Tradenomien jäsenen asuntolaina ilman kuluja!
• Liiton jäsenenä voit saada asuntolainan ilman toimitusmaksua ja järjestelypalkkiota, jolloin säästät esimerkiksi 200 000 € lainassa 1200 €*.
• Lisäksi saat pienemmän marginaalin kuin ilman jäsenyyttä ja lyhennysvapaat ilman kuluja.
• Kun asuntolaina sopii sinun talouteesi, voit kerryttää muutakin varallisuutta säästämällä jatkuvasti ja kohdata talouden yllätykset rauhallisin mielin. Hyödynnä siis etusi myös säästämiseen ja sijoittamiseen!
Tutustu kaikkiin etuihisi: danskebank.fi/tradenomit
toimitusmaksu ja järjestelypalkkio normaalisti 0,60 % lainan pääomasta, vähintään 300 euroa. Esimerkki asuntolainasta: Jos asiakas ottaa 170 000 euron asuntolainan, jossa laina-aika olisi 25 vuotta ja lainan viitekorkona käytetään 12 kk euribor-korkoa, lainan kokonaiskorko olisi 3,031 % (Kuluttajansuojalain mukaan laskettu todellinen vuosikorko 3,160 %). Luoton ja muiden luottokustannusten yhteismäärä on 245 675,21 euroa, sis. järjestelypalkkion 1 020 euroa ja automaattisen tiliveloituksen maksun 2,70 euroa/maksuerä. Maksuerien lukumäärä on 300 kpl. Esimerkki laskettu 02.12.2024 korkotiedoilla. Danske Bank A/S, Suomen sivuliike. Rekisteröity toimipaikka ja osoite Helsinki, Televisiokatu 1, 00075 DANSKE BANK. Y-tunnus 1078693-2. Danske Bank A/S, Kööpenhamina. Tanskan kauppa- ja yhtiörekisteri. Rek. nro 61 12 62 28. www.danskebank.fi
VUOSILOMALAKI EI VASTAA
NYKYPÄIVÄN TARPEISIIN
Työpaikoilla on kevään mittaan koottu monimutkaista palapeliä, kun lomat yritetään yhteensovittaa vastaamaan organisaation ja yksilöiden tarpeita. Koululaisten pitkät kesälomat aiheuttavat kodeissa päänvaivaa. Vanhemmilla ei ole yhtä pitkiä lomia, eikä niitä edes saa aina pitää toivomanaan ajankohtana. Puhumattakaan niistä perheistä, joissa on vain yksi vanhempi, eikä muita turvaverkkoja ole.
”LOMA ON TARKOITETTU PALAUTUMISEEN, JONA AIKANA TYÖSTÄ VOI IRROTTAUTUA KOKONAAN.”
Korkeakouluopiskelijoilla lomat jäävät usein haaveeksi, jos kesätyöpaikka on löytynyt. Lisäksi valtaosa heistä työskentelee läpi lukuvuoden opintojensa ohessa. Valmistumisen jälkeen usealla työura starttaa määräaikaisilla työsuhteilla, joiden väliin ei juuri lomia jää. Pahimmillaan nuori osaaja on opiskeluajoistaan alkaen jopa yli viisi vuotta tilanteessa, jossa kunnollista lomaa ei ole ollut mahdollista pitää.
Työpaikan vaihtotilanteissa lomat palavat kokonaan ja lomien kertyminen alkaa alusta uudessa työsuhteessa, mikä voi joskus muodostua jopa esteeksi vaihtaa työpaikkaa. Lauantaipäivät kuluttavat edelleen lomapäiviä, vaikka viisipäiväistä työviikkoa on tehty jo vuosikymmeniä.
Nykylainsäädäntö ei myöskään huomioi erilaisia elämäntilanteita. Esimerkiksi ruuhkavuodet, iäkkäistä vanhemmista tai vakavasti sairaasta läheisestä huolehtiminen vaativat välillä enemmän aikaa kuin mihin kertyneet lomat tai saldotunnit riittävät. Nämä tilanteet eivät myöskään aina osu niihin ajankohtiin, jolloin lain mukaan vuosilomat olisi pidettävä. Tarvetta on siis välillä palkattomillekin lomille, joita niitäkin voi olla vaikea saada.
Loma on tarkoitettu palautumiseen, jona aikana työstä voi irrottautua kokonaan. Erityisesti asiantuntijatyössä se on tarpeen: työ läikkyy vapaa-ajalle, eivätkä illat tai viikonloput anna mahdollisuutta riittävälle palautumiselle. Yhtäjaksoisilla lomilla on suuri merkitys asiantuntijan jaksamiseen ja työurien kestoon, olivatpa ne sitten palkattomia tai palkallisia.
Vuosilomalaki on auttamatta vanhentunut ja on aika ottaa valmisteluun modernimpi versio siitä. T
Anu Väätäjä
Päätoimittaja, viestintäjohtaja
Lue lisää esityksistämme vuosilomalain uudistamisesta sivuiltamme! tradenomi.fi/vuosilomalaki
Tradenomilehti löytyy myös verkosta! tradenomi.fi/ lehti
Mitä tekoälymullistus merkitsee tradenomien työllistymiselle ja työtehtäville?
Hanna Kaartinen, ulosottoylitarkastaja, nauttii asiakaskohtaamisista, vaikka asiakkaat saattavat aluksi olla häpeissään tilanteestaan. Syytä häpeään ei kuitenkaan ole.
Julkaisija: Tradenomiliitto TRAL ry, p. 020 155 8800, f. 020 155 8809, toimisto@tradenomi.fi, www.tradenomi.fi
Päätoimittaja: Anu Väätäjä, p. 020 155 8802, anu.vaataja@tradenomi.fi
Toimitus: Otavamedia Oy
Asiakkuuspäällikkö: Päivi Laakso, p. 050 3275 328, paivi.laakso@otava.fi
Mediamyynti: Kari Salko, p. 0400 604 133, kari@karisalko.com
Paino: PunaMusta Oy
Tilaukset ja osoitteenmuutokset: toimisto@tradenomi.fi
7924€
28
Oletko miettinyt, mitä poikkeuksellisen haastavalla tes-kierroksella saavutettiin tradenomikunnalle? Entä miksi kierros oli niin vaikea ja pitkä?
Lehti postitetaan liiton jäsenille ja sidosryhmille. Tilaushinta 30 euroa/vuosi. Tradenomi ilmestyy 4 kertaa vuonna 2025. Seuraava lehti ilmestyy lokakuussa Painos 26 000 kpl. Aikakausmedia ry:n jäsen. 23. vuosikerta. ISSN 1457-3792
Tradenomit tradenomi.fi
Löydät meidät myös
@tradenomi
Toimisto
Ratavartijankatu 2, 00520 Helsinki puh. 020 155 8800 (vaihde) Avoinna ma–to klo 9–16, pe 10–16
Mirjam Sokka sai idean yrityksestään äitiyslomalla, kun hän alkoi ommella vaatteita lapselleen. Idea jalostui projektijohtamisen kurssilla, rahoituksessa auttoi opintolaina.
Jäsenpalvelut ja -edut: toimisto@tradenomi.fi
Jäsenmaksut, liittymiset, jäsentietojen muutokset, alennushakemukset: jasenasiat@tradenomi.fi
Työsuhdeneuvonta ja lakipalvelut: lakiasiat@tradenomi.fi
Työttömyysturvaneuvonta: tyottomyysturva@tradenomi.fi
Palkkaneuvonta: palkkaneuvonta@tradenomi.fi
Korkeasti koulutettujen työttömyyskassa KOKO Ratavartijankatu 2 00520 Helsinki Puhelinpalvelu: (09) 4763 7600, ma–to klo 10–15, pe 10–13. Asiakaspalvelupiste palvelee ajanvarauksella. Ajan voi varata itse ajanvarauskalenterista: kokokassa.fi
YKSI MEISTÄ
Mikko Lukka löytää golfkentältä keskittyneen tyyneyden.
Miten
löysit golfin?
Setäni tutustutti minut golfiin ala-asteella. Hankin green cardin ja pelasin hetken aikaa, mutta kouluvuosina keskityin salibandyyn. Lukiossa pelihalut palasivat ja opiskeluaikana löysin golfista henkireiän. Sen kautta pääsee ulos ja luonnon pariin. Nykyään harjoittelen ympäri vuoden ja kesäisin pyrin osallistumaan kisoihin kerran tai pari kuukaudessa. Tasoitukseni on 14.1, ja tavoitteena on nipistää se tänä vuonna alle kymmeneen.
Mitä golf on opettanut sinulle?
Kärsivällisyyttä ja ongelmanratkaisu–taitoja. Kun astut tiiboksiin avauslyöntiä varten, tarvitaan syvempää keskittymistä. Se kysyy henkistä joustavuutta, on sopeuduttava muuttuviin tilanteisiin ja oma reaktio on pidettävä hallittuna. Koskaan et lyö kahdesti samaa lyöntiä. Kentällä myös huomaamatta saattaa pelin taustalla ratkoa jotain ongelmaa työssä tai muussa elämässä. Koko ajan yleistunne pysyy tasaisena.
Mitä opiskelit?
Aloitin 2014 kansainvälisen liiketalouden opinnot Tampereen ammattikorkeakoulussa. Englanninkieliseen tradenomitutkintoon kuului pakollinen vaihto-opiskelu, jonka suoritin Shanghaissa. Erikoistuin vihreään toimitusketjuhallintaan, mutta koen että eniten olen päässyt hyödyntämään opinnoissa karttuneita sosiaalisia taitoja sekä ymmärrystä liiketoiminnasta.
Missä on kotisi?
Olen kotoisin Hämeenlinnasta ja jäin opiskelujen jälkeen Tampereelle. Siellä oli kaikki mitä tarvitsen. Olen menossa pian naimisiin ja tarkoitus on jäädä Tampereelle. Reissasin paljon Skotlannissa, kun puolisoni oli siellä työkomennuksella 2023–24.
Millainen työurasi on ollut?
Tein opinnäytetyöni SSAB:lle ja sain sieltä vakituisen työn valmistuttuani. Vuonna 2020 siirryin Postille. Kun sain MBA:n Tampereen ammattikorkeakoulusta, pääsin nykyiseen yritykseeni erinomaisen vuoden kestävän Early Talent -ohjelman kautta.
KATSO VIDEO! Katso videolta, mitä Tradenomien jäsenpalveluja Mikko on käyttänyt. tradenomi.fi
MIKSI?
MIKSI?
Aikuiskoulutustuen poistuminen kasvattaa tarvetta työn ohella tapahtuvaan osaamisen kehittämiseen, eikä työsuhde saa olla esteenä sille. Suomi tarvitsee osaavaa työvoimaa, joten mahdollisuuksia jatkuvaan oppimiseen tulee tarjota. Näin saavutetaan joustavat ja toimivat työmarkkinat.
Osa-aikainen opintovapaa tukemaan osaamisen kehittämistä
Työntekijällä on nykylainsäädännön mukaan oikeus kokoaikaiseen opintovapaaseen, mutta työnantajalla on oikeus siirtää sitä kaksi kertaa ja aina kuusi kuukautta kerralla. Haastetta lisää myös tulkinta siitä, millainen koulutus oikeuttaa opintovapaaseen. Myös näitä kriteerejä on tarkasteltava uudelleen.
