Talk Magazine - Kestävä tulevaisuus / 2022

Page 1

talk KESTÄVÄ TULEVAISUUS

magazine 2022

Suurella kädellä ja kepeällä jalalla kohti ilmastopositiivisuutta

Saaristomeren norpista kerätään uutta tietoa riistakameroiden avulla

Yrittäjyyden avulla kestävämpää tulevaisuutta


6

Suurella kädellä ja kepeällä jalalla kohti ilmastopositiivisuutta

10

48

EduCitylle myönnettiin arvostettu ympäristösertifikaatti

Jääkarhuja, taidetta ja kestävää kehitystä: ”Toin erilaisia ihmisiä yhteen”

3 Pääkirjoitus 4 Esipuhe 6 Suurella kädellä ja kepeällä jalalla kohti ilmastopositiivisuutta 10 EduCitylle myönnettiin arvostettu ympäristösertifikaatti 11 Rakennusten hiilijalanjälki 14 Kestävän kehityksen tuntemus on tulevaisuudessa yhä tärkeämpi perustaito 15 Hop, pyörän selkään entistä helpommin! 16 Markku Ikonen tietää vinkit taloudelliseen ajoon 20 Kestävää osallisuutta ilmastotalkoisiin 22 GreenSAM-hankkeesta sai alkunsa fölikaveritoiminta 24 Itämeri terveeksi! 28 Ruovikot hyödyksi 30 Saaristomeren norpista kerätään uutta tietoa riistakameroiden avulla 36 Turun AMK:n toiminta tukee kiertotalousohjelman tavoitteita 40 Arvaa mitä? Hän sai töitä! 42 Kupittaan alue hiiliviisaammaksi yhteistyössä yritysten kanssa 46 Yrittäjyyden avulla kestävämpää tulevaisuutta 48 Jääkarhuja, taidetta ja kestävää kehitystä: ”Toin erilaisia ihmisiä yhteen” 50 DanceMe UP – aktiivisen katsojan jäljillä 52 Kestävä taide syntyy kestävillä valinnoilla 56 Koulutuksella kestävää kehitystä edistämässä 58 Viisi opintopistettä pelilaudalla – Oivalluksia kestävästä kehityksestä 61 Tradenomit kestävää kehitystä toteuttamassa 62 Onnellinen sattuma johdatti Anni Silokosken energia-alalle 64 Mielenterveysongelmien ennaltaehkäisy rakentaa sosiaalisesti kestävää huomista 66 Kestävä kehitys osaksi koulutuksen rakenteita

Julkaisija: Turun ammattikorkeakoulu Julkaisuvuosi: 2022 Toimituskunta: Martti Komulainen (päätoimittaja), Juha Kääriä, Mari Loikkanen, Veera Laaksonen, Satu Haapala, Jussi Kokkola, Saija Vanhanen, Siiri Welling ja Taru Konst Kannen kuva: Seppo Keränen Toimituksen yhteystiedot: martti.komulainen@turkuamk.fi Taitto: Mainostoimisto KMG Turku Paino: Hansaprint, Turku ISSN 2489-8228


Kestävää tulevaisuutta rakentamassa Teksti ja kuva I Martti Komulainen, viestintävastaava, Talk Kestävä tulevaisuus -lehden päätoimittaja Tätä kirjoitettaessa COP26 eli Glasgow´n YK:n ilmastokokous on juuri päättymäisillään. Maailman katse kohdistuu kokoukseen, jonka tavoitteena on kirittää valtioita niiden ilmastotoimissa.

– opetuksesta sekä tutkimus- ja kehitystoiminnasta. Kädenjäljestä, jonka maailmaan jätämme. Vaikuttavuudesta, joka syntyy tulevaisuuden osaajien kouluttamisen ja uusien innovaatioiden kautta.

Ilmastokriisi, lajikato, luonnonvarojen ylikulutus, monenlainen levottomuus ja sen synnyttämät inhimillinen hätä ja pakolaisvirta. Kaiken tuon edessä voisi helposti vajota toivottomuuteen.

Toki myös pyrimme elämään kuten opetamme eli huomioimaan omassa toiminnassamme kestävyysvajeen haasteet.

Tämän Talk Kestävä tulevaisuus -julkaisun viesti on kuitenkin toivon viesti. ”Kestävä tulevaisuus syntyy askel kerrallaan, yhdessä tehden ja toisiamme kannustaen”, kuten rehtorimme esipuheessaan kannustaa. Korkeakoulun keinot kestävämmän, hiilineutraalin, ekosysteemien toimintakyvystä huolehtivan ja sosiaalisesti oikeudenmukaisemman tulevaisuuden rakentamisessa löytyvät sen perustehtävistä

Tämä julkaisu sisältää joitain nostoja Turun ammattikorkeakoulun toiminnasta – opetuksesta ja kehittämistoiminnasta – kestävän tulevaisuuden rakentamiseksi. Teemajulkaisu esittelee monialaisen osaamisen, jolla rakennetaan ekologisesti, taloudellisesti ja kulttuurisesti kestävää huomista. Monia aloja ja moniosaajia tarvitaankin kestävyyshaasteiden ratkaisemiseksi.

TALK KESTÄVÄ TULEVAISUUS 2022

3


Me kaikki teemme kestävän tulevaisuuden Teksti | Vesa Taatila, rehtori-toimitusjohtaja, Turun ammattikorkeakoulu Kuva | Martti Komulainen Ihmiskunnan historia koostuu miljardeista riskeistä, jotka eivät ole toteutuneet. Moniin niistä me emme olisi voineet vaikuttaa millään tavalla, vaan lopputulos on riippunut lähinnä voittoisasta numerosarjasta universaalissa lotossa. Viimeisten vuosituhansien aikana olemme kuitenkin tulleet koko ajan paremmiksi estämään omalla toiminnallamme niiden toteutumista. Jos riski on realisoitunut, olemme oppineet reagoimaan siihen tehokkaammin, ja siten estämään pahimpien seurausten syntymisen. Tänä päivänä merkittävä määrä riskeistä on sellaisia, joihin voimme vaikuttaa. Emme edelleenkään tiedä, miten pysäyttäisimme asteroideja tai estäisimme maan magneettikentän napoja vaihtamasta paikkojaan, mutta esimerkiksi pandemioihin reagoimisessa olemme kehittyneet merkittävästi sadassa vuodessa. Espanjantautiin sairastui noin kolmannes ja siihen menehtyi kolmisen prosenttia maapallon silloisesta väestöstä. COVID-19:n vaikutukset näyttäisivät jäävän murto-osaan noista luvuista valtavista henkilökohtaisista ja yhteiskunnallisista vaikutuksistaan huolimatta. Massiivinen planeettamme eliöstöä koskeva riski ovat ihmiskunnan nopean kasvun aiheuttamat lieveilmiöt. Ilmaston lämpeneminen, juomaveden ja viljelysmaan hupeneminen, lajikato, sodat, taudit ja nälänhädät ovat kaikki kärkkymässä nurkan takana omaa mahdollisuuttaan toteutua ja muuttaa tulevaisuuttamme epätoivottuun suuntaan.

4

TALK KESTÄVÄ TULEVAISUUS 2022

Meidän kokemamme tulevaisuus ei kuitenkaan synny itsestään, vaan me luomme sen. Jokapäiväisillä teoillamme muovaamme hitunen kerrallaan tulevaisuutta johonkin ennalta määräämättömään suuntaan. Yksittäisen ihmisen valinnat ja vaikutusmahdollisuudet tuntuvat helposti merkityksettömiltä, mutta kun niiden tulokset lasketaan yhteen, voi koko ihmiskunnan tulevaisuuden suunta muuttua lyhyessä ajassa. Kestävä tulevaisuus syntyy meidän kaikkien tekojen summana, kun me niin haluamme. Jokainen tekemämme valinta ja pienikin konkreettinen askel on osaltaan luomassa maailmasta parempaa koko yhteisen sinisen avaruusaluksemme eliökunnalle. Me Turun ammattikorkeakoulussa olemme lähteneet aktiivisesti luomaan kestävämpää tulevaisuutta. Tässä julkaisussa esittelemme muutamia yksittäisiä toimenpiteitä, joilla olemme omalta osaltamme mukana yhteisellä matkalla. Yksikään niistä ei pelasta maailmaa yksinään, mutta uskomme, että jokainen toimii palana siinä globaalissa pelissä, jonka seurauksena monet riskit jäävät toteutumatta. Kestävä tulevaisuus syntyy askel kerrallaan, yhdessä tehden ja toisiamme kannustaen. Tervetuloa mukaan koko tulevaisuuden mittaiselle matkalle.


Kestävä tulevaisuus syntyy meidän kaikkien tekojen summana, kun me niin haluamme.

TALK KESTÄVÄ TULEVAISUUS 2022

5


Suurella kädellä ja kepeällä jalalla kohti ilmastopositiivisuutta Turun ammattikorkeakoulu tähtää hiilineutraaliuteen vuoteen 2025 mennessä, ja siitä eteenpäin ilmastopositiivisuuteen eli ilmastoa viilentäviin miinusmerkkisiin nettopäästöihin päästöjä kompensoimalla. Tietä kestävään tulevaisuuteen rakennetaan kasvattamalla opetuksen ja hanketoiminnan vaikuttavuutta, kädenjälkeä, sekä pienentämällä omasta toiminnasta aiheutuvaa hiilijalanjälkeä. Teksti | Martti Komulainen, viestintävastaava ja Juha Kääriä, ilmastovastaava, Turun AMK Kuvat | Martti Komulainen EduCityn, Turun AMK:n uuden kampusrakennuksen, katolla tuulee. Tuulta ei täällä kuitenkaan valjasteta, vaan aurinkoa tuottamaan energiaa kampuksen tarpeisiin. Aurinkovoimala on myös oppimis- ja kehittämisympäristö energia- ja ympäristötekniikan opiskelijoille ja tutkijoille. Samaisen rakennuksen alla, savikerroksiin upotettuina, on muutamia perustusten vahvistamispaaluja varustettu lämmön keruuputkistoilla. Maalämpöä varastoidaan kesällä talven lämmitykseen. Naapurirakennuksessa, ”Lempparilla”, lehtori Timo Lakan liiketalouden opiskelijat pohtivat kestävän liiketoiminnan malleja ja liiketoiminnan etiikkaa. Kestävän kehityksen teemaa kuljetetaan eri opintojaksoilla mukana. Ilmastonmuutos, luonnonvarojen ehtyminen ja lajikato ovat megatrendejä ja -ongelmia, joiden selättämiseen tarvitaan kaikkien alojen osaajia.

6

TALK KESTÄVÄ TULEVAISUUS 2022

Kuvatut kohtaukset kuvaavat keinoja, joilla korkeakoulu vastaa kestävän kehityksen haasteisiin. Opettamalla, tutkimalla ja toimimalla niin kuin opettaa.

Kestävän kehityksen osaajia työelämään Koulutuksella on mahtava vipuvoima. Turun AMK ”tuottaa” vuosittain parituhatta eri alojen osaajaa työmarkkinoille. Jos kaikkiin heihin saadaan juurrutettua kestävän kehityksen mindset, heijastusvaikutukset ovat suuret, kun he siirtyvät työelämään. Aivan kaikilta osin kestävä kehitys ei vielä läpäise kaikkea opetusta, mutta suunta on selvä – kestävä kehitys on horisontaalinen teema. Turun AMK:n kestävän kehityksen ohjelmaan liittyvä lupaus on, että kaikilla valmistuneilla on oman erityisalaansa liittyvän osaamisen lisäksi vähintään perustiedot kestävästä kehityksestä ja vastuullisuudesta.


ESIMERKKEJÄ KESTÄVÄN KEHITYKSEN KEHITTÄMISHANKKEISTA VÄHÄHIILINEN LIIKKUMINEN LIIKENNEHUBEISSA Kauppakeskusten, kampusten ja yrityskeskittymien vähähiilisen liikkumisen edistämistä muun muassa liikkumisdataa hyödyntämällä. BIOPLASTICS EUROPE Tutkitaan muun muassa biohajoavien muovien hajoavuutta kenttäkokein. Kädenjälki. EduCityn katolla oleva aurinkosääasema kerää tietoa auringon säteilystä aurinkoenergian kehittämistyöhön. Myös henkilöstön kestävän kehityksen osaamista päivitetään ja seurataan. Keväästä 2021 on henkilöstölle ollut tarjolla kestävän kehityksen verkko-opetuspaketti.

DECONHEALTH Projektissa kehitetään tarpeenmukaisen (tilojen käyttöasteen mukaisesti säätyvän) ilmanvaihdon hyödyntämismahdollisuuksia sairaalaympäristössä ja tutkitaan sen avulla saavutettavaa energiansäästöpotentiaalia.

TKI-hankkeissa kehitetään ratkaisuja kestävään energiatuotantoon, liikkumiseen ja vesien käsittelyyn.

GREENSAM Kehitetään menetelmiä ikäihmisten huomioimiseksi liikennesuunnittelussa, esimerkiksi ”fölikaveritoiminnalla” helpotetaan julkisen liikenteen käyttöä.

Kestävyystaudin hoito edellyttää laajakirjoista lääkitystä. Turun AMK:n hankesalkussa tätä on tarjolla.

KAEV – Kestävä alueellinen energiantuotanto ja -varastointi

Ilmastoteemaan kuuluvien, käynnissä olevien hankkeiden (38) kokonaisbudjetti oli syksyllä 2021 9,5 miljoonaa euroa, mikä on noin 22 prosenttia kaikkien hankkeiden budjetista. Temaattisesti ne käsittivät ilmastonmuutokseen sopeutumista, tietoisuuden lisäämistä, ekosysteemien toimintakyvyn turvaamista ja vesiensuojelua. Kestävän kehityksen sitoumusten mukaisesti pyrimme määrätietoisesti lisäämään kestävää kehitystä edistäviä TKI-hankkeita.

Tarkoituksena on kehittää ratkaisuja uusiutuvan energian ja energiavarastojen laajempaan hyödyntämiseen yhteiskäytön ja älykkäiden mikroverkkojen avulla.

Työkaluja työmaavesien laadunhallintaan Hankkeessa kehitetään kustannustehokkaita keinoja vesien hallintaan rakennustyömailla, sekä tutkitaan niiden vaikutuksia vesien laatuun.

TALK KESTÄVÄ TULEVAISUUS 2022

7


Hiilijalanjälkeä seurataan vuosittain Turun AMK:n hiilijalanjälki koostuu lähinnä kiinteistöjen lämmityksestä ja sähköstä, matkoista ja ruoasta. Lisäksi hiilikuormaa kertyy hankinnoista, tutkimuslaitteistosta, laboratoriotarvikkeista, jätteistä, siivouksesta ja logistiikasta. Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvoston (Arene) hiilijalanjäljen laskentaa ohjeistavan työryhmän ohjeiden mukaisesti laskettu vuoden 2019 kiinteistöjen ja työmatkojen hiilijalanjälki oli noin 3 300 tonnia. Tämän lisäksi hiilijalanjälkeen kuuluvat myös palvelujen ostojen hiilipäästöt, mutta niiden laskenta toteutetaan vasta vuoden 2020 tietojen perusteella.

Kestävä tulevaisuus on mahdollinen Turun ammattikorkeakoulu on sitoutunut olemaan hiilineutraali vuonna 2025. Tämän takia kaikkia

8

TALK KESTÄVÄ TULEVAISUUS 2022

hiilipäästöjä tullaan pienentämään. Kiinteistöjen osalta on siirryttykin jo enemmän hiilivapaaseen sähköön ja kaukolämpöön. Jäljelle jäävät välttämättömät päästöt tullaan kompensoimaan, ja ylikompensoimaan tämän jälkeen ilmastopositiivisuuden saavuttamiseksi. Ammattikorkeakoulujen vaikutus kestävään kehitykseen ja ilmastonmuutokseen on kuitenkin suurin kädenjäljen kautta. Kestävän kehityksen ottaminen keskeiseksi teemaksi opetuksessa ja TKItyön suuntaaminen ilmastonmuutosta hillitseviin ja siihen sopeuttaviin innovaatioihin ovat avaimia kestävämpään tulevaisuuteen.


Turun AMK:n kestävän kehityksen ohjelma KÄDENJÄLKI

› Tarjoamme ratkaisuja kestävyys haasteisiin ja lisäämme kestävän kehityksen osaamista. › Kaikilla meiltä valmistuneilla on perustiedot kestävästä kehityksestä. › Tarjoamme kestävää kehitystä edistäviä jatkuvan oppimisen koulutuksia. › Edistämme korkeakoulutuksen saavutettavuutta ja esteettömyyttä. › Tuotamme ratkaisuja kestävyys haasteisiin TKI-hankkeissa. › Otamme käyttöön hanketoiminnan kestävyyttä mittaavan kriteeristön. › Lisäämme ja mittaamme henkilöstön kestävän kehityksen osaamista.

HIILIJALANJÄLKI

› Turun AMK on hiilineutraali vuoteen 2025 mennessä. › Laskemme hiilijalanjälkemme vuosittain. › Pienennämme kaikkia hiili päästöjämme aina kun se on mahdollista, ja kompensoimme ne päästöt, joita ei ole mahdollista kokonaan vähentää. › Vuodesta 2025 eteenpäin Turun AMK on ilmastopositiivinen eli vähennämme kasvihuonekaasu päästöjä.

TALK KESTÄVÄ TULEVAISUUS 2022

9


EduCitylle myönnettiin arvostettu ympäristösertifikaatti Turun ammattikorkeakoulun EduCityn kampukselle Kupittaalla on myönnetty arvostettu LEED Platinum -ympäristösertifikaatti. Teksti | Veera Laaksonen, viestintäassistentti, Turun AMK Kuva | Jerome Tornikoski Turun Teknologiakiinteistöjen rakennuttama EduCity valmistui kesällä 2020. Keväällä 2021 kiinteistölle myönnettiin LEED Platinum -sertifikaatti, joita on myönnetty Turussa aikaisemmin vain kolmelle kiinteistölle. LEED-luokitus on maailman käytetyin rakennusten ympäristöluokitusjärjestelmä. Sertifioitavat rakennukset luokitellaan täytettyjen kriteerien perusteella neljään eri luokkaan: perustaso, hopea, kulta sekä EduCitylle myönnetty Platinum. Sertifiointijärjestelmä pyrkii vähentämään rakentamisen sekä kiinteistön käytön ympäristökuormitusta. Huomioon otetaan muun muassa energian, veden ja materiaalien tehokas käyttö sekä sisäympäristön laatu. Lisäpisteitä voidaan myöntää hyödynnetyistä innovaatioista ja saavutettavuudesta.

