Tradenomi 2/2024

2/2024

TR ADENOMIEN JÄSENLEHTI

”HARJOITTELU EUROOPAN PARLAMENTISSA OSOITTAUTUI RATKAISEVAKSI URANI KANNALTA” TRADENOMI (YAMK) ROSAMARI RISSANEN S. 18

Intohimona politiikka

Teema Työllä pitää olla elannon hankkimista suurempi tarkoitus 16

Ota haltuun Lue neuvot! Mikä saa headhunterin lähestymään juuri sinua? 24

Kampuksella Nuori, näin varmistat parhaan mahdollisen startin työurallesi 32

TRADENOMIT HALUAA UUDISTAA VUOSILOMIEN LASKUTAVAN S. 30

KATI –

JOHTAMISEN TÄYDENNYSKOULUTUSOHJELMA KATI-ohjelmilla on pitkät perinteet työelämässä toimivien ja käytännön johtamis- ja esimiestyötä tekevien osaamisen kehittämisessä.

Johtajuus on määrätietoista kehittymistä

KATI 18 antaa sinulle kattavat tiedot ja taidot nykyaikaiseen johtamiseen ja liiketoiminnan uudistamiseen. Lisäksi saat uusia yhteistyömahdollisuuksia sekä ideoita organisaation ja henkilöstön kehittämiseksi.

HAE NYT!

» Alkaa Helsingissä loppuvuodesta 2024 » Kesto noin 2 vuotta » Laajuus 75 op » Suoritetaan työn ohessa » Sopii osaksi KTM-tutkintoa » Haku 15.9.2024 mennessä

KATI 18 -ohjelman teemat:

» Strateginen johtaminen » Organisaation uudistuminen » Johtamistaidot ja HRM

LISÄTIEDOT JA ILMOITTAUTUMISET lut.fi/kati18 Nina Kykkänen, koulutuspäällikkö nina.kykkanen@lut.fi puh. 040 766 7987

LUT-täydennyskoulutus tarjoaa monipuolisia koulutuspalveluja yrityksille ja yksilöille: asiantuntijaohjelmia, moduuleja sekä yrityskohtaisesti räätälöityjä koulutuksia. Koulutukset pohjautuvat LUT-yliopiston tutkimukseen ja osaamiseen – tekniikkaa ja taloutta yhdistäen.

PÄÄKKÄRI

MITÄ ISOT EDELLÄ, SITÄ PIENET PERÄSSÄ

A

ikoinaan koulussa (kauan ennen some­ aikaa) kampanjointiin hyvien tapojen puolesta sloganilla ”hyvät tavat kaunista­ vat”. Nauratti tuolloin, mutta tuntuu, että tänä päivänä tuo viesti on enemmän kuin tarpeen. Nimenomaan meille aikuisille ja korostetusti sosiaalisessa mediassa.

Oppimistulokset näyttävät laskukäyrää nuortemme luku- ja laskutaidoissa, mikä vaikuttaa oleellisesti myös medialukutaitoon ja -kriittisyyteen. Nykypäivän lukui­ sien kanavien tietotulva, algoritmit ja viestintätyylit vaativat kaikilta kykyä erottaa tosiasiat mielipiteistä ja suoranaisesta disinformaatiosta.

Samaan aikaan läpi valtakunnan pohditaan eri pää­ töksentekoelimissä, vaikuttaisiko digilaitteiden käy­ tön kieltäminen koulupäivien aikana lasten keskitty­ miseen, oppimiskykyyn ja ahdistuksen vähenemiseen.

Varmasti kannatettavaa, mutta pelkkä oireiden hoitami­ nen ei riitä, jos juurisyyhyn ei puututa. On vaikea perus­ tella meidän fiksuille lapsille ja nuorille, miksi heidän pitäisi käyttäytyä toisella tavalla kuin mitä me aikui­ set teemme niin somealustoilla - kuin osin jo läsnä­ kohtaamisissakin.

Demokratiaan kuuluvat erilaiset mielipiteet, joita on kuultava, vaikka ne eivät itseä miellyttäisi. En silti usko, että rakentavaa keskustelua mitenkään edistävät vaikkapa “lällättelyvideot”, joita kiihtyvällä tahdilla jopa kansanedustajat huumoriin vedoten julkaisevat omissa kanavissaan. Tai tehtyä virhettä peitellään ja vähätel­ lään, eikä suoraselkäisesti pyydetä anteeksi.

Yhteiskunnallisten keskustelijoiden on hyvä pitää mielessä tulevaisuus. Nykynuoret kasvavat tässä keskustelu­kulttuurissa ja oppivat siitä niin hyvät kuin huonotkin tavat. Vaikeita asioita riittää ratkottavaksi

”Nykypäivän lukuisien kanavien tietotulva, algoritmit ja viestintätyylit vaativat kaikilta kykyä erottaa tosiasiat mielipiteistä ja suoranaisesta disinformaatiosta.”

tulevisuudessakin ja voimme itse vaikuttaa siihen, miten ratkaisuvaihtoehdoista ja erilaisista näkulmista eri aree­ noilla keskustelemme.

Joskus on viisautta suuremmassa tunnekuohussa lähteä vaikka lenkille kuin avata sosiaalinen media.

Ehkäpä kesä antaa meille kaikille mahdollisuuden itse­ reflektioon ja aikaa valmistautua syksyn keskusteluihin maltillisemmalla mielellä.

Anu Väätäjä Viestintäjohtaja, päätoimittaja Twitter: @AnuVaataja

TRADENOMI 3

2/24

10

Tradenomilehti löytyy myös verkosta! tradenomi.fi/ lehti

Professori Arto O. Salosen mielestä tulevaisuuden työelämässä tarvitaan merkityksellisyyden kokemuksia. Ilman merkitystä työelämä on kuin näytelmä ilman kunnollista juonta.

18

30

32

Rosamari Rissanen suoritti tradenomiopintoihin kuuluvan työharjoittelun Euroopan parlamentissa. Samalla aiemmin politiikkaa vierastaneen naisen ura-ajatukset menivät uusiksi.

Tradenomit haluaa panna vuosilomalain täysremonttiin. Muutosta kaivataan lomakertymään työsuhteen alussa ja lauantain laskemiseen lomapäiväksi. Myös lomapankki pitäisi perustaa.

Työelämään siirtyminen voi jopa pelottaa vastavalmistuneita nuoria. Telma Rivinoja tietää, miten työyhteisö ja esihenkilö voivat antaa nuoren uralle hyvän alun ja vahvistaa kokemusta pärjäämisestä.

Julkaisija: Tradenomiliitto TRAL ry, p. 020 155 8800, f. 020 155 8809, toimisto@tradenomi.fi, www.tradenomi.fi Päätoimittaja: Anu Väätäjä, p. 020 155 8802, anu.vaataja@tradenomi.fi Toimitus: Otavamedia Oy Asiakkuuspäällikkö: Päivi Laakso, p. 050 3275 328, paivi.laakso@otava.fi Mediamyynti: Kari Salko, p. 0400 604 133, kari@karisalko.com Paino: PunaMusta Oy Tilaukset ja osoitteenmuutokset: toimisto@tradenomi.fi

4 TRADENOMI

Lehti postitetaan liiton jäsenille ja sidosryhmille. Tilaushinta 30 euroa/vuosi.

Tradenomi ilmestyy 4 kertaa vuonna 2024. Seuraava lehti ilmestyy lokakuussa. Painos 26 000 kpl. Aikakausmedia ry:n jäsen. 22. vuosikerta.

ISSN 1457-3792

Tradenomit www.tradenomi.fi Löydät meidät myös Facebookista, Twitteristä, Instagramista ja LinkedInistä.

Toimisto Ratavartijankatu 2, 00520 Helsinki puh. 020 155 8800 (vaihde) Avoinna ma–to klo 9–16, pe 10–16

Sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi@ tradenomi.fi Jäsenpalvelut ja -edut: toimisto@tradenomi.fi Jäsenmaksut, liittymiset, jäsentietojen muutokset, alennushakemukset: jasenasiat@tradenomi.fi Työsuhdeneuvonta ja lakipalvelut: lakiasiat@tradenomi.fi Työttömyysturvaneuvonta: tyottomyysturva@tradenomi.fi

Palkkaneuvonta: palkkaneuvonta@tradenomi.fi Korkeasti koulutettujen ­työttömyyskassa KOKO Ratavartijankatu 2 00520 Helsinki Puhelinpalvelu: (09) 4763 7600, ma–to klo 10–15, pe 10–13.

Asiakaspalvelupiste palvelee ajanvarauksella. Ajan voi varata itse ajanvarauskalenterista: kokokassa.fi

YKSI MEISTÄ Laitesukellus on opettanut ­Ville Karvasen pitämään pään kylmänä.

Miten sinusta tuli ­tradenomi?

Aloitin opinnot Turun ammattikorkeakoulun tietojenkäsittelyn ohjelmassa vuonna 1997. Olin opiskellut aiemmin atk-merkonomiksi ja tehnyt kaikenlaisia hanttihommia armeijan jälkeen. Yksi kaveri vinkkasi, että kannattaisi miettiä, mitä teet isompana. Tietojenkäsittelyn tradenomiopinnot olivat Turussa tuolloin ihan uusi juttu, ja sitä mainostettiin paljon.

Millainen urasi on ollut tähän asti?

Olen tehnyt valmistumisesta saakka oman alan töitä, mutta työpaikka ja tehtävät ovat vaihtuneet moneen kertaan. Välissä kouluttauduin laitesukelluskouluttajaksi ja vietin yhden talvikauden Thaimaassa sukelluskouluttajana. Tällä hetkellä työskentelen vahinkovakuutusyhtiö Ifin IT-tuen esihenkilötehtävässä.

T E K S T I : PI MÄKILÄ / / K U VA : VESA TYNI

Vapaa-aikasi kuluu sukeltaessa.

Ehditkö tehdä muuta?

Asun Turussa, ja minulla on 18- ja 11-vuotiaat tyttäret. Asustelen kahden venäjänsinisen kissan kanssa.

Vapaa-ajalla haluan tukea uran alkuvaiheessa olevia opiskelijoita ja toimin esimerkiksi mentorina.

Mitä ­sukellusharrastus ­merkitsee sinulle?

Sukellus on eräänlaista mindfullnessia: kun lähden sukellusvarusteiden kanssa kohti reissua, kaikki arkiset huolet ja työhuolet jäävät selän taakse. Veden alla on vain yksi tehtävä, kontrolloida hengitystä. Kaikki muu jää viimeistään silloin pois mielestä. Sukellan sekä Suomessa että ulkomailla. Etenkin LounaisSuomessa on fantastisia sukellusvesiä.

Vaikka täällä ei ole haita tai koralleja, Itämeressä on tuhansia hylkyjä ja paljon muuta kiinnostavaa nähtävää.

Millaisia ominaisuuksia ­sukeltaminen vaatii?

Uimataito on tärkein fyysinen ominaisuus, samoin hengittäminen. Laitesukelluksen tärkein sääntö on, ettei hengitystä saa koskaan pidättää. Psyykkinen puoli on sitten oma juttunsa.

Kaikki eivät tunne oloaan kotoisaksi vieraassa elementissä, itse taas nautin painottomassa tilassa liikkumisesta. Laitesukellus opettaa paitsi keskittymiskykyä myös esimerkiksi ryhmätyöskentelytaitoja. Tiimityöskentelyä ja vuorovaikutustaitoja tarvitaan myös päivätyössäni esihenkilönä.

KATSO VIDEO! Katso videolta, mitä Tradenomien jäsenpalveluja Ville on käyttänyt. tradenomi.fi TRADENOMI 5

AJASSA

Kela ei enää myönnä aikuiskoulutustuen lainatakausta uusiin opintoihin

Mitä tukia aikuisopiskelija voi jatkossa saada Kelasta?

Lakimuutoksen jälkeen aikuisopiskelijat voivat yhä hakea ja saada Kelan myöntämää opintotukea. Opintotukeen kuuluvat opintoraha ja opintolainan valtion-

K U VA : ISTOCK

E

duskunta päätti aikuiskoulutustuen lakkautuksesta.

Sen myötä Kela ei enää myönnä aikuiskoulutustuen lainatakausta elokuussa tai sen jälkeen alkaviin opintoihin.

