TRADENOMIEN JÄSENLEHTI 3/2025
TRADENOMI (YAMK)
PETRI VIRKKUNEN S. 18
Opinnot muuttivat uran suunnan
Teema
Jäsenelle
Kampuksella
Hyvän asiantuntijatyön tärkeimmät rakennuspalikat 10
Tavoitteena palkankorotus? Palkkatoive kohdilleen
Tradenomien neuvoilla 28
Kesätyö opetti Roope
Rytköselle työelämän tärkeimmän sanan 32 ”YHDISTIN TYÖN
TRADENOMIT:
TRADENOMI,
TYÖPAIKKASI JA KOLLEGASI
TARVITSEVAT
SINUA K
ova talouspolitiikka heijastuu monin tavoin jäsentemme työpaikoilla. Irtisanomiset ovat monella työpaikalla arkipäivää ja moni pelkää työpaikkansa puolesta. Säästöpäätökset ja työlainsäädännön heikennykset ovat vallitsevassa tilanteessa huono lääke työllisyyden kohentamiseksi.
Työlainsäädännön toteutetut ja suunnitteilla olevat muutokset näkyvät jo työmarkkinoilla. Heinäkuun alusta yt-lain soveltamisalaa kavennettiin ja neuvotteluaikoja lyhennettiin. Vaikuttaa siltä, että yritykset ovat ottaneet muutokset nopeasti käyttöön – mutta eivät välttämättä tavalla, joka edistäisi työllisyyttä, vaikka juuri sillä perusteella muutoksia on perusteltu.
Nykyisessä tilanteessa on entistä tärkeämpää, että kaikille henkilöstöryhmille valitaan omat edustajansa työpaikoilla. Myös asiantuntijat tarvitsevat oman edustajansa, jotta heidän näkemyksensä tulevat aidosti huomioiduiksi muutostilanteissa ja työolojen kehittämisessä.
Henkilöstöedustajat ovat työpaikkojen avainhenkilöitä, jotka voivat tärkeällä työllään vaikuttaa esimerkiksi työhyvinvointiin, palkkapolitiikkaan ja muutostilanteiden ratkaisemiseen. Tradenomit työskentelevät vaativissa asiantuntijatehtävissä eri toimialoilla, ja heidän tutkintonsa antaa erinomaiset valmiudet toimia myös muissa työelämän kehittämisen tehtävissä, kuten työsuojeluvaltuutettuina tai luottamushenkilöinä.
”TRADENOMEILLA ON ERINOMAISET VALMIUDET TOIMIA TYÖELÄMÄN KEHITTÄMISEN
TEHTÄVISSÄ, KUTEN
TYÖSUOJELUVALTUUTETTUINA
Syksyllä valitaan uusia henkilöstöedustajia seuraaville toimikausille edistämään asiantuntijoiden parempaa työelämää. Olisitko sinä yksi heistä? T
Anu Väätäjä Viestintäjohtaja, päätoimittaja Twitter: @AnuVaataja
Tradenomilehti löytyy myös verkosta! tradenomi.fi/ lehti
Hyvä työelämä vaatii merkityksellisyyttä, itsenäisyyttä ja tiimityötä. Asiantuntijatyössä korostuvat osaamisen hyödyntäminen ja palautumisen tärkeys.
10 32
”Kurssitarjontaa selatessa tuntui siltä kuin olisin karkkikaupassa.” Petri Virkkunen kertoo, kuinka opinnot Haaga-Heliassa tempasivat hänet mukaansa ja mitä uralle tapahtui.
Palkkaneuvonnan avulla kohti parempaa palkkaa! Tradenomien asiantuntija Katriina Matinhelmi kertoo, miten voit neuvotella realistisen palkankorotuksen.
Julkaisija: Tradenomiliitto TRAL ry, p. 020 155 8800, f. 020 155 8809, toimisto@tradenomi.fi, www.tradenomi.fi
Päätoimittaja: Anu Väätäjä, p. 020 155 8802, anu.vaataja@tradenomi.fi
Toimitus: Otavamedia Oy
Asiakkuuspäällikkö: Päivi Laakso, p. 050 3275 328, paivi.laakso@otava.fi
Mediamyynti: Kari Salko, p. 0400 604 133, kari@karisalko.com
Paino: PunaMusta Oy
Tilaukset ja osoitteenmuutokset: toimisto@tradenomi.fi
Lehti postitetaan liiton jäsenille ja sidosryhmille. Tilaushinta 30 euroa/vuosi. Tradenomi ilmestyy 4 kertaa vuonna 2025. Seuraava lehti ilmestyy joulukuussa Painos 26 000 kpl. Aikakausmedia ry:n jäsen. 23. vuosikerta. ISSN 1457-3792
Tradenomit www.tradenomi.fi
Löydät meidät myös Tradenomit @tradenomit tradenomit@tradenomi.fi
Toimisto Ratavartijankatu 2, 00520 Helsinki puh. 020 155 8800 (vaihde) Avoinna ma–to klo 9–16, pe 10–16
Roope Rytkönen sai kesätyön McDonald’silta ennätysajassa: hakemus, haastattelu ja työt alkoivat kaikki kolmen päivän sisällä. Lue myös Roopen vinkit kesätyön hakuun.
Sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi@ tradenomi.fi
Jäsenpalvelut ja -edut: toimisto@tradenomi.fi
Jäsenmaksut, liittymiset, jäsentietojen muutokset, alennushakemukset: jasenasiat@tradenomi.fi
Työsuhdeneuvonta ja lakipalvelut: lakiasiat@tradenomi.fi Työttömyysturvaneuvonta: tyottomyysturva@tradenomi.fi
Palkkaneuvonta: palkkaneuvonta@tradenomi.fi
Korkeasti koulutettujen työttömyyskassa KOKO Ratavartijankatu 2 00520 Helsinki Puhelinpalvelu: (09) 4763 7600, ma–to klo 10–15, pe 10–13. Asiakaspalvelupiste palvelee ajanvarauksella. Ajan voi varata itse ajanvarauskalenterista: kokokassa.fi
YKSI MEISTÄ
Vantaalainen Jaana Koivisto kävelee vähintään kahdesti kuussa saman lenkin ja laskee jokaisen sen varrella kohtaamansa päiväperhosen.
Miten päädyit perhosharrastuksen pariin?
Huomasin kesällä 2018, että kesämökin isotöyhtöangervossa oli paljon päiväperhosia. Ne olivat tosi kauniita, ja aloin kuvata ja tunnistaa niitä kännykän avulla. Ilmoitin perhoshavaintoni laji.fi:n valtakunnalliseen perhosseurantaan.
Kerro päiväperhosten laskennasta. Mistä siinä on kyse?
Sain vuonna 2020 kutsun tulla mukaan Maatalousympäristön päiväperhosseurantaan, joka on Suomen ympäristökeskuksen koordinoima tutkimushanke. Minulla on yksi laskentalinja. Käytännössä kävelen sovitun reitin vähintään kahdesti kuussa, ja kirjaan sen varrella näkemäni perhoset. Saan tarvittaessa tunnistusapua Facebook-ryhmässä, mutta minulla on myös perhoskirjoja. Seurannassa on kaiken kaikkiaan mukana yli 60 laskentalinjaa.
Millainen urasi on ollut tähän asti?
Olen ollut vakuutusalalla töissä 20 vuoden ajan. Aloitin tuntityöt jo opiskeluaikana, sittemmin olen edennyt asiantuntijatehtäviin.
Tämänhetkinen työnkuvani on tosi monipuolinen.
Mitä päiväperhosten laskenta on antanut sinulle?
Ennen kaikkea olen oppinut, että uusiin juttuihin kannattaa lähteä rohkeasti mukaan. Luontoharrastus on hyvää vastapainoa töille. Linjalaskennan ansiosta tulee liikuttua kauniissa luonnossa, ja samalla myös tehneeksi tärkeää vapaaehtoistyötä. EU:n ennallistamisasetuksen myötä perhosseurannan tulosten merkitys on kasvamassa tulevina vuosina.
Mitä ja missä opiskelit, milloin valmistuit?
Hain lukion jälkeen yliopistoon, ja tradenomitutkinto oli tarkkaan harkittu kakkosvaihtoehtoni. Valmistuin Haaga-Heliasta vuonna 2006. Metropoliassa opiskelin tradenomi YAMK-tutkinnon vuonna 2020 liiketoiminnan kehittämisen koulutusohjelmassa. Vuonna 2024 suoritin lisäksi 30 op Master´s tason Muutosvalmentaja-opinnot. Koen, että jatkuvan oppimisen taidot ovat keskeisiä tulevaisuuden työelämätaitoja, ja työelämässä toimiminen edellyttää jatkuvaa osaamisen päivittämistä.
KATSO VIDEO! Katso videolta, mitä Tradenomien palveluja Jaana on käyttänyt. tradenomi.fi
Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus Suomessa edelleen alle OECD-maiden keskiarvon
Suomessa korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden nuorten aikuisten osuus (39 %) on edelleen OECD:n keskiarvoa (48 %) matalampi. Vuonna 2024 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden osuus Suomessa oli 15 %, kun OECD:n keskiarvo oli 16 %. Muissa Pohjoismaissa osuus oli korkeampi, esimerkiksi Tanskassa 20 %. Myös alemman korkeakoulututkinnon suorittaneiden osuus oli Suomessa OECD-keskiarvoa matalampi. Merkittävin ero korkeakoulutettujen osuuden välillä Suomessa ja OECD:n keskiarvossa johtuu siitä, että Suomen järjestelmästä puuttuvat lyhyet korkeaasteen tutkinnot. OECD-maissa keskimäärin 7 % nuorista aikuisista on suorittanut lyhyen korkea-asteen tutkinnon. OECD nostaa esiin Suomen korkeakoulujärjestelmän erityispiirteitä, kuten myöhäisen aloitusiän (Suomessa keskimäärin 24 vuotta, OECD:n keskiarvo 22 vuotta) ja välivuosien yleisyyden ennen opintojen aloittamista (Suomessa 77 % uusista opiskelijoista, OECD:n keskiarvo 44 %).
Taustalla vaikuttaa Suomen valikoiva korkeakoulutuksen hakujärjestelmä.
Suomessa korkeampi läpäisyaste ja vähemmän keskeyttäjiä Vastapainona hakujärjestelmän valikoivuudelle Suomessa korkeakoulutuksen läpäisyaste on OECD:n keskiarvoa parem pi. Suomessa 49 % opiskelijoista suorittaa alemman korkeakoulututkinnon tavoiteajassa, kun OECD-maissa keskimäärin vain 43 % valmistuu suunnitellussa ajassa.
Suomi erottuu monista muista OECDmaista siinä, että vain 5 % uusista opiskelijoista keskeyttää opintonsa ensimmäi-
sen vuoden aikana. Monissa muissa maissa – myös Pohjoismaissa – keskeyttäneiden osuus on huomattavasti suurempi, tyypillisesti 10–20 %.
Education at a Glance 2025 tarjoaa ajankohtaista kansainvälistä vertailutietoa OECD-maiden koulutusjärjestelmistä – mukaan lukien näkökulmat työmarkkinoihin ja varhaiskasvatukseen.
oecd.org okm.fi
Kolme keskeisintä syytä, miksi asiantuntijat, toimihenkilöt ja suorittavan työn tekijät harkitsevat työpaikan vaihtoa.