10

TALK KESTÄVÄ TULEVAISUUS 2022

EduCity sai pisteitä kaikista kategorioista ja sen kokonaispistemäärä oli 82, kun maksimipistemäärä on 110. Pisteitä tuli muun muassa hyvistä julkisista yhteyksistä ja saavutettavuudesta. Myös ympäristöystävällisyys on otettu EduCityn suunnittelussa huomioon, mikä niin ikään toi rakennukselle lisäpisteitä. Rakennuksen terassialueita peittää maksaruoho, joka toimii hiilinieluna sekä lisää rakennuksessa olevien työhyvinvointia. EduCityn ympäristöjalanjälkeä pienentävät myös katolla sijaitsevat aurinkopaneelit ja aurinkosääasema. Teknologiakiinteistöt on ilmoittanut pyrkivänsä tulevaisuudessa rakentamaan kaikki kiinteistönsä LEED Platinum -tason mukaisesti.


Opiskelijat laskivat rakennusten hiilijalanjäljen Rakentamisen hiilijalanjälkeä aletaan laskea Suomessa noin kolmen vuoden päästä, vuonna 2025. Turun ammattikorkeakoulun opiskelijat laskivat kahden rakennuksen hiilijalanjäljen opinnäytetöinään Länsi-Suomen Yleishyödyllisen Asuntosäätiön tilaamana. Teksti | Siiri Welling, viestintäsuunnittelija, Turun AMK Kuvat | Siiri Welling Ilmastonmuutoksen vaikutukset ovat havaittavissa kaikilla maapallon alueilla, totesi hallitustenvälinen ilmastopaneeli IPCC elokuussa 2021. Ilmasto siis lämpenee odotettua nopeammin, minkä vuoksi valtioiden on luotava konkreettisia toimia ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Suomikin pyrkii hiilineutraaliksi vuoteen 2035 mennessä, ja yksi osa tätä toimea on rakennusten hiilijalanjäljen laskeminen päästöjen vähentämiseksi. – Hiilijalanjälkilaskenta on itsessään hyvin mielenkiintoinen asia. Tietysti jokainen ymmärtää, mitä hiilijalanjälki on, mutta rakentamisen osalta käsite on laaja ja monipuolinen, pohtii Turun ammattikorkeakoulun opiskelija Samuli Helminen. Turun ammattikorkeakoulun rakennetun ympäristön tutkimusryhmä on lähes kahden vuoden ajan tehnyt yhteistyötä asumisen hiilijalanjäljestä Länsi-Suomen Yleishyödyllisen Asuntosäätiön rahoittamassa Hiilijalanjäljen vaikutus asumiseen -hankkeessa. Sen myötä opiskelijoille on tarjoutunut mahdollisuuksia tutkia ja laskea eri asunto-

kohteiden hiilijalanjälki. Helminen alkoi keväällä laskea YH-kotien Skanssiin rakentaman betonikerrostalon hiilijalanjälkeä, kun taas opiskelija Tiia Härkin tutustui viidestä rivitalosta koostuvan asunto-osakeyhtiön elinkaaren hiilijalanjälkeen.

Laskentatyökalu opiskelijalisenssillä Molemmat opiskelijat käyttivät työssään One click LCA -laskentatyökalua. Ohjelma mainostaa olevansa maailman johtava helppokäyttöinen ja automatisoitu elinkaariarviointiohjelma, jonka avulla voi laskea ja vähentää rakennus- ja infrastruktuurihankkeiden, tuotteiden sekä portfolion ympäristövaikutuksia. Työkalua ei ole aiemmin käytetty tai opetettu ammattikorkeakoulussa, joten opiskelijat toimivat eräänlaisina pioneereina. – Oman laskennan suoritin EN15798 standardin mukaisesti. Mutta hiilijalanjälkilaskennassa on eroja menetelmien suhteen, eli mitä otetaan huomioon rakennuksen kokonaiselinkaaressa ja mitä ei. Tilaajalta ja heidän yhteistyökumppaneiltaan saatiin käyttöön kaikki rakennuspiirustukset ja

TALK KESTÄVÄ TULEVAISUUS 2022

11


-selostukset, kuten paalutuskartat ja määrälaskentadokumentit. Näiden perusteella laskin materiaaleja ja syötin numeerisen arvon LCA-laskentaohjelmaan, selventää Härkin omaa työurakkaansa. Härkinin rivitalokohteen elinkaaren laskennan tuloksista havaittiin, että energiatehokkuus, puurunko ja maalämpö pienentävät rakennuksen elinkaaren aikaista hiilijalanjälkeä tehokkaasti. Jos rakennusta vielä huolletaan hyvin, saavuttavat rakennustuotteet ja -materiaalit suunnitellun teknisen käyttöikänsä. – Opinnäytetyön osalta tulokset olivat yhdenmukaisia olettamieni mukaan siitä, mitä se jälki tulisi olemaan. Kohteelle muodostui verrattain pieni hiilijalanjälki johtuen puurungosta, maalämpöpumpun käytöstä ja hyvästä energialuokasta, sanoo Härkin. Helmisen opinnäytetyö on vielä kesken. Härkin ja Helminen ovat molemmat valmistumassa rakennus- ja yhdyskuntatekniikan insinööreiksi.

Asumisenkin hiilijalanjälki on tärkeä Rakennuksissa käytetään lähes 40 prosenttia kaikesta Suomessa kulutettavasta energiasta ja ne aiheuttavat yli 30 prosenttia ilmastopäästöistä. Itse rakentamisen osuus on Rakennusteollisuus ry:n mukaan pienempi: energian käytöstä vain noin viisi prosenttia menee rakentamiseen. Asumisen hiilijalanjälki muodostuu asunnon valmistamisesta, ylläpidosta ja purkamisesta sekä käytön, kuten lämmityksen ja sähkön, aiheuttamista päästöistä. Eniten asumisen hiilijalanjälkeen vaikuttavat energiatehokkuus, uusiutuvien energiamuotojen hyödyntäminen, päärakenteiden hiilijalanjälki sekä tilatehokkuus. Tällä hetkellä tosin asukkaiden tai työtiloissa työskentelevien ihmisten määrää ei oteta huomioon rakentamisen hiilijalanjäljessä. Turun AMK:n tutkimus ottaa kuitenkin kantaa juuri tähän, sillä asumisen hiilijalanjäljen suhteuttaminen asukasmäärään antaa eri tuloksen, kuin neliöperusteinen laskenta. Asukaskohtaisessa tarkastelussa korostuu asumisen tilatehokkuus.

12

TALK KESTÄVÄ TULEVAISUUS 2022

– Kaikki hiilijalanjälkeä laskevat tahot tähtäävät samaan tulokseen, eli neliöperusteiseen laskentaan. Mutta samoissa tiloissa asuvien henkilöiden lukumäärää ei voi ennustaa, eikä se myöskään ole vakio koko rakennuksen elinkaaren ajan. Asukasmäärä puolestaan vaikuttaa rakennuksen käytön aiheuttamiin päästöihin, selventää Turun ammattikorkeakoulun lehtori Tapio Keiramo. Toistaiseksi Turun ammattikorkeakoulussa ei opeteta hiilijalanjäljen laskentaa. Keiramon mukaan viiden opintopisteen kurssi on kuitenkin suunnitteilla. – Teoreettisesti tiedämme, miten hiilijalanjälki tulee laskea, mutta varsinaista opetusta ei ole. Opinnäytetyöt kirjoittaneet opiskelijat ovat pioneereina opetelleet laskennan itse. Mutta ehkä ensi vuonna rupeamme jollain opintojaksolla harjoittelemaan hiilijalanjäljen laskentaa. Tänä vuonna monimuoto-opiskelijoille korvattiin jo yksi materiaalitekniikan opintojakso tällä aihepiirillä, sanoo Keiramo. Ympäristöministeriön tavoitteena on, että rakennuksen elinkaaren aikaista hiilijalanjälkeä ohjataan lainsäädännöllä 2020-luvun puoliväliin mennessä. Ympäristöministeriö teetti vuonna 2017 selvityksen tiekartasta, jolla vähennetään rakentamisen ja erityisesti rakennusmateriaalien hiilijalanjälkeä sekä edistetään Suomen rakennus- ja kiinteistöalaa koskevia ilmastotavoitteita. Ympäristöministeriön valmisteleman rakennusten hiilijalanjäljen arviointimenetelmän avulla pyritään helpottamaan rakentamisen ilmastovaikutusten laskemista, ja se kattaa rakennuksen koko elinkaaren rakennustuotteiden valmistuksesta kuljetuksiin ja työmaatoimintoihin, käyttöön ja korjauksiin sekä elinkaaren lopulla tapahtuvaan purkamiseen ja kierrättämiseen. Lähde: Ympäristöministeriö


”Tällä työkalulla tiedämme, miten voimme vähentää päästöjä” Tiia Härkinin hiilijalanjäljen laskennan kohteena oleva rivitaloasunto-osakeyhtiö valmistui vuoden 2021 alkupuolella. Puurunko, energiatehokkuus ja maalämpö antoivat 28 huoneistosta koostuvalle rivitalolle hyvän hiilijalanjälkituloksen. – Kyllä hiilijalanjälkilaskenta tulee olemaan entistä tärkeämpi jopa rakennuslupavaiheessa. Tällä työkalulla tiedämme, mistä päästöä tulee ja miten voimme vähentää päästöjä, kertoo YH-kotien rakennuttajapäällikkö Kari Talvitie. Reilun kolmen vuoden kuluttua voimaan astuva hiilijalanjäljen laskemista koskeva säännös voi Talvitien mukaan tulla aika nopeastikin, mikä puolestaan voi hankaloittaa osaavan hiilijalanjälkilaskijan löytämistä. Yhteistyöhön Turun ammattikorkeakoulun kanssa Talvitie on tyytyväinen. – Saimme hyvät raportit ja näimme, että meidän teettämä rakennus määritelmineen täyttää tulevaisuudenkin vaatimukset, sanoo Talvitie.

– Yhteistyö on sujunut erinomaisen hyvin. Kahden vuoden projektissa on ensin tehty peruskartoitus siitä, miten hiilijalanjälki ilmenee rakentamisessa ja nyt sitten vielä tämä kohdeselvitys. Tilaajan puolelta olemme tyytyväisiä siitä, että olemme saaneet tämän tutkimustoiminnan tukemisen pään auki ammattikorkeakoulun suuntaan. Säätiö on aiemmin tehnyt yhteistyötä Turun yliopiston ja Åbo Akademin kanssa, kertoo Länsi-Suomen Yleishyödyllisen Asuntosäätiön asiamies Rauno Saari. Saari pitää hiilijalanjälkeä tärkeänä kysymyksenä rakentamisen parissa. – Hiilijalanjälkiajattelu on murtautumassa läpi yhteiskunnassa. Olemme säätiönä eturintamassa liikkeellä. Katson, että hiilijalanjälkilaskenta sopii erinomaisesti säätiön tarpeisiin, sillä pyrimme edistämään asumista ja olemaan ajan hermolla, sanoo Saari.

Myös työn tilaaja, Länsi-Suomen Yleishyödyllinen Asuntosäätiö, on tyytyväinen tuloksiin ja yhteistyöhön AMK:n kanssa.

TALK KESTÄVÄ TULEVAISUUS 2022

13


PUHEENVUORO

Kestävän kehityksen tuntemus on tulevaisuudessa yhä tärkeämpi perustaito Teksti | Pirita Lindell, johtava asiantuntija, kestävä kehitys, Teknologiateollisuus ry Hiilineutraalius on maailman kestävän tulevaisuuden tärkeimpiä tavoitteita. Myös teollisuuden rooli kasvihuonekaasupäästöjä vähentävien ratkaisujen kehittäjänä ja käyttäjänä kasvaa jatkuvasti. Teknologiateollisuuden jäsenyrityksissä eri alojen osaajat ovat tehneet jo pitkään töitä kestävämmän, hiilineutraalin kiertotalousyhteiskunnan eteen. Koulutuksella on tärkeä muutosta edistävä tehtävä, sillä kestävän kehityksen ammattilaisia tarvitaan tulevaisuudessa jokaisella työpaikalla, olipa sitten kyse energia- tai materiaalitehokkuudesta, kestävästä tuotesuunnittelusta tai vaikkapa täysin uudenlaisten palvelujen ja ratkaisujen kehittämisestä. Toimintaamme Teknologiateollisuudessa ohjaavat ilmasto- ja energialinjaukset, biodiversiteettiohjelma sekä kesällä 2021 julkistetut vastuullisuuslinjaukset. Kestävä kehitys ja vastuullisuus ovat yhä näkyvämmin mukana yritysstrategioissa, ja usein ne muodostavat jopa liiketoiminnan ytimen, joten kestävän kehityksen osa-alueiden ja työkalujen tuntemus ovat tärkeitä perustaitoja alalle työllistyvillä. Tulevaisuudessa kestävään kehitykseen liittyvä osaaminen tulee korostumaan erityisesti innovaatioissa ja uusien liiketoimintamallien kehittämisessä, kun vastuullisuus ja taloudellisuus nivoutuvat yhä tiiviimmin toisiinsa. Eettisyyden merkitys tulee korostumaan teknologian ja tuotteiden suunnittelussa ja kehittämisessä, sillä ym-

14

TALK KESTÄVÄ TULEVAISUUS 2022

päristöasioiden kattava huomioiminen on yrityksille selkeä kilpailutekijä. Kestävän tulevaisuuden rakentamisessa olennaista on asiantuntijoiden kyky hahmottaa tulevaisuuden eri skenaarioita sekä muutoksen toteuttaminen. Muutosta tarvitaan esimerkiksi siirryttäessä lineaaritaloudesta kiertotalouteen, tai kun korvaamme fossiilisia raaka-aineita ja energiaa uusiutuvilla ja kierrätettävillä vaihtoehdoilla. Tällaisten systeemisten muutosten aikaansaamiseksi eri riitä, että tarkastelemme yksittäisiä toimintoja – teollisuuden eri aloilla on kehitettävä kokonaisten arvoketjujen kestävyyttä. Muutoksen vauhdittamisessa digitalisaatio on parhaimmillaan. Erilaiset digitaaliset ratkaisut, kuten automaatio, robotisaatio ja datan monipuolinen hyödyntäminen mullistavat nopeasti perinteisiä teollisuuden aloja. Digitalisaation hyödyt näkyvät yrityksissä muun muassa parempana tuottavuutena, prosessien luotettavuuden parantumisena sekä lopputuotteiden korkeampana laatuna. Arvioiden mukaan ne alat, jotka eivät hyödynnä digitalisaatiota ja sen tuomia mahdollisuuksia riittävästi, tulevat jäämään jälkeen kansainvälisestä kehityksestä. Myös tämän muutoksen suunnitteluun ja toteutukseen tarvitaan asiantuntijuutta. Korkeatasoinen ja sisällöltään ajan hermolla oleva opetus on avain koko suomalaisen teollisuuden menestykseen.


Hop, pyörän selkään entistä helpommin! Kestävään liikkumiseen voi kannustaa edistämällä pyöräilyä ja pyöräpysäköintiä. Teksti | Mari Loikkanen, viestintäsuunnittelija, Turun AMK Kuvat | Martti Komulainen Liikenne tuottaa viidenneksen Suomen hiilidioksidipäästöistä. Yksi keino edistää kestävää liikkumista on tehdä siitä houkutteleva valinta. Kun vaikkapa pyöräily tuntuu luontevalta vaihtoehdolta autoilulle, se on helppo valita. Kestävän liikkumisen tapoja halutaan tukea ja kehittää monenlaisilla toimenpiteillä ja kokeiluilla, myös Turussa. Vähähiilinen liikkuminen liikennehubeissa -hankkeessa Turun AMK on keskittynyt osaltaan erityisesti pyöräilyn ja pyöräpysäköinnin edistämiseen. – Hankkeessa on selvitetty Turun pyöräpysäkkejä, missä niitä on, minne pyöriä kasautuu, missä olisi uusien telineiden tarvetta ja niin edelleen, kertoo Turun AMK:n projektipäällikkö Noora Salmela. Turussa ruuhkaisimpia pyöräpysäköintipaikkoja ovat muun muassa pääkirjaston edusta, Yliopistonkatu ja Kupittaa. Hankkeessa tehdyn selvityksen yhteydessä on otettu myös huomioon, minkä tyyppisiä pyörätelineitä pysäköintipaikoissa on tarjolla.

– Kysyntää olisi pyörää tukeville telineille, joihin pyörän voi lukita rungostaan kiinni. Moni pelkää, että pyörä varastetaan, joten mahdollisuus lukita pyörä kunnolla on tärkeä, Salmela kertoo. Kun pyöräpysäköinnistä tehdään sujuvaa ja pyöräilijä voi olla varma, että löytää fillarilleen paikan, on helpompi hypätä pyörän selkään ja taittaa matka hiilineutraalisti. Turvallisia pyöräpysäköintipalveluja on haluttu testata aivan uusilla tavoilla. Esimerkiksi Kupittaalle tuotiin hankkeen puitteissa pyöräparkki, jossa voi jättää pyöränsä lukollisiin sisätiloihin pientä maksua vastaan. Samalla paikka tarjoaa lisäpalveluja, kuten lukollisen tavaroiden säilytyslokerikon ja sähköpyörän latausmahdollisuuden. Salmela kertoo, että kokeiluissa yritysyhteistyö on tärkeää. Jos testatut vähähiilisen liikkumisen palvelut ovat yrityksille kiinnostavia, yritykset voivat jatkaa niitä kokeilujen jälkeenkin. – Kokeilujen avulla selviää, mitkä asiat toimivat ja mitkä ei. Siitä saa hyvää oppia ja ideoita jatkoon.

TALK KESTÄVÄ TULEVAISUUS 2022

15


Markku Ikonen tietää vinkit taloudelliseen ajoon Turun AMK:n lehtori Markku Ikonen toivoo, että autoilun ympäristöystävällisyydessä satsattaisiin muuhunkin kuin vain sähköön. Sähköntuotannon aiheuttamat hiilidioksidipäästöt vaikuttavat unohtuvan julkisesta keskustelusta tyystin. Teksti | Mari Loikkanen Kuvat | Martti Komulainen Markku Ikonen kiihdyttää autoaan ripeästi kohti tavoiteltua nopeutta. Kun vastaan tulevat punaiset valot, hän pudottaa vauhtia hitaasti jo etäältä.

on tehnyt tarkkoja laskelmia, kuinka paljon polttoainetta ja energiaa kuluu missäkin ajotilanteessa, ja miten kannattaa ajaa.

– On väärä käsitys, että mahdollisimman hidas kiihdyttäminen olisi taloudellista. Auton moottori toimii taloudellisemmin silloin, kun se saa tehdä vähän enemmän töitä ja kiihdytysvaihe on lyhyt, Ikonen sanoo.

– Uskoisin, että aika harva pystyisi liikuttamaan autoa pienemmällä kulutuksella kuin mihin olen itse totutellut. Toisaalta minulla on pakkomielle peitota omat ennätykseni, hän naurahtaa.

Hän onkin huomannut, että ihmiset kiihdyttävät liian hitaasti ja jarruttavat liian myöhään ja nopeasti. Jos haluaa ajaa taloudellisemmin, auton liikettä pitäisi ylläpitää mahdollisimman paljon. Se tarkoittaa hidastusten ja uudelleenkiihdyttämisten minimointia.

