
2 minute read
Tavoitteena keventää hevostallien työtä
IINA HULKKONEN, TTS TYÖTEHOSEURA
Hevosalalla työ on hyvin käsityövaltaista, eikä ala ole vielä merkittävästi koneellistunut. Investoinnit ovat kalliita ja työvoiman saatavuus voi paikoitellen olla haasteellista. Hyvinkäällä sijaitsevan Heponiityn ratsastuskoulun yrittäjä Riitta Holopainen on suunnitellut tallinsa töiden kannalta sujuvaksi. TTS aloittaa alkuvuodesta 2021 Hevoset ja työ -hankkeen piirissä hevostallien työntutkimuksia, joissa perehdytään muun muassa työajansäästöön ja työn kuormittavuuteen.
Suomessa suurin osa hevosista asuu vielä perinteisissä karsinatalleissa, mutta hevosten pihattoasuminen on alkanut yleistyä ainakin eteläisessä Suomessa. Hevospihatto on makuuhallista ja aitauksesta muodostuva eläinsuoja, joissa hevoset voivat vapaasti kulkea sisä- ja ulkotilojen välillä. Jo vuonna 1985 perustetussa Heponiityn ratsastuskoulussa hevoset asuvat nykyisin pihatoissa. Pitkän linjan hevosyrittäjä Riitta Holopainen kertoo, ettei enää laittaisi hevosiaan karsinoihin. Ratsastuskoululla on neljä pihattoa, joissa asuu yhteensä 35 hevosta. Yksityisomisteisia hevosia tallilla ei ole lainkaan, muutamaa henkilökunnan hevosta lukuun ottamatta.
Edessä pilkullinen minimuuli Sisu-Salmiakki, joka syntyi yllätysvarsana ulkomailta ostetulle ponitammalle. Varsan tarinasta on kirjoittanut aiemmin muun muassa Helsingin Sanomat.
Hevostallilla tarvitaan osaavaa työvoimaa Heponiityn ratsastuskoulun yrittäjien Riitta Holopaisen ja Sanna Jahnukaisen lisäksi tallilla työskentelee kaksi kokoaikaisesti palkattua työntekijää. Heidän lisäkseen tallilla työskentelee säännölliseksi muutamia tuntityöntekijöitä, jotka tekevät pääasiassa tuurauksia. Työturvallisuusasioihin on kiinnitettävä huomiota, kun hevosalalla toimitaan isojen eläinten ja koneiden kanssa.
- Kaikilla työntekijöillä täytyy olla traktorinajokyky, koska ilman sitä ei onnistu mikään. Tarvitaan siis ajokortti ja luotettavuus, että ei ajeta esimerkiksi kenenkään päälle tai hajoteta paikkoja, kertoo Holopainen. Viime aikoina on ollut paljon harjoittelijoita ja heistä on ollut apua. Harjoittelijoiden osaamistaso on ollut vaihtelevaa.
Vierastyövoimaa tulevaisuudessa? Työvoiman saatavuus on hevosalalla epävarmaa, koska matalapalkka-alan työ on fyysisesti raskasta.
- Tosi hyviä työntekijöitä on vaikeaa löytää, vaikka meillä onkin ollut paljon todella hyviä. Jos laittaa työpaikan auki työkkäriin, niin aina ei tule edes paljoa hakijoita. Lisäksi noin 99 prosenttia hakijoista olisi tulossa Latvia-Liettuasta. He eivät osaa suomea ja hädin tuskin englantia, kuvailee Holopainen kokemuksiaan. Hevosalalla vierastyövoiman palkkaaminen on luultavimmin yleistymässä. Puutarha -ja maatalousyrittäjät palkkaavat jo nyt noin 16 000 (2016) ulkomaista työntekijää lähinnä kausityövoimaksi. Holopainen kertoo, että vierastyövoiman käyttö voisi onnistua paremmin talleilla, joissa asiakkaita käy vähemmän. Ulkomaalaisella työvoimalla on monesti hyvä fyysinen kunto ja hyvä asenne työn tekoon, jolloin työn raskaus ei muodostu ongelmaksi.
Pienillä asioilla voi säästää työaikaa Heponiityssä kaikki hevoset otetaan ennen tunteja sisään kujia pitkin, jolloin hevosten yksittäiseen taluttamiseen ei mene aikaa. Tuntien jälkeen asiakkaat vievät hevoset ulos työntekijöiden kanssa. Lantahuollon lisäksi traktoria käytetään kaikissa muissakin töissä, esimerkiksi hevosille viedään paalit heinähäkkeihin ja kesällä laitumille vettä. Hevoset saavat vain vähän kauraa, kun ne tulevat sisään ja syövät kivennäiset samalla, joten erillisiä ruokinta-automaatteja väkirehuja varten ei ole tarvinnut hankkia.
- Seuraavaksi olemme aikoneet mahdollisesti hankkia traktoriin kiinnitettävän harjalaitteen, jolloin kulkureittien lakaisulta vältyttäisiin, pohtii Holopainen työn helpottamisen keinoja.
Riitta Holopainen ratsasti suomenhevosella Hamurai (oikealla) kasvattajakilpailun voittoon tänä syksynä. 6-vuotias Hamurai on voittanut tai sijoittunut kaikissa starteissaan tällä kaudella.

Suomessa on noin 74400 hevosta ja ala työllistää suoraan tai välillisesti noin 15 000 alan ammattilaista. Hippolis, 2018
Hevosyritysten tukena TTS Työtehoseuran toteuttama Hevoset ja työ -hanke toteutetaan vuosien 2020–2022 aikana Uudenmaan ELY-keskuksen alueella. Valittavissa hevosyrityskohteissa tullaan tekemään työntutkimusta ja selvitetään, miten työtapoja olisi mahdollista kehittää. Hyviä käytänteitä tullaan keräämään koko maan alueelta. Uudesta tiedosta hyötyvät niin yrittäjät, työntekijät kuin hevoset sekä lopulta yritysten asiakkaat. Tehtyjen työntutkimusten tuloksia arvioidaan yrittäjien, työntekijöiden ja asiantuntijoiden kesken ratkaisutyöpajoissa. Lisäksi hevosalan työtä sekä hyviä käytänteitä nostetaan puheenaiheeksi webinaareissa, joihin kaikki ovat tervetulleita. Tavoitteena on löytää hankkeen tulosten avulla keinoja, jotta hevosala tulisi pysymään tulevaisuudessakin vetovoimaisena työpaikkana.
i
Lisää
Kotisivut www.tts.fi/hevosetjatyo Facebook www.facebook.com/ hevosetjatyo