Lähde: Lähtijät-tutkimus
HUONO johtaminen
PALKKA ja taloudelliset syyt PAREMMAT uramahdollisuudet ja kehittyminen
lahtijat.fi/tutkimukset/tuottavuus-tyohyvinvointi
Kuva: Getty Images
Työttömät
(pois lukien lomautetut) työttömyyden keston mukaan
Opiskelijahallitus 2025
Keitä olette ja mistä vastaatte hallituksessa?
-
kuin korkeakoulutetut
kesto enintään vuosi
- Muut kuin korkeakoulutetut
Pitkäaikaistyöttömät
-
- Muut kuin korkeakoulutetut
Työttömyyden kasvu hidastunut, pitkäaikaistyöttömyys yhä kasvussa
AKAVA WORKS -työttömyys- ja lomautuskatsauksen mukaan työttömyyden kasvu on hidastunut selvästi viime kuukausina. Heinäkuun 2025 lopussa työttömiä oli yhteensä 320 280 (ilman lomautettuja), mikä on noin 35 180 enemmän kuin vuotta aiemmin. Uusien työttömyysjaksojen määrä on vähentynyt, ja alle vuoden kestävä työttömyys on kääntynyt laskuun. Sen sijaan pitkäaikaistyöttömyys kasvaa nopeasti.
Pitkäaikaistyöttömyys selittää 85 prosenttia työttömyyden vuosikasvusta, mikä kertoo vaikeuksista työllistyä.
Työttömyys pysyy korkealla tasolla, koska avoimia työpaikkoja on vähän. Vuoden sisällä valmistuneita oli heinäkuun lopussa työttömänä vajaat 17 700 henkilöä, mikä on runsaat 3 745 enemmän kuin vuotta aiemmin. Korkeakoulutettuja tästä lisäyksestä oli 546 ja muita kuin korkeakoulutettuja 3 200. Vuoden sisällä valmistuneiden työttömyys on kuitenkin vähentynyt jo kolmen kuukauden ajan korkeimmalta tasoltaan.
akavaworks.fi
Olen Susanna Hakaoja ja olen valmistunut Savonia-ammattikorkeakoulusta, jossa opiskelin myyntiä ja markkinointia. Vastaan liiton ulkoisesta viestinnästä etenkin sosiaalisessa mediassa ja nettisivuilla. Tuotan materiaalit palvelutiimin suunnittelemiin kampanjoihin, kuten Black Weekseille ja Tradenomiviikoille. Seuraan säännöllisesti tietoja someviestinnän tehokkuudesta, ja työpöydälläni on myös viestintästrategian päivittäminen.
Olen Alina Heinonen ja opiskelen liiketalouden tradenomiksi. Toimin tapahtumaja Tradenologiavastaavana. Suunnittelen ja toteutan opiskelijatapahtumia muiden hallituksen jäsenten sekä Tradenologian tiimin kanssa. Se tarkoittaa esimerkiksi tapahtumaideoiden kehittämistä, tilojen ja palveluiden varaamista sekä tapahtumien aikataulutusta.
Korkeakoulut avasivat uuden kaikille avoimen Opin.fi-palvelun
KORKEAKOULUT OVAT julkaisseet Opin.fi-palvelun, joka kokoaa ensimmäistä kertaa eri korkeakoulujen avoimet opinnot yhteen paikkaan. Palvelun tavoitteena on tehdä korkeakouluopinnot helpommin saavutettaviksi kaikille suomalaisille elämän eri vaiheissa. Opin.fi helpottaa opintojen löytämistä ja vertailua, ja se on suunnattu erityisesti työikäisille. Palvelun käyttö ei edellytä aiempia korkeakouluopintoja Opin.fi-palvelu on kehitetty tiiviissä yhteistyössä korkeakoulujen ja tulevien käyttäjien kanssa. Pitkäkestoiseen kehitystyöhön on osallistettu sekä oppijoita että korkeakoulujen edustajia, jotta palvelu vastaisi mahdollisimman hyvin käyttäjien tarpeisiin. Hankkeen taustalla on 37 korkeakoulua. opin.fi
Olen Aleksi Saarivirta ja opiskelen International Business -ohjelmassa Tampereen ammattikorkeakoulussa. Toimin toisena jäsenvastaavana sekä Haaga-Heliassa toimivien paikallisyhdistysten aluevastaavana. Jäsenvastaavana kehitän jäsenhankinnallisia kampanjoita ja muuta toimintaa. Esimerkiksi Black Weeks sekä Opiskelijasta ammattilaiseksi -kampanja ovat työpöydälläni. Lisäksi koulutan paikallisyhdistyksiä jäsenhankinnan ja -pidon parantamisessa.
Olen Ronja Tuominen, liiketalouden tradenomiopiskelija. Olen Tradenomiopiskelijoiden jäsenvastaava sekä Etelä-Idän aluevastaava (Lahti, Lappeenranta ja Kouvola). Vastaan koko kentän jäsen hankinnan ja -pidon koordinoinnista, koulutan paikallisyhdistyksiä jäsenhankinnassa sekä suunnittelen ja toteutan jäsenhankinnan kampanjoita.
Lähde: Akava Works, TEM ja Macrobond
Sanottua Kysy meiltä
”Kuukausittainen online kokoaa yhteen nostoja toiminnastamme. Edunvalvonnan kirjeissä syvennymme työelämän kysymyksiin, ja palveluviestimme tarjoavat tietoa monipuolisista jäsenpalveluistamme. Lisäksi lähetämme jäsenillemme kutsuja tapahtumiin ja webinaareihin. Voit itse määrittää viestintäasetuksesi jäsenasioinnissa ja valita, millaisia viestejä haluat meiltä vastaanottaa.”
Milloin seuraavat valtuustovaalit pidetään?
NYKYINEN valtuustokautemme päättyy ensi vuoden lopussa. Seuraavat valtuustovaalit järjestetään ensi vuoden syksyllä. Tuolloin sähköisten vaalien kautta valitaan 30 edustajaa valtuustoon. Lisäksi viisi opiskelijaedustajaa valitaan ensi kertaa myös vaalien kautta entisen hakumenettelyn sijaan.
Luoto, viestinnän asiantuntija
instagram.com/tradenomit linkedin.com/tradenomit facebook.com/tradenomit
Valtuustotyöskentelyn kautta jäsenemme voivat vaikuttaa liittomme toimintaan ja tulevaisuuden suuntaan. Nyt on hyvä hetki pohtia, olisitko sinä valmis asettumaan ehdolle seuraavissa vaaleissa!
Valmistelemme parhaillaan vaaleja, ja loppuvuoden aikana julkaisemme tarkat aikataulut siitä, milloin ehdokasasettelu alkaa ensi syksynä ja milloin äänestys järjestetään.
tradenomi.fi/valtuustovaalit
Oletko tullut ajatelleeksi, että työpaikan käytännöt, työsopimus ja laki määrittelevät millaiseksi työarkesi muodostuu?
Sujuvan arjen keskellä tulee harvoin pohdittua työsuhteen ehtoja, vaikka ne ohjaavat arkeasi. Älä jää pimentoon työelämän perusasioissa, vaan tule kuulolle Työelämän ytimessä -tapahtumaamme:
7.10. Jyväskylässä
8.10. Oulussa
22.10. Kuopiossa
23.10. Rovaniemellä
28.10. Tampereella 30.10. Turussa 4.11. Helsingissä 5.11. Lappeenrannassa 6.11. Joensuussa LUE LISÄÄ JA ILMOITTAUDU: tradenomi.fi/tapahtumat
NUMEROIN
Palkka pitää pintansa – etätyö noussut uudeksi vetovoimatekijäksi
Työpaikan valinnassa hyvä palkkataso on edelleen ykköskriteeri kaupallisten ja tekniikan alojen osaajille. Palkan rinnalle on noussut uusi voimatekijä: mahdollisuus etätöihin. Tutkimusaineisto vuosilta 2015–2025 paljastaa, kuinka etätyön merkitys on kasvanut tasaisesti ja muuttanut työelämän odotuksia – ilman että palkka on menettänyt asemaansa.
Palkka ratkaisee!
Juuri nyt työelämässä korostuu palkitseminen. Vuonna 2025 yli puolet piti hyvää palkkaa tärkeimpänä työpaikan valintakriteerinä. Palkan merkitys oli alimmillaan vuonna 2017, jolloin samoin ajatteli reilu kolmannes.
Mielenkiintoisten työtehtävien merkitys laskussa 48 %
Etätyömahdollisuuksien merkitys selvässä kasvussa
31 % VS. 4% 51 % VS. 38 % 7%
24 %
Vuonna 2015 vain neljä sadasta piti etätyömahdollisuutta tärkeänä työpaikan valintakriteerinä, vuonna 2020 seitsemän sadasta ajatteli samoin eli kiinnostus joustaviin työmuotoihin kasvoi jo ennen pandemiaa. Pandemian aikana ja sen jälkeen etätyömahdollisuuden merkitys on noussut keskeiseksi valintakriteeriksi jo joka neljännelle.
Työtehtävien kiinnostavuus on työpaikan valinnassa edelleen toiseksi tärkein tekijä, mutta sen asema suhteessa palkkaan on heikentynyt. Vuonna 2015 lähes puolet nimesi työtehtävät tärkeimmäksi kriteeriksi. Nyt vain vajaa kolmannes pitää työn sisällöllisiä tekijöitä tärkeimpänä valintakriteerinä.
Vuonna 2015 viidennes vastaajista piti työn merkityksellisyyttä tärkeänä työpaikan valintakriteerinä – tilanne on säilynyt lähes muuttumattomana jo kymmenen vuoden ajan.
20% VS. 21%
Vuosi 2025
Jos minulla olisi useita työpaikkavaihtoehtoja, tärkein valintakriteerini olisi
Työn merkityksellisyys pitää pintansa 51% 31 % 24% 23% Hyvä palkkataso
Mielenkiintoiset työtehtävät
Työpaikan ilmapiiri Mahdollisuus etätöiden tekoon
Lähde: T-Median työnantajamainetutkimus 2025
Tutkimusaineisto kerättiin 21.3.–18.5.2025 yhteistyössä Tradenomien, Suomen Ekonomien, Tekniikan Akateemiset TEKin, Insinööriliitto IL:n sekä korkeakoulujen opiskelija- ja alumnijärjestöjen kanssa. Kyselyyn vastasi 2 551 henkilöä, joista 1 449 oli kaupallisten alojen osaajia.
HYVÄN TYÖELÄMÄN RAKENNUSPALIKAT
Mistä elementeistä rakentuu hyvä työ?
– Perinteisessä ajattelussa työ tuo leipää pöytään ja elämään rakennetta, haasteita ja onnistumisen elämyksiä, mutta etenkin uudet sukupolvet vaativat työltä kokonaan uuden tason mielekkyyttä – ja ennen kaikkea merkityksellisyyttä.
Työterveyslaitoksen (TTL) johtava asiantuntija Sinimaaria Ranki huomauttaa, että erityisesti asiantuntijatyössä korostuu oman osaamisen hyödyntäminen ja uuden oppiminen.
– Näiden elementtien kautta koetaan sitä merkityksellisyyttä, joka puolestaan koetaan hyvin motivoivaksi.
Samalla työelämä on tavallaan kuin nuorallatanssia: suomalaiset asiantuntijat ovat hyvin itseohjautuvia ja arvostavat itsenäisyyttään – mutta toisaalta monimutkaisten haasteiden voittaminen vaatii tiimityötä ja vuorovaikutusta muiden kanssa.
