 Turvatietouudistuksen siirtymäaika varmistunut EU:ssa on helmikuun 2009 lopulla hyväksytty turvatietouudistuksen siirtymäaikaa koskeva lakimuutos.

EU:hun saapuvasta tavarasta annettava saapumisen yleisilmoitus tulee pakolliseksi vasta 1.1.2011 alkaen.

Vastaavaa siirtymäaikaa sovelletaan poistumisen yleisilmoitukseen. Siirtymäaika ei koske velvollisuutta antaa turvatiedot sisältävä vienti-ilmoitus sähköisesti. Sähköinen, turvatiedot sisältävä vienti-ilmoitus tulee aiemmin suunnitellun mukaisesti pakolliseksi 1.7.2009 alkaen. Lakimuutos vaikuttaa aikatauluun, jolla Suomessa otetaan käyttöön muita saapumisen ja poistumisen sähköisiä ilmoituksia.

Tiedotteen lopussa on liitteinä taulukoita saapuvasta ja poistuvasta tavarasta annettavista uusista ja muuttuvista ilmoituksista.

Saapuvasta tavarasta annettavat ilmoitukset Kuljetusyhtiöiden vastuulla olevat saapuvaa tavaraa koskevat uudet AREXilmoitukset (saapumisen yleisilmoitus, yleisilmoitus ja esittämisilmoitus) suositellaan annettavaksi heti, kun se on mahdollista, vaikka ne on pakko antaa vasta 1.1.2011. AREX-tietojärjestelmän käyttöönotto tapahtuu marras-joulukuun vaihteessa 2009. Jos nämä ilmoitukset on annettu suositusten mukaisesti, voidaan myös AREX-ilmoituksen jälkeinen tuonnin tulli-ilmoitus antaa sähköisesti etukäteen. Väliaikaisen varastoinnin uudet AREX-ilmoitukset otetaan käyttöön vaiheittain.

Poistuvasta tavarasta annettavat ilmoitukset Poistumisen yleisilmoitus annetaan, jos poistuvasta tavarasta ei ole annettu turvatietoja osana vienti- tai passitusilmoitusta. Tämän ilmoituksen voi halutessaan antaa Suomen tullille jo marras-joulukuun vaihteessa 2009, mutta pakollista sen käyttö on vasta 1.1.2011 alkaen.

Kansallisesti käyttöön otettavaksi suunnitellut meri-, lento- ja rautatieliikenteen uudet sähköiset ilmoitukset (saapuminen poistumispaikalle, poistumisen esittämisilmoitus ja poistumisilmoitus) otetaan Suomessa käyt-

töön aikaisintaan marras-joulukuun vaihteessa 2009. Lainsäädäntömuutokset ja vireillä oleva Eurooppalaisen yhtenäisen merialueen (CEMS) luominen saattavat merkitä huomattavia muutoksia näitä ilmoituksia koskeviin kehittämissuunnitelmiin Suomessakin.

Muutosten vaikutukset passitusmenettelyyn Turvatiedot voi halutessaan ilmoittaa erillisen saapumisen tai poistumisen yleisilmoituksen sijasta sähköisellä passitusilmoituksella jo 1.7.2009 alkaen. Turvatietojen ilmoittaminen passitusilmoituksella on Suomessa pakollista vain poistuvan tavaran passitusilmoituksissa, niissäkin vasta 1.1.2011 alkaen EORI-numero turvatietoilmoituksiin ja passitusilmoituksiin Jos saapumisen tai poistumisen yleisilmoituksia annetaan, niissä tulee käyttää ilmoittajan ja ilmoituksesta vastuussa olevan kuljetusliikkeen tunnisteena uutta EORI-numeroa 1.7.2009 alkaen. Myös kaikilla sähköisillä passitusilmoituksilla on käytettävä passituksesta vastaavasta tämän EORInumeroa 1.7.2009 alkaen. Nykyinen Suomen tullin rekisteröitynyt tullausasiakas käyttää EORI-numerona yritystunnustaan. Tarkempia ohjeita EORInumeron käytöstä ja hankkimisesta tulee Tullin Internet-sivuille kevään 2009 aikana.

Lähde: Tullihallitus Tilintarkastajien valvontaa tehostetaan Keskuskauppakamarin tilintarkastuslautakunta (TILA) tehostaa tilintarkastuksen valvontaa. Tilintarkastuksen laadunvalvonnan painopiste on yleisen edun kannalta merkittävien yhteisöjen eli listayhtiöiden, luottolaitosten ja vakuutusyritysten tilintarkastajien laadunvalvonnassa. Näiden yhteisöjen laaduntarkastukset on suoritettava riippumattomasti tilintarkastusalasta.

Maailmanlaajuinen rahoituskriisi on nostanut korostetusti esille vakaan toimintaympäristön merkityksen talouden ja yritystoiminnan edellytysten turvaamiseksi. Yritysten antaman taloudellisen informaation laatu on keskeisessä asemassa rahoituksen kohdentumisessa kaikkein elinkelpoisimpiin yrityksiin. Yrityksen johto on ensisijaisesti vastuussa yrityksen antamasta taloudellisesta informaatiosta, mutta sen laatua turvaa myös lakisääteinen

tilintarkastus.

- Tilinpäätösinformaation ja tilintarkastuksen merkitys on erityisen suuri yleisen edun kannalta merkittävien yhteisöjen kohdalla, kertoo TILA:n pääsihteeri Pasi Horsmanheimo.

- Tilintarkastus on enenevässä määrin yli rajojen tapahtuvaa yhteistyötä, jolloin tilintarkastuksen laadunvalvontaan tarvitaan kansainvälisesti yhdenmukaisia toimintatapoja. Tilintarkastuksen laadunvarmistusjärjestelmän kansainvälinen uskottavuus ja yhteistyökyky ovat tärkeitä lähtökohtia laadunvarmistuksen kehittämiselle, jatkaa laadunvarmistuksen johtaja Kari Vainio.

Laaduntarkastus tilintarkastajille säännöllisin väliajoin Viime kesänä valmistui tilintarkastuksen laadunvarmistustyöryhmän ehdotukset tilintarkastuksen laadunvarmistuksesta. Ehdotusten taustalla ovat tilintarkastusdirektiivin ja tilintarkastuslain säännökset sekä EU:n komission antama suositus laadunvarmistuksesta ja sen valvonnasta.

- TILA määrää tilintarkastajan laaduntarkastukseen kolmen vuoden välein, jos on kyse tilintarkastajasta, joka tarkastaa yleisen edun kannalta merkittävää yhteisöä ja kuuden vuoden välein muiden yhteisöjen osalta, sanoo Vainio.

Keskuskauppakamariin uusi laadunvarmistustiimi Tilintarkastajien laadunvalvontaa on tehostettu perustamalla Keskuskauppakamarin Tilintarkastusosastolle laadunvarmistuksen valvontatiimi.

Laadunvarmistuksen johtajana on toiminut 2.3.2009 alkaen KTM Kari Vainio.

Laadunvarmistuksen valvontatiimi valmistelee ja panee täytäntöön TILA:n laadunvarmistuksen valvontaan liittyviä päätöksiä.

TILA on nimittänyt laatujaoston, joka toimii laadunvarmistuksen johtajan ja TILA:n apuna neuvoa-antavana toimielimenä laadunvarmistuksen valvontajärjestelmässä.

