Ketterä kehittäjä – TAKK vastaa työelämän todellisiin tarpeisiin
”Pokki ja Takki” yhteen sopii – henkilöstö saa räätälöityjä koulutusmahdollisuuksia
TAKKin asiakaslehti 2024–2025
8 17 18 21 22 24
Tampereelle käy hyvin
Minun saumani
5+1 vinkkiä
TAKKin opiskelijan muistilista
Vastuullisuus on kokonaisuus
– ja konkreettisia tekoja
TAKKilaista osaamista
Etelämantereelle
TAKKIN ASIAKASLEHTI
JULKAISIJA: Tampereen Aikuiskoulutuskeskus, PL 15, 33821 Tampere
PÄÄTOIMITTAJA: Teppo Tapani / TAKK | TOIMITUSNEUVOSTO: Emilia Aakko, Jussi Mattila, Marjo Nieminen, Jari Raivo, Teppo Tapani / TAKK
KUVAT: Wille Nyyssönen, Pasi Tiitola, Laura Tammisto, Atte Männikkö, Jussi Mattila, TAKKin arkisto
ULKOASU & TAITTO: Tuomas Korolainen / Mene Creative Oy | PAINO: Offset Ulonen Oy
LÖYDÄT MEIDÄT MYÖS SOMESTA:
Pelikenttä muuttuu
– TAKK pysyy
TYÖELÄMÄ, YHTEISKUNTA JA AMMATILLINEN KOULUTUS ovat parhaillaan turbulenssissa, jossa tulevaisuuden näkymät voivat välillä näyttää sumuisilta. Yli 60 vuoden aikana TAKK on ehtinyt olla mukana monenlaisissa muutoksissa. Ketteränä toimijana olemme löytäneet uudenlaiset tavat luovia eteenpäin ja tukea kumppaneitamme menestymään.
Aikuiskoulutuksessa osatutkintojen ja oppisopimuskoulutuksen merkitys korostuu entisestään. Osatutkinnoilla voidaan kehittää työpaikka- ja opiskelijakohtaisesti kohdennettua osaamista, ja oppisopimus tarjoaa sujuvan reitin kouluttaa henkilöstöä muuttuvissa tilanteissa. Kun Suomi tästä taas virkistyy, tarjoaa oppisopimus toimivan väylän myös uusien työntekijöiden rekrytointiin.
Työelämän tarpeet ohjaavat toimintaamme, ja olemme edelläkävijä uusien koulutuskonseptien kehittämisessä. Mitä työelämä tarvitsee, sitä lähdemme yhdessä suunnittelemaan. Hyvä esimerkki ovat paikalliset tutkinnon osat, joita valikoimissa on jo yli 30 kappaletta. Kyse on täsmämuotoilluista uusista tutkinnon osista, joille pirkanmaalaisessa työelämässä on tarvetta.
Yhteistyöfoorumit ovat olleet meille toimiva väylä kuulla työelämän tarpeita ja kehittää koulutuksia. Lähiaikoina on käynnistetty uusia foorumeita mm. tulkkausalalle, kiinteistönvälitys- ja isännöintialalle sekä varhaiskasvatukseen. Kaikkiaan foorumeita on lähemmäs 20.
Vaikka pelikenttä ympärillä muuttuu, TAKK pysyy. Olemme jatkossakin paras kumppani tukemaan työnantajia muutoksessa ja auttamaan parhaiden reittien löytämisessä.
Olli-Pekka Tuomi yrityspalvelujohtaja
Ketteränä toimijana olemme löytäneet uudenlaiset tavat luovia eteenpäin ja tukea kumppaneitamme menestymään.
KUVA Wille Nyyssönen
Urheiluhierojakoulu on osa TAKKia
TAMPEREEN URHEILUHIEROJAKOULUSTA tuli osa TAKKia vuoden vaihteessa.
– Kaupalla vahvistettiin ja laajennettiin TAKKin hyvinvointialan koulutusvalikoimaa, kertoo toimialajohtaja Janne Haikansalo. Urheiluhierojakoulun toiminta on jatkunut Viinikassa entisessä toimipaikassa.
– Vuoden 2025 aikana hierojakoululle tullaan remontoimaan uudet tilat Tampereen valtatien kampukselle. Myös tiivis yhteistyö urheiluseurojen kanssa on jatkunut.
– Ilves ja Tappara, Rauman lukko ja HPK sekä Ilves jalkapallo, listaa koulutuspäällikkö Tapio Määttänen yhteistyötahoja.
TAKK on ammatillisten oppilaitosten maineikkain
T-Median toteuttama ammatillisten oppilaitosten Luottamus & Maine 2024 -tutkimus paljasti, että TAKK on ammatillisten oppilaitosten maineikkain. Tutkimuksessa oli mukana 30 suomalaista ammatillista oppilaitosta, ja se toteutettiin kolmatta kertaa.
– Erityisen mukava oli nähdä, että innovaatioiden osalta lukemat olivat nousseet vuoden takaisesta mittauksesta. Olemme aktiivisesti kehittäneet uusia koulutustuotteita ja -palveluita tiiviissä yhteistyössä työelämän kanssa, kiittelee rehtori Teppo Tapani – Hyvää työtä jatketaan ja pidetään kiinni onnistumisista, mutta pysytään hereillä –kuunnellaan opiskelijoita ja sidosryhmiä.
Tutkimuksen yhteydessä kansalaisia pyydettiin arvioimaan myös Suomessa toimivia ammatillisia oppilaitoksia yleisesti. Vaikka suomalaisten organisaatioiden maineet ovat olleet laskusuunnassa, tutkimus osoitti, että ammatillisen opetussektorin osalta käsitykset ovat paranemassa. Tuotteisiin ja palveluihin liitetyt mielikuvat nousivat ammatillisen koulutuksen osalta jo hyvälle tasolle.
– Tämä on koko alan kannalta erittäin ilahduttava uutinen. Ammatillinen koulutus on edelleen maineen osalta jäljessä korkeakoulusektoria, mutta ero on kaventumassa, T-Median asiantuntija Andrei Sergejeff sanoo.
Oppilaat suorittavat osan käytännön työharjoitteluistaan urheilijoita hoitamalla ja saavat näin ajantasaista oppia ja kokemusta Suomen eturivin urheilijoiden lihashuollosta, urheilemisesta ja terveydestä. Lisäksi harjoittelua tehdään koulun oppilasklinikalla, jossa hoidetaan eri-ikäisiä ja -kuntoisia asiakkaita.
Konepajakoulu sai uuden toimitusjohtajan
Tampereen Konepajakoulun toimitusjohta jana aloitti heinäkuun 2024 alussa Jokinen. Jokinen on toiminut TAKKin tekniikan toimialajohtajana vuodesta 2022 alkaen ja jatkaa myös siinä tehtävässä.
– Konepajakoulu kokoaa eri osapuolet yhteen varmistamaan osaavan työvoiman saatavuuden, millä turvataan teollisuuden kasvu myös tulevaisuudessa. Yritysten, oppilaitosten ja rekrytointiyritysten yhteistyöllä edistetään tehokkaasti valmistavan teollisuuden toimintaedellytyksiä alueella, summaa Jokinen Konepajakoulun ytimen.
Vuonna 2025 tullaan järjestämään kaksi Loistoduuniin-rekrytapahtumaa, yksi Tampereen valtatien kampuksella ja toinen Nirvan kampuksella. Tapahtuma uudistetaan niin, että työpaikkojen ohella esittelyssä ovat myös TAKKin koulutustarjonta ja oppimisympäristöt.