– Asiantuntijatyössä on tärkeää olla itsenäisen ajattelun rinnalla riittävästi innovatiivisuutta ruokkivaa yhteistä kehittämistä, Ranki korostaa.
Anna aivoillesi armoa
Asiantuntijatyö on tietenkin ennen kaikkea aivotyötä – välillä jopa niin, että höyry tuntuu nousevan korvista. Ranki muistuttaa, että samalla kun työelämän intensiteetti kasvaa, aivoille pitää antaa aikaa palautua.
– Tämä voi olla vaikea muistaa, kun työ on kiinnostavaa ja vie mennessään.
Etätyötä tekevä ahkera Markku tai Mirkku voi vetää itsensä piippuun samalla, kun esihenkilö vain myhäilee tyytyväi-
TEKSTI: SAMI ANTEROINEN // KUVITUS: SAMULI SIIRALA
Johtava asiantuntija
Sinimaaria Ranki
Työterveyslaitos
senä: tehoja löytyy ja projektit valmistuvat etuajassa! Ranki huomauttaakin, että etätyössä pitää olla tarkkana ja varmistaa, että kaikki tiimin jäsenet voivat hyvin.
MIKSI AIVOTYÖTÄ KANNATTAA SUJUVOITTAA?
• Omaa työtä on helpompi hallita ja työaikaa säästyy
• Kuormitus on hallinnassa ja työhyvinvointi paranee
• Työn jälki on laadukkaampaa ja asiakkaat ovat tyytyväisempiä
Lähde: TTL
Kehittämispäällikkö
Teppo Valtonen
Työterveyslaitos
– Joskus kannattaa mennä sinne konttorille –vaikka itse ei siitä koe hyötyvänsä juuri silloin, niin kaverille se voi olla tärkeää. Jokaisella meistä on vastuu omasta jaksamisesta, mutta yhteisöllisyys pitää muistaa silti, Ranki pohtii.
– Kasvokkain energian taso on ihan erilainen.
Myös luovuus ja huumori kukkivat nimenomaan livenä, eivät niinkään Teams-viidakossa.
Enemmän rentoa resilienssiä
Johtamisen yliopettaja
Petra Sippola
Satakunnan ammattikorkeakoulu
Kun jaksaminen on koetuksella, tarvitaan sinnikkyyttä. Ranki toteaa, että joka työssä tulee vastaan pulmia, mutta oikealla asenteella niistä yleensä selvitään.
– Asiantuntijan tulee luottaa itseensä ja omaan osaamiseen, mutta toisaalta tietää myös se, mitä ei vielä osaa tai hallitse, Ranki muistuttaa rajanvedon tärkeydestä.
Kehittämispäällikkö Teppo Valtonen Työterveyslaitokselta katsoo, että emme ole vielä oppineet hahmottamaan tietotyötä kokonaisuutena.
– Fyysisessä työssä on helpompi nähdä sen rasittavuus ja ymmärtää, mikä kuorma on liikaa, hän vertailee.
Työssä koettu stressi on kuitenkin usein myönteinen, eteenpäin työntävä voima: se pitää valppaana ja oikealla polulla.
– Stressi on positiivista, kunhan se on hallittavissa, ei pääse pitkittymään ja siitä voi palautua hyvin, Valtonen listaa.
Kansakunnan hyvinvointi versoo luovuudesta
Valtiovalta ja elinkeinoelämä janoavat tietenkin tuottavuutta: miten sitä lisätään ilman, että työelämä muuttuu liian harmaaksi ja raskaaksi? – Sinimaaria Ranki uskoo, että tuottavuuden kasvun ytimessä on uusi tieto, jota saadaan T&K-toiminnalla, IT- ja viestintäteknologiaan panostamalla ja inhimillistä pää-
JOUSTAVUUS, LUOTTAMUS JA VAPAUS ON SE PYHÄ KOLMIYHTEYS, JOKA VOI
NOSTAA TYÖHYVINVOINNIN UUDELLE TASOLLE.
omaa – eli osaamista – kasvattamalla. – Oppimista tapahtuu, kun vuorovaikutus on hyvää ja ilmapiiri arvostava. Kun organisaatio voi hyvin, uusia tuottavuutta nostavia ideoita syntyy.
Johtamisen yliopettaja Petra Sippola Satakunnan ammattikorkeakoulusta (SAMK) katsoo, että työelämässä on mahdollisuus kukoistaa, kunhan vain haasteet ja oma osaaminen ovat tasapainossa.
– Työn ei pidä olla liian vaikeaa eikä liian helppoa –ja uuden oppiminen on valtavan tärkeää työn mielekkyyden kannalta.
Raha ratkaisee?
Sippolan mukaan palkka ei ole se kaikkein motivoivin tekijä asiantuntijatyössä, vaan nimenomaan työn merkityksellisyys. Sitä taas löytyy omien vahvuuksien löy-
tämisestä, kehittämisestä ja käyttämisestä – ja vapaudesta tehdä valintoja, ohjata omaa ajankäyttöään ja uraansa.
– Own your job, kuittaa Sippola, joka käy tiuhaan firmoissa puhumassa työhyvinvoinnista ja johtamisesta.
Sippola katsoo, että etätyö tuo monelle asiantuntijalle juuri sitä henkistä ja fyysistä tilaa, mitä ajattelu ja innovointi vaatii. – Etätyö vaatii luottamusta siihen, että hommat hoituvat silloinkin, kun porukka ei ole konttorilla – mutta tämä on ihan minimivaatimus: eihän mikään elämässä toimi muutenkaan, jos luottamusta ei ole.
Joustavuus, luottamus ja vapaus on se pyhä kolmiyhteys, joka voi nostaa työhyvinvoinninkin uudelle tasolle.
– Tätä kautta myös luovuus ja tuottavuus kasvavat.
TYÖRAUHA VÄHENTÄÄ
SAIRAUSPOISSAOLOJA
TTL:n tutkimuksessa tarkasteltiin läsnätyöympäristössä koettua työrauhaa seuraamalla yhteensä viiden organisaation tietotyötekijöitä.s Tulokset osoittavat, että koettu työrauha vähensi lyhyiden sairauspoissaolojen (1–3 päivää) riskiä. Tutkijat kehottavatkin kiinnittämään huomiota työympäristön suunnitteluun huolimatta etätyön määrästä. Esimerkiksi monitilatoimistoa ja avokonttoria suunniteltaessa on taattava työntekijöille mahdollisuus keskittyä työhönsä ilman häiriötekijöitä, kuten ylimääräistä meteliä.
SITTEN OTETAAN OMA KALENTERI
HALTUUN: VARAA OMASTA KALENTERISTA
AIKA SILLE RAPORTILLE, JOTA ET SAA
MILLÄÄN TEHTYÄ.
Työhyvinvointi prioriteetiksi oikeasti
Mutta mitä tehdä, kun liika kuormitus aiheuttaa aivosumua ja ankeuttaa arjen? – Sippolan mukaan tiukassa tilanteessa pitää kysyä, onko organisaation resurssointi kunnossa.
– Jos työntekijällä ei ole tarpeeksi aikaa tai oikeita työvälineitä tehdä työtään hyvin, niin viime kädessä se on johtamisongelma. Kaikki kuitenkin haluavat pääsääntöisesti suoriutua hyvin töistään.
Sippola myöntää, että ajat ovat kovat ja moni yritys helisemässä, mutta tällöin erityisesti kannattaa pitää omista työntekijöistä huolta. – Jos puhutaan rahasta, niin hyvän työntekijän menettäminen on kallista sekin.
Kun yritykset miettivät, mistä vielä voi säästää ja leikata, niin olisi suotavaa, että edes jonkinlainen strateginen näkemys vielä säilyy.
– Työhyvinvoinnista ei kannata yrittää säästää. T
Varaa aika työhyvinvointivalmennukseen
Henkilökohtaisen työhyvinvointivalmennuksen keskiössä ovat sinun jaksamisesi tukeminen sekä ajan- ja stressinhallinta.
Valmennuksen aiheita voivat olla:
• Arjen hallinta ja työssä jaksaminen
• Palautuminen
• Kuormittavassa tilanteessa hyvinvoinnin edistäminen
• Opiskelijoille oma valmennus
AJANVARAUS VERKOSSA
KOGNITIIVINEN ERGONOMIA ASIANTUNTIJAN APUNA
Sujuvan aivotyön tärkeys korostuu asiantuntijatehtävissä. Työolosuhteet ja -tavat eivät kuitenkaan aina tue työssä onnistumista: esimerkiksi turhat häiriöt, keskeytykset ja liiallinen tietotulva laskevat työtehoa – ja nostattavat pulssia. Mikä neuvoksi?
Kognitiivinen ergonomia tarkoittaa työn suunnittelemista ihmisen mittaiseksi, siten että kognitiiviset eli tietoon liittyvät vaatimukset ja olosuhteet tukevat sujuvaa työskentelyä. Kehittämispäällikkö Teppo Valtonen Työterveyslaitokselta tietää, että nykypäivän tietotyö voi pahimmillaan olla erittäin kuormittavaa:
– Vahingollisia ovat etenkin huonot työolosuhteet ja -tilanteet. Tutkimusten valossa kuormittavia ovat esimerkiksi keskeneräiset projektit, jotka koko ajan ovat kuitenkin mielessä.
Kun ihmiset alkavat horjua, työyhteisön pitää toimia. Valtosen mukaan kuormitusta voidaan järkeistää hyvinkin paljon, kun mietitään yhdessä: mitä voimme tehdä toisin?
– Paras taso ratkaista näitä asioita on tiimitaso, eli 10–50 hengen yksikkö. Tällöin voidaan luoda yhteiset pelisäännöt esimerkiksi keskittymistä vaativan tilan käytöstä, toteaa Valtonen, joka on tutkinut kognitiivisen ergonomian teemoja jo 20 vuoden ajan.
Tuuttiruuhka seis!
Myös yksilöllä on paljon vaikutusmahdollisuuksia oman kognitiivisen ergonomian optimoimiseksi. Valtosen mukaan hyvinvointipyramidi ’ravinto + liikkuminen + lepo’ luo hyvän sokkelin myös tuuttiruuhkan hallintaan. Tämän lisäksi on hyvä ”pyhittää” keskittymisrauha muutamalla helpolla konstilla: – Kun tehdään keskittymistä vaativaa työtä kuten kirjoittamista, sähköpostista ja sosiaalisesta mediasta kannattaa kytkeä pois ilmoitukset ja muut häiritsevät piippaukset, jotta työhön voi uppoutua rauhassa, Valtonen aloittaa.
Työtä on myös syytä jaksottaa pienellä jumpalla tai kävelyllä puolen tunnin välein. Kun kropan jumit oikenevat, myös ajatus virtaa paremmin.
Sitten otetaan oma kalenteri haltuun: varaa omasta kalenterista aika sille raportille, jota et saa millään tehtyä – ja kun tiimisi jäsenet näkevät varauksen, kukaan ei yritä ujuttaa Teams-palaveriä samaan lokeroon.
– Ellet itse hallitse omaa kalenteriasi, vaarana on, että muut täyttävät sen puolestasi.
Valtonen muistuttaa, että voimme vaikuttaa kiireeseen aikatauluja suunnittelemalla. Niin tauot kuin itsenäinenkin työ vievät aikaa siinä missä kokoukset ja asiakastapaamisetkin.
– Esimerkiksi siirtymille paikasta toiseen pitää varata aikaa realistisesti.
TÖITÄ JOKAISELLE
tradenomille?