Lisätietoja: Pääsihteeri Pasi Horsmanheimo puh. 050 548 0233 Laadunvarmistuksen johtaja Kari Vainio, puh.050 520 8586 Viestintäkampanja e-laskun edistämiseksi alkoi Sähköinen e-lasku on alkanut kiinnostaa kuluttajia. Finanssialan Keskusliiton tuoreen haastattelututkimuksen

26 ajantasa ajan tasa • 3/2009

AT_taitto_3-09.indd 26

21.5.2009 10:57:32

yritys • tietoa mukaan e-laskun käyttö on vuoden sisällä selvästi lisääntynyt. Internetissä maksavista suomalaisista runsas viidennes maksaa nyt laskunsa e-laskuina.

- Jo 75 prosenttia suomalaisista maksaa laskunsa Internetin kautta.

Verkkopankin suosion myötä kuluttajat ovat ottaneet myös e-laskun käyttöön entistä innokkaammin, mutta uskon että innostus e-laskuun kasvaa vielä paljon lisää, kun tieto sen helppoudesta ja ympäristöystävällisyydestä leviää. Suomalaisista 23 prosenttia ei vielä tiedä e-laskusta mitään, sanoi Finanssialan Keskusliiton toimitusjohtaja Piia-Noora Kauppi viestintäkampanjan avaustilaisuudessa Helsingin Lasipalatsissa.

Suomessa lähetetään vuosittain 500 miljoonaa laskua, joista 250 miljoonaa menee kuluttajille. Yritysten välinen laskutus on jo pitkälti sähköisessä muodossa, ja pankkien välittämien verkkolaskujen määrä kasvoi viime vuonna yli 100 prosenttia edellisvuodesta.

Viestintäkampanjalla tietoa uudesta vaihtoehtoisesta maksamistavasta Finanssialan Keskusliiton johdolla on käynnistetty viestintäkampanja elaskun edistämiseksi. Viestintäkampanjan tavoitteena on e-laskupalvelun tunnettuuden lisääminen kuluttajien ja yritysten keskuudessa. Asiakkaille halutaan kertoa uudesta vaihtoehtoisesta maksamistavasta ja motivoida samalla kuluttajia ja yrityksiä ottamaan e-lasku käyttöön. Opastavana hahmona toimii e-laskun virtuaalinen asiantuntija Bill Virtanen ja tietoa e-laskusta löytyy osoitteesta www.e-lasku.info.

Virtuaalinen hahmo Bill Virtanen tarjoaa kirjastoissa kampanjan aikana päiväkahveja ja kertoo samalla kaupunkilaisille e-laskusta. Myös ikäihmiset välittävät tietoa toisilleen e-laskusta omissa tietotekniikkakerhoissaan.

Seniorit kiinnostuneita verkkoasioinnista Toimitusjohtaja Piia-Noora Kaupin mukaan varsin merkittävä kasvu Internetin käytössä on viimeisen vuoden aikana tapahtunut yli 65-vuotiaiden keskuudessa. Tällä hetkellä heistä jo lähes puolet eli 48 % käyttää Internetiä säännöllisesti tai vähintään silloin tällöin.

- Suoraveloitus on aiemmin ollut yli 65-vuotiaiden tavallisin laskunmaksutapa, mutta nyt Finanssialan Keskusliiton tuore tutkimus osoittaa, että Internetissä maksaminen on ohittanut

suoraveloituksen tavallisimpana laskunmaksutapana, Kauppi sanoo.

Mikä e-lasku?

E-lasku on sähköisessä muodossa oleva lasku, jonka voi halutessaan saada suoraan omaan verkkopankkiinsa. E-lasku on helppokäyttöinen eikä laskun tietoja tarvitse itse näppäillä verkkopankissa. E-lasku on myös nopea, sillä lasku hyväksytään maksuun nappia painamalla. E-lasku on myös turvallinen.

Asiakas tunnistautuu pankkitunnusten avulla luotettavasti verkkopankissaan, näppäilyvirheitä ei maksaessa tapahdu eikä lasku katoa postissa.

Lisää e-laskusta: www.e-lasku.info Lisää suomalaisten maksamistavoista: www.fkl.fi Kotitalouksien säästäminen, luotonkäyttö ja maksamistavat.

Toukokuu 2009 Vakituisessa työsuhteessa olevien oppisopimusopiskelijoiden lomautus mahdollista Työ- ja elinkeinoministeriö ja opetusministeriö ovat yhteistyössä työmarkkinajärjestöjen kanssa laatineet muistion, jonka tarkoituksena on ensisijaisesti selkiyttää vaihtoehtoja oppisopimusopiskelun jatkamiselle lomautus- tai purkamistilanteessa.

Tärkein tulkinta koskee oppisopimusopiskelijoita, joilla on oppisopimuksen lisäksi toistaiseksi voimassaoleva työsopimus. Tarkistetun linjauksen mukaan heidät voidaan lomauttaa kuten muutkin työntekijät. Oppisopimussuhde ei myöskään estä työttömyyspäivärahan maksamista heille lomautusajalta.

-Tämä linjaus on erittäin tarpeellinen ja pitkään odotettu. Oli välttämätöntä, että oppisopimusopiskelijoiden lomauttamisesta, opintojen jatkamisesta ja työttömyysetuuksista saatiin viranomaisten johdonmukainen kanta. Opintojen saattaminen loppuun lomautuksista huolimatta on yhteinen etu, sanoo asiantuntija Mikko Räsänen EK:sta.

Oppisopimusopiskelijoita, jotka on suoraan palkattu määräaikaiseen oppisopimussuhteeseen, ei edelleenkään käytännössä voi lomauttaa. Edessä voi olla oppisopimuksen purkaminen.

Ministeriöt lisäksi kehottavat alueviranomaisia hyvään yhteistyöhön yritysten ja opiskelijoiden kanssa. Oppisopimusopiskelijan lomautustilanteessa tai oppisopimuksen purkamistilanteessa oppisopimuskoulutuksen järjestäjien ja työ- ja elinkeinotoimistojen tulisi pyrkiä mahdollisimman joustaviin rat-

kaisuihin, jotta opintojen jatkaminen ja tutkinnon suorittaminen loppuun olisivat mahdollisia.

Lähde: www.ek.fi Entrepreneur of the Year -kilpailu kannustaa jälleen kasvuyrittäjiä Ernst & Young Entrepreneur of the Year on kansainvälinen tunnustuspalkinto menestyville kasvuyrittäjille.

Suomessa käynnistyy nyt seitsemäs kilpailukausi. ”Entrepreneur of the Year -kilpailun avulla haluamme osaltamme tukea yritysten kasvua vahvoiksi ja hyvin johdetuiksi tulevaisuuden markkinajohtajiksi. Menestyäkseen kasvuyrittäjät tarvitsevat vision ja voimakkaan tahdon, mutta myös vahvat kontrollit ja prosessit. Heidän työnsä ja kasvuhakuinen yritystoiminta yleensä tukevat monin tavoin yhteiskunnan hyvinvointia, esimerkiksi luomalla uusia työpaikkoja”, sanoo Entrepreneur of the Year -kilpailun johtaja Mikko Rytilahti Ernst & Youngilta.

