Ajantasa 2/2010

Page 1

Jatkuuko taantuman näkyminen työmarkkinoilla vai ..........................................4 Tilintarkastajajärjestelmään ehdotetaan muutoksia....................................6 Katse veroilmoitukseen jo tilinpäätösvaiheessa ......................................7 Naisten pankki luo mahdollisuuksia kehitysmaiden yrittäjyydelle ........................ 13 KUTSU: Turun kauppakamarin kevätkokous 27.4. ....................................... 29

JÄSENLEHTI 2/2010


MA 2010 teema2010 TEEMA2010 teema2010 TEEMA2010 teema2010 TEEMA2010

VERKKO AINA AUKI Markkinat muuttuvat - muuttuuko yritys? Keskiviikkona 14.4.2010 Merikeskus Forum Marinum Turku

OHJELMA 11.30

Lounas - Café-Ravintola Daphne

12.15

Tilaisuuden avaus - Auditorio Aluejohtaja Heikki Pylkkänen, Fujitsu Services Oy

12.25

Turun kauppakamarin ICT-valiokunnan myöntämän ICT-palkinnon luovutus

12.45

Twitter feed ja digitaaliset talonvaltaajat – Mihin oikein tarvitaan uudenlaista tapaa ajatella yritystoimintaa? Viestintäliiketoiminnan professori Saara Taalas, Turun yliopiston Turun kauppakorkeakoulu, Lundin yliopisto

13.30

14.05

FinnishDesignShop.com vientikauppaa verkossa Toimitusjohtaja Teemu Kiiski, Finnish Design Shop Oy

14.45

Kahvitauko

15.00

Sosiaalinen media ja avoin dialogi liiketoiminnan kehittämisessä Johtaja Jari Pasanen, Strateginen uusiutuminen, SITRA

15.45

Yhteenveto ja keskustelu

16.00

Seminaarin päätös

Sähköinen markkinointi on eilispäivää aito sähköinen liiketoiminta tulevaisuutta. Miksi se on niin haastavaa? Toimitusjohtaja Petri Hollmén, Lyyti Oy

Ilmoittautumiset: Seminaarin hinta on 100 € (+alv), joka sisältää ohjelman, lounaan sekä iltapäiväkahvin. Sitovat ilmoittautumiset keskiviikkona 7.4.2010 mennessä WTC:n toimistoon: chamber@wtc-turku.fi tai puh. (02) 291 3100.

Voit osallistua seminaariin myös virtuaalisesti, verkon kautta. Kerro silloin ilmoittautuessasi, että seuraat seminaaria verkosta. Virtuaalisesti osallistuville lähetetään seminaaripäivänä sähköpostitse linkki, johon kirjautumalla pääsee seuraamaan esityksiä omalta tietokoneelta paikasta riippumatta, kunhan käytössä on internet-yhteys. Seminaarin seuraaminen verkon kautta on maksutonta

MA 2010 teema2010 TEEMA2010 teema2010 TEEMA2010 teema2010 TEEMA2010 t 2 ajantasa ajan tasa • 2/2010


SISÄLTÖ Turun kauppakamari Puolalankatu 1,20100 TURKU vaihde (02)274 3400 faksi (02)274 3440 kauppakamari@turku.chamber.fi etunimi.sukunimi@turku.chamber.fi www.turku.chamber.fi Toimitusjohtaja Jari Lähteenmäki Asiamies/ekonomisti Jarkko Heinonen Asiamies/juristi Paula Heinonen Yhteyspäällikkö Jaana Mäkikalli Toimistosihteeri Aila Kedonperä Markkinointiassistentti Satu Lehenberg Koulutuspäällikkö Maria Lindbom Koulutussihteeri Elina Virta Toimistosihteeri Leena Rautanen Johdon assistentti Riitta Vesamäki WORLD TRADE CENTER TURKU Veistämönaukio 1-3,20100 TURKU puh.(02)281 3100,faksi (02)281 3113 wtctk@wtc-turku.fi www.wtc-turku.fi WTC-päällikkö Mirja Kärkäs-Lainio mirja.lainio@wtc-turku.fi Toimistosihteeri Anne Ojala

Pääkirjoitus Jatkuuko taantuman näkyminen työmarkkinoilla vai ...................... 4 (02)274 3410 (02)274 3427 (02)274 3421 (02)274 3447 (02)274 3428 (02)274 3426 (02)274 3423 (02)274 3411 (02)274 3425 (02)274 3445

Kuukauden artikkelit Henkilöliikenteen palvelutason on tuettava kansainvälisesti kilpailukykyisen yritystoiminnan edellytyksiä koko Suomessa ........ 5 Tilintarkastajajärjestelmään ehdotetaan muutoksia ...................... 6 Katse veroilmoitukseen jo tilinpäätösvaiheessa ........................... 7 Työpaikan pakolliset henkilöstösuunnitelmat................................ 8 Irtaimen esineen pidätysoikeus ja noutamatta jätetyn esineen myynti ......................................................................... 9

(02)281 3111

Tavarantarkastajan puolueeton tarkastuskertomus auttaa riitatilanteessa................................................................10

(02)281 3100

Turun kentän uudistetut tilat siivittävät lentoon ............................11

LOIMAAN KAUPPAKAMARIOSASTO Asiamies Ollipekka Hoffrén Kauppalankatu 2 A,32200 LOIMAA puh.(02)7611283,040 725 3499 ollipekka.hoffren@loimaanseutu.fi SALON KAUPPAKAMARIOSASTO Asiamies Merja Koivaara Turuntie 1,PL 28,24101 SALO puh.(02)731 6886,050 569 2298 merja.koivaara@salon-kko.inet.fi UUDENKAUPUNGIN KAUPPAKAMARIOSASTO Asiamies Raimo Rantanen Merilinnuntie 1,PL 120,23501 UUSIKAUPUNKI puh.(02)842 8710,040 546 4100 raimo.rantanen@vakka-suomi.com Valokuvat Jaana Mäkikalli ja Futureimagebank.com Vastaava päätoimittaja Jaana Mäkikalli ISSN 1459-6776

Korkeakoulukumppani johdattaa oikeaan osoitteeseen.................12 Naisten pankki luo mahdollisuuksia kehitysmaiden yrittäjyydelle....13

Kamarissa tapahtuu Kevään tapahtumia ...................................................................14 Kauppavaliokunta vieraili Kauppakeskus Skanssissa ....................15 Vientipalkinto Vahterus Oy:lle .....................................................16 KUTSU: EDE-päivä 2.6. ............................................................28 KUTSU: Turun kauppakamarin kevätkokous 27.4. ......................29 KUTSU: Jäsenaamukahvit Legistum Oy 28.4. .............................29

Yritystietoa Tutkimus: Uuden yt-lain sisältö tunnetaan heikosti ........................17 Elintarvikkeiden hintakilpailu toimii kansainvälisesti vertaillen hyvin .17 Tekesin rahoituksen kysyntä kasvoi ............................................17 Naisyrittäjät kokevat työssään iloa, mutta stressi uhkaa hyvinvointia.................................................18 Aluehallintouudistuksen vaikutukset ympäristöhallintoon ...............18 Oletko jo tutustunut kauppakamarikirjoihin? .................................19 Tietopaketti palveludirektiivin tuomista muutoksista .....................19 Työnantajavelvoitteista yrityksille yhteensä 5,8 miljardin vuosilasku .19 Uudet IT2000 sopimusehdot kesään mennessä ..........................20 Työ- ja elinkeinotoimistojen sähköpostiosoitteet muuttuivat ..........20

Kansainvälistä Palveludirektiivi teettää vielä töitä...............................................21 Jätelainsäädännön valvonta erityisvirastolle? ...............................21 Yksityisyyden suoja on ensi vuosikymmenen suuri haaste ............21 Linkkivinkki: Haloo Pohjola.........................................................21

Liikeyhteyksiä etsitään WTC Turun kautta ....................22 Turun kauppakamari kouluttaa .......................................23 Lähde kanssamme Kiinaan ..............................................31

3 2/2010 • ajan ajantasa tasa


Jatkuuko taantuman näkyminen työmarkkinoilla vai ... Viime vuosi on jäänyt monin tavoin mieleen varsinkin työllisyystilanteen romahtaessa tietyillä aloilla, ja massiivisina YT-kierroksina monien eri alojen yrityksissä ja jopa konkursseina. Eniten ehkä kärsivät rakennus- ja raskas sektori, mutta myös muut. Isku oli kova myös rekrytointiyrityksille, joista parhaiten selvisivät ne, joiden tarjoamien palveluiden laajuus ja kattavuus oli hyvissä ajoin nostettu sellaiselle tasolle, että myös ns. exit-vaihe oli osana palvelutarjoomaa. Uudelleensijoitusvalmennukset olivat todella kysyttyjä ja ELY-keskuksetkin olivat hienosti mukana rahoittajina. Kuitenkin loppuvuodesta 2009 tapahtui jo hienoinen käänne parempaan työmarkkinoilla. Lomautuksia peruttiin ja jo aloitettuja YT-neuvotteluja joko keskeytettiin tai lopetettiin kokonaan. Nyt alkuvuodesta piristyminen työmarkkinoilla on jatkunut positiivisena, joskin niitä negatiivisiakin uutisia tulee vielä pitkin kevättä ihan varmasti. Mitään suurta loikkausta parempaan emme tule v. 2010 aikana näkemään tai kokemaan. Usein puhutaan työntekijän tai työnantajan markkinoista, mielestäni sellaisia ”markkinoita” ei ole vaan kyse on puhtaasti kysynnän ja tarjonnan välisestä suhteesta eri taloustilanteissa. On aloja, joissa ns. osaajapulaa on ollut jo pidemmän aikaa, niin ylä- kuin alamäessäkin. Tietyt ITosaamisalueet, palkanlaskenta ja kirjanpito muutamina esimerkkeinä. Samoin puhutaan paljon työurien pidentämisestä, tuskin niilläkään ongelmaan saadaan ratkaisua, ongelman siirtoa eteenpäin ehkä hieman. Suurempi vaikutus varmastikin tulee olemaan opiskeluohjelmien ja niiden sisällön vieläkin tarkemmalla

suuntaamisella sellaisiin konkreettisiin asioihin, joita elinkeinoelämä tarvitsee nyt ja tulevaisuudessa. On mielenkiintoista seurata palkkakeskustelua niin julkisessa mediassa kuin keskustelupalstoillakin. Tämä näkyy eritoten vastavalmistuneiden keskuudessa. Palkkataso ei meillä ole sama kuin pääkaupunkiseudulla, mutta eivät myöskään kulut. Tämä unohtuu erittäin usein palkoista puhuttaessa. Mielestäni meidän palkkatasomme vastaa suhteellisen hyvin kustannusrakennetta. Saahan pääkaupunkiseudun kaksion hinnalla meillä jo omakotitalon puutarhoineen. Se, mistä olen erittäin huolestunut, on harjoittelu- ja työssäoppimispaikkojen vähäinen tarjonta alueellamme. Haluammeko päästää täällä kasvaneen ja koulutetun nuoren käsistämme? Vai haluaisimmeko turvata tällä tavoin myös osaamisen pysymisen Varsinais-Suomessa? Sitä kautta edistäisimme enemmän yritystemme menestystä alati kovenevassa kilpailussa? Siinäpä kysymyksiä pohdittavaksi. Uskon, että lyhytnäköisellä strategialla yritykset eivät ainakaan lisää houkuttelevuutta työnantajana eivätkä ole iskukykyisiä nousun taas alkaessa. Toisin käy niille, jotka katsovat hieman pidemmälle tulevaisuuteen. Pitkään merellä liikkujana tiedän, että aina myrskyn jälkeen tulee tyyntä ja aurinkoista. Keväisin terveisin Sami Jalonen Koulutus- ja työvoimavaliokunnan puheenjohtaja Aluejohtaja, Eilakaisla Turku

4 ajantasa ajan tasa • 2/2010


kuukauden • artikkelit

asiamies, ekonomisti

JARKKO HEINONEN Turun kauppakamari

Henkilöliikenteen palvelutason on tuettava kansainvälisesti kilpailukykyisen yritystoiminnan edellytyksiä koko Suomessa Yritysten kasvu ja kansainvälistyminen on Suomen tuotantorakenteen kehittymisen ja kilpailukyvyn kannalta tärkeää. Pienet kotimarkkinat eivät useinkaan tarjoa riittävää asiakaspohjaa kilpailukykyisen hyödyke- tai palvelutuotannon rakentamiseksi, minkä vuoksi kasvuhakuisten yritysten on kansainvälistyttävä jo hyvin varhaisessa vaiheessa. Kansainvälistyminen liiketoiminnan kokonaisvolyymin ollessa suhteellisesti ottaen vielä pieni, on erityisen suuri haaste. Siksi on huolehdittava, että Suomen liiketoimintaympäristö tarjoaa logistiikaltaan mahdollisimman hyvät kansainvälistymisen edellytykset. Tämän vuoksi Suomen kaikkien suurten kaupunkiseutujen on voitava toimia myös kansainvälisesti vetovoimaisena alueena. Työssäkäyntialueita on laajennettava tehokkaan joukkoliikenteen avulla Suomen väestömäärä on suhteellisen alhainen ja se on jakautunut laajalle alueelle. Tämän vuoksi työvoima ja osaaminen on käytettävä mahdollisimman tehokkaasti. Yhä useammin esimerkiksi puolisoiden työpaikat sijait-

sevat eri kaupunkiseuduilla. Perheen asuinpaikka haetaan hajautuneen työssäkäynnin kannalta optimaalisesta paikasta. Työssäkäyntialueiden laajentuminen edesauttaa työvoiman kysynnän ja tarjonnan tehokasta kohtaamista ja antaa eri alueilla sijaitseville yrityksille paremmat kasvu- ja kansainvälistymisedellytykset. Suomen kaupunkiseutujen keskinäistä verkottumista pitää tukea tehokkaalla liikennejärjestelmällä, joka mahdollistaa kaupunkiseutujen välisen työmatkaliikenteen merkittävän kasvun. Rautateiden henkilöliikennettä on kehitettävä Rautateiden henkilöliikenteen osuutta työmatkaliikenteessä on lisättävä, jotta voimme ympäristöystävällisesti toteuttaa kilpailukykymme kannalta tarpeellisen työssäkäyntialueiden laajentamisen. Tämän vuoksi suurimpien kaupunkien välillä on oltava nopeat junayhteydet. Lisäksi rautatieliikenteessä on matkustajille kyettävä tarjoamaan nykyistä paremmat mahdollisuudet työskentelyyn mukaan lukien kehittyneet tietoliikenneyhteydet. Myös seudullista raideliikennettä on kehitettävä

suurilla kaupunkiseuduilla. Kaupunkiseutujen entistä tehokkaamman keskinäisen linkittymisen edistämiseksi kaavoituksessa on varauduttava uusien raideyhteyksien rakentamiseen. Liikenteen sujuvuuden varmistamiseksi on tarvittaessa rakennettava lisäraidepareja jo olemassa oleville yhteyksille. Lentoliikenteen saavutettavuus on varmistettava Kansainvälinen liiketoiminta ei ole mahdollista ilman riittävän hyviä lentoliikenneyhteyksiä, minkä vuoksi Suomen eri osien on oltava mahdollisimman laajasti lentoliikenteen saavutettavissa. Tämä edellyttää riittävän laajaa lentoasemaverkostoa, mikä voidaan parhaiten toteuttaa ylläpitämällä nykyistä, niin sanottua lentoasemien verkostoperiaatetta. Lentoyhteyksien ylläpidon on ensisijaisesti perustuttava markkinaehtoiseen toimintaan, mutta tarvittaessa valtion on yhteistyössä alueen elinkeinoelämän ja kuntien kanssa selvitettävä keinot yritysten kannalta riittävien lentoyhteyksien ylläpitämi■ seksi.