Tradenomeissa tehdään hartiavoimin töitä sen eteen, että jokaiselle tradenomille riittää töitä, ja että tutkinto antaa jatkossakin mahdollisuuden työllistyä lähes mille tahansa toimialalle. Liiton jäsenyydestä on myös konkreettista etua, jos työttömyys tai lomautus osuu omalle kohdalle.
TEKSTI: PI MÄKILÄ // KUVAT: TRADENOMIT
Työmarkkinoilta kantautuvien synkkien uutisten keskellä pilkahtelee valoa: työttömiä tradenomeja on aiempaa hieman vähemmän, ja samaan aikaan yhä harvempi tradenomi on joutunut lomautetuksi. Pitkäaikaistyöttömyys on edelleen kasvussa, mutta tradenomien työttömyysjaksot ovat pääasiallisesti edelleen suhteellisen lyhyitä moniin muihin tutkintoihin verrattuna.
Miltä tradenomien työllisyystilanne näyttää juuri nyt?
Sari: Tradenomien työllisyystilanne näyttää onneksi jo parantuneen viime vuoteen verrattuna. Työmarkkinoilla on usein tapana, että matalapalkka-aloilla työllistyminen alkaa ensin ja korkeakoulutetut seuraavat sitten perässä.
Jaakko: Tradenomeissa heikko työllisyystilanne näkyy esimerkiksi vastavalmistuneilla, sillä uusia avoimia työpaikkoja on tarjolla aiempaa vähemmän.
Miten Tradenomit tukee lomautettuja ja työttömiä jäseniä?
Sari: Meiltä löytyy työnhaun tueksi työnhakuvalmennuksia ja vertaisryhmiä sekä uutena tradenomeille räätälöity työpaikkasivusto Tradetori. Lisäksi jäsenemme voivat lisätä tietonsa Suomen suurimman suorahakutoimiston Inhunt Groupin Talent Pooliin, jota headhunterit hyödyntävät hauissa.
Jaakko: Lomautus tai työttömyys on usein
pysäyttävä hetki, jonka aikana tulee pohdittua uran suuntaa. Tradenomien työnhaun verkkokurssit, webinaarit ja erilaiset paikalliset tapahtumat, joissa pääsee kehittämään itseään tai verkostoitumaan, voivat olla sellaisella hetkellä erityisen tarpeellisia.
Miten lomautettujen ja työttömien asema otetaan huomioon edunvalvontatyössä?
Jaakko: Liiton tavoitteena on saada työmarkkinat siihen kuntoon, että kaikille tradenomeille riittää töitä. Otamme kantaa politiikkaan ja lainsäädäntöön. Tavoitteenamme on parantaa yt-lainsäädäntöä sekä luoda työelämään malli, jolla opiskelu olisi mahdollista myös työelämässä ja työttömyysjaksojen aikana. Tällaiselle on tarvetta, kun aikuiskoulutustukea ei enää voi saada.
Sari: Käytännössä vaikutamme sekä työnantajiin, poliittisiin päättäjiin että tradenomitutkinnon yleiseen tunnettuuteen.
Millaisia tradenomitutkinnon antamat työllistymismahdollisuudet ovat tulevaisuudessa?
Sari: Tutkinto tarjoaa hyvät työllistymismahdollisuudet monille eri toimialoille. Oman osaamisen sekä tutkinnon laajuuden ja vahvuuksien esiintuominen parantaa mahdollisuuksia työmarkkinoilla entisestään.
Jaakko: Tradenomit ovat myös tulevaisuudessa työpaikkojen asiantuntijoita, joita tarvitaan. Tutkinnon antamaa ymmärrystä taloudesta, kaupasta, IT-alalta ja liiketoiminnasta tarvitaan varmasti jatkossakin. T
Jaakko
Hyvönen
Tradenomien hallituksen puheenjohtaja
TRADENOMI
ON KAMELEONTTI, JOKA PYSTYY MAASTOUTUMAAN
TYÖELÄMÄSSÄ MONENLAISIIN
ROOLEIHIN. TÄLLE RIITTÄÄ
KYSYNTÄÄ MYÖS TULEVAISUUDESSA.
APUA MONENLAISIIN TILANTEISIIN
Tradenomit tarjoaa monia työnhakua edistäviä palveluja jäsenilleen. Ne kaikki kuuluvat jäsenmaksun hintaan. Lisäksi työttömät ja lomautetut saavat alennusta jäsenmaksusta.
Liiton uravalmentajat auttavat tunnistamaan jäsenemme omaa osaamista sekä päivittämään ansioluetteloa ja LinkedIn-profiilia. Tradenomien uuden tekoälyvalmentaja Sisu Sepän valmennuksia voi hyödyntää myös työnhakuun.
TYÖELÄMÄN RISTIRIITATILANTEISSA
KANNATTAA ROHKEASTI HYÖDYNTÄÄ LIITON LAKIPALVELUITA JA TYÖTTÖMYYSTURVANEUVONTAA.
Niemi
Tradenomien toiminnanjohtaja
Käy tutustumassa strategiaan! tradenomi.fi/strategia
Sari
ASIAKASKOKEMUSTEN ASIANTUNTIJA
Sattumusten sarja sysäsi Petri Virkkusen ensin tradenomiksi ja sittemmin päällikkötehtäviin.
TEKSTI: PI MÄKILÄ // KUVITUS: MIIKA KAINU
Kun ymmärtää vähän kaikkea kaikesta, ura on helpompi rakentaa juuri sellaiseksi kuin haluaa. Sen Petri Virkkunen oivalsi jo tradenomiopintojen alussa.
Virkkunen päätyi opiskelemaan HaagaHelia ammattikorkeakouluun vuonna 2015. Monimuoto-opintoina toteutettavat opinnot tempasivat heti mukaansa.
– Kurssitarjontaa katsoessa tuntui siltä kuin olisin karkkikaupassa. Poimin kiinnostavia kursseja toisen sieltä ja toisen täältä. Omaa kiinnostusta ja motivaatiota oli tosi helppo ruokkia aina vain enemmän. Melkein kaikki tuntui innostavalta, ja jokainen kurssi tuntui avaavan ovia uuteen, Virkkunen kertoo.
Aamuhämärästä iltamyöhään
Kaupallinen ala ja etenkin johtamiseen ja HR:ään liittyvät tehtävät olivat kiinnostaneet Virkkusta jo pitkään. Siksi tradenomiopintojen alkaessa Virkkusella olikin takana jo erilaisia opintoja avoimen yliopiston opiskelijana, ja opintopisteitä kertyi opintojen edetessä kovaa vauhtia lisää.
Päivät olivat usein varsin hektisiä, sillä Virkkunen työskenteli samaan aikaan
Valiolla logistiikkatehtävien parissa.
– Aloitin työt aamulla kuudelta ja lopettelin kahden aikaan. Opinnot Haaga-
Heliassa alkoivat neljältä ja jatkuivat usein iltakahdeksaan tai -yhdeksään. Kun töistä koitti loma, kävin intensiivikursseja ja suoritin lisää opintopisteitä, Virkkunen muistelee.
Lisäpontta opintoihin toi Virkkusen työpaikassa samoihin aikoihin auennut HRM-traineeohjelma. Sen ansiosta opinnot oli entistä helpompi leipoa osaksi tutkintoa.
– Pääsin heti testaamaan käytännössä oppimaani, Virkkunen kertoo.
Traineeohjelma sysäsi myös Virkkusen uran liikkeelle. Virkkunen oli ehtinyt työskennellä Valiolla jo useamman vuoden, nyt ovet tuntuivat aukeavan moneen suuntaan.
– Valiolla oli menossa uuden palkka- ja HR-järjestelmän käyttöönottoprojekti. Järjestelmänäkökulma alkoi kiinnostaa siinä samalla.
Töihin toimittajalle
Virkkunen huomasi pohtivansa, voisiko seuraava työtehtävä löytyä toiselta puolen pöytää.
– Toimittajasta, Mepco Oy:sta, tulikin sitten uusi työnantajani. Toimin ensin projektipäällikön tehtävissä ja pohdin työssäni sitä, miten järjestelmän avulla pystytään tukemaan eri organisaatioiden henkilöstöä mahdollisimman hyvin.
Urani
2025–Head of
Customer Success, Account Software
2024–2025
Head of Customer Success, Accountor HR Solutions
2022– 2024
Customer Success Manager, Accountor HR Solutions
2022–2023
Sales and Marketing Director (interim), Accountor HR Solutions
2023
Tradenomi (YAMK), Lapin amk
2017–2022
Projekti-/ palvelupäällikkö, Mepco Oy / Accountor HR Solutions
2017
Tradenomi, Haaga-Helia amk
Virkkunen on työskennellyt Accountourkonsernissa käytännössä kahdeksan vuotta, sillä Mepco Oy fuusioitui myöhemmin osaksi Accountor-konsernia. – Muutoksia on kyllä ollut muitakin: kun aloitin, meitä oli reilut 50 työntekijää, nyt meitä on jo yli tuhat Pohjoismaissa, Virkkunen sanoo.
Virkkusen opiskeluaika ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon osalta osui keskelle korona-aikaa, ja opinnot muuttuivat hetkessä kokonaan etäopinnoiksi. – Silläkin kerralla pystyin kuitenkin kustomoimaan koulutusta aika paljon siihen suuntaan, mihin halusin, hän kertoo.
URALLA ETENEMINEN ON VAATINUT TIUKKAA OPISKELUTAHTIA MYÖS TRADENOMIOPINTOJEN JÄLKEEN.
Työ yhdisti koulussa opitun tekniseen näkökulmaan.
– Pääsin vastaamaan eri tavoin projektikokonaisuuksista, ja olemaan myös HR:n ja palkkapuolen asiantuntija. Huomasin pärjääväni siinä mukavasti ja kiinnostus asiakastyöhön sai tästä alkunsa.
Tehtävä siivitti Virkkusen kohti nykyistä roolia.
– Innostuin asiakaspalvelullisesta näkökulmasta ja sen kehittämisestä. Pian työskentelinkin jo sitten palvelupäällikkönä.
Tiukkaa tahtia
Nyt Virkkunen vastaa Accountor Softwaren asiakkuuksien kehittämisestä ja asiakaskokemuksesta. Opiskeluaikana vauhdilla kerätyt opintopisteet ovat lunastaneet paikkansa: Virkkusen tehtävissä tarvitaan edelleen kansainvälisen kaupan, johtamisen ja HR:n osaamista.
– Organisaation tuoteportfolio on laajentunut muutosten myötä, ja toimintaalue kattaa Suomen lisäksi myös muut Pohjoismaat.
Uralla eteneminen on vaatinut tiukkaa opiskelutahtia myös tradenomiopintojen jälkeen.
– Kun uralla tapahtui muutoksia, huomasin, että omakin osaaminen kaipasi päivittämistä ja laajentamista. Puoliso opiskeli yliopistossa Rovaniemellä, joten päädyin hakemaan Lapin ammattikorkeakouluun suorittamaan ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon.
Vaikka YAMK-tutkintonimike on tullut vuosien varrella suurellekin yleisölle yhä tutummaksi, Virkkunen kertoo toivovansa, että tutkintonimike muutetaan jossain vaiheessa maisteri (AMK) -muotoon.
– Tutkinnossa yhdistyivät käytännönläheisyys ja akateemisuus. Oma työnantaja tunnisti koulutuksesta tulevan hyödyn, ja loi mahdollisuuksia lähteä suorittamaan tutkintoa.
