Talk Magazine 2020

2020 magazine

VUOROPUHELU

4

Tehd채채n yhdess채 tulevaisuuden

osaajia Elomatic ja mustikkamets채n voima SIVU 32

20

VALMET AUTOMOTIVE:

Kumppanuus on strateginen valinta

34

Simulaation mahdollisuudet avautuvat yrityksille

#talkmagazine Tämä on lehti sinulle, joka olet kiinnostunut yhteistyöstä Turun ammattikorkeakoulun kanssa, tai olet jo kumppanimme.

Haluamme inspiroida sinua kertomalla uusista oppimisympäristöistä, joissa sinäkin voit olla mukana synnyttämässä uutta osaamista niin omalle yhteisöllesi kuin meille ja opiskelijoillemme.

Valitse lähtöruutusi tästä – ja jatka keskustelua osoitteessa talk.turkuamk.fi tai some-kanavissamme!

40 Mikä yhdistää näitä osaajia?

2

talk | turkuamk.fi

30

20

Intuitio, inspiraatio ja intohimo

44 4 Kemiantekniikan palveluja Labriikista

Se ei ole BioCity, ICTCity tai PharmaCity.

Arvaatko jo mikä City?

Tule ottamaan selvää 10/2020.

14 15 26

Strateginen kumppani: Valmet Automotive

Näkökulma: Tiedeja kulttuuriministeri Hanna Kosonen

Uuden energian lähteillä

Kuva: Sigge Arkkitehdit

Miten fyysiset ja virtuaaliset oppimisympäristöt muuttuvat?

talk | turkuamk.fi

3

Minna Scheinin, koulutuksen kehittämisestä vastaava koulutuspäällikkö, Turun AMK: ”Tiimityöskentely ja yhteisöllisyys voivat toteutua todella hyvin myös verkossa.

Aktivoivat oppimismenetelmät laittavat opiskelijan itse ajattelemaan.”

Mika Suutari, oppimisympäristöpalveluista vastaava palvelupäällikkö, Turun AMK: ”Muodolliset oppimisen tavat muuttuvat epämuodollisiksi, oppimista viedään yrityksiin ja yhteisöihin, maantieteelliset etäisyydet lyhenevät digitaalisuuden myötä.”

4

talk | turkuamk.fi

VUOROPUHELU

Oppimisen muutokset haastavat kaikki osapuolet

Miten, milloin ja missä opiskelua ja oppimista tapahtuu – nyt ja tulevaisuudessa?

Mikä rooli yrityksillä ja yhteisöillä on oppimisessa? Miten fyysiset ja virtuaaliset oppimisympäristöt pysyvät muutoksissa mukana? Haastateltavina aiheesta ovat Turun AMK:n koulutuksen kehittämisestä vastaava koulutuspäällikkö Minna Scheinin ja oppimisympäristöpalveluista vastaava palvelupäällikkö Mika Suutari.

talk | turkuamk.fi

5

Millaisia muutoksia on meneillään korkeakouluissa ja oppimisessa?

Minna: Koko käsitys siitä, missä ja millä tavalla oppimista tapahtuu, on muuttumassa. Kaikkialla opitaan, eikä enää mennä vain kouluun oppimaan. Oikeastaan oppimista ei voi välttää. Yhteiskunnalliset muutokset, kuten digitalisaatio ja massiivinen tiedonkäsittely, globalisaatio ja ikääntyminen, vaikuttavat kaikki ympäristöömme. Tämä tarkoittaa, että myös koulutussektorin on muututtava, sekä sisällöiltään että toimintatavoiltaan.

Mika: Niin, ja myös se, milloin oppimista tapahtuu. Muodolliset oppimisen tavat muuttuvat epämuodollisiksi, oppimista viedään yrityksiin ja yhteisöihin, maantieteelliset etäisyydet lyhenevät digitaalisuuden myötä – meneillään on hyvin merkittävä muutos.

Mika: Muutos on haasteellista meille kaikille, jotka olemme suunnittelemassa oppimiseen liittyviä asioita koko ammattikorkeakouluyhteisölle, mutta myös opiskelijoille ja opettajille sekä yrityskumppaneillemme. Muutos vaatii uudistumista kaikilta osapuolilta.

6

talk | turkuamk.fi

Minna: Työelämä on suuressa muutoksessa.

Paljon puhutaan siitä, minkälaisia työelämätaitoja valmistuvilla opiskelijoilla pitäisi olla. Nyt ja tulevaisuudessa pelkät ammattialakohtaiset taidot eivät enää riitä, vaan opiskelijoilla tulee olla niin sanottuja geneerisiä taitoja, kuten tiimityöskentely- ja verkostoitumistaitoja, aloitekykyä, uteliaisuutta, ja kriittistä ajattelutaitoa. Meillä näitä taitoja opitaan kehittämämme innovaatiopedagogiikan keinoin.

Mikä Turun AMK:ssa on tilanne oppimisympäristöjen osalta?

Mika: Monella voi vielä olla vanhanaikainen kuva oppimisesta ja opetuksesta.

Mielikuvaa opettajasta luokan edessä on hankala muuttaa hetkessä ajatukseen siitä, että opettaja on nykyisin enemmänkin oppimisen mahdollistaja ja usein myös itse oppijan roolissa.

Opettajan ei tarvitse aina tarjota oikeaa vastausta, vaan ohjata opiskelijaa oikean vastauksen selvittämisessä. Oppiminen on nykyisin yhteisöllinen kokemus.

Fyysisiä oppimistiloja uudistetaan jatkuvasti mahdollistamaan uudenlainen oppimiskulttuuri: rakennetaan muuntojoustavia tiloja, joissa tila muuntautuu

niin yksilö-, ryhmä- kuin perinteiseen luento-opetukseenkin. Yhteisöllisyyttä tukemaan tehdään ryhmätyötiloja opiskelijatiimien kohtaamiseen, ja opiskelijat pystyvät myös itse näitä tiloja varaamaan. Fyysinen kampusympäristö on opiskelijoiden, opettajien ja yritysten yhteinen kohtaamispaikka.

Fyysinen, virtuaalinen, hybridiympäristö – millä menetelmillä ja miten?

Minna: Vastustusta on aina, kun on muutosta, uudestaan ja uudestaan on keskusteltava. Yhteisöllisyyden toteuttaminen on tosiaan avainasia.

Tiimityöskentely ja yhteisöllisyys voivat toteutua todella hyvin myös verkossa. Se on vapauttavaa – kaikki on mahdollista.

Aktivoivat oppimismenetelmät laittavat opiskelijan itse ajattelemaan.

Mika: Kuten niin sanottu käänteinen oppiminen: opitaan yhdessä eikä niin, että tieto tehdään jossain muualla ja voidaan sitten kaataa opiskelijan päähän.

Materiaaleihin ja tietolähteisiin tutustutaan jo etukäteen ajasta ja paikasta riippumatta ja kun kohdataan tiettynä aikana ja tietyssä paikassa fyysisellä tai digi-

Tiimityöskentely ja yhteisöllisyys voivat toteutua todella hyvin myös verkossa. taalisella kampuksella vaihdetaan kokemuksia ja opitaan toisilta. Tosin tässä on positiivinen haaste – miten vuorovaikutus toteutetaan sekä fyysisesti että digitaalisesti samaan aikaan, jos osa ryhmästä on fyysisesti paikalla ja osa etäyhteyksien päässä? Miten saavutetaan tasa-arvoinen oppimiskokemus? Etänä olevat jäävät helposti vaille huomiota.

Olennaista on, miten pystytään välittämään aktiivisuus ja fiilis läsnäolosta.

Minna: Tästä on jo jonkin verran kokemuksia muilla. Opettajan monitori heijastetaan kahdelle seinälle siten, että etäopiskelijat ovat visuaalisesti läsnä. Yhteisöllisyys syntyy näin kaikille. Verkko-opetustilat ja tällaiset hybriditilat on tärkeää olla erikseen.

Mika: Täysin verkossa tapahtuviin oppimistilanteisiin meillä on ratkaisuna online-studiokonsepti: tila, jossa opettaja tai opettajatiimi voi taltioida opetusvideoita tai lähettää opetusta reaaliaikaisesti verkossa. Kupittaan kampuksen uudisrakennukseen valmistuu kokonainen online-opetuksen keskus. Keskus sisältää myös hybridiopetuksen tilan, jossa saadaan mukaan oppimistilanteeseen sekä fyysisesti että etänä olevat mahdollisimman toimivalla ja helpolla tavalla.

Hybriditilan suunnittelu on vielä kesken, mutta odotan innolla, millainen tila tästä saadaan kehitettyä yhdessä verkkoopettajien ja teknologia-asiantuntijoidemme kanssa. Opettajille on tarjolla myös mukaan otettavia ”matkapaketteja”, jolloin hybriditilan pystyttäminen onnistuu mihin vain, ja etäosallistuja saadaan mukaan tilaisuuteen kameran ja kaiutinmikrofonien avulla.

Vuorovaikutteista oppimista Salo IoT Campuksella Uudella Salo IoT Campuksella opiskelijoille luotiin avoin oppimisympäristö yritysten keskelle. Lähes kaikki oppimistilat ovat avoimia, ja tarvittaessa niitä voidaan rajata liikuteltavilla akustisilla elementtiseinillä.

Avoimet oppimistilat tukevat digitaalisen liiketoiminnan tradenomikoulutuksen ajatusta oppimisesta käytännönläheisesti ja vuorovaikutuksessa muuhun ympäristöön.

Opiskelijan aktiivinen ja osallistuva rooli osana koko ympäröivää yritysopiskeluyhteisöä vahvistuu, innovaatiopedagogiikan hengessä.

Vaikka perinteisistä luennoista on luovuttu Salon Digitradessa, tieto siirtyy edelleen usein ihmisiltä toisille; periaatteena kuitenkin on se, kuinka yksilö konstruktoi oppimansa.

Opiskelijan oppimisprosessi tapahtuu yksilöllisesti sen mukaan, millainen kokemus ja tieto hänellä on ennestään ja miten ympäristö tähän vaikuttaa.

Osittain osuuskunnissa toimivat opiskelijat työskentelevät projekteissa yhteistyöyritysten tai toimeksiantajien kanssa. He hankkivat tarvittavaa tietoa itsenäisesti esimerkiksi tapahtumista, videoista, kirjoista tai keskusteluista – työelämä ja ympäristö siis ohjaavat opiskelua.

ongelmanratkaisukykyä, kokonaisvaltaista ajattelua, päämäärätietoisuutta sekä kykyä toimia yhteistyössä ja verkostoissa.

Uudet avoimet tilat kannustavat opiskelijoita verkostoitumaan Salo IoT Campuksella toimivien yritysten edustajien kanssa. Tiedot ja projektit kulkevat yritysten ja tiimiopiskelijoiden välillä helpommin kuin ennen.

Tällaisen oppimisympäristön yksi päätavoite on, että valmistuvat opiskelijat vastaavat nykyajan yritysten ja yhteiskunnan tarpeisiin, eivätkä ainoastaan valmistuvan tradenomin osaamisvaatimuksiin.

Hyvän oppimisympäristön tavoitteena on pysyä alati muuttuvan työelämän tahdissa, jolloin konkreettisen oppimisympäristön siirtäminen sinne, missä toimii yrityksiä, oli suuri positiivinen harppaus koulutuksen kehittämiselle.

Psyykkisen toimintaympäristön tärkein tekijä on, että ilmapiiri on hyväksyvä.

Digitrade-koulutuksessa käytössä oleva valmentava ohjaus tukee ja kannustaa opiskelijaa huomioiden jokaisen yksilöllisyyden.

Tulevaisuuden tradenomeilta odotetaan luovaa osaamista Alakohtaisen osaamisen lisäksi työelämässä tarvitaan tulevaisuudessa yhä enemmän luovaa

• TEKSTI: JAANA KALLIO-GERLANDER, KOULUTUS- JA TUTKIMUSPÄÄLLIKKÖ • KUVA: MART TI KOMULAINEN

talk | turkuamk.fi

7

CampusOnline.fi Suomen ammattikorkeakoulujen yhteinen digitaalinen opintotarjonta, joka kokoaa yhteen yli 20 ammattikorkeakoulun verkko-opintojaksot.

Minna: Koko tutkinnon toteuttaminen verkossa vaatii erityiskalustusta myös fyysisiltä tiloilta. Tarvitsemme ympäristöjä, jotka on varusteltu verkko-opetusta varten. Koneet, kamerat ja äänet ovat valmiudessa siten, ettei opettajan tarvitse liikkua eri tiloissa ja aina erikseen varmistaa, miten tekniikka toimii. Meillä on kolme kokonaista tutkintoa verkossa, ja näitä toteuttaessamme olemme todenneet erityistilojen tarpeen päivittäin.

Millaisia mahdollisuuksia tulevaisuus tuo korkeakouluille ja yrityksille?

Mika: Kohtaamispaikkojen merkitys korostuu – meillä tämä on huomioitu Kupittaan kampuksen uudessa kesällä 2020 valmistuvassa rakennuksessa EduCityssä. Tervetuloa tutustumaan syksyllä 2020, millaisissa tiloissa tuolloin toimimme! Heti ykkös- ja kakkoskerroksessa on runsaasti tiloja kohtaamiseen. Seuraavissa kerroksissa on oppimistiloja sekä tiloja henkilökunnan ja opiskelijoiden yksilö- ja ryhmätyöskentelylle. Ylimpiin kerroksiin sijoittuu yrityksiä. Iso lisäarvo moderniin oppimiseen on tiedepuiston alue, jossa yritykset ja oppilaitokset toimivat yhteistyössä. Yritysten pääfokus on bisneksessä, opiskelijat vievät yrityksiin projektien ja harjoittelujen myötä uusia ajatuksia ja uusia mahdollisuuksia. Opiskelijat toimivat työelämän muutosagentteina ja voimavarana tuomalla uusia, raikkaita ajatuksia.

Minna: Tällainen yhteistyö tukee ajatusta, josta Euroopan tasolla puhutaan, että koulu ja elämä eivät saisi olla erikseen, vaan koulutus ja oppiminen olisivat kokonaisvaltaisesti osa elämää. Ne

8

talk | turkuamk.fi

toteutuisivat monialaisesti ja -muotoisesti erilaisissa ympäristöissä, kuten myös työelämässä. Tällaisissa ympäristöissä opiskelija oppii ammattispesifien taitojen lisäksi geneerisiä taitoja eli innovaatiokompetensseja: kriittistä ajattelua, uteliaisuutta, verkosto-osaamista. Myös opettajilta pitää löytyä näitä taitoja. Pitää olla uteliaisuutta ottaa selvää.

Mika: Työympäristön ja oppimisympäristön rajat sekä fyysisen ja digitaalisen rajat hämärtyvät. Opettajat joutuvat oppimaan uutta koko ajan, välillä myöntämään etteivät osaa, ja opiskelija saa ottaa itse selvää. Tulevaisuuden työelämässä pitää alinomaa kehittää osaamistaan; elinikäisen oppimisen taidot ovatkin keskeisiä.