5 2/2010 • ajan ajantasa tasa


kuukauden • artikkelit asiamies, varatuomari

PAULA HEINONEN Turun kauppakamari

Tilintarkastajajärjestelmään ehdotetaan muutoksia - tilintarkastajille yhtenäinen perustutkinto ja valvonta yksiin käsiin Työ- ja elinkeinoministeriön asettama selvitysmies professori Edward Andersson antoi tammikuussa raporttinsa tilintarkastajajärjestelmän uudistamisesta. Tilintarkastuslakia uudistettiin vuonna 2007, mutta silloin ei tehty muutoksia tilintarkastajatutkintojen perusrakenteeseen vaan Suomessa on tällä hetkellä kolme eri tilintarkastajakategoriaa: HTM-, KHT- ja JHTT-tilintarkastajat. Tilintarkastuslain uudistamisen yhteydessä eduskunta edellytti, että hallitus valmistelee tilintarkastajan tutkintovaatimusten kokonaisuudistuksen siten, että kaikille tilintarkastajille on yhteinen perustutkinto ja että perustutkinnon suorittamisen jälkeen on mahdollista erikoistua. Suomessa pakollisen tilintarkastuksen raja on olennaisesti matalammalla kuin EU:n tilintarkastusdirektiivin tilintarkastuspakon raja. Myös monet maat mm. Ruotsi suunnittelevat rajojen nostamista. Andersson ei ottanut raportissaan kantaa pakollisen tilintarkastuksen rajan muuttamiseen mutta todennäköistä on, että myös Suomessa käydään tulevaisuudessa keskustelua asiasta, kun saadaan kokemuksia nykyisestä lainsäädännöstä. Raportissaan Andersson ehdottaa, että Suomeen luodaan uusi tilintarkastajien tutkintojärjestelmä, jonka perustana on tilintarkastajan perustutkinto, joka oikeuttaa tarkastamaan pk-yrityksiä. Tutkintovaatimukset vastaisivat EU:n tilintarkastusdirektiivin vaatimuksia ja sisältäisivät IFRS- ja corporate governance sääntelyä. Edellytyksenä perustutkinnon suorittamiselle on alempi korkeakoulututkinto ja kolmen vuoden käytännön koke-

mus tilintarkastuksesta. Perustutkinnon suorittamisen jälkeen voidaan suorittaa lisämoduli, joka oikeuttaa tarkastamaan pörssiyhtiöitä, pankkeja ja vakuutuslaitoksia ja joka vastaa nykyistä KHT-tutkintoa. Lisäksi on mahdollista suorittaa julkistalouden yksiköiden tarkastamiseen oikeuttava JHTT-tutkintoa vastaava lisämoduli. Lisämodulien suorittamiseen olisi edellytyksenä ylempi korkeakoulututkinto. Nykyiset tilintarkastajat säilyttäisivät kelpoisuutensa ja voisivat käyttää vanhoja nimikkeitä. Andersson ehdottaa, että jatkossa perustutkinnon suorittaneista käytettäisiin nimitystä hyväksytty tilintarkastaja. Lisämodulin suorittaneet voisivat Anderssonin ehdotuksen mukaan käyttää nimikettä KHT tai JHTT. Andersson ehdottaa, että jatkossa tilintarkastajien valvonta ja hyväksyntä keskitettäisiin Keskuskauppakamarin yhteydessä toimivalle tilintarkastuslautakunnalle. Tällä hetkellä KHT-tilintarkastajien hyväksymistä ja valvontaa hoitaa tilintarkastuslautakunta ja HTM-tilintarkastajien hyväksymistä ja valvontaa hoitavat kauppakamarien tilintarkastusvaliokunnat. JHTT-lautakunta hyväksyy ja valvoo JHTT-tilintarkastajia. Tämä tarkoittaisi kauppakamareiden tilintarkastusvaliokuntien tilintarkastuslain mukaisten viranomaistehtävien lakkaamista. Kauppakamarissa voisi edelleen toimia tilintarkastusvaliokunta koulutus-, asiantuntija ja yhteydenpitoelimenä mutta sillä ei olisi enää lain mukaista viranomaisasemaa. Tilintarkastuslautakunnan resursseja olisi vahvistettava ja sen toiminnassa voitaisiin ottaa käyt-

töön jaostotyöskentely. Myös jäsenten nimittämiskäytäntöä Andersson ehdottaa muutettavaksi. Turun kauppakamari pitää Anderssonin ehdotusta tutkinnon perusrakenteen uudistamisesta lähtökohtaisesti kannatettavana. Tutkinnon vaatimusten tulee täyttää EU:n tilintarkastusdirektiivin vaatimukset. Rajaa ei tule asettaa alemmaksi, koska tilintarkastajalta vaadittavan ammattitaidon tason tulee olla riittävän korkealla. Lisäksi se olisi vastoin tutkinnon yhtenäistämisen vaatimusta. Esitetyt muutokset tuskin lisäävät tilintarkastajan ammattiin hakeutumista, sillä tutkintovaatimuksiin ei esitetä sellaisia muutoksia, jotka vaikuttaisivat alan kiinnostavuuteen. Näyttäisi siltä, että esitetyt muutokset eivät paranna tilintarkastajien riittävyyttä tulevaisuudessa. Kauppakamarin käsityksen mukaan esityksellä ei ole myöskään merkittäviä vaikutuksia tilintarkastuskustannuksiin. Hyväksymisen ja valvonnan keskittäminen tilintarkastuslautakunnalle on lähtökohtaisesti kannatettavaa ratkaisukäytännön yhtenäisyyden ja resurssien kohdentamisen kannalta. Kauppakamarien tilintarkastusvaliokunnat ovat tuoneet hyväksymiseen ja valvontaan paikallista näkemystä ja pkyrityskentän tuntemusta. Valvonnan keskittämisessä menetetään paikallisuustuntemuksen edut. Tilintarkastuslautakunnan jaostotyöskentelyyn voitaisiin nimittää mukaan edustajia kauppakamarien toiminta-alueelta, jolloin myös pk-yrityskentän erityisasiantuntemusta tulisi tilintarkastuslauta■ kunnan toimintaan.

6 ajantasa ajan tasa • 2/2010


kuukauden • artikkelit

Katse veroilmoitukseen jo tilinpäätösvaiheessa Vaikka verosuunnittelumahdollisuudet tilinpäätösvaiheessa ovat nykylainsäädännön vallitessa kohtalaisen niukkoja, on verotuksen näkökulma hyvä pitää mielessä tilinpäätöstä laadittaessa. Tilinpäätöksen ja verotuksen välillä on edelleen sidonnaisuuksia, vaikkakin ne ovat vuosien mittaan vähentyneet. Poistot Työnantajan kansaneläkemaksun poistuttua vuoden 2010 alusta lukien poistui myös yritysten sosiaaliturvamaksusuunnittelun tarve. Aiemmin maksettujen palkkojen ja poistojen perusteella määräytynyt sosiaaliturvamaksuluokkajako on jäänyt historiaan ja nykyisin kaikki yritykset maksavat sosiaaliturvamaksua yhtä suuren prosenttiosuuden mukaisesti, joka vuonna 2010 on 2,23 %. Poistojen hyllyttäminen voi silti edelleen olla järkevää. Erityisesti silloin, kun yhtiöllä on vanhenevia tappioita tai tiedetään, että yhtiön omistuksessa tulee tapahtumaan muutoksia, jotka johtavat yli 50 %:n omistusmuutokseen yhtiön osakkeista, poistojen hyllyttämistä kannattaa harkita. Hyllyttämällä poistoja yhtiö kasvattaa verotettavaa tulostaan, jota vastaan vanhenevia tappioita voidaan käyttää. Hyllyttämällä voidaan joskus välttyä vahvistettavilta tappioilta, joita varten jouduttaisiin omistusvaihdostilanteissa hakemaan verovirastolta käyttölupa. Viime vuosien aikana verovirastojen linja luvan myöntämiseen on kiristynyt. Riski siitä, että tappiot menetetään omistusvaihdostilanteissa kokonaan, on näin kasvanut. Hyllyttämällä voidaan joissain tilanteissa yrityksen verosaaminen siirtää vahvistetuista tappioista hyllypoistoihin, joiden käyttämiseen myöhemmät omistusvaihdokset eivät vaikuta. Vuosien 2009 ja 2010 aikana on mahdollisuus tehdä tuotannollisista investoinneista koneisiin ja rakennuksiin tuplapoistot. Edellytykset tuplapoistolle ovat tiukat ja niihin onkin syytä perehtyä ennen kirjausten tekemistä.

Arja Lehto Veroasiantuntija, Oy KPMG Ab

Lisää aiheesta Verohallinnon ohjeessa, joka löytyy sivulta www.vero.fi. Arvopapereiden arvonalentumiset Arvonalentumisten vähennyskelpoisuus verotuksessa on huomattavasti kapeampi kuin kirjanpidossa. Kirjanpidossa tehty arvonalentuminen ei vielä takaa sen vähennyskelpoisuutta verotuksessa. Arvopapereihin tehtyjen arvonalentumisten vähennyskelpoisuus riippuu siitä omaisuuslajista, johon arvopaperi verotuksessa kuuluu. Arvopaperi voi kuulua elinkeinotoimintaa harjoittavalla yhtiöllä rahoitus-, vaihtotai käyttöomaisuuteen. Passiiviset ja pitkäaikaiset arvopaperiomistukset, tyypillisesti huoneisto-osakkeet, voidaan katsoa verotuksessa yhtiön henkilökohtaisen tulolähteen omaisuudeksi. Rahoitusomaisuuteen voi kuulua esim. arvopapereita, jotka on hankittu kassavarojen sijoittamistarkoituksessa, jolloin omistusaika on yleensä lyhyt. Rahoitusomaisuuteen kuuluvan arvopaperin arvonalentumiselta vaaditaan lopullisuutta, jotta se voidaan vähentää verotuksessa. Näin esim. pörssikurssien alentumisen perusteella vaa-

dittava alaskirjaus ei ole verotuksessa vähennyskelpoinen. Vaihto-omaisuuteen voidaan lukea myytäväksi tarkoitetut arvopaperit. Näiden osalta arvonalentuminen voi verotuksessa tulla kyseeseen hinnanlaskuvähennyksenä. Pörssiosakkeiden hinnanlasku voidaan todentaa pörssinoteerausten perusteella. Käyttöomaisuutta ovat elinkeinossa pysyvään käyttöön tarkoitetut hyödykkeet esim. tytäryhtiöosakkeet. Käyttöomaisuusosakkeista ei voi enää vuoden 2005 verouudistuksen jälkeen tehdä arvonalentumispoistoa vaan osakkeiden hankintameno voidaan poistaa vain myyntitappiota ja purkutappiota koskevien säännösten mukaan, kun osakkeet on luovutettu tai lopullisesti menetetty. Lopullisuus voidaan yleensä todeta vasta yhtiön purkautuessa konkurssin tai selvitystilan johdosta. Käyttöomaisuusosakkeiden luovutukset ovat tyypillisesti tilanteita, joissa verotus voi erkaantua kirjanpidosta ja joissa veroseuraamukset on arvioitava erikseen, mieluiten jo ennen myyntipäätöksen tekemistä. Veronkorotuksista Verotusilmoitusten käsittelyssä on siirrytty viime vuosina yhä enemmän tietotekniikan hyväksikäyttöön verovalmistelussa, mikä on muuttanut veroilmoitusten käsittelyä aikaisemmasta. Tämä on korostanut verovelvollisen vastuuta oikean ja virheettömän tiedon antamisesta. Veroilmoituksessa annettu väärä tieto katsotaan usein annetun tahallisesti tai törkeän huolimattomasti, mikä johtaa veronkorotuksen määräämiseen. Inhimillinen erehdys veroilmoituksen laatimisessa voi maksaa useita tuhansia euroa, sillä veronkorotus on tällöin 5-10 % virheen suuruudesta ja vaikutuksesta verotettavaan tuloon riippuen. Veroilmoitus on siis syytä tehdä ajatuksella ja tarvittaessa tarkistuttaa asiantuntijalla, jos verolainsäädännön kiemurat eivät ole tuttuja veroilmoituksenlaatijalle. ■

7 2/2010 • ajan ajantasa tasa


kuukauden • artikkelit lakimies

HANNA SKURNIK-JÄRVINEN Helsingin seudun kauppakamari

Työpaikan pakolliset henkilöstösuunnitelmat Henkilöstösuunnitelmien laatiminen on paitsi järkevää henkilöstöpolitiikkaa myös työnantajan pakollinen, lakisääteinen velvoite. Suunnitelmien laatimisvelvoitteet samoin kuin suunnitelmien sisällölliset vaatimukset tulevat useista eri laeista. Osaa suunnitelmista tulee käsitellä yhdessä henkilöstön kanssa yhteistoimintalain mukaisesti, kun taas toisia suunnitelmia koskevat omat erillislaeista tulevat käsittelyvelvoitteensa. Laadittavia suunnitelmia ovat henkilöstösuunnitelma ja koulutustavoitteet, tasa-arvosuunnitelma, työterveyshuollon toimintasuunnitelma, päihdeohjelma, työsuojelun toimintaohjelma ja sähköpostiohjesääntö. Henkilörekisteriseloste ei ole varsinainen suunnitelma, mutta sellainen on jokaisen työnantajan pitämistään henkilörekistereistä laadittava. Henkilöstösuunnitelmista osa tulee lain vaatimuksien mukaisesti laatia kirjallisessa muodossa, kun taas osaa suunnitelmista ei ole pakko tehdä kirjallisesti. Kaikissa tapauksissa kirjallinen muoto on kuitenkin suositeltava. Kun suunnitelmat laaditaan kirjallisesti, ei niiden sisällöstä tule epäselvyyttä, ja kirjalliset asiakirjat on helppo esitellä myös osana uusien työntekijöiden perehdyttämistä Suunnitelmien sisällölliset vaatimukset Henkilöstösuunnitelman ja koulutusvelvoitteiden laatimisvelvoitteesta säädetään yhteistoimintalaissa. Sen mukaisesti yhteistoimintalain soveltamisen piiriin kuuluvissa yrityksissä (vähintään 20 työntekijän yrityksissä) on vuosittain laadittava henkilöstösuunnitelma ja koulutustavoitteet työntekijöiden ammatillisen osaamisen ylläpitämiseksi ja edistämiseksi. Henkilöstösuunnitelmaa ja koulutus-

tavoitteita käsitellään yhteistoimintalain määräysten mukaisesti yhdessä henkilöstön kanssa. Tasa-arvosuunnitelma on tietyin rajoituksin vuosittain laadittava vähintään 30 työntekijän yrityksissä. Tasa-arvosuunnitelman tavoitteena on nimensä mukaisesti edistää sukupuolten tasa-arvoa. Se voidaan laatia myös yleisempänä yhdenvertaisuussuunnitelmana. Tasa-arvosuunnitelma voi olla osa henkilöstösuunnitelmaa ja koulutustavoitteita, jolloin myös sitä on käsiteltävä yhteistoimintalain mukaisesti. Muussa tapauksessa tasaarvosuunnitelmaa käsitellään yhteistyössä henkilöstön kanssa tasa-arvolain määräysten mukaisesti. Laissa edellytetään sähköpostin ja tietoverkon käytön periaatteiden käsittelemistä yhdessä henkilöstön kanssa ja näin ollen sähköpostin ja tietoverkon käytön etukäteistä suunnittelua. Sähköpostiohjesäännön laatiminen selkeyttää sähköpostiin liittyvien asioiden ohjeistamista työpaikalla, ja siksi myös sähköpostin käyttösäännöt on suositeltavaa laatia kirjallisesti. Huumausainetestausta suorittavissa yrityksissä on pakollista laatia päihdeohjelma kirjallisessa muodossa. Päihdeohjelman on suositeltavaa sisältää päihteet laajassa merkityksessä, ja se on hyvä laatia myös muissa kuin huumetestausta suorittavissa yrityksissä. Päihdeohjelma on syytä laatia yhteistyössä työterveyshuollon kanssa. Jokaisen työnantajan on laadittava työterveyshuollon toimintasuunnitelma ja työsuojelun toimintaohjelma. Työterveyshuollon toimintasuunnitelman sisällöllisistä vaatimuksista säädetään työterveyshuoltolaissa ja työsuojelun toimintaohjelmasta työturvallisuuslaissa. Kummankin sisältö vaihtelee yrityksittäin paljon, koska yritysten työntekijöiden terveyteen ja

turvallisuuteen vaikuttavat tekijät ovat erilaisia. Työterveyshuollon toimintasuunnitelma ja työsuojelun toimintaohjelma liittyvät läheisesti toisiinsa, ja ne käsittelevät osittain myös samoja asioita. Työterveyshuollon toimintasuunnitelma voi olla myös osa työsuojelun toimintaohjelmaa. Henkilörekisteriseloste on laadittava kaikista työnantajan ylläpitämistä rekistereistä tai selosteen on katettava kaikki rekisterit. Henkilörekisteriselosteen laatimisessa ei edellytetä yhteistoimintaa henkilöstön kanssa, mutta sen sijaa henkilötietojen keräämisen periaatteita pitää käsitellä yhdessä henkilöstön kanssa. Henkilötietojen keräämistä työelämässä käsitellään henkilörekisteriä käsittelevässä luvussa hieman laajemminkin. Suunnitelmien vähimmäissisältö on säädetty laissa, mutta tarkka muoto määräytyy yrityksen tarpeiden mukaan. Henkilöstösuunnittelu kannattaakin nähdä aitona välineenä paremman henkilöstöpolitiikan toteuttamiseksi, eikä pelkästään lakisääteisten vähimmäisvelvoitteiden täyttämisenä. Suunnitelmat on syytä laatia riittävän konkreettisina ja tavoitteellisina, jotta niillä on todellista arvoa. Laajuus ei ole suunnitelmien itsetarkoitus, vaan pikemminkin kannatta keskittyä muutamiin selkeisiin tavoitteisiin, eikä esitellä suurta määrää epämääräiseksi ■ jääviä asioita. Hanna Skurnik-Järvinen Tietoa suunnitteluvelvoitteiden tarkemmasta sisällöstä samoin kuin suunnitelmien kirjalliset mallit löytyvät Hanna Skurnik-Järvisen teoksesta Työpaikan pakolliset henkilöstösuunnitelmat käytännönläheisesti. Ilmestyy maaliskuussa 2010. Lisätiedot ja tilaukset osoitteesta www.kauppakamarikauppa.fi.