Tähän asti palkansaaja tai yrittäjä on voinut hakea aikuiskoulutustukea Työllisyysrahastolta. Aikuiskoulutustukea saavalla opiskelijalla on ollut lisäksi oikeus opintolainan valtiontakaukseen, jonka on myöntänyt Kela. Työllisyysrahasto maksoi vuonna 2023 aikuiskoulutustukea 32 518 henkilölle.Aikuiskoulutuksen lainatakauksen sai Kelasta 9 074 henkilöä.

Lakimuutoksen myötä aikuiskoulutustukea ei myönnetä uusiin opintoihin enää 1.8.2024 alkaen. Tukea on mahdollista saada opintoihin, jotka ovat alkaneet viimeistään 31.7.2024. Tukea pitää alkaa nostaa ennen elokuuta 2024, ja sitä voi saada vuoden 2025 loppuun asti.

Aikarajat koskevat myös aikuiskoulutuksen lainatakausta.

takaus. Korkeakouluopintoihin voi saada opintotukea, jos opiskelija ei ole käyttänyt kaikkia opintotukikuukausia aiempiin korkeakouluopintoihinsa. Myös toisen asteen opintoihin on mahdollista saada opintotukea ja koulumatkatukea. Opintotukea saavan aikuisopiskelijan on huomioitava opintotuen vuositulorajat. Tulot huomioidaan koko vuoden ajalta, joten opintotukea ei välttämättä saa, jos opiskelee työn ohessa.

Opintorahaa ja opintolainan valtiontakausta voi kuitenkin hakea. Jos opiskelijan tulot ovat liian suuret, hän voi perua tai palauttaa opintorahat, kun opintolaina

on nostettu. Aikuisopiskelija voi saada opintovapaansa ajalta myös yleistä asumistukea.

kela.fi Jotta työikäisten välttämätöntä, jatkuvaa oppimista voidaan tukea, esitämme omaehtoisen koulutuksen muuttamista verovapaaksi henkilöstöeduksi. Kouluttautumisseteli toimisi kuten lounas-, kulttuuri- ja liikuntasetelit. Lue lisää sivuiltamme! tradenomi.fi/kouluttautumisseteli

NUMEROKULMALLA // TYÖNANTAJAN SUHTAUTUMINEN PERHEVAPAISIIN

63

%

11 VUOTTA SITTEN 54 % vastaajista koki, että työnantaja suhtautuu myönteisesti synnyttävien vanhempien perhevapaisiin, viime vuonna näin koki 63 % vastaajista.

Lähde: YTN data 2023, ytn.fi/tutkittuatietoa

6 TRADENOMI

50

%

VUONNA 2013 VASTAAJISTA

38 % koki, että työnantaja suhtautuu myönteisesti lyhennettyyn työaikaan, vuonna 2023 tätä mieltä oli noin puolet vastaajista.

12

%

20 % VASTAAJISTA koki vuonna 2013, että perhevapaan käyttäminen vaikuttaisi haitallisesti työuran kehitykseen, vuonna 2023 näin koki 12 % vastaajista. i

Tradenomit vaikuttaa Toimistomme asiantuntijat ovat ­päivittäin mukana rakentamassa maailman parasta työelämää myös neuvottelujärjestöissämme ja keskus­järjestön toiminnassa.

K U VA : LIISA TAKALA

YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT YTN

Maria Löfgren jatkaa Akavan puheenjohtajana AKAVAN LIITTOKOKOUS toukokuussa valitsi Maria Löfgrenin jatkokaudelle Akavan puheenjohtajana yksimielisellä päätöksellä. Kausi on nelivuotinen. Löfgren on toiminut Akavan puheenjohtajana marraskuusta 2022 alkaen.

– Kiitän akavalaisia saamastani luottamuksesta. On kunnia-asia jatkaa työtä liittojemme kanssa ja jäsenkunnan paremman työelämän puolesta. Tavoitteenani on nostaa Akava asiantuntijoita ja esihenkilöitä koskevien työelämäuudistusten suunnannäyttäjäksi ja työmarkkinoiden edelläkävijäksi, Löfgren sanoo.

– Hallitus muuttaa nyt työmarkkinatoiminnan rakenteita kovalla kiireellä ja ilman yhteisymmärrystä työmarkkinaosapuolten kanssa. Palkansaajien työelämätavoitteet ovat jääneet nykypolitiikassa pitkälti paitsioon. Vaalikausittain

vaihteleva työmarkkinapolitiikka lisäisi epävarmuutta samalla, kun talouspolitiikassa peräänkuulutetaan pitkäjänteisyyttä, Löfgren toteaa.

– Konfliktit ja yksipuoliset uudistukset eivät saa jäädä pysyväksi tavaksi muuttaa suomalaisia työmarkkinoita. Jatkossa tarvitaan tiiviimpää yhteistä tilannekuvaa ja yhteistyötä yksityisten ja julkisten toimialojen välille. Muuta keinoa työmarkkinoiden vakaudelle ja luottamukselle ei ole kuin yhdessä tekeminen, sopiminen ja kunnioitus toisia kohtaan. Työmarkkinoista ei tule rakentaa vaalikausien aikajänteelle rakentuvaa poliittista temmellyskenttää, Löfgren jatkaa.

Löfgren on oikeustieteen kandidaatti.

Hänellä on pitkä kokemus työstä Akava-­ yhteisössä eri tehtävistä sekä yksityissektorilta.

JOONAS KOPRA ICT-alan sopimusalavastaava Finanssialan neuvottelija Keskuslakkotoimikunnan pj.

JENNI LAKSO Kaupan alan sopimusalavastaava Teknologiateollisuuden neuvottelija Tilintarkastusalan asiantuntija Elintarvikealan neuvottelija JULIA LAUREN Vakuutusalan sopimusalavastaava Tietoalan neuvottelija Palvelutoimialojen neuvottelija TUOMAS MERINIEMI Järjestöalan asiantuntija JOONAS MIETTINEN Tutkijaryhmän jäsen Kaupan alan tutkija VILLE-VEIKKO RANTAMAULA Varapuheenjohtaja Akavan varapuheenjohtaja Ylemmät Toimihenkilöt ANU VÄÄTÄJÄ Viestintäpäällikkö JULKISALOJEN KOULUTETUT JUKO

YTM JOONAS MIETTINEN aloitti huhtikuussa työnsä toimistollamme työmarkkinatutkijana. Jatkossa hän vastaa kokonais­ valtaisesti tutkimustyöstämme ja tiedontuotannostamme. Tehtävässään hän suunnittelee ja toteuttaa liiton omat tutkimukset, tuottaa näistä analyysit ja sisällöt toimintamme tueksi. Lisäksi työmarkkinatutkija koordinoi yhteistyökumppanien kanssa toteutettavat tutkimukset sekä liitollemme toteutettavat opinnäytetyöt. Miettinen osallistuu edustajanamme erilaisiin hanke- ja tutkimusryhmiin kuten neuvottelujärjestömme Ylemmät Toimihenkilöt YTN:n tutkimustoimintaan.

Miettisellä on pitkä kokemus tiedontuotannosta ja työelämän tutkimuksesta niin yliopistolla kuin palkansaajakentässäkin. Viimeiset kymmenen vuotta hän työskenteli Akavassa tutkijana.

MIA WECKMAN Valtion työtaistelutyöryhmä Yliopistoneuvottelukunnan varajäsen

K U VA : MARKUS SOMMERS

Joonas Miettinen työmarkkinatutkijaksi

HARRI W ESTERLUND JEAn hallituksen jäsen Valtion neuvottelukunnan varajäsen Opetusalan sopimusalavastaava, YTN Lisäksi vaikutamme muissa Akavan ja neuvottelujärjestömme valmisteluryhmissä ja toimikunnissa. akava.fi, juko.fi, ytn.fi

TRADENOMI 7

TRADENOMIPÄIVÄT

Kestävä työelämä puhutti Tradenomipäivillä Tradenomien kevätvaltuusto kokoontui huhtikuun lopulla Helsingin Triplassa. Samana päivänä Tradenomipäivät kokosi jäsenet yhteen Espoon Nuuksioon.

T E K S T I : PI MÄKILÄ / / K U VAT: SABRINA BQAIN

Millaista työelämä on kymmenen vuoden kuluttua, entä kahdensadan vuoden päästä?

Avaruustähtitieteen emeritusprofessori Esko Valtaoja herätteli pohtimaan kysymystä Tradenomipäivillä huhtikuun lopulla.

Valtaojan mukaan työelämän tulevaisuutta kannattaisi pohtia ennen kaikkea pitkällä tähtäimellä, jopa satojen vuosien aikahaarukalla.

Valtaojan luento kokosi Espoon Nuuksiossa sijaitsevan Luontokeskus Haltian salin täyteen, mutta päivän muutkaan puhujat eivät jättäneet yleisöä kylmäksi. Kestävästä työelämästä ja työelämän tulevaisuudessa tapahtumassa puhuivat myös ympäristökonsultti ja entinen poliitikko Emma Kari, Elinkeinoelämän keskusliiton koulutusasiantuntija Mikko Vieltojärvi, Haaga-Helian liiketalouden tradenomitutkinnon johtaja Heidi Théman sekä Tradenomien edunvalvontajohtaja Ville-Veikko Rantamaula. Tilaisuuden juonsi Kirsi Alm-Siira.

Tradenomien kevätvaltuusto kokoontui ennen Tradenomipäiviä päättämään sääntömääräisistä asioista eli hyväksymään viime vuoden vuosikertomuksen ja tilinpäätöksen. ”Tradenomipäivät on ihan mahtava tapahtuma, ja on ilo olla täällä mukana. Täällä kuullut keynotepuhujat ovat myös aivan omassa luokassaan.

He ovat haastaneet hienosti kaikki kuulijat ajattelemaan teemaa laajasta perspektiivistä”, Tradenomipäivät juontanut Kirsi Alm-Siira sanoi.

8 TRADENOMI

Emeritusprofessori Esko Valtaoja peilasi omassa puheenvuorossaan lapsuuttaan nykypäivään. ”Maailma on kehittynyt valtavasti parempaan suuntaan viimeisten vuosikymmenten aikana.

Nykypäivän ongelmat ovat monessa mielessä pienempiä kuin entisajan ongelmat”, Valtaoja pohti.

Satu Santamaa ja Anna-Kaisa Ylitalo saapuivat Tradenomipäiville maineikkaiden puhujien innoittamina. ”Oli tosi kiva päästä tapaamaan muita tradenomeja. Myös tilaisuuden puhujat ovat olleet mainioita. Etenkin Valtaojaa oli inspiroivaa kuunnella”, Ylitalo sanoo. ”Käyn Tradenomien tapahtumissa silloin, kun se on mahdollista ja liityin taannoin myös It-tradenomien hallitukseen. Tällaiset tapahtumat ovat tosi mukavia paikkoja verkostoitumiseen, ja on hienoa, että näitä järjestetään”, Santamaa täydentää.

Ensi kertaa Tradenomipäiville osallistunut Niklas Kolehmainen odotti Tradenomipäivien ohjelmaa suurella mielenkiinnolla. ”Olen vasta liittynyt liittoon, ja toivon, että pääsen tapaamaan täällä muita tradenomeja ja samalla kuulemaan myös muita puhujia. Erityisesti Esko Valtaojan puheenvuoro vaikutti hyvin kiinnostavalta”, Kolehmainen sanoi.

Ennen Tradenomipäivää pidettiin Tradenomien valtuustokokous. Valtuuston puheenjohtaja Iida Mikkola ja hallituksen puheenjohtaja Jaakko Hyvönen kiittelivät valtuustossa vallitsevaa hyvää tunnelmaa. ”Valtuustokausi on lähtenyt hyvin käyntiin, ja täällä Tradenomipäivillä on paikalla ihailtavan iso porukka”, Mikkola kehui. ”Olen kovasti odottanut Tradenomipäivien paluuta koronan jälkeen. On ilo nähdä tradenomit koolla. Päivän teema ja miljöö täydentävät erinomaisesti toisiaan”, Hyvönen jatkoi.

TRADENOMIEN VALTUUSTO 26.4.

Ympäristökonsultti Emma Kari herätteli pohtimaan työelämän vaikutuksia luontokatoon ja ilmastonmuutokseen. ”Niistä ihmisistä, jotka ymmärtävät ilmasto- ja luontokysymykset, on huutava pula työelämässä. Jokaisen tradenomin kannattaisikin ajatella nyt kuin ympäristöaktivisti”, Kari sanoi.