Johtamiseen, asiakkuuksiin ja esihenkilötyöhön liittyvät teemat kiinnostavat Virkkusta edelleen. Siksi hän uskoo, että työ jatkuu tulevaisuudessakin samankaltaisten projektien parissa.
– Tämä työ on erityisen palkitsevaa silloin, kun pystymme kehittämään palvelukonsepteja ja rakentamaan asiakkaille uusia palveluita asiakkaiden omien toiveiden mukaan, Virkkunen kertoo. T
Mitä teet vapaa-ajalla? Käyn lähes päivittäin kuntosalilla, ja pyrin muutenkin liikkumaan paljon. Koen, että liikunta pitää työkykyä yllä ja auttaa hallinnoimaan työasioita.
Olet toiminut mentorina Tradenomien mentorointiohjelmassa. Mitä mentorointi on antanut sinulle? Olen halunnut laittaa hyvän kiertämään, sillä olen itsekin saanut tukea silloin, kun olen sitä tarvinnut. Mentorin matka rakentuu pitkälti aktorin toiveiden mukaan. Mentorina pääsee keskustelemaan mielenkiintoisista aiheista ja samalla reflektoimaan omaa ajatusmaailmaansa.
Mitä valmiuksia työssäsi tarvitaan? Pitää osata hallinnoida useita tilanteita samanaikaisesti. Tehtävässäni vaaditaan vahvaa asiakasystävällisyyttä ja tilannetajua: usein on tärkeää hahmottaa, milloin mikäkin pitää priorisoida.
KATSO VIDEO! Katso videolta, mitä Tradenomien palveluita Petri on käyttänyt. tradenomi.fi
NOPEAA
Piilotyöpaikka haussa?
Unohda työnhaku, aloita tiedonhaulla
1
Työpaikkaa etsivä tekee usein virheen siinä, että hän suuntaa suoraan työnhakuun, vaikka ensin olisi hyvä lähteä tiedonhakuun. Pohdi ensin, millaista työtä oikeastaan olet etsimässä. Missä organisaatiossa sitä tehdään, ja kuka sitä mahdollisesti tekee? Kartoita taustatiedot, eli selvitä, millainen organisaation tilanne mahdollisesti on: onko rekrytointeja mahdollisesti näköpiirissä?
Valitse esimerkiksi viisi itseäsi kiinnostavaa organisaatiota ja ala seurata näiden yritysten toimitusjohtajia sosiaalisessa mediassa. Jos mahdollista, tutustu ihmisiin, jotka tietävät näiden organisaatioiden toiminnasta. On mahdollista, että pian huomaatkin olevasi osa verkostoa, jonka organisaatiot tuntevat. Jos ihmisiin tutustuminen ennalta tuntuu vaikealta, suuntaa erilaisiin seminaareihin ja konferensseihin. Tapaat luultavasti ison joukon ihmisiä, jotka voivat olla tulevia kollegoitasi.
Pue osaamisesi sanoiksi
2
Piilotyöpaikkaa etsiessä kannattaa muistaa, ettei kukaan työnhakija ole toisensa kaltainen: olemme kaikki ainutlaatuisia. Lisäksi työnhakijalla on hyvä olla käsitys siitä, mitä itse voisi tarjota uudelle työpaikalle ja millaisia tuloksia uudessa työssä voisi mahdollisesti saada aikaiseksi. Siksi on tärkeää, että osaat pukea osaamisesi sanoiksi ja tehdä sen näkyväksi.
Lisäpotkua somesta?
3
Kun oma työidentiteetti on selkeä, myös sosiaalinen media kannattaa ottaa haltuun. Omaa verkostoaan voi kasvattaa esimerkiksi postaamalla ammatillisia aiheita tavalla, josta muut voivat oppia uutta. Sosiaalisen median merkitys kasvaa edelleen jatkuvasti, ja etenkin
LinkedIn-profiililla on väliä. Myös hakukoneet suosivat LinkedIn-profiileja.
Sosiaalisesta mediasta on iloa myös verkostoituessa. Lisäksi rekrytoija näkee sosiaalisen median profiilista ja postauksesta nopealla silmäyksellä, millainen henkilö olet ja sovitko mahdollisesti rekrytoivaan organisaatioon.
Uskalla ottaa yhteyttä
4
Rakenna itsellesi riittävästi itsevarmuutta sitä varten, että uskallat olla mahdollisiin työnantajiin yhteydessä. Lopulta tärkeintä on, että pääsee puhumaan sellaisen henkilön kanssa, jolla on valtaa tehdä päätös palkkaamisesta. Isoin virhe onkin, ettei omasta osaamisestaan puhu kenellekään eikä työpaikkaa hae lainkaan.
PYKÄLIN
Kysy ja työsuhdejuristi vastaa
URANÄKYMÄT JA PALKKATASO UUDESSA TYÖSSÄ
Kysymys: Muutosneuvotteluja käydään tällä hetkellä vilkkaasti. Kuinka yleistä on, etten löydä aiempaa vastaavaa työtä? Entä kuinka tavallista on, että uusi työnantaja ei tarjoa yhtä korkeaa palkkaa kuin edellinen, vaikka minulla on vahva kokemus?
Vastaus: Neuvontapalveluihimme tulee paljon yhteydenottoja, jotka kuvastavat erilaisia työelämän ilmiöitä. Monilla jäsenillämme on käsitys, että heidän työpanoksensa arvo määrittyy sen palkkatason mukaan, jonka he ovat uransa aikana korkeimmillaan saavuttaneet. Samalla odotetaan, että palkkakehitys etenee tasaisesti ylöspäin. Monelle voi kuitenkin tulla yllätyksenä, että kehitys ei aina ole nousujohteista – eikä palkka välttämättä pysy aiemmalla huipputasolla
Jäsentemme työpaikoilla on parin viime vuoden aikana käyty valtava
määrä irtisanomisiin johtaneita muutosneuvotteluja ja moni on joutunut työttömyyden tai työttömyysuhan vuoksi hakemaan uutta työpaikkaa. Parhaimmillaan työpaikan vaihto toimii johdonmukaisena jatkumona uraja palkkakehitykselle.
Erityisesti pitkän uran tehneet ja korkeisiin palkkoihin yltäneet jäsenemme ovat voineet huomata työnhaussa, että vastaavan tasoista tehtävää ei olekaan tarjolla. Uutta työtä ei myöskään välttämättä löydy aiemmalla palkkatasolla, mikä myös voi olla yllättävää ja haastavaa.
Heikossa työllisyystilanteessa työmarkkinoilla on tarjolla runsaasti osaavaa työvoimaa, mikä vähentää työnantajien tarvetta kilpailla työntekijöistä samalla tavalla kuin korkean työllisyyden aikana. Tämän seurauksena palkkatarjoukset voivat jäädä huomattavasti aiempaa
matalammiksi – jopa siinä määrin, että tilanne saattaa tuntua epäreilulta tai jopa herättää tunteen vedätyksestä.
Moni ei tule ajatelleeksi, että työpanoksen hinnanmuodostukseen vaikuttaa kysynnän ja tarjonnan laki. Työehtosopimukset, työpaikan yleinen palkkataso ja organisaation palkkarakenne määrittävät, millaista palkkaa mistäkin tehtävästä maksetaan.
Yksilöllisesti neuvotellut huippupalkat leikkaantuvat helposti heikon työllisyystilanteen aikana. Tämä on osa työmarkkinoiden dynamiikkaa. Kun taloustilanne kohenee, työmarkkinat alkavat jälleen vetää ja tilanne muuttuu. Silloin, kun osaavia hakijoita on tarjolla vain vähän, työnantajien keinoksi houkutella ja sitouttaa parhaat osaajat nousee kilpailijoita parempi palkkatarjous.
SAMA TYÖ, ERI PALKKA – MITÄ
TEEN?
Kysymys: Miten kannattaa toimia, jos otettuani uuden työn vastaan havaitsen, että kollegani saavat samasta työstä parempaa palkkaa? Entä, mikä on EU:n palkka-avoimuusdirektiivi?
Vastaus: Palkkauksen määräytymiseen työpaikalla vaikuttavat useat tekijät. Hyväksyttäviä perusteita palkkaeroille ovat esimerkiksi tehtävän vaativuus, työntekijän kokemus, koulutus ja työstä suoriutuminen. Lähtökohtana on, että samaa työtä tekevien tulisi saada samanlaista palkkaa, mikäli työn sisältö ja vaativuus ovat samankaltaisia.
Jos miespuolinen kollega saa samasta tehtävästä korkeampaa palkkaa kuin naispuolinen, eikä eroa voida perustella koulutuksella, työkokemuksella tai muulla hyväksyttävällä perusteella, on syytä selvittää, voiko kyse olla syrjinnästä – esimerkiksi sukupuolen perusteella.
Tasa-arvolaki kieltää palkkasyrjinnän. Jos epäilet tulleesi syrjityksi, kannattaa pyytää työnantajalta selitystä palkkaeroille. Työpaikkasi luottamusmies tai työsuhdeneuvontamme voi auttaa asian selvittämisessä. Myös tasa-arvovaltuutettu voi lausua
pyynnöstä syrjintään liittyvissä kysymyksissä.
Palkka-avoimuusdirektiivi on tuotava osaksi Suomen kansallista lainsäädäntöä viimeistään kesällä 2026. Palkka-avoimuusdirektiivin mukaan työnantajien on jatkossa ilmoitettava alkupalkka tai sen vaihteluväli työpaikkailmoituksissa tai ennen työhaastattelua.
Lisäksi työnantajien on varmistettava sukupuolineutraalius työpaikkailmoituksissa ja tehtävänimikkeissä. Työnantajalla ei myöskään ole oikeutta kysyä työn hakijan aiempia palkkoja hakuprosessissa. Työntekijöillä on myös jatkossa oikeus saada tietoa samasta tai samanarvoisesta työstä maksettavista palkoista sukupuolittain jaoteltuna. Yli 100 työntekijän yritysten on lisäksi raportoitava sukupuolten välisistä palkkaeroista. Direktiivin mukaan, jos yli 5 prosentin sukupuolten välinen palkkaero on selittämätön, työnantajan on toteutettava palkka-arviointi työntekijöiden edustajien kanssa. Tavoitteena on kaventaa naisten ja miesten palkkaeroja lisäämällä läpinäkyvyyttä palkkauksessa, joka on todettu yhdeksi suurimmista esteistä samapalkkaisuudelle.
Muista!
JUURI OIKEA PALKKATASO
1 Kysy neuvoa
Hakiessasi työpaikkaa, ole yhteydessä palkkaneuvontaamme! Me tunnemme tradenomien palkat ja osaamme auttaa sinua pyytämään oikeansuuruista palkkaa.
2
Pyydä perustelut
Mikäli havaitset, että saat pienempää palkkaa kuin kollegasi, pyydä työnantajalta perusteluita palkkaerolle. Jos hyväksyttäviä syitä ei löydy, palkka on syytä neuvotella samalle tasolle kollegan kanssa. Myös tähän saat vinkit palkkaneuvonnastamme!