8 ajantasa ajan tasa • 2/2010


kuukauden • artikkelit lakimies JAAKKO

SAINIO

Helsingin seudun kauppakamari

Irtaimen esineen pidätysoikeus ja noutamatta jätetyn esineen myynti Pidätysoikeudella tarkoitetaan yleisesti henkilön oikeutta pitää toiselle kuuluvaa esinettä hallussaan, kunnes hänelle tehdään tietty suoritus. Pidätysoikeus voi muodostua joko sopimusperusteisesti tai suoraan lain nojalla. Tässä artikkelissa käsitellään irtaimen esineen pidätysoikeutta lähinnä kauppakaaren näkökulmasta. Panttaus Yleensä pidätysoikeus muodostuu siten, että jokin esine pantataan sopimusperusteisesti suorituksen vakuudeksi. Tällöin esineen haltuunsa saanut voi luottaa siihen, että hänellä on varmasti oikeus myyntirealisaatioon kauppakaaren 10 luvun 2 §:n mukaisesti. Pantinhaltija saa kyseisen lainkohdan mukaan lähtökohtaisesti myydä pantin ja ottaa saatavansa kauppahinnasta, jos saatava on erääntynyt maksettavaksi, pantin omistajalle on saatavan erääntymisen jälkeen ilmoitettu, että jollei saatavaa makseta tietyn, vähintään yhden kuukauden pituisen ajan kuluessa ilmoituksesta, esine myydään ja ilmoituksessa mainittu aika on kulunut, eikä saatavaa ole maksettu. Valmistajan, korjaajan sekä säilyttäjän pidätysoikeus Kauppakaaren 12 luvun 12 §:n mukaan irtaimen esineen valmistajalla ja korjaajalla on oikeus pitää valmistamansa tai korjaamansa esine vakuutena, kunnes saatava on maksettu. Mikäli valmistettavan tavaran tilaaja ei toimita valmistajalle olennaista osaa tarveaineista, sovelletaan tilaajan ja valmistajan väliseen suhteeseen lähtökohtaisesti kuitenkin kauppalakia kauppakaaren sijaan. Kauppalain 10 §:n mukaan valmistaja ei ole velvollinen luopumaan tavaran hallinnasta

eikä määräysvallastaan tavaraan ennen kuin kauppahinta maksetaan, ellei valmistaja ole myöntänyt luottoa tai maksunlykkäystä. Kauppakaaren 12 luvun 8 §:n mukaan tavaran säilyttäjällä on oikeus saada säilyttämisestä aiheutuneet tarpeelliset kulunsa tai säilyttämisestä aiheutuneet vuokrakulut korvattaviksi ennen kuin tällä on velvollisuus antaa tavara takaisin. Tällainen tilanne voi syntyä esimerkiksi silloin, kun asiakas tuo korjattavaksi auton eikä hae autoaan kohtuullisen ajan kuluessa pois. Edellä esitetyn mukaisesti korjaajalla on siis pidätysoikeus sekä korjauskulujensa että säilyttämiskulujensa maksuun asti. Noutamatta jätetyn esineen myyminen Elinkeinonharjoittajalla, joka elinkeinontoiminnassaan on ottanut vastaan toisen esineen suorittaakseen siihen kohdistuvaa työtä tai säilyttääkseen sen, on oikeus myydä noutamatta jätetty esine myyntilain (L elinkeinonharjoittajan oikeudesta myydä noutamatta jätetty esine) edellytysten mukaisesti. Sama koskee elinkeinonharjoittajan valmistamaa esinettä, jos työn tilaaja on toimittanut olennaisen osan tarveaineista. Mikäli omistaja on asetettu konkurssiin, noudatetaan konkurssilain säännöksiä. Noutamatta jätetyn esineen saa lähtökohtaisesti myydä, jos 1) toimeksianto on suoritettu tai sopimus on lakannut olemasta voimassa 2) työn tai säilytyksen tilaajalle on sen jälkeen ilmoitettu, että esine voidaan myydä, jollei sitä noudeta tietyn, vähintään kolmen kuukauden pituisen ajan kuluessa ilmoituksesta ja 3) ilmoituksessa mainittu aika on kulunut.

Jos elinkeinonharjoittajalla suorittamansa työn tai säilytyksen johdosta on erääntynyt saatava tilaajalta, ilmoituksessa on mainittava saatavan määrä. Nopeasti pilaantuva esine saadaan myydä 2 kohdassa säädettyä määräaikaa noudattamatta. Ilmoitus tulee tehdä myyntilain mukaan kirjattuna kirjeenä ja se katsotaan tehdyksi, kun kirje on lähetetty osoitteeseen, jonka tilaaja on antanut tai jonka elinkeinonharjoittaja muuten tuntee. Tärkeää onkin, että aina kun otetaan vastaan säilytettäväksi tai korjattavaksi tavaraa, niin otetaan tilaajan tarkat yhteystiedot ylös. Jos elinkeinonharjoittaja tietää, että joku muu kuin tilaaja omistaa esineen tai jollakin on pantti- tai hallintaoikeus esineeseen, esineen saa myydä ainoastaan, jos omistajalle taikka pantti- tai hallintaoikeuden haltijalle on hyvissä ajoin ennen myymistä ilmoitettu myymisestä ja mahdollisen saatavan määrästä. Jos kyseessä on sellainen tavara, josta viranomainen pitää rekisteriä, täytyy elinkeinonharjoittajan ottaa kyseisistä tiedoista selko. Jos esineellä ei ole sanottavaa myyntiarvoa saa esineen myydä ilman ilmoitusta vuoden kuluttua toimeksiannon suorittamisesta tai sopimuksen lakkaamisesta. Jos esineellä ei ole sanottavaa myyntiarvoa ja myymisen edellytykset ovat olemassa, voi elinkeinonharjoittaja vaihtoehtoisesti myymisen sijasta menetellä esineen suhteen parhaaksi katsomallaan tavalla. Jos tuomioistuimessa, välimiesmenettelyssä tai kuluttajavalituslautakunnassa on vireillä elinkeinonharjoittajan vaatimuksen perustetta tai määrää taikka myynnin edellytystä koskeva riita, esinettä ei saa myydä, ellei kyseessä ole nopeasti pilaantuva tuote, ennen kuin kohtuullinen aika on kulunut sen jälkeen, kun asia on ratkaistu.

9 2/2010 • ajan ajantasa tasa


kuukauden • artikkelit

Tavarantarkastajan puolueeton tarkastuskertomus auttaa riitatilanteessa HTT (hyväksytty tavarantarkastaja) on puolueeton asiantuntija, joka saamansa toimeksiannon perusteella suorittaa tarkastuskohteessa teknisluontoisen tarkastuksen ja antaa sen perusteella määrämuotoisen lausunnon eli tarkastuskertomuksen. Turun kauppakamarin alueella toimii 21 hyväksyttyä tavarantarkastajaa, joista suuri osa tekee tarkastuksia rakennustyön alalla. Rovaniemeläissyntyinen Timo Ylipulli suoritti tutkinnon vuoden 2009 lopussa ja sai pätevyyden toimia HTTtarkastajana tämän vuoden alusta. - Tavarantarkastajalta edellytetään vähintään 30 vuoden ikää, hyvämaineisuutta ja rehellisyyttä, itsensä ja omaisuutensa hallintaa sekä riittävää käytännön kokemusta ja ammattitaitoa, hän kertoo. Ylipulli osallistui kerran vuodessa pidettävään kokeeseen. Läpäistyään kokeen hän sai pätevyyden tehdä tarkastuksia rakennusalan puurunkotöiden sekä lämmön-, veden- ja kosteudeneristyksen vikoja tarkastettaessa. Myös home-ja lahovauriot kuuluvat hänen erikoisalaansa. – Suoritetun kokeen lisäksi tavarantarkastajan kuuluu antaa vakuutus käräjäoikeudessa, Timo Ylipulli kertoo. Rakennusalan pitkän työkokemuksen ohella Ylipulli on ehtinyt rakentaa jo kolme omakotitaloa sekä suorittaa melkoisen määrän rivitaloremontteja, joten kokemusta on kertynyt huomattavasti. Keskuskauppakamarin tavarantar-

kastajalautakunta hyväksyy tavarantarkastajat sekä määrittää kullekin sen erityisalan, jolla tavarantarkastaja saa toimia. Lautakunta myös ohjaa ja valvoo hyväksyttyjen tavarantarkastajien toimintaa. - Tavarantarkastajan käyttäminen on suositeltavaa tilanteessa, jossa kaivataan ulkopuolisen ja objek-

tiivisen asiantuntijan näkemystä riitatilanteen ratkaisemiseksi, kertoo Ylipulli. – Tavarantarkastaja ei ota asioihin juridisesti kantaa, vaan hän antaa puolueettoman näkemyksensä asiasta. ■

Esinettä myytäessä on otettava huomioon myös tilaajan ja mahdollisen muun omistajan tai pantti- tai hallintaoikeuden haltijan edut. Jos esine myydään huutokaupalla, on edellä mainituille henkilöille hyvissä ajoin ennen sitä ilmoitettava huutokaupan ajasta ja paikasta. Ilmoitusta ei kuitenkaan tarvitse tehdä, jos esine myydään sen vuoksi, että se on nopeasti pilaantuvaa

tai sillä ei ole sanottavaa myyntiarvoa. Jos elinkeinonharjoittajalla on suorittamansa työn tai säilytyksen johdosta erääntynyt saatava tilaajalta, hänellä on oikeus ottaa tämä samoin kuin korvaus myyntikustannuksista myyntihinnasta. Jos esineen suhteen on menetelty 6 §:ssä säädetyllä tavalla, esineen arvoa vastaava rahamäärä vähennetään elinkeinonharjoittajan saatavasta. Jos

myyntihinta vähennettynä saatavan määrällä ja myyntikustannuksilla on vähintään 8 euroa, elinkeinonharjoittajan on viivytyksettä lähetettävä ylijäämä tilaajalle sikäli kuin sitä ei tule maksaa jollekin, jolla elinkeinonharjoittajan tieten on oikeus ennen tilaajaa saada maksu ylijäämästä. ■

Teksti: Jaana Mäkikalli

10 ajantasa ajan tasa • 2/2010


kuukauden • artikkelit

Turun kentän uudistetut tilat siivittävät lentoon Vuoden alusta yhtiöitetty Finavia Oyj on panostanut viime vuoden aikana Turun lentokentän ehostamiseen. Kahvila ja turvatarkastustilat on uusittu ja matkustajien on helppo tulla ja lähteä kenttämme kautta, valottaa vt. lentoasemapäällikkö Juha Aaltonen. – avoimet tilat erityisesti kahvilan osalta ovat saaneet matkustajilta kiitosta. Turun lentokenttää ylläpitävän Finavian päätehtävä on luoda turvallinen ja toimiva ympäristö lentoyhtiöille, jotka operoivat kentältä. - Tällä hetkellä meillä operoi säännöllisesti kahdeksan lentoyhtiötä. Näitä ovat Wingo, Finnair, Finncomm, SAS, Blue1, Air Baltic, Wizz Air sekä Turku Air. Lisäksi kenttää käyttää kaksi rahtiyritystä, kertoo Aaltonen. Finavia ylläpitää ja kehittää Suomessa kaikkiaan 25 lentoaseman verkkoa sekä koko maan kattavaa lennonvarmistusjärjestelmää. Finavia on Suomen valtion kokonaan omistama osakeyhtiö, jonka palveluksessa on noin 1800 henkeä. Turussa heitä on noin viisikymmentä. Turun lentoaseman matkustajamäärät kääntyivät kasvuun viime vuoden lokakuusta alkaen. Vuoden 2009 alkupuoliskoon vaikutti selvästi talouden haasteellinen tilanne. Aaltosen mukaan keskimäärin matkustajia on kentällä ollut vuosittain 260-340 tuhannen välillä. Viime vuonna koko-

naismatkustajamäärä oli noin 279 000 henkeä. Matkustajamääriä tulee lähitulevaisuudessa kasvattamaan myös uudet avautuneet tai avatut reitit: helmikuussa aloitettiin reittilennot Budapestiin ja maaliskuussa alkavat suorat lennot Riikaan. Lisäksi on vielä tulossa kevään aikana lentoyhteys Puolaan Varsovaan. Suomen ja Venäjän viranomaisten

välillä on jo sovittu lentoyhteyden avaamisesta Pietariin. Tälle etsitään vielä operaattoria. – Näen, että koko Turun seutukunta tulee saada sitoutuneeksi alueemme lentokentän käyttöön, Aaltonen korostaa. – Reitit tarvitsevat tietysti matkustajia, ja kasvavat matkustajamäärät houkuttelevat operaattoreita, hän jatkaa. ■ Teksti: Jaana Mäkikalli

11 2/2010 • ajan ajantasa tasa


kuukauden • artikkelit

Korkeakoulukumppani johdattaa oikeaan osoitteeseen Turkulaisten korkeakoulujen yhteinen korkeakoulukumppani-palvelu välittää tietoa korkeakoulujen asiantuntijoista ja palveluista. - Korkeakoulujen yhteinen palvelukanava helpottaa yhteydenottoa ja asiointia kaikkien korkeakoulujen kanssa ja sen ansiosta yritys löytää yhä useammin vastauksen kysymyksiinsä, selvittää projektipäällikkö Ari Koski Turun yliopistosta. - Koskipa asia koulutusta, tutkimusta, tuotekehitystä tai muuta kehittämistarvetta ja mitä alaa tahansa, korkeakoulukumppani on oikea paikka. Etukäteen ei tarvitse miettiä oikeaa korkeakoulua tai palvelumuotoa. Tärkeintä on ottaa yhteyttä ja kertoa asia, hän jatkaa. Palvelu on lähtenyt yritysten ja seudullisten kehittämiskeskusten tarpeesta päästä hyödyntämään alueen korkeakoulujen palveluja entistä paremmin. Erityisesti on toivottu yhtä osoitetta, jonka kautta saa yhteyden kuuteen alueen korkeakouluun. Mukana yhteistyössä ovat Turun yliopisto, Åbo Akademi, Turun ammattikorkeakoulu, Humanistinen ammattikorkeakoulu,