VALTUUSTON kokous käsitteli sääntömääräiset asiat: • v ahvisti toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen vuodelta 2023 •m yönsi vastuuvapauden tilivelvollisille vuodelta 2023 LISÄKSI valtuusto hyväksyi sääntö­ muutosesitykset ja niiden myötä­ ­muutokset vaalijärjestykseen: • j atkossa valtuustovaalien ajankohta on kevään sijaan syksyllä • v altuuston järjestäytymiskokous on ­elokuun sijaan alkuvuodesta • v altuustoon valittavien opiskelijajäsenten valintamenettelyä tarkennettiin •m uutoin valtuustovaalien järjestämis­ tapa, jäsenten vaalikelpoisuus, valtuusto­­kauden pituus ja valittavien valtuutettujen määrä pysyy ennallaan.

Sääntömme ovat luettavissa sivuillamme.

TRADENOMI 9

TEEMA

10 TRADENOMI

TYÖELÄMÄN MURROS VAATII MUUTOSTA AJATTELUTAPAAN Työelämä on jatkuvassa muutoksessa. Riittävätkö tulevaisuuden työelämässä digivelhon kyvyt, vai tarvitsemmeko aiempaa monipuolisempia valmiuksia työelämään? Professori Arto O. Salosen mielestä vastaus on selvä.

T E K S T I : PI MÄKILÄ / / K U V I T U S : SAMULI SIIRALA

V

ielä sata vuotta sitten työelämä näytti varsin erilaiselta kuin nykyisin. Yhteiskuntamme oli hyvin erilainen, ja työtä tehtiin lähinnä toimeentulon turvaamiseksi. Työtä oli yksinkertaisesti pakko tehdä, eikä vaihtoehtoja juuri ollut.

Nykyisin työn tarkoitus on laajentunut tehokkuuden, tuottavuuden ja kilpailukyvyn parantamiseen. Tulevaisuudessa työllä on kuitenkin yhä enemmän yhteiskunnallisia ja jopa maailmanlaajui-

sia ongelmia ratkaiseva rooli: Itä-Suomen yliopiston professorin Arto O. Salosen mukaan kestävä työelämä ja työssä koettava merkityksellisyys ovat siksi olennaisia tekijöitä hyvinvoinnille ja yhteiskunnalle. Samalla työelämässä tarvitaan uusia taitoja.

– Ammattispesifistä osaamista tarvitaan jatkossakin, mutta tulevaisuudessa tarvitaan lisäksi yhä enemmän siirrettäviä tietoja ja taitoja. Aiemmin on ajateltu, että riittää, kun kouluttautuu tietylle alalle. Nyt,

TRADENOMI 11

TEEMA

”ON OLEELLISTA OPPIA NÄKEMÄÄN TUOLI HUONEESSA, HUONE TALOSSA, TALO KAUPUNGISSA JA KAUPUNKI MAAILMASSA.”

kun yhteiskunnallinen muutos on kiihtynyt, työelämässä tarvitaan ongelmanratkaisukykyä ja sellaista osaamista, mikä hyödyttää koko työyhteisöä, Salonen sanoo.

K U VA : R A I J A T Ö R R Ö N E N

Kysyntää uteliaalle mielelle

AS I AN T U N TI JA

Professori Arto O. Salonen Itä-Suomen yliopisto

12 TRADENOMI

Salosen mielestä muutokseen ja sen perässä pysymiseen tarvitaan ennen kaikkea muutosta nykyiseen ajattelutapaan.

– Analyyttisen ajattelun rinnalle tarvitaan systeemistä ajattelua eli ajattelua, jossa havaitaan, mihin kaikkeen tarkasteltava asia on yhteydessä, Salonen sanoo.

Ja jotta ajattelutapaa voidaan uudistaa, työelämässä tarvitaan uteliasta mieltä.

– Parhaat ongelmanratkaisuideat syntyvät eri asioiden ja ilmiöiden välisillä liittymäpinnoilla. Siksi

on oleellista oppia näkemään tuoli huoneessa, huone talossa, talo kaupungissa ja kaupunki maailmassa.

Ajatusharjoituksia Salosen ajatukset tulevaisuuden kestävässä työelämässä tarvittavista taidoista voivat kuulostaa korkealentoisilta, mutta loppujen lopuksi kyse on melko yksinkertaisista muutoksista ajatteluun. Salonen huomauttaa, että omaa ajattelua on helppo harjoittaa vastaamaan tulevaisuuden työelämän tarpeita.

– Meidän kulttuurimme on kyllästetty lineaarisella ajattelulla, eli sillä, että huomaamme kyllä asioita mutta emme ymmärrä, miten ne liittyvät toisiinsa, Salonen sanoo ja kertoo esimerkin: – Jos esimerkiksi kännykän takakannen avaa, näemme, mitä komponentteja puhelimesta löytyy, mutta emme sitä, miten komponentit vuorovaikutta-

vat keskenään. Ilman komponenttien välistä näkymätöntä vuorovaikutusta kännykkä ei toimi, eli vuorovaikutus on aivan keskeisessä roolissa.

Jos omaa ajatteluaan haluaa harjoittaa, Salonen kehottaa pohtimaan kännykän kuoren takaa löytyvien komponenttien roolia hieman pidemmälle.

– Tällöin voi pohtia esimerkiksi sitä, millaisia kaivoksia ja raaka-aineiden jalostusprosesseja on tarvittu, jotta 30 eri metallista valmistetut komponentit on koottu toimivaksi puhelimeksi. Valmistusketju ulottaa lonkeronsa satojen ihmisten elämään eri puolilla maailmaa.

Salonen huomauttaa, että vastaavan ajatusketjun voi tehdä mille vain tuotteelle, vaikka kaupan purkkihernekeitolle. Harjoitus voi tuntua hassulta, mutta siinä on ideaa: – Hyvä yhteiskunta perustuu eri sektoreiden väliseen yhteistyöhön. Yhteistyötä tekemällä kukin sektori voi löytää oman ainutlaatuisuutensa, jolla se liittyy kokonaisuuteen. Kokonaisuuden hahmottaminen on kuitenkin vaikeaa, jos ei tunnista itse sektoreiden lisäksi niiden välisiä yhteyksiä, hän sanoo.

– Merkityksellisyyttä luo paitsi se, että työelämässä voi toimia omannäköisesti myös se, että tunnistaa mihin kaikkeen oma tekeminen liittyy. Jokainen tunnistettu oman työn kytkös ympärillä olevaan maailmaan tekee tietoiseksi vaikutuksista, joita työllä on.

Jos sen sijaan on sokea niille kytköksille, joita omalla työllä on yhteiskuntaan ja maailmaan, saattaa tekeminen tuntua turhalta, Salonen sanoo.

Työn merkityksellisyyden tunnistamisesta on olemassa jo rutkasti hyviä esimerkkejä työelämässä.

Salonen nostaa esiin pienen suomalaiskaupungin, joka huomasi, ettei työhön löytynyt tekijää, sillä kunta-alan palkka ei ollut mitenkään kilpailukykyinen alan yleisen palkkatason kanssa.

– Koska palkkaa ei voitu nostaa, kaupunki päätti nostaa työpaikkailmoituksessa esiin sen, mihin kaikkeen työ liittyy ja mitä kaikkea hyvää sillä saadaan aikaiseksi. Hyvistä hakijoista ei lopulta ollutkaan pulaa. Tämä on hyvä esimerkki siitä, miten laaja-alaisemmalla ajattelulla saadaan aikaan hyviä tuloksia.

Kyse ei lopulta ole vaikeista asioista.

Työelämässä on jo havahduttu työn merkityksellisyyteen Jotta tulevaisuuden työelämässä menestyy, myös omien arvojen kanssa kannattaa tulla tutuksi. Salosen mielestä jokaisen kannattaa tutustua itseensä ja miettiä, mikä kiehtoo ja mikä taas ei vedä puoleensa.

”MERKITYKSELLISYYTTÄ LUO PAITSI SE, ETTÄ TYÖELÄMÄSSÄ VOI TOIMIA OMANNÄKÖISESTI MYÖS SE, ETTÄ TUNNISTAA MIHIN KAIKKEEN OMA TEKEMINEN LIITTYY.”

TRADENOMI 13

TEEMA

Jokaisella on merkitystä Entä miten omat arvot ja työn merkityksellisyyden sitten voisi löytää? Salosen mielestä tätäkin kysymystä kannattaa aloittaa pohtia ajattelemalla, mihin kaikkeen oma työ liittyy ja mitä hyvää sillä saadaan aikaiseksi.

Samalla voi miettiä, mitä jää saamatta aikaiseksi, jos kyseistä työtä ei tehdä.

Hän huomauttaa, että omaa ajattelua muuttamalla voi löytää lukuisia eri merkityssisältöjä elämään. Joskus tosin merkitysten ja syy-seuraussuhteiden löytäminen voi alkaa ahdistaa.

– Ratkaisijan roolin tietoinen omaksuminen auttaa pääsemään riittämättömyyden kokemuksista eroon.

Puroa ei ole ilman pisaroita. Jokaisella pisaralla on väliä, sillä suurta ei ole ilman pientä. Tämä on ajatus, josta on hyötyä paitsi työelämässä, myös laajemminkin nyky-yhteiskunnassa. T

Kehitä osaamistasi videokirjastomme avulla!

Kehitä työyhteisö- ja johtamistaitojasi videokirjastomme avulla. Löydät kirjastosta tukea myös hyvinvointiin ja työssäjaksamiseen sekä työnhakuun.

MENE VIDEOKIRJASTOON

14 TRADENOMI

Työelämässä tapahtuvat muutokset voivat olla joskus varsin yllättäviä ja pakottavia. Tämän muistaa varmasti jokainen, joka työskenteli asiantuntijatehtävissä koronakeväänä 2020. Äkkiä maailma sulkeutui, ja työelämässä oli pakko ottaa isokokoinen digiloikka.

Sopeutuskyvylle ja joustavuudelle oli tarvetta ehkä enemmän kuin koskaan ennen.

Sitran tulevaisuusasiantuntija Mikko Dufva huomauttaa, että vastaavaa sopeutumiskykyä tarvitaan luultavasti myös tulevaisuudessa.

– Yhteiskunta on voimakkaasti digitalisoitunut, mutta yllättävän vähän puhutaan siitä, että digitaalinen infra on aika haavoittuvaista. On todennäköistä, että esimerkiksi kyberhyökkäykset lisääntyvät tulevaisuudessa, ja toisaalta myös lisääntyvät äärisääolot voivat aiheuttaa sähkökatkoja. Kun työelämän tulevaisuutta pohditaan, on hyvä varautua myös tällaisiin skenaarioihin.

Dufvan mukaan se, miltä tulevaisuuden työelämä näyttää, riippuu kuitenkin pääosin siitä, millaisissa tehtävissä työskentelee: asiantuntijatyössä erilaiset kiertotalouden liiketoimintamalleihin ja energiatehokkuuteen liittyvät tehtävät tulevat varmasti lisääntymään.

– Kestävän kehityksen osaajille riittää varmasti töitä, ja toisaalta taas sellaisia työtehtäviä, jotka aiheuttavat ympäristölle tai ihmisten hyvinvoinnille haittaa, ei toivottavasti jatkossa enää juuri ole. Tulevaisuutta ei voi ennustaa, mutta siihen voi vaikuttaa. Olemme monta kymmentä vuotta rakentaneet yhteiskuntaa, joka on riippuvainen fossiilisista polttoaineista. Nyt, kun niistä pitäisi päästä eroon, muutos tulee olemaan todella iso. Murros tulee vaatimaan jatkuvaa osaamisen kehittämistä.

Työelämän tulevaisuutta pohdittaessa puheeksi tulevat usein myös tekoäly, automatisaatio ja digitalisaatio.

Dufva uskoo, että uudet teknologiat edellyttävät ajattelutavan muutosta.

– Nämä työkalut voivat auttaa meitä tekemään asioita aiempaa järkevämmin, mutta ne eivät tule ratkaisemaan kaikkia ongelmia. Jokainen tekoälyä kokeillut tietää, että kyseessä on ennemminkin tukiäly, josta voi olla apua, mutta joka ei kuitenkaan toimi aukottomasti. Teknologia ei myöskään korvaa tarvetta ihmisten väliselle vuorovaikutukselle.

Olivat työelämän muutokset sitten isoja tai pieniä, Dufva toivoo, että jokainen pysähtyisi pohtimaan tulevaisuutta.

