Teatteri Siperian toiminta kaksikymmentä vuotta sitten alkoi halusta tehdä mielenkiintoista, ajatuksia herättävää ja taiteellisesti korkeatasoista teatteria omilla ehdoilla.
Näitä tavoitteita olemmekin vaalineet koko toimintamme ajan. Haluamme olla utelias, rohkea ja vapaa teatteri, jolla on erityisosaamista ryhmätyötaidoissa ja yhteistöiden tekemisessä. Näiden kaikkien tavoitteiden osalta olemme pyrkineet kehittymään niin toiminnan kuin kouluttautumisen kautta koko kaksikymmenvuotisen toimintamme ajan.
Teatteri Siperian linjaa tehdä ensisijaisesti kantaesityksiä ajankohtaisesti puhuttelevista lähtökohdista jatkaa myös juhlavuoden näytelmämme Ote melkein piti. Se on esitys, joka voisi markkinatalouden myllerryksiin keskityttäessä jäädä helposti tekemättä. Mikä voisikaan olla kaltaisellemme teatterille parempi juhlavuoden esitys kuin tämä: Suurtuotannon sijaan esitys, jossa tartutaan teatteritaiteen ydinasioihin. Ote melkein piti on kahden hengen näytelmä tärkeästä aiheesta, erinomaisella työryhmällä ja pitkäaikaisen loistavan yhteistyökumppanin Tampereen Työväen teatterin kanssa yhdessä toteutettuna.
Lämmin kiitos sinulle, että tulit katsomaan esityksen. Toivottavasti se antaa sinulle enemmän kuin ottaa.
Marika Heiskanen
Toiminnanjohtaja
OTE MELKEIN PITI
Yhteistuotanto Teatteri Siperia ja TTT-teatteri
Käsikirjoitus
Veera Tyhtilä
Ohjaus
Tuomas Rinta-Panttila
Ääni- ja lavastussuunnittelu
Mikko Hynninen
Valosuunnittelu
TJ Mäkinen (TTT-teatteri)
Puvustuksen konsultti
Maria Sirén
Rooleissa
Tuukka Huttunen ja Milla Tissari
Tekninen toteutus (TTT-teatteri)
Tarpeistonhoitaja Johanna Keiski
Pukuhuolto Katri Innanmaa
Lavastamon esihenkilö Aatu Rantanen
Näyttämömestari Anssi Lankinen
Apulaisnäyttämömestari Kari Koskiranta
Apulaisvalo- ja äänimestari Jarkko Rotstén
Näyttämöpäällikkö Veera Laitinen
Markkinointi ja tiedotus Sari Andersson (TTT-teatteri)
Sosiaalisen median sisällöt Piki Rantanen (Teatteri Siperia)
Julisteen valokuva Ilkka Saastamoinen
Esityksen valokuvat Kari Sunnari (TTT-teatteri)
Juliste Sanna-Mari Heinonsalmi (TTT-teatteri)
Traileri Valtteri Auvinen
Vastaava tuottaja Marika Heiskanen (Teatteri Siperia)
Tuottaja Heidi Kollanus (TTT-teatteri)
Apulaistuottaja Anu Lassila (TTT-teatteri)
Kiitos tukijat: Taiteen edistämiskeskus, Tampereen kaupunki, Suomen kulttuurirahasto, SRK:n Pirkanmaan rahasto
Pieni, vähempiarvoinen, syrjään siirretty, hiljainen ja heikko ei tällä hetkellä ole niin sanotusti kovaa valuuttaa.
Yle otsikoi Ote melkein piti -esityksen ensi-illan alla (26.8.2025) sosiaaliturvan leikkauksista kertovan juttunsa seuraavasti: ”THL:n koventuneet laskelmat: Hallituksen sosiaaliturvan leikkaukset sysäävät 27 000 lasta köyhyyteen”. Sosiaaliturvan leikkaukset eivät vaikuta ainoastaan perheisiin, ne ulottuvat myös itse sosiaaliturvaa ja sosiaalihuoltoa järjestäviin tahoihin - mukaan lukien lastensuojelun. Julkisen rahoituksen pienentyessä lastensuojelun piirissä ollaan pakotettuja siirtymään yksityisiin palveluntarjoajiin, joista varmasti jotkut ovat ihan hyviä. Toiset taas eivät niinkään.