Diakonia-ammattikorkeakoulu, Yrkeshögskolan Novia sekä Turku Science Park. Korkeakoulukumppani-palvelua kehitetään kiinteässä yhteistyössä Varsinais-Suomen seudullisten yrityspalveluiden kanssa, koska tämä toimijajoukko tekee päivittäin yhteistyötä pienten ja keskisuurten yritysten kanssa ja koska tavoitteena on integroida korkeakoulukumppani-välityspalvelu julkiseen yrityspalvelujärjestelmään. Keskeisiä yhteistyötahoja ovat Varsinais-Suomen ELY-keskus ja seudulliset kehittämistai yrityspalvelukeskukset ja niissä toimivat yritysneuvojat. Korkeakoulukumppani-palvelun asiakas- ja kohderyhmää ovat pk-yritykset, yritysneuvojat ja muut yritysten kanssa toimivat välittäjätahot. Välityspalvelu on ilmainen. - Korkeakouluja kannattaa lähestyä mitä erilaisimmissa kysymyksissä, koska korkeakoulujen asiantuntemuksen ja palvelujen kirjo on melkoinen. Meiltä voi kysyä mitä tahansa, ja siten saa ainakin tietoonsa, että voivatko korkea-

koulut auttaa kysymyksessä vai eivät. Meille tulleet toimeksiannot ovat vaihdelleet markkinaselvityksistä ja kuluttajatutkimuksista verkkokauppasivujen suunnitteluun ja erilaisten yrttiseosten optimointiin sekä tv-nauhojen digitalisoinnista kumipinnan huokoisuutta koskevaan testaukseen ja varaosien CAD-piirustuksiin. Parhaillaan etsimme opiskelijaa, joka tekisi selvityksen tuotantoprosessissa yli jäävän styroksin hyödyntämisestä ja siihen liittyvistä mahdollisista investointikustannuksista, kertoo Ari Koski. Lisätietoja palvelusta löytyy Korkeakoulukumppani.fi-sivuilta, jonne on koottu tietoa turkulaisten korkeakoulujen asiantuntijuuksista ja palveluista. Sivuilla on myös esimerkkejä toteutuneesta yhteistyöstä. Lisäksi sivuilta löytyvät keskeiset yhteyshenkilöt sekä ohjeita korkeakouluyhteistyön alkutai■ paleelle. Teksti: Jaana Mäkikalli

12 ajantasa ajan tasa • 2/2010


kuukauden • artikkelit

Naisten Pankki luo mahdollisuuksia kehitysmaiden yrittäjyydelle

Naisten Pankki on Kirkon Ulkomaanavun hallinnoima rahasto ja yhteisö kehitysmaiden naisten yrittäjyyden ja toimeentulon tukemiseksi kestävän kehityksen periaattein. Naisten Pankki perustettiin toukokuussa 2007 yhdessä Liberiassa käyneiden vaikuttajanaisten ja Kirkon Ulkomaanavun kanssa. Tuolloin Naisten Pankin perustajajäsenet tapasivat paljon työteliäitä ja ahkeria, idearikkaita naisia, joilla olisi ollut kaikki edellytykset toimia perheensä talouden kohentamiseksi, mutta heillä ei ollut taloudellisten rajoitusten vuoksi käytännön mahdollisuutta toteuttaa tavoitteitaan. - Naisten Pankki syntyikin halusta auttaa näitä naisia ja muita kehitysmaiden naisia heidän pyrkimyksissään kohti parempaa toimeentuloa, kertoo Laura Laiho, Turkuun perustetun alueellisen organisaation ohjausryhmän puheenjohtaja. Naisia tukemalla tuetaan koko yhteisöä Naisten Pankin tavoitteena on tukea kehitysmaiden naisten työtä köyhyyden voittamiseksi niin Afrikassa kuin muissakin maanosissa. Erityisesti kehitysmaissa naiset ja tytöt ovat yhteiskunnallisen kehityksen hyödyntämätön voimavara. Naisten aseman ja toimeentulon parantaminen on keskeistä köyhyyden poistamisessa ja elintason parantamisessa. - Tukemalla kestävällä tavalla naisia autetaan samalla perhettä ja usein myös koko kyläyhteisöä, Laiho kertoo. Kun naisten toimeentulo paranee,

hitysyhteistyöjärjestö ja ulkoministeriön kumppanijärjestö. Lisäksi se ei tee lähetystyötä avustustyön ohella vaan palvelee kaikkia tarvitsevia uskontokunnasta riippumatta, valaisee Tuija Alihaanperä, yksi Turun aktiivista toimijoista. Naisten Pankki on toimintansa aikana kerännyt liki 1,5 miljoonaa euroa kehitysmaiden naisten hyväksi. Naisten Pankin uusi puheenjohtaja, ekonomi Riitta Vermas on toiminut liike-elämän palveluksessa muun muassa Finnmatkojen, Silja Line Servicen ja Suomen Sparin toimitusjohtajana. se lisää koko yhteisön tuloja ja näin koko kansantalouden hyvinvointia. Naisten huomioiminen kehityksen erityisryhmänä ei suinkaan tarkoita sitä, etteivätkö miehetkin voisi hyötyä Naisten Pankin hankkeista. Monessa hankkeessa myös miehillä on oma roolinsa. Esimerkiksi Kambodzhan kyläpankeissa jäseninä on sekä miehiä että naisia. Naisten Pankin rahoittamien hankkeiden piirissä on jo yli 30 000 henkilöä Etiopiassa, Kambodzhassa, Nepalissa, Perussa, Ugandassa ja Liberiassa. Rahaston varoilla rahoitetaan muun muassa kyläpankkeja ja niiden pienlainoja, ammattikoulutusta, työkalujen ja materiaalien hankintaa ja muuta yrittäjyyteen tähtäävää toimintaa. Rahaston ja hankkeiden hallinnoinnista vastaa Kirkon Ulkomaanapu. – Yhteistyökumppanuus Kirkon Ulkomaanavun kanssa on luontevaa, koska se on Suomen suurin ja tehokkain ke-

Liity mukaan auttamaan Henkilöt ja yritykset voivat tukea Naisten Pankkia mm. säännöllisillä lahjoituksilla tai ryhtymällä pankin osakkaiksi. Vuonna 2009 Naisten Pankki sai tuekseen 278 uutta osakasta, 287 kuukausilahjoittajaa ja useita yrityksiä. Osakkaita Pankilla vuoden 2009 lopussa oli yhteensä 630. Vuoden 2009 aikana varoja kerättiin yhteensä 705 000 euroa. Viime vuonna meni rikki myös rahaston miljoonan euron rajapyykki. - Lisätietoja Naisten Pankista löytyy esimerkiksi nettisivuiltamme www. naistenpankki.fi tai olemalla suoraan yhteydessä minuun (naistenpankki. turku@gmail.com tai p. 040 9000495), kertoo Laura Laiho. - Turun solumme kerää varoja pankille Turun talousalueella, ja kaikki toimintammehan ■ tapahtuu vapaaehtoisvoimin. Teksti: Jaana Mäkikalli

13 2/2010 • ajan ajantasa tasa


kamarissa • tapahtuu

Kevään ensimmäiset aamukahvit nautittiin Varamiespalvelu Oy:n vieraina.

Aamukahvit Varamiespalvelu

Myyntijohtaja Vesa Suominen esitteli yrityksen lähiajan suunnitelmia.

Aluemyyntipäällikkö Pirkko Dahlin, toimitusjohtaja Mika Kaukonen sekä aluemyyntipäällikkö Minna Laine olivat myös mukana kahvittelemassa.

Aamukahvit Salossa Salon kauppakamariosaston aamukahvit tarjosi Leinovalu Oy

14 ajantasa ajan tasa • 2/2010


kamarissa • tapahtuu

Aamukahvilla tapasivat uudet syksyllä hyväksytyt KHT-tilintarkastajat ja kokeneet HTM-tilintarkastajat, joille annettiin tunnustuksena pitkäaikaisesta urasta HTM-ansiomerkki. Kuvassa KHT Ville Anttila, tilintarkastusvaliokunnan puheenjohtaja Tapio Laakso, KHT Nea Rissanen, HTM Kari Haukijärvi, HTM Pekka Sinervo sekä kauppakamarin toimitusjohtaja Jari Lähteenmäki.

Tilintarkastusaamukahvit Uunituore HTM-tilintarkastaja Katja Ranta sekä Tapio Laakso.

Kauppavaliokunta vieraili Kauppakeskus Skanssissa Kauppavaliokunta kokousti 18.2. Kauppakeskus Skanssissa kauppavaliokunnan uuden jäsenen toimitusjohtaja Liisa Nikkasen vieraana. Kokouksen aluksi kuultiin kuulumisia kauppakeskuksen alkutaipaleesta ja tulevaisuuden näkymistä. Lisäksi valiokunta antoi lausunnon Turun kansallisen kaupunkipuiston hoito- ja käyttösuunnitelmasta sekä vaihtoi ajatuksia sunnuntaiaukiolon vaikutuksista kaupankäyntiin. Kuvassa vasemmalta aluejohtaja Ari Murtonen, Itella Oyj, Auranmaan Nuorkauppakamarin edustaja yrittäjä Janne Vainikkala (Kauppapuutarha Piltti Oy) sekä toimitusjohtaja Liisa Nikkanen, Kauppakeskus Skanssi Oy.

15 2/2010 • ajan ajantasa tasa


kamarissa • tapahtuu

Vientipalkinto Vahterus Oy:lle Turun kauppakamarin ulkomaankauppavaliokunnan myöntämä vientipalkinto on annettu Vahterus Oy:lle. Palkinnon avulla halutaan nostaa esille kannustavia esimerkkejä varsinaissuomalaisista kansainvälisesti menestyvistä yrityksistä. Vahterus Oy on yksi maailman johtavista hitsattujen levylämmönsiirtimien valmistajista. Toimitusjohtaja Mauri Kontu perusti perheyrityksen vaimonsa Sinikan kanssa Kalannin Vahteruksen kylään vuonna 1990, jotta kotipaikkakunnan yritystoiminta kehittyisi. Kolmen työntekijän panostuksella alkanut liiketoiminta on vuosien aikana laajentunut voimakkaasti, ja tällä hetkellä Vahterus työllistää yli 140 henkilöä. Tuotantotilat ovat kasvaneet

viimeisten laajennusten jälkeen runsaaseen 8000 neliömetriin. Vahva tuotekehitys kivijalkana Vahterus Oy:n pääresurssit ovat tuotekehityksessä, johon investoidaan jatkuvasti. Yrityksen kehittämää teknologiaa hyödynnetään maailmanlaajuisesti pääasiassa prosessi- ja kemianteollisuudessa, kylmätekniikassa ja energiateollisuudessa. Vahteruksen tuotteita käytetään yli 50 maassa ja sen liikevaihto on kaksinkertaistunut viimeisen viiden vuoden aikana. Samassa ajassa henkilöstön määrä on kasvanut 75 prosenttia. Viennin osuus liikevaihdosta on yli 90 prosenttia. Vahterus Oy:llä on omiin innovointeihin perustuva, lajissaan ylivoimainen tuotteisto ja se on pystynyt kehittämään

räätälöityjä erikoistuotteita perusosaamisestaan. Yrityksellä on määrätietoinen, ympäristöarvoihin nojaava kasvustrategia. Vaikka Vahterus Oy toimii pääasiassa kansainvälisesti, toimintayksikkö Varsinais-Suomessa on yrityksen tuotannon ja osaamisen ytimenä. Tuotteiden korkea laatu perustuu jatkuvaan tuotekehitykseen, automatisoituun tuotantoteknologiaan sekä vahvaan sovellusosaamiseen. Vahteruksen lämmönsiirtimillä on maailman johtavien luokituslaitosten hyväksynnät. Maailmalla tapahtuva voimakas panostus ympäristönsuojeluun ja energiasäästöön antaa hyvän pohjan tulevaisuuden kasvun mahdollisuuteen ■ Vahterus Oy:ssä. Teksti: Jaana Mäkikalli

Palkinnon luovutti ulkomaankauppavaliokunnan puheenjohtaja Hannu Lundén ja sen vastaanottivat toimitusjohtaja Mauri Kontu sekä Sinikka Kontu. Oikealla toimitusjohtaja Jari Lähteenmäki.

16 ajantasa ajan tasa • 2/2010


yritys • tietoa Tutkimus: Uuden yt-lain sisältö tunnetaan heikosti Uuden yhteistoimintalain sisältö tunnetaan yrityksissä vielä melko heikosti. Työnantajista 67 prosenttia ja henkilöstöstä 64 prosenttia koki tuntevansa lain vain tyydyttävästi tai välttävästi. Laki ei ole saanut aikaan olennaisia muutoksia yritysten toiminnassa. Näin arvioidaan työ- ja elinkeinoministeriön tutkimuksessa ”Uusi yhteistoimintalaki yrityksissä”. Vuoden 2007 heinäkuussa voimaan tullut YT-laki edellyttää, että yrityksissä käsitellään yhteistoimintamenettelyssä henkilöstösuunnitelma ja henkilöstön koulutustavoitteet. Tämä toteutuu kuitenkin vain joka toisessa yrityksessä. Lailla ei ole ollut välittömiä vaikutuksia yritysten vakinaisen henkilöstön määrään tai henkilöstön rakenteeseen eikä laki ole myöskään laajentanut henkilöstön koulutuksen määrää tai kohdentumista. Laki ei ole vaikuttanut lain soveltamispiiriin uutena tulleiden pienten yritysten (20–29 työntekijää) työllistämishalukkuuteen. Henkilöstön edustajat olivat kohtuullisen tyytyväisiä yritysten tapaan tiedottaa yritystä koskevista asioista ja mahdollisuuksiinsa vaikuttaa omaa työtään koskeviin päätöksiin. Kriittisimmin suhtauduttiin mahdollisuuksiin vaikuttaa henkilöstön vähentämistä koskeviin ratkaisuihin. Vain noin kolmannes henkilöstöstä koki vaikutusmahdollisuutensa työvoiman vähentämistilanteissa hyväksi tai melko hyväksi. Työnantajaliittoon kuuluvat työnantajat katsovat tuntevansa lain järjestäytymättömiä paremmin. Työntekijäliittoon kuuluvat henkilöstön edustajat ovat puolestaan järjestäytymättömiä kriittisempiä siihen, miten työnantaja täyttää yhteistoimintavelvoitteensa. Pienten yritysten työnantajat olivat yhteistoimintalakiin tyytymättömimpiä: 41 prosenttia heistä antoi lain toimivuudesta arvosanan heikko tai välttävä, kun puolestaan 30–49 henkeä työllistävien yritysten työnantajan edustajista samaa mieltä oli noin kolmannes ja tätä suurempien yritysten työnantajan edustajista joka viides. Tutkimusta varten haastateltiin puhelimitse 209 työnantajan ja 207 henkilöstön edustajaa. Tutkimus on tehty Joensuun (nykyisin Itä-Suomen) yliopiston oikeustieteiden laitoksella. Johanna Eklundin, Tarmo Mietti-

sen, Anssi Keinäsen ja Ulla Väätäsen tutkimus ”Uusi yhteistoimintalaki yrityksissä” on luettavissa TEM:n verkkosivuilla osoitteessa www.tem.fi/julkaisut Lisätiedot: tutkija Johanna Eklund, HTM, 044 748 5306, johanna.eklund@socom.fi professori Anssi Keinänen, p. 040 865 7441, anssi.keinanen@uef.fi

Elintarvikkeiden hintakilpailu toimii kansainvälisesti vertaillen hyvin Elintarviketeollisuus ja kauppa ovat keskittyneitä toimialoja. Tästä huolimatta niillä kilpailu toimii Suomessa kansainvälisesti vertaillen hyvin. Näin todetaan työ- ja elinkeinoministeriön ja Elinkeinoelämän Tutkimuslaitoksen 1.2.2010 julkaisemassa tutkimuksessa ”Elintarvikkeiden hinnanmuodostus ja markkinoiden toimivuus”. – Vilkas keskustelu elintarvikkeiden hinnoista on varmasti hyödyttänyt kuluttajia. Keskittymisestä huolimatta elintarvikkeiden hintakilpailu näyttäisi toimivan hyvin, valtiosihteeri Katariina Poskiparta totesi tiedotustilaisuudessa. Elintarvikkeiden kuluttajahinnat ovat Suomessa kansainvälisesti vertaillen varsin korkeat. Merkittävä syy tälle on elintarvikkeiden arvonlisäveron kireys. Arvonlisäveroton hintataso oli joulukuussa 2009 noin 7 prosenttia korkeampi kuin vanhoissa EU-maissa (EU15) keskimäärin, mutta huomattavasti korkeampi kuin uusissa EU-maissa ja Yhdysvalloissa. – Hallitus on tarttunut tutkimuksen tehtyyn havaintoon. Kaupparuoan arvonlisäveroa laskettiin lokakuussa 12 prosenttiin. Ravintolaruoan arvonlisävero tullaan laskemaan heinäkuussa ja samalla kaikkia alv-kantoja nostetaan yhdellä prosenttiyksiköllä, Poskiparta sanoi. Suomessa elintarvikkeiden kuluttajahinnat ovat keskimäärin reagoineet melko nopeasti tuottajahintojen muutoksiin ja samansuuntaisesti kuin vertailumaissa. Maitotuotteiden, rasvojen, lihan, kalatuotteiden ja ruokavalmisteiden hinnat laskivat kahtena edellisenä vuotena kuitenkin selvästi vähemmän ja hitaammin kuin vertailumaissa.

