Matkalla digimaatalouteen

Uudet Teknologiat & Maatalous Matkalla digimaatalouteen

REETTA PALVA, TTS TYÖTEHOSEURA

TIMO TEINILÄ, HAMK & IINA HULKKONEN, TTS TYÖTEHOSEURA

Hämeen ammattikorkeakoulun Tammelassa sijaitseva Mustialan opetus- ja tutkimusmaatila on panostanut digitaalisuuden hyödyntämiseen. Sekä pelloilla että navetassa otetaan uusia teknologioita kokeiluun ja käyttöön matalalla kynnyksellä.

HAMK on TTS:n valtakunnallisen Kestävää kehitystä maatalouteen uusilla teknologioilla -hankkeen yhteistyökumppani. Maataloustiimi kävi kesällä 2020 tutustumassa Mustialan peltoviljelyssä käytettäviin teknologioihin. Peltopuolen digijärjestelmistä Mustialassa vastaa maatalousteknologian lehtori Timo Teinilä. Teinilän tuntuma on, että nuoret viljelijät ovat kiinnostuneita digitaalisista järjestelmistä.

- Aina kun numeroita vilkkuu, on kivaa katsoa ja seurata niitä, toteaa Teinilä, ja puhuu varmastikin myös omasta puolestaan.

- Kaikki mikä jää tietokoneen muistiin, on siellä arkistossa ja niihin voi palata monen vuoden jälkeenkin, Teinilä lisää korostaen tiedon tallentumisen ja historiatiedon kertymisen hyötyjä. Antureita pellolla, traktoreissa, varastoissa Tilan päätuotantosuunta on maidontuotanto. Vuonna 2015 valmistuneessa robottipihatossa on noin 70 lehmää, peltoa on noin 185 ha. Pellot ja eläimet siirtyivät vuonna 2020 luomuun. Digitaalisuus on muun muassa antureiden ja niiden tuottaman tiedon hyödyntämistä monipuolisesti. Niiden avulla ennakoidaan, seurataan ja dokumentoidaan toimintaa. Viljelytietojen jakamiseen julkisesti on panostettu viime vuosina, kaikki viljelytoimet, sadot ja havainnot ovat tallennettu mustialanluomutila.fi- sivuille.

Traktoreista saadaan paikkatiedot, mikä lisää työn turvallisuutta, kun tiedetään missä ihmiset ja koneet kulloinkin ovat. Paikkatieto on verraton apu dokumentointiin: lohkokirjanpitoon saadaan toimenpiteet ja päivämäärät oikein.

Lietelannan määrää säiliöissä seurataan pinnan korkeutta mittaavalla kaikuluotainanturilla. Lietteen ajomäärät tulevat automaattisesti pinnan alenemasta, ja yhdistämällä tieto traktorin samanaikaiseen paikkatietoon saadaan keskimääräiset levitysmäärät hehtaarille.

Pellon laidalla oleva lämpötila-anturi tallentaa lämpötilan 10 minuutin välein. Tiedosta opiskelijat laskevat projektityönään Mustialan tilakohtaisen lämpösumman, jota voi seurata facebookissa. Drooniperspektiivi on paljastava Peltojen kuvaus droonien avulla kuuluu Mustialan kasvukauden rutiineihin. Ilmakuvista paljastuu aivan erilainen näkymä kuin pellon pinnan tasolta. Koskaan pelto ei ole paremman näköinen ylhäältä katsottuna - ja se antaa todellisen kuvan pellosta.

Keväisin tutkitaan esimerkiksi nurmien paikkakylvön tarvetta ja alkukesän kuvista lisälannoituksen tarvetta - luomussakin voidaan käyttää lisäravinteita. Kasvillisuusindeksikuvista havainnoidaan erityisesti lohkon sisäisiä kasvueroja, jotka voivat johtua esimerkiksi maan rakenteeseen liittyvistä ongelmista. Myös työjälki ja peltoajon vaikutukset paljastuvat ylhäältä katsottuna hyvin, jolloin

voi kehittää työmenetelmiä ja vähentää esimerkiksi pellon tiivistämistä. Eri vuosina esiintyy erilaisia ilmiötä, joten kuvat kannattaa säilyttää myöhempiä vertailuja varten.

