Ohjelmistolehti
Teatteri ja taide – ihmisyytemme turvaverkko
Kun maailma ympärillämme tuntuu epävarmemmalta, monimutkaisemmalta, vaikeaselkoisemmalta – turvattomammalta, kaipaamme tapoja ymmärtää todellisuuttamme sekä tapoja sanoittaa kokemuksiamme ja tunteitamme. Nykymaailmaamme kuvaavat termit kuten polarisoituminen, eriarvoistumiskehitys, demokratiavaje, luontokato, ilmastonmuutos, ulkopoliittisten jännitteiden kasvu, sodan eskalaation uhka vaativat kaoottisen maailman keskellä yhä enemmän selityksiä ja ilmaisuja. Näiden ilmiöiden sanoittamista voi tarjota teatteri ja taide. Teatteri voi luoda meille turvallisen tilan, jossa voimme rauhassa kohdata ympärillämme vellovan maailman turvattomuutta herättäviä asioita turvallisesti, etäisyyden ja näkökulmien päästä.
Teatterissa emme ole myöskään koskaan yksin. Koemme asiat yhdessä, muiden kanssa. Teatterikatsomon yhteisöllisyydessä on rituaalin kaltaista lohduttavaa ja katarttista voimaa. Se on turvallinen paikka, jossa voimme yhdessä kohdata toisemme ihmisinä, osana suurempaa kokonaisuutta. Yhdessä kokeminen, ja toisen kohtaaminen avaa meille tilan, jossa hengitämme samaa, vapaata ilmaa teatterintekijöiden kanssa. Voimme ilmaista tunteet ja ajatukset ilman rajoja, ilman valmiita vastauksia, keskeneräisinä, hauraina ja haavoittuvina, paljaina ja avoimina. Kokemus on äärimmäisen lohdullinen ja turvallinen.
Turvattomuus ruokkii usein vastakkainasettelua ja epäluuloja, pelkoja. Turvallisessa tilassa voimme kohdata toiseuden, toisen ihmisen näkökulman, rakentaa siltoja pelon sijaan. Lapsi, joka empaattisesti samaistuu hahmoon näyttämöllä, tajuaa: en ole yksin näiden ajatusten kanssa. Nuori, joka löytää teatterista purkauskanavan tunteilleen ymmärtää: minullakin on ääni. Vanhus, joka palaa muistoihin musiikin tai esityksen kautta, saa yhteyden elämäänsä uudelleen.
Vaikka teatteri ei ratkaise elämän ongelmia suoraan se voi silti lohduttaa, ottaa kantaa, yrittää ymmärtää. Se voi ilmaista tunteita, joille ei ole sanoja. Se voi herätellä, provosoida tai ylittää eskapistisesti arjen, jolloin voi hetken - maailman ongelmien keskelläkin - olla jossakin muualla. Teatteri tuo eteemme kompleksisen maailman valaisten inhimillisyyden kauneutta, herättäen toivoa ja synnyttäen kokemuksen siitä, että elämällämme on merkitys. Teatteri ja taide resonoi syvällä mielemme ja sielumme pohjukoissa, yhteiskuntamme ytimessä rakentamassa identiteettiämme ja kannattelemassa meitä, kun maailma horjuu ympärillämme. Teatteri ja taide ovat ihmisyytemme turvaverkko.
Tervetuloa teatteriin!
Miko Jaakkola taiteellinen johtaja
Pääohjelmisto
ARTIKKELI
ARTIKKELI
ARTIKKELI
ARTIKKELI
ARTIKKELI
Kärpäset
Eino Salmelaisen näyttämö
Yona 8.11.2025 TTT-Klubi
Maailman rakastetuin tarina suurmusikaalina
Musikaali Kaunotar ja Hirviö lumoaa Tampereen Työväen Teatterissa. Valloittava, hauska ja visuaalisesti vaikuttava musikaali vie meidät maailman rakastetuimman tarinan äärelle. Tarinan, joka on lumonnut sukupolven toisensa jälkeen.
Omatoiminen Belle lähtee pelastamaan isäänsä, mutta joutuukin hirviöksi lumotun prinssin vangiksi tämän linnaan. Vain rakkaus voi muuttaa prinssin ja hänen koko hovinsa entiselleen. Mutta kello tikittää, aika on käymässä vähiin. Jos ruusun viimeinenkin terälehti ehtii pudota, ei taika murru koskaan. Kuinka paljon vaatiikaan, että uskaltaa rakastua ja saada vastarakkautta!
Näyttämölle kohoaa satumainen linna. Hauskat hahmot, näyttävät tanssikohtaukset ja puvut sekä upea musiikki tempaisevat mukaansa.
Lippujen kysyntä käy vilkkaana, kevään 2026 esityksiä jo myynnissä.
Tule vieraaksemme ja koe vuosisadan juhlat!
88 / 84 / 66 €
VIP 129 € / perjantai- ja lauantai-iltaisin (liput premium-paikoilta, alkumalja, väliaikatarjoilu, käsiohjelma, vaatesäilytys)
KAUNOTAR JA HIRVIÖ (BEAUTY AND THE BEAST)
MUSIIKKI Alan Menken
SANOITUS Howard Ashman & Tim Rice KÄSIKIRJOITUS Linda Woolverton ORIGINALLY PRODUCED BY Disney Theatrical Group
SÄVELLYS Alan Menken SANOITUS Howard Ashman & Tim Rice KÄSIKIRJOITUS Linda Woolverton LAULUJEN KÄÄNNÖS Hanna Kaila TEKSTIN KÄÄNNÖS Reita Lounatvuori OHJAUS Samuel Harjanne
KAPELLIMESTARI Marko Hilpo 2. KAPELLIMESTARI Tony Sikström KOREOGRAFIA Jari Saarelainen
LAVASTUSSUUNNITTELU Peter Ahlqvist PUKUSUUNNITTELU Pirjo Liiri-Majava VALOSUUNNITTELU Eero Auvinen VIDEOSUUNNITTELU Toni Haaranen ÄÄNISUUNNITTELU Lauri Malin
VASTAAVA TUOTTAJA Heidi Kollanus APULAISTUOTTAJA Elise Richt
ROOLEISSA
Yasmine Yamajako (Belle), Matti Leino (Hirviö), Jonas Saari (Gaston), Antti LJ Pääkkönen (Lumiere), Hiski Vihertörmä (Könni), Mika Honkanen (Maurice), Antti Lang (Töppö), Pihla Pohjolainen (Babette), Petra Karjalainen (Rouva Pannu), Heidi Kiviharju (Madame de la Grande Bouche), Lucas Aidoo / Iivari Luomala / August Emil Salmela (Kippo)
ENSEMBLE
Eleonoora Martikainen, Heidi A. Kiviharju, Tanja Varha, Esme Kaislakari, Viola Kause, Rosa Lindblom, Marissa Lattu, Emilia Keskivinkka, Julius Martikainen, Miko Helppi, Julius Suominen, Ville Saarenketo, Jyrki Mänttäri, Roope Myllyselkä, Oskari Jauhiainen, Antti Keinänen
SWINGIT
Iina Suomalainen, Soile Ojala, Chris Bewsher, Henri Sarajärvi
LIVEORKESTERI
Rakkaus saa ihmisen ylittämään itsensä
Todellisuus muuttuu sadunomaiseksi Kaunotar ja Hirviö -suurmusikaalissa.
Päärooleissa loistavat Yasmine Yamajako ja Matti Leino ovat varttuneet Disneyelokuvien parissa, ja aikuisena he ovat löytäneet tarinasta uusia ulottuvuuksia.
