TAKK Tampereen rakentajana 2012–2023

Tampereen rakentajana TAKK

2012–2023

Maria–liisa Korolainen

Julkaisija: Tampereen Aikuiskoulutussäätiö sr 2024

© Tekijät ja TAKK

Teksti: Maria-Liisa Korolainen ja artikkelien yhteydessä mainitut

Toimituskunta: Teppo Tapani, Maria-Liisa Korolainen, Janne Haikansalo ja Marjo Nieminen

Kuvat: TAKKin arkisto, Paavo Pykäläinen, Via Ramsten, Ville Salminen, Laura Tammisto, Pasi Tiitola, CAEF – The European Foundry Association, Koju Film Company, PunaMusta Oy

Ulkoasu ja taitto: Tuomas Korolainen / Mene Creative

Paino: Offset Ulonen Oy

ISBN 978-952-94-8887-2 (kovakantinen)

ISBN 978-952-94-8888-9 (PDF)

MUUTOSTEN VUOSIKYMMEN

AMMATTIOSAAJIA

yhteistä säveltä

Loistoduuniin-tapahtumat kohtaamispaikkoina

Oppisopimus – käytännönläheinen väylä uuteen ammattiin

Ommelkuplan yrittäjä haki TAKKista yrittäjyyden peruspilarit

Yhteistyökumppanit arvostavat uudistushenkeä ja rohkeita tulokulmia

Osaaminen ratkaisee teknologiateollisuudessa

Koulutustarjonta uudistuu työelämän ehdoilla

Rakennusala – perustaitoja uusille osaajille

Talotekniikka – muutosvalmiutta ja jatkuvaa kehitystä

Auto- ja logistiikkakoulutus – täydennyskoulutusta ja ammattitaidon päivitystä

Tulkkaustutkinnot – erityisosaamista kansainvälistyvään yhteiskuntaan

Liiketalous – talousosaajia työelämän tarpeisiin

Tilauskoulutuksilla vastataan hoitajapulaan

KÄYTÄNNÖNLÄHEISTÄ OPPIMISTA TAKKIN OPPIMISYMPÄRISTÖISSÄ

Toimivat tilat oppimisen edellytyksenä 69

Kampusten saneerauksilla lisää toiminnallisuutta 70

TAKKin oppimisympäristö suurjännitteelle mahdollistaa turvallisen sähkötöiden harjoittelun 72

TAKK palkittiin vastuullisuudesta Vuoden Verkostoteko 2023 -tunnustuksella 75

Yhteistyöllä uusiin oppimisympäristöihin 77

Kauneushoitola oppimista ja asiakkaita varten 77

Valimoalan osaamiskeskus korkeakouluyhteistyön edelläkävijänä 78

Metallitekniikka – perinnettä ja uudistuksia 80

Tampellan Teollisuusoppilaitos osaksi TAKK-konsernia 81

Digitaalisen oppimisen esiinmarssi ........................................................... 83

Digitaaliset oppimisympäristöt tehokäyttöön ................................................................ 84

Learning Path -hanke digiosaamisen vauhdittajana 85

Digiosaamisesta arkipäivää 87

MENESTYSTEKIJÄNÄ TOIMIVA TYÖYHTEISÖ

Pysyvästi parempaa työelämää ................................................................ 91

Osaava henkilöstö avainasemassa 93

Työsuojelua, työolojen parantamista ja henkilöstökyselyjä 95

Ammattiylpeys kumpuaa onnistumisista 96

Osallistamista ja yhdessä tekemistä .............................................................................. 98

Koronapandemia kehitti kriisivalmiutta ....................................................................... 100

Osaamispääomaa jääkiekon MM-kisoista ....................................................................102

Voimavarana hyvinvoiva henkilöstö ....................................................... 105

Hyvinvointiohjelmasta tukea työssä jaksamiseen 105

Avointa toimintakulttuuria arvostetaan 108

Tunnustukset kannustavat eteenpäin 111

Työkyky rakennetaan vapaa-ajalla 113

Virkistystoiminnasta lisävirtaa 115

TAKK TULEVAISUUDEN

TYÖELÄMÄN KUMPPANINA

Työelämän murros muokkaa koulutustarpeita ....................................... 119

Digitaalisuus ja vihreä siirtymä edellyttävät uusia avaintaitoja .....................................120

Kehittyvä TAKK mukana muutoksessa .........................................................................122

PERUSTAMISVUODESTA 1962 TÄHÄN PÄIVÄÄN

Aikuiskoulutuksen alkuvaiheet

Muutos ammatilliseksi kurssikeskukseksi

Aikuiskoulutuskeskuksen aika ................................................................

Tulosvastuullisuus muutti toimintakonseptia

Koulutusreformilla kohti yksilöllisiä opintopolkuja

Teemme yhdessä osaajia

tulevaisuuden töihin.

Tampereen rakentaja

TAKKin tarina käynnistyi vuonna 1962. Opetuksessa ovat alusta asti korostuneet työn kautta oppiminen, henkilökohtainen opetus ja työelämäyhteys. Perusasiat ovat pysyneet, mutta toiminta on kasvanut ja monipuolistunut aimo harppauksin. Olemme saaneet olla rakentamassa Tamperetta yhdessä kumppaneidemme kanssa jo 60 vuoden ajan.

Lukijalle

Meillä kaikilla lienee jonkinlainen käsitys ammatillisesta koulutuksesta. Useimmiten ensimmäisenä tulevat mieleen nuoret, jotka peruskoulun päättämisen jälkeen lähtevät toisen asteen opintoihin – joko lukioon tai ammatilliseen koulutukseen. Kuitenkin maamme yli neljännesmiljoonan ammatillisen opiskelijan määrästä reilusti yli puolet on aikuisia. Tampereen Aikuiskoulutuskeskus TAKK on perustamisestaan asti keskittynyt aikuisten ammatillisen osaamisen vahvistamiseen. Opiskelijoissa on sekä ensimmäistä tutkintoaan suorittavia että alanvaihtajia. Opiskelemaan tulee myös yritysten henkilöstöä, jotka työelämän jatkuvassa muutoksessa hakevat lisää osaamista työhönsä.

Maailma on muuttunut melkoisesti runsaan 60 vuoden aikana TAKKin perustamisvuodesta 1962 vuoden 2023 loppuun. TAKK on pysynyt juurilleen ja perustamisajatukselleen uskollisena, vaikka toiminta onkin monipuolistunut ja kasvanut. Vuosikymmenet eivät ole kangistaneet organisaatiota, jossa ennakoidaan ajan haasteita ja muokataan toimintaa ketterästi ympäröivien yritysten ja yhteiskunnan tarpeisiin soveltuvaksi.

Tässä teoksessa kuvataan TAKKin muutosten vuosia 2012–2023, viisikymppisestä kuusikymppiseksi. Kirjan lopussa on lisäksi yhteenveto perustamisesta tähän päivään. Olemassaolonsa aikana TAKKista on kehittynyt laadukas oppilaitos, joka on palkittu useaan kertaan. Selvitysten mukaan TAKKin maine ja tunnettuus on myös kasvanut. Luottamus koulutuksiin on edelleen vahvaa ja valmistuneet ovat kovaa valuuttaa työpaikoilla.

Aloitin TAKKin työurani kouluttajana vuonna 1993, jolloin yhteiskunnallista keskustelua värittivät lama, valtava työttömyys ja Euroopan unioniin liittyminen. Vuosien 2006–2012 aikana toimin niin koulutuspäällikkönä kuin henkilöstöpäällikkönäkin. Tämän jälkeen työskentelin hallintojohtajana sekä työurani loppuvaiheessa hyvinvointihankkeen asiantuntijana. Olen eri työrooleissani päässyt havainnoimaan opiskelijoiden, henkilöstön, työelämän ja ympäröivän yhteiskunnan kehitystä ja vaikutuksia niin ihmisiin kuin organisaatioonkin. Kaikki tämä on vaikuttanut myös siihen, mitä näkökulmia ja teemoja olen valinnut tähän teokseen.

Kiitän Tampereen Aikuiskoulutussäätiön hallitusta mahdollisuudesta kirjoittaa TAKKin vuosien 2012–2023 vaiheista. Lämpimät kiitokset myös entisille ja nykyisille TAKKilaisille, haastatelluille sekä toimituskunnalle arvokkaasta avusta.

TAKKissa 31.1.2024

Maria-Liisa

Korolainen

Esipuhe

Jatkuvaa oppimista Organisaatiossa

Mennyt reilu vuosikymmen on ollut TAKKissakin kiihtyvän muutoksen aikaa. Yhteiskunnan sekä työelämän digitalisoituminen kuvaa otsikkotasolla kaikkea sitä muutosta ja ennen kaikkea työn muuttumista, mitä ilmiönä on tapahtunut. Tähän muutokseen on pyritty reagoimaan proaktiivisesti vuoden 2018 ammatillisen koulutuksen lainsäädäntömuutoksella. Aikuiskoulutuksessa jo aiemmin normitettu oppimisen henkilökohtaistaminen ulotettiin koskemaan koko ammatillisen koulutuksen kenttää. Huomionarvoista on, että ammatillisen koulutuksen yli neljännesmiljoonan opiskelijan määrästä reilusti yli puolet on aikuisia. Hallinnollisena ilmiönä huomattavaa on ollut myös oppisopimuskoulutuksen voimakas kasvu. Se on osaltaan vahvistanut oppilaitoksen ja työnantajien välistä yhteistyötä ja helpottanut työntekijän ja työnantajan kohtaamisia.

Tampereen Aikuiskoulutuskeskuksen mennyttä vuosikymmentä ovat sävyttäneet määrärahaleikkaukset sekä rahoitusresurssin voimallinen siirtyminen työhallinnon sektorilta opetushallinnon sektorille. Ammatillisen koulutuksen reformi oli toiminnallemme sekä haaste että mahdollisuus. Oppilaitoksemme nopea reagointikyky, säätiön hallituksen rohkeat linjaukset sekä henkilöstössämme vallitseva hyvä tekemisen henki siivittivät toimintamme vakaalle kasvu­uralle reformin synnyttämässä uudessa tilanteessa.

Olemme joutuneet välillä karsimaan joitakin toimintojamme, mutta samalla olemme löytäneet uusia väyliä asiakkaidemme työmarkkinakelpoisuuden lisäämiseksi. Yritysyhteistyön tiivistämiseksi muokkasimme organisointiamme vuoden 2016 alusta ja samalla perustimme Yrityspalveluyksikön. Lisäksi olemme laajentaneet koulutustarjontaamme kolmella yrityskaupalla. Vuonna 2014 säätiö osti Tampellan Teollisuusoppilaitoksen, vuonna 2017 Hämeen kosmetologikoulun ja vuonna 2023 Tampereen urheiluhierojakoulun.

Tilannekohtaisen organisoinnin lisäksi olemme jatkaneet panostamista toimintojen laadunhallintaan, josta olemmekin saaneet useita tunnustuksia. Viime vuosien aikana noin kolmannes henkilöstöstämme on eläköitynyt. Se on edellyttänyt voimakasta henkilöstörekrytointia. Uusien työntekijöiden

Maailman muutoksissa päivitetyn osaamisen merkitys tulee edelleen korostumaan.

sisäänajossa avainasemassa ovat toimiva laatujärjestelmä ja selkeät toimintaprosessit. Ne ovat osaltaan mahdollistaneet toimintavolyymin kasvattamista ja hyvän TAKK­hengen säilymistä.

Vuoden 2024 alussa tätä kirjoittaessani elämme monin tavoin epävakaassa maailmassa. Maailman muutoksissa päivitetyn osaamisen merkitys tulee edelleen korostumaan. Työurien ajallinen ja laadullinen kestävyys tulee olemaan keskeisin menestyvän yhteiskunnan kivijaloista. Tätä kehitystä pyrimme

Tampereen Aikuiskoulutuskeskuksessa tukemaan visiomme mukaisesti: Osaamme parhaiten ratkaista asiakkaidemme osaamistarpeet laadukkaasti ja kestävästi.

Teppo Tapani

Tampereen Aikuiskoulutuskeskus TAKKin rehtori ja Tampereen Aikuiskoulutussäätiön toiminnanjohtaja vuodesta 2012

TAKK 1962–2023

Säätiön perustaminen

Ensimmäiset opiskelijat valmistuivat ammattiin

Kurssikeskuksen perustamislupa myönnettiin TAKKille

3.7.1970

Kosti Valkama rehtori 1.5.1982–30.11.1996

Lakimuutos työllisyyskoulutuksesta

Ammattitutkintolaki 1.5.1994

Nirvan toimipisteen A-rakennus valmistui

Nimeksi muutetaan Tampereen Ammatillinen Aikuiskoulutuskeskus

2022

2012

1996

Martti Santasalo rehtori 1.12.1996–13.5.2012

2008

Tammerkosken Nuorkauppakamari palkitsi TAKKin vuoden työnantajana

2016

OKM laatupalkinto

Tampereen Aikuiskoulutussäätiö täytti 60 vuotta

2020

OKM laatupalkinto

1996

Tampereen valtatien toimipisteen rakennus vihittiin käyttöön

2012

Tampereen Aikuiskoulutussäätiö täytti 50 vuotta

2018

Ammatillisen koulutuksen lainsäädännön muutos 1.1.2018

2022

OAJ valitsi TAKKin vuoden oppilaitokseksi

Muutosten Vuosikymmen

Viisikymppisten jälkeen

Toukokuussa 2012 TAKKin 50-vuotisjuhlat olivat tunteikkaat, kun vuodesta 1996 rehtorin pestiä hoitanut Martti Santasalo luovutti kapellimestarin tahtipuikon Teppo Tapanille. Tapanista tuli järjestyksessään neljäs Tampereen Aikuiskoulutuskeskuksen rehtori TAKKin yli 60-vuotisen toiminnan aikana.

Tampere­talossa pidetyssä juhlassa TAKKilaisia palkittiin koulutuksen eteen tehdystä työstä ja Tampereen yliopiston teatteriopiskelijat olivat luoneet TAKKin vuosikymmenistä tanssia, laulua ja teatteria yhdistelevän teoksen. Ilmassa oli iloa, mutta myös haikeutta.

Juhlavuonna monet ennustivat muutosten tuulia. Ehkä se oli myös varautumista siihen, kun pitkään TAKKissa töissä olleet alkoivat siirtyä eläkkeelle. Toiminnallisiin uudistuksiin ja jatkuvaan kehittämistyöhön oli

TAKKissa vuosikymmenten mittaan toisaalta jo totuttu ja muutoksissa oli myös hyvin pärjätty.

Juhlien jälkeen tuore rehtori Teppo Tapani ounasteli koulutuksen muutostrendien heijastuvan merkittävästi oppilaitoksen kehittämiseen.

– Tulevan vuosikymmenen aikana aikuiskoulutuksen merkitys tulee entisestään voimistumaan. Lisä­ ja täydennyskoulutuksen rooli elinkeinopolitiikan onnistumiselle on ensiarvoisen tärkeä. Julkisen talouden kokonaistilanne asettaa ison haasteen koulutuksen resurssipohjalle lähivuosina. Meidän on edelleen aktiivisesti etsittävä erilaisia koulutuksen rahoitusmahdollisuuksia sekä kehitettävä palvelukonseptiamme ja toimintatapojamme.

– Innolla odotan arkeamme ja keskinäistä kumppanuuttamme. Haasteista ja uhista huolimatta olen luottavainen tulevaisuuden suhteen. Olen uusiin asioihin helposti innostuva ja toivottavasti myös innostava. Mielelläni ”varastan” henkilöstöltä näkökulmia omaa ymmärrystä ja ajatteluani laajentaakseni. Johtoryhmätyöskentely on oiva esimerkki ”näkökulmamyllystä”, jolla suuntaamme TAKKia kohti tulevia haasteita.

TAKKin 50-vuotista toimintaa juhlistettiin Tampere-talossa ja Särkänniemessä.

REHTORIN MYÖTÄ RYTMIN MUUTOS

Uuden rehtorin aikakausi alkoikin isoilla muutoksilla. Pääosin taloudellisista, mutta merkittävästi myös toiminnallisista syistä rehtori esitti jo vuonna 2012 säätiön hallitukselle toiminnan uudelleen organisointia. Sisäistä organisaatiota muokattiin. Johtajuutta tiivistettiin ja pää­ sekä tukiprosessien toimintoja selkiytettiin.

Uusi organisaatio rakentui kolmesta toimialasta ja tukipalvelut jakaantuivat kolmeen toimintasektoriin. Näiden kuuden kokonaisuuden johtajat muodostivat rehtorin kanssa TAKKin johtoryhmän. Toimialojen laajennuksen tavoitteena oli mahdollistaa uusien, eri ammattialojen rajapinnassa olevien koulutustuotteiden kehittäminen.

Tavoitteeksi asetettiin myös, että rehtorin johtama johtoryhmä olisi kompakti ja johdettavien sektorien toiminnot mahdollisimman selkeitä. Kaikilla tuli olla oma paikka organisaatiossa ja ymmärrys TAKKin kokonaisuudesta. Keskinäinen, talon sisäisesti tapahtuva yhteistyö nähtiin menestyksen peruspilarina. Uudistettu organisaatio aloitti 1.10.2012.

TAKKin 50-vuotisjuhlissa 12.5.2012 kolme TAKKin rehtoria: oikealla Kosti Valkama, keskellä Martti Santasalo ja vasemmalla Teppo Tapani.

ARVOJEN KAUTTA UUTEEN STRATEGIAAN

Organisaatiouudistuksen rinnalla valmisteltiin TAKKin uutta strategiaa vuosille 2013–2015. Ideana kolmivuotisessa strategiassa oli, että strategiakausi menisi yli kaksivuotisen hallituskauden, vaikkakin strategiaa oli tarkoitus tarkastella vuosittain myös toimintasuunnitelmaa tehtäessä.

Strategian uudistaminen aloitettiin arvojen, vision ja toiminta­ajatuksen pohdinnalla. Henkilöstö ja hallitus sekä muut sidosryhmät osallistuivat johtoryhmän ohella näiden työstämiseen. Lisäksi strategiasta keskusteltiin eri yksiköiden palavereissa. Jokaisen työntekijän edellytettiin pohtivan, mitä arvot, toiminta­ajatus ja visio merkitsevät omassa työssä. Arvojen osalta tehtiin kaksi linjausta: niitä ei saa olla liikaa ja niiden tulee olla ymmärrettäviä.

Arvoiksi valikoituivat:

• Olemme luotettavia kumppaneita kaikessa toiminnassamme. Teemme laadukkaasti sen, minkä lupaamme ­ asiakkaidemme, verkostojemme ja toistemme osaamista arvostaen.

• Rohkeana edelläkävijänä innostamme asiakkaitamme ja toisiamme kehittymään ja kehittämään. Ennakoimme, innovoimme ja reagoimme herkästi toimintaympäristön muutoksiin, mutta voimme ottaa myös hallittuja riskejä.

Tavoitteeksi asetettiin myös, että rehtorin johtama johtoryhmä olisi kompakti ja johdettavien sektorien toiminnot mahdollisimman selkeitä.

Reilun kymmenen vuoden jälkeen voidaan todeta, että arvot ovat kestäneet aikaa ja TAKKin toiminta nojaa edelleen vahvasti niihin.

Toiminnan uudelleen organisoinnilla ja strategian kirkastamisella pyrittiin siihen, että TAKK olisi niin työntekijöiden kuin asiakkaidenkin mielestä seudun halutuin täydennys­ ja aikuiskoulutustoimija.

Uudistetussa strategiassa haluttiin painottaa erityisesti rohkeata tulevaisuusajattelua, maltillista kasvua ja ammatillisen koulutuksen uudistustarvetta. Vuosille 2013–2015 laaditussa strategiassa nämä elementit nousivat jo keskeisesti esiin ja niitä syvennettiin entisestään seuraavissa strategioissa.

Vuosien 2022–2026 strategiassa painopistealueina ovat jatkuva oppiminen, yritysyhteistyö, osaava ja hyvinvoiva henkilöstö, kumppanuudet ja sidosryhmät sekä TAKK Tampereen rakentajana.

Syksyllä 2023 rehtori Tapani arvioi oman rehtorikautensa alkuvaiheita seuraavasti:

– Aloitettuani toukokuussa 2012 TAKKin rehtorina mielenkiintoisinta toiminnassa on ollut strategiatyö. Olin siihen valmentautunut ja minulla oli siihen valmiuksia. Heti silloin vuoden 2012 kuluessa tehtiin strategiatyötä vuosille 2013–2015. Se oli mielenkiintoinen tutkimusmatka sen aikaiseen johtoryhmään ja TAKKiin. Siihen liittyi myös arjen uudelleen organisointia ja muutoksia.

TALOUS JA TOIMINTA TASAPAINOON

Strategian kehittämisen lisäksi säätiön hallitus edellytti operatiivista johtoa tekemään suunnitelman talouden tasapainottamiseksi vuosille 2012 ja 2013. Toimintaa jouduttiin jonkin verran sopeuttamaan, mutta vuodesta 2012 selvittiin lopulta ilman irtisanomisia. Tulosta saatiin paremmaksi säästötoimilla ja koko henkilöstöä koskeneilla muutaman päivän lomautuksilla. Henkilöstö osallistui talkoisiin myös ideoimalla merkittävän määrän säästämiskohteita.

Erilaisista toimenpiteistä huolimatta tilinpäätös vuodelta 2012 jäi jonkin verran negatiiviseksi. Oli kuitenkin tärkeää, että kurssia saatiin reivattua siten, ettei talouteen syntynyt negatiivista kierrettä. Toteutettujen koulutusten määrä kuitenkin laski, koska työvoimaviranomaiset karsivat hankintojaan edellisvuoteen verrattuna. Osittain koulutusmäärien pienenemiseen vaikutti myös koulutusalakohtainen opiskelijapula.

Työvoimapoliittinen koulutus supistui merkittävästi myös seuraavina vuosina. Vuoteen 2018 mennessä työvoimapoliittiset ostot vähenivät yhteensä 7,5 miljoonaa euroa, mikä johtui muun muassa lakimuutoksista ja valtion talouden säästöohjelmista. TAKKissa tilanne johti toiminnan sopeutuksiin. Erilaiset pienistä puroista muodostuneet säästötoimenpiteet eivät enää riittäneet.

Oltiin vakavan äärellä. Tehtiin vaihtoehtoisia skenaarioita, arvioitiin kantokykyä, laskettiin rahojen riittävyyttä ja käytiin neuvonpitoa toisten

JATKUVA OPPIMINEN

KUMPPANUUDET & SIDOSRYHMÄT YRITYSYHTEISTYÖ

Strategia 2022–2026

TAKK TAMPEREEN RAKENTAJANA

TAKKin strategia 2022–2026 tiivistettiin yhteen kuvaan.

VISIO

Olemme paras ratkaisemaan asiakkaidemme osaamistarpeet laadukkaasti ja kestävästi

oppilaitosten sekä oman henkilöstön kanssa. Rakenteellisia muutoksia oli välttämätöntä tehdä ennen ammatillisen koulutuksen reformia, johon liittyvä lainsäädäntö oli tulossa voimaan vuoden 2018 alusta.

Yhteistoimintaneuvotteluja käytiin vuosina 2012–2017 useita kertoja ja ne johtivat vääjäämättä myös irtisanomisiin. TAKKin palvelutarjonnasta jäivät pois muun muassa ohjaava koulutus sellaisenaan ja Mansetti­työpaja, koska valmentavaa työvoimakoulutusta ei vuoden 2013 lakiuudistuksen myötä enää ostettu. Koulutusalojen lakkauttamisen ja säästöohjelmien seurauksena pitkän työuran tehneitä ammattilaisia jouduttiin irtisanomaan.

Ratkaisut eivät kuitenkaan olleet pelkästään leikkauksia ja supistuksia. Samanaikaisesti talossa haettiin koulutusmarkkinoilta aktiivisesti uusia mahdollisuuksia. Vuonna 2014 ostettiin Tampellan Teollisuusoppilaitos ja vuonna 2017 Hämeen Kosmetologikoulu. Lisäksi koulutuksen järjestäjät sopivat yhteistyöstä esimerkiksi valimoalan koulutuksen osalta. Vuonna 2017 perustettiin Tampereen korkeakoulusäätiö, jonka toiminnassa Tampereen Aikuiskoulutussäätiö on ollut aktiivisesti mukana alusta lähtien. Tämä nähtiin hyvänä vertikaalisena yhteistyömuotona.

OSAAVA & HYVINVOIVA HENKILÖSTÖ

ARVOT – LUOTETTAVA KUMPPANI, ROHKEA EDELLÄKÄVIJÄ TOIMINTA-AJATUS – TEEMME YHDESSÄ OSAAJIA TULEVAISUUDEN TÖIHIN

TAKKin johtoryhmä vuosina 2015–2022. Takarivissä oikealta rehtori Teppo Tapani, palvelujen toimialajohtaja Jari Raivo, keskellä oikealta talousjohtaja Katariina Laaksosaari ja tekniikan toimialajohtaja Risto Björn, eturivissä oikealta yrityspalvelujohtaja Olli-Pekka Tuomi, kehitysjohtaja Satu Neuvonen ja hallintojohtaja Maria-Liisa Korolainen.

NUORILLE AIKUISILLE LISÄÄ OSAAMISTA

Valtakunnalliset koulutuspolitiikan muutostrendit heijastuivat myös TAKKin toimintaan. Opetus­ ja kulttuuriministeriö käynnisti nuorten aikuisten osaamisohjelman (NAO) osana nuorisotakuun toimia vuonna 2013. Ohjelman tavoitteena oli tarjota pelkän peruskoulun varassa oleville 20–29 ­vuotiaille lisämahdollisuus tutkintoon johtavaan ammatilliseen koulutukseen. Ministeriön arvion mukaan osaamisohjelman kohderyhmään kuuluvia nuoria oli Suomessa tuolloin kaikkiaan noin 120 000.

TAKK osallistui vuosien 2013–2016 aikana NAO ­ohjelman toteutukseen aktiivisesti kouluttamalla useita satoja ohjelman kohderyhmään kuuluvia nuoria aikuisia. Osaamisohjelman kautta nuorille avautui mahdollisuus opiskella lähes kaikissa TAKKin koulutuksissa. Vuonna 2013 osaamisohjelmassa oli mahdollista opiskella sekä ammatti­ ja erikoisammattitutkintoja että niiden osatutkintoja. Vuonna 2014 ohjelmaa laajennettiin siten, että myös perustutkinnot tulivat mukaan.

Vuosina 2013–2017 TAKKissa suoritettiin yhteensä 274 NAO ­ohjelmaan liittyvää kokotutkintoa ja 1681 tutkinnon osaa. NAO ­ohjelman aloittaneita opiskelijoita TAKKissa oli noina vuosina yhteensä 1132. Eniten opiskelijoita hakeutui aloille, joilla käynnistettiin omia nuorten ryhmiä. Kolmen kärjen muodostivat kauppa ja liiketalous, matkailu­ ja ravitsemisala sekä logistiikka.

NAO ­ohjelma edesauttoi osaltaan myös ammatillisen koulutuksen valtakunnallisen reformin toimeenpanoa. Opintotarjonnan ja palvelujen raja­aitoja madallettiin ja yksilöllisten opintopolkujen laadinta lähti käyntiin. Osaamisperusteisuuden vahvistaminen nähtiin myös ajankohtaisena kehittämisen kohteena koulutusmuotojen yhtenäistyessä. (Nuorten aikuisten osaamisohjelman arviointiraportti 2017. owalgroup.com)

Osaamisohjelman kautta nuorille avautui mahdollisuus opiskella lähes kaikissa TAKKin koulutuksissa.

MAAHANMUUTTAJILLE

OMA OSAAMISOHJELMA

Nuorten aikuisten osaamisohjelman (NAO) lisäksi erillisiä rahoitusohjelmia olivat myös MAO, maahanmuuttajien osaamisohjelma ja ENO, aikuisten osaamisperustan vahvistaminen 30–50 ­vuotiaille ilman perusasteen jälkeistä tutkintoa.

Opetus­ ja kulttuuriministeriön avustuksella rahoitetulla MAO ­ohjelmalla oli tarkoitus vahvistaa maahanmuuttajataustaisten ammatillista osaamista sekä maahan tulleiden turvapaikanhakijoiden sujuvaa työmarkkinoille siirtymistä. Ohjelma perustettiin reaktiona vuonna 2015 alkaneeseen turvapaikanhakijoiden määrän nopeaan kasvuun.

Ohjelma rakennettiin siitä lähtökohdasta, että ulkomailla suoritetut tutkinnot, opinnot ja työkokemus loisivat pohjan koulutuksen suunnittelulle ja täydentämiselle Suomessa. Koulutusta voitiin kohdentaa eri tutkintotyyppeihin. Tavoitteena oli, että tutkinnon osan toteuttaminen vahvennetulla ammattisuomen opetuksella kestäisi alle vuoden. Maahanmuuttajien osaamisohjelmassa ei ollut ikärajoja. Riitti, että oli aikuinen ja työikäinen. Ainoa rajoite oli, että osallistujalla ei voinut olla Suomessa aiemmin suoritettuja tutkintoja. Sen sijaan oman maan opinnot tai tutkinnot eivät olleet ohjelmaan osallistumisen esteenä. Tarkoituksena oli suorittaa koko tutkinto tai osia tutkinnosta. Ohjelmalla pyrittiin siihen, että opiskelija työllistyisi, siirtyisi oppisopimukseen tai suorittaisi näytöillä tutkinnon loppuun. .

Opetus- ja kulttuuriministeriön avustuksella rahoitetulla

MAO-ohjelmalla oli tarkoitus vahvistaa maahanmuuttajataustaisten ammatillista osaamista.

