Digitaalisten valmiuksien parantamisesta hyötyä PK-yrityksille

MINNA MATTILA-AALTO JA PÄIVI NUMMENRANTA, TTS TYÖTEHOSEURA

TTS kantaa kortensa kekoon PK-yritysten tieto- ja viestintätekniikan käyttöönoton ja käytön edistämiseksi DigiHyöty-hankkeessa yhdessä Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus TIEKEn ja Työterveyslaitoksen kanssa. Tavoitteena on parantaa yritysten tuottavuutta ja henkilöstön työhyvinvointia. Kehittämisen ydinkysymys kuuluu: mikä estää yritysten digitalisaatiokehitystä?

Digitalisaatio etenee vahvasti kaikilla toimialoilla. Tekoäly, esineiden internet (IOT), sosiaalisen median eri muodot sekä erilaiset tuotannon ja logistiikan digitaaliset ohjausmenetelmät kehittyvät kovaa vauhtia. Yritysten valmiudet digitaalisten tekniikoiden ja järjestelmien käyttöön ja henkilöstön digitaalisen tieto- ja viestintäosaamisen kehittämiseen vaikuttavat jatkossa entistä enemmän suomalaisen työn tuottavuuteen ja henkilöstön työhyvinvointiin.

Pienet ja keskisuuret yritykset muodostavat valtaosan Suomen yrityskannasta. Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö OECD nimeää suomalaisten PK-yritysten vakavaksi ongelmaksi sen, että digitaalinen tieto- ja viestintätekniikka leviää yrityksiin ontuen.

Ontuvaan digitaalisen tieto- ja viestintäosaamisen käyttöönottoon määritellään kaksi syytä. Hankekehittämisenä syntyvät palvelut eivät vastaa yritysten tarpeisiin, eivätkä palvelut tavoita yrityksiä. Yritykset saavat usein moitteita siitä, että niiden digitalisaation tuntemus ja kyky kehittää digitaalisia toimintatapoja ovat puutteellisia. Onko digitaalisia palveluja yrityksille kehittävissä asiantuntijoissa kenties moitteen sijaa?

Asiakaslähtöistä vai asiantuntijavetoista kehittämistä? Usein kehittäminen lähtee liikkeelle yritysjohdon ja kehittämisen asiantuntijoiden vuoropuhelulla. Tällöin on suuri riski siihen, että henkilöstön näkökulma jää liian vähälle huomiolle. Kun yritysjohto mielletään kehittämisen ensisijaiseksi asiakkaaksi, tieto- ja viestintätekniikan laajaa käyttäjäasiakaskuntaa edustavan henkilöstön tarpeet ja toiveet jäävät helposti selvittämättä.

Kehittämisen asiantuntijat voivat sokaistua etenemään kehittämisessä liiaksi omilla ehdoillaan, mikäli henkilöstöltä ei haeta ja saada palautetta. Kehittäminen tapahtuu tällöin asiantuntijoiden, ei henkilöstön ehdoilla.

Yrityksessä toimivien eri käyttäjäryhmien oma työ ja kehittämisasiantuntijoiden asiantuntijuudet eivät kohtaa. Asiakkaat putoavat kehittämisen kelkasta. Yrityksen ymmärrys digitalisaatiosta ja digiosaaminen eivät pääse silloin kehittymään, ja yrityksen saama hyöty uusista digitaalisista tieto- ja viestintätekniikoista jää vähäiseksi. Toimivia ratkaisuja yrityslähtöisellä kehittämisyhteistyöllä PK-yritysten tarve saada tukea digiosaamisen kehittämiseen on tunnistettu. Siihen pitäisi osata myös vastata.

Digihyöty-hankkeessa (1.3.2020 – 31.8.2022) kehitetään Euroopan sosiaalirahaston tukemana PK-yritysten tietoja viestintätekniikan osaamista, yritysten ja digitalisaatioasiantuntijoiden vuorovaikutusta sekä henkilöstön osallisuutta. Näin kehitystyölle pyritään rakentamaan tukeva kivijalka, jossa otetaan huomioon erikokoisten PK-yritysten tarpeet, henkilöstön aito osallistuminen kehittämiseen sekä avoin vuorovaikutus yritysten ja digiosaamisen kehittämisen asiantuntijoiden välillä.