Mika: Sitten tietysti mahdollisuuksina ovat tulossa oppimisanalytiikka, tekoäly, virtuaalitodellisuus ja lisätty todellisuus.

Meilläkin Turun AMK:ssa tehdään tutkimustyötä monessa näistä. Oppimisanalytiikan avulla esimerkiksi sekä opiskelija että henkilökunta tunnistavat ajoissa, miten opinnot etenevät, ja opiskelijan on tarvittaessa mahdollista saada ajoissa tukea. Tähän meidän tulee keskittyä yhä enemmän tulevina vuosina.

Minna: Käytännön tasolla meillä on käynnissä projekti verkko-oppimisympäristöjen uudistamiseen. Suunnittelun kohteena ei ole vain perinteinen verkko-oppimisalusta, vaan useiden sovellusten ja järjestelmien muodostama oppimisteknologioiden ekosysteemi. Tavoitteena on luoda järjestelmäkokonaisuus, joka pystyttäisiin tulevaisuudessa pitämään modernina ja ajan hermolla. Aina pitää

• Opintojaksoja tarjolla, 2019 kevät ja kesä: 912 • Suoritetut opintopisteet, 2019 kevät: 25 874, 2019 kesä: 53 891

pystyä uudistumaan ja tarttumaan mahdollisuuksiin, joita maailma on tulvillaan.

Mika: Emme aina edes itse huomaa, miten hienoja juttuja meillä tehdään ja miten hienoissa tiloissa saamme toimia.

Kansainväliset vieraat ihmettelevät, miten hienossa luottamuksen ilmapiirissä meillä voidaan toimia, avoimissa tiloissa.

Jokainen voi tuntea olonsa turvalliseksi, ollaan sitten fyysisissä tai digitaalisissa ympäristöissä.

Minna: Yksi valtava tämän hetken ja tulevaisuuden mahdollisuus on verkkoopintojen valtakunnallinen ympäristö CampusOnline: opiskelija voi valita kaikista Suomen ammattikorkeakouluista opintoja tutkinnon vapaasti valittaviin opintoihin. Tulevaisuuden visioissa opiskelija voi itse valita tutkintoonsa kuuluvia opintoja, jotka sitten hyväksytetään korkeakoulussa kyseiseen tutkintoon sopiviksi.

Minna: Mitkä meidän oppimisympäristömme ovat pidemmällä tulevaisuudessa, sitä emme osaa vielä tarpeeksi ennakoida; siihen liittyy koko koulutustarpeiden ennakointi ja kestävän tulevaisuuden ymmärtäminen.

• TEKSTI: SATU HAAPALA • KUVAT: ANT TI ALA-KÖNNI

Etäopiskelupisteet mahdollistavat uusia tapoja opiskella Lounais-Suomen positiivisen rakennemuutoksen myötä on entistä tärkeämpää, että opiskelemaan pystyy joustavasti, riippumatta ajasta ja paikasta ja myös työn ohella. Lounais-Suomessa voi kehittää osaamistaan omalla alueellaan, niin Uudenkaupungin kuin Loimaan seutukunnissa.

Julkaisuvinkit Meiju Keinänen

Educating Innovative Professionals

– Voidaan puhua vaikkapa etäopiskelupisteistä, joissa me olemme mukana tarjoamassa opintoja etäyhteyksien ja verkko-opintojen kautta. Yhteistyö on lähtenyt liikkeelle Uudenkaupungin ja Loimaan kaupunkien aloitteesta siten, että kaupungit ovat vuokranneet tilat Ammattiopisto Novidalta, ja remontoineet ja kalustaneet tilat etäopiskeluun sopiviksi, kertoo kumppanuuspäällikkö Kirsti Virtanen.

Tänä päivänä yhteiskunnassa ja työelämässä on yhä kasvava tarve innovatiivisille yksilöille. Turun ammattikorkeakoulun lehtorin Meiju Keinäsen väitöstutkimus osoittaa, että innovaatiokompetensseja voidaan arvioida, oppia ja tukea korkeakouluympäristöissä.

Tarkoituksena on, että lukiosta tai ammattiopinnoista valmistuvat nuoret voivat hakea Turun AMK:n tutkintoon johtaviin verkko- tai monimuotokoulutuksiin ja opiskella omalla paikkakunnalla; myös ammattikorkeakouluun orientoivia ja avoimen AMK:n opintoja on mahdollisuus opiskella etäopiskelupisteellä. Yhtä hyvin tilat on tarkoitettu myös aikuisille, jotka täydentävät osaamistaan.

Tutkimuksen mukaan korkeakoululaitoksilla on tärkeä rooli innovatiivisten ammattilaisten kouluttamisessa, mutta erityistä huomiota tulee kiinnittää innovatiivisten oppimisympäristöjen kehittämiseen.

Tiloja voivat käyttää

• Lataa julkaisu käyttöösi maksutta: julkaisut.turkuamk.fi/ isbn9789522167255.pdf

• Novidan sekä Uudenkaupungin ja Loimaan lukion opiskelijat: AMKiin valmistavia opintoja avoimen kautta tai räätälöityinä sekä polkuopintoina • Turun AMK:n verkko- tai monimuotototeutuksissa opiskelevat • Turun AMK:n Master-tason opiskelijat, jotka työskentelevät alueiden yrityksissä • Turun AMK:n paikkakunnalla asuvat henkilöstön jäsenet etätyöpisteenä.

Uudessakaupungissa tilat ovat olleet käytössä keväästä 2019, ja Loimaalla etäopiskelutila tuli käyttöön lokakuussa 2019.

– Lähiopetusta ei siis viedä uusille paikkakunnille, vaan annetaan mahdollisuus joustavaan opiskeluun. Ajatuksena on, että kaupungin tarjoamien tilojen myötä kaupunkiin syntyisi vähitellen oma opiskelijayhteisö, Kirsti Virtanen toteaa.

Molemmissa kaupungeissa myös kauppakamari ja yrittäjät ovat etäopiskelupisteiden yhteistyötahoja, ja heidän kanssaan on keskusteltu siitä, miten myös yritykset voisivat hyödyntää opiskeluympäristöä omissa koulutustarpeissaan.

Inka Mäkiö & Marketta Virta (toim.)

Menetelmiä kiertotalouden opettamiseen Muuttuva maailma vaatii muutoksia tuotantoja kulutustapoihin ja sitä myötä myös koulutukseen. Tuore oppimateriaali tarjoaa käytännön menetelmiä kiertotalouden opet-tamiseen korkeakouluissa.

Oppaassa esitellään kolme kiertotalouden opettamiseen soveltuvaa menetelmää, jotka voi ottaa käyttöön kuka tahansa opiskelijoiden kanssa työskentelevä. Menetelmiä yhdistää monialaisuus, projektimaisuus ja työelämälähtöisyys. Opas on toteutettu kuuden ammattikorkeakoulun yhteistyönä ja se on saatavilla myös englanniksi.

• Lataa julkaisu käyttöösi maksutta: julkaisut.turkuamk.fi/ isbn9789522167217.pdf

talk | turkuamk.fi

9

Blow Your Mind

VEERA AHONEN, NELLY KOMSI, JENNA LINDROOS, SANNA PURHO, MILLA VÄLKE

28

• https://www.sket com/

12

talk | turkuamk.fi talk | turkuamk.fi

tchbookproject.

talk | turkuamk.fi

13

NÄKÖKULMA

Jatkuvaa ja rajatonta oppimista Maailma muuttuu ja niin muuttuu myös koulutus, sen tilat ja ympäristöt. Teknologinen murros edellyttää uuden oppimista läpi elämän. Koulutusjärjestelmän täytyy tuottaa muuttuvaan maailmaan tietoa ja osaamista. Jatkuvan oppimisen tarpeet laajentavat korkeakouluissa opiskelevien joukkoa. Nämä kehitysnäkymät asettavat vaatimuksia ­korkeakoulujen oppimisympäristöille.

Toisaalta teknologian kehittyminen synnyttää myös ­uudenlaisia mahdollisuuksia opetuksen järjestämisessä.

Millaisia oppimisympäristöjä edellyttää korkeakoulujen toiminta jatkuvan o ­ ppimisen alustana?

Turun ammattikorkeakoulun kehittämä innovaatio­ pedagogiikka pyrkii vastaamaan ajan muutospaineisiin ja silloittamaan kuilua opiskelun ja työelämän välillä.

Asiaosaamisen lisäksi tulevaisuuden työntekijät tarvitsevat asiakaslähtöistä ajattelua, luovuutta, yhteistyötaitoja sekä erilaisuuden ja epävarmuuden sietokykyä.

Oppimisympäristöt laajenevat esimerkiksi työpaikoille erilaisten yhteistyömuotojen kautta. On loistavaa, että ­eri korkeakoulut suuntaavat etukenossa tulevaisuuteen ­innovatiivisia oppimisympäristöjä ja pedagogisia ­käytäntöjä kehittäen.

yhteistyön kanssa. Toisaalta kokonaisuuden suunnittelussa on huomioitava liitokset TKI-toimintaan ja yhteistyö toisen asteen ja alueen työelämän kanssa.

Korkeakoulutuksen ja tutkimuksen vision 2030 kehittämisohjelmien tuella kehittyvä korkeakoulujen digitaalinen palvelu­ ympäristö ja pedagoginen kehittäminen luovat tälle toivottavasti nykyistä parempia edellytyksiä. Hallituksellemme on olennaista myös korkeakoulujen rauha kehittää omaa toimintaansa vakaan rahoituksen turvin.

Tiedostan toki hyvin, että tämäkin laiva on rakennettava uudelleen merellä toiminnan jatkuessa koko ajan. Näitä ja muita näkökulmia kannattaa kuitenkin pohtia. Haluan haastaa korkeakouluja tulevaisuuden o ­ ppimisympäristöjen rohkeaan kehittämiseen.

Samalla maailman muutos synnyttää paineita yhden­ mukaisempiin käytäntöihin, ja myös yhdenmukaisempiin oppimisympäristöihin. Ammattikorkeakoulujen eAMK-hanke on tarjonnut suuren määrän ammattikorkeakoulujen toistensa opiskelijoille tarjoamia yhteisiä kursseja ja konkreettisesti ­laajentanut AMK-opiskelijoiden oppimisympäristöjä. Digitalisaation hyötyjä ulosmitataan tulevaisuudessa merkittävässä määrin eAMK-hankkeessa syntyneen yhteistyön kaltaisella yhteisellä toiminnalla.

Yksi tulevaisuuden haaste onkin sovittaa yhteen ­pai­­kallinen innovatiivinen toiminta ja se, että niin fyysisten kuin digitaalisten oppimisympäristöjen ja opetuksen käytäntöjen tulee liittyä oppijan kannalta mutkattomasti muiden korkeakoulujen kanssa yhteisen opetuksen ja muun

14

talk | turkuamk.fi

Kirjoittaja Hanna Kosonen on tiede- ja kulttuuriministeri • KUVA: VALTIONEUVOSTON KUVAPANKKI

Kupittaan kampus Toukokuussa 2020 valmistuva EduCity kokoaa Turun ammattikorkeakoulun toiminnot Kupittaan kampukselle, Turun Tiedepuistoon. Ammattikorkeakoulu tulee kiinteistöön vuokralaiseksi, omistajana ja vuokranantajana toimii Turun Teknologiakiinteistöt. ”Keskitettyä kampusratkaisua on Turun ammattikorkeakoululle tavoiteltu jo yli kymmenen vuoden ajan. Vaikka jatkossa toimipisteitä on muuallakin, suuri osa toiminnoista ja tuleva päärakennus sijaitsevat tällä alueella.”

Turun ammattikorkeakoulun hallituksen puheenjohtaja Niko Aaltonen, harjannostajaiset 23.5.2019

Kupittaan kampushankkeella tarkoitetaan kaikkia Turun AMK:n nykyisiä toimipisteitä, Medisiina D -uudisrakennusta sekä Kupittaan kampuksen uudisrakennusta.

Kupittaan kampuksen taustalla on tarve kehittää Turun AMK:n toimintoja vastaamaan koulutuksen ja toimintaympäristön muuttuneita tarpeita.

Työ kohti yhtenäistä kampusta on aloitettu jo vuonna 2015, jolloin

• TEKSTIEN KOONTI: JUHA SOPANEN • KUVAT: ANTTI ALA-KÖNNI

aiemmin muualla toimineita koulutuksia siirtyi Lemminkäisenkadulle Lempparin tiloihin.

Koneteknologiakeskuksen kanssa saman katon alle on siirretty vuodesta 2015 lähtien huomattava määrä koulutusta, ja toimintaa on tarkoitus kasvattaa #tehdas-tiloissa entisestään.

Vuoden 2016 elokuussa sosiaalialan koulutus siirtyi kokonaisuudessaan Ruiskadulta ICT-Cityyn.

Vuonna 2018 Medisiina D -uudisrakennukseen ja ICT-Cityyn muutti terveyden ja hyvinvointialan toiminta Ruiskadulta. Toiminnan siirto tapahtui Medisiina D:n valmistumisen yhteydessä, ja Ruiskadun kiinteistöstä luovuttiin.

Kupittaan kampuksen uudisrakennuksen, EduCityn, valmistumisaika on toukokuussa 2020. Tämän jälkeen kampukselle siirtyvät Sepänkadun toiminnot lukuun ottamatta sirkuskoulutusta eli muun muassa tekniikan, ympäristön ja talouden koulutus.

talk | turkuamk.fi

15

Osa Turun Tiedepuistoa Turun Tiedepuisto -kärkihanke on yksi kaupungin kolmesta kärkihankkeesta ja tärkeä osatekijä Turun vetovoimaisuuden ja kilpailukyvyn kehittämisessä. Hankkeen tavoitteena on luoda uusilla verkostomaisilla toimintamalleilla kansainvälisesti kiinnostava ja rohkean kokeileva osaamiskeskittymä, joka on toiminnoiltaan monipuolinen ja logistisesti vetovoimainen.

Turun yliopistokampukselta Kupittaan työpaikkakeskittymään ja edelleen Itäharjulle ulottuva alue on kaupunkiseudun merkittävin osaamisen ja korkean teknologian työpaikkojen kasvukeskus. ”Näen Tiedepuiston jopa Turun tärkeimpänä kärkihankkeena, sillä alueen toimijat muodostavat ennennäkemättömän ammattilaisten yhteisön unohtamatta tulevaisuuden osaajia eli opiskelijoita.” kaupunginjohtaja Minna Arve, peruskiven muuraus 18.4.2018

”Turun ammattikorkeakoululle on luontevaa toimia Kupittaan alueella, joka on Turun kuumimman kehityksen alue. Turun kaupungin Tiedepuiston kärkihanke ja Kupittaan ja Itäharjun yhdistetyn alueen suunnitelmat, mahdollinen tunnin junayhteys pääkaupunkiseudulle tulevaisuudessa ja kaupungin joukkoliikenteen kehitys takaavat alueen kiinnostavuuden säilymisen korkealla pitkälle tulevaisuuteen.”