– Kun näitä asioita on pohtinut ennakkoon ja omaa osaamistaan on oppinut reflektoimaan, on paitsi helpompi reagoida äkillisiin muutoksiin myös helpompi rakentaa parempaa työelämää joka päivä.

K U VA : M I I K K A P I R I N E N

YLLÄTYKSIÄ VAI HIDASTA MURROSTA?

NUMEROIN Tradenomi voi työssä kohtuullisen hyvin Tradenomit sijoittuvat työelämässä käytännössä kaikkialle: monipuolisia valmiuksia antava tutkinto mahdollistaa työskentelyn useilla eri toimialoilla, lukuisissa eri työtehtävissä ja monilla eri asematasoilla.

Valtaosa tradenomeista työskentelee asiantuntija- ja tietotyössä, johon liittyvät kuormitustekijät ovat olleet vahvasti esillä viime vuosina.

Tradenomit ja alaiset Minulla on alaisia, työskentelen esihenkilö– asemassa.

Minulla ei ole alaisia, mutta työtehtäviini kuuluu toisten työn johtamista ja tehtävien jakamista toisille työntekijöille.

Tradenomeista

15% 18%

Minulla ei ole alaisia.

67%

93,3% 2,4% on työ- tai virkasuhteessa, joista 95 % vakituisessa työsuhteessa.

on työttömänä tai lomautettuna.

4,2%

2,7%

toimii yrittäjänä.

Vain yrittäjänä toimii 0,6 %.

Työpaikallani huomioidaan asiantuntija- ja tietotyön kuormitustekijöitä melko tai erittäin huonosti

Työmääräni on jatkuvasti liian suuri

11%

23% 20% 22% 22% 28% Kaikki

Johto

Keskijohto

Asiantuntijat

on perhe-, opinto- tai vuorotteluvapaalla.

Kaikki vastaajat

Toimihenkilöt

27% Johtotehtävissä työskentelevät

Työpaikallani tuetaan henkilöstön hyvinvointia erittäin tai melko hyvin

74 %

Johto

59%

Keskijohto

57%

Asiantuntijat

49%

Toimihenkilöt

Lähde: Tradenomien jäsentutkimus 2023 tradenomi.fi/jasentutkimus

TRADENOMI 15

TRADENOMIEN SILMIN

OPISKELIJOIDEN

äänitorvi

Tradenomien opiskelijajäsenyys voi avata ovia sellaisten mahdollisuuksien äärelle, joita ei muuten välttämättä opiskelijaelämässä kohtaa.

T E K S T I : PI MÄKILÄ / / K U VAT: SABRINA BQAIN

T

radenomien opiskelijajäsenyys on kullanarvoinen etu, jonka kaikkia hyötyjä ei välttämättä tule heti huomanneeksi. Liiton tapahtumissa pääsee luomaan tärkeitä verkostoja, mutta jäsenenä saa tukea myös työelämään. Rahanarvoiset ja tradenomeille räätälöidyt edut, kuten palkka- ja uraneuvonta sekä lakipalvelut, ovat tarjolla myös opiskelijajäsenille.

Miksi myös opiskelijoiden kannattaa järjestäytyä?

Jesse Koivukoski: Elämme entistä epävarmemmassa maailmassa. Liittoon kuulumalla varmistaa sen, että myös tulevaisuuden työntekijöillä on ääni ja vaikutusvaltaa.

Lisäksi liiton aktiivina toimiminen opettaa taitoja, joita ei koulunpenkiltä saa. Tässä oppii tärkeitä työelämätaitoja, kuten vuorovaikutustaitoja, projektijohtamista sekä tiimityöskentelyä – lisäksi opiskelijajärjestössä toimiminen näyttää hyvältä CV:ssä.

Jaakko Hyvönen: Joukossa on tosiaan voimaa. Mitä enemmän jäseniä liitolla on, sitä vaikuttavampia olemme ja sitä enemmän saamme yhdessä aikaan.

Mikä on ammattiliiton merkitys tradenomiopiskelijalle?

Jesse: Jäsenyys luo turvaa tulevaisuuteen jo opiskeluaikana, mutta ennen kaikkea se tarjoaa monenlaisia etuja. Henkilökohtaiset, kuten palkka- urapalvelut ja uraneuvonta, ovat tärkeitä uran alkuvaiheessa.

16 TRADENOMI

Jaakko: Esimerkiksi palkkaneuvonnan avulla on helpompi hinnoitella oma työnsä oikein jo opiskeluiden alkuvaiheessa.

Olemme keränneet lähes 30 vuoden ajan tutkimustietoa tradenomien palkkauksesta, eli liiton arviot pitävät varsin hyvin paikkansa.

Miten liitto auttaa kehittämään itseään ja luomaan kontakteja?

Jesse: Webinaarikirjastosta löytyy iso paketti erilaisia itsensä johtamiseen, hyvinvointiin ja työnhakuun liittyviä webinaareja, mutta liitto sekä sen alueja paikallisyhdistykset tarjoavat lisäksi paljon erilaisia tapahtumia, joissa pääsee verkostoitumaan.

Jaakko: Opiskelijat pääsevät mukaan samoihin tapahtumiin ja koulutuksiin kuin valmistuneetkin. Tapahtumissa pääsee siis verkostoitumaan ja vaihtamaan ajatuksia myös jo valmistuneiden kanssa.

Mitä muita etuja jäsenyys tarjoaa?

Jesse: Opiskelijoiden hyvinvointi on meille tärkeintä, joten Tradenomit tarjoaa myös opiskelijoiden hyvinvointivalmennusta.

Jaakko: Myös vakuutukset ovat kattavat, vaikka jäsenmaksu on opiskelijoille pieni.

Jos jäsenyyden päivittää korkeimmalle eli mustalle tasolle, saa oikeusturvaedun sekä työttömyyskassan jäsenyyden ja ansiosidonnaisen työssäoloehtoa pystyy kerryttämään jo opiskeluaikana. T

PARHAIMMILLAAN VERKOSTOITUMINEN AMMATTILIITON JÄSENYYDESTÄ ON HYÖTYÄ JO OPISKELUAIKANA

AUTTAA LÖYTÄMÄÄN UUSIA MAHDOLLISUUKSIA URALLE. OLEN ITSE HUOMANNUT TÄMÄN IHAN KÄYTÄNNÖSSÄ.

ETENKIN SIKSI, ETTÄ TÄLLÖIN SAA LIITON TARJOAMAT EDUT HETI KÄYTTÖÖNSÄ.

Jaakko Hyvönen Tradenomien hallituksen puheenjohtaja

TÄSTÄ ON KYSE Tradenomit tarjoaa opiskelijoille kolmen eri tason jäsenyyksiä: Hopea, Kulta ja Musta. Hopea-taso tarjoaa suppeimmat edut ja on voimassa 18 kuukautta. Kulta-tasolla pääsee Tradenomien tapahtumiin sekä käsiksi tapaturma- ja matkustajavakuutuksiin ja henkilökohtaisiin valmennuksiin. Musta-taso sisältää kaiken, minkä Hopea ja Kulta, mutta lisäksi työttömyyskassan jäsenyyden ja oikeusturvan.

Jesse Koivukoski Tradenomiopiskelijoiden puheenjohtaja

assa Käy tutustum n! aa gi te ra st trategia /s i.fi om en trad

TRADENOMI 17

TYÖN ARJESSA

POLITIIKAN MONITAITURI Rosamari Rissanen päätyi tradenomiopintojen ansiosta Euroopan parlamenttiin ja lopulta apulaispormestarin ­erityisavustajaksi. Kipinä politiikan pariin syntyi sattumalta.

T E K S T I : PI MÄKILÄ / / K U VAT: SABRINA BQAIN

J

os Rosamari Rissanen olisi opintojen alkuvaiheessa tiennyt päätyvänsä muutaman vuoden kuluttua töihin Euroopan parlamenttiin, hän ei olisi uskonut kuulemaansa. Rissanen ei nimittäin ollut pätkääkään kiinnostunut politiikasta.

Opiskelijajärjestöjen toiminta ja luottamustehtävät kuitenkin kiinnostivat. Rissanen oli mukana muun muassa opiskelijayhdistys Traden toiminnassa ja sittemmin myös Tradenomien valtuustossa ja hallituksessa. Kun tradenomiopintojen harjoittelujakso lähestyi, Rissasen tuttava kertoi huomanneensa, että europarlamentaarikko Eero Heinäluoma etsi harjoittelijaa. Tuttava mainosti tehtävää Rissaselle sillä ajatuksella, että paikka oli kuin tälle tehty. Rissanen lähetti hakemuksen, muttei uskonut tulevansa valituksi.

– Mutta valinta kohdistuikin juuri minuun. Olin aina ajatellut, ettei politiikka ole ollenkaan minua varten, mutta päätin kuitenkin ottaa rohkeasti haasteen vastaan, Rissanen kertoo nyt, muutamaa vuotta myöhemmin.

Rissanen pakkasi laukkunsa ja muutti Brysseliin viiden kuukauden harjoittelujakson ajaksi.

– Perillä huomasin, että tuttavani oli ollut ihan oikeassa. Huomasin, että politiikka olikin todella kiinnostavaa.

Brysseliin ja takaisin Siitä saakka politiikka on vienyt Rissasta mennessään. Ensin Rissanen palasi Suo18 TRADENOMI

meen suorittamaan tradenomiopinnot loppuun. Tämän jälkeen hän suoritti ylemmän ammattikorkeatutkinnon ja työskenteli Suomessa europarlamentaarikko Miapetra Kumpula-Natrin erityisavustajana. Kunnes ura Brysselissä kutsui taas.

– Uskon, että tällainen työ sopii ihmisille, jotka ovat valmiita heittäytymään ja joilla on rohkeutta hypätä vähän tuntemattomillekin urapoluille. Esimerkiksi ulkomaille muutto oli lopulta suhteellisen helppo prosessi, koska kyseessä oli EU-maa. Belgiassa asumiseen liittyy tiettyjä byrokraattisia kuvioita, mutta mikään niistä ei ollut ylitsepääsemätön. Ulkomailla asuminen on opettanut, että ei pidä stressata liikaa, Rissanen sanoo.

Hän huomauttaa, että tradenomitutkinnolla on ollut ratkaiseva merkitys uran kannalta.

– Tutkinto on tosi monipuolinen, ja koen, että se on mahdollistanut minulle hyvät taidot esimerkiksi tiedonhankintaan. Jos kansainvälinen ura kiinnostaa, niin uskon, että ihan perinteisille hallinnon osaajillekin löytyy vastaavia mahdollisuuksia kansainvälistyä ja nähdä maailmaa.

Rissasen mukaan uran kannalta ratkaisevaksi hetkeksi on muodostunut nimenomaan Euroopan parlamentissa suoritettu harjoittelu.

– Se pomppaa aina silmään CV:ssä, sillä parlamentissa työskentelyä arvostetaan. Sieltä saa ammatillista kokemusta ja oppia, jota ei oikein saa muualta.

Urani

2023– Apulaispormestarin erityisavustaja, Helsingin kaupunki 2022–2023 Erityisavustaja (kabinettipäällikkö), Euroopan parlamentti 2022 Ammatillinen opettaja, Haaga-Helia 2021 Tradenomi (YAMK), Laurea-amk 2021 Kotimaan avustaja, Euroopan parlamentti 2020–2021 Viestinnän ­asiantuntija, ­Mainostoimisto SST Viestintäkoordinaattori, Varsinais-­ Suomen SDP 2020 Tradenomi, Turun ammattikorkeakoulu 2019 Harjoittelija, ­­ Euroopan parlamentti 2017 Medianomi, Turun ammattikorkeakoulu

R o s a m a r i R i ss a n e n on tottunut tekemään töitä avustajana ja toimimaan taustalla. Hän toivoo löytävänsä seuraavaksi lisää rohkeutta. ”Haluaisin osata sanoa rohkeammin omat mielipiteeni ääneen. Toisaalta tykkään siitä, että en itse joudu olemaan valokeilassa.”

TRADENOMI 19

3

NOPEAA Miten päädyit tradenomiksi?

Opiskelessani medianomiksi tutustuin tradenomiopiskelijoihin. Heiltä kuultujen kokemusten perusteella vakuutuin siitä, että tradenomitutkinto voisi avata minulle ovet juuri sellaiseen työelämään, josta olin haaveillut.