Osa kasvutarinaa
Disneyn maailma on Belleä näyttelevälle
Yasmine Yamajakolle tuttu. Pari vuotta sitten hän teki ylistetyn roolin Pienen merenneidon Arielina Helsingin Kaupunginteatterissa. Hän on myös ääninäytellyt Arielin roolin elokuvan uudessa versiossa. Kaunotar ja Hirviö taas on hänen lapsuudensuosikkejaan.
”Olen leikkinyt elokuvaa lapsena. Kaunotar ja Hirviö, Pocahontas ja Hercules ovat Disneyelokuvieni top kolmonen.”
Hirviön karvoissa nähdään Matti Leino, joka on myös kasvanut Disney-piirrettyjen parissa.
”Disney-elokuvilla on iso rooli kasvutarinassani. Enpä olisi pikku-Mattina Kaunotarta ja Hirviötä katsoessani uskonut, että jonain päivänä kerron tätä tarinaa isompana Mattina.”
”Belle on rohkeasti sisintään seuraava hahmo”
Rooleista tuli totta
Yamajako ja Leino tutustuivat Helsingin Kaupunginteatterin High School Musicalissa vuonna 2008. He ovat hitsautuneet vuosien varrella hyviksi ystäviksi ja tehneet paljon töitä yhdessä.
”Olen iloinen, että saan kertoa tätä tarinaa, syventyä siihen ja leikitellä sillä juuri Yassun kanssa. Luottamussuhde on iso asia”, Leino sanoo.
Vaikka näyttelijät tuntevat toisensa, oli ensimmäinen rooliasujen ja maskien testaus jännittävä kokemus.
”Kun astuin huoneeseen Hirviönä, Yassun ilme oli näkemisen arvoinen. En ole koskaan aikaisemmin kokenut vastaavaa reaktiota kollegalta, kun näkee toisen ensimmäistä kertaa rooliasussa. Koko habitukseni muuttui hetki hetkeltä maskituolissa. Myös järjettömän iso puvustus muutti koko fysiikkaa niin, että aloin heti kävelläkin eri tavalla kuin hetkeä aikaisemmin Hämeenpuistossa”, Leino muistelee.
”Minusta tuntui, että roolit tulivat sillä hetkellä todeksi. Kun näin Matin, hän näytti niin hurjalta ja samankaltaiselta kuin elokuvan Hirviö, että lapsi-Yassua minussa jopa vähän hirvitti”, Yamajako kertoo.
Rakkauden luonne
Kaunottaren ja Hirviön tarinassa on useita ulottuvuuksia, jotka avautuvat aikuisena uudella tavalla.
”Kantavia teemoja ovat muun muassa uskallus heittäytyä rakkauteen, ennakkoluulottomuus ja ulkokuoren sisälle näkeminen”, Leino pohtii.
Yamajakon mielestä Belle on rohkeasti sisintään seuraava hahmo, joka kieltäytyy menemästä naimisiin, vaikka tarinassa eletään aikaa, jolloin avioliitto oli naisen päätavoite. Belle näkeeHirviön kuoren alle, mutta ei päästä tätä helpolla, vaan vaatii kunnioitusta ja luottamusta.
”Siltä rakkaus mielestäni näyttääkin, että se uskoo sinun pystyvän enempään kuin sinä itsekään välillä uskot pystyväsi. Kuvaisin Bellen toimintamallia englanninkielisellä termillä she makes him accountable. Belle kannustaa Hirviötä olemaan paras versio itsestään asettamalla tälle rajoja ja ilmaisemalla, kuinka häntä tulee kohdella. Näin hän ikään kuin kutsuu Hirviön todelliseen identiteettiinsä. Se on rakkauden luonne, ja lähden tässä roolissa kiinnostuneena sitä kohti.”
TEKSTI: Janica Brander KUVA: Kari Sunnari
Kiehtova näytelmä periksiantamattomasta taiteilijasta
Helene Schjerfbeck (1862 - 1946) on yksi rakastetuimmista, mutta myös kansainvälisesti tunnetuimmista suomalaisista taiteilijoistamme.
Näytelmä kuvaa ajanjaksoa 1900-luvun alkupuolen Hyvinkäällä, missä Helene vielä työskenteli vaatimattomassa yhden huoneen asunnossa huolehtien samalla vanhasta äidistään. Arjen velvollisuuksien keskelläkin Helene raivasi tilaa ja aikaa maalaamiselle kehittäen samalla pelkistetyksi modernismiksi kutsuttua tyyliään.
Muistojen ja takaumien kautta näytelmä sukeltaa tämän voimakkaan, periksiantamattoman ja maalaamiselle omistautuneen herkän naisen tarinaan, josta ei rakkauksia, intohimoja, sydänsuruja eikä suuria tunteita puutu.
PERUSTUU vapaasti Rakel Liehun samannimiseen romaaniin
KÄSIKIRJOITUS Helena Kallio
OHJAUS Miko Jaakkola
KOREOGRAFIA Kira Riikonen
LAVASTUS- JA PUKUSUUNNITTELU Tinde Lappalainen
VALO- JA VIDEOSUUNNITTELU Janne Teivainen
ÄÄNISUUNNITTELU Jarkko Tuohimaa
VASTAAVA TUOTTAJA Heidi Kollanus
APULAISTUOTTAJA Elise Richt
ROOLEISSA
Maiju Saarinen (Helene Schjerfbeck), Minna Hokkanen (Olga Schjerfbeck), Janne Kallioniemi (Svante Schjerfbeck), Samuli Muje (Magnus Schjerfbeck), Riikka Papunen (Maria Wiik), Saska Pulkkinen (Einar Reuter), Nicklas Pohjola (mm. Gösta Stenman) sekä Olga Lepistö (mm. nuori Helene)
Näytelmän esitysoikeuksia valvoo Suomen Näytelmäkirjailijat ja Käsikirjoittajat ry
55 / 53 / 50 €
Ihminen kaikkine puolineen
Helene Schjerfbeckiä on kuvailtu voimanaiseksi ja kärsijäksi mutta kuka hän todella oli? Rakel Liehun romaaniin perustuva Helene luo kuvan särmikkäästä persoonasta. Kaikkia aisteja puhuttelevassa näytelmässä nähdään myös tanssia, Schjerfbeckin maalauksia, videoprojisointeja sekä kuullaan teokseen sävellettyä sellomusiikkia.
Taiteilijaystävät
Helenen nimiroolin näyttelee Maiju Saarinen
Helenen sielunsisaren, kuvataiteilija Maria Wiikin roolin tulkitsee Riikka Papunen. Asetelma on kiehtova, sillä Saarinen ja Papunen ovat ystäviä myös tosielämässä. He ovat opiskelleet samaan aikaan Nätyssä, ja Saarinen on Papusen esikoisen kummi. Jopa näyttelijöiden työskentelytavoissa on yhteneväisyyksiä heidän roolihahmojensa tapaan tehdä taidetta.
”Minulla on tutkijatausta ja se vaikuttaa tekemiseeni paljon. Olen analyyttinen ja minun pitää ymmärtää mitä teen. Saan siitä luottamuksen ja uskallan heittäytyä. Lähden pienellä pensselillä ja kasvatan isommaksi”, Papunen kuvailee työskentelyään.