3
Neuvotteluapua monelta taholta
Mikäli epäilet palkkasyrjintää ja haluat selvittää asiaa työnantajan kanssa tarkemmin tai työnantaja on vastahakoinen selvittämään asiaa, ole yhteydessä työpaikkasi luottamusmieheen tai työsuhdeneuvontaamme, niin saat apua selvittelyssä ja neuvottelussa.
tradenomi.fi/palkkaneuvonta
Vinkit ja vastaukset antoi Tradenomien lakiasiainjohtaja Mia Weckman ja erityisasiantuntija Katriina Matinhelmi
Haluatko kysyä liiton työsuhdejuristilta mieltäsi askarruttavaa asiaa? Palvelemme sinua työ- ja virkasuhdeasioissa: p. 020 155 8815 lakiasiat@tradenomi.fi digijuristi.tradenomi.fi
MONIKULTTUURISEN TIIMIN
JOHTAMINEN ON
taito- ja tahtolaji
Suomalaiset johtamishyveet, kuten rehellisyys ja avoimuus, sopivat hyvin monikansalliseen työympäristöön.
TEKSTI: SAMI ANTEROINEN // KUVITUS: GETTY IMAGES
Suomalainen työelämä kansainvälistyy, hitaasti mutta varmasti. Esimerkiksi Maahanmuuttoviraston tuoreet tilastot kertovat, että yhä useampi opiskelija jää Suomeen opintojen suorittamisen jälkeen. Vuoden 2025 ensimmäisellä puolikkaalla Suomessa tutkinnon suorittaneiden hakemusmäärä kasvoi peräti 59 prosenttia vuoden 2024 vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Mutta kuinka hyvin työpaikoilla on varauduttu monikulttuuristen tiimien esiinmarssiin?
Tuula Ryhänen on Haaga-Helian osaamisaluejohtaja, jolla on pitkä kokemus kansainvälisistä työympäristöistä. Ryhänen on muun muassa opettanut HaagaHelian eurooppalaisissa partneriyliopistoissa ja toiminut luennoitsijana Northern Michigan Universityssä Yhdysvalloissa. Nyt hän vetää Haaga-Helian Myynti, yrittäjyys ja asiakkuudet -osaamisaluetta, jossa on kansainvälisiä osaajia Isosta-Britanniasta, Ruandasta ja Kashmirista. Mitä Ryhänen sitten on oppinut monikulttuurisen tiimin johtamisesta?
Ryhäsen mukaan monet tekijät, kuten huumori ja hierarkiat, voivat aiheuttaa sekaannuksia työpaikalla. Siitä huolimatta perinteinen suomalainen johtamistapa, joka perustuu avoimuuteen, on tuottanut hyviä tuloksia.
– Kun johtaja on aito ja oma itsensä, tiimin jäsenet kyllä näkevät sen. Avoin ja rehellinen tapa toimia on paras, arvioi Ryhänen.
Avoin ja rehellinen johtamistapa tuottaa parhaita tuloksia monikulttuurisessa tiimissä.
Kissa pöydälle!
Mutta mikä neuvoksi, jos kulttuurisista syistä – kenties kasvoja menettämisen pelossa –epäkohtia ei uskalletakaan tuoda esiin?
– Epäselvyydet pitää selvittää, vaikka kyseessä olisi kuinka vaikea asia, toteaa Ryhänen, joka kuvailee itseään ’minähän en luovuta’ -tyypiksi, joka jaksaa jauhaa asioita auki.
Ryhäsen mukaan samanlaista rehellisyyttä tarvitaan myös silloin, kun johtajalla on jotain ikävää kerrottavaa tiimilleen. Kun asian kertoo avoimesti ja perinpohjaisesti – jämptisti mutta empaattisesti – se yleensä myös vastaanotetaan hyvin. Varsin tyypillistä sinivalkoista johtamista on sekin, että pomon toimia ei ohjaa mielihalu, vaan yhdessä sovitut säännöt.
– Kaikki ovat myös sitoutuneet siihen, että sääntöjä noudatetaan.
Itseohjautuvuus ei ole itsestäänselvyys
Ryhäsen tiimin jäsenet ovat asuneet Suomessa pitkän aikaa ja harva asia on heille enää kulttuurinen yllätys, saati shokki.
Ryhänen on kuitenkin huomannut joitakin kulttuuriin sidottuja asioita, jotka eivät ole muuttuneet.
– Yksi tällainen on tarve saada esihenkilöltä vahvistus sellaiseen asiaan, johon suomalainen ei niin usein kysyisi lupaa, toteaa Ryhänen ja arvioi, että kyseessä voi olla muistuma autoritäärisemmästä työkulttuurista, jossa oman selustan suojaaminen on tärkeää.
1
3 x Onnistu monikansallisen tiimin vetäjänä
Suunnitelmallisuus
Aikatauluta asiat huolellisesti ja varmista, että tiimin jäsenet ovat tietoisia aikatauluista ja tavoitteista.
2
Kulttuurinen ymmärrys
Johtajan tulee ymmärtää eri kulttuurien toimintatapoja ja arvoja, jotta voi tukea tiimin jäseniä.
3
Avoin viestintä Rakentava ja avoin keskustelu auttaa ratkaisemaan erimielisyydet ja edistää tiimin yhteenkuuluvuutta.
MONIMUOTOISUUS SYNTYY KUTSUSTA JUHLIIN; OSALLISUUS SIITÄ, ETTÄ
HAETAAN TANSSIIN; JA
YHTEENKUULUVUUS TANSSIMISESTA VAPAASTI
KUIN KUKAAN EI KATSELISI. - VERNA MYERS
– Toisinaan huomaa, että esihenkilöä tarvitaan varmistamaan tilanne, jossa kokenut työntekijä ei välttämättä tarvitsisi tukea.
Ryhänen katsoo kuitenkin, että vaikka kulttuurisia pohdintoja tarvitaan, ihmisten väliset kemiat, hyvä tahto ja ihan peruskäytöstavat ovat paljon suuremmassa roolissa arjessa.
Me-henki on työelämän pyhä henki?
Elina Wainio toimii Laureassa liiketalouden lehtorina ja opiskelijavaihtojen koordinaattorina. Hänellä on pitkä kokemus myös erilaisista EU-hankkeista, joiden tähtäimessä on korkeakoulujen kansainvälinen kehittäminen. Hänen mukaansa monimuotoisen työyhteisön ”supervoima” on yhteenkuuluvuus: – Yhteenkuuluvuus on voimaannuttava tunne, joka auttaa tiimiä parempiin tuloksiin.
Wainio katsoo, että yhteenkuuluvuuden rakentamisessa kannattaa panostaa alkuvaiheeseen: kaikki paukut tulee laittaa siihen, että startti saadaan sujumaan ja henkilökemiat kohdalleen. Varsinkin alkumetreillä fyysiset kohtaamiset ovat tärkeitä:
– Kun kohtaamme toisemme oikeasti eikä virtuaalisesti, energiat sekoittuvat ihan eri lailla ja opimme toisistamme enemmän.
Kartoita kulttuuriset karikot etukäteen
Monikulttuurisissa työympäristöissä suunnitelmallisuus on tärkeää, erityisesti asioiden aikataulutuksessa.
– Arkipäivä, joka suomalaiselle on ihan tavallinen työpäivä, voi olla tärkeä juhla jossain muussa kulttuurissa. Tiimien tulee keskustella näistä etukäteen, Wainoo sanoo.
Hän tietää myös, että joissain kulttuureissa on tapana hukuttaa opettajat pieniin lahjoihin ennen tenttiä. Tällöin opettajan ”kuuluu” sujauttaa oppilaalle koekysymykset ennen koetta.
Tällaisessa tilanteessa suomalaiselta opettajalta vaaditaan syvempää kulttuurista ymmärrystä. On tärkeää tunnistaa, että monissa maissa opettajien palkat ovat alhaiset ja sidoksissa oppilaiden koulumenestykseen. Tämä on johtanut siihen, että suklaa ja kukkakimput ovat saaneet roolin akateemisessa ympäristössä. – Ympäröivän yhteiskunnan ymmärtäminen auttaa näkemään, mistä tietyt toimintatavat kumpuavat. T
Osaamisaluejohtaja
Tuula Ryhänen
Haaga-Helia amk
TARVITAANKO TYÖPAIKALLASI SALLITTUJEN PUHEENAIHEIDEN LISTA?
Haaga-Helian osaamisaluejohtaja Tuula Ryhänen ei usko, että monikulttuurisella työpaikalla täytyy pitää kieli korostetun keskellä suuta.
– Jos sanoo huomaamattaan jotain, mikä pahoittaa toisen mielen kulttuurisista syistä, pitää vain selittää, että teki sen omaa ymmärtämättömyyttään ja pyytää anteeksi, Ryhänen pohtii.
Ryhänen on huomannut, että siinä missä esimerkiksi politiikasta puhuminen – yleisellä tasolla – on Suomessa aika normaalia small talkia, se voi olla melkoinen tabu muualla maailmassa. Esimerkiksi amerikkalainen poliittinen ilmapiiri on tätä nykyä niin tulehtunut, että aihepiirin käsittely kevyestikin on haastavaa.
– Jotkin puheenaiheet ovat herkkiä ja tämä kannattaa huomioida kanssakäymisessä.
Oman kansainvälisen tiiminsä kanssa Ryhänen on erityisen ylpeä yhdestä asiasta: vaikka jostakin oltaisiin eri mieltä, asiasta voidaan puhua rakentavasti
– Itse olen saanut palautetta, että kiva kun sulle voi aina sanoa, hän nauraa.
Laurean Elina Wainio korostaa itsereflektoinnin merkitystä: kun ”selkäydinrektiona” on tuohtua, että miksi tuo toinen noin sanoo ja tekee, huomio on syytä kääntää myös omaan käytökseen ja ajattelumaailmaan.
– Pitäisi kysyä, miksi itse reagoin niin vahvasti. Tällöin paljastuu usein, että kulttuuristen tekijöiden lisäksi mukana on persoonaan liittyviä syitä.
Kuva: Haaga-Helia amk
Kuva: Laurea-amk
Lehtori
Elina Wainio Laurea-amk
Onnea valmistuva tradenomi, aika saada CASHBACK!
Kun liityt valmistuttuasi Tradenomien jäseneksi, opiskeluaikana maksamasi jäsenmaksut hyvitetään takaisin ensimmäisen kolmen jäsenyysvuoden aikana.
Ota CASHBACK-etu käyttöösi päivittämällä opiskelijajäsenyytesi Tradenomien täysjäsenyyteen: asiointi.tradenomi.fi
Kutsu Tradenomiopiskelijaliitto TROL ry:n sääntömääräiseen liittokokoukseen
AIKA 1.–2.11.2025
PAIKKA Insinöörit & Ekonomit -talo, Ratavartijankatu 2, 00520 Helsinki
Tradenomiopiskelijaliitto TROL ry:n sääntömääräinen liittokokous pidetään 1.–2.11.2025 Helsingissä. Liittokokous alkaa valtakirjojen tarkastuksella lauantaina klo 9.30 ja päättyy sunnuntaina klo 13.00 mennessä
Liittokokouksessa käsiteltävät asiat
∙ Hyväksytään toimintakertomus vuodelta 2024
∙ Päätetään vuoden 2024 tilinpäätöksen vahvistamisesta
∙ Päätetään tili- ja vastuuvapauden myöntämisestä vuoden 2024 hallitukselle ja muille tilivelvollisille
∙ Liiton strategian ja viestintästrategian katsaukset vuodelta 2025
∙ Hallituksen selonteko liittokokousten väliseltä ajalta
∙ Päätetään liiton jäsenmaksu ja kannattajajäsenmaksu vuodelle 2026
∙ Vahvistetaan liiton toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2026
∙ Vahvistetaan liiton strategia vuosille 2026–2028
∙ Vahvistetaan liiton viestintästrategia
∙ Vahvistetaan liittokokouksen antama julkilausuma
∙ Valitaan liiton hallituksen puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja kolmesta seitsemään varsinaista jäsentä toimikaudelle
1.1.2026–31.12.2026
∙ Valitaan toiminnantarkastajat ja heidän henkiökohtiset varatoiminnantarkastajat vuodelle 2026
Jäsenyhdistyksen edustuksen määräytyminen Varsinaisella jäsenellä on liittokokouksessa yksi ääni. Jäsenyhdistyksellä on liittokokouksessa yhtä monta ääntä kuin sillä on jäseniä, pois lukien varsinaiset jäsenet, jotka käyttävät liittokokouksessa omaa ääntään. Äänimäärä määräytyy 31.5.2025 tarkastetun jäsenmäärän mukaan. Yhdistysten äänimäärät lähetetään yhdistyksille sähköpostitse.
