Teksti | Ursula Hyrkkänen, johtava yliopettaja, Kuntoutus ja suun terveys Kuva | Martti Komulainen
Kaiken myllertäessä on tarve tavoittaa jotain, joka jäsentää ja selkeyttää ajattelua. Huomaan miettiväni Kondratievin aaltoja. Ne ovat pitkiä syklejä, joissa uusi pitkäkestoinen aalto käynnistyy teknologisesta murroksesta ja saa aikaan kehityssyklin, jossa taloudelliset ja sosiaaliset rakenteet muuttuvat perusteellisesti.
Esimerkiksi höyrykoneen kehitys 1800-luvulla käynnisti teollisen vallankumouksen, joka muutti tuotantotavat ja loi perustan modernille teol-
lisuusyhteiskunnalle. Sähkövoiman käyttöönotto 1900-luvun alussa mahdollisti massatuotannon ja tehosti teollisuutta entisestään. Tietotekniikan ja internetin nousu 1900-luvun loppupuolella ja 2000-luvun alussa mullisti kommunikoinnin, tiedonvälityksen ja liiketoiminnan globaalisti.
Sanotaan, että olemme siirtyneet Kondratievin teorian mukaiseen kuudenteen aaltoon, älykkyyden aikakauteen, jossa teko- tai tukiälyllä on suuri merkitys. Sen käsitellessä nopeasti ihmisaivoil-
le mahdottomalla tavalla valtavia määriä dataa, ratkaistessa monimutkaisia ongelmia, tuottaessa uusia oivalluksia tai analysoidessa taitavasti myös tunteita ja käyttäytymistä joudumme muokkaamaan käsitystämme älykkyydestä ja pohtimaan ihmisen älyn roolia ja tehtävää. Miten myllertyvätkään talous ja sosiaaliset rakenteet, kun emme ole enää aivoinemme ylivertaisia.
Toisaalta samaan hengenvetoon voi todeta, miten mieluusti olemme tottuneet esimerkiksi ihmisvoimat moninkertaisesti ylittäviin mekaanisiin koneisiin ja niiden mukanaan tuomaan taloudelliseen vaurauteen.
Turun ammattikorkeakoulun strategiset teemat ”Hyvä elämä” ja ”Kotona hybridimaailmassa” vastaavat kuudennen aallon pyörteisiin, pitävät meidät aallon harjan asioissa. Teemojen alla tehdään moniulotteisissa verkostoissa tutkimusta ja kehitystyötä jäsentämään, rakentamaan ja viemään hyvään suuntaan teko- tai tukiälyn tukemaa aikakautta, joka toivottavasti pala palata hahmottuu älykkyyttä laajemmaksi viisauden aikakaudeksi.
Viisaus on paitsi syvällistä ymmärrystä ja kykyä tehdä harkittuja päätöksiä myös elämänkokemuksen, empatian ja moraalisen harkinnan mukanaan tuomaa vastuullisuutta. Juuri käynnistyneessä Hybridit etäkuntoutusratkaisut -hankkeessa kehitetään ja pilotoidaan suurten kielimallien ja generatiivisen tekoälyn käyttöä hybridisti toteutuvissa kuntoutusohjelmissa kolmessa Euroopan maassa. Työssä pureudutaan siihen, miten suuriin kielimalleihin (LLM) perustuva virtuaaliassistentti voi auttaa kuntoutujaa ja kuntoutushenkilöstöä.
Kun hybridissä kuntoutuksessa lähi- ja etäkuntoutuksen jaksot vuorottelevat, kuntoutusprosessi vaatii kuntoutujalta vastuun kantamista ja toimijuutta. Myös kuntoutushenkilötön rooli kuntoutujan tukemisessa muuttuu. Kuntoutujan ja kuntoutushenkilöstön tueksi kehitettävää virtuaaliavustajaa kokeillaan ja selvitetään, mitkä asiat tekevät tällaisesta virtuaaliavustajasta hyväksyttävän kuntoutujien ja kuntoutusammattilaisten keskuudessa.
Oleellisin osa tässä hankkeessa ei kuitenkaan ole kielimallin opettaminen vaan kuntoutujien ja kuntoutusammattilaisten arvojen, tarpeiden ja näkökulmien ymmärtäminen sekä erilaisten eettisten ja moraalisten asioiden puntarointi osana uudistusta. Kun laaja monenlaisten osaajien joukko nujuaa yhteisen päämäärän eteen, yrittää ymmärtää erilaisuuksiaan, ja tietämättä varmasta lopputuloksesta päätyä mahdollisimman hyvään, mielestäni ilmassa leijuu viisaus.
Kondratievin aallot ovat hitaita, jopa yli 30 vuoden syklejä. Tekoäly kerkeää ehkä siinä ajassa haukkaamaan ja rouskuttamaan datakeskuksissaan kaiken tiedon, mutta viisastumisessa sekä tekoälyllä että ihmisillä on erikseen ja yhdessä sarkaa jäljellä.
Työskentelemme ”Hyvä elämä” -teeman ohjaamana useissa hankkeissa viisauden aikakauden eteen. Tämän lehden sivuilta löydät niistä monia. Lisätietoa Hybridit etäkuntoutusratkaisut -projektista saat osoitteesta www.turkuamk.fi/hybrede.
Oleellista on arvojen, tarpeiden ja näkökulmien ymmärtäminen sekä erilaisten eettisten ja moraalisten asioiden puntarointi.
Uutisia lyhyesti
Aistimodulaatio – yllättävä keino rentoutumiseen ja stressinhallintaan
Aistimodulaatio on menetelmä, jossa aisteja käytetään tietoisesti olotilan säätelyyn ja hyvinvoinnin parantamiseen. Kansainvälisesti sitä hyödynnetään laajasti muun muassa psykiatrisissa sairaaloissa sekä vanhusten ja kehitysvammaisten palveluasumisyksiköissä.
Lehtori Irina Katajisto-Korhosen mukaan aistimodulaation vaikutukset ulottuvat laajalle: sen on todettu auttavan ahdistuneisuuteen ja vähentävän pakon käytön tarvetta. Lisäksi menetelmä voi auttaa kivun hallinnassa sekä kehon fysiologisten tilojen säätelyssä.
– Myös opiskelijoiden tenttijännitystä on onnistuttu lievittämään aistimodulaation avulla, mikä tekee menetelmästä soveltuvan opetuskontekstiin, Katajisto-Korhonen kertoo.
Turun ammattikorkeakoulu on aistimodulaation ainoa kouluttaja tällä hetkellä. Koulutuksia voidaan järjestää täydennys- ja tilauskoulutuksena. Niissä käsitellään muun muassa aistijärjestelmää ja sen häiriöitä sekä mielenterveysongelmien vaikutusta tiedonkäsittelyyn.
Turun AMK tuo terveyskioskit Maskuun, Mynämäkeen ja Nousiaisiin
Vinssi-projekti kannustaa nuoria terveellisiin valintoihin ja päihteettömyyteen heitä osallistavalla ja innostavalla tavalla.
Valtakunnallisen kouluterveyskyselyn mukaan nuorten päihteiden ja nikotiinituotteiden käyttö on huolestuttavaa. Vaikka valtaosa nuorista pidättäytyy päihteistä, erityisesti nikotiinin käyttö on lisääntynyt.
– Meillä on selkeä tarve vahvistaa ennaltaehkäiseviä toimia ja lisätä tietoisuutta nikotiinin terveyshaitoista, kertoo lehtori, projektipäällikkö Anu Vaihekoski.
Maskun, Nousiaisten ja Mynämäen yläkouluihin perustetaan terveyskioskit, joista nuoret saavat tukea terveellisiin elämäntapoihin. Luvassa on myös teemapäiviä ja nuorten vertaisraateja.
Kolmivuotisessa hankkeessa ovat mukana Turun ammattikorkeakoulun lisäksi Nousiaisten, Mynämäen ja Maskun kunnat sekä Lounais-Suomen Syöpäyhdistys. Projektia rahoittaa sosiaali- ja terveysministeriö.
Koonnut | Aleksi Rajamäki
Kuvat | Minna Salakari, Martti Komulainen & Salla Salo
VR-lasit päähän hammastekniikan opetuksessa
Turun ammattikorkeakoulussa hyödynnetään virtuaalitodellisuutta tavalla, joka voi mullistaa hammasteknikkojen koulutuksen. Opiskelijat pääsevät sukeltamaan uudenlaisiin oppimisympäristöihin, joissa he harjoittelevat hammasproteesien hahmotusta VR-lasit päässä.
− Teemme todennäköisesti maailman ensimmäistä tieteellistä tutkimusta, jossa kokonainen ryhmä hammastekniikan opiskelijoita siirretään samanaikaisesti oppimaan virtuaalitodellisuuteen, kertoo hammastekniikan tuntiopettaja Johannes Halttu
Tulevaisuuden interaktiiviset teknologiat -tutkimusryhmä selvittää, miten hyvin virtuaalitodellisuus tukee opiskelijoiden 3D-hahmottamiskykyä ja ymmärrystä proteesirakenteista.
− Vaikka VR-lasien ja virtuaalitodellisuuden käyttö on monille opiskelijoista täysin uutta, he ovat olleet innoissaan ja suhtautuneet myönteisesti uuden teknologian käyttöön.
Hammastekniikkaa voi opiskella Suomessa ainoastaan Turun AMK:ssa. Hammasteknikko suunnittelee ja valmistaa erilaisia hammasproteeseja ja oikomiskojeita.
Mindfölness kannustaa hengähdyshetkeen
Toisen vuosikurssin mainonnan suunnittelun opiskelijat laativat kampanjan, johon voi törmätä Turussa etenkin linja-autolla matkustaessa. Yhteistyössä olivat mukana Turun seudun joukkoliikenne Föli ja mainostoimisto Hansdotter.
Opiskelijoiden tuli suunnitella monikanavainen kampanja, joka tiedottaisi opiskelijahinnoista ja inspiroisi käyttämään julkista liikennettä. Voittajaksi valittu Mindfölness haluaa viestiä, miten bussimatka voi rauhoittaa kiireisen arjen keskellä.
