8
Uutta matoa koukkuun
H
Arkkupakastin on päässyt Ari Ronkaisen hoivissa uusiokäyttöön. Jokainen teroitettu kairan terä testataan ennen asiakkaalle luovutusta. Uudempaa tekniikkaa edustavat akkuporakoneen avulla pyöritettävät kairat.
arva mökkiläinen taitaa tietää, että Kuusamossa viitostien kupeessa teollisuusalueella kasvatetaan oikeita onkilieroja. Kalevi Ronkainen perusti Kuusamon syötti- ja teroituspalvelun vuonna 1997, ja sukupolvenvaihdos toteutui 2009 Ari Ronkaisen ottaessa yrityksen vetovastuun. Kuten nimikin sanoo, yrityksen päätoimialana on erilaisten elävien kalastussyöttien kasvatus ja myynti kauppoihin ja kalamiehille ympäri vuoden, lisäksi on teroituspalvelu erilaisille työkaluille. – Kairan teroitukset työllistävät eniten, mutta otamme käsittelyyn kaikki muutkin mahdolliset teroitusta vaativat työkalut, kuten puukot, kirveet, sakset ynnä muut työkalut, Ari Ronkainen vinkkaa. – Tällä hetkellä on menossa vilkkain sesonki, ja tälläkin hetkellä odottaa teroitusta 150 kairan terää, jotka pitäisi saada lähetettyä parin päivän päästä takaisin pohjoiseen. – Kairojen teriä kerätään teroitukseen Oulusta pohjoisimpaan Lappiin, ja syöttien markkina-alue on tuolta Itä-Suomen Joensuu-Savonlinna -akselilta aina Kilpisjärvelle saakka. Vilske ei lopu jäiden lähtöön, vaan kiirettä pitää kesälomakau-
den loppuun saakka. – Kesällä on enemmän noita työkalujen teroituksia, kun alkaa mökkiaika. Nykyään pystymme teroittamaan koneella myös ammattimiesten käyttämät sirkkelin kovapala- ja oikotasohöylän terät. Toki syöttejä myydään myös kesäaikaan, eihän kalastuskausi jäiden sulamiseen lopu, nauraa Ronkainen. – Syksyllä ehtii huokaisemaan siihen saakka, kunnes ensijäät tulevat. Tällöin lähtevät siian pilkkijät liikkeelle. Kalansyöttejä Ronkaiselta löytyy joka lähtöön. Siian pilkkijät suosivat surviaissääsken toukkaa, mutta toki pelkällä kärpäsen toukallakin pärjää, varsinkin kun sitä löytyy useammassa värissä, kalan kulloisenkin maun mukaan. – Nostimme isäni kanssa surviaissääsken toukkia järvenpohjasta jo 1980-luvun puolella, ja surviaisen toukat kuuluvat edelleen valikoimaan. Kärpäsen toukat tulevat muualta, mutta onkimadot kasvatamme itse, kertoo Ari syöttivalikoimasta. Onkimadon kasvatus kuulostaa melkoisen eksoottiselta lajilta, ja siksi se osoittautuukin, kun Ari siitä kertoo. Ronkaisen tietämys madon elämänkaaresta saisi varmaan itse luonto-ohjelmaguru sir David Attenboroughinkin vihreäksi kateudesta.
– Valikoimassamme on onkimatoja, joiden koko vaihtelee kahdesta sentistä aina kymmeneen senttimetriin saakka. Onkilieron täysikokoiseksi kasvattaminen perunamurskeen avulla vie noin kuusi kuukautta. Vuosittain perunaa uppoaa madoille 12 000 kiloa, ja kun yksilö syö päivässä noin puolet painostaan, eli täysikasvuisena puolisen grammaa, voi päätellä että ihan parista matopurkista ei ole kyse. Pääsiäisen aikaan Kuusamossa on vielä hyvät pilkkikelit, ja vinkkiä mukavasta kalastuskohteesta tiedustellessa ei Ari kauaa mieti. – Kuusamojärven Lahtela on hyvä paikka ja ihan viereen pääsee autollakin, jos sattuu olemaan kiireisempi aikataulu. Paikka löytyy Kuusamosta hieman Kajaanin suuntaan ajettaessa ja kääntymällä Lämsänkylän suuntaan. Ja jos pilkkionki on vahingossa jäänyt kotiin, seinältämme löytyy sen verran hätäapua, että kalalle pääsee. Lahtelan löytää syöttämällä navigaattoriin osoitteen Lämsänkyläntie 62, tai koordinaatit N 65° 53.2426’ E 29° 19.7765’. Kuusamon syötti- ja teroituspalvelun puolestaan löytää osoitteesta Pajatie 4, Kuusamo, ja palvelua saa arkisin klo 8-16. www.kuusamonsyotti.fi