Jäsenyhdistyksillä on oikeus nimetä yksi (1) edustaja liittokokoukseen jokaista alkavaa 600 jäsentä kohden. Mikäli jäsenyhdistyksellä on oikeus nimetä useampi kuin yksi edustaja, voi se jakaa äänensä valtakirjassa ilmoittamallaan tavalla nimeämilleen liittokokousedustajille. Valtakirjamalli lähetetään yhdistyksille sähköpostitse.
Kokousmateriaalit Varsinaiset kokousasiakirjat lähetetään jäsenyhdistyksille sähköpostitse.
Palvelumme saatavillasi ajasta ja paikasta riippumatta
TRADENOMIEN NEUVOILLA palkkatoive kohdilleen
Kun palkkapussin suuruus mietityttää, Tradenomien palkkaneuvonta auttaa muodostamaan realistisen palkankorotuspyynnön. Neuvonnasta on hyötyä myös silloin, kun haussa on uusi työpaikka – ja kenties entistä ehompi palkka.
TEKSTI: PI MÄKILÄ // KUVAT: TRADENOMIT, GETTY IMAGES
Työmarkkinoilta kantautuvat uutiset ovat viime aikoina olleet synkkiä. Tilanteessa, jossa työpaikoista ei ole liikaa tarjontaa, palkankorotuksen pyytäminen voi tuntua jännittävältä tai jopa mahdottomalta. Omasta palkastaan kannattaa pitää silti huolta. Sen tietää Tradenomien erityisasiantuntija, palkka- ja työttömyysturvaneuvontaa antava Katriina Matinhelmi – Työmarkkinoilla vallitsee kysynnän ja tarjonnan laki, joka vaikuttaa myös siihen, millaista palkkaa työnantajat kulloinkin ovat valmiit tarjoamaan. Moni työpaikkaa etsivä pohtiikin juuri nyt, millainen palkkapyyntö on juuri tässä tilanteessa ajantasainen. Työsuhteessa olevilla taas voi olla tällä hetkellä se kokemus, ettei palkasta juuri nyt pääse neuvottelemaan, hän kertoo.
Matinhelmin mukaan työmarkkinatilanteesta huolimatta palkasta kannattaa pyrkiä neuvottelemaan.
– Vaikka tämänhetkinen talous- ja työllisyystilanne on synkeä, ei tässä tilanteessa tulla olemaan loputtomiin. Kun työllisyys kohenee ja osaavaa työvoimaa on vapailla markkinoilla vähemmän, joutuvat työnantajat taas kilpailemaan osaajista korkeammilla palkoilla.
Vankalla kokemuksella
Matinhelmillä on pitkä kokemus palkkaneuvonnan antamisesta: uraa Tradenomeissa on takana jo 16 vuoden ajan. Koulutukseltaan Matinhelmi on itsekin tradenomi. Hän jos kuka siis tietää, miten palkkatoiveista kannattaa neuvotella.
– Olen itse ollut liiton jäsen opiskeluajoista lähtien ja olen myös jäsenenä käyttänyt liiton palkkaneuvontaa ennen kuin olen tullut töihin Tradenomeille. Työuran alkuvaiheessa palkkaneuvonta tuntui todella tärkeältä palvelulta, josta sain itse paljon apua, hän kertoo.
Matinhelmin mukaan jäsenen tilanteesta keskustellaan tarvittaessa hyvinkin yksityiskohtaisesti, sillä jokainen työpaikka ja työtehtävä on erilainen.
– Neuvottelustrategia, joka toimii yhdessä työpaikassa, ei välttämättä toimi toisessa työpaikassa. Palkkaneuvottelun käymiseen vaikuttaa olennaisesti se, millainen dynamiikka neuvottelun osapuolten välillä vallitsee.
Myös palkankorotuksen määrällä on väliä: noin 5–10 prosentin korotus on yleensä realistinen pyyntö.
– Erilaiset reunaehdot, kuten se, millaisia muiden palkat ovat, on hyvä ottaa huomioon.
PALKKANEUVONTAA VANKALLA KOKEMUKSELLA
Tradenomit tarjoaa jäsenilleen henkilökohtaista palkkaneuvontaa, jonka avulla voi muodostaa realistisen palkkapyynnön työtä hakiessa tai joka auttaa perustelemaan palkankorotuspyynnön. Palkkatason arviointi perustuu muun muassa tilastotietoihin eri tehtävissä työskentelevien tradenomien palkoista. – Palkkaneuvonnasta saa myös sparrausta. Palkkaneuvonnassa pystymme tarjoamaan vinkkejä, neuvoja ja myös itsevarmuutta erilaisiin keskustelutilanteisiin, Katriina Matinhelmi kertoo ja muistuttaa, että Tradenomeissa tunnetaan eri alo-
Tradenomien palkkaneuvonnasta hyötyvät etenkin työuran alkuvaiheessa olevat henkilöt, joilla on vielä niukasti kokemusta neuvottelemisesta, sekä esimerkiksi työuran taitekohdassa olevat jäsenet. – Rahallinen hyöty jäsenelle voi parhaimmillaan olla satoja euroja kuukaudessa, jos hän saa neuvoteltua palkkansa merkittävästi aiempaa korkeammaksi, Katriina Matinhelmi muistuttaa.
Lisäksi on syytä pohtia, millaisen korotuksen pystyy todennäköisesti neuvottelemaan, hän sanoo.
Matinhelmi huomauttaa, että moni lähtee hakemaan palkankorotusta toivomalla hieman isompaa korotusta. Tapa voi toimia, mutta sen kanssa kannattaa olla tarkkana.
– Pahimmillaan neuvottelun jatkamiselle ei ole edellytyksiä, jos näkemysero on suuri. Tällöin voi mennä pitkä aika ennen kuin asiaa on seuraavan kerran mahdollista ottaa puheeksi.
Myös silloin, kun haussa on uusi työpaikka, palkkatoiveen kanssa on syytä olla tarkkana.
– Vaikka olisi neuvottelijana miten hyvä, ei kukaan pysty neuvottelemaan isompaa palkkaa, mitä työnantaja pystyy maksamaan. Liian suurella palkkatoiveella saattaa siis vahingossa rajata itsensä ulos työnhausta.
Neuvotteluvaltit esiin
Matinhelmin mukaan etenkin pitkäaikaisessa työsuhteessa olevan työntekijän kannattaa pysähtyä pohtimaan palkka-asioita muutaman vuoden välein.
Moni Matinhelmiltä palkkaneuvontaa pyytävä pohtii, millaisia neuvotteluargumentteja palkkaneuvottelussa kannattaa käyttää. Olennaista on pohtia, mitkä argumentit vetoavat työnantajaan todennäköisemmin.
– Jos haluaa saada aikaiseksi hyvän lopputuloksen, pari-kolme kärkiargumenttia riittää. Näiden ei tarvitse olla kovin monimutkaisia. Useimmiten nämä argumentit voivat liittyä työtehtävien vaatimuksiin ja niissä tapahtuneisiin muutoksiin, omaan ammatilliseen osaamisen tai erityisen hyvään työsuoritukseen, Matinhelmi listaa. T
TYÖMARKKINATILANTEESTA
PALKASTA
OSAAMINEN NOUSUUN
Tradenomit haluaa turvata koulutustason nousun ja mahdollisuuden kehittää omaa osaamista työn ohessa. Yksi tapa olisi verovähennysporkkana korkeakoulututkinnon suorittajille.
Suomen virallinen tavoite on nostaa korkeakoulutettujen osuutta väestöstä. Hallitus on kuitenkin leikannut koulutuksen rahoitusta rajusti, muun muassa lakkauttanut aikuiskoulutustuen. Tradenomit ehdottaa mahdollisuutta korkeakoulututkinnon arvon verovähennykseen, osa-aikaisen opintovapaan helpompaa saamista ja kouluttautumisseteliä.
– Jos näihin kaikkiin sanotaan, että ei käy, niin haluaisin kysyä hallitukselta, mikä oikein on heidän keinonsa osaamisen kehittämiseen ja koulutustason nostoon, haastaa edunvalvontajohtaja
Ville-Veikko Rantamaula.
Tutkinto hyödyttää yhteiskuntaa Korkeakoulututkinnon verovähennysoikeus voi ensi kuulemalta vaikuttaa erikoiselta idealta, onhan tutkinnon suorittaminen ilmaista, Rantamaula myöntää.
Yritykset saavat kuitenkin vähentää verotuksessa esimerkiksi hankkimiensa koneiden ja kaluston arvon: investoinnit auttavat yritystä tekemään tulosta, mikä hyödyttää kansantaloutta. Hyötyjä tuo myös yksilön päätös suorittaa korkeakoulututkinto.
– Tutkinto kasvattaa palkkatuloja, joista kertyy veroja ja eläkettä, ja kolmannen
asteen tutkinto lisää eläkekertymää 876 euroa kuussa.
Verojärjestelmä ei nyt tarjoa houkutinta omaehtoiseen kouluttautumiseen, mutta vähennysoikeus loisi motivaatiota, kun tutkinnolla olisi myös verotuksessa rahallinen arvo. Vähennyksen voisi toteuttaa poistoina esimerkiksi kymmenen vuoden aikana.
– Hyöty olisi noin kuukauden palkka verottomana käteen, mikä parantaisi ostovoimaa, kun perustetaan perhettä, hankitaan asuntoa ja autoa. Tämä voisi auttaa siihenkin ongelmaan, että Suomessa tutkinnon tekevät ulkomaalaiset eivät jää tänne. Hehän eivät voi esimerkiksi lukukausimaksuja vähentää verotuksessa. Kahdesta saman tason tutkinnosta Tradenomien malli ei antaisi tuplaverovähennystä.
TEKSTI: MIKKO NIKULA
Ville-Veikko Rantamaula
Joonas Kopra
TRADENOMIEN RATKAISU OSAAMISTASON NOUSUUN
1
KANNUSTIN: KORKEAKOULU
TUTKINNON VEROVÄHENNYSOIKEUS
2
MAHDOLLISTAJA: OSA AIKAINEN OPINTOVAPAA
HAKEMINEN
NYKYISIN
Euroistetaan tutkinto eläkekertymän pohjalta 876 euroa/kk (vuonna 2025) eli AMK-tutkinnon arvo 36 796 euroa. Tutkinnon suorittamisen jälkeen tasapoisto kymmenen vuoden ajan valmistumisen jälkeisenä vuosina.
Esimerkki rahallisesta hyödystä
920 €
vuodessa veroprosentilla 25 % vastaavista tuloista.