Suomi jaettu seitsemään kilpailualueeseen Entrepreneur of the Year -kilpailua käydään valtakunnallisen tason lisäksi myös alueellisesti. Yrittäjien alueellinen parhaimmisto palkitaan lokakuussa seitsemällä paikkakunnalla: Helsingissä (Uusimaa), Jyväskylässä (Keski-Suomi), Kuopiossa (Itä-Suomi), Lahdessa (Häme), Oulussa (PohjoisSuomi), Turussa (Varsinais-Suomi) ja Vaasassa (Länsi-Suomi).

Valtakunnallinen loppukilpailu järjestetään 5.–6.11.2009 Helsingissä.

Juhlagaalassa 6.11. julkistetaan valtakunnallinen Entrepreneur of the Year -voittaja sekä kauppa-, tuotanto- ja palvelut -toimialasarjojen parhaat.

Kilpailukauden erikoisteemana on toiminnan tehokkuus. Vuoden mittaan järjestettävissä seminaari- ja muissa tilaisuuksissa pohditaan sitä, miten yrityksen toiminnan tehokkuus luo mahdollisuuksia kannattavaan kasvuun myös nykyisessä haastavassa taloustilanteessa.

Ehdokkaita voi nimetä juhannukseen saakka Entrepreneur of the Year -kilpailu on avoin kaikille omistaja–yrittäjille, joilla on huomattava omistusosuus yrityksessä ja jotka toimivat aktiivisesti yrityksensä johdossa. Yrityksiltä vaaditaan kasvua ja kannattavuutta sekä positiivista omaa pääomaa. Kasvuyrittäjäkilpailuun pääsevät mukaan yli 10 henkeä työllistävät yritykset, joiden

27 3/2009 • ajan ajantasa tasa

AT_taitto_3-09.indd 27

21.5.2009 10:57:32

yritys • tietoa liikevaihto on vähintään 5 miljoonaa euroa.

Kriteerit täyttäviä ehdokkaita voi nimetä 19.6.2009 asti internetissä osoitteessa www.eoy.fi. Kilpailu pohjautuu karsinnan läpäisseiden ehdokkaiden henkilökohtaisiin haastatteluihin, joissa kartoitetaan yrittäjyyden eri osa-alueita. Haastatteluissa käydään läpi mm. yrittäjähenkeä, strategiaa, toimintatapoja, taloudellista menestystä, arvoja ja yhteiskuntavastuuta, kansainvälisyyttä, yrittäjän henkilökohtaisia ominaisuuksia ja innovatiivisuutta.

Kilpailuprosessi edellyttää ehdokkaan suostumusta ja aktiivista osallistumista.

Lisätietoja: Mikko Rytilahti, KHT, partneri, Entrepreneur of the Year -kilpailun johtaja, Ernst & Young Oy, puhelin 040 578 6742 , sähköposti mikko.rytilahti@ fi.ey.com Toimialaluokitus uudistui merkittävästi 1.1.2009 Uusi toimialaluokitus eroaa aikaisemmista luokituksista jopa toimialojen kirjaintasolla.

Uusia pääluokkia on muodostettu kokoamalla osia entisistä pääluokista ja samalla luokkien yksityiskohtaisuus on kasvanut huomattavasti.

Tilaa nyt uudet luokitusoppaat

avuksesi muutosten hallintaan! * Käsikirja sisältää nimikkeistön ja määritelmät sekä TOL 2002 ja 2008 väliset muutokset. * Hakemisto täydentää käsikirjaa ja sisältää yli 12 000 hakusanaa.

- käsikirja (402 s.)

48 euroa - hakemisto (366 s.)

40 euroa - edullinen yhteishinta 80 euroa Hinnat sis. alv 8%, toimitusmaksu 6,50 euroa/toimitus.

Lisätiedot ja tilaukset: Tilastokeskus, Myyntipalvelu puh. (09) 1734 2011 faksi (09) 1734 2500 s-posti: myynti@tilastokeskus.fi

kansain • välistä Suomelle kiitosta ja moitteita EU:n telemarkkinakatsauksessa Euroopan komissio julkaisi maaliskuussa telemarkkinakatsauksen. Sen mukaan EU:n telealan vuositulot ovat yli 300 miljardia euroa ja alan osuus unionin bruttokansantuotteesta noin 3 %. Suomi saa telemarkkinakatsauksessa kiitosta digi-TV:n käyttöönotosta, laajakaistan nopeasta leviämisestä ja mobiilimarkkinoiden kehittymisestä, kun taas moitteita tulee laajakaistamarkkinoiden kilpailun vähäisyydestä, kiinteän linjan operaattorin vaihtamisen kalleudesta ja kohdeverkkomaksujen hinnoittelusta.

Matkapuhelinpalvelujen käytössä Eurooppa on ykkössijalla. Vuonna 2008 EU:ssa oli 119 liittymää sataa asukasta kohti (kasvua 7 prosenttiyksikköä vuoteen 2007 verrattuna). Suomen vastaava luku oli 121 eli hieman yli keskiarvon.

Johtavien mobiilioperaattorien markkinaosuus pieneni noin kolme prosenttia viime vuonna. Kilpailun kiristymisen seurauksena puheluiden ja tekstiviestien hinta on laskenut kolmanneksella vuodesta 2004.

Kiinteän verkon laajakaistaliittymiä on EU:ssa nyt yli 114 miljoonaa. Suomi on 30.7 prosentin levinneisyydellä EUvertailun neljäntenä Tanskan, Alankomaiden ja Ruotsin jälkeen.

Telemarkkinakatsauksen mukaan EUmaiden väliset sääntelyerot vaikeuttavat telealan yhteismarkkinoiden kehittymistä, ja EU-tasoista koordinointia pitäisi lisätä.

Lähde: Euroopan komission Suomenedustusto

Kontaktitapahtuma yrityksille 29. – 30.10.2009 Kölnissä Kölnin kansainvälisten jätehuollon ja ympäristöteknologian Entsorga-Enteco -messujen 29. – 30.10.2009 yhteydessä järjestetään kontaktitapahtuma, jonka avulla yritys voi löytää yhteistyökumppanin tuotekehitykseen, alihankintaan, lisensointiin, teknologian ostoon ja myyntiin. Ilmoittautuminen kontaktitapahtumaan on 21.9.2009 mennessä.

Tapahtumaan kannattaa ilmoittautua ajoissa, koska tapahtuman paikallinen pääjärjestäjä tarjoaa Early Bird -etuna ensimmäisille ei-saksalaisille osallistujille one-to-one partnerinhaun, eli paikalliset tapahtumajärjestäjät hakevat aktiivisesti Nordrhein-Westfalenin alueelta osallistujille sopivia partnereita.

Yhteyshenkilö: Milja Rautiainen, Enterprise Europe Network, TECHNOPOLIS VENTURES OULU LTD, Elektroniikkatie 3, FI-90570 Oulu, FINLAND, Mob. +358 44 358 8681, e-mail: milja.rautiainen@technopolis. fi Eurooppalainen sairaanhoitokortti Eurooppalainen sairaanhoitokortti otettiin käyttöön vuonna 2004, ja sen on tähän mennessä hankkinut 173 miljoonaa henkilöä. Maksuttoman eurooppalaisen sairaanhoitokortin voivat saada EU-maiden, Islannin, Liechtensteinin, Norjan ja Sveitsin kansalaiset.

Luottokortin kokoinen sairaanhoitokortti sisältää kortinhaltijan nimen, syntymäajan ja henkilötunnuksen.