Julkaistu

Hyppy tuntemattomaan oli uuden alku

”TÄRKEINTÄ ON, että saan tutkinnon, joka antaa kelpoisuuden hakea ammattikorkeakouluun jatkamaan opiskeluja. Suoritin helmikuun lopussa TAKKista myynnin ammattitutkinnon, ja aion hakea jatkamaan kaupan alan opintoja Tampereen ammattikorkeakouluun. Opiskelen samaan aikaan myös iltalukiossa. Oman haasteensa opiskeluun tuo se, että olen yksinhuoltaja. Minulla on 6-vuotias poika. Opiskelijan ja äidin roolien yhteensovittaminen ei aina ole ihan helppoa. Hyvin olen kuitenkin onneksi selvinnyt.

Aikanaan ehdin aloittaa lukio-opinnot Iranissa, mutta kun muutin Suomeen vuonna 2001, ne jäivät kesken. Suomessa suoritin peruskoulun, ja sen jälkeen opiskelin yksityisessä kosmetologikoulussa. Virallinen tutkinto ja sitä kautta myös jatko-opintokelpoisuus kuitenkin puuttuivat edelleen.

Koulutukseni TAKKissa kesti kaikkiaan kahdeksan kuukautta, ja siinä ajassa ehdin suorittaa koko myynnin ammattitutkinnon. Tärkeä tekijä nopeaan aikatauluun oli se, että minulla oli jo työkokemusta myyntityöstä. Kaupan alan töitä tein aiemmin Turussa, josta muutin Tampereelle vasta viime vuonna. Muutto Tampereelle oli hyppy tuntemattomaan. Minulla ei ollut kaupungissa tuttuja, ei opiskelupaikkaa tai työtä. Halusin aloittaa uuden elämän, kokeilla jotain muuta. TAKKin nettisivuilta löysin sopivasti myyntialalle valmistavan koulutuksen, ja tartuin tilaisuuteen.

Suurin osa opiskelusta oli työssäoppimista. Ehdin työskennellä sekä Stockmannilla että Sokoksella. Koululla kävin vain välillä teoriapäivinä. Voin suositella aikuiskoulutusta hyvänä vaihtoehtona nuorillekin. Tutkinnon suorittaminen on nopeampaa, aiempi osaaminen otetaan huomioon, ja mikä parasta, samalla saa vielä jatko-opintokelpoisuudenkin. Mukavat opettajat ovat jaksaneet kannustaa ja tsempata eteenpäin.

Lähitulevaisuuden tavoitteeni on jatkaa kaupan alan opintoja ja valmistua sitten tradenomiksi. Sen jälkeen haluan rakentaa elämääni eteenpäin ja työllistyä kaupan alalle, löytää oman paikkani työelämässä.”

Klara Vefai

Systemaattinen laatutyö tuo tulosta

Laatutyöllä on Tampereen Aikuiskoulutuskeskuksessa jo pitkät perinteet. Laadun varmistaminen ja kehittäminen ovat osa jokaisen TAKKilaisen työtä.

Vuosituhannen alkupuolella TAKK sitoutui kehittämään organisaatiota EFQM­mallin mukaisesti ja ensimmäinen ulkoinen auditointi tehtiin vuonna 2003. Toiminnan laadun kehittäminen on siitä lähtien ollut systemaattista ja itsearvioinnit sekä ulkoiset auditoinnit ovat toistuneet säännöllisesti.

Laatutyökaluksi valittu EFQM­malli (European Framework for Quality Management) pohjautuu jatkuvan kehittämisen ja organisaation kokonaisvaltaisen tarkastelun periaatteisiin. EFQM­mallin rakenne painottaa asiakaslähtöisyyttä, pitkäjänteisyyttä, sidosryhmäkeskeisyyttä sekä kestävää kehitystä. Tärkeää on syy­ ja seuraussuhteiden ymmärtäminen sekä organisaation toimintavaikutusten hahmottaminen.

Vuonna 2015 TAKK valittiin yhdeksi ulkoisen arvioinnin kohteeksi, kun kansallinen koulutuksen arviointikeskus KARVI arvioi ammatillisen koulutuksen laadunhallintajärjestelmiä. Kaikki koulutuksen järjestäjät tekivät itsearvioinnin opetus­ ja kulttuuriministeriössä valmistellun kriteeristön mukaan. Palautekeskustelussa TAKK sai pääarvioijalta kannustusta osallistua laatupalkintokilpailuihin.

VUODEN 2016 AMMATILLISEN KOULUTUKSEN LAATUPALKINTO TAKKILLE

Laatupalkintokilpailuun osallistuminen jäntevöitti TAKKin laatutyötä entisestään ja vuonna 2016 opetus­ ja kulttuuriministeriö palkitsi oppilaitoksen ammatillisen koulutuksen laatupalkinnolla. Teemana kilpailussa oli osaamisperusteisuus ja asiakaslähtöisyys.

Opetus- ja kulttuurinimisteriön laatupalkinnon vuonna 2020 vastaanottivat hallituksen varapuheenjohtaja Tiina Holopainen, laatuasiantuntija Merja Mattila, kehitysjohtaja Satu Neuvonen ja rehtori Teppo Tapani.

Recognised by EFQM neljän tähden tunnustuksen ja laadunkehittäjätunnustuksen vuonna 2022 vastaanottivat toimialajohtaja Janne Haikansalo, rehtori Teppo Tapani, hallituksen puheenjohtaja Terhi Penttilä ja kehitysjohtaja Satu Neuvonen.

Julkistamistilaisuudessa opetus­ ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen perusteli palkinnon myöntämistä seuraavasti.

– Asiakaslähtöisyys ja osaamisperustaisuus toteutuvat opiskelijoiden, henkilöstön ja sidosryhmien toiminnassa sekä työelämäkumppanuuksissa. Organisaation yhteiset toimintatavat henkilökohtaistamisessa ja työelämäjaksojen toteuttamisessa varmistavat asiakaslähtöisyyden ja osaamisperustaisuuden toteutumisen sekä niiden laadun. Työelämän ja alojen erilaisuus huomioidaan, mikä näkyy organisaation suorituskyvyssä. Yksilöllisen opintopolun rakentaminen on TAKKissa kattava toimintatapa ja sitä tuetaan opiskelijoille suunnatuilla tukipalveluilla. Ohjauksellisten tukipalvelujen järjestäminen TAKKin aikuiskoulutuksessa on erityismaininnan arvoinen.

Organisaatio toimii tasaisen hyvin ja varmasti. Grahn­Laasonen käsitteli puheessaan myös ammatillisen koulutuksen tulevaisuutta.

– Ammatilliseen koulutukseen tehdään suuri reformi, jossa koko koulutuksen lainsäädäntö, tutkinnot ja rahoitus uudistetaan. Kyseessä on yksi suurimmista koulutuksen uudistuksista sitten 1990 ­luvun koululakien uudistamisen. Työpaikalla tapahtuvaa oppimista lisätään, samoin opiskelijoille suunniteltuja yksilöllisiä opintopolkuja. Koulutuksessa otetaan jatkossa huomioon opiskelijan aikaisemmin hankittu osaaminen. Ratkaisevaa on, mitä osaa, ei se, miten pitkään opinnot kestävät. Palkitut koulutuksen järjestäjät ovat kehittäneet esimerkillisesti ammatillista koulutusta tulevaisuuden tarpeita varten.

UUSI PALKINTO TOI VALOA KORONA-AIKAAN

TAKKissa kuten kaikkialla muuallakin kamppailtiin vuonna 2020 maailmanlaajuisen pandemian kourissa. Oppilaitoksessa oli onneksi tehty jo monia uudistuksia, jotka helpottivat korona­aikaan sopeutumista. Henkilöstön digiosaamista oli vahvistettu, joten opetusjärjestelyjä pystyttiin luovasti muokkaamaan parissa päivässä. Lähiopetusta toteutettiin puolestaan tiukassa kontrollissa yksilöllisesti tai erittäin pienissä ryhmissä. Vaikka ilmassa oli jatkuva huoli siitä, mihin pandemia johtaa, pidettiin TAKKissa koko ajan tiukasti kiinni oppilaitoksen perustyöstä, ammatillisesta opetuksesta. Viestinnästä asiakkaille ja henkilöstölle huolehdittiin myös säännöllisesti. Keskellä näköalatonta pandemiaa oppilaitoksen johto teki myös päätöksen osallistumisesta uuteen laatupalkintokisaan.

Tälläkin kertaa rohkeus palkittiin ja syksyllä 2020 TAKKin edustajat kävivät maskit kasvoilla noutamassa jo toisen opetus­ ja kulttuuriministeriön myöntämän palkinnon.

Opetusministeri Li Andersson antoi palkintotilaisuudessa kannustavaa palautetta ja evästi TAKKilaisia jatkuvaan kehitystyöhön.

– Erityisen maininnan arvoista on TAKKin laatukulttuuri sekä matalalla hierarkialla tehtävä tiivis ja laaja yhteistyö työelämän kanssa, mikä tuottaa lisäarvoa työelämälle ja kumppaneille. Suomalainen yhteiskunta

Erityisen maininnan arvoista on TAKKin laatukulttuuri sekä matalalla hierarkialla tehtävä tiivis ja laaja yhteistyö työelämän kanssa.

Vuoden 2020 opetus- ja kulttuuriministeriön laatupalkinto luovutettiin korona-ajan turvallisuusohjeita noudattaen. Palkinnon vastaanottivat laatuasiantuntija Merja Mattila, kehitysjohtaja Satu Neuvonen, hallituksen varapuheenjohtaja Tiina Holopainen ja rehtori Teppo Tapani. Palkinnon luovutti opetusministeri Li Andersson.

tarvitsee laadukasta ammatillista koulutusta ja sen luomaa laajaa osaamista. Nopean teknologisen muutoksen myötä laadukkaan koulutuksen merkitys vain kasvaa. Toivon, että nyt palkittavat koulutuksen järjestäjät levittävät parhaita käytäntöjä edelleen ja ovat osaltaan vahvistamassa suomalaista osaamista.

PALKINNOT KEHITYKSEN MOOTTOREINA

Laatupalkinnot on myös TAKKin sisällä nähty merkittävinä vauhdittajina oppilaitoksen kehittymiselle. Vuoteen 2013 saakka TAKKin kehitysjohtajana toiminut Eeva-Kaisa Mäkinen arvostaa pitkäjänteisen työn merkitystä. – Kestää pitkään ennen kuin hedelmiä voi poimia. Ja toisaalta juurruttamiseen menee aikaa. Auditointia ei suinkaan tehdä pisteiden vuoksi, vaan se on tarkoituksensa mukaisesti tärkeä oppimisprosessi, itsetuntemuksen lisääjä sekä toiminnan jatkuvan parantamisen ja kehittämisen väline. On hienoa huomata, miten paljon toimintaa on kehitetty eri näkökulmia ajatellen.

Mäkinen korostaa yhteistyötä henkilöstön kanssa ja eri toimintojen yhteisvaikutuksia.

– Talousseurannassa, kuten myös tarjousten tekemisessä käytiin henkilökunnan kanssa keskustelua, miten suunnitellut koulutukset saadaan organisoitua. Pedagogiikka, sisällöt ja talous kulkivat hyvin käsi kädessä. Loppujen lopuksi ne olivat hyvin yhteenkietoutuneita asioita. Tarkasteltiin toteutuksen tehokkuutta ja laadukkuutta sekä kytkeytymistä laatuajatteluun.

Parasta on yhteishengen lujittuminen.

Vuonna 2013 kehitysjohtajana aloittanut Satu Neuvonen painottaa lisäksi laatutyön ja ­palkintojen merkitystä henkilöstön hyvinvoinnille.

– Voittoa ajatellen meidät on seulottu useamman koulutuksen järjestäjän joukosta. Tässä parasta on yhteishengen lujittuminen. Varsinkin koronavuonna 2020 laatukilpailun voitto korosti TAKKin yhteisöllisyyden tärkeyttä. Kilpailut eivät ole itsetarkoitus, mutta ne pitävät meidät vireessä. Arjen työssä kehittämistä on koko ajan ja se lähtee porukasta ja palautteista. Laatutyö ei ole mitään erillistä toimintaa. Ydinkysymys on, miten toimimme paremmin yhteistyössä asiakkaiden kanssa.

Kehitysjohtaja puhuu myös rohkeiden uudistusten puolesta.

KOHTI LAATUPALKINTOJA

TAKKIN LAATUPOLKU

2002

EFQM-malli käyttöön TAKKissa

2002 1. ulkoinen arviointi (OPH)

OKM:n ammatillisen koulutuksen laatupalkinto: Asiakaslähtöisyys ja osaamisperusteisuus

EFQM Recognised for Excellence neljän tähden tunnustus

OKM:n ammatillisen koulutuksen laatupalkinto: Laadunhallinnan kokonaisvaltaisuus ja koulutuksen järjestämisen kokonaislaatu

EFQM Recognised for Excellence neljän tähden tunnustus

2006 2. ulkoinen arviointi (OPH)

2009 3. ulkoinen arviointi (Inspecta)

2013 4. ulkoinen arviointi (Inspecta)

2015 5. ulkoinen arviointi (Karvi)

2016 6. ulkoinen arviointi (OKM:n laatupalkinto -toimikunta)

2018 7. ulkoinen arviointi (Suomen Laatukeskus)

2020 8. ulkoinen arviointi (OKM:n laatupalkinto -toimikunta)

2022 9. ulkoinen arviointi (Excellence Finland)

Laatutyö ei ole mitään erillistä toimintaa. Ydinkysymys on, miten toimimme paremmin yhteistyössä asiakkaiden kanssa.

Arjen työssä kaikki lähtee henkilöstöstä.

– Intoa ja rohkeutta kokeiluihin tarvitaan. Linjasimme jo vuosia sitten, että TAKKissa on lupa kokeilla.

TAKKilaiset ovat oman työnsä parhaita asiantuntijoita. Kaikkia tarvitaan tuottamaan ideoita ja yhdessä niitä voidaan jalostaa eteenpäin.

Aikuiskoulutussäätiön hallituksen puheenjohtaja Tiina Holopainen kuvaa oppilaitoksen laatutyötä nousujohteiseksi.

– TAKKin laatutyö on ottanut huimia loikkia viime aikoina. Oppilaitos on pystynyt kasvamaan ja kehittymään. Työyhteisössä on pystytty sellaiseen, missä me kaikki katsomme samaan suuntaan.

– Hallituksen puheenjohtajana on sellainen olo, että ihmiset tekevät sydämellä tätä hommaa. Jokainen ottaa vastuuta omasta työstään ja kokee, että sillä on merkitystä tälle oppilaitokselle.

– Takavuosina oli aika rankat muutosneuvottelut, eikä irtisanomisilta vältytty. Mentiin tosi niukoilla resursseilla. Ja siitä huolimatta, kaikki asiat ovat lähteneet menemään hyvään suuntaan. Trendi on ollut koko ajan ylöspäin. Voisin kutsua sitä TAKKin ihmeeksi. En tiedä, mikä sen salaisuus on – ehkä TAKKin henki. Vaikeisiin vuosiin ei jääty tuleen makaamaan. Sisuunnuttiin ja päätettiin, että tästä lähdetään eteenpäin. – Arjen työssä kaikki lähtee henkilöstöstä. Koen, että kaikki haluavat aidosti TAKKin pärjäävän ja että kehitämme asioita eteenpäin. Lähtökohtaisesti ihmisten täytyy kokea oma työnsä merkitykselliseksi.

TAKKin laadunhallinta pohjautuu EFQM­malliin, opetus­ ja kulttuuriministeriön ammatillisen koulutuksen laatustrategiaan sekä TAKKin vuosittain tekemään laadunhallintajärjestelmän kehittämissuunnitelmaan. TAKK kuulee säännöllisesti yritysten tarpeita yhteistyöryhmissä. Yritysyhteistyön kehittäminen on merkittävä osa TAKKin laatutyötä.

– Uusien koulutustuotteiden saaminen markkinoille ei saa kestää kuukausia vaan sen on onnistuttava viikoissa. Meillä ei aloiteta uusia koulutuksia syksyllä ja keväällä, vaan tarpeen mukaan, rehtori Teppo Tapani luonnehtii. Myös hän pitää laatupalkintoja osoituksina siitä, että TAKKin toimintamalli on oikea.

Laatupalkintojen lisäksi TAKKilla on kolme vuotta voimassa oleva EFQM Recognised for Excellence neljän (4) tähden tunnustus vuosille 2022–2025. Laatukeskus myönsi sen TAKKille ulkoisen arvioinnin perusteella syksyllä 2022. .

Vuonna 2023 hankittiin sähköbussi opetuskäyttöön.

Taito lukea tulevaisuutta

Vastuullisuuteen liittyvät tavoitteet, toimenpiteet ja tulokset ovat TAKKille tärkeitä sekä koulutuksen järjestäjänä että työnantajana. Vastuullisuusteema huomioidaan kaikissa valituissa strategian toimenpiteissä.

Aikuiskoulutussäätiön perustamisen vuosikymmenellä maapallon väkiluku saavutti kolmen miljardin ihmisen rajan. Kuusikymppisten juhlavuonna 2022 ylittyi kahdeksan miljardin raja. Miten planeettamme kestää? Mikä on jokaisen yksilön ja organisaation vastuu? Mitä syntymättömät sukupolvet haluaisivat meidän tekevän nyt?

VASTUULLISET TEOT TUOVAT VAKAUTTA

Vastuullisuus ilmenee hyvin Tampereen Aikuiskoulutussäätiön sääntöjen toisessa pykälässä: ”Säätiön tarkoituksena on edistää aikuisväestön ammatillisten valmiuksien kehittämistä ja ylläpitämistä yhteiskunnan taloudellisen ja teknisen kehityksen mukaisesti työhön sijoittumisen, työpaikan säilyttämisen ja työuralla etenemisen parantamiseksi.”

Tampereen Työkeskussäätiö muuttui Tampereen Aikuiskoulutussäätiöksi 1990 ­luvun alkupuolella, kun valtioneuvosto myönsi päivitetyn luvan koulutuksen järjestämiseen ja nimen muuttamiseen. Vuosituhannen viimeisellä vuosikymmenellä TAKK muuttui myös tulosvastuulliseksi yksiköksi, jonka rahoitus muodostui valtaosin koulutuspalvelujen myynnistä.

Vuosikymmenien mittaan talousseurannassa, kuten myös tarjousten tekemisessä on tapahtunut merkittävää kehitystä. Henkilökunnan kanssa käydään avointa keskustelua siitä, mitä tarjotaan ja miten arki saadaan organisoitua. Kuukausittainen raportointi käydään läpi eri yksiköissä. Taloudellinen ajattelu ja tietoisuus tarkasta taloudenpidosta on tullut osaksi henkilöstön osaamista. Kaikki tämä lisää osaltaan taloudellista kestävyyttä.

Hyvä ja tarkka taloudenhoito on kantanut hedelmää. Pitkäjänteinen talouden tilasta huolehtiminen on mahdollistanut muun muassa oppimisympäristöjen jatkuvan kehittämisen. Vakaa talous ja vahva tase antavat hyvän perustan toiminnalle ja tulevaisuuden rakentamiselle.

Ihmiset ovat TAKKin toiminnan ytimessä, niin koulutuksen järjestäjänä kuin työnantajana. TAKKin arvoja – luotettava kumppani ja rohkea edelläkävijä – on vaalittu kymmenen vuoden ajan. Henkilöstö kokee arvot merkityksellisiksi. Arvot muodostavat vakaan perustan pitkäjänteiselle asiakastyölle yritysten ja opiskelijoiden kanssa.

Henkilöstöä kannustetaan ennakkoluulottomaan koulutusten tarkasteluun ja innovointiin. Kaikille annetaan mahdollisuus jatkuvan oppimisen hengessä oman osaamisen ja työn kehittämiseen. Sipilän hallituksen aikainen, työaikaa kasvattanut kilpailukykysopimus nähtiin laajalti negatiivisena. TAKKissa tuo aika käytettiin yhteisöllisyyden ja kokeilukulttuurin vahvistamiseen sekä oman työn kehittämiseen. Toteutettiin koko henkilökunnalle asiakaskokemus­ ja myyntivalmennus (ASMY). Sisäinen valmennus tuotti ison joukon uusia kehittämisideoita ja vahvisti yhteistä tekemistä. Se lujitti myös arjen monimuotoista kulttuuria ja antoi näkökulmaa asettua asiakkaan rooliin.

Henkilöstön hyvinvoinnista ja osaamisesta huolehtiminen on vuosien mittaan kasvanut yhdeksi TAKKin strategiseksi painopisteeksi. Säätiön hallitus on luonut henkilöstön palkitsemisjärjestelmän. Palkkion saamisen kriteereihin on kytketty sekä talous­ että asiakastyytyväisyysmittareita.

Vakaa talous ja vahva tase antavat hyvän perustan toiminnalle ja tulevaisuuden rakentamiselle.

Edellisten lisäksi myös työsuojelu on jokaisen TAKKilaisen asia. Fyysinen turvallisuus on jo perinteisesti hoidettu hyvin. Sen lisäksi psyykkinen ja sosiaalinen ulottuvuus ovat tulleet vuosien mittaan entistä tärkeämmiksi. Henkilöstön työterveyshuollon palvelut on myös saatu hyvälle tasolle. Lisäksi TAKKissa on meneillään pitkäjänteinen hyvinvointiohjelma vuosille 2020–2025. Oman osuutensa hyvinvoinnista hoitaa myös henkilökuntayhdistys, joka on järjestänyt työstä palautumiseen liittyvää kulttuurillista ja liikunnallista vapaa­ajan virkistystoimintaa jo vuodesta 1986 lähtien.

Terveydestä ja turvallisuudesta huolehtiminen ovat myös eri ammattialojen opiskelijoiden kannalta tärkeitä opittavia asioita, koska he vievät asennetta mukanaan työpaikoille ja uusiin työyhteisöihin.

LIIKEVAIHTO

milj. euroa, 2012–2023

Tutkintojen määrä

OPISKELIJOIDEN määrä

KOHTI EKOLOGISESTI KESTÄVÄÄ

KEHITYSTÄ

TAKKissa käynnistettiin systemaattinen ympäristöasioiden kehittäminen 2010 ­luvun alkupuolella. Asiaa konkretisoitiin tekemällä TAKKin vuoden 2010 ympäristötase, josta löytyvät oppilaitoksen kaikki ympäristönäkökohdat. Nykytilan kartoittaminen havainnollisti hyvin koko henkilökunnalle sen, miten paljon opetustoiminnasta ja kiinteistönpidosta muodostuu jätettä. Konkretisoiminen auttoi siihen, että ympäristötyölle pystyttiin luomaan kehittämistavoitteet ja aikataulu.

Helmikuussa 2012 TAKKin jätehuolto uudistettiin edellisenä vuonna aloitetun prosessin huipentumana. Tehostamisen seurauksena TAKKin jätehuoltokustannukset puolittuivat 60 000 eurosta 30 000 euroon. Kustannussäästöt saatiin pääsääntöisesti jätehuollon kilpailutuksesta ja energiajätteen lajittelusta.

Vuonna 2013 aloitettiin ympäristöriskien arviointi. Taloudellisten säästöjen näkökulman lisäksi korostettiin raaka­aineiden ja energian kestävää ja tehokasta käyttöä sekä ympäristöä kuormittavien päästöjen minimointia. Hyvät ja onnistuneet toimet lisäsivät tietoisuutta eri yksiköissä.

TAKKissa käynnistettiin systemaattinen ympäristöasioiden kehittäminen 2010-luvun alkupuolella.

Hyviä toimintamalleja kopioitiin eri toimialoille ja myös opiskelijat omaksuivat ajattelun paperittoman opiskelun ja digitaalisten oppimisympäristöjen avulla. Opittiin palauttamaan tehtäviä Moodle­oppimisympäristöön. Tulosteiden määrä supistui puolestaan niin paljon, että paperin kulutuksen väheneminen pystyttiin laskemaan jo kiloissa ja euroissa.

Kiinteistöjen hoidossa saatiin myös merkittäviä edistysaskeleita. Energiakatselmuksen ja siitä tehdyn raportin pohjalta TAKKin kiinteistöihin laadittiin automaatio ­ ja energiasaneerauksen suunnitelma. Tilojen käytön tehostaminen, joustavien tilojen suunnittelu ja energiatehokkuuden parantaminen nähtiin kestävää kehitystä tukevina toimenpiteinä.

TAKK on liittynyt myös Elinkeinoelämän yleisiin palveluala ­energiatehokkuussopimuksiin vuosille 2010–2016 ja 2017–2025. Sopimusten tavoitteena on leikata TAKKin energiankulutusta vuoteen 2025 mennessä kahdeksan prosenttia vuoden 2015 tasoon verrattuna. Energiatehokkuuden jatkuva parantaminen on edellyttänyt johdon ja henkilöstön sitoutumista pitkän aikavälin päämäärien ja tavoitteiden asettamiseen sekä kehityksen systemaattiseen toteuttamiseen ja seurantaan.

– Valaistus­ ja moottoritekniikan kehittyminen, hyötysuhteiden parantuminen lämmönsiirrossa sekä uudet lämmön talteenoton menetelmät

mahdollistavat merkittävien säästöjen saavuttamisen samalla, kun parannetaan sisätilaolosuhteita, kiinteistöpäällikkö Raimo Keskinen kertoo.

Tampereen valtatien kiinteistössä tehtiin merkittävä investointi energiatehokkuuden sekä ympäristötekijöiden parantamiseksi, kun automaatio ­ ja talotekniikkajärjestelmät nykyaikaistettiin. Nirvan kiinteistössä on puolestaan tehty tilojen käytön tehostamisen lisäksi isoja investointeja uuteen teknologiaan. Kiinteistön katolle on asennettu aurinkosähkövoimala, joka on tuottanut sähköä vuodesta 2021 alkaen. Vuotuinen tuotto on noin seitsemän omakotitalon vuotuisen sähkönkulutuksen verran, eli 140 000 kWh, mikä on noin 10 % kiinteistön sähkönkulutuksesta.

Vastuullisuusasiat ovat TAKKissa jatkuvan parantamisen listalla.

Syksyllä 2021 tehtiin TAKKin hiilijalanjälkilaskenta. Laskennassa on huomioitu kolme kokonaisuutta, jotka ovat kiinteistöt, hankinnat ja liikkuminen. TAKK ostaa uusiutuvaa sähköä, mikä pienentää osaltaan TAKKin hiilidioksidijalanjälkeä.

TAKKissa kuluu lämmitykseen paljon energiaa, joka ostetaan Tampereen kaupungin kaukolämpöverkosta. Tampereen kaupungin tavoite on tuottaa hiilineutraalia kaukolämpöä vuoteen 2030 mennessä, millä on iso merkitys myös TAKKin hiilijalanjälkeen.

Tulevaisuuden kannalta elinkaariajattelu on entistä tärkeämpää niin uusien tilojen suunnittelussa kuin vanhojen tilojen päivittämisessäkin. Myös jätteen syntymisen estäminen ja jätekustannusten minimointi on otettava huomioon. Erilaisia hankintoja tehdään TAKKiin säännöllisesti ja siksi myös hankintojen vastuullisuuskriteereitä on tarkasteltava laaja­alaisesti.

Liikkumiseen liittyvissä asioissa on lisäksi paljon parannettavaa.

Vastuullisuusasiat ovat TAKKissa jatkuvan parantamisen listalla.

TAKKin vastuullisuusohjelma ja sisäinen Vastuu TAKK ­hanke määrittävät kehitysehdotuksia, joita on aikataulutettu vuosille 2024–2028. Ponnistelut paremman tulevaisuuden rakentamiseksi jatkuvat hyvässä yhteistyössä henkilöstön ja opiskelijoiden, palveluntuottajien ja elinkeinoelämän sekä ympäröivän yhteiskunnan kanssa. TAKKin perustehtävän mukaisesti ammatillinen koulutus ja tulevaisuuteen suuntautuva osaamisen kehittäminen ovat keskeisiä keinoja tulevaisuuden vastuulliseen rakentamiseen. .

Ammattiosaajia

ELINKEINOELÄMÄN TARPEISIIN

Kumppanuusajattelu ohjenuorana

TAKKissa tehdään jatkuvaa yhteistyötä elinkeinoelämän kanssa. Näin on tehty säätiön perustamisesta alkaen. Työpaikkojen tarpeita kuunnellaan ja tulevaisuutta ennakoidaan. Jatkuva oppiminen on entistä tärkeämpää muuttuvassa maailmassa.

Syyskuussa 2023 OECD julkaisi Education at a Glance ­nimisen kansainvälisen koulutusvertailun, jonka mukaan suomalainen ammatillinen koulutus erottuu edukseen.

Suomessa 68 prosenttia kaikista toisen asteen opiskelijoista opiskelee ammatillisessa koulutuksessa, kun vastaava luku OECD ­maissa on keskimäärin 44 prosenttia. Ammatillisessa koulutuksessa opiskelee juuri perusopetuksen päättäneitä, heti lukion jälkeen ammatilliseen koulutukseen suuntaavia nuoria aikuisia sekä aikuisia alanvaihtajia. Suomen muita maita korkeampi osallistumisaktiivisuus selittyy erityisesti aikuisopiskelijoiden suurella määrällä. (OECD:n koulutusvertailu, Education at a Glance, 2023.)

TAKKin opiskelijat ovat aikuisia. Tampereen Aikuiskoulutussäätiön säännöissä todetaan, että säätiön tarkoituksena on edistää aikuisväestön ammatillisten valmiuksien kehittämistä. Suurin ikäryhmä ovat 24–35 ­vuotiaat. Opiskelijoissa on sekä alan vaihtajia että vailla ammatillista tutkintoa olevia opiskelijoita. Entistä suurempi määrä opiskelijoista on työssä olevia, jotka työn ohella täydentävät osaamistaan.

TAKKilla on ollut vuosikymmenten ajan tiivis ja pitkäjänteinen yhteys pirkanmaalaiseen elinkeinoelämään. Opetuksessa on korostunut tekemällä oppiminen sekä henkilökohtainen opetus ja ohjaus. Tavoitteena on ollut opiskelijoiden kouluttaminen ammattiin sekä työllistymisen edistäminen.