” U u s i i n t i l a i s u u k s i i n kannattaa aina tarttua, ja ne kannattaa käyttää hyödyksi”, Rosamari Rissanen sanoo.

”MUUTOS ON TILAISUUS KEHITTÄÄ ITSEÄNI JA URAANI ETEENPÄIN.” Pääkaupunki tutuksi Rissanen työskenteli lopulta Brysselissä yhteensä noin kahden vuoden ajan. Viime vuonna elämä ja henkilökohtaiset syyt kuljettivat hänet takaisin Suomeen. Tuolloin Rissanen ehti pohtia tovin, mistä seuraava työpaikka voisi EU-työn jälkeen löytyä.

– Kuulin, että Helsingin kaupungin kasvatuksen ja koulutuksen apulaispormestariksi valittu Johanna Laisaari etsi poliittista erityisavustajaa, ja päätin hakea.

Tulin valituksi, ja päädyin Helsinkiin.

Helsingin kaupunki ei ollut organisaationa Rissaselle ennestään kovin tuttu. Rissanen on kotoisin Keravalta, ja ammattikorkeakouluopinnot hän on suorittanut Turussa. Ennen tradenomitutkintoa hän ehti valmistua Turussa myös medianomiksi.

Nykyinen työ eroaa Brysselissä työskentelyssä erityisesti siinä, että apulaispormestarin tiimi on huomattavasti europarlamentaarikon tiimiä pienempi. Siksi työssä täytyy tietää vähän kaikesta kaikki.

– Olen Johannan ainoa poliittinen erityisavustaja, joten tehtävänkuvani on varsin laaja. Eri asioita täytyy pystyä sisäistämään tosi nopeasti ja välillä varsin paljonkin.

20 TRADENOMI

Myös työpäivät ovat varsin moninaisia.

– Avustan Johannaa esimerkiksi kaikissa kaupunkipoliittisissa päätöksissä.

Työ sisältää muun muassa puheiden ja esitelmien valmistelua, erilaisia taustaneuvotteluja ja yhteydenpitoa puolueeseen. Olen myös mukana erilaisissa tilaisuuksissa ja virkamatkoilla. Tehtävänäni on huolehtia, että apulaispormestari pärjää tilanteessa kuin tilanteessa. Tällainen työ ei siksi sovi ihmiselle, joka haluaa työn, joka tapahtuu tavallisina virka-aikoina, Rissanen kertoo.

Uusia urapolkuja?

Poliitikkojen työsuhteet ovat määräaikaisia, ja Johanna Laisaaren nykyinen kausi apulaispormestarina päättyy noin vuoden kuluttua. Myös Rissanen on tottunut siihen, että työsuhteen kesto riippuu aina maksimissaan vaalikauden pituudesta.

– Itse ajattelen niin, että määräaikaisuuden loppu on uusi mahdollisuus seuraavalle askeleelle uralla, Rissanen pohtii.

Vielä on liian varhaista sanoa, nähdäänkö hänet jatkossakin politiikan parissa.

– Myös yritysmaailmassa työskentely kiinnostaa. Luotan siihen, että uusi suunta uralle löytyy kyllä. Määräaikaisuuden loppuminen ja muutos on tilaisuus kehittää itseäni ja omaa uraanikin eteenpäin.

Tilanne on jännittävä, mutta toistaiseksi kaikki on lopulta aina kääntynyt parhain päin, Rissanen sanoo. T

Parhaat vinkkisi Brysseliin?

Brysselistä on helppo matkustaa Ranskaan ja Hollantiin ja pidemmällekin Eurooppaan.

Keskustan ulkopuolelta löytyy hienoja puistoalueita ja kaunista luontoa.

Nauti myös ravintolakulttuurista.

Mitkä ovat parhaat hetket työssäsi?

Parasta on ollut yhteistyö esihenkilöideni kanssa. Meillä on ollut silmiä avaavia keskusteluja kokousten ja tapaamisten välillä, ja olen saanut heiltä mahtavia neuvoja sekä ammatillisesti että muutenkin elämään.

KATSO VIDEO! Katso videolta, mitä Tradenomien luottamustehtävissä toimiminen antaa Rosamarille ja mitä liiton palveluita hän on käyttänyt. tradenomi.fi

TÄRPPI CV astetta innovatiivisemmin

Mieti vaihtoehto lineaarisuudelle

Kerro tarina itsestäsi

2

1

Ansioluettelon ei tarvitse olla perinteinen lineaarinen aikajana. Osaamisalueiden tai työuralla kerättyjen kokemusten pohjalta ryhmitelty ansioluettelo on yksi hyvä tapa rakentaa cv.

Rekrytoija tavallisesti etsii tehtävään vaadittua osaamista cv:stä, varsinkin jos hänen tarkoituksenaan on esitellä hakija eteenpäin.

Portfolion voi myös liittää osaksi cv:tä, jos se tuntuu oman osaamisen ja työtehtävän kannalta luontevalta. Portfolion avulla oman osaamisen ja kokemuksen voi konkretisoida.

Hakemuksessa voi tuoda esille omaa persoonaa kielenkäytön avulla. On hyvä, jos pystyt kertomaan esimerkkejä kokemuksistasi opintojen tai työuran varrelta. Esimerkit ovat parhaimmillaan tarinoita pienoiskoossa, tarinat jäävät ihmisten mieleen.

Mieti aidosti itseäsi kuvaavia adjektiiveja ja käytä niitä. Pidä cv kuitenkin tiiviinä ja vältä toistoa, sillä rekrytoijat arvostavat kykyä kiteyttää asioita.

Mieti harkittu yllätys

T E K S T I : SANNA LESKINEN / / K U VA : ISTOCK

Ole oman työtehtäväsi päähenkilö

3

Kuva hakijasta työssään voi kiinnittää rekrytoijan huomion. Myös videoklippejä käytetään ansioluetteloissa yhä enemmän. Puhuva pää -videoita on muillakin mutta rekrytoijan mielenkiinnon voi herättää video, jossa hakija on

elokuvamaisesti tarinan päähenkilö. Videon ei silti tarvitse olla hieno, vaan se voi olla yksinkertainen. Arvostusta nostaa vaivannäkö, sillä se kertoo hakijan motivaatiosta. Oleellista kuitenkin on, että näyttävyys ei mene luettavuuden edelle.

4

Rekrytoijat huomaavat hakijat, joiden hakemuksesta tai ansioluettelosta näkyy heidän haluavan juuri kyseiseen tehtävään. Esimerkiksi markkinoinnin työtehtävää varten voi tehdä esimerkkijulkaisun - ikään kuin työskentelisi jo tehtävässä. Yllättävät asiat, kuten mielenkiintoinen harrastus tai vapaaehtoistyö, voivat myös jäädä rekrytoijan mieleen.

Niistä kannattaa kertoa, jos ne samalla kuvaat, mitä taitoja olet oppinut. Apua työnhakuun voi saada työnhakuvalmentajalta, jos hakemusten kirjoittaminen tuntuu raskaalta tai kutsua haastatteluun ei yrittämisestä huolimatta kuulu.

Vinkit cv:n laatimiseen antoi rekrytointialan yrittäjä Heidi Torn Rekryagentista.

TRADENOMI 21

PYKÄLIN Kysy ja työsuhdejuristi vastaa

MITÄ PITÄÄ MUISTAA, KUN TYÖSUHDE PÄÄTTYY? Kysymys: Työsuhteeni on päättymässä. Mitä kaikkia asioita minun pitää muistaa ja ottaa huomioon?

Vastaus: Työsuhteen päättyessä

osapuolten velvollisuudet toisiaan kohtaan lakkaavat irtisanomisajan kuluttua. Työntekijän on syytä muistaa itsekin tarkistaa, että esimerkiksi kaikki työsuhteeseen liittyvät saatavat tulevat maksetuiksi ja että hän saa työtodistuksen. Vastaavasti työnantajan omaisuus on palautettava työnantajalle.

Lähtökohtana on, että loppupalkka maksetaan välittömästi työsuhteen päättyessä. Työsopimuksessa voi olla ehto, jonka mukaan loppupalkka maksetaan seuraavana normaalina palkanmaksupäivänä tai esimerkiksi kahden viikon kuluessa työsuhteen päättymisestä. Loppupalkassa maksetaan palkka työsuhteen päättymiseen saakka, mahdolliset ylityöt,

22 TRADENOMI

saldotunnit, lomakorvaus ja tilanteesta riippuen lomaraha.

Vuosilomaa voidaan määrätä pidettäväksi irtisanomisaikana samoin säännöin kuin muutoinkin.

Loman ajankohdasta tulee siis joko sopia tai työnantajan tulee ilmoittaa siitä pääsääntöisesti kuukautta ennen loman alkamista. Työnantaja voi määrätä kesälomaa vain kesälomakaudelle ja talvilomaa talvilomakaudelle. Irtisanomisaika ei tee tähän poikkeusta. Mikäli lomaa jää työsuhteen päättyessä pitämättä, työntekijälle on maksettava lomakorvaus niiltä päiviltä, joilta hän ei ole työsuhteen päättymiseen mennessä saanut lomaa tai lomakorvausta.

Lomarahaa maksetaan työsuhteen päättyessä, jos työehtosopimuksessa tai työsopimuksessa on niin sovittu.

Liukumasaldo tasoittuu lain mukaan vasta työsuhteen päättyessä, jolloin plusliukumat maksetaan pois

ja miinusliukumat vähennetään loppupalkasta. Alan työehtosopimuksessa tai paikallisesti on kuitenkin voitu sopia, että liukumasaldot tasoitetaan tai nollataan vuoden aikana tiettyyn päivään mennessä. Palvelussuhteen päättyessä mahdollisesti jäljelle jäävää positiivista saldokertymää ei tietyissä tilanteissa korvata, vaan työaika tulee pyrkiä tasoittamaan palvelussuhteen aikana.

Kun työsuhde päättyy, työnantajan on annettava työntekijälle työtodistus työntekijän sitä pyytäessä.

Työtodistuksen voi pyytää suppeana tai laajana. Suppeaan työtodistuksen merkitään vain työsuhteen kestoaika ja työtehtävät. Laaja työtodistus sisältää myös arvion työntekijän taidoista ja käytöksestä sekä tiedon työsuhteen päättymisen syystä.

Työsuhteen päättyessä kumpikin osapuoli on velvollinen palauttamaan toiselle kuuluvan omaisuuden.

LOPPUPALKKA JA TYÖTODISTUS JÄIVÄT SAAMATTA, MITÄ TEEN? Kysymys: Työsuhteeni on päät-

tynyt kaksi viikkoa sitten. Pyynnöstäni huolimatta en ole saanut työtodistusta ja myös loppupalkka on edelleen maksamatta.

Miten minun kannattaa toimia?

Vastaus: Loppupalkan viiväs-

tyessä työntekijällä on oikeus saada saatavilleen korkolain mukaista viivästyskorkoa sekä täysi palkkansa odotuspäiviltä, kuitenkin enintään kuudelta kalenteripäivältä. Myös odotuspäivien palkalle on maksettava viivästyskorkoa. Jos saatava ei ole selvä ja riidaton tai jos suorituksen viivästyminen on johtunut laskuvirheestä tai tällaiseen rinnastettavasta erehdyksestä, työntekijällä on oikeus odotuspäivien palkkaan vain, jos hän on huomauttanut suorituksen viivästymisestä työnantajalle kuukauden kuluessa työsuhteen päättymisestä eikä työnantaja ole suorittanut saatavaa kolmen arkipäivän kuluessa huomautuksesta. Oikeus odo-

tuspäivien palkkaan alkaa tällöin työnantajalle varatun maksuajan kuluttua.

Jos loppupalkasta jää eriä maksamatta, kannattaa asiasta ensin reklamoida työnantajalle ja pyytää selvitystä siitä, miksi loppupalkkaa on jäänyt maksamatta. Jos on syytä epäillä, että työnantaja on maksukyvytön, puuttuvia saatavia voi hakea palkkaturvasta kolmen kuukauden kuluessa työsuhteen viimeisestä päivästä.

Työnantajan pitää antaa työtodistus 10 vuoden ajan työsuhteen päättymisestä. Velvollisuutta antaa todistus työntekijän työtaidosta ja käytöksestä ei kuitenkaan ole enää viiden vuoden kuluttua työsuhteen päättymisestä.