Aiemmin selkeästi alakohtaisina järjestetyistä tapahtumista tulee isompia ja esillä on laajempi tarjonta työnantajia ja aloja. Tampereen valtatien Loistoduuni järjestetään tammikuussa, syyskuussa on vuorossa Nirvan tapahtuma. Lisätietoja löytyy osoitteesta takk.fi/duuni.
TAKK on rakentanut Tamperetta yli 60 vuoden ajan
Kurkistus TAKKin lähihistoriaan on koottu historiikin muotoon. TAKKin entisen hallintojohtajan, Maria-Liisa Korolaisen toimittama teos TAKK Tampereen rakentajana 2012–2023 on kattava läpileikkaus TAKKin vaiheisiin kyseisinä vuosina. – Teos kuvailee TAKKia kohdanneita muutoksia, ja miten TAKK on mennyt eteenpäin vaikeissakin tilanteissa, kiteyttää Korolainen 143-sivuisen teoksen. Korolaisen mukaan koko TAKKin historia aina vuodesta 1962 lähtien on ollut jatkuvaa muutosta.
– Muutos ei ole huono tai hyvä asia. Se on välttämätöntä.
Historiikin voi hakea kampusten infoista – niin kauan kuin kirjoja riittää.
Osaavat ja
hyvinvoivat TAKKilaiset
Vuonna 2024 TAKKin henkilöstön pipoluku on keskimäärin
277
Kevään 2024 työvirekyselyssä TAKKilaisten eNPS oli
48
Luku kertoo, kuinka todennäköisesti työntekijät suosittelisivat työpaikkaa. eNPS raportoidaan välillä -100 ja +100.
Pyörät pyörimään! Tänä vuonna käyttöön otettua työsuhdepyöräetua on hakenut
45
työntekijää, ja pyörän on ehtinyt hankkia 29 työntekijää.
TAKKissa viihdytään. Työsuhteen keskimääräinen pituus on
17,1 vuotta.
Työntekijöiden ikähaarukka ulottuu parikymppisistä yli 70-vuotiaisiin, ja keski-ikä on
49,2 vuotta.
Työelämäjaksoille on osallistunut
16 kouluttajaa.
Jaksoilla he ovat päivittäneet omaa osaamistaan alansa työtehtävissä ja saaneet uusia virikkeitä omaan työhönsä kouluttajina.
TAKKin koulutustarjonta on täydentynyt viimeisen vuoden aikana useammilla englanninkielisillä tutkintokoulutuksilla. Ensimmäisinä käynnistyivät ruokapalvelujen ammattitutkinto ja ravintolan asiakaspalvelun ammattitutkinto, joista valmistuu kokkeja, tarjoilijoita ja baarimestareita. Tämän vuoden aikana on käynnistynyt kone- ja tuotantotekniikan perustutkinto sekä puhtaus- ja kiinteistöpalvelualan perustutkinto- ja ammattitutkintokoulutuksia.
Työelämä on Tampereen seudullakin monimuotoistunut, esimerkiksi puhtausalalla ja ravintolakeittiöissä englantia on käytetty työkielenä jo pidemmän aikaa. Englanninkielisillä tutkintokoulutuksilla vastataan kansainvälistyvän työelämän tarpeisiin.
– Englanninkielinen koulutus avaa oven ammattitaidon kehittämiseen myös työntekijöille, joilla ei ole opiskeluun riittävää suomen kielen taitoa, perustelee TAKKin kehitysjohtaja Satu Neuvonen
Tutkinnon järjestämisluvat myöntävä opetus- ja kulttuuriministeriö edellyttää, että englannin kielellä järjestettäviin koulutuksiinkin kytketään jonkin verran suomen kielen opetusta. Osassa työpaikoista tarvitaan suomen kielen osaamista, ja kaikilla se tukee työpaikkaan ja Suomeen kiinnittymistä.
On selvää, että työvoimapula ei ratkea vain suomalaisen työvoiman voimin. Tarvitsemme muualta tulevaa työvoimaa ja on tärkeää, että pystymme kouluttamaan tulijoita. Viime vuonna Tampereelle muuttaneista noin puolet oli vieraskielisiä.
3x uusia yhteistyöfoorumeita
Foorumeilla tiivistetään yhteistyötä työelämän kanssa, kuullaan yritysten ja työnantajien näkemyksiä osaamis- ja koulutustarpeista sekä vahvistetaan vuoropuhelua koulutussuunnittelun tukena. Yhteistyöfoorumeita on kaikkiaan 17.
• Kiinteistönvälityksen ja isännöinnin yhteistyöfoorumi
• Tulkkausalan yhteistyöfoorumi
• Varhaiskasvatuksen yhteistyöfoorumi
TAKKILAINEN VASTAA
Miten käytät Tuudo -sovellusta?
TAKKIN OPISKELIJAT KERTOVAT, KUINKA HYÖDYNTÄVÄT
OPISKELUARJESSAAN UUTTA TUUDO-SOVELLUSTA.
Tuudoa
Opintojen alussa käytin Tuudoa paljon, nyt työharjoittelussa vähemmän. Katson sieltä esimerkiksi tapahtumat aina viikon alussa. Kun alkuun kyselin muilta, että kannattaako Tuudoa käyttää, kaikki suosittelivat. Sieltä löytää esimerkiksi lukujärjestyksen melko kivuttomasti.
KUKA Olli
OPISKELEE pintakäsittelyalaa
Katson Tuudosta lukujärjestyksen, ruokalistat sekä etsin henkilöitä ja palveluita. Opintojen alussa kampuksen kartta oli tärkeä. Suosittelisin Tuudoa kaikille opiskelijoille.
KUKA Mikaela OPISKELEE sähköalaa
Tuudosta myös kalenteria.
KUKA Abhinav OPISKELEE kotoutumiskoulutuksessa
Sovellus voittaa monisteet
Katson Tuudosta lukujärjestyksen, luokkien sijainnit ja työharjoittelupaikkoja. Ravintolan ruokalistat ovat tietysti tärkeitä. Kun jotain tarvitsee, sen löytää heti Tuudosta - ei tarvitse kuljettaa papereita mukana.
KUKA Olga OPISKELEE liiketaloutta
TEEMA: Tampereen rakentaja
TEKSTI Sinikka Tierna KUVAT Wille Nyyssönen
Yrityspalvelupäälliköt Kati Kauranen ja Kimmo Rintala (oik.) sekä yrityspalvelujohtaja Olli-Pekka Tuomi osaavat räätälöidä kunkin yritykset tarpeisiin vastaavia koulutuksia koko TAKKin tarjonnasta.
Ketterä kehittäjä
– TAKK vastaa työelämän todellisiin tarpeisiin
Maailma muuttuu, työelämä muuttuu. TAKK kehittää jatkuvasti uusia paikallisia tutkinnon osia ja räätälöi osia yhteen. Edelläkävijyyden takana on jatkuva vuoropuhelu yritysten kanssa.
Kun yritys kysyy TAKKilta koulutusta, vastaus on lähes aina ”Totta kai onnistuu!”.
– Meillä on sellainen periaate, että mihinkään ei ainakaan heti sanota ei, lupaa yrityspalvelupäällikkö Kimmo Rintala Kollega Kati Kauranen ja TAKKin yrityspalvelujohtaja Olli-Pekka Tuomi nyökyttelevät: jokainen yrityksiltä kumpuava osaamisen kehittämisen tarve otetaan tosissaan ja keinoja lähdetään selvittämään.