Räätälöityjä koulutuksia yrityksille: Kontukoti, oppisopimuskoulutusta rekrytoinneissa; Bauhaus, sähkön perusteet maallikolle; Tulevaisuuden Linkosuo.

Punaisena lankana

yritysten kanssa tehtävässä yhteistyössä on tulevaisuus: henkilöstön osaaminen, työvoiman saanti ja liiketoiminnan kehittäminen.

TAKK on koko olemassaolonsa ajan toiminut yritysten partnerina myös kehittämis­ ja muutostilanteissa lisäämällä jo töissä olevien osaamista.

TAKKissa opiskeleekin huomattava määrä eri yritysten henkilöstöä. Erityisesti viime vuodet ovat yrityskohtaisissa koulutusten täsmätoteutuksissa olleet vauhdikkaan kasvun aikaa.

Muita merkittäviä yritysten toimintaa palvelevia yhteistyön muotoja ovat rekrytointikoulutukset. Niiden avulla haetaan työnantajalle uusia osaajia.

Nämä koulutukset toteutetaan yhteistyössä TE ­hallinnon kanssa.

Punaisena lankana yritysten kanssa tehtävässä yhteistyössä on tulevaisuus: henkilöstön osaaminen, työvoiman saanti ja liiketoiminnan kehittäminen.

YHTEISTYÖFOORUMEISSA ETSITÄÄN YHTEISTÄ SÄVELTÄ

Työnantajille ja yrityksille alakohtaiset yhteistyöfoorumit tarjoavat tilaisuuden vaikuttaa koulutusten suunnitteluun ja toteutukseen. Toisilla aloilla foorumit ovat toimineet hyvin jo yli 20 vuotta. Joillain aloilla foorumien toiminta on viime aikoina aktivoitunut uudelleen.

Parikymmentä vuotta sitten yhteistyöfoorumeita käytettiin ensisijaisesti ammatillisen koulutuksen ja tutkinnon mahdollisuuksien esittelyyn. Nyt foorumeissa kuunnellaan puolin ja toisin tarpeita sekä etsitään ratkaisuja muun muassa henkilöstön osaamisen kehittämiseen ja osaavan henkilöstön saamiseen. Jatkuvasti muuttuvassa työelämässä yhteisen toiminnan on oltava systemaattista. Sen vuoksi kaksi kertaa vuodessa tapahtuvat säännölliset tapaamiset ovat tarpeen.

Foorumeissa viestitään myös ammatillisen koulutuksen uudistuksista sekä rahoitusvaihtoehdoista. Yritysten ja TAKKin lisäksi foorumeihin osallistuu työ ­ ja elinkeinopalveluiden sekä yrittäjäverkostojen asiantuntijoita.

LOISTODUUNIIN-TAPAHTUMAT KOHTAAMISPAIKKOINA

Loistoduuniin on TAKKin kehittämä, vuodesta 2016 lähtien toiminut kohtaamistapahtumien sarja. Tapahtumat tarjoavat työnantajille ja työnhakijoille tilaisuuden tavata toisiaan ja löytää uusia kontakteja. Työpaikkojen lisäksi esillä ovat ajankohtaiset koulutus­ ja oppisopimusmahdollisuudet.

Loistoduuniin­tapahtumia on järjestetty vuosittain niillä ammattialoilla, joihin TAKKissa koulutetaan. Rekrytointitapahtumat järjestetään aina alakohtaisina, mikä helpottaa työpaikkojen ja työnhakijoiden kohtaamista. Loistoduuneja on toteutettu muun muassa konetekniikka­ ja sähköaloilla, puhdistus­ ja kiinteistöpalvelualoilla sekä kaupan ja liiketalouden aloilla. Työnantajilta saatu positiivinen palaute on kannustanut jatkamaan ja laajentamaan myös uusille ammattialoille.

Vuonna 2016 TAKK vahvisti entisestään yritysten palvelua perustamalla oman yrityspalveluyksikön, jonka avulla yritykset saavat kaikki palvelut yhdeltä luukulta.

Yhteistyömahdollisuuksia lisää myös syksyllä 2021 perustettu Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskus (JOTPA). Se toimii Opetushallituksen erillisyksikkönä ja sen kautta ohjautuu osa jatkuvaan oppimiseen ja työllisyyden parantamiseen osoitetuista resursseista. TAKKissa JOTPA­rahoituksen turvin on organisoitu koulutusta erityisesti työvoimapulasta kärsiville aloille.

Loistoduuniin-rekrytointitapahtumia on järjestetty TAKKissa vuodesta 2016 alkaen.

OPPISOPIMUS

– KÄYTÄNNÖNLÄHEINEN

VÄYLÄ UUTEEN AMMATTIIN

Vuoden 2018 lakimuutoksen myötä TAKKiin perustettiin oma oppisopimusyksikkö. Tätä ennen TAKKin oppisopimukset hoidettiin osana Pirkanmaan oppisopimuspalveluita. TAKKin oppisopimuspäällikkö Harri Huhdanpää kertoo, että TAKKissa on solmittu vuosina 2018–2023 jo yli 9600 oppisopimusta. Oppisopimusopiskelijoista pirkanmaalaisia on noin 82 % ja muualta Suomesta tulevia noin 18 %.

Suomessa on järjestetty oppisopimuskoulutusta jo 100 vuotta. Oppisopimuksen pääasiallinen tarkoitus on tarjota ammattikoulutusta käytännön työn kautta. Aluksi oppisopimuksia solmittiin pääasiassa käsityöläisammattien parissa, mutta 1950 ­ ja 1960 ­luvulla oppisopimus laajentui voimakkaasti muun muassa teollisuuden aloille, mikä edisti hyvin ammattitaitoisen työvoiman saatavuutta. 1980 ­ ja 1990 ­luvulla oppisopimusjärjestelmä vakiintui ja siitä tuli virallisesti tunnustettu osa suomalaista koulutusjärjestelmää.

2000 ­luvulta alkaen oppisopimus on edelleen kehittynyt ja sopeutunut nykyajan tarpeisiin. Tänä päivänä oppisopimuskoulutus tarjoaa joustavasti monipuolisia mahdollisuuksia ammattitaidon hankkimiseen ja kehittämiseen. Tutkinnonperusteet mahdollistavat tutkinnon osien yhdistämisen yksilöllisesti sekä myös tutkinnon osia pienempien kokonaisuuksien opiskelun.

Oppisopimuskoulutuksessa opiskelija työskentelee työpaikalla ja oppii samalla käytännön taitoja ja yrityksen toimintatapoja. Tästä hyötyy myös työnantaja ja oppisopimuksen vaikuttavuus onkin nähtävissä esimerkiksi yrityksen tehokkuuden ja kilpailukyvyn kasvuna. Oppisopimuksen avulla yrityksen on mahdollista kouluttaa henkilöitä, joiden osaaminen vastaa parhaiten yrityksen tarpeita.

Myös yrittäjälle oppisopimus on mahdollinen väylä kouluttautumiseen. Yrittäjät hankkivat oppisopimuskoulutuksella lisäosaamista tai pätevyyksiä itsensä ja yrityksensä kehittämiseen. Viime vuosina yrittäjien oppisopimuksissa ovat korostuneet muun muassa eri alojen esihenkilö ­ ja johtamiskoulutukset, palvelumuotoilu sekä digitaalinen markkinointi ja someosaaminen.

Myös yrittäjälle oppisopimus on mahdollinen väylä kouluttautumiseen.

Julkaistu Sauma-lehdessä 2023–2024.

TEKSTI: Marjo Nieminen

KUVA: Pasi Tiitola

Ommelkuplan yrittäjä

haki TAKKista

yrittäjyyden peruspilarit

LASTEN SYNTYMÄN

myötä Henri Kauhasen puoliso innostui ompelemaan lastenvaatteita. Harrastuksesta kasvoi vähitellen idea yrityksestä. Röntgenhoitaja ja sairaanhoitaja hyppäsivät tekstiilialan yrittäjiksi – syntyi Ommelkupla.

Kummallakaan ei ollut yrittäjäkokemusta, mutta yrittäjätaustaa löytyy: molempien vanhemmat ovat yrittäjiä. Yrittäjyyden ammattitutkinnosta Kauhanen haki peruspilarit yrittäjänä toimimiseen.

– Koulutus antoi paljon oppia budjetointiin, taloushallintoon ja kannattavuuden laskemiseen.

Kauhanen suoritti tutkinnon yrittäjän oppisopimuksella, jossa opiskelija saa mentorikseen toisen, kokeneemman yrittäjän.

– Opiskelu oli innostavaa, haastavaa ja kannustavaa. Parasta oli se, että kaikki muutkin olivat yrittäjiä. Koulutuksesta sai vertaistukea, kannustusta ja mentorointia.

Ommelkuplalla on verkkokauppa sekä kivijalkakauppa Tampereella. Päätuotteita ovat kankaat ja kaavat. Saman katon alta löytyvät myös ompelutarvikkeet ja -koneet.

– Meiltä saa ystävällistä palvelua harrastajalta harrastajalle. Tarvikkeiden lisäksi pyrimme inspiroimaan ja antamaan ideoita ompeluun.

– Kuvaamme kaikista kaavoistamme ompeluohjevideot Youtubeen ja Instagramiin. Sosiaalinen media on muutoinkin merkittävässä roolissa. Käsityöharrastajat ovat aktiivisia erityisesti Instagramissa.

Kauhanen innostui opiskelusta niin, että jatkoi ammattitutkinnosta johtamisen ja yritysjohtamisen erikoisammattitutkintokoulutukseen.

– Halusin kehittää itseäni johtajana ja yritysjohtajana.

Tavoitteena on kasvattaa yritystä, ja ensimmäisen työntekijän palkkaaminen tuli ajankohtaiseksi.

– Tulevaisuus näyttää hyvältä: haluamme kasvattaa liiketoimintaa, palkata lisää työntekijöitä ja vakiinnuttaa paikkaamme tekstiilialan yrityksenä Tampereella.

YHTEISTYÖKUMPPANIT ARVOSTAVAT

UUDISTUSHENKEÄ JA ROHKEITA TULOKULMIA

TAKKin yhteistyöverkostoissa toimivat elinkeinoelämän edustajat korostavat oppilaitoksen monipuolista roolia yritysten osaamisen vahvistamisessa.

Tampereen Aikuiskoulutussäätiön hallituksen puheenjohtaja Tiina Holopainen painottaa yritysyhteistyön vuorovaikutteisuutta ja verkostoitumista.

– Erottaudumme eniten joustavuudella, ketteryydellä ja nopeudella.

Merkittävää on myös se, kuinka tarkalla korvalla me kuuntelemme yrityksiä ja niiden tarpeita. Henkilöstöstä välittyy, miten ylpeitä ollaan siitä, että on pystytty ratkaisemaan jonkun asiakkaan ongelma. Meillä on myös se kilpailuetu, että olemme toimineet jo 60 vuotta. Sen ansiosta meillä on erinomaiset verkostot eri suuntiin ja sellaista toimiala­ ja yritysosaamista, jota on aika harvalla.

Tampereen Kauppakamarin toimitusjohtaja Antti Eskelinen toteaa puolestaan, että säätiömuoto antaa oppilaitokselle oman leimansa.

– Säätiön tulee varmistaa tulevaisuutensa niin taloudellisesti kuin toiminnallisesti. Se ei ole voittoa tavoitteleva organisaatio, eikä se ole julkisen talouden virasto tai julkisen sektorin yksikkö. Isännän ja emännän ääni kuuluu hallituksesta, joka ohjaa säätiön ja Aikuiskoulutuskeskuksen toimintaa. TAKK on onnistunut erinomaisesti, kun katsotaan toiminnallisia, taloudellisia ja laadullisia mittareita tai saavutuksia.

Erottaudumme eniten joustavuudella, ketteryydellä ja nopeudella.

Yläkuva: työpaikkaohjaajien yhteistyötapaaminen Tammer-hotellissa. Alakuva: vartiointialan Suomen mestaruuskisan aluekilpailu vuonna 2013 käytiin TAKKissa ja järjestelyissä olivat mukana TAKKin turvallisuusalan opiskelijat.

– Jos miettii TAKKin viimeistä 10 vuotta, on se ollut yhtä isoa murrosta.

TAKK on elänyt ajassa ja tehnyt rohkeitakin kokeiluja, ostanut palvelualan yrityksiä ja hakenut aktiivisesti TAKKin mallia. Tärkeintä on ollut se, että

TAKKin talous on ollut koko ajan vahva. Vahva tase ja vahva kassa mahdollistavat sen, että pystyy toimimaan itsenäisenä säätiönä. TAKK on saanut kaksi laatupalkintoa, se kertoo osaamisesta ja ammattiylpeydestä, joka henkilöstöllä on.

Pirkanmaan ELY­keskuksen työllisyys, yrittäjyys ja osaaminen ­yksikön johtajana syksyyn 2023 toiminut Riikka Joutsensaari korostaa erityisesti

TAKKin kykyä nopeaan reagointiin.

– TAKK on kiinnostunut siitä, mitä työelämässä tapahtuu ja haluaa olla mukana ratkaisukeskeisesti. Se on näkynyt johdon taholta sellaisena tahtotilana, jossa halutaan todella olla miettimässä ja ratkaisemassa Pirkanmaan ja Tampereen asioita ja kysymyksiä. TAKKilla on fokus työelämässä ja se näkyy arvostuksissa. Oppilaitos on sopivan kokoinen organisaatio, joka tekee töitä aktiivisesti.

– TAKKilla on valtakunnallisiakin juttuja, jotka sopivat toimijalle ja antavat perspektiiviä myös oman toiminnan kehittämiseen. On hyviä tulokulmia ja kiitettävää toimintaa. Jos ei olisi TAKKia, ELY:n näkökulmasta Pirkanmaalta puuttuisi aivan keskeinen pelaaja. Arvostan sitä, että ollaan kiinnostuneita ja halutaan lähteä tekemään ratkaisuja.

Tampereen kaupungin työllisyysjohtaja Regina Saari näkee TAKKin myös maakunnallisena vaikuttajana.

– TAKK on eri toimialojen kouluttaja ja kiinni myös maakuntastrategiassa sekä elinkeinoelämän tarpeissa. Suunnittelu on aina lähtenyt siitä, mitä tällä alueella on tarvittu ja siinä on sopivasti yhdistelty työvoimapoliittisia koulutuksia, kilpailutuksiin osallistumisia ja toimeenpanoa. Mutta viime vuosina mukana on ollut myös uudenlaisia tapoja turvata elinkeinoelämän ja julkisen sektorin osaavaa työvoimaa, tästä hyvänä esimerkkinä on konepajakoulu. – Perinteisemmästä aikuiskoulutuksesta ja työvoimapolitiikasta on tultu vastaamaan entistä vahvemmin muuttuvan maailman tarpeisiin. Jos ajatellaan vielä nykyisiä ja tuleviakin haasteita, vaikkapa vieraskielisen väestön kasvua, on TAKK ollut kotoutumiskoulutuksissa erittäin vahva tuottaja jo vuosikausia. .

Julkaistu Sauma-lehdessä 2018–2019.

Osaaminen ratkaisee teknologiateollisuudessa

AMMATTIOSAAMINEN on laaja käsite. Fakta on, että enää ei pystytä suoraan kouluttamaan erikoisammattiosaajia, vaan ammattiosaaminen karttuu enemminkin työpaikalla. Jos puhutaan teknologiateollisuudesta, perusosaaminen tulee ammattikoulusta, ammattikorkeakoulusta tai korkeakoulusta – oppilaitoksista saadaan hyviä tekijöitä.

Varsinainen ammattiosaaminen rakennetaan työpaikalla: koneet, laitteet ja menetelmät kehittyvät niin lujaa vauhtia, että koulumaailma ei pysy perässä. Ammattiosaamisen lisäksi alasta riippumatta korostuu myös oma halu: työnantajat hakevat ihmisiä, jotka haluavat tehdä töitä ja oppia.

Koulujen ja yritysten täytyy tulla entistä lähemmäs toisiaan. Siirrytään keskieurooppalaisen mallin suuntaan, jossa opiskelijat ovat yritysten listoilla ja teoriaosaaminen haetaan oppilaitoksista. Näin opiskelijoita voidaan kouluttaa yrityksen haluamaan ja tarvitsemaan suuntaan. Tällä hetkellä mallia lähimpänä ovat aikuisopiskelijat, jotka ovat töissä ja hankkivat samalla lisäosaamista opiskellen. Opettajakunnalta malli vaatii muutosta. Vielä kaikki eivät ole valmiita tähän; osa taas näkee jo nyt tällaisen toimintatavan merkityksen.

Teknologiateollisuudessa tarvitaan tulevaisuudessa kaikenlaista osaamista, kun maailma monimutkaistuu koko ajan. Tulevaisuudessakin tullaan tarvitsemaan perustyöntekijöitä ja sen rinnalla vanhempia ammattiosaajia, joilla on pidempi kokemus ja laajempi näkemys. Tavoitteena on, että kappaleenvaihtajista kasvaa kokemuksen myötä ammattimiehiä.

Oppimisprosessi kestää koko työuran ajan, koska koneet ja ohjaukset monimutkaistuvat. Koulutukseen kannattaa panostaa ja siihen panostetaankin. Tasowheelillä on menossa koulutusprojekti, jossa ensin on koulutettu esimiehet ja seuraavien kahden vuoden aikana koulutetaan työntekijät. Koulutus kannattaa, jos hyvistä työntekijöistä halutaan pitää kiinni.

Teknologiateollisuudessa toimitaan globaaleilla markkinoilla. Kilpailutilanne ei tulevaisuudessa ainakaan helpotu. Yritysten täytyy olla valmiita investoimaan koneisiin, mutta ennen kaikkea ihmisiin. Kouluttamisella haetaan kilpailukykyä, joka kantaa suhdannevaihteluissa myös haastavina aikoina.

Kari Sorjonen

Tasowheel Group Oy:n hallituksen puheenjohtaja, Tampereen Aikuiskoulutussäätiön hallituksen jäsen.

Koulutustarjonta uudistuu työelämän ehdoilla

TAKKin perustehtävä on kouluttaa ammattilaisia

elinkeinoelämän tarpeisiin. Vaihtoehtoja eri ammattien oppimiseen on laajalti. TAKKin koulutustarjonta on monialainen ja monipuolinen, opiskelijat voivat valita lähes

80 ammatillisesta tutkinnosta omansa.

Koulutukset ovat pääasiassa toisen asteen tutkintoon johtavia. Valikoimaan kuuluvat perustutkinnot (23 kpl), ammattitutkinnot (32 kpl) ja erikoisammattitutkinnot (24 kpl). Lisäksi erilaista ammatillista lisä­ ja täydennyskoulutusta järjestetään yli 20 ammattialalla. Opiskelun voi aloittaa joustavasti ympäri vuoden.

Koulutustarjontaa uudistetaan ja kehitetään jatkuvasti paikallisten, seudullisten ja valtakunnallisten muutostrendien ohjaamana. Koulutustarjonnan suunnitteluun vaikuttavat erityisesti yritysten tarpeet, työllistämisnäkökohdat, asiakkaiden toiveet ja pula tiettyjen alojen erityisosaajista.

Seuraavassa kuvaillaan TAKKin koulutustarjontaa muutamien esimerkkien avulla.

RAKENNUSALA – PERUSTAITOJA UUSILLE OSAAJILLE

Talojen rakentaminen ja korjausrakentaminen ovat jo pitkään tarjonneet opiskelijoille monipuolisia työmahdollisuuksia. TAKKissa voi suorittaa rakennusalan perustutkinnon talonrakennuksen osaamisalalta. Koulutuksesta saa hyvät perustiedot ja ­taidot rakennustyömailla työskentelyyn.

Viimeisen kymmenen vuoden aikana rakennusalan tutkintokoulutus on lisääntynyt TAKKissa. Asiakaskunta on vähitellen muuttunut, kun opiskelijoiden keski­ikä on laskenut ja opiskelijoiksi on miesten rinnalle tullut

naisia, joita on kiinnostanut erityisesti pintakäsittelyala ja laatoitus. Uudet rakentajat löytyvät nyt usein maahanmuuttajista ja nuorista, jotka eivät ole tottuneet istumaan paikallaan ja haluavat tehdä jotain käsillään.

Turvallisuus ja työsuojelu korostuvat rakennusalan opinnoissa. Rakennusalan oppimisympäristö on oma työmaa­alueensa. Turvallisen työskentelyn aloittamiseen on tehty oma verkkopohjainen koulutuspaketti, jonka jokainen opiskelija suorittaa itsenäisesti. Turvallisuusasiat liittyvät erityisesti hallityöskentelyn käytäntöihin, muun muassa suojaimiin, eri työkalujen kanssa toimimiseen ja rakennuspölyn siivoukseen. Verkkokurssi suoritetaan ennen kuin pääsee hallille töihin.

Perustutkinto on suunniteltu alalle tulijoille ja heille työssäoppimisjaksot löytyvät kouluttajien verkostojen kautta. Tutkintoa toteutetaan yhdessä rakennusalan työelämän kanssa. TAKKin yhteistyökumppaneina on erilaisia, monipuolisesti rakennuspalveluita tarjoavia rakennusliikkeitä, henkilöpalvelualan yrityksiä sekä rakennusalan työnantaja­ ja työntekijäliittojen paikallisyhdistyksiä.

Täydennyskoulutus suunnataan ammattilaisille ja koulutustarve tulee rakennusalan yrityksiltä. Asiakkaille on kymmenen vuoden aikana toteutettu säännöllisesti yhteishankintakoulutuksia.

Oppisopimusten määrä vaihtelee. Kymmenen vuotta sitten oppisopimusopiskelijoiden määrä oli maarakennuksessa mittava ja talotekniikassa se on puolestaan viime vuosina kasvanut räjähdysmäisesti.

Rakennusalan koulutuspäällikkö Marko Uusitalo luonnehtii.

– Ammattiin kasvaminen on hidas prosessi. Jos koulutuksemme kestää puolitoista vuotta, muutokset eivät siinä ajassa vielä näy kovin selvästi. Kun opiskelijat ovat olleet kaksi­kolme vuotta työelämässä koulutuksen jälkeen, tulee työhön jo sujuvuutta ja nopeutta. Työn jäljestä voidaan silloin olla ylpeitä.

Kun opiskelija on valmis ja pääsee töihin, koemme iloa siitä, että on onnistuttu.

Muurari on rakennusalan vaativimpia ja perinteisimpiä osaamiseen ja taitoon perustuvia käsityöammatteja.

– Kouluttajien ammattiylpeys näkyy puolestaan sitoutumisena tähän työhön. Opiskelijan eteen halutaan tehdä mahdollisimman paljon. Kun opiskelija on valmis ja pääsee töihin, koemme iloa siitä, että on onnistuttu.

– Digitaalisuus ja erilainen automaatio alkaa rakentamisessa kasvaa pikkuhiljaa. Esimerkiksi työkoneissa on järjestelmiä, jotka seuraavat verkossa, missä akku ladataan, milloin se on ollut ladattuna jne. Voidaan myös nähdä, missä kone liikkuu. Älyä tulee koko ajan yksinkertaisempiinkin työvälineisiin.

– Vihreä siirtymä on jatkossa rakennusalallakin entistä enemmän arkipäivää. Osalle opiskelijoista se on jo nyt ihan päivänselvää, mutta kaikki eivät koe sitä merkitykselliseksi. Rakennusteollisuus ry näyttää suuntaa.

– TAKKin imago on nimenomaan aikuisten kouluttaja. Meidän oppimisympäristömme on sopivan kompakti ja helposti hahmoteltava. Kohtelemme opiskelijoita vertaisinamme aikuisina eikä meillä istuta pakin päällä tekemättä mitään. Kaikki pääsevät opiskelun alusta alkaen tekemään konkreettisia töitä.

TAKKin Rakentaminen ­koulutusala ylläpitää koulutuksen yritysfoorumia, jossa on edustus viidestä Pirkanmaalla toimivasta rakennusliikkeestä, henkilöstövuokrausyrityksestä, Pirkanmaan TE ­toimistosta, Talonrakennusteollisuus ry:stä ja Rakennusliitto ry:stä.

TALOTEKNIIKKA – MUUTOSVALMIUTTA

JA JATKUVAA KEHITYSTÄ

Talotekniikka­ala TAKKissa kattaa putkiasennuksen, kylmäalan ja kiinteistöautomaation. Opetus on käytännönläheistä ja toteutetaan yritysten kanssa yhteistyössä tehdyssä oppimisympäristössä.

Talotekniikka­alalla osaavien työntekijöiden tarve on kasvanut. Alalta on osaajia siirtynyt eläkkeelle ja toisaalta alan vaatimukset ovat kasvaneet teknologisen kehityksen myötä. Kylmälaiteasennukset ja kylmälaitehuolto vaativat tekijältä tarkkuutta ja huolellisuutta, jotta loppukäyttäjille voidaan luovuttaa turvallisia ja laadukkaita laitteistoja.

Kylmäalan koulutus on kasvanut luvanvaraisen toiminnan ja f­kaasuasetuksen myötä. Laitteiden asennus, kunnossapito, huolto, korjaaminen, käytöstä poistaminen sekä vuototarkastus vaativat kylmäasentajan pätevyyden. Kylmälaitteiden sähköasennuksissa noudatetaan sähkö ­ ja konealalle asetettuja standardeja.

Viime aikoina erityisesti liikkuvan kaluston kylmäasentajien koulutus on vahvistunut. Liikkuvan kaluston kylmäasentajan tutkinto on talotekniikan tutkinnon osa. Koulutus toteutetaan oppisopimuksella, ja siinä suoritetaan talotekniikan perustutkinnosta vähintään kaksi tutkinnon osaa (kylmäkomponenttien ja ­putkiston asentaminen ja kylmälaitoksen käyttöönottaminen) sekä yksi paikallinen tutkinnon osa, joka keskittyy liikkuvan kaluston lämmönsäätölaitteisiin.

TAKKissa on rakennettu käytännön tarpeeseen yhdistelmä eri tutkintojen osista. Liikkuvan kaluston kylmäasentajille on räätälöity talotekniikan tutkinnosta osia ja ajoneuvoalalta autotekniikkaa.

AUTO- JA LOGISTIIKKAKOULUTUS – TÄYDENNYSKOULUTUSTA

JA AMMATTITAIDON PÄIVITYSTÄ

Ajoneuvopuoli muuttui vuonna 2018 TAKKissa ammatillisen koulutuksen reformin myötä. Henkilöauton asentajien peruskoulutus lakkautettiin ja koulutuksessa keskityttiin ammattitutkintoihin sekä lisä­ ja täydennyskoulutukseen. Koulutus muuttui ammattitaidon kasvattamiseen. Opiskelijat ovat jo alalla työskenteleviä ja yritykset ovat entistä vahvemmin mukana yhteistyössä.

Ajoneuvoalan viimeaikainen kasvu liittyy myös vihreän siirtymään.

Sähkö ­ ja hybridiajoneuvoja on liikenteessä entistä enemmän. Autokannan käyttövoimamurros näkyy ensiautojen rekisteröintitilastoissa. Täydennyskoulutukseen liittyvät pyynnöt tulevat yrityksiltä ja asiakkaiden tarpeet ovat sähkö ­ ja hybridiosaamiseen liittyviä.

Ajoneuvoalan kouluttaja Juha Vainio:

– Tällä hetkellä teemme yhteistyötä neljän suurimman valtakunnallisen korjaamoketjun kanssa eli koulutuspalvelu on valtakunnallista.

Korjaamojen autonasentajille halutaan sähköautotuntemusta ja siihen tarvittavaa pätevyyttä.

TAKKin logistiikka­ ja ajoneuvoalan koulutuspäällikkö Tomi Hakkarainen arvioi ajoneuvoalan ja logistiikka­alan merkittäväksi työelämän kannalta, koska tarve kasvaa koko ajan.

– Kuljettajien tarve on muuttunut vuodesta 2014 lähtien, kun ammattipätevyysvaatimukset muuttuivat. Pelkällä kuorma­autokortilla ei voi enää ajaa kaupallisia kuljetuksia. Koulutettujen kuljettajien tarve on kasvanut huomattavasti. Henkilöliikenteessä ja tavaraliikenteessä on kummallakin omat ammattipätevyytensä.

Koulutuspäällikkö Tomi Hakkarainen jatkaa.

Kuljetus- ja logistiikkaalalla naisten määrä on tavarankuljetuspuolella kasvanut selkeästi.

– Meidän robottiauton kuljettajakoulutus ­pilotti antaa kuvaa siitä, että haluttiin taas kokeilla jotain uutta. Robottiauton ideana on, että se syöttää ihmisiä joltain tietyltä asuinalueelta ratikan linjoille. Robottiauto ei syrjäytä linja­autoa, mutta lähiliikenteessä robotiikalla on suurissa kaupungeissa tulevaisuutta.

Kuljetus­ ja logistiikka­alalla naisten määrä on tavarankuljetuspuolella kasvanut selkeästi. Työ ei ole enää niin raskasta, koska käytetään erilaisia apuvälineitä. Henkilöliikennepuolella maahanmuuttajataustaisia opiskelijoita on puolestaan entistä enemmän.

TULKKAUSTUTKINNOT – ERITYISOSAAMISTA KANSAINVÄLISTYVÄÄN

YHTEISKUNTAAN

TAKKissa on järjestetty tulkkikoulutusta jo 20 vuotta. Oikeustulkkauksessa TAKK on ainoa tutkinnon järjestäjä Suomessa. Vuosien aikana oikeustulkkeja on valmistunut 26 eri kielestä.

TAKKin tulkkikoulutus käynnistyi asioimistulkkien koulutuksella, ja ensimmäiset näytöt järjestettiin keväällä 2004. Vuonna 2015 koulutus laajeni, kun mukaan tulivat oikeustulkkauksen opinnot. Vuonna 2018 koulutusohjelmien nimet muuttuivat nykymuotoon: asioimistulkkauksen ammattitutkinto (at) ja oikeustulkkauksen erikoisammattitutkinto (eat).