Kortti on samanlainen kaikissa maissa, joten paikallinen hoitohenkilöstö tietää

henkilön kuuluvan lakisääteisen terveydenhuollon piiriin omassa maassaan ja olevan siten oikeutettu saamaan hoitoa.

Kortin haltija saa tarvitsemansa hoidon samoilla ehdoilla kuin kyseisen maan asukkaat. Kortin voi hankkia esimerkiksi täyttämällä sähköisen hakemuksen Kansaneläkelaitoksen internetsivulla.

Lähde: Euroopan komission Suomenedustusto Energiatehottomat lamput poistuvat markkinoilta Paljon energiaa kuluttavat hehkulamput korvataan EU:ssa tehokkaimmilla vaihtoehdoilla vuosina 2009 – 2012.

Tavoitteena on vuoteen 2020 mennessä lähes 80 TWh energiasäästö (vastaa noin 23 miljoonan eurooppalaisen kotitalouden sähkönkulutusta) ja hiilidioksidipäästöjen vuosittainen vähentäminen noin 32 miljoonalla tonnilla.

Energiatehokkuutta parantamalla arvioidaan säästettävän 11 miljardia euroa EU:n laajuudella.

Komissio on hyväksynyt kaksi asetusta, joissa vahvistetaan energiatehokkuutta ja tuoteselosteita koskevat vaatimukset kotitalouksien hehkulampuille, halogeenilampuille ja pienloistelampuille sekä toimistojen, katuvalaistuksen ja teollisuuden loistelampuille, suurpainepurkauslampuille ja niihin liittyville virranjohtimille.

Paljon energiaa kuluttavat perinteiset lamput ja muut tuotteet poistetaan markkinoilta siten, että valmistajat ehtivät sopeuttaa tuotantonsa uusiin vaatimuksiin.

Keskivertokotitalouden sähkölasku pienenee vuodessa 25 – 50 euroa sen

28 ajantasa ajan tasa • 3/2009

AT_taitto_3-09.indd 28

21.5.2009 10:57:32

kansain • välistä siirtyessä perinteisistä hehkulampuista pienloistelamppuihin. Tähän lukuun sisältyvät uusien lamppujen ostokulut.

Pienloistelamput kuluttavat melkein 75 prosenttia vähemmän energiaa kuin hehkulamput.

Lähde: Euroopan komission Suomenedustusto EU:n rahoittaman t&khankkeen arvioijaksi?

EU:n rahoittamat t&k-hankkeet arvioidaan yhteisillä arviointikriteereillä. Arvioinnin suorittavat komission valitsemat ulkopuoliset asiantuntijat. Heidät valitaan komission ylläpitämästä tietokannasta, jonne kuka tahansa arvioijaksi haluava voi ilmoittaa omat tietonsa.

Komissio etsii koko ajan päteviä asiantuntijoita yrityksistä, tutkimuslaitoksista, yliopistoista ja muista asiantuntijaorganisaatioista. https://cordis.europa.eu/emmfp7/index.cfm?fuseaction=wel.welcome http://www.tekes.fi/eu/fin/7po/arviointi/ Lähde: Suomen EU-T&K-sihteeristö Europarlamenttivaalit 2009 Euroopan parlamentti valitaan viiden vuoden välein pidettävissä vaaleissa.

Seuraavat europarlamenttivaalit ovat kaikissa 27 EU:n jäsenvaltiossa kesäkuussa 2009. EU:n neuvoston vahvistama vaaliajankohta on 4.-7.6.2009, jolla ajanjaksolla vaalit on toimitettava jokaisessa jäsenvaltiossa. Suomessa vaalipäivä on sunnuntai 7.6.2009 ja ennakkoäänestys toimitetaan kotimaassa 27.5.- 2.6. ja ulkomailla 27.- 30.5. Ennakkoäänestystä ei ole helluntaipäivänä sunnuntaina 31.5.

Vaaleissa valitaan jäsenet Euroopan parlamenttiin kaikista EU:n jäsenvaltioista. Suomesta EP:n jäseniä valitaan 13. Ehdokasasettelu vahvistetaan 7.5.2009.

Euroopan parlamentti koostuu EU:n kaikista jäsenmaista valituista poliittisista jäsenistä, euroedustajista, ja virkamiehistä. Päätöksiä tekevät poliittisesti valitut jäsenet ja asioita valmistelevat ja toteuttavat virkamiehet, jotka valitaan asiantuntemuksen perusteella ja useimmiten valintakilpailuilla. Parlamentti hoitaa muiden muassa seuraavia tehtäviä: • osallistuu EU:n lakien säätämiseen • päättää osaltaan Euroopan unionin budjetista ja sen valvonnasta • hyväksyy komission puheenjohtajan ja muun komission nimityksen • valvoo komission toimintaa ja voi

tarvittaessa pakottaa sen eroamaan epäluottamuslauseella • hyväksyy EU:n kansainväliset sopimukset kuten tulliliitot • hyväksyy Euroopan unionin uudet jäsenmaat • nimittää Euroopan oikeusasiamiehen.

Lähde: Oikeusministeriö; Euroopan parlamentti Suomen tiedotustoimisto EU:n ja Kiinan välinen liiketoiminnan koulutusohjelma (METP) Euroopan komission ja Kiinan kansantasavallan hallituksen yhteistyöprojekti METP pyrkii kouluttamaan ja tukemaan taloudellisesti 200 kiinalaisen johtajan harjoittelua EU:ssa ja vastaavasti 200 eurooppalaisen johtajan harjoittelua Kiinassa. Hakijoilta ei edellytetä kiinan kielen taitoa. Seuraava ohjelmakierros alkanee vuoden 2010 alussa.

Lisätietoa: http://www.metp.net.cn/ english/NewsInfo.asp?NewsId=963 EU-tavaramerkkisuojan saaminen nopeammaksi ja edullisemmaksi Komissio ja EU-maat ovat päättäneet alentaa maksuja, joita Sisämarkkinoiden harmonisointivirasto OHIM (http://oami.europa.eu/) perii EU:n laajuisten tavaramerkkien myöntämisestä. Samalla rekisteröintimenettelyä yksinkertaistetaan ja hakemusten käsittelyaika lyhenee.

Vielä tällä hetkellä yhteisön tavaramerkkiä hakevien yritysten pitää maksaa hakemusmaksu ja rekisteröintimaksu, joiden kokonaissumma on 1 750 euroa. Päätöksen myötä rekisteröintimaksu poistuu kokonaan. Yritysten on toukokuun alusta lähtien siis maksettava vain 1 050 euron hakemusmaksu. Internetin kautta hakemuksensa jättävät saavat vielä suuremman alennuksen: niiltä veloitettavan hakemusmaksun suuruus on hinnan alennuksen myötä 900 euroa. Toukokuun alusta lähtien yritykset maksavat yhteisön tavaramerkistä vähintään 40 prosenttia aiempaa vähemmän.

OHIM perustettiin ministerineuvostossa vuonna 1994. Aloitettuaan toimintansa Espanjan Alicantessa vuonna 1996, yhteisön tavaramerkkien kysyntä on kasvanut tasaisesti. Yhteensä OHIM on rekisteröinyt yli 500 000 tavaramerkkiä. OHIM on EU:n omarahoitteinen virasto, ja sen rahoitus tulee kokonaisuudessaan viraston palveluja käyttävien yritysten maksamista maksuista. Se

ei saa avustusta eikä rahoitustukea EU:n veronmaksajilta, ja koska se on voittoa tavoittelematon yhteisö, sen tulojen ja menojen on oltava tasapainossa.