Turun ammattikorkeakoulun hallituksen puheenjohtaja Niko Aaltonen, EduCityn harjannostajaiset 23.5.2019

EduCityn käyttöönoton jälkeen kampusalueella opiskelee ja työskentelee noin 40 000 korkeakoululaista kuudessa eri organisaatiossa.

EduCity on kampuksen sydän Uusi kampusrakennus tulee olemaan keskeinen paikka Turun alueen ja Varsinais-Suomen menestykselle. Monet Turun ammattikorkeakoulun tekniikan ja terveysalan tutkimusja laboratoriotoiminnot tulevat sijoittumaan uuteen rakennukseen. Terveyskampus Turku ja Teknologiakampus Turku tuovat myös yhteistyökumppanit monin eri tavoin toimimaan samaan rakennukseen. ”Nämä ovat meidän tulevaisuuspanostuksiamme turkulaisen ja varsinaissuomalaisen teollisuuden kehittämiseksi. Tämä talo on sen sydän. Tämä talo mahdollistaa sen.”

Turun ammattikorkeakoulun vararehtori Juhani Soini, EduCityn harjannostajaiset 23.5.2019

16

talk | turkuamk.fi

Uusia oppimisympäristöjä Turun ammattikorkeakoulun käytettävissä oleva neliömäärä vähenee, joten uusia oppimisympäristöjä kehitellään digitaalisiksi, luoviksi ja muuntuviksi. Nykyajan oppimistilasuunnittelussa fyysinen ja digitaalinen kulkevat käsi kädessä.

Toiminnan muutosta tuetaan jatkuvalla kehittämisohjelmalla, joka liittyy työn tekemisen tapoihin ja digitaalisiin käytänteisiin. Sekä henkilöstö että opiskelijoiden edustajat ovat olleet mukana kampuksen ideoinnissa. ”Moderni oppiminen tapahtuu myös kampuksen ulkopuolella. Työ- ja harjoittelupaikat, verkkoympäristöt ja oppijoiden kodit ovat vähintään yhtä tärkeitä oppimisympäristöjä kuin simulaatiotilat, laboratoriot, luentosalit ja kirjastot.

Miksi kampuksia, miksi ei vain verkkoa?

Fyysisen alueen ainutlaatuinen vahvuus on sen synnyttämät kohtaamiset. Jokainen kontakti jättää jälkensä kohtaajiin ja luo mahdollisuuden venyttää omaa ymmärrystä ihmisistä ja ilmiöistä.”

Turun ammattikorkeakoulun rehtori-toimitusjohtaja Vesa Taatila, Turun Sanomat aliokirjoitus

Mittava taideohjelma KampusART-taideohjelman ytimessä on rohkea ja moninainen nykytaide, jota toteutetaan uuden Kupittaan kampusrakennuksen sisä- ja ulkotiloihin. Taideohjelman toteuttajina ovat ensisijaisesti ammattitaiteilijat.

Ohjelmaan osallistuu myös taideopiskelijoita, joita koulutetaan julkisen taiteen ammattilaisiksi.

Taideohjelmaa koordinoi Turun AMK:n Taideakatemia, ja se toteutetaan Turun AMK:n ja Turun Teknologiakiinteistöjen yhteistyönä.

”Lähes miljoonan euron taideohjelma toimii esimerkkinä alueen kehittämiselle.

Samalla se on osa valtakunnallista julkisen taiteen kehittämistyötä.”

Turun AMK:n kuvataiteen koulutus- ja tutkimuspäällikkö Taina Erävaaras

”Taide lisää kampusalueen viihtyisyyttä ja luo paikalle identiteettiä. Tavoitteena on, että pihakannelle toteutettava teos tuo kontrastia ympäristöönsä. Taide voi paitsi yllättää, myös toimia maamerkkinä ja auttaa suunnistamaan alueella.”

KampusARTin taidekoordinaattori Riina Kotilainen

Laboratoriotilat Turun ammattikorkeakoulu rakentaa Kupittaalle vahvaa tutkimus- ja innovaatioympäristöä. Uusia tutkimuskeskuksia voivat hyödyntää muut alueen kouluttajat ja yritykset.

Oppimisympäristön siirtäminen sinne, missä toimii yrityksiä, oli suuri positiivinen harppaus koulutuksen kehittämiselle.

Kokonaisuuteen kuuluu useita tekoälyyn, uuteen energiaan, kemiantekniikkaan ja terveysteknologiaan liittyviä kehitys- ja testausympäristöjä, joissa hyödynnetään uusinta osaamista ja tekniikkaa. Osa laboratorioympäristöistä on jo valmistunut, osa on tulossa käyttöön lähivuosina.

Tavoitteena on laajentaa kokonaisuutta niin, että se kattaa yritysten tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotarpeet läpi koko valmistusprosessin.

Yritykset hyötyvät palveluista, jotka vahvistavat kilpailukykyä ja liiketoimintaa. Yksi yhteinen alusta tutkia, testata ja kehittää takaa yksittäistä toimijaa laajemman vaikuttavuuden.

SOLAR Lab tarjoaa aurinkosähköjärjestelmien kenttätestausta ja laboratoriokarakterisointia.

DES Lab tarjoaa hajautettujen energiajärjestelmien ja konvertteritekniikan kehitystä ja testausta.

AR-, VR- ja tekoälykeskus tarjoaa lisätyn todellisuuden, virtuaalisen todellisuuden sekä tekoälyn osaamispalveluja.

Healthtech Labin kokonaisuuden investoinneissa hyödynnetään erityisesti tekoälyä ja robotiikkaa, kuten palvelurobotit, Cloud Grid -robotit, biolääketieteelliset laitteet sekä sensoriteknologia.

Biomateriaali- ja diagnostiikkalaboratorion investoinnit sisältävät monipuoliset prosessointi-, mittausja analysointilaitteistot, kuten virtaussytometrin, alhaisen lämpötilan 3D-printterin ja reometrin lisälaitteet.

Rakennetun ympäristön tutkimuslaboratorioiden kokonaisuus sisältää akustiikan FINASakkreditoidun testauslaboratorion, psykofysiikan ja kokeellisen psykologian laboratorion, kaiuttoman huoneen, ilmastointilaboratorion ja rakennustekniikan laboratorion.

EMC- ja radiolaboratorio tarjoaa yhteistyökumppaneille emissio- ja sietomittauksia sekä standardien mukaisia tuotekehitysvaiheen testauksia.

Materiaalitehokkuuslaboratorion investoinnit sisältävät materiaalien prosessointi- ja mittauslaitteistoja, analysointikaluston ja ohjausjärjestelmien investoinnit.

talk | turkuamk.fi

17

KampusART –

Julkisen taiteen merkitys yhteisölle ja taiteilijoille Yhä useammat haluavat nähdä taidetta arkiympäristössään. Suomen Taiteilijaseuran vuonna 2014 tilaaman tutkimuksen mukaan 75 prosenttia suomalaisista toivoo taideteoksia arkiympäristöönsä, kuten työpaikoille ja kouluihin. Julkisen taiteen nähdään myös lisäävän viihtyisyyttä ja turvallisuuden tunnetta.

L

ähes miljoonan euron KampusART-taideohjelman tavoitteena on lisätä Kupittaan kampuksen vetovoimaisuutta ja rakentaa sen identiteettiä taiteen keinoin. Halu panostaa julkiseen taiteeseen kertoo paitsi taiteen, myös tilan käyttäjien ja yhteisön arvostuksesta.

Julkinen taide yhteisön rakentajana Julkisella tilalla tarkoitetaan paitsi fyysisiä, myös sosiaalisia rakenteita.

Sen ytimessä ovat toiminta ja vuorovaikutus. Myös julkinen taideteos saa lopullisen muotonsa vuorovaikutuksessa sen käyttäjien kanssa. Ihmisten arjen keskelle sijoittuvalta taiteelta vaaditaan nykyään aktiivista vuoropuhelua sijoituspaikkansa ja yleisönsä kanssa.

Julkinen tila tuo taiteilijalle erityisiä vaatimuksia. Taideteoksen yleisöpohja on laaja ja heterogeeninen, mikä tulee ottaa huomioon teoksen ideassa ja toteutuksessa.

Taide vaikuttaa tilaan fyysisesti, mutta myös ajatuksiin ja tuntemuksiin tilasta.

Samaa teosta käyttävät erilaiset ihmiset, jolloin sen saamat merkitykset voivat olla hyvinkin erilaisia.

Julkinen taideteos voi toimia maamerkkinä ja kohtaamispaikkana. Hyvä esimerkki on Helsingissä sijaitseva Felix Nylundin veistos Kolme seppää (1932), josta on muotoutunut ihmisten tapaamispaikka. Osana KampusARTtaideohjelmaa uudisrakennuksen pihakannelle toteutettavan ulkoteoksen toivotaan helpottavan kampusalueen hahmottamista ja toimivan maamerkkinä.

Havainnekuva Kupittaan kampukselta ICT-Cityn ja DataCityn väliseltä kansialueelta, johon KampusARThankkeen myötä on tulossa ulkotaideteos.

18

talk | turkuamk.fi

KampusART Julkinen taide vaikuttaa tilaan fyysisesti, mutta myös ajatuksiin ja tuntemuksiin tilasta.

Julkinen taide herättää usein tunteita. Teos ja sen toteutusprosessi voivat toimia keskustelun avaajana: sen äärellä voidaan nostaa keskusteluun yhteisön arvot. Julkinen taideteos voi vahvistaa yhteisöllisyyden tunnetta, mutta se voi olla myös yhteisöä jakava tekijä − etenkin, jos se jakaa mielipiteitä tai yhteisössä koetaan, ettei sitä ole kuultu teoksen hankinnassa.

Taiteilija osana yhteisöä ja yhteiskuntaa Julkinen taide tarjoaa ammattitaiteilijoille mahdollisuuksia työllistyä sekä mahdollisuuden saada teoksensa osaksi rakennettua ympäristöä, jolloin teos saa moninkertaisen yleisön verrattuna esimerkiksi gallerianäyttelyihin.

Julkinen taide on näin myös keino edistää taiteen saavutettavuutta. Taiteilija ja taide tulevat näkyviksi ja integroituvat yhteiskuntaan, mikä puolestaan lisää taiteilijan työn ja taiteen arvostusta.

Julkisen taiteen hankkeet laajentavat taiteilijan ammattitaitoa, kun hän työskentelee eri alojen ammattilaisista koostuvan työryhmän jäsenenä. Taiteilijoita on käytetty vielä hyvin vähän aluesuunnittelun työryhmissä, vaikka

Kolme neljästä toivoo taideteoksia arkiympäristöönsä, kuten työpaikoille ja kouluihin. heiltä voisi saada luovaa ja innovatiivista näkökulmaa alueiden kehittämiseen.

Taiteilijan ja yhteisön vuorovaikutus Julkinen taide ei ole pelkästään taidekasvatuksen väline tai keino parantaa taiteen saavutettavuutta, vaan myös oivallinen väline yhteisön rakentamiseen.

Myös taiteilijan rooli on erilainen julkisen taiteen prosesseissa, joissa keskeistä on vuorovaikutus ja yhteisön kuuntelu: tilan käyttäjiä voidaan esimerkiksi osallistaa teoksen valintaan tai jopa sen toteuttamiseen.

• Tuo nykytaidetta Kupittaan kampuksen uudisrakennuksen sisä- ja ulkotiloihin.

• Toteuttajia ovat ammattitaiteilijat ja taiteen opiskelijat.

• Kehittää julkisen taiteen pedagogiikkaa, prosesseja ja kuratointimalleja.

• Ohjelmaa koordinoi Turun AMK:n Taideakatemia, ja se toteutetaan Turun AMK:n ja Turun Teknologiakiinteistöjen yhteistyönä.

Lue lisää: kampusart.turkuamk.fi

Keväällä 2019 kartoitettiin uudisrakennuksen EduCityn tulevien käyttäjien toiveita kampusalueelle tulevasta taiteesta. Toiveet välitetään myös taiteilijoille, jotka suunnittelevat teoksia kampukselle. Taiteilijalle yhteisö on konteksti, oleellinen ja tärkeä osa teoksen suunnittelu- ja toteutusprosessia.

Vuorovaikutus ja yhtesö lähtökohtina takaavat onnistuneen lopputuloksen.

• TEKSTI: RIINA KOTILAINEN, TAIDEKOORDINAAT TORI, TURUN AMK:N TAIDEAKATEMIA • KUVAT: SIGGE ARKKITEHDIT OY SEKÄ EERO MERIMAA

talk | turkuamk.fi

19

Yhteistyötä Valmet Automotiven kanssa

Yrityskumppanuuksilla varmistetaan koulutuksen työelämälähtöisyys Turun AMK pyrkii läheisellä yhteistyöllä yrityskumppanien kanssa varmistamaan koulutuksen työelämävastaavuuden. Valmet Automotiven kanssa tehtävä yhteistyö sisältää opiskelijatöitä ja -vierailuja, henkilöstökoulutusta sekä tutkimus-, kehitys- ja innovaatioyhteistyötä.

Ensisijainen tehtävämme on tuottaa osaavia ammattilaisia Varsinais-Suomen työelämän kehittämiseen ja tarpeisiin. Meillä on tärkeä rooli alueemme kestävän osaamisperusteisen kilpailukyvyn ja elinvoiman rakentamisessa aktiivisen kehittämis-, innovaatio- ja tutkimustoimintamme kautta.”

Näin todetaan Turun ammattikorkeakoulun strategiassa. Varsinais-Suomen elinkeinoelämän toimintaedellytysten turvaaminen tulevaisuuden osaajien kouluttamisen kautta on ydintehtävämme.

Elävä yhteys yrityksiin ja muihin työelämän toimijoihin varmistaa, että teemme oikeita asioita: että koulutuksemme vastaa työelämän tarpeita ja että TKI-panostukset kohdentuvat oikein.

20

talk | turkuamk.fi

Kumppanuus Valmet Automotiven kanssa on kestänyt jo useamman vuoden.

Strateginen kumppanuus sisältää opiskelijatöitä ja -vierailuja, henkilöstökoulutusta, TKI-yhteistyötä ja rekrytointipalveluja.

Koulutus vastaamaan työelämän tarpeita Koulutusorganisaatioiden tulee kuunnella herkällä korvalla työelämästä kantautuvia viestejä työntekijöiden osaamistarpeista.

Tämän vuoropuhelun vahvistaminen on kirjattu Turun AMK:n ja Valmet Automotiven strategiseen kumppanuussopimukseen.

Vuoropuhelun vahvistaminen pitää sisällään tunnetuksi tekemistä: Uudenkaupungin autotehtaalla vierailee useita ryhmiä Turun AMK:sta vuosittain, muun muassa auto- ja kuljetustekniikan sekä konetekniikan insinööriopiskelijoita.