”Minä taas lähden usein tekemään täysillä ja katson, mitä sieltä lähtee muodostumaan. Minulle on tyypillistä hakea ensin ääripäitä, jotta näen, missä rajat ja raamit menevät ja sitten voin lähteä karsimaan”, Saarinen jatkaa.
Papusen tulkinnan mukaan Maria Wiik edustaa näytelmässä taiteilijana sitä pintaa, josta Helene uskaltaa murtautua eteenpäin. Marian tyyli on klassisempi ja pikkutarkempi kuin Helenen, jonka teokset muuttuvat vuosi vuodelta abstrakteimmiksi. Myös taiteilijoiden suhde omiin rajoitteisiin oli erilainen. Schjerfbeck maalasi, vaikka hänellä oli välillä kovia kipuja. Wiikin ura taas päättyi silmäsairauteen.
Räiskyvä ja vakava
Schjerfbeckistä kerrottiin pitkään tarinaa Hyvinkään lonkkavaivaisena erakkona, joka eli niukasti äitiään hoitaen ja epäonnistui rakkaudessa. Näytelmän Helene ei kuitenkaan ole kärsijä, vaan toimija. Hän on aito ihminen ristiriitaisuuksineen: räiskyvä ja isolla tunteella elävä taiteilija sekä vakava introvertti.
”Kärsimystä enemmän teoksessa painotetaan sitä, miten rohkea ja periksiantamaton hän oli taiteessaan ja siinä, miten hän lähti etsimään omaa tietään”, Saarinen kuvailee.
Papunen muistuttaa, että kärsimys on osa elämää. Näytelmässä sitä ei korosteta, mutta ei myöskään ohiteta.
”Helene on kovassa paikassa naisen aseman suhteen. Hänellä on paljon kipuja, vaikea suhde äitiin ja miessuhteet eivät ole onnekkaimpia, mutta ne ovat elämän paloja, jotka rakentavat tätä ihmistä. Näitä samoja kipukohtia on meillä kaikilla elämässämme.”
”Samoja kipukohtia on meillä kaikilla”
Raskas, rakas äiti
Helene Schjerfbeckin tarinaa on kerrottu myös miesten kautta. Taiteilijakollega ja metsänhoitaja Einar Reuter tuki Heleneä, mutta oli yksi rakkauselämän pettymyksistä. Taidekauppias Gösta Stenman ymmärsi taidemaailman virtauksia ja tuki Schjerfbeckiä. Salaperäinen englantilainen rakastettu hylkäsi hänet tuberkuloosiepäilyn vuoksi.
Miehet nähdään myös Helenessä, mutta vähintään yhtä tärkeä ellei tärkeämpi on Helenen suhde äitiinsä Olgaan, jota näyttelee Minna Hokkanen. Näytelmän Olga väheksyy Heleneä ja on tälle jopa julma. Saarinen ja Papunen ymmärtävät silti Olgaa, joka oli kokenut suuria menetyksiä. Toimeentulosta huolestuneen äidin oli vaikea ymmärtää, miksi tytär jatkoi maalaamista jopa työuupumuksen jälkeen.
”Olemme päätyneet työryhmässä siihen lopputulokseen, että Olga rakasti Heleneä, mutta hän ei oikein osannut näyttää sitä”, Saarinen sanoo.
Entä mikä on tärkein jälki, jonka Helene on jättänyt jälkipolville?
”Hän oli pioneeri, joka raivasi tietä naistaiteilijoille. Periksiantamattomuus, jolla hän etsi omaa tietään, on merkittävää ja tasoitti tietä seuraaville sukupolville”, Saarinen toteaa.
”Hear hear, alleviivaan kaikki Maijun sanat”, Papunen komppaa.
TEKSTI: Janica Brander KUVA: Kari Sunnari
Ei mitään siistiä Austenia
Miltä Jane Austenin rakastetuin tarina näyttää, jos sen kertoo sivukeittiössä herrasväen suhdekiemuroista keskenään supiseva palvelusväki?
Tähän kysymykseen vastaa Isobel McArthurin vauhdikas romaanisovitus, joka ylsi jättimenestykseen Lontoossa, voittaen himotun Olivier-palkinnon – West Endin teatterimaailman Oscarin – vuoden parhaana ensi-iltana. Nyt tähän musiikkiteatterileikkiin päästään sukeltamaan Suomessa!
Kaikki Austenin klassikon tutut roolit jakautuvat viidelle upealle naisnäyttelijälle. He pääsevät revittelemään niin palvelijoiden kuin yläluokkaisten päähenkilöiden rooleja. Tampereella Darcyn legendaarinen kartano ja Lady Catherinen ylevä eleganssi saavat kunnon ravistelun, kun näyttämöllä hurvitellaan mm. Aikakoneen, Nylon Beatin ja Kaija Koon tahtiin. Odotettavissa kesytöntä naisenergiaa!
Kukapa ei haluaisi heittäytyä romantiikan pyörteisiin ja larpata 1800-luvun viktoriaanista tunnelmaa? Palveluskunta halusi ja niin haluamme mekin. Tervetuloa juhlimaan!
”Tämä on balladi duunareille, siistijöille ja kaikille palveluammateissa raataville”, sanoo esityksen ohjaaja Laura Mattila.
KÄSIKIRJOITUS Jane Austenia mukaillen Isobel McArthur
SUOMENNOS Myy Lohi
OHJAUS Laura Mattila
KOREOGRAFIA Jenni Nikolajeff
MUSIIKIN TUOTANTO JA SCORE-MUSIIKIN
SÄVELLYS Pekka Siistonen
PUKUSUUNNITTELU Marjaana Mutanen
LAVASTUSSUUNNITTELU Alisha Davidow
VALOSUUNNITTELU Kyösti Kallio
ÄÄNISUUNNITTELU Niklas Vainio
ROOLEISSA
Kristiina Hakovirta, Emmi Kaislakari, Eriikka Väliahde, Karoliina Vanne, Maija Rissanen
LIPUT 55 / 53 / 50 €
Koululaisryhmät opettajan johdolla 30 €
Tilaa väliaikatarjoilut ennakkoon ttt-teatteri.fi
”Se esityksen nimeen lisätty sana ’tavallaan’ ei tarkoita mitään pelottavaa”, sanoo ohjaaja
Laura Mattila. ”Vaan se tarkoittaa jotain todella vastaanotettavaa ja viihdyttävää. Käsissämme on hitin ainekset.”
Hollywoodissa moneen kertaan filmatisoidun, Jane Austenin rakastettuun bestseller-kirjaan perustuvan tarinan kertookin nyt viisi palvelijaa. Tämä avaa tapahtumiin ja henkilösuhteisiin aivan uusia näkökulmia. Yläluokan hillitty charmi kohtaa hillittömän hauskat käänteet keittiössä tai siivouskomerossa.
Vaikka esitystavassa on tarkoituksellista twistiä perinteiseen kerrontaan nähden, koko suosittu stoori saadaan nautittavaksi näyttämöllä.
”Hienoa tässä esityksessä on se, että se kuitenkin kunnioittaa Austenin alkuperäistä teosta”, lisää näyttelijä Emmi Kaislakari. ”Se on syystäkin klassikko, aivan upea kertomus, jota kaikki rakastavat”.
”Roolien kannalta on kiinnostavaa, miten näytellään rakkautta ja ihmissuhteita brittiläisittäin. Britit eivät osoita tunteitaan kovin avoimesti. Juuri se pidäkkeisyys on ihanaa Austenin tarinoissa.”
