Ajantasa 1/2009

Elinkeinoelämän edut keskiössä Vakka-Suomessa ...................................... 4 Ympäristötoiminta vastaan toimintaympäristö ..................................... 5 Työnantajan järjestämä liikunta- ja virkistystoiminta verovapaana etuna ...... 6 Turun kauppakamarin hallinto 2009 ..... 12 Varsinais-Suomen ensimmäinen vientipalkinto Bayer Schering Pharma Oy:lle 22

JÄSENLEHTI

1/2009

Turun Messu- ja Kongressikeskuksen kevät on hyviä tapahtumia täynnä!

Rakentaminen & Sisustaminen messut Turun Messu- ja Kongressikeskuksessa jatkavat vuodesta toiseen länsirannikon ylivoimaisesti suosituimpana alan tapahtumana.

6. - 8.2.2009 www.rakennusmessut. fi Tervetuloa Suomen upeimman saariston ykköstapahtumaan.

Meri Kutsuu, vene- ja saaristomessut, on hyväntuulinen koko perheen tapahtuma, jonka monipuolinen ohjelma houkuttelee mukaan niin asialla kuin viihteellä.

13. - 15.3.2009 www.turunmessukeskus.fi Suosittu Turun Taide- ja Antiikkimessut järjestetään jälleen maaliskuussa yhdessä Kädentaitomessujen kanssa.

Samaan aikaan nähdään upea Wanhojen lelujen myyntitapahtuma, Levymessut sekä Turun Rahan Päivä.

21. - 21.3.2009 www.turunmessukeskus.fi Meriteollisuuden kontaktimessut - NaviGate 2009 järjestetään Turun Messu- ja Kongressikeskuksessa toistamiseen.

Pääteemana on verkostoituminen.

28. - 29.4.2009 www.navigate-info.fi

2 ajantasa ajan tasa • 1/2009

SISÄLTÖ Pääkirjoitus Turun kauppakamari

Elinkeinoelämän edut keskiössä Vakka-Suomessa .........................4

Puolalankatu 1,20100 TURKU vaihde (02)274 3400 faksi (02)274 3440 kauppakamari@turku.chamber.fi etunimi.sukunimi@turku.chamber.fi www.turku.chamber.fi

Kuukauden artikkelit

Toimitusjohtaja Jari Lähteenmäki Asiamies/ekonomisti Jarkko Heinonen Asiamies/juristi Paula Heinonen Yhteyspäällikkö Jaana Mäkikalli Toimistosihteeri Aila Kedonperä Markkinointiassistentti Satu Lehenberg Koulutuspäällikkö Maria Lindbom Koulutussihteeri Elina Virta Toimistosihteeri Leena Rautanen Johdon assistentti Riitta Vesamäki WORLD TRADE CENTER TURKU Veistämönaukio 1-3,20100 TURKU puh.(02)281 3100,faksi (02)281 3113 wtctk@wtc-turku.fi www.wtc-turku.fi WTC-päällikkö Mirja Kärkäs-Lainio mirja.lainio@wtc-turku.fi Toimistosihteeri Anne Ojala

(02)274 3410 (02)274 3427 (02)274 3421 (02)274 3447 (02)274 3428 (02)274 3426 (02)274 3423 (02)274 3411 (02)274 3425 (02)274 3445

(02)281 3111 (02)281 3100

LOIMAAN KAUPPAKAMARIOSASTO Asiamies Ollipekka Hoffrén Kauppalankatu 2 A,32200 LOIMAA puh.(02)7611283,040 725 3499 ollipekka.hoffren@loimaanseutu.fi SALON KAUPPAKAMARIOSASTO Asiamies Merja Koivaara Turuntie 1,PL 28,24101 SALO puh.(02)731 6886,050 569 2298 merja.koivaara@salon-kko.inet.fi UUDENKAUPUNGIN KAUPPAKAMARIOSASTO Asiamies Raimo Rantanen Merilinnuntie 1,PL 120,23501 UUSIKAUPUNKI puh.(02)842 8710,040 546 4100 raimo.rantanen@vakka-suomi.com Vastaava päätoimittaja Jaana Mäkikalli ISSN 1459-6776

Ympäristötoiminta vastaan toimintaympäristö ...............................5 Työnantajan järjestämä liikunta- ja virkistystoiminta verovapaana etuna .....................................................................6 Lomauttaminen ..........................................................................7 Pienen kirjanpitovelvollisen poistot ...............................................8 Kilpailukieltosopimus...................................................................9 Tuotevahinko ja välitön käyttöyhteys...........................................10 Yhteistoimintamenettely ............................................................11

Kamarissa tapahtuu Turun kauppakamarin hallinto 2009 ...........................................12 KUTSU: Aamukahvit 28.1.2008 .................................................16 Auran Jakelutukku Oy: Ruisleipää, pipareita ja punatulkullekin purtavaa ..........................17 AAC Global Oy: Strategisten viestien välittäjä ..............................18 Tapahtumien tekeminen täyttä työtä, Tapahtumantekijät Oy ..........19 Varsinais-Suomen ensimmäinen vientipalkinto Bayer Schering Pharma Oy:lle ...................................................22

Yritystietoa Yt-lakien valvonta uudelle yhteistoiminta-asiamiehelle ...................23 Maahanmuuttajista 87 prosentilla on hyvä tai erinomainen työkyky ............................................................23 Apuri auttaa tarjouskampanjan suunnittelussa .............................23 Kirjanpitolautakunnan yleisohje tulon kirjaamisesta tuotoksi ..........24 Uusi tilastoportaali on avattu .....................................................24 Uusia työtuomioistuimen ratkaisuja ............................................24 Uusi ilmasto- ja energiastrategia ................................................24 Sähköistä tunnistamista vauhditetaan lainsäädännöllä ..................25 Päätös vuoden 2009 luontoiseduista on annettu .........................26 Epämääräistä työsuojelutarvikekauppaa käydään taas .................26 Hallitus hyväksyi selonteon hankintalakiuudistuksesta ..................26 Hallitus puolsi mittavaa yritysten rahoituksen tukipakettia.............26 Velkojen perintä helpottuu EU:ssa ..............................................27 Valtion varoja laajakaistaohjelmaan.............................................27 Rakennettu ympäristö- ohjelma vastaa suhdannekäänteen haasteisiin ...................................................28 EU tukee Suomen väylähankkeita 17 miljoonalla eurolla ...............28

Kansainvälistä Vain noin joka neljäs venäläisyritys on kiinnostunut Itämeren markkinoista ..............................................................29 EIT vauhdittaa eurooppalaista innovaatiotoimintaa .......................29 Yrityksille uudet ohjeet fuusiotiedottamisesta ..............................29 Energian hinta puheenaiheena uudessa energiafoorumissa...........29 Pohdituttaako puiteohjelma?

– Kysy neuvoa kansallisilta yhteyshenkilöiltä................................29 Euroopan unioni nyt ja huomenna ...............................................29 EU:n energiahuolto kestävämmälle pohjalle.................................30 Työntekijöiden vapaa liikkuminen hyväksi Euroopan taloudelle ......30 Useita merkittäviä puiteohjelman rahoitushakuja auki ...................31 Luottoluokituslaitoksen EU-sääntelyä kiristetään ..........................31 Telesääntelyn uudistuksesta kompromissiehdotus .......................31 Naisten osuus komission virkanimityksissä kasvaa vakaasti .........31 Käyrän kurkun paluu .................................................................31 Turun kauppakamari kouluttaa ...................................................32

3 1/2009 • ajan ajantasa tasa

JOUNI PARKKONEN Uudenkaupungin kauppakamariosaston puheenjohtaja Toimitusjohtaja, Laitilan Puhelin Osk

Elinkeinoelämän edut keskiössä Vakka-Suomessa Vakka-Suomen seutukunnalla on olemassa ainakin kaksi varsin keskeistä tulevaisuuden haastetta.

Toinen niistä on alueen asukasmäärän, sekä ennen kaikkea työikäisen väestön varsin nopeaksi ennustettu aleneminen. Toinen taasen on haaste löytää varsin eri tavalla kuntien väliseen yhteistyöhön liittyvistä asioista ajattelevien kuntalaisten ja kuntapäättäjien joukosta ne, jotka pystyvät vastatoimiin tämän ensiksi mainitun haasteen nujertamiseksi.

Työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) analyysissä 7/2008, ’Maakuntien suhdannekehitys 2004-2008’ on Vakka-Suomen seutukunnan alueella ennustettu olevan vuonna 2012 työikäisiä, eli 15-64 -vuotiaita noin 15 % vähemmän, kun heitä oli vuonna 2000.

Määrä sinänsä ei välttämättä ole se suurin huoli, mutta tasaisena koko ajan alaspäin jatkunut trendi on. Tämän lisäksi Varsinais-Suomen maakuntakaavan valmisteluissa on ennustettu Vakka-Suomen alueen väestökasvun olevan vuoteen 2030 saakka yksiniittisesti: negatiivinen. Työpaikkoja alueelle on ennustettu samana aikana tulevan lisää vain 683 kappaletta. Siis vain 32 kappaletta per vuosi alueella, jonka väestöpohja on kuitenkin yli 30 000 henkeä.

Näiden ennusteiden nujertamiseen tarvitaan alueella kaikkien päättäjien välistä saumatonta yhteistyötä. Taaksepäin katsoen tässä yhteistyössä on mm. alueen kuntatoimijoiden välillä sekä onnistuttu että epäonnistuttu. Harmillista vain on se, että yhteistyön onnistumisista ei joko kirjoiteta tai niitä ei muutoin haluta noteerata, kun taas mitä ihmeellisimmistäkin syistä johtuvat yhteistyössä epäonnistumiset tuntuvat olevan koko ajan otsikoissa ja ihmisten puheissa.

Mutta nyt on kuitenkin löydettävä aivan uusi tapa toimia ja päättää. Se pitää varmasti sisällään sekä asenteiden muutoksia että luottamuksen rakentamista.

Aktiivinen keskusteluyhteys Näistä lähtökohdista Uudenkaupungin kauppakamariosaston lähivuosille ottama tehtävä on varsin haasteellinen, mutta mielestäni kuitenkin mahdollinen. Kauppakamariosasto on alueen elinkeinoelämän etujen edistäjän roolissa ottanut toimintansa painopisteiksi vaikuttaa Vakka-Suomen alueen vetovoimaisuuteen, peruspalveluiden turvaamiseen, maankäytön suunnitteluun, sekä liikenneyhteyksiin

liittyviin asioihin. Kaikilla näillä edellä mainituilla on myös yksi yhteinen tavoitenimittäjä: ammattitaitoisen työvoiman saatavuuden turvaaminen alueen yrityksille.

Osasto on ottanut askeleita aktiivisen keskusteluyhteyden luomisessa Vakka-Suomen alueen kuntapäättäjien suuntaan. Heillä jos kenellä on keskeinen rooli alueen kehittämisessä. Syksyn 2008 kuntavaalien alla pidettiinkin osaston ja alueen suurimpien puolueiden ehdokkaiden välinen keskustelutilaisuus, jossa edellä mainitut teemat olivat johtavina ajatuksina. Tilaisuuden yhtenä lopputulemana oli, että yhteydenpitoa elinkeinoelämän ja kuntapoliittisten vaikuttajien välillä tulee jatkaa, myös vaalien välillä.

Osasto onkin ottamassa tästä haastetta vastaan.

Esillä tässä keskustelussa oli myös vahvasti päättäjäosapuolten välinen luottamus, tai pikemminkin sen puuttuminen. Siksi tämän, ihmeellisesti ehkä jo verenperintönäkin jaetun epäilevän toisiin ihmisiin suhtautumisen tilalle olisi pystyttävä rakentamaan luottamuksen siltaa, ensin pienten yhteistyössä onnistumisten kautta. Ensisijalla ei saisikaan enää olla se, millä tavoin asiat ratkaistaan, taikka mietintä siitä, mikä ’ketunhäntä’ toisella osapuolella mahtaa olla kainalossaan. Pääasiana tulisi olla kyky nähdä lopputulemia, nähdä mm. se, että kuntapäättäjien tekemän työn asiakkaita ovat kaikki kuntien tuottamia palveluita käyttävät ihmiset ja yritykset.

Yrityksille on tuttu tapa välillä pysähtyä ja kuunnella asiakkaitaan. Tätä analogiaa noudattaen olisi hyvä, jos kuntapäättäjien tasolla välillä pysähdytään kysymään, mitä kunnalle veroja maksavat haluavat palveluina kunnaltaan. On huomattava, että asiakkaat ja heidän tarpeensa muuttuvat vuosien saatossa.

Myös uuden yritystoiminnan syntymistä alueelle on lähdetty osaston toimin edistämään. Vuoden 2008 lopulla käynnisti toimintansa Vakka-Suomen yrityshautomo, jonka synnyttämisessä kauppakamariosastolla oli alullepaneva rooli. Huomionarvoista on, että yhteistyö kaikkien alueen kuntaorganisaatioiden kanssa on sen ympärillä ollut hedelmällistä; yrityshautomon toiminnassa ovat kaikki alueen kunnat mukana. Tässä voisikin olla jo yksi niistä monista tulevista, luottamuksen syntymistä edesauttavista yhteistyöasioista.

■

4 ajantasa ajan tasa • 1/2009

kuukauden • artikkelit Turun kauppakamarin asiamies, ekonomisti

JARKKO HEINONEN

Ympäristötoiminta vastaan toimintaympäristö Ympäristöasioiden edistäminen ei millään lailla ole vastakkain elinkeinoelämän toimintaympäristön kehittämisen kanssa. Otsikollani viittaankin toimintatapoihin, jotka valitettavasti synnyttävät todellisia ongelmia. Hyviä esimerkkejä on useita, joista viimeisin uuden jätteenpolttolaitoksen sijoitusongelmat.

Itselläni ei ole näkökantaa siihen, missä tämän tarpeellisen laitoksen tulisi sijaita. On kuitenkin täysin oikeutettua olettaa, että sopiva paikka olisi viranomaisten toimesta löydettävissä.

On järjetöntä, että ensin yksi viranomainen määrittelee polttolaitoksen mahdollisen sijaintipaikan ja tämän jälkeen toinen viranomainen ei myönnä siihen lupaa. Tämän jälkeen asiaa puidaan vielä kahdessa oikeusasteessa, jonka jälkeen palataan taas lähtöruutuun. Ja tällä välillä jätteitä kenties joudutaan laivaamaan ulkomaille sen sijaan että hävittäisimme ne lähialueella.

Absurdiksi asian tekee se, että kaikilla tahoilla täytyy pohjimmiltaan olla sama tavoite. Kukaan tuskin vastustaa jätteiden hävittämistä ekologisesti ja

näin saatavan lämmön hyödyntämistä, kun sillä samalla voidaan vielä korvata saastuttavaa hiilivoimaa. Silti toimimattoman yhteistyön vuoksi olemme ajautumassa kaikkien kannalta epätyydyttävään tilanteeseen.

Mielestäni on yleisestikin hyvin omituista, että maassa, joka on pintaalaltaan yksi Euroopan suurimpia ja asukasmäärältään pienimpiä, ei välillä tunnu millään löytyvän tilaa meille kaikille. Järjestelmän toimivuuden kannalta on kuitenkin erityisen hälyttävää, jos yhteisistä tavoitteista huolimatta aikaiseksi saadaan vain oikeusprosesseja.

Ratkaisu ongelmiin olisi löydettävissä sitä kautta, että kaikki eri intressitahot saadaan mukaan yhteistyöhön.

Nyt ympäristöviranomaisen roolina on reagoida vasta sitten, kun suunnitelmat ovat jo valmiina ja konkreettinen työ voisi alkaa. Tämä ratkaisevasti vaikeuttaa tärkeiden hankkeiden toteuttamista ja moninkertaistaa tarvittavan työmäärän. Olisi kaikkien etujen mukaista että myös ympäristöviranomainen olisi mukana jo suunnitteluvaiheessa. Näin vältyttäisiin monilta turhilta mutkilta

samalla kun heti alusta asti otettaisiin myös tärkeät ympäristöarvot huomioon.

Valmisteilla oleva aluehallinnon uudistamishanke antaisi mahdollisuuden puuttua edellä esitettyyn ongelmaan. On hyvä, että uuteen ”elinkeino-, liikenne- ja luonnonvarakeskukseen” kootaan yhteen elinkeino- ja työvoimaviranomaiset, liikenne ja infrastruktuuri sekä ympäristö ja luonnonvarat. Näin kaikki toimintaympäristön kehittämisen kannalta keskeiset viranomaiset saadaan saman katon alle. Nyt on etsikkoaika luoda käytännöntason toimintamalli, joka paitsi mahdollistaa, niin myös velvoittaa parempaan suunnitteluyhteistyöhön.

Vaikka aluehallintouudistuksen kautta onnistuttaisiinkin kehittämään paikallisten viranomaisten yhteistyötä, niin ongelmaksi saattaa silti jäädä ympäristölupavirastot, joilla ei ole alueorganisaatioita. Myös tähän tulisi hallintouudistuksen yhteydessä kiinnittää huomiota.

■

5 1/2009 • ajan ajantasa tasa

kuukauden • artikkelit asiamies, varatuomari

PAULA HEINONEN Turun kauppakamari

Työnantajan järjestämä liikuntaja virkistystoiminta verovapaana etuna - uutuutena kulttuuriseteli Tuloverolain 69 § 1 momentin 4 kohdan mukaan verovapaana henkilökuntaetuna pidetään työnantajan järjestämää koko henkilökunnalle tai työnantajan palveluksesta eläkkeellä oleville henkilöille suunnattua tavanomaista ja kohtuullista etua virkistysja harrastustoiminnasta. Edellytyksenä on, että toiminta on tarkoitettu koko henkilökunnalle niin, että kaikilla on samanlainen mahdollisuus käyttää etua. Rajoitetulle työntekijäryhmälle suunnattu virkistys ei ole verovapaata.

Virkistystoiminta tähtää työntekijöiden hyvinvoinnin ja työviihtyvyyden parantamiseen.

Edun kohtuullisuutta arvioitaessa on otettava huomioon edun arvo, toiminnan laatu ja yrityksessä noudatettu käytäntö. Työnantajan järjestämä toiminta tarkoittaa, että se on nimenomaan työnantajan järjestämä eikä työntekijä voi kuitteja vastaan saada verovapaata rahasuoritusta jälkikäteen omista harrastuksistaan. Työpaikalla voi olla erilaisia liikuntakerhoja tai kuntosalitoimintaa. Virkistystoiminta voi liittyä kulttuuriin, työnantaja voi järjestää esim. teatteri- tai oopperatilaisuuksia koko henkilökunnalle.

Tuloverolakia muutettiin vuoden 2004 alussa siten, että tavanomaisena ja kohtuullisena etuutena pidetään myös työnantajan kustantamaa liikuntaseteliä, jolla työntekijä voi maksaa valitsemansa liikuntamuodon. Ehtona liikuntasetelin verottomuudelle on se, että toiminnan on oltava tavanomaista ja kohtuullista sekä koko henkilökunnalle suunnattua. Liikuntaseteli on henkilökohtainen eikä niitä saa käyttää esim. perheenjäsenet. Laissa ei ollut

mitään euromäärää kohtuullisesta setelien määrästä mutta verotuskäytännössä on tulkintana ollut n. 200 euron vuosittainen työntekijäkohtainen summa.

Vuoden 2009 alusta tuloverolakiin tuli muutos, jonka mukaan verovapaana etuna pidetään myös enintään 400 euron vuosittaista etua työnantajan tarjoamasta omaehtoisesta liikuntaja kulttuuritoiminnasta (TVL 69§ 5 mom). Näin liikunta- ja kulttuuriseteleille säädetään yhteinen enimmäismäärä ja edellä mainittu säännös liikuntasetelistä poistetaan. Omaehtoinen tarkoittaa sitä, että työntekijä voi valita haluamansa käyttökohteen.

Verottomuuden edellytyksenä on, että etu on suunnattu koko henkilökunnalle.

Aikaisemmin ns. kulttuuriseteli on ollut veronalaista tuloa, mutta lainmuutoksen myötä myös kulttuuritapahtuman pääsymaksun maksaminen kulttuurisetelillä verovapaasti on mahdollista. Lain tarkoittamana kulttuuritapahtumana pidetään käyntiä museossa, teatterissa, oopperassa, elokuvateatterissa, konsertissa tai vastaavassa tapahtumassa. Myös urheilutapahtumassa käynti tai toiminnalliseen taidekurssiin osallistuminen on lain tarkoittamaan kulttuuritoimintaa.

Kulttuurisetelillä ei voi maksaa yökerhossa, messuilla tai huvipuistossa käyntiä. Myöskään kulttuuriin liittyvää tavarahankintaa kuten kirjojen ostoa tai videovuokrausta ei voi maksaa kulttuurisetelillä.

Edun voi järjestää liikuntasetelillä, kulttuurisetelillä tai näiden yhdistelmällä tai muulla vastaavalla järjestel-

mällä. Edun voi järjestää myös siten, että työnantaja tekee liikunta- tai kulttuuripaikan kanssa suoralaskutussopimuksen. Työnantaja ei voi kuitenkaan edelleenkään korvata työntekijän liikunta- tai kulttuurimenoja kuitteja vastaan. Työnantaja voi vähentää liikunta- ja kulttuurisetelien maksamisesta aiheutuneet kulut eikä työntekijä maksa setelistä veroa. Maksuvälineenä käytettävät setelit ovat henkilökohtaisia. Seteleihin tulee merkitä työntekijän nimi tai käyttäjän tulee olla muuten tunnistettavissa esim. numerosarjalla.

Tällöin viimeistään käyttöpaikalla niihin tulee merkitä työntekijän nimi.

Nimettömistä tai yksilöimättömistä seteleistä tulee verotettava etu. Palveluntarjoajan tulee varmistua setelin käyttäjän henkilöllisyydestä. Setelillä ei voi ostaa sellaisia sarjalippuja, joita voidaan myöhemmin käyttää ilman henkilöllisyyden toteamista.

On huomattava, että 400 euron omaehtoista liikunta- ja kulttuurietua ei huomioida 4. kohdan etuutta laskettaessa. Työnantaja voi siis liikunta- ja kulttuurisetelien lisäksi järjestää koko henkilökunnalle liikunta- ja kulttuuritapahtumia ilman, että niitä lasketaan etuun mukaan. Työnantajan koko henkilökunnalle yhteisesti järjestämää virkistys- ja harrastustoiminnan kohtuullisuutta ja tavanomaisuutta arvioidaan kuten aikaisemminkin. Nämä etuudet eivät ole siis toisiaan poissulkevia.

Verohallitus on antanut 30.12.2008 ohjeen Työntekijän omaehtoinen liikunta- ja kulttuuritoiminta verovapaana etuna; Verohallinnon ohje Dnro 1848/31/2008, 30.12.2008 www.vero. fi ■

6 ajantasa ajan tasa • 1/2009

kuukauden • artikkelit

Lakimies KIRSI PARNILA Helsingin seudun kauppakamari

Lomauttaminen

Lomauttamisella tarkoitetaan työnantajan päätökseen tai hänen aloitteestaan tehtävään sopimukseen perustuvaa työnteon ja palkanmaksun väliaikaista keskeyttämistä työsuhteen pysyessä muutoin voimassa.

Lomautuksen tarpeesta riippuen työntekijän työnteko voidaan keskeyttää kokonaan tai hänen säännöllistä vuorokautista tai viikoittaista työaikaansa voidaan lyhentää, jolloin työntekijä tekee lyhennettyä työpäivää tai –viikkoa taikka työskentelee esimerkiksi vuoroviikoin.

Lomautus voi olla toistaiseksi voimassa oleva tai määräaikainen.

Työnantaja saa lomauttaa työntekijän, jos työnantajalla on taloudellinen tai tuotannollinen peruste työsopimuksen irtisanomiseen tai työnantajan edellytykset tarjota työtä ovat vähentyneet tilapäisesti. Edellytysten katsotaan vähentyneen tilapäisesti, jos niiden arvioidaan kestävän enintään 90 päivää.

Silloinkin edellytetään, ettei työnantaja voi tarjota muuta työtä tai työnantajan tarpeita vastaavaa koulutusta.

Jos työ on vähentynyt taloudellisista ja tuotannollisista syistä olennaisesti ja pysyvästi, eikä työntekijälle voida tarjota muuta työtä tai koulutusta, työntekijä saadaan lomauttaa toistaiseksi.

Määräaikainen työntekijä voidaan lomauttaa vain silloin, kun hän työskentelee vakituisen työntekijän sijaisena ja työnantajalla olisi oikeus lomauttaa kyseinen työntekijä.

Toimenpiteet lomautuksen yhteydessä Lomautustilanteessa tulee noudattaa yhteistoimintalain säännöksiä, jos yrityksessä työskentelee säännöllisesti vähintään 20 työntekijää. Yt-neuvottelut on käytävä, kun työnantaja harkitsee

toimenpiteitä, jotka saattavat johtaa yhden tai useamman työntekijän irtisanomiseen, lomauttamiseen tai osa-aikaistamiseen taloudellisilla tai tuotannollisilla perusteilla. Neuvottelut on käytävä ennen kuin työnantaja tekee lomautusta koskevan päätöksen.

Lomautuksesta tehtävät ilmoitukset Työnantajan, jotka eivät kuulu yhteistoimintalain piiriin (alle 20 työntekijää), on annettava työntekijöille ennakkoselvitys lomautuksesta mahdollisimman nopeasti lomautustarpeen tullessa hänen tietoonsa. Siinä on oltava tiedot lomautuksen perusteista, arvioidusta laajuudesta, toteuttamistavasta, alkamisajankohdasta ja kestosta. Lisäksi työnantajan on varattava työntekijöille tai näiden edustajille tilaisuus tulla kuulluksi annetusta lomautuksen ennakkoselvityksestä.

Kuuleminen on toteutettava ennen lomautusilmoitusten antamista, jotta työnantaja voi ottaa huomioon työntekijöiden näkemykset asiasta.

Työnantajan on lisäksi annettava työntekijälle henkilökohtaisesti lomautusilmoitus viimeistään 14 päivää ennen lomautuksen alkua. Jos tämä ei ole mahdollista, ilmoituksen voi toimittaa myös kirjeitse tai sähköisesti.

Lomautusilmoituksessa on mainittava lomautuksen peruste ja alkamis- ja kestoaika tai arvioitu kestoaika. Määräaikaisen lomautuksen kestoaika on ilmoitettava täsmällisesti. Joissakin työehtosopimuksissa on sovittu pidemmistä lomautusilmoitusajoista siten, että ilmoitusaika on sidottu työsuhteen kestoon.

Lomautusilmoitus on annettava tiedoksi myös lomautettavien työntekijöiden edustajille.

Työnantajan on työntekijän pyynnöstä annettava lomautuksesta kirjalli-

nen todistus, josta on käytävä ilmi ainakin lomautuksen syy, alkamisaika ja sekä lomautuksen kesto tai sen arvioitu kesto.

Jos lomautus kohdistuu vähintään 10 työntekijään, työnantajan on ilmoitettava lomautuksesta myös työvoimatoimistolle. Tämä ilmoitus katsotaan työnhakijaksi rekisteröitymiseksi.

Mikäli työnantajalle ilmaantuu lomautusilmoitusaikana uutta työtä, jota lomautusuhan alainen työntekijä kykenee tekemään, lomauttaminen on peruutettava ennen sen alkamista tai siirtää alkamaan myöhemmin.

Siirtämisellä tarkoitetaan alkuperäisen lomautusilmoituksen peruuttamista ja uuden antamista. Joidenkin työehtosopimusten mukaan lomauttamista voidaan siirtää kerran uutta lomautusilmoitusta antamatta.