Elintarviketeollisuuden tuottavuus kunnossa Vuoden 2005 tilastoaineistolla tehdyn analyysin mukaan hieman EU15-maita korkeampi arvonlisäveroton hintataso johtuu maatalouden kilpailukyvyn heikkoudesta. Tämä taas aiheutuu epäedullisista luonnonolosuhteista ja pienestä tilakoosta. Sen sijaan elintarviketeollisuuden tuottavuus on korkeampi kuin vanhoissa EU-maissa ja lähellä Yhdysvaltojen tasoa Pienten tuottajien markkinoille pääsy on tärkeää kilpailullisuuden ja kuluttajan valintamahdollisuuksien kannalta. Tutkijat arvioivat, että markkinoille pääsyä voidaan edistää parhaiten ketjun toimijoiden yhteistyöllä ja keskinäisen informaation parantamisella. ETLA selvitti TEM:n toimesta Suomen elintarvikeketjun hinnanmuodostusta ja markkinoiden toimintaa. Merkittävä osa raportista koostuu kansainvälisestä vertailusta. Keskeisiä vertailumaita ovat ns. vanhat EU-maat (EU15), uudet EU-maat (EU12) ja Yhdysvallat. Selvitys on luettavissa ETLA:n verkkosivuilla osoitteessa www.etla.fi Lisätiedot: tutkimusjohtaja Markku Kotilainen, ETLA, puh. + 358 -9-609 900 tutkimusneuvonantaja Olavi Rantala, ETLA, puh. +358-9-609 900 hallitusneuvos Elise Pekkala, TEM, puh. 010 606 3731

Tekesin rahoituksen kysyntä kasvoi Yritykset hakivat Tekesiltä tutkimus- ja kehitysrahoitusta vuonna 2009 kaikkiaan 682 miljoonaa euroa, mikä on kolmanneksen enemmän kuin vuonna 2008. Suuri kasvu osoittaa yritysten uudistumishalua taantuman voittamiseksi. Toimialoittain kysyntä kasvoi eniten energia-, ympäristö-, palvelu-, elintarvike-, metalli- ja rakennusaloilla. Kysynnän kasvu painottui niihin maakuntiin, joissa yritysten tutkimus- ja kehitysinvestoinnit ovat toistaiseksi olleet vähäisempiä, kuten Etelä- ja PohjoisKarjalaan, Kymenlaaksoon, Satakuntaan ja Pohjois-Savoon. ”Taantuman voittamiseksi Tekesin rahoitusvaltuuksia nostettiin vuoden aikana kaikkiaan lähes sadalla miljoonalla eurolla vuoden 2008 valtuuksiin

17 2/2010 • ajan ajantasa tasa


yritys • tietoa verrattuna. Kysyntä kasvoi tätäkin nopeammin ja kilpailu Tekesin rahoituksesta oli entistä tiukempaa. Kysynnän kasvu heijastaa myös sitä, että yrityksillä on ongelmia rahoittaa kehityshankkeitaan”, Tekesin pääjohtaja Veli-Pekka Saarnivaara sanoo. Palvelualoille puolet ja eitekniseen kehitykseen yli 40 prosenttia rahoituksesta Palvelujen ja ei-teknisten sisältöjen osuus Tekesin tutkimus- ja kehitysrahoituksesta kasvoi edelleen. Vuonna 2009 puolet yrityksille kohdistetusta Tekesin rahoituksesta kohdistui palvelutoimialoille. Ei-teknisiin sisältöihin, kuten liiketoiminta¬osaamisen, palvelumallien, toimintaprosessien, organisointitapojen, työelämän ja muotoilun kehittämiseen kohdistui yli 40 prosenttia kokonaisrahoituksesta. Energia-, ilmasto- ja ympäristötavoitteisiin kohdistuva rahoitus nousi yli 40 prosenttiin. Valtaosa rahoituksesta pienille ja keskisuurille yrityksille Pk-yrityksille kohdistui yli 60 prosenttia ja alle 500 henkeä työllistäville yrityksille lähes 90 prosenttia yrityksille kohdistetusta rahoituksesta. Nuorten innovatiivisten kasvuyritysten rahoitukseen pääsi 31 uutta yritystä. Vuonna 2008 aloitetussa, yhdessä yksityisten pääomasijoittajien kanssa toteutettavassa toiminnassa on mukana yhteensä 50 yritystä. Rahoitus on tarkoitettu pienille alkaville yrityksille, joilla on vakuuttavat suunnitelmat ja resurssit kansainväliseen kasvuun. Yritysten tutkimus- ja innovaatiotoiminnan rahoituspäätökset kohdistuivat noin 1 100 yritykselle. Alle 10 henkeä työllistäviä mikroyrityksiä oli lähes puolet asiakkaista. Lisätietoja: pääjohtaja Veli-Pekka Saarnivaara, puh. 010 60 55700

Naisyrittäjät kokevat työssään iloa, mutta stressi uhkaa hyvinvointia Naisyrittäjät ovat pääosin tyytyväisiä työhönsä. Tyytyväisimpiä ovat terveysja sosiaalipalveluissa sekä henkilökohtaisissa palveluissa toimivat naisyrittäjät. Työlleen omistautuneimpia ja tarmokkaimpia ovat vanhemmat sekä

yksinyrittäjät. Nämä tiedot käyvät ilmi Työterveyslaitoksen Naisyrittäjien työhyvinvointi -tutkimuksesta, joka julkaistiin 4.2.2010 Helsingissä. Tutkimuksen mukaan naisyrittäjät kokevat kuitenkin stressiä useammin kuin muut työssäkäyvät naiset. Stressiä aiheuttavat taloudellinen vastuu, kiire ja tekemättömien töiden paine ja toisaalta epävarmuus työn jatkumisesta. Eniten stressiä koetaan majoitus- ja ravitsemisalalla sekä työnantajayrittäjien keskuudessa. Naisyrittäjien terveys ja työkyky ovat melko hyvät, joskin heikommat kuin työssäkäyvillä naisilla keskimäärin. Erityisesti fyysinen työkyky on heikompi. Lähes kolmannes naisyrittäjistä tekee ruumiillisesti raskasta työtä. Samanlaisina toistuvat työliikkeet ja hankalat työasennot haittaavat erityisesti yksinyrittäjiä ja nuoria naisyrittäjiä. Myös työn ja muun elämän yhteen sovittaminen aiheuttaa ongelmia naisyrittäjille. Eniten ongelmia on majoitus- ja ravitsemisalalla sekä työnantajayrittäjillä. Parhaiten työn ja muun elämän yhteensovittaminen onnistuu terveys- ja sosiaalipalveluissa sekä vanhemmilla naisyrittäjillä. Loman pitäminen ei ole itsestäänselvyys: joka seitsemäs naisyrittäjä ei ollut pitänyt lomaa lainkaan tutkimusta edeltävänä vuonna. Tärkeimmät naisyrittäjän tukipilarit ovat perhe ja muut yrittäjät. Työhyvinvointia tukisivat naisyrittäjien mielestä parhaiten mahdollisuus työstä irtautumiseen ja lepoon. Myös parempi eläketurva, mahdollisuus saada apua työhön sekä kuntoutus- ja työterveyshuoltopalvelut auttaisivat jaksamaan työssä. Naisyrittäjistä valtaosalla on tarve kehittää osaamistaan. Kaksi naisyrittäjää kolmesta tuntee tarvetta kehittää ammatillista ja runsas puolet liiketoiminnassa tarvittavaa osaamistaan. Osaamistarpeita on erityisesti nuorilla ja työnantajayrittäjillä. Naisyrityksissä tarvitaan lisää osaamista muun muassa tietotekniikan käytössä, markkinoinnissa ja liiketoiminnan suunnittelussa. Työ- ja elinkeinoministeriö asetti 2008–2009 naisyrittäjyyden edistämistyöryhmän selvittämään naisyrittäjyyden tilaa sekä kartoittamaan naisten yrittäjyyttä estäviä ja edistäviä tekijöitä Yrittäjänaisten Keskusliitto ja Työterveyslaitos yhteistyössä työ- ja elinkeinoministeriön kanssa käynnistivät 1.6.2008 Naisyrittäjien työhyvinvointi ja naisyritysten liiketoiminnan kehittäminen -hankkeen naisyrittäjyyden edistämiseksi.

Lisätiedot: neuvotteleva virkamies Anna-Liisa Levonen, TEM, 010 606 3685 kehittämispäällikkö Helena Palmgren, Työterveyslaitos, puh. 030 474 2643

Enterprise Europe Network johtava EU-neuvoja Janne Koivisto

Aluehallintouudistuksen vaikutukset ympäristöhallintoon Vuoden 2010 alusta voimaan astuneen valtion aluehallintouudistuksen myötä Suomessa toimii nykyisellään kuusi aluehallintovirastoa (AVI) ja 15 elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusta (ELY). Uudistuksella on vaikutuksensa myös valtion ympäristöhallintoon. Tiivistäen todettuna entisten alueellisten ympäristökeskusten ohjaus- ja valvontatehtävät siirtyivät ELY-keskuksile ja alueellisten ympäristökeskusten ympäristölupatehtävät sekä ympäristölupavirastojen tehtävät aluehallintovirastoille. Ympäristölupatehtävät on jaettu Etelä-Suomen, ItäSuomen, Länsi- ja Sisä-Suomen sekä Pohjois-Suomen aluehallintovirastoille. ELY:ista ympäristö- ja luonnonvarat –vastuualueen tehtäviä hoidetaan 13 keskuksessa. ELY:t huolehtivat alueillaan ympäristönsuojelusta, alueiden käytöstä, rakentamisen ohjauksesta, kulttuuriympäristön hoidosta, luonnon monimuotoisuuden suojelusta ja kestävästä käytöstä sekä ympäristön tilan seurannasta. ELY:t huolehtivat myös ympäristönsuojelulain ja vesilain mukaisten lupien valvonnasta sekä ympäristönsuojelulain mukaisista hallintopakkoasioista. Lisäksi ne huolehtivat maa- ja metsätalousministeriön ohjauksessa vesivarojen käytöstä ja hoidosta. AVI:t ratkaisevat ympäristönsuojelulain ja vesilain mukaiset lupa-asiat, vesilain mukaiset hallintopakkoasiat sekä pääosan vesien pilaantumisesta aiheutuvista korvausasioista. Myös Suomen ympäristökeskuksesta on annettu uusi laki ja asetus, jotka astuivat voimaan 1.1.2010. SYKE:n tehtävät ja asema säilyvät kuitenkin entisellään. Lupa-asioista SYKE:lle kuuluvat edelleen mm. jätteiden kansainväliset siirrot ja biosidien ennakkohyväksyminen. Ympäristönsuojelulain mukaisia

18 ajantasa ajan tasa • 2/2010


yritys • tietoa ympäristölupaviranomaisia ovat aluehallintovirastojen ohella edelleen kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset. Lupaviranomaisten toimivallasta säädetään lain 27 §:ssä. Lähtökohtaisesti AVI ratkaisee asian, mikäli toiminnan ympäristövaikutukset voivat olla merkittäviä tai laajakantoisia. Muussa tapauksessa toimivalta kuuluu kunnan viranomaiselle. Alueellisesti toimivaltaa määrittää toiminnan sijoittuminen. Muutoin kunnan viranomaiselle kuuluva asia ratkaistaan AVI:ssa, mikäli toiminta sijaitsee usean ympäristönsuojeluviranomaisen toimialueella. Kuluvan vuoden alusta on tullut voimaan useita muitakin säädösmuutoksia ympäristöministeriön hallinnonalalla. Muun muassa YM:n, SYKE:n ja ARA:n perimiä suoritemaksuja on korotettu noin kymmenen prosenttia.

Oletko jo tutustunut kauppakamarin kirjoihin? Helsingin seudun kauppakamari julkaisee jatkuvasti kirjoja jäsentensä yritystoiminnan tueksi. Kasvavaan kysyntään on vastattu, ja vuonna 2010 uusia teoksia ilmestyy jo useita kymmeniä. Viime aikoina suosittuja ovat olleet muun muassa verotiliuudistusta, kehityskeskusteluja ja taloushallintoa käsittelevät kirjat. Kevään kiinnostavissa uutuuksissa tarkastellaan esimerkiksi hyvän sopimuksen tekemistä, strategiatyötä ja onnistunutta asiakaspalvelua. Koko kirjavalikoima on nähtävillä osoitteessa www.kauppakamarikauppa. fi. Kauppakamarin jäsenillä on luonnollisesti oikeus ostaa kaikki teokset muita huomattavasti edullisempaan jäsenetuhintaan, joka on erikseen merkitty jokaisen tuotteen kohdalle. Myös perinteinen Lakimiesliiton Kustannus -tavaramerkki siirtyi kauppakamarille 1.1.2009. Lakimiesliiton Kustannuksen kirjat tarjoavat tietoa oikeudellistuvan yhteiskunnan juridisista pelisäännöistä. Nämäkin kirjat löytyvät kauppakamarin verkkokaupasta

Tietopaketti palveludirektiivin tuomista muutoksista Työ- ja elinkeinoministeriö on laatinut tietopaketin palveludirektiivin täytäntöönpanon tuomista muutoksista. Sähköisessä tiedotteessa kerrotaan esimerkiksi miten yrittäjät hyötyvät uudesta lainsäädännöstä, mitä iloa tästä kaikesta on kuluttajille ja miten lupaviranomaisten yhteistyö tiivistyy. Tiedotteesta löytyvät lisäksi Yritys-Suomen uuden palveluyritysten verkkopalvelun ja puhelinpalvelun yhteystiedot. Tietopaketin sisältö on vapaasti julkaistavissa ja soveltuvin osin hyödynnettävissä. Sen voi lähettää myös helposti eteenpäin sähköisessä muodossa. Tiedot on koottu mm. yrittäjien, yritysneuvojien, kuluttajaneuvojien ja viranomaisten käyttöön. Palveludirektiivi saatettiin 28.12.2009 osaksi Suomen lainsäädäntöä. Direktiivin tavoitteena on helpottaa yritysten toiminnan laajentamista EU:n sisämarkkinoilla - sekä yrityksen perustamista toiseen EU- tai ETA-maahan että toiminnan harjoittamista toisessa jäsenmaassa. Direktiivi hyväksyttiin Suomen EU-puheenjohtajakaudella vuonna 2006. Tietopaketti löytyy osoitteesta: http://www.tem.fi