– Se on aikuiskoulutuksen toiminta-ajatus, että vastataan tismalleen osaamistarpeeseen. Mitään turhaa ei kouluteta, toteaa Tuomi.
PAIKALLISIA TUTKINNON OSIA YLI 30
Uusiin osaamistarpeisiin vastaaminen tarkoittaa käytännössä sitä, että TAKKilla luodaan uusia paikallisia osatutkintokoulutuksia.
– Paikalliset tutkinnon osat ovat laajuudeltaan 5–15 osaamispistettä. Ne voi toteuttaa erillisinä täydennyskoulutuksina tai valita valinnaisiksi osiksi koko tutkinnon suorittamiseen, Kauranen kertoo.
Täydennyskoulutuksena toteutettavat paikalliset tutkinnon osat tehdään TAKKissa yleensä oppisopimuksella, mikä on työpaikoille notkea ja kustannustehokas tapa kouluttaa.
– Meillä on paikallisia tutkinnon osia tarjolla jo yli 30 ja lisää kehitetään jatkuvasti.
UUDET TEKNOLOGIAT KULJETUSALALLA
Esimerkkejä uusiin osaamistarpeisiin vastaamisesta riittää. Kimmo Rintalalle nousee ensimmäisenä mieleen robottibussikoulutus parin vuoden takaa.
– Tamperelainen start-up lähti tuottamaan kuskittomalla bussilla syöttöliikennettä asuinalueelta ratikalle ja soitti meille, että voidaanko järjestää koulutusta. Suomessa ei ollut edes lainsäädäntöä tällaiseen, joten ihan tyhjästä lähdettiin liikkeelle, hän kertoo.
”Se on aikuiskoulutuksen toiminta-ajatus, että vastataan tismalleen osaamistarpeeseen. Mitään turhaa ei kouluteta.
Jotta koulutuksia osataan kehittää työelämän todellisiin tarpeisiin, TAKKin yrityspalveluiden asiantuntijoiden on käytävä jatkuvaa vuoropuhelua yritysten kanssa.
Rasvamontun pohjalta sähköisten järjestelmien asiantuntijaksi
TEKSTI Sinikka Tierna KUVA Wille Nyyssönen
KORJAAMOALAN ON PYSYTTÄVÄ ajoneuvojen kehityksen mukana. Sähköiset järjestelmät ja sähköautot vaativat uutta osaamista.
Sähkö- ja hybridiautojen korjausosaamisen kehittäminen on kilpailuvaltti. Sen tietää ProMeister Akatemian koulutuspäällikkö Mika Makkonen – TAKK on pitänyt mekaanikoillemme E+ -koulutuksia sähkö- ja hybridiajoneuvojen korjaamisesta ja huollosta. Osallistujilta on tullut loistavaa palautetta ja paljon kysellään, että milloin alkaa seuraava koulutus.
ProMeister Akatemia on ruotsalaisen autojen varaosien jakeluyhtiö MEKO Groupin koulutusorganisaatio. MEKO toimii useassa Pohjoismaassa sekä Baltiassa. Suomessa MEKO:n tytäryhtiön, tuonti- ja tukkuliike Koivunen Oy:n alla toimivat autokorjaamo-, varaosa- ja tarvikeketjut Mekonomen sekä Fixus. Lisäksi MEKO-konserniin kuuluu raskaan kaluston korjaamoketju MECA Truck.
Yhteensä ketjuihin kuuluvia korjaamoja tai varaosaliikkeitä on Suomessa lähemmäs 400.
TAKK SATSAA
UUTEEN KALUSTOON
Makkonen kertoo, että TAKKin sijainti Tampereella on maan laajuiselle korjaamoketjulle ehdottoman tärkeä saavutettavuuden kannalta.
– Lisäksi TAKKilla näkyy ammattimaisuus ja halu oppia uutta, olla kehityksen aallonharjalla, hän sanoo.
– On hienoa, miten TAKK on uusinut korjaamotiloja ja hankkinut uutta kalustoa: nykyaikaiset sähkö- ja hybridiautojärjestelmät mittausharjoittelua varten, uusia autoja ja viimeisimpänä akkutekniikkaa ja akkukennojen balansoinnin kalustoa.
TAKKilla näkyy ammattimaisuus ja halu oppia uutta, olla kehityksen aallonharjalla.
Koulutus oli rekrytoiva, eli sillä luotiin työpaikkoja robottibussia ohjaaville etäkuljettajille. Sama koulutus on järjestetty myöhemmin uudestaan.
Toinen hyvin ajassa kiinni oleva koulutus – niin ikään rekrytoiva – on sähköpyörähuoltoyrittäjän koulutus. Se järjestettiin yhdessä Tampereen kaupungin työllisyyspalvelujen kanssa ja sisälsi sekä yrittäjyysoppia että sähköpyörien korjaamisen koulutusta.
Sähköpyörien käyttö on lisääntynyt huomattavasti viime vuosina ja usein niissä on huoltosopimus, eli pyöriä ei huolleta itse. Ja sähkö tuo pyörään lisää huoltotarvetta, muistuttaa Olli-Pekka Tuomi.
Pyörien lisäksi sähkö- ja hybridiautoihin liittyvää koulutusta on kehitetty TAKKilla. Monilla aloilla on puolestaan ollut tarvetta Sähkön perusteet maallikolle -osatutkinnolle.
– Se sopii esimerkiksi erilaisille koneasentajille tai sähkötuotteiden myyjille, joilla tulee olla tietämys sähköstä ja siihen liittyvästä turvallisuudesta.
MUISTISAIRAAT JA NEPSY-ERITYISPIIRTEISET
Kati Kauranen nostaa esille Muistioireisen ihmisen kohtaaminen asiakastyössä -koulutuksen.
Olemme pitäneet sotealan ammattilaisille täydennyskoulutuksia muistisairaiden kohtaamisesta. Hoksasimme, että teema koskettaa myös monessa muussa työssä. Uuden koulutuksen pilottiryhmään on tulossa muun muassa kiinteistönhoitaja, vartija, kokkeja ja myyjiä, hän kertoo.
– Varhaiskasvatusalalla puolestaan kehitimme Neuropsykiatrisen erityispiirteet ja kasvattajan tuki -koulutuksen, joka on otettu hyvin vastaan, ja samaa aihetta kaavaillaan parhaillaan myös opetusalalle.
”Jatkuvan muutoksen ymmärtäminen on TAKKilaisille sydämen asia – ja jo strategiaan on kirjattu toimintaajatus ”Teemme yhdessä osaajia tulevaisuuden töihin”.
Ota yhteyttä ja kerromme lisää!
Rosa Hyvönen puh. 044 7906 428, rosa.hyvonen@takk.fi
Kati Kauranen puh. 044 7906 379, kati.kauranen@takk.fi
Kimmo Rintala puh. 044 7906 240, kimmo.rintala@takk.fi
Marko Uusitalo puh. 044 7906 330, marko.uusitalo@takk.fi
YHTEISTYÖFOORUMIT
JA OHJAUSRYHMÄT APUNA
Mutta miten tällainen ketterä uuden kehittäminen on mahdollista? Jatkuvalla vuoropuhelulla yritysten kanssa, sanovat yrityspalvelupäälliköt. TAKKilla on 17 eri alan yhteistyöfoorumia, jotka tapaavat muutaman kerran vuodessa. Foorumiin kuuluu useita tietyn alan yrityksiä tai organisaatioita ja tapaamisissa keskustellaan alan kehityksestä ja koulutustarpeista.