Lähde: Euroopan komission Suomenedustusto Maksuviivästyksistä eroon Komissio esittää perusteellisia muutoksia vuoden 2000 maksuviivästysdirektiiviin. Maksuviivästykset ovat EU:ssa yleisiä sekä yritysten välillä että yritysten ja viranomaisten välillä. Viivästykset hankaloittavat yritystoiminnan kehittämistä ja voivat pahimmassa tapauksessa ajaa muutoin elinkelpoisia pk-yrityksiä konkurssiin.

Ehdotuksen mukaan laskut olisi maksettava pääsääntöisesti 30 päivän kuluessa. Jos maksuaikatauluja ei noudateta, maksajan on suoritettava korko, korvaus perintäkuluista sekä ensimmäisestä viivästyspäivästä lähtien kiinteämääräinen korvaus, joka on suuruudeltaan 5 prosenttia erääntyneestä määrästä. Selvästi kohtuuttomiin sopimuksiin liittyviä sääntöjä tiukennetaan.

Ehdotus maksuviivästysdirektiivin muuttamiseksi liittyy eurooppalaisia pkyrityksiä tukevaan aloitteeseen (Small Business Act). Tavoitteena on parantaa eurooppalaisten yritysten kassavirtaa ja poistaa esteitä maiden rajat ylittävältä kaupalta.

Komission mielestä viranomaisten on näytettävä esimerkkiä. Siksi se aikookin itse nopeuttaa avustusten ja sopimuksiin perustuvien EU-maksujen maksuaikataulua. Tärkeimpänä tavoitteena on lyhentää ensimmäisten ennakkomaksujen maksuaikaa 30:stä 20 päivään. Ennakkomaksut ovat hallinnollisesti selkeimpiä, koska ne eivät edellytä monimutkaisia asiakirjoja tai menettelyjä. Niiden arvo on noin 9,5 miljardia euroa. Muissa komission hallinnoimissa EU-maksuissa (joiden arvo on noin 5,5 miljardia euroa) maksuaika pyritään lyhentämään direktiiviehdotuksen mukaisesti 45:stä 30 päivään. Lisäksi kiinteämääräisten maksujen ja kertasuoritusten osuutta maksuista pyritään lisäämään.

Lähde: Euroopan komission Suomenedustusto Uusia lentoyhtiöitä mustalle listalle Lentoyhtiöiden musta lista on taas päivitetty. Kyseessä on luettelo lentoyhtiöistä, jotka eivät turvallisuussyistä saa lentää EU:n alueella. Uusi lista korvaa

29 3/2009 • ajan ajantasa tasa

AT_taitto_3-09.indd 29

21.5.2009 10:57:33

kansain • välistä edellisen marraskuussa 2008 julkaistun luettelon. Listaa päivitetään säännöllisin väliajoin lentoturvallisuuskomitean lausuntojen pohjalta.

Komissio on antanut uuden lentokiellon kuudelle lentoyhtiölle Kazakstanista, yhdelle Thaimaassa toimiluvan saaneelle lentoyhtiölle, yhdelle lentoyhtiölle Ukrainasta ja kaikille Beninissä toimiluvan saaneille lentoyhtiöille.

Listalla oli jo ennestään kaikki lentoyhtiöt, joiden kotipaikka on Angola, Päiväntasaajan Guinea, Indonesia, Kirgisia, Liberia, Sierra Leone, Swazimaa, Kongon demokraattinen tasavalta tai Gabon (lukuun ottamatta Gabon Airlines- ja Afrijet-yhtiöitä, joille on myönnetty muutamia poikkeuksia). Näiden lisäksi listalla on 16 yksittäistä lentoyhtiötä.

Vaikka Angola ja Indonesia ovat mustalla listalla, niiden lentoturvallisuus on komission mielestä kohentunut.

Angolan tilanne on parantunut huomattavasti sen jälkeen, kun eurooppalainen asiantuntijaryhmä vieraili maassa helmikuussa 2008 ja ICAO julkaisi turvallisuusraporttinsa lokakuussa 2008. Komissio seuraa tilanteen kehittymistä ja esittää uuden arvion siitä lentoturvallisuuskomitean seuraavassa kokouksessa. http://ec.europa.eu/transport/air-ban/ Lähde: Euroopan komission Suomenedustusto Kännykkäpuhelut lentokoneissa mahdollisiksi EU:n sääntöjen ansiosta Yhä useammat lentomatkustajat voivat lähettää tekstiviestejä, surffata netissä tai soittaa puheluja kännykällään Euroopan ilmatilassa. Tällä hetkellä kolme eurooppalaista lentoyhtiötä (Ryanair, TAP ja bmi) varustaa lentokoneitaan palvelua varten. Palvelu on jo käytössä 27 koneessa, ja määrän odotetaan kaksinkertaistuvan vuoden 2009 loppuun mennessä. Myös muut lentoyhtiöt tekevät parhaillaan teknisiä testejä. Komissio vahvisti vuosi sitten yhteiset säännöt ja lupamenettelyn matkapuhelimien käytölle.

Kaksi lennonaikaisten matkaviestintäpalvelujen tarjoajaa (sveitsiläinen OnAir ja brittiläinen AeroMobile) on aloittanut liiketoiminnan sen jälkeen, kun lentokoneiden verkkovierailua eli lennonaikaisia matkapuheluja ja tekstiviestejä koskevat ehdot tulivat voimaan huhtikuussa 2008. Nämä yritykset tekevät lentoyhtiöiden kanssa sopimuksia matkapuhelinpalvelujen tarjoamisesta.

Lähtöhintana on 1,60 euroa minuutilta puheluista ja 0,43 euroa tekstiviesteistä.

Näin lennonaikaiset matkapuhelinpalvelut ovat selvästi halvempia kuin satelliitin kautta välitettävät kiinteät puhelupalvelut.

EU:sta on otettu mallia myös muualla maailmassa. Useat Euroopan ulkopuoliset lentoyhtiöt (Qantas, Emirates, Malaysian Airlines, Royal Jordanian, Wataniya ja Virgin Australia) ovat testanneet palvelua tai tarjoavat jo sitä, ja myös muut lentoyhtiöt ovat ilmoittaneet samanlaisista aikeista.

Lähde: Euroopan komission Suomenedustusto EU:lle oma ilmastonmuutosstrategia Uusimpien tietojen mukaan näyttäisi siltä, että ilmastonmuutoksesta tulee nopeampi ja vakavampi kuin hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin raportissa ennakoitiin vuonna 2007. Euroopan ympäristökeskuksen äskettäin laatiman raportin mukaan sääkatastrofit lisääntyvät ja voimistuvat, rannikkoalueiden tulvat moninkertaistuvat merenpinnan noustessa ja satotasot vaihtelevat sään muutosten mukaan.

EU:n on siis parannettava kykyään sopeutua ilmastonmuutokseen. Asiaa pohditaan komission tuoreessa valkoisessa kirjassa, jossa esitetään unionille ja sen jäsenmaille toimintakehys ilmastonmuutoksen vaikutuksiin valmistautumista varten.

Asiakirjassa korostetaan, että ilmastonmuutoksen vaikutukset ovat erilaisia eri alueilla ja siksi tarvitaan kansallisia ja alueellisia toimenpiteitä. EU:n tehtävä on tukea toimenpiteitä yhtenäistämällä lähestymistapoja erityisesti valtion rajat ylittävissä kysymyksissä sekä toteuttaa unionin tasolla yhtenäistä politiikkaa.