Joissakin tapauksissa opintovapaan siirtäminen vesittää opiskelumahdollisuudet kokonaan, mikä ei ole kenenkään etu. Sen vuoksi on tarpeen rajoittaa siirtomahdollisuutta yhteen kertaan ja enintään kolmeen kuukauteen kerralla.
Toiseksi osaamisen kehittämistä tukevaksi ratkaisuksi Tradenomit on jo pitkään esittänyt työntekijän omaehtoisen kouluttautumisen muuttamista verovapaaksi henkilöstöeduksi samaan tapaan kuin nykyiset lounas-, kulttuuri- tai liikuntasetelit.
Lue lisää esityksestä Maailman paras työelämä -ohjelmastamme: tradenomi.fi/mpt
Aikuiskoulutustuen poistuminen kasvattaa tarvetta työn ohella tapahtuvaan osaamisen kehittämiseen, eikä työsuhde saa olla esteenä sille. Suomi tarvitsee osaavaa työvoimaa, joten mahdollisuuksia jatkuvaan oppimiseen tulee tarjota. Näin saavutetaan joustavat ja toimivat työmarkkinat.
Tradenomien jäsenistä yhdeksän kymmenestä kannattaa oikeutta osa-aikaiseen opintovapaaseen . ”
Tradenomien jäsenistä yhdeksän kymmenestä kannattaa oikeutta osa-aikaiseen opintovapaaseen .
MITÄ MUUTOS TARKOITTAISI?
Opintovapaan hakeminen
Työnantaja siirtää.
Työnantaja siirtää.
6 KK 6 KK
Työnantaja kieltäytyy osa-aikaisesta opintovapaasta.
3 KK
Työntekijä voi aloittaa kokoaikaisen opintovapaan.
Haluatko lisätietoa? Ota yhteyttä: Joonas Kopra
Työntekijä voi aloittaa osa-aikaisen opintovapaan.
Haluatko lisätietoa? Ota yhteyttä: Joonas Kopra
YHDEKSÄN KYMMENESTÄ TRADENOMIEN
JÄSENISTÄ KANNATTAA OSA-AIKAISTA
OPINTOVAPAATA
NUMEROKULMALLA // MIEHET JA VANHEMPAINPÄIVÄRAHA
142 974
HENKILÖÄ SAI VIIME VUONNA vanhempainpäivärahaa. Saajista 77 882 oli naisia ja 65 092 miehiä
Lähde: Kela
79% 21%
VANHEMPAINPÄIVÄRAHAPÄIVISTÄ eli valtaosa korvattiin naisille.
MIEHILLE KORVATTUJEN vanhempainrahapäivien osuus kasvoi 15,6 prosentista 20,9 prosenttiin.
Tiesithän, että oikeus perhevapaisiin tulee lainsäädännöstä, mutta niiden palkallisuus työ- ja virkaehtosopimuksista? tradenomi.fi/mpt
Carlenius, Jaakko Hyvönen ja Liisa Yli-Yrjänäinen saivat ansiomerkit pitkäjänteisestä työstään Akava-yhteisön hyväksi.
Ville-Veikko Rantamaula sai tunnustusta ansiokkaasta ja rakentavasta toiminnastaan Akava-yhteisössä.
Mari Rusila aloitti työsuhdejuristina
Akava myönsi ansiomerkkejä
AKAVA MYÖNTÄÄ ansiomerkkejä tunnustuksena pitkäjänteisestä työstä Akava-yhteisön tavoitteiden edistämisestä. Ansiomerkit luovutettiin Tradenomien valtuuston sääntömääräisen kokouksen yhteydessä huhtikuussa.
Pronssisen ansiomerkin saivat aktiivitoimijamme Ville Kovero, Suvi Rossi ja Liisa Yli-Yrjänäinen. Pronssinen ansiomerkki hopeisin lehvin luovutettiin Jaana Carleniukselle ja hopeinen ansiomerkki Jaakko Hyvöselle.
Toukokuussa edunvalvontajohtaja Ville-Veikko Rantamaula sai hopeisen ansiomerkin kultaisin lehvin, joka luovutettiin Akavan liittokokouksessa.
Lämpimät onnittelumme kaikille ansiomerkkien saajille!
MARI RUSILA aloitti työnsä 14.4. työsuhdejuristinamme. Tehtävässään hän yhdessä lakitiimimme muiden asiantuntijoiden kanssa neuvoo ja kouluttaa jäseniämme kaikissa työ- ja virkasuhteisiin liittyvissä asioissa. Työsuhde on opintovapaan sijaisuus.
Koulutukseltaan Rusila on oikeustieteiden maisteri ja on aiemmin työskennellyt työoikeuden parissa muissa työmarkkinajärjestöissä.
Tradenomeille hän siirtyi Rikosseuraamuslaitoksesta erityisasiantuntijan tehtävistä.
Tervetuloa Tradenomeihin!
Opiskelijahallitus 2025
Keitä olette ja mistä vastaatte hallituksessa?
Olen Jarkko Kinnunen ja toinen edunvalvontavastaavista. Aluevastuulleni kuuluu kolme paikallisyhdistystä, eli KuoTra ry, Kilta ry ja MTO ry.
Minä olen Ronja Honkala. Vas taan hallituksessa edunvalvon nasta ja olen toinen häirintäyhdyshenkilöistä.
Nimeni on Viivi Kurppa, ja toimin vaikuttamisviestintävastaavana ja pohjoisen alueen yhdistysten aluevastaa vana.
Mitä asioita kehität omalla vastuualueellasi?
Jarkko: Yhdessä edunvalvontatiimin kanssa järjestän ja vedän koulutuksia paikallis yhdistysten edunvalvontavastaa ville. Suunnittelimme myös vaalikampanjan. Aluevastaavana olen vieraillut paikallisyhdistysten luona muun muassa Black Weeks -kampanjan aikana. Olen järjestänyt alueseminaarin idän aluevastaavan kanssa Joensuussa sekä pitänyt tavoitekeskusteluja paikallisyhdistysten puheenjohtajistolle.
Ronja: Koulutan edunvalvonnan aiheista ja suunnittelen kampanjoita. Työpöydälläni on myös vaikuttamissuunnitelman ja seuraavan strategian työstö.
Viivi: Vastaan liiton edunvalvonnallisesta viestinnästä. Keväällä järjestimme alueja kuntavaalikampanjan ja sen visut olivat minun käsialaani. Vastuulleni kuuluu myös nettisivujen, blogien ja kannareiden julkaiseminen sekä LinkedIn ja X-viestintä.
Mikä sai lähtemään opiskelijahallitukseen?
Jarkko: Halusin auttaa ja yrittää parantaa asioita. Parasta on tavata uusia tyyppejä ja ihmetellä asioita yhdessä.
Ronja: Lempiasiani hallitustyöskentelyssä on ihmiset! Näissä hommissa kohtaa paljon ihania tyyppejä.
Viivi: Hallitus tulee hyvin juttuun keskenään ja on ihanaa kokoontua. Kentän kiertäminen ja aktiivien tapaaminen on yksi työskentelyn parhaista puolista.
tradenomiopiskelijat.fi
Jaana
Koulutuspolitiikka puhutti kevätvaltuustoa
Tradenomien kevätvaltuustossa päästiin puimaan koulutuspolitiikkaa tuoreeltaan. Olivathan Orpon hallituksen puoliväliriihen päätökset valmistuneet aiemmin samalla viikolla.
– Esitys on elänyt viime päivien aikana, toteaa Tradenomien erityisasiantuntija Tuomas Meriniemi. Puheenvuoro on valmisteltu samalla viikolla, kun hallitus on käynyt neuvotteluja puoliväliriihessä. Koulutuspoliittisia kysymyksiä päästään puimaan nyt tuoreeltaan.
Hallituksen tavoite nostaa korkeakoulutettujen määrä OECD:n tilastoissa yli 50 prosentin koskettaa keskeisesti tradenomeja. Meriniemi nostaa esiin huolen siitä, miten määrää aiotaan nostaa. Onko ammattikorkeakoulutuksesta tulossa kanditehdas?
Myös rahoitus mietityttää. Jatkossa ammattikorkeakoulututkintoja pitäisi suorittaa enemmän, mutta vähemmällä rahalla. Ammattikorkeakoulut ovat osoittaneet ketteryytensä aiemminkin, mutta miten käy opetuksen laadun? Ammattikorkeakoulujen aloituspaikoista enää 55 prosenttia järjestetään päiväopetuksena.
Poistuneen aikuiskoulutustuen tilalle on esitetty maksutonta koulutusseteliä. Sillä voisi suorittaa itse valittuja opintoja avoimessa korkeakoulussa aina 30 opintopisteeseen asti.
Puheenvuoroissa korostuu, että tradenomitutkinto on edelleen vahva. Tradenomit työllistyvät haastavassa työmarkkinatilanteessa yhä hyvin.
Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry:n toiminnanjohtaja Ida Mielityinen peräänkuuluttaa parempaa yhteistyötä ammattikorkeakoulujen ja yliopiston välillä. Yhteistyötä jarruttaa muun muassa koulutusjärjestelmämme hierarkkisuus. Mielityinen on huolissaan myös Suomen pysähtyneestä koulutustason kehityksestä.
Jaakko Hyvönen , Ida Mielityinen ja Hanna Kosonen toivat paneelikeskustelussa esiin erilaisia näkemyksiä tradenomien ja ammattikorkeakoulutuksen tulevaisuudesta.
TEKSTI: ANNA-KAISA ASUJA // KUVAT: SAMI HEISKANEN
Valtuuston varapuheenjohtaja Emmi Lainpelto johdatti osallistujat päivän aiheisiin.
Suomessa on 24 ammattikorkeakoulua. Niistä 20 kouluttaa tradenomeja. Kansanedustaja, eduskunnan ammattikorkeakouluverkoston puheenjohtaja Hanna Kosonen arvostaa ammattikorkeakoulujen kykyä tehdä laadukasta yhteistyötä yritysten kanssa. ”Ammattikorkeakouluilla on vahva alueellinen vaikutus.”
JATKOSSA AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTOJA PITÄISI SUORITTAA ENEMMÄN, MUTTA VÄHEMMÄLLÄ RAHALLA.
Erityisasiantuntija Tuomas Meriniemi esitteli puheenvuorossaan myös Tradenomien nostot opetusja kulttuuriministeriön korkeakouluvisioon. Yksi tavoitteista on saada perusrahoitus ja resurssit kuntoon, panostus laatuun ja pääkampuksiin.
TRADENOMIEN VALTUUSTO 26.4.
VALTUUSTON kokous käsitteli sääntömääräiset asiat:
• Valtuusto hyväksyi vuoden 2024 vuosikertomuksen ja vuoden 2024 tilinpäätöksen.
Tradenomien puheenjohtaja Jaakko Hyvönen korosti puheenvuorossaan monimuotoisen opetuksen merkitystä, oppijat ovat erilaisia. Hyvönen oli huolissaan myös opiskelijoiden jaksamisesta. Jäävätkö verkostot luomatta? Opiskelijavaihtoihinkaan ei enää hakeuduta, jotta opinnot eivät viivästyisi.
TEKOÄLYSTÄ TYÖPAIKAN TEHOMYLLY?