Vierailuiden lisäksi Valmet Automotive osallistuu joidenkin opintojaksojen osatoteutukseen, kuten liiketoiminnan logistiikka- ja tuotekehityskurssit. Kansainvälistä väriä tuo yhteistyö skotlantilaisen Strathclyden yliopiston kanssa. Glasgowssa sijaitsevan Strathclyden vaihto-opiskelijat ovat tehneet harjoitustyönä autotehtaan korihitsaamon suunnitteluohjeistuksen dokumentaatiota.

Jatkossa kuvaa autotehtaan tavoittelemista osaajista on pyrkimys laventaa, ja lisätä ylipäätään yrityksen ja toimialan tunnettuutta opiskelijoiden keskuudessa.

– Tarvetta olisi insinööritaustaisten tekijöiden lisäksi myös liiketoiminnan ja talouden osaajille, kertoo Valmet Automotiven HR-asiantuntija Ira Silvendoin.

Paitsi syötteitä työelämästä koulutukseen, kumppanuussopimuksen puitteissa on myös järjestetty koulutusta henkilöstölle.

Laaduntarkkailua Valmet Automotiven Uudenkaupungin tehtaalla.

Koulutusorganisaatioiden tulee kuunnella herkällä korvalla työelämästä kantautuvia viestejä työntekijöiden osaamistarpeista. talk | turkuamk.fi

21

Valmet Automotiven tapaisen kasvuyrityksen henkilöstötarpeen kasvaminen koskee myös esimiesporrasta. Turun AMK:n ”Esimiehen ajokortti” -koulutuksen on läpäissyt 127 henkilöä autotehtaalta. Esimieskoulutuksessa on käsitelty esimiehen roolia yrityksessä, muutostilanteita, viestintää, työturvallisuutta ja -hyvinvointia.

“Esimieskoulutuksessa on käsitelty esimiehen roolia yrityksessä, muutostilanteita, viestintää, työturvallisuutta ja -hyvinvointia.”

eRallycross-projektissa teknistä tukea Yhteistyötä Valmet Automotiven kanssa tehdään myös tutkimusja kehitystyön sekä siihen kytkeytyvän opetuksen yhteydessä.

Eräs aihealue ovat sähköautot ja niihin liittyvä akkuteknologia. Liikenne sähköistyy kovaa vauhtia. Valmet Automotive tunnisti tämän trendin, ja käynnisti syksyllä 2019 autoteollisuuden tarpeita palvelevan akkutehtaan Salossa.

Sähköautoihin liittyy yhteistyötä Turun AMK:n kanssa.

Ammattikorkeakoulu on tehnyt investointeja akkuihin liittyvän kehitystyön vahvistamiseksi. Akkulaboratoriossa keskitytään akkukennojen ja -moduulien testaukseen sekä akkujen turvallisuuteen.

Turun AMK:ssa myös rakennetaan sähköautoa. Vuonna 2018 monialaisena opiskelijaprojektina käynnistyi sähkökäyttöisen rallicrossauton rakentaminen. Valmet Automotive on ollut projektissa teknisenä tukena ajoneuvon suunnittelussa ja sähköisen voimansiirron komponenttien valinnassa.

– Järjestelmällinen korkeakouluyhteistyö on meille vielä verraten uusi asia, johon aiomme jatkossa panostaa entistä enemmän ja vahvistaa yhteistyötä, toteaa oppilaitosyhteistyötä koordinoiva Mika Kinnunen Valmet Automotivesta.

Sähköautoihin liittyy yhteistyötä Turun AMK:n kanssa.

Kuva Valmet Automotiven Uudenkaupungin autotehtaan sähköajoneuvojen piensarja- ja prototyyppivalmistuksesta.

22

talk | turkuamk.fi

Seuraa eRallycross-projektin etenemistä Facebookissa

• TEKSTI: MART TI KOMULAINEN, VIESTINTÄVASTAAVA • KUVAT: VALMET AUTOMOTIVE SEKÄ JYRI KUITUNEN ( ERALLYCROSS )

eRallycross-projekti vieraili syksyllä 2019 Tampereen Alihankintamessuilla esittelemässä valmistuvaa autoa.

Vuonna 2018 monialaisena opiskelijaprojektina käynnistyi sähkökäyttöisen rallicrossauton rakentaminen.

Valmet Automotive osallistuu joidenkin opintojaksojen osatoteutukseen.

Täsmäapua työelämään Turun AMK:n työelämäpalvelut tarjoavat monialaisia ratkaisuja ja palveluja. Voit kehittää tiimisi, yrityksesi tai itsesi osaamista apunasi pätevät kouluttajat ja kokeneet yritysvalmentajat.

Katso tarkemmat tiedot: turkuamk.fi/tyoelamapalvelut

talk | turkuamk.fi

23

Uudet oppimisympäristöt Turun tiedepuisto

Suomen suurin

kampus kaupungin ytimessä.

Alueella opiskelee ja työskentelee

40 000 korkeakoululaista.

Kupittaan kampus Vahva tutkimus- ja innovaatioympäristö osana

Teknologiakampus Turkua.

EduCity Opiskelijoiden, opettajien ja yritysten

kohtaamispaikka.

24

talk | turkuamk.fi

Hybridiympäristöt Osa ryhmästä on fyysisesti paikalla, osa etäyhteyksien päässä.

Etäopiskelupisteet: Loimaa ja Uusikaupunki Mahdollistavat uusia tapoja opiskella joustavasti.

Virtuaaliset ympäristöt Ammattikorkeakoulujen yhteisiä verkko-opintoja sekä kokonaisia tutkintoja verkossa.

kaikkien ammattikorkeakoulujen yhteisiä verkko-opintoja tarjolla

1000

opintojaksoa vuodessa.

Salo IoT Campus

Lorem ipsum dolor sit amet,

Avoin oppimisympäristö yritysten keskellä.

Linnankadun taidekampus Taideakatemian esitykset ja näyttelyt ovat kaikille avoimia.

1 1 2 3 5 8 13 21 34 55

Medisiina D Laboratoriot ja oppimiskeskukset toimivat ja palvelevat osana

Terveyskampus Turkua. talk | turkuamk.fi

25

Kuvitus: Milja Päivärinta

Uuden energian lähteillä

Energiamurros on täällä!

Ehtymätöntä aurinkoenergiaa talteen ottamassa on pientalojen katoilla aurinkopaneeleja, jotka on kytketty yhteiseen järjestelmään, mikroverkkoon. Älykäs mikroverkko optimoi energiankäytön usean talon ja energiavaraston muodostamassa kokonaisuudessa. Se muodostaa myös markkinapaikan, jossa ylijäämäsähköä voidaan myydä talokompleksin ulkopuolelle. Asukkaiden sähköautot ja sähköpolkupyörät saavat energiansa myös tästä verkosta.

Turussa Lemminkäisenkadulla sijaitsevat oppimis- ja tutkimusympäristö #tehdas ja Koneteknologiakeskus. Rakennuksen katolla on testiaurinkovoimala, joka tuottaa tietoa aurinkopaneelien toiminnasta ja sääolojen vaikutuksesta aurinkosähkön tuotantoon.

26

talk | turkuamk.fi

E

delläkuvattu visio voi olla pian todellisuutta.

Naantalin asuntomessuille vuonna 2020 kaavaillaan pientalojen yhteistä aurinkovoimala-energiavarastomikroverkko -ratkaisua. Sen on määrä toteutua osana Turun AMK:n ”KAEV – Kestävä alueellinen energiantuotanto ja -varastointi” -hanketta.

Aurinkoenergia ja siihen liitetyt älykkäät mikroverkot edustavat energiamurrosta, joka on käynnissä niin Suomessa kuin muuallakin maailmassa.

– Energiamurros merkitsee energiantuotannon ja liikkumisen sähköistymistä, kestävien, siis uusiutuvien, energialähteiden hyödyntämistä sekä siirtymistä keskitetystä energiantuotannosta entistä hajautetumpaan malliin, kuvailee Uusi energia -tutkimusryhmän vetäjä, diplomi-insinööri Samuli Ranta.

Kesäksi 2020 valmistuvan Turun AMK:n uudisrakennuksen, EduCityn, katolle tulee niin ikään aurinkopaneeleja, jotka paitsi tuottavat kampukselle vähähiilistä sähköä, myös palvelevat aurinkosähkön tutkimusta ja kehittämistyötä.

Lämpöä ei enää harakoille!

EduCity toimii testialustana myös hukkalämmön talteenotossa: perustuksissa on osa paaluista varustettu lämmönkeruuputkistoilla.

Lämpöä hukataan monissa kohteissa: katot, tiestö, palvelintilat. Ilmaista lämpöä olisi tarjolla, jos sen saisi säilöttyä ja otettua käyttöön kun tarvetta on. Ongelmana on lämmön varastointi.

Eräs vaihtoehto lämmön keräämiseen ja tallentamiseen ovat energiapaalut, joita tutkitaan Turun AMK:n koordinoimassa Aurinkosähköä LÄMPÖÄ-hankkeessa. Borehole Thermal Huolimatta aurinkosähkön tuotantokapaEnergy Storage eli BTES voi ladata EduCity toimii siteetin hurjasta kasvuvauhdista Suomessa maaperän lämpöakkuun ympäröivistä (kapasiteetti on yli 100-kertaistunut 10 maamassoista, aurinkokeräimistä tai testialustana myös vuodessa) sen osuus kaikesta sähköntuotanhukkalämmön lähteistä peräisin olevaa hukkalämmön nosta on vielä prosentin kymmenyksiä. lämpöenergiaa.

Mutta kiinnostus kasvaa kohisten.

– Hukka- ja ilmaislämpöjä on talteenotossa: Hintakin alkaa olla houkutteleva, ilmastoyhteiskunnassa valtavasti. Niitä ei ole perustuksissa on osa vielä hoksattu hyödyntää laajasti. Suomi motiiveista puhumattakaan. paaluista varustettu voi nousta tässä suunnannäyttäjäksi, Kasvavan kiinnostuksen myötä aurinkosähköosaajille on tilausta. Uusi mikäli yhteistä tahtoa löytyy, ja lämmönkeruuenergia -tutkimusryhmä tarjoaa palveluina saamme energia- ja rakennusalan putkistoilla. aurinkovoimaloiden käyttöönottotestausta ja toimijat näkemään hukkalämpöjen hankinnan asiantuntijapalveluita. hyödyntämisen ja varastoinnin Vilkkailla aurinkopaneelimarkkinoilla laadusta täytyy yhtenä merkittävänä vaihtoehtona energian säästössä ja pitää huolta. Uusi energia -tutkimusryhmän SOLAR ilmastonmuutoksen hillitsemisessä, toteaa hukkalämmön Labissa tehdään aurinkopaneelien laatutestausta käyttäen talteenotosta ja lämpöenergian kausivarastoinnista väitöskirjaa ”aurinkosimulaattoreita”, laitteita, joilla jäljitellään auringon valmisteleva Rauli Lautkankare. tuottamaa valoa. SOLAR Labissa voidaan testata myös paneelien mekaanista kuormituskestävyyttä Lisää ymmärrystä energiajärjestelmistä ja sähköturvallisuutta.

Uusi energia -tutkimusryhmän yksi päämielenkiinnon kohteista Uudella Mobile SOLAR Lab -trailerilla nämä testauson energiajärjestelmät, energiatuotannon systeeminen taso. palvelut voidaan viedä myös asiakkaan luo. Tällöin voidaan Systeemisen tason ja energiantuotannon säätelyn ymmärrystä havaita paneelien laatupoikkeamien lisäksi myös mahdolliset tarvitaan etenkin voimakkaasti vaihtelevan uusiutuvan kuljetusvauriot. energiantuotannon yhteydessä.

SOLAR Labin nykyisen sijaintipaikan, #tehtaan ja KoneAvainsana on älykkyys. Älykkäissä verkoissa (Smart Grid) teknologiakeskuksen katolla, on pieni testiaurinkovoimalakin, sähköntuotantoa, varastointia ja kulutusta ohjataan järkevästi, jolla tehdään tutkimusta. Testivoimala tuottaa tarkkaa tarpeiden mukaan. seurantatietoa testattavien aurinkopaneelien toiminnasta sekä Ryhmässä on tutkittu muun muassa sähköisen joukkosään ja vuodenaikojen vaihtelun vaikutuksesta aurinkosähkön liikenteen ja uusiutuvan energiantuotannon yhdistämistä tuotantoon.

Euroopan aluekehitysrahaston tuella SeBNet – Smart Electric Testivoimalan yhteydessä on tuoreimpana asennettu Bus Network Integration -hankkeessa. Sitä varten laboratorioon aurinkosään mittausasema, jolla seurataan auringon säteilytehoa on toteutettu pienimittakaavainen sähköbussin latausasema. ja sen jakautumista suoraan säteilyyn ja hajasäteilyyn. Lisäksi Aihetta tutkitaan myös simulointiohjelmilla. mitataan myös muita säteilyn ominaisuuksia, kuten UV- ja Haastavaksi sähköbussien latausaseman tekee suuri infrapunasäteilyn voimakkuutta. äkillinen sähköntarve tavanomaisempaan sähköverkon käyttöön

talk | turkuamk.fi

27

Kuuntele Talk-podcast energiamurroksesta, asiantuntijana DI Samuli Ranta:

talk.turkuamk.fi/talk-podcast/energiamurrosmuuttaa-tapamme-tuottaa-ja-jakaa-energiaa

Citylogistiikka -hankkeessa on selvitetty ”viimeisen mailin” rahtikuljetuksiin soveltuvia sähköisiä kuljetusratkaisuja.

verrattuna. Näitä on tarpeen selvittää ennen kuin sähköbussien – ja muiden sähköä käyttävien kulkuneuvojen – käyttö yleistyy.

Energiavarastot ovat keskeisessä roolissa älykkäässä sähköverkossa. Sähköenergiaa varastoidaan akkuihin ylituotannon aikana ja käytetään kulutukseen kulutushuippujen aikana.

Keskeisiä ovat myös tehoelektroniikka ja konvertterit, joilla voidaan vaihdella jännitetasoa ja tehdä AC/DC-muunnoksia.

Tällä alalla tapahtuukin voimakasta kehitystä.

Kestävää liikkumista Sähköbusseja, sähköpotkulautoja, sähköautoja, sähköavusteisia tavarankuljetuskärryjä. Liikenne sähköistyy. Sekin on osa energiamurrosta.

Energiamurroksen taustalla on tarve tuottaa energiaa mahdollisimman päästöttömästi ja kestävästi.

– Sähköisten järjestelmien ympäristöystävällisyys riippuu tietysti siitä, miten vähäpäästöisesti niiden käyttämä sähkö on tuotettu, tähdentää Samuli Ranta.

Liki puolet sähköstä tuotetaan Suomessa tällä hetkellä uusiutuvista lähteistä, hiilineutraalisti vajaat 80 prosenttia.

Uusiutuvien lähteiden lisäksi hiilineutraaleihin luetaan ydinvoima.