– Yhteistyöfoorumeiden lisäksi tärkeitä ovat ohjausryhmät, joissa katsotaan yhden asiakasyrityksen kanssa juuri heidän kehittämisensä suuntaa ja koulutustarpeita, Kati Kauranen sanoo.
Kimmo Rintala tietää, että yrityksellä saattaa olla jopa pitkä lista mahdollisia koulutustarpeita.
– Sitten vain priorisoidaan, mitä lähdetään ensimmäisenä kehittämään.
KETTERYYS ON MYÖS RÄÄTÄLÖINTIÄ
Ketteryys ei tarkoita pelkästään uusien tutkinnon osien kehittämistä vaan osien monipuolista yhdistelyä. Yrityspalvelupäälliköt tuntevat koko TAKKin koulutustarjonnan, joten he voivat räätälöidä hyvin monipuolisia koulutuskokonaisuuksia.
– Voi periaatteessa olla vaikka hoivaa, sähköosaamista ja esihenkilötyötä samassa koulutuskokonaisuudessa. Ei varmaan yhtäkään koulutusta ole pidetty tismalleen samanlaisena vaan aina kunkin yrityksen, tilanteen tai tarpeen mukaan, kertoo Tuomi.
Jatkuvan muutoksen ymmärtäminen on TAKKilaisille sydämen asia – ja jo strategiaan on kirjattu toiminta-ajatus ”Teemme yhdessä osaajia tulevaisuuden töihin”.
Kauranen muistuttaa, että myös TAKKin arvot ”luotettava kumppani” ja ”rohkea edelläkävijä” tukevat työtä.
– Eniten palautetta asiakkailta tulee siitä, että me tartumme toimeen.
”Koulutus
on oikeasti muuttanut omaa toimintaani päiväkodin arjessa”
TEKSTI Sinikka Tierna KUVA Wille Nyyssönen
KIRSI TERNOLLA on takanaan noin 25 vuotta päiväkotihommia. Hän sanoo, että maailma on tänä aikana muuttunut hurjasti – esimerkiksi digilaitteiden käyttö on moninkertaistunut.
– Myös nepsy-piirteisiin liittyviä haasteita on yhä enemmän – tai niitä tunnistetaan paremmin. Lapset ja heidän tarpeensa ovat kuitenkin samanlaisia vuodesta toiseen.
Terno on ammatiltaan lastenhoitaja mutta tekee tällä hetkellä varhaiskasvatuksen opettajan sijaisuutta Tesoman päiväkodissa Tampereella. Hän osallistui syksyllä 2024 TAKKin järjestämään Lapsen neuropsykiatriset erityispiirteet ja kasvattajan tuki -koulutukseen.
LISÄÄ TYÖHYVINVOINTIA, ILOA JA RAUHALLISUUTTA
Päiväkodissa luodaan perustaa lapsen kasvulle ja kehitykselle. Lapsen kohtaaminen on Ternon mielestä yksi tärkeimmistä asioista.
TAKKin nepsy-aiheisessa koulutuksessa Terno kertoo oppineensa faktaa erilaisista nepsy-piirteistä ja esimerkiksi kuormituksen kertymisestä. Tärkeintä antia on kuitenkin ollut oman ajattelun ja toiminnan haastaminen, uudet työkalut ja näkökulmat arkeen –nimenomaan lapsen kohtaamiseen.
– Tiedostan ja tulkitsen entistä paremmin, mitä lapsen päässä saattaa tapahtua. Vaikkapa siirtymien ennakointi ei ole enää niin rutiininomaista, vaan mietin sitä tarkemmin kunkin lapsen kannalta.
Lisäksi Kirsi Terno kokee, että koulutuksen tuoma tieto ja erilaiset välineet auttavat pysymään rauhallisena. Työhyvinvointi ja ammatillinen ilo ovat lisääntyneet.
– TAKKin koulutus on hyödyllisin koulutus, missä olen ollut. Se on oikeasti muuttanut omaa toimintaani, Terno sanoo.
– Aion viedä koulutuksen oppeja koko päiväkodin väelle.
TAKKin koulutus on hyödyllisin koulutus, missä olen ollut.
Kasvupolkuja
TEKSTI
POK:n osaamisen kehittämispäällikkö Milka Kuismanen (vas.) ja koulutuspäällikkö Taina Hieta-aro
TAKKilta suunnittelevat yhdessä
POK:n tarpeisiin vastaavia koulutuksia – ”pokkilaisille” luodaan erilaisia kasvupolkuja.
”Pokki ja Takki” yhteen sopii
Pirkanmaan Osuuskaupan ja TAKKin yhteistyö on tiivistä ja kehittyvää. Kaupan alalla on oltava ajassa kiinni, joten jokaisen alkavan koulutuksen sisällöt mietitään erikseen. – henkilöstö saa räätälöityjä koulutusmahdollisuuksia
”Monta asiaa rikkaampana työn äärelle.”
”Tiedonjano on suuri, joten ihan parasta, että työnantaja mahdollistaa koulutuksen.”
”Sain
uusia näkökulmia arjen työhön.”
Nämä palautteet ovat P irkanmaan Osuuskaupan työntekijöiltä, jotka osallistuivat TAKKin liiketoiminnan ammattitutkintokoulutukseen.
– Se on meillä nimetty Myyjästä vastuumyyjäksi -koulutukseksi eli sopii niille ”pokkilaisille”, jotka ovat jo jonkin aikaa toimineet asiakaspalvelutehtävissä ja osoittaneet kykynsä isomman vastuun ottamiseen. Koulutuksessa he saavat eväitä vastuupestiin, selventää POK:n osaamisen kehittämispäällikkö Milka Kuismanen
POK:n ja TAKKin koulutusyhteistyö on jatkunut jo 20 vuotta – viime vuosina yhä tiiviimmin. POK toimii Pirkanmaalla 22 kunnan alueella ja työllistää yli 3000 palvelualan ammattilaista. Kuismanen kertoo, että POK:lla on toisaalta hyvin pitkiä työuria, toisaalta se työllistää paljon nuoria.
Hyvä työnopastaminen on kaiken A ja O
TEKSTI Nora Pirttijärvi KUVA Pasi Tiitola
HYVÄ PEREHDYTYS auttaa uutta työntekijää pääsemään nopeasti osaksi työyhteisöä, sitouttaa ja parantaa työn sujuvuutta sekä työnantajamielikuvaa. POK:lle toteutettuun työnopastajavalmennukseen osallistunut Sari Raivio on konkari kaupan alalla. Hän työskentelee Virtain S-marketissa.
– Olen ollut täällä 20 vuotta ja teen vähän kaikenlaista. Olen perehdyttäjänä, minulla on hyllykartat, ja olen kassavastaava kakkosena, luettelee Raivio.
Uuden työntekijän perehdytys ja työnopastaminen on tärkeää. –
– Meillä työskentelee yli 100 päällikköä ja heillä on tietysti suuri vastuu oman tiiminsä osaamisen kehittämisestä, eli meillä puhutaan kasvupolkujen luomisesta.
PAREMPAA ESIHENKILÖTYÖTÄ
JA PEREHDYTYSTÄ
Myyjästä vastuumyyjäksi -kasvupolku on yksi POK:n suosituimpia, mutta polkuja on muitakin. Jo vastuutehtävässä toimiville on tarjolla lähiesihenkilötyön ammattitutkinto TAKKilla.