Jos uutta työtä ilmaantuu lomautuksen jo alettua, voivat työnantaja ja työntekijä sopia, että lomauttaminen keskeytyy tilapäisesti ja lomauttaminen jatkuu työn päätyttyä ilman eri lomautusilmoitusta. Sopimus tällaisesta on syytä tehdä ennen työnteon aloittamista.

Jos lomauttaminen on tapahtunut toistaiseksi, työnantajan on ilmoitettava lomautetulle työn alkamisesta vähintään viikkoa ennen. Lyhyemmästä tai pidemmästä ilmoitusajasta voidaan sopia.

Jos työntekijä on mennyt lomautuksensa aikana toisen työnantajan palvelukseen ja hänen alkuperäinen työnantajansa kutsuu hänet takaisin työhön, työntekijällä on oikeus irtisanoutua toisen työnantajan palveluksesta viiden päivän irtisanomisaikaa noudattaen. Irtisanomisoikeus koskee myös määräaikaisia työsopimuksia. ■

7 1/2009 • ajan ajantasa tasa

kuukauden • artikkelit HANNELE LINDFORS kirjanpidon asiantuntija Helsingin seudun kauppakamari

Pienen kirjanpitovelvollisen poistot Suunnitelman mukaiset poistot Kirjanpitovelvollinen on velvollinen tekemään suunnitelman mukaiset poistot kirjanpitolaissa mainittuja poikkeuksia lukuun ottamatta. Poikkeuksen muodostavat ammatinharjoittaja, kirjanpitovelvollinen, joka toiminta perustuu kiinteistön hallintaan ja yhdistys tai muu vastaava yhteisö.

Kirjanpitolautakunnan yleisohjeessa suunnitelman mukaisista poistoista 16.10.2007 pienelle kirjanpitovelvolliselle on myönnetty helpotuksia poistomenettelyn yksinkertaistamiseksi. Yritys on pieni kirjanpitovelvollinen, jos sekä päättyneellä että sitä välittömästi edeltäneellä tilikaudella enintään yksi seuraavista rajoista on ylittynyt: - liikevaihto 7 300 000 € - taseen loppusumma 3 650 000 € - palveluksessa keskimäärin 50 henkilöä Pienet kirjanpitovelvolliset voivat mukauttaa suunnitelmapoistot verotuspoistojen kanssa, jolloin noudatetaan elinkeinoverolain mukaisia enimmäispoistoja tai niitä lähellä olevia poistoja. Poistosuunnitelman tulee kuitenkin olla ennalta laadittu eikä suunnitelmaa voi muuttaa muusta kuin perustellusta syystä. Poistolaskennan yksinkertaistamiseksi jäännösarvo voidaan määritellä nollaksi Aineeton omaisuus Kirjanpitolaki edellyttää aineettomiin oikeuksiin kuuluvien vastikkeellisesti hankittujen toimilupien, patenttien, lisenssien, tavaramerkkien ja vastaavien oikeuksien hankintamenojen aktivointia. Muun aineettoman omaisuuden osalta hankintamenon aktivoinnissa on noudatettava erityistä varovaisuutta. Muita pitkävaikutteisia menoja aktivoitaessa kirjanpitovelvollisen on selvitettävä tulonodotukset, joihin aktivointi perustuu.

Aktivoitu aineettoman omaisuuden hankintameno on kirjanpitolain mukaan poistettava enintään viiden vuoden kuluessa, jollei tätä pidempää poistoaikaa, kuitenkin enintään 20 vuotta, voida erityisestä syystä pitää hyvän kirjanpitotavan mukaisena.

Elinkeinoverolain mukaan aineettomat oikeudet ja muut pitkävaikutteiset menot on poistettava yhtä suurin vuotuisin poistoin enimmäispoistoajan ollessa 10 vuotta.

Poistot aloitetaan heti menojen syntymiskaudella. Pieni kirjanpitovelvollinen voi tehdä syntymistilikautenakin koko tilikauden normaalipoiston.

Jos tilikausi poikkeaa 12 kuukaudesta ja on esimerkiksi 15 kuukautta, ajan kulumiseen perustuvat poistot tehdään 15 kuukaudelta.

Aineellinen omaisuus Kirjanpitolain mukaan pysyviin vastaaviin kuuluvien aineellisen omaisuuden hankintameno aktivoidaan ja kirjataan vaikutusaikanaan suunnitelman mukaan poistoina kuluksi.

Elinkeinoverolain mukaan koneiden, kaluston ja muun niihin verrattavan irtaimen käyttöomaisuuden hankintamenosta tehdään poistot yhtenä eränä menojäännöksestä. Verovuoden poisto saa olla enintään 25 prosenttia menojäännöksestä.

KILAn yleisohjeen mukaan pienen kirjanpitovelvollisen on kuitenkin laadittava hyödykekohtainen poistosuunnitelma hyödykkeille, joiden taloudellinen pitoaika on huomattavasti muita hyödykkeitä pidempi ja hankintamenot muodostavat olennaisen osan kirjanpitovelvollisen pysyvien vastaavien kirjanpitoarvosta.

Pieni kirjanpitovelvollinen saa tehdä käyttöönottotilikaudelta koko tilikauden normaalipoiston, jollei se olennaisesti vääristä tilikauden suunnitelmapoistojen kokonaismäärää. Ti-

likauden pituudella ei ole merkitystä menojäännöspoistoissa. Jos tilikauden pituus on esimerkiksi 15 kuukautta, menojäännöspoistoja tekevä pieni kirjanpitovelvollinen tekee poistot 12 kuukauden poistojen mukaan.

Ryhmäkohtaisesti käsiteltäviä koneita ja kalustoa myytäessä myyntihinta kirjataan asianomaisen tase-erän menojäännöstä vastaan, jolloin poistopohja vastaavasti pienenee. Myyntitilikaudelta ei tarvitse tehdä poistoa myyntiajankohtaan saakka Hyödykekohtaiset poistosuunnitelmat Pieni kirjanpitovelvollinen voi KILAn yleisohjeen mukaan soveltaa ryhmäkohtaista poistolaskentaa. Kirjanpitolautakunnan lausunnon 1823/2008 mukaan pienellä kirjanpitovelvollisella ei kuitenkaan ole velvollisuutta käyttää ryhmäkohtaista menettelyä, vaan pieni kirjanpitovelvollinen voi halutessaan laatia hyödykekohtaisen poistosuunnitelman. Tällöin hyödykkeen myynti kirjataan siten, että hyödykkeen poistamaton hankintamenon ylittävä osuus myyntihinnasta kirjataan tuloslaskelman erään ”Liiketoiminnan muut tuotot”.

Alle kolmen vuoden kalusto ja pienhankinnat KILAn yleisohjeen mukaan pienet kirjanpitovelvolliset voivat olennaisuuden ja varovaisuuden periaatteita noudattaen kirjata koneiden ja kaluston, joiden todennäköinen taloudellinen käyttöaika on enintään kolme vuotta, hankintamenot sekä pienhankinnat kokonaisuutenaan kuluksi sinä tilikautena, jona omaisuus on otettu käyttöön.

Elinkeinoverolain mukaan vuosikuluina vähennettäviä pienhankintoja ovat hyödykkeet tai useiden hyödykkeiden muodostamat kiinteät kokonai-

8 ajantasa ajan tasa • 1/2009

kuukauden • artikkelit suudet, joiden käyttöaika on enintään kolme vuotta tai joiden hankintameno on enintään 850 euroa. Pienhankintoja saa verovuoden aikana vähentää yhteensä enintään 2500 euroa.

Ammatinharjoittajien, asuntoyhtiöiden ja yhdistysten poistot Kirjanpitolain säännösten mukaan ammatinharjoittaja, sellainen kirjanpitovelvollinen, jonka toiminta perustuu kiinteistön hallintaan, yhdistys tai muu vastaava yhteisö saa poistaa pysyvien

vastaavien hankintamenon niiden vaikutusaikana ilman ennalta laadittua suunnitelmaa.

Kirjanpitolautakunnan asuntoosakeyhtiöiden ja muiden keskinäisten kiinteistöyhtiöiden kirjanpitoa ja tilinpäätöstä käsittelevän, 12.4.2005 annetun yleisohjeen mukaan poistojen tekemättä jättäminen tilikaudella ei ole hyvän kirjanpitotavan vastaista, jos hyödykkeiden hankintamenot kuitenkin tulevat poistetuksi taloudellisena vaikutusaikanaan. Kirjanpidon poistojen kytkeminen verotuksessa vä-

Lakimies JAAKKO

hennettäväksi vaadittaviin poistoihin on hyvän kirjanpitotavan mukaista.

Pysyvien vastaavien hankintamenon kirjaamista kuluksi ilman poistosuunnitelmaa käsitellään myös Kirjanpitolautakunnan lausunnossa 1805/2008. Lausunnon mukaan pysyviä vastaavia ei saa yliarvostaa, vaan hyödykkeet on poistettava vaikutusaikanaan, vaikkei ennalta laadittua poistosuunnitelmaa olekaan. Vaikutusajalla tarkoitetaan käytännössä enintään hyödykkeen teknistaloudellista käyttöaikaa.

■

SAINIO

Helsingin seudun kauppakamari

Kilpailukieltosopimus Kilpailukieltosopimuksesta säädetään työsopimuslain 3 luvun 5 §:ssä.

Sen mukaan työnantajan toimintaan tai työsuhteeseen liittyvästä erityisen painavasta syystä voidaan työsuhteen alkaessa tai sen aikana tehtävällä sopimuksella (kilpailukieltosopimus) rajoittaa työntekijän oikeutta tehdä työsopimus työsuhteen päättymisen jälkeen alkavasta työstä sellaisen työnantajan kanssa, joka harjoittaa ensiksi mainitun työnantajan kanssa kilpailevaa toimintaa samoin kuin työntekijän oikeutta harjoittaa omaan lukuunsa tällaista toimintaa. Työsopimuslaki ei määrittele kilpailevaa toimintaa, vaan se täytyy ratkaista tapauskohtaisesti.

Lähtökohtaisesti työnantajan intressit olisi hyvä turvata salassapitosopimuksella, joka on pätevä jokaisen työntekijän kohdalla.

Kilpailukieltosopimuksen perusteen erityistä painavuutta arvioitaessa on otettava muun ohella huomioon työnantajan toiminnan laatu ja sellainen suojan tarve, joka johtuu liike- tai ammattisalaisuuden säilyttämisestä tai työnantajan työntekijälle järjestämästä erityiskoulutuksesta, samoin kuin työntekijän asema ja tehtävät.

Mikäli työntekijän tehtävät liittyvät esimerkiksi työnantajan tutkimus- ja kehitystyöhön ja työnantajalla on näihin liittyvä kilpailuetu markkinoilla, on kilpailukieltosopimukselle olemassa pätevä peruste. Samoin, jos työntekijän työ liittyy myyntitehtäviin, voi asiakaskunnan säilyttämisintressi olla riittävä peruste kilpailukiellolle. Myös työnantajan liikesopimusten sisällön tunteminen voi toimia kilpailukiellon perusteena.

Kilpailukieltosopimuksella saadaan rajoittaa työntekijän oikeutta tehdä uusi työsopimus tai harjoittaa ammattia enintään kuuden kuukauden ajan.

Jos työntekijän voidaan katsoa saavan kohtuullisen korvauksen hänelle kilpailukieltosopimuksesta aiheutuvasta sidonnaisuudesta, rajoitusaika voidaan sopia enintään vuoden pituiseksi. Kilpailukieltosopimukseen voidaan ottaa määräys vahingonkorvauksen sijasta tuomittavasta sopimussakosta, joka saa enimmäismäärältään vastata työntekijän työsuhteen päättymistä edeltäneen kuuden kuukauden palkkaa.

Kilpailukieltosopimus ei sido työntekijää, jos työsuhde on päättynyt työnantajasta johtuvasta syystä. Edellä

mainitut säännöt kilpailukieltosopimuksen keston rajoittamisesta ja sopimussakon enimmäismäärästä eivät koske työntekijää, jonka tehtäviensä ja asemansa perusteella katsotaan tekevän yrityksen, yhteisön tai säätiön tai sen itsenäisen osan johtamistyötä tai olevan tällaiseen johtamistehtävään välittömästi rinnastettavassa itsenäisessä asemassa. Toisin sanoen johtavassa asemassa oleville voidaan tehdä vuotta pidempiä kilpailukieltosopimuksia ja niiden sanktiona voi olla kuuden kuukauden palkkaa suurempi sopimussakko.

Kilpailukieltosopimus on mitätön siltä osin kuin se on tehty vastoin edellä mainittua. On huomioitava, ettei kilpailukieltosopimukselle ole kuitenkaan säädetty määrämuotoa eli myös suullinen kilpailukieltosopimus on pätevä. Kilpailukieltosopimukseen vetoamisen kannalta olennaista on, että sopimuksen perusteiden on oltava olemassa myös vetoamishetkellä. Kilpailukieltosopimuksen pätevyydestä ja sovittelusta on voimassa, mitä varallisuusoikeudellisista oikeustoimista annetussa laissa (228/1929, oikeustoimilaki) säädetään.

■

9 1/2009 • ajan ajantasa tasa

kuukauden • artikkelit Johtava lakimies MARKO SILEN Helsingin seudun kauppakamari

Tuotevahinko ja välitön käyttöyhteys Kuluttajalle myydyssä tuotteessa oleva virhe saattaa silloin tällöin aiheuttaa vahinkoa myös muulle kuluttajan omaisuudelle. Esimerkiksi pyykinpesukoneessa oleva valmistusvirhe voi aiheuttaa vahinkoa pestävälle pyykille.

Juridisesti tällöin puhutaan tuotevahingon mahdollisesta korvaamisesta.

Kysymys siitä, miten paljon muulle omaisuudelle aiheutunutta vahinkoa korvataan ei ole yksiselitteinen.

Korvausta vaaditaan yleensä kuluttajansuojalain 5 luvun 21 §:n perusteella. Korvausta voidaan hakea myös tuotevastuulain perusteella, mutta tuotevastuulaissa on rajattu korvattavanvahingon alaraja 395,24 euroon.

Kuluttajasuojalaissa vastaavaa rajausta ei ole. Kuluttajasuojalain 5 luvun 21 §:ssä on myös täsmennetty, missä laajuudessa tuotevahingot voivat tulla korvattaviksi sopimusoikeudellisen virhevastuun puitteissa. Lain mukaan tämä edellyttää että vahinko kohdistuu omaisuuteen, jolla on välitön käyttöyhteys myytyyn tavaraan. Tällaiset vahingot myyjän on korvattava tuottamuksestaan (huolimattomuudestaan) riippumatta. Jos käyttöyhteyttä ei ole, vahingot jäävät kuluttajansuojalain säännösten ulkopuolelle ja jos niitä arvioidaan kauppalain tai vahingonkorvausta sopimussuhteessa koskevien periaatteidenkautta, vaaditaan korvattavuuden edellytyksenä myyjän (val-

mistajan) tuottamusta.

Hallituksen esityksessä välitöntä käyttöyhteyttä täsmennetään seuraavasti. Välitön käyttöyhteys on olemassa esimerkiksi silloin kun myydyssä tavarassa olevan virheen vuoksi aiheutuu vahinkoa omaisuudelle, jonka käsittelemiseen kyseinen tavara on tarkoitettu. Hallituksen esityksen mukaan jos esimerkiksi astian- tai pyykinpesukoneessa oleva virhe aiheuttaa vahinkoa pestäville astioille tai tekstiileille tai jos silitysraudassa oleva virhe aiheuttaa vahinkoa silitettäville vaatteille, tällainen vahinko olisi myyjän korvattava. Sama on tilanne jos esimerkiksi pesu- tai tahranpoistoaine vahingoittaa pintaa, jonka puhdistamiseen se on tarkoitettu, tai jos tapetin kiinnittämiseen tarkoitettu liima turmelee kiinnitettävää tapettia. Sen sijaan hallituksen esityksen mukaan jos pesukoneessa olevan virheen vuoksi aiheutuu vesivahinkoja ympäröiville lattia- ja seinäpinnoille taikka huonekaluille, tällaiset vahingot jäisivät tässä tarkoitetun tuottamuksesta riippumattoman korvausvastuun ulkopuolelle.

Oikeuskirjallisuudessa on katsottu myös että virheellisen polttoaineen aiheuttama moottorin vahingoittuminen saattaa johtaa polttoaineen myyjän vastuuseen. Edelleen korvausvastuu voisi syntyä sellaiseen omaisuuteen kohdistuvasta vahingosta jonka työs-

tämiseen myyty tavara on tarkoitettu.

Vastuu voisi tulla kysymykseen myös tilanteissa kun tuote on tarkoitettu käytettäväksi muun yhdessä muun tuotteen kanssa, joka vahingoittuu ensiksi mainitussa tuotteessa olevan virheen johdosta. Esimerkkeinä on mainittu mustekynää vahingoittava muste ja filmiä vahingoittava kamera sekä sähkölaite, jonka virhe vahingoittaa toista laitetta, johon sähkölaite on käyttötarkoituksensa mukaisesti kytketty (esim. matkapuhelimen latausjohto ja auton tupakansytytin).

Kuluttajariitalautakunnan (KRIL) tapauksessa 3/33/936 auton istuinlämmittimen vika poltti reiän kuljettajan istuimeen sekä autoilijan takkiin.

KRIL katsoi päätöksessään että välitön käyttöyhteys tarkoittaa toiminnallista yhteyttä. KRIL:n mukaan pelkkä fyysinen yhteys ei ole tällainen käyttöyhteys. Sen vuoksi myyjä ei ollut velvollinen korvaamaan takkia, vaan ainoastaan penkin istuinlämmityksen ja verhoilun.

Syytä on edelleen huomata että vahingonkorvausoikeudellisista periaatteista seuraa, että jos ostaja on itse aiheuttanut vahingon tai myötävaikuttanut siihen esimerkiksi laiminlyömällä noudattaa tavaran mukana annettuja käyttöohjeita, hän voi kokonaan tai osittain menettää oikeuden korvaukseen.

■

10 ajantasa ajan tasa • 1/2009

kuukauden • artikkelit TURO JÄRVINEN varatuomari Kirjoittaja toimii Asianajotoimisto Legistum Oy:n työoikeuden asiantuntijana.

Yhteistoimintamenettely (yt-menettely) Yhteistoiminnasta yrityksissä säädetään omassa laissaan. Voimassa oleva laki yhteistoiminnasta yrityksissä eli ns. uusi YT-laki tuli voimaan 01.07.2007 lukien. Lain tarkoituksena on edistää työnantajan ja työntekijöiden vuorovaikutuksellisuutta, kehittää yrityksen toimintaa ja parantaa työntekijöiden työllistymistä.

YT-lakia sovelletaan 01.01.2008 lukien pääsääntöisesti vähintään 20 työntekijän yrityksissä. Vaikka YTmenettelystä puhutaan yleisesti vain henkilöstön vähennystilanteissa, velvoittaa YT-laki työnantajaa monissa muissakin tilanteissa. Työnantajalla on muun muassa säännöllinen tiedottamisvelvollisuus yrityksen tilinpäätösja tulostiedoista sekä taloudellisesta tilanteesta, yrityksen määrä- ja osaaikaisten työntekijöiden lukumäärästä, maksettujen palkkojen tilastotiedoista, alihankinnan perusteista sekä liikkeen luovutuksesta ja vuokratyövoiman hankinnan harkitsemisesta.

Neuvotteluvelvoite eli varsinainen YT-menettely on toimitettava henkilöstösuunnitelman ja koulutustavoitteiden osalta, vuokratyövoiman käytön periaatteista, yritystoiminnan muutoksista aiheutuvista henkilöstövaikutuksista sekä työvoiman vähentämisestä tuotannollisilla ja taloudellisilla perusteilla mukaan lukien lomauttamiset tai osa-aikaistamiset.

Lisäksi työnantajan tulee lain mukaan sopia yhteistoiminnassa sosiaalitoiminnasta sekä yhteistoimintakoulutuksesta. Vähintään 30 työntekijän yrityksissä yhteistoimintalain mukaiset työnantajan velvoitteet ovat vielä hieman laajemmat koskien muun muassa työhönotossa noudatettavia periaatteita käytäntöineen, työntekijästä kerättäviä tietoja, sisäistä tiedottamista sekä

tasa-arvosuunnitelmaa. en Osapuolina YT-menettelyssä ja sen na mukaisissa neuvotteluissa ovat aina ko työnantaja ja tilanteesta riippuen joko en työntekijöiden edustaja tai yksittäinen työntekijä itse. Yhteistoimintalaki eeii ai rajoita työnantajan liikkeenjohto- ttai artyönjohtovaltaa. Jos työnantajan hartökitsemalla ratkaisulla on henkilöstöuvaikutuksia, on niistä kuitenkin neulla voteltava. Yritystoiminnan muutoksilla ös tai töiden järjestelyillä voi olla myös n, muita kuin työntekijän irtisanomiseen, en lomauttamiseen tai osa-aikaistamiseen in johtavia henkilöstövaikutuksia, jolloin lä. neuvotteluvelvoite on myöskin käsillä. nMikäli työnantajan harkitsema toimenkipide johtaa vähintään yhden työntekien jän irtisanomiseen, lomauttamiseen lla tai osa-aikaistamiseen on työnantajalla ajallisesti laajempi neuvotteluvelvoite.

Työnantajan on järjestettävä YTmenettelyn mukaiset neuvottelut harkitessaan toimenpiteitä, joista voi olla edellä mainittuja seurauksia. Työnantajan on siis neuvoteltava asiasta yksimielisyyteen pyrkien ennen kuin voi tehdä päätöksen asiassa. Neuvotteluvelvoitteen täytyttyä eli neuvottelujen käymisen jälkeen päätösvalta asiassa on kuitenkin yksin työnantajalla.

Jos harkittavista toimenpiteistä seuraa vähintään yhden työntekijän irtisanominen, lomauttaminen tai osaaikaistaminen, on työnantajan annettava neuvotteluesitys työntekijälle tai heidän edustajalleen vähintään viisi päivää ennen neuvottelujen aloittamista. Neuvotteluesityksessä on ilmoitettava laissa tarkemmin yksilöidyt tarpeelliset tiedot asiasta. Työnantajan on tilanteesta riippuen varattava neuvotteluille aikaa 14 päivää tai kuusi viikkoa.

Neuvotteluissa on käsiteltävä muun muassa toimenpiteiden perusteita ja

vaikutuksia, työllistymisen tukemista sekä toimenpiteen vaihtoehtoja. Neuvotteluiden tavoitteena on saavuttaa osapuolten yksimielisyys toimenpiteiden osalta. Lopullinen päätösvalta on kuitenkin työnantajalla.

Yhteistoimintalain noudattamatta jättämisestä irtisanomisen, lomauttamisen tai osa-aikaistamisen osalta voidaan työnantaja tuomita maksamaan hyvitystä per toimen kohteeksi joutunut työntekijä enintään 30.000,00 euroa. Yhteistoimintalain mukainen hyvitysvelvollisuus ei poistu, vaikka itse irtisanominen, lomauttaminen tai osa-aikaistaminen olisi tehty työsopimuslain mukaisesti ja toimi olisi laillinen. Hyvitys tuomitaan nimenomaisesti yhteistoimintalain noudattamatta jättämisestä.

Asiantuntija-avun käyttäminen on usein perusteltua YT-menettelyä harkittaessa ja toteutettaessa.

■

11 1/2009 • ajan ajantasa tasa

kamarissa • tapahtuu

TURUN KAUPPAKAMARIN HALLINTO VUONNA PUHEENJOHTAJISTO Ruusunen Kari, teollisuusneuvos, puheenjohtaja Ketonen Mikko, hallituksen puheenjohtaja, I varapuheenjohtaja Rinnevaara Jukka, toimitusjohtaja, II varapuheenjohtaja

VALTUUSTO (2009-2011) Ahnger Allan, HON, oik.lis. Turun hovioikeus, Turku Ala-Nissilä Ilkka, toimitusjohtaja Varsinais-Suomen Auto-Center Oy, Raisio Hakala Jussi, toimitusjohtaja Liedon Säästöpankki, Lieto Hartela Heikki toimitusjohtaja Hartela Oy, Turku Hämäläinen Risto, tehtaanjohtaja Orion-yhtymä Oyj, Turku Jääskeläinen Esko, toimitusjohtaja Suur-Seudun Osuuskauppa, Salo Ketonen Timo, varatoimitusjohtaja Hansaprint Oy, Turku Laakso Tapio, asianajaja Asianajotoimisto Laakso Laaksonen Vuorenvirta Oy, Turku Mylén Kari, toimitusjohtaja K-Rautia, Loimaa Paappa Juha, toimitusjohtaja Fläkt Woods Oy, Turku Palmroth Paula, toimitusjohtaja Turun Kansallinen Kirjakauppa Oy, Turku Parkkonen Jouni, toimitusjohtaja Laitilan Puhelin Osk, Laitila Ruusunen Kari, teollisuusneuvos STX Finland Cabins Oy, Piikkiö Salo Harri, aluejohtaja Elisa Oyj, Länsi-Suomi Setänen Olli, aluejohtaja Kesko Oyj Lounais-Suomen aluekeskus, Turku

2009

Sipilä Eero, tehtaanjohtaja Yara Oy, Uusikaupunki (2008-2010) Aaltonen Hannu, toimitusjohtaja Mahile Ky, Turku Aho Aarne, toimitusjohtaja Burger-In Oy, Turku Alhopuro Sakari, lääkintöneuvos Lääkäriasema Pulssi Oy, Turku Essen Peter, varatoimitusjohtaja Bayer Schering Pharma Oy, Turku Heinonen Jarmo J., tehtaanjohtaja Nokia Oyj, Salo Immonen Juha, konsultti Romana Management Oy, Turku Kirjonen Kirsti, toimitusjohtaja Salon seudun Sanomat, Salo Langh Hans, merenkulkuneuvos Langh Ship Oy Ab, Piikkiö Lundén Hannu, kauppaneuvos Lunden Food Oy, Turku Niemi Pekka, toimitusjohtaja Sunborn Oy, Turku Oksa Martti, aluejohtaja Nordea Pankki Suomi Oyj, Turku Pukkinen Mikko, kaupunginjohtaja Turun kaupunki, Turku Pylkkänen Heikki, aluejohtaja Fujitsu Services Oy, Turku Sairanen Pekka, hallituksen puheenjohtaja Domus-Yhtiöt Oy, Loimaa Strandberg Hans, aluejohtaja Tapiolayhtiöt, Turku Valtonen Marja-Liisa, yrittäjä Kampaamo Lady Oy, Turku (2007-2009) Harjanne Aila, dipl.kauppias Kansalliskonsultti Oy, Turku Karlstedt Bertel, toimitusjohtaja Nordkalk Oyj Abp, Parainen Ketonen Mikko, hallituksen puheenjohtaja TS-Yhtymä Oy, Turku Koponen Harri, toimitusjohtaja Turun Osuuskauppa, Turku

Korhonen Jukka, toimitusjohtaja Huonekalutehdas Korhonen Oy, Littoinen Korpela Risto, kauppaneuvos Turun Seudun Osuuspankki, Turku Kulmala Jarmo, aluejohtaja If Vahinkovakuutusyhtiö Oy, Turku Nurmi Kalevi, toimitusjohtaja Multilift Oy, Raisio Puolimatka Rauno, toimitusjohtaja Auratum Oy, Turku Rantanen Olli, paikallisjohtaja Sandvik Mining and Construction Oy Loaders Turku Rihko Matti, toimitusjohtaja Raisio Oyj, Raisio Rinnevaara Jukka, toimitusjohtaja Teleste Oyj, Turku Rosin Mats, aluejohtaja Finavia Länsi-Suomen alue Turun lentoasema, Turku Saari Rauno, maaherra LänsiSuomen lääninhallitus, Turku Sopula, Jouni, toimitusjohtaja Schenker Cargo Oy, Turku Wikström Rabbe, toimitusjohtaja Felix Abba Oy, Turku

TURUN KAUPPAKAMARIN HALLITUS JA VALIOKUNNAT 2009 Valittu Turun kauppakamarin valtuuston vaalikokouksessa 12.12.2008 HALLITUS Ruusunen Kari, teollisuusneuvos, puheenjohtaja STX Finland Cabins Oy, Piikkiö Ketonen Mikko, hallituksen puheenjohtaja I vpj TS-Yhtymä Oy, Turku Rinnevaara Jukka, toimitusjohtaja, II vpj Teleste Oyj, Turku Essen Peter, varatoimitusjohtaja Bayer Schering Pharma Oy, Turku

12 ajantasa ajan tasa • 1/2009

kamarissa • tapahtuu

Turun kauppakamari ja Varsinais-Suomen nuorkauppakamarit ovat tiivistäneet yhteistyötään vuoden 2009 alusta. Yhteistyön myötä kahdeksaan valiokuntaan on valittu nuorkauppakamarijäsen. Nuorkauppakamarikillan jäsenet yhteiskuvassa toimitusjohtaja Lähteenmäen (vas.) kanssa.