Suomalaiset työpaikat eivät ole edelläkävijöitä tekoälyn hyödyntämisessä. Boston Consulting Groupin (BCG) tammikuisen raportin mukaan Suomi on vaarassa jäädä pahasti jälkeen generatiivisen tekoälyn (GenAI) hyödyntämisessä. Tällä hetkellä vain noin joka viides suomalaisista työntekijöistä käyttää generatiivista tekoälyä viikoittain, kun muu Eurooppa on jo huomattavasti edellä.
Raportin mukaan tehokkaampi generatiivisen tekoälyn käyttö ja säästetyn ajan ohjaaminen tuottaviin tehtäviin voisi tuoda jopa seitsemän miljardia euroa lisää Suomen bruttokansantuotteeseen – joka vuosi. Mutta mitä sitten pitäisi tehdä?
Antti Merilehto on ”tekoälyn matkasaarnaaja” ja tietokirjailija. Elev Consultin-
gin riveissä vaikuttava Merilehto kirjoitti Tekoäly – matkaopas johtajalle -kirjan osana tekoälykeskustelun ensimmäistä aaltoa vuonna 2018 – mutta se oli vasta alkusoittoa. Totisempi ralli alkoi, kun ChatGPT:n ja CoPilotin kaltaiset generatiiviset AI-työkalut lanseerattiin pari vuotta sitten.
Merilehdon mukaan sellaiset liiketoiminnan peruspalikat kuin myynti ja mark-
TEKSTI: SAMI ANTEROINEN // KUVITUS: SAMULI SIIRALA
”TEKOÄLY TOIMII AJATTELUN APULAISENA IDEOINNISSA, TIEDON KÄSITTELYSSÄ, SUOSITUSTEN ANTAMISESSA
JA RATKAISUJEN TEKEMISESSÄ.”
kinointi ovat nyt myllerryksessä, kun AI-työkalujen teho on tunnustettu työpaikoilla. Myös koulutuskentässä on käynnissä suuri muutos, joka ei ole vielä laajalti näkyvissä: – Jos ajatellaan vaikkapa tradenomikoulutusta Suomessa, niin koko oppimäärässä ei ole yhtään harjoitusta, jota tekoäly ei voisi tehdä, hän täräyttää. Huijari tuskin myöskään jää kiinni: huolellisesti ohjeistettuna AI nakuttaa esseen tai kokeen, joka huiputtaa kokeneenkin open.
– Tekoälyn tekemää tekstiä ei enää erota ihmisen tekemästä, eikä maailmallakaan ole mitään ohjelmaa, joka erottaa onko teksti tekoälyn vai ihmisen kirjoittama, Merilehto toteaa.
Kasakan nauru koulun käytävällä
Merilehto on kouluttanut tulevaisuuden tradenomeja koulivia AMK-opettajia ja huomannut, että koulun voi läpäistä ChatGPT:n siivellä melko helposti. Eri asia on tietenkin, kannattaako.
– Tässäkin on kysymys sisäisestä ja ulkoisesta motivaatiosta. Sisäinen motivaatio tarkoittaa, että oikeasti haluaa oppia ne vaadittavat asiat. Ulkoinen tarkoittaa, että haluaa vain tutkintopaperin ulos mahdollisimman pian, hän vertailee.
Positiivinen kulma tässä tilanteessa on se, että ammattikorkeakouluista virtaa yrityksiin muutosagentteja, jotka ravistelevat kulttuuria ja tekemisen tapoja.
– Tekoälyn käytön hallitsevat vastavalmistuneet tradenomit tuovat uusia työkaluja ja käytäntöjä työpaikoille ja muuttuvat kulusta tuotoksi hyvin nopeasti, Merilehto arvioi.
Muutosjohtaminen avainasemassa
Kuinka valmiita organisaatiot sitten ovat AI-tsunamiin?
– Merilehdon mukaan tässä tilanteessa vaaditaan ennen kaikkea pätevää johtamista:
– Yrityksissä on paljon pelkoja tekoälyyn liittyen ja se on täysin ymmärrettävää. Muutosjohtamisella kurssi korjataan.
Pelkoja hälvennetään puhumalla asioista niin, että kaikki ymmärtävät. – Arjen esimerkit herättävät mielenkiinnon ja samalla ihmiset näkevät AI:n tuomat hyödyt, Merilehto uskoo.
– Työpaikoilla ei pidä mennä teknologia, vaan ihminen edellä, Merilehto alleviivaa ja lisää, että erilaisten työpajojen hyödyntäminen on luonteva tapa edetä monessa paikassa.
Kun tekoäly pankkiin meni
Entä millainen muutosvoima AI on esimerkiksi rahoitusalalla, joka työllistää paljon tradenomeja? – OP Ryhmän strategisesta kehittämisestä vastaava johtaja Heikki Rautila toteaa, että tekoälyn mahdollisuudet finanssialalla ovat ”valtavan laajat”.
– Tekoäly auttaa parantamaan asiakaskokemusta, optimoimaan prosesseja ja kehittämään uusia liiketoimintamahdollisuuksia, hän listaa.
OP Ryhmässä tekoäly on ”henkilöstön työpari”, joka tekee monia rutiininomaisia asioita kokonaan pankkilaisten puolesta ja auttaa tekemään asioita uudella tavalla. – Se toimii ajattelun apulaisena esimerkiksi ideoinnissa, tiedon käsittelyssä, suositusten antamisessa ja ratkaisujen tekemisessä, kertoo Rautila.
Lisäbuustia asiakasrajapintaan Asiakkaalle tekoälyn hyödyntäminen näkyy monissa asiakkaan käytössä olevissa palveluissa (kuten esimerkiksi OP Mobiilin chatbot OP Aina), joiden avulla asiakkaat saavat nopeammin ja tarkemmin tietoa ja vastauksia kysymyksiinsä.
– Tekoälyn avulla pystymme myös parantamaan asiakaspalvelun laatua, kun asiakaspalvelijat saavat koottua tarkemmin ja tehokkaammin asiakasta koskevat tiedot.
OP on jo pitkään panostanut henkilöstön tekoälyosaamiseen; yhtiö esimerkiksi lanseerasi koko henkilöstölle tarkoitetun Tekoäly tutuksi -koulutuksen jo vuonna 2019.
– Tänä päivänä koulutusta tarjotaan niin OP Ryhmän kautta keskitetysti, kuin myös liiketoimintojen itse organisoimissa koulutustilaisuuksissa, toteaa Rautila.
OP Ryhmässä yli 10 000 yksittäistä työntekijää on tehnyt yhden tai useamman tekoälyyn liittyvän opinnon.
Vastuullista kehitystyötä
Pankissa on puntaroitu myös AI:n eettisiä kysymyksiä jo pitkään. OP Ryhmä julkaisi tekoälyn eettiset periaat-
TRADENOMIN
AI-SELVIYTYMISPAKKAUS
• Testaa ja käytä tekoälysovelluksia rohkeasti, koska vain tekemällä oppii
• Muista osallistua asiaan liittyviin koulutuksiin ja kursseille; päivitä taitojasi jatkuvasti
• Pidä tavoitteenasi olla työpaikkasi parhaassa kymmenyksessä AI-asioissa
• Tiedosta, että panostamalla tekoälyyn pidät huolta omasta työmarkkinaarvostasi
Vinkit: Esa Riutta ja Antti Merilehto
TEKOÄLYJÄRJESTELMÄT, DATA JA ALGORITMIT EIVÄT SAA
SISÄLTÄÄ IHMISRYHMIÄ
SYRJIVIÄ TOIMINTAMALLEJA.
teet vuonna 2018 ja ne uusittiin viime vuonna. Periaatteisiin kuuluu varmistaa, etteivät tekoälyjärjestelmät, data ja algoritmit sisällä ihmisryhmiä syrjiviä toimintamalleja – samalla kun haitallisia vaikutuksia ympäristölle ja sosiaaliselle hyvinvoinnille vähennetään. – Kehitämme ja valvomme tekoälyjärjestelmiä ihmisten ehdoilla ja varmistamme, että järjestelmämme ovat turvallisia, luotettavia ja suojattuja ulkopuolisilta kyberturvaloukkauksilta, Rautila päättää. T
Tekoäly auttaa työnhaussa ja urasuunnittelussa
Tekoälyavusteinen uravalmennus on Tradenomien uusi maksuton jäsenpalvelu. Se tukee työnhakua ja urasuunnittelua silloin, kun sinulle parhaiten sopii.
Valmennus:
• voidaan räätälöidä henkilökohtaisten tarpeiden mukaan.
• on saatavilla ympäri vuorokauden suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi
• toteutetaan etäyhteydellä verkossa
• ei tunnista käyttäjää
VALITSE VALMENNUS
TUBETTAJA ODOTTAA JO PERSONOIDUN AI:N LÄPIMURTOA
Esa Riutta on WebOpettaja ja Digiskills-tiimin vetäjä Eduhouse Oy:ssä. Riutan YouTube-kanava on Suomen suu rin ilmaiseksi saatavilla oleva kokoelma ohjeita tekoälyn käytöstä. Kysyimme Vuoden tradenomiksikin valitulta Riu talta, miten tekoäly muuttaa asiantun tijatyötä.
Miten näet tekoälyn roolin kehittyvän tulevaisuudessa?
– Asiantuntijatyössä monet asiat siirtyvät tekoälyllä tehtäväksi tai sitä käytetään niiden tukena. Esimerkiksi tiedon hakeminen tulee jatkossa siirtymään siihen, että tekoäly koostaa raportin pyytämästäsi aiheista lähteineen. Lisäksi moni työn perus osa automatisoituu niin, että käyttäjä ohjaa tekoälyä, eikä itse säädä jokaista kohtaa käsin. Esimerkiksi kun tuotamme tekstiä, voimme jatkossa enemmänkin sanella käsiteltävät aiheet teko älylle, joka sitten muotoilee niistä pyytämämme tekstin.
Eli tekoäly on vasta pääsemässä vauhtiin työpaikoilla?
– Uskon tekoälyn roolin kasvavan samalla, kun se muuttuu enemmän integroiduksi käyttämiimme sovelluksiin. Se ei enää kauaa ole erillinen sovellus, vaan osa niitä sovelluksia, joita käytämme muutenkin. Lisäksi tekoäly tulee suurella varmuudella olemaan personoidumpi ja pystyy auttamaan meitä paremmin, koska se mukauttaa vastauksensa meidän preferensseihimme ja käyttää tietojamme kontekstina.
Mitkä ovat suurimmat haasteet tekoälyn käytössä työpaikoilla?
– Tarvittavien taitojen saanti, selvästikin. Ihmisille on yhä
varsin epäselvää, miten tekoälyä pitäisi käyttää; mitkä ovat ne oikeat tavat. Ja tietenkin se, miten tekoälyä käytetään niin, että saat oikeaa informaatiota, etkä hallusinaatioita. Liian moni vain kirjoittaa tekoälylle yliyksinkertaisen pyynnön, tai ei ymmärrä missä asioissa kielimalliin pohjautuva tekoäly on hyvä ja missä ei. Sitten sitä sadatellaan huonoja tuloksia – mikä on toki vähän kuin yrittäisi ruuvata ruuvia vasaralla ja moittisi vasaraa.
Joissakin organisaatoissa on kyllä saatavilla AI-työkaluja, mutta ne ovat varsin kehnoja tai ne eivät ole kaikkien käytössä – oma mielipiteesi tästä?