Kattava EU:n ilmastonmuutosstrategia toteutetaan siten, että sen perusteet lyödään lukkoon vuoteen 2012 mennessä, ja strategian toteuttaminen alkaa vuonna 2013. Keskeisenä tavoitteena on lisätä tietämystä ilmastonmuutoksesta ja siitä, miten tarvittavat sopeutumistoimet voidaan sisällyttää tärkeimpiin EU:n politiikkoihin.

Ilmastonmuutokseen sopeutumisesta on myös tehtävä keskeinen osa unionin ulkosuhdepolitiikkaa: on autettava maita, joissa vaikutukset ovat suurimmat, sekä tehtävä yhteistyötä kansainvälisissä kysymyksissä.

Valkoisessa kirjassa todetaan, että toimenpiteiden on perustuttava tieteelliseen ja taloudelliseen analyysiin. Sen vuoksi tarvitaan järjestelmällistä tietojenvaihtoa ilmastonmuutoksen riskeistä ja vaikutuksista sekä parhaista toiminta-

tavoista. Tietojenvaihtojärjestelmä on tarkoitus perustaa vuoteen 2011 mennessä.

Seuraavaksi komissio perustaa ilmastonmuutoksen vaikutuksia ja sopeutumista käsittelevän ohjausryhmän.

Ryhmä koostuu EU-maiden edustajista, jotka ovat mukana laatimassa kansallisia ja alueellisia sopeutumisohjelmia.

Ryhmä kuulee lisäksi kansalaisia ja tutkijoita. Ohjausryhmän tueksi perustetaan teknisiä ryhmiä, joista yksi käsittelee ilmastonmuutosta maatalouden näkökulmasta.

Lähde: Euroopan komission Suomenedustusto Vaarallisia tuotteita koskevien ilmoitusten määrä kasvussa Lähes 500 vaarallista lelua vedettiin pois EU:n markkinoilta vuoden 2008 aikana. EU:n markkinoilta pois vedettyjen vaarallisten kuluttajatuotteiden määrä vuonna 2008 kasvoi 16 prosenttia vuoteen 2007 verrattuna. Tiedot käyvät ilmi Rapex-järjestelmää koskevasta komission vuosiraportista. Rapex on EU:n nopea tietojenvaihtojärjestelmä, jolla ilmoitetaan vaarallisista tuotteista.

Vuoden 2008 ilmoitukset koskivat useimmiten leluja ja lastentarvikkeita (498 ilmoitusta), sähkölaitteita (169) ja moottoriajoneuvoja (160). Neljänneksi yleisin tuoteryhmä, josta tehtiin Rapexilmoitus, oli tekstiilituotteet (140 ilmoitusta).

Kiinalaista alkuperää olevien tuotteiden osuus Rapex-ilmoituksista kasvoi 52 prosentista (2007) 59 prosenttiin (2008). Kasvusuuntauksen selityksenä on monia tekijöitä, muun muassa tavaratuonnin lisääntyminen Kiinasta EU:hun sekä tehostunut yhteistyö EU:n ja Kiinan välillä. Lisäksi EU-maat keskittivät valvontaansa juuri Kiinasta peräisin oleviin tuotteisiin.

Kaikki EU-maat toimittivat tietoja Rapex-järjestelmän kautta. Eniten ilmoituksia tuli Saksasta (205 ilmoitusta), Espanjasta (163), Slovakiasta (140), Kreikasta (132) ja Unkarista (129). Näiden maiden osuus on puolet tehdyistä ilmoituksista. Suomi teki 64 ilmoitusta vuonna 2008 eli 20 vähemmän kuin edellisvuonna Pienten sirujen suuret mahdollisuudet Älysiruja on nykyään kaikkialla: pankkikorteissa, jääkaapeissa ja monissa muissa arkisissa esineissä. Niitä on jo yli 6 miljardia, ja niiden maailmanlaajuisten markkinoiden uskotaan viisinkertais-

30 ajantasa ajan tasa • 3/2009

AT_taitto_3-09.indd 30

21.5.2009 10:57:33

kansain • välistä tuvan ensi vuosikymmenellä. Älysirujen tekniikka perustuu radiotaajuiseen etätunnistukseen (RFID), jonka avulla tietoja pystytään käsittelemään automaattisesti lukulaitteella, joka tunnistaa sirujen radiosignaalit. Älysirut helpottavat arkielämää monin tavoin, mutta eurooppalaiset olisi suojattava niiden valvomattomalta käytöltä. Komissio hyväksyikin vappuaattona suosituksia, joilla varmistetaan, että älysiruja käyttävän teknologian suunnittelussa tai hyödyntämisessä kunnioitetaan yksityisyyden- ja tietosuojaa, jotka sisältyvät Euroopan unionin perusoikeuskirjaan.

Komissio mm. suosittelee, että älysiruja käyttävien yritysten tai viranomaisten on kerrottava kuluttajille selkeästi, minkälaisia tietoja älysiruihin kerätään ja mihin tarkoitukseen. Kuluttajien olisi myös pystyttävä kontrolloimaan, onko heidän kaupasta ostamissaan tuotteissa älysiru vai ei. Yritysten ja viranomaisten olisi lisäksi ennen älysirujen käyttöönottoa arvioitava niiden vaikutuksia yksityisyyden- ja tietosuojaan.

Suositukset perustuvat vuonna 2006 järjestettyyn julkiseen kuulemiseen, jossa kerättiin näkemyksiä älysirujen eli radiotaajuustunnistusteknologian kehittämisestä ja käytöstä. Kerätyistä kannanotoista kävi ilmi, että suuri yleisö odottaa lisätoimia yksityisyyden- ja tietosuojan alalla. EU-mailla on nyt kaksi vuotta aikaa ilmoittaa komissiolle siitä, miten ne aikovat varmistaa suositusten tavoitteiden täyttymisen. Komissio raportoi aikanaan suositusten täytäntöönpanosta ja esittää analyysin niiden vaikutuksesta yrityksiin, viranomaisiin ja kansalaisiin.

Lähde: Euroopan komission Suomenedustusto

Suosituksia palkoista ja palkkioista Komissio on antanut suosituksia rahoituslaitosten johtohenkilöstön palkoista ja palkkioista. Suositusten mukaan EUmaiden on varmistettava, että riskejä ottavan henkilöstön palkat ja palkkiot ovat sopusoinnussa moitteettoman ja tehokkaan riskinhallinnan kanssa. Tätä varten rahoituslaitosten olisi pyrittävä luomaan tarkoituksenmukainen tasapaino peruspalkan ja bonusten välille.

Palkka- ja palkkiopolitiikan olisi myös oltava sisäisesti avointa, selkeää ja asianmukaisesti dokumentoitua. Suosituksessa vahvistetut suuntaviivat koskevat myös palkitsemisrakennetta, palkka- ja palkkiopolitiikan suunnittelua ja toteutusta sekä valvontaviranomaisten roolia rahoituslaitosten palkka- ja palkkiopolitiikan valvonnassa.

Komissio antoi samassa yhteydessä suosituksia myös pörssiyhtiöiden johtajien palkitsemisjärjestelmästä. Nykyinen johtajien palkitsemista koskeva suositus perustuu ajatukseen tulosperusteisesta palkitsemisesta ja tietojen antamiseen palkitsemispolitiikasta.