Immonen Juha, konsultti Romana Management Oy, Turku Kirjonen Kirsti, toimitusjohtaja Salon seudun Sanomat, Salo Korpela Risto, kauppaneuvos Turun Seudun Osuuspankki, Turku Laakso Tapio, asianajaja Asianajotoimisto Laakso Laaksonen Vuorenvirta Oy, Turku Langh Hans, merenkulkuneuvos Langh Ship Oy Ab, Piikkiö Lundén Hannu, kauppaneuvos Lunden Oy, Turku Mylén Kari, toimitusjohtaja K-Rautia, Loimaa Palmroth Paula, toimitusjohtaja Turun Kansallinen Kirjakauppa Oy, Turku Parkkonen Jouni, toimitusjohtaja Laitilan Puhelin Osk, Laitila Pukkinen Mikko, kaupunginjohtaja Turun kaupunki, Turku Pylkkänen Heikki, aluejohtaja Fujitsu Services Oy, Turku

ELINKEINOPOLITIIKAN VALIOKUNTA Immonen Juha, konsultti pj Romana Management Oy, Turku Oksa Martti, aluejohtaja vpj Nordea Pankki Suomi Oyj, Turku Alhopuro Sakari, lääkintöneuvos Lääkäriasema Pulssi Oy, Turku Antila Jukka, toimitusjohtaja Suomen Varamiespalvelu Oy, Turku Euro Kalle, elinkeinojohtaja Turun seudun kehittämiskeskus, Turku Hakala Jussi, toimitusjohtaja Liedon Säästöpankki Oy, Lieto Jääskeläinen Esko, toimitusjohtaja SSO-Yhtymä, Salo Karppinen Lassi, toimitusjohtaja Lindorff Oy, Turku Lahtinen Jarmo K, toimitusjohtaja Vakka-Suomen Voima Oy, Laitila Lauttamäki Seppo, Senior Vice President Aker Yards Oy, Turku Levomäki Rikumatti, johtaja Salon Seudun Kehittämiskeskus, Salo Narvanmaa Taru, toimitusjohtaja Veritas Henkivakuutus Oy, Turku

Pakkala Marja-Liisa, toimitusjohtaja Myllykoti Oy, Turku Salminen Pauli, toimitusjohtaja Loimaan seutukunnan kehittämiskeskus, Loimaa Savo Juho, maakuntajohtaja Varsinais-Suomen liitto, Turku Strandberg Hans, aluejohtaja TapiolaYhtiöt, Turku Sundman Pekka, johtaja V-S TEkeskus, Turku Tähtinen Markku, aluejohtaja SatoRakennuttaja Oy, Turku Nuorkauppakamarijäsen Niklas Öhman, Aurajoen Nuorkauppakamari ry (aluepäällikkö, Proselectum Oy)

ICT-VALIOKUNTA Pylkkänen Heikki, aluejohtaja pj Fujitsu Services Oy, Turku Arponen Jyri, toimitusjohtaja vpj Mainostoimisto Satumaa Oy, Turku

13 1/2009 • ajan ajantasa tasa

kamarissa • tapahtuu Ikonen Ari, Senior Technology Manager Nokia Oyj, Turku Inberg Klaus, tietohallintojohtaja Lääkäriasema Pulssi Oy, Turku Ketonen Heikki, varatoimitusjohtaja Hansaprint Oy, Turku Kulmala Tatu, asianajaja Asianajotoimisto Laakso Lukander & Ruohola Oy, Turku Kuusela Jyri, aluejohtaja DNA Oy, Turku Leiva Harri, toimitusjohtaja Audico Systems Oy, Turku Salanterä Samuli, toimitusjohtaja Turun Kaapelitelevisio Oy, Turku Salminen Renny, tietohallintojohtaja Aker Yards Oy, Turku Salo Harri, aluejohtaja Elisa Oyj Länsi-Suomi, Turku Seppänen Markku, palvelujohtaja Logica Suomi Oy, Turku Sulin Kimmo, aluejohtaja TeliaSonera Finland Oyj, Turku Suomi Reima, professori Turun kauppakorkeakoulu, Turku Wallenlind Katja, viestintäjohtaja Turku Science Park Oy, Turku Nuorkauppakamarijäsen Ojaniemi Jyrki, Auranmaan Nuorkauppakamari ry (Multimedia-asiantuntija, Nokia Oyj) KAUPPAVALIOKUNTA Palmroth Paula, toimitusjohtaja pj Turun Kansallinen Kirjakauppa Oy, Turku Aaltonen Hannu, toimitusjohtaja Mahile Ky, Turku Aho Aarne, toimitusjohtaja vpj Burger-In Oy, Turku Ala-Nissilä Ilkka, toimitusjohtaja Varsinais-Suomen Auto-Center Oy, Raisio Alho Janne, arviointiasiantuntija DI Catella Property Oy, Turku Harkka Mervi, toimitusjohtaja Turun Lukko Oy Heinonen Jari, toimitusjohtaja Lihaliike Reino Jokinen Ky, Turku Koponen Harri, toimitusjohtaja Turun Osuuskauppa, Turku Meltovaara Kari, toimitusjohtaja Leipomo Rosten Oy, Turku Murtonen Ari, aluejohtaja Itella Oyj, myynti- ja markkinointi, Turku Nenonen Maarit, toimitusjohtaja Interdialogi Oy, Turku Pakola Erkki, aluepäällikkö Alko Oy, Turku Pitkänen Jouko, tavaratalonjohtaja Stockmann Oyj Abp, Turku

Rahkonen Timo, optikko Optikko Rahkonen Ky, Turku Reponen Tapio, rehtori Turun kauppakorkeakoulu, Turku Setänen Olli, aluejohtaja Kesko Oyj Lounais-Suomen aluekeskus, Turku Vikkula Pertti, toimitusjohtaja Kauppakeskus Mylly Oy, Raisio Virtanen Juha V., toimitusjohtaja Virtanen Yhtiöt Oy, Turku Nuorkauppakamarijäsen Perttu Tuominen, Kaarinan Nuorkauppakamari ry (talousjohtaja, Europlan Oy) KULJETUSVALIOKUNTA Langh Hans, merenkulkuneuvos pj Langh Ship Oy Ab, Piikkiö Lindström Per-Erik, toimitusjohtaja vpj Turun Vapaavarasto Oy, Turku Aaltonen Petteri, aluejohtaja TNT Suomi Oy, Turku Backman Christer, toimitusjohtaja Finnlink Oy Ab, Naantali Hagström Mihael, johtaja Schenker Oy, Turku Helanto Timo, General Manager Mann Lines Oy, Turku Hellman Lars-Gustav, terminaalipäällikkö Viking Line Abp, Turku Jokela Pekka, tiejohtaja Tiehallinto Turun tiepiiri, Turku Koskinen Matti-Mikael, toimitusjohtaja Meriaura Oy, Turku Kuosmanen Jukka, jakelukeskuksen päällikkö Kesko Oy Turun jakelukeskus, Turku Laaksonen Satu, toimitusjohtaja Kuljetusliike Honkanen Co, Turku Mäkinen Erkki, asiakaspalvelupäällikkö VR Osakeyhtiö VR Cargo, Turku Mäkipere Markku, johtaja Stevena Oy, Naantali Ojala Lauri, professori Turun kauppakorkeakoulu, Turku Oksanen Lasse, operatiivinen päällikkö Yara Uudenkaupungin tehtaat, Uusikaupunki Ramberg Christian, toimitusjohtaja Turun satama, Turku Rosin Mats, aluejohtaja Finavia Länsi-Suomen alue Turun lentoasema, Turku Sigfrids Krister, Executive Director SeaRail EEIG, Turku Vainiala Yrjö, satamajohtaja, Naantalin satama, Naantali Vainio Matti, toimitusjohtaja J Vainion Liikenne Oy, Salo

yhteysjäsen Ari Niemelä, toimitusjohtaja Pilot Oy, Turku Nuorkauppakamarijäsen Teemu Levomäki, Loimaan Seudun Nuorkauppakamari ry (tuotepäällikkö, Pemamek Oy) LAKIVALIOKUNTA Ahnger Allan, HON, oik.lis. pj Turun hovioikeus, Turku Immonen Raimo, professori, OTT vpj Turun kauppakorkeakoulu, Turku Ahanen-Raitio Päivi, veroasiantuntija, VT Veropaja Oy, Turku Hakkala Risto, OTK, KHT Tilintarkastustoimisto Risto Hakkala, Turku Heikkinen Tuomas, VT, Turun kaupunki, Turku Jalava Nina, palvelupäällikkö IF Vahinkovakuutusyhtiö Oy, Turku Kulmala Juha-Matti, asianajaja Asianajotoimisto J-M Kulmala Oy, Turku Lukander Harri, asianajaja Asianajotoimisto Laakso, Lukander & Ruohola Oy, Turku Manner Matti, asianajaja Asianajotoimisto Brander & Manner Oy, Turku Nelimarkka Tuomo, lakimies Lounais-Suomen verovirasto, yritysverotoimisto, Turku Nikula Leena, VT, yksikön johtaja Turun Seudun Osuuspankki, Turku Palaja Antero, hovioikeudenpresidentti, OTT Turun hovioikeus, Turku Penttilä Seppo, pankinjohtaja Vakka-Suomen Osuuspankki, Uusikaupunki Pullinen Juha, toimitusjohtaja Loimaan Seudun Osuuspankki, Loimaa Salomaa Ari, pankkilakimies Salon Seudun Osuuspankki, Salo Swanljung Kirsi, varatuomari Ernst & Young Oy, Turku Nuorkauppakamarijäsen Heinonen Jukka, Turun Nuorkauppakamari ry (Vice President, Cargotec Oyj) MATKAILUVALIOKUNTA Suominen-Åkerlund Tuija, hotelliryhmänjohtaja pj Sokos Hotels, Turku Niemi Anne-Marget, matkailujohtaja vpj Turun kaupungin matkailumarkkinointi, Turku

14 ajantasa ajan tasa • 1/2009

kamarissa • tapahtuu Forssell Tryggve, toimitusjohtaja Konfer Oy Ab, Turku Hollmén Petri, varatoimitusjohtaja Höyrylaivaosakeyhtiö s/s Ukkopekka, Turku Jokisuu Pekka, hallituksen puheenjohtaja Muumimaailma Oy, Naantali Kallio Hannu, hallintojohtaja Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä, Turku Kristiansson Stephan, toimitusjohtaja Strandbo Oy Kulmala Henri, toimitusjohtaja Auraviihde Oy Kyttä Tuomas, toimitusjohtaja Turun Messukeskus Oy, Turku Lehti Olli, toimitusjohtaja Norino Oy, Perniö Lindgren Jaana, kongressipäällikkö Turun yliopisto, kongressitoimisto, Turku Niemi Pekka, toimitusjohtaja Sunborn Oy, Turku Puolimatka Rauno, toimitusjohtaja Auratum Oy, Turku Repo Alarik, manageri Alarik Repo Management, Nauvok Salo Kristiina, elinkeinojohtaja, Uudenkaupungin kaupunki, Uusikaupunki Salonen Kirsi-Marja, toimitusjohtaja Matkatoimisto Heta Oy, Turku Seligson Marina, aluepäällikkö Blue1 Oy, Turku Söderström Kim, vt. aluejohtaja Tallink Silja Oy, Turku Tunturi Tiina, toiminnanjohtaja Naantalin Musiikkijuhlat, Naantali Vuorinen Jouni, Aura Consulting Oy, Turku Nuorkauppakamarijäsen Pärkkä Päivi, Salon Nuorkauppakamari ry (erityisasiantuntija, Salon kaupunki) TEOLLISUUSVALIOKUNTA Essen Peter, varatoimitusjohtaja, pj Bayer Schering Pharma Oy, Turku Korhonen Jukka, toimitusjohtaja, vpj Huonekalutehdas Korhonen Oy, Littoinen Ajanko Heikki, toimitusjohtaja Stera Technologies Oy, Turku Hämäläinen Risto, tehtaanjohtaja Orion-yhtymä Oyj, Turku Isotalo Kalle, toimitusjohtaja AnttiTeollisuus Oy, Kanunki Karjalainen Rainer, talousjohtaja Valmet Automotive Oy, Uusikaupunki

Koivisto Mikko, toimitusjohtaja Coreplast Laitila Oy, Laitila Kurula Vesa, tuotantojohtaja Raisio Oyj, Raisio Kylä-Kaila Teuvo, tehtaanjohtaja Wärtsilä Finland Oy, Turku Laukkanen Timo, toimitusjohtaja Marli Oy, Turku Likitalo Antti, johtaja Ciba Finland Oy, Raisio Meri Jyrki, aluejohtaja YIT Rakennus Oy, Turku Nurmi Kalevi, toimitusjohtaja Multilift Oy, Raisio Nurminen Jouni, toimitusjohtaja Ofa Oy, Loimaa Paappa Juha, toimitusjohtaja Fläkt Woods Oy, Turku Pölönen Jari, aluejohtaja Skanska Talonrakennus Oy, Turku Raikko Timo, toimitusjohtaja Hydoring Oy, Kyrö Rantanen Olli, paikallisjohtaja Sandvik Mining and Construction Oy Loaders Turku, Turku Rinnevaara Jukka, toimitusjohtaja Teleste Oyj, Turku Sainio Arto, toimitusjohtaja Mepu Oy, Yläne Wikström Rabbe, toimitusjohtaja Felix Abba Oy, Turku Yhteysjäsenet Hanhiala Jorma, aluepäällikkö Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Turku Kettunen Juha, rehtori Turun ammattikorkeakoulu, Turku Puolitaival Kimmo, osastopäällikkö V-S TE-keskus, Turku Nuorkauppakamarijäsen Marko Rantala, Raisio-Naantalin Nuorkauppakamari ry (johtaja, Aurajoki Oy) ULKOMAANKAUPPAVALIOKUNTA Lundén Hannu, kauppaneuvos pj Lunden Oy, Turku Löyttyniemi Matti, markkinointipäällikkö vpj Treston Oy, Turku Berger Hannu, liiketoiminnan kehitysjohtaja Valmet Automotive Oy, Uusikaupunki Halme Hanna, toimitusjohtaja PerkinElmer Wallac Oy, Turku Ketonen Timo, toimitusjohtaja Hansaprint Oy, Turku Manner Olli, toimitusjohtaja Elomatic Oy, Turku Mattila Harri, tuotepäällikkö Multilift Oy, Raisio Maunu Pentti, toimitusjohtaja Detector Oy, Raisio

Palin Heikki, toimitusjohtaja Palin Granit Oy, Turku Rastas Jari, toimitusjohtaja Etacom, Turku Sumentola Juha, asianajaja Asianajotoimisto Astrea Oy, Turku Suupohja Kimmo, toimitusjohtaja Hella Lighting Finland Oy, Salo Vainio Juhani, johtaja Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskus, Turku Yhteysjäsenet Ristimäki Turkka, vientiasiamies V-S TE-keskus Kansainvälistymisyksikkö, Turku Wrang Esa, johtava konsultti Finpro ry, Turku Nuorkauppakamarijäsen Vaismaa Maija, Vakka-Suomen Nuorkauppakamari ry (Quality Manager, Wärtsilä Finland Oy)

TILINTARKASTUSVALIOKUNTA (2007 -2009) Valiokunnan toiminnasta on säädetty tilintarkastuslaissa.

Laakso Tapio, asianajaja pj Asianajotoimisto Laakso Laaksonen Vuorenvirta Oy, Turku Paappa Jyrki, talousjohtaja vpj Raisio Oyj, Raisio Vähätalo Ilkka, talouspäällikkö, KTM Hartela Oy, Turku Perkonoja Matti, talousjohtaja, varajäsen HKScan Oyj, Turku Laaksonen Leo, laamanni Asianajotoimisto Laaksonen Perho Salonen Heinonen Oy, Turku Virri Heikki, asianajaja, varajäsen Asianajotoimisto Heikki Virri Oy, Turku Lehto Taru, KTM HTM Tilitoimisto Lehto & Häkli Oy, Turku Tuomela Tero-Seppo, johtaja, KTL, varajäsen Elomatic Oy, Turku Hannele Kulmala, talousjohtaja Finnsementti Oy, Parainen Manner Asta, laskentatoimen lehtori, varajäsen Turun kauppakorkeakoulu, Turku Varanka Pirjo, lehtori Turun Ammattikorkeakoulu, Turku Huovinen Rami, KTM HTM, varajäsen PerkinElmer Wallac Oy, Turku Yli-Räisänen Ilkka, kauppat.lis. KHT Tilintarkastustoimisto Lyran Oy BDO, Turku Malin Anne, KHT, varajäsen PricewaterhouseCoopers Oy, Turku

15 1/2009 • ajan ajantasa tasa

VÄLITYSLAUTAKUNTA Ahnger Allan, HON, pj, oik.lis. Turun hovioikeus, Turku Immonen Raimo, professori, vpj, OTT Turun kauppakorkeakoulu, Turku Kulmala Juha-Matti, asianajaja, Asianajotoimisto J-M Kulmala Oy, Turku Lukander Harri, asianajaja Asianajotoimisto Laakso, Lukander & Ruohola Oy, Turku Palaja Antero, hovioikeudenpresidentti, Turun hovioikeus, Turku Varajäsenet Manner Matti, asianajaja Asianajotoimisto Brander & Manner Oy, Turku

Swanljung Kirsi, varatuomari Ernst & Young Oy, Turku LOGISTICS WEB SERVICES MAPLOG OY:N HALLITUS (ent. LOGISTICS TURKU REGION PORTAALIN JOHTORYHMÄ) Haroma Jukka, toimitusjohtaja pj Lähettiykkönen Oy, Turku Aaltonen Antti, logistiikkajohtaja Suomen Logistiikkatalo Oy, Piispanristi Ekman Marcus, varatoimitusjohtaja Yourway Oy, Turku Hummelin-Uusilehto Seija, osastopäällikkö Nurminen Logistics Oyj, Turku Jalkanen Kari, yliopettaja Turun Ammattikorkeakoulu, Turku

Kajala Kai, aluejohtaja DSV Road Oy, Turku Monnonen Markku, kiinteistötalousjohtaja Turun kaupunki, Turku Nurmi Petteri, tuotantojohtaja Schenker Cargo Oy, Turku Ramberg Christian, toimitusjohtaja Turun satama, Turku Rosin Mats, aluejohtaja Finavia Länsi-Suomen alue Turun lentoasema, Turku Saarinen Mika, toimitusjohtaja General Logistics Systems Finland Oy, Turku Törnroos Teppo, Area Director Stella Logistics Oy, Turku

Suuren suosion saaneet aamukahvit jatkuvat taas.

Vuoden ensimmäinen

aamukahvitilaisuus järjestetään ke 28.1. klo 8.00, Cafe Elvinassa (Yliopistonkatu 15, Turku).

Miten varmistat hyvän työnantajakuvan säilymisen?

Miten varmistat työntekijöiden motivaation säilymisen ja organisaation tuloksellisuuden?

Miten ehkäiset avainhenkilöiden lähtemisen?

Miten tuet esimiestyötä?

Näistä aiheista tulevat kertomaan seniorikonsultit Toni Koskinen ja Johanna Koskinen.

Aamun isäntänä toimii MPS Finland Consulting Oy:stä Senior Partner, liiketoimintajohtaja Tomi Välimäki.

Lämpimästi tervetuloa!

Ilmoittautumiset 21.1. mennessä Satu Lehenberg (02) 274 3426 tai satu.lehenberg@turku.chamber.fi

16 ajantasa ajan tasa • 1/2009

kamarissa • tapahtuu

Ruisleipää, pipareita ja punatulkullekin purtavaa Kuivattuja ruisleipiä, lava toisensa jälkeen. Tähtipipareita, niin että silmiä häikäisee. Simpsons-mehujäätä. Puruluita ihmisen parhaalle ystävälle.

Ja myös Mjau-murkinaa kissoille. Vet du: svenska katter säger mjau, inte miau.

Nopea silmäys Auran Jakelutukku Oy:n varastoon riittää kertomaan, että pienelläkin tukkuliikkeellä on laaja repertuaari. Toimitusjohtaja Juha Peltonen kertoo, että Auran Jakelutukku ostaa tavaraa pääosin kotimaisilta, jonkin verran myös ulkomaisilta valmistajilta ja myy sitä päivittäistavarakauppaan.

Yritys toimii myös esimerkiksi ruotsalaisten Mjau- ja Doggy -tuotteiden myyntiorganisaationa.

Mutta kun päivittäistavarakauppaa hallitsevat isot ketjut ja niiden jakeluyhtiöt, niin onko kyseessä Davidin taistelu Goljatia vastaan?

- Ehkä niinkin. Käytännössä tarjoamme esimerkiksi pienten valmistajien uusille tuotteille mahdollisuuden päästä kaupan hyllyille. Minä itse toimin vähän niinkuin kykyjen etsijänä ja yritän löytää tuotteita, joilla on menestymisen mahdollisuuksia.

- Aika tavallinen tarina kuitenkin on, että kun teemme oikein hyvää työtä ja tuote pärjää, niin sitten sen valmistaja perustaa sille oman myyntiorganisaation.

Viime aikoina Auran Jakelutukku onkin panostanut erityisesti omiin tuotemerkkeihin, jotka pysyvät tulevaisuudessakin omassa talossa.

Bitmix-tuoteperheeseen kuuluu kuivaelintarvikkeita, esimerkiksi revittyjä kuivia ruisleipiä, voipiparkakkuja ja monenlaisia pikkuleipiä. Jouluna 2008 menestykseksi nousi Bitmixin Tähtipipari. - Kun valitsemme tuotteita, panostamme korkeaan laatuun ja tietenkin hyvään makuun. Maistelin itsekin taannoin niin ahkerasti pipareita ja pikkuleipiä, että jäljet taitavat nä-

kyä vieläkin, Juha Peltonen naurahtaa ja taputtaa mahaansa.

Lemmix-tuoteperheeseen kuuluu puolestaan lemmikkiruokia, esimerkiksi siankorvasiivuja ja koirankeksejä.

Erittäin merkittävä tuoteryhmä ovat myös ulkolintutuotteet, esimerkiksi auringonkukansiemenet ja talipallot.

Ulkolintutuotteet ovat muodostaneet Auran Jakelutukku Oy:n kokonaiskakusta parhaimmillaan jopa 60-70 prosenttia, mutta tällä hetkellä niiden osuus on noin 40 prosenttia.

- Ihmiset ovat entistä innostuneempia lintujen ruokinnasta, mutta laskun taustalla on se, kun joku keksi että auringonkukansiemenistä voi tehdä biopolttoainetta...

- Lintujen ruuaksi soveltuvien auringonkukan siementen saatavuus väheni ja hinta nousi pilviin. Kun 25 kilon säkki maksoi vähän aikaa sitten vajaa parikymppiä, niin nykyään hinta on jo 34 euroa.

(Suomalaiset punatulkut ovat siis

maailman energiapolitiikan heilahdusten sijaiskärsijöitä. Ei yhtään ihme, jos joku niistä on ottanut asiasta vaikka nokkiinsa!) Auran Jakelutukku Oy on perheyritys, talouspäällikön tehtäviä hoitaa Juhan sisko Jaana ja varaston pitää järjestyksessä Juhan poika Jesse.

Myyntiedustajia yrityksen palkkalistoilla on kuusi. Kuorma-autot suuntaavat Ruskolta sijaitsevalta varastolta aina Hankoon ja Nuorgamiin asti. Liikevaihtoa kertyy vuosittain noin miljoona euroa.

Auran Jakelutukku Oy on toiminut jo 30 vuotta. Peltoset ostivat yrityksen viisi vuotta sitten.

Haasteet tulivat käsiteltyä. Mutta mikä pienen tukkuliikkeen pyörittämisessä on sitten palkitsevinta? - Olen henkeen ja vereen myyntimies. Kyllä mukavinta on ilman muuta hyvien kauppojen tekeminen, bisneksen sujuminen!, Juha Peltonen kertoo.

■ Teksti: Matti Välimäki

17 1/2009 • ajan ajantasa tasa

kamarissa • tapahtuu

Toimiston tehotiimi: asiakkuuspäällikkö Jutta Tuominen (vas.), koordinaattori Katariina KärkiSusi, sisällöntuotannon projektipäällikkö Ira Parvelahti, aluepäällikkö Kirsi Espelin-Aikola sekä asiakaspalvelupäällikkö Sirkku Viitanen-Vanamo.

Strategisten viestien välittäjä AAC Global Oy perustettiin vuonna 1969 tuottamaan kielikoulutuspalveluja suomalaisille yrityksille. Nykyään yritys on Pohjoismaiden johtava monikielisen viestinnän asiantuntijayritys.

– Turun toimipisteemme perustettiin vuonna 1989, kertoo alusta asti Turun toimintaa vetänyt Kirsi Espelin-Aikola. – Tällä hetkellä meillä on kaikki opettajat mukaan luettuna noin kolmisenkymmentä henkeä täällä Turussa, mutta koko yrityksen vahvuus Suomessa on noin 500, aluepäällikkönä toimiva Espelin-Aikola jatkaa.

Turun toimipaikan lisäksi AAC Globalilla on Suomessa seitsemän muuta toimipaikkaa, kuusi toimipaikka Ruotsissa sekä toimipaikat Englannissa, Venäjällä ja Yhdysvalloissa.

Elokuussa 2008 yritys osti Ruotsin johtavan kielipalveluyrityksen Interverbumin. Pohjoismaiden johtavaan mediakonserni Sanomaan AAC Global Oy liittyi vuonna 2006 ja yritys kuuluu Sanoma Learning and Literature Division –liiketoimintaryhmään yhdessä mm. WSOY:n kanssa. Tämän vuoden alusta WSOY Pron:n digitaalisten oppimisratkaisujen toiminnot liitettiin suoraan AAC:en. – Koemme tämän erityisen positiiviseksi asiaksi, koska näin digitaalinen oppimistoiminta vahvistuu meillä entisestään, iloitsee Kirsi Espelin-Aikola.

”Kieli liiketoiminta-alueena on hyvin sirpaloitunut” - Alalla on paljon yhden tai muutaman hengen koulutusyrityksiä. Meidän vahvuutemme toimialalla on tietenkin kokomme: globaalina toimijana voimme vastata yritysten isoihinkin ja kansainvälisiin tarpeisiin eli kapasiteettimme riittää varmasti, kertoo Espelin-Aikola.