Asioimistulkki toimii viestin välittäjänä viranomaisen tai yksityisen tahon ja maahanmuuttajataustaisen asiakkaan välillä erilaisissa asiointitilanteissa. TAKKissa asioimistulkkauksen opiskelu on hyvin käytännönläheistä. Koulutuksen aikana opetellaan tulkkauksen perusasiat: tulkkaustekniikoita ja viestintätaitoja sekä ammatillisia ja eettisiä toimintaperiaatteita. Lisäksi opiskellaan ammattisanastoa sekä ammattikieltä ja menettelytapoja niiltä aloilta, joissa asioimistulkit toimivat. Tässä korostuvat erityisesti sosiaali­, terveys­ ja kasvatusala sekä poliisi­ ja oikeusala. Koulutuksessa käydään läpi pääasiassa sellaisia viranomaistilanteita, joissa vieraskieliset tulkattavat ovat mukana, kuten turvapaikkapuhuttelut, poliisikuulustelut sekä lääkärin vastaanotot ja TE ­toimiston erilaiset palvelut.

Oikeustulkkauksessa olemme ainoa tutkinnon järjestäjä Suomessa. Vuosien aikana oikeustulkkeja on valmistunut 26 eri kielestä.

Asianajajaliiton puheenjohtaja Hanna Räihä-Mäntyharjun mukaan TAKKin oikeustulkkikoulutus on vakiinnuttanut paikkansa.

– Tarve koulutukselle on ehdoton. Oikeudenkäynnin kaikkien asianosaisten oikeusturvan kannalta on keskeistä, että mukana on aina ammattitaitoinen tulkki, joka pystyy kääntämään kaiken puolin ja toisin. Tiedon täytyy olla oikeaa eikä sitä saa värittää millään tavalla.

Tulkkaustutkintojen kouluttajat palkittiin AMKE:n vuoden maahanmuuttajakouluttajina vuonna 2017.

Asioimistulkki voi toimia erilaisten tulkkauspalveluja tarjoavien yritysten palveluksessa tai myös itsenäisenä yrittäjänä, koska usein tulkkaukset ovat freelancer­töitä. Alan työelämätoimikunta on lisäksi tärkeä keskustelukumppani. Yritysten kanssa on yhteistyötä myös näyttöjen järjestämisessä, koska tulkkausnäytöt haluttiin viedä työelämään. Joissakin tapauksissa osaaminen osoitetaan kuitenkin simuloiduissa näytöissä. Tietosuojaan liittyvät asiat, näyttöjen järjestämiskäytännöt ja vastuukysymykset nousevat usein esiin näyttöjen järjestämisessä.

Vuosien mittaan yhteiskunnassa on noussut entistä tärkeämmäksi se, että tulkkaustyötä tekevät olisivat päteviä. Myös TAKKissa panostetaan siihen, että kentällä olisi koulutettuja tulkkeja. Tulkkaus on ihmisten kanssa kasvokkain tehtävää työtä. Moni työllistyy tutkinnon jälkeen, riippuen tietysti siitä, mitä kieliä tarvitaan ja kysytään milläkin hetkellä.

TAKKin edustajat ovat olleet aktiivisesti mukana tutkinnon perusteiden uudistamisessa. Koko tulkkauskoulutusten ajan on kehitetty myös monimuotokoulutusta. Vuosien mittaan on voitu kokeilla erilaisia alustoja ja menetelmiä, ja tästä onkin tullut kiitosta opiskelijoilta. Tulkkauskoulutus ei ole kuitenkaan vain verkko ­oppimista, mutta digiasioita on TAKKissa kehitetty koko ajan. Ydinajatus on, että kun tulkkausopiskelijat tulevat

TAKKiin, he saavat monipuolista opetusta ja verkostoituvat.

Ekaterina Tsavro on toiminut tulkkauskoulutuksissa näyttöjen arvioijana ja kouluttajana 20 vuoden ajan. Hän korostaa opiskelijoiden erilaisten taustojen merkitystä sekä jaettua asiantuntijuutta ja vertaisoppimista.

– Opiskelijat tulevat hyvin erilaisista lähtökohdista. Toiset tulevat ihan noviiseina tähän ammattiin. Noviisit osaavat esittää hyviä kysymyksiä, joten kokeneetkin joutuvat pohtimaan, miksi teen niin kuin teen, kun toimin erilaisissa tulkkaustilanteissa.

Soile Mäkiranta on kouluttanut tulkkeja noin 15 vuotta ja toimii nyt kotoutumiskoulutuksen koulutuspäällikkönä. Hän painottaa tulkkien yhteiskunnallisen työn arvoa.

– Olemme yrittäneet aina kouluttaa tarpeeseen kuten esimerkiksi vuonna 2015 arabian kielen tulkkeja. Venäjän tulkeista on ollut ajoittain ylitarjontaa, mutta maailmantilanteen takia moni on kuitenkin saanut töitä. Ukrainan tulkeista tuli tietysti kova pula ja meillä on vastattu tarpeeseen siten, että ryhmässä on kouluttautumassa muutamia ukrainan tulkkeja.

Mäkiranta kommentoi myös tulkkausosaamisen arviointia.

– Verkoston on oltava laaja, koska arvioijia tarvitaan kaikista tulkkauskoulutuksen kielistä. Meidän on aina tapauskohtaisesti arvioitava, soveltuuko tarjolla oleva henkilö tulkkausnäytön arvioijaksi, onko hänellä riittävä kielitaito ja mitä hän ymmärtää tulkkauksesta. Tämä onkin oma maailmansa verrattuna muihin ammattialoihin, joissa osaajat löytyvät usein työpaikalta.

Oikeustulkkauksessa tulkkausnäyttöjä on neljä: poliisikuulustelu, etätulkkausnäyttö, monologin tulkkaus ja kuiskaustulkkaus.

TAKKin oikeustulkkikoulutuksessa opiskelija perehtyy alan eri toimintaympäristöihin, vahvistaa oikeustulkkaustaitojaan ja työkieltensä hallintaa. Oikeustulkkauksen erikoisammattitutkinnon suorittaneella on ammattitaito toimia tulkkina varsinaisten oikeuskäsittelyjen lisäksi muun muassa Poliisin, Maahanmuuttoviraston, Rajavartiolaitoksen, Tullin ja vankeinhuollon prosesseissa sekä eri viranomaisten hallinnollisissa menettelyissä. Oikeustulkki voi toimia erilaisten tulkkauspalveluja tarjoavien yritysten palveluksessa tai itsenäisenä yrittäjänä. Oikeustulkilta edellytetään nuhteetonta taustaa.

Oikeustulkkauksen erikoisammattitutkinnon suorittaneella on oikeus hakea Opetushallituksen ylläpitämään oikeustulkkirekisteriin. Rekisterin tarkoitus on auttaa viranomaisia ja yksityishenkilöitä löytämään päteviä oikeustulkkeja. Tulkki pääsee rekisteriin joko suorittamalla oikeustulkkauksen

erikoisammattitutkinnon, tulkin AMK­tutkinnon tai tulkin tehtävään soveltuvan korkeakoulututkinnon sekä oikeustulkkauksen opinnot. Oikeustulkkirekisteri perustettiin vuonna 2016.

Tulkkauksen kouluttaja Ekaterina Tsavro painottaa, että oikeustulkkikoulutukseen valittavilta vaaditaan vankkaa kokemusta tulkkauksesta.

Opiskelutaustaksi sopivat joko asioimistulkkauksen ammattitutkinto tai tulkkausopinnot yliopistosta.

Oikeustulkkauksessa tulkkausnäyttöjä on neljä: poliisikuulustelu, etätulkkausnäyttö, monologin tulkkaus ja kuiskaustulkkaus. Ne kaikki simuloidaan ja syynä siihen ovat tietoturva­asiat. Oikeustulkkauksen näyttöjä on mahdotonta järjestää aidossa ympäristössä.

Asioimis­ ja oikeustulkkauksen lisäksi TAKKissa järjestetään mielenterveystulkkauksen täydennyskoulutusta, joka alkoi vuonna 2020. Se on kuukauden kestävä tiivis paketti ja erittäin suosittu. Suorittamalla täydennyskoulutuksen mielenterveystulkki voi hakea THL:n ylläpitämälle tulkkilistalle, josta mielenterveystyön ammattilaiset voivat etsiä pätevää tulkkia potilastilanteisiin.

LIIKETALOUS – TALOUSOSAAJIA TYÖELÄMÄN TARPEISIIN

Vielä kymmenkunta vuotta sitten TAKKin taloushallinnon opiskelijoiksi hakeutui henkilöitä, jotka olivat työskennelleet pitkään alan tehtävissä, mutta joilta puuttui tutkintotodistus. Heillä oli paljon käytännössä tekemällä hankittua osaamista. Vankan ammattitaitonsa turvin he opiskelivat nopeasti lisää ja suorittivat ammattitutkinnon näyttöjen avulla.

Alanvaihtajat joutuvat ammatillisten opintojen lisäksi pohtimaan sitä, mitä edellisen ammatin asiantuntijuuden jättäminen merkitsee.

Viime aikoina tilanne on muuttunut. Vuonna 2023 taloushallinnon opiskelijoiksi hakeutui pääasiassa alanvaihtajia. Koulutuksessa tämä näkyy siten, että oppiminen aloitetaan ihan perusteista. Alanvaihtajat joutuvat ammatillisten opintojen lisäksi pohtimaan sitä, mitä edellisen ammatin asiantuntijuuden jättäminen merkitsee. Toisaalta alanvaihtajat joutuvat sietämään myös sitä, ettei ihan heti ollakaan taloushallinnon asiantuntijoita. Joillekin hoitoalalta siirtyneille päivittäinen koneella työskentely on ollut haasteellista varsinkin silloin, kun sosiaalinen ihmisten kanssa työskenteleminen ei olekaan jokapäiväistä.

Muutama vuosi taaksepäin iso osa taloushallinnon opiskelijoista päätyi kirjanpitäjiksi. Tällä hetkellä noin puolet ryhtyy palkanlaskijoiksi ja loput jakautuvat reskontraan tai kirjanpitoon.

Usein taloushallinnon tehtävät voidaan aloittaa

juuri reskontrassa tai laskuttajana. Reskontranhoitajaksi voi toisaalta päätyä myös ilman taloushallinnon koulutusta, esimerkiksi toimistoalan sihteeriopintojen jälkeen.

Aiemmin ajateltiin, että digitalisaatio vie taloushallinnon työpaikat. Kaikki valmistuneet ovat kuitenkin syksyyn 2023 mennessä työllistyneet.

Työehtosopimukset ja työpaikkakohtaiset sopimukset takaavat osaltaan sen, että palkanlaskennan tehtävät ovat riittävän monipuolisia.

Liiketalouden kouluttaja Minna Kulmalalla on iso verkosto työpaikkoja, joissa opiskelijat työskentelevät työssäoppimisjaksoilla ja antavat tutkintoihin liittyvät näyttönsä.

– Täällä liiketaloudessa lupaamme, että TAKKista valmistunut on oikeasti laskenut palkkoja ja tehnyt kirjanpitoa.

– Me olemme tiiviisti yhteistyössä työelämän kanssa näyttöjen yhteydessä ja työssäoppimisjakson aikana. Pidämme kunnia­asianamme sitä, että osaaminen on juuri sellaista, mitä työelämä tarvitsee.

– Pääsääntöisesti koulutuksen aikaisesta työssäoppimispaikasta on tullut ensimmäinen työpaikka. Työelämä sitoutuu perehdyttämään yritykseen, jotta opiskelija ei lähtisi kilpailijalle.

Pidämme kunniaasianamme sitä, että osaaminen on juuri sellaista, mitä työelämä tarvitsee.

Liiketalouden ja kaupan alan opiskelijat sijoittuvat työelämässä muun muassa myyjiksi, myymälä­ ja osastopäälliköiksi, markkinointiassistenteiksi, kiinteistönvälittäjiksi, kirjanpitäjiksi, palkanlaskijoiksi ja erilaisiin toimistotehtäviin.

Liiketaloudessa on tarjolla useita käytännönläheisiä tutkinto ­ ja täydennyskoulutuksia sekä tehokkaita lyhytkursseja. Koulutuksia toteutetaan myös yrityskohtaisesti. Oppisopimuksiakin solmitaan, jos yrityksessä tiimin esihenkilö havaitsee osaamistarpeen. Joskus oppisopimus voidaan solmia samassa yrityksessä myös kokonaiselle ryhmälle.

Taloushallinnon palveluja tarjoavan Integrata ­yrityksen kanssa koulutusyhteistyö on viety vielä pidemmälle: TAKKin kanssa suunnitelulla yhteistyömallilla yritykseen on perustettu palkkatulokaskoulu. Tällä hetkellä koulutuksessa on menossa jo kolmas ryhmä. Tampereen lisäksi mukana ovat Oulun, Porin ja Turun toimipisteet.

Johtamisen ja esimiestyön opinnot tarjoavat johtamiseen uusia näkökulmia ja mahdollisuuden jakaa käytännön kokemuksia muiden esihenkilöiden kanssa. Tutkintojen lisäksi yrityksille ja muille työyhteisöille räätälöidään esihenkilökoulutuksia. Suosittuja ovat muun muassa lähiesimiestyön ammattitutkinto sekä johtamisen ja yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto. .

Julkaistu Sauma-lehdessä 2023–2024.

TEKSTI: Nora Pirttijärvi

KUVAT: Pasi Tiitola

Tilauskoulutuksilla vastataan hoitajapulaan

SUOMESSA on pula hoiva-alan ammattilaisista. Tulevaisuudessa työntekijöiden tarve vain lisääntyy. TAKK taistelee hoitajapulaa vastaan kouluttamalla Suomeen kansainvälisiä osaajia tilauskoulutuksilla, joita järjestetään EU:n ulkopuolisista maista tuleville ryhmille.

Tunnelma on katossa, mutta haikeuttakin on ilmassa. Kenialaiset lähihoitajaopiskelijat ovat juuri valmistuneet, ja vieraat alkavat poistua juhlapaikalta. Kaksi vuotta kovaa työtä tiivistyi ilon ja laulun juhlaksi, kun suomalaiset ja kenialaiset yhdistivät voimansa kunnioittaakseen opiskelijoiden saavutusta.

KIINNOSTAVAT KENIALAISET

– Hauskaa nähdä opiskelijat eläväisinä ja äänekkäinä, toteaa Milla Musakka, Sastamalakodin toiminnanjohtaja.

Sastamalakoti on ikäihmisten palvelukoti, joka tarjosi kolmelle opiskelijalle oppisopimuspaikan. Musakka tietää, että kenialaisten kulttuuri on rönsyilevää, värikästä, äänekästä, täynnä laulua ja musiikkia. Sastamalakodin arjessa tätä ei kuitenkaan huomaa. Musakan mukaan opiskelijat ovat näyttäytyneet työyhteisössä hiljaisina ja hieman vetäytyvinä.

– Ehkä he pelkäävät vielä tuoda omaa kulttuuriaan esiin, hän arvelee.

Opiskelijat ovat kuitenkin solahtaneet työyhteisöön helposti, ja asiakkaat ovat ottaneet kenialaiset hyvin vastaan. Erityisesti iloisuus, positiivisuus ja hymy ovat tehneet vaikutuksen. Musakan mukaan asukkaat ovat olleet kiinnostuneita kenialaisista. Hän arveleekin, että opiskelijat ovat keskustelleet kulttuuristaan enemmän asukkaiden kuin työntekijöiden kanssa. Kenialaisista on myös tullut monen lempihoitajia.

SUJUVAA YHTEISTYÖTÄ TAKKIN KANSSA

Sastamalakoti on kamppaillut rekrytointihaasteiden kanssa. Kun tilaisuus tarjota oppisopimuspaikkoja tarjoutui, siihen tartuttiin. Tässä auttoi sujuva yhteistyö TAKKin kanssa. Musakka kiittelee, että TAKKin yhteyshenkilöt ovat olleet hyvin tavoitet-

TAKKista lähihoitajaksi valmistunut Raphael Birirchok työllistyi hoiva-alalle.

Sastamalakodin toiminnanjohtaja Milla Musakka tuntee hoiva-alan rekrytointihaasteet ja uskoo, että tilauskoulutusten tarve kasvaa tulevaisuudessa.

Vastuullista

tilauskoulutusta

• Tavoite on kouluttaa lisää osaavaa työvoimaa Suomeen.

• Tilauskoulutus on markkinaehtoista, asiakkaan itse maksamaa koulutusta.

• Pääpaino aloilla, joissa on työvoimapulaa, kuten sosiaalija terveys-, ravintola- sekä puhdistuspalvelualalla.

• Opiskelijoiksi valitaan alasta kiinnostuneita hakijoita. Haastatteluissa ja pääsykokeissa kartoitetaan esimerkiksi hakijan soveltuvuus, motivaatio, lähtötaidot ja englannin kielen osaaminen.

• Koulutuksiin sisältyy suomen kielen opiskelua, tutkintokoulutuksissa tutkinnot suoritetaan suomeksi.

tavissa, ja apua ja vastauksia kysymyksiin on saanut aina.

Musakka on todistanut hoiva-alan työvoimapulaa läheltä. Lisäksi hän tietää karuja lukuja.

– 30 prosenttia hoitajista eläköityy vuoteen 2030 mennessä. Tämä tietää tulevaisuudessa 200 000 hoitajan tarvetta, mutta tällä hetkellä vuosittain valmistuu vain noin 13 000 lähihoitajaa.

Musakka lisää, että ikääntyneiden hoiva ei ole kaikkein vetovoimaisin ala, ja myös alueelliset erot hoitajapulassa näkyvät jo nyt.

–

Toisilla paikoilla työvoiman tarve on vieläkin suurempi kuin Tampereen kaltaisissa kasvukeskuksissa. Uusia työntekijöitä on haastavampaa saada kauempana sijaitseviin hoivapaikkoihin.

Musakan mielestä TAKK tekee tilauskoulutuksilla uraauurtavaa työtä. Hänen mukaansa kansainvälisten osaajien kouluttamiselle on todella tilausta.

Eletään koronasyksyä 2021, kun Raphael Birirchok saapuu kahdenkymmenenviiden muun opiskelijatoverinsa kanssa Suomeen. Pohjolan talvi ei yllättänyt Birirchokia. Hän kuitenkin lisää, että kylmyys ja pimeys pitää kokea itse, jotta sen ymmärtää.

Kuten monet TAKKin opiskelijoista, myös Birirchok on ammatinvaihtaja. Luonnontieteiden kandidaatti halusi alun perin opiskella sairaanhoitajaksi, mutta opiskelu oli liian kallista Keniassa. Valmistuttuaan lähihoitajaksi Birirchok on askeleen lähempänä unelmaansa. Hän aikoo jäädä Suomeen, oppia lisää kieltä ja tulevaisuudessa siintää tavoite sairaanhoitajaopinnoista. Nyt Birirchok työskentelee vakituisena hoivakodissa, jossa hän suoritti tutkinnon loppuun oppisopimuksella.

Birirchok kehuu opiskelua TAKKissa. Hänen mukaansa kouluttajia oli useampia ja suomen kieltä opiskeltiin koko koulutuksen ajan. Myös suomalaiseen kulttuuriin tutustuttiin.

– Olen käynyt saunassa ja hiihtämässä, uinut järvessä ja syönyt mustaamakkaraa. Lapissa ihailin revontulia, näin poroja ja vierailin Joulupukin kylässä.

Käytännönläheinen koulutus, jossa on paljon työharjoittelua, saa kiitosta. Birirchokin mukaan tämä antaa hyvät valmiudet hoivatyöhön.

Birirchok on selvästi motivoitunut hoitoalasta. Lähihoitajan tutkinnon lisäksi motivaatio palkittiin valmistujaisissa stipendillä.

Juhla on ehkä ohi, mutta arki hoitoalan ammattilaisena Suomessa voi alkaa!

Käytännönläheistä

OPPIMISTA TAKKIN

OPPIMISYMPÄRISTÖISSÄ

Toimivat tilat oppimisen edellytyksenä

TAKK on monialainen oppilaitos. Käytännön osaajia tarvitaan eri ammattialoilla, jotta arjen toimet sujuvat. Kuinka suuri merkitys on sillä, millaisissa ympäristöissä uusia asioita opitaan.

Minkälaiset tilat innostavat uuden oppimiseen, innovatiiviseen ajatteluun, ratkaisujen löytämiseen?

TAKKin käytännönläheiselle pedagogiikalle on tilausta. Oleellista on, että ammatilliset perusvalmiudet hankitaan hyvissä oppimisympäristöissä, joissa saa tehdä, oppia ja kehittyä ammatillisesti. Erilaisiin ammatteihin opiskelevat tarvitsevat oppilaitoksen lisäksi oman alansa työssäoppimispaikan. Siellä käytännönläheinen oppiminen jatkuu. Opiskelijalle tavoitteena on löytää työpaikka tai jatkaa opintoja esimerkiksi ammattikorkeakoulussa.

Tampereen Kauppakamarin toimitusjohtaja ja Tampereen Aikuiskoulutussäätiön hallituksen jäsen Antti Eskelinen kehottaa ajattelemaan tavallista arkipäivää, jolloin kuka tahansa voi olla tekemisissä TAKKissa oppinsa saaneiden kanssa.

– Jokainen varmasti ymmärtää, kun kohdalle osuu ammattitaitoinen remonttimies, laatoittaja, sähkömies tai timpuri. Silloin olemme todella tyytyväisiä ja osaamme arvostaa taitavaa, koulutettua ammatti­ihmistä.

TAKKin pedagogisen strategian mukaisesti oppimisympäristöjä ovat oppilaitoksen tilat, erilaiset verkkoalustat ja työpaikat. Ohjenuorana on, että oppimisympäristöjä kehitetään ja uudistetaan systemaattisesti. Oppimisympäristöjen on oltava turvallisia, monipuolisia sekä työelämälähtöisiä.

Eri oppimisympäristöissä tapahtuva oppiminen on aina tavoitteellista, ohjattua ja arvioitua.

KAMPUSTEN SANEERAUKSILLA LISÄÄ TOIMINNALLISUUTTA

Taloudellinen tilanne vuonna 2013 edellytti tarkkaa taloudenpitoa. Toisaalta opetuksen ja opetusmenetelmien muuttuminen mahdollisti myös tilatarpeiden kriittisen tarkastelun. Tilankäyttöä ryhdyttiin tehostamaan edistämällä muun muassa yhteiskäyttöä ja kehittämällä varausjärjestelmää.

Samaan aikaan käynnistettiin myös hanke, jossa selvitettiin erityisesti Nirvassa ja Tampereen valtatiellä sijaitsevien omien toimitilojen käyttöä, kehittämistä ja laajentamista. Kiinteistö ­ ja tilaohjelma vuosille 2013–2020 eteni hankeselvityksen jälkeen hankesuunnitelman tekoon.

Suunnaksi sovittiin, että vuokratuista tiloista pyritään luopumaan ja ensisijaisesti kehitetään omia oppimisympäristöjä. Hallitus päätti, että toiminnot keskitetään jo olemassa oleviin tiloihin Tampereen valtatielle ja Kurssikeskuksenkadulle Nirvaan. Käytännössä alettiin puhua kahden kampuksen mallista.

Nirvassa sijaitsevan rakennuksen ensimmäinen osa on rakennettu jo 50 vuotta sitten, ja se edustaa tyyliltään omaa aikaansa. Vaikka toimitiloja on toki muokattu vuosien mittaan, käynnistettiin kampuksella laaja saneeraustyö. Suunnittelun ideointivaiheessa mukaan otettiin opiskelijoita, henkilöstöä ja yrittäjiä esittämään näkemyksiään ja toiveitaan.

Vuoden 2016 alussa Kurssikeskuksenkadun toimipisteessä avattiin uudistettu sisääntuloaula. Tämä voi tuntua pieneltä asialta, mutta se oli toiminnallisena parannuksena mittava: asiakkaat löytävät entistä helpommin perille. Kesälle 2017 ajoittui Nirvan kiinteistön ravintolaremontti, jossa saneerattiin osa julkisivusta ja ikkunoista.

Saneerauksen yhteydessä tiloihin saatiin myös henkilöstön ideoima kuntosali ja liikuntatila. Korjausrakentamisen myötä Nirvan kiinteistön kasvojen ehostus on jatkunut useiden vuosien ajan.

Tilankäyttöä ryhdyttiin tehostamaan

edistämällä muun muassa yhteiskäyttöä ja kehittämällä varausjärjestelmää.

Tampereen valtatien vuonna 1995–1996 rakennetun kiinteistön tiloihin on tehty lähinnä päivityksiä. Merkittävin saneeraus oli kauneushoitolan rakentaminen. Lisäksi opetuskahvila on uudistettu kuten myös sosiaali­ ja terveysalan hoitoalan oppimisympäristö.

Työ ­ ja oppimisympäristöistä on uudistettu monimuotoisia ja muunneltavia tiloja. Lähtökohtana on, että neliöt otetaan tehokkaasti käyttöön, kuitenkin siten, että tiloissa on miellyttävää sekä turvallista opiskella ja tehdä töitä.

Kesällä 2024 Nirvan kiinteistön käyttöönotosta tulee kuluneeksi 50 vuotta. Nirvan tontin ensimmäisen A-talon peruskivi muurattiin Tampereen päivänä 1.10.1973.

Aikuiskoulutussäätiön kiinteistömassa on mittava, yhteensä noin 26 000 m2. Oppimisympäristöjä on kehitetty ja rakennettu useiden miljoonien eurojen investoinneilla vuosina 2013–2023.

Yritykset voivat tulla kouluttamaan omia asentajiaan sähköverkkoalan oppimisympäristöön.

TAKKIN OPPIMISYMPÄRISTÖ SUURJÄNNITTEELLE MAHDOLLISTAA TURVALLISEN SÄHKÖTÖIDEN HARJOITTELUN

Sähköverkkoalan oppimisympäristön laajentaminen on ollut TAKKissa monivuotinen haave. Haaveesta tuli totta, kun opetus­ ja kulttuuriministeriön tuen ohella TAKK sai mukaan ison joukon yrityksiä. Nyt Tampereella noin hehtaarin alueella on mahdollisuus tehdä sähköasema­ ja voimajohtoasennuksiin liittyviä töitä. On tärkeää varmistaa, että TAKKin sähkökenttä on juuri kuin oikeassa maailmassa. Näin täällä opitut asiat voi turvallisen mielin tehdä kentän ulkopuolellakin.

TAKKin kentällä on kaksi erillistä voimajohtoa, jotka edustavat tyypillisiä Suomessa käytettäviä 110 kV rakenteita, ristikkopylväs, putkipylväs ja puupylväs. Lisäksi kentällä on sähköasema sekä 16 MVA muuntaja.

Resurssien käyttö tehostuu, kun koulutukset keskitetään yhteen valtakunnalliseen ajan tasalla olevaan oppimisympäristöön. Samoja koulutuksia ja oppimisympäristöä voidaan hyödyntää myös alan ammatilliseen täydennyskoulutukseen, jolloin työelämä ja yritykset voivat hyödyntää oppimisympäristöä henkilöstönsä osaamisen kehittämisessä. Harjoitustehtävät ja opetuksen sisältö suunnitellaan yhteistyössä alan yrityksien kanssa. Tehtävät tulevat oikeasta yrityselämästä, ja ne ovat monipuolisia ja mielekkäitä. Sähköverkkoalan koulutussuunnittelija Jaana Harju kertoo: – Meillä on siis periaatteessa kolmen tyyppistä asennusporukkaa koulutuksessa: voimajohtoasentajat, sähköverkkoasentajat ja sähköasemien kunnossapitäjät. Työvoimapulaa on voimajohtojen rakentamisessa ja sähköasemien kunnossapidossa, sekä myös sähköverkkoasentajia osassa Suomea. Voimajohtoasentajat rakentavat 400 kV ja 110 kV siirtoverkkoja.

Hankkeita alan yrityksillä on paljon. Esimerkiksi tuulipuistot ja aurinkovoimalat tarvitsevat siirtolinjoja. Voimajohtoasentajien työtä on alueellisesti koko Suomessa. Se on täysin matkatyötä, työskennellään ulkona, ollaan korkealla ja haasteellisissa olosuhteissa.

– Sähköverkkoasentajat tekevät paikallisille sähköverkkoyhtiöille uudisasennuksia, saneerauksia, vian korjauksia, huoltoja sekä kunnossapitoa. Tietysti heilläkin on matkatyötä, mutta ei niin paljon, jos vertaa voimajohtoasentajiin.

– Sähköasemien työt ovat ehkä eniten tarkkuutta vaativia töitä. Sähköasemien kunnossapitäjissä on paljon eläköityviä. Töihin pätevöidytään monen vuoden työkokemuksella. Kunnossapidon asentajilta vaaditaan erityisen paljon huolellisuutta ja tarkkuutta. Siellä ei virheisiin ole varaa, koska pienikin virhe saattaa aiheuttaa laajoja sähkökatkoja. Siksi oli perusteltua, miksi haluttiin sellainen ympäristö, missä voidaan kouluttaa ja pätevöittää asentajia.

Resurssien

käyttö tehostuu, kun koulutukset keskitetään yhteen valtakunnalliseen ajan tasalla olevaan oppimisympäristöön.

• Sähköverkkoalan oppimisympäristö mahdollistaa laajempaa ja monipuolisempaa sähköalan opetusta.

• Opiskelijat saavat paremmat mahdollisuudet työllistyä sähköverkko-, siirtoverkko- ja sähköasema-asennuksien uudisrakennus-, paikalliskäyttö- ja kunnossapitotehtäviin.

• Ammatillista täydennyskoulutuspalveluntarjontaa pystytään laajentamaan uuden oppimisympäristön myötä.