Työnantajavelvoitteista yrityksille yhteensä 5,8 miljardin vuosilasku Työ- ja elinkeinoministeriö julkisti teettämänsä kolme selvitystä yrityksille aiheutuvista hallinnollisista kustannuksista. Hallinnollista taakkaa selvitettiin yrityshaastatteluin kolmella yritysten kannalta keskeisellä alueella: työnantajavelvoitteissa, taloushallinnon raportoinnissa ja julkisissa hankinnoissa. Selvitysten tulokset nostavat esiin yrityksen kannalta raskaimmat velvoitteet. Yrityksille aiheutuu kustannuksia, kun ne lainsäädännön velvoittamina keräävät, muokkaavat ja toimittavat tietoa viranomaisille ja muille osapuolille, kuten työntekijöille. Kustannuksista osa aiheutuu toimista, joita yritys ei tee oman liiketoimintansa tarpeista,

vaan pelkästään lainsäädännön vaatimusten vuoksi. Tätä osuutta pidetään hallinnollisena taakkana. Työnantajana toimimiseen liittyvistä tiedonantovelvoitteista aiheutuu yrityksille vuosittain 5,8 miljardin euron hallinnolliset kustannukset. Hallinnollista taakkaa työnantajavelvoitteissa on selvityksen mukaan 906 miljoona euroa, mikä vastaa 16 % hallinnollisista kokonaiskustannuksista. Eniten taakkaa yrityksille aiheutuu sosiaalivakuutus- ja eläkelaitoksille tehtävistä ilmoituksista, joista muodostuu lähes puolet (46 %; 424 milj. euroa) työnantajavelvoitteisiin liittyvästä kokonaistaakasta. Hallinnollisia kustannuksia aiheutuu eniten (noin 3,3 miljardia euroa) työsuojeluun ja -turvallisuuteen liittyvistä velvoitteista, mutta taakkaa niistä muodostuu erittäin vähän (vain 2 % työnantajavelvoitteiden kokonaistaakasta). Yhteistyössä sosiaali- ja terveysministeriön kanssa tehdyssä selvityksessä käytiin läpi kaikkiaan 155 työantajavelvoitetta. Selvityksen mukaan kymmenen raskainta velvoitetta muodostaa 90 % työnantajavelvoitteiden aiheuttamasta kokonaistaakasta. Taloushallinnon raportoinnista aiheutuu yrityksille vuosittain 2 miljardin euron hallinnolliset kokonaiskustannukset, josta hallinnollista taakkaa on 256 miljoonaa euroa (8 %). Taloushallinnon raportoinnin hallinnollisista kokonaiskustannuksista ja -taakasta eniten (yli 60 %) aiheutuu mikroyrityksille. Taloushallinnon raportoinnin hallinnolliset kustannukset ovat vuositasolla yksittäiselle mikroyritykselle noin 10 200 euroa Selvityksen mukaan taloushallinnon raportointi nähdään yrityksissä pääosin tärkeänä yritysten liiketoiminnan kannalta, mutta samaan aikaan tunnistetaan myös velvoitteita, joita yritykset eivät tekisi omaehtoisesti, kuten tilinpäätösasiakirjojen rekisteröinti tai tilinpäätöksen liitetietojen erittely. Euromääräisesti eniten hallinnollista taakkaa syntyi tilintarkastuksesta ja velvollisuudesta avustaa tilintarkastajaa, yhteensä 96 miljoonaa euroa. Julkisiin hankintoihin liittyvien kansallisten velvoitteiden hallinnolliset kokonaiskustannukset yrityksille ovat vuosittain noin 164 miljoonaa euroa, josta hallinnollista taakka on 21 miljoonaa euroa (13 %). Yksittäisestä kilpailutuksesta aiheutuu yritykselle noin 1 460 euron hallinnolliset kustannukset, josta taakkaa on 190 euroa. Selvityksen mukaan hankintayksikölle puolestaan aiheutuu 49 miljoonan

19 2/2010 • ajan ajantasa tasa


yritys • tietoa vuosittaiset hallinnolliset kustannukset, josta taakkaa on liki 4 miljoonaa, kun yksittäisen hankinnan hallinnolliset kustannukset olivat 3 790 euroa, josta taakka oli 270 euroa. Hankintalainsäädännön soveltamisalan ulkopuolelle jäävien pienhankintojen hallinnolliset kustannukset olivat suhteellisen pienet; yrityksille 150 euroa ja hankintayksiköille 610 euroa. Valtioneuvosto hyväksyi maaliskuussa 2009 periaatepäätöksen kansalliseksi toimintaohjelmaksi yritysten hallinnollisen taakan vähentämiseksi vuosille 2009–2012. Tavoitteena on, että kansalliseen lainsäädäntöön perustuvista tiedonantovelvoitteista ja viranomaismenettelyistä yrityksille aiheutuvaa hallinnollista taakkaa vähennetään neljänneksellä vuoden 2012 loppuun mennessä. Myös EU-tasolla on asetettu vastaava tavoite. Hallinnollisen taakan keveneminen on omiaan parantamaan yritysten tuottavuutta ja kilpailukykyä. Selvitykset ovat luettavissa TEM:n verkkosivuilla: www.tem.fi/hallinnollinentaakka

Uudet IT2000sopimusehdot kesään mennessä IT2000 Tietotekniikka-alan sopimusehtoja uudistetaan projektissa, joka käynnistyi viime vuoden maaliskuussa. Uudistamisesta järjestettiin kaksi lausuntokierrosta heinä-lokakuussa 2009. Lausuntoa pyydettiin ensimmäisellä lausuntokierroksella yhteensä 158 ja toisella yhteensä 174 yritykseltä, järjestöltä ja viranomaistaholta. Lausuntoja saatiin kymmenittäin.

Sopimusehdot viimeistellään saadun runsaan palautteen pohjalta. Uudet sopimusehdot on tarkoitus julkistaa kesään 2010 mennessä suomeksi ja englanniksi. Lisätiedot: Lakimies Jaakko Turunen, Keskuskauppakamari, puh. 040 552 7663 IT2000 Tietotekniikka-alan sopimusehtoja käytetään laajasti yritysten ja yhteisöjen välisessä kotimaisessa tietotekniikka-alan tuotteiden ja palvelujen kaupassa sekä käyttöoikeuden luovutuksessa. Ensimmäiset vastaavankaltaiset sopimusehdot eli Tietojenkäsittelyalan sopimusehdot ATK 89 julkaistiin vuonna 1989. Nykyiset IT2000 Tietotekniikka-alan sopimusehdot on julkistettu joulukuussa 1999, ja niitä on viimeksi muutettu toukokuussa 2004. IT2000 Tietotekniikka-alan sopimusehtojen oikeudenhaltijat ovat Keskuskauppakamari, Suomen Osto- ja Logistiikkayhdistys LOGY ry, Teknologiateollisuus ry ja Tietotekniikan liitto ry. Sopimusehdot uudistetaan yhteistyössä Ohjelmistoyrittäjät ry:n sekä Asianajotoimisto Castrén & Snellman Oy:n ja Fondia Oy:n kanssa.

Työ- ja elinkeinotoimistojen sähköpostiosoitteet muuttuivat Työ- ja elinkeinotoimistojen (TE-toimisto) ja niiden virkailijoiden sähköpostiosoitteet muuttuivat maaliskuun alussa. Nykyisistä mol.fi -päätteisistä sähköpostiosoitteista luovutaan. TE-toimistojen virkailijoiden sähköpostiosoitteet ovat 1.3.2010 alkaen muotoa: etunimi.sukunimi@te-toimisto.fi (ruotsiksi myös fornamn.efternamn@tebyran.fi). Uusi muoto korvaa nykyiset etunimi.sukunimi@mol.fi -osoitteet. TE-toimiston yleinen sähköpostiosoite toimisto@mol.fi (esim. tampere@mol.fi) muuttuu muotoon toimisto@te-toimisto.fi (esim. tampere@ te-toimisto.fi). Sähköpostiviestit vanhoihin mol.fi -osoitteisiin ohjautuvat 304.2010 saakka automaattisesti uusiin osoitteisiin. Tämän jälkeen lähettäjä saa vanhaan osoitteeseen lähettämäänsä viestiin automaattivastauksen osoitteen muuttumisesta, mutta viesti ei enää ohjaudu uuteen osoitteeseen. Verkkopalvelujen osoitteet säilyvät ennallaan Nyt toteutettu muutos koskee vain mol.fi -päätteisiä sähköpostiosoitteita. Työvoimapalvelujen tarjontaan keskittyvän verkkopalvelun domain-osoitteet säilyvät ennallaan. Palvelut löytyvät jatkossakin verkosta osoitteesta www.mol.fi. Yksittäisen TE-toimiston verkkosivujen osoite on edelleen muotoa www.mol.fi/toimisto (esim. www.mol.fi/vantaa). Lisätiedot: neuvotteleva virkamies Helinä Tuominen, TEM, puh. 010 604 8042, helina.tuominen(at)tem.fi

20 ajantasa ajan tasa • 2/2010


kansain • välistä Palveludirektiivi teettää vielä töitä Helsingin seudun kauppakamarin, Enterprise Europe Networkin ja työ- ja elinkeinoministeriön 21. tammikuuta järjestämässä infoseminaarissa käsiteltiin vuoden alussa voimaan tulleen palveludirektiivin vaikutuksia ja täytäntöönpanoa Suomessa. WTC Helsingin Marski-salissa pidetyssä seminaarissa puhujina olivat hallitusneuvos Antti Riivari (TEM) ja osastopäällikkö Marja-Liisa Peltola (Keskuskauppakamari). Aihetta kerääntyi kuulemaan kolmisenkymmentä yritysten edustajaa. Antti Riivarin esitys käsitteli uutta lakia palvelujen tarjonnasta sekä kaikkiin EU-maihin perustettavia keskitettyjä asiointipisteitä. Palveludirektiivin tavoitteena on karsia lainsäädännöllisiä ja hallinnollisia esteitä palveluliiketoiminnan aloittamiselta ja harjoittamiselta sisämarkkinoilla ja näin ollen helpottaa palveluelinkeinon aloittamista muissa maissa. Suomen osalta palveluyritysten keskitetty asiointipiste on rakennettu Yrityssuomi.fi-portaaliin, josta löytyy pääsy myös kaikkien muiden jäsenvaltioiden asiointipisteisiin. Riivari totesi, että Suomessa direktiivin täytäntöönpano on ollut haasteellista. Muun muassa direktiivin vaatimuksia sähköisistä lupamenettelyistä ei ehditty saattaa ajoissa voimaan, ja tältä osin työ jatkuukin edelleen. Marja-Liisa Peltola Keskuskauppakamarilta korosti palveludirektiivin täytäntöönpanon tärkeyttä koko EUalueella. Ilman tätä direktiivin yleinen tavoite, palvelujen tarjoamisen vapauden edistäminen, ei toteudu. Peltolan mukaan direktiivi kuitenkin luo hyvät mahdollisuudet suomalaisen palvelualan kansainvälistymiselle Euroopan talousalueella. Direktiivin täytäntöönpanoon Suomessa liittynyttä lupamenettelyjen läpikäyntiä Peltola piti yleisemminkin tärkeänä menettelyjen tehostamisen kannalta. Palveluyritysten keskitetty asiointipiste Suomessa: www.yrityssuomi.fi/palveluyritykset

Jätelainsäädännön valvonta erityisvirastolle? Yksi EU:n suurimmista ympäristöhaasteista tällä hetkellä on turvallisen ja ympäristöä säästävän jätehuollon varmistaminen, todetaan komission helmikuun alussa julkaisemassa tutkimuksessa. Tutkimuksessa suositellaan erityisen viraston perustamista valvomaan EU:n jätelainsäädännön täytäntöönpanoa ja noudattamista. Virasto vastaisi laitosten ja kaatopaikkojen tarkastuksista ja valvonnasta tapauksissa, joissa säännösten noudattamisessa on erityisen vakavia puutteita. EUmaiden verkosto tukisi virastoa useissa toimissa. EU:ssa syntyy vuosittain noin 2,6 miljardia tonnia jätettä, josta noin 90 miljoonaa tonnia on luokiteltu vaaralliseksi jätteeksi. Merkittävä määrä jätteitä hävitetään edelleen laittomasti, useat kaatopaikat eivät täytä vaatimuksia eikä kaikissa EU-maissa ole vielä tarvittavaa perusinfrastruktuuria jätehuoltoa varten. Myös jätteiden laittomat kuljetukset aiheuttavat ongelmia. Helmikuun alussa julkaistiin raportti komission ja EU-maiden ympäristöviranomaisten IMPEL-verkoston 22 EU-maassa toteuttamista jätekuljetusten tarkastuksista. Raportin mukaan lähes viidennes EU-maissa tarkastetuista jätekuljetuksista oli laittomia. Useimmat tapaukset koskivat laitonta jätevientiä EU:sta Afrikan ja Aasian maihin. IMPEL-verkosto jatkaa tarkastuksia ja pyrkii laajentamaan ne kaikkiin EUmaihin. Komissio aikoo myös muuttaa sähkö- ja elektroniikkalaiteromusta annettua direktiiviä sähkö- ja elektroniikkalaiteromun laittomien kuljetusten vähentämiseksi. Komissio arvioi myös jätekuljetuksia koskevien tarkastusvaatimusten tiukentamista. Lähde: Euroopan komission Suomenedustusto

Yksityisyyden suoja on ensi vuosikymmenen suuri haaste Yksityisyyden suojaan kohdistuu uusia haasteita. Internetin käyttötapojamme voidaan hyödyntää käyttäytymiseen perustuvassa mainonnassa, sosiaalisen

median kautta henkilökohtaiset tietomme ja kuvamme tulevat muiden saataville ja liikkeitämme voidaan jäljittää älysirujen avulla. Komissio totesikin 28.1. vietettynä tietosuojapäivänä, että EU:n tietosuojasääntöjä on päivitettävä, jotta voidaan pysyä tekniikan muutosten tasalla. Komissio on vuoden 2009 aikana tehnyt useita tietosuojaan liittyviä aloitteita. Komissio on mm. ehdottanut, että esimerkiksi bussilipuissa ja muissa tuotteissa olevien sirujen olisi deaktivoiduttava automaattisesti, ellei tuotteen ostaja itse päätä aktivoinnin jatkamisesta. Komissio on myös neuvotellut 20 suurimman sosiaalisia verkkoja ylläpitävän yrityksen välillä sopimuksen, jolla parannetaan alaikäisten turvallisuutta verkossa. EU:n uusien televiestintäsääntöjen mukaan internetin tyyppisten viestintäpalvelujen tarjoajat joutuvat ilmoittamaan viranomaisille, kun suojan pettäminen on johtanut henkilötietojen katoamiseen tai väärinkäyttöön. Nyt kun Lissabonin sopimus ja EU:n perusoikeuskirja ovat astuneet voimaan, komissio haluaa ottaa käyttöön selkeät ja ajanmukaiset säännöt, joilla taataan korkeatasoinen henkilötietojen ja yksityisyyden suoja. EU aloittaa työn uudistamalla vuonna 1995 annetun tietosuojadirektiivin. Myös vuodelta 2002 peräisin oleva EU:n sähköisen viestinnän tietosuojadirektiivi on tarkoitus päivittää. Tietosuojapäivän perusti vuonna 2007 Euroopan neuvosto. Päivän yhteydessä on tarkoitus selittää, mitä henkilötietoja kerätään ja minkä vuoksi, ja mitkä ovat ihmisten oikeudet ja vastuut. Tietosuojapäivää vietettiin tänä vuonna neljättä kertaa. Lähde: Euroopan komission Suomenedustusto

Linkkivinkki: Haloo Pohjola Haloo Pohjolan kotisivulla www.haloopohjola.fi on monipuolista tietoa muuttamisesta Pohjoismaissa, esimerkiksi sosiaaliturvasta, verotuksesta, opiskelusta ja työnhausta. Sivu on tarkoitettu sekä yksityishenkilöiden että yritysten ja viranomaisten käyttöön.

21 2/2010 • ajan ajantasa tasa


liikeyhteyksiä • etsitään

LIIKEYHTEYKSIÄ ETSITÄÄN WTC TURUN KAUTTA Turkey WTC Ankara A Eti Mine Works, Turkey's biggest mining company and leader in the processing and marketing the boron sources, has two purchasing announcements: 20.000 liters vanadium pentaoxide catalyst will be purchased . 130 units polyester filtering clothes (in different lengths and in roll) will be purchased. For the details and contact people, please visit Eti Mine Works' website or get in touch with WTC Ankara.

USA WTC Delaware, Member Companies A&B For sale to end-users and buy from manufacturers: Plastics/Industrial Laminates. Details: Company provides custom fabrication to customer specifications of all Thermoplastic and Thermoset Laminate Products. Applications include; welding tips, transformer insulation, switchgear insulations, rotor vanes, transit and railway insulation, cryogenic insulation, arcfurnace insulation and high voltage insulation. B For sale to distributors, agents and direct sales to end-users: NAFION. Details: NAFION membranes for fuel cells. Catalyst coated membranes for fuel cells and water electrolysis. All NAFION small volume sales and distribution. NAFION is a Sulfonic Acid Polymer.