Näyttelijäntyötä tukee upea puvustus. Ohjaaja Mattila hehkuttaa: ”Heti kun näin Marjaana Mutasen pukuluonnokset, mietin että voiko näille heti antaa kaikki palkinnot, joita maa päällään kantaa. Esityksessä kaikki on uniikkia pukutaidetta valmistettuna kierrätysmateriaaleista.”
Tyttöbändien vahvoja kertosäkeitä
Lontoossa kantaesitetty uusi sovitus Pride & Prejudice* (*sort of) palkittiin vuoden parhaana ensi-iltana (Olivier Awards). Ohjaaja Mattila kertoo, että yleisö lähti esitykseen poikkeukselli-
sella tavalla mukaan: ”Siellä on ollut sing alongesityksiä, ihmiset ovat laulaneet mukana heille rakkaita hittejä.”
Briteille nostalgiset bilekappaleet eivät ole aivan samoja kuin suomalaisille.
”Minulle oli selvää, että samat kappaleet eivät tule toimimaan meillä”, sanoo Laura Mattila. ”Mietin sitä aikaa, kun itse kävin ulkona parikymppisenä, mitä ne meidän etkobiisit olivat. Pääsin ihanaan korvamatojen maailmaan, kunnon jytään. Oivalsin, että suomalaisten tyttöbändien energia on se, mitä tarvitaan.”
”Pääsin ihanaan korvamatojen maailmaan, kunnon jytään”
Koska esityksen palvelijat ovat naisia, oli senkin vuoksi loogista koostaa soittolista tyttöbändeistä väljästi määritellen. Sellaisista esiintyjistä kuin Nylon Beat, Gimmel, Aikakone ja Kaija Koo. Kesytöntä naisenergiaa!
Herkullinen yksityiskohta paljastuu haastattelussa: näyttelijä Emmi Kaislakari on itse aito tyttöbändiläinen. Hän oli tamperelaiselle Poko Rekordsille levyttäneen MayBeen toinen laulaja 2000-luvun alkuvuosina.
”Olen superinnoissani, että pääsen palaamaan omaan nuoruuden maisemaani näytelmässä olevan tyttöbändimusan ansiosta”, Kaislakari riemuitsee. Paketti on hänelle kaikin puolin täydellinen, sillä hän rakastaa suurta draamaa ja romanttisia tarinoita. Tuskin maltamme odottaa syyskuun ensi-iltaa!
TEKSTI: Mika Kauhanen KUVA: Kari Sunnari
Maaginen tarina peloista, haaveista ja rakkaudesta
Äiti ja poika – kaksi muukalaista etsimässä omaa paikkaansa ja omaa tarkoitustaan. Isänmaa, joka hajosi – ja isän henki, joka ei jätä rauhaan.
Pajtim Statovcin Kissani Jugoslavia on sielun halkaiseva tarina perheestä, joka pakeni, ja ihmisistä historian hampaissa. Kosovon albanialainen poika Bekim on kasvanut suomalaiseksi, mutta tuntee itsensä vieraaksi omissa nahoissaan. Pojan äiti Emine yrittää ymmärtää, mitä tapahtui miehelle, jonka kanssa hän kerran perusti perheen.
Historiaa, haaveita ja painajaisia yhteen kutova kerronta manaa esiin kadonnutta aikaa ja kysyy, mihin Kosovo, Suomi ja Eurooppa ovat matkalla. Miten kohdata toisemme, jos olemme sydänjuuria myöten vieraita itsellemmekin?
Pajtim Statovci on kahdesti Finlandia-palkittu kirjailija, joka pakeni kaksivuotiaana perheensä mukana Kosovosta Suomeen. Hänen ylistetyn esikoisromaaninsa maaginen realismi siirtyy nyt näyttämölle Samuli Reunasen tuoreena ohjauksena.
Pajtim Statovcin romaanista DRAMATISOINUT Eva Buchwald
OHJAUS Samuli Reunanen
PUKU- JA LAVASTUSSUUNNITTELU Sanna Levo
VALOSUUNNITTELU Juha Haapasalo
ÄÄNISUUNNITTELU Jarkko Tuohimaa
LÄHEISYYSKOREOGRAFI Johanna Elovaara
ROOLEISSA
Saska Pulkkinen, Miia Selin, Janne Kallioniemi, Samuli Muje
LIPUT 45 / 43 / 30 €
Koululaisryhmät opettajan johdolla 25 €
Innoittajana maaginen realismi
Menestyskirjailija Pajtim Statovci kertoi esikoisromaanissaan pojan ja äidin tarinan. Maagisen tarinan pakolaisuudesta, perheestä, kulttuureista ja identiteeteistä.
”Koen suurta iloa ja arvossa pitämistä siitä, että muut taiteilijat lähtevät tekemään omaa taidettaan minun teokseni pohjalta”
”Kirjoittamalla yritän tehdä selkoa, millaisesta paikasta olen kotoisin”, pohti Pajtim Statovci Ylen haastattelussa vuonna 2019, voitettuaan juuri ensimmäisen kahdesta Finlandia-palkinnostaan.
Statovci on syntyjään Kosovon albaani. Hän muutti Suomeen jo kaksivuotiaana perheensä paetessa kodistaan. Keskellä suomalaista arkeakin hänen lapsuuteensa vaikuttivat voimakkaasti Jugoslavian tavat, kulttuuri, historia ja sodat. Perhe tavallaan jatkoi elämää kotimaassaan – vaikkakin etänä Suomesta käsin.
Balkanille palaa myös Statovci itse kaikissa neljässä romaanissaan. Niistä esikoisen, Kissani Jugoslavian, dramatisoi Eva Buchwald Kansallisteatteriin vuonna 2018. Nyt samaa tekstiä työstetään TTT:n näyttämölle ohjaaja Samuli Reunasen johdolla.
Reunanen korostaa näyttämön omalakisuutta. ”Näyttämöversio ei ole kirjan kuvittamista tai elävöittämistä, vaan se on itsenäinen taideteos, jossa käytetään materiaalina kirjan antamia jyviä maailmasta.”
Statovci vastaa: ”Koen suurta iloa ja arvossa pitämistä siitä, että muut taiteilijat lähtevät tekemään omaa taidettaan minun teokseni pohjalta, tai sen rinnalle, tai sieltä ammentaen”
Kissani Jugoslavian tarinasta nousee esiin kaksi päähenkilöä: poika Bekim ja äiti Emine. He ovat Kosovon albaaneja ja paenneet Jugoslavian hajoamissotia Suomeen.
”Kirja kuvaa sitä, mihin pakon edessä lähteminen voi johtaa, millaisia vaikutuksia sillä on ihmisen mielenterveyteen”, luonnehtii Statovci.
”Kummallakaan ei ole ketään, jolle turvallisesti voisi sielunsa purkaa”, sanoo Reunanen. ”Dramatisoinnissa äiti ja poika pyrkivät sanallistamaan omia kokemuksiaan.”
Kissani Jugoslavian hahmoihin kuuluvat myös puhuva kissa ja inhimillistetty käärme. Tekstissä ne ovat yhtäältä vertauskuvallisia, ihmisenkaltaisia hahmoja, mutta toisaalta välillä niitä kuvataan tavanomaisesti kotieläinten tapaan. Tällainen arkisen todellisuuden ja unenomaisen fantasian sekoittuminen ammentaa kirjallisuuden maagisen realismin perinteestä.
”Kissa on eräänlainen kuva Bekimin itsevihasta tai itseinhosta”, sanoo Statovci. ”Se edustaa sisäistettyä rasismia ja tarvetta hakeutua väkivallan äärelle.” Käärmeeseen poika haluaa kietoutua, vaikka pelkää sitä kuollakseen.