• Oppimisympäristöä voivat hyödyntää muiden oppilaitosten sähköja automaatioalan perustutkinto-opiskelijat sekä muun muassa Tampereen ammattikorkeakoulun insinööriopiskelijat.

• Yritykset käyttävät kenttää omiin tarpeisiinsa.

• Koska vastaavan laajuista oppimisympäristöä ei ole muualla, se on valtakunnallisessa käytössä.

Jaana Harju jatkaa.

– Opiskelijat ovat tykänneet. Tässä ympäristössä teemme tosi tiiviisti yhteistyötä. Me tunnemme henkilöt hyvin ja opiskelijat innostuvat, kun he saavat tehdä käsin itse. Kiipeilyharjoitteet ovat monipuolisia.

– Opiskelijoita on erilaisia, on uusia alalle tulijoita, sähkö ­ ja automaatioalan perustutkintolaisia ja yrityksissä työssä olevia, jotka suorittavat energia­alan ammatti ja ­erikoisammattitutkintoja. Koulutuksissa meillä on käytössä sähköiset järjestelmät. Pystymme tekemään reaaliaikaista arviointia. Opiskelija tekee näyttökirjauksen, jolloin reaaliajassa päästään katsomaan ja kommentoimaan sitä. Kun opiskelija tekee tietyt tehtävät ja raportoinnin, niin me menemme yritykseen, jossa yhdessä työelämän edustajan kanssa käydään suoritukset läpi.

– Tässä ympäristössä voidaan myös täydentää jotain näyttöjä. Jos työpaikalla ei pysty tekemään esimerkiksi energiamittarin asennuksia, niin voi tulla tänne tekemään sen osion.

– Iso kiitos kuuluu yhteystyötahoille oppimisympäristön rakentamisesta. Olemme saaneet alan ammattilaisilta niin materiaalilahjoituksia kuin äärimmäisen tärkeitä asennusneuvoja. Saamme myös kuvata asennuksia ja harjoituksia ja olemme voineet tuottaa niistä hyvää digitaalista oppimismateriaalia.

– Rakennettu sähkökenttä ei ole koskaan valmis eikä näin pidäkään olla. Toivomme, että se elää kehityksen myötä ja muuttuu käyttäjien tarpeiden mukaan. .

Haluttiin sellainen ympäristö, missä voidaan kouluttaa ja pätevöittää asentajia.

Sähköalan kouluttaja Jukka Porkka ja tekniikan toimialajohtaja Juha Jokinen vastaanottivat Vuoden Verkostoteko 2023 -palkinnon.

Sähköalan oppimisympäristöjä on kehitetty monipuolisesti vuosien ajan.

Julkaistu Sauma-lehdessä 2023–2024.

TEKSTI: Marjo Nieminen

KUVA: TAKKin arkisto

TAKK palkittiin vastuullisuudesta Vuoden Verkostoteko 2023 -tunnustuksella

ENERGIATEOLLISUUS RY myönsi TAKKille Vuoden Verkostoteko 2023 -palkinnon. Voittaja julkistettiin Verkosto-messuilla Tampereella 25.1.2023. Palkinnon teemana on tänä vuonna vastuullisuus.

– Vastuullisuutta on myös osaamisen lisääminen ja kehittäminen. Osaaminen lisää työn tehokkuutta, tuottavuutta, turvallisuutta ja mielekkyyttä, perusteli palkintoa Energiateollisuus Ry:n johtaja Janne Kerttula

– TAKKin pitkäjänteinen työ koko sähköalan ja erityisesti sähköverkkoasennusten koulutuksessa sekä yhteistyö alan yritysten kanssa on alalla laajasti tunnettua ja tunnustettua.

– Panostukset TAKKin sähkökenttään eli sähköverkkoalan oppimisympäristöön mahdollistavat ainutlaatuisen harjoittelun turvallisessa oppimisympäristössä alalla, jossa turvallisuus on ykkösasia, Kerttula summasi.

TAKKin sähköverkkoalan harjoitteluympäristö, sähkökenttä, on rakentunut yhteistyössä alan yritysten kanssa. Kentällä päästään harjoittelemaan turvallisesti asennuksia, joita ei muualla voi harjoitella. Oppilaitokset ja yritykset ympäri Suomen hyödyntävät kenttää opetuksessa ja henkilöstön kouluttamisessa.

– Sähköalan oppimisympäristöjä on kehitetty monipuolisesti vuosien ajan. Viimeisimpänä sähkökentällä on otettu käyttöön sähköasema- ja voimajohtoasennusten sekä kunnossapidon oppimisympäristö kaksi vuotta sitten. Kiinteistösähkön harjoittelutilat uudistettiin viime vuonna, kertoo tekniikan toimialajohtaja Juha Jokinen TAKKista.

– Verkostoteko 2023 on hieno palkinto ja tunnustus yhdessä yritysten kanssa tehdystä työstä sähköalan koulutusten ja koulutusympäristöjen eteen, Jokinen iloitsee.

– Haluamme olla jatkossakin luotettava ja vastuullinen kumppani alan yrityksille.

Yhteistyöllä uusiin oppimisympäristöihin

Oppimisympäristöjä ja koulutuksia kehitetään jatkossakin alan yritysten tarpeita kuunnellen. Yhteistyön ja yritysostojen avulla TAKK on viime vuosina laajentanut toimintaansa uusiin koulutusaloihin ja oppimisympäristöihin.

KAUNEUSHOITOLA OPPIMISTA

JA ASIAKKAITA VARTEN

TAKK osti Hämeen kosmetologikoulun vuonna 2017 yrittäjä Merja Purralta , joka oli perustanut koulun vuonna 1963. TAKKin tavoite oli laajentaa hyvinvointialaa.

Terveysalan ammattitutkinto / jalkojenhoitotyön osaamisala tai Hius­ ja kauneudenhoitoalan perustutkinto / ihonhoidon osaamisala muodostavat kilpailukykyisen lisän hyvinvointialaan.

TAKKin Tampereen valtatien kampuksella muokattiin tiloja ja rakennettiin ne nykyaikaiseksi kauneushoitolaksi. Hoitola avasi ovensa uusissa, valoisissa tiloissa 2.1.2019. Asiakkaat ovat löytäneet hyvin TAKKin kauneushoitolan.

Kauneushoitolan vastaava koulutussuunnittelija Tiina Mannerheimo kuvailee henkilöstön tuntemuksia.

– Olihan se henkilökunnalle todella hieno uutinen, miten jatketaan ja miten turvataan kauneudenhoitoalan ja jalkojenhoitajan koulutus. Kauppa oli todella positiivinen asia.

Tiina Mannerheimo kuvailee oppimista ja oppimisympäristön merkitystä.

– Kun opiskelija aloittaa kosmetologiopinnot, niin alussa painotetaan teoriaopintoja. Melko nopeasti oikeat asiakkaat tulevat kuvaan mukaan.

Ammattitaidon opiskelemisessa korostuu työssä oppiminen ja hoitolassa yhdessä tekeminen. On todella tärkeää, että saamme tehdä tätä asiakkaiden kanssa. Oppimisympäristö on muuttunut radikaalisti sen myötä, kun tulimme TAKKiin. Me olemme lähellä hoitolan asiakkaita ja opiskelijoiden työtä.

– Isossa työyhteisössä oppii monenlaisia taitoja. Tuemme opiskelija­asiakasta vahvasti siinä, että kukin löytää niin oman polun oppia kuin työvälineet ja tavan tehdä asiakkaan hoitoa.

– Nämä ovat hoitolassa oppimiseen kuuluvia keskeisiä asioita.

– Työssä oppimisesta tulee paljon positiivista palautetta nimenomaan siksi, koska ohjaajat ovat mukana. On turvallista lähteä opiskelemaan omaa polkua ja omaa tapaa tehdä töitä, mutta yhdessä tekeminen on tärkeää.

– Tuemme opiskelijaa itse havaitsemaan, miten asiakkaita on hyvä hoitaa. Opiskelijan ohjaus on kuitenkin taustalla läsnä koko asiakkaan hoidon ajan.

Kauneudenhoitolan perustutkinto avaa erilaisia mahdollisuuksia lähteä tekemään töitä kauneudenhoitoalalla, osaamista voi myös täydentää lisäopinnoilla ja jatko ­opinnoilla. Mikäli myynti kiinnostaa, työllistymisen suunta voi olla erilaisissa kosmetiikka­alan firmoissa. Valinnaisissa opinnoissa voi valita yritystoiminnan, jos on ajatus omasta hoitolasta. Kauneusalan yrittäjänä yhteistyö muiden hyvinvointialan tekijöiden kanssa on myös mahdollista.

Kauneushoitolan opiskelijat ja asiakkaat pitävät TAKKin tiloihin rakennettua kauneushoitolaa onnistuneena.

– Opiskelijat antavat työssäoppimisympäristöstä positiivista palautetta. On hyvä, että meillä on mahdollisuus oppia erilaisten asiakkaiden hoidosta. Sen vuoksi hoitola on tärkeä tällä alueella asiakkaillemme. Korona­ajan jälkeen suosituin hoito on ollut jalkahoito, mutta suosittuja ovat myös erilaiset kasvojen laitehoidot.

VALIMOALAN OSAAMISKESKUS

KORKEAKOULUYHTEISTYÖN EDELLÄKÄVIJÄNÄ

TAKKiin valmistui helmikuussa 2021 Valimoalan osaamiskeskus, joka tarjoaa mahdollisuuden kehittyä valimoalan osaajaksi. Valimon rakentamiseen saatiin strategiarahoitusta opetus­ ja kulttuuriministeriöltä. Oppimisympäristön koneet ja laitteet edustavat tämän päivän tekniikkaa. TAKKin valimo onkin Suomen ainoa teknisesti teollisuusvalimoa vastaava opetus­ ja tutkimusympäristö, ja TAKK on ainoa valimotekniikan ammatillinen kouluttaja Suomessa.

Yhteistyöhön liittyen Tampereen yliopistoon perustettiin vuosiksi 2023–2025 valimotekniikan määräaikainen työelämäprofessuuri, joka on Aalto ­yliopiston ja Tampereen yliopiston yhteinen. Professuuria rahoittavat Tampereen Aikuiskoulutussäätiö, tehtailija Juho Leinon Säätiö sekä Valimoteollisuus ry:n valimot.

Yliopistot ja korkeakoulut hyödyntävät jo nyt TAKKin osaamiskeskusta omassa toiminnassaan ja tulevaisuudessa alaan liittyvää opetus­ ja tutkimustoimintaa on tarkoitus laajentaa.

– Ala itsessään on Suomessa sen verran pieni, että koulutuksen ja tutkimuksen keskittäminen yhteen paikkaan on järkevää, toteaa Marko

Telenius, joka toimii myös alan yrityksiä edustavan Valimoteollisuus ry:n puheenjohtajana.

– On hienoa, että TAKK otti valimokoulutuksen hoitaakseen ja vie asiaa eteenpäin laajemminkin yhteistyössä yliopiston ja ammattikorkeakoulun kanssa, Telenius jatkaa.

– Koulutusten suunnittelussa ja toteutuksessa on tärkeä varmistaa, että koulutus palvelee koko Suomea – kaikkia paikkakuntia, joissa on valimoita.

Ammatilliset koulutukset toteutetaan oppisopimuksella, ja lähipäivät voidaan järjestää joustavasti yritysten tiloissa, verkossa tai Tampereella. Valimoalalle voidaan osaamiskeskuksen ansiosta järjestää jatkossa myös rekrytoivia koulutuksia, joiden tavoitteena on taata osaavia työntekijöitä yrityksiin.

Valimoalan koulutusryhmiä on toteutettu muun muassa Laihialla, Siilinjärvellä ja Karkkilassa.

– Prosessiteollisuuden ammattitutkinto vahvistaa ja laajentaa alalla jo työskentelevien osaamista. Tarjolle tulee myös lisä­ ja täydennyskoulutusta, muun muassa menetelmäsuunnittelusta ja metallurgiasta, kertoo TAKKin valimoalan koulutussuunnittelija Jouni Lehto. – Meillä tuotanto, tutkimus ja opetus ovat eri toimijoiden yhteistyötä. Tämäntyyppiset hybriditoteutukset ovat ammatillisen koulutuksen tulevaisuutta. Valusuunnittelukoulutus on ollut menestys, kiteyttää TAKKin rehtori Tappo Tapani

Vuoteen 2025 mennessä TAKKin valimoa pyritään kehittämään siten, että se palvelisi entistä paremmin opetusta ja tutkimusta. Tämä tarkoittaa

Valimoalan osaamiskeskus valmistui TAKKiin vuonna 2021. Avajaistilaisuudessa kyltin paljastavat professori Juhani Orkas ja rehtori Teppo Tapani.

Kuva: CAEF — The European Foundry Association

rakenteellisia uudistuksia, koulutuksen kehittämistä ja huoltovarmuuden vahvistamista. Tavoitteena on myös valimoteknisten kurssien vakiinnuttaminen Tampereen yliopistoon sekä koordinointi toisen asteen koulutuksen ja täydennyskoulutuksen oppilaitosten kesken. Tulevaisuuden päämääränä on myös säilyttää valimotekniikan työelämäprofessuuri Tampereella.

METALLITEKNIIKKA – PERINNETTÄ JA UUDISTUKSIA

TAKK järjestää monenlaisia metallialan koulutuksia. Tyypillisesti koulutusten sisältöä sovitetaan alan yritysten tarpeisiin. TAKK järjestää 1–5 päivän kursseja TIG ­hitsauksesta (Tungsten Inert Gas Arc Welding), puikkohitsauksesta sekä MIG/MAG ­hitsaustekniikoista (Metal Inert Gas / Metal Active Gas Welding). Ohjelmassa on lisäksi hitsausten pätevöitymiskoulutusta ja luokkahitsauskokeita.

– Nykyään eri hitsausmenetelmät ja materiaalit vaativat omat pätevöitymistodistuksensa, jotka ovat voimassa enintään kolme vuotta. Koulutuksia tilaava yritys voi määrittää, millaisia pätevyystodistuksia on määrä suorittaa, kouluttaja Vesa Mäenpää kertoo.

Hitsausneuvoja hallitsee materiaalit sekä tuntee standardit ja säädökset.

– Kansainvälisen hitsausneuvojan IWS ­koulutus on hyvä esimerkki TAKKin mahdollisuudesta järjestää koulutusta, jolla yritykset voivat vastata sekä säädösten että kilpailun tuomiin vaatimuksiin.

Kansainvälisen pätevyyden hankkinut hitsausneuvoja vastaa hitsauksen perustuotannosta ja toimii yhdessä yrityksen hitsausinsinöörin sekä huoltoinsinöörien kanssa hitsaustuotannon kehittäjänä. Hän on yrityksen hitsauskoordinoija, joka huolehtii omalta osaltaan kilpailukyvyn kannalta tärkeästä laadunvarmistuksesta. Koulutuksiin tulee osallistujia sekä Pirkanmaalta että kauempaakin.

Hitsausneuvoja hallitsee materiaalit sekä tuntee standardit ja säädökset. Hän osaa vastata myös asiakkaan esittämiin vaatimuksiin ja on tarvittaessa asiantunteva sopimusneuvottelija.

Koneistushallissa erityistä huomiota saa opiskelijoiden uusi, hieman erilainen työkaveri. Fanucin yhteistyörobotti on yksi Suomen ja Pohjoismaiden ensimmäisiä ja se on suunniteltu toimimaan yhdessä ihmisten kanssa turvallisesti ja tehokkaasti. Robotti on varustettu erilaisilla turvatoiminnoilla, kuten törmäyssensoreilla ja voimanrajoituksilla, jotka mahdollistavat ihmisten ja robotin turvallisen yhteistyön samalla työalueella ilman perinteistä häkkisuojausta.

Turvallisen yhteistyöskentelyn ansiosta opiskelija voi itsenäisesti kokeilla ja testata, mitä kaikkea robotin voi ohjelmoida tekemään – vain mielikuvitus on rajana.

Opiskelija ohjelmoi tietokoneella robotin suorittamaan halutun toiminnon tai tehtävän, jolloin robotti hoitaa varsinaiset raskaat, suorittavat työvaiheet.

Robotti voidaan ohjelmoida muun muassa kokoamaan, ruuvaamaan tai hiomaan. Käyttäjän tehtävänä on valvoa ja reagoida mahdollisiin vikatilanteisiin.

Robotti kytkeytyy ensi sijassa kone­ ja tuotantotekniikan perustutkinnon valinnaisen tutkinnon osan, robotiikan suorittamiseen. Sitä voidaan kuitenkin hyödyntää muissakin koulutuksissa. Työpaikoille valmistuu osaajia, jotka ymmärtävät robotiikan periaatteet sekä sen mahdollisuudet ja rajoitukset: mihin robotti sopii ja mihin ei.

TAMPELLAN TEOLLISUUSOPPILAITOS OSAKSI TAKK-KONSERNIA

2010 ­luvun alkupuolella Pirkanmaalla havahduttiin metalli­ ja konepajateollisuuden osaajapulaan. Alalta eläköityi vuosittain yli 500 ammattiosaajaa, ja kun koulutusten vetovoimakin oli hiipunut, tuli työmarkkinoille joka vuosi vain 200 uutta työntekijää. Työntekijävaje kasvoi koko ajan.

Tampereen Aikuiskoulutussäätiö ja Tampellan Teollisuusoppilaitos lähtivät yhdessä etsimään ratkaisuja metalli­ ja konepajateollisuuden työvoiman saatavuuteen ja alan vetovoiman parantamiseen. Neuvottelujen tuloksena Tampereen Aikuiskoulutussäätiö osti Tampellan Teollisuusoppilaitoksen vuonna 2014. Samalla oppilaitoksen nimi muuttui Tampereen Teollisuusoppilaitokseksi (TamTol Oy).

TamTol Oy lähti yhteistyössä kentän kanssa rakentamaan uutta konepajakoulukokonaisuutta. Nuorille opiskelualaansa valitseville, työnhakijoille sekä alanvaihtoa harkitseville tehdään vuosittain alan markkinointikampanjoita. Alan näkyvyyttä lisätään systemaattisesti ja teollisuusalan työpaikkoja tehdään tunnetuksi.

Tänä päivänä konepajakoulu elää ajassa ja tuottaa yrityspelin NYTin Yrityskylän kanssa. Vuosina 2024 ja 2025 pirkanmaalaiset 9­luokkalaiset tutustuvat alaan ja pelaavat ohjattuna yrityspeliä.

Konepajakoulun yhteistyöyrityksissä toteutetaan myös koneistajan osaamiskartoituksia, joiden perusteella yritykset ja konepajakoulu rakentavat täydennyskoulutusratkaisuja yritysten tarpeisiin. .

Digitaalisen oppimisen esiinmarssi

TAKK on jo pitkään panostanut henkilöstönsä digiosaamisen parantamiseen. Vuosien myötä on luotu monenlaisia työkaluja ja henkilöstön osaamisen kehittämisen menetelmiä. Kehittämistyön tavoitteena on ollut sujuva sekä tehokas opetus-, ohjaus- ja oppimisprosessi.

TAKK oli aktiivinen yhteistyön edistäjä ja avoimen oppimiskulttuurin kehittäjä jo Pirkanmaan avoin oppimiskulttuuri ­ohjelmassa vuosina 2009–2011. Tuolloin puhuttiin tieto­ ja viestintätekniikasta, työstettiin toisen asteen TVT­strategiaa ja laadittiin kouluttajille osaamiskartoituksia.

Silloiset opettajien digiosaamisen kartoitustyökalut ja ­sovellukset eivät kuitenkaan toimineet riittävän tehokkaasti ammatillisissa oppimisympäristöissä. Siksi TAKKissa keskityttiin kollegavalmennukseen, jota parantamalla kehitettiin myöhemmin TAKKin oma digimentorimalli. Lisäksi käynnissä oli useita muita digitalisointihankkeita.

Vuodesta 2015 lähtien TAKKissa ryhdyttiin systemaattisesti kehittämään organisaation digikyvykkyyttä. Henkilöstön digiosaamista on edistetty erilaisten digityöpajojen ja ­valmennusten avulla. Työpajoissa on kokeiltu ja opiskeltu käytännönläheisesti yhdessä erilaisten sovellusten ja laitteiden käyttöä.

Digitalisaation kehittämistä ovat rahoittaneet Aikuiskoulutussäätiön ohella muun muassa opetus­ ja kulttuuriministeriö, Opetushallitus, Euroopan Unioni, Erasmus+ ­ohjelma ja Euroopan sosiaalirahasto (ESR).

DIGITAALISET OPPIMISYMPÄRISTÖT TEHOKÄYTTÖÖN

Ammatillisen koulutuksen reformi haastoi TAKKin kehittämään ja uudistamaan digitaalisia oppimisympäristöjä. Entistä sujuvammat, yksilölliset opintopolut yhteistyössä työelämän kanssa edellyttävät oppimisympäristöiltä joustavuutta, jotta ne voisivat toimia ammatillisen oppimisen tukena. Sopivan mallin löytämiseksi TAKKissa päädyttiin hankerahoituksen avulla testaamaan useampia sovelluksia.

Ammatillisen koulutuksen reformi haastoi

TAKKin kehittämään ja uudistamaan digitaalisia oppimisympäristöjä.

Testausvaiheen jälkeen TAKKissa otettiin käyttöön Workseed ­järjestelmä, jonka avulla kouluttajat voivat aiempaa tehokkaammin seurata opiskelijoiden etenemistä, antaa palautetta ja arvioida osaamisen kehittymistä. Tavoitteena on erityisesti työpaikalla tapahtuvan oppimisen ohjaamisen tehostaminen.

Järjestelmän avulla tiedon visualisointi helpottaa opiskelijaa, kouluttajaa sekä työpaikkaohjaajaa pysymään ajan tasalla oppimisen etenemisestä. Järjestelmän toimivuuden kannalta yritysyhteistyö on ollut avainasemassa.

TAKKin kouluttajat Vesa Mäenpää ja Antti Lehtimäki sekä NDT-Team Oy:n Jukka Hakala keskustelevat hitsausalan digitalisoitumisesta.

LEARNING PATH -HANKE DIGIOSAAMISEN VAUHDITTAJANA

Vuosina 2018–2021 Learning Path ­hankkeessa kehitettiin sekä organisaation digikyvykkyyttä että henkilöstön digiosaamista. Euroopan komissio antoi erittäin hyvät arviot hankkeen toteutuksesta ja tuloksista.

Hankkeessa luotiin organisaation polku ja kouluttajan polku ­mallit.

Organisaatiotasolla kehitettiin organisaation digikyvykkyyttä, missä määriteltiin muun muassa henkilöstön digiosaamisen painopisteitä sekä minimiosaamista. Alkuun tarvittiin digiosaamisen nykytilan kartoitus. Näin saatiin yleiskuva niin johdon, kouluttajien kuin opiskelijoidenkin digiosaamisen tasosta.

Organisaation polulla määriteltiin tarkemmat kehittämiskohteet sekä henkilöstön osaamistason minimivaatimukset. Osaamistasoissa noudatettiin DigCompEdu:n osaamistasoasteikkoa A1­ C2. Henkilöstö voi olla eri tasoilla, mutta kaikkien tulisi yltää vähintään organisaation määrittämälle minimitasolle.

Kouluttajan polulla henkilöstö kehittää omaa digiosaamistaan minimitasolta eteenpäin yksilöllisesti sekä koulutusalan tarpeiden mukaisesti. Työkaluna käytetään reflektointityökalua, jonka avulla kouluttaja pääsee pohtimaan omaa digiosaamistaan sekä arvioimaan omia vahvuuksiaan ja kehittämiskohteitaan. Osaamisasteikolla kehittämistään voi jatkaa seuraavalle tasolle organisaation yleiset tavoitteet huomioiden.

LEARNING PATH -HANKE

Euroopan Komissio valitsi Learning Pathin yhtenä hyvänä esimerkkinä digiosaamisen kehittämisestä eurooppalaiseen School Education Gateway -julkaisuun. Learning Path -hanke valittiin vuonna 2021 yhdeksi Erasmus+ Hyvät käytännöt -hankkeeksi (Good Practice Example).

Komissio kirjoitti arviossaan: The Learning Path project was based on the European Framework for the Digital Competence of Educators, summed up as the “four C´s of 21st-century skills”: Critical thinking, Creativity, Collaboration and Communication.

TAKKin digimaisema vuonna 2023

HELPDESK@takk.fi 044 790 6444

DIGITUK I P A LVELUT

Webropol

TAKKin Studenta raportointi

Open Badge Factory

Tekoäly-ohjelmat ARVO, ARVI ja OPAL

Wonda vr Thinglink

LEGO We Do

Kahoot Seppo-peli

Answergarden Mentimeter Jamboard Padlet Flinga Canva

StudentaPlus

Mepco HRM

Digipedamentori

Virkailijan opintopolku

SoleTM

Alakohtaiset digimentorit

Digimentorit Teams-kanava

HOKS ja Studentamentorit SOME

Blogit

Animointiohjelmat: Biteable, Animaker Classroomscreen Microsoft Clipchamp Google

Tulee hallita

Ympyrän ytimessä on määritelty ne sovellukset, jotka henkilöstön tulee hallita. Keskikehällä oleviin sovelluksiin saa tukea digimentoreilta. Ulkokehällä esitellään oppilaitoksen omat digitukipalvelut.

SAA TUKEA MM . MENTOREILTA

DIGIOSAAMISESTA ARKIPÄIVÄÄ

TAKKin digimentorit toimivat henkilöstön digivalmentajina auttaen heitä suunnittelemaan omia polkujaan. Digimentoritoiminnan myötä Learning Path ­hankkeen kehittämistoimintaa on saatu levitettyä organisaation sisällä. Digimentorit auttavat mentoroitavaa hänen kysymyksissään ja ohjaavat häntä pohtimaan digiosaamisensa kehittämistä laajemminkin.

Oman polun suunnittelulle ei aseteta liian suuria tavoitteita – tarkoitus on edetä pienin askelin omaan tahtiin. Onnistumisen kokemukset ruokkivat motivaatiota, ja määriteltyjen tavoitteiden saavuttaminen kannustaa ottamaan seuraavan askeleen.

Mallin mukaisesti digiosaamisen kehittämisessä olennaisia tekijöitä ovat innostaminen ja onnistumisen kokemukset. Mentoritoiminnalla tuetaan kollegoita juuri niissä asioissa, joissa he tarvitsevat apua. Mentorin omien kokemusten jakaminen on todettu erittäin hyödylliseksi.

TAKK on systemaattisesti kehittänyt digitaalisuuden eri ulottuvuuksia. Kevään 2020 korona­ajan poikkeusoloissa TAKKissa oltiin tyytyväisiä, koska henkilöstön digiosaamista oli ehditty ennakolta vahvistaa. Sittemmin erilaisten sovellusten määrä on kasvanut ja opiskelijoita sekä henkilöstöä on pystytty tukemaan hyvin jatkuvasti kasvavassa digimaailmassa.

TAKKin toiminnan laatu rakentuu osaavasta ja ammattitaitoisesta henkilöstöstä sekä työelämän yhteistyöverkostoista. Kädentaitojen osaamista vaativien ammattien oppiminen on palkitsevaa ja läheisessä vuorovaikutuksessa myös arvokasta, mutta se ei sulje pois digitaalisuuden jatkuvaa kehittämisen tarvetta. Opetus­ ja ohjaushenkilöstön opetusjärjestely­ ja menetelmäosaaminen on erittäin keskeistä ammattien oppimisen näkökulmasta. Digitalisaatio ei ole kuitenkaan itseisarvo, pääasia on oppiminen. .

TAKK on systemaattisesti kehittänyt digitaalisuuden eri ulottuvuuksia.

menestystekijänä Toimiva työyhteisö

Pysyvästi parempaa työelämää

Työskentely TAKKissa voidaan tiivistää kolmeen avainsanaan: palvelu, oppiminen ja yrittäminen. Ammatillinen osaaminen, yhdessä tekeminen sekä uteliaisuus uuden oppimiseen ovat henkilökunnan arkea ja TAKK on työpaikkana haluttu.

TAKKin ydintehtävä on erilaisten koulutus­ ja kehittämispalvelujen tuottaminen. Siksi on erittäin tärkeää, että palveluja tuottavat osaavat ja motivoituneet työntekijät. Kehityshaluinen henkilöstö kykenee luomaan ja hyödyntämään uusia voimavaroja, jotka puolestaan kasvattavat työn imua ja luovat positiivista kasvua.

TAKKin tavoitteena on myös olla hyvinvoiva sekä tasa­arvoinen, avoin, yhteistyökykyinen ja kehittyvä työyhteisö, jossa kaikki voivat toteuttaa omaa tehtäväänsä tasa­arvoisesti ja turvallisesti. Johtajuuden lähtökohtana on kohdella kaikkia työntekijöitä tasapuolisesti, yhdenvertaisesti ja oikeudenmukaisesti. Uudistumisen ja arjen onnistumisen kannalta on myös ensiarvoisen tärkeää huolehtia siitä, että TAKKissa on ihmistä arvostava, avoin toimintakulttuuri, muutosvalmiutta oppimiseen sekä jatkuvaa vuorovaikutusta eri henkilöstöryhmien kesken.

Henkilöstö kokee TAKKissa työskentelyn mielekkääksi ja merkitykselliseksi, koska työssä pystyy käyttämään omia vahvuuksia ja työ hyödyttää opiskelijoita sekä laajemmin ajateltuna koko yhteiskuntaa. Organisaation perustehtävä on helppo ymmärtää ja työroolit ovat selkeitä.

Henkilöstön määrässä on tapahtunut isojakin muutoksia vuosina 2012–2023. Pääosa henkilökunnasta on kouluttajia, joita oli hieman yli 200 vuonna 2023, hallinto ­ ja tukipalveluhenkilöstöä oli 66. Kouluttajat toimivat pääosin eri ammattialoilla. Lisäksi on muutamia yhteisten tutkinnon osien kouluttajia, erityisopettajia ja opinto ­ohjaajia. Hallinto ­ ja tukipalveluhenkilöstö koostuu johdon, henkilöstöasioiden, kehittämisen, kiinteistöpalvelun,

talouden, tietotekniikan sekä viestinnän ja markkinoinnin ammattilaisista.