28

talk | turkuamk.fi

Erilaisia sähköisiä ja muita julkisen liikkumisen muotoja pyritään kehittämään Rannan vetämässä Uusi energia -tutkimusryhmässä. Bussien latauksen lisäksi on selvitetty sähköbussien hankintaan ja käyttöönottoon liittyviä kysymyksiä. Onpa annettu myös koulutusta bussien kuljettajille taloudellisista ajotavoista.

Vastikään alkaneissa eBussed- ja Vähähiilinen liikkuminen liikennehubeissa -hankkeissa vaihdetaan kansainvälisesti kokemuksia sähköbussiliikenteestä sekä kehitetään ”liikennehubeja”, liikenteellisiä solmukohtia, joissa liikkuu paljon ihmis- ja liikennevirtaa, ja joissa on saatavilla myös julkista liikennettä.

Vaikka maailman energiankulutuksen kasvu ei osoita hyytymisen merkkejä, energiasektorilla tapahtuu siis paljon myönteistä kehitystä. Energiakäänteessä kohti hiilineutraaliutta ja kiertotaloutta on korkeakouluillakin tärkeä rooli kehittäjinä ja tulevaisuuden osaajien kouluttajina.

• TEKSTI: MART TI KOMULAINEN • KUVAT: MART TI KOMULAINEN

Uusi energia -tutkimusryhmän SOLAR Labissa tehdään aurinkopaneelien ja -kennojen laatutestausta käyttäen ”aurinkosimulaattoreita”.

Uusi energia -tutkimusryhmä Maailma on energiamurroksessa ja tarvitsee uusiutuvaa energiatuotantoa, älykästä energiajärjestelmien ohjausta sekä kestävää liikennettä.

Uusiutuvalle energiantuotannolle on tyypillistä tuotannon voimakas vaihtelu. Tämä ja sähköisen liikenteen lisääntyminen luovat uudenlaisia mahdollisuuksia ja haasteita älykkääseen energiantuotantoon ja -käyttöön. Näihin haasteisiin vastaaminen on Uusi energia -tutkimusryhmän päätavoite.

Painopistealueita ovat: • hajautettu energiantuotanto (aurinko-, tuuli-, bioenergia) • energiantuotannon verkkointegraatio • sähköisen liikenteen integraatio • vähäpäästöinen pienrahtiliikenne ja Last Mile -kysymys • konvertteritekniikka • sähkön ja lämmön varastointi • energianhallintajärjestelmät • energian kysynnänjousto.

Laboratoriot SOLAR Lab: Aurinkosähköjärjestelmien kenttätestaus ja laboratoriokarakterisointi DES Lab: Hajautettujen energiajärjestelmien, akkujärjestelmien ja konvertteritekniikan kehitys ja testaus.

SOLAR Lab – Myytävät palvelut: • aurinkopaneelien STC-testaus laboratoriossa ja kenttäolosuhteissa • aurinkosähkövoimaloiden käyttöönottotestaus ja drone-kuvaus • paneelien mekaanisen kuormituskestävyyden testaus • materiaalitestaus ja tuotekehitys • paneelien pitkän aikavälin testaus kenttäolosuhteissa • hankintaprosessin asiantuntijapalvelut • täydennyskoulutus DES Lab – Myytävät palvelut: • akkujärjestelmien testaus ja kehitys • konvertterien testaus, hyötysuhde, standardien mukaisuus, verkkohäiriöt <50 kVA • sähkön laadun testaus • tuotantolaitosten energiakatselmukset.

Tutkimusryhmän toimintaan osallistuu koko ajan projektitöiden ja opinnäytetöiden tekijöitä sekä vaihto-opiskelijoita.

talk | turkuamk.fi

29

INTOHIMONI Tällä palstalla esittelemme Turun AMK:ssa työskenteleviä ihmisiä, jotka suhtautuvat sekä harrastuksiinsa että työhönsä intohimoisesti.

Tunnetko tällaisen henkilön?

Kerro meillekin: viestinta@turkuamk.fi

Hyvä ruoka, parempi duuni Taideakatemian koulutusjohtaja Timo Tanskanen nauttii työstään ja hyvästä ruoasta.

Usein myös näiden kahden yhdistelmästä.

T

anskanen istahtaa ravintola Nooan kulmapöytään ja luo katseensa syksyisen Aurajoen rantaan. Mielessä on tällä haavaa kaksi asiaa: kulttuurialan korkeakoulutuksen tulevaisuuden kiemurat ja kohta pöytään saapuva lohipasta. Hyvän lounasruoan ja jokirannan ravintoloiden rauhoittavan miljöön pariin ­Tanskanen vetäytyy erityisesti silloin, kun töissä on Excelit solmussa tai muutoin hieman verisuonet tykyttävät ohimolla.

30

talk | turkuamk.fi

– Hyvä ruoka, hyvässä seurassa, miellyttävässä ympäristössä luo hyvän mielen ja nautintoa. Ruokailu on minulle sosiaalisena tilanteena tärkeä myös työn näkökulmasta. Se on sellainen työpäivän katkaisu, jonka aikana asioita ajattelee vähän erilaisesta vinkkelistä, sanoo Tanskanen.

Toisinaan Tanskanen tallustaa höyryävien patojen äärelle yksinään, mutta usein mukana on vaihteleva kollegio ­t yötovereita.

– Kollegoiden kanssa rupatellaan toki työasioita, mutta silloinkin huomattavasti vapautuneemmassa ympäristössä.

Monesti uudenlaisia ajatuksia syntyy siinä, että jutellaan vapaamuotoisemmin jossain muualla kuin neuvottelupöydän ääressä, Tanskanen toteaa.

Aurajoki vie kielen mennessään Tanskanen on seurannut mielissään Turun kasvamista ruokaja ravintolakaupungiksi. Hyvästä ravintolatarjonnasta on ­muodostunut Turulle vetovoimatekijä.

– Aurajoki on jonkinlainen elämänviiva Turun r­ avintoloille.

Jos Tuomiokirkkosillalta lähtee alajuoksulle, niin siinä on muutaman sadan metrin matkalla aivan kansallisen tason huippuravintoloita. On hienoa, että myös täällä alajuoksulla, Taideakatemian kampuksen välittömässä läheisyydessä on lounas- ja illallistarjontaa, Tanskanen iloitsee.

Vaikka työpäivien aikana Tanskanen suuntaakin mieluiten lounastamaan oman talon ulkopuolelle, hän muistuttaa ­Taideakatemian opiskelijaravintola Muusasta. Vuoden 2018 syksyllä kasvisravintolaksi muuttunut Muusa on kaksinkertaistanut ruokailijamääränsä, ja palaute on ollut erinomaista. Yksi joenrannan lounashelmistä löytyy siis Taideakatemian seinien sisältä.

Ruoan ja taiteen tekemisessä yhdistävinä tekijöinä ovat usein intuitio ja inspiraatio.

Reseptitön kotikokki Ruoka on Tanskaselle arjen ilo, mutta myös intohimo, jonka parissa on lupa hifistellä. Taideakatemian koulutusjohtaja antaa mieluusti ravintolan kokkien loihtia lautaselle makumaailmoja, mutta kauha pysyy kädessä myös kotikeittiössä. Kotona hän ottaa usein hieman vapauksia reseptien suhteen.

– Olen sellainen perus-kotikokki. Yleensä viikonloppuruoat syntyvät minun käsissäni. Vaimon kanssa on tosin ollut puhetta, että joskus pitäisi ehkä niitä reseptejäkin lukea. Silloin voisi tavoitella jotain enemmän fine dining -tyyppistä loppu­t ulosta.

Hellan ääressä Tanskasella ei ole varsinaista bravuuria.

Suosikkeja ovat erilaiset pastat ja muut mutkattomat perheruoat.

– Nyt olen kokeillut erilaisia haudutettuja liharuokia.

Syksyisin metsän tarjoama lähiruoka löytää tiensä pöytään takuuvarmasti, sillä vaimo on innokas sienestäjä. Myös ­amerikkalaistyyppinen barbeque kiinnostaa.

Taide ja ruoka rakentavat identiteettiä Taiteella ja ruoalla on paljon yhdistäviä tekijöitä. Tanskanen muistuttaa, että jos hyvä ruoka ravitsee sekä kehoa että mieltä, niin kulttuurialan koulutus on aivan elimellisesti sitä hengen ravintoa. Erilaiset ruokavalinnat ovat iso osa identiteettiämme.

Myös jokaisen henkilökohtainen taide- ja kulttuurisuhde on tärkeä osa minuuden rakentamista.

– Työelämään siirryttyään meidän opiskelijamme niin taiteen kuin mediankin saralla tekevät juttuja, jotka näkyvät yhteiskunnassa ja luovat mahdollisuuksia. Näen taiteen identiteettiä ja yhteiskunnallista osallisuutta vahvistavana voimana.

Tällä hetkellä meillä yhteiskunnassa on paljon asioita, jotka hajottavat yhteyttä.

Ruoka ja taide ovat lyöneet kättä myös ihan hiljattain, kun alkusyksystä 2019 järjestetyssä Food & Art -festivaalissa nähtiin huippukokkien annosten yhteydessä Taideakatemian

kuvataideopiskelijoiden tuottamaa taidetta. Ruoan ja taiteen tekemisessä yhdistävinä tekijöinä ovatkin usein intuitio ja ­inspiraatio. Näin on myös Tanskasen keittiössä.

– Ruoanlaittoni on hyvin intuitiivista. Siinäkin ehkä nousevat esiin ne intohimot ja mieliteot – tänään olisi kiva tehdä jotain näistä raaka-aineista. Yleensä tulee jopa ihan ­positiivista palautetta, Tanskanen naurahtaa.

• TEKSTI: JUSSI KOKKOLA, VIESTINTÄVASTAAVA • KUVAT: MIKKO KORHONEN

talk | turkuamk.fi

31

Toimisto keskellä

mustikkametsää

Työn muotoilulla voi tukea työhyvinvointia. Sähkösuunnittelija Mika Nurminen huolehtii hyvinvoinnistaan pitämällä etätyöpäiviä.

32

talk | turkuamk.fi

H

erätyskello soi 5.30. Tänään ei tarvitse lähteä ajamaan läpi usvaisen aamun. Mika Nurminen on tietokoneen ääressä jo ennen seitsemää.

Ikkunan takana orava hyppää kuusenoksalta toiselle. On aika aloittaa työt.

Nurmisella on takana yli 30 vuoden ura laivasähkö­ tekniikan parissa. Nyt hän on sähkösuunnittelijana ­­Elomaticilla Turussa. Nurminen arvostaa työnantajansa suomaa ­mahdollisuutta työskennellä osan viikosta etänä. ­Työmatka Uudestakaupungista kun pidentää työpäivän ­helposti kymmentuntiseksi.

Kotona Nurmisen työt ja palaverit sujuvat etäyhteyksien avulla.

– Kotona työhön on helppo keskittyä. Toimistolla tulee keskeytyksiä useammin. Toisaalta jään helposti paitsi ­k ahvipöytäkeskusteluista, joissa puhutaan myös tärkeistä, työhön liittyvistä asioista, Nurminen pohtii.

Mika Nurminen tekee osan työviikosta toimistolla, osan kotoa ­käsin. Hän kokee järjestelyn tukevan ­työhyvinvointiaan.

Hyvinvointimittauksen tulos yllätti Elomaticilla työhyvinvointiin on pureuduttu myös Turun korkeakoulujen Hyvä, parempi, tuottava! -hankkeessa. Siinä pyritään parantamaan yli 55-vuotiaiden pk-yrittäjien ja ­t yöntekijöiden hyvinvointia ja näin pidentämään työuria ja lisäämään yritysten tuottavuutta.

Elomaticin yli 55-vuotiaat työntekijät ovat päässeet ­hankkeen tiimoilta Firstbeat-hyvinvointimittaukseen, joka otettiin i­ nnokkaasti vastaan.

– Minulle iloinen ja yllättävä uutinen oli, että nukun hyvin ja saan sitä kautta palauduttua, vaikka työpäivän aikana o­ lisikin stressiä, Mika Nurminen kertoo.

Mentorointi vähentää työn kasautumista Työpaikan kokeneimpia konkareita halutaan usein mukaan moneen projektiin. Silloin työn määrä ja ajanhallinnan haasteet helposti kasvavat. Sähkösuunnittelua tekevä Mika Nurminen kokee usean projektin tekemisen kuitenkin haastavaksi.

– Kun työpäivä on jaettava vaikkapa kahdelle projektille, ­molemmat etenevät vain puolikkaan päivän verran. Olen aiemmin urallani tehnyt pitkiä päiviä, kun työtä oli niin paljon.

Sitten totesin, että nyt alkaa mies loppua. Rajansa ylityölläkin.

Elomaticilla käytetään mentorointitoimintaa hiljaisen tiedon siirtämisessä kokeneemmilta kollegoilta eteenpäin.

Tiedon tehokas jakaminen edesauttaa myös töiden tasaisempaa jakautumista.

Työhyvinvoinnista huolehtiminen on tärkeää Yritykset saavat Hyvä, parempi, tuottava! -hankkeessa eväitä työssä jaksamiseen, johtamiseen ja työn muotoiluun.

Mika N ­ urminen odottaa hankkeen jatkoa työpaikassaan mielenkiinnolla.

– Olen saanut lisää tietoa työhyvinvoinnista ja sen ­vaikutuksista. Kun työtä on paljon, on työhyvinvoinnista huolehtiminen tärkeää, Nurminen kiteyttää.

Nurmiselle lähimetsä on tärkeä hyvinvoinnin lähde. ­Periaatteessa etätyöpäivä mahdollistaisi palauttavan

t­ aukojumpan ulkona työpäivän aikana. Nurminen lähtee ­mustikkametsään mieluummin töiden jälkeen.

– Seurailen lintujen ja muiden eläinten liikkeitä ja käyn ­marjastamassa. Se on minun arkiliikuntaani.

• TEKSTI: EEVA PENTIKÄINEN, FYSIOTERAPEUT TIOPISKELIJA, SEKÄ MARION KARPPI, NEW WAYS PROMOTING PERFORMANCE -TUTKIMUSRYHMÄN TUTKIMUSVASTAAVA • KUVAT: PEKKA TENHONEN JA PIXABAY

Hyvä, parempi, tuottava!

• parantaa yli 55-vuotiaiden työhyvinvointia ­varsinaissuomalaisissa pk-yrityksissä • Turun AMK tuottaa hankkeessa Firstbeat-­hyvinvointimittauksia sekä ­hyvinvointivalmennuksia • mukana myös Turun yliopiston Brahea-keskus ja Åbo Akademi • yritykset voivat tulla mukaan hankkeeseen vielä vuoden 2020 aikana Lisätideot: patu.turkuamk.fi

talk | turkuamk.fi

33

Tositilanteisiin valmistaudutaan simulaation avulla

Kupittaan kampuksen Medisiina D:n tiloissa on uusi simulaatio-oppimisympäristö HCT SimuCenter. Tilat ovat tällä hetkellä pääasiassa sosiaali- ja terveysalan käytössä, mutta niitä on mahdollisuus muokata myös muuhun käyttöön.