Reunanen korostaa, että näyttämöllä eläimiä näyttelevät ihmiset. ”Ainoa tapa lähestyä niitä on ihmisen ajattelutapa ja motiivit. Ennen muuta se, mitä Bekim heijastelee käärmeen ja kissan kautta, ja mikä ajaa häntä niitä kohti.”
Maagisen realismin lisäksi Reunanen on löytänyt Kissani Jugoslaviasta yhtymäkohtia suureen kertomukseen Aatamista ja Eevasta – siihen että ihmisen osa on aina olla karkotettuna jostain paratiisista.
”Tämä perhedraama voisi sijoittua vaikka Troijan sotaan tai osua yhtä tarkasti omaan elämäämme. Ihmiskohtaloiden käsittely voi olla ajatonta ja yleismaailmallista. Sitä kautta se saa myyttistä syvyyttä”, Samuli Reunanen päättää.
TEKSTI: Mika Kauhanen KUVA: Kari Sunnari
Uutta ja ajankohtaista
“Välittämisen pitää tapahtua siinä hetkessä, kun se nuori on siinä. Ja kun mä olen töissä. Muuna aikana ne ei oo mun toimintaoikeuden piirissä. Niiden kanssa ei saa ystävystyä. Niitä ei missään tapauksessa saa rakastaa. Ja silleen näiden sitte pitäs kasvaa. Maailmassa, jossa joku välittää susta vain silloin, ku se saa siitä palkkaa.“
Kuusivuotias Anni (Milla Tissari) saapuu keskellä yötä lasten- ja nuorisokoti Valonmaahan kylmissään ja läpikotaisin kastuneena. Sosiaalityöntekijä Jake (Tuukka Huttunen) saa vähitellen kontaktin varautuneeseen lapseen ja seuraa hänen kasvuaan aikuisuuden kynnykselle saakka. Ajatuksia herättävä, liikuttava ja raastavan ajankohtainen draama pitää katsojan tiukasti otteessaan.
Näytelmän henkilöt ovat heijastumia todellisista lapsista ja nuorista sekä työntekijöistä lastensuojelun piirissä. Kahden henkilön välillä etenevä draama kasvaa tarinaansa laajemmaksi kysymykseksi siitä, miten ja miltä lapsiamme ja nuoriamme tulisi suojella nykyajassa ja onko yhteiskunnallamme siihen oikeita keinoja.
Veera Tyhtilä on kirjoittanut lukuisia kiitettyjä, yhteiskunnallisesti kantaaottavia menestysnäytelmiä. Hänen Teatteri Siperialle kirjoittamaansa
uuteen tekstiin tarttuu ohjaaja Tuomas RintaPanttila, joka on tutkinut ohjauksissaan ajankohtaisia kysymyksiä fiktion keinoin. Ääni- ja lavastussuunnittelun tekee Mikko Hynninen ja näyttelijöinä on Teatteri Siperian perustajajäseniin kuuluva Tuukka Huttunen sekä Teatterikorkeakoulusta vasta valmistunut, balettitanssijana pitkän uran tehnyt näyttelijä Milla Tissari.
Teatteri Siperian ja Tampereen Työväen Teatterin yhteistuotanto Ote melkein piti juhlistaa Teatteri Siperian kaksikymmenvuotista toimintaa.
KÄSIKIRJOITUS Veera Tyhtilä
OHJAUS Tuomas Rinta-Panttila
ÄÄNISUUNNITTELU JA LAVASTUSSUUNNITTELU
Mikko Hynninen
VALOSUUNNITTELU TJ Mäkinen
VASTAAVA TUOTTAJA Marika Heiskanen / Teatteri Siperia
ROOLEISSA
Tuukka Huttunen ja Milla Tissari
Suositellaan yli 16-vuotiaille
38 / 36 / 33 €
Kaksi näyttelijää, kymmenen roolia!
”Avioliitto on ikuista!” julistaa self help-kirjojen tuore myyntimenestys, mutta kirjailijan oma liitto natisee kyllä liitoksissaan ja pahasti. Onnistuuko jo eroa suunnitteleva pariskunta pitämään kulisseja pystyssä vielä yhden kirjailijakiertueen ajan? Mitä kaikkea voikaan tapahtua kun sattuma ja tunteet puuttuvat peliin?
Avioliitto on ikuista on klassikkofarssi ja syystä. Kaikki tarvittavat roolit esittää kaksi näyttelijää eikä tarinasta puutu vauhtia eikä vaarallisia tilanteitakaan.
Alkuteos Tour de Farce Philip LaZebnik ja Kingsley Day
SUOMENNOS Timo Mikkola
OHJAUS Tommi Auvinen
LAVASTUSSUUNNITTELU Tommi Auvinen ja Aatu Rantanen
PUKUSUUNNITTELU Jaana Aro
VALO- JA ÄÄNISUUNNITTELU TJ Mäkinen
ROOLEISSA
Teija Auvinen ja Tom Lindholm
38 / 36 / 33 €
Kahden tähden kymmenottelu
Avioliitto on ikuista nostaa teatterin taian omalle tasolleen, sillä Tom Lindholm ja Teija Auvinen näyttelevät teoksen kaikki kymmenen roolia. Näytelmässä on noin 70 vaihtoa, ja Lindholmin ja Auvisen pitää jatkaa ääninäyttelemistä verhojen takana jopa silloin, kun heitä puetaan toiseen rooliin.
Farssi kulisseissa
Avioliitto on ikuista on tuttu kymmenottelu Tom Lindholmille, sillä hän näytteli teoksessa Tampereen Komediateatterissa Pirkko
Hämäläisen kanssa vuonna 2006. Lindholm muistaa edelleen, miten intensiivinen, vaativa ja hyvässä mielessä älyvapaa projekti oli. Kymmenen roolin vetäminen kahden näyttelijän voimin saa sekä katsojien että näyttelijöiden aivot välillä solmuun.
”Muistan edelleen erään kohtauksen, jossa minä olen lavalla ja oveen koputetaan. Mietin, että kuka sieltä tulee, kun tajuan, että minä tulen sieltä. Mutta minähän olen lavalla, enhän minä voi tulla”, Lindholm nauraa.
Yksi näytelmän haaste on se, että näyttelijöiden pitää vaihtaa salamannopeasti roolia hyvin erilaisten henkilöhahmojen välillä. Vaihto ei tapahdu lakkia vaihtamalla, vaan hahmon koko habituksen, kehonkielen ja luonteen on muututtava uskottavasti.
Toinen haaste liittyy siihen, mitä kulisseissa tapahtuu. Verhojen takana nimittäin paiskitaan töitä vähintään yhtä paljon kuin näyttämöllä.
”Kun menet verhoihin, kolme ihmistä käy sinuun kiinni, puhut kahden henkilön tekstiä ja kolmanteen sinua puetaan. Henkilökohtainen tulkintani tekstistä on se, että lavalla tehdään välillä komediaa, mutta verhoissa se on pelkkää farssia. Verhojen taakse voisi myydä lippuja erikseen.”
Naurun traagisuus
Runsaat roolivaihdokset eivät kuulu perinteisen farssin luonteeseen. Avioliitto on ikuista ei ole tavallinen farssi myöskään rytminsä puolesta. Lindholm kuvaa klassista farssia tiheätahtiseksi taputukseksi. Komedian tahti taas on hitaampi ja siinä on enemmän rytminvaihteluita. Yli 70 vaihtoa eivät onnistuisi farssitahdilla, joten näytelmän rytmissä on myös suvantoja.