Kehittämisen tuloksena luodaan eri kokoisten PK-yritysten tarpeisiin vastaava ja yritysten helposti saavutettava tietosalkku. Tietosalkkuun valitaan testatusti PK-yrityksille soveltuvat työvälineet tietojärjestelmiä ja niiden käyttöönottoa koskevan osaamisen lisäämiseen, yritysten koko henkilöstön digitaalisaatiota edistävään yhteistoimintaan osallistumiseen sekä yritysten henkilöstön osallistamiseen työnsä kehittämiseen.

i

Kiinnostuitko?

www.tts.fi/digihyoty Ota yhteyttä: Päivi Nummenranta, TTS paivi. nummenranta@tts.fi Jari Salo, TIEKE jari.salo@tieke.fi Arja Ala-Laurinaho, TTL arja.alalaurinaho@ttl.fi

Verhoilijamestariopiskelija Lahden Yrittäjien Vuoden Nuori Yrittäjä 2020

LEENA SARSILA, TTS TYÖTEHOSEURA SAIDA BLOMBERG

Saida Blombergin yritys Saidan Verhoomo & Vintage ky toimii Lahdessa. Verhoomon palkkalistoilla on neljä ihanaa naista, kuten Saida asian ilmaisee. Tänä vuonna Saida palkittiin Lahden vuoden nuorena yrittäjänä.

- Tunnustus kyllä lämmitti ja tuntui mukavalta, että oma tekeminen on huomioitu. Paljon olen työtä saanut paiskia, että tähän olen päässyt. Tie on ollut kivikkoinenkin, mutta nyt ollaan hyvässä tilanteessa. Olen tunkenut nokkani moneen soppaan, olen kiertänyt eri tapahtumissa ja tehnyt itseäni tunnetuksi, kertoo Saida. - Olen tosi iloinen, että meillä on monipuolinen työyhteisö, jossa osaamista on paljon ja jokaisella on omat vahvuutensa. Yhdellä työntekijällä on verhoilualan kokemusta tehdastyöstä kahdenkymmenen

vuoden ajalta ja tuorein työntekijä on taas valmistunut verhoilijaksi vasta tänä vuonna. Opiskelun rikkaus Saida opiskelee yrittäjän oppisopimuksella verhoilijamestarin tutkintoa Työtehoseurassa. Verhoilua ryhmälle opettaa Ahti Välske. Saida arvostaa koulussa saatavia oppeja niin paljon, että haluaa myös työntekijöidensä kouluttautuvan eteenpäin opiskelemalla ammattitutkinnon. -Pidän tärkeänä jatkotutkintoja, oppia on koko elämä. Opiskelu on rikastuttavaa, tutustuu erilaisiin opettajiin, erilaisiin tapoihin opettaa ja siitä saan tosi paljon omaan työhöni. Tärkeää on myös ihanat opiskelijakaverit. On hienoa saada jakaa asioita samanhenkisten ja samaa työtä tekevien ihmisten kanssa! Yrittäjyyden alku Saida aloitti yrittäjyyden ostamalla eläkkeelle jääneen verhoilijan kaluston ja koneet. Neljä vuotta hän teki pääasiassa yksin työtä kiireapulaisinaan ajoittain verhoilijakollegat. Yhteistyö työharjoitteluun tulleen Kaisa Sillmanin kanssa sujui niin hyvin, että Kaisa jatkoi työharjoittelua valmistumiseen asti ja sen jälkeen palkattuna työntekijänä.

Toisen yrityksen Saida osti saatuaan vihjeen uusyrityskeskukselta myynnissä olevasta verhoomosta, jolla oli isoja asiakkaita, hyviä suhteita yhteistyökumppaneihin ja laaja asiakaskunta valmiina. Asiakassuhteet on myös hyvin saatu pysymään.