B Product type: Diamond Tools, Cleavers and Knives. Details: Company makes parts from diamond for technical and scientific applications. Diamond Knives are used in microscopy for cutting thin sections. Diamond tools are used for precession scribing of semi-conductor wafers, while diamond cleavers are used of fiber optic cleaving. B Offer to sell Product type: Laser & Spectrometer. Details: Company develops many custom design Laser & Spectrometer for OEM customers. B For sale to sales representatives, distributors and direct sale to end-users: Water activated gummed tapes. Details: Plain and reinforced gummed tapes could be printed. Cro-nel foam laminated to film or kraft and cohesively coated. Nyvel cohesively coated kraft. B For sale to sales representatives, distributors and direct sale to end-users: fiber optic connectivity products. Details: Design and manufacture communications hardware that provides copper to fiber connectivity solutions for data, voice and video applications. Products include fiber optic modems, media converters, switches, insulators, multiplexers etc. Products support LAN applications and CCTV applications plus traditional datacom.

A = haetaan Suomesta B = halutaan tuoda Suomeen

B For sale to distributors and direct sale to endusers: Material Handling Solutions Details: They are the inventor and commercial provider of Optical Real-Time Location Systems for tracking goods, vehicles and guiding autonomous vehicles in any size facility. Our revolutionary location tracking and automatic data collection systems are designed for indoor industrial vehicles, primarily in warehouses. Applications employing Optical RTLS are economical and practical to deploy, allowing warehouse professionals to substantially increase safety and improve warehouse efficiency. The results are fewer safety incidents, much lower operating costs, improved inventory accuracy and greater throughout. B For sale to end-users and distributors: CUD Diamond Details: Single crystal and polycrystalline diamond used for heat spreading, windows and membranes. The diamond can be free standing, mounted to a flange or on silicon. Thickness ranges from <1um to 500 um thick. The thermal conductivity can be tailored to the application with a maximum of 1800 w/mk. B For sell to distributors and end-users. Buy from manufacturers. Research Reagents. Details: Chemical Reagents, building blocks & intermediates, natural products and plant extracts.

Lisätiedustelut WTC Turun toimistosta puh. (02) 281 3100 tai chamber@wtc-turku.fi

22 ajantasa ajan tasa • 2/2010


TURUN KAUPPAKAMARI KOULUTTAA KEVÄÄLLÄ 2010 Tervetuloa kevätkauden koulutuksiin! Lisätietoa koulutuksista: Koulutuspäällikkö Maria Lindbom, puh. (02) 274 3423, 050-5730 370

Ajankohtaisin tieto koulutuksista netissä: www.turku.chamber.fi > koulutus

KEVÄÄN 2010 KOULUTUSOHJELMA MAALISKUU 23.3. Pörssi-ilta 24.3. Matkalaskut 30.3. ja 21.4. Excelin hyötykäyttö

HUHTIKUU 8.4. Sopimukset myyntityössä 13. ja 22.4. Esiinny ja vaikuta 14.4. Sosiaalinen media yrityksen työkaluna 15.4. HHJ (Hyväksytty Hallituksen Jäsen) – koulutuskokonaisuus (lisäksi 20.4., 28.4 ja 4.5.) 21.4. Mediasuhteet ja julkisuuden hallinta

27.4. 29.4.

Verosuunnittelua vai veronkiertoa? Arvonlisäverotuksen ajankohtaispäivä

TOUKOKUU 5. ja 11.5. 6.5. 12.5. 18.5. 19.5.

26.5.

Excel – jatkokurssi Pk-yrityksen verosuunnittelu Beskattning av företagsinkomster 2010 Kohdennettu markkinointi Kansainvälisen arvonlisäverotuksen ajankohtaispäivä Yritysverotuksen intensiivikurssi

23 2/2010 • ajan ajantasa tasa


TALOUSHALLINNON JA VEROTUKSEN KOULUTUKSET PÖRSSI-ILTA Tiistaina 23.3.2010 klo 17.30 – 20.40, Mauno Koivisto – keskus, Bio City, Turku Ilta on tarkoitettu kaikille osakesijoittamisesta kiinnostuneille yksityishenkilöille. Sen aikana tutustutaan kiinnostaviin ja ajankohtaisiin pörssiyhtiöihin. Illan tarkempi ohjelma julkaistaan lähempänä tilaisuutta nettisivuillamme. Pörssi-ilta järjestetään yhdessä Pörssisäätiön kanssa. Tilaisuus on maksuton. Ilmoittautuminen: 16.3. mennessä. VEROSUUNNITTELUA VAI VERONKIERTOA? Verosuunnittelun mahdollisuudet ja rajat Tiistaina 27.4.2010 klo 9 - 16, Radisson Blu Marina Palace Hotel Linnankatu 32, Turku Katso päivän ohjelma nettisivuiltamme. Luennoitsijat: lakiasiain johtaja Vesa Korpela, Veronmaksajat ja senior Tax Manager Torsti Lakari, KPMG Oy Ab. Osallistumismaksu: Turun kauppakamarin jäsenhinta 370 € + alv 22%, muille 420 € + alv 22%. Ilmoittautuminen: 20.4.2010 mennessä. ARVONLISÄVEROTUKSEN AJANKOHTAISPÄIVÄ Torstaina 29.4.2010 klo 9 – 15, Radisson Blu Marina Palace Hotel Linnankatu 32, Turku Koulutuspäivän aikana käydään läpi kaikki arvonlisäverotuksen ajankohtaiset asiat, mm. uusin oikeuskäytäntö, verohallinnon ohjeet ja kaikki viimeaikaiset ja tulossa olevat lain muutokset sekä niiden käytännön vaikutukset. Käsiteltävänä ovat mm. sekä 1.1.2010 voimaan tulleet kansainvälisten palvelumyyntien ja -ostojen ALV-käsittelyn ja raportoinnin merkittävät muutokset ja verotili että tulossa olevat verokantamuutokset ja rakennusalan mahdollinen käännetty verovelvollisuus. Asiantuntijana pidetty luennoitsija arvonlisäveroasiantuntija Petri Salomaa, Deloitte & Touche Oy:stä. Osallistumismaksu: Turun kauppakamarin jäsenetuhinta 320 € + alv 22%, normaalihinta 480 € + alv 22%. Ilmoittautuminen: 22.4.2010 mennessä. PK-YRITYKSEN VEROSUUNNITTELU Torstaina 6.5.2010 klo 9 – 12, Turun kauppakamari, Puolalankatu 1

Koulutuksessa keskitytään verosuunnitteluun erityisesti PK -yritysten ja omistajayrittäjien näkökulmasta ja käydään läpi mm. sitä mikä vaikutus yhtiömuodolla tai yrityksen omistusrakenteella on verotukseen, miten voitonjaon verotukseen vaikuttaa yhtiön nettovarallisuus sekä miten yrittäjän oma verotus kannattaa ottaa huomioon osana yrityksen verosuunnittelua. Lisäksi selvitetään mitä tarkoitetaan peitellyllä osingolla sekä mitä seurauksia peitellystä osingosta on yrittäjälle ja yhtiölle. Luennoitsijana toimii OTK, veroasiantuntija Susanna Uusitalo, asianajotoimisto Heikkilä & Co:sta. Osallistumismaksu: Turun kauppakamarin jäsenetuhinta 235 € + alv 22 %, normaalihinta 352 € + alv 22 %. Ilmoittautuminen: 29.4.2010 mennessä

BESKATTNING AV FÖRETAGSINKOMSTER Onsdag 12.5.2010 kl. 9 – 12, Åbo handelskammare, Puolalagatan 1 Beskattning av företagsinkomster påverkas av flera olika faktorer, bland annat företagsform och sättet att lyfta medel från företaget. På kursen behandlar vi beskattning av företagsinkomster i olika företags-former med betoning på aktiebolag. Vi tar även upp skillnader

mellan bokföringslagens kostnads- /intäktsbegrepp och avdragsrätten/skattskyldigheten enligt näringsskattelagen. Föreläsare, ekon.mag. Karl-Johan Sigfrids från Oy Certima Ab i Vasa har en mångårig erfarenhet t.ex. av mervärdesskatteutbildning. Han har föreläst på handelskamrarnas utbildningstillfälle på olika håll i landet och har också fungerat som utbildare för bl.a. skatteförvaltningen. Deltagaravgift: Handelskammarens medlemmar 235 euro + 22 % moms, icke-medlemmar 397 € + 22 % moms. Anmälning: anmäl dig senast den 5.5.2010 KANSAINVÄLISEN ARVONLISÄVEROTUKSEN AJANKOHTAISPÄIVÄ Keskiviikkona 19.5.2010 klo 9-15, Radisson Blu Marina Palace Hotel, Linnankatu 32, Turku Koulutuspäivän aikana käsitellään kansainvälisen tavara- ja palvelukaupan säännöksiä. Päivän aikana tutustutaan kansainvälisen tavarakaupan perusperiaatteisiin ja selvitetään tavarakaupan ongelmatilanteita esimerkkien avulla. Lisäksi käydään yksityiskohtaisesti läpi kansainvälisiä palvelumyyntejä ja -ostoja koskevia säännöksiä ja 1.1.2010 voimaan tulleen uudistuksen vaikutuksia palvelujen myynteihin ja ostoihin sekä raportointiin kausiveroilmoituksella ja yhteenvetoilmoi-

24 ajantasa ajan tasa • 2/2010


tuksella. Uudistuksia käydään läpi uusien arvonlisäverolain säännösten pohjalta ja useiden esimerkkien avulla. Kurssipäivän aikana luodaan myös katsaus käännetyn verovelvollisuuden soveltamistilanteisiin sekä aiemmin voimassa olleisiin palvelukaupan säännöksiin. Päivän aikana selvitetään lisäksi ulkomaan veron palautusmenettelyn muutoksia. Asiantuntijana arvonlisäveroasiantuntija, OTK Johanna Holkeri-Kauppila, Deloitte & Touche Oy Osallistumismaksu: Turun kauppakamarin jäsenetuhinta 320 € + alv 22 %, normaalihinta 480 € + alv 22 %. Lisätietoja koulutuksesta: koulutuspäällikkö Maria Lindbom, puh. (02) 274 3423 tai maria.lindbom@turku.chamber.fi Ilmoittautuminen: 12.5.2010 mennessä

hyödyntämään hallitustyöskentelyä paremmin. Luennoitsijoina huippuasiantuntijat. Koulutus on saavuttanut suursuosion koko Suomessa! AIKATAULU Keväällä 2010 Turun kauppakamari järjestää vielä yhden HHJ-kurssin Kevään 2. HHJ –kurssi 1. jakso 15.4.2010 klo 13 – 17.15 2. jakso 20.4.2010 klo 13 – 17.15 3. jakso 28.4.2010 klo 13 – 17.15 4. jakso 4.5.2010 klo 13 – 19 Osallistumismaksu: Turun kauppakamarin jäsenet 1100 € +alv. 22 %, normaalihinta 1500 € + alv. 22 %. Ilmoittautuminen: maria.lindbom@ turku.chamber.fi, puh. 02-274 3423

HENKILÖSTÖHALLINNON KOULUTUKSET MATKALASKUT Keskiviikkona 24.3.2010 klo 9 – 12, Turun kauppakamari, Puolalankatu 1. Matkakustannusten korvaaminen ja muut matkustamiseen liittyvät erityissäännökset ovat aina verottajan erityisen mielenkiinnon kohteena. Matkakustannuksina pidetään niitä ylimääräisiä menoja, joita työntekijälle aiheutuu työmatkan johdosta. Mistä matkoista korvauksia voidaan maksaa, miten päivärahat maksetaan ja miten toimitaan jos matkakuluista ei ole tositetta? Näihin ja moniin muihin kysymyksiin saat aamupäivän aikana vastauksia.

YRITYSVEROTUKSEN INTENSIIVIKURSSI Keskiviikkona 26.5.2010 klo 9 – 16, Radisson Blu Marina Palace Hotel, Linnankatu 32, Turku Päivän aikana käydään läpi mm. seuraavia aiheita: elinkeinotoiminnan rajanvetoa, tappiot ja menetykset yritysverotuksessa, yrittäjän matkakulut verotuksessa, 2010 voimaan tulleet yritysverotuksen muutokset sekä eri yritysmuotojen veroedut. Luennoitsijat: johtava lakimies Juha Koponen ja lakiasiainjohtaja Vesa Korpela, Veronmaksajat Osallistumismaksu: jäsenille 370 € + alv 22%, normaalihinta 420 € + alv 22%. Ilmoittautuminen: 19.5.2010 mennessä

YRITYSJOHDON KOULUTUKSET HYVÄKSYTTY HALLITUKSEN JÄSEN (HHJ) – KOULUTUSKOKONAISUUS Yrittäjä, yritysjohto, omistajat ja rahoittajat tarvitsevat tuekseen eri alojen kokeneita asiantuntijoita, liiketoimintaosaajia, jotta yritys kykenisi kaupallistamaan tuotteitaan, kasvamaan, uudistumaan ja laajentamaan markkina-alueitaan samalla säilyttäen kannattavuutensa. Myös erilaiset murrokset kuten sukupolvenvaihdokset, omistajamuutokset, kansainvälistyminen, kasvunopeus ja markkinahäiriöt ovat helpommin hallittavissa, kun yrityksestä löytyy laajalti kokemusta. Hallitustyöskentelyn avulla voidaan parhaiten sitoa yritykseen sen tarvitsemat ulkopuoliset resurssit toimivan johdon tai yrittäjän tueksi. Koulutus soveltuu hallitustyöskentelyn aktivoimiseen ja tehostamiseen jo hallitustyötä tekeville tai sitä harkitseville. Se auttaa myös yrittäjiä ja yritysjohtajia

25 2/2010 • ajan ajantasa tasa


Asiantuntijana toimii lakimies Kati Mattinen, Helsingin seudun kauppakamarista. Osallistumismaksu: Turun kauppakamarin jäsenetuhinta 265 € + alv 22 %, normaalihinta 397 € + alv 22 %. Ilmoittautuminen: 17.3.2010 mennessä

MYYNTI JA MARKKINOINTI SOPIMUKSET MYYNTITYÖSSÄ Torstai 8.4.2010 klo 9 - 12, Turun kauppakamari, Puolalankatu 1 Huolellisesti laaditut sopimukset säästävät aikaa, rahaa ja liikesuhteita. Hyvän sopimuksen oleellinen tavoite on, että sitä ei koskaan tarvita. Huono sopimus voi puolestaan aiheuttaa yritykselle merkittäviä vahinkoja. Yritysten välisten sopimusten valmistelu vie aikaa ja vaatii huolellisuutta. Sekä myynti- että ostosopimuksiin sisältyy aina merkittäviä riskejä. Huolellisesti laadittu kirjallinen sopimus on tasavertaisen yhteistyön perusta. Koulutuksessa käydään läpi sopimuksen elinkaari sopimusneuvotteluista sopimuksen päättymiseen. Koulutuksen tavoitteena on, että kuulijalle jää mieleen sopimusoikeuden perusopit, jotka ovat helposti sovellettavissa käytännön työssä. Koulutuksen asiantuntija Jaakko Sainio toimii lakimiehenä Helsingin seudun kauppakamarissa. Osallistumismaksu: Turun kauppakamarin jäsenetuhinta 235 € + alv 22 %, normaalihinta 352 € + alv 22 %. Ilmoittautuminen: 1.4.2010 mennessä SOSIAALINEN MEDIA YRITYKSEN TYÖKALUNA Keskiviikkona 14.4.2010 klo 9 – 16, Turun kauppakamari, Puolalankatu 1 Koulutuksessa käydään läpi yrityksen tärkeimmät sosiaalisen median työkalut. Osallistujille esitellään useita sosiaalisen

median palveluita ja kerrotaan, miten yritys voi niitä hyödyntää. Päivän aikana tarkastellaan useita käytännön esimerkkejä ja tarjotaan osallistujille eväät, joilla he voivat ryhtyä suunnittelemaan sosiaalisen media työkalujen hyödyntämistä omassa yrityksessään. Lisäksi pohditaan sosiaalisen median etikettiä sekä sitä, miten sosiaalisissa medioissa tulee toimia. Asiantuntijoina toimitusjohtaja Helene Auramo ja yhteisömanageri Kaisa Simola, Zipipop Oy:stä. Osallistumismaksu: Turun kauppakamarin jäsenetuhinta 320 € + alv 22 %. Normaalihinta 480 € + alv 22 %. Ilmoittautuminen: 7.4.2010 mennessä KOHDENNETTU MARKKINOINTI Tiistaina 18.5.2010 klo 9 – 12, Turun kauppakamari, Puolalankatu 1 Kuluttajakäyttäytyminen yksilöllistyy ja mitattava monikanavainen markkinointi tulee vauhdilla. Samaan aikaan massamarkkinointi koetaan kalliiksi suhteessa hyötyyn ja ekologiset arvot korostuvat. Miten kykenen tunnistamaan omalle liiketoiminnalleni optimaalisimmat asiakkaat? Milloin ja mistä tavoitan heidät? Miten osaan kohdistaa markkinointiviestejäni ja miten selviydyn monikanavaisen markkinoinnin prosesseista? Näihin kysymyksiin saat vastauksen Turun kauppakamarin Kohdennettu markkinointi -koulutuksessa, jossa asiaan perehdytään sekä teorioiden että helposti omaksuttavien esimerkkien kautta. Tule kuulemaan mitä on tämän päivän asiakasanalytiikka, kuluttajakäyttäytymisen tunnistaminen sekä markkinoinnin tehon mittaus. Lisäksi saat tietoa asiakasrekisterien hallinnasta sekä asiakastiedon eri lähteistä. Kouluttajana toimivat Luovian toimitusjohtaja Leevi Parsama sekä kohdennetun markkinoinnin johtaja Tuomo Varila. Osallistumismaksu: Turun kauppakamarin jäsenetuhinta 265 € + alv 22 %. Normaalihinta 397 € + alv 22 %. Ilmoittautuminen: 11.5.2010 mennessä