Osan tarvitsemistaan palveluista, esimerkiksi ravintola­ ja siivouspalvelut, TAKK ostaa muilta palveluntuottajilta. Pirkanmaan hyvinvointialue tuottaa puolestaan opiskeluhuollon palvelut (terveydenhoitajat, psykologit ja kuraattorit).

Perinteisesti henkilökunnan työsuhteet ovat olleet pitkiä. Keskimääräinen työsuhteen kesto on 11 vuotta, ja työssä olevien keski­ikä on 49 vuotta. Vuonna 2023 työsuhteessa oli vielä muutamia, jotka olivat aloittaneet työt TAKKissa jo 1980 ­luvulla.

Tampereen Aikuiskoulutussäätiö / TAKK on työnantajana Sivistysala ry:n jäsen. Se on puolestaan Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n jäsen ja edustaa 400 yksityistä sivistysalan työnantajaa, joiden palveluksessa työskentelee 69 000 alan asiantuntijaa. TAKKissa sovelletaan Ammatillisten aikuiskoulutuskeskusten työehtosopimusta. Se on rakenteeltaan toimiva ja sopiva ympärivuotiseen toimintaan. TAKKissa ei noudateta kouluista tuttua lukuvuosiajattelua, vaan koulutuksia järjestetään vuoden ympäri. Tarvittaessa koulutuksia voidaan käynnistää myös keskellä kesää.

TAKKin johtosäännön mukaan TAKKin johtokunnassa on säätiön hallituksen jäsenten lisäksi yksi kouluttajien, yksi muun henkilökunnan sekä yksi opiskelijoiden edustaja. Johtokunnan tehtävänä on käsitellä koulutustoiminnallisia periaatteita ja seurata niiden toteutumista.

Johtoryhmä toimii neuvoa antavana elimenä ja sen tehtävänä on ohjata oppilaitoksen kehittämis­ ja suunnittelutyötä sekä valmistella strategisia päätöksiä.

Opiskelijakunta pyrkii puolestaan edistämään TAKKin opiskelijoiden yhteistoimintaa, vaikutusmahdollisuuksia ja osallistumista sekä kehittää opiskelijoiden ja koulutuksen järjestäjän välistä yhteistyötä.

Perinteisesti henkilökunnan työsuhteet ovat olleet pitkiä.

Keskimääräinen työsuhteen kesto on 11 vuotta.

Henkilöstön

AVAINASEMASSA OSAAVA HENKILÖSTÖ

Henkilöstön rekrytoinnissa keskeisiä asioita ovat riittävä koulutus ja ammatillinen osaaminen. Opetushenkilöstön osalta tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että TAKK palkkaa kullekin opetettavalle alalle osaajia, joilla on soveltuva korkeakoulututkinto ja käytännön työkokemus opetustehtävien sisältöä vastaavista tehtävistä. Pedagogiset opinnot ovat välttämättömät.

Tapauskohtaisesti pedagogisten opintojen puuttuessa on voitu kuitenkin sopia, että opinnot on suoritettava esimerkiksi kolmen vuoden aikana työn aloittamisesta.

Pysyäkseen työmarkkinakelpoisena jokaisen TAKKilaisen on kehitettävä itseään jatkuvasti. Myös työnantaja haluaa varmistaa, että työntekijöiden ammattitaito on ajan tasalla ja palveluja tuottaa osaava henkilöstö. Osaamisen kehittämisen tavoitteena on parantaa tuottavuutta ja kilpailukykyä sekä varautua meneillään oleviin ja tuleviin muutoksiin.

Osaamisen kehittämisessä keskeisiä osioita ovat ammatilliseen osaamiseen liittyvä kouluttautuminen, esihenkilötaitojen vahvistaminen sekä ammattitaitoa tukevan osaamisen lisääminen. Viimeisten vuosien aikana kaikille TAKKilaisille suunnatun osaamisen kehittämisen painopiste on ollut henkilöstön digiosaamisen vahvistamisessa. Muita keskeisiä teemoja ovat olleet turva­ ja viestintävalmennukset sekä opiskelijahallintoon liittyvät valmennukset. Lisäksi viime vuosina henkilöstöä on valmennettu ammatillisen koulutuksen reformin toimeenpanoon ja muuttuneen ammatillisen koulutuksen lainsäädännön mukaiseen toimintaan.

Osaamisen johtamisessa on TAKKin johdon lisäksi kunkin esihenkilön rooli tärkeä.

Opetus­ ja kulttuuriministeriö myönsi strategiarahoitusta koulutuksen ydinprosesseihin liittyvän osaamisen vahvistamiseen. Henkilöstölle tehtiin valmennuksen aloitusvaiheessa kattavat lähtötasotestit ja näin saatiin selville osaamisen kehittämisen keskeisimmät tarpeet. Näitä olivat muun muassa oppisopimus­ ja koulutusprosessien selkeyttäminen sekä ohjaus työpaikoilla. Päätavoitteena valmennuksessa oli kehittää osaamista, jota tarvitaan, kun opiskelijaa ohjataan tekemään henkilökohtainen osaamisen kehittämissuunnitelma (HOKS). Osaamisen johtamisessa on johdon lisäksi kunkin esihenkilön rooli tärkeä. Esihenkilö selkiyttää omalle tiimilleen toiminnan suunnan, tukee ryhmää ja yksilöitä sekä mahdollistaa kehittämisen ja kehittymisen. Tärkeää on myös lähiesihenkilöiden sitouttaminen yhteisiin tavoitteisiin.

TAKKissa johto määrittelee osaamisen kehittämisen suunnan ja varmistaa, että se on strategisten linjausten mukainen. Strategiakaudella 2022–2026 yhdeksi painopisteeksi on määritelty osaava ja hyvinvoiva henkilöstö, joka nähdään myös kilpailuetuna. Menestymisen kannalta tärkeää on myös henkilöstön ammatillisen uteliaisuuden ja innostuksen ylläpitäminen sekä 2030–2040 luvuilla esiintuleviin ammattien, työelämän, talouden, väestörakenteen ja ilmastomuutoksen haasteisiin valmistautuminen.

TAKKin yhteisöllisyyttä vaalitaan henkilöstön yhteisissä tilaisuuksissa.

TYÖSUOJELUA, TYÖOLOJEN PARANTAMISTA JA HENKILÖSTÖKYSELYJÄ

Työsuojelun tavoitteena on taata henkilöstölle turvalliset ja terveelliset työolot sekä tukea työkykyä. Työsuojelutoiminta perustuu voimassa olevaan lainsäädäntöön ja johtoryhmän hyväksymään työsuojelun toimintaohjelmaan. Koko henkilöstö toimii työsuojelun vastuullisena toteuttajana, kukin toimivaltuuksiensa puitteissa. Vastuu työsuojelusta on siis myös jokaisella työntekijällä itsellään.

Henkilöstöllä on laajat työterveyshuollon palvelut. TAKKissa on myös tehty säännöllisesti työpaikkaselvityksiä yhteistyössä työterveyshuollon kanssa. Näissä selvityksissä eri aloilla ja toimipisteissä on arvioitu henkilöstön kannalta työn fyysisiä, psyykkisiä ja sosiaalisia tekijöitä. Selvityksiin liittyvät lisäksi eri ammatillisten alojen riskikartoitukset. Oppimis­ ja työympäristöjä pyritään myös koko ajan parantamaan. Konkreettisena esimerkkinä voidaan esiin nostaa muun muassa opetustilojen äänialtistusmittaukset, joiden perusteella onkin laadittu meluntorjuntasuunnitelma.

Henkilöstön työtyytyväisyyskyselyitä on tehty säännöllisesti vuodesta 1999 lähtien. Kyselyt ovat tuottaneet jo pitkään hyviä tuloksia. Henkilöstökyselyn viitekehykseksi valittiin 2010 ­luvulla ensimmäistä kertaa työn imu. Käsitteeseen sisältyvät tarmokkuus, onnistuminen sekä työhön uppoutuminen. Kokemukset työn imun hyvinvointivaikutuksista ovat olleet TAKKissa verrokkiryhmää korkeammat.

Vuoden 2020 alusta on säännöllisesti mitattu myös sitä, millä herkkyydellä työntekijä olisi valmis suosittelemaan työpaikkaansa muille.

Suositteluhalukkuutta ilmoittava luku lasketaan vastausten perusteella siten, että työpaikkaansa arvostelleiden (arvosana 0–6) prosenttiosuus vähennetään suosittelijoiden (arvosana 9–10) prosenttiosuudesta. Vuonna 2020 suositteluhalukkuus eli eNPS ­luku oli 39 ja vuonna 2023 luku oli 55. Positiivisina asioina vastaajat nostivat esiin muun muassa toiminnan aktiivisuuden, työn monipuolisuuden ja vaihtelevuuden sekä itsenäisyyden työtehtävissä. Negatiivisena vastaajat mainitsivat muutoksen, epävarmuuden ja huolen omasta jaksamisesta.

Työsuojelun tavoitteena on taata henkilöstölle turvalliset ja terveelliset työolot sekä tukea työkykyä.

Joulukuussa 2023 TAKKin koko henkilöstölle tehtiin Työvire­kysely. Vire­kyselyt mittaavat työyhteisön vahvuuksia ja kehityskohteita asteikolla 1–5. TAKKilaisten kyselyllä mitattu työvirelukema oli 4,1. Kysely toteutettiin yhteistyössä työeläkeyhtiö Ilmarisen kanssa.

AMMATTIYLPEYS KUMPUAA ONNISTUMISISTA

TAKKin pedagoginen strategia linjaa, että henkilöstön tärkein tehtävä on valmentaa ja ohjata. Talossa toimitaan aikuisten kesken ja vuorovaikutus on avointa. Työilmapiirissä korostuvat mutkattomuus, rentous ja kannustavuus.

Ammattiylpeys kumpuaa siitä, että työntekijä kokee työnsä arvokkaaksi ja haluaa siksi tehdä työnsä hyvin. Työntekijä kokee ammattiylpeyttä suoriutuessaan haasteellisista tehtävistään sekä kokiessaan työn merkitykselliseksi itselleen ja muille. Opetustyössä ammattiylpeyteen vaikuttaa myös aivan olennaisesti se, minkälaisia kokemuksia opiskelijat saavat.

TAKKissa opiskelijat arvostavat opettajiaan:

– Aamuisin oppilaitokseen tullessa ei tarvitse jännittää, opiskelu on käytännöllistä ja kouluttajat ovat asiantuntijoita. Vaikka takuuta työpaikasta ei anneta, vaikuttavat opitut asiat ja asenne siihen, että tekevälle työtä löytyy.

Palautetta edistymisestä saa, ja täällä oppii myös antamaan palautetta.

Ukrainasta vajaa 20 vuotta sitten muuttanut matematiikan kouluttaja

Irina Pukari on tehnyt töitä TAKKissa vähän yli neljä vuotta. Hän opettaa ammattimatematiikkaa muun muassa sosiaali­, terveys­ ja kasvatusalalla, rakennusalalla sekä puhdistuspalvelualalla. Opiskelijoissa on sekä maahanmuuttajia että suomea äidinkielenään puhuvia.

Maahanmuuttajien opettamisessa Irina korostaa myös kielen oppimista. Oppitunneilla opiskellaan sekä suomea että matematiikkaa. Irinan mielestä Suomessa opettaminen on erilaista. Matematiikan oppikirjoissa on paljon luovia tehtäviä, jotka lisäävät innostusta oppia matematiikkaa.

Irina pitää TAKKin työilmapiiriä ystävällisenä, asiallisena ja yhteistyötä tukevana. Hän on myös kiitollinen opiskelijoiden antamasta palautteesta:

Ensimmäiset kenialaiset lähihoitajat valmistuivat TAKKista 6.10.2023 ja siirtyivät työelämään.

– Kotimaassani matematiikka oli tylsää ja vaikeaa, Suomessa se on kivaa ja mielenkiintoista.

– Olet paras opettaja mitä minulla on koskaan ollut! En ole ollut koulussa hyvä matematiikassa, mutta nyt kun selitit kaikki yksinkertaisesti ja ymmärrettävästi, niin oivalsin laskut ja innostuin jopa matematiikasta.

Anu Matilainen on terveydenhuollon ammattilainen. Hän opettaa hoitoalalle tulevia ja on vahva toimija työpaikkakoulutuksissa. Hänen mielestään ammatillinen osaaminen on opetustyössä aivan keskeistä, lisäksi tarvitaan tilannekohtaista joustavuutta. Yhteistyö työelämän kanssa on oltava saumatonta, koska työpaikat ja oppilaitokset ovat saman asian äärellä.

– Me ylläpidämme osaamista. Meillä on hyvin vahvat verkostot ja pitkäaikainen yhteistyö eri toimijoiden kanssa. Me havaitsemme nopeasti työelämän tarpeet. Työpaikkakoulutukset lähtevät työpaikkojen omista toiveista ja kaikille räätälöidään hyvin yksilöllisesti tarpeitten mukaiset koulutukset.

Anu kertoo esimerkkejä:

– Hoitotyössä ammattietiikka näyttäytyy ehkä eri tavalla kuin muilla aloilla, joita täällä TAKKissa opiskellaan. Sosiaali­ ja terveydenhoitoalalla ammattietiikka on hyvin tärkeä asia, ja se on opetuksessa mukana ihan alusta alkaen. Keskusteluja käydään paljon esimerkiksi siitä, miten me olemme tasa­arvoisia, miten toiminta on läpinäkyvää tai miten kohtelemme kaikkia opiskelijoita samanarvoisesti.

Työilmapiirissä korostuvat mutkattomuus, rentous ja kannustavuus.

– Meillä TAKKissa opiskelee myös muista kulttuureista tulleita, jotka ymmärtävät meidän arvojamme eri tavalla ja heillä on itsellään myös erilaisia arvoja. Siksi me käymme yhdessä läpi, mitä arvot TAKKissa tarkoittavat. Meillä hoidetaan kaikkia ihmisiä. Me olemme tasa­arvoisia ja toisiamme kunnioittavia ja kaikilla meillä on itsemääräämisoikeus.

– Työmoraalimme on korkea ja meillä on halu onnistua. Olemme ylpeitä siitä, kun me kuulemme opiskelijoilta palautetta siitä, että täällä asiat ovat hyvin, tai kun työpaikalta tulee palaute, että TAKKin opiskelijat ovat työpaikkansa parhaita opiskelijoita.

Sosiaali­, terveys­ ja kasvatusalan kouluttajat Tanja Fågel ja Katri Mure ovat myös ammatistaan ja osaamisestaan ylpeitä TAKKilaisia.

– Opiskelijat ovat antaneet positiivista palautetta TAKKin opettajien ammattitaidosta ja pedagogisesta osaamisesta. He ovat myös kertoneet, että kouluttajat haluavat oikeasti auttaa opiskelijoita oppimaan ja ovat kiinnostuneita opiskelijoiden oppimisesta.

Autoalan kouluttajana toimiva Juha Vainio puolestaan kuvailee kokemuksiaan kunnossa olevaksi pelikirjaksi:

– Opiskelijat ovat tyytyväisiä, kun suunnitelmat ja lukujärjestykset

pitävät paikkansa. Toinen seikka on maineen kiiriminen, koska opiskelijat haluavat tänne, niin meidän pitää olla maineemme veroisia. Se mitä luvataan, pitää pystyä myös antamaan. Hienoa, että yrityksissä TAKK tulee mieleen, kun halutaan oppia uutta ja kasvattaa osaamista.

Vuonna 2020 TAKKin sosiaali­, terveys­ ja kasvatusalan kouluttajana aloittanut Hanna Nyrönen kehuu erityisesti oppilaitoksen henkeä.

– Positiivinen henki kulkee läpi talon. Kaikki tervehtivät ja hymyilevät, se vaikuttaa ilmapiiriin. Tämä tuli vastaan ihan ensimmäisestä päivästä alkaen, olen ollut kaikkialle tervetullut ja tunnen kuuluvani joukkoon. Toisia myös autetaan ja tuetaan vilpittömästi. Täällä voi myös kertoa huolensa niin työkavereille kuin esihenkilölle eikä asiaa sivuuteta.

– Yhteiset työtavat ovat selvästi aikojen saatossa muotoutuneet hyviksi. On säännölliset ja tehokkaat tiimipalaverit, joissa päästään yhdessä käsittelemään sitä, missä mennään ja mitä on tulossa. Isommissa kokonaisuuksissa työnjakoa tehdään juuri tiimipalavereissa. Opetusmateriaalit ovat ajantasaisia ja selkeitä. Niitä me myös kehitämme aktiivisesti ja kontrolloidusti.

OSALLISTAMISTA JA YHDESSÄ TEKEMISTÄ

Yksilöllisen osaamisen kehittämisen rinnalla kaikkia TAKKilaisia on haluttu osallistaa tiettyjen teemojen äärelle. Esimerkiksi vuonna 2017 koko henkilöstö osallistui sisäiseen Suosittelua tuottava asiakaskokemus ja myyntiosaaminen ­valmennukseen. Siihen kuului omaan työhön tai TAKKin toimintaan liittyvän kehittämistehtävän tekeminen.

Vuonna 2014 TAKKissa päädyttiin kokeilukulttuurin innoittamana käyttämään oppimisympäristöjen ja muiden tilojen suunnittelussa Charrettemenetelmää. Suunnittelukokeiluun osallistuivat johto ­ ja päällikkötaso, kouluttajia, opiskelijoita sekä hallinto ­ ja tukipalveluiden henkilöstöä sekä arkkitehti.

Charrette­menetelmän avulla luotiin innovatiivinen ilmapiiri, jossa monipuolinen sidosryhmien joukko pääsi toimimaan yhteistyössä ja luomaan visioita tulevaisuudesta. Suunnitteluun osallistettiin useita eri tahoja, koska oli tärkeää saada esille erilaisia näkökulmia. Prosessi alkoi visioinnilla, jossa tehtiin hahmotelma ja jatkosuunnitelma. Sen jälkeen ideoita työstettiin, tarkennettiin ja kehitettiin. Lopputuloksena oli piirustus, pienoismalli sekä lista ideoista ja päätöksistä.

Charrette­prosessia hyödynnettiin konkreettisesti Nirvan kampuksen saneeraussuunnittelussa. Tuotoksiin voi tänäkin päivänä tutustua Nirvan kampuksella C ­ ja B ­talojen väliin rakennetussa kaksikerroksisessa infoaulassa, A­talon pohjakerroksen kuntosali­ ja liikuntatilassa sekä Nirvan pihan kuntoilualueella.

Vuoden 2018 alussa Nirvan toimipisteeseen avattu kuntosali on henkilöstön ja opiskelijoiden käytössä ja laitteiden käyttöön saa myös opastusta. Kuntosalin yhteydessä olevassa liikuntatilassa henkilöstölle järjestetään

Charrette-työpajassa Arkkitehtitoimisto Helamaa & Heiskanen esitteli henkilöstön ideoinnin pohjalta tehtyjä luonnoksia.

muun muassa ohjattua kuntonyrkkeilyä, jumppaa ja joogaa.

Yhdessä tekeminen näkyy myös opetustyössä. Kouluttajat ovat hyvin innostuneita työstään, porukassa voi ideoida ja toteuttaa itseään. TAKKissa pääsee myös mukaan erilaisiin kokeiluihin ja uusien menetelmien käyttöön kannustetaan. Kaikki haluavat panostaa siihen, että opetuspäivä on opiskelijalle mielekäs ja sisältää monella eri tavalla mahdollisuuden oppia ja osallistua. Näin mielekkyys ja innostus pysyy myös kouluttajalla.

TAKKin luottamushenkilöinä oman toimensa ohella toimivat Tuuli Oksanen ja Jyrki Lempinen liputtavat molemmat vahvasti monimuotoisuuden ja kehittymishalukkuuden puolesta.

– On rikkaus, että me olemme erilaisia ja onneksi enemmistö on valmis kehittymään. Täällä kannustetaan oman osaamisen kehittämiseen ja sitä kautta voi löytyä myös uusia työmahdollisuuksia. TAKK työpaikkana on sellainen, että organisaatiossa on mahdollisuus siirtyä eri tehtäviin niin vaakatasossa kuin pystysuunnassakin.

– Kehittämisessäkin kaikilla on työskentelyn ja itsenäisyyden vapaus, koska meillä on organisaation ja esihenkilöiden luottamus työntekijöihin.

TAKKissa suhtaudutaan positiivisesti kehittämiseen, sallitaan kokeiluja ja kannustetaan uusiin avauksiin.

KORONAPANDEMIA KEHITTI

KRIISIVALMIUTTA

Wuhanin kaupungissa Kiinassa havaittiin joulukuussa 2019 uuden koronaviruksen aiheuttama epidemia, joka levisi nopeasti muualle Kiinaan ja eri puolille maailmaa. Myöhemmin Maailman terveysjärjestö tunnisti virallisesti uuden koronaviruksen SARS ­ CoV­2:n, jonka aiheuttama tauti sai nimen covid­19.

Suomessa valtioneuvosto linjasi toimenpiteitä, joiden tarkoituksena oli suojata väestöä ja turvata yhteiskunnan sekä talouselämän toiminta. Virusepidemian edetessä maahan julistettiin poikkeusolot 16.3.2020 alkaen.

TAKKissa viranomaisten ohjeita lähdettiin toteuttamaan välittömästi. Johdossa sovittiin säännöllisestä tiedottamisesta sekä henkilöstölle että opiskelijoille. Heti 17.3.2020 opetus ja ohjaus muutettiin pääasiassa etänä tapahtuvaksi. Kädentaitojen oppimista lähiopetuksessa pidettiin kuitenkin tärkeänä, joten työhalleissa ja luokissa tehtiin tarkasti valvottuja ratkaisuja yksilöllisen ja pienryhmäopetuksen onnistumiseksi.

Opiskelijoiden mahdollisuudet suorittaa tutkintoja turvattiin jatkoopintoihin tai työelämään siirtymisen varmistamiseksi.

Opiskelijoiden mahdollisuudet suorittaa tutkintoja turvattiin jatko ­opintoihin tai työelämään siirtymisen varmistamiseksi.

Kaikki tämä vaati henkilöstöltä ja eri koulutusaloilta luovaa ja määräysten mukaista organisointia. Monilla aloilla työssäoppiminen kuitenkin vaikeutui.

Ravintolat suljettiin ja opiskelijoiden sekä henkilöstön turvallisuudesta huolehdittiin tila­ ja hygieniajärjestelyin. Hankittiin desinfiointiaineita, kasvomaskeja ja visiirejä. Valvottiin karanteeneja ja autettiin taudille altistuneiden jäljittämisessä. Kännyköihin ladattiin koronavilkku, ei matkustettu ulkomaille eikä Uudellemaalle ja lopulta otettiin myös rokotteita.

Vähitellen koronavirustautiin liittyvät toimet jäivät historiaan. Valtioneuvosto kumosi helmikuussa 2022 etätyön käyttöä koskevan valtioneuvoston periaatepäätöksen. Valtioneuvoston yleisistunnossa 24.2.2022 kumottiin myös ravitsemisliikkeiden toiminnan väliaikaisesta rajoittamisesta annettu asetus. Tuona samana päivänä Venäjä hyökkäsi Ukrainaan ja alkoi yhä edelleen jatkuva sota.

Näillä molemmilla kriiseillä on ollut vaikutuksensa TAKKilaisten arkeen. Jo ensimmäinen koronakevät haastoi työyhteisöllisyyden, johtamiskäytänteet ja työsuojelun sekä turvallisuuden tunteen. Etätyö jakoi henkilöstön kokemuksia ja mielipiteitä. TAKKissa päivitettiin noin kymmenen vuotta vanhat etätyöskentelyn ohjeet ja uudet hybridityön ohjeet tulivat voimaan 1.8.2022.

HÄTÄAPUKAMIINOITA UKRAINAAN

Vuonna 2022 LUT-yliopisto haastoi metallialan yritykset ja oppilaitokset kautta maan valmistamaan kamiinoita Ukrainaan. TAKK vastasi haasteeseen ja kamiinoiden valmistuksesta tuli hitsausta opiskeleville hieno oppimisen paikka. Hitsausalan innostumisen lisäksi TAKKin henkilökunta lähti mukaan yhteiseen projektiin. Ukrainaan lähti lopulta kaikkiaan 72 hätäapukamiinaa. Henkilöstö ja opiskelijat innostuivat lisäksi keräämään kamiinoiden sisään tarpeellista tavaraa, kuten retkikirveitä, villasukkia, lapasia, ensiaputarvikkeita, sytytyspaloja ja suklaata.

Kamiinat rakennettiin Konekansa.net:ssä julkaistujen piirustusten pohjalta. Ohjeet oli suunniteltu ryhmätyönä samalla foorumilla.

– Kamiina on toimiva harjoitustyö levytyön ja hitsauksen opiskelijoille, joten hyvän tekeminen vei samalla opintojakin eteenpäin, kertoo kouluttaja Markus Pakonen

– Päädyimme tähän kamiinaan, koska se oli mietitty toimivaksi sekä valmistuksen että logistiikan kannalta. Yhdelle eurolavalle mahtuu 36 kamiinaa. Haastavissa sotaolosuhteissa kamiinoilla voidaan sekä lämmittää koteja että valmistaa ruokaa.

Kone- ja tuotantotekniikan perustutkintoa opiskelevat Abhi Gupta ja Jesse Rontu innostuivat merkityksellisestä projektista.

– Ruoka ja lämpö ovat perusjuttuja, joista Ukrainassa on pulaa. Kamiina on pieni asia, mutta se voi olla elintärkeä, perustelee Gupta.

– Hyvin suunniteltu kamiina oli hyvä harjoitustyö, jossa pääsi käytännössä treenaamaan monia levytyön vaiheita, vahvistaa Rontu.

Kouluttaja Markus Pakonen opiskelijoiden ja Ukrainaan lähetettävien kamiinoiden kanssa.

OSAAMISPÄÄOMAA JÄÄKIEKON MM-KISOISTA

TAKKin naapuritontille Tampereen keskustaan valmistui vuoden 2021 lopulla Euroopan modernein monitoimiareena. Siellä pelattiin jääkiekon maailmanmestaruudesta 13.–29.5.2022. TAKK teki kisoihin liittyvät yhteistyösopimukset Suomen Jääkiekkoliiton sekä Timo ja Satu Jutilan omistaman JetsetClub Oy:n kanssa. Toukokuussa Tampereen valtatien tilat muuntautuivat kisojen vapaaehtoisten taukotilaksi ja Suomen ottelupäivinä VIP­vieraiden tiloiksi.

JetsetClubin ja TAKKin yhteistyön suunnittelu käynnistyi jo tammikuussa 2020. Laaditun yhteistyösopimuksen mukaan TAKKin opiskelijat pääsivät osallistumaan oheistapahtumien suunnitteluun, rakentamiseen ja toteuttamiseen kaikkina ottelupäivinä. Yhteistyöhön osallistui kymmeniä TAKKin opiskelijoita, joille Jutilat tähdensivät, että mukana olevilta vaaditaan täydellistä sitoutumista ja tahtoa työskennellä lujasti. Vastaavasti tarjolla oli kerran elämässä ­kokemus.

MM-kisat olivat ainutlaatuinen

tilaisuus saada TAKKin opiskelijat mukaan isoon kansainväliseen urheilutapahtumaan.

Mukana tapahtumasuunnittelussa oli opiskelijoita muun muassa sisustusalalta, rakennusalalta, kauneudenhoitoalalta, liiketaloudesta, matkailu­ ja ravitsemusalalta sekä turva­alalta. He olivat tuottamassa hyvää palvelua ja saivat samalla arvokasta kokemusta. Opiskelijoiden kisoihin liittyneet tehtävät räätälöitiin osaksi ammatillisia opintoja. MM­kisat olivat ainutlaatuinen tilaisuus saada TAKKin opiskelijat mukaan isoon kansainväliseen urheilutapahtumaan.

Sisustusalan opiskelijat vastasivat TAKKissa toteutettujen VIP­tilojen visuaalisesta ulkoasusta ja sisustusratkaisuista, joilla tilojen ilme muutettiin siten, ettei kukaan muistanut olevansa oppilaitoksessa. Opiskelijat tekivät koulutussopimuksen JetSetClub Oy:n kanssa ja saivat lisäksi Jääkiekkoliiton todistuksen osallistumisestaan kisojen tapahtumatuotantoon. Opiskelijoita oli mukana myös ravintolapalveluissa, turvajärjestelyissä ja vieraista huolehtivina oppaina. He työskentelivät tapahtumien sujumisesta päävastuun ottavien ammattilaisten apuna.

– Meillä oli jäätävän kova luottamus yhteistyöhön. Opettajat ja opiskelijat olivat alusta asti täysillä mukana. Opiskelijat saivat tapahtuman tuotannosta hyvää osaamispääomaa ja TAKK näkyvyyttä. Kaikki voittivat, Satu ja Timo Jutila kertovat.

Koska kaikki sujui MM­kisojen osalta vuonna 2022 erittäin hienosti, uusittiin sopimukset myös vuoden 2023 jääkiekon MM­kisoihin. Tietyissä asioissa oltiin toki jo edellisvuotta kokeneempia, mutta TAKKissa opiskelijat olivat uusia ja he saivat jälleen ainutlaatuisen kokemuksen. .

Voimavarana hyvinvoiva henkilöstö

Henkilöstön hyvinvointi nähdään TAKKin strategisena menestystekijänä. Hyvinvoinnista huolehtimisesta on tullut keskeinen osa oppilaitoksen henkilöstöpolitiikkaa.

TAKKin työsuojelussa havahduttiin 2010 ­luvun lopulla siihen, että kaikki eivät jaksa jatkuvien muutosten vauhdissa, ja sairauspoissaolojen määrissä oli alkanut näkyä nousua. Henkilöstön keski­ikä oli vuosikymmenen 2019–2020 vaihtuessa noin 50 vuotta.