– Lähiesihenkilöille, esimerkiksi apulaispäälliköille, tutkinto on erinomainen tapa kehittää omaa johtamisosaamista, sanoo Kuismanen.
Koulutuspäällikkö Taina Hieta-aro TAKKilta nyökyttelee. Hän tietää, että esihenkilötyön kehittäminen on tarpeen, sillä meneillään on yrityskulttuurin muutos.
– Varsinkin nuoremmat sukupolvet osaavat vaatia parempaa, avoimempaa ja ihmisläheisempää johtamista.
Myös parempaan perehdytykseen kiinnitetään työpaikoilla yhä enemmän huomiota. POK tarjoaa perehdytystä tekeville mahdollisuuden syventyä aiheeseen TAKKin perehdytys- ja työnopastajavalmennuksessa.
– Perehdyttämisessä ei ole kyse pelkästään varsinaiseen työhön opastamisesta vaan tulee miettiä kokonaisuutta, uuden työntekijän vastaanottamista ja erilaisten persoonien
Raivio kehuu erityisesti koulutuksen keskustelevaa toteutustapaa.
Hyvä perehdytys on kaiken A ja O. Sen ansiosta uusi henkilö tuntee itsensä varmaksi työssään ja kokee onnistumisia. Hyvä perehdytys helpottaa meidän muiden työtä ja säästää aikaa.
Raivion mukaan hyvään perehdytykseen annetaan aikaa.
Hyvä asiakaspalvelu on kaikkein tärkeintä, koska hyvin palveltu asiakas haluaa palata.
– Olen ollut perehdyttäjänä viisi vuotta, mutta sain koulutuksesta uusia työkaluja työhöni. Siinä käytiin läpi mm. lainmukaisuutta, millainen on hyvä perehdyttäjä ja erityistuen tarpeessa olevien perehdyttämistä. Opiskelu oli käytännönläheistä ja kattavaa.
– Koulutus oli vuorovaikutteinen, tapaamisissa sai keskustella. Valmennuksessa syntyi oivalluksia, ja porukka oli hirmuisen kiva. Saimme hyviä vinkkejä myös toisiltamme.
Raivion opiskeluryhmässä oli osallistujia POK:n eri toimipaikoista, kuten Prismasta, S-Marketista ja Salesta.
– Parasta olivat huiput kouluttajat. Hauskat esimerkit jäivät mieleen. Erityisen tuen päivä oli myös todella hyvä. Siinä käytiin läpi muun muassa selkokieltä ja miten ottaa vastaan työntekijä, jolla on joku erityistarve.
– En ole ikinä aikaisemmin ollut noin hyvässä koulutuksessa.
Esimerkiksi hyvä perehdytys on yhä tärkeämpää ja siihen kiinnitetään myös POK:lla enemmän huomiota. TAKK tarjoaa perehdytys- ja työnopastajavalmennnusta.
huomioimista. Tärkeä teema on myös monimuotoisuus: miten ohjataan esimerkiksi vieraskielisiä tai erityistä tukea tarvitsevia, kertoo Kuismanen.
AINA TYÖPAIKKOJEN TARPEITA VARTEN
Koulutusten räätälöiminen yritysten tarpeisiin on TAKKille tärkeää.
– Me palvellaan työelämää, ollaan ajassa kiinni ja halutaan tietää, millaista koulutusta työpaikoilla juuri nyt tarvitaan, kertoo Hieta-aro.
Jokainen alkava koulutus suunnitellaan erikseen: mitä osia otetaan mukaan, mitä painotetaan, mitä muutetaan. Milka Kuismanen kehuu TAKKia kuuntelevaksi ja innovoivaksi kumppaniksi.
On hyvä, että koulutukset myös sidotaan arkeen.
Yleensä POK:n johto ja asiantuntijat vierailevat kertomassa työhön liittyvää konkretiaa ennen kuin kouluttajat puhuvat yleisellä tasolla aiheesta, lisää Kuismanen.
– Kouluttajat ovat alan ammattilaisia ja ajassa kiinni, mikä lisää koulutusten laatua.
TYÖSSÄ KEHITTYMISTÄ
JA OPPIMISEN KIPINÄÄ
Koulutus on jokaiselle osallistujalle tärkeä ammatti-identiteetin, työssä kehittymisen ja uralla etenemisen kannalta.
On hienoa, että työntekijä saa tutkinnosta todistuksen ja merkinnän omaan CV:seen, Kuismanen iloitsee.
– Hyvin usein käy niin, että työntekijä innostuu ja haluaa opiskella lisää. Sellainen kipinä on mahtava!
Kuismanen pitää koulutusten tarjoamista myös vastuullisuusasiana.
Tärkeä teema on myös monimuotoisuus: miten ohjataan esimerkiksi vieraskielisiä tai erityistä tukea tarvitsevia.
– Monelle nuorelle kauppa on ensimmäinen työpaikka. Osa jää alalle, jolloin pohjakoulutus voi jäädä alhaiseksi. Meillä POK:lla on silloin vastuullisuustehtävä luoda kasvupolkuja muun muassa tarjoamalla koulutusmahdollisuuksia.
MONIMUOTOISUUS, DIGITAIDOT, TURVALLISUUS – KAUPAN ALA MUUTTUU
Maailma muuttuu, kaupan ala muuttuu – osaamista kehitetään uusiin tarpeisiin.
– Hyvä esimerkki on myyjästä vastuumyyjäksi -koulutukseen lisätty digitaito-osio. Esimerkiksi itsepalvelukassat, automaatio ja robotit työkavereina ovat lisääntyneet, joten digitaitoja täytyy päivittää, mainitsee Kuismanen.
Viimeisimpänä TAKK on kehittänyt alan tarpeisiin Asiakaspalvelun turvallisuus kaupassa -koulutuksen.
– Koulutuksessa muun muassa opitaan tunnistamaan turvallisuusriskejä. Siitä saa itsevarmuutta ja valmiuksia toimia haastavissa uhka- ja poikkeustilanteissa, Hieta-aro kertoo.
TAKKin ja POK:n yhteistyö ulottuu muuallekin kuin koulutuksiin. POK on ollut mukana TAKKin rekrytapahtumissa ja monissa TAKKin koulutuksissa opiskelijat hakeutuvat POK:lle harjoitteluun.
– Teemme esimerkiksi TE-toimiston kanssa erilaisia työllistymis- ja kotoutumiskoulutuksia. Näistä menee jatkuvasti opiskelijoita POK:lle ja monet myös työllistyvät harjoittelun jälkeen, Hieta-aro selittää.
– Yhteistyö on kyllä kaikin puolin erittäin toimivaa ja antoisaa.
Tampereelle käy hyvin
– Aikuiskoulutuksella
rakennetaan tulevaisuutta
AIKUISKOULUTUKSEN TARVE KASVAA.
Ihmiset tekevät useita uria ja vetovoimainen Tampere houkuttelee väkeä myös Suomen rajojen ulkopuolelta, jolloin aikuiskoulutus on avainasemassa. Aitojen tarpeiden ja kysynnän pitäisi ohjata myös koulutuspaikkojen jakoa, ei aluepolitiikan. Tätä samaa keskustelua siitä, onko koulutus- ja innovaatiopolitiikka myös aluepolitiikkaa vai ohjaavatko niitä tarpeet, vaikuttavuus ja kysyntä, käydään myös EU-tasolla.