AAC Globalin tarjonta kattaa monipuolisen valikoiman kansainvälistymisen tukipalveluita, kuten kielikoulutusta, viestintätaitovalmennusta, johtamisvalmennusta, käännös- ja lokalisointipalveluja, termienhallintaratkaisuja sekä dokumentointi- ja konsultointipalveluja. – Emme ole siis pelkästään käännöstoimisto tai kieltenopettaja, huomauttaa asiakaspalvelupäällikkö Sirkku Viitanen-Vanamo.

Myös hän on ollut Turun toimistossa lähes perustamisesta lähtien. – Tänä vuonna vietämmekin 20-vuotisjuhlia, saa nähdä mitä mukavaa keksimme, Viitanen-Vanamo jatkaa.

Liiketoimintana perinteinen kieltenopetus on vähentynyt ja tilalle ovat tulleet, ainakin yrityspuolella, koulutustarpeet, jotka suoraan liittyvät yrityksen strategiaan tai esimerkiksi tuotelanseerauksiin. Myös dokumentointiin ja sähköisiin sovelluksiin liittyvät viestintäratkaisut ja –tuotteet ovat hyvin yleisiä.

Sertifioitua toimintaa – AAC hoitaa tällä hetkellä mm. pohjoismaiden suurinta käännös- ja dokumentointiprojektia Olkiluodon ydinvoimalatyömaalla AREVA:n toimeksiannosta, kehaisee Kirsi EspelinAikola. Projekti aloitettiin suurella termistön keräyksellä. – Termistökehitys onkin myös yksi tärkeä toimialue yrityksessämme: varsinkin kansainvälisissä yrityksissä syntyy uusia termejä tuotekehityksen yhteydessä. Autamme yrityksiä yhtenäisen termistön luomisessa, valikoimme termit, joita kaikki voivat käyttää, Espelin-Aikola jatkaa.

Termistöstä voidaan muodostaa esimerkiksi sähköisiä termipankkeja, joita voidaan integroida vaikkapa hyvin yleisesti käytössä oleviin Kielikone Oy:n MOT-sanakirjoihin.

AAC Global Oy:n toiminta on sertifioitu ISO 9001-sertifikaatilla – Tämä on lupaus siitä, että toimintaprosessimme on tarkistettu ja ne ovat yhtenäiset eri toimipisteidemme välillä. Asiakas saa siis yhtä laadukasta palvelua kaikilta alueiltamme, toteaa aluepäällikkö Kirsi Espelin-Aikola.

■ Teksti: Jaana Mäkikalli

18 ajantasa ajan tasa • 1/2009

kamarissa • tapahtuu

Tapahtumien tekeminen täyttä työtä Turkulaislähtöinen Tapahtumantekijät Oy on parikymmenvuotisen toimintansa aikana ehtinyt järjestää juhlat jos toisetkin. Vuonna 1987 alkunsa saaneen toiminnan ensimmäinen asiakas oli Datainfo, jolle yritys rakensi valtakunnallisen tuote-esittelykierroksen. – Kahden viikon aikana käytiin läpi 10 paikkakuntaa eli päivä esiteltiin tuotteita, illalla pakattiin tavarat ja yöllä siirryttiin seuraavaan kohteeseen, jossa rakennettiin kaikki uudestaan, kertoo toimitusjohtaja Jyrki Litmanen.

Toimitusjohtaja Litmanen on ollut yrityksessä mukana aivan sen alusta lähtien. – Alussa toimimme osana markkinointitoimisto Pirunnyrkkiä, mutta 1992 yhtiöitimme toimintamme Tapahtumantekijät Oy:ksi, Litmanen valaisee historiaa. Vuosien mittaan yrityksen

tehtäväksi on muodostunut välittää asiakkaiden valitsema viesti halutulle kohderyhmälle ensisijaisesti kohtaamisten kautta. Näiksi kohtaamisen medioiksi Litmanen listaa sidosryhmämarkkinoinnin, joita ovat erilaiset asiakastilaisuudet kuten tuotejulkistukset, asiaseminaarit ja vuosipäivät sekä moninaiset henkilökuntatilaisuudet; messut; sponsoroinnin hyödyntämisen sekä erilaiset promootiot ja aktiivimarkkinoinnin muodot.

Yrityksen yhdeksän hengen vahvuudesta kolme työskentelee Turussa ja loput vuonna 2000 perustetussa Helsingin konttorissa. Yhteyspäälliköt, tuottajat ja tapahtumakoordinaattorit vastaavat yksittäisten projektien läpimenosta. Myynnistä huolehtivat pääasiasiassa myyntijohtaja Kaisa Mikola sekä toimitusjohtaja Litmanen.

Asiakkaan ehdoilla Tapahtuman järjestämiseen on asiakkaalla aina jokin syy: henkilökunnan palkitseminen, asiakkaiden huomioiminen, tuotteesta tai palvelusta kertominen jne. – Me emme luo asiakkaalle tarvetta, vaan se on aina olemassa ennen meitä, Jyrki Litmanen kertoo. - Me astumme mukaan ja otamme projektivastuun toteutumisesta, mutta lopullinen päätösvalta säilyy aina asiakkaalla.

Tapahtumantekijöiden asiakaskunta on hyvin heterogeenista. Usein asiakassuhteet ovat myös pitkäaikaisia kumppanuuksia. – Esimerkiksi TietoEnatorin, vuoden alusta Tieto Oyj:n, sekä turkulaisen TOK-yhtymän kanssa olemme olleet yhteistyössä jo pitkään, toimitusjohtaja kertoo. Yritys tekee yhteistyötä myös julkishallinnon kanssa: vuonna

19 1/2009 • ajan ajantasa tasa

kamarissa • tapahtuu 2007 järjestettiin Suomi 90-vuotta juhlavuoden avajaistapahtuma sekä vuonna 2006 Kerava-Lahti oikoradan avajaiset. Myös Millenium Technology Prize 2006 oli Tapahtumantekijöiden käsialaa. Viimeisin suurtapahtuma oli Vuosaaren sataman avajaiset syksyllä 2008, ja järjestelyt keväällä pidettävään sisäministeriön 200-vuotisjuhliin ovat jo pitkällä.

Kansainvälistä tunnustusta Tapahtumantekijät voitti kansainvälisen EIBTM 2007 (The European Incentive & Business Travel & Meeting ) -palkinnon kategoriassa ”Best Product Launch”. Parhaan tuotelanseerauksen tapahtumana esiteltiin ”Oikoratafestarit 1.9.2006”. Oikoratafestarit toteutettiin vuonna 2006 yhteistyössä Ratahallintokeskuksen, VR:n sekä liikenne- ja viestintäministeriön kanssa. Tapahtuman tarkoitus oli esitellä uusi oikorata Keravalta Lahteen sekä suurelle yleisölle, kutsuvieraille että medialle. Tapahtuma koostui useasta eri osasta, joiden isäntä-

nä toimi Ratahallintokeskus.

Oikoratatapahtuman tavoite oli toteuttaa innovatiiviset avajaiset. Tapahtuma käsitti festivaalitelttoja Keravalla, Haarajoella, Mäntsälässä ja Lahdessa.

Lisäksi järjestettiin VIP-juna virallisille vieraille sekä festivaalijuna alueiden asukkaille. Festivaalijunissa matkusti yhteensä n. 5000 henkilöä ja tapahtumaan osallistui yhteensä lähes 10 000 henkilöä.

Tapahtumaturvallisuus ja vaikuttavuus keskiössä Jyrki Litmanen haluaa myös nostaa alan profiilia. Hän toimi kaksi kautta, yhteensä neljä vuotta, alan kattojärjestön STAY:n eli Suomen Tapahtumamarkkinointiyhdistyksen puheenjohtajana. Hän haluaa myös edelleen kehittää toimialaansa. Esimerkiksi tapahtumaturvallisuutta halutaan kohentaa. – Suomessa ei ole tapahtunut juurikaan onnettomuuksia tapahtumissa ja tämä on selkeästi seurausta siitä, että noudatamme kaikessa tiukasti

lainsäädäntöä ja normeja sekä käymme jatkuvasti viranomaisten kanssa vuoropuhelua ”hasardikohteista”, Litmanen toteaa.

Yritys haluaa olla myös edelläkävijä teknisissä toteutuksissa. - Esitystekniikan kehittyminen, esimerkiksi 16:9 kuvasuhteeksi muutos ja yhä suurempi resoluutioiset videotykit, mahdollistavat aina näyttävämpiä screentoteutuksia, Jyrki Litmanen iloitsee.

Myös tapahtuman vaikuttavuuden tutkiminen on tärkeää Tapahtumantekijöiden toiminnassa.

- Aiemmin kysyttiin asiakkaalta oliko ruoka hyvää ja kuuluiko juontajan ääni. Nykyään halutaan tietää menikö haluttu viesti perille, selventää Litmanen. – Seuraamme esimerkiksi European Event ROI Instituten kehitystyötä. He ovat kehittäneet mittaria, jolla pystyy evaluoimaan sijoitetun pääoman tuottoastetta (ROI) tapahtumissa.

■ Teksti: Jaana Mäkikalli

Loimaan kauppakamariosaston puheenjohtajaksi on valittu toimitusjohtaja Kari Mylén.

20 ajantasa ajan tasa • 1/2009

kamarissa • tapahtuu

27.11. pidetyssä tilaisuudessa oli mukana runsas joukko kauppakamarin jäsenistöä ja luottamushenkilöitä.

Tilintarkastuksen ajankohtaistilaisuus

Keskuskauppakamarin lakimies Pasi Horsmanheimo esitteli mm. Tilintarkastuslautakunnan toimintaa

21 1/2009 • ajan ajantasa tasa

kamarissa • tapahtuu

Varsinais-Suomen ensimmäinen Vientipalkinto Bayer Schering Pharma Oy:lle Varsinais-Suomen ensimmäinen Vientipalkinto myönnettiin 7.1.2009 Bayer Schering Pharma Oy:lle. Palkinnon myöntää Turun kauppakamarin ulkomaankauppavaliokunta ja sen avulla halutaan nostaa esille kannustavia esimerkkejä varsinaissuomalaisista kansainvälisesti menestyvistä yrityksistä.

Suomen suurin farmaseuttinen vientituote Bayer Schering Pharman Turun toimipisteessä kehitetään ja valmistetaan korkeatasoisia ja erikoisosaamista vaativia tuotteita Bayer-konsernin maailmanlaajuiseen jakeluun. Turun tehtaan valmistamista tuotteista menee

kansainväliseen jakeluun 96 prosenttia. Yrityksen vientitoiminta on alkanut jo vuonna 1952.

Tutkimuksen ja tuotekehityksen osaaminen ja toiminta kohdistuu erityisesti polymeerien käyttöön lääkeaineiden pitkäaikaisessa annostelussa, ja sen tietotaito on pidetty Suomessa.

Maailmalla käytössä olevista, Turussa valmistettavista tuotteista menestynein ja parhaiten tunnettu on suomalainen innovaatio, kohdunsisäinen hormoniehkäisin MIRENA®, jossa hyödynnetään juuri polymeeripohjaista lääkeannosteluteknologiaa.

MIRENA® on jo useiden vuosien ajan ollut Suomen suurin farmaseut-

tinen vientituote, ja se on myynnissä noin 120 maassa aina Yhdysvalloista Kaukoitään asti. Tuotteella on tähän mennessä ollut yli 14 miljoonaa käyttäjää eri puolilla maailmaa.

Bayer Schering Pharma tutkii ja kehittää jatkuvasti uusia tuotteita ja valmisteita. Bayer on rekrytoinut Suomessa vuoden 2008 aikana yhteensä noin 80 uutta henkilöä, joista noin 70 Turun tehtaalle tuotantoon. Myös vuodelle 2009 on tulossa rekrytointeja.

Yritys on myös siis yksi Varsinais-Suomen alueen merkittävistä työnantajista. Bayer työllistää Suomessa yhteensä noin 750 henkilöä, joista noin 620 Turussa.

■

Vientipalkinnon vastaanottivat varatoimitusjohtaja Peter Essen (vas.) ja toimitusjohtaja Rainer Bitzer Bayer Schering Pharma Oy:stä.

Palkinnon luovuttivat ulkomaankauppavaliokunnan puheenjohtaja, kauppaneuvos Hannu Lundén sekä toimitusjohtaja Jari Lähteenmäki.

22 ajantasa ajan tasa • 1/2009

yritys • tietoa Yt-lakien valvonta uudelle yhteistoiminta-asiamiehelle Työryhmä ehdottaa säädettäväksi uuden lain yhteistoimintaa koskevien lakien valvonnasta. Lailla perustettaisiin työ- ja elinkeinoministeriön yhteyteen erillinen viranomainen, yhteistoiminta-asiamies ja säädettäisiin tämän viranomaisen tehtävistä, oikeuksista ja valtuuksista.

– Pidän ehdotuksen suurimpana ansiona sitä, että pk-yritysten mahdollisuudet saada neuvontaa yt-laista paranevat, totesi työministeri Tarja Cronberg työryhmämuistion julkistamistilaisuudessa 13.11.2008. – Perustettavan viranomaisen tulee ensisijaisesti ohjata työnantajia yt-lain noudattamisessa ja selvissä rikkomuksissa voidaan suoraan käyttää myös ankarampia keinoja, ministeri Cronberg totesi. Ministeri piti tärkeänä myös työsuojelupiirien velvoitetta ilmoittaa yhteistoiminta-asiamiehelle havaitsemistaan tapauksista, joissa yt-lakia epäillään rikotun.

Työryhmän tarkoituksena oli luoda yhtenäinen valvontajärjestelmä yhteistoimintaa ja muita henkilöstön osallistumisoikeuksia koskevien lakien noudattamiseksi. Yhteistoimintaa koskevien lakien valvonta kuuluu nykyisin työ- ja elinkeinoministeriölle ja on kiinteä osa ministeriön tavanomaista toimintaa. Tästä syystä laillisuusvalvonta on katsottu järjestetyn epätyydyttävästi. Työryhmän ehdottama uusi laki turvaisi valvonnan riippumattomuuden ja erillisyyden.

Valvonta olisi ensisijaisesti lakien ohjeistamista ja neuvojen antamista lakien soveltamisesta yksittäis-tapauksissa. Yhteistoiminta-asiamiehellä olisi myös valtuudet: - antaa työnantajalle kehotus lainvastaisen menettelyn korjaamiseksi tai sen uusimisen estämiseksi, - saattaa asian esitutkintaan, jos kysymyksessä olisi lain rikkominen, josta voi seurata rangaistus ja - vaatia eräissä laissa luetelluissa tapauksissa tuomioistuimelta uhkasakon asettamista, jollei työnantaja noudata säännöksiä.

Yhteistoiminta-asiamiehen tulisi seurata lakien toteutumista sekä muutoin edistää työnantajan ja työn-tekijöiden välistä yhteistoimintaa Myös henkilöstörahastojen valvonta ja henkilöstörahastorekisterin ylläpito siirtyisivät yhteistoiminta-asiamiehen tehtäväksi. Työsuojeluviranomaisille tulisi velvollisuus ilmoittaa yhteistoimintaasiamiehelle tarkastuksen yhteydessä tai muutoin heidän tietoonsa tullut

epäily yhteistoimintalain rikkomisesta.

TE-keskusten tehtäväksi tulisi antaa yleisiä neuvoja yhteistoimintalaista.

Työryhmän mukaan ehdotettujen toimenpiteiden myötä valvonta tehostuisi. Yritykset saisivat tukea yhteistoimintalain soveltamisessa kustannuksitta. Tällä olisi merkitystä erityisesti pk-yrityksille, jotka ovat tulleet uuden yhteistoimintalain soveltamisen piiriin vuoden 2008 alusta. Kaikkiaan yhteistoimintalain piirissä arvioidaan olevan noin 8 000 yritystä ja runsaat 800 000 työntekijää.

Lisätiedot: hallitusneuvos Raila Kangasperko, puh. 010 60 48935 tai 050 396 0201 ylitarkastaja Jan Hjelt, puh.

010 604 8940 tai 050 396 0199 Maahanmuuttajista 87 prosentilla on hyvä tai erinomainen työkyky Maahanmuuttajista 87 prosentilla on hyvä tai erinomainen työkyky ilmenee Pasi Holmin, Anneli Hopposen ja Markus Lahtisen tekemästä tutkimuksesta ”Maahanmuuttajien työkyky vuonna 2008”.

Työllisillä maahanmuuttajilla 91 prosentilla ja työttömillä 76 prosentilla on hyvä tai erinomainen työkyky.

Työllisten maahanmuuttajien työkyky on muiden palkansaajien tasolla ja työttömien osalta maahanmuuttajien työkyky on muuta väestöä parempi.

Työsuhteen laadulla on merkitystä työkykyyn. Vakituisessa työsuhteessa olevista miehistä suuremmalla osalla on erinomainen työkyky verrattuna määräaikaisessa työsuhteessa oleviin miehiin. Naisilla työsuhteen laadun vaikutus on yllätyksellinen. Määräaikaisessa työsuhteessa olevilla naisilla on parempi työkyky verrattuna vakituisessa työsuhteessa oleviin maahanmuuttajanaisiin.

Suomessa arvioidaan olevan noin 130 000 maahanmuuttajaa, joista 105 000 kuuluu työikäiseen väestöön.

Maahanmuuttajien työttömyysaste on noin 20 prosenttia. Maahanmuuttajissa on arviolta 20 000 henkilön työvoimareservi. Ottaen huomioon maahanmuuttajien vähintäänkin kantaväestöön vertailukelpoisen työkyvyn maassa jo olevat maahanmuuttajat tarjoavat tutkimuksen valossa merkittävän rekrytointipohjan.

Hyvä kielitaito edesauttaa maahanmuuttajan integroitumista suomalaiseen yhteiskuntaan. Maahanmuuttajien kannalta ensisijaisen tärkeätä on kuitenkin ensimmäinen työpaikka, joka avaa ovia eteenpäin suomalaisilla

työmarkkinoilla. Kielitaidon puute ei tutkimukseen mukaan ole ratkaiseva este maahanmuuttajan työllistymiselle. Uuden teknologian ja hyvän suunnittelun avulla tätä estettä voidaan entisestään madaltaa.

Maahanmuuttajat tarvitsevat työhön perehdyttämistä huomattavasti kantaväestöä enemmän. Tutkimuksen mukaan työhön perehdyttämistä ei välttämättä ole tarjolla riittävästi.

Eräänä syynä tähän on työhön perehdyttämisen aiheuttamat kustannukset työnantajalle. Tulisikin harkita keinoja, joilla työnantajaa voitaisiin nykyistä enemmän tukea maahanmuuttajaan liittyvissä alkuvaiheen kustannuksissa.

Lisäksi epävarmuutta maahanmuuttajan tarvitseman ohjauksen määrästä tulisi pyrkiä vähentämään.

Maahanmuuttajille suunnatussa kyselytutkimuksessa selvitettiin maahanmuuttajien työssäkäyntiä ja työkykyä sekä vertailtiin maahanmuuttajien työkykyä kantaväestön työkyvyn kanssa. Maahanmuuttajien työkykyä ei ole aikaisemmin selvitetty Työterveyslaitoksen kehittämän työkykyindeksin avulla. Kyselyaineistosta noin puolet saatiin Väestörekisterikeskuksen kautta ja muut vastaukset hankkeeseen osallistuvien työpaikkojen sekä kielikoulutuksen kautta. Aineistossa on yliedustus koulutettujen maahanmuuttajien ja aliedustus pakolaistaustaisten maahanmuuttajien osalta.

Raportti on luettavissa Pellervon taloudellinen tutkimuslaitoksen verkkosivuilla osoitteessa www.ptt.fi -> Julkaisut -> Raportit.

Lisätiedot: Ekonomisti Markus Lahtinen, puh. (09) 3488 8418, markus. lahtinen@ptt.fi, toimitusjohtaja Pasi Holm, puh. 050 374 7462, pasi.holm@ ptt.f Apuri auttaa tarjouskampanjan suunnittelussa Kuluttajavirasto on laatinut yrityksille apuvälineen kuluttajille suunnattujen tarjouskampanjoiden suunnitteluun.

Tarjouskampanja-työkalun avulla yritys voi tarkastella kampanjaansa kuluttajan näkökulmasta ja varautua ongelmatilanteiden hoitoon.

Apurvälineen pohjaksi kartoitettiin yritysten ajatuksia tarjouskampanjoinnin kompastuskivistä ja sovellettiin viraston omaa tuntemusta kuluttajan tarpeista.

Jos markkinoinnissa luvattu tarjoustuote loppuu kesken, on asiakas monesti tyytymätön ja yrityksen maine vaaka-

23 1/2009 • ajan ajantasa tasa

yritys • tietoa laudalla. Sivustolle on koottu vinkkejä, joiden avulla yritys voi varmistua paremmin tuotteiden riittävyydestä.

Jos tuote kuitenkin pääsee loppumaan tai mainokseen on livahtanut virhe, apuri auttaa hoitamaan tilanteen mallikkaasti. Osiossa kerrataan myös osapuolten säädöstenmukaiset vastuut ja velvollisuudet sekä annetaan esimerkkejä erilaisista hyvitystilanteista.

Apuri löytyy osoitteesta: http://www.kuluttajavirasto.fi/Tarjouskampanjat/ Kirjanpitolautakunnan yleisohje tulon kirjaamisesta tuotoksi Yleisohje opastaa voimassa olevan kirjanpitolain ja kirjan-pitoasetuksen tulon kirjaamista tuotoksi valmistusasteen perusteella koskevien säännösten soveltamisessa. Se korvaa kirjanpitolautakunnan 20.9.2000 antaman yleisohjeen pitkän valmistusajan vaativasta suoritteesta syntyvän tulon kirjaamisesta tuotoksi valmistusasteen perusteella.

Uuden yleisohjeen 7 lukua on muutettu siten, että se vastaa sisällöltään kirjanpitolautakunnan uudempaa ohjeistusta tilinpäätösperiaatteiden muutosten käsittelystä tilinpäätöksessä (lausunto KILA 1750/2005). Lisäksi yleisohjeessa on päivitetty lakiviittauksia ja tehty eräitä muita teknisluonteisia täsmennyksiä.

Kirjanpitolautakunta on edellisen yleisohjeen antamisen jälkeen antanut 17.1.2006 uuden yleisohjeen perustajaurakoinnin käsittelystä tilinpäätöksessä ja toimintakertomuksessa. Siksi tästä yleisohjeesta on poistettu viimeksi mainittuun nähden päällekkäinen aineisto.

Yleisohjetta laadittaessa on nojauduttu kirjanpitolain esitöissä omaksuttuun periaatteeseen, jonka mukaan hyvän kirjanpitotavan tulkinnassa yksittäisiin kysymyksiin voidaan saada johtoa kansainvälisistä tilinpäätösstandardeista siltä osin, kuin kysymystä ei ole nimenomaisesti ratkaistu Suomen lainsäädännössä tai sen perusteella annetussa määräyksessä taikka Euroopan yhteisöjen tilinpäätösdirektiiveissä (78/660/ETY ja 83/349/ETY). Tällöin tulevat lähinnä kysymykseen IAS 11 –standardi (Pitkäaikaishankkeet) sekä IAS 18 –standardi (Tuotot).

Uusi tilastoportaali on avattu Suomen kaikki viralliset tilastot kattava uusi verkkoportaali, www.virallinentilasto.fi, on avattu Tilastokeskuksen

verkkopalvelun yhteyteen. Portaalin kautta saa käyttöön tuoreimmat tiedot noin 300 luotettavasta julkishallinnon tilastosta.

Tuoreimpien tilastojen lisäksi portaali sisältää tilastojen kuvaukset, laatuselosteet, julkistamisaikataulut ja muuta tilaston käytössä tarpeellista tietoa. Sivusto on suomen-, ruotsin- ja englanninkielinen.

Uusia työtuomioistuimen ratkaisuja Työtuomioistuin on julkaissut ratkaisut, joissa on kysymys muun muassa urakkapalkasta, irtisanomissuojasta ja päihtymyksestä työpaikan ulkopuolella, työtaistelusta sekä palkkaryhmittelystä.

Uusimmat ratkaisut TT:2008-102 Työehtosopimuksen tulkinta, Urakkapalkka Talotekniikka-alan sähköasennustoimialan työehtosopimuksessa on sovittu siitä, että mikäli urakkatyöryhmän jäsenmäärä kohoaa vähintään seitsemään, korvataan osa ensimmäisen kärkimiehen työajasta urakan ulkopuolella työryhmän suuruudesta riippuen työehtosopimuksessa sovituin tavoin. Urakan ulkopuolista korvausta ei kuitenkaan makseta, jos talotekniikka-alan työnjohdon pääasiallinen sijoituspaikka on työkohteessa.

Kysymyksessä olevassa tapauksessa työnjohtajalla ei ole ollut kiinteää työpistettä työmaalla, mutta hän oli riidattomasti ollut työssä työkohteessa lähes päivittäin ja tuntuva osa hänen työajastaan oli kulunut työkohteessa. Kun hänellä ei myöskään ole ollut samaan aikaan hoidettavanaan muita työkohteita, työehtosopimuksen mukaisena työnjohdon pääasiallisena sijoituspaikkana voitiin pitää kysymyksessä olevaa työkohdetta. Työnantajalla ei siten ollut velvollisuutta kanteessa vaaditun urakan ulkopuolisen korvauksen maksamiselle.

TT:2008-101 Irtisanomissuoja, Päihtymys, Työsopimuksen purkaminen Koneahtaaja oli vapaa-ajallaan syyllistynyt rattijuopumusrikokseen ja turvallisuuden vaarantamiseen sekä työnantajan omaisuuden vahingoittamiseen.

Esitetyn selvityksen mukaan teko ei ollut tapahtunut varsinaisella työmaaalueella eikä muutoinkaan sellaisissa olosuhteissa, että se olisi ollut omiaan

vaarantamaan toisten työntekijöiden työturvallisuutta.

Työntekijän ei vallinneissa olosuhteissa voitu katsoa rikkoneen tai laiminlyöneen työsuhteeseen olennaisesti vaikuttavia velvoitteitaan niin, että työnantajalta ei olisi voitu kohtuudella edellyttää työntekijän työsuhteen jatkamista. Työnantajalla ei siten ollut irtisanomissuojasopimuksessa edellytettyjä perusteita purkaa tai edes irtisanoa työntekijän työsopimusta.

TT:2008-100 Lakko, Työtaistelu, Valvontavelvollisuus Työntekijöiden lakon syynä oli ollut se, että teknisen erehdyksen vuoksi palkkaan kuuluvaa palkkio-osuutta ei ollut maksettu ajallaan. Lakko oli kohdistunut työehtosopimuksen työpalkkoja koskeviin määräyksiin.

Ammattiosaston edustajat eivät olleet ryhtyneet toimenpiteisiin lakon lopettamiseksi ja työrauhan pikaiseksi palauttamiseksi. Ammattiosasto oli näin ollen laiminlyönyt valvontavelvollisuutensa.

TT:2008-99 Kanteen tutkiminen, Palkkaryhmittely, Tehtäväkohtainen palkka, Työnvaativuusluokittelu Sijaiselle maksettavaa palkkaa koskevaa työehtosopimusmääräystä oli tulkittava siten, että sijaiselle oli maksettava tilapäisen työn edellyttämä tehtäväkohtainen palkka, joka ei välttämättä ole samansuuruinen kuin asianomaiselle vakituiselletyöntekijällemaksettupalkka.

Kyse oli myös kanteen tutkimisen edellytyksistä.