S

imuCenterin tilojen korkeatasoiset simulaattorit, AV-järjestelmä ja monipuoliset välineet sekä tilojen muunneltavuus mahdollistavat erilaiset oppimistilanteet ja käytännön kokeilut monille aloille. Asiantuntijapalvelut ovat räätälöitävissä yritysten eri tarpeisiin.

– Tiloilla on useita käyttötarkoituksia. Päätavoitteena on simulaatiotilojen monipuolinen ja -ammatillinen käyttö niin korkeakoulujen opetuskäytössä kuin työelämän ammattilaisten

34

talk | turkuamk.fi

koulutuksissa, koulutus- ja tutkimuspäällikkö Riitta-Liisa Lakanmaa kuvaa.

Organisaatioille tarjotaan mukaan koulutettuja, kokeneita simulaatioasiantuntijoita simulaatiotilanteiden rakentamiseen ja toteuttamiseen.

– Simulaatioharjoitukset suunnitellaan yhdessä työyhteisön kanssa. Omassa tiimissä oppiminen on tehokasta ja uusi osaaminen voidaan viedä heti käytäntöön, lehtori ja tutkimusvastaava Teija Franck mainitsee.

Todellisuuden mukaisia tilanteita Franck kertoo, että simulaatio on oppimismenetelmä, jossa todellisuutta jäljitteleviä tilanteita harjoitellaan turvallisesti ja moniulotteisesti. Simulaatioissa kehitetään työssä tarvittavaa ongelmanratkaisu- ja päätöksentekokykyä sekä vahvistetaan moniammatillista yhteistyötä.

– Case-pohjaisia harjoituksia voidaan käyttää myös osaamisen testaamiseen ja lisäämiseen, Franck huomauttaa.

Lehtori Mervi Takaeilola toteaa, että mahdollisuuksia on hyvin moniammatillisten simulaatioiden toteuttamiseen. Esimerkiksi kotihoito on lisääntymässä usealla eri sosiaali- ja terveysalan sektorilla, tämän simulointiin oppimisympäristön tilat taipuvat hyvin.

Oppijalähtöinen keskustelu tärkeää jälkipuinnissa Takaeilolan mukaan oppimistilassa haasteen tuovat jälkipuintiin tarkoitetut tilat, jos osallistujien määrä on suuri.

– Korkean tason simuloinnin tulisi tapahtua pienissä oppimisen ryhmissä, jotta päästään syventämään osaamisen tasoa. Tärkeimpänä jälkipuintina pidän keskustelua oppijalähtöisesti, oli osallistuja sitten asiantuntija tai opiskelija, Takaeilola huomauttaa.

Simulaatiokeskuksen välineet antavat mahdollisuuden toteuttaa jälkipuintia teknisten välineiden avulla esimerkiksi videoimalla tai merkitsemällä ”highlight”-kohdat.

Kuvalliset simulaatiot, joissa heijastetaan erilaisia tapahtumatiloja, ovat vasta tulossa. Tällainen on esimerkiksi liikenneonnettomuus.

Korkean tason simuloinnin tulisi tapahtua pienissä oppimisen ryhmissä, jotta päästään syventämään osaamisen tasoa.

Tiloissa on mahdollisuus säilyttää skenaarioihin tai oppimistapahtumaan tarvittavat välineet ja rekvisiitta. Tämä nopeuttaa tilojen valmistamista ennen ja jälkeen simulaation.

– Tällä voidaan varmistaa myös, että jokaisessa simulaatiotilanteessa ohjaajalla on valmiit välineet, eikä tarvitse miettiä, mistä välineitä saadaan. Myös jälkipuintitiloissa on perusvälineistö, jotta simuloitu tilanne voidaan uusia välittömästi ja näin säästää ohjaajan aikaa, Takaeilola mainitsee.

SimuCenterissä on yhteensä kuusi simulaatiotilaa, jotka sisältävät simulaatioharjoitustilan, ohjaamon ja huoneeseen liittyvän oppimiskeskustelu- eli jälkipuintitilan.

• TEKSTI: SAIJA VANHANEN, VIESTINTÄVASTAAVA • KUVA: WELLU HÄMÄLÄINEN

Ota yhteyttä: Teija Franck, p. 040 355 0433, teija.franck@turkuamk.fi

Muut oppimisympäristöt ja palvelut Medisiina D:n tiloissa Liikunta- ja toimintakykylaboratorio Laboratoriossa toimii fysioterapeuttija toimintaterapeuttikoulutus.

• kävely- ja juoksuanalyysit • kuntotestaukset • liikehallinnan arviot (kuten tasapainon hallinta ja ketteryys) • lihasvoiman arviot • perustason hapenottokyvyn arviot • Firstbeat-hyvinvointianalyysit.

Alueen terveyspalveluiden tuottajat pystyvät integroimaan laboratorion palvelut osaksi terapiaprosessejaan.

Ota yhteyttä: liikuntalabra@turkuamk.fi, p. 040 355 0539

Medisiina D-StuDental

Bioanalytiikan keskus TUAS Lab

Turun AMK:n ja Turun kaupungin hyvinvointitoimialan sopimuksesta toimiva suuhygienistiopiskelijoiden harjoitteluoppimisympäristö.

Bioanalyytikkokoulutuksen tilat koostuvat kahdesta opetuslaboratoriosta, näytteenottotilasta sekä mikroskooppi- ja teorialuokasta.

• suun terveydenhuollon palveluja Turun kaupungin asukkaille, ryhmille ja yhteisöille • mm. suuhygienistin suun hoidon tarpeen arvio, omahoidonja ravitsemusohjaus, hammaskiven ja värjäytymien poisto, jauhepuhdistus sekä fluoraushoidot.

Ota yhteyttä: Turun kaupunki, suun terveydenhuollon ajanvaraus, p. 266 0644

• opintoihin liittyvää kliinistä harjoittelua • koko laboratoriotutkimusprosessi: asiakkaan vastaanotto, näytteenotto ja käsittely, analytiikka ja tulosten vastaaminen.

Ota yhteyttä: Raini Tuominen, p. 044 907 5473, raini.tuominen@turkuamk.fi

talk | turkuamk.fi

35

Alumnikolumni

Opinnot Turun AMK:ssa veivät Tom Laineen vaihto-opiskelijaksi Kööpenhaminaan.

Opiskelukavereista ystäviksi, kummeiksi, kollegoiksi, alihankkijoiksi ja asiakkaiksi Olen vuosien varrella opiskellut eri oppilaitoksissa mitä ihmeellisimpiä asioita. Aiheet, opettajat, opiskelijatoverit, kaupungit ja maat ovat vaihtuneet.

Vaikka ihmiset ovat tulleet eksoottisista kulttuureista ja taustoista, ovat huomattavan monet opiskeluaikaiset suhteet, verkostot ja kokemukset tuoneet merkittäviä harrastuksien ja ammattien kohtaamisia, hyötyjäkin. Omaan urakehitykseen ja elämään laajemminkin, kotimaassa ja maailmalla.

Aina en ole suhteiden luomista, verkostoja ja sosiaalista kanssakäymistä osannut arvostaa, mutta iän karttuessa olen huomannut niiden olevan paitsi Suomessa merkityksellisiä, varsinkin kansainvälisessä liiketoiminnassa suorastaan ”must”.

Suomessakin pienemmissä firmoissa ja paikkakunnilla, perinteisillä toimialoilla rekrytoidaan suhteilla ja verkostojen kautta, mutta maailmalla näin tehdään isoissakin firmoissa ja moderneilla toimialoilla.

Eikä kyse ole vain työnhausta ja uran edistämisestä, vaan tehokkaasta tavasta löytää yhteistyökumppaneita, jälleenmyyjiä, alihankkijoita ja jopa rakentaa asiakassuhteita. Mikä sen parempi kuin vuosia rakennettu luottamussuhde ja ymmärrys toisen tavasta tehdä asioita, kommunikoida, tai palvelutuotannon tai teknisen osaamisen ymmärrys.

Kun jossain kohtaa tajusin henkilökohtaisten suhteiden ja verkostojen, viestinnän ja ihmisten välisten kohtaamisten olevan sosiaalisen median aikakaudella entistä tärkeämpää ja merkityksellisempää, aloin rakentaa verkostojani systemaattisesti.

En vain kasvotusten, vaan verkossa ja somessa.

Löysin oman ammatillisen ”ääneni”, tavan toimia, joka sopii minulle. Löysin kanavat, joissa sitä voi tehokkaasti hyödyntää.

Minulle pääkanavaksi muodostui LinkedIn, josta rakentui viimeisen 15 vuoden urakehitykseni kulmakivi. Sinulle se voi olla joku muu kanava ja tapa toimia. Se, missä verkostoidut, livenä vai verkossa, somessa tai messuilla, on se ja sama. Pääasia on ymmärtää sen vaikuttavuus.

Tom Laine Kirjoittaja on Turun AMK:n vuoden 2019 alumni.

Vuoden alumni -valinnan perustelujen mukaan Tom Laine on sosiaalisen median rekrytointi- ja työnantajakuvabrändäyksen valmentaja ja yritysmarkkinoinnin ammattilainen. Laine on valmistunut tietotekniikan insinööriksi (AMK) Turun ammattikorkeakoulusta, ja rakentanut merkittävän uran digitaalisen liiketoiminnan ja sosiaalisen median saralla.

36

talk | turkuamk.fi

Työ opettaa!

BisnesAkatemiassa opitaan tiimeissä Koulutuksen tarkoituksena on antaa hyvät valmiudet työelämään. ­BisnesAkatemiassa opitaan jatkuvassa vuorovaikutuksessa yritysten ja ­organisaatioiden kanssa, kasvaen yrittäjämäiseen ajattelu- ja toimintatapaan.

O

n maanantaiaamupäivä Turun AMK:n ­Lemminkäisenkadun kampuksella, ­”Lempparilla”. ­Puolenkymmentä o­ piskelijaryhmää porisee eri pöytä­r yhmien­ ­ympärillä ­BisnesAkatemian tiloissa.

Käynnissä on ”­ heimohuuto”, eli viikon alka­jaisiksi tilannekatsaus ­käynnissä oleviin yritysprojekteihin.

Ei tietoakaan maanantaimasennuksesta uuden ­t yöviikon ­alkaessa. Innostuksen aistii.

Virkeältä vaikuttaa myös Max Puhakainen, kolmannen vuoden liiketalouden tradenomi­­opiskelija, joka toimi syksyllä 2019 BisnesAkatemian y­ hteisövastaavana ja pitelee opiskelijoiden puolelta ­ohjaksia käsissään.

– Täällä saa hyvän käsityksen, miten bisnes­maailma t­ oimii, y­ mmärrys siitä on kasvanut tosi ­p aljon, ­p erustelee ­ Max ­P uhakainen opintolinjansa ­v alintaa.

BisnesAkatemia on oppimisympäristö, jossa opitaan o­ ikeiden toimeksiantojen ja p ­ rojektien y­ mpärillä, ­v uoro­v aikutuksessa yritysten ja ­organisaatioiden kanssa.

Työelämälähtöistä ja projektimaista oppimista on ­muuallakin, mutta näin pitkälle vietynä ei juurikaan. Kaikki oppiminen tapahtuu BisnesAkatemiassa ­­k aikille ­l iiketalouden opiskelijoille yhteisen ­ensimmäisen ­opiskeluvuoden jälkeen y­ rittäjämäisesti toimimalla, ­toimeksiantojen kautta.

talk | turkuamk.fi

37

Kasvua yrittäjämäiseen ajattelu- ja toimintatapaan Vuosittain noin 50 tradenomiopiskelijaa aloittaa opinnot ­BisnesAkatemiassa, ryhmittyen 3 osuuskunnaksi.

Samaan aikaan pyörii kymmenkunta osuuskuntaa eri aikaan a­ loittaneiden opiskelijoiden voimin.

Jokainen osuuskunta, siis yritys, valitsee keskuudestaan team leaderin, jollaisena Maxkin toimi aiemmin omassa osuuskunnassaan Noxit Groupissa.

Noxit Group tarjoaa yritykselle ja organisaatioille ­ myynti-, markkinointi-, tapahtumatuotanto- ja viestintä­ palveluja. Samantyyppistä on muillakin osuuskunnilla, hieman jäsenten osaamisalueista riippuen: markkinointi­ suunnitelmia, kampanjoita, verkkosivuja, valokuvausta, kyselytutkimuksia, ­tapahtumia, mystery shoppingia…

Palveluvalikoima on varsin laaja. Osuuskunnan sisällä muodostetaan tiimejä, kuten markkinointitiimi.

Osuuskunnassa työskentely edellyttää kurinalaisuutta ja vastuunkantamista – vapaamatkustajia ei kaivata. Jokaisen on tehtävä osansa, jotta yritysprojekti saadaan määräajassa maaliin.

Näinhän sitä työelämässäkin toimitaan.

Alkuvaiheessa toki on tunnustelua, kun rooleja haetaan ja yrityskontakteja muodostetaan.

– Keskeistä on oppia yrittäjämäinen asenne, kiteyttää oppimistavoitteita valmentajana toimiva Marita Nummi-Wikström.

– Myös eri tavoitteiden, kuten tiimin, organisaation ja projektin tavoitteiden yhteensovittaminen on tärkeää, jatkaa Emmanuel Querrec, niin ikään valmentajana BisnesAkatemiassa.

Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen ”Säkitön syyskuu” -kampanja Syyskuussa 2019 toteutettu Säkitön syyskuu -kampanja kannusti terveeseen, nuuskattomaan elämäntapaan.

Kampanjan tarkoituksena oli nuorten ja heidän lähiyhteisöjensä nuuskatietoisuuden lisääminen ja nuuskattomuuden edistäminen. Tavoitteena oli myös nuorten osallisuuden lisääminen sekä nuorten itsetunnon ja elintapavalintojen tukeminen. Säkitön syyskuu -kampanja toteutettiin Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen ja Turun AMK:n NIKO – terveydenedistäminen nuorten arjessa -projektin yhteistyönä.

Osuuskunta Noxit Group huolehti kampanjakasvojen valokuvauksen, sosiaalisen median kanavien ylläpidon,

38

talk | turkuamk.fi

sponsorituotteiden hankkimisen, markkinointisuunnitelman laatimisen, markkinointituotteiden suunnittelutyön (esitteet, käyntikortit) sekä nuorille suunnatun kilpailun järjestämisen. Osuuskunnan opiskelijat osallistuivat myös kampanjatoteutukseen käytännössä.

– Osuuskunnan sisäinen työnjako, kommunikaatio ja yhteistyö sujuivat jouhevasti. Jokaisella oli oma roolinsa.

He toimivat varsin itsenäisesti, ammattimaisesti ja kohde­r yhmälähtöisesti taustaprojekti huomioiden.

He ­heittäytyivät. Ja sillä he onnistuivat, kiittelee projekti­päällikkö Minna Salakari Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksestä.

Valmentajan pitää osata puuttua ja ­ olla ­puuttumatta Aivan omillaan opiskelijat eivät toki ole Bisnes­ Akatemiassakaan. Taustalla tukena ammatillisessa kehittymisessä ovat valmentaja-opettajat.