Ikonen on koulutukseltaan ajoneuvo- ja polttomoottoritekniikan diplomi-insinööri Otaniemestä sekä energiatekniikan lisensiaatti. Urallaan hän on keskittynyt erityisesti autoilun ympäristövaikutuksiin.

Tämä pitäisi Ikosen mielestä ottaa huomioon jo liikennesuunnittelussa. Turun AMK:n autotekniikan lehtori Markku Ikonen tietää, mistä puhuu. Ikosen erikoisalaa ovat ajotapakoulutus ja kulutuksen simulointilaskennat. Lisäksi hän on kirjoittanut kirjan taloudellisesta ajotavasta ja kouluttanut aiheesta muun muassa Turun kaupungin sähköbussiliikenteen kuljettajia. Ikonen tykkää myös kilpailla itsensä kanssa mahdollisimman taloudellisista ajosuorituksista. Hän

16

TALK KESTÄVÄ TULEVAISUUS 2022

Ura keskittynyt ympäristövaikutuksiin

Ennen kuin hän aloitti työnsä Turun AMK:ssa vuonna 2003, hän työskenteli 15 vuotta pakokaasupäästöjen, vaihtoehtoisten polttoaineiden ja liikenteen energiankäytön tutkimustehtävissä. – Kiinnostus asiaan on lähtenyt sisäsyntyisesti. Jo diplomityötä suunnitellessa kyselin professorilta, mahtaisiko löytyä jokin pakokaasupäästöihin liittyvä aihe. Siitä teinkin diplomityöni VTT:lle. Turun AMK:ssa hän tuo kestävän kehityksen aihetta esiin auto- ja kuljetustekniikan opiskelijoille kolmella eri opintojaksolla.


Turun AMK:ssa on käytössä sekä vanhempia polttomoottoriautoja että hybridi- ja täyssähköautoja. Kuvan sähköauto on akkuteknologian tutkimuskäytössä. Esimerkiksi Moottoritekniikka ja päästöjen hallinta -opintojaksolla käydään läpi, mitä voidaan tehdä niin, että moottorista ja pakoputkistosta tulisi mahdollisimman vähän päästöjä. Vaihto-opiskelijoille suunnattu New fuels and drive systems for vehicles -opintojakso pureutuu myös uusimpiin kehitysaskeliin, jotka tähtäävät kulutuksen pienentämiseen ja sitä kautta hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen.

Sähköauto on aina nollapäästöinen, mutta päästöt tulevatkin sitten voimalan piipusta.

Sähköntuotannostakin syntyy päästöjä Ikosta harmittaa, miten hiilidioksidin eli kasvihuonekaasun merkitys ympäristölle on ollut alan tutkijapiireissä selvillä jo ainakin 20 vuotta, ja vasta nyt ollaan siinä pisteessä, että autoteollisuus ja kuljetusbisnes alkavat reagoida siihen. – Ilmanlaatupäästöjen eli lähipäästöjen osalta tilanne on ihan hyvä. Ne on otettu vakavammin jo aikaisemmin ja niihin liittyviä puhdistimia on kehitetty. Mutta ilmanlaatupäästöt ovat eri asia

kuin ilmastoon eli kasvihuoneilmiöön vaikuttavat tekijät, hän muistuttaa. Kasvihuoneilmiöön liittyviä hiilidioksidipäästöjä ei voida puhdistaa pakokaasusta puhdistimilla, vaan hiilidioksidipäästö riippuu pelkästään poltetun fossiilisen hiilen määrästä. Vain polttamisen vähentäminen ja ei-fossiilisiin polttoaineisiin siirtyminen ovat ratkaisu.

TALK KESTÄVÄ TULEVAISUUS 2022

17


Markku Ikonen on innostunut sähköpyöräilystä. Hän käyttää sähköpyörää työmatka-ajoon ympäri vuoden. Tähän vaikuttaminen on koettu alan piireissä vaikeammaksi kysymykseksi.

Ympäristöystävällistä liikkumista

Nykyisin asiaa pyritään ratkaisemaan erityisesti satsaamalla sähkökäyttöisyyteen, mutta Ikonen toivoo, ettei unohdettaisi muitakaan hyviä vaihtoehtoja: uusiutuvaa diesel-polttoainetta ja biokaasua.

EU:n vaatimukset uusien autojen hiilidioksiditasoista eivät noteeraa uusiutuvaa diesel-polttoainetta ja biokaasua, ja siksi ne ovat jääneet sähkön jalkoihin. Ikonen katsoo, että lainsäädäntö pakottaa puolivahingossa autonvalmistajat lataushybrideihin ja sähköautoihin. Hän toivoo, että asia korjattaisiin.

Ikonen on havainnut, ettei sähköntuotannon ympäristövaikutuksia nosteta esiin julkisessa keskustelussa.

– Hiilisähköllä liikkuva sähköauto ei juurikaan anna ilmastopäästöjen suhteen mitään hyötyjä dieseliin verrattuna.

– Sähköauto on aina nollapäästöinen, koska siinä ei ole pakoputkea, mutta päästöt tulevatkin sitten voimalan piipusta ja samaan ilmakehään ne sieltä päätyvät, hän huomauttaa ja lisää: – Sähköauton ajaminen tuottaa hiilidioksidia riippuen siitä, missä maassa satutaan ajamaan ja miten missäkin maassa sähköä tuotetaan. Onneksi kuitenkin hiilettömät sähköntuotantomenetelmät ovat vahvassa nousukiidossa.

Ympäristöystävällinen liikkuminen on Ikoselle henkilökohtaisesti tärkeää. Hän itse ajaa sähköpolkupyörällä ja hybridiautolla.

18

TALK KESTÄVÄ TULEVAISUUS 2022

Sähköpyöräilystä hän innostui, kun hän sähköisti AMK:n polkupyöriä opiskelijoiden kanssa. Lopulta hän muunsi omankin polkupyöränsä sähköiseksi. – Tykästyin siihen niin paljon, ja käytänkin sähköpyörää työmatka-ajoon ympäri vuoden. Samalla tulee hyötyliikuntaa.


Aurinkosääasema tuottaa tietoa aurinkovoimaloiden energiantuoton mallinnukseen ja aurinkopaneelien tuotekehitykseen

Moottori- ja voimalinjalaboratorion hukkalämpö talteen Raskaiden työkoneiden moottoreita ja hybridijärjestelmiä tutkivan Turun AMK:n moottori- ja voimalinjalaboratorion tutkimusmoottoreiden tuottama hukkalämpö ei karkaa enää harakoille. Testipenkkien yhteyteen rakennettu järjestelmä EduCityssä nappaa moottoreiden jäähdytysvedestä lämpöä talteen kampusrakennuksen lämmitykseen. Testimoottorit jauhavat myös sähköä kampukselle. Hukkalämmön talteenotto yhdessä EduCityn perustuksiin asennettujen lämpöpaalujen ja rakennuksen katolla olevan aurinkovoimalan kanssa alentavat kampusrakennuksen hiilijalanjälkeä.

EduCityn kampusrakennuksen katolla aurinkovoimalan kyljessä sijaitseva aurinkosääasema tuottaa tietoa säteilystä aurinkovoimaloiden toiminnan mallinnukseen ja aurinkopaneelien kehitystyöhön. Aurinkosääaseman pyranometrit mittaavat diffuusia horisontaalista säteilyä (DHI) ja globaalia horisontaalista säteilyä (GHI). Lisäksi muut sensorit tuottavat tietoa suorasta säteilystä (DNI), UV-indeksistä ja heijastuvasta pitkäaaltoisesta säteilystä. Tietoa kaikista näistä säteilylähteistä tarvitaan aurinkovoimaloiden toiminnan mallintamiseen ja mallien validointiin. Solar Tracker seuraa auringon liikettä sekä sääaseman yhteydessä oleva kamera 180 asteen kuvakulmalla pilvisyyttä. Muut säätiedot, kuten lämpötila, ilmanpaine, kosteus, sadekertymä sekä tuulen nopeus ja suunta tulevat tavanomaisen sääaseman kautta.

TALK KESTÄVÄ TULEVAISUUS 2022

19


Kestävää osallisuutta ilmastotalkoisiin Hiilineutraalisuustavoitteet edellyttävät muutoksia myös ihmisten käyttäytymiseen. Ajatus ihmisten osallistumisesta onkin sisällytetty usein kestävän kehityksen ohjelmiin ja strategioihin, mutta haasteena on, miten tämä käytännössä tehdään. Teksti | Ritva Salminiitty, hankeasiantuntija ja osallisuuden asiantuntija, Turun AMK Kuva | GreenSAM-hanke/ Hamburg – Borough of Eimsbuettel Turun ammattikorkeakoulun useassa hankkeessa mietitään keinoja, joilla ihmiset innostetaan mukaan ilmastotalkoisiin. Viimeisimpänä näistä on RESPONSE-hanke, jossa yhdessä Turun ylioppilaskylän asukkaiden kanssa kehitämme mallia energiapositiivisen asuinalueen luomiseksi. Turussa on arvioitu, että kaupunki voi vähentää päästöjään noin 50 prosenttia, mutta loput hiilineuraalisuustavoitteeseen pääsemiseksi vaadittavat toimet ovat yritysten ja asukkaiden varassa. Tarvittavan muutoksen laajuus on myös mittava. Ei riitä, että energiansäästöstä hyötyvä omakotiasukas innostuu myymään ylijäämäenergiansa. Talkoisiin pitäisi saada myös ne, joiden laskut eivät pienene tai jotka eivät näe uusissa käytänteissä välitöntä henkilökohtaista hyötyä. Mukaantulo tarkoittaa osallisuuden lisäämistä. Demokraattisen arvon lisäksi osallisuudella uskotaan vältettävän ristiriitoja, joita piilevät intressit voivat lopputulemana aiheuttaa. Lisäksi ihmiset näyttävät hyväksyvän toimenpiteitä paremmin, jos kokevat voineensa vaikuttaa niiden suunnitteluun. Perinteinen osallisuusajattelu ei kuitenkaan riitä vastaamaan nykyisiin haasteisiin, jotka edellyttävät aivan erilaista ihmisten mukaantuloa. Osallis-

20

TALK KESTÄVÄ TULEVAISUUS 2022

tumisen sijaan ihmisiä tarvitaan määrittelemään ongelmia ja arvottamaan keskenään hyvinkin erilaisia asioita. Jätteensä kierrättävän, ruokahävikkiään tarkkailevan kuntalaisen rinnalle visioidaan energiakansalaista, joka kuluttajaroolinsa lisäksi kantaa vastuuta yhteisöstään ja ottaa aktiivisesti kantaa energiapoliittisiin linjauksiin.

Ihmisiä tarvitaan keksimään uusia ratkaisuja Ihmisten kyky ideoida tarpeisiinsa vastaavia ratkaisuja on tulevaisuuden avaintekijöitä. Idearikkaudesta saadaankin jatkuvasti uusia kokemuksia. Turun ammattikorkeakoulun luotsaamassa, sosiaalista kestävyyttä edistävässä CoSIE -hankkeessa suunnitteluun onnistuttiin saamaan mukaan vaikeasti tavoitettavien nuorten näkökulma. Tuloksena Turun nuorisopalveluihin luotiin aivan uudenlainen koulutuspaketti, jossa nuoret opastavat viranomaisia kohtaamaan nuoria. GreenSAM-hankkeessa puolestaan kestäviä liikkumismuotoja kehitettiin yhdessä ikäihmisten kanssa. Siinä Valonian toteuttama pilotti tuotti Fölille uuden palvelumuodon senioreille. Turun ammattikorkeakoulu loi hankkeessa viitekehyksen ja konkreettisia työkaluja, joilla osallisuus ja ikäystävällisyys saadaan osaksi suunnittelurutiinia.


Eurooppalaisessa hankeyhteistyössä toteutetut hackathonit ovat osoittaneet, että ihmisillä on halua ja potentiaalia löytää ratkaisuja myös vaikeisiin haasteisiin. Tähän tähdätään RESPONSE -hankkeessa, jossa hackathonien ja yhteiskehittämistilaisuuksien ohella alueella asuvat vapaaehtoiset mentorit pohtivat, millä keinoin yhteisön sitoutumista yhteisiin tavoitteisiin rakennetaan. Hankkeessa tehty kysely myös osoitti, että kiinnostusta ja mielipiteitä ympäristöasioihin on. Suunnittelijoiden, päättäjien ja hanketoteuttajien pitäisi nyt vain löytää keinot, joiden avulla ihmisten innostus ja innovatiivisuus eivät jää käyttämättä. Tähänkin tarvitaan aitoa yhteistyötä.

Eurooppalaisessa hankeyhteistyössä toteutetut hackathonit ovat osoittaneet, että ihmisillä on halua ja potentiaalia löytää ratkaisuja myös vaikeisiin haasteisiin.

TALK KESTÄVÄ TULEVAISUUS 2022

21


GreenSAM-hankkeesta sai alkunsa fölikaveritoiminta Kaupungit ja valtiot tähtäävät alati ympäristöystävällisempään ja esteettömämpään liikkumiseen. Turun ammattikorkeakoulu pyrkii edistämään ikäihmisten kaupunkiliikkumista kansainvälisessä GreenSAM-hankkeessa. Teksti | Veera Laaksonen Kuva | Pasi Leino Hankkeen tavoitteena on ollut selvittää yhdessä ikäihmisten kanssa, miten heitä voitaisiin huomioida ympäristöystävällisiin liikenneratkaisuihin siirtymisessä ja henkilöautoliikenteen vähentämisessä. Turussa hankkeen pilotin toteutti Varsinais-Suomen kestävän kehityksen ja energia-asioiden palvelukeskus Valonia yhdessä Turun seudun joukkoliikenne Fölin kanssa. Pilotin aikana testattiin ja kehitettiin senioreiden mentorointimallia, jossa kokenut joukkoliikenteen käyttäjä auttaa ja kannustaa ikäistään bussin käytössä. – Kokeilussa mukana olleet mentorit ja mentoroitavat saivat Föli-kortit ja he käyttivät yhdessä

22

TALK KESTÄVÄ TULEVAISUUS 2022

Fölin palveluja. Seniorit kokeilivat uusia liikkumispalveluja kuten kaupunkipyöriä ja kutsuliikennettä sekä innostuivat Fölin digitaalisista palveluista, kuten Föli-sovelluksesta, kun saivat niihin opastusta kädestä pitäen, kertoo Valonian projektiasiantuntija Silja Ngobese. Pilotin hyvien kokemusten pohjalta päätettiin käynnistää yhteistyössä Fölin, Turun Seudun Vanhustuki ry:n ja Valonian kanssa fölikaveritoiminta. – Fölikaveritoiminta on myös lisännyt vuoropuhelua senioriasiakkaiden ja joukkoliikennesuunnittelijoiden välille. Jatkoa toimintaan on luvassa taas viimeistään ensi keväänä, Ngobese iloitsee.


Kuva: Pekka Lintusaari / Lounais-Suomen Jätehuolto Oy

Turun AMK tutkii keraamisen purkujätteen kierrätysmahdollisuuksia Turun tiedepuistossa alkoi syyskuussa Keraaminen purkujäte kiertotaloudessa -hanke, jonka tarkoituksena on selvittää keraamisen purkujätteen rooli kiertotaloudessa. AMK:n Rakennettu ympäristö -tutkimusryhmä on hankkeessa mukana partnerina, ja toimii yhdessä Åbo Akademin ja Suomen ympäristökeskuksen kanssa. KERPUR-hankkeen tarkoitus on muun muassa löytää keinoja keraamisen jätteen kierrättämisen helpottamiseksi sen lisäksi, että se ylipäätään selvittää keraamisen purkujätteen määriä. Keraamista jätettä syntyy esimerkiksi

kerrostalojen putkisaneerauksien yhteydessä. Tutkimushankkeessa keskitytään esimerkiksi kylpyhuonekalusteisiin ja laattoihin. Hanke pyrkii selvittämään myös keraamisen jätteen kierrättämisen hiilijalanjäljen. Hanketta on tarkoitus pilotoida yrityksissä. Yhteistyöyritykset voisivat mahdollisesti pilotoida keraamin keräystä ja murskausta. Hanke on saanut rahoitusta Euroopan aluekehittämisrahastolta. Hanke päättyy elokuussa 2023.

TALK KESTÄVÄ TULEVAISUUS 2022

23


Itämeri terveeksi!

Sairaan kaunis meri. Itämeri – ja Saaristomeri osana sitä – on ainutlaatuinen ja kaunis. Saaristomeren kaltaista saarimosaiikkia ei muualta löydy. Kolikon kääntöpuolella on ravinneähkyä poteva moniongelmainen meri. Turun AMK on tehnyt koko olemassaolonsa ajan työtä meren tilan parantamiseksi.

Teksti | Martti Komulainen Kuvat | Martti Komulainen, Jerome Tornikoski, Jaakko Ruola, Lassi Lähteenmäki ja Juha Kääriä Traktorin peräkärry pöllyttää kalkkia pellolle Eurajoen varrella. Kalkin, tai tarkemmin niin kutsutun rakennekalkin, on tarkoitus kohentaa peltomaan rakennetta. Käynnissä on parivuotinen hanke, jossa selvitetään, olisiko rakennekalkista Itämerta rehevöittävien ravinnevalumien pysäyttäjäksi.

Saaristomeren kuuma piste Etenkin Saaristomerellä tärkein merta rehevöittävien ravinteiden lähde on maatalous. Saaristomeren vesistöalueen maataloudella on kyseenalai-

24

TALK KESTÄVÄ TULEVAISUUS 2022


Suomessa ja koko Itämeren piirissä odotukset uusista vesiensuojelukeinoista ovat korkealla. Jotain pitäisi tehdä nopeasti.

nen kunnia olla ainut Itämeren suojelukomission (HELCOM) määrittämä saastumisen ”kuuma piste” (Hot Spot) Suomessa. Rakennekalkki on yksi keino monien joukossa ravinnevuon supistamiseksi. – Alustavat tulokset rakennekalkista lupaavat hyvää, kertoo Rakennekalkki maatalouden vesiensuojelukeinona -hankkeen vetäjä, yliopettaja Juha Kääriä. – Rakennekalkki on vähentänyt selvästi paitsi salaojavesien, myös pellon pinnasta huuhtoutuvien vesien ravinnemääriä. Kääriällä on poikkeuksellisen laaja perspektiivi merensuojeluun. Taustaa löytyy niin ympäristöhallinnosta kuin -tutkimuksestakin. Tällä hetkellä hän toimii suojelutoimia rahoittavan Saaristomeren suojelurahaston hoitokunnan puheenjohtajana sekä Turun AMK:n ilmastovastaavana.