Tampereen vetovoima ja positiivinen kierre vauhdittavat TAKKin menestystä. Kaupungin kasvu antaa hyvät eväät toimia, mutta asettaa myös vaatimuksia –tuotteen pitää olla kunnossa. TAKKin on panostettava vetovoimaisuuteensa. Kyse ei ole vain opetuksesta ja oppimisesta vaan myös imagotekijöistä sekä saavutettavuudesta. Koulutuksen on oltava laadukasta ja kiinnostavaa.
TAKK on uudistunut onnistuneesti, seurannut kysyntää ja tehnyt muutoksia koulutus- ja toimialoihin. Yritysjärjestelyt, kuten Lumovan ja Urheiluhierojakoulun hankinta, ovat vastanneet kysyntään ja houkutelleet hyvin opiskelijoita.
Parhaillaan TAKKissa päivitetään strategiaa ja työstetään skenaarioiden kautta tulevaisuuden näkymiä. On todettava, että olivatpa skenaarioiden tarjoamat näkymät hyviä tai vähemmän hyviä, Tampereelle tuppaa käymään niissä hyvin.
TAKKilla on käsissään kaikki avaimet – kuinka menestyä ja rakentaa Tamperetta, Tampereen seutua sekä koko Pirkanmaata kohti tulevaisuutta yhdessä sidosryhmien kanssa.
Harri Airaksinen
Tampereen Aikuiskoulutussäätiön hallituksen varapuheenjohtaja, Tampereen ja Pirkanmaan EU-toimiston johtaja
Tampereen vetovoima ja positiivinen kierre vauhdittavat TAKKin menestystä.
KUVA Wille Nyyssönen
Uusi ura
Suomessa – albanialainen Enea Tola työllistyi
linja-autonkuljettajaksi
TEKSTI Nora Pirttijärvi KUVA Wille Nyyssönen
Suomen kielen opinnoista suoraan linja-autonkuljettajan koulutukseen. Enea Tola hyödynsi TAKKin koulutuksia ja työllistyi.
Albanialainen, mutta Kreikassa asunut Enea Tola työskenteli hengenpelastajana, kun hän tapasi suomalaisen vaimonsa. Kun kotimaa vaihtui Suomeen, samalla vaihtuivat myös kieli sekä hengenpelastajan ammatti. Tola aloitti suomen kielen opinnot TAKKin kotoutumiskoulutuksessa.
– Opiskelu oli vuorovaikutteista eikä pelkkää pulpetissa istumista, muistelee Tola.
Kotoutumiskoulutuksen jälkeen oli vuorossa linja-autonkuljettajan koulutus suomen kielellä.
– Opettajat olivat todella positiivisia ja auttavaisia. Jos en ymmärtänyt jotain, he selittivät asian toisella tavalla.
Tola kertoo katsoneensa myös muita TAKKin koulutuksia, mutta lyhyt koulutus oli yksi syy, miksi hän valitsi kyseisen alan. Hän oli miettinyt ammattia jo Kreikassa asuessaankin ja ehtinyt suorittaa linja-auton kuljettamiseen vaadittavan ajokortin ennen muuttoa Suomeen.
Koulutusvalinta kannatti, koska Tola työllistyi Länsilinjoille kuljettajaksi.
KUKA Linja-autonkuljettaja Enea Tola
AIEMPI TYÖKOKEMUS Hengenpelastajana
Kreikassa
VINKKI Puhu rohkeasti suomea, vaikka et vielä osaisi sitä sujuvasti, ja toista opittuja sanoja aina kun mahdollista.
– Työpaikkani on Länsilinjojen Nokian varikko, mutta ajan Tampereen seudun joukkoliikenteen linjoja.
Vapaa-ajalla jalkapalloa harrastavan Tolan mukaan parasta työssä on maisemakonttori.
– Linja-autonkuljettajan toimisto on koko kaupunki. Näet aurinkoa ja sadetta ja mitä kaupungilla tapahtuu. Minun ei tarvitse katsoa Facebookista tapahtumia, kun näen ne itse livenä, nauraa Tola.
Lue lisää: takk.fi/enea
Masennuksesta menestykseen – Anne-Mari Mansikan matka yrittäjäksi
TEKSTI Nora Pirttijärvi KUVA Wille Nyyssönen
Masennus, sairausloma, irtisanoutuminen, mainos TAKKin yrittäjyyskoulutuksesta, opiskelua, valmis tuminen, työtarjous, YT-neuvottelut ja yrittäjäksi ryhtyminen. Tässä kiteytettynä Anne-Mari Mansi kan matka yrittäjäksi.
Maaliskuussa 2020 Anne-Mari Mansikka jäi sairauslomalle silloisesta työstään masennuksen vuoksi. Hän alkoi kaivata jotain uutta, irtisanoutui ja osallistui TAKKin yrittäjyyskoulutukseen.
Pian valmistumisen jälkeen Mansikka tarttui hänelle tarjottuun projektipäällikön tehtävään Markkinointiosakeyhtiö i2:ssa, kunnes YT-neuvottelujen vauhdittamana alkoikin tehdä töitä yrittäjänä entiselle työnantajalleen.
– Yrittäjyyden ammattitutkinnon opit osoittautuivat arvok kaiksi, kun kaikki prosessit, kuten starttirahan ja Y-tunnuksen hakeminen, tulivat nopeasti eteen.
Mansikalla ei ole aiempaa yrittäjyystaustaa.
– Koulutuksessa käytiin perusasiat läpi. Se toi tietoa ja turvaa siihen, että kaikki tärkeät asiat tulee huomioitua, kun lähtee yrittäjäksi. Suosittelen koulutusta ihan ehdottomasti, varsinkin, jos ei ole mitään kosketusta yrittäjyyteen.
Reilun vuoden yrittäjänä ollut Mansikka on tyytyväinen, että uskalsi lähteä yrittäjäksi. Laajat verkostot ja aktiivisuus sosiaalises sa mediassa ovat tuoneet hyvin asiakkaita Mansikka Consulting Oy:lle, joka tarjoaa apua ja tukea markkinoinnin suunnitteluun, johtamiseen ja koordinointiin sekä tapahtumatuottamiseen.
Lue lisää: takk.fi/anne-mari
”Yrittäjyyden ammattitutkinnon opit osoittautuivat arvokkaiksi, kun kaikki prosessit, kuten starttirahan ja Y-tunnuksen hakeminen, tulivat nopeasti eteen.
KUKA Lempääläläinen yrittäjä Anne-Mari Mansikka
AIEMPI TYÖKOKEMUS Projektipäällikkönä Markkinointiosakeyhtiö i2:ssa. Työkokemusta kertynyt myynnistä ja asiakaspalvelusta eri yrityksissä.
VINKKI Pidä itsestäsi ääntä, kun lähdet yrittäjäksi, ja verkostoidu.
Opiskelu oli mukavaa ja leppoista
hommaa, ja sai oppia uutta.
Työllistymiseen
tähtäävä koulutus
onnistui yli odotusten
TEKSTI Nora Pirttijärvi KUVA Wille Nyyssönen
Jarkko Särkelä opiskeli TAKKissa teknistä kiinteistönhuoltoa ja työllistyi vakituisesti jo koulutuksen aikana. Hyvät taustajoukot, oma aktiivisuus, oikea asenne sekä ripaus onnea mahdollistivat nousukiitomaisen työllistymisen.