– Valmentaja kiteyttää ja syventää oppimista sekä saattaa opiskelijat tiedon lähteille. Hänellä täytyy myös olla ymmärrystä, milloin puuttua ja milloin olla puuttumatta opiskelijoiden työskentelyyn, kuvailee valmentaja Päivi Killström.

Valmentajat ovat läsnä kommentoimassa myös pari kertaa viikossa ”treeneissä”, joissa kukin opiskelija vuorollaan valmistelee jonkun aiheen muille esiteltäväksi ja keskusteltavaksi.

Valmentajien rooli treeneissä on syventää ja varmistaa oppimista sekä tuoda erilaisia näkökulmia käsiteltävänä olevaan asiaan.

Lisäksi on lukupiirejä, joissa teoriatietoa kartutetaan lukemalla ja opittuja asioita jakamalla, rakentaen siten yhteistä ymmärrystä uusista asioista.

BisnesAkatemian oppimistapa tarjoaa työelämävalmiuksia hyvin konkreettisella tavalla, kun eteen tulee yritys- tai organisaatiotoimeksianto, vaikkapa markkinointikampanjan suunnittelu.

Parhaimmillaan voidaan puhua win-win´istä: opiskelija saa kullanarvoista kokemusta ja yritys freesejä ideoita.

Entä mitkä ovat Maxin tulevaisuuden suunnitelmat? Työ osuuskunnassa jää vähemmälle, kun työ pankissa kutsuu.

– Rahoitusalakin voisi olla kiinnostava, kertoo Max Puhakainen. Ennen sitä kuitenkin odottavat vielä harjoittelut ja opinnäytetyö.

• TEKSTI: MART TI KOMULAINEN • KUVAT: MART TI KOMULAINEN

Turun AMK:n BisnesAkatemia • toiminta nykymuotoisena alkoi v.2011 • noin 250 toimijaa (opiskelijat ja valmentajat) • opiskellaan projektiluontoisesti jatkuvassa vuoro­ vaikutuksessa yritysten ja organisaatioiden kanssa • opiskelija saa projekti- ja tiimityötaitoja sekä eväät yrittäjyyteen • toimii sekä Salo IoT Campuksella että Turussa Lemminkäisenkadun toimipisteessä, keskittyy jatkossa Turkuun BisnesAkatemia, sen opiskelijat ja opettajat ovat niittäneet mainetta ja tulleet palkituiksi mm. Global Student Entrepreneur Awards (GSEA) -kilpailussa.

Osuuskuntayrittäjät tarjoavat monipuolista osaamista yrityksille ja organisaatioille. Nuorten yrittäjien voimavaroja ovat ennen kaikkea rohkeus, luova ajattelu ja uudenlaisten ideoiden ja toimintamallien kehittäminen.

Osuuskuntayrittäjien osaamisalueita ovat esimerkiksi: • myynti • markkinointi • tapahtumatuotanto • tutkimukset ja kyselyt • promootiot • graafinen suunnittelu • sosiaalinen media • aloittavan yrityksen laskelmat ja suunnitelmat • www-toteutukset.

Lisätiedot: bisnesakatemia.turkuamk.fi

SalesLab vie myynnin opetuksen digikaudelle Liiketalouden alalla toimii myös SalesLab oppimis-, TKI- ja liiketoiminta­ympäristö. SalesLab kokoaa Turun AMK:n kaikki myynnin osa-alueet ja tutkimusryhmät yhteen ja muodostaa monipuolisen myynnin ja yrittäjyyden oppimis-, kokeilu- ja kehitysympäristön.

SalesLabia ja myynnin opetusta viedään vahvasti digikaudelle. Digimyynti merkitsee uusien työkalujen omaksumista: ­verkkomyyntiä, chat-palveluja ja etätapaamisia, mutta myös asiakashallinnan ja myynnin tietojärjestelmiä. Tätä puolta vahvistaa tänä syksynä SalesLabin ja myynnin tutkimusryhmän vetäjänä aloittanut, tietojärjestelmätieteestä väitellyt lehtori Paula Savolainen.

Digimyynti on tärkeää kaikille liiketoiminnasta ja myynnistä valmistuville Turun AMK:n tradenomiopiskelijoille. Salossa on käynnistynyt myös digitaaliseen liiketoimintaan keskittyvä koulutus, jossa keskeisiä teemoja ovat teknologioiden ­mahdollisuuksien ymmärtäminen sekä digitaalisten tuotteiden ja palvelujen myynti.

Lue Salon digitrade-koulutuksesta tarkemmin s. 7

talk | turkuamk.fi

39

Monialaisessa Turun ammattikorkeakoulussa vuoden opettaja on suuhygienistikoulutuksesta ja vuoden opiskelija tieto- ja viestintätekniikasta.

Yhdessä oppien

Opiskelijat äänestivät vuoden opettajaksi suuhygienian lehtori Minna Hyötilän: ”Ihana ja valloittava opettaja, jonka toiminta on erittäin omistautunutta ja avuliasta. Minna on ollut kantava voima muutossa Medisiina D:n tiloihin.”

40

talk | turkuamk.fi

Henkilöstömme valitsi vuoden opiskelijaksi tieto- ja viestintätekniikan opiskelijan Joni Vilokin: ”Aktiivinen toimija joka saralla: Joni osallistuu monipuolisesti koulun toimintaan, menestyy opinnoissaan, toimii tuutorina ja on mukana koulutusalayhdistys TIOn toiminnassa. Joni on positiivinen ja kaikki huomioon ottava. Joni tukee ja auttaa muita opiskelijoita aina kun voi.”

Työskentelystä opiskelijoiden kanssa saan valtavasti energiaa, unohtaa aivan oman ikänsä…

Millaista on tämän päivän opiskelu ja opettaminen Turun AMK:ssa?

Minna: Se on täynnä innostavia mahdollisuuksia. Toimin ammattiaineiden opettajana ja koulutusvastaavana suuhygienistikoulutuksessa. Työni on mielenkiintoista ja monipuolista. Se sisältää hankkeisiin osallistumista sekä opetustyötä simulaatioissa ja klinikalla. Digitaalisuus ja teknologia tuovat hienoja mahdollisuuksia opettajan työhön.

Opettajana saan olla kehittämässä alan innovaatioita tutkimus- ja kehittämishankkeissa ja viedä niitä käytäntöön opiskelijoiden kanssa. Työurani suurin huipentuma on vastata suuhygienistikoulutuksen uusien tilojen suunnittelusta.

Toiminta Medisiina D:ssä on käynnistynyt hienosti tämän vuoden aikana. Suunnitteluun kuului myös alueen suun terveydenhuollon verkoston yhteistoimintamallien luominen. Työ on ollut todella mielenkiintoista ja palkitsevaa.

Joni: Opiskelu on sopiva sekoitus teoreettista ja käytännönläheistä. Se valmistaa hyvin tuleviin työelämän haasteisiin. Erilaisia oppimisalustoja käytetään tehokkaasti tarpeiden mukaan.

Mikä on opettajan työssä palkitsevinta?

Minna: Opiskelijan oppiminen! Erityisesti palaute, kun opiskelija on oivaltanut jonkin asian. Hienointa on saada seurata ja tukea

opiskelijaa matkalla suun terveydenhoitotyön asiantuntijaksi suuhygienistiksi. Työskentelystä opiskelijoiden kanssa saan valtavasti energiaa, unohtaa aivan oman ikänsä…

Miten opiskelijan kehitystä suuhygienistin ammattiin tuetaan?

Minna: Henkilökohtainen oppimissuunnitelma tukee opiskelijan etenemistä aloittelijasta asiantuntijaksi. Suuhygienistin ammattiin valmentajana toimii työelämäyhteistyössä toimiva StuDental harjoitteluoppimisympäristö. Jokaisella opiskelijalla on päivittäisen toiminnan lisäksi oma kehittämistyötä sisältävä vastuualue.

Uudet tilat ja laitteet tukevat työelämän teknologian haltuunotossa. Kuten kaikki uuden oppiminen, myös asiantuntijuuteen kasvu vaatii opiskelijalta itseltään itseohjautuvuutta, oppimisen taitoja ja niiden jatkuvaa kehittämistä.

Myös se kuinka tärkeässä roolissa hyvät vuorovaikutustaidot ovat jo opiskeluvaiheessa.

Ryhmätöitä ja erilaisia projekteja on paljon.

Ne ovat todella itseohjautuvia. Tämä opettaa hyvin ongelmien tunnistamista ja niiden ratkaisemista.

Millaisia vinkkejä antaisit aloittaville opiskelijoille?

Joni: Tutustu rohkeasti muihin opiskelijoihin, myös eri koulutusaloilta. Nykyiset opiskelijakaverithan ovat tulevaisuuden työkavereita, harvalla työpaikalla on vain yhden alan ihmisiä.

Ihmisten tunteminen muilta koulutusaloilta auttaa työnhaussa tulevaisuudessa.

Uskalla pyytää apua ja auta myös muita.

Lähde mukaan aktiivitoimintaan, siinä tutustuu eri alojen opiskelijoihin. Saat varmasti ystäviä loppuelämäksi!

• TEKSTI: JUHA SOPANEN, VIESTINTÄASIANTUNTIJA • KUVAT: ANT TI ALA-KÖNNI

Onko opiskelu vastannut odotuksiasi?

Joni: Tunsin Turun AMK:n opiskelijoita, joten minulla oli ajatus, mitä odottaa opiskelulta. Se on vastannut odotuksiani ja osin ylittänytkin ne – opettajien ammattitaito on erinomainen ja parempi kuin osasin odottaa.

Onko jokin muu yllättänyt?

Joni: Se, miten läheiseksi porukka on tullut ja kuinka hyvä yhteishenki opiskelijoilla on.

Uskalla pyytää apua ja auta myös muita.

talk | turkuamk.fi

41

Verkostomainen, mobiili ja monipaikkainen työ on meille tuttu tapa toimia

Tiivis työyhteisö tukee yksilöä Tutkimus-, kehitys- ja innovaatio- eli TKI-toiminta on ammattikorkeakouluille annettu lakisääteinen tehtävä. Turun ammattikorkeakoulu on aktiivinen kehittäjäorganisaatio ja on menestynyt viime vuosina erinomaisesti kilpailussa TKI-rahoituksesta. Minkälainen yksikkö on Turun AMK:n TKI-palvelut?

TKI

-toiminnan organisoinnista ja kehittämisestä meillä vastaa TKI-palveluiden yksikkö. Nykymuodossaan olemme melko nuori, vasta alakouluikää lähenevä yksikkö. 5-vuotisen olemassaolonsa aikana yksikkö on kasvanut rekrytointien ja sisäisten siirtojen myötä.

Hankeasiantuntijat, suunnittelijat, projektipäälliköt ja -controllerit ovat siirtyneet keskitettyyn TKI-palvelut -yksikköön hyvin erilaisista toimintakulttuureista. Yksikön ja tiimien rakentamisen myötä yhteisen asiantuntemuksen olemus on kiteytynyt, ja se on synnyttänyt yhteenkuuluvuuden tunnetta ja yhteisöllisyyttä.

Verkostomainen, mobiili ja monipaikkainen työ on meille tuttu tapa toimia, sillä Turun AMK:lla on viisi kampusta.

Digitaalisuuden tuomat mahdollisuudet on hyödynnetty etäläsnäolossa: skype-puhelut ja chatit ovat ahkerassa käytössä kokouksissa. Tiedonjakamisen haasteissa Teams on ollut pääosassa.

42

talk | turkuamk.fi

Turun AMK teettää vuosittain henkilöstökyselyn, jonka tuloksiin TKI-palveluissa on mietitty yhdessä käytännön tason ratkaisuja. Isolla, noin 50-henkisellä porukalla on potentiaalia ja resursseja tehdä muutoksia toimintatapoihin. Esimerkkinä tästä on työpari-käytäntö erityisesti projektien valmisteluissa.

Vaatimusten ja voimavarojen tasapaino Työhyvinvoinnin edellytyksenä ovat sopivat vaatimukset ja ­voimavarat. Työn voimavaroja ovat esimerkiksi työn autonomia, työstä saatu palaute, päätöksentekoon osallistuminen ja ­sosiaalinen tuki. Kaiken perustana on luottamus ja itse­ ohjautuva ­porukka. Jokaiselle on löydettävä oma motivaatio.

Sitä ei e­ simies voi toiselle tehdä, mutta keskustellen ja työtä muotoilemalla sopiva yhdistelmä saattaa hyvinkin löytyä. ­Motivaatio ja tulokset käyvät useimmiten käsi kädessä. Ihmisten potentiaalin löytäminen ja hyödyntäminen on kaikille hyödyksi.

#AMKavajaisissa 2019 Johanna Krappe palkittiin henkilökunnan Into-palkinnolla.

Valinnan perustelujen mukaan:

”Johanna on systemaattisesti ja voimiaan säästämättä kehittänyt tiiminsä työskentelyolosuhteita ja työhyvinvointia.

Johannan luotsaamassa TKI-yksikössä etsitään ratkaisuja työssäjaksamiseen kaikkien työntekijöiden ideoita tasapuolisesti kuunnellen. Johanna on aidosti kiinnostunut omista alaisistaan, ja tukea on aina saatavilla. Johanna ansaitsee tunnustusta positiivisesta kehittämisotteesta. Hän on osaltaan vaikuttanut siihen, että TKI-palveluissa on kiireestä huolimatta todella hyvä tiimihenki.”

Yksikkömme on moninainen ja monialainen työyhteisö. Ikäjakauma on 24 vuodesta 68 ikävuoteen. Koulutustaustoja on humanististen alojen maistereista tekniikan tohtoriin. Tekijämme edustavat viittä eri kansallisuutta; työkielemme on englanti. Moninaisuus on tarkoittanut, ettemme kilpaile keskenämme. Erikoistumisen myötä kaikkia tarvitaan.

Porukan me-henki on hyvä, ja se on todella arvokasta. Tärkeintä on kyetä selviämään yllättävistä tilanteista, joita tulee usein eteen. Työyhteisön tuki on tärkeintä hankalissa tilanteissa. Ei ole yhtään huono juttu sekään, että töissä on välillä myös hauskaa.

Sosiaalinen tuki on monialaisessa, verkostomaisessa ja alati muuttuvassa projektimaailmassa työn suola. Meillä sosiaalinen tuki tarkoittaa myös sokeria! Lähes jokaiselta työmatkalta ilmestyy herkku- tai karkkipaketti jaettavaksi kahvihuoneeseen. Tällaiset pienet asiat ovat sekä kivoja että tärkeitä. Kerran kuussa teemme yhdessä jotain kivaa: käymme melomassa tai leffassa, pelaamme lautapelejä tai opettelemme portugalin kieltä.

“Usein työpari- tai tiimityöskentely saattaa olla avain parhaaseen lopputulokseen.”