Työnantaja voidaan tuomita työsopimuslakirikkomuksesta sakkorangaistukseen, mikäli se ei toimita työtodistusta. Työsuojeluviranomainen voi myös velvoittaa antamaan työtodistuksen sakon uhalla ja/tai ilmoittaa asian poliisille esitutkintaa varten.

€

Muista!

HUOMIOI AINAKIN NÄMÄ TYÖSUHTEEN PÄÄTTYESSÄ Työsuhteen päättyessä kannattaa muistaa ainakin seuraavat asiat:

1 Loppupalkkalaskelma

Tarkista aina loppupalkkalaskelmasi!

Tarkista, että kaikki lomapäivät, saldot, ylityöt ja vastaavat saatavat on korvattu.

Tarvittaessa kysy asiasta palkanlaskijalta.

2 Omaisuus ja sähköpostit

Työntekijällä on velvollisuus työsuhteen päättyessä palauttaa työnantajan tarjoamat työvälineet, jos muusta ei ole sovittu. On kuitenkin syytä muistaa, että työnantajalla ei ole työsuhteen päättyessä oikeutta murtaa salasanoja eikä ilman työntekijän suostumusta lukea hänen sähköpostiviestejään.

Työntekijällä on oikeus poistaa omat sähköpostiviestinsä ja toisaalta velvollisuus siirtää hänellä olevat, työnantajalle tarpeelliset ja työsuhteesta johtuvat tiedot työnantajalle. Näistä asioista kannattaa aina sopia työnantajan kanssa hyvissä ajoin ennen ­työsuhteen päättymistä.

3 Liitto auttaa kaikissa tilanteissa

Mikäli jokin työsuhteen päättymistilanteessa tai vaikka loppupalkan oikeellisuudessa mietityttää, ole matalalla kynnyksellä yhteydessä työsuhdejuristeihimme, jotka voivat neuvoa sinua ja esimerkiksi tarkastaa, että saatavasi on maksettu oikein. Tarvittaessa liiton juristit voivat myös vaatia työnantajaa maksamaan maksamatta olevan loppupalkan tai avustaa työtodistuksen saamisessa.

Vinkit ja vastaukset antoi Tradenomien lakiasiainjohtaja Mia Weckman.

Haluatko kysyä liiton työsuhdejuristilta mieltäsi askarruttavaa asiaa?

Palvelemme sinua työ- ja virkasuhdeasioissa: p. 020 155 8815 lakiasiat@tradenomi.fi digijuristi.tradenomi.fi

TRADENOMI 23

OTA HALTUUN

Erotu!

– NÄIN SAAT HEADHUNTERIN SOITTAMAAN JUURI SINULLE

Headhunterin soitto voi avata aivan uudenlaisen näkymän uralle.

Mutta mikä saisi headhunterin lähestymään juuri sinua?

T E K S T I : SANNA LESKINEN / / K U VAT: ISTOCK

24 TRADENOMI

Työ h a ke m u k s e ss a kannattaa avata tulevaisuuden urasuunnitelmia.

K

un headhunter soittaa tai lähettää viestin, hän on löytänyt kiinnostavan ehdokkaan tiettyyn tehtävään. Huomatuksi tuleminen edellyttää kuitenkin esillä olemista. Headhunterin yksi tärkeimmistä työkaluista on LinkedIn. – LinkedIn on tämän päivän ammattilaisen läsnäolon paikka, sanoo Tarja Ilvonen, InHunt Groupin senior headhunter.

Ilvosen mukaan headhunterin näkökulmasta ei ole merkittävää, kertooko henkilö LinkedInissä hakevansa töitä. Sen sijaan kannattaa panostaa siihen, että kertoo omassa profiilissaan, mihin on ammatillisesti suuntaamassa.

– Kannustan työnhakijoita myös kommentoimaan harkitusti ja aktiivisesti muiden asiatekstejä LinkedInissä, nostamaan ammattialan teemoja esille sekä jakamaan hyviä kokemuksia ja oppeja.

Muiden julkaisemia postauksia kannattaa Ilvosen mielestä kommentoida esimerkiksi kysymällä jokin aiheeseen liittyvä kysymys tai tuomalla uusi näkökulma tai oma kokemus mukaan keskusteluun.

Läsnäolo oman alan keskusteluissa tuo ammatillista näkyvyyttä. Oleellista on kuitenkin asialinjalla pysyminen.

Vaivannäkö palkitaan Entä kannattaako ottaa itse suoraan yhteyttä headhunteriin? Ilvonen kertoo pitävänsä hyvänä asiana myös työnhakijan omaa aktiivisuutta eli yhteydenottoja ja kuulumisten kertomista. Joskus headhun-

tereilla ei kuitenkaan ole aikaa tai mahdollisuutta vastaamiseen.

Siksi suoraa yhteydenottoa tehokkaampi keino voi olla avoimen hakemuksen jättäminen kiinnostavan yrityksen, organisaation tai headhunting-yrityksen tietokantaan.

LinkedIn-profiilit tyypillisesti kertovat siitä, mitä on aiemmin työssään tehnyt ja mitä nyt tekee. Avoimessa hakemuksessa kannattaa näiden asioiden lisäksi kertoa siitä, mihin on urallaan pyrkimässä.

– Jos minulla on esimerkiksi kaksi ehdokasta, joista toinen on kertonut tulevaisuuden urasuunnitelmistaan ja toinen ei ole, niin arvaa kummalle soitan ensin, sanoo Ilvonen.

Jos huolestuttaa, että hakemukseen kirjoitetut tulevaisuuden toiveet voivat rajata joitain työtehtäviä pois, niin hakemuksessa voi vielä mainita, että muutkin työtehtävät kiinnostavat.

Hyvässä hakemuksessa ehdokas myös kertoo, mitä voi antaa tiettyyn työtehtävään tai organisaatioon työkokemuksensa ja vahvuuksiensa avulla.

– Hakemuksen tekemistä voi verrata deittailuun. On oltava kiinnostunut toisesta ja kerrottava, mitä voi suhteeseen tuoda. Ei riitä, että puhuu vain itsestään.

Ilvonen erottaa hyvien hakemusten joukosta vielä erinomaiset. Niissä on tehty taustatyöt huolella. Erinomaisessa hakemuksessa on esimerkiksi kirjoitettu auki, millaisia vahvuuksia tai kehityskohteita työpaikkaa tarjoavassa organisaatiossa

3 x Vinkit headhuntatulle

1 kontakti

Ensimmäinen

Kun headhunter löytää ­osuvan henkilöprofiilin, hän ottaa yhteyttä viestein tai soittamalla. Soitto voi yllättää mutta keskusteluun kannattaa lähteä avoimin mielin.

2

Oma pää pidettävä

Headhunterin soitto voi imarrella. Ihmisen on kuitenkin mietittävä ja päätettävä, onko oikeasti kiinnostunut tarjotusta työstä ja tehtävä oma näkemys ­selväksi.

vaaditaan 3 Kärsivällisyyttä

Joskus headhunterien vetämät rekrytointiprosessit voivat kestää jopa kuukausia.

Toisinaan valintatilanne voi osoittautua vaikeaksi, tai toimeksiantajan tilanne tai organisaatio muuttuu. Oleellista on, että headhunter pitää ehdokkaan aina ajan tasalla siitä, missä vaiheessa rekrytointiprosessi on.

TRADENOMI 25

Työ p a i ka n vaihtajan kannattaa yrittää buukata kahvi- tai lounastapaaminen mielenkiintoisissa tehtävissä työskentelevien kanssa. Hyvien neuvojen lisäksi saa arvokkaita kontakteja.

Senior headhunter Tarja Ilvonen InHunt Group Finland

”HAASTATTELIJALTA VOI KYSYÄ, MIKSI HÄN VALITSI YRITYKSEN OMAKSI TYÖPAIKAKSEEN.” ehdokkaan mielestä on, mitä hän voisi tuoda yritykseen ja miten yritys hyötyisi juuri hänestä.

Haastattelutilanteeseen kannattaa valmistautua tutustumalla yritykseen ja pohtia omia kysymyksiä yrityksen edustajalle. Ne kertovat aidosta kiinnostuksesta. Haastattelijalta voi kysyä esimerkiksi, miksi hän valitsi yrityksen omaksi työpaikakseen, millainen on hyvä työpäivä tai millaista palautetta asiakkaat antavat.

– Joskus käy niin, että kun toimeksiantaja lukee erinomaista hakemusta tai haastattelee ehdokasta, hän toteaa, että nyt tajusin jotain mielenkiintoista organisaatiostamme tai alastamme.

Kuuntele mitä muut kertovat Ilvonen kertoo, että joskus ehdokas saattaa kertoa, että hän ei ole oikeastaan koskaan hakenut töitä. Sen sijaan häntä on aina pyydetty tai hänet on headhuntattu kulloiseenkin tehtävään. Uraliike voi toki olla erittäin onnistunut, vaikka ei itse olisi tehnyt ensimmäistä aloitetta.

– Työn merkityksellisyyden arvo 26 TRADENOMI

on kuitenkin nykyään korostunut.

Se on hyvä asia. Ei pidä jäädä työhön, jossa ei viihdy. Pitää olla hyvällä tavalla itsekäs.

Kun miettii mahdollista työpaikan tai jopa ammattialan vaihtoa, Ilvonen vinkkaa varaamaan kalenterista aikaa sitä varten, että tapaa ihmisiä, jotka työskentelevät mielenkiintoisissa tehtävissä. Kun keskusteluissa peilaa omaa osaamista keskustelukumppanin kokemuksiin, voi ymmärtää myös omat vahvuudet selkeämmin.

Tapaamista vaikka kahvikupin tai lounaan äärellä kannattaa ehdottaa rohkeasti.

– Ihminen on perusluonteeltaan avulias. Moni yllättyy iloisesti, kun häneltä kysyy neuvoa.

Kun keskustelet uraan liittyvistä valinnoistasi kiinnostavan ihmisen kanssa, voit kysyä häneltä, kenet kolme ihmistä kannattaisi tavata seuraavaksi. Voit varata aikoja keskusteluja varten omasta kalenteristasi parin kuukauden ajalle. Keskustelujen tuloksena todennäköisesti saat paitsi hyviä neuvoja, myös yllättäviä ja arvokkaita kontakteja. T

SUUNNITELMISSA UUSI SUUNTA URALLE? Tradenomeille on nyt tarjolla kaksi uutta tapaa etsiä uutta suuntaa työuralle, kertoo Pilvi Nybom, Tradenomien ura- ja työhyvinvointipalveluiden päällikkö.

Talent Pool on headhunting-yritys InHunt Groupin tradenomeille räätälöimä tietokanta, jota yrityksen suorahakukonsultit voivat käyttää toimeksiannoissaan.

Tradenomi voi jättää tietokantaan omat tietonsa, jos suunnittelee esimerkiksi työpaikan vaihtoa tai miettii uudenlaisia työllistymismahdollisuuksia. Tiedot ovat luottamuksellisia ja ainoastaan headhuntereiden käytössä.

– Talent Pool on saavuttanut jo suuren suosion. Sadat Tradenomien jäsenet ovat jo jättäneet tietonsa sinne, kertoo InHunt Groupin senior headhunter Tarja Ilvonen.

Jos taas olet tullut irtisanotuksi ja työnantajasi tarjoaa sinulle työllistymistä tukevaa valmennusta, voit ehdottaa työnantajallesi palveluntarjoajaa. Liitto tekee nyt työllistymistä tukevaa markkinointiyhteistyötä InHunt Groupin kanssa, joka tarjoaa myös uudelleensijoituspalveluita. Työllistymistä tukeva valmennus kestää tyypillisesti 3–6 kuukautta.

– Uudelleensijoituspalvelun valmentajana toimii InHunt Groupissa aina senior headhunter. Näin valmennuksessa keskitytään työllistymisen kannalta kriittisiin ja aidosti merkityksellisiin asioihin, kertoo Jarkko Huotari, InHunt Groupin outplacement-palveluista vastaava johtaja. tradenomi.fi/urapalvelut

TAVALLINEN VAI AKAVALAISEN ASUNTOLAINA?

HYÖDYNNÄ TUNTUVAT ETUSI ASUNTOLAINAAN JA SIJOITTAMISEEN. Kun asuntolaina sopii sinun talouteesi, voit kerryttää muutakin varallisuutta säästämällä jatkuvasti ja kohdata talouden yllätykset rauhallisin mielin – se on taloudellista mielenrauhaa.