”Jos tahti olisi yhtä nopea kuin farssissa, roolit eivät olisi uskottavia, vaan enemmänkin sketsihahmoja.”
Lindholmin mielestä farssi on yksi teatterin kuningaslajeista. Nopea rytmi on niin armoton, ettei näyttelijällä ole aikaa ihmetellä, mitä hänen pitäisi tehdä. Lindholm näkee myös yhtäläisyyksiä farssissa ja tragediassa.
”Farssi kuvaa aivan tavallisia ihmisiä äärimmäisen epätavallisissa tilanteissa. Farssin toinen nimittäjä on äärimmäinen tragedia, johon tavalliset ihmiset ajautuvat koko ajan syvemmälle ja syvemmälle.”
Avioliitto on ikuista -teoksen tragedia syntyy kohtaamattomuudesta. Menestyneen avioliittooppaan kirjoittanut Herbert on niin hurahtanut työhönsä, ettei hän ymmärrä erkaantuneensa vaimostaan Rebeccasta.
Keskittymisen mestari
Miten työryhmä selviytyy kunnialla näin poikkeuksellisesta ponnistuksesta?
”Kulmakivi on ääretön harjoittelu. Kun tulet lavalta ja vaatteet vaihtuvat, aivot menevät sekunnissa siihen asentoon, että tiedät, mitä teet ja miten tämä hahmo tulee näyttämölle.”
Harjoittelun lisäksi teos vaatii keskittymistä. Kun Lindholm on syvän keskittyneisyyden tilassa, yksi askel on hänelle hänen elämänsä suurimpia askeleita. On vain käsillä oleva hetki, ei mennyttä, tulevaa tai ulkopuolisia häiriötekijöitä.
Lindholm ei ole sosiaalisessa mediassa, ja jo se vaalii keskittymiskykyä. Hän myös vitsailee, ettei ole tehnyt neljäänkymmeneen viiteen vuoteen oikeita töitä.
”Näytteleminen on minulle elämäntapa. Kun jokin on mieluisaa ja tärkeää, ei tarvitse miettiä, että miten minä nyt keskityn.”
Ajankäytöstä puheen ollen, määrittääkö avioliiton kesto Lindholmin mielestä parisuhteen onnistumisen ja arvon?
”Ei. Aika muuttaa ihmistä ja se on ihan realistista. Jos ihmiset pystyvät olemaan yhdessä ja puhumaan asioista, ne ovat jo aika kovia lähtökohtia.”
TEKSTI: Janica Brander KUVA: Kari Sunnari
Syksyn 2025 ja kevään 2026 esitykset loppuunvarattu.
Seuraa mahdollisia tulevia esityspäiviä ttt-teatteri.fi
Hämärinkäinen
– sadunhohtoa ja talven ihmeitä koko perheelle
Hämärinkäinen on pieni hahmo, joka kutoo kangaspuillaan hämärää keskitalven juhlaa varten. Hän työskentelee yhdessä muiden talven salaperäisten olentojen kanssa. Ihmiset ovat omissa juhlavalmisteluissaan hyvin kiireisiä, erityisesti kukkakauppias Keikander. Keikander ei pidä pimeän tulosta, sillä silloin kukat eivät valmistu tarpeeksi nopeasti. Mutta mitä tapahtuisi, jos Hämärinkäinen ei voisikaan kutoa hämäräänsä? Entä miten pieni kukan kutoja Flora saa suurimman työnsä valmiiksi?
ALKUPERÄISTEOKSEN KIRJOITTAJA Mila Teräs
ALKUPERÄISTEOKSEN KUVITTAJA Karoliina Pertamo
DRAMATISOINTI, OHJAUS Maria-Elina Koivula
NUKENRAKENNUS, LAVASTUS Maria-Elina Koivula
VALOSUUNNITTELU Jere Suontausta
ÄÄNISUUNNITTELU Roosa Halme
ESIINTYJÄT Linda Lemmetty, Mila Nirhamo ja Maria-Elina Koivula
KUVAT Miso Macura
TUOTANTO Maria-Elina Koivula
KESTO noin 35 min
Ikäsuositus 4v+
Esityskieli: Suomi
ESITYSTÄ OVAT TUKENEET Taiteen edistämiskeskus, Helsingin kaupunki, Aura of Puppets ja Metropolitan puppets. Kellari
Hämärinkäinen-esitys kehottaa hiljentymään ja unohtamaan kiireen. Lopulta erilaiset olennot, eläimet ja ihmiset oppivat kunnioittamaan toisiaan. Yhdessä valmistetaan keskitalven juhla. Esitys herättää alkuperäisteoksen maagiset olennot eloon nukketeatterihahmoina, ja laulujen kautta. Hämärinkäinen on joulunajan esitys kaikille.
18 €
Kohtaamisia teatterin äärellä
Teatteritiistait pääkirjasto Metsossa
Yhteistyössä
Teatteritiistai-keskustelut virkistävät jälleen kulttuurinnälkäisiä pääkirjasto Metson tapahtumalavalla. Veturina molemmissa dramaturgi Hanna Suutela.
Ti 14.10.
Ylpeys & ennakkoluulo*
(*tavallaan) – Jane Austenia musiikkiteatterin keinoin
Keskustelijoina näyttelijä Emmi Kaislakari ja yliopisto-opettaja Maria Laakso.
Teatterikierrokset
Ti 11.11.
Tule mukaan opastetulle teatterikierrokselle.
Liput nyt myynnissä!
AJANKOHDAT: 1.10. / 27.10. klo 16.45
Kesto noin 45 minuuttia. Maksimissaan 20 osallistujaa. Huomioithan, että kierros ei valitettavasti ole esteetön.
LIPUT 15 € / henkilö
Kissani Jugoslavia – Pajtim Statovcin esikoisromaani näyttämöllä
Keskustelijoina ohjaaja Samuli Reunanen ja tutkija, tietokirjailija Olli Löytty.
Kiinnostaako teatterin rakennus, pajat ja näyttämöt?
Maria Laakso
Hanna Suutela
Emmi Kaislakari
Samuli Reunanen
Olli Löytty
Tutkijat ja taiteentekijät tarkastelevat yhdessä teatterin esille nostamia ilmiöitä. Viime keväänä käynnistynyt keskustelusarja jatkuu Tampereen Työväen Teatterin lämpiöissä.
19.9.
Ote melkein piti:
Mitä tapahtuu nuorille hyvinvointikehän ulkopuolella?
Keskustelijoina professori
Päivi Honkatukia, professori Kaija Puura, Teatteri
Siperian taiteellinen johtaja Marika Heiskanen
3.10.
Helene: Kuvataiteen periksiantamaton uudistaja ja edelläkävijä
Keskustelijoina muun muassa professori Pirjo Markkola, yliopistonlehtori Maria Mäkelä, taiteellinen johtaja ja ohjaaja Miko Jaakkola
Moderaattorina toimii professori ja TTT:n dramaturgi Hanna Suutela. Tilaisuuksiin on vapaa pääsy.
Vietä elämyksellinen tunti näyttelijän matkassa
Oppaina Petra Ahola ja Jari Ahola
Kulje näyttelijöiden jalanjäljissä näyttämöllä, pajoilla, harjoitustiloissa, näyttelijöiden pukuhuonekäytävällä ja kampaamossa. Tämä kierros ei ole pelkkä esittely – se on kokemus, joka tuo yleisön osaksi teatterin sykettä ja tarinaa.