Uusi ilmasto- ja energiastrategia Valtioneuvosto hyväksyi 6.11.2008 maallemme uuden, kunnianhimoisen ilmasto- ja energiastrategian, joka käsittelee ilmasto- ja energiapoliittisia toimenpiteitä varsin yksityiskohtaisesti vuoteen 2020 ja viitteenomaisesti aina vuoteen 2050 asti. Tämä Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia lähetetään selontekona eduskunnalle.

Strategian valmistelu perustuu Matti Vanhasen II hallituksen ohjelmaan.

Strategia osoittaa selkeästi, että Euroopan komission Suomelle ehdottamia päästöjen vähentämistavoitteita, uusiutuvan energian edistämistavoitteita tai energiankäytön tehostamistavoitteita ei saavuteta ilman merkittäviä uusia ilmasto- ja energiapoliittisia toimenpiteitä.

24 ajantasa ajan tasa • 1/2009

yritys • tietoa Ilman uusia toimenpiteitä Suomen kasvihuonekaasupäästöt olisivat vuonna 2020 noin 20 % vuoden 1990 päästöjä korkeammalla. Kasvu aiheutuisi lähes yksinomaan energiantuotannon ja teollisuuden päästöistä. EU:n tavoitteena on vähentää edellä mainittujen toimialojen päästöjä 21 % vuodesta 2005 vuoteen 2020 mennessä EU:n päästökauppadirektiivin avulla.

Muiden sektoreiden, kuten liikenteen, talokohtaisen lämmityksen ja maatalouden päästöjä on Suomessa komission esityksen mukaan leikattava kansallisin toimin vuoteen 2020 mennessä keskimäärin 16 % vuoden 2005 tasosta.

Energian loppukulutus 310 TWh ja sähkönkulutus 98 TWh vuonna 2020 Valtioneuvosto asettaa Suomen strategiseksi tavoitteeksi energian loppukulutuksen kasvun pysäyttämisen ja kääntämisen laskuun niin, että energian loppukulutus vuonna 2020 olisi noin 310 TWh eli likimain nykyisen suuruinen. Energiankulutus olisi vuonna 2020 likimain 10 % pienempi kuin mihin kehitys näyttää johtavan ilman uusia toimenpiteitä.

Sähkönkulutus olisi strategia mukaan vuonna 2020 noin 98 TWh, kun se on nykyään vajaa 90 TWh vuodessa.

Ilman uusia toimenpiteitä sähkönkulutus kasvaisi huomattavasti suuremmaksi.

Tavoitteet edellyttävät energiankäytön tehostamista erityisesti asumisessa, rakentamisessa ja liikenteessä. Tarvittava toimenpidevalikoima on laaja ja sitä täydennetään käynnissä olevan energiatehokkuustoimikunnan työn yhteydessä.

Uusiutuvan energian osuus 38 %:iin tuki- ja ohjausjärjestelmiä tehostamalla Tavoitteena on nostaa uusiutuvan energian osuus vuoteen 2020 mennessä 38 %:iin komission Suomelle esittämän velvoitteen mukaisesti. Velvoite on haastava ja sen saavuttaminen on mahdollista vain, jos energian loppukulutuksen kasvu saadaan taittumaan.

Uusiutuvan energian lisäkäytön käynnistämiseksi nykyisiä tuki- ja ohjausjärjestelmiä tehostetaan ja rakenteita muutetaan. Velvoitteen täyttäminen edellyttää puuperäisen energian, jätepolttoaineiden, lämpöpumppujen, biokaasun ja tuulienergian käytön voimakasta lisäämistä. Esimerkiksi metsähakkeen käyttöä lisätään 2–3 -kertaiseksi nykyisestään. Tuulienergi-

aa valjastetaan käyttöön vuoteen 2020 mennessä noin 6 TWh eli Suomeen pitäisi rakentaa lisää vähintään 700 kpl 3 MW:n suuruisia tuulivoimaloita.

Uusiutuvan energian uutena edistämiskeinona käyttöön otetaan mahdollisimman markkinaehtoinen ja kustannustehokas syöttötariffijärjestelmä. Tätä edistämiskeinoa selvittää työ- ja elinkeinoministeriön asettama työryhmä.

päätettiin vuosille 2008 ja 2009 kohdistuvat toimet. Sen mukaan ilmasto- ja energiarahoitus nousee viime vuoden 350 miljoonasta eurosta jo kuluvana vuonna 440 miljoonaan ja ensi vuonna 550 miljoonaan euroon.

Lisätiedot: elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen, puh. 010 606 3500 ylijohtaja Taisto Turunen, TEM, puh. 010 606 4700

Tavoitteena riittävä, kohtuuhintainen ja ilmastotavoitteita tukeva sähkön hankinta Sähkönhankinnan osalta valtioneuvoston kantana on riittävän ja kohtuuhintaisen sähkön turvaaminen niin, että sähkönhankinta tukee samalla muita ilmasto- ja energiapoliittisia tavoitteita.

Sähkön hankinnan tulee jatkossakin perustua monipuoliseen sekä sähkön ja lämmön yhteistuotannon ansiosta hajautettuun järjestelmään.

Oman tuotantokapasiteetin tulee pystyä kattamaan huipunaikainen kulutus ja mahdolliset tuontihäiriöt.

Oman kapasiteetin rakentamisessa etusijalle asetetaan kasvihuonekaasuja päästämättömät tai vähäpäästöiset laitokset, kuten uusiutuvaa polttoainetta käyttävät yhdistetyn sähkön ja lämmön tuotannon laitokset sekä taloudellisesti kannattavat ja ympäristöllisesti hyväksyttävät vesi- ja tuulivoimalaitokset.

Ydinvoimasta hallitus linjaa strategiassaan näin: ”Laskelmien mukaan sähköenergian riittävyyden kannalta tarvittaisiin lähivuosina eli jo nykyisen hallituskauden aikana ydinenergialain mukainen periaatepäätös ydinvoiman lisärakentamisesta, jolloin päästöjä aiheuttavaa lauhdutusvoimakapasiteettia korvattaisiin päästöttömällä kapasiteetilla ja samalla kohennettaisiin sähkön hankinnan omavaraisuutta.

Periaatepäätöstä harkittaessa lähdetään kuitenkin siitä, ettei ydinvoimaa rakenneta maahamme sähkön pysyvää vientiä silmälläpitäen”.

Sähköistä tunnistamista vauhditetaan lainsäädännöllä Liikenne- ja viestintäministeriö on valmistellut säännökset sähköiselle tunnistamiselle. Vahvaa sähköistä tunnistamista koskeva lakiehdotus lähetettiin lausuntokierrokselle 7. marraskuuta.

Säännökset esitetään lisättäväksi lakiin sähköisistä allekirjoituksista.

Uudella lainsäädännöllä halutaan luoda puitteet sille, että markkinoilla olisi useita vahvoja tunnistamismenetelmiä helposti kansalaisten saatavissa.

Laki toisi sähköisten tunnistamispalveluiden tarjonnalle perussäännöt.

Samalla varmistettaisiin palveluntarjoajien viranomaisvalvonta sekä palveluiden luotettavuus ja turvallisuus.

Sähköisen asioinnin edistämisen kannalta on tärkeää, että palveluntarjoajat ja käyttäjät saavat käyttöönsä uusia helppokäyttöisiä tunnistamisvälineitä.

- On luotava säädökset, jotka lisäävät palvelun tarjoajien ja käyttäjien luottamusta. Uudet lupaavat tunnistamistavat - kuten mobiilitunnistaminen - eivät voi lähteä liikkeelle ennen kuin toimijat tietävät miten toimintaa säädellään, viestintäministeri Suvi Lindén toteaa.

Suomessa lähes kaikessa sähköisessä tunnistuksessa käytetään tällä hetkellä pankkien niin sanottuja Tupas-tunnisteita. Lisäksi käytössä on Väestörekisterikeskuksen tarjoama kansalaisvarmenne.Sesisältyyhenkilökorttiin.

Jotta muiden kuin Väestörekisterikeskuksen (VRK) varmenteiden tarjonta etenisi luotettavalla tavalla, on väestötietolain tulossa olevaan muutokseen lisätty säädös, jonka mukaan VRK voisi luovuttaa rekisterissään olevan kunkin kansalaisen identifioivan sähköisen asiointitunnuksen myös muiden varmennepalveluiden tarjoajien käyttöön. Tämä lisäisi muiden palveluntarjoajien tuotteiden turvallisuutta.

Sähköistä tunnistamista koskeva lakiesitys ottaa kantaa myös tunnistamisen luotettavuuden kannalta olennaiseen ensitunnistamiseen, joka tapahtuu henkilökohtaisesti. Ensitunnistamisen voisi jatkossa tehdä virallisten asiakirjojen perusteella

Strategian rahoitustarpeet käsitellään valtion budjettikäsittelyjen yhteydessä Rahoitustarpeita koskevat asiat käsitellään ja niistä päätetään valtiontalouden kehyspäätös- ja talousarvioprosesseissa.

Valtioneuvoston 13.3.2008 antaman valtiontalouden vuosia 2009–2012 koskevan kehyspäätöksen mukaan kehyspäätöksen mahdollisesti ylittäviin rahoitustarpeisiin otetaan kantaa vuoden 2009 talousarvioesityksessä ja kevään 2009 kehyspäätöksessä. Vuoden 2009 talousarvioesityksen yhteydessä

25 1/2009 • ajan ajantasa tasa

yritys • tietoa esimerkiksi matkapuhelinoperaattori. Tällä hetkellä tunnistamisvälineen voi myöntää vain poliisi tai Tupas-tunnisteiden kohdalla pankki.

Sähköisen tunnistamisen kehittämistyö jatkuu lainsäädännön lisäksi myös muuten.

Ministeriö pyytää lakiluonnoksesta lausuntoja joulukuun alkuun mennessä. Lain voimaantuloajaksi ehdotetaan 1. syyskuuta 2009.

Lisätietoja: erityisavustaja Aleksi Randell puh. (09) 160 28324 tai 0400 500 822 Päätös vuoden 2009 luontoiseduista on annettu Päätöksessä annettuja arvoja on muutettu yleistä kustannustasoa vastaavasti.

Päätökseen ei ole tehty rakenteellisia muutoksia.

Luontoisetu tarkoittaa työ- tai virkasuhteen perusteella muuna kuin rahana saatavaa etua. Verohallinto vahvistaa vuosittain verotuksessa noudatettavat luontoisetujen laskentaperusteet.

Autoedun arvot vuonna 2009 vapaa autoetu/kk käyttöetu/kk ikäryhmä A 1,4 % + 285 € 1,4 % + 105 € ikäryhmä B 1,2 % + 300 € 1,2 % + 120 € ikäryhmä C 0,9 % + 315 € 0,9 % + 135 € Puhelinedut ennallaan Puhelinetujen arvot säilyvät ennallaan, sekä matkapuhelimen että kiinteän liittymän luontoisetuarvo on ensi vuonna 20,00 euroa kuukaudessa. Matkapuhelinedun arvo kattaa puheluista, tekstiviesteistä ja multimediaviesteistä aiheutuneet kustannukset.

Ravintoetu Tavanomaisen ravintoedun arvo on 5,50 euroa jos edun hankkimisesta työnantajalle aiheutuneiden välittömien kustannusten ja näiden kustannusten arvonlisäveron määrä on vähintään 5,50 € ja enintään 9,20 €. Vastaavasti enintään 9,20 euron nimellisarvoisella ruokailulipukkeella saadun ravintoedun edun arvo on 75 % lipukkeen nimellisarvosta, kuitenkin vähintään 5,50 €.

Lisätietoja: www.vero.fi Epämääräistä työsuojelutarvikekauppaa käydään taas Ympäri Suomea on törmätty ensiaputarvikkeita kauppaavaan myyntihenkilöstöön, joiden esiintyminen muistuttaa työsuojelupiirien tarkastajien tapaa

esiintyä. Vastaavanlaisia tapauksia on tavattu ainakin Itä-Suomen, Hämeen, Turun ja Porin, Uudenmaan ja Vaasan työsuojelupiirien alueella.

Virka-asioissa työpaikoilla vierailevat työsuojelupiirien tarkastajat tunnistaa aina kuvallisesta henkilökortista. Työnantaja voi halutessaan pyytää nähtäväkseen kortin ennen tarkastuksen aloittamista. Työsuojelupiirien tarkastajat eivät myöskään kauppaa mitään tuotteita.

Mikäli työpaikalla on epäilyksiä tarkastajan henkilöllisyydestä, työnantaja voi varmistaa asian soittamalla paikalliseen työsuojelupiirin. Työpaikoilla todistettavasti tapahtuneet viranomaisvallan väärinkäytökset voi ilmoittaa rikosepäilyinä poliisille.

Lisätietoja: Piiripäällikkö Kaarina Myyri-Partanen, Uudenmaan työsuojelupiiri p. 040 758 1124 sähköposti: kaarina.myyri-partanen@ tsp.stm.fi Hallitus hyväksyi selonteon hankintalakiuudistuksesta Valtioneuvosto hyväksyi 20.11.2008 hankintalakiuudistusta koskevan selonteon.

Hankintalainsäädännön kokonaisuudistus tuli voimaan kesäkuussa 2007. EU:n tilastojen mukaan Suomen julkisten hankintojen vuotuinen arvo oli vuonna 2006 noin 27 miljardia euroa. Tästä summasta noin puolet eli 13 miljardin euron hankinnat kuuluvat hankintalainsäädännön soveltamisen piiriin.

– Hankintalaki mahdollistaa laadun huomioon ottamisen. Ostaja voi päättää, millä tavalla ja missä vaiheessa se ottaa laadun hankinnassa huomioon. Laadun mittaaminen, sisällöllinen tuotteistaminen ja vertailu on kuitenkin vaikeaa, koska sosiaali- ja terveyspalveluihin sisältyy paljon inhimillisiä ja henkilökohtaisia ulottuvuuksia. Erilaisia laatukriteereitä tulisikin edelleen kehittää, hallitukselle selontekoa esitellyt työministeri Tarja Cronberg toteaa.

Kynnysarvot ovat lisänneet hankintojen avoimuutta Hankintalain keskeisimpiä uudistuksia oli kansallisten kynnysarvojen säätäminen ja niihin liittyvä pakollinen ilmoitusvelvoite hankintojen avoimuuden lisäämiseksi. Kansalliset kynnysarvot ovat tavaroissa ja palveluissa 15 000 euroa, sosiaali- ja terveyspalveluissa 50 000 euroa ja rakennusurakoissa 100 000 euroa. Näiden arvojen ylittävistä

hankinnoista on julkinen ilmoitusvelvoite, näistä on myös valitusoikeus markkinaoikeuteen. Selonteossa ehdotetaan perusteellisen kynnysarvotarkastelun tekemistä vuonna 2010.

Kansallisia hankintailmoituksia julkaistiin lain voimaantultua ensimmäisen vuoden aikana sähköisessä hankintailmoitusjärjestelmässä (HILMA) yhteensä lähes 13 000 kappaletta, kun aiemman lain aikana ilmoituksia oli vuosittain vain noin 2 000.

Laki on parantanut tarjousten vertailtavuutta ja avoimuutta, mutta toisaalta kilpailuttamismenettelyt ovat pitkittyneet ja hankintaprosessit monimutkaistuneet. Selonteossa tuodaan esille neuvonnan ja koulutuksen tarpeellisuus käytännön hankintatoimen kehittämiseksi. Tarve korostuu pienissä hankintayksiköissä ja pienissä yrityksissä.

Alle kymmenes sosiaali- ja terveyspalveluista kilpailutetaan Kuntien ja kuntayhtymien sosiaali- ja terveyspalveluostot yksityisiltä tuottajilta olivat vuonna 2006 noin 1,3 mrd euroa, mikä vastaa noin 8 prosenttia kuntien ja kuntayhtymien sosiaali- ja terveyspalvelumenoista. Pääosa sosiaali- ja terveyspalveluista tuotetaan siis kuntien ja kuntayhtymien itsensä toimesta.

Kilpailuttamisosaamisen ja substanssin hallitseminen korostuu erityisesti palveluhankinnoissa. Näiden hallitseminen on osoittautunut usein vaikeaksi. Pienet hankintayksiköt sekä pienet yritykset ja ammatinharjoittajat kokevat kilpailuttamisosaamisen vaikeaksi. Tämä vaatii myös henkilöstöja kustannusresursseja.

Selonteossa nostetaan esille myös hankintojen keskittämisestä ja entistä suuremmista hankintakokonaisuuksista pienille ja keskisuurille yrityksille aiheutuvat ongelmat osallistua kilpailutuksiin. Hankintayksiköiden tulisi mahdollisuuksien mukaan mahdollistaa osatarjoukset. Myös yritysten tuli kehittää verkottumista yhteistarjousten tekemiseksi.

Selonteko on luettavissa työ- ja elinkeinoministeriön verkkosivuilla osoitteessa www.tem.fi/raportit Lisätiedot: hallitusneuvos Elise Pekkala, TEM, p. 050 5262514 Hallitus puolsi mittavaa yritysten rahoituksen tukipakettia Hallituksen talouspoliittinen ministerivaliokunta käsitteli 18.11.2008 kansainvälisen finanssikriisin vaikutuksia

26 ajantasa ajan tasa • 1/2009

yritys • tietoa yritysrahoitukselle. Ministerivaliokunta puolsi työ- ja elinkeinoministeriön esittämää toimenpidepakettia, jolla pyritään helpottamaan finanssikriisistä johtuvaa yritysten rahoituksen saannin vaikeutumista. Finanssikriisi lisää merkittävästi julkisen rahoituksen kysyntää pankkien riskinottohalukkuuden pienentyessä.

Suomessa otetaan julkisesti tuetussa viennin rahoituksessa käyttöön rahoituskriisin aiheuttaman likviditeettiongelman hoitamiseksi niin sanottu jälleenrahoitusmalli. Jälleenrahoitusmallissa Suomen Vientiluotto Oy jälleenrahoittaa markkinoilta hankituilla varoilla suomalaisen tai ulkomaisen pankin kautta Suomesta tapahtuvan vientikaupan edellyttämää pitkäaikaista luotonantoa. Mallissa varaudutaan 1,2 miljardin euron vientihankkeiden rahoittamiseen. Järjestely on määräaikaisena voimassa vuoden 2010 loppuun. Sen jatkamisen tarvetta ja määrärahojen riittävyyttä tarkastellaan viimeistään toukokuussa 2009. Jälleenrahoituksen käyttöönotto edellyttää mm. valtiokonttorin suorittamaa varainhankintaa. Lisäksi joudutaan muuttamaan eräitä lakeja ja korottamaan Suomen Vientiluotto Oy:n osakepääomaa. Vientitakuiden myöntämisen enimmäisvastuurajaa korotettaisiin 10 miljardiin euroon sekä korontasaussopimusten ja -tarjousten enimmäismäärää 6 miljardiin euroon.

Vientiyritysten ohella erityisesti nopeasti kasvavilla, aloittavilla ja laajentavilla yrityksillä on vaikeuksia riskipääoman saamisessa. Tältäkin osin on tärkeää huolehtia siitä, että valtion pääomasijoitusyhtiöt pystyvät paikkaamaan markkinapuutteita tehokkaasti.

Tämän vuoksi Finnvera Oyj:n tytäryhtiöihin Aloitusrahasto Vera Oy:öön ja Veraventure Oy:öön tehdään 30 miljoonan euron suuruinen pääomasijoitus. Teollisuussijoitus Oy:tä pääomitetaan 50 miljoonalla eurolla.

Lisäksi lisätään Tekesin ympäristö- ja energiasektorin myöntämisvaltuuksia 15 miljoonalla eurolla osana energiasektorin demonstraatiohankkeiden toteutusta. Pk-yritysten innovaatiohankkeiden valmistelua alueilla tehostetaan kaksinkertaistamalla valmistelurahoitukseen varattu määräraha 14 miljoonaan euroon EU-rakennerahoitusten budjetointia ehdotetaan kertaluontoisesti aikaistettavaksi rakennerahastomomenttien osalta siten, että niille vuodelle 2009 esitettyä myöntämisvaltuutta kasvatetaan 43 miljoonalla eurolla, mikä merkitsee 10 prosentin lisäystä aiemmin esitettyyn valtuuteen.

Valtuuden aikaistus tehdään koko ohjelmakaudelle hyväksyttyjen rahoituskehysten puitteissa.

Jo aiemmin talouspoliittinen ministerivaliokunta on puoltanut TEM:n esitystä, jossa valtion luotto- ja takaustappiokorvauksen piirissä olevaa Finnvera Oyj:n myöntämien luottojen maksamatta olevan pääoman ja voimassa olevien takausten pääoman enimmäismäärää korotetaan 600 miljoonalla eurolla 3,2 miljardiin euroon valtion erityisrahoitusyhtiön luottoja takaustoiminnasta annettua lakia muuttamalla. Toimenpide on määräaikainen. Sitä tarkastellaan uudelleen, kun rahoitusmarkkinoiden häiriötila on palautunut normaaliksi.

Lisätiedot: johtaja Risto Paaermaa, TEM, puh. 010 606 3575 lainsäädäntöneuvos Kari Parkkonen, TEM, puh. 010 606 4938.

Velkojen perintä helpottuu EU:ssa Rajat ylittävien velkojen perintä EU:ssa helpottuu, kun loppuvuodesta aletaan soveltaa EU:n asetusten mukaisia menettelyjä eurooppalaisesta maksamismääräyksestä ja vähäisistä vaatimuksista. Molemmissa uusissa oikeudenkäyntimenettelyissä asioiden käsittely on Suomessa keskitetty Helsingin käräjäoikeuteen.

EU-asetuksia täydentävät kansalliset lait on tarkoitus vahvistaa presidentin esittelyssä tulemaan voimaan 12. joulukuuta. Maksamismääräysmenettelyasetusta sovelletaan 12.12.2008 lukien ja vähäisiä vaatimuksia koskevaa asetusta 1.1.2009 lukien.

Eurooppalainen maksamismääräysmenettely helpottaa kansalaisten toimintaa EU-valtioiden rajat ylittävissä riidattomissa velkomistilanteissa. Esimerkiksi suomalainen myyjä voi periä kaikensuuruisia erääntyneitä maksuja toisesta EU-valtiosta vakiolomakkeella.

Uuden menettelyn rinnalla jäsenvaltion oma perintäjärjestelmä on edelleen käytettävissä. Velkoja voi valita, hakeeko hän eurooppalaista maksamismääräystä vai käyttääkö mieluummin kyseisen jäsenvaltion lainsäädännön mukaista menettelyä.

Kun tietoja vaihdetaan tuomioistuinten ja asianosaisten kesken, käytetään menettelyssä pääasiassa vakiolomakkeita. Näin asioiden hallinnointi helpottuu. Myös vaatimuksen perusteena olevat todisteet ilmoitetaan lomakkeella, johon on listattu laaja luettelo yleensä esitettävistä todistetyypeistä. Vastine maksamismääräykseen

voidaan tehdä myös vakiolomakkeella, mutta tuomioistuinten on huomioitava muussakin kirjallisessa asussa esitetty selkeä vastine.

Asetusta eurooppalaisen maksamismääräysmenettelyn käyttöönotosta ei sovelleta esimerkiksi perheoikeudellisissa tai konkurssiin rinnastettavissa tilanteissa.

Vähäisiä vaatimuksia koskevaa menettelyä sovelletaan rajat ylittäviin riita-asioihin, joissa vaatimuksen arvo on enintään 2 000 euroa. Menettelyllä on pyritty nopeuteen ja edullisuuteen.

Vaatimuksen voi tehdä vakiolomakkeella. Lomake täytetään sen tuomioistuimen kielellä, jonne se lähetetään.

Tuomioistuimen on annettava määräajassa päätös. Päätös on pantavissa suoraan täytäntöön toisessa jäsenmaassa.

Uudistuksen tultua voimaan suomalainen kantaja voi esimerkiksi velkoessaan korkeintaan 2 000 euron saatavaa toisessa EU-valtiossa käyttää joko asetuksen mukaista eurooppalaista menettelyä tai kyseisen jäsenvaltion omaa velkomistapaa.

Kantajan ei tarvitse tuntea erilaisia kansallisia järjestelmiä, jos hän käyttää eurooppalaista menettelyä. Asetus ei koske perheoikeuteen kuuluvia riitaasioita, kuten elatusapuja ja perintöasioita.

Lisätietoja: Lainsäädäntöneuvos Maarit Leppänen, OM, puh.

(09) 160 67704 Valtion varoja laajakaistaohjelmaan Talouspoliittinen ministerivaliokunta puoltaa valtion osallistumista kansallisen laajakaistaohjelman rahoittamiseen. Julkisen tuen osuus on enintään 67 prosenttia investoinneista siten, että valtion rahoitusosuus on korkeintaan 33 prosenttia.

Valtionrahoituksen ehtona on, että maakuntien liitot ja kunnat omalta osaltaan toimivat valiokunnan linjauksen mukaisesti ja että Euroopan komissio hyväksyy tuen. Hallitus pyrkii siihen, että kuntien osuuden pienentämiseen olisi käytettävissä EU:n rakennerahaa.

Julkista rahoitusta käytetään silloin, kun laajakaistaohjelman tavoitetasoa ei pystytä saavuttamaan kaupallisesti.

Liikenne- ja viestintäministeriön teettämän selvityksen mukaan nopeat laajakaistaverkot kehittyvät kaupallisesti siten, että niitä on vuonna 2015 noin 95 prosentin saatavilla. Julkisen tuen tarve kohdistuisi siis arviolta noin 4-5 prosenttiin koko väestöstä.

27 1/2009 • ajan ajantasa tasa

yritys • tietoa Laajakaistoista peruspalvelua Hallitus linjasi iltakoulussaan syyskuussa, että nopeudeltaan yhden megabitin sekunnissa olevan laajakaistan tulee olla yleispalvelu, joka on kaikkien saatavilla laadukkaasti ja kohtuuhintaisesti kaikkialla maassa. Tämä toteutetaan vuoden 2010 loppuun mennessä.

- Tietoyhteiskuntapolitiikassa on tultu tilanteeseen, jossa laajakaistasta on tullut tietyllä tavalla peruspalveluihin verrattava asia. Siksi sen saatavuus on taattava kaikille, eli siitä on tehtävä yleispalvelu, viestintäministeri Suvi Lindén tiivistää.

- Laadukkaat laajakaistayhteydet ovat tämän päivän tietoyhteiskunnassa perusedellytyksiä ihmisten arjen asioinnille tai yritystoiminnalle kaikkialla maassa. Sähköisten palvelujen myötä tarve nykyistä nopeammille yhteyksille kasvaa.

Hallitus linjasi syyskuussa myös, että vähintään 100 megabitin laajakaistan on viimeistään vuoden 2015 lopussa oltava kysynnän mukaan lähes kaikkien vakinaisten asuntojen sekä yritysten ja julkishallinnon toimipaikkojen ulottuvilla koko maassa. Etäisyys tilaajalta yleiseen televerkkoon saa olla korkeintaan kaksi kilometriä.

Lindén katsoo, että saatavuuden lisäksi on huolehdittava yhteyksien laadusta. Jos yhteys runkoverkosta tilaajalle on langaton, nopean laajakaistan on toimittava luotettavasti mobiilillakin teknologialla.

Viestintäministeri muistuttaa myös laajakaistahankkeen työllisyysvaikutuksista sekä uusien yhteyksien rakentamisen aikana että niiden käyttöönoton jälkeen. Kuuden vuoden mittainen verkkojen rakentaminen luo noin 3000 henkilötyövuotta.

Rakennusvaihetta enemmän työllisyyttä parantaa investoinnin tuoma kasvusysäys. Tehokkaammat tietoliikenneyhteydet lisäävät tavaroiden ja palvelujen kysyntää, mikä puolestaan luo pysyviä työpaikkoja, Lindén arvioi.