Rakennusalan huonot työnäkymät ja pitkät työmatkat Helsinkiin saivat Vilppulassa asuvan Jarkko Särkelän hakeutumaan TAKKiin opiskelemaan. Timpurina toiminut ja isännöitsijän ammattitutkinnon suorittanut Särkelä työllistyi nopeasti kesken koulutuksen. Nopeasta työllistymisestä Särkelä kiittää työllisyysvalmentajaansa Mari Rantasta sekä omaa aktiivisuuttaan.
– Mari vinkkasi ottamaan yhteyttä Orivedellä sijaitsevaan Foxtell Oy:hyn.
Särkelän mukaan työ on koulutusta vastaavaa, joten siitä oli hyötyä. Opiskelusta Särkelälle jäi hyviä muistoja.
– Opiskelu aikuisiällä ei ole ollenkaan niin vastenmielistä kuin mitä se oli yläasteella. Silloin se oli sellaista tervanjuontia, Särkelä nauraa.
– Opiskelu oli mukavaa ja leppoista hommaa, ja sai oppia uutta. Vakituisesti työllistynyt Särkelä allekirjoitti työsopimuksen osuvasti syntymäpäivänään. Särkelä on ollut tyytyväinen uuteen työhönsä ja kertoo, että tyypillinen työpäivä on hyvinkin vaihteleva.
– Olen periaatteessa kiinteistöpäällikkönä, mutta minulle kuuluu myös tuotantokoneita, ja rassailen kaikkea muutakin, kun kiinteistöä saneerataan koko ajan.
Lue lisää: takk.fi/jarkko
KUKA Pudasjärveltä kotoisin oleva kiinteistöpäällikkö Jarkko Särkelä
AIEMPI TYÖKOKEMUS Timpurina 30 vuotta ja rakennusalan yrittäjänä 15 vuotta
VINKKI Työnhaussa ei kannata olla liian ronkeli. Jos työ on vähääkään sinnepäin, mitä olet ajatellut, niin mahdollisuuteen kannattaa tarttua.
TUTUSTU MYÖS MUIDEN OPISKELIJOIDEN TARINOIHIN takk.fi/kokemuksia
1
2
3
TAKKin opiskelijan muistilista
Aloititko opinnot TAKKissa? Opinto-ohjaaja Mari Orsmaa, YTO-koordinaattori Satu Tasala ja opintoneuvoja Eliina Valaja jakavat vinkkinsä uusille opiskelijoille.
LATAA TUUDO-SOVELLUS. Tuudosta löydät mm. oman lukujärjestyksesi, kampusten kartat, työpaikkailmoituksia sekä yleistä tietoa opiskelusta. Tuudon kautta opiskelijoita myös tiedotetaan tärkeistä asioista ja tapahtumista.
HYÖDYNNÄ OPISKELIJAEDUT. Tutustu Frank-sovellukseen ja selvitä, oletko oikeutettu sen monenmoisiin opiskelijaetuihin. Perehdy myös opiskelijajärjestöjen, OSKU ry:n ja SAKKi ry:n, opiskelijakortteihin.
PIDÄ HUOLTA HYVINVOINNISTASI.
Tee asioita, joista saat virtaa. Nirvan kampuksen kuntosali sekä ulkokuntosali ovat ilmaiseksi opiskelijoiden käytettävissä. Osallistu myös TAKKin erilaisiin hyvinvointitapahtumiin.
4
+1
5
OSALLISTU TAKKIKUNNAN TOIMINTAAN. Kaikki TAKKin opiskelijat kuuluvat TAKKikuntaan eli opiskelijakuntaan. Sen tehtävänä on mm. edistää opiskelijoiden yhteisöllisyyttä. Kerro ideasi, mitä TAKKikunta voisi tehdä seuraavaksi.
TYKÄSTY TAMPEREESEEN. Tampere on äänestetty monesti Suomen vetovoimaisimmaksi kaupungiksi. Tampere. Finland-sovellukseen on koottu monipuolisesti tietoa Tampereesta ja sen palveluista, tapahtumista sekä nähtävyyksistä. 5+1
OTA KAIKKI IRTI TAKKISTA! Opiskelun on tarkoitus olla mukavaa ja motivoivaa – hyödynnä siis kaikki saatavilla oleva tuki. Tarvitsitpa sitten digitukea, työnhakuvalmennusta tai yrittäjyysneuvontaa, kerro meille niin autamme!
Vastuullisuus on kokonaisuus – ja konkreettisia tekoja
TAKK on laatinut historiansa ensimmäisen varsinaisen vastuullisuusohjelman, vaikka toki vastuullisuus on leivottu jo TAKKin perustuksiin. Vastuullisuusohjelman myötä asetettiin tavoitteita ja ryhdyttiin konkreettisiin vastuullisuustoimenpiteisiin.
Vielä muutama vuosi sitten vastuullisuudesta puhuttiin lähinnä ekologisuusteemojen kautta. Nyt 2020-luvulla myös sosiaalinen ja taloudellinen vastuullisuus ovat nousseet ympäristöasioiden rinnalle. Tämä näkyy TAKKin ensimmäisessä virallisessa vastuullisuusohjelmassa, joka julkaistiin vuonna 2024.
– TAKKin vastuullisuus lähtee liikkeelle jo päätehtävästä: aikuisväestön ammatillisten valmiuksien kehittäminen ja ylläpitäminen, jotta työllistyminen, työpaikan säilyttäminen ja uralla eteneminen paranevat. Se on selkeä ja hyvä pohja, kertoo tekniikan toimialajohtaja Juha Jokinen, joka oli vetovastuussa vastuullisuusohjelman rakentamisesta.
Hän painottaa, että TAKKille vastuullisuus on tärkeä arvo ja kyse on nimenomaan kokonaisuudesta, jossa ympäristönäkökulma, sosiaalinen vastuu ja taloudellinen vastuu kohtaavat. Toisaalta ollaan aina ajassa kiinni.
– Sosiaalisen vastuun eri osa-alueet ovat meillä olleet pitkään läsnä ja niiden merkitys vain korostuu. Olemme esimerkiksi tuottaneet kotoutumiskoulutusta Pirkanmaalla jo vuodesta 1989.
TAVOITTEET OVAT HAASTAVIA MUTTA SAAVUTETTAVISSA
Vastuullisuusohjelma luotiin henkilöstöä eri vaiheissa osallistaen ja rauhassa pohtien. Se linkittyy vahvasti sekä TAKKin strategiaan että laatujärjestelmään. Ohjelman perustaksi nostettiin – tarkkaan harkiten – YK:n Agenda 2030 -kestävän kehityksen ohjelman 17 tavoitteesta 4 olennaisinta: hyvä koulutus, ihmisarvoista työtä ja talouskasvua, eriarvoisuuden vähentäminen ja vastuullista kuluttamista.
TAKKin vastuullisuusohjelma on laadittu vuoteen 2030 asti ja tälle ajalle on myös asetettu erilaisia tavoitteita.
– Meillä on neljä päätavoitetta, eli hiilijalanjäljen puolittaminen, opiskelijapalautteen ja henkilöstön tyytyväisyyden pysyminen erinomaisella tasolla ja neljäntenä vakaa taloudellinen tulos, jotta pystymme tuottamaan koulutukset kestävästi, Juha Jokinen kertoo.
Jokisen mielestä tavoitteet ovat saavutettavissa.
– Ne ovat haastavia mutta realistisia.
Olemme määritelleet erilaisia toimenpiteitä tavoitteiden saavuttamiseksi, ja niitä lähdetään nyt tekemään – tai monet ovat jo käynnissä.