Uudessa suosituksessa annetaan lisäohjeita tulosperusteisen palkitsemisen toteuttamisesta. Siinä mm. kehotetaan EU-maita muuttamaan johtajien palkkojen ja palkkioiden rakennetta niin, että erorahojen ylärajana olisi johtajan kahden vuoden kiinteä palkka, eikä erorahoja saisi maksaa, jos eroaminen johtuu epäonnistumisesta. Palkkojen kiinteiden ja muuttuvien osien olisi oltava tasapainossa, ja muuttuvien osien maksaminen olisi sidottava ennalta määriteltyihin ja mitattavissa oleviin tuloksiin. Yhtiöillä tulisi myös olla mahdollisuus vaatia palkkojen ja palkkioiden muuttuvat osat takaisin, jos ne

on maksettu sellaisten tietojen perusteella, jotka ovat osoittautuneet selvästi virheellisiksi.

Ympäristö- ja energia-alan yrityskontaktitapahtuma Turussa 11.6.2009 Enterprise Europe Network ja Varsinais-Suomen TE-keskus järjestävät Eurooppalaisen Yrittäjyyden Päivän yhteydessä Ympäristö- ja energia-alan yrityskontaktitapahtuman, jossa ennalta sovittujen ja kahdenkeskisten tapaamisten avulla on mahdollista luoda uutta liiketoimintaa ja yhteistyötä.

Ympäristö- tai energia-alan yritykset voivat olla erikoistuneita esimerkiksi teknologiaan, laitteisiin, palveluihin tai ict-sovellutuksiin. Tapahtumaan osallistuminen on maksutonta!

Aika: torstai 11.6.2009 klo 12-17 Paikka: Turun kauppakorkeakoulu (Rehtorinpellonkatu 3, Turku), juhlasali Rekisteröityminen www.ede.b2bmatchmaking.com Lisätietoja: Projektipäällikkö Heidi Leppimäki / Enterprise Europe Network, heidi.leppimaki@te-keskus.fi p.

010 60 22574, Heidi Leppimäki Projektipäällikkö, Project Manager Enterprise Europe Network Varsinais-Suomen TE-Keskus Ratapihankatu 36, PL 236 20101 TURKU, FINLAND Puh: 010 60 22574 GSM: 050 395 2582 Fax: 010 602 2521 heidi.leppimaki@te-keskus.fi

31 3/2009 • ajan ajantasa tasa

AT_taitto_3-09.indd 31

21.5.2009 10:57:34

liikeyhteyksiä • etsitään LIIKEYHTEYKSIÄ ETSITÄÄN WTC TURUN KAUTTA

WTC Poznan, Member Companies

supplies of prefabricated construction parts of steel buildings, tanks and chemical reactors,

B

high-pressure air systems,

Sell to agents, sales representatives and direct sale to end-users.

gas-fired and oil-fired boiler plants,

Poland

Major products: Furniture producer, design and production of office and hotel furniture, cabinet furniture and chairs, furniture trade and complex interior equipment (carpets, wall-papers, lightening, curtains, window-blinds, sanitary armature) for public usage buildings.

Please contact: Witold Kosmowski, agromax@agromax.com.pl B Sell to agents, sales representatives and direct sale to end-users.

Major products: Metal working company. The company’s scope of activity covers production services in the metallurgical sector, the manufacturing of metal parts, small constructions and machinery, for the domestic and foreign markets.

Please contact: Katarzyna Kusto , Asystentka Zarz du or Przemysław Wi ckiewicz biuro@rolf.pl EnergoContract B EnergoContract started their business activity in 1993. The operation of the company is based mainly on welding and installation services, and prefabrication of steel structures including related specialized services. The scope of services presented is offered mainly for heavy industry, power industry and shipbuilding industry. The above EnergoContract services are provided by the team of highly specialized employees - welders and fitters.

Scope of company's activity includes: arc welding and TIG-, MIG- and MAGwelding welding and assembly of ship sections, installation services including prefabrication of ready-made parts for heavy industry,

heat exchangers, construction of heat transfer stations, modernization and conservation of heat distribution systems and pipelines, air-conditioning systems, installation and welding of technological pipelines for food industry, pharmaceutical industry and petrochemical industry, installation and welding of refrigerating systems.

They are looking forward to cooperating with you.

Contact details: Zakład Usług Technicznych „Energo Contract” - Jan Kochel ul. Sowi skiego 5 44-100 Gliwice, PL M: +48 516 075 251 p.wygas@energocontract.pl www.energocontract.pl

A = haetaan Suomesta B = halutaan tuoda Suomeen

Please contact: Sean Kathleen Curran, e-mail: scurran@wtcde.com B Sell to export trading/management companies, distributors and direct sale to end- users Major products: Real Estate Services, real estate brokerage, construction, property management, and maintenance services throughout the Mid-Atlantic.

Logistics, valuation and advisory and corporate services to clients with global real estate using award-winning, real-time technology.

Please contact: Sean Kathleen Curran, e-mail: scurran@wtcde.com B Sell to sales representatives, importers/ buyers, agents, import/export trading/ management companies, distributors and direct sale to end- users.

Major products: Contract manufacture of metal work, specializing in metal fabrication, casting, laser cutting, robot welding, mould design and manufacture, and OEM of metal control cabinets for metal works, power plants, solar, and wind industries.

USA

Please contact: Sean Kathleen Curran, e-mail: scurran@wtcde.com

WTC Delaware, Member Companies

B

B

Sell to sales representatives, agents and direct sale to end-users.

Service provider Major Products: Environmental Consulting Services -i.e. industrial hygiene - asbestos, lead based paint indoor air quality (mold dust).

Environmental compliance with regulatory agencies, brownfield development.

Please contact: Sean Kathleen Curran, e-mail: scurran@wtcde.com B Sell to sales representatives, distributors and direct sale to end-users Major products: Water activated gummed tapes. Plain and reinforced gummed tapes could be printed.

Cro-nel foam laminated to film or kraft and cohesively coated. Nyvel cohesively coated kraft.

Major products: Passport/Visa Service, International and multilingual services for both individual and corporate clients in the domestic and international spheres.

Services include expedient assistance with passports, visas, and a wide range of international travel and business documents.

Please contact: Sean Kathleen Curran, e-mail: scurran@wtcde.com B Sell to sales representatives, direct sale to end-users Major products: Real Estate, 50 Acres of land available on the state highway in Hyderabad, India. Close to all major projects, easy access to the international airport

32 ajantasa ajan tasa • 3/2009

AT_taitto_3-09.indd 32

21.5.2009 10:57:36

Please contact: Sean Kathleen Curran, e-mail: scurran@wtcde.com B Sell to sales representatives, agents and direct sale to end-users.

Major products: Strategic Advisory Services, Technical Assistance, consultation, information resources, specialized training and educational services and program development Customized programs and services include assistance with risk/vulnerability assessment and development, evaluation and delivery of standards, guidelines, security/safety policies, procedures, and standard work practices. Please contact: Sean Kathleen Curran, e-mail: scurran@wtcde.com B Sell to end-users.

Major products: Company designs and manufactures copper-to-fiber connectivity products such as fiber optic modems, media converters, isolators, switches, and multiplexers. These products are used for data, voice, and video applications. Multimode and single-mode fiber is supported as well as numerous communications interfaces.