Drooneja hyödynnetään myös tutkimusprojekteissa. Keväällä hankitussa uudessa droonissa on tavallisten RGB-kameroiden lisäksi lämpökamera ja hyperspektrikamera. Lämpökameralla otetuista kuvista voidaan myös nähdä kasvueroja. Hyperspektrikuvasta voi jopa tunnistaa kasvilajeja. Kameraa käytetään esimerkiksi Luonnonvarakeskuksen koordinoimassa rikkakasvikokeessa, jossa kuvista tutkitaan mm. rikkaäestyksen vaikutusta oraan vioittumiseen. Mutta edelleen tuhannen euron luokan drooneilla saa kuvattua maatalouden tarpeisiin riittävän tarkkaan.

Kolmiulotteisista droonikuvista voidaan mitata myös korkeuseroja, mikä mahdollistaa monipuolisia käyttökohteita. Mustialassa on käytetty 3D-kuvia mm. siilossa olevan rehun määrän mittaamiseen. Kuvista voi mitata esimerkiksi rehuauman, kalkkikasan tai lantapatterin tilavuuksia, jotka muuten ovat hankalia mitattavia tarkasti. Ajoavustin tehostaa peltoajoa GPS-paikannukseen perustuvan ajoavustimen avulla vältetään turhaa pellolla ajoa. Kevättöissä sitä hyödynnetään muokkauksessa, jossa äkeen työleveys saadaan täysimääräisesti hyödynnettyä. Kun ajolinjat pysyvät suorina ja oikeansuuntaisina, vähenee kiiloista aiheutuva tehottomuus. Polttoaineen kulutus vähenee ja työ nopeutuu. Satokartoituksella tarkempaa tietoa pelloista Mustialassa tekniikan opettajana toimivan Rauno Laineen kokemusten mukaan satokartoitus tuo esiin yllättäviä eroja lohkosta esille. Leikkuupuimurin satokartoitusjärjestelmän tuottamissa satokartoista nähdään lopullinen satotulos, jota voidaan verrata alkukesän droonikuviin. Viljamassan määrä mitataan viljaelevaattorista valoanturilla – mitä enemmän elevaattorilla kulkee viljaa, sitä se läpäisee valoa. Mittausjärjestelmään kuuluu lisäksi GPS-antenni, kosteusanturi, nopeustieto ja leikkuupöydän asentoanturi. Oma toteutus polttoaineen seurantaan Tilalla on lukuisia traktoreita ja paljon käyttäjiä. Polttoaineen konekohtaisen kulutuksen seurantaan on keksitty yksinkertainen mutta innovatiivinen digiratkaisu: sähköinen kyselylomake. Tankkauksen yhteydessä lomakkeelle kirjataan tankattu määrä, tunnit ja traktorilla tehty työ. Polttoainesäiliön kylkeen on liimattu QR-koodi, jolla oikea lomake avautuu älypuhelimelle automaattisesti ja tietojen kirjaaminen on helppoa. Näin saadaan kone- ja työkohtaista polttoaineen kulutustietoa kaikista koneista, ja tietoja voi analysoida taulukkolaskentaohjelmalla. Lomakeideaa voisi soveltaa varmasti moneen muuhunkin.

Satokartoitus tuo pellosta tietoa, jota ei pellon laidalta näe, kertoo Rauno Laine. Yleensä huonoille alueille ei kannata lisätä lannoitusta, vaan miettiä heikomman tuottavuuden juurisyitä ja keinoja kasvukunnon parantamiseen.

Timo Teinilä on innostunut digimaataloudesta, erityisesti drooneista ja peltojen kuvauksesta. Historiaharrastajana hän näkee erityisenä hyötynä aineistojen automaattisen tallentumisen.

i

LUE LISÄÄ Mustialan opetus- ja tutkimustila netissä mustialanluomutila.fi Mustiala Facebookissa https://www.facebook.com/HAMKMustiala.

TTS yhteistyökumppaneineen kokoaa tietoa uudelle verkkoalustalle www.digimaatalous.fi

Lähikuvassa metsänomistaja vuosimallia 2020

HENNA HURTTALA, TTS TYÖTEHOSEURA

Laaja Metsänomistaja 2020 -tutkimus kertoo, että suomalainen metsänomistajuus ei ole siirtynyt kaupunkilaisten käsiin ennakoitua tahtia. Metsänomistuksen tavoitteet ovat kymmenessä vuodessa kehittyneet enemmän taloudellisia tavoitteita painottavaan suuntaan; ainoastaan omistuksensa tavoitteiden suhteen epätietoisten osuus on pysynyt kutakuinkin ennallaan.