11 miljoonan euron vuosisatsaus Valtio osallistuu laajakaistasuunnitelman rahoitukseen 11 miljoonalla eurolla vuodessa vuosina 2010-2015 eli yhteensä 66 miljoonalla eurolla.

Tarvittavat määrärahat lisätään valtion talousarvioon liikenne- ja viestintäministeriön kehyksiin.

Toimintasuunnitelmaan liittyy taajuushuutokauppakokeilu yhdellä taajuusalueella. Tätä varten säädetään erillinen laki.

Talouspoliittinen ministerivaliokunta otti kantaa myös laajakaistatuen hallinnointiperiaatteisiin. Maakuntien liitot tulevat olemaan keskeisessä asemassa.

Maakuntien liitot arvioivat yhdessä kuntien sekä alueella toimivien teleyritysten ja Viestintäviraston kanssa lokakuun 2009 loppuun mennessä, miten nopeiden yhteyksien kysyntä kehittyy ja mitkä ovat yleisen televerkoston kehittämistarpeet. Siltä osin kuin vuoden 2015 tavoitetason ei arvioida toteutuvan kaupallisesti, maakuntien liitot laativat suunnitelmat tavoitteen saavuttamiseksi.

Suunnitelmat arvioi Viestintävirasto. Valtioneuvosto päättää tukien jakautumisesta maakuntien kesken.

Maakuntien liitot kilpailuttavat yritykset tai niiden yhteenliittymät ja myöntävät tuen kuntien ja EU:n rakennerahastojen osalta.

Lisätietoja: erityisavustaja Aleksi Randell, puh. (09) 160 28324 tai 0400 500 822 viestintäverkkoyksikön päällikkö Juhapekka Ristola, puh. (09) 160 28348 tai 0400 788 530 Rakennettu ympäristö -ohjelma vastaa suhdannekäänteen haasteisiin Tekes käynnistää Rakennettu ympäristö -ohjelman. Ohjelma kohdistuu erityisesti korjaus- ja infrarakentamiseen. ”Yrityksillä on mahdollisuuksien paikka, nyt tehdään seuraavan nousukauden voittajia. Pitää olla rohkeutta katsoa tämän taantuman yli”, kannustaa Tekesin toimialajohtaja Reijo Kangas.

Vanhenevaa ja rapistuvaa kerrostalokantaa ylläpitävä korjausrakentaminen kuuluu ohjelman piiriin. ”Korjausrakentamista pitää kehittää asiakaslähtöisesti, energiatehokkuusasiat huomioiden”, kertoo Kangas.

Uuden ohjelman tavoitteena on parantaa rakennetun ympäristön toimivuutta ja laatua vastaamaan käyttäjien tarpeita – esimerkkinä vaikkapa ikääntyvä väestö. ”Käytännössä tämä voi tarkoittaa hankkeita, joissa parannetaan esteettömyyttä ja palveluiden saatavuutta sekä kehitetään elinympäristöä vastaamaan eri käyttäjäryhmien tarpeisiin”, kuvailee ohjelman päällikkö Kari Hiltunen. Yksi ohjelman keskeisiä tavoitteita on myös julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyön parantaminen esimerkiksi hankinta- ja toimintamalleja kehittämällä.

Yrityksiä ohjelma kannustaa kilpailukyvyn ja tuottavuuden parantamiseen. ”Rakennusten ja infrastruktuurin rakentamisessa, korjaamisessa ja ylläpidossa liikkuu valtavat summat rahaa. Kyse on kansallisomaisuudesta, ja näille markkinoille on tulossa mukaan myös ulkomaisia toimijoita. Suomalaisyritysten täytyy panostaa kehittämiseen säilyäkseen kilpailukykyisinä”, kertoo Hiltunen.

Ohjelma on käynnissä vuosina 2009–2014 ja sen budjetti on noin 80 miljoonaa euroa, josta Tekesin osuus on noin puolet ja loput ohjelmaan osallistuvien organisaatioiden rahoitusta.

Valmisteilla on myös Rakennetun ympäristön strategisen huippuosaamisen keskittymä (RYM-SHOK). Nyt käynnistetty ohjelma tukee SHOK:n valmistelua. ”Mikäli RYM-SHOK käynnistyy, Tekesin kiinteistöt ja rakentaminen alueen ohjelmat sopeutetaan SHOK:n toimintaan”, kertoo Kangas.

Näitä ohjelmia ovat Kestävä yhdyskunta, Tila ja nyt käynnistynyt Rakennettu ympäristö.

Lisätietoja: ohjelman päällikkö Kari Hiltunen, puh. 010 60 55836 http://www.tekes.fi/rakennettuymparisto EU tukee Suomen väylähankkeita 17 miljoonalla eurolla Suomi on saanut Euroopan unionilta liikennetukia 17 miljoonaa euroa. Tukea myönnettiin kaikkiaan kolmelle väylähankkeelle.

Tänä vuonna Suomi sai ensimmäistä kertaa tukea elinkaarihankkeelle, kun E18-tien Muurla-Lohjamoottoritieosuudelle myönnettiin 7,79 miljoonaa euroa. Lisäksi Ilmalan ratapihan rakentamiseen osoitettiin 3,9 miljoonaa euroa ja E18-tien suunnitteluun 5,5 miljoonaa euroa.

Tuet ovat ns. TEN-tukia, joita unioni myöntää Euroopan unionin pääliikenneverkon (Trans-European Networks) kehittämiseen.

Yhteensä tukea oli jaossa noin 140 miljoonaa euroa, ja Suomen osuus siitä oli noin 12 prosenttia.

Lisätietoja: yli-insinööri Risto Murto, puh. (09) 160 28639 tai 040 505 3320 hallitusneuvos Mikael Nyberg, puh.

(09) 160 28474 tai 040 837 8794

28 ajantasa ajan tasa • 1/2009

kansain • välistä Vain noin joka neljäs venäläisyritys on kiinnostunut Itämeren markkinoista Itämeren mailla ei ole kovin suurta merkitystä venäläisten yritysten liiketoiminnassa. Vastaajat arvioivat Itämeren alueen merkityksen kuitenkin lievästi kasvavan. Venäläisten yritysjohtajien suhdanneodotukset ja heidän arvionsa Venäjän talouden kasvusta vuodelle 2009 ovat aiempaa varovaisempia.

Presidentti Medvedevin hallinnon odotetaan paranta-van venäläisten yritysten toimintaedellytyksiä ja myös ulkomaalaisten yritysten investointimahdollisuuksia Venäjällä seuraavien 12 kuukauden aikana.

Tulokset selviävät Luoteis-Venäjän Business-barometrista 2009, johon vastasi 1167 venäläistä yritysjohtajaa.

Lisätietoa: http://www.keskuskauppakamari.fi/kkk/media/tiedotteet/2008_ lehdistotiedotteet/fi_FI/lvbarometri20102008/ EIT vauhdittaa eurooppalaista innovaatiotoimintaa Mihin suuntaan Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutin EIT:n toiminta on muotoutumassa? Hallituksen jäsenen Yrjö Neuvon haastattelu aiheesta löytyy Suomen Akatemian sivuilla: http://www.aka.fi/fi/A/SuomenAkatemia/Tama-on-Akatemia/Paauutiset/EIT-vauhdittaa-eurooppalaistainnovaatiotoimintaa--/

Yrityksille uudet ohjeet fuusiotiedottamisesta Komissio on uudistanut yritysfuusioiden valvontaa koskevaa ohjeistustaan.

Tarkoituksena on tehostaa kilpailuongelmiin kohdistettavia EU:n toimia ja antaa fuusioissa osallisina oleville yrityksille tietoa ongelmien korjaustoimenpiteistä. Tällainen toimenpide voi olla esimerkiksi liiketoiminnan osan tai käyttöoikeuksien luovutus.

Uudet ohjeet on annettu muuttamalla yritysfuusioita koskevan ns. sulautuma-asetuksen (EY) N:o 139/2004 täytäntöönpanoasetusta (ks. muistio) ja antamalla uusi tiedonanto korjaustoimenpiteistä. Keskeisenä muutoksena on vaatimus toimenpiteitä koskevien yksityiskohtaisten tietojen toimittamisesta komissiolle. Lisäksi uudessa täytäntöönpanoasetuksessa rajataan korjaustoimenpiteiden toteuttamisesta vastaavan toimitsijamiehen tehtävät entistä tarkemmin.

Korjaustoimenpiteitä koskeva tiedonanto on päivitetty sulautumatapauksista saatujen kokemusten ja yhteisöjen tuomioistuinten viimeaikaisten tuomioiden perusteella. Tiedonannossa otetaan huomioon kommentit, joita esitettiin vuonna 2007 järjestetyssä julkisessa kuulemisessa.

Tiedonannossa korostetaan, että korjaustoimenpiteet voidaan hyväksyä vain silloin, kun ne ovat toteuttamiskelpoisia ja kun niiden avulla voidaan tehokkaasti poistaa komission esille tuomat ongelmat.

Uudet ohjeet tulivat voimaan välittömästi.

Energian hinta puheenaiheena uudessa energiafoorumissa EU:n kansalaisten energiafoorumi piti ensimmäisen kokouksensa 28. lokakuuta Lontoossa. Foorumissa kuluttajajärjestöt, elinkeinoelämän edustajat sekä kansalliset lainsäätäjät ja muut viranomaiset hakevat käytännön ratkaisuja, joiden avulla kuluttajien oikeudet toteutuvat paremmin EU:n energiamarkkinoilla ja vähittäismarkkinoiden sääntelyä kehitetään.

Foorumissa käsitellään mm. laskutuksen selkeyttämistä, älykkään kulutusmittauksen kehittämistä ja energiantoimittajan vaihtamisen helpottamista. Komissio on laskenut, että EU:ssa asuva keskivertoperhe voisi säästää energialaskuissa ainakin 1 000 euroa vuodessa tekemällä järkeviä energiavalintoja. Tällä olisi melkoinen vaikutus sekä kulutukseen että päästöihin, sillä noin 40 prosenttia energiasta kulutetaan kodeissa, toimistoissa ja muissa rakennuksissa.

Komissio seuraa energiamarkkinoita ja julkaisee seurantatulokset vuosittain. Lisäksi jäsenmaat raportoivat energiafoorumille tuloksista, jotka on saatu kotitalouksien maksamia hintoja, energiantoimittajaa vaihtaneiden määrää sekä tehtyjä valituksia koskevasta seurannasta.

Pohdituttaako puiteohjelma?

– Kysy neuvoa kansallisilta yhteyshenkilöiltä Seitsemännen puiteohjelman laaja yhteyshenkilöverkosto auttaa hakijoita hakemuksiin ja hankkeisiin liittyvissä kysymyksissä. Ohjelmien yhteyshenkilöt eli NCP:t esittäytyvät ja kertovat työstään Suomen EU-T&K-sihteeristön verkkosivuilla: www.tekes.fi/eu/fin/ yhteystiedot/ncp_haastattelut.html.

teksti: EU-neuvoja Johanna Niemistö Euroopan unioni nyt ja huomenna Mitä on meneillään?

Mitä tulisi tiedostaa? Miten yrityksenä hyötyä unionin tarjoamista mahdollisuuksista?

Euroopan unionin merkitys suomalaisille yrityksille on jatkuvasti kasvanut ja tiedontarve sisämarkkinoiden mahdollisuuksista ja haasteista lisääntynyt sen myötä. Enterprise Europe Network on Euroopan laajuinen yritystukiverkosto, joka palvelee erityisesti pk-yrityksiä kansainvälistymiseen liittyvissä kysymyksissä. Helsingin seudun kauppakamarin Enterprise Europe Networkin toimipiste järjesti marraskuun alussa tilaisuuden, jossa kuultiin tuoretta Euroopan komission Suomen edustuston päällikköä Eikka Kososta sekä Tekesin kehityspäällikkö Karin Wikmania. Muina puhujina toimivat Helsingin kauppakamarin varatoimitusjohtaja Sampsa Saralehto ja johtava EU-neuvoja Janne Koivisto.

EU:n haasteet ja tulevaisuudennäkymät Eikka Kosonen valotti EU:n tämänhetkistä tilannetta puheenvuorossaan. Kososelle sekä Suomen ulkopolitiikka että Eurooppa-politiikka ovat tulleet tutuiksi jo reilun kolmenkymmenen vuoden ajan ja tietämyksen moniulotteisuus heijastui kuulijoille. EU:n päätarkoitus, eurooppalaisen yhteistyön tuoma hyöty jäsenmaille ei ole muuttunut, mutta unionin laajentumisen myötä se on saanut uusia piirteitä. Erityisesti talousasioilla on vahva rooli jäsenmaiden keskuudessa ja ne kuuluvatkin unionin perustyöhön. Unioni pyrkii turvaamaan taloudellisen kasvun ja parantamaan kilpailukykyä muun muassa panostamalla tutkimus- ja kehityshankkeisiin.

Euroopan unioni on vahvistunut sekä poliittisesti että taloudellisesti viime vuosien aikana, vaikka kuten Kosonen totesi ”taloudellisesti jättiläinen, poliittisesti kääpiö” pitääkin edelleen paikkansa unionin sisäisesti.

Vahvistumisesta on etua tällä hetkellä, kun usean vuoden taloudellinen kasvu on kääntynyt laskuun ja sen myötä on noussut esiin useita, haastavia kysymyksiä. Vaikka joku joskus on sarkastisesti todennutkin unionin kulkevan kriisistä kriisiin, niin tällä hetkellä tuolla lauseella on unionista riippumattomista syistä totuuspohjaa. Viime vuonna Yhdysvalloista levinnyt finanssikriisi on saavuttanut myös Euroopan, joka

29 1/2009 • ajan ajantasa tasa

kansain • välistä reagoi siihen hetken hätäilyn jälkeen suhteellisen yksinäisesti ymmärtäen yhteistyön edut. Nähtäväksi kuitenkin jää, miten yhteistyö tulee jatkumaan.

Muita ajankohtaisia ja toimintaa vaativia kysymyksiä ovat ruuan ja energian kallistuminen, ulkosuhteiden hoito, kuten Georgian kriisi ja EU:n suhteet Venäjään sekä perussopimuksen ratifiointi, erityisesti Irlannin kielteisen kansanäänestyksen jälkeen. Maahanmuuttokysymykset ovat myös pinnalla, muuan muassa siksi, että Eurooppa tarvitsee lisää työvoimaa väestön ikärakenteen takia. Etelä-Euroopan laittomat maahanmuuttajat ja heidän olonsa herättävät myös keskustelua.

Ilmastonmuutoksen hidastamista varten suunnitteilla oleva ilmasto- ja energiapaketti odottaa myös hyväksymistä. Paketin tavoitteet ovat varsin kovat, varsinkin kun otetaan huomioon niiden vaikutus Euroopan kilpailukykyyn finanssikriisistä johtuvien reaalitalouden ongelmien kautta. Kööpenhaminassa joulukuussa 2009 pidettävässä YK:n kansainvälisessä ilmastokonferenssissa päätetään maailmanlaajuisia suuntalinjoja ilmastonmuutosta koskien. Toivottavaa olisi päästä maailmanlaajuisesti yhteisiin tavoitteisiin saaden mukaan myös Kiinan ja Yhdysvallat..

Vuosi 2009 tulee olemaan LänsiBalkanin lähentymisen vuosi. Virallisiksi EU:n ehdokasjäsenmaiksi on hyväksytty Kroatia, Turkki ja Makedonia.

Näistä Kroatian sekä Turkin kanssa on jo aloitettu jäsenneuvottelut. Muut Länsi-Balkanin jäsenmaat, Albania, Bosnia ja Hertsegovina, Montenegro, Serbia ja Kosovo, ovat mahdollisia ehdokasmaita. Pisimmällä neuvotteluissa on Kroatia ja jos se hyväksytään jäseneksi vuoden 2009 aikana, liittynee maa unioniin vuonna 2011 ratifiointiprosessin jälkeen.

Europarlamenttivaalit järjestetään kesäkuussa 2009 ja ne tulevat omalta osaltaan vaikuttamaan unionin toimintaan koko vuoden ajan.

EU:n 7.puiteohjelman mahdollisuudet yrityksille Seitsemännen puiteohjelman koukeroihin kuulijoita opasti Karin Wikman, joka työskentelee Tekesissä toimivassa Suomen EU-T&K-sihteeristössä. Seitsemäs puiteohjelma on Euroopan unionin tärkein väline tutkimus- ja kehittämistoiminnan ohjaamiseen. Kaudelle 2007-2013 on jaossa yhteensä n. 54 miljardia euroa. Ohjelma jakautuu neljään osioon, joista suurin on yhteistyöosio ja se sisältää kymmenen teema-aluetta (mm. terveys, energia, liikenne). Muut,

huomattavasti pienemmät osiot ovat ideat, ihmiset ja valmiudet, jotka osiot edistävät esimerkiksi perustutkimusta sekä tutkijoiden liikkuvuutta yritysten ja yliopistojen välillä.

Pk-yritysten tarpeita on huomioitu entistä enemmän uudessa puiteohjelmassa, joka takaa pk-yrityksille enemmän rahoitusta, kuin isoille yrityksille.

Rahoitus ei kuitenkaan ole suurin syy, miksi kannattaa lähteä mukaan puiteohjelman hankkeisiin. Puiteohjelmat tarjoavat erityisesti mahdollisuuksia luoda kontakteja alan vaikuttajiin ja saman alan toimijoihin, hankkia uusia asiakkaita ja kehittää omaa toimintaa.

Yhteishankkeen kautta pk-yritys voi päästä pienellä panoksella mukaan merkittäviin hankkeisiin.

Byrokratian määrää on pyritty karsimaan puiteohjelmien menettelyistä, jotta hankkeisiin olisi helpompi osallistua. Tästä huolimatta hankehakemuksen tekeminen on mittava urakka, joka toki kannattaa jos sen avulla pääsee mukaan hankkeeseen. Suomen EU-T&Ksihteeristön kautta on mahdollista saada apua hakemuksiin liittyvissä kysymyksissä.

Enterprise Europe Networkin palvelut ”Enterprise Europe Network tarjoaa yrityksille apua kansainvälistymiseen liittyvissä kysymyksissä. Helsingin toimipiste neuvoo erityisesti EU-lainsäädäntöä, rahoitusta ja kansainvälisiä markkinoita koskevissa kysymyksissä sekä auttaa verkottumisessa”, kertoi johtava EU-neuvoja Janne Koivisto tilaisuuden päättäneessä puheenvuorossaan.

Verkosto toimii yli 40 maassa ja se koostuu noin 500 jäsenorganisaatiosta, joissa työskentelee reilut 4000 asiantuntijaa. Päivänvalon verkosto näki tammikuussa 2008, kun Euroneuvontakeskukset ja Innvaatiokeskukset yhdistettiin muodostaen Enterprise Europe Network. Suomessa verkostossa toimivat Helsingin seudun kauppakamarin lisäksi Varsinais-Suomen TE-keskus, Suomen Teknologiakeskusten Liitto (TEKEL), Turku Science Park, Hermia, Technopolis Ventures ja Licentia.

Toimintaa koordinoi työvoima- ja elinkeinoministeriö.

Verkoston palvelut ovat jaettavissa neuvonta- ja teknologiansiirtopalveluihin. Helsingin seudun kauppakamarin Enterprise Europe Network –pisteen palvelut kuuluvat ensiksi mainittuihin.

Teknologiansiirtopalvelut sisältävät yhteistyökumppaneiden hakua yrityksille, yliopistoille ja tutkimuslaitoksille, liittyen muun muassa tuotekehitykseen,

tuotantoyhteistyöhön ja lisensointiin.

Verkosto noudattaa ”yhden oven” –periaatetta, joten yritykset voivat käytännössä ottaa yhteyttä mihin tahansa verkostokumppaniin koski asia sitten neuvontaa tai teknologiansiirtoa.

EU:n energiahuolto kestävämmälle pohjalle Kuinka varmistetaan puhtaan ja kohtuuhintaisen energian saanti EU:ssa?

Tähän ongelmaan pureudutaan vastajulkaistussa komission strategisessa energiakatsauksessa. Energiakatsaukseen sisältyvän toimintasuunnitelman tavoitteena on vauhdittaa investointeja tehokkaampiin, vähäpäästöisiin energiaverkkoihin. Investointitarve nousee miljardeihin euroihin. Suunnitelma tukee aiemmin esitettyjä ilmastonmuutoksen torjumista koskevia ehdotuksia.

Toimintasuunnitelmassa mainitaan viisi toimenpidettä energiahuollon kehittämiseksi. Uusia infrastruktuurihankkeita on tuettava tehokkaammin. Energiatehokkuutta on lisättävä edelleen, ja EU:n omia energiavaroja on hyödynnettävä paremmin. Energiayhteistyöhön ja kriisivalmiuksiin on myös kiinnitettävä enemmän huomiota. Lisäksi on vahvistettava EU:n vaikutusvaltaa kansainvälisessä energiapolitiikassa.

Komissio esitti toimintasuunnitelman yhteydessä useita yksityiskohtaisia ehdotuksia. Niiden tavoitteena on muun muassa lisätä rakennusten ja energiaa käyttävien tuotteiden energiatehokkuutta ja helpottaa energiatehokkaista lämmitysvoimaloista saatavan sähkön hyödyntämistä.

Sitä ennen EU:n on päästävä yhteisymmärrykseen jäsenmaiden välistä energiakauppaa koskevista yhteisistä säännöistä sekä uusiutuvia energiamuotoja ja kasvihuonepäästöjen vähentämistä koskevista tavoitteista. EU:n energiapoliittisen 20—20—20 -tavoitteen pyrkimyksenä on vähentää kasvihuonekaasupäästöjä 20 prosenttia, kasvattaa uusiutuvien energialähteiden osuus energiankulutuksesta 20 prosenttiin ja supistaa energian kysyntää 20 prosenttia vuoteen 2020 mennessä.

Työntekijöiden vapaa liikkuminen hyväksi Euroopan taloudelle Komission tällä viikolla julkaiseman raportin mukaan unioniin vuosina 2004 ja 2007 liittyneistä maista tulevilla työntekijöillä on ollut myönteinen vaikutus EU-maiden talouksiin, ja he ovat helpottaneet työvoimapulaa työmarkki-

30 ajantasa ajan tasa • 1/2009

kansain • välistä noilla. Myönteistä on myös se, etteivät he ole kuormittaneet vastaanottavien maiden sosiaaliturvajärjestelmää eivätkä syrjäyttäneet paikallisia työntekijöitä tai polkeneet heidän palkkojaan.

Työntekijävirrat uusista jäsenmaista ovat jääneet vähäisiksi työmarkkinoiden kokoon ja EU:n ulkopuolisista maista tulevien työntekijöiden määrään nähden. Vuonna 2004 liittyneistä uusista jäsenmaista — lähinnä Puolasta, Liettuasta ja Slovakiasta — tulleista liikkuvista työntekijöistä suurin osa asettui Iso-Britanniaan tai Irlantiin, kun taas romanialaisten tärkeimmät kohdemaat ovat olleet Espanja ja Italia. ”Vanhoissa” jäsenmaissa asuvasta väestöstä keskimäärin 0,5 % on tullut vuonna 2004 EU:hun liittyneistä maista ja 0,4 % Bulgariasta ja Romaniasta, joista tuli EUmaita vuonna 2007.

Vaikuttaa siltä, että työvoiman vapaa liikkuminen on itsesäätöistä. Työntekijät muuttavat maihin, joissa työtä on tarjolla, ja monet palaavat, kun tilanne työmarkkinoilla heikkenee. Talouden taantuminen joissakin maissa on jo selvästi vähentänyt uusien tulijoiden määrää ja paluumuutto on lisääntynyt. ”Vanhat” EU-maat ovat saaneet väliaikaisesti rajoittaa uusien jäsenmaiden työntekijöiden tuloa työmarkkinoilleen.

Bulgarian ja Romanian osalta näiden väliaikaisten rajoitusten ensimmäinen vaihe päättyy 31. joulukuuta 2008, ja vuonna 2004 liittyneiden maiden osalta rajoitusten toinen vaihe päättyy huhtikuussa 2009. Kaikki maat — mm. Suomi — eivät ole rajoittaneet työntekijöiden tuloa uusista jäsenmaista.

Useita merkittäviä puiteohjelman rahoitushakuja auki Odotetut uudet haut Tieto- ja viestintäteknologiat (ICT) ja Nanotiede, materiaalit, uudet tuotantomenetelmät (NMP) -ohjelmista avattiin 19.11. Lisäksi kahdessa yhteishaussa voimansa ovat yhdistäneet ICT ja Energia sekä MNP ja Ympäristö -ohjelmat. Merkittävää rahoitusta on luvassa myös kokeneille tutkijoille suunnatussa ERC-haussa. Muita uusia hakuja ovat tutkijaliikkuvuutta tukeva COFUND ja IRSES, EURATOMin Fissio -ohjelma sekä ERA-NET -yhteistyö. http://www.tekes.fi/eu/fin/ajankohtaista/uutinen.asp?id=755 Luottoluokituslaitosten EUsääntelyä kiristetään Jotta finanssikriisiin päästäisiin pureu-

tumaan, vältettäisiin virheiden toistuminen ja lisättäisiin luottamusta rahoitusjärjestelmiin, komissio on ehdottanut luottoluokituslaitoksiin sovellettavien sääntöjen kiristämistä. Uudistuksen tarkoituksena on varmistaa luottoluokitusten laatu ja estää eturistiriitojen syntyminen.

Ehdotetussa asetuksessa säädetään, etteivät luottoluokituslaitokset saa tarjota neuvontapalveluja. Ne eivät myöskään saa luokitella rahoitusvälineitä, ellei niillä ole riittävästi luotettavia tietoja luokituksen tekemiseksi, ja niiden on ilmoitettava, mitä luokitusmalleja ja -menetelmiä ne käyttävät. Luottoluokituslaitosten on lisäksi julkaistava vuotuinen avoimuusraportti ja arvioitava sisäisesti luottoluokitustensa laatua. Niiden johtoelimissä on oltava vähintään kolme riippumatonta jäsentä, joiden palkka ei voi riippua laitoksen liiketoiminnan tuloksesta. Luottoluokituslaitokset aletaan myös rekisteröidä, jotta niiden toimintaa voidaan valvoa paremmin.

Komissio ryhtyi valmistelemaan asetusta jo kesällä 2007. Ehdotusta edelsi perusteellinen vaikutustenarviointi ja osapuolten laaja kuuleminen. Osa ehdotetuista säännöistä perustuu kansainvälisen arvopaperimarkkinavalvojien järjestön (IOSCO) käytännesäännöissä vahvistettuihin standardeihin.

Luottoluokituslaitosten asiakkaita ovat lähinnä pankit, sijoituspalveluyritykset, vakuutusyhtiöt ja rahastot.

Telesääntelyn uudistuksesta kompromissiehdotus Telesääntelyä on tarkoitus uudistaa.

Komission julkistaman ehdotuksen mukaan unioniin perustetaan riippumaton sääntelyviranomainen, jonka avulla EU:n telemarkkinoiden sääntelyyn pyritään saamaan johdonmukaisuutta.

Uudistuksen tavoitteena on parantaa kuluttajien ja yritysten oikeuksia, lisätä kilpailua ja investointeja ja näin vauhdittaa rajat ylittävien palvelujen ja langattoman nopean laajakaistan saamista kaikkien ulottuville.

Euroopan parlamentti ja neuvosto ovat pitäneet komission alkuperäisessä ehdotuksessa EU:n televiranomaiselle kaavailtuja toimivaltuuksia liian laajoina. Uudesta ehdotuksesta onkin karsittu televiranomaiselle alun perin ehdotetut valtuudet taajuus- ja verkkoturva-asioissa. Ehdotusta käsitellään seuraavaksi teleministerien neuvostossa 27. marraskuuta.