Tiimityöskentely vahvuutena Palautumisesta ison osan pitäisi tapahtua työpäivien aikana. Palautumista voi tukea luomalla sopivat tilat ja mahdollisuudet taukoihin – tai niin kuin meillä,

kahvitauon viettämiseen terassilla tai luontovideon äärellä. Muutaman kerran on pidetty myös virtuaalikahvit. Fyysiset työskentelyolosuhteet TKI-palveluissa ovat hyvät. Ergonomiaan on panostettu: jokaisella on hyvät työvälineet, ja työtilansa saa valita sopivuuden mukaan.

Keskittymistä vaativan työn saa tehdä etänä.

Itsensä johtaminen on tärkeää pirstaleisessa, median ja keskeytysten täyttämässä työssä. Työporukkamme on tehnyt First Beat -analyysit, joiden raportti kertoo vuorokauden aikaisesta palautumisesta. Yhdessä on opittu, että jokaisella palautuminen muodostuu eri asioista.

Samoin stressiä koetaan hyvin erilaisista asioista. Toisen intohimo voi olla toisen tuska! Usein työpari- tai tiimityöskentely saattaa olla avain parhaaseen lopputulokseen. Itse- ja yhdessäohjautuvuus onnistuvat, kun toiminnan periaatteet ja arvot ovat kaikilla hallussa.

TKI-palvelupäällikkönä ajattelen, että meidän organisaatio on yhtä hyvä kuin sen jäsenet. Tehtäväni on poistaa esteitä muiden työltä. Priorisoin sitä eli hoidan tietooni tulleet ongelmat muiden työssä aina ensin. Fiilis laskee, jos jokaisesta ei pidetä huolta. Jokaisen osaamiseen on myös panostettava, jotta voimme kehittyä. Esimiehenä minun pitää olla empaattinen ja pyrkiä ihmisten tasapuoliseen ja tasa-arvoiseen huomioimiseen.

Kehittämisprojektien veikeys on siinä, etteivät tulokset aina ole tarkkaan ennakoitavissa. Toimiva TKI tuo tekijöilleen uutta osaamista ja kasvattaa ammatillista itsetuntoa. Innovaatiopedagogiikan mukaisesti TKI ja opetus kulkevat käsi kädessä. Projektitoiminnasta saatu osaaminen, tulokset ja innovaatiot pitävät ammattikorkeakoulumme ja sen opetuksen ajantasaisena ja ajankohtaisena.

• TEKSTI: JOHANNA KRAPPE, TKI-PALVELUPÄÄLLIKKÖ, MILLA ROININEN, HANKEASIANTUNTIJA, TIIMINVETÄJÄ • KUVA: ANT TI ALA-KÖNNI

Muut #AMKavajaisissa 2019 palkitut: Vuoden opiskelija: Joni Vilokki, tieto- ja viestintäteknologia Vuoden opettaja: Minna Hyötilä, suuhygienian lehtori Lue Jonin ja Minnan yhteishaastattelu edelliseltä aukeamalta!

Vuoden Sisu: Miia Sillman, seitsenottelija, kätilöopiskelija Vuoden alumni: Tom Laine, LinkedIn-guru Lue Tomin Alumnikolumni sivulta 36 Tarmo-palkinto: Kiinteistöpalvelut Opiskelijoiden Into-palkinto: Antti Tamminen, tuotantotalous Vuoden viestijä: David Yoken, lehtori, esittävät taiteet Vuoden koulutusalayhdistys: Opiskelijayhdistys TRADE ry

talk | turkuamk.fi

43

Labriikin toimeksiannot tarjoavat mahdollisuuden myös harjoitteluun tai opinnäytetyöhön.

Labriikissa tutkitaan, kehitetään ja innovoidaan yhdessä yritysten kanssa Kemiantekniikan tutkimus- ja kehityslaboratorio ja projektioppimisympäristö Labriikki tarjoaa yrityksille laaja-alaisesti palveluita materiaalien prosessointiin ja testaukseen sekä analytiikkaaan liittyen. Samalla opiskelijat oppivat uutta oikeiden toimeksiantojen parissa.

44

talk | turkuamk.fi

”Työskentely voi vaatia itseltä hieman enemmän, mutta siitä myös saa paljon enemmän”

Elli Aaltonen suorittaa Labriikissa vapaasti valittavia opintoja.

L

abriikki on Kupittaan kampuksella Lemminkäisenkadun toimipisteessä sijaitseva projektioppimis ympäristö, johon kuuluvat kemiallisen analytiikan, mikrobiologian, biotekniikan, elintarviketekniikan, tutkimuspanimon ja materiaalitekniikan laboratoriot.

Fyysisten laboratorioiden lisäksi toteutetaan yhdessä Tampereen korkeakouluyhteisön ja Metropolian kanssa virtuaalilaboratoriota, jonne Turun ammattikorkeakoulun opiskelijat ovat tuottaneet opetusvideosisältöä esimerkiksi pipettien kalibroinnista.

Projektioppimisympäristössä toimeksiantoja tarjoavat tutkimushankkeet ja yritykset. Opiskelija perehtyy toimeksiantoon liittyvään teoriaan ja linkittää sen käytännön tekemiseen.

Opiskelu Labriikissa toteuttaa Turun ammattikorkeakoulun Innovaatiopedagogiikkaa, jossa opettaminen ja oppiminen toimivat kiinteässä yhteistyössä tutkimus- ja kehityshankkeiden sekä työelämän kanssa.

CircVol-hanke tarjoaa tutkimista ja tekemistä monialaisesti Yhtenä esimerkkinä tutkimushankkeen tarjoamasta toimeksiannosta on 6Aika: CircVol Suurivolyymisten sivuvirtojen ja maamassojen hyödyntäminen kaupungeissa -hanke, joka on tarjonnut tehtävää ja tutkittavaa eri opintojensa vaiheessa oleville parillekymmenelle opiskelijalle eri aloilta. Hankkeessa esimerkiksi prosessi- ja materiaalitekniikan sekä rakennustekniikan insinööriopiskelijat ovat olleet mukana kehittämässä ja testaamassa uusia laboratoriotestejä.

CircVol-hanke on esimerkillinen myös monialaisuudellaan.

Kemiantekniikan insinööriopiskelijat pääsevät työskentelemään kiertotalouteen liittyvän kemiallisen analytiikan parissa, maaja betonilaboratoriossa testataan koekappaleiden mekaanista lujuutta. Eri alojen opiskelijoiden asiantuntemusta yhdistelemällä voidaan yrityksille tarjota hankkeessa tuotettua tietoa.

Labriikissa on tehty tuloksellista yhteistyötä Åbo Akademin epäorgaanisen kemian laboratorion kanssa jo pitkään. Eri oppilaitosten yhteistyötä on päästy myös syventämään, ja uutena yhteistyön ja monialaisen työskentelyn muotona Labriikissa on työssäoppijoina CircVol-hankkeen parissa Turun ammattiinstituutin laboranttiopiskelijoita.

Merkityksellinen työ motivoi haastamaan itsensä Labriikissa vapaasti valittavia opintoja suorittava kolmannen vuoden prosessi- ja materiaalitekniikan opiskelija Elli Aaltonen kehuu projektioppimisympäristön tarjoamaa tapaa opetella uusia asioita.

– Labriikissa työskentely on ollut antoisaa. On kiva nähdä, että se työ, mitä jonkun projektin parissa tekee, tarjoaa oikeasti yritykselle hyödyllistä tietoa. Lisäksi Labriikissa tulevat tutuksi erilaiset työelämäkäytännöt.

Työelämäkäytännöistä esimerkkinä ovat erilaiset palaverit, joissa selvitetään, minkälaisten asioiden parissa kukakin parhaillaan työskentelee, sekä Lean-toimintatapojen noudattaminen.

Työelämän edustajat etsivät Labriikin kautta säännöllisesti uutta ja osaavaa työvoimaa.

Aaltonen suosittelee muille opiskelijoille hakeutumista mukaan Labriikkiin tai muiden alojen vastaaviin projektioppimisympäristöihin.

– Ehdottomasti. Vaikka työskentely voi vaatia itseltä hieman enemmän, siitä myös saa paljon enemmän erilaisia taitoja kuin pelkillä luennoilla istumisesta, Elli Aaltonen vakuuttaa.

• TEKSTI: HETA LAIHO, HALLINNON ASSISTENT TI, TEKNIIKKA JA LIIKETOIMINTA -SEKTORI • KUVAT: MART TI KOMULAINEN

Ota yhteyttä: Koulutusvastaava Mari Ketola, p. 050 598 5347, mari.ketola@turkuamk.fi

talk | turkuamk.fi

45

Lupa tuottaa yksityisen terveydenhuollon palveluita Turun AMK sai syksyllä 2019 ensimmäisenä ammattikorkeakouluna Suomessa luvan tarjota yksityisiä terveydenhuollon palveluita, kuten laboratoriopalveluita, suun terveydenhuollossa suuhygienistin vastaanottoa sekä toiminta- ja fysioterapian palveluita.

Terveydenhuoltopalvelut tarjotaan niitä varten suunnitelluissa Kupittaan kampuksen tiloissa pääosin opiskelijatyönä koulutuksen saaneen henkilökunnan valvonnassa. Potilasturvallisuus ja yksityisyyden suoja huomioidaan jokaisessa vaiheessa.

Yksityisen terveydenhuollon palveluiden tuottaminen mahdollistaa aiempaakin tiiviimmän yhteistyön alueellisten sosiaali- ja terveyspalveluiden kanssa. Asiakas tai potilas on hoidon ja opettamisen keskipisteenä, mutta samalla

myös yhdenvertaisena osallisena toiminnassa, joka kasvattaa tulevaisuuden osaajia.

Lue palveluista tarkemmin sivulta 35.

Tilaa Talkverkkolehden artikkelit meiliisi!

Sairaanhoitajat juhlivat Vuosi 2020 on sairaanhoitajien juhlavuosi: Maailman terveysjärjestö WHO on julistanut vuoden 2020 sairaanhoitajien ja kätilöiden vuodeksi.

Tämän lisäksi juhlitaan sekä kansallisesti että kansainvälisesti modernin hoitotyön esikuvan, Florence Nightingalen 200-vuotissyntymäpäivää, Sairaanhoitajaliitto täyttää 95 vuotta ja Sairaanhoitajien pohjoismainen yhteistyö täyttää 100 vuotta.

Kätilökoulutuksen 200-vuotista historiaa juhlittiin ammattikorkeakouluissa ja erityisesti Turussa jo vuonna 2016. Suomen kätilökoulutus alkoi Turusta vuonna 1816.

Haluatko tietoa Turun AMK:n henkilöstön ja opiskelijoiden asiantuntemuksesta, ja mahdollisuuden osallistua keskusteluun?

Tilaa Talk-verkkolehti, niin saat koosteen uusimmista artikkeleista sähköpostiisi noin kerran kuukaudessa. Tilauksen pääset tekemään Talk-lehden etusivulta osoitteessa talk.turkuamk.fi.

Juhlavuoden tapahtumia järjestetään niin keväällä kuin syksyllä. Erityisesti juhlavuosi näkyy Sairaanhoitajapäivillä 25.–26.3.2020. Myös Turun ammattikorkeakoulussa huomioidaan juhlavuosi muun muassa osallistumalla runsaslukuisesti sairaanhoitajapäiville.

Juuret 200 vuoden takana, katse tulevaisuudessa Näistä juurista kasvaa tänäkin päivänä erinomaisia, vastuullisia osaajia, joiden asiantuntijuus kasvattaa maakunnan ja maan hyvinvointia.

1816

Turussa alkoi maan ensimmäinen kätilökoulutus

46

1830

Turun piirustuskoulu

talk | turkuamk.fi

1839

Turun kauppakoulu

1848

Turun tekninen reaalikoulu

2020

Turun AMK on 10 000 osaajan yhteisö. Maakunnan vahva kehitys pohjautuu kansainvälisen tason huippuosaamiselle. Me vahvistamme ja varmistamme tämän menestystarinan jatkumista. Olemme teknillinen innovaatiokorkeakoulu, joka tuottaa hyvää elämää älykkäässä yhteiskunnassa.

100 opintopistettä Ruisrockista

R PÄ

ISTÖME

R

KK I

YM

Turun AMK:n ja Ruisrockin yhteistyö on jatkunut lähes 10 vuotta. Yhteistyö on mahdollistanut opiskelijoillemme tapoja suorittaa opintoja festivaaliympäristössä niin projektiopintoina, harjoitteluna kuin opinnäytetyönä.

M

ILJ

ÖMÄRK

T

Painotuotteet Painotuotteet 1234 5678 4041-0619

Kesällä 2019 Ruisrockissa opintoja suoritti lähes 30 opiskelijaa neljässä eri projektiryhmässä: RockSock- ja PinkBox-projekteissa sekä kahdessa eri mediatiimissä. Yhteensä kevään ja kesän aikana Ruisrock-projekteissa suoritettiin yli 100 opintopistettä.

Näkyvimpiä Ruisrock-opiskelijaprojekteja ovat olleet festivaalin ympäristöohjelmaan ja globaaleihin ympäristökysymyksiin liittyneet aktiviteettipisteet. Festarikävijöille on tarjottu mahdollisuus tutustua kehitysmaiden saniteettiolosuhteisiin #Rockhuussissa, tuottaa sähköä

#Ruissifillari-tandempyörällä sekä uiskennella roskien joukossa RuisH2Ock-pisteellä.

Kesällä 2020 Turun AMK:n Ruisrockpisteen valtaavat kätilöopiskelijat.

Lisäksi festivaali tarjoaa jälleen projekteja monien muiden alojen opiskelijoille.

Opiskelijoiden toteuttama kaikkia Turun AMK:n Ruisrock-projekteja esittelevä aftermovie samoin kuin muut opiskelijaprojekteina tehdyt festivaalivideot ovat nähtävissä YouTube-kanavallamme.

Talk Magazine • Julkaisija: Turun ammattikorkeakoulu, Joukahaisenkatu 3, 20520 Turku, www.turkuamk.fi • Päätoimittaja: Satu Haapala, satu.haapala@turkuamk.fi, p. 050 5985 634 • Toimitus ja avustajat: Mari Hartemo, Juha Sopanen, Martti Komulainen, Heta Laiho, Antti Ala-Könni, Milja Päivärinta, Hanna Kosonen, Johanna Krappe, Saija Vanhanen, Jaana Kallio-Gerlander, Tom Laiho, Jussi Kokkola, Riina Kotilainen, Jenni Iivonen • Kansikuva: Mallin kuvaus Simelius & Simelius, taustakuva Sigge Arkkitehdit Oy, kuvan koostaminen Milja Päivärinta • Taitto: Mainostoimisto Guru, Turun AMK / Veera Ahonen, Nelly Komsi, Jenna Lindroos, Sanna Purho, Milla Välke • Painopaikka: Punamusta • Materiaali: G-Print • Seuraava numero ilmestyy alkuvuonna 2021 • Tilaukset ja palautteet: satu.haapala@turkuamk.fi

talk | turkuamk.fi

47