HYVINVOINTIOHJELMASTA TUKEA TYÖSSÄ JAKSAMISEEN

Työkykyä haluttiin tukea ennakoivalla otteella ja siksi TAKKissa käynnistettiin pitkäjänteinen, ennakoivaan työkykyjohtamiseen perustuva hyvinvointiohjelma vuosille 2020–2025. Ohjelman tavoitteena oli vahvistaa toimintakykyä ja siten myös pidentää työuraa ennen eläköitymistä. Hyvinvointiohjelman keskeisiä tavoitteita ovat olleet myös sairauspoissaolojen vähentäminen sekä itsensä vastuullinen kehittäminen ja johtaminen.

Hyvinvointiohjelman käynnistämiseen päädyttiin monesta erilaisesta syystä. Koulutuspalvelujen tuottajana TAKKilla on sisäistä rohkeutta toimia edelläkävijänä muuttuvassa työelämässä. Vuoden 2017 eläkelain muutos kannusti myös osaltaan työurien jatkamiseen. Tässä yhteydessä korostui sekin, että TAKKin vahvuutena on kokenut ja osaava henkilöstö.

TAKKissa on totuttu siihen, että muutokset ovat jatkuvia. Erillinen hyvinvointiohjelma eteni nopeasti idean aihiosta suunnittelun kautta toteutukseen. TAKKissa suunnitteluun vaikuttavina tekijöinä olivat oppilaitoksen strategia, henkilöstön ikärakenne, muutokset lainsäädännössä ja toimintaympäristössä, työn murros, jatkuvan oppimisen vaatimukset sekä sairauslomien määrän hienoinen kasvu.

Aikuiskoulutussäätiön hallitus, operatiivinen johto ja työsuojelutoimikunta olivat alusta alkaen hyvinvointiohjelman aktiivisia tukijoita. TAKKin kannustavan kokeilukulttuurin ansiosta ohjelmassa päästiin nopeasti ja joustavasti liikkeelle.

Mukaan suunnitteluun otettiin myös työterveyshuolto Pirte, eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen sekä hyvinvointipalvelujen asiantuntijayritys Freia Oy, jotka yhdessä TAKKin johdon kanssa muodostivat hyvinvointiohjelman ohjausryhmän. Yhteisen pöydän äärellä henkilöstön hyvinvoinnin merkityksestä, tavoitteista ja toimista keskusteltiin vilkkaasti. Ohjausryhmän tehtävä oli sananmukaisesti ohjata, arvioida ja punnita näkökulmia sekä etsiä ratkaisuja.

Ohjausryhmässä huomattiin, että on useita avaintekijöitä, joilla on iso merkitys henkilöstön jaksamiseen ja hyvinvointiin. Henkilöstön rotaatio, eläköityminen ja uusien työntekijöiden rekrytointi vaikuttavat muun muassa ryhmädynamiikkaan siten, että muutos on jatkuvaa. Huomiota menee samanaikaisesti eri asioihin: asiakkaiden tarpeisiin, henkilöstön rooleihin, tapoihin ja tottumuksiin sekä arjen työn organisointiin.

Kokonaisvaltaisen hyvinvointiohjelman painopisteiden valintapäätöksiä käsiteltiin ohjausryhmässä. Painopisteiksi valittiin työyhteisövalmennukset, työkykyjohtaminen ja henkilöstön hyvinvointipalvelut. Edellä mainittuihin valintoihin vaikuttivat tutkimustieto, työyhteisön arjen toimintojen auditointi, henkilöstön tarpeet ja toiveet sekä hyvinvointikartoitukset ja ­kyselyt.

Eri painopistealueilla on ollut yhtä aikaa menossa useita erilaisia prosesseja joko yksilöllisinä tai sovituille ryhmille tai työyksiköille suunnattuina. Keskeisimpiä toimintoja ja palveluja ovat olleet seuraavat:

Johtaminen ja työyhteisö

Johtamisen ja esihenkilötyön kehittäminen

Esihenkilöiden valmennusprosessit

Tiimivalmennukset

Pelinrakentajaverkosto

Laadukas ja oikeudenmukainen johtaminen

Sujuva organisointi ja työn hallinta

Työkuorman

tasapainoinen resursointi

Toimiva yhteistyö ja hyvä ilmapiiri

Kehityskeskustelut ja HOKS

Työkykyjohtaminen

Työkyvyn tukemisen sisäiset mallit ja järjestelmät

Esihenkilön rooli työkyvyn tukemisessa

Varhaisen tuen keskustelut ja kulttuuri

Yhteistyö Pirte, Freia ja Ilmarinen

Tuki- ja liikuntaelinvaivojen vähentäminen

Henkisen jaksamisen tukeminen

Ratkaisut haastavissakin tilanteissa

Terveiden päivien lisääntyminen

Henkilöstön hyvinvointi

Henkilökohtainen tuki ja valmennukset

Tapahtumat ja luennot

HKY-aktiviteetit ja -edut

Terveys- ja kuntokartoitukset

Vastuu omasta hyvinvoinnista ja työn rajaamisesta

Voimavarojen tasapaino

Palautuminen ja virkistys

Yhteisöllisyys

Koen saaneeni todella paljon. Purimme menneitä tilanteita, sain lisää ymmärrystä, pääsin määrittelemään ammattiidentiteettiäni, suunnitelmiani ja voimavarojani jatkoa varten. Lämpimästi suosittelen!

Sain hyviä käytännön vinkkejä hyvinvointini edistämiseen ja tein taas yhden oman päätöksen jaksamiseni edistämisen hyväksi. Lisäksi pysähtyminen asian äärelle mahdollisti myös omien jo hyvien muutosten havainnoinnin eli erittäin tarpeellinen hetki.

Keskustelut, muiden hyvät tavat ja ns. vertaistuki tekivät tapaamisesta oikein onnistuneen. Mukava huomata ettei ole omien haasteidensa kanssa yksin vaan muilta löytyy ns. samoja ongelmia/haasteita.

Hyvä fiilis! Osallistujille annettiin mahdollisuus oman työtilanteen tarkasteluun ilman mitään selkeää ratkaisuyritystä. Tämä tarkastelutapa sopi minulle!

Takkilaisten kokemuksia hyvinvointiohjelmasta.

Näissä kaikissa keskeisiä toimivia elementtejä on ollut vuorovaikutus ja tuki.

Jo muutaman vuoden kokemukset ovat osoittaneet, että hyvinvointiohjelma on lunastanut siihen kohdistetut odotukset ja työtä tulee jatkaa. Vaikka hyvinvointiohjelma suunniteltiin alun perin määräaikaiseksi pitkäjänteiseksi ohjelmaksi, ei hyvinvoinnista huolehtiminen pääty, vaikka ohjelmalle suunniteltu aika täyttyykin. Henkilöstön hyvinvoinnin tukemisesta on tullut keskeinen osa TAKKin henkilöstöstrategiaa.

Freia Oy:n toimitusjohtaja ja väitöskirjatutkija Antti Äikäs on myös vakuuttunut ohjelman merkityksestä.

– Monivuotiset henkilöstön kehittämishankkeet ovat harvinaisia Suomessa ja ulkomaillakin. TAKKin hyvinvointiohjelma on uniikki esimerkki pitkäjänteisyydestä, monipuolisuudesta, tuloksekkuudesta ja toimivasta yhteistyöstä. Ohjelman suunnitteluun ja toteutukseen ovat osallistuneet ylin johto, henkilöstöhallinto, viestintä, henkilökuntayhdistys, työsuojelu ja omat pelinrakentajat. Myös henkilöstö on saanut vaikuttaa ohjelman sisältöön.

– Ulkopuolisia kumppaneita ovat olleet työterveyshuolto, eläkevakuutusyhtiö ja Freia. Yhdessä TAKKin kanssa on varmistettu työntekijöiden fyysistä ja henkistä terveyttä, parannettu johtamista ja tiimitoimintaa sekä luotu positiivista työnantajamielikuvaa. Strategian mukaisesti osaavasta henkilöstöstä pidetään huolta.

Opiskelijoiden ja henkilöstön ystävänpäivän tervehdys 60-vuotiaalle TAKKille vuonna 2022.

AVOINTA TOIMINTAKULTTUURIA ARVOSTETAAN

Vuoden 2020 opetus­ ja kulttuuriministeriön laatupalkintokilpailun palauteraportissa TAKKin toimintakulttuuri nähdään keskeisenä tekijänä henkilöstön hyvinvoinnille.

Toimintakulttuuri on vuorovaikutteinen, kehittämisorientoitunut ja ratkaisukeskeinen. Henkilöstön tehtäväkuvat on määritetty väljiksi, mikä mahdollistaa vastaamisen joustavasti erilaisiin asiakastarpeisiin. Hyviä toimintamalleja jaetaan henkilöstön kesken, ja uusien toimijoiden perehdytykseen panostetaan. TAKKissa on käytössä ennakoiva työhyvinvointiohjelma, jolla pystytään seuraamaan ja vastaamaan muun muassa henkilöstön ikärakenteen kehitykseen.

Palautetta kerätään monipuolisesti ja arviointien tuloksia sekä eri tavoin saatuja kehittämisehdotuksia käytetään laadun parantamisessa. Tiedolla johtaminen on avointa ja henkilöstölle on mahdollistettu avoin näkymä tavoitteiden saavuttamisen seurantaan. Kehittäminen on toimintona integroitu käytäntöjä ohjaaviin prosesseihin.

TAKKin keskeiset tulokset osoittavat organisaation hyvää suorituskykyä ja toiminnan oikeaa suuntaa strategisten tavoitteiden mukaisesti. Uudistusten läpimenoa voisi varmistaa vielä tasalaatuisemmin koko organisaatiossa. Myös tuottavuuden ja tehokkuuden kasvun vaikutuksia opetustoiminnan laatuun voisi arvioida laadun ylläpitämiseksi ja edelleen parantamiseksi. Saadulla tiedolla voisi tasata koulutusalakohtaisia laatueroja.

Opetus­ ja kulttuuriministeriön palauteraportissa TAKKin työilmapiiri koetaan myös kehittämismyönteiseksi. Henkilöstöä tuetaan innovointiin

ja yhdessä kehittämiseen, mikä vaikuttaa organisaation kykyyn kehittyä ja tuottaa hyvää laatua. Arvioitsijoiden mielestä johtamiskulttuurilla on myös iso merkitys.

Henkilöstön moniosaajuutta tunnistetaan ja tuetaan osaamisen johtamisella sekä väljillä tehtäväkuvilla. Tämä mahdollistaa hyvien toimintamallien jakamisen henkilöstön kesken ja kyvyn vastata yllättäviinkin asiakastarpeisiin.

Uusien työntekijöiden perehdyttämismenettely varmistaa laatua sekä uuden osaamisen kehittymistä organisaatiossa.

Ennakoivalla hyvinvointiohjelmalla vastataan tunnistettuihin henkilöstön ikärakenteen ja toimintaympäristön muutosvaatimuksiin.

TAKKin johtamiskulttuuri saa kiitosta myös vuoden 2022 ulkoisessa EFQM­arvioinnissa, jonka toteutti Excellence Finland Oy.

Johtamis­ ja organisaatiokulttuuri on silmiinpistävän avointa, suoraa ja innostunutta. Henkilöstö viihtyy työssään ja saa laajalti tukea muulta organisaatiolta. Haastatteluissa oli aistittavissa TAKKin henki ja tietty ammattiylpeys. Keskustelujen myötä ja intran välityksellä tiedonvälitys ja viestintä on ollut avointa. Ilmapiiri ja arvot tukevat vahvasti kehittämistä ja kokeilukulttuuria.

Oppimisessa ja työssä asenne on tärkeä.

Auditoijat näkevät myös henkilöstön hyvinvoinnin ja osaamisen TAKKin strategisina menestystekijöinä.

Mittava henkilöstön tarpeista lähtevä hyvinvointiohjelma osoittaa kykyä vastata henkilöstön muuttuviin tarpeisiin. Henkilöstö kokee TAKKin koulutusmyönteiseksi työnantajaksi, joka monin tavoin mahdollistaa osaamisen kehittämistä.

Myös henkilöstö ja hallinnon edustajat kehuvat oppilaitoksen ilmapiiriä.

Autoalan kouluttaja Juha Vainio luonnehtii TAKKia työnantajana reiluksi ja kanssakäymistä avoimeksi.

Kun täällä palkitaan vuosittain väkeä, joka on ollut töissä kymmeniä vuosia, niin TAKK ei voi olla huono paikka. Pääsääntöisesti täällä on tosi hyvä henki, niin työkavereitten kuin myös opiskelijoitten kanssa. Minulla on sellainen käsitys, että täällä ollaan ihmisiä ihmisille. Ollaan kaikki samanarvoisia ja se näkyy. Ja täältä löytyy ammattitaitoa. Me olemme erilaisia, joten tulee myös erilaisia näkökantoja.

Juha antaa myös elämänohjeen.

Oppimisessa ja työssä asenne on tärkeä. Saa olla hyvä, saa osata asiat, mutta ylimielinen ei saa olla.

Kouluttaja Jaana Harju kertoo kokemuksiaan sähköverkkoalan näkökulmasta.

Ei toimita pelkästään

ylhäältä alas vaan myös alhaalta ylös. On uskallettava puhua ja tehdä ehdotuksia, ja on nähtävä työn merkityksellisyys.

Olen ollut TAKKissa yhdeksän vuotta sähköalan kouluttajana ja alalla tätä ennen yli 20 vuotta erilaisissa tehtävissä sähkölaitoksella, urakoitsijana ja suunnittelutoimistossa. Tämä on tosi kivaa, nykyisessä työssä innostun yritysyhteistyöstä ja tästä hienosta oppimisympäristöstä. Yhteistyössä pääsee kiinni siihen tarpeeseen, mitä yrityksillä on.

Hallituksen jäsen Antti Eskelinen painottaa vuorovaikutuksen merkitystä.

Jos henkilöstö kokee TAKKilaisuuden, niin silloin on onnistuttu. Sitä kannattaa vaalia ja sitä kannattaa kehittää. Raha ei yksin ratkaise, mutta pitää olla henkilöstöetuja. Kaunis tai korkeatasoinen työympäristö ei ratkaise, mutta ajassa on elettävä. Ratkaisevaa on se, kuinka hyvin vuorovaikutuksessa yleensä onnistutaan. Ei toimita pelkästään ylhäältä alas vaan myös alhaalta ylös. On uskallettava puhua ja tehdä ehdotuksia, ja on nähtävä työn merkityksellisyys.

HENKILÖSTÖTULOKSET

VAHVUUDET

• Henkilöstö kokee saavansa mahdollisuuden kouluttautua.

• Henkilöstö kokee työtehtävänsä mielekkäiksi ja monipuolisiksi.

• Työilmapiiri on koettu hyväksi.

PARANTAMISALUEET

• Tasa-arvokyselyn tulokset osoittavat tarpeita kehittämistoimenpiteisiin.

• Henkilöstön työhyvinvoinnin parantaminen työkuormaa tasaamalla.

• Henkilöstötulosten esittämisen selkeyttäminen.

Opetusalan ammattijärjestö OAJ valitsi TAKKin Vuoden oppilaitokseksi 2022.

TUNNUSTUKSET KANNUSTAVAT ETEENPÄIN

Aikuiskoulutussäätiön puheenjohtaja Tiina Holopainen listaa TAKKin saamia tunnustuksia viime vuosilta. Hän tarkastelee samalla palkitsemisperusteita ja toteaa, että operatiivinen johto, säätiön hallitus ja kaikki oppilaitoksen sidosryhmät voivat olla aidosti ylpeitä saavutetusta menestyksestä ja kehityksestä. Erityiskiitokset puheenjohtaja antaa sitoutuneelle, ammattitaitoiselle ja kehitysmyönteiselle henkilöstölle.

OAJ VALITSI TAKKIN VUODEN OPPILAITOKSEKSI VUONNA 2022

”TAKK on kehitys­ ja kehittämismyönteinen. Laaja ja saumaton yhteistyö toimii työelämän edustajien, opiskelijoiden, kouluttajien ja hallinnon kesken. Opiskelijat ovat mukana kehitystyössä ja suosittelevat koulutuksia tuttavilleen. TAKK:sta valmistunut suorittaa usein myös muita koulutuksia TAKK:ssa. Ajantasainen ja vahva tiedotus toimii.”

LAATUKESKUKSEN LAADUN KEHITTÄJÄ 2022 – DIPLOMI LAATUKESKUKSEN EFQM RECOGNISED FOR EXCELLENCE 4 TÄHDEN TUNNUSTUS VUOSILLE 2022–2025

”TAKK­henki oli tiivistynyt ja yhtenäistynyt, johtamis­/laatujärjestelmä on selkeytynyt ja uudistuminen ja innovaatiot ovat paremmin läsnä arjessa.”

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN AMMATILLISEN KOULUTUKSEN

LAATUPALKINTOKILPAILUN VOITTO 2020

”Erityisen maininnan arvoista on TAKK:n laatukulttuuri sekä matalalla hierarkialla tehtävä tiivis ja laaja yhteistyö työelämän kanssa, mikä tuottaa lisäarvoa työelämälle ja kumppaneille.”

LAATUKESKUKSEN EFQM-TUNNUSTUS 2018

”Tampereen Aikuiskoulutuskeskus on laatumyönteinen ja kehitysorientoitunut organisaatio, jossa arvot ­ rohkea edelläkävijä ja luotettava kumppani – näyttäytyvät monilla tavoilla päivittäisessä työssä”

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN LAATUPALKINTO VUONNA 2016

”Organisaation strateginen valinta edistää työ ­ ja elinkeinoelämän menestymistä ohjaa toimintaa läpi koko organisaation. Yksilöllisen opintopolun rakentaminen on TAKK:ssa kattava toimintatapa ja sitä tuetaan opiskelijoille suunnatuilla tukipalveluilla”

Tiina Holopainen arvostaa myös muita TAKKin viime vuosien saavutuksia.

Koulutusvienti on kehittynyt hyvään suuntaan ja oppilaitos on saanut uudet englanninkielisen tutkinnon järjestämisluvat. Myös työelämälähtöiset paikalliset tutkinnon osat on otettu käyttöön.

Oppilaitoksen talouden tulos on ollut useana peräkkäisenä vuonna hyvä. Opiskelijavuosikehityskin on ollut positiivista viimeisen viiden vuoden aikana.

Työn imu on tutkitusti korkealla tasolla.

Talossa on kehitetty esimerkillisen hyvää, monipuolista ja avointa työhyvinvointitoimintaa.

Henkilöstön digiloikka tapahtui 2020 käytännössä yön yli, ja kaikesta epävarmuudesta huolimatta opiskelijoiden palautteet pysyivät etäyhteyksienkin päästä erinomaisella tasolla.

Talossa on kehitetty esimerkillisen hyvää, monipuolista ja avointa työhyvinvointitoimintaa, joka on ollut niin fyysisen kuin henkisenkin hyvinvoinnin vahvistamiseen keskittyvää.

Toiminnasta saadut tulokset ovat kannustaneet ja rohkaisseet.

Työkyky rakennetaan vapaa-ajalla

HYVISTÄ TYÖNTEKIJÖISTÄ on kilpailtu aina. Hyvät työntekijät onnistuvat löytämään parhaat työnantajat. Aina työnhakijan ja työnantajan kohtaaminen ei kuitenkaan ole match-made-in-heaven. Mitä työnhakija sitten voi tehdä varmistuakseen, että löytäisi itselleen sopivan työpaikan?

Työpaikat ovat erilaisia: on isoa, keskikokoista ja pientä, on julkista ja yksityistä, on asiakkaiden tai perheiden omistamaa ja on pörssissä noteerattuja, on suomalaista ja on monikansallista. Työpaikoilla on erilaiset osaamisvaatimukset, mutta myös erilaiset arvot ja toimintaperiaatteet. Mikä sopii yhdelle, ei välttämättä sovi toiselle.

TAKK on loistoesimerkki oppilaitoksesta, joka antaa osaamisen puolesta hyvät valmiudet toimia työelämässä. Osaaminen on kuitenkin vain yksi osa työtä. Työssä menestyminen ja siinä viihtyminen edellyttää, että työn tuoma kuormitus on kohtuullista ja hallittavissa olevaa.

Vaikka tänä päivänä puhutaan paljon työn ja vapaa-ajan erillään pitämisestä, ei rajaus ole koskaan yksiselitteinen.

Yhä tärkeämmäksi nousee myös pitkäaikainen itsestä huolehtiminen.

Tulevaan työpäivään täytyy aina valmistautua vapaa-ajalla; kuljetusalalla tämä tarkoittaa vaikkapa sitä, että pitää levätä hyvin, jotta olisi ratissa virkeänä.

Yhä tärkeämmäksi nousee myös pitkäaikainen itsestä huolehtiminen. Työ kuormittaa fyysisesti ja psyykkisesti, myös vuorovaikutukseen sekä työaikoihin liittyy kuormitustekijöitä. Meillä kuljetusalalla kohtaa taatusti näistä jokaista! Jokaisella meistä on elämän eri alueilla myös muita tekijöitä, jotka aiheuttavat kuormitusta ja säätelevät kuormittumistamme sekä sen seurauksia.

Jokaisessa työssä on erilaisia kuormitustekijöitä, ne pitää myös ymmärtää jo ammattiin ja työpaikkaan hakeuduttaessa. Jos työ aiheuttaa liikaa kuormitusta, voi mieli tai keho sairastua. Vapaa-ajan on suotava meille mahdollisuus palautua työn rasituksista ja annettava valmiuksia kohdata kuormitustekijät jälleen seuraavana päivänä. Vapaa-ajalla rakennamme itsellemme mahdollisuuden menestyä työssä huomennakin ja pysyä siten työkykyisenä koko pitkän työuran ajan.

Terhi Penttilä

Toimitusjohtaja, Länsilinjat Oy Tampereen Aikuiskoulutussäätiön hallituksen jäsen

VIRKISTYSTOIMINNASTA LISÄVIRTAA

TAKKissa aistittava tekemisen meininki toteutuu myös henkilökuntayhdistyksen tekemisessä. Henkilökuntayhdistys perustettiin jo vuonna 1986 edistämään liikunta­, virkistys­ ja opintotoimintaa henkilökunnan keskuudessa.

Yhdistyksen toiminta on ollut alusta alkaen aktiivista ja henkilöstö on lähtenyt siihen innolla mukaan. Toiminta painottui alussa pääasiassa liikuntaan. Vuodesta 1987 lähtien TAKKilaiset osallistuivat Suomi­juoksuun Utsjoelta Helsinkiin 20–30 juoksijan joukkueella yhteensä kymmenen kertaa.

Toimintaa ovat lisäksi värittäneet lajikokeilut eri liikuntamuotojen parissa. On tutustuttu kalliolaskeutumiseen, ratsastukseen ja pelattu golfia sekä harrastettu joogaa ja salibandyä. On myös järjestetty pilkkikisoja, tennisturnauksia ja lasketteluretkiä.

Kulttuurinnälkäisille TAKKilaisille on tarjottu teatteri­iltoja sekä lippuja Tampereen Filharmonian konsertteihin ja elokuviin. Usein syksyisin on tunnelmoitu kuutamoristeilyllä Näsijärvellä ja pikkujouluja on juhlittu eri teemojen mukaisesti pukeutuen.

Henkilökuntayhdistyksen järjestämällä virkistystoiminnalla on ollut merkittävä rooli työstä palautumisessa jo useiden vuosikymmenten ajan. Kiitos siitä kuuluu yhdistyksen aktiiviselle väelle ja kaikille TAKKilaisille, mutta myös Aikuiskoulutussäätiölle, joka osaltaan on rahoittanut yhdistyksen toimintaa. .

Henkilökuntayhdistyksen järjestämällä virkistystoiminnalla on ollut merkittävä rooli työstä palautumisessa jo useiden vuosikymmenten ajan.

TAKK tulevaisuuden työelämän kumppanina

Työelämän murros muokkaa koulutustarpeita

Elämme jatkuvien muutosten yhteiskunnassa. TAKKissa viime vuosien kehitys on ollut positiivista ja uusia opiskelijoita sekä yrityksiä on saatu hyvin mukaan yhteistyöhön. Pitkästä kokemuksesta on ollut paljon hyötyä, mutta pelkästään sen varaan ei voi tuudittautua. Tulevaisuuteen katsova ennakointityö onkin jatkossa entistä tärkeämpää.

Viime vuosina tehdyissä tutkimuksissa Suomi on tietyillä mittareilla mitattuna jo useaan kertaan nostettu maailman onnellisimpien kansakuntien joukkoon. Samaan aikaan on noussut esiin kuitenkin myös huolestuttavia asioita. Nuorten matemaattinen osaaminen ja lukutaito sekä kielelliset taidot heikkenevät. Muitakin polarisoitumisen merkkejä on nähtävissä ja siksi osaaminen ja sen kehittäminen on nostettava uuteen arvostukseen. Maamme väestökehitys on myös ilmiö, joka tulevaisuudessa muovaa merkittävästi yhteiskuntamme toimintaedellytyksiä. TAKKin perustamisvuonna 1962 Suomessa syntyneitä lapsia oli 68 502 ja vuonna 2022 enää 44 951. Nämä TAKKin 60 ­vuotisjuhlavuonna syntyneet aloittavat peruskoulunsa vielä 2020 ­luvulla. Perheen perustamisiässä he ovat vuosisadan puolessavälissä ja työelämästä poistumassa 2090 ­luvulla. Osa heistä voi nähdä myös 2100 ­luvun. On vaikeaa ennakoida, minkälaisia muutoksia he saavat kohdata elämänsä taipaleella. Suhteellisen helppoa on kuitenkin jo nyt laskea, että kaikkia tällä hetkellä olevia opetusresursseja Suomessa ei jatkossa enää tarvita. Iso kysymys on myös se, miten osaava työvoima saadaan riittämään tulevina vuosikymmeninä.

Erilaiset globaalit ilmiöt vaikuttavat nekin entistä nopeammalla aikataululla kaikkeen toimintaan sekä kansallisella että organisaatiotasolla. Esimerkiksi koronapandemia – vaikka siitä kohtuullisen hyvin selvittiinkin – jätti

TAKKissa jälkensä erityisesti työyhteisöllisiin asioihin, verkko ­opetuksen kasvamiseen ja kokousmatkojen vähenemiseen. Venäjän ja Ukrainan sota ja sitä seurannut energiakriisi olivat myös ilmiöitä, joita vuoden 2021 skenaarioihin perustuvassa strategiatyössä ei mitenkään osattu ennakoida.

DIGITAALISUUS JA VIHREÄ SIIRTYMÄ

EDELLYTTÄVÄT UUSIA AVAINTAITOJA

Elinkeinoelämän keskusliitto EK perusti loppukeväästä 2020 työryhmän, jonka tavoitteena oli kerätä yhteen yrityksiä pohtimaan sitä, miten koronapandemia muuttaa liiketoimintaa, työntekemisen tapoja sekä asiakasodotuksia. Työryhmän raportissa on kiteytetty työtapojen muuttuminen ja monipaikkaistuminen, siirtyminen kohti hiilineutraalia teollisuutta ja yhteiskuntaa sekä digitalisaation harppaukset vaativat yrityksiltä uudistumista ja kehittymistä.

Digitalisaatio

ja teknologian kehittyminen mahdollistavat aivan uudenlaisia tapoja oppimiseen ja osaamisen kehittymisen seurantaan.

Muutostarpeet kohdistuvat myös osaamiseen ja uuden oppimiseen. Osaamistarpeiden jatkuvien muutosten ohella myös oppimisen tavat ovat murroksessa. Digitalisaatio ja teknologian kehittyminen mahdollistavat aivan uudenlaisia tapoja oppimiseen ja osaamisen kehittymisen seurantaan. Monipaikkainen työ korostaa itsensä johtamista, mikä tekee siitä myös yhden keskeisen osaamistarpeen.

EK:n viesti on, että koulutusalan kannattaa panostaa digitaalisiin oppimisympäristöihin ja ­teknologioihin sekä varmistaa oppisisältöjen saatavuus verkossa digitaalisessa muodossa. Uuden oppimisen mahdollisuuksien on vastattava työelämän nopeasti muuttuviin vaatimuksiin. On myös huolehdittava koulutuksen ja yritysten hyvästä vuorovaikutuksesta sekä koulutuksen vastaavuudesta ketterästi työelämän tarpeisiin, jatkuvaa oppimista tukevalla tavalla. Asiakastarpeisiin vastaavia opintokokonaisuuksia on tarpeen rakentaa yhteistyössä yritysten kanssa. Koulutussisältöjä pitää pohtia uudelleen ja uudistaa niitä tukemaan tulevaisuuden tarpeita.

(Uutta osaamista ja oppimista digiajassa. Digital Game Changers ­hankkeeseen liittyvä julkaisu. Elinkeinoelämän keskusliitto EK, 2021.)

Opetus­ ja kulttuuriministeriön työryhmän Ammatillisten tutkintojen kehittäminen ­loppuraportissa vuodelta 2023 pohdintaa on jatkettu. Raportissa onkin jo lukuisia ehdotuksia ammatillisissa tutkinnoissa tarvittavan osaamisen vahvistamisesta.

1. Vihreä siirtymä aiheuttaa muutoksia joillekin aloille enemmän kuin toisille, mutta perustaidot ja ymmärrys vihreästä siirtymästä ja sen ratkaisuista tulee olla kaikilla. Tutkintoperusteita uudistettaessa tulee jatkossa ottaa aina huomioon vihreän siirtymän edellyttämät osaamistarpeet. Samanaikaisesti kun varmistetaan tarvittavat perusteiden uudistukset vihreän siirtymän kasvualoilla (vihreät ammatit) ja akuutteja muutoksia kohtaavilla aloilla, vihreän siirtymän osaamisperustaa sekä uudistavaa oppimista tulee vahvistaa kaikissa ammatillisissa tutkinnoissa.