– Halusimme korostaa, kuinka Föli auttaa opiskelijoiden arkea tarjoamalla kätevän tavan liikkua, mutta se voisi tarjota myös hetken rauhoittumiseen ja läsnäoloon, mainonnan suunnittelun opiskelija Elina Tamminen kertoo.
– Oli aivan mahtava yhteistyö! Sanoimme projektin päättyessä, että osallistumme jatkossakin mielellämme tällaisiin yhteistöihin, toteaa Fölin viestintä- ja markkinointipäällikkö Sinikka Martinez.
Miten mobiiliteknologia voi lievittää lasten sairaalapelkoja?
Lasten ja nuorten ohimenevät pelot ovat yleisiä ja luonnollinen osa kasvua ja kehitystä. Pelot ovat tapa, jolla lapset käsittelevät uusia, tuntemattomia tai jännittäviä tilanteita. Yksi yleisimmistä lasten peloista liittyy sairaaloihin, tutkimuksiin ja hoitotoimenpiteisiin.
Teksti ja kuvat | Minna Salakari, lehtori, Master School, Terveys ja hyvinvointi
Turun ammattikorkeakoulussa kehitteillä oleva Mobile Hospital -mobiilisovellus tarjoaa lapsille ja heidän vanhemmilleen keinon valmistautua tuleviin sairaalakäynteihin turvallisesti ja hauskalla tavalla, mikä voi lievittää sairaalapelkoja merkittävästi.
Pelkäävä lapsi tarvitsee läsnäoloa ja tukea Kun lapsi kohtaa pelkoa, on aikuisen tehtävä tarjota turvaa, tukea ja ymmärrystä. Pelkäävä lapsi tarvitsee läsnäoloa ja apua, jotta hän voi käsitellä tunteitaan.
–Tämä pätee erityisesti tilanteissa, joissa lapsi on sairas tai vieraassa ympäristössä, Turun ammattikorkeakoulun Master School -opiskelija Lotta Salo sanoo.
Salo selvittää opinnäytetyössään Mobile Hospital -mobiilisovelluksen käytettävyyttä, eli käytännössä sitä, onko sovellus 5–12-vuotiaiden lasten mielestä toimiva, hauska ja mielenkiintoinen ja voiko sen avulla lieventää sairaalapelkoja. Tarkoituksena on kerätä tietoa pilotointivaiheeseen osallistuvilta lapsipotilailta.
Saatuja tuloksia hyödynnetään mobiilisovelluksen kehittämisessä Turun ammattikorkeakoulun Terveydenhuollon kehittäminen hybridimaailmassa -tutkimusryhmän Mobile Hospital -projektissa.
Lapsi ja hänen läheisensä voivat tutustua aitoon sairaalaympäristöön ja esimerkkitoimenpiteisiin ennen sairaalahoidon alkamista.
Mikä ihmeen Mobile Hospital?
Mobile Hospital -sovellus kehitetään Turun ammattikorkeakoulun, Gdanskin yliopiston (Puola) ja Karoliinisen yliopistosairaalan (Ruotsi) kanssa. Mobile Hospitalissa lapsi ja huoltaja voivat tutustua 360-kuvattuun aitoon sairaalaan ja toimenpidetiloihin omassa tahdissaan ja lapsi pääsee tutkimaan tiloja ennakkoon.
Vaikka 360-kuvia otetaan tietyssä sairaalassa, materiaali on hyödynnettävissä myös muissa sairaaloissa. Sovellusta pilotoivat ja arvioivat loppukäyttäjät (lapset ja perheet) Suomessa, Puolassa ja Ruotsissa. Projektia rahoittaa Baltic Sea Region (BSR).
Tavoitteena on helpottaa lapsipotilaiden kanssa tehtävää työtä, vähentää lasten sairaalahoidosta kokemaa jännitystä ja ahdistusta sekä antaa huoltajille välineitä kohdata lapsen tunteita sekä valmistella heitä tarvittaviin toimenpiteisiin.
Turun AMK:n yliopettaja Mirka Toivonen ja Master School -opiskelija Lotta Salo kertovat Neelalle, miten Mobile Hospital -sovellus toimii.
Digitaaliset ohjausmenetelmät vähentävät lasten sairaalapelkoa
Terveysteknologia on tuonut uusia mahdollisuuksia lasten hoitotyöhön: potilasohjauksessa voidaan hyödyntää digitaalisia ratkaisuja, kuten verkkosivustoja, pelejä tai videoita. Niiden avulla on mahdollista käydä tulevaa sairaalakäyntiä läpi mielenkiintoisella tavalla.
–Ihanteellinen digitaalinen ohjausmenetelmä lapselle on osallistava, hauska, sopivan haastava ja sellainen, jossa on tuttu kerrontamuoto sekä mahdollisuus uuden asian kokeilemiseen etäältä, Salo kertoo.
Hän lisää, että menetelmän tulee olla käytettävä eli selkeä, helppokäyttöinen ja todenmukainen. Digitaalisen potilasohjauksen hyöty on se, että lapsi ja perhe voivat itse määritellä, mistä aiheesta he haluavat tai tarvitsevat lisää tietoa ja milloin lapsen ohjaus tapahtuu.
Lapselle tulee kertoa tulevista toimenpiteistä rehellisesti ja avoimesti hänen ikätasonsa mukaan.
Salo kertoo, että tutkimusten mukaan ne lapset, jotka pelaavat sairaalassa opettavaista peliä ennen toimenpidettä, kokevat vähemmän jännitystä sairaalaa, sairautta ja toimenpidettä kohtaan kuin ne, jotka pelasivat tavallisia viihteellisiä videopelejä tai eivät pelanneet mitään.
–Mobiili-interventiot, kuten mobiililaitteiden ja pelien pelaaminen, ovat tehokkaita ja turvallisia ei-lääkinnällisiä tapoja vähentää lasten pelkoa ja viedä ajatuksia muualle esimerkiksi ennen toimenpidettä ja toimenpiteessä.
Turku erottuu edukseen virtuaalisen kotoutumisympäristön kehittäjänä.
Erityisesti haavoittuvassa asemassa olevat ovat riskissä jäädä vaille oikeanlaista ohjausta ja palveluverkoston tukea.
Teksti | Riina Riihimäki, projektipäällikkö Kuvat | Hanna Oksanen & VINCE-projekti
Kielitaidottomuus, palvelujärjestelmän sirpaleisuus ja hankaluus löytää ajankohtaista tietoa lähialueen palveluista sekä luottamuspula viranomaisia kohtaan ovat yleisimpiä haasteita, joihin maahan muuttanut usein törmää ensimmäisenä. Seurauksena voi olla yhteisön ulkopuolelle jääminen.
Työttömyysaste on Suomessa nykytasolla korkealla. Lisäksi ennätysalhainen syntyvyys ja vanhusväestön kasvu heikentävät huoltosuhdetta ja aiheuttavat työvoimapulaa, mikä on jo nähtävissä joillakin aloilla. Työperäisen maahanmuuton kautta saamme osaavia ammattilaisia, ja myös turvapaikanhakijoilla on osaamista ja korkea motivaatio
Haasteellisista näkymistä huolimatta on tärkeää katsoa tulevaisuuteen.
Mobiilisovellus hyödyntää tekoälyä ja metaverse-teknologiaa. Se mahdollistaa asiakkaiden ohjauksen ja tiedonsaannin kotoutumispalveluista.
Palvelumuotoilussa pyritään ennakoimaan tulevia tarpeita ja haasteita. Luovia menetelmiä, kuten prototyyppien käyttöä hyödyntäen, haetaan innovatiivisia ja uudenlaisia ratkaisuja. Lopputulos syntyy kokeilujen ja niistä saadun käyttäjäpalautteen avulla.
Tavoitteena helppo kotoutuminen ja tiedon saaminen lähialueen palveluista
Kotoutumista tukevaa tietoa on ollut saatavilla verkossa jo pitkään, esimerkiksi InfoFinland-sivustolta 12 kielellä. Kehitteillä oleva sovellus tarjoaa käännöspalvelut yli 50 kielellä ja mahdollistaa reaaliaikaiset tapaamiset virtuaalitiloissa. Palveluja on järjestetty tähän asti pääasiassa kasvokkaiseen vuorovaikutukseen perustuen.
Koronapandemia osoitti nykyisen kaltaisen palvelutarjonnan haavoittuvaksi. Sosiaali- ja terveys-
palveluiden kehittämisessä pyritään tuottavuuden parantamiseksi tekemään digitaalisesta asioinnista ensisijainen vaihtoehto hallitusohjelman mukaisesti. "Digiloikkaa" tarvitaan myös kotoutumispalveluiden kehittämisessä.
Euroopan unionin rahoittamassa VINCE-projektissa ovat mukana Turun ammattikorkeakoulun lisäksi Turun kaupunki, Sateenkaarikoto ry ja Östergötlannin lääni ja Refugee Health Center Ruotsista.
International House Turku on keskeinen palveluntuottaja, jonka palvelut ovat pian saatavilla verkossa, mikä tulee helpottamaan erityisesti kotivanhempien ja haja-asutusalueilla asuvien asiointia.
Hyvinvointimatkailu on muutakin kuin luontoa ja saunaa
Matkailuelinkeino on palautumassa covid-notkahduksen jälkeen kasvu-uralle. Eri matkailugenreistä hyvinvointi- eli wellness-matkailu kasvaa erityisesti. Lehtori Susanna Saari tutkii urbaanin hyvinvointimatkailun mahdollisuuksia.
Teksti | Martti Komulainen, viestinnän erityisasiantuntija
Kuvat | Turun kaupunki / Henri Taponen & Martti Komulainen (Susanna Saari)
–Wellness alkaa olla vakiintunut termi ja synonyymi hyvinvoinnille, vaikka aluksi sitä vieroksuttiin ja liitettiin luksusmatkailuun ja fitnessiin, eikä kokonaisvaltaisempaan mielen ja kehon hyvinvointiin, jollaisena se nykyään nähdään. Luksus on kovin subjektiivinen asia, ja monelle luonto sinänsä on luksusta, lehtori Susanna Saari määrittelee.