– Monilla työpaikoilla tekoälyä rajoitetaan tai otetaan käyttöön tekoälyjä, joiden laatu on heikko. Tämän seurauksena ihmiset joko eivät käytä näitä työkaluja tai sitten he lähtevät salaa käyttämään muita työkaluja ja näin potentiaalisesti vuotavat tietoa. Varjo-IT:n ongelma toistuu selvästi tekoälyn kanssa, eli jos sitä ei oteta käyttöön järkevästi ja suunnitellusti, ihmiset ottavat sen käyttöön omin päin ja siinä sitten firman tiedot ovat pian vähän missä sattuu.
Miten itse pysyt ”kartalla” tekoälyn suhteen?
– Omaa osaamistani kehitän usein omalla tutkimuksella ja työllä. Aiheet, mitä käsittelen, ovat usein niin tuoreita, ettei kukaan ole välttämättä ennättänyt tehdä niistä videoita. Pidän silmällä alan uutisointia ja olen luonut itselleni pari uutissyötettä, jotka ovat toistaiseksi onnistuneet aika hyvin pitämään minua ajan tasalla. Lisäksi seuraan muutamia tekoälyaiheista videoita tekeviä sisällöntuottajia, joilta olen itsekin oppinut vuosien varrella.
Miika
Kainu
NUMEROIN
Tradenomi kokee oman tilanteensa työpaikkansa tilannetta vakaammaksi
Epävarmuus työmarkkinoilla on kasvanut. Tradenomien jäsenet kokevat kuitenkin oman tilanteensa vakaammaksi kuin työpaikkansa tilanteen. Usko työpaikan vakauteen notkahti voimakkaasti viime vuonna: yhtä synkissä tunnelmissa tradenomit olivat ensimmäisenä koronavuonna 2020. Vahvinta luottamus työpaikan ja omaan tilanteeseen on finanssialalla ja tilitoimistoissa työskentelevillä.
Tilanne vakaa tai melko vakaa
68 % 80 %
Työpaikan tilanne Oma tilanne
Lomautus mahdollinen tai todennäköinen
Työpaikan tilanne vakaa tai melko vakaa eri aloilla
88 % 75 %
Finanssiala ja tilitoimistot
Työpaikan tilanne
Oma tilanne
Kaupan ala 62 % Julkinen sektori
72 % 54 %
Palvelut liike-elämälle
73 %
Tietotekniikan palveluala
Teknologiateollisuus
Irtisanominen mahdollinen tai todennäköinen 8 %
Irtisanomisia työpaikalla tai omalla kohdalla mahdollisena pitävien osuus on kasvussa.
Oma tilanne Oma tilanne 4 % 12 % 7%
VUOSI 2023 VUOSI 2024
10 %
Työpaikan tilanne
Työpaikan tilanne 17 %
Oma työmäärä ajoittain tai jatkuvasti liian suuri
69 % 61 %
% 42 % Johto Keskijohto Asiantuntija Toimihenkilö
Lähde: Tradenomien jäsentutkimus 2024
JÄRJESTÄYTYMINEN KANNATTAA
–myös taloudellisesti
Liittojen jäsenyys ei ole pelkkä kulu, vaan sijoitus, joka maksaa itsensä takaisin moninkertaisesti. Tradenomeihin kuuluminen tuo merkittäviä palkankorotuksia, osaavaa uravalmennusta ja lakipalveluita, jotka voivat säästää sinulle tuhansia euroja.
Jäsenmaksu, 33 euroa kuussa, maksaa itsensä takaisin moninkertaisesti jo pelkästään liittojen neuvottelemien palkankorotusten ansiosta. Kyse ei siis ole kulusta vaan sijoituksesta, joka tuo konkreettista taloudellista hyötyä ja turvaa jäsentemme työelämään.
Mitkä ovat suurimmat hyödyt Tradenomeihin kuulumisesta?
Jaakko: Liitot neuvottelivat tänä keväänä työ- ja virkaehtosopimukset, jotka tuovat jäsenillemme noin 100 miljoonaa euroa lisää palkkaa. Tutkimuksemme mukaan 70 prosenttia jäsenistämme on jo pitkään saanut palkankorotuksen ainoastaan työehtosopimuksen yleiskorotuksen kautta.
Sari: Yleiskorotus on valtava rahallinen jäsenetu, joka näkyy suoraan tilipussissa. Hieno parannus tasa-arvoisempaan työelämään on perhevapaauudistus, jota Tradenomit ajoi sinnikkäästi. Nyt myös ei-synnyttävä vanhempi voi olla pidempään kotona lapsensa kanssa.
Mitä muuta vastinetta jäsenmaksulle voi saada?
Sari: Jos päädyt riitatilanteeseen työnantajasi kanssa, kuten yli 5 000 jäsentämme viime vuonna, olisitko valmis maksamaan
5 000–30 000 euroa yksityisestä lakipalvelusta? Tiesitkö, että saat tämän palvelun jäsenmaksun hinnalla? Viime vuonnakin juristimme neuvottelivat jäsenillemme erilaisia korvauksia yli 100 000 euroa.
Jaakko: Jäsenyyteen kuuluu myös satojen eurojen arvoinen uravalmennus. Saat myös palkkaneuvontaa, jota et muualta löydä omien palkkakeskustelujesi tueksi.
Eikö työelämä toimisi ilman liittojakin?
Jaakko: Ilman jäseniä ei olisi liittoja, vaikuttamistyötä eikä työ- ja virkaehtosopimuksia. Kuka silloin neuvottelisi palkankorotukset? Jokainen saisi yrittää yksin vääntää lisää euroja itselleen.
Sari: Voi miettiä, mikä olisi yhden ihmisen neuvotteluvoima yritystä vastaan verrattuna siihen tilanteeseen, että liitot neuvottelevat palkansaajan puolesta.
Mitä muita vaikutuksia liitoilla on yhteiskuntaan?
Jaakko: Liittojen tekemä työ vähentää epävarmuutta ja konflikteja työelämässä. Tämä hyödyttää työnantajiakin.
Sari: Ja ilman liittojen ura- ja työllisyyspalveluja tuhannet korkeasti koulutetut kuormittaisivat TE-toimistoja – nyt he työllistyvät nopeammin, tehokkaammin ja omaehtoisesti. T
LIITOT NEUVOTTELIVAT TÄNÄ
KEVÄÄNÄ JÄSENILLEMME NOIN
100 MILJOONAA EUROA LISÄÄ PALKKAA.
OLISITKO VALMIS MAKSAMAAN
5 000–30 000 EUROA
YKSITYISESTÄ LAKIPALVELUSTA?
Jaakko Hyvönen
Tradenomien hallituksen puheenjohtaja
JÄSENYYS, JOKA MAKSAA ITSENSÄ TAKAISIN
Tradenomien jäsenyys jon enemmän kuin pelkkää turvaa. Olemme aktiivinen vaikuttaja työ elämässä ja neuvottelemme parem pien palkkojen ja työehtojen puolesta. Jäsenenä saat käyttöösi myös asiantuntevaa lakineuvontaa, uratukea, palkkaneuvontaa, koulutuksia ja kattavia vakuutuksia – palveluja, jotka maksaisivat yksityisesti hankittuina huimasti enemmän.
Sari
Niemi
Tradenomien toiminnanjohtaja
Käy tutustumassa strategiaan! tradenomi.fi/strategia
OIKEUSTIEDETTÄ, AUTOKAUPPAA JA KAIKKEA SILTÄ VÄLILTÄ
Ulosottoylitarkastaja Hanna Kaartinen on urallaan oppinut katsomaan asioita uudella tavalla. Raha ei ole tärkein tavoite, ja elämältä voi lähteä pohja yllättäen.
TEKSTI: MATTI KOSKINEN // KUVAT: ANNA-KATRI HÄNNINEN
Välillä töissä joutuu kulkemaan lumikengillä, välillä järvenselkää meloen. Se ei Hanna Kaartista haittaa, pikemminkin päin vastoin.
Ulosottoylitarkastajana Kaartinen kiertää usein katsastamassa asiakkaiden kiinteistöjä ja tiluksia. Laajassa ulosotossa asioivilla ihmisillä on ulosmitattavaa palkkaa, eläkettä, elinkeinotuloa tai realisoitavaa omaisuutta. Vasaran alle joutuvista liikehuoneistoista, metsäpalstoista, pakettiautoista ja muista omaisuuseristä on otettava kuvat ja laadittava myyntiesitteet.
Savonlinnan toimipaikan alue ulottuu itärajalle, joten perintäkohteisiin voi olla joskus vaikea päästä. Siispä lumikengät – tai kanootti – voi olla tarpeen, kuten eräällä kerralla, kun saarikiinteistön omistaja ei sattunut jättämään soutuvenettä rantaan.
– Henkilökohtaisesti en ole ihminen, joka nauttisi siitä, että joka päivä on täysin erilainen, Kaartinen kuitenkin sanoo. Aina on vaikkapa uusia rekisterikyselyitä läpikäytävänä. Rutiini antaa aivoille tilaa.
Asiakaskohtaamisista Kaartinen kuitenkin nauttii, vaikka vastapuoli saattaa usein suhtautua tilanteeseen eri tavalla.
Ulosottolaitos toteuttaa tuomioistuinten päätöksiä, perii tuloja sekä omaisuutta ja esimerkiksi panee toimeen häätöjä.
– Ulosottovelallinen ei ole rikollinen. Hän on arvioinut talouden maksukykynsä väärin. Ensimmäisessä yhteydenotossa asiakas on usein kummissaan ja osa häpeissäänkin, että on käynyt näin. On niitäkin ihmisiä, joille häpeä on niin suuri, etteivät he halua olla edes yhteydessä.
Raha ei ole tärkeintä
Kaartisella on pohjalla matkailualan tradenomikoulutus, jonka hän suoritti heti lukion jälkeen. Matkailualalle hän ei kuitenkaan päätynyt, vaan taloushallintoon.
Vuosituhannen alussa Kaartinen palkattiin pääkirjanpitäjäksi savonlinnalaiseen yhdistykseen, joka järjesti työpaikkoja päihdeongelmaisille ja kuntoutujille. Työ elämän nurjalle puolelle joutuneiden ihmisten parissa oli shokki, johon hän ei ollut valmistautunut.
– Olin 26-vuotias, elänyt tietysti aika suojattua lapsuutta ja nuoruutta. Yhdistyksessä lähes jokaisella työkaverilla oli joku ongelma.
Työ oli vaativaa ja johti myös Kaartisen elämän ensimmäiseen ja ainoaan työ-
Urani
2020–Ulosottoylitarkastaja, Ulosottolaitos, Savonlinnan toimipaikka
2017
Tradenomi (YAMK)
Saimia amk (nyk. LAB amk)
2008–2020
Kihlakunnan ulosottomies, Etelä-Savon ulosottovirasto
2005–2007
Pääkirjanpitäjä, Savonlinnan
Toimintakeskus ry
2002–2004
Kirjanpitäjä, Tili- ja yrityshuolto Ratio
2002
Tradenomi, Mikkelin amk
Ulosottoylitarkastajan työ on vaihtelevaa Hanna Kaartinen tarkastaa asiakkaiden kiinteistöjä ja tiluksia, ja toisinaan kohteisiin on vaikea päästä. Parhaimmillaan matkaa on tehty lumikengillä ja kanootilla.
