Älyä liikenteessä

ARTO KYYTINEN, KEHITTÄMISASIANTUNTIJA, TTS TYÖTEHOSEURA

Mediat kertovat suurista saavutuksista automaattisen ajamisen kehityksessä ja usein ennustetaan työpaikkojen katoamisesta kuljetusalalta, koska automaatio ei tarvitse kuljettajia. Asia ei ole näin yksinkertainen. Sadat yksityiskohdat vaativat uusia ratkaisuja niin tekniikan, lainsäädännön kuin myös asenteiden, vastuiden ja liikenneinfran suhteen.

Työtehoseura on ollut mukana tavara- ja henkilöliikenteen kansainvälisessä kehitystyössä jo seitsemän vuoden ajan yhtenä aktiivisena toimijana Euroopan harvalukuisessa raskaan liikenteen kehittämiseen erikoistuneiden organisaatioiden joukossa. Tälläkin hetkellä TTS toimii kolmessa EU-rahoitteisessa H2020-kehityshankkeessa Prystine, Trustonomy ja NextPerception. Näissä tutkitaan mm. automaattisen tunnistustekniikan kuten tutka-, laser- ja konenäön luotettavuutta, automaattisen ja keinoälyn päätöksentekokykyä ja siirtymävaiheen kuljettajareagointia avustaviin järjestelmiin. Projektien tavoite on edistää turvallisuutta uusinta tekniikkaa hyväksikäyttäen. Liikenteen automatisoinnissa on useita huonosti tunnettuja osa-alueita, kuten kelin ja säätilan vaikutukset mittaus- ja tunnistusjärjestelmiin sekä kuljettajan reagointiin osittain automaattisessa liikenteessä. Suomen erityispiirteet sään vaihtelu, vähäinen moottoriteiden määrä sekä paikoin heikkokuntoinen tiestö vaikeuttavat automaattiliikennettä.

Projekteissa TTS tekee tiivistä yhteistyötä mm. VTT:n, Turun ja Tampereen yliopistojen ja Nokian sekä useiden

teknologiayritysten kanssa. Kansainvälisessä yhteistyössä ovat mukana autoteollisuuden lisäksi lähes kaikki merkittävät eurooppalaiset tutkimuslaitokset, useita yliopistoja sekä suuryrityksiä.

EU-hankkeita TTS:ssä Prystine-projektissa keskitytään mittausjärjestelmien, tietoliikenteen sekä automaatiojärjestelmien häiriöalttiuden minimoimiseen ja häiriötilanteiden turvalliseen käsittelyyn. TTS:n roolina on raskaan ajoneuvon ohjaamiseen tarvittavan tieto- ja havaintosisällön määrittely, käytännön testausympäristön eli kuorma-auton varustaminen ja laajan testausprosessin suorittaminen. Projektia varten TTS:llä on käytössään Renault T520-kuorma-auto. Auton varusteisiin kuuluu useita mittausjärjestelmiä, kuten kamerat, tutkat sekä laserskannerit. Järjestelmä hyödyntää ajoneuvon tuottamaa tietoa kuten pyöränopeuksia, moottoritehoa yms. Projektin tuloksia tullaan hyödyntämään kuljettajaa avustavien järjestelmien kehitystyössä sekä siirtymävaiheen koulutuksissa. Suomessa projektin tuloksia hyödyntää myös Traficom.

Trustonomy-projekti keskittyy kuljettajaa tukevien järjestelmien sekä kuljettajakoulutuksen arviointiprosesseihin. Tavoitteena on lisätä avustavien järjestelmien käyttöä ja kuljettajien luottamusta niihin. Projektissa kehitetään mm. koulutusmenetelmiä sekä järjestelmän käyttöliittymiä. TTS:n osuus on liikenteen riskitilanteita välttävän ajotavan kouluttaminen käytettävissä olevia avustavia järjestelmiä hyödyntäen. Kolmantena projektina on keväällä 2020 alkanut NextPerception. Siinä hyödynnetään aiempien projektien tuloksia sekä teknisiä ratkaisuja ottamalla mukaan kuljettajan vireys- ja terveydentilaa mittaava tekniikka. NextPerceptioniin sisältyvät myös pääosin automaattisesti ohjatut ajoneuvot. Projektin puitteissa kehitetään mm. täysin uusia mittauslaitteita, joilla voidaan mitata ihmisen elintoimintoja ja toimintakykyä useisiin käyttötarkoituksiin. Projektissa toteutettava TTS:n testiauto tullaan varustamaan täydellisillä automaatti- ja etähallinnan vaatimilla varusteilla siten, että se voi ilman kuljettajan hallintaakin pysähtymään sekä siirtymään seisahduspaikkaan turvallisesti.

Automaatio tukee myös työllistymistä Haasteita riittää kuitenkin vielä useiksi vuosiksi ajoneuvotekniikan ja liikenneinfran osalla. Täydelliseen automaattiliikenteeseen siirtyminen tulee olemaan pitkä prosessi. Ensimmäisiä kaikissa olosuhteissa vakavasti otettavia automaattiseen ajamiseen kykeneviä ajoneuvoja on tuskin vielä odotettavissa tällä vuosikymmenellä.

Henkilökohtainen näkemykseni on, että osittain automaattinen ajamisen mahdollistavat lähivuosina mm. moottoritie- ja ruuhka-ajoavustimet, jotka sallivat kuljettajan osalla ajomatkaa jättää ajoneuvon hallinnan automatiikan varaan. Varteenotettavia liikenneautomaation muotoja ovat toistuva reittiliikenne sekä alueellinen automaatio esim. taksiliikenteessä. Ammattiliikenteen osalla ensimmäinen vaihe tulee oletettavasti olemaan erilaiset terminaalien väliset kuljetukset ja ns. LastMail-palvelut. Autonkuljettajan ammattiin automatiikka tuo oletettavasti paljon muutoksia, mutta ei vielä pitkään aikaan tule poistamaan ammattikuljettajien tarvetta. Ensi vaiheen muutokset kohdistuvat lähinnä alaan liittyviin muihin töihin kuten lastien ja materiaalin käsittelyyn.

Kuitenkin automaation lisääntyminen tarjoaa myös paljon työtä, ei vain harvoille high tech -yrityksille, vaan koko logistiikkaketjuille. Se tarjoaa myös mahdollisuuksia lisätä työhyvinvointia sekä työturvallisuutta. Tämä tulee vaatimaan muutoksia myös osaamisessa niin kuljettajien kuin myös kehitys-, ylläpito- ja huoltohenkilöstönkin kohdalla. Tähän huutoon meidän on kyettävä vastaamaan..