Luodaan työntekijälle mahdollisuus osaamistason nostamiseen työn ohessa. Opintovapaan siirtäminen mahdollista vain kerran ja enintään 3 kuukautta.
TYÖNANTAJA
SIIRTÄÄ
TYÖNANTAJA
SIIRTÄÄ 3 KK 6 KK 6 KK MUUTOS
KOKOAIKAINEN TAI OSA-AIKAINEN OPINTOVAPAA
3
ETUUS: KOULUTTAUTUMISSETELI
Luodaan yrityksille mahdollisuus tarjota kouluttautumisseteliä verovapaana henkilöstö etuna.
KOKOAIKAINEN OPINTOVAPAA
– Haluamme tukea sellaista polkua, että tradenomista AMK-maisteriksi, siitä ehkä vielä tohtoriksi, sanoo Rantamaula.
Osa-aikainen opintovapaa ketterämmäksi
Työn ohessa opiskelua Tradenomit avittaisi parantamalla työntekijän oikeutta osa-aikaiseen opintovapaaseen.
– Sen saaminen riippuu nyt käytännössä työnantajan hyvästä tahdosta. Yli 40 vuotta vanha nykylainsäädäntö lähtee siitä, että ollaan 100-prosenttisesti joko töissä tai opintovapaalla. YAMK-opintoihin ja avoimiin opintoihin laki ei sovellu, kertoo erityisasian-
tuntija Joonas Kopra
Työnantajalla on vähintään viiden hengen yrityksissä oikeus siirtää opin-
tojen alkua kahdesti ja kuuden kuukauden päähän. Oikeutta tulisi rajata: yksi siirto kolmen kuukauden päähän riittäisi.
– Tämä toisi ketteryyttä. Jäsenkyselyssämme yhdeksän kymmenestä oli sitä mieltä, että työntekijällä tulisi olla oikeus päästä osa-aikaiselle opintovapaalle.
Tradenomit ottaisi myös käyttöön kouluttautumissetelit. Lounas-, kulttuuri- ja liikuntaseteleihin vertautuvalla henkilöstöedulla voisi hankkia koulutusta verovapaasti 1 500 euron arvosta vuodessa.
– Työssä käynti ei saa olla este osaamisen kehittämiselle. Niitä täytyy pystyä tekemään käsi kädessä, sanoo Kopra. T
EI NYT TARJOA
HOUKUTINTA
OMAEHTOISEEN
KOULUTTAUTUMISEEN, MUTTA VÄHENNYS
OIKEUS LOISI
MOTIVAATIOTA.
”TAVOITTEENA
ON, ETTÄ
ASIAKASPALVELUTILANNE
OLISI ASIAKKAAN PÄIVÄN PARAS HETKI.”
Roope Rytkönen pitää nyt taukoa työnteosta, sillä hän viettää syyslukukauden opiskelijavaihdossa Kanadassa. – On hyvä siirtyä välillä uuteen ja tuntemattomaan.
KIITOS ON TYÖELÄMÄN TÄRKEIN SANA
Joskus käy niin, että kesätyö vie mennessään.
Roope Rytkönen löysi kesätyön, jossa viihtyi monen vuoden ajan.
TEKSTI:
SANNA LESKINEN // KUVAT: SABRINA BQAIN
Roope Rytkösellä kesätyön rekrytointiprosessi kesti vain kolme päivää. Hän lähetti työhakemuksen McDonald’siin ja kymmenen minuutin kuluttua ravintolapäällikkö soitti ja kutsui seuraavaksi päiväksi työhaastatteluun. Työt hän aloitti haastattelua seuraavana päivänä.
26-vuotias liiketalouden opiskelija työskenteli McDonald’silla Helsingissä viiden vuoden ajan. Hän jatkoi osa-aikaista työntekoa hampurilaisketjun Joensuun toimipisteessä, kun hän aloitti opinnot Kareliaammattikorkeakoulussa vuonna 2023.
– Mäkkäri antaa valmiuksia työelämään. Se on parempi työpaikka kuin monet uskovat, sanoo Rytkönen.
Päivän paras hetki
Kaikkiaan seitsemän vuotta hampurilaisketjussa työskennellyt Rytkönen on laittanut ruokaa, siivonnut, hoitanut asiakaspalvelua ja työskennellyt vuoropäällikkönä. Kerran ravintolaan astui sisään rättiväsynyt mies ja nainen. Heillä oli takanaan muuttopäivä.
– He eivät olleet käyneet hampurilaisravintolassa pitkään aikaan. Myin heille tuotteita, joita he eivät itse ehkä olisi osanneet tilata. Sain luotua heille hyvän olon iloisella asiakaspalvelullani.
Asiakkaat antoivat kiittävää palautetta palvelusta, ja palaute julkaistiin työntekijöiden yhteisössä. Se tuntui hyvältä.
– Työntekijän tulee asettua asiakkaan tasolle ja huomioida hänen erityistoiveensa. Vaikka asiakkaalla olisi huono päivä, tavoitteena on, että asiakaspalvelutilanne olisi hänen päivänsä paras hetki.
Työstä lisäpotkua opintoihin
Ennen työskentelyä McDonald’sissa Rytkönen toimi Suomen Partiolaisissa markkinointi- ja viestintävastaavana. Yksi mieleenpainuvimmista kokemuksista oli toimia vuoden 2023 maailmanjamboreen Suomen joukkueen viestintä- ja markkinointijohtajana. Maailman suurin partioleiri järjestettiin Etelä-Koreassa.
– Työ partiossa puski minua eteenpäin. Aloin ajatella, että tällaista voisi tehdä myös ammatikseen.
Niinpä merkonomin tutkinnon suorittanut Rytkönen päätti opiskella tradenomiksi ja erikoistuu nyt opinnoissaan markkinointiin sekä henkilöstöhallintoon. Merkonomiopintojensa aikana hän suoritti harjoittelujakson McDonald’sissa, jossa hän seurasi myyntitilastoja sekä opetteli tilausten tekemistä ravintolaan, hävikin laskemista ja vuorolistojen laatimista. Lisäksi hän on osallistunut muutaman päivän mittaisiin esihenkilökoulutuksiin.
RYTKÖNEN KANNUSTAA
HAKEMAAN KESÄTYÖPAIKKOJA, JOTKA KIINNOSTAVAT EDES VÄHÄN.
Rytkönen on hyödyntänyt työssä oppimiaan asioita opinnoissaan. Kerran hän piti esitelmän asiakaspalvelupolustaan ja sai sen avulla kurssin hyväksiluettua. Kurssin opettaja kehui ja kiitti esityksestä.
– Minusta kiittäminen on työelämän tärkein asia. Se antaa lisäpotkua.
Ihmisten lukeminen on taito Hampurilaisravintolassa työskentely on ennen kaikkea asiakaspalvelutyötä, mutta toisinaan asiakaspalvelutilanteet voivat olla pelottavia. Joskus asiakkaat haukkuvat työntekijöitä, jos he kokevat, että tilauksesta puuttuu jokin tuote.
Kerran vihainen asiakas pamautti nyrkkinsä noutotiskin lasiin niin, että tiski tärisi. Tilanne oli työntekijöille ahdistava, ja Rytkösen jalat alkoivat täristä ja ääni väristä.
– Sain asiakkaan rauhoitettua, ja hän lopulta lähti hyvillä mielin pois.
Vaikeista tilanteista voi puhua lähiesihenkilön ja työkavereiden kanssa.
– Menen kysymään, että onko kaikki hyvin, jos työkaverini on kokenut tiukan tilanteen.
Uskalla kokeilla uutta
Rytkönen kannustaa hakemaan kesätyöpaikkoja, jotka kiinnostavat edes vähän.
– Uskalla kokeilla uutta. Siitä voi tulla elämäsi paras kesä.
Rytkönen suosittelee panostamaan cv:n ulkoasuun ja päivittämään omaa työhakemusta yhä uudelleen. Kiinnostavia yrityksiä voi lähestyä suoraan sähköpostitse. Ravintolapäällikkö Mirva Pölönen McDonald’s Joensuusta antaa omat vinkkinsä kesätyön hakuun.
– Arvostamme hakijassa innokkuutta, oma-aloitteisuutta ja joustavuutta. Lisäksi arvostamme sitä, että hakija pystyy toimimaan erilaisten ihmisten kanssa ja on tiimipelaaja. Hakemuksessa on hyvä antaa oman persoonallisuuden näkyä, Pölönen neuvoo. T
Osallistu ura- ja työnhakuvalmennukseen
Onko urasi seuraava askel selkeänä mielessäsi? Tunnistatko oman osaamisesi? Tradenomit tarjoaa henkilökohtaista ura- ja työnhakuvalmennusta.
Valmennus:
• räätälöidään henkilökohtaisten tarpeiden mukaan.
• on saatavilla suomeksi ja englanniksi
• toteutetaan etäyhteydellä verkossa
• on maksuton
VARAA AIKA VERKOSSA
Tradenomien jäsenen asuntolaina ilman kuluja!
• Liiton jäsenenä voit saada asuntolainan ilman toimitusmaksua ja järjestelypalkkiota, jolloin säästät esimerkiksi 200 000 € lainassa 1200 €*.
• Lisäksi saat pienemmän marginaalin kuin ilman jäsenyyttä ja lyhennysvapaat ilman kuluja.
• Kun asuntolaina sopii sinun talouteesi, voit kerryttää muutakin varallisuutta säästämällä jatkuvasti ja kohdata talouden yllätykset rauhallisin mielin. Hyödynnä siis etusi myös säästämiseen ja sijoittamiseen!
Tutustu kaikkiin etuihisi: danskebank.fi/tradenomit
toimitusmaksu ja järjestelypalkkio normaalisti 0,60 % lainan pääomasta, vähintään 300 euroa. Esimerkki asuntolainasta: Jos asiakas
olisi 3,031 % (Kuluttajansuojalain mukaan laskettu todellinen vuosikorko 3,160 %). Luoton ja muiden luottokustannusten yhteismäärä on 245 675,21 euroa, sis. järjestelypalkkion 1 020 euroa ja automaattisen tiliveloituksen maksun 2,70 euroa/maksuerä. Maksuerien lukumäärä on 300 kpl. Esimerkki laskettu 02.12.2024 korkotiedoilla. Danske Bank A/S, Suomen sivuliike. Rekisteröity toimipaikka ja osoite Helsinki, Televisiokatu 1, 00075 DANSKE BANK. Y-tunnus 1078693-2. Danske Bank A/S, Kööpenhamina. Tanskan kauppa- ja yhtiörekisteri. Rek. nro 61 12 62 28. www.danskebank.fi
YHTEISTYÖSSÄ
HENKIVAKUUTUS
EI OLE VAIN RIKKAILLE
Kalevan pariturva
Tradenomiliiton jäsenedulla
*Esimerkki jäsenetuhinnasta: 200 000 € korvaussumma
Tradenomiliiton 30-vuotiaalle jäsenelle ja hänen puolisolleen. 1920 eur/kk*
Henkivakuutus maksaa vähemmän kuin luulet.
Voit vakuuttaa myös puolisosi yhteisellä pariturvalla – riittää, että toinen teistä on jäsen.
Hyödynnä ainutlaatuinen jäsenetusi:
Kalevan asiamiehenä toimii If Vahinkovakuutus Oyj, Suomen sivuliike. If hoitaa Kalevan myöntämien Primusvakuutuksiin liittyvän asiakas- ja korvauspalvelun.
vakuutettua henkeä
Tradenomien jäsenedulla
vuosittainen säästö ka. 3897 448 eur