Ote melkein piti -esityksen läpimenoa kävi 22.8.2025 katsomassa joukko lastensuojelun ammattilaisia sekä lastensuojelun piirissä olevia ja olleita nuoria. Keskustelimme esityksen jälkeen ja työntekijät tunnistivat teoksesta asioita, joita tavallinen katsoja ei ehkä panisi merkille. Yksi heistä sanoi, että lapsen siirtely paikasta toiseen ilman minkäänlaista jatkumoa on jo nyt todellisuutta ja se tulee yksityistämisen seurauksena vain lisääntymään. Hänen mielestään teos itse asiassa kertoo lähitulevaisuudesta, ajasta jolloin lapsen etu on muisto vain. Ajasta, jolloin lasta siirrellään paikasta ja laitoksesta toiseen ilman että kukaan on kärryillä kokonaiskuvasta. Toinen työntekijä kertoi nuoresta, jolla oli ollut parikymmentä eri sosiaalityöntekijää. Kuinka sellaisessa tilanteessa voi rakentua jatkuvuutta, pysyvyyttä ja pitkäjänteisyyttä?
Jos ja kun sosiaaliturvasta tarpeeksi kuristetaan, tosielämän Anneilla ole Jakea. Ei ole ketään aikuista, johon turvata ja luottaa. Ne Annit ovat yksin, aina vain yksin ongelmiensa kanssa. Minkälainen yhteiskunta jättää heikoimmat ja vähäisimmät yksin? Täytyy toivoa, ettei ainakaan meidän yhteiskuntamme. Vaikka tällä hetkellä ei hyvältä näytä.
Toivoisin sydämestäni, että ne ihmiset, jotka sosiaalialan leikkauksia tällä hetkellä niin uutterasti puuhaavat, näkisivät esityksemme. Että se liikuttaisi heitä ja että he emotionaalisesti kokisivat mihin heidän leikkauksensa osuvat. Esitys on tehty kaikille, mutta tätä kirjoittaessani, kaksi päivää ennen ensi-iltaa, ajattelen että se on tehty aivan erityisesti heille.
Teatterin potentiaalinen muutosvoima nousee samastumisen ja tunnekokemuksen kautta. Toivoisin, että esityksemme voisi muuttaa jotakin.
Tampereella 26.8.2025
Tuomas Rinta-Panttila
Ohjaaja
”Ote melkein piti -teoksen Anni (Milla Tissari) löytää sosiaalihuollon työntekijästä, Jakesta (Tuukka Huttunen), elämäänsä edes yhden turvallisen aikuisen. Sekin suhde on repaleinen, koska Anni on välillä kotona, välillä sijoitettuna eri laitoksissa, mutta silti Jake on Annille joku, joka kuuntelee, joka välittää, joka haluaa vain ja ainoastaan hyvää. Sellaisesta Annilla ei paljon ole kokemusta. Kun Jake kysyy Annilta yhdessä kohtauksessa mistä tämä pitää, vastaa Anni: ”Ei oikeen oo kokemusta asioista, joista mä pidän.”
(Ohjaaja Tuomas Rinta-Panttila)
Veera Tyhtilä on kirjoittanut lukuisia kiitettyjä, yhteiskunnallisesti kantaaottavia menestysnäytelmiä.
Tyhtilän näytelmiä on nähty niin kaupunginteatterien näyttämöillä kuin vapaalla kentälläkin ja hän on työskennellyt myös Teatteri Siperian kanssa jo pitkään.
Tyhtilän kirjoitustyön taustalla kuuluu kysymys siitä, kuinka yhteiskunta voi olla ihmisilleen parempi.
Krjoitustyöhönsä Tyhtilä onkin ottanut tuulta muunmuassa Helsingin yliopiston Yhteiskunnallisen muutoksen ohjelmasta.
Näytelmäkirjailijana Tyhtilä on tarkkanäköinen ja kuunteleva. Hänen tapansa käsitellä isojakin teemoja tulee lähelle ihmistä: Ote melkein piti sai alkunsa lastensuojelun parissa työskentelevän pyynnöstä tuoda esiin tällainen tarina.
“Käsikirjoittajana en tahdo kertoa esityksestä katsojalle etukäteen mitään - kaikki, mitä voisin sanoa, tuntuu siltä että kerron liikaa. Tämä tarinaa saa itse kertoa itsensä.”
Veera Tyhtilän kirjoitustyötä Ote melkein piti -näytelmän parissa on tukenut Suomen Kulttuurirahaston Pirkanmaan rahasto.
Ote melkein piti tarttuu turvaverkkoihin ja ravistelee niitä draaman keinoin. Esitys kasvaa tarinaansa laajemmaksi kysymykseksi siitä, miten ja miltä lapsiamme ja nuoriamme tulisi suojella nykyajassa - entä onko yhteiskunnallamme siihen keinoja?
Tahdomme kiittää Hanna Suutelaa, Timo Pajunen-Noroilaa, Outi Alanko-Kahiluotoa, Sampsa Huttusta & Matias Korhosta