Sidosryhmät voivat antaa lausuntonsa Euroopan verkko- ja tietoturvaviraston tulevaisuudesta 9.1.2009 päät-

tyvässä julkisessa kuulemisessa. Uusi sääntelyjärjestelmä on tarkoitus saattaa voimaan kaikissa EU-maissa vuoteen 2010 mennessä.

Naisten osuus komission virkanimityksissä kasvaa vakaasti Vuonna 2007 komissio palkkasi naisia kaikissa henkilöstöluokissa enemmän kuin miehiä. Naisten osuus hallintoviroista oli 50,6 prosenttia ja hallintoavustajaviroista 74 prosenttia. Edistyminen on selvimmin havaittavissa nimityksissä hallintovirkoihin: johtoon kuulumattomiin hallintovirkoihin nimitetyistä oli naisia 54,2 prosenttia (44 prosenttia vuonna 2004), keskijohdon virkoihin nimitetyistä 31,5 prosenttia (23,2 prosenttia vuonna 2004) ja ylimpään johtoon nimitetyistä 35,1 prosenttia (12,8 prosenttia vuonna 2004). Komission osastoissa tehdään entistä enemmän työtä henkilöstön tietoisuuden lisäämiseksi, työn ja yksityiselämän yhteensovittamiseksi ja urakehityksen parantamiseksi.

Käyrän kurkun paluu Nyt koittaa käyrien kurkkujen ja muhkuraisten porkkanoiden uusi aika. EUmaat ovat nimittäin puoltaneet komission ehdotusta poistaa 26 hedelmältä tai vihannekselta koko- ja muotovaatimukset. Vähittäiskauppaan sovellettavat vaatimukset poistetaan kokonaan seuraavilta tuotteilta: aprikoosi, artisokka, avokado, herkkusienet, herneet, keräkaali, kesäkurpitsat, kirsikat, kukkakaali, kuorelliset hasselpähkinät ja saksanpähkinät, kurkut, luumut, meloni, munakoiso, parsa, pavut, pinaatti, porkkana, purjo, ruokasipulit, ruusukaali, salaattisikurit, valkosipuli, varsiselleri ja vesimeloni.

Vaatimukset sen sijaan säilytetään kymmenellä hedelmällä tai vihanneksella. Nämä ovat kiivi, mansikka, omena, paprika, persikka ja nektariini, päärynä, salaatit, sitrushedelmät, tomaatit ja viinirypäleet. Jäsenmailla on kuitenkin mahdollisuus sallia myös näiden tuotteiden vähittäismyynti muotopuolina, kunhan tuotteet merkitään asianmukaisesti. Kansalliset viranomaiset voivat siis sallia kaikenkokoisten ja -muotoisten hedelmien ja vihannesten myynnin.

Aloitteen tavoitteena on selkeyttää ja yksinkertaistaa EU:n sääntöjä sekä vähentää byrokratiaa. Komissio ryhtyy nyt toimiin hyväksyäkseen virallisesti muutokset, joita sovelletaan 1. heinäkuuta 2009 alkaen.

31 1/2009 • ajan ajantasa tasa

TURUN KAUPPAKAMARI KOULUTTAA KEVÄÄLLÄ 2009 Turun kauppakamarin kevään 2009 koulutuskalenteri on täynnä ajankohtaista ja korkealaatuista osaamista. Voit valita runsaasta tarjonnastamme Sinua kiinnostavat koulutukset mm. taloushallinnon, henkilöstöhallinnon, juridiikan, johtamisen, kansainvälisen kaupan ja viestinnän aihealueilta.

Turun kauppakamarin koulutuksissa on • • • • •

huippuasiantuntijat ajankohtaiset aiheet monipuolinen tarjonta käytännönläheinen näkökulma edulliset jäsenhinnat

Toivottavasti löydät tarjonnasta juuri Sinulle sopivia koulutustilaisuuksia. Haluamme palvella jäsenyrityksiämme mahdollisimman hyvin – kerro meille myös omat koulutustoiveesi. Parhaat ideat palkitaan!

Tapaamisiin koulutustilaisuuksissa!

Kaunista koulutuskevättä toivottaen Koulutuspäällikkö Maria Lindbom puh. (02) 274 3423, 050 - 5730 370

32 ajantasa ajan tasa • 1/2009

KEVÄÄN 2009 KOULUTUSOHJELMA TAMMIKUU 13.1. Yritysverotuksen ajankohtaiskatsaus 2009 21.1. Tullitoiminnan muutokset 2009 27.1.HHJ – alumnilounas 28.1.Joustavat työsuhteet 28.1. Työpaikan pakolliset henkilöstösuunnitelmat HELMIKUU 3.2. Täytä yrityksesi veroilmoitus oikein 4.2. HHJ (Hyväksytty Hallituksen Jäsen) – koulutuskokonaisuus (lisäksi 11.2., 25.2. ja 4.3.)

10.2. Vuosilomalaki käytännönläheisesti 10.2. Sairauspoissaolot ja muut tilapäiset poissaolot 24.2. Viisas POMO – Näin johdat tuloksiin

TALOUSHALLINNON JA VEROTUKSEN KOULUTUKSET TÄYTÄ YRITYKSESI VEROILMOITUS OIKEIN Tiistaina 3.2.2009 klo 9.00 – 12.00, Turun kauppakamarin kokoussali, Puolalankatu 1 Veroilmoituksen täyttämiseen liittyy monenlaista mietittävää. Tärkeää on saada oikeat tiedot oikeisiin kohtiin. Puutteellisista tai virheellisistä ilmoituksista seuraa selvityspyyntöjä ja niiden myötä ajanhukka sekä pahimmassa tapauksessa vielä veronkorotuskin. Koulutuksessa käydään läpi yleisiä ilmoitusvelvollisuuteen liittyviä asioita ja niiden laiminlyönnistä aiheutuvia seuraamuksia.

Tilaisuudessa käsitellään myös vuoden 2008 muutokset ja osakeyhtiön veroilmoituksen keskeinen asiasisältö sekä asuntoja kiinteistöosakeyhtiöiden erityissäännökset ja muita verotukseen ja muutoksenhakuun liittyviä asioita.

Seminaarin kouluttajana toimii veroasiantuntija, diplomiekonomi Leena Juusela Tuokko Tilintarkastus Oy:sta Osallistumismaksu: Turun kauppakamarin jäsenetuhinta 265 € + alv 22 %. Normaalihinta 397 € + alv 22 %.

Ilmoittautuminen: 27.1.2009 mennessä.

MAALISKUU 3.3. SEPA -koulutus 5.3. Kriisiviestintä ja mediasuhteet 6.3. Perintöverosuunnittelun käytetyimmät keinot 10.3. INTRASTAT 2009 11.3. Tietoturva 12.3. Irtiotto työstä 12.3. Luontoisedut ja henkilökuntaedut palkanlaskennassa ja henkilöstöhallinnossa 17.3. Kirjanpidon valmennuskokonaisuus (lisäksi 1.4., 24.4., 26.5. ja 16.6.)

25.3. Pörssi-ilta 26.3. Hallitse vuorovaikutus, onnistu neuvottelussa 31.3. Tilinpäätöstietojen analysointi HUHTIKUU 2.4. Palkanlaskennan ajankohtaispäivä 3.4. Yrityksen sukupolvenvaihdoksen verotus 16.4. Tehokas ajankäyttö 21.4. Valtakunnallinen palvelusetelipäivä

SEPAAN LIITTYVÄT AJANKOHTAISET ASIAT JA YRITYSTEN VALMISTAUTUMINEN SEPAAN Tiistaina 3.3.2009, klo 12.30 16.00, Turun kauppakamarin kokoussali, Puolalankatu 1 Eurooppa siirtyi virallisesti Sepa -aikaan (Single European Payment Area), kun pankit ottivat vuoden 2008 alusta käyttöön eurooppalaisen tilisiirron.

Eurooppaan muodostuu yli 30 maata käsittävä euromaksualue, joka mullistaa koko Euroopan maksuliikenteen.

Euromaksualueen myötä yritysten on päivitettävä maksuliikenteen ja taloushallinnon tietojärjestelmät Sepa –yhteensopiviksi. Kyseessä on euron käyttöönottoa suurempi muutos, sillä Sepa muuttaa pankkien ja yritysten maksujärjestelmät täysin.

Sepa -siirtymäaika kestää vuoden 2010 loppuun, jolloin yhtenäisen euromaksualueen pitäisi kaikilta osin toimia.

Käytännönläheisessä tietoiskussa kuulet millä eri tavoin yritys voi valmistautua Sepaan.

Iltapäivän asiantuntijoina toimivat Special Advisor, Payment Systems Anne Nisén Finanssialan keskusliitosta sekä rahoitusjohtaja Marja ParikkaHolopainen Aktia-pankista

22.4. HHJ (Hyväksytty Hallituksen Jäsen) – koulutuskokonaisuus (lisäksi 29.4., 6.5. ja 14.5.)

28.4. YT-laki 28.4. Työsuhteen päättäminen TOUKOKUU 7.5. INCOTERMS - Tavaran toimittaminen, toimituslauseke ja kuljetussopimus 11.5. Verosuunnittelua vai veronkiertoa 19.5. Kauppakamarin ALV-päivä 28.5. Kansainvälisen arvonlisäverotuksen ajankohtaispäivä 29.5. Esimiestyön peruspilarit julkisella sektorilla KESÄKUU 2.6. Yritysverotuksen intensiivikurssi Tarkista koulutusten tarkka ohjelma nettisivuiltamme www.turku.chamber.fi>koulutus

Osallistumismaksu: Turun kauppakamarin jäsenetuhinta 235 € + alv 22%.

Normaalihinta 352 € + alv 22%. Hinta sisältää kirjallisen aineiston ja ohjelman mukaiset tarjoilut. Seminaarin osallistumismaksun veloitamme tilaisuuden jälkeen.

Ilmoittautuminen: 24.2.2009 mennessä PERINTÖVEROSUUNNITTELUN KÄYTETYIMMÄT KEINOT Perjantaina 6.3.2009 klo 9.00 – 16.00, Sokos Hotel Hamburger Börs, Kauppiaskatu 6, Turku Koulutuksessa perehdytään mm. säästöhenkivakuutukseen, lahjoihin ja testamenttiin verosuunnittelussa. Päivän aikana käsitellään myös lahjana saadun omaisuuden ja lahjanluonteisen kaupan myyntivoittoa. Lisäksi tehdään lyhyt katsaus yrityksen sekä maa- ja metsätalouden sukupolvenvaihdokseen. Luennoitsijat: lakimiehet Tero Hämeenaho ja Katariina Sorvanto, Veronmaksajat.

Osallistumismaksu: Turun kauppakamarin jäsenetuhinta 370 € + alv 22 %, normaalihinta 420 € + alv 22 %.

Ilmoittautuminen: 27.2.2009 mennessä

33 1/2009 • ajan ajantasa tasa

KIRJANPIDON VALMENNUSKOKONAISUUS: KIRJANPIDON PERUSKURSSI 17.3., 1.4., 24.4., 26.5. ja 16.6.2009, Turun kauppakamari, Puolalankatu 1 Hanki valmiudet peruskirjanpidon hoitamiseen!

Kurssilla käydään läpi kirjanpidon perusasiat juoksevan kirjanpidon vienneistä perustilinpäätösvienteihin asti ja se antaa hyvän kokonaiskuvan kirjanpidon ja tilinpäätöksen perusasioista. Kurssilla on käytännönläheisiä luentoja, harjoituksia ja etätehtäviä.

Koulutus antaa hyvät valmiudet peruskirjanpidon hoitamiseen esim. tilitoimistoa varten tai jos hoidat jotain taloushallinnon osa-aluetta – esim. reskontraa – tällä kurssilla sinulla on hyvät mahdollisuudet saada itsellesi kokonaiskäsitys kirjanpidosta ja kurssin käytyäsi siirtyminen kirjanpitotehtäviin helpottuu.

Seminaarin asiantuntijana toimii aikaisemmista koulutuksistaan erinomaista palautetta saanut laskentatoimen lehtori, KTL Asta Manner Turun kauppakorkeakoulusta.

Osallistumismaksu: Turun kauppakamarin jäsenetuhinta 965 € + alv 22 %.

Normaalihinta 1400 € + alv 22 %. Hintaan sisältyy Kirjanpidon online-kansion tunnukset vuodeksi (ovh 57 e + alv 22 %). Kirjanpitokansio on jatkuvasti päivittyvä, selkeä ja havainnollinen kirjanpidon työkalu verkkopalveluna. Kansion avulla vähemmänkin kokenut kirjanpitäjä löytää vastaukset useimpiin ongelmatilanteisiin.

Ilmoittautuminen: 24.2.2009 mennessä PÖRSSI-ILTA Keskiviikko 25.3.2009 klo 17.30, Mauno Koivisto keskus, Bio City (Tykistökatu 6, Turku) Ilta on tarkoitettu osakesijoittamisesta kiinnostuneille yksityishenkilöille. Tervetuloa tutustumaan kiinnostaviin pörssiyhtiöihin!

Pörssi-ilta järjestetään yhteistyössä Pörssisäätiön kanssa ja se on maksuton.

TILINPÄÄTÖSTIETOJEN ANALYSOINTI Tiistaina 31.3.2009 klo 9.00 – 16.00, Turun kauppakamarin kokoussali, Puolalankatu 1 Onko yrityksesi rahoitusasema kunnossa, entä riittävätkö rahat tulevaisuuden investointeihin ja kasvaako yrityksesi kannattavasti? Tilinpäätöstiedot antavat kokonaisvaltaisen kuvan yrityksen talouden tilasta sen kannattavuudesta, rahoitusasemasta ja kasvusta.

Tämä koulutus antaa sinulle työkaluja

tuloslaskelman ja taseen tarkempaan analysointiin ja samalla opit tulkitsemaan syvällisemmin tilinpäätöksen antamaa informaatiota. Käytännönläheisen koulutuspäivän harjoitustöissä voit halutessasi käyttää yrityksesi omia tilinpäätöstietoja.

Asiantuntijana VTM Ilari Salmi, Present K&S Oy. Osallistumismaksu: Turun kauppakamarin jäsenetuhinta 320 € + alv 22 %.

Normaalihinta 480 € + alv 22 %.

Ilmoittautuminen: 24.3.2009 mennessä PALKANLASKENNAN AJANKOHTAISPÄIVÄ Torstaina 2.4.2009 klo 9.00 – 16.00, Turun kauppakamarin kokoussali, Puolalankatu 1 Palkanlaskentaa koskeva lainsäädäntö ja oikeuskäytäntö muuttuvat, tämän vuoksi palkanlaskijan on hyvä päivittää tietojaan säännöllisesti. Palkanlaskennan ajankohtaispäivään on kerätty keskeisiä palkanlaskentaan ja maksamiseen vaikuttavia tekijöitä mm. luontoisedut, vuosiloma, työaika ja ylityö. Päivän aikana käsitellään myös palkkasaatavien vanhenemiseen liittyviä kysymyksiä sekä ulosottolakiin vuonna 2009 tulevia muutoksia.

Aamupäivällä luennoitsijana toimii HRasiantuntija Maritta Antola ja iltapäivällä lakimies Kirsi Parnila Helsingin seudun kauppakamarista.

Osallistumismaksu: Turun kauppakamarin jäsenetuhinta 320 € + alv 22 %.

Normaalihinta 480 € + alv 22 % Ilmoittautuminen: 26.3.2009 mennessä YRITYKSEN SUKUPOLVENVAIHDOKSEN VEROTUS Perjantaina 3.4.2009 klo 9.00 – 16.00, Hotel Hamburger Börs, Kauppiaskatu 6 Luennoitsijat Lakimies Juha-Pekka Huovinen, Veronmaksajat ja VT, partner Päivi Ahanen-Raitio, Veropaja Osallistumismaksu: Turun kauppakamarin jäsenetuhinta 370 € + alv 22%, normaalihinta 420 + alv 22%.

Ilmoittautuminen: 27.3.2009 mennessä VEROSUUNNITTELUA VAI VERONKIERTOA? Maanantaina 11.5.2009 klo 9.00 – 16.00, Sokos Hotel Hamburger Börs, Kauppiaskatu 6, Turku Päivän aikana kuullaan mm. verosuunnittelun rajoista – millä edellytyksillä verotusta voidaan oikaista verovelvollisen vahingoksi. Lisäksi perehdytään yrityskauppoihin sekä yhtiön varojen siirtoon osakkaille.

Luennoitsijoina johtava lakimies Päivi Kaari, Veronmaksajat ja Senior Tax Manager Torsti Lakari KPMG Oy Ab Osallistumismaksu: Turun kauppakamarin jäsenetuhinta 370 € + alv 22%.

Normaalihinta 420 € + alv 22%.

Ilmoittautuminen: 4.5.2009 mennessä ARVONLISÄVEROTUKSEN AJANKOHTAISPÄIVÄ Tiistaina 19.5.2009, klo 9-16, Turun kauppakamarin kokoussali, Puolalankatu 1 Käytännönläheisessä arvonlisäverotuksen ajankohtaisseminaarissa käsitellään mm. kansainvälisen kaupan ja raportointivelvotteiden muutoksia. Lisäksi tutustutaan uusimpaan oikeuskäytäntöön ja ohjeisiin.

Seminaarin asiantuntijana toimii Senior Tax Manager Maritta Virtanen Ernst & Young Oy:stä.

Osallistumismaksu: Turun kauppakamarin jäsenetuhinta 320 € + alv 22 %.

Normaalihinta 480 € + alv 22 %.

Ilmoittautuminen:12.5.2009 mennessä YRITYSVEROTUKSEN INTENSIIVIKURSSI Tiistaina 2.6.2009 klo 9.00 – 16.00, Sokos Hotel Hamburger Börs, Kauppiaskatu 6, Turku Luennoitsijat: johtava lakimies Juha Koponen ja lakiasiain johtaja Vesa Korpela, Veronmaksajat Veronmaksajain Keskusliiton kokeneet lakimiehet Juha Koponen ja Vesa Korpela kokoavat toukokuussa yhden päivän seminaariin vankan tietopaketin yrityksen ja yrittäjän verotukseen liittyvistä ajankohtaisista asioista mutta myös aina kysymyksiä herättävistä tulkintakysymyksistä.

Ohjelma täsmentyy kevään aikana riippuen siitä, minkälaisia lakeja säädetään, Verohallinnon ohjeita annetaan ja tapauksia ratkotaan korkeimmassa hallintooikeudessa.

Kevään kuluessa odotetaan jonkinlaista ratkaisua ns. työperäisten osinkojen verotukseen. Ajankohtaiseksi nousevat myös kiristyvän taloudellisen tilanteen mukanaan tuomien ilmiöiden veroseuraamukset, kuten luottotappiot, konkurssit, yritysten lopettamiset jne.

Osallistumismaksu: Turun kauppakamarin jäsenetuhinta 370 € + alv 22%.

Normaalihinta 420 € + alv 22%.

Ilmoittautuminen: 26.5.2009 mennessä

34 ajantasa ajan tasa • 1/2009

YRITYSJOHDON KOULUTUKSET HYVÄKSYTTY HALLITUKSEN JÄSEN (HHJ) – KOULUTUSKOKONAISUUS Yrittäjä, yritysjohto, omistajat ja rahoittajat tarvitsevat tuekseen eri alojen kokeneita asiantuntijoita, liiketoimintaosaajia, jotta yritys kykenisi kaupallistamaan tuotteitaan, kasvamaan, uudistumaan ja laajentamaan markkina-alueitaan samalla säilyttäen kannattavuutensa.

Myös erilaiset murrokset kuten sukupolvenvaihdokset, omistajamuutokset, kansainvälistyminen, kasvunopeus ja markkinahäiriöt ovat helpommin hallittavissa, kun yrityksestä löytyy laajalti kokemusta. Hallitustyöskentelyn avulla voidaan parhaiten sitoa yritykseen sen tarvitsemat ulkopuoliset resurssit toimivan johdon tai yrittäjän tueksi.

Koulutus soveltuu hallitustyöskentelyn aktivoimiseen ja tehostamiseen jo hallitustyötä tekeville tai sitä harkitseville.

Se auttaa myös yrittäjiä ja yritysjohtajia hyödyntämään hallitustyöskentelyä paremmin. Luennoitsijoina huippuasiantuntijat. Koulutus on saavuttanut suursuosion koko Suomessa!

AIKATAULU Keväällä 2009 Turun kauppakamari järjestää kaksi samansisältöistä HHJ –kurssia Kevään 1. HHJ –kurssi 1. jakso 4.2.2009 klo 13 – 17.15 2. jakso 11.2.2009 klo 13 - 17.15 3. jakso 25.2.2009 klo 13 – 17.15 4. jakso 4.3.2009 klo 13 - 19 Kevään 2. HHJ –kurssi 1. jakso 22.4.2009 klo 13 – 17.15 2. jakso 29.4.2009 klo 13 – 17.15 3. jakso 6.5.2009 klo 13 – 17.15 4. jakso 14.5.2009 klo 13 – 19 Osallistumismaksu: Turun kauppakamarin jäsenet 1100 € +alv. 22 %, normaalihinta 1500 € + alv. 22 %.

Ilmoittautuminen:maria.lindbom@turku. chamber.fi, puh. 02-274 3423 Tule päivittämään leadership -tietosi ihmisten johtamisesta. Toimitko kuin Lammio, Koskela, Rokka, Hietanen, Honkajoki, Lahtinen, Kaarna....?

VIISAS POMO – NÄIN JOHDAT TULOKSIIN Tiistaina 24.2.2009 klo 9.00–12.00, Turun kauppakamarin kokoussali, Puolalankatu 1 Johtaminen on maailman vaikein ammatti.

Olet puun ja kuoren välissä, kun yrität vastata asiakkaiden, alaisten ja oman esimiehesi tarpeisiin ja tavoitteisiin. Kun opit

ymmärtämään ihmisten luontaiset eroavaisuudet, saat työkaluja menestyksekkääseen esimiestyöhön. Tässä itsetuntemus on kaiken perusta: johdat ensin itseäsi, vasta sen jälkeen muita.

Koulutuspäivä on tarkoitettu esimiehille, johtajille, päälliköille ja tulosvastuullisille asiantuntijoille. Johtamistaidon intensiivisessio, jossa löydät itsestäsi uusia ulottuvuuksia ja saat tiimiisi säpinää.

Tilaisuuden kouluttaja, Advisor yhtiöiden toimitusjohtaja Tom Lundberg, on opiskellut Suomessa ja ulkomailla johtamistaitoja, esimiestyötä, tiimityöskentelyä ja henkilöstöhallinnon instrumentteja.

Lundberg on myös kirjailija, jonka lukuisat teokset liittyvät työelämään, johtamiseen, ammatilliseen kehittymiseen, elämäntaitoihin, ajanhallintaan ja asiakaspalveluun.

Osallistumismaksu: Turun kauppakamarin jäsenetuhinta 265 € + alv 22 %.

Normaalihinta 397 € + alv 22 %. Hintaan sisältyy, ”Tuntematon sotilas ja Johtamisen taito” - teos ja ohjelman mukaiset tarjoilut. Seminaarin osallistumismaksun laskutamme tilaisuuden jälkeen.

Ilmoittautuminen: 17.2.2009 mennessä

KANSAINVÄLISTYMINEN TULLITOIMINNAN MUUTOKSET 2009 Keskiviikkona 21.1.2009 klo 9.00 – 16.00, Hotelli Hamburger Börs Syksyn tilaisuus oli loppuunmyyty.

Varmista paikkasi uusintatilaisuudessa!

EU:n suuri tulliuudistus edellyttää jatkossa ulkomaankaupan toimijoilta uusia sähköisiä ilmoituksia jokaisesta lähtevästä ja saapuvasta tavaraerästä viimeistään 1.7.2009 alkaen. Uudistukset vaikuttavat suoraan tai välillisesti mm. kaikkien ulkomaankaupan toimijoiden prosesseihin, vastuisiin ja velvollisuuksiin sekä tietojärjestelmiin.

Aamupäivän aikana käydään läpi tullimenettelyn perusteita kun taas iltapäivällä keskitytään tullilainsäädännön uudistuksiin ja niihin varautumiseen.

Koulutus sopii kaikille ulkomaankaupan parissa työskenteleville henkilöille, jotka joutuvat arvioimaan muutosten vaikutuksia sekä niiden edellyttämiä muutostarpeita omassa liiketoimintaympäris-

35 1/2009 • ajan ajantasa tasa

tössään. Koulutus sopii myös yritysten tietojärjestelmien sekä kehitysprosessien parissa työskenteleville.

Kouluttajana toimii Senior Tax Manager Kari Kurkioja Ernst & Young Oy:stä. Paikalla myös tulliylitarkastaja Tiina Aalto, Läntinen tullipiiri Osallistumismaksu: Turun kauppakamarin jäsenetuhinta 320 € + alv 22 %. Normaalihinta 480 € + alv 22 %.

Ilmoittautuminen: 14.1.2009 mennessä INTRASTAT 2009 - Tilastoinnin keskeisiä kysymyksiä & erityistilanteita Tiistaina 10.3.2009 klo 10.00 – 16.00, Turun kauppakamarin kokoustilat, Puolalankatu 1 Ajankohtaista tietoa EU:n sisäkauppaa – tuontia tai vientiä - harjoittaville yrityksille! Käytännönläheisessä seminaarissa pohditaan Intrastat -tilastoinnin keskeisiä kysymyksiä ja erityistilanteita: - Kenellä on ilmoitusvelvollisuus?

- Mitkä toimitukset on tilastoitava?

- Mikä on tietojen jättämisaika?

- Mitä tietoja ilmoituksella annetaan?

- Milloin on korjattava annettuja tilastotietoja?

Seminaarin alustajana toimii aikaisemmista tilaisuuksista erinomaista palautetta saanut tulliylitarkastaja Terttu Tähtivaara Tullihallituksen tilastoyksiköstä.

Osallistumismaksu: Turun kauppakamarin jäsenetuhinta 300 € + alv 22 %. Normaalihinta 480 € + alv 22 %.

Ilmoittautuminen: 3.3.2009 mennessä

KANSAINVÄLISEN ARVONLISÄVEROTUKSEN AJANKOHTAISPÄIVÄ Torstaina 28.5.2009 klo 9-14.30, Turun kauppakamarin kokoussali, Puolalankatu 1 Kansainväliseen arvonlisäverotukseen liittyy usein odottamattomia ongelmia ja riskejä.

Päivän aikana käsitellään ajankohtaisia kansainvälisen kaupan arvonlisäverotuksen erityiskysymyksiä. Tule päivittämään tietosi!

Seminaarin asiantuntijana toimii erinomaista palautetta koulutuksistaan saanut Suomen eturivin arvonlisäveroasiantuntijoihin lukeutuva OTK, KTM Petri Salomaa Deloitte & Touche Oy:stä.

Osallistumismaksu: Turun kauppakamarin jäsenetuhinta 295 € + alv 22 %. Normaalihinta 455 € + alv 22 Ilmoittautuminen: 20.5.2009 mennessä

HENKILÖSTÖ HALLINNON KOULUTUKSET JOUSTAVAT TYÖSUHTEET Keskiviikkona 28.1.2009 klo 9.00 12.00, Turun kauppakamarin kokoussali, Puolalankatu 1

Yritysten työvoiman tarpeet vaihtelevat mm. kysynnän ja ajankohdan mukaan.

Teknologinen kehitys on myös mahdollistanut työn tekemisen muuallakin kuin varsinaisella työpaikalla. Tule kuulemaan mitä mahdollisuuksia lainsäädäntö antaa työvoiman joustavaan käyttöön.