Verhoomon asiakkaat ovat pääosin yrityksiä. Sisustussuunnittelijoiden kautta tulee tehtäväksi suuriakin kokonaisuuksia. Hotellien ja ravintoloiden kanssa on kiitollista tehdä yhteistyötä, koska kestävä kehitys on niissä hyvin omaksuttu ja se näkyy siinä, että valitaan laadukkaita, pitkään kestäviä huonekaluja ja materiaaleja. -Teemme myös alihankintana uusien huonekalujen verhoilua muutamalle teolliselle yritykselle. Teollinenkin tuote voi olla kestävä. On esimerkiksi kehitteillä vastine vaahtomuoville, ja sen kestävyydestä povataan paljon parempaa kuin mitä nykyisillä vaahtomuoveilla on, Saida vinkkaa. Hyvä työyhteisö kantaa -Kun kolme vuotta tuli täyteen, niin se oli minulle virstanpylväs, mihin suuri osa yrityksistä lopettaa. Pari ensimmäistä yrittäjyysvuotta rämmin ilman lomia ja puhki palaminen oli lähellä. Olin tosi yksin. Puolison kanssa mietittiin mitä tehdään. Mietin, pidänkö kolmevuotisjuhlat ja lopetan samalla, vai yritänkö vielä. Päätin, että en anna vielä periksi. Ja sitten asiat alkoivatkin sujua. Kaisa aloitti yrityksessäni työharjoittelun ja en voinut päästää häntä pois, kun on niin hyvä työntekijä. Työntekijät ovat mahdollistaneet kasvun ja uskallan

Saidan tiimissä on ilo työskennellä!

sanoa asioille kyllä, kun on taitavat tekijät, Saida kertoo.

Työntekijöiden hyvinvointi on Saidalle sydämen asia. Yritys tarjoaa työntekijöille hieronnan lihasten jumituksiin kerran kuukaudessa ja työsopimukseen on kirjattu, että kuukautisten alkamispäivänä voi tehdä puolikkaan työpäivän ilman palkan pienentymistä. - Tästä asiasta pitää minun mielestäni puhua. Työkyky ei ole silloin parhaimmillaan ja en halua, että työntekijäni joutuvat olemaan särkylääkkeiden voimalla työssä, joka on jo muutenkin rankkaa. Tämä maksaa minulle jonkin verran kuukaudessa, mutta työntekijöiden hyvinvointi on minulle tärkeää. Uskon, että tulevaisuudessa tämä tulee olemaan ihan normaali käytäntö monissa muissakin yrityksissä, ennustaa Saida.

Sekä Saidan että Kaisan alalle tuleminen on ollut pienistä sattumista kiinni. Saida haki aikoinaan verhoilualalle, kun oli työttömänä ja haki kolmesta annetusta vaihtoehdosta eniten kiinnostavaan eli verhoilualalle, vaikka ei tuolloin vielä alasta paljonkaan tiennyt.

Kaisa taas tuli verhoilualalle uudelleenkouluttautumisen kautta oltuaan 8 vuotta osa-aikatyössä ravintola-alalla. -Olin ihan varma, että ei tässä nyt neljän lapsen jälkeen todellakaan lähdetä enää opiskelemaan, mutta opiskelun aloittaminen oli paras päätökseni ikinä! Aikuisiällä opiskelu on erilaista kuin nuorena, motivoituu aivan eri lailla. Ja työpaikkaan Saidan verhoomossa hän on tyytyväinen: - Saida on ihan paras pomo, joka päivä on kivaa tulla töihin mukavaan ja kannustavaan työyhteisöön!

i

Tutustu puu-, sisustus- ja verhoilualan koulutuksiin

www.tts.fi/koulutustarjonta/puu_sisustus_verhoilu

Esittelyssä taustat ja tekijät, tutkimukset ja koulutukset Hyvää arkea kehittämässä aamiaiskaapeista polttopuihin

SIRPA PUSSINEN, TTS TYÖTEHOSEURA

TEHO -lehden uusi päätoimittaja, TTS Työtehoseuran tutkimuspäällikkö Minna Kuusela tuntee arkkitehdin silmin asumisen trendit, sisustus- ja tilasuunnittelun sekä kiertotalouden monet näkökulmat.