–Wellness-matkailu on matkailua, jossa ihminen hakee tietoisesti ja proaktiivisesti hyvinvointiaan edistäviä asioita. Wellness-matkailuun liitetään käsitys holistisesta hyvinvoinnista, ‘mind, body and spirit’. Näiden lisäksi siihen liitetään nykyisin vahvasti vastuullisuus.
Turun ammattikorkeakoulun matkailu- ja wellness liiketoimintana -opintojen lehtori Susanna Saari on kiinnostunut etenkin urbaanista hyvinvointimatkailusta ja työstää aiheesta väitöskirjaa Lapin yliopistoon.
–Covid oli pysähdys miettiä uudelleen matkailunkin tulevaisuuden kehityssuuntia. Suorituskeskeisessä elämässä hyvinvointiin halutaan panostaa vapaa-ajalla. Matkailukohteiden keskinäisessä kilpailussa hyvinvointimatkailutuotteet voivat olla kilpailuvaltti, myös kaupungeissa, joihin väestö ja matkailukin painottuu, uskoo Susanna Saari.
Hyvinvointimatkailutuotteet voivat olla kilpailuvaltti myös kaupungeissa.
”Joutenolon maisteri”
Susanna Saaren matka hyvinvointimatkailun asiantuntijaksi on ollut monipolvinen. Pohjalla on työskentelyä hotelli- ja ravintola-alalla, hotelli- ja ravintolaesimiehen tutkinto, restonomitutkinto sekä ylempi, itäsuomalaisten ”vääräleukojen” nimeämä ”joutenolon” (vapaa-ajan ja virkistyspalveluiden) maisteritutkinto Joensuun yliopistosta (nykyään Itä-Suomen yliopisto).
Nyt on siis viimeistelyä vaille valmis väitöskirja urbaanista hyvinvointimatkailusta. Siinä Susanna Saari tarkastelee kaupunkimatkailua kolmesta näkökulmasta: DMO eli destination management organisaatioiden, matkailuelinkeinon, hyvinvointimatkailijoiden motivaation ja paikallisten asukkaiden hyvinvoinnin näkökulmasta. Tavoitteena on luoda urbaanin wellness-matkailun malli, jossa huomioidaan kokonaisvaltainen hyvinvointi.
Hyvinvointimatkailu ammentaa luonnosta ja kulttuurista
Perinteiseen suomalaiseen hyvinvointiin, Finrelaxiin, liitetään vahvasti luonto, sauna, perinnehoidot, hiljaisuuden kokeminen, yksinkertaiset ja juurevat kokemukset perinteisessä mökissä. Susanna Saari haluaa laventaa suomalaista määritelmää hyvinvointimatkailusta. Hyvinvointimatkailu voi ammentaa luonnon lisäksi kulttuurista.
Myös urbaanimmassa ympäristössä on paljon hyvinvoinnin potentiaalia matkailuun. Kaupunkimatkalla voi matkailijan hyvinvoinnin lähteinä olla vaikkapa tasokas majoitus, päivä museoita kiertäen ja ilta teatterissa. Välissä sopivasti paikallisia ruoka- ja juomaelämyksiä. Tai vauhdikas sporttiviikonloppu, jonka aikana asutaan kylpylähotellissa, nukutaan hyvin ja nautitaan ystävien tai perheen seurasta myös ruokapöydän ääressä.
Coolcation tulevaisuuden matkailutrendi Suomessa?
Etelä- ja Keski-Eurooppa ja moni muu maailmankolkka kärvistelee hirmuhelteissä. Suomessakin helteitä on, mutta ei niin korventavasti kuin etelämpänä. Voisiko viileämpi ilmasto olla matkailuvaltti? Kyllä voisi ja jo on. Puhutaan ”coolcation”-matkailusta, joka hakee helpotusta hellerasitukseen.
Muita tulevaisuuden mahdollisia hyvinvointimatkailun trendejä ovat lasten mukaantulo hyvinvointimatkailuun, miesten hyvinvointimatkat esimerkiksi urheiluleirien ja luontoliikkumisen muodossa, ikääntyvän väestön hyvinvointi sekä terveysteknologian sovellukset matkailussa.
Pyrkimys kestävyyteen säilyy edelleen matkailussa, jopa uudistava eli regeneratiivinen matkailu. Suomen tavoitteena on olla vuonna 2030 vastuullisin matkailumaa. Matkailupalvelutuottajien tulee paneutua esimerkiksi hankkimaan toiminnalleen sopiva ympäristösertifikaatti, käydä läpi Visit Finlandin seitsemän askeleen Sustainable Travel Finland -merkkiin liittyvä koulutus ja aloittaa vastuullisuusviestintä asiakkaiden suuntaan.
–Tunnen itse pientä tuskaa, kun opetan ja tutkin matkailualaa, joka aiheuttaa päästöjä muun muassa lentomatkailun kautta, valittelee Susanna Saari.
Hyvinvointimatkailu kiinnostaa myös nuoria opiskelu- ja työllistymisalana. Matkailu- ja wellness -palveluiden liiketoimintaopinnoilla osana tradenomikoulutusta on vetovoimaa ja hakijamäärät ovat Turussa hyvällä tasolla. Vastaavaa koulutusta ei ole tarjolla muualla eteläisessä Suomessa.
Lehtori Susanna Saari on kiinnostunut urbaanista hyvinvointimatkailusta ja työstää aiheesta väitöskirjaa.
Hyvinvointimatkailun kehittämishankkeita
Hyvinvointimatkailu kiinnostaa nuoria opiskelu- ja työllistymisalana.
Vaikka tällä hetkellä ollaan hiljaisemmassa vaiheessa tutkimus- kehittämishankkeiden suhteen, on Turun AMK:ssa ensimmäiset hyvinvointimatkailututkimushankkeet käynnistetty jo 2007 kylpylämatkailusta. Vuosien varrella on ollut wellness-kohteiden kehittämistä Euroopassa, pyöräilyverkoston kehittämistä, suomalaiseen elämäntavan tuotteistamista matkailuun ja paljon muuta.
Turun AMK on mukana myös pohjoismaiden yhteisessä kestävän matkailun Tour Nord -verkostossa, joka julkaisi juuri uuden kokoelmateoksen ”Nordic Coastal Tourism”. Lisäksi tämä yhteistyö on poikinut jo opetusyhteistyötä.
Tradenomikoulutus on monipuolinen: ”Voin hyvillä mielin lähteä työelämään”
Matkailu ja Wellness liiketoimintana -koulutuksessa opiskeleva
Viena-Maria Kivilä on pitänyt opintoja Turun ammattikorkeakoulussa käytännönläheisinä ja hyödyllisinä.
Teksti & kuva | Siiri Welling, viestinnän asiantuntija
Kun välivuosi työn touhussa alkoi tuntua tylsältä, päätti Viena-Maria Kivilä vihdoin hakeutua jatko-opintojen pariin.
–Selasin sitten vaan Turun ammattikorkeakoulujen sivuja ja löysin polkuopinnot. Tutkin erilaisia koulutusalavaihtoehtoja, mutta matkailu ja wellness liiketoimintana -koulutus tuntui heti omalta, kertoo Kivilä.
Ensimmäisen vuoden opinnot Kivilä suoritti polkuopiskelijana, eli siis ei vielä tutkinto-opiskelijana. Kun vaadittava opintopistemäärä täyttyi, haki hän tutkinto-opiskelijaksi. Kivilä on voinut opiskella saman ryhmän kanssa alusta asti ja on saanut kokea yhteenkuuluvuutta muiden opiskelijakavereiden kanssa.
Opintojaan Kivilä kuvailee hyvin monipuolisiksi ja kiinnostaviksi. Opintoihin on sisältynyt markkinointia, myyntiä, tuotekehitystä ja liiketoimintaan liittyviä opintokokonaisuuksia, mutta näkökulmana on ollut matkailu ja hyvinvointi. Kivilä on itse erityisen kiinnostunut markkinoinnista ja on pyrkinyt opinnoissaan myös painottamaan markkinointinäkökulmia.
–Monessa projektissa tai ryhmätehtävässä olen auliisti tarjoutunut kantamaan vastuun markkinointiin liittyvissä asioissa. Olin markkinointitiimissä, kun me opiskelijat olimme mukana Turun AMK:n Find Your Future -ura- ja rekrymessujen suunnittelussa ja toteutuksessa.
Kivilä on itse kiinnostunut hyvinvoinnista ja voisi nähdä itsensä työskentelemässä hyvinvointiin liittyvän palvelun parissa, esimerkiksi markkinointitehtävissä. Toistaiseksi hänen tulevaisuutensa on kuitenkin vielä avoin.
–Itselläni on tunne, että olen voinut kartuttaa ammattiosaamistani täällä ammattikorkeakoulussa. Voin hyvillä mielin lähteä työelämään, ja voin myös sanoa, mitä kaikkea osaan varmasti tehdä, vaikka takana ei olisi kymmenen vuoden työkokemusta.
omaksumisessa ja toteuttamisessa. Tämä on tärkeää paitsi nykyisten, erityisesti tulevien sukupolvien terveyden turvaamiseksi.
Sote-alan ammattilaiset tukevat valinnoissa
Planetaarisen terveyden edistämisen peruspilarina ovat yksilötason valinnat. Esimerkiksi kestävät liikkumismuodot, kuten käveleminen ja pyöräileminen, ovat hyväksi sekä meille itsellemme että ympäristöllemme.
Sama vaikutus on kestävillä ruokailutottumuksilla, kuten kasvipainotteisella ruokavaliolla ja ruokahävikin vähentämisellä. Myös luonnossa oleilu tekee meille lähtökohtaisesti hyvää – niin mielellemme, kehollemme kuin mikrobiomillemmekin.
Ohjaus- ja neuvontaosaamisensa kautta sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset voivat tärkeällä tavalla tukea väestöä näissä valinnoissa sekä osallistua kestävyyden edistämiseen myös organisaatiotasolla. Esimerkiksi kierrätysjärjestelyillä ja energiatehokkuuden parantamisella sosiaali- ja terveysalan organisaatioissa rakennetaan yhä kestävämpää tulevaisuutta.