Tule kuulemaan mitä mahdollisuuksia lainsäädäntö antaa työvoiman joustavaan käyttöön.

Asiantuntijana toimii lakimies Kirsi Parnila, Helsingin seudun kauppakamari Osallistumismaksu: Turun kauppakamarin jäsenetuhinta 265 € + alv 22%.

Normaalihinta 352 € + alv 22%.

Ilmoittautuminen: 21.1.2009 mennessä TYÖPAIKAN PAKOLLISET HENKILÖSTÖSUUNNITELMAT Keskiviikkona 28.1.2009 klo 12.30 – 16.00, Turun kauppakamarin kokoussali, Puolalankatu 1 Tilaisuudessa keskitytään lain velvoittamiin, työpaikalla pakollisiin henkilöstösuunnitelmiin. Laatimisvelvollisuuden taustalla olevia määräyksiä käydään läpi käytännönläheisesti. Tavoitteena on, että

INCOTERMS - TAVARAN TOIMITTAMINEN, TOIMITUSLAUSEKE JA KULJETUSSOPIMUS Torstaina 7.5.2009, klo 9.00 -12.00, Turun kauppakamarin kokoussali, Puolalankatu 1 Tilaisuudessa käsitellään tavaran toimittamista toimituslausekkeiden, kirjanpidon ja kuljetussopimusten kannalta. Tavaran toimitukseen sisältyviä riskejä ja vastuukysymyksiä säätelevät kauppasopimus, toimituslauseke ja kuljetussopimus sekä kuljetussopimusten taustalla olevat sopimukset ja yleiset ehdot.

Tarkastelun kohteena ovat kuljetusehtojen ja laivausehtojen suhde muihin sopimuksiin ja se miten riskit, vastuut ja velvoitteet jakautuvat. Erityisesti kohteena ovat Vakiolaivausehdot 2008, jotka kuvaavat käytäntöä Suomen satamissa.

Asiantuntija: VTM Asko Räty, Senior Advisor, Trade Procedures, Kansainvälinen Kauppakamari Osallistumismaksu: Turun kauppakamarin jäsenetuhinta 235 € + alv 22%. Normaalihinta 352 € + alv 22%.

Ilmoittautuminen: 30.4.2009 mennessä

36 ajantasa ajan tasa • 1/2009

osallistujat saavat työpaikoilleen vietäväksi työkaluja suunnitelmien käytännön toteutukseen ja niiden sisältövaatimuksiin.

Kurssimateriaali sisältää malleja erilaisista suunnitelmista.

Asiantuntija: Lakimies Kirsi Parnila, Helsingin seudun kauppakamari Osallistumismaksu: Turun kauppakamarin jäsenetuhinta 235 € + alv 22%.

Normaalihinta 352 € + alv 22%.

Ilmoittautuminen: 21.1.2009 mennessä HUOM! Mikäli osallistut sekä Joustavat työsuhteet että Työpaikan pakolliset henkilöstösuunnitelmat -koulutukseen, saat ne yhteishintaan 360 € + alv22%, normaalihinta 560 € + alv (sis.lounaan) VUOSILOMALAKI KÄYTÄNNÖNLÄHEISESTI Tiistaina 10.2.2009 klo 9.00 – 12.00, Turun kauppakamarin kokoussali, Puolalankatu 1 Tilaisuudessa käsitellään monipuolisesti vuosilomalain soveltamista. Vaikka uusi laki vuosilomalaista pääosin perustuu aikaisemman lain periaatteelle, se on kirjoitettu täysin uudelleen.

Sisällölliset muutokset kohdistuvat erityisesti määräaikaisissa ja osa-aikaisissa työsuhteessa työskentelevien vuosilomaetuuksiin sekä vuosiloman antamista koskeviin säännöksiin. Joustavuutta vuosiloman antamisessa lisätään mm. laajentamalla säästövapaaoikeutta sekä sopimismahdollisuuksia.

Asiantuntijana toimii lakimies Kirsi Parnila Helsingin seudun kauppakamarista.

Osallistumismaksu: Turun kauppakamarin jäsenetuhinta 265 € + alv 22 %.

Normaalihinta 397 € + alv 22 %.

Ilmoittautuminen: 3.2.2009 mennessä SAIRAUSPOISSAOLOT JA MUUT TILAPÄISET POISSAOLOT Tiistaina 10.2.2009 klo 12.30 – 16.00, Turun kauppakamarin kokoussali, Puolalankatu 1 Sairauspoissaolot ovat työnantajan palkanmaksuvelvollisuuden kannalta merkittävin poissaoloryhmä. Tuleeko palkkaa aina näissä tilanteissa maksaa vai voiko työnantaja joissain tapauksessa kieltäytyä palkan maksamisesta? Mitä tarkoittaa vuoden 2007 alusta voimaan tullut osa-aikainen sairauspoissaolo ja miten siitä sovitaan? Tilaisuudessa käsitellään myös muita tilapäisiä poissaoloja kuten opintovapaat, merkkipäivät ja reservin harjoitukset. Luvassa on myös uusinta aiheisiin liittyvää oikeuskäytäntöä.

Asiantuntija: HR -asiantuntija Maritta Antola, Helsingin seudun kauppakamari Osallistumismaksu: Turun kauppakamarin jäsenetuhinta 235 € + alv 22 %.

Normaalihinta 397 € + alv 22 %.

Ilmoittautuminen: 3.2.2009 mennessä HUOM! Mikäli osallistut sekä Vuosiloma käytännönläheisesti että Sairauspoissaolot ja muut tilapäiset poissaolot -koulutukseen, saat ne yhteishintaan 360 € + alv 22%, normaalihinta 560 € + alv (sis. lounaan).

IRTIOTTO TYÖSTÄ Torstaina 12.3.2009 klo 9.00 – 12.00,Turun kauppakamarin kokoussali, Puolalankatu 1 Vuorotteluvapaan ja muiden vapaiden käyttö kasvaa työelämässä jatkuvasti.

Kurssilla käydään läpi erilaisten vapaiden käyttöön liittyvä lainsäädäntö ja käytännöt, sekä mm. vapaiden myöntämisen edellytyksiä, jaksottamista ja keskeyttämistä koskevia asioita. Sijaisjärjestelyt sekä vapaiden vaikutukset työsuhteisiin tulevat niin ikään käsitellyiksi.

Päivän asiantuntijana toimii lakimies Kirsi Parnila, Helsingin seudun kauppakamarista Osallistumismaksu: Turun kauppakamarin jäsenetuhinta 265 € + alv 22%: Normaalihinta 397 € + alv 22%.

Ilmoittautuminen: 5.3.2009 mennessä LUONTOISEDUT JA HENKILÖKUNTAEDUT PALKANLASKENNASSA JA HENKILÖSTÖHALLINNOSSA Torstaina 12.3.2009 klo 12.30 – 16.00, Turun kauppakamarin kokoussali, Puolalankatu 1 Luontoisetuja käsitellään verotuksellisesti palkkana. Sen sijaan työnantajan järjestämä työterveyshuolto tai kouluttautumismahdollisuudet, huolimatta siitä, että työntekijälle ne ovat varsin rahanarvoisia, ovat verovapaita tietyin edellytyksin. Tällöin työnantaja ei myöskään ole velvollinen maksamaan palkan sivukustannuksia. Mitä ovat nämä verovapauden edellytykset, miten ne otetaan huomioon yleiskorotusten yhteydessä, miten työnantaja voi niitä muuttaa. Näihin kysymyksiin vastataan iltapäivän aikana.

Asiantuntijana toimii HR- asiantuntija Maritta Antola, Helsingin seudun kauppakamari.

Osallistumismaksu: Turun kauppakamarin jäsenetuhinta 235 € + alv 22%.

Normaalihinta 352 € + alv 22%.

Ilmoittautuminen: 5.1.2009 mennessä HUOM! Mikäli osallistut sekä Irtiotto työstä että Luontoisedut ja henkilökuntaedut palkanlaskennassa ja henkilöstöhallinnossa -koulutukseen, saat ne yhteishintaan 360 € + alv 22%, normaalihinta 560 € + alv (sis. lounaan).

YHTEISTOIMINTALAKI KÄYTÄNNÖNLÄHEISESTI Tiistaina 28.4.2009 klo 9.00 – 12.00, Turun kauppakamarin kokoussali, Puolalankatu 1 Uusi yhteistoimintalaki tuli voimaan 1.7.2007. Lain soveltamisala laajeni koskemaan kaikkia yrityksiä, joissa työskentelee säännöllisesti vähintään 20 työntekijää. Laki velvoittaa työnantajan käymään yt -neuvottelut ennen tiettyjen henkilöstön asemaan vaikuttavien päätösten tekemistä. Neuvotteluvelvollisuudella on erityisen suuri merkitys työvoiman vähentämisen yhteydessä. Uusi laki myös lisäsi työnantajan tiedotus- ja selvitysvelvollisuuksia sekä täsmensi henkilöstösuunnitelman ja koulutustavoitteiden laatimista.

Tule mukaan tilaisuuteen, jossa käydään läpi yt-lain keskeinen sisältö ja selostetaan, miten lain vaatimukset voidaan käytännössä toteuttaa eri tilanteissa.

Tilaisuuden asiantuntijana toimii HR -asiantuntija Maritta Antola Helsingin seudun kauppakamarista.

Osallistumismaksu: Turun kauppakamarin jäsenetuhinta 265 € + alv 22%: Normaalihinta 397 € + alv 22%.

Ilmoittautuminen: 21.4.2009 mennessä TYÖSUHTEEN PÄÄTTÄMINEN Tiistaina 28.4.2009 klo 12.30 – 16.00, Turun kauppakamarin kokoussali, Puolalankatu 1 Tilaisuudessa käydään läpi työsuhteen päättäminen sekä henkilökohtaisilla että taloudellistuotannollisilla päättämisperusteilla. Tilaisuuden yhteydessä käydään läpi oikeustapauksia jotka kertovat miten kyseiset asiat käytännössä hoituvat.

Iltapäivän asiantuntija HR -asiantuntija Maritta Antola, Helsingin seudun kauppakamari Osallistumismaksu: Turun kauppakamarin jäsenetuhinta 235 € + alv 22%.

Normaalihinta 352 € + alv 22%.

Ilmoittautuminen: 21.4.2009 mennessä HUOM! Mikäli osallistut sekä Yhteistoimintalaki käytännönläheisesti että Työsuhteen päättäminen -koulutukseen, saat ne yhteishintaan 360 € + alv 22%, normaalihinta 560 € + alv (sis. lounaan).

MUU KOULUTUS KRIISIVIESTINTÄ JA MEDIASUHTEET Torstaina 5.3.2009 klo 9.00 – 12.00, Turun kauppakamarin kokoussali, Puolalankatu 1 Kriisi ei katso aikaa, paikkaa eikä kohdet-

37 1/2009 • ajan ajantasa tasa

ta. Yritysmaailmassa kriisi voi kohdistua niin pieneen kuin suureen yritykseen.

Valitettavan usein käy niin, ettei kriisitilanteisiin ole varauduttu, minkä seurauksena vahingot saattavat olla jopa korvaamattomia. Maassamme parin viime vuoden aikana sattuneet ikävät tapahtumat ovat nostaneet esiin myös kriisiviestinnän merkityksen.

Tiedotusvälineet toimivat lähes poikkeuksetta reaaliajassa, mikä asettaa kriisiviestinnälle omat vaatimuksensa.

Kriisitilanteissa organisaation tulee olla nopeasti valmis välittämään johdonmukaista tietoa, oikealla tavalla ja oikeita kanavia käyttäen. Viestinnän onnistuminen edellyttää, että koko organisaatio tietää, miten tilanteessa tulee toimia sekä mitä ja miten tapahtumista tulee tiedotusvälineille kertoa.

Päivän kouluttajina toimivat FT JukkaPekka Puro sekä viestintäkouluttaja Pentti Salonen, PuroSalonen Oy:stä.

Jukka-Pekka Puro on Turun yliopiston viestinnän dosentti ja hän on kirjoittanut useita työviestinnän kehittämisen teoksia. FM Pentti Salonen on toiminut puhe- ja TV-viestinnän, kirjallisen viestinnän sekä esiintymistaidon kouluttajana yli 25 vuotta.

Osallistumismaksu: Turun kauppakamarin jäsenetuhinta 235 € + alv 22%.

Normaalihinta 352 € + alv 22 Ilmoittautuminen: 26.2.2009 mennessä HALLITSE VUOROVAIKUTUS, ONNISTU NEUVOTTELUSSA Torstaina 26.3.2009 klo 9.00 – 16.00, Turun kauppakamarin kokoussali, Puolalankatu 1 Yrityselämässä tarvitaan monenlaisia viestintä- ja vuorovaikutustaitoja, on sitten kyse vaikuttamisesta, kaupanteosta tai yrityksen sisäisestä kommunikoinnista. Asioita käsitellään, ongelmia ratkaistaan, ja päätöksiä tehdään useasti neuvottelupöydän ääressä. Saavuttaakseen parhaan mahdollisen lopputuloksen tulee kehittää omia neuvottelutaitojaan.

Onnistumiseen tarvitaan oman ilmaisun hallintaa ja kykyä tulkita muiden puheenvuoroja kokonaisvaltaisesti.

Taitava neuvottelija tuntee neuvotteluprosessin asettamat vaatimukset, hallitsee neuvottelutekniikan ja osaa valita oikean taktiikan kussakin tilanteessa. Neuvottelutilanteissa vaadittavien henkilökohtaisten vuorovaikutustaitojen kehittäminen kohentaa itsetuntoa ja auttaa selviytymään myös monissa vapaa-ajan viestintätilanteissa.

Päivän kouluttajina toimivat FT JukkaPekka Puro sekä viestintäkouluttaja Pentti Salonen, PuroSalonen Oy:stä Osallistumismaksu: Turun kauppakamarin jäsenetuhinta 320 € + alv 22%.

Normaalihinta 480 € + alv 22%. Hintaan sisältyy kirjallinen aineisto ja ohjelman mukaiset tarjoilut. Seminaarin osallistumismaksun laskutamme tilaisuuden jälkeen.

Ilmoittautuminen: 19.3.2009 mennessä TEHOKAS AJANKÄYTTÖ – valmennuspäivä Torstaina 16.4.2009 klo 9.00 – 16.00, Turun kauppakamarin kokoussali, Puolalankatu 1 Vaivaako kiire ja stressi? Venyvätkö työpäiväsi? "Tehokas ajankäyttö - Vähemmän stressiä, enemmän tuloksia "- koulutuspäivä tarjoaa runsaasti käytännönläheisiä keinoja ajankäyttösi tehostamiseksi sekä stressin vähentämiseksi. Koulutuspäivä sisältää alustuksia, keskustelua ja harjoituksia. Käytä tähän koulutuspäivään yksi työpäiväsi ja saat monta työpäivää tilalle tehostuneen ajankäytön myötä.

Päivän kouluttajana toimii aikaisemmista koulutuksistaan erinomaista palautetta saanut Iina Rytikangas Valmiina Coachingista. Rytikankaalla on kaksivuotinen koulutus elämäntaidon valmentajaksi sekä 15 vuoden kansainvälinen työkokemus kaupalliselta alalta eri organisaatioista.

Koulutukseen osallistujat saavat lahjaksi Iina Rytikankaan uutuuskirjan Tehokas ajankäyttö (ovh 35 € + alv 8%) Osallistumismaksu: Turun kauppakamarin jäsenetuhinta 320 € + alv 22%.

Normaalihinta 480 € + alv 22%.

Ilmoittautuminen: 9.4.2009 mennessä Ilmoittautuminen koulutuksiin: mieluiten heti, kuitenkin viimeistään viikkoa ennen joko netissä www.turku. chamber.fi/koulutus, puhelimitse (02) 274 3411/Elina Virta tai sähköpostitse elina.virta@turku.chamber.fi Peruutusehdot: Viimeisen ilmoittautumispäivän jälkeen peruutetuista koulutuksista perimme 50 % osallistumismaksun. Kaksi päivää ennen tilaisuutta ja sen jälkeen perutuista koulutuksista perimme osallistumismaksun kokonaisuudessaan. Peruutukset kirjallisesti.

Voit peruuttaa osallistumisesi maksutta toimittamalla meille sairauslomatodistuksen. Pidätämme oikeuden muutoksiin,

LAKIMIESLIITON KOULUTUS Lakimiesliiton Koulutus ja Lakimiesliiton Kustannus -tavaramerkit siirtyvät 1.1.2009 alkaen Helsingin seudun kauppakamarille.

Turun kauppakamari tekee yhteistyötä juridisen koulutuksen osalta Helsingin seudun kauppakamarin kanssa.

Keväällä 2009 tulossa seuraavat koulutukset: • Julkisten hankintojen ajankohtaispäivä • Maksukyvyttömyystilanteisiin varautuminen • Sähköisen viestinnän tietosuojalaki muuttuu • Hyvä sopimus – sopimuksen laadinta ja sopimustekniikka Lisätietoja koulutuksista antaa koulutuspäällikkö Johanna Hirvi, Lakimiesliiton Koulutus.

Yhteystiedot: johanna.hirvi@chamber.fi, puh.

09-2286 0359 JULKISTEN HANKINTOJEN AJANKOHTAISPÄIVÄ Hankintalainsäädäntö ja muu ohjeistus kehittyy edelleen, vaikka uusi laki on ollut voimassa vasta vuoden. Yhteiskunnalliset muutokset ja uudet ohjeistukset antavat yrityksille ja hankintayksiköille uusia taloudellisia, ekologisia ja innovatiivisia mahdollisuuksia.

Kokeneet asiantuntijat kertovat käytännönläheisesti ajankohtaisista hankintaoikeudellisista teemoista hankintalainsäädännön näkökulmasta.

Ajankohtaispäivän teemoina: • innovaatiot ja kehityshankkeet • ekologiset hankinnat • uusi ympäristöystävällisten hankintojen ohjeistus • tarjouksen valintaperusteiden painotustavat ja niiden vaikuttavuus • oikeusturvauudistus • ajankohtainen oikeuskäytäntö Päivän ohjelma ja ajankohta tarkentuvat alkuvuodesta 2009.

MAKSUKYVYTTÖMYYSTILANTEISIIN VARAUTUMINEN - Velkojan, velallisen ja johdon näkökulmasta Kansainvälisen taloudellisen taantuman johdosta konkurssit ja yrityssaneeraukset lisääntyvät. Velkojien, velallisten ja näiden sopimuskumppanien erilaiset taloudelliset intressit ja 2000-luvun uudet rahoitus- ja vakuusjärjestelyt tuovat uusia ja yllättäviä juridisia kysymyksiä, joihin haetaan ratkaisua tulevissa konkurssi- ja yrityssaneerausmenettelyissä.

Erityisesti nyt maksukyvyttömyystilanteisiin liittyvän juridisen toimintaympäristön

38 ajantasa ajan tasa • 1/2009

ymmärtäminen ja hallinta on välttämätöntä, jotta voidaan minimoida taloudelliset menetykset ja selviytyä jopa voittajana erilaisissa konkurssi- ja yrityssaneeraustilanteissa.

Seminaarissa käsitellään maksukyvyttömyystilanteita velkojan/sopimuskumppanin, velallisen ja johdon näkökulmasta myös kansainvälinen ulottuvuus huomioiden.

Ennakoi maksukyvyttömyystilanteet ja selviydy voittajana!

Päivän ohjelma ja ajankohta tarkentuvat alkuvuodesta 2009.

SÄHKÖISEN VIESTINNÄN TIETOSUOJALAKI MUUTTUU - uudistukset käytännössä Sähköisen viestinnän tietosuojalakiin on tulossa muutoksia. Lakimuutos antaa työnantajalle mm. oikeuden tutkia sähköpostiliikenteen tunnistamistietoja, kun työnantaja epäilee yrityssalaisuuksien vuotamista.

Tunnistamistietojen käsittelyn perusteita tulee käsitellä työpaikoilla yhteistoimintamenettelyssä ja niistä pitää tiedottaa työntekijöille. Työntekijälle, jonka tunnistamistietoja on tutkittu, pitää ilmoittaa käsittelystä ja sen perusteista.

Toimintaa tulee valvomaan tietosuojavaltuutettu. Lakiuudistusten on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2009.

Lakimuutoksiin perehdytään käytännössä esiin tulevien konkreettisten kysymysten kautta. Seminaarissa saat vastauksia mm. seuraaviin kysymyksiin: • Työpaikkaa vaihtava työntekijä potentiaalisena yrityssalaisuusrikoksen tekijänä?

• Onko luottamuksellisen aineiston kopioiminen ja mukana vieminen yrityssalaisuuden rikkomista?

• Miten käyttöoikeuksia hallinnoidaan?

• Miten YT-menettely pitää järjestää?

• Mitä tietoja tietosuojavaltuutetulle pitää toimittaa?

• Miten sähköpostit haetaan esille käytännössä - kenelle tieto käsittelystä?

Päivän ohjelma ja ajankohta tarkentuvat alkuvuodesta 2009.

HYVÄ SOPIMUS – sopimuksen laadinta ja sopimustekniikka Päivän ohjelma ja ajankohta tarkentuvat alkuvuodesta 2009

KUNTAKAMARIN KOULUTUKSET YHTEISTYÖSSÄ HELSINGIN SEUDUN KAUPPAKAMARIN KANSSA SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON PALVELUSETELIPÄIVÄ – Lainsäädäntö uudistuu Tiistaina 21.4.2009, 8.30–16.00, Hotel Hamburger Börs, Eerikinkatu 11, Turku

Tiivistelmä: Hallitus antaa sosiaali- ja terveydenhuoltopalveluihin tarkoitetun palvelusetelin käyttöalaa laajentavan lakiesityksen eduskunnalle. Päivän teemana on lainsäädäntöesityksen sisältö ja sen vaikutus sosiaali- ja terveyspalveluihin. Koulutuksessa pohditaan kuntien ja palvelutuottajien välisen yhteistyön edellytyksiä.

Koulutuspäivän teemoja ovat mm.: • Palvelusetelilainsäädäntö uudistuu - lain sisältö ja tavoitteet • Kenellä on oikeus palveluseteliin?

• Asiakkaan oikeus kieltäytyä palvelusetelistä • Kuka voi tuottaa palvelusetelillä rahoitettuja palveluja?

• Palvelutuottajien valintakriteerit • Kansainväliset kokemukset • Palvelusetelikokeilu asumispalveluissa • Palveluseteli hammashoidossa • Palvelusetelin soveltaminen terveyspalveluissa • Palveluntuottajan näkökulma • Vaikutukset hoiva- ja terveydenhuollon markkinoihin - uhka vai mahdollisuus?

Kenelle: Koulutus on tarkoitettu kaikille palvelusetelistä kiinnostuneille julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin edustajille. Kurssille osallistujat voivat lähettää kysymyksiä osoitteeseen kuntakamari@helsinki. chamber.fi käytännön ongelmista, joita luennoitsija käsittelee kurssilla!

Hinta: 250 €+ alv 22 %.

Ilmoittautuminen: www.helsinki.chamber.fi/koulutusilmoittautumiset taikuntakamari@helsinki.chamber.fi Lisätietoja tilaisuudesta: Koulutussuunnittelija Jari Latvalahti, jari. latvalahti@chamber.fi, gsm 050 409 3614

ESIMIESTYÖN PERUSPILARIT JULKISELLA SEKTORILLA – miten vastaat työyhteisön haasteisiin ja onnistut esimiehenä Perjantaina 29.5.2009, klo 9.00 – 16.00, Radissonsas Marina Palace Hotel, Turku Kuinka onnistua esimiehenä, mitkä ovat työyhteisön kantavat rakenteet ja esimiehen rooli? Miten ratkaistaan tyypillisiä ongelmatilanteita työyhteisössä ja annetaan rakentavaa palautetta? Kuinka johtaa erilaisia ihmisiä ja saavuttaa parhaita tuloksia? Mm. näihin kysymyksiin paneudutaan esimiestyön peruspilarit - tilaisuudessa. Luvassa on tiivis, selkeä ja käytännönläheinen katsaus esimiehenä onnistumisen edellytyksiin.

Asiantuntija: Psykologian lisensiaatti, TM, organisaatiopsykologi Pekka Järvinen, Organisaatiokonsultointi Praxis Oy. Pekka Järvinen on kirjoittanut useita kirjoja esimiestyöstä ja johtamisesta ja hän on arvostettu puhuja eri seminaareissa Hinta: Normaalihinta 235 €+ alv 22 %.Kysy ryhmäalennuksia Ilmoittautuminen: www.helsinki.chamber.fi/koulutusilmoittautumiset/kuntakamari tai kuntakamari@helsinki.chamber.fi Lisätietoja tilaisuudesta: Eila Sepponen puh. (09) 2286 0357

YHTEISTYÖSSÄ HELSINGIN SEUDUN KAUPPAKAMARIN KANSSA LAIVA/MATKASEMINAARIT Maaliskuu 18.- 20.3. Palkanlaskennan ajankohtaispäivät – laivaseminaari 26.3. Talviseminaari 2009 Sokos Hotel Levi – Yrityksen työsuhde- ja veropäivät Huhtikuu 2.4. Tiimillä tuloksia, onnistumisia joukkueena – pelimatka Lontooseen Jyrki Heliskosken kanssa 23.4. Arvonlisäverotusta Tallinnassa – laivaseminaari Toukokuu 6.5. Kevätseminaari Hong Kongissa 6.5. Sihteeri- ja assistentti 2009 – laivaseminaari 13.5. Henkilöstöpäivät 2009 – laivaseminaari 27.5. Kirjanpito 2009 - laivaseminaari Lisätietoja ja ilmoittautuminen www. kauppakamarikauppa.fi

Chamber Net - VERKKOKURSSIT Verkkokursseja voit suorittaa joustavasti ajasta ja paikasta riippumatta internetin kautta. Kurssit koostuvat äänitetyistä asiantuntijaluennoista sekä omaehtoisista harjoitustehtävistä. Kielikurssilla voit harjoitella puhumista, kirjoittamista, luetunymmärtämistä ja kuullunymmärtämistä. Tunnukset kursseille ovat voimassa 6 tai 12 kuukautta. Lisätietoja kurssien sisällöstä ja hinnoista osoitteesta www. helsinki.chamber.fi/verkkokurssit

39 1/2009 • ajan ajantasa tasa

3ITOUTUNEET¬IHMISET¬OVAT¬YRITYKSEN¬VOIMAVARA¬JA¬MENESTYS¬TEKIJË ¬4ARVITAAN¬YRITYSKULTTUURI ¬JONKA¬PËˬO SASSA¬ON¬IHMINEN ¬+ESKUSKAUPPAKAMARIN¬ANSIO MERKEILLˬYRITYS¬VOI¬KIITTËˬHYVIˬIHMISIˬARVOSTETULLATAVALLA ¬.E¬VIESTIVËT¬SAAJALLEEN ¬ETTˬHËN¬ON¬YRITYKSELLE¬TËRKEË ¬/LIPA¬KYSYMYS¬TYÚVUOSISTA MERKITTËVËSTˬPANOKSESTA¬YHTEISÚN¬HYVËKSI¬TAI¬PITKËSTˬELËMËNTYÚSTË -ILLAINEN¬YRITYSKULTTUURI¬TEILLˬON

,ISËTIETOA¬PUH ¬ ¬ ¬WWW CHAMBER FI

+ESKUSKAUPPAKAMARI¬HUOLEHTII¬SIITË ¬ETTËSUOMALAISILLA¬YRITYKSILLˬON¬MAHDOLLISIMMANHYVËT¬EDELLYTYKSET¬TOIMIA¬JA¬MENESTYË