6
Nauta (bos taurus) •
Asuu lähes kaikkialla maailmassa, poislukien pohjoisimmat arktiset alueet, autiomaat ja vuoristot, eli Siperian ja Kanadan pohjoisosat sekä Sahara ja Andit. Kuusamon naudat elävät eurooppalaisen esiintymisalueen itälaidalla.
•
Luonnonvarainen kantamuoto alkuhärkä kuoli sukupuuttoon 1600-luvulla
•
Suomessa on noin 300 000 nautaa. Määrä on vähentynyt 40 vuoden aikana alle kolmannekseen.
•
Naaras = lehmä, uros = sonni, poikanen = vasikka, nuori uros = mulli, ensi kertaa poikiva naaras = hieho, kuohittu uros = härkä.
•
Naudoista on olemassa useita kymmeniä jalostettuja rotuja. Suomen alkuperäiset rodut ovat itä-, länsi- ja pohjoissuomenkarja. Kaikille Suomen nautaroduille ominainen luonteenpiirre on uteliaisuus. Idän ja pohjoisen lehmät ovat lisäksi aktiivisia, länsikollegansa rauhallisempia.
•
Kuusamossa yleisin lypsykarjarotu on Hollannin Friisinmaalta kotoisin oleva mustavalkoinen holstein.
•
Nautalaumoissa vallitsee keskinäinen arvojärjestys, jossa alempiarvoista saatetaan kolhia tai sen syömistä saatetaan rajoittaa.
•
Sananlasku “oma lehmä ojassa” tarkoittaa, että henkilö on innokkaasti mukana asiassa, joka koskee häntä itseään. Sananlaskun taustalla saattaa olla se, että lehmä on suuri ja kömpelö eläin, jota on mahdotonta nostaa omin voimin ylös ojasta tai lantakourusta, joihin se uteliaisuuttaan tai hajamielisyyttään saattaa toisinaan kellahtaa.
Ulla ja Jari Käkilehdon perhetilan lehmien maito syödään juustona suomalaisissa ruokapöydissä. Kuva: Eija Säkkinen
Lehmänmaidon matka alkaa perhetilalta Kuusamo on hieno paikka lomailla, mutta harva tulee ajatelleeksi, että se on myös vireä maitokunta. Kuusamon maidontuottajien omistaman Kuusamon Osuusmeijerin maitosiiloon saattaa yhden vuoden aikana pouhata mahtavat 26 miljoonaa litraa maitoa.
eläin. Se oppii lypsylläkäynnit vaivattomasti. – Lehmä myös tunnistaa hoitajansa ja talonväen lisäksi vierailijat, eläinlääkärit ja autojen äänet.
K
Kuusamon Osuusmeijerillä on 106 maidonlähettäjää, joista valtaosa eli 62 on kuusamolaisia. Jäsentiloja on Kuusamon lisäksi Pudasjärvellä, Taivalkoskella, Posiolla, Sallassa, Kemijärvellä ja Pelkosenniemellä asti. Meijeri on maidontuottajille tärkeä talo. Se huolehtii jäsentensä maidon myynnistä sekä neuvoo ja kouluttaa. Meijeri välittää varaosia tilojen laitteisiin ja monenlaisia rehuja lehmien syöttökaukaloihin. Viljelijöiden sidosryhmät voivat toimittaa postia tiloille meijerin kautta, ja kerran kuukaudessa meijeri toimittaa jäsenilleen oman tonkkapostin.
un tavallinen kaupunkilaisperhe avaa päivällispöydässä maitotölkin tai höylää juustosta viipaleen, he voivat luottaa siihen, että tuote on korkealaatuinen. Maidon matka tilalta erilaisiksi tuotteiksi ruokapöytään on vaativa prosessi, vaikka kyse olisikin lähituotannosta, mutta ammattilaiset osaavat asiansa ketjun alkupäästä ruokapöytään asti, kertoo Osuusmeijerin toimitusjohtaja Jouko Juntunen. – Kuusamolaiset tilat ovat perhetiloja, joilla eläinten hyvinvointi on tärkeä asia. Kaikilla vasikoilla ja lehmillä on nimi, joka myös muistetaan. Eläinten persoonallisuuksista keskustellaan ja lauman sisäiset arvojärjestyk-
set tunnetaan. Osalla tiloista lehmät pääsevät jaloittelemaan ulos myös talvella.
Nimen antaminen lehmälle on tarkkaa puuhaa. Vasikalle annetaan nimi kulloisenkin vuoden kirjaimen mukaan. Tänä vuonna syntyneiden vasikoiden nimet alkavat M-kirjaimella. Lehmien nimet ovat usein lystikkäitä. Kuusamolainen maidontuottaja Reija Väinämö luettelee omien lehmiensä nimiä: – Meillä on navetassa muun muassa Juhla, Emmerdale, Joulu, Kaamos, Kuusamo, Justiina, Juudit, Eeden, Jeeden, Jalokivi, Äyri, Jeni, Yykaakoo, Joojoojoo, Amaryllis ja Esikko. Tulevia lehmiä ovat Miina, Missi ja Mysteeri.
Lehmien sukupuiden muistamista helpotetaan antamalla nimi emän mukaan. Jos äiti on kukka tai jalokivi, tehdään myös tyttärestä sellainen.
Maidontuottajan työ on ympärivuotista ja jokapäiväistä. Lehmät pitää lypsää arkena ja pyhänä. Keskimääräinen lehmä lypsää vuodessa keskimäärin 8 000-9 000 kg maitoa, parhaimmat jopa 11 000-13 000 kg. – Neljällä Osuusmeijerin tuottajalla on lypsyrobotti, kertoo Jouko Juntunen. – Lehmä käy robotilla lypsyllä oman rytminsä mukaisesti, yleensä kolme kertaa vuorokaudessa. Juntusen mukaan lehmä on mainettaan paljon viisaampi
Tiloilta maidon kerää Kuusamon Juusto Oy, jonka säiliöautot kulkevat pohjoisilla teillä yötä-
päivää. – Monilla tiloilla käydään tyhjentämässä tilasäiliöt yöllä, kertoo Juntunen. – Tyhjennyksen jälkeen säiliöt pestään ja ne ovat taas valmiina ottamaan maitoa vastaan seuraavalla lypsykerralla. Säilöautoon mahtuu 13 500 litraa maitoa. Kuusamossa lasti tyhjennetään meijerin siiloon, josta alkaa sen tie juustoksi. Kuusamon Juusto valmistaa Emmental-, Edam- ja kermajuustoja sekä laktoosi- ja proteiinijauheita. Tuotteet markkinoidaan ympäri Suomea, joten kannattaa tutkia löytyykö kotipaikkakunnan kaupan kylmäaltaasta herkullisia terveisiä pohjoisesta. Osa Juuston tuotannosta menee myös vientiin. Kuusamon-kävijöiden kannattaa piipahtaa Kuusamon Osuusmeijerin omistamassa Paimenpoika-myymälässä, jossa myydään erinomaisen leipäjuuston ja muiden maitotuotteiden lisäksi paljon muuta kotiinvietävää.