Lisäksi planetaarisen terveyden edistäminen edellyttää sekä yhteiskunnallisia päätöksiä että rakenteellisia ratkaisuja, jotka kannustavat ihmisen ja ympäristön terveyttä edistäviin toimiin. Yhteiskunnan resurssien ollessa rajalliset tämä on kestävää ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti.
Miksi planetaarinen terveys ja hyvinvointi on tärkeää? Kuuntele Talk Podcast:
Planetaarisen terveyden edistämisen peruspilarina ovat yksilötason valinnat.
Mietin, mikä merkitys tekemälläni työllä on yhteiskunnallisesti.
Yhdessä harjoituksessa nimen kirjaimista keksitään itseä kuvaavia myönteisiä ominaisuuksia. Opinnäytetyöhön voi tutustua Theseusverkkopalvelussa.
”Nuorten mielenterveys on avainasemassa”
Nummi ja Grundström valmistuvat keväällä 2025 Turun ammattikorkeakoulun Master Schoolista mielenterveys- ja päihdetyön kliinisiksi asiantuntijoiksi. Sekä Nummi että Grundström hakivat opiskelemaan halusta kehittää osaamistaan ja oppia lisää. Erityisesti päihdetyö kiinnosti Nummea, mutta myös nuorten mielenterveys kiinnosti nykyisen työn vuoksi.
–Nuorten mielenterveys on avainasemassa nykypäivänä, niin senkin vuoksi halusin lisää tietoa ja taitoa, Nummi pohtii.
Sosiaali- ja terveysalan ylempi AMK-tutkinto on laajuudeltaan 90 opintopistettä, ja koulutuksen suunniteltu kesto on kaksi vuotta. Grundström ja Nummi aloittivat Master School -opintonsa vuonna 2020 ja valmistuvat nyt viisi vuotta myöhemmin keväällä 2025.
Erityisesti tutoropettajien vaihtuminen sekä opiskelu korona-aikana vaikuttivat opiskelumotivaatioon. Kaikki opinnot olivat etänä, eivätkä opiskelijat päässeet verkostoitumaan toisten opiskelijoiden tai alan ammattilaisten kanssa.
Kuitenkin tammikuussa 2024 Grundström bongasi sähköpostistaan, kuinka keskeneräisiä opintoja suorittaville oli perustettu ryhmä, jota veti tuttu opettaja, lehtori Minna Salakari. Grundströmin ja Nummen mukaan Salakari on ollut iso apu opinnäytetyön tekemisessä.
–On tärkeää, että opettaja on tukena ja motivoi. Minna sai luotua uskoa, että onnistumme.
Master School -opinnot ovat tuoneet lisää varmuutta ammattitaidosta. Opinnot ovat myös auttaneet laajentamaan ajatusmaailmaa.
Nummi nostaa oivaltamansa esimerkin: työskennellessään lähihoitajana hän ajatteli, kuinka esimerkiksi haava tulee hoitaa hyvin, jotta haava paranee. Sairaanhoitajana työskennellessä hän on miettinyt, kuinka haava täytyy hoitaa hyvin, jotta potilas kävelee ja omaisilla on helpompaa.
–Nyt kun opiskelen ylempää AMK-tutkintoa, mietin, mikä merkitys tekemälläni työllä on yhteiskunnallisesti ja kuinka kaikki tekemäni ratkaisuni ja työtapani vaikuttavat yhteiskunnan monella eri saralla, Nummi pohtii.
Neljä vinkkiä onnistuneeseen tapahtumayhteistyöhön
1. Onnistuneesta tapahtumayhteistyöstä hyötyvät kaikki. Se tuottaa lisäarvoa kävijöille, kehittää tapahtumaa ja tukee yhteistyökumppanin tavoitteita.
2. Mitä haluaisit itse tapahtumalta?
Jos idea ei ole sellainen, jonka ääreen itse pysähtyisit, eivät kävijätkään pysähdy.
3. Unohda krääsä, panosta elämyksiin. Kävijät eivät tarvitse logolla varustettua kynää, jotta muistaisivat brändisi.
Oli selvää, että tällä idealla tullaan jatkamaan myös seuraavana vuonna.
4. Less is more. Mitä yksinkertaisempi viesti ja toteutus, sitä helpompi se on selittää kävijöille tapahtumassa ja sitä paremmin se jää myös mieleen.
Lue koko artikkeli
Talk-julkaisuportaalista:
TALK 2025 / 25
Sun hyvä kaveri -palvelu tuo senioreille apua arjen keskelle
Turun ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan opiskelijat ja asiantuntijat tarjoavat turkulaisille yli 65-vuotiaille erilaista apua kaveritoiminnan kautta. Toiminta on ollut myönteinen kokemus niin opiskelijoille kuin asiakkaillekin.
Teksti & kuvat | Karoliina Hakasalo, journalismin opiskelija
Ikäihmiset ovat pyytäneet Kupittaan kampuksen klinikalta erityisen paljon digiapua. Apua on kaivattu muun muassa erilaisten sovellusten lataamisessa sekä laitteiden, kuten älykellojen ja tablettien, käytössä. Myös erilaiset tietoturvallisuuteen liittyvät asiat ovat usein mietityttäneet asiakkaita.
Turun ammattikorkeakoulussa on kehitetty palvelukonsepti, johon kuuluu Sun hyvä kaveri -toimintaa senioreille. Palvelu toteutettiin, jotta turkulaiset seniori-ikäiset saisivat seuraa liikunnan ja kulttuurin pariin tai vaikkapa apua erilaisiin arjen askareisiin. Se voi tarkoittaa esimerkiksi jutustelua asiakkaan kanssa kahvikupposen äärellä tai käyntiä ruokakaupassa.
”Suosittelen palvelua muillekin”
Sun hyvä kaveri -palvelun asiakas Raija Nyman oli jo pitkään pohtinut, että tarvitsisi apua digiasioissa. Hän löysi kaveritoiminnan mainoksen Facebookista ja päätti heti ottaa yhteyttä Turun ammattikorkeakoulun Sun hyvä elämä -klinikkaan.
Kaveritoiminta on ylittänyt Nymanin odotukset. Kaikkein antoisinta on ollut se, että hän on saanut tarvitsemaansa apua moniin digiongelmiin.
–Olen voinut esittää kaikenlaisia kysymyksiä. Opiskelijat ovat olleet erittäin mukavia, ja heidän kanssaan on ollut kiva viettää aikaa.
Tällä palvelulla on ollut suuri merkitys Nymanille, sillä se on ratkaissut häntä mietityttäneitä pulmia. Digimaailmassa kaikki kehittyy jatkuvasti, ja uusia asioita tulee omaksua nopealla tahdilla.
Sun hyvä kaveri -palvelu käytössäsi
› Kaveritoiminta kestää kaksi tuntia kerrallaan ja toteutetaan joko asiakkaan kotona tai sopimuksen mukaan. Palvelussa on mahdollisuus kotitalousvähennykseen.
› Senioreille suunnatulla toiminnalla ei ole Aluehallintoviraston myöntämää ympäristölupaa, joten tarjolla ei ole varsinaisia terveyspalveluja.
› Toiminnan käynnistämiseen on saatu tukea Stiftelsen Eschnerska Frilasarettet -säätiöltä.
› Lue lisää nettisivuilta: turkuamk.fi/sun-hyva-kaveri
Autamme sinua voimaan hyvin
Sun hyvä kaveri -palvelu senioreille on osa Sun hyvä elämä -konseptia, johon kuuluu lisäksi muun muassa suun terveystarkastuksia, näytteenottoja laboratoriopalveluita sekä liikunta- ja toimintakyvyn arviointeja. Palvelut toteutetaan asiantuntijapalveluna tai opiskelijatyönä, jota ohjaa kokenut alan ammattilainen.
Tutustu verkossa ja varaa aika: turkuamk.fi/sun-hyva-elama
–Suosittelen tätä harjoittelua muillekin opiskelijoille. Tämä on ollut todella mieluisaa, Blomqvist kehuu.
Blomqvist kertoo kehittämisen, yrittäjyyden ja johtamisen olleen pääosassa tässä harjoittelussa.
Suunnitellessaan toimeksiantoja hän on päässyt kehittämään ideointitaitojaan ja hyödyntämään omaa luovuuttaan.
Moniammatillista yhteistyötä opiskelijoiden kesken
Opetussairaanhoitaja Miia Tähtinen on ollut projektissa mukana alusta lähtien suunnittelemassa ja toteuttamassa toimintaa. Opiskelijoilla on päävastuu klinikan toiminnasta, mutta opettaja ohjaa ja tukee heitä tarvittaessa.
Senioritoiminnassa on tähän asti ollut töissä pian valmistuvia sairaanhoitajaopiskelijoita, mutta mukaan saadaan heidän lisäkseen sosionomiopiskelijoita.
–Kun sairaanhoitaja- ja sosionomiopiskelijat suorittavat työharjoittelua yhdessä, he pääsevät harjoittelemaan työntekemistä moniammatillisesti, Tähtinen kertoo.
Sairaanhoitajaja sosionomiopiskelijat pääsevät harjoittelemaan moniammatillisesti.
Opetussairaanhoitaja Miia Tähtinen ohjaa ja tukee opiskelijoita aina tarvittaessa.
Tähtinen on huomannut, että moni asiakas on varannut seuraavan ajan heti ensimmäisen käyntinsä jälkeen. Tämä kertoo asiakkaiden tyytyväisyydestä palveluun.
Sekä Tähtinen että opiskelija Blomqvist kannustavat ikäihmisiä ottamaan klinikkaan yhteyttä matalalla kynnyksellä.
–Pyrimme jatkamaan toimintaa jatkossakin, Tähtinen sanoo.
Kulttuurihyvinvoinnin ABC luo
kulttuurihyvinvointialalle yhteistä kieltä
Kulttuurihyvinvoinnin ABC – ableismista yleisötyöhön on käytännönläheinen julkaisu, joka kutsuu lukijansa mukaan kehittyvän kulttuurihyvinvointialan monialaiseen keskusteluun. Julkaisun sydän on kattava kulttuurihyvinvoinnin sanasto, joka sisältää 153 kulttuurihyvinvointialaan liittyvää termiä määritelmineen.