Minna – mitkä ovat kehittämisen kärkiä asumisen tutkimustiimissä? Ikääntyneiden asumisen kehittäminen on koko ajan tärkeämpää, kun väestö ikääntyy ja tarvitaan myös uudenlaisia, esimerkiksi yhteisöllisiä tai digitaalisuutta taitavasti hyödyntäviä ratkaisuja. Kiertotalouteen ja kestävään kehitykseen liittyvät aiheet ovat taas varmasti tulevaisuudessa asumisenkin tutkimuksen kärkiä. Puurakentamisen kehittäminen olisi itselläni sydämen asia, ja asumisen osaamisalueella se voisi sisältää esimerkiksi tutkimusta puun restoratiivisista vaikutuksista, kuten terveysvaikutuksista, sisätiloissa. Olet kouluttajana lokakuussa alkavassa Keittiömyyjien koulutuksessa ja Asuntomessuilla olet arvioinut useita keittiöratkaisuja. Mihin keittiöissä nyt satsataan? Keittiöissä vietetään paljon aikaa, ja yleensä nykykeittiöt ovat melko käytännöllisiä ja toimivia. Viime vuosien uutuutena keittiöihin ovat ilmestyneet aamiaiskaapit, joiden idea on saada ovien taakse piiloon muuten työtasoja täyttäviä kodinkoneita, kuten kahvinkeitin ja leivänpaahdin. Keittiötrendit eivät ole toimivuuden kannalta oleellisimpia asioita, mutta itse olen iloinen, että kiiltävän valkoiset, vaikkakin klassiset, keittiöt ovat vähitellen väistymässä, ja kuluttajat uskaltavat poimia muitakin vaihtoehtoja. Olet perehtynyt paljon puhuttavaan polttopuun käyttöön ja sen ympäristöystävällisyyteen. Mitä kättä pidempää TTS tarjoaa näin polttopuukauden alkuun? Meillähän on ollut hyvä yhteistyö pääkaupunkiseudulla toimivan HSY:n kanssa, ja yhdessä olemme toteuttaneet Urbaani Puuvaja- ja Kuivaa asiaa-hankkeet, joista jälkimmäinen on parhaillaan käynnissä. Hankkeiden nimet oikeastaan jo kertovat, mistä on kyse. Kotimainen puu on edelleen hyvä polttoaine, mutta polttamiseen kelpaa vain hyvin kuivunut puu. Suosittelen vilkaisemaan hankkeessa kokoamaamme sivustoa www. poltapuhtaasti.fi , sieltä löytyy paljon tietoa ja ohjeita!

Kuinka asuisin vanhana?

HELI MÄNTYLÄ, ERITYISASIANTUNTIJA, YMPÄRISTÖMINISTERIÖ YMPÄRISTÖMINISTERIÖ

Ruuhkavuosina ei tule ajatelleeksi, että jonain päivänä jalka ei nouse enää entiseen malliin. Polvet ovat jäykät, samoin nilkat. Lonkat voivat olla kuluneet ja kipeät. Myös kädet voivat lakata nousemasta. Tavalliset olkapään vaivat ja kulumat voivat estää kurottelun. Selkäkin jäykistyy, niskasta puhumattakaan. Omaa asumistaan vanhana kannattaakin miettiä jo etukäteen. Missä ajattelet asuvasi ja eläväsi kun olet 80-vuotias? Ja vielä sen jälkeenkin.