Juha Kääriä on työskennellyt pitkään Itämeren suojelun parissa. Kääriä uskoo peltomaan kunnon parantamisen olevan keskeistä. – Paitsi rakennekalkki, myös jo käytössä oleva kipsi sekä vielä kokeilussa olevien, metsätalouden sivuvirroista tulevien kuitujen käyttö kaikki tähtäävät maaperän tilan parantamiseen, ravinteiden pidättymiseen ja tehokkaampaan hyödyntämiseen. Suomessa ja koko Itämeren piirissä odotukset uusista vesiensuojelukeinoista ovat korkealla. Jotain pitäisi tehdä nopeasti. Hankkeiden aikajänne tuppaa odotusten ja tarpeiden ristipaineessa olemaan

TALK KESTÄVÄ TULEVAISUUS 2022

25


lyhyt, kun toimet pitäisi saada nopeasti käyttöön. Silti pitkäkestoisempaan seurantaankin pitäisi löytyä malttia ja resursseja.

Rakennekalkki parantaa pellon ravinnetaloutta – Rakennekalkki sopii nimenomaan savimaille, joilla peltomaahan muodostuu kalkkikäsittelyssä pitkäkestoisia mururakenteita helposti huuhtoutuvien hitusten sijaan, kuvailee Antti Kaseva. Kaseva työskentelee rakennekalkki-hankkeessa, ja useissa muissakin vesiensuojeluprojekteissa. – Rakennekalkki on enemmän kuin laastari. Se pureutuu ravinneongelmaan syntypaikalla, pellolla, toteaa Kaseva. Pellolla tehtävien ”in-situ” -toimien, kuten rakennekalkituksen, lisäksi on tehty ja tehdään ”ex-situ” -toimenpiteitä pelloilta karanneiden ravinteiden pysäyttämiseksi. Näitä, kuten ravinnevalumia hidastavia ja pysäyttäviä kosteikkoja, on Turun AMK ollut mukana suunnittelemassa ja toteuttamassa asiantuntemuksellaan.

Rehevöityminen on suurin ongelma, muttei ainoa Liikamäärä ravinteita meressä saa aikaan rehevöitymistä, kasvi- ja levämassan liikakasvua. Näkyvimpinä merkkeinä ravinnetilan häiriöstä ovat jokakesäiset sinilevien massaesiintymiset. Ne taas heikentävät virkistyskäyttöarvoa ja muuttavat koko meriekosysteemiä. Rakkolevät kaikkoavat, rihmalevät lisääntyvät, särkikalat juhlivat, syvänteiden happitilanne heikkenee, pohjaeläimet kuolevat. Käänne tapahtui 1970–80 -luvuilla. Jokin kriittinen kynnysarvo ylitettiin. Silloinen peltojen ylilannoitus ja jätevesien puutteellinen puhdistus kostautuivat vuosikymmenten rehevöitymisongelmana. Lisää vettä ravinnemyllyyn heittää ilmastonmuutos, joka lisää etenkin talviaikaista huuhtoutumista leutojen talvien ja talvisateiden myötä.

26

TALK KESTÄVÄ TULEVAISUUS 2022

Ilmastonmuutos vaikeuttaa rehevöitymisen torjuntaa, mutta se vaikeuttaa myös Itämeren hylkeiden elämää. Itämerennorpan jäistä riippuvainen pesintä vaikeutuu. Norpan elinoloja selvitetään Our Saimaa Seal LIFE -hankkeessa, jossa Turun AMK:n vastuulla on Itämeressä elävän itämerennorpan, Saimaalla asustelevan uhanalaisen saimaannorpan serkun, esiintymisen tutkiminen. Hankkeessa myös kehitetään keinoja talvisen pesintätuloksen parantamiseksi, muun muassa keinopesiä (ks. Saaristomeren norpista kerätään uutta tietoa riistakameroiden avulla -artikkeli tässä julkaisussa). Vieraslajitkin ovat Itämeren riesana. Ihmisen toiminnan seurauksena levinneiden viheliäisten, paikoin aggressiivisesti leviävien vieraslajien esiintymistä on selvitetty muutamissa hankkeissa. Liejutaskurapu leviää rajusti ja voi aiheuttaa merkittäviä muutoksia eliöyhteisössä. – Itämeren vähälajinen ekosysteemi on erityisen altis vieraslajien vaikutuksille. Nyt on jo selvää, että esimerkiksi liejutaskurapu ja mustatäplätokko ovat täällä jäädäkseen. Onneksi useat kala- ja lintulajit ovat jo oppineet käyttämään näitä ravinnokseen, kertoo hankeasiantuntija Jussi Laaksonlaita, joka on ollut mukana vieraslajeihin keskittyvissä hankkeissa. Itämeri tuntuu olevan moniongelmainen potilas. Ongelmien kirjo ja laajuus ovat sitä luokkaa, että herää kysymys, ovatko ponnistukset Itämeren suojelemiseksi riittäviä ja onko merellä toivoa paremmasta.

Toivon pilkahduksia Uuden vuosituhannen koittaessa on nähty toiveikkaita merkkejä Itämeren tilan kääntymisestä parempaan. Rakkolevä, nykyiseltä nimeltään rakkohauru, on paikoin palannut, karkealla tasolla meren tilasta kertova veden kirkkaus (näkösyvyys) on paikoin kohentunut. Saaristomerellä sen sijaan ei ole nähty Suomenlahden tapaista selvää ravinnekuormituksen pie-


Itämeren suojelutoimien suunnittelu tarvitsee pohjaksi tietoa meren tilasta. Saaristomerellä Seilin saaren edustalla seurataan veden laatua kelluvaan poijuun asennetuilla mittalaitteilla. nenemistä. Osalla alueista tila on jopa heikentynyt. Työtä siis riittää. Ratkaisu lienee monen keinon summa. Kuluttajavalinnoillakin on tässä osansa. – Kotimaista kalaa ja kasvisruokavaliota olisi hyvä suosia, Kääriä kehottaa. Kevyen ja joukkoliikenteen suosiminen, veneilyn päästöjen vähentäminen, muovipakkausten kierrätys. Kaikki ympäristön kuormaa ja ilmaston lämpenemistä vähentävät toimet satavat myös Itämeren suojelun laariin. Unohtamatta päätöksentekijöihin vaikuttamista – sekä tutkimus- ja kehittämistoimintaa meren tilasta ja kustannustehokkaista toimista, kuten rakennekalkista.

Uuden vuosituhannen koittaessa on nähty toiveikkaita merkkejä Itämeren tilan kääntymisestä parempaan.

TALK KESTÄVÄ TULEVAISUUS 2022

27


Ruovikot hyödyksi Teksti | Martti Komulainen Kuva | Jerome Tornikoski Saaristomeren rehevöitymisestä on hyötynyt järviruoko, joka kansoittaa yhä enemmän saariston rantoja ja lahtia. Ruoko on paikoin riesa, mutta voi olla myös rikkaus. Ruo´on hyötykäyttöä on selvitetty Turun AMK:ssa jo 2000-luvun alkuvuosista saakka. Ruo´osta on moneksi: energiaksi, rakennusmateriaaliksi, karjan rehuksi ja kuivikkeeksi sekä peltojen biolannoitteeksi. Säännöllinen ruokobiomassan korjuu poistaa ravinteita ranta- ja meriekosysteemistä. Ruo´on systemaattisempi hyödyntäminen edellyttää kuitenkin suunnittelua, maanomistusselvityksiä laajempien hyödyntämisalueiden muodostamiseksi, korjuutekniikoiden kehittelyä sekä luotettavia arvioita korjuupotentiaalista. Kaikkialla ei ruovikoita kannata eikä voi hyödyntää: ruovikoista riippuvaisten eliölajien elinolot pitää huomioida. Kaikkia näitä tutkitaan parhaillaan. – Korjuu- ja hyödyntäjäyritysten mukaan saaminen on keskeistä, jotta ruo´on hyödyntäminen voi lähteä liikkeelle, Juha Kääriä toteaa.

28

TALK KESTÄVÄ TULEVAISUUS 2022


TALK KESTÄVÄ TULEVAISUUS 2022

29


Saaristomeren norpista kerätään uutta tietoa riistakameroiden avulla Teksti | Jussi Laaksonlaita, hankeasiantuntija, Turun AMK ja Olli Loisa, erityisasiantuntija, Turun AMK Kuvat | Seppo Keränen, Jouko Högmander, Olli Loisa ja Jussi Laaksonlaita Vene lähestyy karun somerikkosaaren rantaa Saaristomeren ulkosaaristossa. Rantautumispaikkaa joutuu hakemaan pitkään, sillä saaren rannat ovat täynnä suuria lohkareita, jotka tekevät rantautumisesta haastavaa. Sää on kuitenkin onneksi tyyni ja aurinkoinen. Haahkojen huudot ja pohjoiseen suuntaavat satojen kurkien aurat kertovat kevään saapuneen. Uteliaat silmäparit seuraavat venettä, kun norppien päitä nousee vedestä saaren ympärillä. Norpat ovat hyvin arkoja ja pakenivat venettä mereen jo kaukaa. Juuri kivikkoisten rantojen vuoksi saari on myös itämerennorppien suosiossa. Asennamme saarelle riistakameroita, joilla on tarkoitus kuvata keväisin karvavaihtoaikaan rantakiville köllöttelemään nousevia norppia. Norppien turkin kiehkurakuviot ovat yksilöllisiä sormenjälkien tapaan. Riistakameroiden tarkoituksena onkin kerätä norpista yksilöivää kuva-aineistoa, jonka perusteella eläinten liikkeitä, paikkauskollisuutta ja jopa terveyden tilaa voidaan tutkia. Ilmastonmuutos uhkaa arktisiin olosuhteisiin sopeutuneita norppia. Saimaannorpan tapaan myös ulkosaaristossa ja avomerellä viihtyvä itämerennorppa tarvitsee lunta ja jäätä etenkin lisäänty-

30

TALK KESTÄVÄ TULEVAISUUS 2022

misaikana. Jäättöminä talvina kuutit jäävät vaille suojaa ja ovat alttiimpia petojen saalistukselle. Aiemmin norpat olivat yleisiä Saaristomerellä, mutta nykyisin kannan kooksi arvioidaan ainoastaan 200–300 yksilöä. Norppakanta romahti 1900-luvulla, ensin liiallisen metsästyksen ja sen jälkeen ympäristömyrkkyjen aiheuttamien lisääntymisongelmien vuoksi. Our Saimaa Seal LIFE -hankkeen tavoitteena on ehkäistä ja vähentää ilmastonmuutoksen, ihmisperäisen häiriön ja kalastuksen aiheuttamia haittoja norpille. Turun AMK koordinoi hankkeessa Saaristomerellä ja Ahvenanmaalla toteutettavia toimenpiteitä. Tavoitteena on muun muassa kehittää norppayksilöiden tunnistamista valokuvien avulla, pilotoida erilaisia keinopesäratkaisuja sekä tunnistaa norppien kannalta tärkeimpiä alueita suojelutoimia varten. Kun olemme saaneet kamerat asennettua, lähdemme kohti seuraavaa saarta. Tallentuneista kuvista voidaan loppukesällä todeta, että norpat ovat nousseet takaisin rantakiville paistattelemaan pian tutkijoiden poistuttua paikalta.


Norpat suosivat rauhallisia alueita ulkosaaristossa.

TALK KESTÄVÄ TULEVAISUUS 2022

31


Riistakameraseurannan lisäksi norppia etsitään myös kiikarin ja kaukoputken avulla havainnoimalla. Tyynellä säällä kiikarointi onnistuu myös veneestä.

32

TALK KESTÄVÄ TULEVAISUUS 2022


Riistakamerat asennetaan lähelle rantaviivaa ja suunnataan kohti norppien suosimia vesikiviä.

TALK KESTÄVÄ TULEVAISUUS 2022

33


Ilmastonmuutos on saimaannorpan tapaan uhka myös itämerennorpalle. Jäättömien talvien lisääntyessä kuutit jäävät vaille suojaa ja ovat alttiimpia petojen saalistukselle.

34

TALK KESTÄVÄ TULEVAISUUS 2022


Norppien turkin kiehkurakuviot ovat yksilöllisiä sormenjälkien tapaan.

TALK KESTÄVÄ TULEVAISUUS 2022

35


Turun AMK:n toiminta tukee kiertotalousohjelman tavoitteita Tammikuussa 2021 valtioneuvosto julkaisi laatimansa kiertotalouden edistysohjelman Uusi suunta: Ehdotus kiertotalouden strategiseksi ohjelmaksi, jonka avulla pyritään edistämään kiertotaloutta Suomessa. Turun AMK on kantanut kortensa kekoon suuressa kokonaisuudessa. Teksti | Veera Laaksonen Kuva | Turun AMK Periaatepäätös on laadittu kiertotalousohjelman pohjalta, ja siihen on linjattu keskeiset toimet, joita ministeriöt sitoutuvat noudattamaan resurssiensa mukaan. Tähtäimessä on Suomen siirtyminen kiertotalouteen pohjautuviin liiketoimintamalleihin vuoteen 2035 mennessä.

Turun ammattikorkeakoulussa toimii Kiertotalouden liiketoimintamallit -tutkimusryhmän vetämä Kiertotalous 2.0 -projektioppimisympäristö. Se toimii opiskelijoista muodostettuna tiiminä, jota ohjaavat tutkimusryhmän asiantuntijat sekä opiskelijatoimitusjohtaja.

Turun AMK mukana valmistelutyössä

Kiertotalous 2.0 -ympäristön opiskelijat ovat päässeet vastaamaan kiertotalousohjelman kyselyihin. Kyselyistä saatua materiaalia on hyödynnetty kiertotalousohjelman sisällöissä. Turun AMK on myös osallistunut kyselyiden julkaisutilaisuuksiin. Ympäristössä opiskelijat toteuttavat yksittäisiä projekteja omien kiinnostustensa sekä ammatillisen osaamisensa mukaisesti. Töitä opiskelijat tekevät sekä ryhmissä että itsenäisesti.

Olemme olleet mukana Uusi suunta -kiertotalousohjelman laatimisessa kahdellakin tavalla, kertoo Turun AMK:n Kiertotalouden liiketoimintamallit -tutkimusryhmän vetäjä, lehtori Piia Nurmi. – Yksi käynnissä olevista hankkeistamme on tutkimusneuvoston huippututkimushanke CICAT2025, jossa tutkitaan laajasti kiertotaloutta. Tämän hankkeen asiantuntijoita on ollut mukana Uusi suunta -ohjelman työryhmissä vuonna 2020, Nurmi kertoo. Nurmen mukaan Turun AMK:n tietoa ja osaamista on haluttu tarjota valmistelevan ohjelmatyön tueksi. Lisäksi hanketoimintamme tukee hyvin kiertotalousohjelman ja periaatepäätöksen tavoitteita.

36

TALK KESTÄVÄ TULEVAISUUS 2022

Kiertotalouden mukaisia ja kestäviä liiketoimintamalleja Kiertotalousohjelman vision mukaan vuoden 2035 Suomessa yritykset valitsisivat kestäviä tuotteita ja palveluita, joiden käyttöikä olisi pitkä ja materiaalit uudelleenkäytettävissä. Sekä yksilön että suurempien toimijoiden valinnat ja luonnonvarojen käyttö olisivat tulevaisuudenkestäviä.


Piia Nurmen vetämän Kiertotalouden liiketoimintamallit -tutkimusryhmän asiantuntijat ovat olleet mukana Uusi suunta -kiertotalousohjelman valmistelutyössä. Vision toteutumista linjaavat askeleet ja tavoitteet, joiden mukaan materiaalien kiertotalousaste kaksinkertaistuu vuoteen 2035 mennessä ja resurssien tuottavuus kaksinkertaistuu vuoden 2015 tilanteesta vuoteen 2035 mennessä. Lisäksi tavoitteena on vähentää uusiutumattomien luonnonvarojen kulutusta niin, ettei primääriraaka-aineiden kokonaiskulutus ylitä vuoden 2015 tasoa. Kiertotalousohjelman mukaan taloudellisilla kannusteilla ja verotuksella Suomi pystyy tukemaan kiertotalouden palvelumallien yleistymistä. Esimerkiksi julkisten liikkumispalveluiden taloudelliseen ohjaukseen tulisi panostaa.

Koulutuksella ja tutkimuksella suuri rooli Kun kiertotaloutta lähdetään edistämään, tarvitaan etenkin uusia innovaatioita sekä osaamista. Tässä koulutuksella on suuri rooli. – Koulutuksen näkökulmasta meidän tulisi panostaa kiertotalousosaamiseen, sillä se on pitkälle kantava investointi mietittäessä ihmisten hyvinvointia, yhteiskuntaa sekä kestävää kasvua. Korkeakoulujen ja yritysten tekemä tutkimus aiheen tiimoilta on tärkeää, Nurmi painottaa.

oikeanlaista osaamista kaivataan, ovat tekniikka, energia, kemianteollisuus sekä liiketalous. Näiden alojen osaajilta tarvitaan sekä oman ammattialan kiertotalousosaamista että yhteistyötaitoja, jotta saamme systeemisen muutoksen onnistumaan. Systeemisellä muutoksella tarkoitetaan toimintamallien, rakenteiden ja näiden vuorovaikutusten samanaikaista muutosta, jolla luodaan edellytyksiä tulevaisuuden hyvinvoinnille ja kestävälle kehitykselle. Turku AMK tarjoaa suomalaisista ammattikorkeakouluista toiseksi eniten kiertotalouskursseja. Mukana on vahvasti myös systeemisen muutoksen osaaminen. Elinkaariajattelu ja kierrätysmateriaalit ovat tärkeitä materiaalikehityksessä sekä tuotesuunnittelussa. Korkeakoulujen, tutkimuslaitosten, yritysten ja muiden tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimijoiden (TKI) yhteistyötä kiertotalouden saralla on vahvistettava. Keväällä 2020 valmistunut kansallinen TKI-tiekartta ja sen toimenpiteet luovat edellytyksiä kiertotalouden TKI-toiminnan vahvistamiselle, kerrotaan Uusi suunta -ohjelmassa.

Ohjelmasta käy ilmi, että kiertotalouden akuuttina haasteena on osaajapula. Tärkeitä toimialoja, joilla TALK KESTÄVÄ TULEVAISUUS 2022

37


POLULLA-hanke tasoitti maahanmuuttajien polkua korkeakouluopintoihin Maahanmuuttajat ovat koulutuksellisesti epätasa-arvoisessa asemassa. Turun ammattikorkeakoulussa tartuttiin maahanmuuttajien ja maahanmuuttajataustaisten koulutuksellisen tasa-arvon ja etnistyvien koulutuspolkujen haasteeseen POLULLAhankkeessa. Teksti | Tiina Laakso, lehtori, Turun AMK Kuva | Saija Vanhanen Suomea on totuttu pitämään tasa-arvoisen koulutuksen mallimaana. Tuttu hokema on, että Suomessa korkeakoulutus on kaikkien saatavilla. Monet oletukset järjestelmän tasa-arvoisuudesta ovat kuitenkin virheellisiä. Yksi virheellisistä oletuksista on se, että kaikilla olisi tasa-arvoiset mahdollisuudet päästä opiskelemaan ja haaveilemalleen uralle, riippumatta perhetaustasta tai asuinpaikasta.

ollut ennen POLULLA-hanketta tiennyt, että korkeakouluun voi hakea monen väylän kautta.