OPISKELU ANTOI
ITSELUOTTAMUSTA: PYSTYN TÄHÄN, JA VIELÄ TYÖN
OHESSA.
uupumukseen. Mutta se tarjosi myös onnistumisia. Aina joku löysi pidempiaikaisia töitä ja pääsi elämässään eteenpäin.
Kokemus muutti Kaartisen elämänkatsomusta. Kenties raha ei olekaan se maailman tärkein asia, jonka perässä on juostava.
– Pienikin tapahtuma saattaa muuttaa ihmisen elämän suuntaa. Ei ole ihmisen valinta, että elämässä menee huonosti, ja pahasta jamasta on lopulta hankala päästä pois.
Jatkokoulutus antoi itseluottamusta
Kaartinen sai mahdollisuuden jatkaa työtä omalla tavallaan vastoinkäymisiä kohdanneiden ihmisten parissa, kun Savonlinnaan haettiin kihlakunnanulosottomiestä. Siihen riitti tradenomin koulutus, vaikka Kaartisella oli jo opiskeluajoilta lähtien herännyt kiinnostus myös oikeustieteisiin.
Vuonna 2020 ulosottovirastot yhdistettiin valtakunnalliseksi ulosottolaitokseksi.
Uudistuksen alla Kaartinen palasi koulun penkille ja opiskeli vuonna 2017 ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon Saimia AMK:ssa Lappeenrannassa. Kaartisen puoliso suoritti samaan aikaan omaa YAMKtutkintoaan, joten perjantaista ja lauantaista tuli vanhempien opiskelupäiviä. – Minua häiritsi, että olen matkailumarkkinoinnin tradenomi.
Oikeustiede kiinnosti edelleen, mutta Itä-Suomen yliopisto ei tarjonnut alan opintoja Savonlinnassa lähiopetuksena, ja Kaartinen halusi opiskella työn ohessa ja mahdollisimman lähellä kotikaupunkiaan. Hän suoritti kuitenkin YAMK-tutkintoon kaikki saatavilla olevan oikeusopinnot ja luki yliopistossa lisäksi kauppatieteitä.
Kaikki kokemus on hyvästä Vaikka tutkinto ei varsinaisesti ollut Kaartisen uran kannalta välttämätön, siitä oli suuri hyöty hänelle itselleen. Opiskelu antoi itseluottamusta: pystyn tähän, ja vielä työn ohessa. Se ei välttämättä olisi onnistunut yliopiston oikeustieteen opinnoissa. Tradenomitutkinto, sekä ylempi että alempi, on joka tapauksessa antanut hyvät lähtökohdat uralle ulosottolaitoksessa. – Tämä on siinä mielessä erikoinen työ, että olipa taustalla mitä tahansa kokemusta niin kaikesta on hyötyä. Asiakaspalvelua, oikeushallintoa, kaikki on hyödyksi. Kunpa olisin ehtinyt toimia vielä autokauppiaana ennen tätä! T
Hanna suoritti YAMK-tutkintoa samaan aikaan puolisonsa kanssa. Tuolloin lauantait olivat molempien opiskelupäiviä.
Mitä teet vapaa-ajallasi?
Päätin opetella aikuisiällä tenniksen, ja sitä olen pelaillut kymmenisen vuotta. Se on kauhean vaikeaa, mutta ehkä siinäkin sitkeys palkitaan.
Salainen intohimosi? Savonlinnalainen elämän intohimoni on siirtyä Punkaharjulle. Sain muutama vuosi sitten vanhempieni kesämökin, jota olen päättänyt kunnostaa. Olen hankkinut sähköpyörän, jolla voin kulkea 28 kilometrin mökkimatkat.
Keitä kuuluu perheeseesi?
Mies ja lapset, joista vanhimmat ovat 21- ja 17-vuotiaita, pieni iltatähtemme on 7-vuotias.
KATSO VIDEO! Katso videolta, mitä Tradenomien palveluita Hanna on käyttänyt. tradenomi.fi
NOPEAA
Kaikki lähtee tavoitteista
1
Monimuotoiseen
työyhteisöön kuuluu erilaisia ja eritaustaisia työntekijöitä. He tuovat työyhteisöön kokemuksensa, ajattelutapansa, tietonsa ja vahvuutensa. Jos organisaatio päättää panostaa monimuotoisuuteen, koko ajan on pidettävä mielessä tavoitteet. Voisiko organisaation monimuotoisuus parantaa sen työhyvinvointia tai tuottavuutta?
Pieleen meni, opitaan ja yritetään uudelleen
3
Esihenkilöllä tai tiiminvetäjällä on keskeinen rooli yhteenkuuluvuuden tunteen luomisessa. Monimuotoisen työyhteisön rakentamisessa auttaa avoimuus. Esihenkilö voi esimerkiksi kertoa tiimin jäsenille, että haluaa heidän kertovan töissä tapahtuneista virheistä ja
Monimuotoinen tiimi on enemmän kuin osiensa summa
On vain me
2
Inklusiivisessa työyhteisössä työntekijöitä kohdellaan yhdenvertaisesti ja syrjimättömästi. Kaikki saavat hyödyntää omia vahvuuksiaan, tulevat hyväksytyiksi ja mukaan otetuiksi. Organisaatioiden tulee noudattaa lakeja ja asetuksia, jotka edellyttävät syrjimättömyyttä. Kun työntekijä kokee psykologista turvallisuutta, hän voi ilmaista itseään ilman pelkoa. On myös helpompi innostua työnteosta, jos työpaikalla voi olla oma itsensä.
epäonnistumisista. Niiden pohjalta voidaan yhdessä miettiä parempia tapoja toimia. Uusia työntekijöitä voi pyytää kertomaan havainnoistaan ja ihmetyksen kohteistaan. Tärkeimmät havaintojen ja kokemusten kautta kertyneet kehitysideat on tärkeä viedä myös käytäntöön.
4 Käytäntöä eikä vain korulauseita
Monimuotoisen työyhteisön rakentaminen voi alkaa pienistä, konkreettisista teoista. Kalliita hankkeita tai investointeja ei välttämättä tarvita. Monimuotoisuus ei toteudu käytännössä, jos eritaustaisia ihmisiä vain houkutellaan organisaatioon, mutta he eivät tule kutsutuiksi oikeisiin kokouksiin tai saa ylennyksiä. Olennaista on, että monimuotoisuus näkyy työyhteisön arjessa, ja siihen tarvitaan inklusiivisuutta.
Vinkit monimuotoisen tiimin rakentamiseen kertoi KTM, yrittäjä Hannele Mennala. Hän on kirjoittanut Anneli Karlstedtin kanssa kirjan DEI työelämässä – opas inklusiivisuuteen (Kauppakamari)
PYKÄLIN
Kysy ja työsuhdejuristi vastaa
VUOSILOMALLA SAIRASTUMINEN JA LOMAN SIIRTÄMINEN
Kysymys: Kesäloman lähestyessä minua kiinnostaa tietää, mitä tapahtuu, jos sairastun ennen lomaa tai lomalla ollessani. Siirtyykö kesäloma automaattisesti, jos sairastun?
Vastaus: Vuosilomalain mukaan työntekijällä on oikeus lomansa siirtoon tietyin edellytyksin, mutta loman siirtämistä on pyydettävä erikseen. Loman siirtämistä koskeva pyyntö on hyvä esittää samalla, kun ilmoittaa työnantajalle sairastumisestaan. Mikäli työpaikan käytäntönä on se, että sairastumisesta ilmoitetaan puhelimitse, loman siirtämistä koskeva pyyntö on hyvä toimittaa vielä kirjallisena heti puhelun jälkeen. Mikäli sairastuminen tapahtuu ennen loman alkua, työntekijällä on pyynnös-
tään oikeus saada siirretyksi kaikki sairausloman alle jäävät lomapäivänsä. Sama oikeus työntekijällä on myös silloin, jos ennen loman alkua tiedetään työntekijän olevan lomansa aikana työkyvytön sairaalahoidon, esimerkiksi elektiivisen leikkauksen vuoksi. Mikäli sairastuminen sen sijaan alkaa vasta vuosiloman jo alettua, työntekijällä on oikeus pyynnöstään saada siirretyksi vuosilomaan sisältyvät kuusi omavastuupäivää ylittävät työkyvyttömyyspäivät. Nämä omavastuupäivät eivät saa vähentää työntekijän oikeutta neljän viikon vuosilomaan. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että omavastuupäiviä sovelletaan vain silloin, jos työntekijälle on kertynyt lomaa yli neljä viikkoa eli yli 24 päivää. Vain 24 lomapäivää ylittävät päivät voidaan
lukea omavastuupäiviksi. Mikäli työntekijälle on kertynyt lomapäiviä 24 päivää tai vähemmän, työntekijällä on oikeus saada siirretyksi koko lomansa työkyvyttömyytensä ajalta.
Siirtyneiden lomapäivien ajankohdasta on sovittava työnantajan kanssa erikseen. Ellei ajankohdasta sovita, työkyvyttömyyden vuoksi siirretty kesäloma on annettava pidettäväksi saman lomakauden (2.5.–30.9.) aikana. Ellei loman antaminen lomakauden aikana ole mahdollista, loma on annettava kalenterivuoden loppuun mennessä.
Ellei siirretyn loman ajankohdasta sovita, työnantajan on ilmoitettava siirretyn loman ajankohdasta lähtökohtaisesti viimeistään kaksi viikkoa ennen loman alkamista.
Lue sivuiltamme tavoitteemme vuosilomalain uudistamiseksi: tradenomi.fi/vuosilomalaki
Muista!
IRTISANOMISAJAN MÄÄRÄYTYMINEN
Kysymys: Olen löytänyt uuden työpaikan ja nyt minun pitäisi irtisanoa nykyinen työsuhteeni. Työsopimuksessani on sovittu yhden kuukauden pituisesta molemminpuolisesta irtisanomisajasta, mutta katsoin, että työsopimuslain mukaan irtisanomisaikani olisi 14 päivää. Onko irtisanomisaikani kuukausi vai 14 päivää?
Vastaus: Työsuhteen irtisanomisaikaa koskevaa sääntelyä löytyy työsopimuslaista, työsuhteessa mahdollisesti sovellettavasta työehtosopimuksesta ja yleensä myös työsopimuksesta. Työsopimuslain 6 luvun 3 § sisältää säännökset irtisanomisajoista. Säännös on dispositiivinen, eli siitä on mahdollista sopia myös toisin. Laissa säädettyjä irtisanomisaikoja noudatetaan siis vain silloin kun irtisanomisajasta ei ole muuta sovittu. Tämä toisinsopiminen on mahdollista työehtosopimuksessa taikka työntekijän henkilökohtaisessa työsopimuksessa.
Samoin työehtosopimuksen (TES) irtisanomisaikaa koskeva
määräys voi olla muodoltaan dispositiivinen, jolloin irtisanomisajasta voidaan vapaasti sopia toisin työsopimuksessa. Toisaalta työehtosopimuksessa irtisanomisajasta voidaan määrätä pakottavasti, jolloin lähtökohtaisesti noudatetaan työehtosopimusmääräyksen mukaisia irtisanomisaikoja. Mikäli TES:n irtisanomisaikaa koskeva määräys on pakottava, työsopimuksella ei voida pätevästi sopia työntekijän kannalta työehtosopimusmääräystä epäedullisemmasta irtisanomisajasta. Työntekijälle edullisemmasta irtisanomisajasta voidaan kuitenkin sopia, käytännössä siis työsopimuksella voidaan lyhentää työntekijän omaa irtisanomisaikaa tai pidentää työnantajan noudattamaa irtisanomisaikaa. Ellei työsuhteessa sovelleta mitään työehtosopimusta tai työehtosopimuksen irtisanomisaikoja koskeva määräys on dispositiivinen, työsuhteen irtisanomisaika määräytyy sen mukaan, mitä työsopimuksessa on sovittu. Työsopimuslain mukaisia irtisanomisaikoja noudatetaan siis vain silloin kun työehtosopimuksessa tai työsopimuksessakaan ei ole sovittu irtisanomisajasta. Kysyjän tilanteessa oikea irtisanomisaika olisi työsopimuksessa sovittu yksi kuukausi.