LIPUT 30 € / henkilö Kesto noin 45 minuuttia.
19.12.
Kissani Jugoslavia: Kirjallisuuden nykyklassikko näyttämöllä
Keskustelijoina muun muassa FT Flóra Várkonyi ja VTT, dosentti Tanja Tamminen
Pe
Pe
Pe
Stand up & Musiikki & Viihde
Suuri näyttämö
Konsertti on loppuunvarattu.
Eino Salmelaisen näyttämö
LIPUT 32 / 28 €
ESITYKSET 27.9.2025 klo 15 (K18) sekä klo 18:30 (S)
Esitykset on loppuunvarattu.
Suuri näyttämö
Suuri näyttämö
LIPUT 35 / 30 €
ESITYS 18.10.2025 klo 18:30 (K18)
LIPUT 38 / 35 €
Kaksi kaunista sanaa
ESITYS 4.10.2025 klo 18:30 Kesto noin 2 tuntia (sis. väliajan).
Suuri näyttämö
LIPUT 35 / 30 €
ESITYS 10.10.2025
klo 20 (K18)
Suuri näyttämö
LIPUT 40 / 35 €
ESITYS 1.11.2025
klo 18:30 (K18)
Ruokailupaketit 80 €
Suuri näyttämö
LIPUT 40 / 37 €
ESITYKSET 11.11.2025 ja 18.11.2025 klo 18:30 Kesto noin 2 tuntia (sis. väliajan).
Esitykset on loppuunvarattu.
Kokous & juhlat
Kokous- ja juhlapaikkana meistä tekee erityisen
Tampereella helppo sijainti keskustassa ja tilojemme monipuolisuus.
Voit kokoustaa kaupungin kattojen yllä historiallisessa teatterikorttelissamme, järjestää koko henkilöstön unohtumattomat strategiapäivät Tampereen Työväen
Teatterin Suuren näyttämön tiloissa tai juhlia kauniissa, jugend-tyylisuuntaa edustavassa juhlasalissa.
Laaja palvelukattaus
Meiltä löydät tilat ja oheispalvelut tapahtumallesi.
Voit myös yhdistää tapahtumapäivääsi vaikkapa illan teatterissa tai TTT-Klubilla.
Kauttamme hoituvat kätevästi teatterin lippuvaraukset, ryhmäruokailut ja väliaikatarjoilut.
Meille tapahtuma on elämäntapa.
Yhdeksän tunnelmallista tilaa
Olipa tilaisuutesi pieni tai suuri, löydät meiltä sopivat tilat.
KOKOUS & JUHLATILAT
Jenny Matinaho (20 henkilölle)
Unto Kanerva (30 henkilölle)
Yrjö Mäkelin (50 henkilölle)
Väinö Voionmaa (70 henkilölle)
Juhlasali (250 henkilölle)
Kellariteatteri (160 henkilölle)
TTT-Klubi (230 henkilölle)
Eino Salmelaisen näyttämö (390 henkilölle)
Suuri näyttämö (800 henkilölle)
Jenny Matinaho
MONIPUOLISET KOKOUS- JA JUHLATILAT palveluineen löytyvät Hämeenpuiston tunnelmallisesta teatterikorttelista.
Ota yhteyttä – olemme mukana kaikissa käänteissä, alusta loppuun. Helppoa!
Mia Rautio, mia.rautio@ttt-teatteri.fi I 044 720 1370
www.ttt-teatteri.fi www.puistotorni.fi
Juhlasali
Teatterin ravintolat
Tervetuloa viihtymään teatterin ravintoloihin ennen esitystä sekä väliajalla. Jokaisella näyttämöllä on oma persoonallinen ravintolansa, jossa voit nauttia herkullisia juomia ja suussa sulavia tarjoiluja.
Ravintoloiden ovet avataan tuntia ennen esityksen alkua. Ravintolassa on myös mahdollista tehdä varaus väliajalle, jotta voit nauttia tarjoiluista ilman ruuhkaa. Suosittelemme kuitenkin tekemään väliaikavarauksen etukäteen verkkokaupassa www.ttt-teatteri.fi varmistaaksesi pöytäpaikkasi. Verkkokauppaostot kaksi vuorokautta ennen esityspäivää. Ravintoloissa on laaja valikoima erilaisia juomia sekä tarjottavia.
VARAA RUOKAILU RYHMÄLLE
Ryhmälle on mahdollista varata maukas buffet-ruokailu ennen esitystä tai päiväesityksen jälkeen. Ryhmän minimikoko on 20 henkeä.
VARAUKSET JA LISÄTIEDOT
Puh: 0600 308 333 (2€/puhelu + pvm)
Sähköposti: myynti@ttt-teatteri.fi
KOE VUOSISADAN JUHLAT VIPPINÄ!
Lipun hintaan kuuluu: liput premium-paikoilta, alkumalja, väliaikatarjoilu, käsiohjelma, vaatesäilytys
VIP 129 € / perjantai- ja lauantai-iltaisin
TILAA VÄLIAIKATARJOILUT
syksy 2025 Teatterimenu ryhmille
Vihersalaattia (VEG, G)
Pinaattia, porkkanaa, aurinkokuivattua tomaattia, rusinaa, punasipulia, minttua ja paahdettuja pinjansiemeniä (VEG, G)
Appelsiini-sitrusvinegrette (VEG, G)
Hernepestoperunasalaattia (VEG, G)
Kylmäsavustettua lohta, katkarapuja ja keitettyä kananmunaa kaurajyvä-kasvissalaatissa (M, G)
Chiliöljyä (M, G)
Parmesanbroileria (L, G) tomaattisessa mozzarella-bbq-kastikkeessa
Basilikariisiä (VEG, G)
Currymaustettua kukkakaalia (VEG, G)
Patonkia
Banoffee (L) - banaani, toffee, kermavaahto Kahvi/tee
37 € / hlö
Ruokajuomana vesi. Muut laskulle menevät juomat sovitaan erikseen.
Otamme huomioon etukäteen ilmoitetut ruoka-aineallergiat/erikoisruokavaliot
Dave Malloyn musikaali
Kummituskvartetti
Ruusu rikkoo kameransa ja tempautuu mukaan vuosisatoja jatkuneeseen koston kierteeseen. Kansansadut, Tuhannen ja yhden yön tarinat sekä Edgar Allan Poen kertomukset punoutuvat yhteen, kun mustasukkaiset siskokset kilpailevat puumajassa asuvan tähtitieteilijän rakkaudesta. Mutta miten jazzpianisti Thelonious Monk, laiska ja ilkeä karhu sekä murha asemalaiturilla liittyvät tähän kaikkeen?
Kummituskvartetti on teatterillinen konseptialbumi. Sen ympyrän kiertävä tarina on omaleimaisuudellaan lumonnut yleisöjä ympäri maailmaa.
Esityksessä neljä näyttelijäystävystä kokoontuu soiton ja laulun pariin tarjoten sekä railakkaita juomalauluja että riipaisevia kummitustarinoita.
38 / 34 €
SUOMEN KANTAESITYS 17. 10. 2025
TTT-Klubilla
SÄVELLYS, SANOITUS JA KÄSIKIRJOITUS Dave Malloy OHJAUS JA SUOMENNOS Paavo Leppäkoski
KUMMITUSKVARTETIN MUODOSTAVAT Pia Piltz, Niina Alitalo, Jaakko Wuolijoki ja Pyry Smolander
Valokuvat: Heikki Järvinen
Terapian tarpeessa, totta kai!