POLULLA – maahanmuuttajat korkeakoulutukseen polkuopiskeluväylää pitkin -hankkeessa kehitettiin maahanmuuttajien ja maahanmuuttajataustaisten henkilöiden polkua korkeakouluun sekä opintojen aikaista tukea opintojen alkuvaiheessa. Kehitettyjä tukimuotoja olivat mentorointi, vertaisohjaus, suomen kielen tuki sekä opiskelun tukipajat. Hankkeessa havaittiin, että opintojen alussa tarjotun tehostetun tuen jälkeen opinnot etenevät normitahtiin.

Korkeakouluun voi hakea yhteishaun lisäksi avoimen väylän tai polkuopintojen kautta. Tai voi suorittaa korkeakouluun valmentavia opintoja.

Polkuopintojen kautta korkeakouluun POLULLA-hankkeessa tarjottiin maahanmuuttajille mahdollisuutta korkeakouluopintoihin polkuopintojen kautta. Polkuopiskelijat opiskelevat tutkinnon ensimmäisen vuoden opintoja. Opinnot kestävät vuoden. Polkuopintojen päätyttyä voi hakea tutkinto-opiskelijaksi ilman pääsykoetta. Yksi POLULLA-ryhmän opiskelijoista on Bosniasta Suomeen 14-vuotiaana tullut Aida Bacic. Hän ei

38

TALK KESTÄVÄ TULEVAISUUS 2022

– Olisinpa tiennyt aikaisemmin polkuopinnoista. Nyt aloitin opinnot keväällä 2019. Valmistun vuoden päästä sosionomiksi. Opinnot ovat mielenkiintoiset. Olen hyväksilukenut kaksi harjoittelujaksoa työkokemuksella Yhdessä-yhdistyksessä, mutta kolmannen suoritan muualla, jotta opin uutta.

Kaksisuuntaista kotoutumista korkeakouluyhteisössä POLULLA-hankkeen opiskelijat ja tutkinto-opiskelijat ovat opiskelleet tiiviisti yhdessä. Syntyy vuorovaikutusta, opitaan uutta eri kulttuureista ja monikulttuurisia taitoja. Samalla rakentuu verkostoja, jotka valmistumisen jälkeen edistävät työllistymistä. Myös kielitaito kehittyy, kun sitä käytetään päivittäin arjessa. – Ryhmässä pääsee auttamaan vastavuoroisesti. Haluan olla osa opiskelijaryhmää, en erityisesti maahanmuuttajaopiskelija. Täällä se on ollut mahdollista, sanoo Kanako Makino, yksi POLULLA-ryhmän opiskelijoista. Kanako muutti Suomeen puolisonsa luokse viitisen vuotta sitten.


POLULLA-hankkeen opiskelijat ja tutkintoopiskelijat ovat opiskelleet tiiviisti yhdessä. Syntyy vuorovaikutusta, opitaan uutta eri kulttuureista ja monikulttuurisia taitoja.

Kaikki lähtee avoimesta vuorovaikutuksesta eri kulttuuritaustaa olevien ihmisten kanssa. Ei kannata liikaa pohtia, miten kätellä, miten puhua, miten kohdata, miten olla, mitä on sopivaa sanoa, mikä mahdollisesti loukkaa ja miten ylipäätään toimia. Kun asetutaan yhteen ja olemaan yhdessä, toisia kunnioittaen ja kuunnellen, valmiina kohtaamaan, valmiina itsekin muuttumaan ja tarkastelemaan omia ajattelutapoja, syntyy ymmärrys yhteisestä yhteisöstä. Vähitellen ammattikorkeakoulun oppimisympäristö muuttuu kulttuurien väliseksi tasapainoiseksi rinnakkaiseloksi ja keskinäiseksi ymmärrykseksi.

esteitä heikon koulumenestyksen, heikon suomen kielen taidon ja suomalaisen koulutusjärjestelmän puutteellisen tuntemuksen vuoksi. Maahanmuuttajataustaisten osuus kaikista korkeakouluopiskelijoista on 0,5 prosenttia. Tämä viittaa siihen, että koulutusjärjestelmä ei kykene tuottamaan heille riittäviä osaamisen edellytyksiä korkeakouluopintoihin.

Ulkomaalaistaustaisten tie korkeakouluopintoihin on haasteellinen

Tarjolla pitäisi olla nykyistä enemmän mahdollisuuksia parantaa korkeakouluvalmiuksia sekä ennen tutkintoa että opiskelun alkuvaiheessa. Tavoitteemme tulisi olla, että yhteiskuntamme kaikilla jäsenillä on tasa-arvoiset mahdollisuudet koulutukseen.

Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee jäseniään yhdenvertaisesti, tukee terveyttä ja toimintakykyä ja takaa yhteiskunnan jäsenille mahdollisuudet hyvään elämään, terveyteen, koulutukseen ja työllistymiseen.

– Vapaus, tasa-arvo, osallistuminen ja yhtäläiset mahdollisuudet ovat täällä tärkeät arvot. Opiskelijoiden mielipiteitä kuunnellaan, sanoo Anna Vehanen, yksi POLULLA-ryhmän opiskelijoista. Ja jatkaa:

Mahdollisuuksien tasa-arvo ei kuitenkaan aina toteudu. Oppimistulosten ero heikoimmin ja parhaiten pärjäävien ryhmien välillä on kasvanut, samoin oppilaiden sosioekonomisen taustan yhteys oppimistuloksiin. Ulkomaalaistaustaisen nuoren tai aikuisen tie korkeakouluopintoihin on täynnä

– POLULLA-hankkeen onnistumisen mahdollisuuksia ovat olleet tuen tarjoamisen matala kynnys, horisontaalisuus ja yksilöllinen lähestymistapa. Opettajat ovat tarjonneet turvallisen ilmapiirin opiskella, ymmärrystä erilaisuutta kohtaan, positiivisuutta ja kannustusta.

TALK KESTÄVÄ TULEVAISUUS 2022

39


Arvaa mitä? Hän sai töitä! Yksi tapa toteuttaa sosiaalista kestävyyttä on tukea kansainvälisten osaajien tietä suomalaiseen työelämään. Erityisesti korkeasti koulutetuille kansainvälisille osaajille on tarjolla vain vähän tukea ja palveluja työnhakuun. Tietoa on saatavilla, mutta se on hajanaista ja vaikeasti löydettävissä, erityisesti suomea taitamattomalle. Mentorointi on tehokas tapa tukea kansainvälisiä osaajia löytämään osaamistaan vastaava työtä suomalaisilta työmarkkinoilta. Teksti | Essi Hillgren, hankeasiantuntija, Jonna Heikkilä, lehtori ja Janna Peltola, projektityöntekijä, Turun AMK Kuva | Janna Peltola Turun ammattikorkeakoulun koordinoima hanke “MESH – Verkostot ja mentorointi maahanmuuttajien työllistymisen tukena” (2019–2021) on toteuttanut korkeakoulutetuille maahanmuuttajataustaisille osaajille mentorointiohjelmia, joissa osallistujia on ollut yli sata. Mentorointiohjelma perustuu Mentoring to work -ajatukseen, jossa mentori on oman alansa asiantuntija, jolla on aktoriaan enemmän työkokemusta Suomesta. Ohjelmassa mentorin tehtävänä ei ole etsiä tai tarjota aktorille työtä, vaan hän on tuki, tsemppaaja ja tarvittaessa kriittinen ystävä. ”Mitä teen väärin?” on mentoreilta usein kysytty kysymys. Kovassa kilpailussa on erittäin vaikea työllistyä ilman alueellisia ammatillisia verkostoja. Yleisten arvioiden mukaan 60–80 % työpaikoista on niin kutsuttuja piilotyöpaikkoja, jotka täytetään verkostojen kautta. Kontaktien lisäksi kansainvälisiltä osaajilta usein puuttuu yksilöllinen tuki, joku kenen kanssa pohtia aiemman koulutuksen ja työkokemuksen sekä henkilökohtaisten vahvuuksien kautta omaa polkua työelämään.

Työpaikka voi olla yhden tykkäyksen päässä Yksi mentorointiohjelmaan osallistuneista pareis-

40

TALK KESTÄVÄ TULEVAISUUS 2022

ta on mentori Kukka Kalin ja aktori Cristina Stancu. Cristina on Romaniasta Suomeen kaksi vuotta sitten muuttanut tuotesuunnittelija, joka sai mentorikseen mainostoimiston toimitusjohtajan Kukan. Mentorin tuella ja kannustuksella Cristina oppi systemaattista työelämäverkostojen rakentamista ja sai itsevarmuutta työnhakuun. Hän otti yhteyttä oman alansa kiinnostaviin yrityksiin ja soitti työhakemusten perään kysyäkseen, miksei ollut tullut valituksi. Sinnikäs ja systemaattinen työskentely kantoi hedelmää: lopulta yksi Cristinan tykkäys LinkedIn-palvelussa avasi tien uuteen työhön. Ilman tukea ja tsemppausta usko omiin kykyihin olisi saattanut horjua, ja luovuttaminen olisi ollut helpompaa. Sekä Cristina että Kukka kokevat mentoroinnin palvelevan korkeakoulutettujen maahan muuttaneiden työnhakuprosessia ja uskovat tämän kaltaiselle toiminnalle olevan kysyntää laajemminkin.

Yksi työpaikka riittää Cristina nimesi mentoroinnin suurimmiksi hyödyiksi kohonneen itseluottamuksen ja uskon omiin kykyihin. Mentoroinnin aikana hän ymmärsi, etteivät kaikki työpaikat ole häntä varten. ”En


Mentorin tuella ja kannustuksella Cristina oppi systemaattista työelämäverkostojen rakentamista ja sai itsevarmuutta työnhakuun.

tarvitse kaikkia työpaikkoja, tarvitsen vain yhden. Ja Kukka oli tässä tukemassa minua, ja se oli mukava kokemus.” Mentori usein myötäelää aktorin kanssa ja iloitsee tämän mukana, kuten Kukka kuvailee: Olin niin onnellinen, kun hän löysi työpaikan. Kiljuin ilosta: ´Arvaa mitä?! Cristina sai töitä!!’. Kukka listasi itselleen tärkeimmiksi opeiksi toisen asemaan asettumisen eli millaisena työnhaku näyttäytyy maahan

Aktori Cristina Stancu ja mentori Kukka Kalin.

muuttaneen näkökulmasta, ja ylipäätään uuteen kulttuuriin sopeutumisen haasteet. Parhaassa tapauksessa voi saada uuden ystävän, kuten Kukan ja Cristinan kohdalla kävi. Monissa maissa kansainväliset työyhteisöt ovat arkipäivää, joten maahan muuttaneille saattaa tulla yllätyksenä, miten suuressa roolissa kielikysymykset työnhaussa ovat Suomessa. ”Mielestäni suurin haaste on suomen kieli. Monet työnantajat edellyttävät, että puhut sujuvasti suomea, ja lisäksi tulee olla superhyvät työskentelytaidot sekä kokemusta kaikesta”, Cristina kuvaili työnhaun haasteita. Kukka Kalin kehottaa yrityksiä kokeilemaan kansainvälisten osaajien palkkaamista. He tuovat työpaikoille kulttuurista osaamista, erilaisia näkökulmia ja uusia työn tekemisen tapoja. Joten Kukan sanoin ”just try!”

TALK KESTÄVÄ TULEVAISUUS 2022

41


Kupittaan alue hiiliviisaammaksi yhteistyössä yritysten kanssa Sitran mukaan älykkäille vihreille ratkaisuille on jaossa yli 6000 miljardia euroa vuoteen 2050 mennessä. Carbonwise on tarjonnut Turussa Kupittaan alueen yrityksille keinoja saada osansa näistä markkinoista: hankkeen avulla yritys voi kehittää toimintaansa hiiliviisaammaksi ja taloudellisemmaksi. Meidän on löydettävä uusi tapa toimia vähemmän kuluttavalla tavalla, ja uusia ratkaisuja tarvitaan kiihkeästi. Teksti | Maarit Jaakola, asiantuntija, Turun AMK Kuvat | Benete ja Muotomyrsky Turun ammattikorkeakoulu on osana Carbonwise-hanketta yhdessä BusinessOulun ja Enter Espoon kanssa keväästä 2020 saakka tarjonnut alueidensa yrityksille tietoa, miten yritys voi toimia tulevaisuudessa hiiliviisaasti. Hiiliviisas yritys näkee oman toimintansa vaikutukset ilmastonmuutokseen, luo uusia toimia vähähiilisempään suuntaan sekä arvioi ja parantaa omia toimiaan taloudellista kannattavuutta unohtamatta. Mukana olevien yritysten kanssa on yhdessä kuljettu asemalta asemalle. Ensimmäisellä asemalla tutustuttiin hiiliviisauteen liittyviin käsityksiin ja käsitteisiin. Vaikka termejä hiilineutraali, hiilijalanjälki, hiilikädenjälki ja nettopositiivisuus nykyään jo paljon käytetään, on tärkeää, että kaikki ymmärtävät, mitä mikäkin käsite tarkoittaa.

42

TALK KESTÄVÄ TULEVAISUUS 2022

Seuraavalla asemalla tutustuimme erilaisiin hiilijalanjälkilaskureihin ja niiden käyttötarkoituksiin ja -tapoihin. Jotta yritys voi aloittaa hiilijalanjälkensä pienentämisen, sen on tiedettävä oma lähtötilanteensa. Laskureita on tarjolla paljon erilaisia, ja yrityksen näkökulmasta onkin tärkeää löytää sille sopiva ja sen tarpeisiin muuntautuva laskuri. Kolmannella asemalla sukelsimme syvemmälle vaikuttavuuteen. Jokaisella yrityksellä on omat vaikuttavimmat keinonsa hiilijalanjälkensä pienentämiseksi, ja on mahdotonta sanoa yleisluontoisesti, minkälaisia toimia yrityksen pitäisi tehdä. Suurimpia hiilijalanjälkeä kasvattavia osa-alueita ovat energia, liikkuminen ja ruoka, joten näihin myös useimpien yritysten on hyvä keskittyä. Kun yrityksen päästöjä on saatu vähennettyä, on vuorossa jäljelle jääneiden päästöjen kompensointi. Ja


Kari Bäckmanin mukaan hankkeen myötä oma tietous asiasta on kasvanut, ja nyt hän osaa esittää myös alihankintaketjuilleen tarkentavia ja herätteleviä kysymyksiä hiiliviisauteen liittyen.

koko matkan ajan on tärkeää kertoa ulospäin, mitä tehdään ja miksi – ei tarvitse odotella pääteasemalle asti. Jotta hiiliviisauden teema etenee yrityksessä, siihen on oltava johdon selkeä tuki, ja sen omistajuus on annettava tietylle henkilölle tai ryhmälle. Yrityksen tai organisaation tulee määritellä veturille kuljettaja, joka vie sähköjunaa asema asemalta eteenpäin.

Beneten CarbonCare -projekti

Benete tarjoaa hoitotyön ammattilaisille teknologista tukea, jonka avulla pystytään mittaamaan varsinkin ikäihmisten terveydentilan ja toiminta-

Benete tarjoaa hoitotyön ammattilaisille teknologista tukea, jonka avulla pystytään mittaamaan varsinkin ikäihmisten terveydentilan ja toimintakyvyn muutoksia.

kyvyn muutoksia. Beneten toimitusjohtajan Kari Bäckmanin kanssa olemme hankkeen alusta lähtien tehneet tiivistä yhteistyötä tapaamalla säännöllisesti. Benete lähti mukaan Carbonwiseen useastakin syystä: Huoli ilmaston tilasta on todellinen, ja yrityksellä on vahva halu pitää huolta ihmisistä ja luonnosta. Myös oman hiiliviisauden tuominen näkyväksi koettiin kilpailuvaltiksi. Merkittäväksi koettiin myös oman toimintaketjun tarkastelu: millä keinoin voi vaikuttaa omien sidosryhmien toimintaan, jotta käytettävät materiaalit ja toimituskanavat ovat mahdollisimman hiiliviisaita. Kari Bäckmanin mukaan hankkeen myötä oma tietous asiasta on kasvanut, ja nyt hän osaa esittää myös alihankintaketjuilleen tarkentavia ja herätteleviä kysymyksiä hiiliviisauteen liittyen. – Yksi suurimmista oivalluksista liittyy hiilikädenjälkeen. Laskemmekin juuri, miten Beneten tuottama palvelu voi kasvattaa asiakkaiden hiilikädenjälkeä, Kari kertoo.

TALK KESTÄVÄ TULEVAISUUS 2022

43


Johanna Liipola lähti mukaan Carbonwiseen, jotta oppisi ymmärtämään, mistä hänen oman yrityksensä hiilijalanjälki koostuu ja mitä hän voisi sille tehdä.

Johanna Liipola auttaa työssään yrityksiä ja organisaatioita erilaisissa viheliäisissä ongelmissa, ja ohjaa asiakkaitaan luomaan kestävämpää tulevaisuutta.

Muotomyrsky Johanna Liipolan luotsaama muotoilun konsulttiyritys Muotomyrsky haluaa olla katu-uskottava itselleen ja asiakkailleen. Johanna auttaa työssään yrityksiä ja organisaatioita erilaisissa viheliäisissä ongelmissa, ja ohjaa asiakkaitaan luomaan kestävämpää tulevaisuutta. Johanna Liipola lähti mukaan Carbonwiseen, jotta oppisi ymmärtämään, mistä hänen oman yrityksensä hiilijalanjälki koostuu ja mitä hän voisi sille tehdä. Johannan motivaatiota kuvaa myös se, että hän oli mukana myös HNRY-hankkeessa hakemassa tietoa hiiliviisaudesta. Näiden kahden käynnissä olevien hankkeen avulla Johanna loi itselleen polun kohti hiiliviisautta.

44

TALK KESTÄVÄ TULEVAISUUS 2022

Carbonwiseen mukaan lähteminen tarkoitti säännöllisiä online-tapaamisia. Ensimmäisessä tapaamisessa tutustuimme ja loimme yhteisen pohjan yrittäjälle sopivalle tavalle edetä. Muotomyrskyn kohdalla se tarkoitti tapaamisia 3–4 viikon välein. – Jokaisella tapaamisella oli omat tavoitteensa, ja ne toimivat samalla aikatauluttajana asioille. Määräaikojen avulla asiat edistyivät, ja ne saatiin maaliin alle puolessa vuodessa, Johanna kertoo. Nyt Muotomyrsky on laskenut yrityksen hiilijalanjäljen edellisiltä vuosilta ja asettanut konkreettiset tavoitteet tälle vuodelle ja tuleville vuosille. Konkreettisena esimerkkinä Muotomyrsky on siirtynyt kokonaan ekosähkön käyttöön kotitoimistolla.