Voit miettiä kodin sijaintia, kokoa, esteettömyyttä ja omaa kuntoa. Jos asunnossa on kaksi kerrosta, kuinka pitkään uskot jaksavasi rappusissa kulkemista? Entä ovatko peseytymistilat helppokulkuisia? Ratkaisut asumisen suhteen kannattaa tehdä ajoissa Ovatko asumiskulusi kohtuulliset, jos eläkkeelle jäädessäsi tulosi lähes puolittuvat? Ja onko asuntosi sellainen, missä voi asua, vaikka liikuntakyky huononisi selvästi? Voit pohtia sitä, missä vaiheessa voisit esimerkiksi muuttaa pienempään asuntoon, tai milloin tarvitset helppokulkuisemman asunnon. Haluatko asua omassa kodissasi mahdollisimman pitkään? Jos asut syrjäseudulla, pystytkö asumaan siellä, jos sinulta otetaan ajokortti pois?

On otettava kylmä järki käteen ja mietittävä eri vaihtoehtoja ajoissa. Sitten kun on ratkaisujen aika, on ne helpompi tehdä, jos niihin on henkisesti valmistautunut. Moni vanhus kituuttaa huonoissa oloissa ja yksinään kotona, koska muutos pelottaa. Moni iäkäs ihminen sanookin, että isot ratkaisut pitää tehdä silloin kun vielä on järjissään ja pystyy sopeutumaan muutoksiin. Ikäystävällinen asuinympäristö sujuvoittaa kaikenikäisten elämää Kun iäkkäiden tarpeet ja voimavarat otetaan huomioon, puhutaan ikäystävällisyydestä. Asumisessa ikäystävällisyys sujuvoittaa kaikenikäisten ja -kuntoisten elämää. Kun asunnot ja asuinympäristöt suunnitellaan alusta lähtien esteettömiksi, selkeiksi ja helposti hahmotettaviksi, säästytään myöhemmin kalliilta muutostöiltä ja erityisratkaisujen tarve vähenee.

Ympäristöministeriö on käynnistänyt Ikääntyneiden asumisen toimenpideohjelman vuosille 2020-2022. Tavoitteena on tukea ikääntyneitä ja kuntia ennakoimaan ikääntyneiden asumisen tarpeita ja varautumaan niihin, lisätä ikäystävällisten asumisvaihtoehtojen tarjontaa sekä kehittää asuinalueita ikääntyneille sopiviksi. Ikäystävällisiksi suunnitellut asunnot ja asuinalueet sopivat kaikille.

https://ym.fi/ikaantyneiden-asuminen

Heli Mäntylä toimii ympäristöministeriössä Ikääntyneiden asumisen toimenpideohjelman erityisasiantuntija. Hän oli kesään 2020 saakka Työtehoseurassa tutkimusjohtajana. Ikääntyneiden asuminen on pitkään ollut TTS:n asumisen tutkimuksen yksi tärkeä aihepiiri ja teemaan ollaan valmistelemassa uusia tutkimushankkeita.

Keittiössä kodinkoneet kannattaa suunnitella hyvälle käyttökorkeudelle.

Energiaomavaraisuutta puusta ja auringosta

JUHANI PIEKKALA, TTS TYÖTEHOSEURA

Terttilässä asuva yrittäjä Toni Ristimäki on kehittänyt innokkaasti kotitilansa energiaomavaraisuutta. Aikaisemmin tilan rakennuksia lämmitettiin pääasiassa ostosähköllä. Viimeisen kymmenen vuoden aikana ostosähköstä on siirrytty omavaraisempaan järjestelmään ja vanha navetta on samalla remontoitu verstas-, toimisto- ja asuinrakennukseksi.