Please contact: Sean Kathleen Curran, e-mail: scurran@wtcde.com B Service provider.

Major products: Management Consulting and Investment Banking, include market entry planning, marketing and/or sales planning, financial analysis & budgeting, organizational design, partnership plans, acquisitions and joint ventures, capital formation, and more.

Environmental Clean Up Processes Plastics/Resins/Ceramic Please contact: Sean Kathleen Curran, e-mail: scurran@wtcde.com B Sell to agents, sales representatives and direct sale to end-users.

Major products: Risk Analysis and Mitigation Strategies, unique and powerful all-hazard risk analysis and mitigation process used to systematically identify, mitigate and manage risk. Services also include documentation, education, program development, implementation assistance and certification. Please contact: Sean Kathleen Curran, e-mail: scurran@wtcde.com B Sell to distributors and export trading/ management companies.

Major products: Business Research Services, Industry, market, supplier, customer, and competitor research and analysis. Online, phone, and fee-based resources used, ethical and confidential researcher. Please contact: Sean Kathleen Curran, e-mail: scurran@wtcde.com

Please contact: Sean Kathleen Curran, e-mail: scurran@wtcde.com

B

Major products: Testing and Development Services, Engineering plastics technology consulting, testing and development company.

Please contact: Sean Kathleen Curran, e-mail: scurran@wtcde.com

Please contact: Sean Kathleen Curran, e-mail: scurran@wtcde.com

Sell to distributors and direct sale to end- users.

B

Major products: Optical RTLS for tracking all indoor assets and inventory, specializing in indoor, inch-accurate, realtime warehouse location applications.

Products highlighted include:

Sell to end-users.

Major products: Scientific Instruments: ph Meter 10 models HTS# 9027.80.8000.6 Conductivity meters 4 models HTS 9030.89.0000.9 Oxygen meters 2 models HTS 9027.80.3000.7 Oxygen controllers 4 models HTS 9032.81.0040.7 Turbidity meters 2 models HTS 9026.80.0000.4

B Sell to agents, sales representatives and direct sale to end-users.

New Company Endeavors.

Major products: Intellectual Property: Agricultural Plant/Seed/Gene Biotechnology Biotechnology

Major products: Logistics Services, Core services include truckload, less than truckload, freight management services / software, freight audit and payment, and local DE port services.

B

STS, the revolutionary inch-accurate tracking system for all indoor industrial vehicles

Please contact: Sean Kathleen Curran, e-mail: scurran@wtcde.com

Bacteria/Gene based Technology

B

Analytical Methods & Instrument Technology

Skan-Free, the first automatic data collection system enabled by optical sensing

Catalytic Technology & Chemical Conversion Processes

and Total-Trax, our complete asset and inventory tracking system

Battery Technology

Please contact: Sean Kathleen Curran, e-mail: scurran@wtcde.com

Sell to end-users.

Major products: Services for life science industry Detailed Product Description: Scientific Software Research Instruments Chemical Reagents Biotechnology Products Scientific E-commerce Biotech Portals

Fabrication & Construction Materials / Compositions Industrial Enzyme Technology Medical Treatment & Separation Processes

Please contact: Sean Kathleen Curran, e-mail: scurran@wtcde.com

Optics / Light Technology

B

Gas, Liquid & Solid Separation Processes, Methods, Equipment, Remedial & Composition

Sell to sales representatives, distributors and direct sale to end-users.

Lisätiedustelut WTC Turun toimistosta puh. (02) 281 3100 tai chamber@wtc-turku.fi

33 3/2009 • ajan ajantasa tasa

AT_taitto_3-09.indd 33

21.5.2009 10:58:00

yy est m l ri i si! nte ostia e l p ka tus kkaile u l ar ou n k sa - t y s s Syk lokuu e

KOULUTUSKALENTERI Syksy 2009

Kauppakamarin koulutussyksyssä on tarjolla jälleen ajankohtaisinta tietoa liiketoimintaosaamisen eri sektoreilta: * Excelin hyötykäyttö * HHJ- Hyväksytty Hallituksen Jäsen -koulutus * Budjetoinnin perusteet * Aktuellt om internationell moms * Innovaatiotoiminta kuntoon - henkilöstön hiljainen tieto käyttöön * Sähköinen taloushallinto * Tilinpäätös- ja veropäivä Nämä ja monet muut koulutuksemme löydät koulutuskalenterista tai nettisivuiltamme www.turku.chamber.fi!

KOULUTUS KANNATTAA AINA! 34 ajantasa ajan tasa • 3/2009

AT_taitto_3-09.indd 34

21.5.2009 10:58:01

VUODEN 2009 KHT- JA HTMTUTKINNOT

SUOMEN KATTAVIN LOGISTIIKKA-ALAN HAKUPALVELIN www.logisticsfinland.fi

JÄRJESTETÄÄN 5.-6.9.2009

YRITYSHAKU

Vuoden 2009 HTM-tutkinto järjestetään 5.9.2009 ja KHT-tutkinto järjestetään 5.-6.9.2009 Helsingissä. Tutkintopaikka ilmoitetaan myöhemmin.

Toimialoittain Avainsanoittain Erikoiskuljetukset

Hakuaika KHT- ja HTM-tutkintoon päättyy 1.6.2009. HTM-tilintarkastajaksi hyväksymistä hakevien tulee jättää hakemuksensa oman kotipaikkansa kauppakamarin tilintarkastusvaliokunnalle. Hyväksymistä haetaan Keskuskauppakamarin tilintarkastuslautakunnan vahvistamalla lomakkeella.

Hakemuksen on oltava perillä 1.6.2009 (toimiston aukioloaikana 8-16).

TARJOUSPYYNNÖT REAALIAJASSA

Vastaavasti KHT-tilintarkastajaksi hakevien on jätettävä hakemuksensa yllämainittuna ajankohtana Keskuskauppakamarin tilintarkastuslautakunnalle.

Vuoden 2009 yksityiskohtaiset hyväksymisvaatimukset sisältävät oppaat tutkintoon hakeville ja hakemuslomake on saatavilla osoitteessa:

YHTEISTYÖKONTAKTIT ALAN AJANKOHTAISET UUTISET PÄIVITTÄIN

www.keskuskauppakamari.fi kohdassa Tutkinnot ja kokeet. Lisätietoja kauppakamarista: asiamies, varatuomari Paula Heinonen, puh. 274 3421, paula.heinonen@turku.chamber.fi

35 3/2009 • ajan ajantasa tasa

AT_taitto_3-09.indd 35

21.5.2009 10:58:05

+IITOS¬TYÚN¬TEKIJËLLE +IITˬANSIOMERKILLË ¬(AASTEELLINEN¬TYÚELËMˬON¬TËYNNˬANSIOMERKIN¬ARVOISIA¬SUORITUKSIA ¬+ESKUSKAUPPAKAMARIN¬ANSIOMERKEILLˬYRITYS¬ARVOSTAA¬JA¬KUNNIOITTAA¬TYÚN¬T EKIJËN¬KOKEMUSTA¬JA¬SITOUTUMISTA !RVOSTA¬TEKIJËË

,ISËTIETOJA¬PUH ¬ ¬ ¬ ¬ WWW KESKUSKAUPPAKAMARI FI

!KTIIVISTA¬TYÚTˬSUOMALAISTEN¬YRITYSTEN¬HYVËKSI

AT_taitto_3-09.indd 36

21.5.2009 10:58:26