JULKAISUT

Kestävä kehitys korkeakoulutuksessa Tekijä(t): Taru Konst ISBN: 978-952-216-777-4 Turun ammattikorkeakoulun oppimateriaaleja 139 66 s., 2021 Kestävä kehitys, edellytys elinolosuhteiden turvaamiseksi maapallolla, on korkeakoulutuksen kehitystyössä vasta nyt saamassa tarvittavaa huomiota. Korkeakouluilla on suuret mahdollisuudet vaikuttaa niin koulutusten, henkilöstön kuin johtamisen kautta osaamiseen ja asenteisiin, joilla kestävää kehitystä edistetään. Myös elinkeinoelämä tarvitsee korkeakouluilta monipuolisia osaajia ratkomaan ilmasto- ja ympäristöhaasteita. Opas on syntynyt käytännön tarpeista. Se kuvaa miten kestävä kehitys muuttaa korkeakoulutusta ja miten näitä muutoksia voidaan käytännössä toteuttaa. Opas tarjoaa askelmerkkejä ja vinkkejä matkalla kohti kestävämpää korkeakoulutusta ja yhteiskuntaa.

Askelia kohti ilmastoystävällistä liikennettä ja liikkumista Turun seudulla Tekijä(t): Annika Kunnasvirta & Telle Tuominen (toim.) ISBN: 978-952-216-791-0 (pdf) Turun ammattikorkeakoulun raportteja 277 43 s., 2021 Liikenne muodostaa noin viidenneksen Suomen kasvihuonepäästöistä. Ilmastonmuutoksen torjumiseksi on kehitettävä pikaisesti ilmastoystävällisempiä liikennemuotoja. Tarvitaan lisää tietoa ja muutoksia totuttuihin käytäntöihin. Turun ammattikorkeakoulu on tutkimus- ja kehityshankkeissaan pyrkinyt löytämään keinoja ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Tässä julkaisussa esitellään ratkaisuja, joita hyödyntämällä moni toimija voi pienentää hiilijalanjälkeään henkilöliikenteessä.

Opas on suunnattu kaikille korkeakoulutuksen parissa työskenteleville ja siitä kiinnostuneille: koulutuksen kehittäjille, johdolle, opettajille ja muulle korkeakouluhenkilöstölle sekä opiskelijoille. TALK KESTÄVÄ TULEVAISUUS 2022

45


PUHEENVUORO

Yrittäjyyden avulla kestävämpää tulevaisuutta Yrittäjäkoulutukseen panostaminen on yksi tuottavimmista investoinneista, joita Euroopassa voidaan tehdä. Tämä vaatii voimakasta panostusta niin ammattikorkeakoulun yrittäjyysopetukseen kuin TKI-toimintaankin. Yrittäjiä tarvitaan lisää, ja toisaalta myös nykyisiä yrityksiä pitää kehittää. Teksti | Sari Asteljoki, Yrittäjyys ja arvonluonti -tutkimusryhmän vetäjä, Turun AMK

Yrittäjyyttä ja kestävää kehitystä ei voi nykypäivänä erottaa. Kestävyysnäkökohtien sisällyttäminen yrittäjyyteen ja yrityskoulutukseen luo ammattilaisia, jotka saavat aikaan suomalaista ja eurooppalaista kestävää tulevaisuutta. Kestävän kehityksen ohjelman Agenda 2030 tavoitteet ja kestävän kehityksen osa-alueet raamittavat innovatiivista liiketoimintaa. Esimerkiksi Agendan Ihmisarvoista työtä ja talouskasvua -tavoitteen ideana on edistää käytäntöjä, jotka tukevat tuottavaa toimintaa, työpaikkojen luontia, yrittäjyyttä, luovuutta ja innovointia sekä kannustavat yritysten perustamiseen ja kasvattamiseen. Eri osa-alueiden mukaisesti yrittäjän tulee ymmärtää taloudellisia, sosiaalisia, kulttuurisia ja ympäristöön liittyviä tavoitteita. Hänen tulee ottaa toiminnassaan huomioon esimerkiksi luonnon monimuotoisuus, luonnonvarojen kohtuullinen käyttö ja ihmisten perustarpeet.

46

TALK KESTÄVÄ TULEVAISUUS 2022


Kestävä kehitys ylittää tilikaudet Yrittäjyydessä yhdistetään tietoa eri aloilta kestävän kehityksen edistämiseksi, tunnistetaan riskejä ja mahdollisuuksia nykyhetkessä ja niiden vaikutuksia pitkällä aikavälillä. Kestävä kehitys ylittää tilikaudet, ja siinä panostetaan pysyvään, pitkäjänteiseen yritystoimintaan, jossa huomioidaan tulevaisuusorientoitunut ennakoiva ajattelu.

Opiskelijoita kannustetaan yritystoiminnassaan huomioimaan kestävä kehitys

on innovointia ja luovuutta, jossa luodaan uutta ja yhdistetään vanhaa. Nämä avaavat tietä menestyvään talouteen. Tutkimusryhmä auttaa ja tukee niin opiskelijoita kuin yrittäjiä innovoimaan tulevaisuuden kestäviä ratkaisuja. Panostamme kestävään liiketoimintaosaamiseen, digitaalisuuteen, urheilujohtamiseen ja jatkuvaan oppimiseen niin hankkeissa, yritysyhteistyössä, tutkimuksessa kuin opetuksessakin.

Liiketaloutta opiskelevan, varastointi- ja logistiikkapalveluja verkkokaupoille tarjoavan yrittäjän Kalle Thesslerin mielestä yrittäjän on mahdollista toimia vastuullisesti ja ympäristöä kunnioittaen sekä luoda samalla elinvoimaista liiketoimintaa, joka tuottaa lisäarvoa omistajiensa lisäksi myös muille. Kuluttajien vaatimukset ja tietämys kestävässä kehityksessä ovat korkealla tasolla, ja kaikkien alan toimijoiden on välttämätöntä olla kehityksessä mukana. Kalle Thesslerin yrityksessä tuoteketjut ovat läpinäkyviä, työntekijöistä pidetään huolta ja kierrätys, pakkausten uudelleenkäyttö ja muovittomat lähetykset kuuluvat toimintaan. Myös kuljetuskumppanien valinnassa painottuvat positiiviset ympäristöteot.

Kalle Thessler

Liiketaloutta opiskelevan Anne Puttosen Rasputilalla kestävä kehitys näkyy myös päivittäisessä toiminnassa ja ideologiassa. Ympäristövastuullisena hevostallina ja luontopalvelu- sekä tapahtumatuottajana opiskelijayrittäjä huomioi toiminnassaan esimerkiksi kestävät rakennusmateriaalit ja elintarvikevalinnat. Tilalla kulutuksessa pyritään kohtuullisuuteen, ja esimerkiksi polttopuuta käytetään vain tarpeen mukaan. Oma kaivo takaa puhtaan veden.

Yrittäjyyden tutkimusryhmä tukena Uusi Yrittäjyys ja arvonluonti -tutkimusryhmämme luo juuri omaa strategiaansa. Tämä merkitsee sitä, että tutkimusryhmän tapaamisissa pohditaan paljon kestävää kehitystä, tulevaisuutta ja yrittäjyyttä. Yrittäjyydessä luodaan taloudellista, sosiaalista, eettistä, moraalista tai ekologista arvoa. Yrittäjyys

Anne Puttonen

TALK KESTÄVÄ TULEVAISUUS 2022

47


Jääkarhuja, taidetta ja kestävää kehitystä: ”Toin erilaisia ihmisiä yhteen” Kiinnostus kestävään kehitykseen ja työskentelemiseen eri aloilta tulevien ihmisten kanssa ovat puskeneet Turun AMK:n Taideakatemian tanssinopettajakoulutuksen musiikin lehtori David Yokenia ajamaan uusia hankkeita eteenpäin. Teksti | Essi Karlsson, medianomi-opiskelija, Turun AMK:n Taideakatemia Kuva | Jani Pihlajamaa Videolla lapset vain leikkivät. Lattialla on pieniä mattoja siellä täällä. He kävelevät jalat ja kädet maassa, mutta kun musiikki loppuu, he kiirehtivät mattojen päälle. Jokaisen kierroksen jälkeen yksi matto otetaan pois, ja lopulta kaikki lapset seisovat yhden maton päällä niin, että juuri mahtuvat siihen. Yoken kertoo innoissaan kyseessä olevan turkulaisen Pääskyvuoren alakoulun ja Taideakatemian yhteistyöprojekti. Pääskyvuoren koulun rehtori Erkki Rötkönen kutsui Taideakatemian yhteistyöhön. Tanssinopettajaopiskelijat opettavat alakoululaisille ilmastonmuutoksesta. Lapset ovat jääkarhuja ja matot jäälauttoja, jotka sulavat. – Tässä projektissa lapset ymmärsivät fyysisesti ja kokemuksellisesti, mitä ilmastonmuutos tarkoittaa, Yoken sanoo. Yokenin mukaan lapsille on tärkeää opettaa ilmastonmuutoksesta, koska kyse on heidän tulevaisuudestaan. Hänen mukaansa projekteista on opittu, että lapset kannattaa ottaa jo suunnitteluun mukaan, koska se sitouttaa heidät osallistumaan paremmin. Myös jääkarhuihin tutustuminen oli alun perin Pääskyvuoren alakoululaisten idea. – Lapset ovat niin innostuneita, ja se antaa minulle toivoa. Olemme myös huomanneet, että lapsilla on suuri vaikutus muihin perheenjäseniinsä.

48

TALK KESTÄVÄ TULEVAISUUS 2022

David Yoken on innovatiivinen uusien polkujen etsijä.

Innovatiivinen uusien polkujen etsijä Yoken on ollut Taideakatemiassa kehittämässä erilaisia tapoja opettaa kestävään kehitykseen liittyviä teemoja niin taidealojen opiskelijoille kuin lapsille ja nuorille. Yhteistyöhankkeissa on mukana erilaisia julkisia instituutioita Suomesta ja muualta maailmasta. Hän on ollut projekteissa aktiivisesti mukana, mutta hän on myös kirjoittanut ensimmäiset projektihakemukset, ja on sitä kautta ollut niiden alullepanija.


– Olen pystynyt tuomaan erilaiset ihmiset yhteen ja tunnistamaan tapoja, joilla voimme työskennellä yhdessä. Yoken valittiin kuluvana vuonna Fulbright Suomi -säätiön hallituksen puheenjohtajaksi. Hän on tehnyt Taideakatemiassa pitkään kansainvälistä yhteistyötä, jolla on edistetty kestävää kehitystä taidealoilla. Hänen kansainväliset verkostonsa ovat tiivistäneet Suomen ja Yhdysvaltojen suhteita tällä saralla. Kansainvälisyys on kuitenkin vain väline edistää kestävää kehitystä. Yoken on ollut ympäristötietoinen lapsesta asti. – Lapsuudenperheeni alkoi kierrättää jo hyvin varhaisessa vaiheessa. Jouduimme itse selvittämään asioita, koska silloin ei ollut vielä yleisiä ohjeita, Yoken sanoo. Yoken opiskeli Kalifornian San Diegon yliopistossa apurahalla nykytaidetta ja musiikkia. Lisäksi hän on opiskellut ympäristötiedettä, ja nykyään

Lapset ovat niin innostuneita, ja se antaa minulle toivoa. Olemme myös huomanneet, että lapsilla on suuri vaikutus muihin perheenjäseniinsä.

hän yhdistelee sujuvasti keskenään kahta intohimoaan. – Olen ammatiltani lyömäsoittaja, mutta olen aina tehnyt yhteistyötä myös eri alojen kanssa.

Kestävää kehitystä kansainvälisesti Ensimmäinen kestävän kehityksen projekti David Yokenilla oli Taideakatemiassa Leikkitila-projekti Reykjavikin Kasvitieteellisessä puutarhassa. Aluetta rakennettiin kestävillä materiaaleilla yhteistyössä Islannin Taideakatemian ja alakouluikäisten lasten kanssa. Yoken on ollut myös kahdessa kestävän kehityksen Nordplus-hankkeessa mukana. Nordplus on pohjoismaisen ministerineuvoston opetusohjelma. Nordplus Creative Arts Pedagogy and the Environment eli CAPE-verkoston tavoitteena on kehittää yhteisöllistä taidetta ja ympäristötieteen koulutuksellisia innovaatioita. The Creative Environmental Education eli CEE-verkoston päätavoitteena oli kokoontua yhteen, vahvistaa tietoa ympäristökasvatuksesta ja viedä sitä julkisuuteen ja opiskelijoille. Yokenin mukaan hankkeilla lisätään taideopiskelijoiden ja taiteilijoiden parempaa tietoisuutta asioista. Hänen mielestään taide on hyvä keino tuoda ympäristöasioita esille. Kaikki eivät lue tieteellisiä julkaisuja, ja taide voi tehdä abstrakteista käsitteistä ihmisille ymmärrettävämpiä. Henkilökohtaisessa elämässään Yoken elää mahdollisimman ilmastoystävällisesti. Heidän perheensä esimerkiksi kierrättää kaiken, he eivät syö punaista lihaa tai osta turhia uusia tavaroita. Asia on selvästi lähellä hänen sydäntään. Yokenista ympäristöasioista pitää tosissaan huolehtia, koska niiden vaikutukset näkyvät kaikessa. – Aikaa ei ole nyt tuhlattavaksi, Yoken sanoo.

TALK KESTÄVÄ TULEVAISUUS 2022

49


DanceMe UP – aktiivisen katsojan jäljillä Teksti | Essi Karlsson Kuvat | Ville Saarikoski, DanceMe UP -hanke Tanssinopettajakoulutuksesta valmistuneen, hankkeessa taitelijaopettajana mukana olevan Henna-Riikka Nurmen mukaan aktiivisella katsojakokemuksella pyritään ottamaan katsojan näkökulma huomioon.

Tarkoitus on yhdistää eri maiden kaikenikäisiä tanssijoita ja muiden taidealojen ihmisiä.

DanceMe UP on Euroopan Unionin Luova Eurooppa -ohjelman rahoittama luovan tanssin hanke. Se Tanssinopiskelija Janina Salmela tanssii Physical Cinema -workshopissa.

DanceMe UP Euroopan Unionin Luova Eurooppa -ohjelman rahoittama hanke. Etsii luovan tanssin ja tanssinopetuksen sekä tanssin ja digitaalisen median yhteistyömahdollisuuksia. Kesto: 7.10.2019–6.9.2022 Kokonaisrahoitus: 200 000 € AMK:n budjetti: 89 570,88 € Yhteistyökumppanit: Perypezye Urbane - Italia Hurja Piruetti - Suomi Listaskoli RO - Islanti Synesthesies - Ranska Boris in Berlin GmbH - Saksa Mediagrammi e.V. - Saksa Associazione Wam! - Italia Associazione Muxarte - Italia Associazione C.I.M.D. - Italia

50

TALK KESTÄVÄ TULEVAISUUS 2022


Tanssiopiskelijat Senni Lehtonen ja Taru Hytönen tanssivat Physical Cinema -workshopissa. etsii yhteistyömahdollisuuksia tanssin ja digitaalisuuden välillä. Digitaalisuutta kehittämällä rakennetaan kestävää tulevaisuutta. Hanke tuottaa kuusi tanssiteosta ja vähintään toiset kuusi video-tanssiteosta. Vuorovaikutusta yleisöjen kanssa hyödynnetään aiemmin tehdyn DanceMe-sovelluksen ja muiden digitekniikoiden avulla.

Hanke on muokkautunut koronan takia hyvin erilaiseksi kuin alkuperäinen suunnitelma oli.

Hankkeessa toteutettujen residenssien, festivaalien ja workshoppien tuotoksia pääsee katsomaan sovelluksen avulla. – Sovelluksessa voi katsoa muiden töitä ja kommentoida niitä katsojana tai tekijänä, sanoo Nurmi, joka johtaa Islannin Ísafjörðurissa taidekoulun tanssilinjaa. Sovelluksen tarkoitus on Nurmen mukaan kerätä kaikki tanssista kiinnostuneet ihmiset yhteen. Se on hyvä verkostoitumisen väline tanssijoille. Sovellus on käytössä jo, mutta hankkeessa sitä on

tarkoitus avata ympäri Euroopan käytettäväksi, Nurmi sanoo. Nurmen mukaan hanke on muokkautunut koronan takia hyvin erilaiseksi kuin alkuperäinen suunnitelma oli. Tapaamisia oli tarkoitus järjestää ympäri Eurooppaa. Nyt suurin osa tapaamisista onkin järjestetty etänä, mutta sitä kautta ympäristöhaitat ovat vähentyneet.

TALK KESTÄVÄ TULEVAISUUS 2022

51


KampusART-taideohjelman ammattitaiteilijoille on tarjottu mahdollisuus selvittää oman teoksensa hiilijalanjälkeä. Kuvassa Stig Baumgartnerin teos Hiilellä veistetty pilvi sarjasta Säähavaintoja (2020, öljy mdf-levylle).

Kestävä taide syntyy kestävillä valinnoilla

Teksti | Riina Kotilainen, erityisasiantuntija, Turun AMK:n Taideakatemia ja Otto-Ville Väätäinen, tuntiopettaja, Turun AMK:n Taideakatemia Kuvat | Antti Ala-Könni ja Otto-Ville Väätäinen Vastuulliset valinnat ovat nykypäivää. Taide heijastelee ympäröivää maailmaa, ja huoli maapallon tilasta nousee esiin laajasti. Lajikatoa käsitellään kirjallisuudessa, ihmisen ja luonnon suhdetta teatterissa ja ekokriisi teemoittaa kokonaisia nykytaiteen näyttelyitä. Taiteessa tuodaan esiin kriittisiä näkökulmia esimerkiksi kulutuskulttuuriin, matkustamiseen ja kestävään tulevaisuuteen.

52

TALK KESTÄVÄ TULEVAISUUS 2022

Paitsi taiteen tematiikkana, ympäristötietoisuus ja kestävät toimintatavat ovat yhä keskeisemmässä roolissa myös taiteen tekemisessä ja tuottamisessa. Taiteella ja taiteellisella toiminnalla on ympäristövaikutuksia siinä missä muullakin toiminnalla − silloinkin, kun lopputulos on aineeton. Taiteilijat ja alan toimijat tiedostavat yhä enemmän työnsä ekologiset vaikutukset, mutta kentän sisäistä keskustelua aiheesta toivoisi vielä lisää.