Teksti | Anna-Mari Rosenlöf, erityisasiantuntija, kulttuurihyvinvoinnin Master School -koulutus, Taideakatemia
Kulttuurihyvinvoinnin ABC syntyi tarpeesta nostaa esiin kulttuurihyvinvointialan moninäkökulmaisuutta sekä luoda pohjaa monialaiselle yhteistyölle, viestinnälle ja yhteisen kielen löytämiselle. Julkaisu myös dokumentoi alan kehitystä 2010-luvun alusta vuoteen 2025 saakka.
Teos on tarkoitettu erityisesti kulttuurihyvinvointialan ammattilaisten, opiskelijoiden, alasta kiinnostuneiden sekä kulttuurin, taiteen ja hyvinvoinnin teemojen kanssa työskentelevien käyttöön.
Julkaisun ytimessä on 153 termin kulttuurihyvinvoinnin sanasto. Sanaston laatimiseen osallistui yli 120 eri alojen asiantuntijaa, joiden kanssa jokaiselle termille koostettiin lyhyet määritelmät. Sanasto toimii myös hakemistona, joka auttaa lukijaa syventymään kulttuurihyvinvointialan tietoperustaan ja moninaisiin lähestymistapoihin. Sanastotyöllä haluttiin luoda mahdollisuuksia kulttuurihyvinvoinnin erikois- ja ammattikielen kehittymiselle.
Sanasto-osuutta täydentävät lyhyet artikkelit, joissa kulttuurihyvinvointialalla työskentelevät ammattilaiset kertovat työstään. Julkaisun loppupuolelta löytyvät sanaston termien lähteet sekä luettelo sanastotyöhön osallistuneista asiantuntijoista.
Julkaisu on valmistunut osana valtakunnallisen, vuonna 2015 toimintansa käynnistäneen kulttuurihyvinvoinnin yhteyspisteen, Taikusydämen, toimintaa. Sen valmistumista ovat tukeneet Taiteen
edistämiskeskus, Turun kaupunki ja Turun ammattikorkeakoulu. Julkaisun ovat toimittaneet erityisasiantuntija Anna-Mari Rosenlöf sekä asiantuntija Taru Tähti Turun ammattikorkeakoulusta.
Sähköinen julkaisu ilmestyy alkusyksyllä 2025 ja on vapaasti ladattavissa Turun AMK:n julkaisukaupassa sekä Theseuksessa.
ISBN: 978-952-216-869-6 Turun ammattikorkeakoulun oppimateriaaleja 168 2025
Vuoden
opiskelija
Kia Lehto: ”Ensihoidon opinnot ylittivät odotukseni”
Kia Lehto on viittä vaille valmis ensihoitaja (AMK). Opinnot Turun ammattikorkeakoulussa ovat tuoneet hänelle uusia oppimiskokemuksia ja ystävyyssuhteita. Lehto valittiin vuoden opiskelijaksi tunnustuksena vastuullisesta opiskelusta ja hyvistä yhteistyötaidoista.
Teksti | Aleksi Rajamäki, viestinnän asiantuntija Kuva | Kia Lehto
–Ensihoitajan työ vaikutti jo lukiossa omalta jutultani. Turku puolestaan valikoitui opiskelukaupungikseni lukiossa pidetyn koulutusesittelyn myötä, vaikken ollutkaan koskaan käynyt Turussa aiemmin, Vääksystä kotoisin oleva Lehto muistelee.
Hänen toiveenaan oli ammatti, jossa pääsisi auttamaan sekä työskentelemään erilaisten ihmisten kanssa. Ensihoitajan käytännönläheiset ja toisaalta haastavat tehtävät tuntuivat varteenotettavilta vaihtoehdoilta.
”Kouluun on ollut aina kiva mennä”
Lehto luonnehtii ensihoidon opintoja mielenkiintoisiksi ja antoisiksi. Häntä ovat motivoineet etenkin uuden oppiminen ja itsensä haastaminen.
–Opintojaksomme ovat olleet erittäin monipuolisia, ja harjoittelut ovat antaneet konkreettista kokemusta teoriaosaamisen päälle. Harjoittelujaksot ovat lisäksi tarjonneet loistavan mahdollisuuden verkostoitua tulevaa työelämää varten, Lehto kiittelee.
–Taitavat ensihoidon opettajamme ja ryhmämme hyvä yhteishenki ovat tehneet opinnoistani ikimuistoiset, opinnot ovat oikeastaan ylittäneet odotukseni. Ystävien vuoksi kouluun on ollut aina kiva mennä!
Taitavat opettajamme ja ryhmämme hyvä yhteishenki ovat tehneet opinnoistani ikimuistoiset.
Toimelias asenne toi tunnustusta
Turun ammattikorkeakoulussa palkitaan vuosittain opiskelija, joka on menestynyt opinnoissaan sekä osallistunut aktiivisesti esimerkiksi projekteihin ja koulutusalayhdistyksen toimintaan. Kia Lehto sai Vuoden opiskelija -kunniamaininnan 2024.
–Tämä tuli minulle täytenä yllätyksenä, mutta ajattelen, että valintaani ovat vaikuttaneet auttamisenhaluni, positiivinen asenteeni ja motivaationi ensihoidon opiskelua kohtaan, Lehto pohtii.
Ehdotusten mukaan Lehto toimii hyvänä esikuvana nuoremmille opiskelijoille: hän on avulias, yhteistyökykyinen ja kannustava.
–Uskon, että minua on ollut helppo lähestyä. Olen ollut aina valmiina kuuntelemaan. Olen myös päässyt osallistumaan opiskelijatoimintaan vertaistuutorina ja ryhmäni opiskelijavastaavana.
Katse tulevaisuuteen
Kia Lehto opiskelee ensihoitoa viimeistä vuotta. Hän on iloinen oman alansa työpaikasta, jossa hän pääsee oppimaan uutta jatkuvasti.
–Olen innoissani mahdollisuudesta kehittää itseäni ja ammattitaitoani ensihoitajana. Työskentelen tällä hetkellä kotiseudullani Päijät-Hämeen hyvinvointialueella.
Vastapainoa opinnoille ja työlle Lehto saa etenkin rakkaasta ratsastusharrastuksestaan sekä ulkoilusta ja ystävien kanssa olemisesta. Lisäksi hän rentoutuu vapaa-ajallaan mökillä sekä puuhastelee uuden perheenjäsenen, viisikuukautisen koiranpentunsa kanssa.
Haluaisitko sinäkin opiskella Turun ammattikorkeakoulussa? Tutustu monipuolisiin koulutusmahdollisuuksiin nettisivuilla www.turkuamk.fi/koulutus.
Miksi hakea opiskelemaan Turun ammattikorkeakouluun?
Kia Lehto antaa neljä vinkkiä sosiaali- ja terveysalan opinnoista kiinnostuneille.
1. Monipuolisuus
Laajasta koulutustarjonnasta löytyy jokaiselle jotain. Myös yksittäiset opintojaksot ovat mielenkiintoisia ja rakennettu harkiten.
2. Yhteisöllisyys
Turku on ainutlaatuinen opiskelukaupunki. Jokainen on tervetullut mukaan aktiiviseen, eri alojen opiskelijoita yhdistävään yhdistystoimintaan.
3. Asiantuntemus
Opettajat osaavat asiansa ja kannustavat oppimaan. Myös Medisiina D:ssä sijaitsevat opetustilat erilaisine simulaatiotiloineen ovat asianmukaiset.
4. Verkostoituminen
Opiskelu on hyvin työelämälähtöistä. Harjoittelujaksot syventävät käytännön osaamista ja luovat tärkeitä työelämäkontakteja.
Tiedolla hyvinvointia ja suorituskykyä
Eerikkilän ja Turun ammattikorkeakoulun yhteistyö laajenee urheilu- ja liikuntateknologiasta yleisemmin hyvinvoinnin ja suorituskyvyn tiedolla johtamiseen.
Suorituskykyä ja hyvinvointia koskeva tieto voi auttaa työssä ja vapaa-ajalla.
Teksti | Martti Komulainen, viestinnän erityisasiantuntija Kuvat | Eerikkilä
Eerikkilän ja Turun ammattikorkeakoulun yhteistyö käynnistyi toden teolla syksyllä 2021, kun Eerikkilän kehittämän MyE.Way-toiminnanohjausjärjestelmän ylläpito ja kehitystyö siirtyi ammattikorkeakoululle.
MyE.Way on Eerikkilän omistama tietojärjestelmä, jota käytetään ensisijaisesti pelaaja- ja valmentajakehityksessä Suomen Palloliiton ja Suomen Salibandyliiton kanssa. Tietojärjestelmässä on jo yli 20 000 pelaajan suorituskyky-, harjoittelu- ja hyvinvointidataa.
Tiedon avulla pelaaja voi seurata omaa kehittymistään ja valmentaja saa tukea valmennustyöhönsä.
MyE.Way kehitystyössä on viime vuodet keskitytty muun muassa järjestelmän arkkitehtuuriin, integraatioihin ja mobiilisovellukseen.
MyE.Wayn tuotejohtaja Tommi Aaltonen Eerikkilästä kertoo, että MyE.Wayn uudistamisen avulla on pystytty tuomaan merkittävää lisäarvoa pelaajakehitysohjelmien eli jalkapallossa Huuhkaja- ja Helmaripolun ja salibandyssä MAAJOUKKUETIEn tiedolla johtamisen toteuttamiseen.
Yhteistyö Eerikkilän ja Turun AMK:n välillä on kiinteää senkin vuoksi, että Eerikkilän työvapaalla oleva tutkimus- ja kehitysjohtaja Mikko Pohjola toimii tällä hetkellä Turun AMK:n Intelligent Sensing and Computing Technologies (INSIGHT Lab) -tutkimusryhmässä tutkimusvastaavana ja yliopettajana.