IRTISANOUTUJAN MUISTILISTA
1 Allekirjoita uusi työsopimus ensin
Työpaikkaa vaihtaessa on suositeltavaa aina ensin allekirjoittaa uusi työsopimus ja irtisanoa nykyinen työsuhde vasta sitten. Näin välttää riskin siitä, että joutuu tilanteeseen, jossa on jo irtisanoutunut ja uusi työsopimus syystä tai toisesta peruuntuisi.
2 Varmista irtisanomisaikasi
Nykyisen työsuhteen irtisanomisaika on hyvä varmistaa jo varhaisessa vaiheessa rekrytointiprosessia. Apua irtisanomisajan selvittämiseen saat oheisesta kysymyksestä tai Tradenomien työsuhdeneuvonnasta.
3 Ennakollisesti
Irtisanomisajat ovat vähimmäisaikoja. Työntekijä voi halutessaan irtisanoutua myös pidempää irtisanomisaikaa noudattaen. Tällöin on kuitenkin tärkeää selkeästi ilmaista irtisanomisilmoituksessa haluttu työsuhteen päättymispäivämäärä.
4 Lomarahan huomioiminen
Mikäli irtisanoutuminen tulee ajankohtaiseksi lomakaudella, on hyvä tarkistaa sovellettavasta työehtosopimuksesta lomarahan maksuedellytykset. Osa sopimuksista nimittäin asettaa lomarahan saamisen edellytykseksi sen, että työntekijä palaa lomalta töihin.
5
Kirjallisesti
Irtisanoutuminen on suositeltavaa toimittaa aina kirjallisesti ja myös pyytää työnantajalta kuittaus irtisanomisilmoituksen vastaanottamisesta. Näin voidaan tarvittaessa todentaa irtisanoutumisen ajankohta.
Vinkit ja vastaukset antoi Tradenomien työsuhdejuristi Jere Vuorio.
Haluatko kysyä liiton työsuhdejuristilta mieltäsi askarruttavaa asiaa?
Palvelemme sinua työ- ja virkasuhdeasioissa: p. 020 155 8815 lakiasiat@tradenomi.fi digijuristi.tradenomi.fi
Alueseminaarissa käsiteltiin aiheita edunvalvonnasta urapalveluihin ja pohdittiin seminaarille uutta nimeä sekä aktiivien roolia jäsenhankinnassa. Ensimmäistä kertaa mukana olivat alakohtaisten yhdistysten ja verkostojen aktiivit. Kuvassa Elena Mitrofanova (Pääkaupunkiseudun tradenomit), Sanni Mikola (Turun seudun tradenomit), Arto Hokkinen (Kaupan alan tradenomit), Eppu Åberg (Pääkaupunkiseudun tradenomit) ja aluetoiminnasta vastaava Iiro Rauhala.
Kehittämässä
YHÄ VAHVEMPAA YHTEISÖÄ
Helsingissä kokoontui huhtikuun lopussa joukko eri puolilla Suomea vaikuttavia Tradenomien alueaktiiveja. Nyt oli mahdollista jakaa kokemuksia ja parhaita käytäntöjä valtakunnallisesti, kun toiminta kattaa koko Suomen ja ulottuu Helsingistä Ouluun sekä Vaasasta Joensuuhun asti.
TEKSTI: ANNA-KAISA ASUJA // KUVAT: SAMI HEISKANEN
Waltteri Kolkka (Tradenomien opiskelija-asiantuntija), Essi Lappalainen (Tradenomiopiskelijat) ja Juha Hämäläinen (Tradenomien opiskelija- ja nuorisoasiantuntija) pitävät ideoiden jakamista ja verkostoitumista aluetapaamisten tärkeimpänä antina.
Verkostoituminen sekä kokemusten ja hyvien käytäntöjen jakamine. Ne nousevat kärkisyiksi, miksi aluevaikuttajat ovat lähteneet mukaan toimintaan. Verkostoituminen on paitsi luonteva tapa saada ystäviä, myös yksi mahdollinen reitti työllistyä tai päätyä uralla seuraavaan työpaikkaan. Kun työttömyysluvut ovat nousussa, piilotyöpaikkojen löytäminen tai työllistyminen verkoston kautta on erityisen arvokasta. Etenkin vastavalmistuneilla oman alan työpaikat ovat tällä hetkellä tiukassa.
Arjessa Tradenomien alueaktiivit vaikuttavat pääosin omalla alueellaan ja ideoita syntyy ominkin voimin. Nyt on mahdollista jakaa kokemuksia ja parhaita käytäntöjä valtakunnallisesti.
Aamupäivän aikana alueaktiivit ovat perehtyneet edunvalvonnan ajankohtaisiin asioihin sekä Tradenomien urapalveluihin. Esittelyssä oli muun muassa tekoälyavusteinen uravalmentaja Sisu Seppä. Maksuton palvelu tulee Tradenomien jäsenistölle kuuluvan henkilökohtaisen uravalmennuksen rinnalle.
”Liitossa on kehitetty tapahtumien prosesseja. Kun alueilla lähdetään tekemään jotain tapahtumaa, liitosta selvitetään, onko vastaavaa tehty muualla. Näin pyörää ei tarvitse keksiä uudestaan, vaan prosesseja voidaan hyödyntää uudestaan”, Iiro Rauhala sanoo.
PAIKALLINEN TOIMINTA ANTAA YHTEISÖLLE KASVOT JA TEKEE
TOIMINNASTA HELPOSTI LÄHESTYTTÄVÄÄ.
Tukea aluetoimintaan liitolta
Alueyhdistykset ovat aktiivisia ja järjestävät paljon toimintaa. Se ei olisi mahdollista ilman liiton monipuolista tukea.
– Ensimmäinen asia on, että aluetoimijoilla pitää olla työkalut kunnossa, Tradenomien alue- ja tapahtumatoiminnan asiantuntija Iiro Rauhala kertoo.
– Me annamme liitosta raamit ja ympäristöt, joissa alueet voivat toteuttaa ideoitaan.
Aluetoiminta on yhteisön kasvot Raameja on hyödynnetty aktiivisesti, sillä Rauhala kiittelee alueilla tehtävää työtä. Sitä työtä ei voi keskustoimistolta paikata.
– Aktiviinen aluetoiminta rakentaa meidän yhteisöämme niin paikallisesti ja kuin valtakunnallisesti. Saamme heiltä ideoita ja painetta tehdä jotain uutta, vastaavasti aluetoimijat tukevat ja jalkauttavat yhdessä laadittua strategiaa ja tekevät töitä yhteisten tavoitteiden eteen.
Paikallinen toiminta antaa yhteisölle myös kasvot ja tekevät toiminnasta helposti lähestyttävää. T
MIKÄ ALUETOIMINTA?
• Aluetoiminta koostuu 12 alueen muodostamasta tradenomiverkostosta. Kaikilla alueilla toimii joko yhdistys tai johtoryhmä.
• Johtoryhmät ja yhdistykset järjestävät Tradenomien jäsenille erilaisia koulutus- ja vapaa-ajantapahtumia. Tapahtumat ovat helppo tapa verkostoitua kollegojen kanssa.
• Kaikki kiinnostuneet jäsenet ovat tervetulleita mukaan toimintaan. Yhdistykset valitsevat vuosikokouksessa hallituksen, johtoryhmiin pääsee mukaan koska vain. Ota yhteyttä suoraan oman alueesi yhteyshenkilöihin tai aluetoiminnasta vastaavaan asiantuntijaamme Iiro Rauhalaan.
JÄSENELLE
Palvelumme saatavillasi ajasta ja paikasta riippumatta
MIELENRAUHAA vakuutuksilla
Tradenomien jäsenet voivat hyödyntää Kalevan jäsenhintaisia vakuutuksia eri elämäntilanteisiin. Saatavilla on esimerkiksi henkivakuutus ja lapsen tapaturmavakuutus.
PAHIMMAN VARALLE
2 1 OLETKO
Henkivakuutus korvaa, jos vakuutettu kuolee sairauteen tai tapaturmassa. Korvaus maksetaan kerralla. Tradenomien jäsen voi ottaa henkivakuutuksen itselleen ja puolisolleen. Pariturvan saa jäsenhintaan, kun ainakin toinen vakuutuksen ottajista on Tradenomien jäsen.
Ennen vakuutuksen ostamista kannattaa miettiä edunsaaja ja elämäntilanteeseen sopiva korvaussumma. Korvaussummassa kannattaa huomioida kotitalouden velat, vuosiansiot sekä alaikäisten lasten määrä. Korvaussumman voi myöhemmin muuttaa, jos elämäntilanne muuttuu.
Henkivakuutuksen saa voimaan verkkopalvelussa pankkitunnuksilla jopa vartissa, kun on ensin vastannut terveysselvityksen viiteen väittämään. Vakuutuksen ostaja ei tarvitse laajaa terveysselvitystä eikä lääkärissä käyntiä saadakseen vakuutuksen.
Tradenomien jäsenhinta Kalevan henkivakuutuksesta on jatkuva etu, ei siis vain ensimmäisen vuoden etu. Säästö vakuutuksen hinnasta on keskimäärin 450 euroa vuosittain. Liiton jäsenille vakuutus on voimassa 70-vuotiaaksi asti.
TEKSTI: SANNA LESKINEN // KUVAT: GETTY IMAGES
VANHEMPAINVAPAALLA
TAI JÄÄMÄSSÄ SILLE?
Vanhempainvapaalle jäävät tai vapaalla jo olevat jäsenet saavat erityisedun uusista henkivakuutuksista. Edun saa tekemällä ilmoituksen vanhempainvapaasta Tradenomien asiointipalvelussa. Raskaus- ja vanhempainvapaan aikana on myös oikeus alennukseen liiton jäsenmaksusta. Ilmoitukseen tarvitaan kopio Kelan raskaus- ja vanhempainrahapäätöksestä. Ilmoituksen jälkeen saat liitosta etukoodin ja ohjeet henkivakuutusedun saamiseksi vanhempainvapaan aikana.
ENNEN VAKUUTUKSEN OSTAMISTA KANNATTAA MIETTIÄ
ELÄMÄNTILANTEESEEN SOPIVA KORVAUSSUMMA.
URHEILLESSA SATTUU
JA TAPAHTUU –MYÖS LAPSILLE
Kaleva tarjoaa Tradenomien jäsenille myös lapsen tapaturmavakuutuksen, joka on voimassa 25 ikävuoteen saakka. Vakuutus kattaa myös kilpaurheilussa sattuneet tapaturmat 18-vuotiaaksi asti.