MUU KOULUTUS EXCELIN HYÖTYKÄYTTÖ Tiistaina 30.3. ja keskiviikkona 21.4., klo 14 – 18, Turun kauppakorkeakoulu, Rehtorinpellonkatu 3 Kaikki käyttävät Exceliä. Hyvin harva osaa. Työkaluohjelmien käytössä tärkeintä on osata usein toistuvat perusasiat hyvin. Jo muutaman perusniksin paremmalla hallinnalla säästät työaikaasi merkittävästi. Kurssin ensimmäisenä päivänä opimme terveet käytännöt Excelin perustoimintoihin kuten tiedon syöttö ja asemointi, ulkoasumuotoilut, laskentakaavojen ja diagrammien luonti. Toisena päivänä tutustumme Excelin tarjoamiin mahdollisuuksiin suunnittelussa ja analysoinnissa. Opimme tehokkaita tapoja ratkaista suunnitteluongelmia (budjetti, investointivertailu, töiden allokointi tms.) ja jalostaa raportteja laajasta data-aineistosta (myyntitilastot, palkkakirjanpidon tiedot). Osallistujilla oletetaan olevan jonkin verran kokemusta Excelin käytöstä. Kouluttajana toimii tietojärjestelmätieteen lehtori, KTT Timo Leino Turun kauppakorkeakoulusta. Osallistumismaksu: Turun kauppakamarin jäsenetuhinta 320 € + alv 22 %. Normaalihinta 480 € + alv 22 %. Ilmoittautuminen: 23.3.2010 mennessä Ilmoittaudu heti! Koulutukseen otetaan max 24 osallistujaa. Edelliset koulutukset täyttyivät hetkessä. ESIINNY JA VAIKUTA – haastattelut hallintaan 1. jakso Tiistai 13.4.2010 klo 9 - 12, Turun kauppakamari, Puolalankatu 1 2. jakso Torstai 22.4.2010 klo 7- 18, MTV3 studio Helsinki Henkilökohtaisten viestintätaitojen merkitys yrityselämässä kasvaa päivä päivältä. Elämme mediamaailmassa, jossa yritysjohtajilta edellytetään monipuolisia

26 ajantasa ajan tasa • 2/2010


taitoja ilmaista ajatuksiaan. Media odottaa johtajilta kykyä ilmaista mielipiteensä selkeästi ja ymmärrettävästi hankalissakin tilanteissa. Asiakkaat ja yhteistyökumppanit taas muodostavat käsityksensä yrityksestä entistä useammin mielikuvien perusteella, halusimmepa tai ei. Yrittäjä on yrityksensä keulakuva, jonka vakuuttava ja vaikuttava esiintyminen eri yhteyksissä luo yritykselle vahvaa, myönteistä imagoa, ja lisää tunnettuutta ja sitä kautta myös myyntiä. Henkilökohtaisia esiintymisvalmiuksiaan pystyy kehittämään monipuolisesti, jokaisen omat persoonalliset vahvuudet huomioon ottaen. Esiintymisvarmuuden kehittäminen kohentaa itsetuntoa ja auttaa selviytymään yritystoiminnan ohella myös monissa vapaa-ajan viestintätilanteissa. Esiintymiskoulutus on kaksiosainen; ensimmäisellä jaksolla kuullaan asiantuntijoiden ohjeita esiintymisestä. Toisella jaksolla ohjeita päästään kokeilemaan käytännössä. Videoitavien harjoitusten ympäristönä toimivat MTV3:n upeat studiotilat Helsingissä. Korkeatasoinen studiotekniikka ja monipuoliset lavasteet mahdollistavat harjoitusten toteuttamisen todentuntuisessa ympäristössä. Kouluttajat FT, Turun yliopiston viestinnän dosentti Jukka-Pekka Puro ja viestintävalmentaja Pentti Salonen, PuroSalonen Oy:stä Ilmoittaudu heti – koulutukseen otetaan max. 15 henkilöä. Osallistumismaksu: Turun kauppakamarin jäsenetuhinta 495 € + alv 22 %, normaalihinta 650 € + alv 22 %. Ilmoittautuminen: 31.3.2010 mennessä MEDIASUHTEET JA JULKISUUDEN HALLINTA Keskiviikkona 21.4.2010 klo 9-16, Turun kauppakamari, Puolalankatu 1, Mediakenttä elää voimakkaassa muutoksessa, puhutaan jopa mediamaailman vallankumouksesta. Koska yrityskuvaa rakennetaan entistä useammin mediajulkisuuden kautta, on tärkeää hallita mediasuhteiden hoito, mikä on yrityksille yksi vaativimmista viestinnän osa-alueista. Toimivia mediasuhteita ei luoda hetkessä, vaan siihen tarvitaan pitkäjänteistä työtä. Yrityksessä tulisi tuntea yhtälailla sähköisen median kuin sanomalehdistön toimintaperiaatteet ja pelisäännöt. Onnistuneen medianäkyvyyden kautta yritykselle aukeaa hyvät mahdollisuudet rakentaa itsestään uskottava mielikuva, joka on asiakkaan silmin nähtynä erityisen tärkeä. Vaikka julkisuutta ei kaikilta osin voikaan hallita, siihen voi oikein valituilla toimintatavoilla vaikuttaa. Kouluttajat: FT, Turun yliopiston viestinnän dosentti Jukka-Pekka Puro ja viestintävalmentaja Pentti Salonen, PuroSalonen

Oy:stä sekä pääkirjoitus- ja artikkelitoimituksen päällikkö Juhani Heimonen Turun Sanomista. Osallistumismaksu: Turun kauppakamarin jäsenetuhinta 320 € + alv 22 %. Normaalihinta 480 € + alv 22 %. Ilmoittautuminen: 14.4.2010 mennessä. EXCELIN JATKOKURSSI Keskiviikkona 5.5. ja tiistaina 11.5.2010 klo 14 - 18, Turun kauppakorkeakoulu, Rehtorinpellokatu 3 Katso kurssin ohjelma nettisivuiltamme. Kouluttajana toimii tietojärjestelmätieteen lehtori, KTT Timo Leino Turun kauppakorkeakoulusta. Hän on toiminut yli 25 vuotta tietohallinnon johtamisen ja tietotekniikan hyödyntämisen opettajana ja tutkijana. Hänellä on vankka kokemus johtamis- ja henkilöstökouluttajana. Leino tunnetaan myös taulukkolaskennan ja laskentasovellusten rakentamisen erityisosaajana ja hän on kirjoittanut useita Excelin käytön oppaita Osallistujilla oletetaan olevan hyvät Excelin käyttötaidot. Osallistumismaksu: Turun kauppakamarin jäsenetuhinta 320 € + alv 22 %. Normaalihinta 480 € + alv 22 %. Ilmoittautuminen: 28.4.2010 mennessä.

Ilmoittautuminen koulutuksiin: mieluiten heti, kuitenkin viimeistään viikkoa ennen joko netissä www.turku.chamber.fi/ koulutus, puhelimitse (02) 274 3411/Elina Virta tai sähköpostitse elina.virta@turku. chamber.fi Peruutusehdot: Viimeisen ilmoittautumispäivän jälkeen peruutetuista koulutuksista perimme 50 % osallistumismaksun. Kaksi päivää ennen tilaisuutta ja sen jälkeen peruutetuista koulutuksista perimme osallistumismaksun kokonaisuudessaan. Peruutukset kirjallisesti. Voit peruuttaa osallistumisesi maksutta toimittamalla meille sairauslomatodistuksen. Pidätämme oikeuden muutoksiin.

LAIVA- MATKASEMINAARIT yhteistyössä Helsingin seudun kauppakamarin kanssa 25. - 28.3. Talviseminaari 2010 Yrityksen työsuhde- ja veropäivät Levillä 22. – 23.4. Arvonlisäverotusta Tallinnassa – laivaseminaari 4. – 7.5. Sihteeri- ja Assistentti 2010 – laivaseminaari (Hki-Tukholma-Hki) 20.-21.5. Henkilöstöpäivät 2010 Tallinna 26.- 28.5. Kirjanpito – laivaseminaari (Hki – Tukholma –Hki) Lisätietoja ja ilmoittautuminen ww.kauppakamarikauppa.fi Chamber Net - VERKKOKURSSIT Verkkokursseja voit suorittaa joustavasti ajasta ja paikasta riippumatta internetin kautta. Kurssit koostuvat äänitetyistä asiantuntijaluennoista sekä omaehtoisista harjoitustehtävistä. Kielikurssilla voit harjoitella puhumista, kirjoittamista, luetunymmärtämistä ja kuullunymmärtämistä. Tunnukset kursseille ovat voimassa 6 tai 12 kuukautta. Lisätietoja kurssien sisällöstä ja hinnoista osoitteesta www. helsinki.chamber.fi/verkkokurssit

AV ER NG I ST N M T KO AT 10 IN SK 20 GS . BE A 5 T . RE 12 FÖ g a 12 sd – On 9 . kl

U NNETT KOHDE NOINTI I MARKK aina Tiist 010 2 18.5. 00 – 12.00 . 9 o l k

27 2/2010 • ajan ajantasa tasa


ENTREPRENEURIAL SPIRIT OF TURKU AWARD –PALKINNOT Eurooppalaisen Yrittäjyyden Päivän 2.6.2010 yhteydessä jaetaan kolme palkintoa Turun seudulla toimiville yrityksille. Vuoden 2010 pääteemana on ”Ole EDElläkävijä luovuudella ja luottamalla”. Palkintokategoriat ja -kriteerit 1. Syntyjään kansainvälinen - Born Global Yritys on kansainvälistynyt heti toiminnan alkumetreiltä, liikeidean perustana on kansainvälinen liiketoiminta. Yritys pelaa ainakin ’Eurooppa-liigassa”, ehkä globaaleilla markkinoilla ja suurin osa yrityksen tuotannosta menee vientiin. Menestyäkseen yrityksen on osattava yhdistää suunnittelu, tuotanto ja markkinointi jo alusta alkaen. Lisäksi laajapohjainen yhteistyö niin asiakkaiden, jakelukanavien kuin muiden partnereiden - jopa kilpailijoiden kanssa – ovat avain menestykseen. 2. Pitkän matkan juoksija - Long Distance Runner Yrityksen toiminta perustuu vakaaseen kasvuun ja toimiviin kotimarkkinoihin. Pitkän matkan juoksijan lailla kokemusta ja osaamista on hitaasti, mutta päättäväisesti kasvatettu ja toiminnan kansainvälistyminen on tapahtunut pitkällä aikavälillä menestyksekkäästi. Tällä hetkellä kansainvälinen toiminta on keskeinen osa yrityksen toimintaa. Kansainvälistymisessään yritys on kuitenkin saattanut käyttää innovatiivisia kanavia tai se on muuten tehnyt rohkeita uusia avauksia. 3. Kasvua EDEssä – Growth in Sight Yrityksen toiminta ennakoi tulevaa kasvua. Kasvu voi olla yrityksen oman toiminnan kasvua tai kasvu voi perustua myös verkostojen kautta tapahtuvaan kasvuun, jolloin yritys omalla toiminnallaan luo kasvumahdollisuuksia myös muille yrityksille. Yritys voi tällöin itse olla pieni, jopa yksinyrittäjän yritys, joka rohkeasti kehittämällä ja luomalla liiketoimintaa tarjoaa kehittymismahdollisuuksia muille yrityksille. Yritys toimii kasvukonseptinsa perusteella rohkeana esimerkkinä uusien yritysten perustajille.

EHDOTA PALKITTAVAA YRITYSTÄ! Ehdotukset palkittavista Turun seudun yrityksistä voit laittaa netissä olevan lomakkeen (www.edeturku.fi) kautta 30.4.2010 mennessä.

28 ajantasa ajan tasa • 2/2010


Tervetuloa jäsenaamukahville! to 28.4. klo 8.30 Legistum Oy Ilmoittautumiset 21.4. mennessä satu.lehenberg@turku.chamber.fi tai puh. 274 3426

Kevään viimeiset aamukahvit: 27.5. MPS Finland

,6546 Turun kauppakamarin

KE EVÄTTKOKOUS

tiistaina 27.4.2010 klo 16.00 Turun Messu- ja Kongressikeskus Messukentänkatu 9 - 13, Turku

Vieraanamme Keskuskauppakamarin tuleva toimitusjohtaja Risto E. J. Penttilä Ilmoittautumiset: 20.4.2010 mennessä sähköposti: kauppakamari@turku.chamber.fi puhelin: (02) 274 3400, faksi (02) 274 3440

29 2/2010 • ajan ajantasa tasa


SUOMEN KATTAVIN LOGISTIIKKA-ALAN HAKUPALVELIN

www.logisticsfinland.fi YRITYSHAKU Toimialoittain Avainsanoittain Erikoiskuljetukset

TARJOUSPYYNNÖT REAALIAJASSA YHTEISTYÖKONTAKTIT ALAN AJANKOHTAISET UUTISET PÄIVITTÄIN

30 ajantasa ajan tasa • 2/2010


Lähde kanssamme Kiinaan! Turun kauppakamari järjestää tutustumis- ja verkostoitumismatkan Shanghain maailmannäyttelyyn

5.-11.9.2010 Matkan aikana tutustutaan mm. sekä Suomen Kirnu-paviljonkiin että Kiinan näyttelypaviljonkiin. Lisäksi ohjelmassa on yritysvierailuja ja kontakteja. Tarkemmat ohjelma- ja hintatiedot netissä: www.turku.chamber.fi ¾Expo Shanghai

31 2/2010 • ajan ajantasa tasa


+IITOS¬ ¬TYÚN¬TEKIJËLLE +IITˬANSIOMERKILLË ¬¬ (AASTEELLINEN¬TYÚELËMˬON¬TËYNNˬ¬ ANSIOMERKIN¬ARVOISIA¬SUORITUKSIA ¬¬ +ESKUSKAUPPAKAMARIN¬ANSIOMERKEILLˬ¬ YRITYS¬ARVOSTAA¬JA¬KUNNIOITTAA¬TYÚN¬T EKIJËN¬¬ KOKEMUSTA¬JA¬SITOUTUMISTA ¬ !RVOSTA¬TEKIJËË

,ISËTIETOJA¬PUH ¬ ¬ ¬ ¬¬ WWW KESKUSKAUPPAKAMARI FI

!KTIIVISTA¬TYÚTˬSUOMALAISTEN¬YRITYSTEN¬HYVËKSI


Turn static files into dynamic content formats.

Create a flipbook
Issuu converts static files into: digital portfolios, online yearbooks, online catalogs, digital photo albums and more. Sign up and create your flipbook.