SportTechistä laajemmin tiedolla johtamiseen
Urheiluun keskittyvä ”SportTech” on Turun AMK:ssa laajentumassa nyt yleisemmin kokonaisvaltaisen suorituskyvyn ja hyvinvoinnin tiedolla johtamiseen, mikä on MyE.Way-järjestelmänkin taustalla.
Tästä laajemmasta tutkimussuuntauksesta puhutaan termillä ”Knowledge Management for Human Performance”.
–Tämä voi urheilijoiden suorituskyvyn kehittämisen lisäksi tarkoittaa hyvin laajasti lähes kaikkea ihmisen hyvinvoinnin ja liikkumisen, työhy-
Pohdimme seuraavaksi kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin kehittämisen tuotteistamista kilpaurheilun ulkopuolisille asiakasryhmille.
vinvoinnin, johtamisen tai vaikkapa pelastus- ja puolustustoimen suorituskyvyn tietopohjaista kehittämistä.
–Yksi ajankohtainen sovelluskohde voisi olla vaikkapa droonilennättäjien suorityskyvyn kehittäminen. Testiympäristönä voi olla virtuaalitodellisuuden usean käyttäjän metaversumi, johon yhdistettyjen erilaisten sensorien avulla kerätään monenlaista suorituskykyä kuvaavaa dataa.
–Suorituskyvyn ja hyvinvoinnin tiedolla johtaminen kattaa tiedon, tietojärjestelmät, käyttöliittymät, mutta myös yksilön osaamisen ja organisaatioiden prosessit, kuvailee Mikko Pohjola.
MyE.Wayn tuottama tieto palvelee harjoitusryhmän, seuran ja koko lajin kehittämistä.
MyE.Wayn ylläpidon ja kehittämisen lisäksi Eerikkilä ja Turun AMK tekevät yhteistyötä hyvinvoinnin ja suorituskyvyn tiedolla johtamiseen liittyvissä tutkimus-, kehitys- ja innovaatiohankkeissa sekä koulutustoiminnassa.
–Yhteistyö on laajenemassa ja syvenemässä entisestään. Näemme yhteistyössä suuria mahdollisuuksia, sanoo Eerikkilän urheilun ja koulutuksen johtaja Hannele Forsman-Lampinen
–Lisäksi olemme jo toteuttaneet kumppaneidemme kanssa kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin pilotin, jossa olemme hyödyntäneet MyE.Wayta. Mukana pilotissa oli hyvinvointinsa kehittämisestä kiinnostuneita perheitä, ja siinä sovitettiin kilpaurheilun prosesseja tavallisen kansalaisen hyvinvoinnin kehittämiseen. Pilotti oli erinomaisen onnistunut, ja seuraavaksi pohdimme kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin kehittämisen tuotteistamista kilpaurheilun ulkopuolisille asiakasryhmille, Tommi Aaltonen paljastaa.
Forum-teatteria nuorten urheilujoukkueiden kapteeneille
Nuoret osallistujat olivat kokeneet teatteriesityksen kaikkein vaikuttavimpana tapaamisena kapteenikoulun aikana.
Urheiluseuran nuoret saivat teatterin keinoin mahdollisuuden käsitellä kapteenin roolissa kohtaamiaan haastavia tilanteita. Forum-teatterimenetelmää pilotoitiin junioriurheilussa onnistuneesti: kapteenikoululaiset saivat kokemuksen, että tilanteisiin voi vaikuttaa.
Teksti | Anna Hellstén, lehtori, esittävät taiteet ja musiikki, Taideakatemia Kuva | Adobe Stock
Forum-teatteri on interaktiivinen teatterin muoto, jonka tarkoituksena on muuttaa katsojien elämää tekemällä heistä toimijoita, jotka esittävät ratkaisuja esityksen sosiaalisiin ongelmiin. JOY-hankkeessa Forum-teatterin menetelmää sovellettiin monilajiseura TuTo ry:n kapteenikoulun toimintaan, jossa nuorten urheilujoukkueiden kapteeneja koulutetaan kohtaamaan kapteenin tehtäviä.
Augusto Boalin Sorrettujen teatteri (Teatro do Oprimido) on brasilialaisen teatteriohjaajan, näytelmäkirjailijan ja aktivistin kehittämä osallistava teatterimenetelmä. Sorrettujen teatteri antaa katsojille, Boalin termejä käyttäen spect-actors, eli katsoja-näyttelijöille, mahdollisuuden osallistua esityksiin ja muuttaa niiden kulkua. Tavoitteena on, että yleisö on aktiivinen toimija, joka voi ko-
keilla erilaisia ratkaisuja ongelmiin ja harjoitella yhteiskunnallista muutosta teatterin keinoin.
Kapteenikoulun toteutus osana pilotointia
TuTo ry:n Kapteenikoulu on kehitetty osana JOY –Yhdenvertaisuuden ja ilon edistäminen urheilussa taidelähtöisillä menetelmillä -hanketta. Sen menetelmä perustuu hankkeen ”lapsilta lapsille” -työkalun kehittämiseen.
Kapteenikoulun ajatus pohjautuu osittain Turun ammattikorkeakoulussa käytössä olevaan VIP-malliin (Välittämisen IlmaPiiri). VIP-opiskelijat ovat AMK-koulutuksissa ensimmäisen vuosikurssin opiskelijoita, jotka kukin aloitusryhmä on valinnut ryhmän luotto-opiskelijoiksi. He toimivat opettajatuutoreiden ja opinto-ohjaajien yhteyshenkilöinä opiskeluhyvinvointiin liittyvissä kysymyksissä.
VIP-mallin toimintalogiikka on lähellä Kapteenikoulua, jossa tavoitteena on lisätä kapteeniston ymmärrystä kapteenin tehtävien sisällöstä sekä siitä, millaisia odotuksia kapteenistoon kohdistuu esimerkiksi joukkueen jäsenten hyvinvointiin ja joukkueen yhteishenkeen liittyen.
Kapteenikoulu toteutettiin osana JOY-hankkeen taidelähtöisten menetelmien pilotointia. Pilotissa testattiin, miten forum-teatterin menetelmä soveltuu urheiluseuran kapteeniston kouluttamiseen. Menetelmän fasilitoijina toimivat kolmannen vuosikurssin teatteri-ilmaisun ohjaaja -opiskelijat. He saivat toimeksiannon tehdä Kapteenikoulun toimintaan soveltuva forum-teatteriesitys ja työskennellä 12–17-vuotiaiden kapteenien kanssa nuoria askarruttavien ilmiöiden parissa.
Opiskelijat järjestivät työpajatapaamisen, missä he haastattelivat Kapteenikoulun osallistujia toiminnallisesti heidän kokemuksistaan ja odotuksistaan kapteenin roolissa. Työpajan tuloksista opiskelijat rakensivat lyhyen episodimaisen esityksen, jossa nähtiin kolme erilaista kohtausta urheilujoukkueen arkisista tilanteista.
Kauhuversiosta tilanteiden korjaamiseen
Forum-teatterin menetelmän mukaan esityksen ensimmäiseksi esitettävä versio on niin sanottu
kauhuversio, jossa kaikki mahdolliset asiat menevät väärin ja esityksen päähenkilö kokee sortoa ja vääryyttä monelta suunnalta. Keskeytyksettä katsottavan kauhuversion jälkeen esitystä aletaan kuljettaa läpi yhteistyössä yleisön kanssa pysäytellen, tilanteita korjaten ja muuttaen.
Forum-teatterin keskiössä ovat keskustelu ja vuorovaikutus yleisön kanssa, jota fasilitoi Jokeri-hahmo. Jokerin tehtävänä on toimia sillanrakentajana, juontajana ja ohjaajana koko tilaisuuden ajan, aina teatteritilaan saapumisesta sieltä poistumiseen asti.
Osallistujia ei jätetä yksin pohtimaan ratkaisuja ongelmatilanteisiin, vaan Jokerin tehtävänä on auttaa, tukea ja kannustaa yleisöä esityksen tilanteiden ratkaisemisessa. Iso osa forum-menetelmää on myös esityksen jälkeen tehtävällä toiminnallisella purkukeskustelulla, jossa varmistetaan, että katsojat poistuvat esityksestä luottaen, että asioihin ja tilanteisiin voi vaikuttaa. Lasten ja nuorten kanssa työskentelyssä tämän varmistaminen on ensisijaista.
Kapteenikoulu-pilotin esitystilanteessa tunnelma oli keskittynyt niin katsoja-esiintyjien kuin opiskelijoiden osalta. Esitys käsitteli nuorten elämän vaikeita tilanteita, joissa he olivat alisteisessa asemassa. Moni koki esityksen tilanteiden olevan mahdollisia oikeassa elämässä, ja vaikka ne esityksen ensimmäisessä versiossa olikin esitetty kärjistäen, oli niissä kuitenkin totuuden siemen.
Nuoret kapteenikoululaiset olivat ensimmäistä kertaa osallisina yhteisöteatteriesityksessä, ja osa ensimmäistä kertaa teatterissa. JOY-hankkeen pilotiksi toteutus oli ehdottoman onnistunut, ja kapteenikoululaiset kokivat tilaisuuden vaikuttavana. Kapteenikoulu-pilotin loppuarvioinnista käy ilmi, että nuoret osallistujat olivat kokeneet teatteriesityksen kaikkein vaikuttavimpana tapaamisena Kapteenikoulun aikana.
Lue lisää hankkeesta osoitteesta joyinsports.com
Miksi traumainformoitu työote on tärkeää sotealan työssä?
Sosiaali- ja terveysalalla työskentelevien ymmärrys traumoista ja niiden vaikutuksista parantaa vuorovaikutusta asiakkaan kanssa ja auttaa ohjaamaan asiakkaita oikeiden palvelujen piiriin. Tätä kautta myös hoitotulokset paranevat. Turun ammattikorkeakoulu kouluttaa Varsinais-Suomen hyvinvointialueen henkilöstöä traumainformoituun työotteeseen.