Vakuutuksesta korvataan vakuutusehtojen mukaisesti tapaturman aiheuttamat hoitokulut. Lisäksi vakuutus tarjoaa ehtojensa mukaisesti turvaa tapaturman aiheuttaman pysyvän haitan eli invaliditeetin varalta sekä tapaturman aiheuttaman kuoleman varalta.
Vakuutuksen hinta on noin 2,5 euroa kuukaudessa, hinta riippuu lapsen iästä. Vakuutus myönnetään ilman terveysselvitystä. Vakuutuksessa ei ole omavastuuta ja se on voimassa aina ja kaikkialla.
Asiantuntijana toimi Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kalevan asiakasjohtaja Hannu Stark
MIKSI HENKIVAKUUTUS KANNATTAA OTTAA?
Henkivakuutus auttaa läheisiä selviytymään taloudellisesti kuoleman jälkeen. Henkivakuutuksen ottamista kannattaa harkita varsinkin silloin, jos on perhe tai velkaa. Korvauksen avulla läheiset voivat maksaa esimerkiksi asumis- ja lainakuluja, lasten päivähoito- ja harrastusmaksuja, hautajaiskuluja tai perintöveron. Sen avulla perhe voi esimerkiksi jatkaa asumista yhteisessä kodissa tai hoitaa talousasiat rauhassa kuntoon ennen perintöveron maksamista.
LUE LISÄÄ
TEKSTI: SANNA LESKINEN
Tutuksi
Edunvalvojan katse suuntautuu eteenpäin
Erityisasiantuntija Joonas Kopra neuvottelee työehtosopimuksista ja nauttii työelämän kehittämisestä.
VASTAAN Tradenomeissa edunvalvontatyöstä ICT- ja rahoitusalalla. Osallistun myös Ylemmät Toimihenkilöt YTN:n toimintaan ja neuvottelen vastaamieni alojen työehtosopimuksista. YTN:ssä toimin ICT-alan sopimusalavastaavana ja rahoitusalalla neuvottelijana. Ryhdyin varaluottamusmieheksi, kun työskentelin nuorena teollisuuden alalla. Kiinnostukseni työehtoja ja työolojen parantamista kohtaan syttyi silloin. Olen työskennellyt Trade-
nomeissa kohta kahdeksan vuotta. Meillä on kuuden henkilön tiimi ja hyvä yhdessä tekemisen meininki. Mietimme rohkeasti, miten asiat voisi tehdä paremmin. Pyrimme parantamaan työelämää lainsäädännön kautta, yritystasolla tai työehtosopimusten kautta. Nyt viemme eteenpäin muun muassa osa-aikaista opintovapaata koskevaa tavoitetta. Kuten aina, kysymme jäsenistöltä sen yksityiskohdista ja näin tavoitteesta saatiin Tradenomien näköinen.”
”Kun meillä on uusi työlainsäädäntöön liittyvä tavoite, on hienoa huomata, että se otetaan hyvin vastaan. Silloin tiedän, että teemme oikeita asioita, vaikka tavoite ei ole vielä maalissa.”
VAIKEA NEUVOTTELUKIERROS TOI OSTOVOIMAA JA TORJUNTAVOITTOJA
Kaikkien työntekijöiden ostovoima nousee yleiskorotusten ansiosta, eikä irtisanomissuojaa murenneta. Teknologiateollisuuden ylempien toimihenkilöiden työehtosopimus näyttää muille tradenomialoille suuntaa, mutta neuvottelut olivat harvinaisen hankalat.
MIKKO
Yleiskorotuksen säilyttäminen ja irtisanomissuojan heikennyksen estäminen olivat teknologiateollisuuden ylempien toimihenkilöiden työehtosopimuksen suurimmat plussat, ja kummankin eteen jouduttiin kamppailemaan, vakuuttaa Tradenomien edunvalvontajohtaja Ville-Veikko Rantamaula.
– Työnantajat väittävät, että lakoilla ei ole mitään vaikutusta mihinkään. Se on paskapuhetta. Tradenomit, ylemmät toimihenkilöt ja koulutetut asiantuntijat eivät olisi saaneet latin latia ilman työtaisteluja. Ja se on tämän kierroksen iso juttu, että yleiskorotus jaetaan kaikille tulotasosta riippumatta.
Hallituksen toimet kiristivät tunnelmaa
Neuvottelukierros kesti reilusti yli puoli vuotta, ja palkansaajat tukivat tavoitteitaan lakoilla. Taustalla oli se, että lähtökohdatkin olivat hyvin poikkeukselliset ja palkansaajat olivat olleet vahvasti ottavana osapuolena. Kuten Rantamaula ilmaisee: työnantajilla oli bileet.
– Maan hallituksella oli valmistelussa tai jo laiksi säädettynä määräaikaisten työsuhteiden helpottaminen, lakko-oikeuden poisto, paikallisen sopimisen radikaali laajennus, irtisanomissuojan radikaali heikennys… Ja vielä kirsikkana kakun päälle liittojen jäsenmaksujen verovähennysoikeuden poisto, vaikkei se neuvottelukierrokseen liittynytkään.
Tilanteeseen nähden olikin melkoinen saavutus, että muiden alojen tulppana olleet teknologiateollisuuden neuvottelut lopulta saatiin maaliin asti.
– Kolmivuotinen sopimus oli kaikille osapuolille yllätys.
”TRADENOMIT, YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT
JA KOULUTETUT ASIANTUNTIJAT
EIVÄT OLISI SAANEET LATIN LATIA ILMAN TYÖTAISTELUJA.”
Ville-Veikko
Rantamaula
TEKSTI:
NIKULA // INFOGRAFIIKKA: HENNA TUOMOLA
Työehtosopimuksen korotukset teknologiateollisuudessa 5 260 € 2027
KOROTUKSET KUUKAUSIPALKASSA 5 137 € 2026 4 992 € 2025 4 870 € 2024
Lisää 2,9 %
Vielä lisää 2,4 % KERTYNEET
2,5 % korotukset 7924€
Tradenomien keskipalkka teknologiateollisuudessa
VIENTIMALLI KIVENÄ JUKON KENGÄSSÄ
– Sopimuskierros oli monivaiheinen ja haastava, luonnehtii Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKOn puheenjohtaja Katarina Murto.
Neuvottelujen taustalla kummitteli hallituksen läpi viemä vientimallilaki, jota julkisen sektorin palkansaajat ovat vastustaneet jyrkästi. Laki sitoo kaikkien alojen palkankorotukset vientiteollisuuden tasoon.
– Se jäykistää koko järjestelmän, kun katsotaan vain sitä yleistä linjaa. Ja me katsomme, toisin kuin työnantajat, että yleisen linjan tulee olla lattia eikä katto. Murto on tyytyväinen, että kuntapuolella syntyi uudet sopimukset neuvotellen.
– Pidän hyvin suuressa arvossa sitä, että saatiin uusi palkkaohjelma, jonka korotustaso ylittää yleisen linjan. Eikä se ei ole irtisanottavissa, toisin kuin aiempi ohjelma.
JUKOn keskusteluyhteys kuntatyönantajaan on ollut hyvä.
– Ylipäänsä ammattiliittojen ja työnantajaliittojen pitäisi pystyä istumaan alas ja arvioimaan, mikä on järjestelmän etu, jotta yksityisen ja julkisen sektorin juopa ei kasvaisi enää.
YTN HALUAISI TYÖSSÄ JAKSAMISESTA
TES-KIRJAUKSIA
– Aina voisi mennä paremminkin. Mutta hyvä, että saatiin sopimukset tehtyä, eikä sinne tullut työnantajan tavoittelemia heikennyksiä, sanoo Samu Salo, joka on yksityisen sektorin ylempien toimihenkilöiden työehdoista neuvottelevan YTN:n puheenjohtaja.
Häntä harmittaa, että yleiskorotuksen ja paikallisen erän suhteesta neuvoteltaessa työnantajien Teknologiateollisuus kohteli ylempiä toimihenkilöitä toisin kuin muita henkilöstöryhmiä.
– Työnantajan ajama malli heijastuu vahvasti muille sopimusaloille.
Työehtosopimusten kehittämistä Salo soisi tapahtuvan enemmän myös sopimuskausien aikana.
– Kaikilla isoilla sopimusaloilla on työryhmä, ja ne voisivat valmistella esityksiä tes-pöytiin.
Yksi edistettävä asia voisi olla se, miten ylempien toimihenkilöiden työssä jaksamista pystyttäisiin työpaikoilla tukemaan.
– Tämä on meillä ollut pitkään iso tavoite ja ajattelen, että se olisi työnantajankin edun mukaista saada asiasta tesseihin kirjauksia.
Valtakunnallisissa työ- ja virkaehtosopimusneuvotteluissa jäseniämme edustavat neuvottelujärjestömme Ylemmät Toimihenkilöt YTN yksityisellä sektorilla ja julkisella sektorilla Julkisalan koulutetut JUKO. Toimistomme asiantuntijat ovat aktiivisesti mukana molempien neuvottelujärjestöjen toiminnassa.
Työehtosopimuksen korotukset rahoitusalalla
5 381 € 2027
Vielä lisää 2,4 %
5 254 € 2026 5 105 € 2025 4 980 € 2024
Lisää 2,9 %
2,5 % korotukset
Tradenomien keskipalkka rahoitusalalla
”TÄMÄN KIERROKSEN ISO
JUTTU ON, ETTÄ YLEISKOROTUS
JAETAAN KAIKILLE TULOTASOSTA RIIPPUMATTA.”
Palkankorotustaso, jota muut alat ovat työehtosopimuksissaan noudatelleet, tuo tradenomeillekin kipeästi kaivattua ostovoiman parannusta.
– Parin viime vuoden aikanahan ostovoima on inflaation takia heikentynyt. Mutta tämä palkkaratkaisu nostaa sitä aidosti. Esimerkiksi rahoitusalalla tradenomin mediaanipalkka vuonna 2024 oli 4 980 euroa, ja vuonna 2027 se on 5 381 euroa. Kyllä järjestäytymisellä on merkitystä, Rantamaula sanoo.
Irtisanomissuojan puolesta
Kesäkuussa eduskunnan käsittelyyn menevä lakiesitys helpottaa irtisanomista
KOROTUKSET KUUKAUSIPALKASSA
8272€
KERTYNEET KOROTUKSET EUROINA
SOPIMUSKAUDEN AIKANA
ja vastaa työnantajien pitkäaikaisia tavoitteita. Teknologiateollisuuden ylempien toimihenkilöiden työehtosopimukseen jäi kuitenkin kirjaus, joka säilyttää tilanteen vanhan lain mukaisena – henkilöstä johtuvaan irtisanomiseen vaaditaan paitsi asiallinen, myös painava syy.
Neuvottelujärjestö YTN, johon Tradenomit kuuluu, pysyi asiassa lujana. Samoin työntekijöitä edustava Teollisuusliitto. Toimihenkilöliitto Pro sen sijaan taipui.
– Pidän käsittämättömänä, fataalina virheenä, että Pro myi irtisanomissuojan. Se ei ole pelkkä juridinen asia vaan ihan runkojuttuja, irtisanomissuojalla on vaikutusta muidenkin työehtojen noudattamiseen, hämmästelee Rantamaula.
Torjuntavoitoksi edunvalvontajohtaja listaa myös sen, että paikallisessa sopimisessa luottamushenkilö pysyy ensisijaisena sopijana.
Moni Tradenomien tavoite jäi neuvottelukierroksella luonnollisesti toteutumatta.