Taiteen hiilijalanjälkeä voi mitata Kupittaan kampuksen taideohjelma haluaa osaltaan olla avaamassa keskustelua taiteen vaikutuksista ympäristöön ja yhteiskuntaan. Taideohjelman ammattitaiteilijoille on tarjottu mahdollisuus olla mukana selvittämässä taideteoksensa hiilijalanjälkeä. Kyseessä on tiettävästi ensimmäinen kerta, kun julkisen taiteen hiilijalanjälkeä selvitetään. Avauksella halutaan haastaa kentän toimintatapoja ja kasvattaa tietoisuutta esimerkiksi teoksen materiaalivalintojen ja elinkaaren suhteesta taiteen ympäristövaikutuksiin. Teosten hiilijalanjälkeä selvitetään Turun AMK:n Kiertotalouden liiketoimintamallit -tutkimusryhmässä kehitetyn hiilipäiväkirjan avulla. Taiteilijat ovat kirjanneet päiväkirjaan tietoa muun muassa teoksen toteuttamiseen liittyvistä materiaaleista ja tarvikkeista sekä kiinteistä fasiliteeteista, kuten työhuoneen käytöstä. Kerättyä dataa voidaan hyödyntää julkisen taideteoksen ja sen elinkaaren hiilijalanjäljen laskemisessa. Samalla voidaan tuoda esiin taiteen ympäristövaikutuksia myös laajempaan yhteiskunnalliseen ja taidepoliittiseen keskusteluun.

vat myös eri instanssit: Suomessa toimivien taiteilijoiden kansainvälistymistä tuetaan apurahoin ja heitä kannustetaan matkustamaan taiteilijaresidensseihin ja pitämään näyttelyitä ulkomailla. Matkustamisella on kiistattomia hyötyjä. Se mahdollistaa esimerkiksi verkostojen luomisen ja ylläpitämisen, joilla on suuri merkitys taiteilijan uralle. Kansainvälisistä ympyröistä löytyy usein mahdollisuuksia, joita Suomesta ei ole. Samalla taiteellinen asiantuntijuus vahvistuu. Pandemian myötä kansainvälistymiseenkin on tullut uusia tapoja ja mahdollisuuksia. Taiteen tekijät ovat innovatiivisuudessaan löytäneet luovia tapoja tehdä asioita toisin. Uudet toimintatavat ovat löytäneet paikkansa vanhojen rinnalla, ja tulevaisuudessa esimerkiksi kansainvälisiä näyttelyitä voidaan toteuttaa kustannustehokkaasti ja ympäristöystävällisesti digitaalisesti ilman, että taiteilijan ja teosten pitää matkustaa maailman ääriin. Myös rakenteiden tasolla matkustamisen tapoja on tarkasteltu uudelleen, ja säätiöt ovat avanneet

Kiertotalouden opiskelijat jatkoivat työskentelyä taiteen hiilijalanjälki -tematiikan parissa kesän aikana. Tarkoituksena on kehittää KampusART-taideohjelman taiteilijoilla lanseerattua hiilipäiväkirjaa edelleen huomioiden helppokäyttöisyys ja relevantin datan kerääminen niin, että se palvelee hiilijalanjäljen laskemista. Hiilijalanjälkilaskelma tuo konkreettista tietoa taiteen ympäristövaikutusten arviointiin. Lisäksi se voi nostaa valokeilaan asioita ja valintoja, joita on tarpeen arvioida uudelleen.

Kansainvälisyyden uusi normaali Materiaalien ja tuotantotapojen lisäksi on syytä kiinnittää huomiota matkustamiseen ja kuljetuksiin, jotka ovat taidekentän yksi keskeinen ympäristöä kuormittava osa-alue. Taidemaailma on yhä kansainvälisempi, ja matkustaminen on oleellinen osa nykytaiteen kentällä työskentelyä. Tätä tuke-

Kosketuksen paino, 2021 Digitaalinen valokuva, skanneri

TALK KESTÄVÄ TULEVAISUUS 2022

53


erillishakuja tukemaan hidasta ja kestävää matkustamista sekä esimerkiksi virtuaalikonferenssien järjestämistä. Tämä on todennäköisesti ja toivottavasti vahvistuva trendi. Pandemialla on ollut väistämättömiä vaikutuksia kansainvälisen taidekentän käytäntöihin. Kun matkustaminen pysähtyi lähes kokonaan, myös taiteen perässä matkustaminen näyttäytyy tänään problemaattisempana. On varsin todennäköistä, että tulevaisuudessa taiteen takia matkustamista (ainakin lentämällä) saa perustella enemmän.

Taide vaikuttaa Ekokriisi saa meidät kaikki pohtimaan tapaamme elää. Taiteella on poikkeuksellinen rooli ja potentiaali ekologisiin ja eettisiin teemoihin liittyvän keskustelun herättäjänä ja tiedon lisääjänä. Taiteen ja taiteellisen toiminnan avulla voidaan tehdä tiedosta ja tieteestä helpommin omaksuttavaa ja ymmärrettävää. Taide vaikuttaa tunnetasolla, mikä helpottaa tiedon vastaanottamista ja edistää aktiivisen toimijuuden syntymistä. Parhaimmassa tapauksessa taide ja luova ajattelu synnyttävät ratkaisuja ja tekoja, joilla on positiivisia vaikutuksia ympäristöön ja yhteiskuntaan. Taiteen tekijät ja toimijat voivat kannustaa vastuullisuuteen omalla esimerkillään. Epäkohtien käsittely taiteen teemoissa ja tekemisen tavoissa ei enää riitä, vaan tarvitaan konkreettisia vastuullisia tekoja, jotka läpäisevät taiteen kentän myös rakenteellisella tasolla. Kestävät valinnat ovat näkökulma, jonka läpi niin yksilöiden kuin instituutioidenkin tulisi tarkastella kaikkea toimintaa.

Etäisyydestä Oli kyse sitten taideteoksesta kotini seinällä, kulttuurihistoriallisessa museossa kohtaamistani elämisen jäljistä tai nykytaiteen näyttelyssä kokemastani teoksesta, niitä kaikkia yhdistää tietty paino. Tämä paino nousee esiin erilaisina teemoina, ajallisina etäisyyksinä ja tapahtumina, joita on tapahtunut. Parhaimmissa tapauksissa tämä etäisyyden esiin piirtyminen auttaa minut lähemmäs sitä toista, joka on tämän välimatkan toisella puolella. Ymmärrys olemisesta syntyy tässä läsnäolossa ja se vaatii keskittymistä ja hidastamista. Se auttaa minua ymmärtämään myös oman kosketukseni painon. Tämä sama paino löytyy vaatteesta, joka on päälläni. Se löytyy siitä, mitä söin aamiaiseksi ja siitä hetkestä, kun harkitsen sanojani tähän tekstiin. Maailmassa oleminen on kosketuksissa olemista, ja tätä olemista on kestävän tulevaisuuden mahdollistamiseksi piirrettävä esiin kaikissa toiminnoissamme. Se on taiteelle ominaista, mutta se ei ole taiteen yksinoikeus. Otto-Ville Väätäinen, elokuussa 2021.

Myös nykytaiteen kentällä vallitsevia arvoja, kuten kansainvälisyyttä, on voitava tarkasteltava kriittisesti. Tulevaisuuden kuvataiteilijat tarkastelevat omaa työskentelyään ja taidekentän toimintatapoja eräänlaisten vastuullisuus-silmälasien läpi. Tämä eturintamassa oleminen tulee vaatimaan taiteilijoilta ja muilta kentän toimijoilta kriittistä ajattelua ja uudenlaista osaamista.

54

TALK KESTÄVÄ TULEVAISUUS 2022


Kosketuksen paino, 2021 Digitaalinen valokuva, skanneri

TALK KESTÄVÄ TULEVAISUUS 2022

55


Koulutuksella kestävää kehitystä edistämässä Teksti | Taru Konst, yliopettaja, Turun AMK Kuvat | Martti Komulainen

Uudistuva opettajuus voi olla kestävän kehityksen oppimista yhdessä opiskelijoiden kanssa.

Oppilaitos voi edistää kestävää kehitystä monin tavoin. Vaikuttavinta toiminta on koulutuksen kautta. Pelkästään Turun ammattikorkeakoulun korkeakouluyhteisössä on noin 10 000 osaajaa, joiden tietojen, taitojen ja motivaation kautta kestävää tulevaisuutta voidaan rakentaa. Kun tähän lasketaan mukaan korkeakoulun yhteistyökumppanit ja työelämän organisaatiot, joissa opiskelijat työskentelevät, vaikutus monikertaistuu. Koulutuksen tuottama kestävän kehityksen osaaminen on siis avainasemassa. Turun ammattikorkeakoulussa asiaan tartuttiin pari vuotta sitten, jo ennen kestävän kehityksen ohjelmaa, edellyttämällä, että kestävä kehitys näkyy kaikkien koulutusten osaamistavoitteissa. Tavoitteena on, että kaikki opiskelijat saavat perustiedot kestävästä kehityksestä ja ilmastoasioista sekä perehtyvät aiheeseen oman koulutusalansa kannalta. Tätä työtä

56

TALK KESTÄVÄ TULEVAISUUS 2022

parhaillaan toteutetaan, ja onnistumista seurataan muun muassa kyselyin ja arviointityöpajojen avulla. Pedagogisessa strategiassamme eli innovaatiopedagogiikassa kestävällä kehityksellä on keskeinen rooli. Innovaatiopedagogiikan mukaisen oppimisen tavoitteena ei ole pelkästään työelämän edellyttämä osaaminen, vaan myös eväät hyvään elämään ja kestävän tulevaisuuden rakentamiseen. Tällöin tärkeitä oppimistavoitteita kaikilla koulutusaloilla ovat muun muassa kriittisen ajattelun ja vuorovaikutuksen taidot, ymmärrys asioiden keskinäisistä riippuvaisuuksista ja vuorovaikutussuhteista, sekä usko omaan pystyvyyteen – siihen, että niin yksin kuin yhdessä voimme muuttaa maailmaa paremmaksi.


Kun koulutusta uudistetaan, on keskiössä henkilöstö ja erityisesti opettajat. Jos opettajat eivät omaksu uudistuksia tai vastustavat niitä, uudistus epäonnistuu. Henkilöstökyselyssä kävi ilmi, että ammattikorkeakoulun henkilöstöllä on ideoita ja innostusta kestävän kehityksen edistämiseen ja oman osaamisensa kehittämiseen. Osa on jo suorittanut kestävän kehityksen perusopintoja, ja lisäopintoja on kehitteillä. Hyvien käytänteiden jakamiseen kannustetaan. Kun yhteisö rohkaisee keskusteluun ja osallistumiseen, voivat osallistujat itse havaita tarpeen muutokselle, ja syntyy tahto tehdä asioita toisin, uudistetulla tavalla. Uudistuva opettajuus voi olla kestävän kehityksen oppimista yhdessä opiskelijoiden kanssa. Tästä hyvänä esimerkkinä ovat kestävää kehitystä edistävät tutkimus- ja kehityshankkeet, joiden tarjoamissa oppimisympäristöissä voivat oppia niin opiskelijat, opettajat kuin hankkeen muut toimijat. Näissä hankkeissa syntyy usein konkreettisia ratkaisuja kestävän kehityksen haasteisiin liittyen niin vesien suojeluun, uudistuvaan energiantuotantoon kuin kiertotalouteenkin. Koulutuksen ytimessä on opetussuunnitelma, jolla on valtava potentiaali niin kasvatuksellisesti kuin käsitteellisesti: se välittää arvoja, asenteita ja ajattelutapoja. Ammattikorkeakoulussa sen lähtökohtana on, että niin opiskelija, opettaja kuin muu korkeakoulun henkilöstö ymmärtää kestävyyskriisin ja ilmastonmuutoksen syitä ja seurauksia ja niiden välisiä riippuvuussuhteita, tunnistaa niissä myös mahdollisuuksia ja tiedostaa pystyvänsä vaikuttamaan kestävän tulevaisuuden luomiseen omalla ja yhteisellä toiminnallaan. Äskettäin korkeakoulutoimijoiden avuksi julkaistiin opas ”Kestävä kehitys korkeakoulutuksessa – sanoista tekoihin”, joka pyrkii antamaan ideoita,

käytännön vinkkejä sekä innostusta toimia kestävän kehityksen edistämiseksi korkeakoulutuksessa. Kestävän kehityksen edistämiseen tähtäävä ohjelma siis etenee, mutta sitä on hyvä tarkastella myös kriittisesti. Tekeekö ammattikorkeakoulu parhaansa kestävän kehityksen edistämiseksi, ja mitä on se kestävä kehitys, jota pyritään edistämään? Ovatko ekologinen, sosiaalinen ja taloudellinen kestävyys yhtä tärkeitä tavoitteita, vai onko planeetan kantokyvyn rajoissa toimiminen kuitenkin ensimmäinen prioriteetti? Mitä ammattikorkeakoulu voi tehdä luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi? Avoimia kysymyksiä riittää, ja siitä syystä tarvitaan jatkuvaa keskustelua kestävän kehityksen ohjelman toteutuksesta ja etenemisestä. Joka tapauksessa tutkimukset osoittavat, että kasvava ymmärrys kestävästä kehityksestä kannustaa tekoihin ja vahvistaa halua toimia kestävän tulevaisuuden hyväksi. Maailma muuttuu, kun sitä muutetaan.

TALK KESTÄVÄ TULEVAISUUS 2022

57


Viisi opintopistettä pelilaudalla – Oivalluksia kestävästä kehityksestä Miten kompleksista aihepiiriä kuten kestävä kehitys pitäisi lähestyä opetuksessa? Ruotsalainen Snowflake Education on kehittänyt konseptin, joka perustuu verkkoopiskeluun, lautapeleihin ja käänteisen oppimisen menetelmään. Sustainable Development -opintojaksoa on pilotoitu Turun AMK:n Master Schoolissa. Teksti | Satu Haapala, viestintävastaava, Turun AMK Kuvat | Milla Popova Martti Komulainen ja Sofia Timanttimaa Englanninkielisen opintojakson sisältö perustuu YK:n kestävän kehityksen tavoitteisiin. Kysyimme opettajalta ja opiskelijalta, miten uudenlaiset opinnot sujuivat. Eemeli Huhta koordinoi kokonaisuutta vastuuopettajan roolissa. Joni Sivén osallistui opintojaksolle osana hajautetun energiantuotannon ylemmän AMK -tutkinnon opintoja.

opittua tietoa. Vaikkapa FishBanks-pelissä sovelletaan systeemiajattelua sekä havainnollistetaan uusiutuvien luonnonvarojen kestävää käyttöä valtamerikalastuksen avulla.

Miten tiivistäisit opintojakson tavoitteet? Eemeli: Tavoitteena on tarjota opiskelijoille työkaluja edetä kohti parempaa, kestävämpää huomista ja yhteiskuntaa. Opiskelija oppii peruskonsepteja kestävästä kehityksestä, sekä niihin liittyviä haasteita ja mahdollisuuksia. Hän oppii myös ymmärtämään ja reflektoimaan kestävän kehityksen osa-alueisiin liittyviä erilaisia perspektiivejä ja arvoja, sekä hahmottamaan kompleksisia systeemejä, kuten ilmastonmuutos ja siihen liittyvät sosiaaliset, taloudelliset ja ympäristölliset haasteet.

Mitä hyvää opinnoissa oli, ja mitä kehitettävää? Joni: Minusta se toimi hyvin – teetti kyllä paljon työtä ja piti kiireisenä. Ihan kärkeen tämä sijoittuu omasta mielestäni, todella mielenkiintoinen opintojakso. Pelit olivat hyviä, erilaista kuin muilla opintojaksoilla. Aikataulu, ennakkotehtävät ja peliseminaarien jälkitehtävät toimivat oikein hyvin. Eemeli: Opeteltavaa oli opettajankin näkökulmasta: uusi verkkoympäristö ja lautapelien soveltaminen verkkoon. On ollut tosi mielenkiintoinen kokemus – pedagogisesti haastavaa mutta hyvin mielenkiintoista. Opetusmenetelmät motivoivat opiskelijoita, ja asiat tulevat omakohtaisiksi innostuksen ja ahaa-elämysten kautta.

Millaisia tehtäviä esimerkiksi lautapelissä ratkotaan? Eemeli: Opintojaksolla peliseminaaria edeltää aina ennakkotehtäväosuus. Pelien tavoitteena on soveltaa, syventää ja havainnollistaa ennakkoon

Uskotko, että opintojaksolla on vaikutusta kestävän kehityksen edistämisessä? E: Uskon, että on paljonkin. Selkeästi huomasi, että kun opiskelija pääsi syventymään aihepiiriin, tuli oivalluksia henkilökohtaiseen elämään tai työ-

58

TALK KESTÄVÄ TULEVAISUUS 2022


paikkaan liittyen. Moni innostui aiheesta, ja yksi opinnäytetyön aihekin löytyi. Oletko muuttanut jotain elämässäsi opintojen perusteella? J: Sain ideoita ja ajatuksia. Blogitehtävän tuloksena sain vähennettyä oman talouteni ruokahävikkiä, ja löysin vaihtoehtoisia proteiinin lähteitä korvaamaan lihaa. Pitäisikö kestävää kehitystä olla laajemmin AMKtai YAMK-opinnoissa? J: Voisi olla lisää valinnaisia opintoja, joissa voisi syventyä eri osa-alueisiin. E: Kyllä, sekä integroituna eri koulutuksiin että erillisenä opintojaksona. Kestävän kehityksen huomioiminen laaja-alaisesti koulutuksessa on keskeistä paremman huomisen luomisessa – tämän päivän opiskelijat ovat tulevaisuuden muutoksen tekijöitä.

Opiskelija oppii peruskonsepteja kestävästä kehityksestä, sekä niihin liittyviä haasteita ja mahdollisuuksia.

TALK KESTÄVÄ TULEVAISUUS 2022

59


Snowflake Education Snowflake Education on ruotsalainen start-up -yritys. Se auttaa korkeakouluja, kouluja ja organisaatioita integroimaan kestävää kehitystä opetukseensa ja henkilöstökoulutukseensa.

Kestävä kehitys näkyy Eemeli Huhdan elämässä muutenkin kuin työssä. – Olen vegaani, pyrin välttämään yksityisautoilua, pyöräilen ja kävelen mahdollisimman paljon. Mietin tarkkaan, mitä tarvitsen.

Yrityksen kehittämä menetelmä yhdistää verkossa suoritettavia ennakkotehtäviä, aktiiviseen oppimiseen perustuvia peliseminaareja sekä käänteisen luokkahuoneen tai oppimisen metodia, jossa opiskelija etsii itse tietoa, luo soveltavaa tietoa ja on vastuussa omasta oppimisestaan. Eemeli Huhta • FM, hankeasiantuntija vesi- ja ympäristötekniikan tutkimusryhmässä • energia- ja ympäristötekniikan opetustehtäviä • yhtenä Sustainable Development -opintojakson tekijänä Juha Kääriän ja Elina Kasvin kanssa

– Opintojakso sijoittuu omissa opinnoissani ihan kärkeen, sanoo hajautetun energiantuotannon ylempää AMK -tutkintoa Master Schoolissa opiskeleva Joni Sivén. Joni Siven rentoutuu vapaa-ajalla muun muassa tutkailemalla planeettoja ja tähtisumuja.