Akavan jäsenliiton jäsenenä voit saada asuntolainan ilman toimitusmaksua ja järjestelypalkkiota, jolloin säästät esimerkiksi 200 000 € lainassa 1200 €*. Lisäksi saat pienemmän marginaalin kuin ilman jäsenyyttä ja lyhennysvapaat ilman kuluja. Hyödynnä myös etusi säästämiseen ja sijoittamiseen!

Tutustu kaikkiin etuihisi ja hae lainaa: danskebank.fi/tradenomit Tutki kotisi ympäristökestävyys osoitteessa kestavakoti.fi Palvelun tuottamisesta ja asiantuntemuksesta vastaa Gaia Consulting ja palvelua sponsoroi Danske Bank.

* Asuntolainan toimitusmaksu ja järjestelypalkkio normaalisti 0,60% lainan pääomasta, vähintään 300 euroa. Tämä ei ole pankin tarjous.

Lainan ehdoista sovitaan henkilökohtaisesti. Lainan ja lyhennysvapaiden myöntäminen edellyttää aina hyväksyttyä luottopäätöstä.

Esimerkki asuntolainasta: Jos asiakas ottaa 170 000 euron asuntolainan, jossa laina-aika olisi 25 vuotta ja lainan viitekorkona käytetään 12 kk euribor-korkoa, lainan kokonaiskorko olisi 4,814 % (Kuluttajansuojalain mukaan laskettu todellinen vuosikorko 5,012 %). Luoton ja muiden luottokustannusten yhteismäärä on 296 580,82 euroa, sis. järjestelypalkkion 1020 euroa ja automaattisen tiliveloituksen maksun 2,70 euroa/maksuerä. Maksuerien lukumäärä on 300 kpl. Esimerkki laskettu 1.8.2023 korkotiedoilla.

Danske Bank A/S, Suomen sivuliike. Rekisteröity toimipaikka ja osoite Helsinki, Televisiokatu 1, 00075 DANSKE BANK. Y-tunnus 1078693-2.

Danske Bank A/S, Kööpenhamina. Tanskan kauppa- ja yhtiörekisteri. Rek. nro 61 12 62 28. www.danskebank.fi

JÄSENELLE Palvelumme saatavillasi ajasta ja paikasta riippumatta

TOISIAAN TÄYDENTÄVÄT

jäsenyydet

Työttömyyskassan ja ammattiliiton jäsenyydet täydentävät toisiaan. Siinä, missä työttömyyskassa turvaa toimeentulon haastavina hetkinä, ammattiliitto auttaa uralla eteenpäin monenlaisissa tilanteissa.

1

2

T E K S T I : PI MÄKILÄ / / K U V I T U S : ISTOCK

ANSIOSIDONNAISIA ETUUKSIA Tradenomien jäsenet on vakuutettu työttömyyskassa KOKO-kassassa. Kassa auttaa erityisesti työttömyyteen liittyvissä asioissa. Käytännössä kassan jäsenyys on työttömyysvakuutus, jolla voi turvata oman tilanteensa työttömyyden tai lomautetuksi tulemisen varalta. KOKO-kassa maksaa ansiopäivärahaa työttömäksi ja lomautetuksi jääneille jäsenille, muutosturvarahaa irtisanotuille iäkkäämmille jäsenille sekä liikkuvuusavustusta työttömänä olleille, jotka ottavat työpaikan vastaan pidemmältä. Työttömyyskassa maksaa etuudet ansiosidonnaisena, eli etuudet ovat yleensä Kelan maksamia etuuksia korkeampia.

KASSA AUTTAA, KUN TYÖTTÖMYYS TAI LOMAUTUS OSUU KOHDALLE Jos työttömyys tai lomautus lähestyy, kassaan kannattaa olla matalalla kynnyksellä yhteydessä. Ennen etuuksien hakemista tulee ilmoittautua työttömäksi työnhakijaksi TE-hallinnon sivuille viimeistään ensimmäisenä työttömyyspäivänä.

Suurin osa KOKO-kassan jäsenistä hakee etuuden sähköisiä asiointikanavia käyttäen. Päivärahaa haetaan kassasta aina takautuvasti, eli ensimmäisen päivärahahakemuksen voi toimittaa, kun on ollut työttömänä tai lomautettuna yli kaksi viikkoa.

Muutosturvarahan haussa taas täytyy olla liikkeellä nopeammassa tahdissa, ja etuutta voi hakea jo irtisanomisaikana.

Aiemmin etuuksien saamiseksi on riittänyt, että on työskennellyt ja kuulunut työttömyyskassaan kuuden kuukauden ajan.

Syksystä alkaen aikaraja nousee 12 kuukauteen. Myös opiskelijat voivat kuulua työttömyyskassaan ja kerryttää työssäoloehtoa ja jäsenyysaikaa opintojen ohessa. Kassan jäsenyydestä on tällöin apua, jos ensimmäistä varsinaista työpaikkaa ei löydy heti valmistumisen yhteydessä.

KOKO-KASSA PALVELEE KORKEASTI KOULUTETTUJA, YLEMPIÄ TOIMIHENKILÖITÄ, ESIHENKILÖITÄ JA ASIANTUNTIJATEHTÄVISSÄ TYÖSKENTELEVIÄ.

28 TRADENOMI

TRADENOMIEN JÄSENMAKSU SISÄLTÄÄ ANSIOSIDONNAISEN TYÖTTÖMYYSTURVAN JA TUKEA TYÖNHAKUUN Tradenomit tarjoaa jäsenilleen monipuolista tukea eri elämäntilanteissa, myös työttömyyden tai lomautuksen kohdatessa. Jäsenyys liitossa toimii kuin vakuutus: se sisältää työttömyysturvan sekä useita työttömyys- ja urapalveluja. Uutena työllisyyttä tukevana palveluna Tradenomit ovat aloittaneet yhteistyön Suomen suurimman headhunting-toimiston Inhunt Groupin kanssa. He ovat räätälöineet Tradenomien jäsenille oman tietokannan, jota suorahakukonsultit käyttävät rekrytoinneissaan.

Lisäksi Tradenomit tarjoaa apua CV:n tai LinkedIn-profiilin tekemiseen, sparrausta työhaastatteluun, mahdollisuuden osallistua vertaistukiryhmiin ja Menesty työnhaussa -verkkokurssin. Myös tradenomeille suunnattuja työpaikkoja löytyy liiton verkkosivuilta.

Asiantuntijoina työttömyyskassa KOKOn johtaja Outi Mäki ja Tradenomien toiminnanjohtaja Sari Niemi.

T E K S T I : PI MÄKILÄ

3

Tutuksi

LINKKI OPISKELIJOIDEN JA TRADENOMIEN VÄLILLÄ Tradenomien opiskelija-asiantuntija Waltteri Kolkka toimii tärkeänä linkkinä opiskelijoiden ja liiton välillä. ”TULIN Tradenomeihin 2,5 vuotta sitten suoraan koulun penkiltä. Valmistuin Tampereen ammattikorkeakoulusta tietojenkäsittelyn tradenomiksi ja olin jo opiskeluaikana mukana Tampereen tradenomiopiskelijoissa, ensin jäsenvastaavana ja myöhemmin puheen­ johtajana.

Liiton opiskelija-asiantuntijan tehtävä on kuin minulle luotu: asiantuntijana olen päävastuussa muun muassa ammattikorkeakoulujen kanssa tehtävistä luennoista.

Pyrimme edistämään tradenomien työelämätietoutta ja kerromme opiskelijoille työlainsäädännöstä ja työelämän näkymistä. Muita tärkeimpiä vastuitani ovat opiskelijajäsenhankinnan toteuttaminen ja kehittäminen.

Minulta voi kysyä periaatteessa mitä vain. Moni kysyy esimerkiksi työnhausta ja siitä, millaiseksi CV kannattaa rakentaa. Osa kysyy harjoittelupaikoista, osa taas siitä, mistä ensimmäisen työpaikan voisi löytää.

Jos en itse pysty vastaamaan kysymyksiin, ohjaan kysyjän oikeille jäljille.

Parasta työssäni on ehdottomasti sen moninaisuus. Yksikään päivä ei ole samanlainen. Lisäksi pääsen tapaamaan tässä paljon ihmisiä ja pysyn kärryillä opiskelijakulttuurin muutoksista. Koen onnistuvani, kun saan hankittua meille uusia jäseniä ja kuulen opiskelijoilta kommentteja Trade– nomien tekemästä työstä.”

tradenomi.fi/tyottomyysturva tradenomi.fi/jasenyys kokokassa.fi

”Kohtaan paljon opiskelijoita sekä kampuksilla että erilaisissa tapahtumissa. Teen yhteistyötä myös opiskelijayhdistysten kanssa.”

TRADENOMI 29

YTIMESSÄ

VUOSILOMAT TUKEMAAN TYÖN JA VAPAA-AJAN YHTEENSOVITTAMISTA Asiantuntijatyö on kuormittavaa, eikä palautumiselle ole tarpeeksi aikaa. Tradenomit haluaa helpottaa tilannetta muuttamalla vuosilomalakia ja työehtosopimuksia.

T E K S T I : MIKKO NIKULA / / K U VAT: ISTOCK

–S

ähköposteja kurkitaan puhelimesta illalla ja viikonloppuna, vaikka niiden pitäisi olla aikaa, jolloin palaudutaan työstä, kuvailee erityisasiantuntija Julia Lauren.

Hän saa asiasta Tradenomien jäseniltä paljon palautetta. Etenkin ruuhkavuosiaan elävät asiantuntijat kaipaisivat usein työhönsä joustoa.

– Jos työntekijällä on lapsia, pienen koululaisen on lomailtava, kun vanhemmat ovat töissä, koska kouluissa on niin pitkät lomat. Työntekijän omat vanhemmat ehkä alkavat jo olla ikääntyneitä ja avun tarpeessa.

Lauantait pois vuosilomaa kuluttamasta Tradenomit katsoo, että vuosilomalain uudistus voisi parantaa työelämän ja muun elämän sovittamista yhteen. Askel parem-

100 VUOTTA LOMAOIKEUDEN KEHITYSTÄ

30 TRADENOMI

paan suuntaan olisi luopuminen kirjauksesta, jonka mukaan lauantait kuluttavat vuosilomapäiviä.

– Tämä aiheuttaa hämmennystä ja epäselvyyttä työpaikoilla, etenkin vajaita lomaviikkoja pidettäessä. Työnantajat ovat keksineet monenlaisia laittomiakin käytäntöjä, joissa lauantait esimerkiksi vähennetään lomakertymistä lomakauden alussa.

Lakimuutoksen tulisi olla mahdollisimman kustannusneutraali, eli se ei toisi yrityksille merkittäviä lisäkuluja. Palkallisen vuosiloman kokonaispituus pysyisi siis samana kuin nyt, viidessä viikossa. Lomarahan määräänkään muutos ei vaikuttaisi.

Lauantaiden laskeminen vuosilomapäiviksi on perua historiasta, kuusipäiväisen työviikon ajalta.

– Asiantuntijatehtävissä työskenteleville kansainvälisille osaajille tämä on usein ihmetyksen aihe.

Tradenomit ovat esittäneet, että asiantuntijat, jotka ovat ansainneet täyden vuosiloman, olisivat oikeutettuja pitämään kolmen viikon palkattoman loman joka vuosi, jos työntekijä niin haluaa.

1922

1939

1960

Vuosilomasta säädettiin ensimmäistä kertaa vuoden 1922 työsopimuslaissa.

Loman vähimmäispituudeksi määriteltiin 7 päivää.

Vuoden 1939 vuosilomalaissa loma– oikeus piteni 9–12 päivään.

Vuonna 1960 loma– oikeus piteni 18–24 päivään. Tuolloin työviikko oli yleisesti 6-päiväinen ja lauantait olivat työpäiviä.

TRADENOMIT HALUAA KAIKILLE OIKEUDEN VÄHINTÄÄN VIITEEN LOMAVIIKKOON TYÖSUHTEEN PITUUDESTA RIIPPUMATTA.

LAKI JA TES – KAKSI VAIKUTUS­R EITTIÄ Työpaikan vaihdosta ei pidä rankaista Vuosiloman kertymissääntöjä tulisi muuttaa. Alle vuoden kestäneessä työsuhteessa lomaa kertyy kaksi päivää kuukaudessa, vuoden jälkeen 2,5 päivää.