– Esimerkiksi vapaa-ajalla työasioissa matkustamisen korvaus, vuosilomien lauantailaskennasta luopuminen ja oikeus
palkattomiin vapaisiin jäävät odottamaan tulevia aikoja.
Tuumaustauon paikka
Työrauha on nyt turvattu pariksi-kolmeksi vuodeksi. Rantamaulalla on näkemys siitä, miten aika kannattaisi käyttää.
– Molemmat osapuolet voisivat pitää tuumaustaukoa ja miettiä, mikä on järjestelmän tulevaisuus. Ei voi olla niin, että ensi kerrallakin neuvottelut kestävät yli puoli vuotta.
Tulevissa neuvottelupöydissä vallitsevat varmasti monin osin samat asetelmat.
Palkansaajien puolustaman yleiskorotuksen ja työnantajien suosimien paikallisten erien välisestä suhteesta kiistellään vastedeskin.
– Iso kysymys on myös se, miten paljon paikallinen sopiminen lisääntyy yrityskentässä. T
YLEINEN LINJA 7,8 % KOLMESSA VUODESSA
• Huhtikuun alussa sovittu teknologiateollisuuden palkankorotustaso loi taas niin sanotun yleisen linjan eli määritti vahvasti muiden alojen korotuksia.
• Ylemmillä toimihenkilöillä palkat nousevat yhteensä 7,8 % (yleiskorotusten osuus 5,0 %). Sopimus on voimassa kolme vuotta ja irtisanottavissa kahden vuoden jälkeen.
• Henkilöön liittyvälle irtisanomiselle vaaditaan teknologiateollisuuden ylemmillä toimihenkilöillä perusteluna ”asiallinen ja painava syy”, vaikka hallitus aikoo poistaa ”painavan syyn” työsopimuslaista.
• Merkittävin poikkeus yleisen linjan mukaiseen palkkatasoon tuli kunta-alalla, jonka palkkaohjelmaan kuuluu 1,8 % yli yleisen linjan menevät korotukset.
Oletko tullut ajatelleeksi, että työpaikan käytännöt, työsopimus ja laki määrittelevät millaiseksi työarkesi muodostuu?
Sujuvan arjen keskellä tulee harvoin pohdittua työsuhteen ehtoja, vaikka ne ohjaavat arkeasi. Älä jää pimentoon työelämän perusasioissa, vaan tule kuulolle
Työelämän ytimessä -tapahtumaamme:
7.10. Jyväskylässä
8.10. Oulussa
22.10. Kuopiossa
23.10. Rovaniemellä
28.10. Tampereella 30.10. Turussa 4.11. Helsingissä 5.11. Lappeenrannassa 6.11. Joensuussa LUE LISÄÄ JA ILMOITTAUDU: tradenomi.fi/tapahtumat
PROJEKTIJOHTAMISEN KURSSILLA
OPETTAJA KANNUSTI SOKKAA
TESTAAMAAN LÖYTYISIKÖ
TUOTTEILLE MARKKINOITA.
”Minulla on hyvä intuitio ja hoksottimet sen suhteen, keitä kannattaa palkata ja miten muodostaa tehokas tiimi”, Mirjam Sokka sanoo.
KUN OPINTOLAINA ALKOI TUOTTAA
Vaatebrändi Kaikon perustaja Mirjam Sokka ei antanut periksi, vaikka maailman kriisit nitistivät myynnin. Yrittäjä reivasi kurssia ja nyt katse suuntautuu ulkomaille.
TEKSTI: SANNA LESKINEN // KUVAT: MERI BJÖRN
Joskus parhaat ideat tulevat mieleen silloin, kun on aikaa. Kun vaatebrändi Kaikon perustaja Mirjam Sokka tuli raskaaksi vuonna 2015, hän alkoi ommella esikoiselleen vaatteita ja esitteli niitä somessa. Ihmiset kyselivät somekuvat nähtyään, voisiko Sokka tehdä lastenvaatteita heillekin.
Vanhempainvapaalla hän tutustui tulevan yrityksensä brändi-ilmeen luojaan Essi Pailinna-Bertelliin Facebook-ryhmän kautta. Seuraavana vuonna Sokka rohkaistui, kertoi yritysideastaan PailinnaBertellille ja pyysi häneltä apua yrityksen visuaalisen ilmeen suunnitteluun. Siitä lähti liikkeelle edelleen jatkuva yhteistyö Kaikossa.
– Yrittäjänä on tärkeää, että on ihmisiä, joilta saat neuvoja eri tilanteissa. Yrittäjyys vaatii verkostoitumista mutta määrä ei ole ratkaisevaa vaan laatu. Riittää, että tutustut muutamaan ihmiseen ja he tutustuttavat sinut tarpeen tullessa muihin.
Opettaja, joka rohkaisi
Sokka on aina suhtautunut intohimoisesti muotiin. Hän koki kuitenkin muotialan pinnalliseksi. Kun Sokka opiskeli Tampereen
PUHU YLPEYDELLÄ TYÖSTÄSI, YRITTÄJÄ
Yksi yrittäjän tärkeimmistä taidoista on itsetuntemus. Omien vahvuuksien tunnistamisen lisäksi pitää olla realistinen. Yrittäjyysvalmentaja Kaisa Kokko Tampereen ammattikorkeakoulusta kehottaa punnitsemaan, mitä pystyy ja ehtii itse tehdä. Entä mistä voisi saada apua? Kannattaisiko yrittäjyyttä rakentaa yhdessä jonkun toisen kanssa tai ostaa palveluja asiantuntijoilta?
– Mahdollisia asiakkaita kannattaa myös ottaa varhaisessa vaiheessa mukaan oman liikeidean testaamiseen ja kehittämiseen. Heiltä voi pyytää suoraa palautetta siitä, mikä omassa liikeideassa tai tuotteissa toimii ja mikä ei. Kun oma tuote tai palvelu on valmis markkinoitavaksi, se on tehtävä näkyväksi. Kerro mitä, miten ja kenelle asioita teet – entä miten teet työsi paremmin kuin kilpailijat?
– Puhu omasta tekemisestä ylpeydellä.
Hyvien referenssien kerääminen kannattaa aloittaa heti. Esimerkiksi LinkedIniin tai omille nettisivuille voi pyytää asiakkaiden kommentteja julkaistavaksi.
Aloittavalle yrittäjälle on tarjolla paljon tietolähteitä, joista on hyötyä käytännön kysymyksissä. Kokko kehottaa myös tutustumaan toisiin yrittäjiin, joiden kanssa voi sparrailla ideoita. Myös bisneksen ulkopuoliset verkostot ovat yrittäjälle kullanarvoisia.
– Kannattaa huolehtia siitä, että ympärillä on ihmisiä, jotka tsemppaavat hyvinä hetkinä ja auttavat eteenpäin huonoina.
”YRITTÄJÄNÄ ON TÄRKEÄÄ, ETTÄ ON IHMISIÄ, JOILTA SAAT
NEUVOJA ERI TILANTEISSA.”
ammattikorkeakoulussa kansainvälistä liiketaloutta, kyti yritysidea hänen mielessään edelleen. Se oli lähtenyt liikkeelle Fashion with a mission -sloganista.
– Idean siemen istutettiin sydämeeni, kun Rana Plazan tehdas romahti vuonna 2013 Bangladeshissa ja yli tuhat ihmistä kuoli.
Sokka halusi perustaa vaatemerkin, joka tarjoaisi kehittyvien maiden ihmisille vastuullisesti toimivia työpaikkoja. Vuonna 2017 projektijohtamisen kurssilla opettaja kannusti Sokkaa testaamaan löytyisikö hänen tuotteilleen markkinoita.
– Lähdin viemään yritysideaa täysillä eteenpäin ja otin kymppitonnin opintolainan sitä varten, Sokka sanoo.
Hän kysyi Tredun eli paikallisen ammattiopiston opettajalta, voisiko lastenvaatteille tehdä kaavat koulutyönä ja etsi ompelijan toteuttamaan tuotteet.
Kun Sokka samana vuonna vei suunnittelemansa lastenvaatteet näytille Lapsimessuille, ne myytiin loppuun ensimmäisenä messupäivänä. Sokka otti messuilla tilauksia vastaan ja tradenomiopinnot jäivät kesken.
– Yrityksen kasvutahti oli alussa niin jäätävä, että kaikki aika meni siihen.
Kriisi ohjasi suunnan muutokseen
Nykyään Kaiko on kymmenen ihmistä Suomessa työllistävä vaatebrändi. Koronapandemian aikana Kaikon lastenvaatteiden kysyntä väheni merkittävästi. Viidennes myynnistä oli ennen koronaa tullut tapahtumista. Ukrainan sodan talousvaikutukset synkensivät yrityksen tilannetta entisestään. Kaiko oli konkurssin partaalla. Sokka joutui irtisanomaan aiemmin nopeasti kasvaneen yrityksen työntekijöitä. Oli tehtävä strategisia muutoksia.
Nykyään yli 90 prosenttia myynnistä tulee naisten vaatemallistosta. Verkkokauppa kasvaa nopeasti. Markkinointia tehdään nyt valikoidusti myös muihin Euroopan maihin.
Vaatteet suunnitellaan Suomessa ja valmistetaan pääosin Portugalissa ja korut Nepalissa. Seitsemän prosenttia myytyjen tuotteiden voitosta ohjataan nepalilaisten naisten kouluttamiseen omien hankkeiden ja Naisten Pankin kanssa tehtävän yhteistyön kautta. Tämän lisäksi neljäkymmentä naista valmistaa koruja Kaikolle Nepalissa.
Yritys en ole minä Sokka kertoo, että hän nauttii yrittäjyydestä eikä voisi enää kuvitella työskentelevänsä jonkun toisen palveluksessa. Yrittäjyys on kuitenkin opettanut pitämään jalat maassa.
– Erota yritys omasta identiteetistäsi. En ole yhtä kuin Kaiko tai Kaiko ei ole yhtä kuin minä. Jos Kaiko kaatuisi, niin koko elämä ei muserru sen takia.
On tärkeää varata aikaa muulle elämälle, perheelle ja ystäville. Sokalla on myös omat käytännön keinonsa tilanteisiin, joissa hän alkaa käydä kierroksilla. – Sauna ja avanto ovat parhaita paikkoja maadoittua ja rauhoittaa hermostoa. T
Osallistu yrittäjyyssparraukseen
Oletko pohtinut yrittäjyyttä seuraavana uraaskeleena, mutta et ole varma mistä aloittaa?
Henkilökohtainen urasparraus auttaa yrittäjyyteen liittyvissä pohdinnoissa
Valmennus:
• räätälöidään henkilökohtaisten tarpeiden mukaan.
• on saatavilla suomeksi ja englanniksi
• toteutetaan etäyhteydellä verkossa
• maksuton
VARAA AIKA VERKOSSA
OPINNOT PÄÄTTYMÄSSÄ?
AIKA SAADA CASHBACK!
Kun liityt valmistuttuasi Tradenomien jäseneksi, kaikki opiskeluaikana maksamasi jäsemaksut hyvitetään takaisin ensimmäisen kolmen jäsenyysvuoden aikana.
Saat CASHBACK-edun käyttöön päivittämällä jäsentietosi valmistumisen jälkeen.
>> Valmistuva tradenomi, päivitä tietosi osoitteessa tradenomi.fi!