60

TALK KESTÄVÄ TULEVAISUUS 2022

Joni Sivén • merenkulun insinööri (AMK), Satakunnan AMK • opiskelee hajautetun energiantuotannon ylempää AMK tutkintoa Master Schoolissa Turun AMK:ssa • hoitaa kaukolämpö-, kauko jäähdytys- ja prosessihöyry- verkoston sekä laitosten operointia Turku Energiassa


Tradenomit kestävää kehitystä toteuttamassa Elinympäristömme hyvinvoinnin edellyttämässä systeemisessä muutoksessa ollaan siirtymässä sanoista tekoihin. Työpaikoilla tämä tarkoittaa asennemuutoksen lisäksi uusien liiketoimintamallien, teknologioiden ja toimintatapojen käyttöönottoa. Tradenomikoulutus on käytännönläheisyydessään avainasemassa näiden tarvittavien muutosten nopeassa toimeenpanossa. Teksti | Timo Luukka, lehtori, Turun AMK Esimerkkejä muutokseen tähtäävästä koulutuksesta ovat omat kokemukseni kestävän kehityksen sisällyttämisestä markkinoinnin ja liiketalouden etiikan kursseihin. Markkinoinnin peruskurssilla on perinteisesti paneuduttu asiakastarpeen huomioimiseen yrityksen eri toiminnoissa – niin tuotesuunnittelussa, tuotannossa kuin myynnissäkin. Kuluneena lukuvuotena aiheen käsittelyn kattoteemaksi lisättiin kestävä kehitys, joten heti kurssin alussa opiskelijat tutustuivat kestävän kehityksen liiketoimintamalleihin sekä Suomessa toteutettaviin kehityshankkeisiin, jotka sitten oli määrä ottaa käyttöön simuloidun yritystoiminnan perustamisessa ja kehittämisessä. Opiskelijoiden töissä kestävän kehityksen toteutus vaihteli huomattavasti todellisesta tuotanto- ja kulutustapojen muuttamisesta, esimerkiksi vaatevuokrauksesta, vaatimattomampaan ”viherpesuun”, jolloin liikeideassa oli kestävää kehitystä vain nimeksi – ”kun nyt oli pakko tämä teema tähän tehtävään saada mukaan”. Tulokset kuvaavat varsin hyvin myös markkinoiden nykytilannetta, missä nämä molemmat ääripäät ovat selkeästi näkyvillä. Kurssin aikana käyty debatti oli kuitenkin hyödyllinen ja tärkeä osa oppimista, sillä sen kautta saatiin monia piiloon jääneitä näkökantoja mukaan aiheen monipuoliseen käsittelyyn. Liiketoiminnan etiikkaa käsittelevän kurssin tehtävässä pohdittiin Covid-19 -pandemian aiheut-

Kestävän kehityksen kannalta paras oppi olikin, että luonto ei neuvottele vaan me ihmiset elämme luonnon antamilla ehdoilla.

tamien liiketoimintaa ja liikkumista koskevien rajoitusten vaikutuksia talouteen. Käydyissä keskusteluissa opiskelijat pohtivat hyvinkin analyyttisesti sitä, että ihmiskunnalla on pandemian edessä loppujen lopuksi vain sopeutujan rooli. Kestävän kehityksen kannalta paras oppi olikin, että luonto ei neuvottele vaan me ihmiset elämme luonnon antamilla ehdoilla. Edellä kuvattujen esimerkkien ja niistä saatujen kokemusten pohjalta on ilmeistä, että kestävä kehitys on hedelmällinen teema opetukseen, sillä tietoisuus aiheesta ja halukkuus sen työstämiseen ovat opiskelijoiden keskuudessa korkealla tasolla. Edellä kuvatut esimerkit ovat aiheen laajuutta ja merkittävyyttä ajatellen vain pintaraapaisuja. Parasta kuitenkin on, että opiskelijat ovat aiheeseen sitoutuneita ja osoittavat valmiutta kestävän kehityksen vaatimien muutosten käytännön toteuttamiseen.

TALK KESTÄVÄ TULEVAISUUS 2022

61


Onnellinen sattuma johdatti Anni Silokosken energia-alalle Turun AMK:sta energia- ja ympäristötekniikan insinööriksi valmistunut Anni Silokoski päätyi energia-alalle alun perin hieman vahingossa. Vahinko oli kuitenkin onnenpotku, sillä nyt Silokoski työskentelee itselleen tärkeiden aiheiden parissa ja kokee olevansa juuri oikeassa paikassa. Teksti | Mari Loikkanen Kuva | Tommi Raukola Koronaepidemia on saanut suomalaiset innostumaan omakotitalojen ja loma-asuntojen rakentamisesta. Se näkyy myös Anni Silokosken, 26, työpaikalla insinööritoimisto Vesitaidossa, joka keskittyy rakennusten energiatehokkuuteen ja elinkaarilaskentaan. – Olemme rekrytoineet lisää henkilökuntaa, sillä kysyntä on kasvanut niin kovasti. Pientalotilaukset ja ylipäätään rakentaminen ovat koronan aikana kasvaneet, joten meillä tarvitaan entistä enemmän laskentakapasiteettia, Silokoski kuvailee. Hän työllistyi tamperelaiseen Vesitaitoon heti valmistuttuaan Turun AMK:sta energia- ja ympäristötekniikan insinööriksi keväällä 2020. Silokosken ensimmäinen työtehtävä oli energiatodistusten laadinta, mutta pikkuhiljaa työn pääpaino on vaihtunut pientalovastaavaksi ja tiiminvetäjäksi. Silokoski muistuttaa, että energialaskennan perimmäinen tarkoitus on torjua ilmastonmuutosta. Rakentaminen ja rakennukset tuottavat noin kolmanneksen Suomen kasvihuonekaasupäästöistä. – Kun lasketaan rakennusten lämpöhäviöitä ja katsotaan, että talot ovat tarpeeksi tiiviitä ja lämmitysmuodon kapasiteetti riittää, huolehditaan samalla ympäristön kuormituksesta.

Hiilijalanjäljen laskemisesta lisäarvoa Energialaskenta tehdään pinta-alaperusteisesti

62

TALK KESTÄVÄ TULEVAISUUS 2022

standardiarvoilla, jotta rakennukset olisivat keskenään vertailukelpoisia. Laskennassa ei siis huomioida sitä, asuuko talossa vaikkapa viisihenkinen perhe vai sinkku. – Näitä ei oteta huomioon, koska ei voida tietää ihmisten kulutuskäyttäytymistä. Vaikka laki ei vielä tällä hetkellä velvoita hiilijalanjäljen laskentaan, sen suosio on Silokosken mukaan nousussa. – Suurilla kohteilla hiilijalanjäljen laskenta on hiukan suositumpaa, koska sillä saa lisäarvoa myyntiin. Mutta osa haluaa sen myös pientaloihin. Ihmiset arvostavat energiatehokasta taloa, jossa on hyvät materiaalit ja eristeet ja jonka lämpöhäviöt ovat pienet, Silokoski kuvailee. Rakentamisen hiilijalanjälkeä ruvetaan laskemaan Suomessa vuodesta 2025 lähtien, ja se tulee koskemaan kaikkea rakentamista. Ensi alkuun pakolliseksi tulee vain laskenta, ja vasta myöhemmin määritellään raja-arvot, joiden puitteissa tulee pysyä. Raja-arvojen avulla Suomi pyrkii hiilineutraaliustavoitteisiinsa.

Ohjelma valitsi ykköskohteen Silokoski kuvailee, että kestävä kehitys on hänelle itselleen tärkeä arvo, ja hänelle on ideaalia olla työssä, joka osaltaan tukee sitä.


Silokoski päätyi opiskelemaan energia- ja ympäristötekniikkaa kuitenkin hieman vahingossa. Hänen tarkoituksenaan oli tavoitella uraa teollisen muotoilun parissa, mutta hakupalvelu Opintopolun hetkellinen jumittuminen muutti suunnitelmia. – Hakiessani opiskelupaikkaa tarkoitukseni oli laittaa energia- ja ympäristötekniikka vasta kakkosvaihtoehdoksi, mutta ohjelma jumitti ja se teki siitä ykkösvaihtoehtoni väkisin. Vasta saatuani opiskelupaikan selvisi, että virhe hakujärjestyksessä oli tallentunut järjestelmään, vaikka kuinka olin klikkaillut järjestystä oikein päin, hän nauraa. Yllättävä käänne ykköspaikan suhteen ei kuitenkaan harmittanut enää yhtään energia- ja ympäristötekniikan opintojen ensimmäisen viikon jälkeen. – Orientoivissa opinnoissa selitettiin kivasti, mitä kaikkea on mahdollista opiskella, millaisia vapaavalintaisia opintoja on, kuinka voi lähteä vaihtoon ja kaikkea tällaista. Loppujen lopuksi olin ihan intona.

Tekninen tausta ympäristötietoisuuteen Kun opinnot etenivät, Silokoskelle vahvistui olo, että oli hyvä päätös opiskella juuri insinööriksi. Hänellä oli myös vahva kosketus energia-alaan jo entuudestaan – osin verenperintönä isän puolelta ja osin Rauman Energialla ja Turku Energialla tehtyjen kesätöiden kautta. – Opinnot ovat mielestäni tukeneet hyvin työelämää. Jos haluaa oppia teknistä taustaa, mitä energiatehokkuus ja ympäristönhallinta pitävät sisällään, miten kierrätys toimii ja miten vesiä puhdistetaan, energia- ja ympäristötekniikka on juuri pätevä koulutus. Silokoski on suositellut alan koulutusta muutamalle kaverilleen, ja he ovatkin tällä hetkellä opiskelemassa energia- ja ympäristötekniikkaa Turun AMK:ssa. – Tämä ala sopii kaikille, jotka haluavat olla ympäristön ja tekniikan kanssa tekemisissä, hän vinkkaa.

TALK KESTÄVÄ TULEVAISUUS 2022

63


Mielenterveysongelmien ennaltaehkäisy rakentaa sosiaalisesti kestävää huomista Sosiaaliseen kestävään kehitykseen sisältyy vastuullisuus, hyvä koulutus, terveys ja hyvinvointi. Yhteiskuntamme kamppailee mielenterveysongelmien kanssa. Tutkimusvastaava Mari Lahti toteaa, että panostamalla ihmisten terveyteen ja erityisesti mielenterveysongelmien ehkäisyyn lisätään hyvinvointia ja tuottavuutta. Teksti | Saija Vanhanen Kuva | Jussi-Pekka Kettunen YK:n kestävän kehityksen teemoissa nostetaan esiin henkinen hyvinvointi ja päihteiden käytön ennaltaehkäisy. Niissä nousevat esille mielenterveys- ja päihdeongelmat sekä ennenaikainen kuolleisuus ja itsemurhat. – Mielenterveyden edistämisen näkökulmasta on merkittävää, että YK velvoittaa jäsenvaltioitaan toimimaan näiden tavoitteiden mukaisesti, tutkimusvastaava Mari Lahti painottaa. Lahti vetää Mielenterveyden edistäminen -tutkimusryhmää. Mielenterveyden edistäminen lisää hyvinvointia ja tuottavuutta sekä vähentää palveluntarvetta, millä taas on taloudellisia yhteiskuntavaikutuksia. Varat voidaan käyttää muuhun tarkoitukseen.

Uudet suositukset ovat käytössä toiminnassamme Lahti kertoo, että Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma 2009–2015 (Mieli-ohjelma) linjasi valtakunnallisella tasolla mielenterveys- ja päihdetyön kokonaisuutta. Työtä jatkettiin kohti uutta Mielenterveysstrategiaa 2020–2030, joka julkaistiin vuonna 2020. – Strategian myötä päivitettiin useita Käypä hoito -suosituksia, kuten depression Käypä hoito, sekä saatiin uudet suositukset itsemurhien ehkäisyyn ja itsemurhaa yrittäneen henkilön hoitoon. Käytämme uudistuksia ja suosituksia koulutuksessamme

64

TALK KESTÄVÄ TULEVAISUUS 2022

sekä tutkimus- ja kehittämistoiminnassamme ohjenuorana. – Painotamme strategian tavoitteista lasten ja nuorten mielenterveysongelmien ennaltaehkäisyä. Esimerkiksi Well@School-hankkeessa koulutamme perusterveydenhuollon ja koulujen asiantuntijoita. – Commune-hankkeen kokemusasiantuntijat kertoivat asiasta omista lähtökohdistaan. Koulutuksessa kokemusten jakaminen vaikuttaa eri tavalla, kuin jos me opettajat kerromme asiasta teoreettisesti. Ongelmien stigma vähenee. Mielenterveysongelmat ovat yleismaailmallisia. Kehitystyötä on tehty Suomen lisäksi muun muassa Afrikassa MEGA-hankkeessa ja Mongoliassa MoMeNT-hankkeessa. Niissä keskitytään perusterveydenhuollon kouluttamiseen.

Nuorten mielenterveyspalveluiden tarve on lisääntynyt Nuorten psykiatrian palveluntarve on valtava. Palveluita on saatavilla enemmän kuin 20 vuotta sitten, vaikka sairastuvuus epidemiologisesti ei ole lisääntynyt. Palveluita tunnistetaan paremmin ja niitä osataan hakea enemmän. Tämä saattaa olla yksi syy, miksi erikoissairaanhoidon potilasmäärät ovat kohonneet ja osastot täyttyneet.


Eriarvoisuuden vähentämiseksi kaivataan vastuullista toimintaa Lahden mukaan terveyden tai mielenterveyden koulutuksen vastuullisuutta edistetään enemmän sisältökysymysten kautta. On varmistettava, että hyvinvoinnin edellytykset siirtyvät ja ovat kattavasti eri sukupolvien saatavilla, etteivät ne eriytä eivätkä eriarvoista ihmisiä. – Mielenterveysongelmat ovat erittäin stigmatisoivia. Siksi niihin ilmiönä liittyy eriarvoisuutta ja huono-osaisuutta, jonka kanssa on paljon tehtävää. Mielenterveysongelmaiset määritellään helpommin huono-osaisiksi. He eriarvoistuvat, koska he eivät pääse työelämään tai putoavat sieltä pois, joutuvat sairauspäivärahoille ja taloudellisesti heikompaan tilanteeseen, Lahti pohtii. – Suomi on hyvinvointivaltio, jossa pitäisi olla ihmisiä kannattelevat sosiaaliset verkot. Tutkimusten mukaan mielenterveyskuntoutujat ja -ongelmaiset putoavat ja syrjäytyvät, he jäävät avun ja verkoston ulkopuolelle. Ongelmakenttä laajenee, jos heistä tulee monipalvelutarvitsijoita. Eriarvoisuus on rakenteellista.

– Lähisuhdeväkivallan puolella avun tarve on lisääntynyt koko Euroopassa, niin myös Suomessa. Digitaalisten palveluiden käyttäminen on räjähtänyt ja se trendi jatkuu, Lahti huokaa. Digitaalisia ratkaisuja pyritään löytämään enemmän palvelujärjestelmän kuin koulutuksen kehittämisen tasolle. Kaikille digitaaliset palvelut eivät kuitenkaan ole mahdollisia, niitä ei ole mahdollista saada tai ei osata käyttää. Tämä eriarvoistaa väestöryhmiä. – Eriarvoisuutta esiintyy myös Suomessa ja Euroopassa, mutta hyvinvointivaltioissa eriarvoisuus on aivan eri tasolla kuin kehitysmaissa. On myös pohdittava, kestääkö länsimaisten hyvinvointivaltioiden nykyinen digitalisaatio syvempää pinnan alta rapsuttelua, Lahti huomauttaa.

Lahti mainitsee, että hän pohtii Sosiaalinen osallisuus ja toimijuus -tutkimusryhmän tutkimusvastaava Hanna Kirjavaisen kanssa mielenterveyssyistä työkyvyttömyyseläkkeelle jääneiden nuorten aikuisten auttamista työelämään takaisin pääsyssä.

Suomi on hyvinvointivaltio, jossa pitäisi olla ihmisiä kannattelevat sosiaaliset verkot.

TALK KESTÄVÄ TULEVAISUUS 2022

65


Kestävä kehitys osaksi koulutuksen rakenteita Teksti | Jade Tähtinen, Turun AMK:n Opiskelijakunta TUOn hallituksen puheenjohtaja Kuva | Martti Komulainen Kestävä kehitys on keskeinen tulevaisuutemme tekijä, ja se näkyy vihdoin myös vahvasti työelämässämme. Yritykset ovat ottaneet vastuuta sekä yhä suurempia harppauksia kestävän kehityksen etunenässä – ja kestävän kehityksen osaajia tarvitaan kipeästi. Työelämän tarpeeseen tulee vastata yhä vahvemmin osana koulutustamme. Koulutus on yksi keskeisimpiä ratkaisuja kestävään tulevaisuuteen, ja laajempaa kestävän kehityksen osaamista tarvitaan opiskelijoidemme taitojen tukemiseksi ja koulutuksemme kilpailukyvyn säilyttämiseksi. Korkeakoulu on osana kestävää kehitystä ja tekee erittäin tärkeää yhteistyötä työelämän kanssa kestävän kehityksen edistämiseksi. Opiskelijoiden osaamisen tukeminen tulevaisuuden ammattilaisina on yksi tärkeimmistä opetusorganisaatioiden vastauksista kestävän kehityksen edistämiseksi. Koulutus ei voi samaan aikaan laahata työelämän perässä, kun muu maailma kehittää ratkaisuja kestävän kehityksen haasteiden selättämiseksi. Kestävän kehityksen tulee olla osa opetusta ja tarjota riittävää osaamista, jotta voimme vastata tulevaisuuden ja työelämän tarpeisiin. Viime vuonna Turun AMK:n Future Learning Design -ryhmä antoi suosituksen, että jokaisella opintojaksolla tarkasteltaisiin kestävän kehityksen periaatteita opintoalan ja koulutuksen näkökulmasta.

66

TALK KESTÄVÄ TULEVAISUUS 2022

Kestävän kehityksen tulee olla osa opetusta ja tarjota riittävää osaamista, jotta voimme vastata tulevaisuuden ja työelämän tarpeisiin.

Korkeakoulun tulee ottaa kestävä kehitys osaksi rakenteitaan. Kannustaaksemme opiskelijoita kestävän kehityksen tulee näkyä kaikessa toiminnassa, kuten tarvikkeiden ja palvelujen hankinnassa sekä matkustuskäytännöissä. Kestävän kehityksen juurruttamista tapoihimme tukevat esimerkiksi kampusten kierrätyspisteet ja opiskelija-ateriatarjonta. Kestävän tulevaisuuden takaamiseksi kestävän kehityksen tulee olla osa rakenteitamme, arjessa ja osaamisessamme. Koulutuksen tulee yhdessä työelämän sekä kolmannen sektorin kanssa luoda kestävästä kehityksestä yhä vetovoimaisempaa osaamista vastaamaan tulevaisuuden tarpeitamme.


Pienennä yrityksesi

hiilijalanjälkeä

ja kasvata kädenjälkeä Tilaa koulutus tai osallistu tutkimus- ja kehityshankkeeseen

TALK KESTÄVÄ TULEVAISUUS 2021 /

67


Tiedä ja

vaikuta