Teksti & kuvat | Satu Haapala, viestinnän erityisasiantuntija
–Väittäisin, että jokaisella kohtaamallani asiakkaalla on jonkinasteista traumataustaa. Ymmärrys traumojen vaikutuksesta yksilön valintoihin ja käyttäytymiseen antaa työntekijälle mahdollisuuden nähdä ihminen vaikean tilanteen keskellä, kertoo Oona Tarvainen
Oona Tarvainen työskentelee ohjaajana mielenterveys- ja päihdetyössä, päihdesairautta sairastavien parissa, ja osallistui syksyllä 2024 Traumainformoitu työote asiakkaiden kohtaamisessa ja työyhteisöjen rakentamisessa -koulutukseen.
Trauma on universaali ilmiö, joka koskettaa kaikkia ihmisiä. Siksi myös traumainformoidut käytännöt ovat universaaleja periaatteita. Psyykkisellä traumalla tarkoitetaan ylivoimaista, tavanomaisen kokemuksen ylittävää, usein terveyttä, hyvinvointia tai henkeä uhkaavaa kokemusta ja sen kielteisiä seurauksia (Herman 1992). Trauma murtaa sekä kehon että mielen toimintaa, ihmissuhteita,
turvallisuuden kokemusta ja yksilön tai hänen yhteisönsä asemaa maailmassa (Gultekin ym.2019).
Kohti muutosta yksilö- ja yhteisötasolla Oona Tarvainen kertoo, että traumainformoitua työotetta avuksi käyttäen voidaan auttaa luomaan ihmiselle turvallisuudentunne, jolla edistetään luottamussuhteen syntyä yksilön ja työntekijän välillä. Kun henkilö kokee ympäristön ja kohtaamansa ihmiset itselleen turvallisiksi, voidaan lähteä työskentelemään muutoksen parissa.
Varsinais-Suomen hyvinvointialueelta (Varha) Turun AMK:n tarjoamaan koulutukseen osallistui eri ammattiryhmistä 27 henkilöä syksyllä 2024 ja 30 henkilöä keväällä 2025.
Koulutus on osa Euroopan sosiaalirahaston osarahoittamaa Traumainformoitu työote -hanketta, jossa ovat mukana myös Laurea-ammattikorkeakoulu ja Tampereen ammattikorkeakoulu. Hankkeessa
Koulutuspäivään osallistuivat Oona Tarvainen, lehtori Satu Takala, lehtori Irina Katajisto-Korhonen ja projektipäällikkö Pekka Stenfors.
kehitetään koulutuskokonaisuus ja menetelmiä, joilla lisätään sote-palveluiden organisaatioiden ja työyhteisöjen muutosvalmiutta kohti toimintakulttuurin muutosta ja traumainformoitua työotetta ja -yhteisöä.
Ymmärryksen kautta parempiin hoitotuloksiin
Sote-alan ammattilaiset kohtaavat trauma-asiakkaita kaikilla eri kentillä: henkilökohtaisella tasolla, asiakassuhteissa sekä organisaatiotasolla.
–On tärkeää ymmärtää, miten trauma voi vaikuttaa käyttäytymiseen ja hyvinvointiin, jotta voi esimerkiksi onnistua kohtaamisissa paremmin, sanoo toimintaterapian lehtori, SI-terapeutti Irina Katajisto-Korhonen.
Ymmärrys lisää empatiaa ja parantaa vuorovaikutusta asiakkaiden kanssa.
–Näin myös osataan ohjata asiakkaita oikeiden palveluiden piiriin ja edistetään asiakkaan no-
Puuttumalla trauman juurisyihin ammattilaiset voivat auttaa ehkäisemään uusien traumojen syntymistä.
peampaa toipumista ja parempia hoitotuloksia, lisää lehtori, psykoterapeutti Outi Konsell.
Myös Oona Tarvainen korostaa ymmärryksen tärkeyttä, monestakin näkökulmasta.
–Päihdetyössä on hyvin tärkeää ymmärtää sairautta: miten se ilmenee ja ohjaa yksilön valintoja. Lisäksi täytyy ymmärtää sen hetken merkitys, jolloin päihdesairas on valmis ottamaan apua vastaan. Kun järjestelmä estää ihmisen oikea-aikaisen hoitoon pääsyn, me olemme aiheuttamassa ihmiselle lisää traumatisoitumista. Tämä ymmärrys
Ammattilaisten
jatkuva koulutus ja tuki ovat keskeisiä tekijöitä traumainformoidun työotteen onnistumisessa.
Oona Tarvainen kokee saaneensa koulutuksesta tärkeitä eväitä päihdesairaiden kohtaamiseen työssään.
vahvistui itselleni suuresti koulutuksen avulla, Tarvainen kertoo.
Ylisukupolvinen trauman ketju on mahdollista katkaista
Traumatisoituneille asiakkaille tärkeää turvan tunnetta ja luottamusta hoitoprosessiin voi luoda aidosti kohdatuksi ja kuulluksi tulemisen kokemus.
–Tunnistamalla ja puuttumalla trauman juurisyihin, kuten perheväkivaltaan tai lapsuuden laiminlyöntiin, ammattilaiset voivat auttaa ehkäisemään uusien traumojen syntymistä ja edistää pitkäaikaista hyvinvointia, kertoo Outi Konsell.
Työote keskittyy myös resilienssin eli selviytymiskyvyn vahvistamiseen. Tämä auttaa asiakkaita katkaisemaan ylisukupolvisen trauman ketjun ja luomaan paremman tulevaisuuden itselleen ja läheisilleen.
Jatkuva koulutus ja tuki tarpeen ammattilaisille
Myös sote-alan työntekijöillä voi olla taustalla haastavia elämäntilanteita ja traumaattisia kokemuksia. Ammattilaisen on tärkeää ymmärtää, miten omat elämänkokemukset voivat vaikuttaa työssä.
–Tämä edellyttää asiantuntijalta uskallusta kohdata ensin itsensä ja omat lähtökohtansa sekä ymmärtää niiden kautta omia reaktioitaan. Tässä koulutusmallissa lähdetään aidosti juuri tästä ajatuksesta. Kehollisia harjoitteita on paljon, sanoo yhtenä kouluttajana toimiva fysioterapian lehtori, psykofyysinen fysioterapeutti Satu Takala.
–Traumainformoitu työote voi vähentää työuupumusta ja parantaa työhyvinvointia tarjoamalla työkaluja omien tunteiden käsittelyyn ja työssä jaksamiseen, muistuttaa Outi Konsell.
Oona Tarvainen on samaa mieltä: psyykkisesti ajoittain vaativassa työssä on tärkeää ymmärtää, miksi joku saattaa kerta toisensa jälkeen tehdä valinnan, joka pitää ihmisen kiinni jossakin itselle haitallisessa asiassa.
Ymmärrys ja kohtaaminen palvelujen alkupäässä ratkaisevaa
Oona Tarvainen näkee traumainformoidun työotteen käytön ruohonjuuritasolla hyvin tärkeänä.
–Jos pystymme kohtaamaan ihmisen aikaisessa vaiheessa palvelujen alkupäässä, ymmärtäen traumojen syntyä ja näiden mahdollista merkitystä ihmisen valintoihin ja käyttäytymiseen, voimme parhaimmassa tapauksessa nopeuttaa ihmisen elämän laadun kokonaisvaltaista parantumista merkittävästi.
Kouluttajien mukaan traumainformoitu työote tulee nähdä paradigmamuutoksena, jossa kaikilla yhteiskunnan tasoilla tulee lisätä turvan tunnetta ja vähentää riskiä traumatisoitumiseen. Kyseessä ei ole yksittäinen menetelmä tai keino, vaan hyvin laaja lähestymistapa, joka ottaa huomioon myös esimerkiksi ekososiaalisuuden näkökulman.
Satu Takala konkretisoi muutosta:
–Se näkyy kohtaamisen lisäksi puheen tasolla. Ei enää kysytä, mikä sinussa on vikana, vaan mitä sinulle on tapahtunut.
Koulutus on mahdollista toteuttaa räätälöitynä tilauskoulutuksena ryhmille.
Ota yhteyttä ja kysy lisää: Tiina Aalto, täydennyskoulutuspäällikkö, tiina.aalto@turkuamk.fi, p. 050 5985 665.
Tutkittua tietoa
Elämänkaarikirjoittamisen menetelmiä sosiaalialan oppimiseen ja työhön
Tekijät: Outi Linnossuo & Tiina Suni
ISBN: 978-952-216-887-0 Turun ammattikorkeakoulu / Talk Guides and Course Materials 1 2024
Elämänkaarikirjoitus on menetelmä, jossa kirjoittamista käytetään välineenä oman taustan, kokemusten ja elämän tapahtumien selvittelyyn. Elämäkaarikirjoittaminen soveltuu hyvin sosiaalialan oppimiseen ja työhön, jossa työskennellään asiakkaiden kanssa eri elämänkaaren vaiheissa ja tilanteissa.
Turun ammattikorkeakoulun asiantuntijoiden kirjoittama opas sisältää alan opetuksessa ja työssä hyödyllistä tietoperustaa sekä sovellettavia menetelmiä vauvoista vanhuksiin.
Tutustu julkaisuun:
Tekoäly työntekijän avuksi karsimaan sähläystä ja oikomaan työprosessien takut
Työntekijät muotoilevat työtään pitämällä huolta siitä, että työ ja sen prosessit ovat selkeät ja sujuvat. Se, että arki rullaa painollaan, on voimavaroja säästävää ja tarpeellista työkuorman hallitsemiseksi. Aika ajoin käy kuitenkin niin, että tavoitteet hämärtyvät, työ muuttuu sählääväksi, keskittyminen kirpoaa ja työteho sakkaa.
Organisaatioiden tasolla dataa toiminnasta kertyy kaiken aikaa, ja sen käytöstä tiedolla johtamiseen on puhuttu jo pitkään. Sanotaan, että tekoälyratkaisut tarjoavat reaaliaikaista palautetta ja analytiikkaa, joka auttaa johtajia ymmärtämään työntekijöiden tarpeita ja kehitystä – mutta mitä reaaliaikaista palautetta työntekijät voisivat saada tekoälyn analysoimana esimerkiksi työnsä jäsentämisen tueksi, sähläyksen kurissa pitämiseksi tai yhteistyötakkujen oikomiseksi?