Puolet metsätiloista on eläkeikäisten hallinnassa Metsänomistajuus on tuoreiden tuloksien mukaan muuttunut kymmenessä vuodessa yllättävänkin vähän. Esimerkiksi metsänomistajakunnan kaupungistuminen on ollut oletettua hitaampaa. Nyt kaupungissa tai taajamassa asuu 47 prosenttia metsänomistajista, kun vuonna 2009 luku oli 45 prosenttia.

Toisaalta tilalla asuminen on selvästi vähentynyt päätoimisten maatalousyrittäjien osuuden pienentyessä.

– Asuminen tilan sijaintikunnassa, mutta tilan ulkopuolella on lisääntynyt, kun maatalouden harjoittajat ja muut haja-asutusalueilla asuvat muuttavat eläkevuosiksi lähitaajamiin parempien palveluiden piiriin. Maaseudun haja-asutusalueella asuu silti vielä yli puolet metsänomistajista, toteaa Metsänomistaja 2020 -hankkeen vetäjä Heimo Karppinen Helsingin yliopistosta. Taloudelliset arvot yleistyneet metsänomistuksen tavoitteissa – Tutkimuksen mukaan vaikuttaa kuitenkin siltä, että ikääntymiskehitys tulee taittumaan lähitulevaisuudessa. Metsänomistukseen liittyvät tavoitteet näyttävät samalla kymmenessä vuodessa muuttuneen enemmän taloudellisia arvoja painottavaksi, Karppinen arvioi. Kuolinpesien osuus tiloista pienenee Kuolinpesämuotoista metsänomistusta on pidetty hankalana päätöksentekoon liittyvien ongelmien vuoksi. Kuolinpesien osuus metsätiloista on kuluneen kym

Monitavoitteisille tärkeitä ovat niin oman metsän tarjoamat taloudelliset hyödyt, työtilaisuudet kuin ulkoilu ja luonnon monimuotoisuuden vaaliminen.

Virkistyskäyttäjät painottivat selkeästi metsänomistuksen aineettomia näkökohtia, kuten luonnon- ja maisemansuojelua sekä ulkoilumahdollisuuksia.

Metsässä tekevillä korostuu metsän merkitys työtilaimenen vuoden aikana vähentynyt, ja enää vain joka kymmenes tila on kuolinpesän hallinnassa. – Tämä kehitys on toivottavaa ja on mielenkiintoista, että se tapahtuu ilman erityisiä metsäpoliittisia toimenpiteitä, sanoo Paula Horne Pellervon taloustutkimuksesta. Kuolinpesien metsiä on siirtynyt yhtymämuotoiseen omistukseen, ja niiden osuus onkin lisääntynyt. Puuta tarjolla suuremmissa kertaerissä Tutkimuksen mukaan metsänomistajakunnan muutos ei näyttäisi heikentävän puun tarjontaa yksityismetsistä. Luonnonvarakeskuksen tutkija Harri Hännisen mukaan puumarkkinoilla on tapahtunut kuitenkin selkeä muutos. – Markkinoilla on yhä harvempi joukko metsänomistajia, mutta he myyvät puuta suuremmissa kertaerissä. Tämä kasvattaa leimikoiden kokoa, mikä tehostaa puun korjuun logistiikkaa. Toisaalta puolet metsänomistajista odottaa puun hinnan nousevan vuoteen 2030 mennessä. suuksien ja ulkoilun kannalta, vaikkei metsä välttämättä monellekaan ole tärkein tulonlähde.

Turvaa ja tuloja korostaville tärkeitä ovat paitsi metsän tuoma taloudellinen turvallisuus ja merkitys sijoituskohteena, myös säännölliset puunmyyntitulot.

Epätietoisilla ei ole mitään erityisiä tavoitteita met

Metsänomistuksen tavoitteiden muutos 1999–2019, % metsänomistajista.

sänomistukselleen. Tutkimushankkeessa on mukana tutkijoita Helsingin yliopiston metsätieteiden laitokselta, Luonnonvarakeskuksesta, Pellervon taloustutkimuksesta ja Työtehoseurasta. Hanketta ovat rahoittaneet maa- ja metsätalousministeriö, Metsäsäätiö ja Metsämiesten Säätiö. Edellinen laaja tutkimus metsänomistajista julkaistiin 2009.

i

TTS Työtehoseuran koordinoima ja maaja metsätalousministeriön rahoittama Melua metsään-hanke järjestää 9.10.2020 klo 9.00 webinaarin, jossa tarjoillaan nimenomaan metsä- ja luontopalveluyrittäjiä kiinnostavia tuloksia tästä metsänomistajatutkimuksesta. Webinaariin voi ilmoittautua Metsäkeskuksen Tapahtumat-sivuilla.