VASTUULLISUUS ON JATKUVAA KEHITTÄMISTÄ
Kestävä kehitys näkyy TAKKin opiskelijoille myös koulutusten sisällöissä.
– Jokainen kouluttaja varmasti tietää, mitkä asiat ovat vastuullisuuden kannalta olennaisia hänen alallaan. Niiden huomioiminen on jokapäiväistä työtä, ja nyt vastuullisuusohjelman myötä asiat linkittyvät paremmin myös meidän omaan toimintaamme, Jokinen sanoo.
– Vastuullisuus on jatkuvaa kehittämistä ja kehittymistä.
Eri toimenpiteiden avulla vastuullisuus tulee todeksi ja näkyväksi
”Meillä on 17 toimialakohtaista yhteistyöfoorumia. Jokainen kokoontuu kaksi kertaa vuodessa. Tarkoitus on käydä vuoropuhelua: me kerromme koulutusmaailman mahdollisuuksista ja foorumiin kuuluvat yritykset tuovat esiin kentän ääntä, millaiselle osaamisen kehittämiselle on tarvetta.
Esimerkiksi varhaiskasvatusalan yhteistyöfoorumissa teimme kyselyä työpaikkojen koulutustarpeista. Esille nousivat neuropsykologiset haasteet - niiden ymmärtämiseen ja kohtaamiseen kaivattiin osaamista. Niinpä kehitimme tähän osatutkintokoulutuksen, jonka sisältöä vielä viilattiin yhdessä foorumin osallistujien kanssa
Yhteistyöfoorumit ovat erinomainen työkalu siihen, että pysymme työpaikkojen arjessa kiinni, ja toisaalta se on väline myös koulutustarpeiden ennakointiin.”
Kati Kauranen, yrityspalvelupäällikkö, TAKK
HYVINVOIVA HENKILÖSTÖ TAKAA
LAADUKKAAN OPETUKSEN
”Henkilöstön hyvinvointi on aina ollut TAKKille tärkeää. Vuonna 2020 aloitimme erityisen hyvinvointiohjelman, joka sisältää monenlaisia palveluja sekä yksilöille että tiimeille. Ohjelmaa on kiitetty pitkäjänteisyydestä – se jatkuu vuoden 2025 loppuun. Hyvinvointiin panostaminen toki jatkuu ohjelman jälkeenkin.
Tiedämme, että esihenkilöillä on iso rooli työhyvinvoinnin, työilmapiirin ja työn merkityksellisyyden kannalta. Haluamme kehittää johtamisosaamista, joten olemme
aloittaneet esihenkilöille laajan viestintäkoulutuksen. Lisäksi jokaiselle esihenkilölle on tehty 360-arviointi, jonka tulosten avulla kunkin yksilöllisiä johtamistaitoja voidaan kehittää. Meillä on kehityskeskustelut kahdesti vuodessa ja jokaiselle laaditaan henkilökohtainen osaamisen kehittämisen suunnitelma. Lisäksi opetus- ja ohjaushenkilöstöllä on mahdollisuus viikon työelämäjaksoon, mikä tuo ajantasaista tietoa oman alan arjesta, uusia virikkeitä ja syvempää työelämäyhteistyötä.”
Hanna Koistinen, henkilöstöpäällikkö, TAKK
TURVALLISUUSKOULUTUS LISÄÄ TAITOA
TOIMIA HAASTAVISSA TILANTEISSA
”Osana sosiaalista vastuullisuutta kehitämme turvallisuusosaamista aiempaa tehokkaammin. Olemme lanseeranneet vuonna 2024 koko henkilöstölle suunnatun turvallisuuskoulutuksen. Sen avulla opitaan tuntemaan oikeudet sekä turvallisuusriskit. Se antaa itsevarmuutta ja valmiuksia toimia haastavissa tilanteissa.
Koulutuksessa on kolme moduulia. Ensimmäisessä opitaan oppilaitosten turvallisuuteen liittyvä lakitieto, toisessa käydään läpi ylipäätään kohtaamistilanteita, eli millaisia keinoja on puuttua esimerkiksi häiriökäyttäytymiseen, ja kolmannessa osiossa syvennytään TAKKin omaan oppilaitosturvallisuuteen ja miten meillä toimitaan.
Mukana on sekä fyysinen että psykologinen turvallisuus. Tavoitteena on hyvällä ennakoinnilla ja ehkäisevällä toiminnalla varmistaa turvallinen opiskelu- ja työympäristö kaikille meille.”
Jukka Mertaniemi, turvallisuusalan kouluttaja, TAKK
TEKSTI Emilia Aakko KUVA Wille Nyyssönen
Konetekniikan kouluttaja Hannu Luoto lähtee Etelämantereelle huoltamaan Ilmatieteen laitoksen tutkimusasemaa. #TAKKinTyypit
TAKKilaista osaamista Etelämantereelle
Teollisuudessa koko aikuisikänsä työskennellyt Hannu Luoto hyppäsi vuoden alussa uusiin saappaisiin – konetekniikan kouluttajaksi TAKKiin.
– Minulla oli vuosia mielessä, että kouluttajan homma voisi olla mielenkiintoista. Aiemmin olen toiminut mm. kunnossapitopäällikkönä ja huoltoinsinöörinä. Koulutusmaailma on minulle täysin uusi ja tässä on paljon opittavaa, Hannu kertoo.
Ennen TAKKiin tuloa Hannu piti vuoden sapattivapaata ja valmistui ylemmäksi AMK-insinööriksi, uudistuvan teollisuuden asiantuntijaksi.
– Luontaista oppimishalua minulla on ollut aina. En halua jäädä polkemaan paikalleni.
Paikallaan Hannu ei tosiaankaan polje. Loppuvuonna hän lähtee kahdeksi kuukaudeksi Etelämantereelle, Suomen tutkimusasema Aboalle huolehtimaan aseman ylläpidosta ja infrasta.
Hannu lähtee matkaan Ilmatieteen laitoksen alaisessa FINNARP-retkikunnassa osana logistiikkaryhmää. Retkikuntaan kuuluu tällä kertaa seitsemän jäsentä. Hannun vastuulla on huolehtia aseman sähkön ja lämmön tuotannosta sekä huoltaa ja korjata erilaisia koneita, kuten moottorikelkkoja ja telakuorma-autoja.
–
Teemme tutkijoille sellaiset olosuhteet, että he pystyvät tekemään työnsä.
Etelämantereen keikka on Hannulle jo kolmas laatuaan.
–
Se on ympäristönä järjettömän hieno. Tämä on Lapin hulluutta potenssiin kymmenen. Minulla ei ole ongelmia viihtyä, vaikka ympärillä on vain lunta ja jäätä.
– Valitettavasti ilmaston muuttuminen näkyy Etelämantereellakin. Lämpöennätyksiä on mitattu kesällä jatkuvasti. Sulanutta vettä ja jäätikköjärviä on aiempaa enemmän.
Aboa sijaitsee 130 kilometrin päässä rannikolta, ja toiseen suuntaan jäätikköerämaata jatkuu yli 4000 kilometriä. Poikkeuksellinen työskentely-ympäristö saa luovuuden virtaamaan.
– Jos jotain menee rikki, Etelämantereella ei ole kauppaa, mistä lähtisi ostamaan uuden osan. Pitää keksiä vaihtoehtoinen ratkaisu. Täytyy olla hyvä ongelmanratkaisukyky. Siitä tulee hyvä mieli, kun onnistuu.