Tekoäly työntekijän ”sosiaaliseksi” voimavaraksi
Sosiaaliset suhteet ovat työn voimavaratekijä, jota työntekijät muotoilevat. Esimerkiksi työskentelemme mielellämme itseämme taitavampien kollegoiden kanssa. Pyydämme heiltä apua ja ajatuksia niin, että saamme työmme edistymään, ja samalla kehitymme itsekin entistä taitavammaksi.
Kollegoiden ohella myös hyvä esihenkilö on työntekijälle voimavara, jonka tuki auttaa häntä muokkaamaan työtään sujuvaksi. On havaittu, että erityisesti horisontaaliset johtamistyylit, kuten palveleva johtaminen, voimaannuttavat työntekijää ja aktivoivat heitä muotoilemaan työtään.
Voisiko tekoäly olla jokaisen työntekijän uusi ”sosiaalinen” voimavara, joka tukisi työssä, auttaisi työn hallitsemisessa ja kehuisi ehkä paremminkin kuin kollega tai esihenkilö? Tällainen sosiaalisten voimavaratekijöiden hallinta tekoälyavusteisesti on varmasti teema, joka herättää kiinnostuksen ja ehkä huolenkin aiheita. Eettistä harkintaa se edellyttää monella tasolla.
Tutkimukset osoittavat, että omaehtoinen työn muotoilu lisää työntekijöiden työhön sitoutumista, työhyvinvointia, motivaatiota ja hyvää työsuoritusta.
Tekoäly hoitajien avuksi vähentämään työn kuormitusta
Teknologiasovellusten ja -laitteiden sekä tekoälyteknologian integroimisella hoitotyöhön pyritään parantamaan potilashoidon laatua sekä lisäämään tehokkuutta ja työtyytyväisyyttä. Teknologian hyväksyntä on keskeisessä roolissa näiden etujen saavuttamisessa. On tärkeää, että sairaanhoitajat kokevat teknologian hyödylliseksi työssään.
Teksti | Maarit Janhunen, lehtori, Master School, Terveys ja hyvinvointi; Tiina Pelander, yliopettaja, Sairaanhoidon osaamisalue; Paula Savolainen, lehtori, Liiketoiminta Kuva | Adobe Stock
Sairaanhoitajien merkittäviä töitä on kirjata hoitotapahtumia ja kirjoittaa hoitoyhteenvetoja. Tutkimuksen mukaan kirjaamismäärät ovat kasvaneet merkittävästi ja vievät keskimäärin neljänneksen päivittäisestä työajasta. Sairaanhoitajat toivovat teknologisista ratkaisuista apua tähän tilanteeseen.
Sairaanhoitajat kuitenkin kokevat, että yksi suurimmista kirjaamista haastavista tekijöistä on tietojärjestelmien käytettävyys. On oleellista, että sairaanhoitajat hyväksyvät hoitotyössä käytettävän teknologian ja kokevat käyttämisen olevan enemmän hyödyksi kuin haitaksi.
Vaikka noin neljännes sosiaali- ja terveyspalveluissa työskentelevistä henkilöistä on sairaanhoitajia ja siten suuri terveysteknologian käyttäjäryhmä, teknologian hyväksyttävyyden tutkimus on kohdentunut pääsääntöisesti potilaisiin tai muihin ammattiryhmiin.
Ymmärrys yksilötason tekijöistä Kun tutkitaan teknologian hyväksyttävyyttä, voidaan käyttää vakiintuneita teknologian hyväksymismalleja. Esimerkiksi UTAUT2-mallissa hyväksyttävyyttä tarkastellaan viidestä näkökulmasta: tekninen, organisatorinen, toiminnallinen, affektiivinen ja käyttöliittymään liittyvä hyväksyttävyys. Hyväksymismallit auttavat ymmärtämään yksi-
lötason tekijöitä, jotka vaikuttavat aikomukseen käyttää teknologiaa (Behavioral intention) ja teknologian käyttöön sen käyttöönoton jälkeen (Use behavior).
Vakiintuneet mallit eivät kuitenkaan täysin sovellu terveyden ja hyvinvoinnin kontekstiin, eivätkä ne sisällä tunnekokemukseen liittyviä tekijöitä. Tunnekokemusta voidaan mitata subjektiivisesti kyselyllä. Esimerkiksi voidaan kysyä teknologian käytön miellyttävyyttä.
Teknologisten ratkaisujen hyväksyttävyyden tutkimusta voidaan täydentää objektiivisilla mittauksilla, kuten silmänliikeseurannalla ja liikeratamittauksella. Silmän tahdonalaiset liikkeet voivat paljastaa esimerkiksi tietojärjestelmän käyttöliittymästä kohdat, joita tulee muuttaa käytettävyyden parantamiseksi. Liikeanalyysilla on puolestaan mahdollista tulkita myönteisiä ja kielteisiä tunnetiloja, joista jälkimmäinen saattaa liikemallissa näkyä esimerkiksi ryhdin huononemisena.
Turun ammattikorkeakoulussa luodaan mallia, joka sisältää sekä vakiintuneen hyväksymismallin tekijät että subjektiivisesti ja objektiivisesti mitattavat tunnekokemuksen tekijät. Hoitotyön teknologian hyväksymismallia testataan sairaanhoitaja-
Syövänhoitoon uusia digitaitoja
Digitaidot ovat tärkeitä myös terveydenhuoltoalan ammattilaisille.
Kansainvälisessä DigiCanTrain-projektissa suunnitellaan ja toteutetaan moniammatillista koulutusta syövänhoidon asiantuntijoille.
Teksti | Tarja Bergfors, lehtori, CARE-tutkimusryhmä; Teija Franck, lehtori, CARE-tutkimusryhmä & Heli Mikkonen, erityisasiantuntija, CARE-tutkimusryhmä Kuva | Adobe Stock
Syöpä on toiseksi yleisin kuolinsyy maailmanlaajuisesti: se aiheutti arviolta 9,6 miljoonaa kuolemaa eli joka kuudennen kuoleman vuonna 2018. Keuhko-, eturauhas-, paksusuolen ja peräsuolen syöpä sekä maha- ja maksasyöpä ovat yleisimpiä miehillä, kun taas rinta-, paksusuolen ja peräsuolen syöpä, keuhkosyöpä, kohdunkaulan syöpä ja kilpirauhassyöpä ovat tyypillisimpiä syöpätyyppejä naisilla.
Syövänhoidon kustannukset ovat merkittävät, ja niiden odotetaan kasvavan entisestään. Siihen vaikuttavat terveydenhuollon kustannusten nousu, syöpähoitoa tarvitsevien potilaiden määrän lisääntyminen sekä väestön ikääntyminen.
Tulevaisuudessa on tärkeää varmistaa, että syövänhoito on kohtuuhintaista ja kaikkien poti-
laiden saatavilla ja että syöpähoidon asiantuntijoiden osaaminen on ajan tasalla uusimpien menetelmien, kuten tekoälyn, vallatessa myös terveydenhuoltosektoria.
Teknologia tukee hoitajien työtä
Digitaaliset taidot ovat tärkeitä jo tämän päivän ammattilaisille ja ennen kaikkea tulevaisuudessa, koska ne ovat keskeisiä digitaalisessa maailmassa navigoimiseen, tehokkaaseen viestintään muiden kanssa sekä monenlaisten tietojen ja resurssien käyttämiseen.
Euroopan komission avaintaidoissa korostetaan, että käyttäjien olisi ymmärrettävä, miten digitaaliteknologia voi tukea heidän työtään. Sairaanhoitajien tulee olla tietoisia sen mahdollisuuksista, rajoituksista, vaikutuksista ja riskeistä. On olennaista
Tutkittua tietoa
Sairaanhoitajien kliinisiä urapolkuja edistetään Länsirannikon alueellisessa yhteistyössä
ISBN: 978-952-216-883-2 Turun ammattikorkeakoulu / Talk Reports 2 2025
Terveyspalveluiden tarve kasvaa samaan aikaan, kun alalla on henkilöstöpulaa ja alan vetovoima on laskussa.
Laajavastuiset tehtävät voivat parantaa hoidon laatua, asiakaslähtöisyyttä ja vaikuttavuutta sekä tarjota selkeitä urakehitysmahdollisuuksia sairaanhoitajille.
Julkaisussa haettiin ratkaisuja, joilla voidaan kehittää kliinisten erikoistuneiden sairaanhoitajien urapolkuja, hyödyntää heidän osaamistaan ja tukea asiantuntijasairaanhoitajien tehtävänkuvien vakiinnuttamista.
Julkaisu on suunnattu hoitoalalle sekä alan opetushenkilöstölle.
Lue lisää kehittämistyöstä:
Muuttuva maailma, muuttuva ala: katsaus audiovisuaalisen alan nykytilaan
Tekijät: Markus Hatakka, Marko Luukkonen & Henni Syrjänen
ISBN: 978-952-216-889-4 Turun ammattikorkeakoulun raportteja 309 2025
Audiovisuaalisella alalla on totuttu siihen, että vain muutos on pysyvää. Pystyäkseen muutokseen on tunnettava historian lisäksi nykytila.
Tämä julkaisu tarjoaa ajankohtaisen katsauksen alan tilanteeseen ja tulevaisuuden tarpeisiin. Se tuo arvokasta tietoa niin toimijoille kuin sidosryhmillekin.
Muuttuva maailma, muuttuva ala – Katsaus audio-visuaalisen alan nykytilaan on toteutettu osana AV UP – Uutta osaamista av-alalle -hanketta, joka vahvistaa toimialan osaamista ja tukee tuotantojen kasvutarpeita.
Tutustu julkaisuun:
Turun AMK:n sosiaali- ja terveysalan
opiskelijat ja asiantuntijat auttavat sinua huolehtimaan hyvinvoinnistasi.
sunhyvaelama
Oppiminen. Onneksi se on jatkuvaa.
turkuamk.fi/jatkuvaoppiminen
Laajenna tai syvennä osaamistasi: Master School | Avoin AMK | Täydennys- ja erikoistumiskoulutukset