Uudistusten myötä remontoidusta navettarakennuksesta löytyy hakekattila ja konehallin ja toisen ulkorakennuksen katoille on sijoitettu 70 kappaletta aurinkopaneeleita 17 kWp:n edestä. Aurinkopaneelien tuotannolla saadaan käyttösähköä ja lämmitetään puun ohella rakennuksien vesivaraajia. Ylimääräinen tuotettu sähkö voidaan myydä ulos. Konehallin seinälle on lisäksi asennettu aurinkokeräimet tukemaan isoimman varaajan lämmitystä. Konehallista löytyy vielä klapikattila, jolla saadaan tarpeen mukaan tuettua järjestelmän lämmitystehoa. Tuotannon ja käytön optimointi Lämmitysvaihtoehtojen kesken järjestelmä pyritään säätämään aina siten, että aurinkopaneelien ja puukattiloiden käyttö on mahdollisimman tehokasta. Tämä kannattaa, koska lämmitettävää pinta-alaa rakennuksista löytyy lähes 800 m2. Talvella puu on ensisijainen energianlähde lämmityksessä ja kesällä paneelit kattavat suuren osan tarpeesta.

- Automatisoinnissa on vielä tekemistä, jotta ylläpitoon vaadittavaa työtä voitaisiin vähentää entisestään, kertoo Toni Ristimäki. Nyt järjestelmää ohjataan mm. kellokytkimillä, joita säädetään sään ja lämmitystarpeiden mukaan. - Kokonaisuudessaan hakelämmitys yhdistettynä aurinkopaneeleihin on toiminut hyvin ja järjestelmässä ei ole ilmaantunut ongelmia, jatkaa Ristimäki. Puuta ja aurinkoa tilan energiaomavaraisuuteen Puupolttoaineet saadaan tilan metsistä ja hakkurikin löytyy omasta takaa. Kesäkaudella tilan energiaomavaraisuus on parhaimmillaan 100 % ja talvikaudella noin 80 %. Ostosähköä tarvitaan ajoittain suorasähköllä lämmitettävän vanhan päärakennuksen tarpeisiin. Aurinkopaneelit ovat mahdollistaneet myös sen, että talouteen hankitut sähköautot voidaan ladata itse tuotetulla sähköllä ja ajaminen pysyy edullisena.

TTS Työtehoseuran Uusiutuvista energiaa-sivuilta ja YouTube-kanavalta löydät tietoa uusiutuvan energian ratkaisuista www.tts.fi/uusiutuvistaenergiaa

Lukijakysely Millaista TEHO-lehteä sinä haluaisit lukea?

Mitä pidit tästä TEHO-lehdestä? Vastaa lukijakyselyyn! Samalla voit ehdottaa juttuaiheita ja kertoa mielipiteesi sinua kiinnostavista aihepiireistä. Voit vastata kyselyyn sähköisesti osoitteessa https://urly.fi/1JMY , sähköpostitse minna. kuusela@tts.fi tai lähettämällä postia osoitteeseen TTS Työtehoseura/ Minna Kuusela, PL 5, 05201 Rajamäki. Vastausaikaa on 6.11. saakka. Tämän numeron Muistathan kertoa yhteystietosi, lukijakyselyyn vastanneiden mikäli haluat osallistua arvontaan! kesken arvotaan Fiskars Arvonnassa voittaneelle ilmoitetaan halkaisukirves L X21 henkilökohtaisesti. (arvo noin 70 €).

1. Minkä kouluarvosanan, asteikolle 4–10, antaisit tälle TEHO-lehdelle?

2.

3.

4. Tämän numeron paras juttu oli:

Yleisesti olisin kiinnostunut jutuista, jotka käsittelevät:

† asumista, † maataloutta, † yrittäjyyttä, † metsätaloutta, TTS Työtehoseuran koulutusaloja kuten: † logistiikkaa, † talon- ja maanrakennusta, † puutarha-alaa tai † metsäalaa? † Jotain muuta, mitä?

Luetko yleensä TEHO-lehdestä:

pääkirjoituksen, Työtehoseurassa tapahtuu-palstan, tutkimusaiheiset jutut, koulutusaloja käsittelevät jutut, henkilökuvat?

5. Palautteesi TEHO-lehden toimituskunnalle; risuja ja ruusuja, kehittämisehdotuksia ja juttuideoita.

Toimituskunta kiittää arvokkaasta palautteestasi ja toivottaa onnea arvontaan!