– Olisi oikeudenmukaista antaa kaikille kaksi ja puoli päivää heti työsuhteen alusta.

Tradenomit haluaa myös kaikille oikeuden vähintään viiteen lomaviikkoon työsuhteen pituudesta riippumatta. Päättyneestä työsuhteesta kertyneet, pitämättä jääneet vuosilomapäivät maksetaan rahana eli lomakorvauksena. Uudessa työsuhteessa vuosiloma alkaa kertyä nollasta.

– Lomaan pitäisi olla oikeus, vaikka olisi juuri vaihtanut työpaikkaa. Jos on vaikka aloittanut tammikuussa uuden työn, ja siitä on kesälomakauden alussa

ehtinyt kertyä viikko palkallista lomaa, pitäisi olla halutessaan oikeus saada neljä viikkoa palkatonta lomaa. Tämän rahoittamiseen voisi käyttää edellisen työn rahana maksettavia vuosilomia.

Lisäksi Tradenomit esittää asiantuntijoille, joille on kertynyt täysi vuosiloma, oikeutta kolmen viikon palkattomaan lomaan vuodessa työntekijän niin halutessa. Nyt työnantajalla ei ole velvollisuutta myöntää palkatonta lomaa.

Työntekijä voi neuvotella työsopimukseensa paremmat lomaoikeudet kuin laki tai työehtosopimus määräävät, mutta useimmiten näin ei tapahdu.

– Tradenomien jäsentutkimuksen mukaan uudessa työpaikassa aloittaneista 70 prosenttia ei ole neuvotellut tai saanut neuvoteltua paremmista lomista, Lauren kertoo. T

Tradenomit voi edistää vuosilomatavoitteitaan joko lainsäädännön kautta tai työehtosopimuksin.

Vuosilomalakiin vaikuttaminen vaatii poliittista lobbausta, ja lakimuutokset koskisivat kaikkia aloja.

Neuvottelupöydissä muutosta haettaisiin työehtosopimus ja ala kerrallaan.

– Seuraava tes-kierros alkaa ensi syksynä. Tradenomien hallitus päättää sen tavoitteet kevään aikana, ja todennäköisesti vuosiloma-asiat ovat listalla mukana, arvioi Julia Lauren.

Tradenomit yrittää saada omia tavoitteitaan Ylempien Toimihenkilöiden Neuvottelujärjestön YTN:n agendalle. Yksityisen sektorin akavalaisia edustava YTN käy sopimusneuvottelut työnantajaliittojen kanssa.

1970-l.

2005

2019

NYKYÄÄN

Vuoden 1973 vuosi­ lomalaki toi 4 viikon loman. Vuonna 1977 viides, ns. talviloma­ viikko, vähintään 10 vuotta työsuh­ teessa olleille.

Työaikadirektiivin 7 artikla takaa työn­ tekijän lähtökohtaisen oikeuden 4 viikon lomaan. Parannuksia määräaikaisten vuosi­ lomaetuuksiin.

EU-lainsäädäntö takaa oikeuden 4 viikon pal­ kalliseen vuosilomaan, vaikka työntekijä olisi ollut poissa työstä sairauden tai kuntou­ tuksen vuoksi.

Suomessa vuosilomaa kertyy 30 päivää, mutta käytännössä vuo­ silomaa on kuitenkin yleensä vain 25 päivää, sillä lomaviikko on kuusipäiväinen työ– viikon ollessa viisi– päiväinen.

TRADENOMI 31

KAMPUKSELLA

”ALOITTELEVA TYÖNTEKIJÄ TARVITSEE VAHVISTUSTA TUNTEELLE TYÖSSÄ PÄRJÄÄMISESTÄ.”

32 TRADENOMI

Te l m a R i v i n o j a n mukaan uuden ­työntekijän työn sujumista ja ­hänen jaksamistaan kannattaa ­seurata alussa tarkoin.

MITEN SAADA HYVÄ ALKU TYÖURALLE? Ammattiin valmistuttua on edessä uusi, jännittävä ­elämänvaihe: työelämään astuminen. Esihenkilö ja t­ yökaverit voivat tukea monin tavoin, jotta alku sujuisi hyvin. Tutkija ­kertoo vinkit myös aloittajalle itselleen.

T E K S T I : TARJA SINERVO / / K U VAT: EINO ANSIO

E

nsiaskeleet työelämässä on se perusta, jolta nuori alkaa raken­ taa uraansa. Tämä vaihe vaikut­ taa pitkälle työuran kehittymi­ seen. Esihenkilön ja työyhteisön tuki on tässä vaiheessa erityisen tärkeää.

Työterveyslaitoksen Onnistuneesti työ­ uralle -tutkimus selvitti, miten auttaa nuori alkuun.

Tietoa ja työtä sopivissa annoksissa Erityisasiantuntija Telma Rivinojan mukaan keskeiset tehtävät, vastuut ja tavoitteet on kerrottava perehdytyksessä selkeästi. Tietoa kannattaa kuitenkin sään­ nöstellä sopiviin annoksiin.

– Alussa on tärkeää antaa myös tehtä­ viä maltillisesti. Uudella työntekijällä on paljon opeteltavaa, joten työtahti on kon­ kareita hitaampi. Työmäärää voi kasvat­ taa sitten, kun työ ja ympäristö tulevat tutuiksi, hän kertoo.

Tilaisuudet työkavereihin tutustu­ miseen ja työskentelyyn heidän kans­ saan ovat hyvin tärkeitä. Työn sujumista ja työntekijän jaksamista tulee seurata alussa tarkoin.

– Aloitteleva työntekijä tarvitsee vah­ vistusta tunteelle työssä pärjäämisestä.

Erityistarkkuutta tarvitaan haastavissa tilanteissa, sillä nuorella ei ole niistä koke­ musta. Kiperiä tilanteita voi käydä ennalta läpi ja neuvoa, miten niissä toimitaan.

Kun virheitä sattuu, tilanne on hyvä käydä yhdessä läpi ja pohtia, miten toimia

jatkossa. On myös hyvä muistuttaa, että kompastuksia sattuu kaikille, eivätkä ne kerro siitä, miten hyvä hän on työnteki­ jänä, sanoo Rivinoja.

ESIHENKILÖT OVAT ALOITTAJAN TUKI JA TURVA Tradenomi Väinö Haapamäki toimii Lennu IT:n kumppanuuspäällikkönä. Työelämään pääsyä vauhdittivat ­huolella tehdyt CV ja LinkedIn-sivut sekä aktiivinen verkostoituminen järjestötehtävissä ja työssä opintojen ohella. Hänellä on jo kolmas alan työpaikka.

– Perehdytys on tosi tärkeää.

Alkuun pääsyssä on auttanut tiivis yhteistyö esihenkilöiden kanssa ja työskentely heidän kanssaan. Tietoa saa tulla alussa reilusti. Tutustuminen toiminnan eri osa-alueisiin auttaa hahmottamaan kokonaiskuvaa työpaikasta.

– Tärkeää on kerrata asioita pitkin vuotta. Me ihmiset kehitymme, mutta myös unohdamme yksityiskohtia.

Tarvitessa lisäoppia kannattaa pyytää rohkeasti. On myös oltava armollinen itselle ja pidettävä huolta omasta hyvinvoinnista.

TRADENOMI 33

Varmuutta ­osaamisen kokemukseen – Työntekijä voi hyvin, kun hänen vahvuutensa ja voimavaransa huomioidaan antamalla hänelle osaamista vastaavia tehtäviä ja minimoimalla kuormittavia tekijöitä. Jos vaikka uusi tekninen sovellus tuottaa hankaluuksia, sen käytön voi siirtää myöhemmäksi ja lisätä sen sijaan sopivampia tehtäviä. Näin hän saa onnistumisen kokemuksia. Kun työ sitten rullaa tottuneemmin, voimavaroja riittää uuden sovelluksen opetteluun, Rivinoja vinkkaa.

Uudelle työntekijälle kannattaa antaa myönteistä palautetta pienistäkin suorituksista. Pelkkä lausahdus ”Hyvin tehty” ei riitä, vaan kannattaa kertoa tarkemmin, mikä toimenpiteessä meni hyvin.

– Työntekijän on tärkeä oppia tunnistamaan omia vahvuuksiaan. Kerro, missä tilanteissa hän on taitava,

ja mitä vaikutuksia sillä on. Pohtikaa myös sitä, mitä hän on jo oppinut. Osoita puheilla ja teoilla, että työntekijä on arvostettu, Rivinoja rohkaisee.

Mitä itse voi tehdä työuran alkaessa?

Aloittavan työntekijän kannattaa hakeutua aktiivisesti uusien työkavereidensa seuraan, esittäytyä rohkeasti ja virittää keskustelua vaikkapa kysymällä apua työpaikan käytännöistä. Luontevimmin toisiin tutustuu työn äärellä.

– Jokaisella työssä aloittavalla on oikeus saada tukea työarjessa, niin konkreettisia neuvoja käytännön asioissa kuin henkistäkin tukea. Ihmiset auttavat ja jakavat osaamistaan mielellään – onhan avunpyyntö luottamuksen osoitus toiselle. Jos joku kuitenkin kieltäytyy, siitä ei kannata lannistua, vaan kysyä seuraavalta, Rivinoja vinkkaa.

– Jos työssä tuntee itsensä yksinäiseksi, kannattaa kertoa se esihenkilölle. Hänen tehtävänsä on järjestää kohtaamisia toisten kanssa ja etsiä projekti, johon voi liittyä mukaan. Itsekin voi pyytää päästä mukaan kiinnostavaan projektiin. Myös työpaikan harrastekerhoissa voi tutustua ihmisiin, ja itsekin voi ehdottaa yhteistä tekemistä työpaikalle.

Tärkeää on olla armollinen ja antaa itselle aikaa uuden oppimiseen. Omaa työtahtia on turha verrata konkareiden suorituksiin. Sen sijaan on hyvä miettiä, miten itse on työssä kehittynyt: missä onnistuin, mikä siinä auttoi ja voisiko toimintatavan kopioida muihin tehtäviin.

– Työ ei saisi täyttää koko elämää. Vapaa-aika, ystävät ja harrastukset ovat tärkeitä hyvinvoinnille ja elämän tasapainon ylläpitämiselle. Näin voimavarat riittävät myös työssä kehittymiseen, sanoo Rivinoja.T

Polku unelmaduuniin -portaali auttaa työnhaussa Tradenomien kattava palvelupaketti työnhaun teemoista. Jokaisen teemaosion aloittaa havainnollistava video. Voit käydä läpi koko polun tai poimia juuri sinua kiinnostavat teemat.

”OSOITA PUHEILLA JA TEOILLA, ­ETTÄ TYÖNTEKIJÄ ON ARVOSTETTU.” 34 TRADENOMI

Aiheita: • Oman osaamisen tunnistaminen • CV ja LinkedIn ajan tasalle • Vinkit ja mallit hakemuksen tekoon • Harjoittele työhaastattelua videosimulaattorilla

KIRJAUDU PORTAALIIN

Tradenomien jäsenenä voit tilata itsellesi Talouselämä Digin alennettuun hintaan!

Talouselämä on listannut yrityselämän vaikutusvaltaisimmat päättäjänaiset jo 25 kertaa.

Tämän vuoden listalle nousi liuta uusia nimiä, mutta nainen suuren pörssiyhtiön tai sen hallituksen johdossa on edelleen harvinaisuus.

Päättäjänaiset listauksen lisäksi tutkimme miten listalle nousseiden vastuut ovat kasvaneet, Riikka Aaltonen kirjoitti kolumnin Juha-indeksin taittumisesta ja selvitimme millä koulutuksella nainen nousee todennäköisimmin huipulle.

Opiskele liiketalouden Master’s-tutkinto englanniksi!

Suomen suurimmassa ammattikorkeakoulussa Metropoliassa saat ensiluokkaisen opetuksen, valmiuden asiantuntija- ja johtotehtäviin sekä loistavat mahdollisuudet verkostoitumiseen.

Opiskelu sujuu myös joustavasti työn ohessa!

Opiskeluaika on noin puolitoista vuotta.

Liiketalouden Master’s-tutkinnot tammikuun yhteishaussa 8.1. – 22.1.2025 Master of Business Administration » Business Informatics, 90 op » Health Business Management, 90 op » Procurement, 90 op

Lue lisää: metropolia.fi/hakeminen »