Suuren suosion saaneet musiikkikomediat
Terapian tarpeessa ja Terapian tarpeessa jälleen ovat saaneet jatkoa!
Tällä kertaa Kaisa Alahämärä on kadottanut kännykkänsä ja sen mukana myös otteen omasta identiteetistään. Elämä on suorastaan suistunut radaltaan.
Aila Sydänvalo rientää apuun. Hänen omintakeinen, terapeuttinen otteensa sysää naiset kohti hulvattomia tilanteita ja oivalluksia.
Luvassa hulvatonta huumoria sekä pohdintaa siitä, miten tärkeää on pysähtyä hetkeksi, arvostaa omaa itseään ja nauttia elämästä!
38 / 36 / 33 €
ESITYKSET 22.11.2025 ja 29.11.2025
Kesto noin 2 tuntia (sis. väliajan)
KÄSIKIRJOITUS Sari Havas
OHJAUS Seppo Halttunen
LAVALLA Miia Nuutila ja Pauliina Hukkanen
Yleisön suosikit jatkavat ohjelmistossa
Mars vs. Venus? 2 – Uusintaottelu
★★★★★ ”Energiaa, vauhtia ja varmuutta”
– Aamulehti
ESITYKSET 20.9.–18.10.
38 / 36 / 33 €
Huonosti käyttäytyvät äidit
Vanhemmuuden riepottelua huumorilla
ESITYKSET 19.9.–4.10.
32 / 30 / 20 €
Luolamies
Täysiä saleja jo vuodesta 2007
ESITYKSET 13.9.–8.11.
38 / 36 / 33 €
Stand up
Tervetuloa Tampereen parhaalle stand up -klubille*
(*Tamperelainen-lehden lukijaäänestys)
Ursula Herlin, Joni Koivuniemi, Pete Poskiparta 32 / 26 €
Mika Eirtovaara, Ida Grönlund, Tommi Mujunen 32-26 €
Tommi Ylimäinen, Karim Aldulaimi, Saana Peltola 27 / 22 €
Anna Rimpelä, Miksu Pellikka, Mebe 27-22 €
Iikka Kivi – Erityinen luontosuhde 32 / 26 €
Illusia Sarvas, Janne Grönroos, Helena Pöllänen 32-26 €
Anders Helenius – Jotain tekemistä 32-26 €
Paul Westlake, Raisa Omaheimo, Jamie MacDonald 27-22 €
Mustan huumorin ilta: Pete Kosonen, Eero Corso, Antto Terras 27-22 €
5.12. 12.12.
Ray Zambino, Riku Sottinen, Heikki Vilja 32-26 €
Musiikki
Hanhiniemi – Rauhala MAD 28 €
Mustajärvi & Mikkonen 38 €
Sami Saari & Bluesjuna 28 €
Jimi Tenor Band 28 €
Jaakko Laitinen & Väärä raha 25 €
The Ghost of Bruce Springsteen & The E Street Band 32 €
Ville Leinonen & Valumo 28 €
Suvi Teräsniska 38 €
Keikkoja ja konsertteja rytmimusiikin maailmasta. Lavalla kotimaisia ykkösnimiä lauluntekijöistä rockiin ja bluesista jazziin.
Yona (trio) 32 €
Emilia Sisco 28 €
Rebekka Holi 25 €
Vilma Jää, Leija Lautamaja 28 €
Pepe Ahlqvist & Knucklebone Oscar Band 28 €
Muutokset
ohjelmaan ja aikatauluun mahdollisia.
Topi Saha, Ylva Haru 25 €
Johanna & Mikko Iivanainen: Joulu talven tulilla 25 € Ne Lintuizet: joulu 2025 28 €
SYKSY JA JOULU
Designtori on kunnianosoitus kotimaiselle muotoilulle. Tapahtumaan valitut muotoiluyritykset tarjoavat kiinnostavan kattauksen vaatteista ja asusteista aina hyvinvointiin ja kodin sisustukseen. Ota osaa myös tapahtumassa järjestettäviin luoviin työpajoihin.
Tervetuloa tekemään vastuullisia ostoksia!
Verkkokauppa palvelee ttt-teatteri.fi
LIPPUMYYMÄLÄ
0600 308 222 (2 €/puhelu + pvm) Katso aukioloajat kotisivuiltamme.
YRITYKSET JA RYHMÄT
0600 308 333 (2 €/puhelu + pvm) ma - pe klo 9 - 16
Mia Rautio, 044 720 1370 ma - pe klo 9 - 16 mia.rautio@ttt-teatteri.fi
Myynnin sähköposti myynti@ttt-teatteri.fi
VARAUSTEN VAHVISTAMINEN
JA LIPPUJEN LUNASTAMINEN
Yksittäisliput 2 viikkoa varauksesta ja ryhmä-varaukset viimeistään 4 viikkoa ennen esitystä.
LIPPUJEN
TAKAISINLUNASTUS
Teatteri ei lunasta takaisin jo lunastettuja lippuja. Lippujen vaihtomaksu on 10 €/lippu.
FORCE MAJEURE
Näytäntö peruutetaan ainoastaan ylivoimaisen esteen sattuessa. Tällöin asiakkaalle palautetaan ainoastaan lipun hinta lunastettua pääsylippua vastaan.
MAKSUTAVAT
Käteinen, Visa Electron, yleisimmät pankki- ja luottokortit (ei American Express), TTT:n lahjakortit, Smartum, ePassi, Edenred.
HUOM!
Kulttuuri-maksuvälineet käyvät ainoastaan lipun lunastuksen yhteydessä, älä siis maksa etukäteen.
RAVINTOLA
Helli itseäsi ja osta ravintolapalvelut ennakkoon verkosta ttt-teatteri.fi tai varaa ravintola@ttt-teatteri.fi ja paikan päällä alkaen tuntia ennen esitystä.
Alennukset
ALENNUSTEN VOIMASSAOLO
Alennukset eläkeläisille, opiskelijoille, lapsille, nuorisolle, varusmiehille ja työttömille ovat voimassa maanantaista lauantaihin.
Otathan eläkkeensaajan kortin tai opiskelijakortin mukaasi, kun tulet teatteriin.
LOUNASRAVINTOLA TAKAOVI
Teatterin oman ravintolan kotoisa lounas (Papinkatu 9) arkisin klo 11 - 15.
NAULAKKOMAKSU
2 €. Auloissa on myös maksuttomia naulakoita.
PUKUVUOKRAUS
044 720 1277
pukuvuokraus@ttt-teatteri.fi
ESTEETTÖMYYSPALVELUT
0600 308 222 (2 €/puhelu + pvm) heta.tammivuori@ttt-teatteri.fi
Tilaa uutiskirje! Saat kutsuja, etuja ja ajankohtaista asiaa.
SAMAN PÄIVÄN LIPPUETU
NUORET JA OPISKELIJAT - 50 % opiskelijalipun hinnasta esityspäivänä (voimassa ma-la)
SENIORITORSTAI - 50 % eläkeläislipun hinnasta (voimassa to)
Myynti alkaa esityspäivänä verkkokaupassa ja lippumyymälässä.
Etu ei koske vierailuja eikä TTT-Klubin keikkoja. Muutokset mahdollisia.
TTT:N KUVAT: Kari Sunnari TAITTO: TTT ja Happy Creative Oy
PAINOPAIKKA: PunaMusta Oy
Helene Suuri näyttämö