2. Jatkuvasti kehittyvä teknologia ja digitaaliset sovellukset edellyttävät myös opetus­ ja ohjaushenkilöstön osaamisen kehittämistä ja ajantasaisuudesta huolehtimista. Työryhmä suosittaa, että koulutuksen järjestäjien johto tukee henkilöstön osaamisen kehittämismahdollisuuksia digitalisaation edellyttämien osaamistarpeiden mukaisesti. Työryhmä näkee tärkeäksi, että opetus­ ja ohjaushenkilöstön sekä työpaikkaohjaajien osaamista kehitetään digitaalisten oppimisympäristöjen ja pedagogisten ratkaisujen käytön lisäksi myös ammattialaan liittyvän digitalisaation tuottaman osaamisvaatimusten mukaisesti.

3. Perustaidot osana ammattitaitoa ­suosituksessa määritellään kahdeksan avaintaitoa, jotka ovat itsensä toteuttamisen, terveen ja kestävän elämäntavan, työllistymisen, aktiivisen kansalaisuuden ja sosiaalisen osallisuuden edellytyksiä: luku­ ja kirjoitustaito, monikielisyys, numeeriset, luonnontieteiden ja insinööritieteiden taidot, digitaaliset ja teknologiset taidot, sosiaaliset taidot ja oppimistaidot, kansalaistaidot, yrittäjyystaidot sekä kulttuuritietoisuuteen ja ­ilmaisuun liittyvät taidot. (Ammatillisten tutkintojen kehittäminen ­työryhmän loppuraportti. Opetus­ ja kulttuuriministeriön julkaisuja. 2023:38.)

Eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan Suomen sata uutta mahdollisuutta 2018–2037­raportissa kuvaillaan 100 uutta teknologiaa ja lainsäädäntötavoitetta, joita teknologinen kehitys tulevaisuudessa edellyttää. Työryhmä halusi kartoittaa myös 100 uutta tulevaisuuden ammattia, jotta yhteiskunnassa osattaisiin valmistautua oikeilla tiedoilla ja taidoilla työelämän tuleviin haasteisiin. Lopulta ammatteja löytyi kuitenkin 200. Raportin tulokset ja johtopäätökset antavat pohdittavaa myös tulevaisuuden koulutukselle.

(Suomen sata uutta mahdollisuutta 2018–2037. Eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan julkaisu 1/2018.)

KEHITTYVÄ TAKK MUKANA MUUTOKSESSA

Ammatillisessa koulutuksessa on Suomessa pitkä jatkumo ja työelämässä on aina tarvittu ammattiosaajia. Opetusneuvos Jukka Lehtinen opetus­ ja kulttuuriministeriöstä arvioi, että osaavaa työvoimaa tarvitaan tulevaisuudessakin, mutta koulutuskentällä on edessään lukuisia muutoshaasteita. Opetuksen sisällöt, opetusvälineet ja ­menetelmät ovat jatkuvassa muutoksessa eikä kukaan koulutuksen järjestäjä voi olla ottamatta huomioon esimerkiksi teknologian murrosta. Jatkossa onkin keskeistä, millä tavalla opiskelijoita opetetaan. Digitalisaatio tuo paljon uusia elementtejä ammatilliseen koulutukseen ja koulutuksen sisältöihin. Lehtinen toteaa lisäksi, että oppilaitoksilla on kuluva vuosikymmen aikaa varautua niihin muutoksiin, joita väestökehitys ja julkisen talouden tasapainottaminen vaativat. Katse toisen asteen kehittämisessä onkin jo pitkään ollut vuodessa 2030 ja siitä eteenpäin. Valtiovarainministeriön sekä opetus­ ja kulttuuriministeriön asiakirjoissa on suunniteltu keskeisiä kehittämistoimia. Kulloinkin vallassa olevat hallitukset tekevät omat ohjelmansa ja poliitikkojen tehtävä on päättää mitä tehdään.

Oppilaitoksilla on kuluva vuosikymmen aikaa varautua niihin muutoksiin, joita väestökehitys ja julkisen talouden tasapainottaminen vaativat.

Riikka Joutsensaari, yhteistyökumppani Pirkanmaan ELY­keskuksessa syksyyn 2023 saakka, toteaa myös, että yhteiskunnassa tulee tapahtumaan paljon ammatillisen aikuiskoulutuksen kenttään vaikuttavia muutoksia. Koulutukset painottuvat jatkossa entistä enemmän jo työssä oleviin ja muun muassa siihen, miten työssä pysytään ja miten työuria jatketaan. Tähän asti painopiste on ollut siinä, miten töihin päästäisiin, mutta jatkossa työelämän näkökulmat tulevat korostumaan entistä enemmän. Tähän liittyy myös jatkuvan oppimisen tarve.

Joutsensaari näkee, että tulevaisuudessa ELY:n rooli tulee olemaan entistä enemmän yritysten kehittämisessä, jolloin TAKKin rooli vahvistuu tärkeänä yhteistyökumppanina. TAKK on ELY:n näkökulmasta arvostettu oppilaitos ja kehittäjäorganisaatio. ELY:ssä uskotaan myös siihen, että TAKK voi jatkossa omalla toiminnallaan tukea yhteiskunnallisesti tärkeitä tavoitteita, joita ovat työllisyyden edistäminen sekä yksilöiden hyvinvoinnin tukeminen. Joutsensaari lupaa myös, että ELY:ssä kuunnellaan herkällä korvalla TAKKin suunnasta annettua palautetta sekä rohkeitakin kehittämisideoita ja ­avauksia.

Tampereen kaupungin työllisyysjohtaja Regina Saari listaa puolestaan niitä Pirkanmaalla esiin nousevia muutostrendejä, jotka vaikuttavat myös TAKKin rooliin tulevien vuosikymmenten aikana.

Sosiaali-, terveys- ja kasvatusala tarvitsee uusia ammattilaisia.

– Järjestäjäkenttä, osaamisen sisällöt, kansainvälistyminen. Näistä isoista megatrendeistä syntyy tulevaisuudenkuva vuoteen 2040. Koulutuksen järjestäjäkentällä tapahtuvat muutokset aiheuttavat varmasti mietintää myös Pirkanmaalla. Toinen kysymys on se, ketä koulutetaan. Kun suuntaamme katseemme tuleviin vuosikymmeniin, nousee selkeästi esiin vieraskielisten opiskelijoiden määrä ja sitä kautta tulevat koulutustarpeet. Veto ­ ja pitovoima sekä työvoiman saatavuus ovat kouluttamisen ja pätevöittämisen kannalta myös keskeisiä tekijöitä. Osaamisen sisällöt, teknologian kehitys ja työn murros vaikuttavat tietenkin myös siihen, miten työelämä kehittyy.

TAKKin toimintaan vaikuttaa vahvasti myös se, miten Pirkanmaa asemoituu strategisesti elinkeinoelämässä, mitkä ovat painopisteitä maakuntaohjelmissa sekä kuntien ja elinkeinoelämän strategioissa. Se, missä erityisesti halutaan onnistua, heijastuu myös TAKKin resurssien käyttöön.

Saari näkee TAKKin ja kaupungin työllisyyspalvelujen välisen yhteistyön äärimmäisen tärkeänä. Hän uskoo, että tulevaisuudessa maailma muuttuu TAKKin kaltaisten joustavien koulutuksen järjestäjien kanssa entistä vahvemmaksi ja yhteen puhaltavammaksi.

Myös TAKKin sisällä uskotaan oppilaitoksen myönteiseen kehitykseen.

Rehtori Teppo Tapani nuotittaa TAKKin tulevaisuutta konkreettisin ohjein.

– Tulevaisuuden turvaamiseksi on huolehdittava ensisijaisesti taloudesta. Nuuka ei tarvitse olla, mutta tarkkuutta tarvitaan. On huolehdittava myös ammatillisesta uteliaisuudesta sekä organisaatio ­ että yksilötasolla. Tarvitaan joustoa yli koulutusalarajojen ja jostain voidaan ehkä vielä karsia ja vastaavasti rakentaa jotain uutta. Ammattialarajat ylittävässä yhteistyössä voi myös syntyä jotain, mitä ei olla osattu vielä kuvitellakaan.

– Jatkuvaa oppimista tarvitaan jatkossakin. Tämän asian vastuuroolia ei kukaan ota TAKKilta pois. Ikäluokkien kehitys on ymmärrettävä ja se on otettava vakavasti. Työurien laventamisessa on onnistuttava alkupäästä, keskivaiheilta ja loppupäästä. TAKKin nykyisessä strategiassa on mainittu aika vahvasti tämä loppupää ja muutama vuosi sitten toteutetussa NAO ­ohjelmassa painotusta oli myös alkupäässä. Työuran keskivaihe on tietenkin myös edelleen tärkeä.

Aikuiskoulutussäätiön hallituksen puheenjohtaja Tiina Holopainen korostaa muutosherkkyyttä oppilaitoksen tulevaisuuden menestystekijänä.

– Osaavan työvoiman tarve määrittelee koko yhteiskuntaa. Se on varmaan yksi keskeisin tekijä nykyhetkestä ainakin 15 vuotta eteenpäin. Olemme mahdottoman ison tehtävän edessä, kun ihmisten elinikä pidentyy ja samaan aikaan terveys ja toimintakyky eivät kuitenkaan pysy hyvänä.

– On esimerkiksi ihmisiä, jotka tarvitsevat jatkuvaa hoivaa ja huolenpitoa. Ei kuitenkaan ole ketään, joka tekee niitä suorittavia töitä. Meillä on myös liian vähän ihmisiä, jotka tekevät asiantuntijatöitä. Meillä on kaikkeen liian vähän osaajia.

– Luulen, että joudumme tekemään selkokielisiä opintoja, tutkinnon osia sekä ohjeita, koska ei ole mitenkään itsestään selvää, että opetus tapahtuu jatkossa valtaosin suomen kielellä.

Kehittyvä autoala vaatii uudenlaista osaamista.

– Uskon myös, että meidän täytyy lisätä opetusmenetelmiin erilaisia digitaalisia työkaluja. Uusien asioiden opettelun ja omaksumisen tulee olla intuitiivista. Muuten on ihan mahdoton tehtävä omaksua kaikkea tarpeellista tietoa.

– Opiskelu ja tutkintojen sisällöt tulevat muuttumaan. Vaikka en ole mikään pikakoulutusten kannattaja, uskon tämänkaltaiseen muutokseen. Meidän pitää saada opiskelijoita entistä nopeammin töihin.

Aikuiskoulutussäätiön hallituksessa toimiva Tampereen kauppakamarin toimitusjohtaja Antti Eskelinen painottaa TAKKin asemaa riippumattomana ja uudistushenkisenä koulutusorganisaationa.

– Esimerkiksi sähkökentät, taloautomaation oppimisympäristöt ja kaikenlaiset kokeilut ovat erinomaisia osoituksia siitä, että TAKK on pystynyt muokkaamaan toimintaansa, olemaan edelläkävijä. Työelämään tarvitaan osaamisen laajennusta. Kun puhutaan omaehtoisesta tai yrityskoulutuksesta, peräänkuulutan entistä enemmän konsultatiivista osaamisen kehittämistä ja palveluliiketoiminnallista lähestymistapaa.

– Perinteinen pelikenttä on muutoksessa ja kilpailijat sekä yhteistyökumppanit sekoittuvat. En ole huolissani

TAKKin itsenäisyydestä tai tulevaisuudesta. Itsenäisyys säilyy ja se tuleekin säilyttää. Hallituksen täytyy huolehtia siitä, että TAKKin riippumattomuus taataan ja talous hoidetaan hyvin.

Perinteinen pelikenttä on muutoksessa ja kilpailijat sekä yhteistyökumppanit sekoittuvat.

Rakennusneuvos Jukka Terhonen toimi Aikuiskoulutussäätiön hallituksen puheenjohtajana vuosina 2015–2018. Hän nostaa vihreän siirtymän esiin uusien koulutusmahdollisuuksien kehittämisessä.

– Ajassa pitää pysyä mukana. Vihreän siirtymän osalta kannattaa seurata, mitä on tapahtumassa ja mitä mahdollisuuksia on nousemassa esiin. Siirtymän myötä tarvitaan uutta työvoimaa ja osaamista sekä uutta asennoitumista. Tässä piilee myös valtavat markkinat.

– Toinen asia on kaupungistuminen, siihen liittyvä liikkuminen ja liikenne sekä kiinteistöjen ylläpito ja huolto – eri tavalla kuin aikaisemmin. Voi syntyä toimialoja, joita ei vielä ole olemassakaan.

– Yrityksille voidaan myös tarjota sellaista, mitä ne eivät ole ehtineet edes ajatella. Se vaatii tietysti kekseliäisyyttä ja yhteistyötä yritysten kanssa. Uusia juttuja voi oppilaitoksen kautta ja koulutusten avulla levittää muihinkin yrityksiin.

Tampereen pormestarin esikunnan yhteysjohtaja Maggie Keskinen toimi Aikuiskoulutussäätiön hallituksessa vuosina 2015–2018. Hän pohtii TAKKin tulevaisuuden roolia sekä kaupungin että työnantajien näkökulmasta.

– Kansainvälinen työvoima, kansainvälisten osaajien houkuttelu ja kotoutuminen tulevat tulevaisuudessa korostumaan. On arvioitu, että me tarvitsemme Tampereelle 50 000 uutta kansainvälistä työikäistä henkilöä vuoteen 2040 mennessä. Valtaosa tulijoista tarvitsee jonkin asteista kotoutumiskoulutusta, ja TAKK on siinä kuviossa keskeinen instanssi.

– Maahanmuuttajien aikaisemman osaamisen tunnistaminen osana kotoutumista on myös tärkeää, koska yhteiskunnallamme ei ole varaa kouluttaa kaikkia ihan alusta asti. Lisäksi työnantajamme tarvitsevat entistä enemmän kulttuuriseen valmentamiseen liittyvää koulutusta tai palvelua.

Kansainvälinen työvoima, kansainvälisten osaajien houkuttelu ja kotoutuminen tulevat tulevaisuudessa korostumaan.

Työelämässä tarvitaan kiihtyvään tahtiin myös enemmän joustavuutta, uudistumiskykyä, muuntautumiskykyä ja uusimpien disruptiivisten (tuottavuutta kasvattavien) teknologioiden ymmärrystä.

– Joissakin maissa yritykset ovat alkaneet perustaa omia ammattioppilaitoksia, kun työnantaja ei ole löytänyt riittävän hyviä osaajia. Toivon, että Suomessa voitaisiin välttää tuollainen kehitys. Meillä voisi kuitenkin olla kouluttamisessa mukana työnantajien rahaa. Laatupuoli ja standardointi sekä tutkintomaailma pitää myös varmistaa niin, etteivät hyvät ja pitkään kehitetyt asiat valu viemäristä alas.

Vaikka on vaikea arvioida, minkälaista osaamista tulevaisuudessa, esimerkiksi vuonna 2040 edellytetään, on TAKK jo nyt oikealla tiellä. Oppilaitoksessa on jo vuosia kuunneltu koulutustarpeiden muutossignaaleja eikä ole pelätty mennä uudistuksiin mukaan.

Yhä kiihtyvä toimintaympäristön muutos on huomioitu myös TAKKin strategiassa. Vuonna 2021 laadittu nykyinen strategia on koottu moniulotteisena prosessina, jossa aluksi luotiin vaihtoehtoisia skenaariota ja kurkotettiin noin vuosikymmenen päähän. Skenaariot olivat kuvauksia TAKKin mahdollisista tulevaisuuden toimintaympäristöistä, ja niiden avulla pyrittiin ajattelun ja näkemyksen kehittämiseen. Ydinprojektiryhmän lisäksi strategiatyöhön osallistettiin eri tavoin TAKKin koko henkilöstö, Aikuiskoulutussäätiön hallitus, opiskelijoita ja sidosryhmiä.

Skenaarioiden avulla luodattiin monipuolisesti ja johdonmukaisesti erilaisia vaihtoehtoisia tulevaisuuden kehityskulkuja. Tavoitteena oli myös

Kenialaiset hitsausalan opiskelijat rentoutuvat opintojen lomassa.

parantaa ajankohtaisten ilmiöiden tulkintaa ja ymmärtämistä sekä tehostaa toiminnan suunnittelua ja reagointikykyä. Strategiatyössä tarkasteltiin avoimin mielin skenaarioiden muodostamaa kokonaisuutta, koska todelliset tapahtumat ovat usein yhdistelmiä eri skenaarioista.

Työn tuloksena TAKK on valinnut strategiset painopisteet, joita ovat jatkuva oppiminen, yritysyhteistyö, osaava ja hyvinvoiva henkilöstö, kumppanuudet ja sidosryhmät sekä TAKK Tampereen rakentajana.

TAKK rakentaa omalta osaltaan vetovoimaista Tamperetta ja Pirkanmaata. Yritykset asettuvat sinne, missä on työvoimaa ja ihmiset sinne, missä on töitä. Kaiken takana on luottamus ja laatu. Mitä luvataan, se tehdään! Ja mitä tehdään, tehdään kunnolla!

TAKKissa koulutetaan yhdessä ja yhteistyössä osaajia tulevaisuuden töihin. TAKKissa vaalitaan mutkatonta ja vilpitöntä auttamisen kulttuuria, jossa yhteiset onnistumiset ja toisten kunnioittaminen ovat ylpeyden aiheita.

TAKK on saavuttanut historiansa aikana paljon ja kantaa vastuuta siitä, että ammattilaisia riittää sekä Tampereelle että koko Suomeen. .

PERUSTAMISVUODESTA 1962

TÄHÄN PÄIVÄÄN

Aikuiskoulutuksen Alkuvaiheet

Vuonna 1962 alkunsa saanut Tampereen Aikuiskoulutussäätiö ei syntynyt hetkessä vaan pitkällisen valmistelun ja erilaisten vaiheiden kautta.

Toisen maailmansodan päättymisen jälkeen Suomessa oli valtava määrä sodassa invalidisoituneita miehiä. Useat invalidijärjestöt etsivät heille aktiivisesti koulutus­ ja työllistymismahdollisuuksia. Jo 1950 ­luvun alusta lähtien invalidijärjestöt olivat tehneet aloitteita, että Tampereelle perustettaisiin miesten työtupa. Tavoitteena oli parantaa muun muassa sotavammojen ja sairauksien perusteella invalidisoituneiden työllisyyttä. Aloitteet ja ideat eivät kuitenkaan johtaneet nopeasti konkretiaan. Tarvittiin perusteellista asiaan paneutumista ja systemaattista valmistelutyötä, jotta asia saatiin etenemään.

Vuonna 1961 otettiin iso askel kohti säätiön perustamista, kun Paavo Lehtinen tuli valituksi Tampereen kaupungin sosiaaliasioita hoitavaksi apulaiskaupunginjohtajaksi. Hän alkoi hoitaa asiaa sillä ajatuksella, että osatyökykyisten henkilöiden työllistäminen onnistuisi parhaiten kouluttamalla heitä eri ammatteihin. Lehtinen kutsui invalidien ja teollisuuden edustajat keskustelemaan. Palavereissa nousivat esiin kouluttamisen tärkeyden lisäksi työnantajien suhtautuminen ja nonstop­koulutus. Erityisesti Tampereella toiminut teollisuuden yhteistyövaliokunta piti kouluttamista tärkeänä työllistämisen edellytyksenä. (Terveitten ehdoilla, Tampereen seudun invalidien järjestöhistoriikki. Tampereen seudun invalidit 1987.)

TAMPEREEN TYÖKESKUSSÄÄTIÖ SYNTYY

Vuonna 1962 perustettiin lopulta Tampereen Työkeskussäätiö, jonka tarkoituksena oli ”edistää Tampereen kaupungista kotoisin olevien, elämäntavoiltaan nuhteettomien, vajaatyökykyisyyden ja ammattitaidottomuuden vuoksi vaikeasti työhön sijoitettavien henkilöiden työhönsijoitusedellytysten parantamista ja työllistymistä”. (Säädekirja 1962.)

Työkeskussäätiö aloitti koulutustoiminnan metallialan ammattikurssilla 1.9.1962. Näin käynnistyi ensimmäinen Suomessa toimiva osatyökykyisten kurssikeskus. Sen toimintaa seurattiin tarkasti valtion eri elimien ja Tampereen kaupungin taholta. Metallialan kurssien lisäksi käynnistyi koulutuksia muillekin aloille.

Vuonna 1965 tuli voimaan laki ja asetus työllisyyttä edistävästä ammattikurssitoiminnasta. Samana vuonna Tampereen Työkeskussäätiön sääntöjä muutettiin siten, että opiskelijoiksi voitiin hyväksyä muitakin kuin tamperelaisia. Oppilasmäärät lähtivät kasvuun.

MUUTOS AMMATILLISEKSI KURSSIKESKUKSEKSI

Työkeskussäätiössä herättiin kuusikymmenluvun lopulla myös tavoitteiden ja sisältöjen muutostarpeisiin. Työllisyyslakiin oli tehty muutos, joka mahdollisti ammatillisten kurssikeskusten perustamisen perus­, täydennys­ ja uudelleenkoulutusta varten. Säätiö esittikin Ammattikasvatushallitukselle, että kaupunkiin perustettaisiin Tampereen Ammatillinen Kurssikeskus. Lupa perustamiseen myönnettiin 3.7.1970, ja myös Seinäjoen kurssikeskus sai perustamisluvan samana päivänä. Nämä kaksi olivat ensimmäisiä ammatillisia kurssikeskuksia Suomessa.

Tampereen Työvoimapiirin valitsemat opiskelijat tulivat koko Suomen alueelta. Tampereella oli tuolloin hyvä työllisyys ja vuoden 1970 alussa opiskelijoista 91 % olikin Tampereen ulkopuolelta. Koulutusta järjestettiin metalli­, auto­, teollisuusompelu­ ja ravintola­aloilla. Kaikki opetusohjelmat olivat Ammattikasvatushallituksen hyväksymiä.

Toiminnan laajentuessa alettiin suunnitella ja valmistella toimitilojen rakentamista.

Toiminnan laajentuessa alettiin suunnitella ja valmistella toimitilojen rakentamista. Useiden tonttiselvitysten myötä Nirvan kaupunginosasta löytyi lopulta tontti ja Tampereen kaupunginhallitus varasi sen kurssikeskustoimintaan. Kaupunki tilasi myös kurssikeskuksen suunnittelutyön. Tätä kirjoitettaessa TAKKin Nirvan toimipisteen peruskiven muurauksesta eli rakentamiseen liittyvästä perinnejuhlasta on kulunut 50 vuotta. Tampereen päivä 1.10.1973 oli valittu mittavan rakennushankkeen peruskiven muurauspäiväksi.

Laastikauhan varressa olivat muun muassa työvoimaministeri ja Ammattikasvatushallituksen pääjohtaja.

KASVUN VUOSIKYMMENET

1970 ­ ja 1980 ­luvut olivat vilkasta kasvun aikaa. Nirvan uusi toimitila vihittiin käyttöön syksyllä 1974. Koulutusmäärien kasvun myötä Nirvan tontille rakennettiin lisäksi toinen talo, joka valmistui keväällä 1978.

Kahdessa vuosikymmenessä koulutusten määrä kasvoi ja mukaan tuli uusia koulutusaloja. Koulutuksissa tehtiin myös paljon alihankintatöitä eri yrityksille. Kasvun myötä opiskelijamäärä nousi parissakymmenessä vuodessa yli kymmenkertaiseksi. Vuoden 1970 alussa kurssikeskuksessa oli 454 opiskelijaa ja vuonna 1989 yhteensä 5469 opiskelijaa. Vastaavasti myös henkilökunnan määrä kasvoi: vuonna 1970 henkilöstöä oli 37 ja vuonna 1989 yhteensä 158.

Kursseille hakeuduttiin työnvälitystoimistojen kautta ja opiskelijat saivat kerran kuukaudessa matkaliput kotona käymistä varten. Vuonna 1972 perustetulla oppilaskunnalla oli oma tärkeä roolinsa, kun opiskelijat tulivat Tampereen ulkopuolelta ja asuivat asuntolassa. Oppilaskunta organisoi erilaisia tapahtumia: avioliittokoulua ja illanviettoja. Opiskelijat toimittivat myös omaa lehteä ja hankkivat urheiluvälineitä harrastuskäyttöön.

Kahdessa

vuosikymmenessä koulutusten määrä kasvoi ja mukaan tuli uusia koulutusaloja.

Kurssikeskuksen henkilökuntayhdistys perustettiin vuonna 1986. Henkilöstö osallistui aktiivisesti valtakunnallisiin kisoihin ja tapahtumiin, muun muassa Suomi juoksee ­tapahtumaan kymmenen eri kertaa. Samalla kun yhteisöllisyyttä tuettiin yhtenäisellä henkilökunnan ulkoiluasulla, saatiin myös näkyvyyttä. Vuonna 1987 Tampereen Ammatillinen kurssikeskus täytti 25 vuotta. Keskuskauppakamarin ansiomerkkejä luovutettiin 15 ja 25 vuotta palvelleille henkilöille.

Ensimmäiset pakolaiset tulivat TAKKiin vuonna 1989 opiskelemaan suomen kieltä. Vietnamin pakolaisten opetuksesta käynnistyi TAKKin maahanmuuttajakoulutus. Yli 30 vuoden aikana TAKKin maahanmuuttajakoulutus on kehittynyt monipuolisesti. Nykyisin merkittävimmät koulutukset ovat kotoutumiskoulutus ja tutkintokoulutukseen valmentava koulutus (TUVA) sekä tulkkauskoulutukset. .

Aikuiskoulutuskeskuksen aika

Koulutusalalla tehtiin 1990-luvun alkuvuosina merkittäviä normimuutoksia. Lainsäädännön ja toiminnan muuttuessa myös alkuperäinen Tampereen Työkeskussäätiön nimi muutettiin

Tampereen Aikuiskoulutussäätiöksi. Oikeusministeriö vahvisti 19.9.1990 säätiön uuden nimen ja säännöt.

Vuoteen 1990 asti ammatillisten kurssikeskusten valvonnasta ja ohjauksesta vastasi Ammattikasvatushallitus. Sen tehtäviin kuuluivat muun muassa opetussuunnitelmien laatiminen, oppimateriaalien hankkiminen ja koulujen rakennuttaminen. Vuoden 1991 alusta tuli voimaan ammatillisia aikuiskoulutuskeskuksia koskeva lainsäädäntö, jonka myötä ammatilliset kurssikeskukset muutettiin ammatillisiksi aikuiskoulutuskeskuksiksi. Samana vuonna Ammattikasvatushallitus yhdistettiin Kouluhallituksen kanssa, jolloin syntyi nykyinen Opetushallitus.

TULOSVASTUULLISUUS MUUTTI TOIMINTAKONSEPTIA

Ammatillisia aikuiskoulutuskeskuksia koskevan laki toi mukanaan myös rahoitusjärjestelmän muutoksen: oppilaitoksen tuli rahoittaa ylläpitonsa pääasiassa myymällä koulutuspalveluja viranomaisille, yrityksille ja yhteisöille. Muutoksen jälkeen valtiolta saatiin toiminta­avustus ja vuokrakorvaus. Kaikki muu oli ansaittava myymällä koulutusta. Monopoliasema työllisyyskoulutuksissa murtui. Tarkkaan talouden pitoon oli totuttu jo opetusministeriön alaisen Ammattikasvatushallituksen ohjauksessa. Muutos tulosvastuulliseksi yksiköksi toi toimintaan lisäksi yrittäjämäisen vivahteen.

Laissa TAKKin tehtäväksi määriteltiin ammatillisen aikuiskoulutuksen ja sitä tukevan muun koulutuksen tarjoaminen ja järjestäminen. Lisäksi

voitiin järjestää aikuiskoulutusta tukevaa palvelu­, tutkimus­ ja työtoimintaa. Keskeistä uudistuksessa oli ammatillisen kurssikeskuksen imagon ja tehtävien uudistaminen. Työllisyyskoulutusta järjestäneet kurssikeskukset haluttiin laaja­alaisiksi ammatillisiksi oppilaitoksiksi.

Vuonna 1991 Tampereen Ammatillinen Aikuiskoulutuskeskus TAKK sai oikeuden järjestää tutkintoja. Edeltävinä vuosikymmeninä kasvanut toiminta kattoikin jo hyvin laajasti ammatillisen koulutuksen kentän. Uudistuksen myötä opettajien ja muun henkilökunnan työn sisältö muuttui.

Työnjakoa, yhteistyötä sekä johtamis­ ja menettelytapoja jouduttiin uudistamaan aiempaa syvällisemmin. Muun muassa hankintakilpailutuksien tarjousten tekemisestä tuli uudenlainen työ opetuksen maailmaan. Tavoitteisiin pääsemiseksi koulutussuunnittelu ja pedagogiset ratkaisut vaativat entistä huolellisempaa paneutumista. Laatutyö alkoi nostaa päätään. Ymmärrettiin, että opetuksen laadun parantaminen turvaa oppilaitoksen toimintaedellytykset.

TAKK oli mukana kehittämässä ammattitutkintojärjestelmää valtakunnan tasolla eri työryhmissä.

Vuonna 1994 Suomeen luotiin näyttötutkintojärjestelmä. TAKK oli mukana kehittämässä ammattitutkintojärjestelmää valtakunnan tasolla eri työryhmissä. TAKKissa kehitettiin myös ammatillisen osaamisen arviointimalleja ja ­menetelmiä. Suomen EU­jäsenyys astui voimaan vuoden 1995 alussa ja TAKK alkoi myös kansainvälistyä EU­projektien myötä.

Suomi koki valtavan taloudellisen kriisin vuosina 1993–1996. Työpaikkoja katosi ja työttömyysluvut olivat korkeat. Pirkanmaalla työttömyys oli pahimmillaan 20 prosentin tuntumassa ja alan vaihtajille tarvittiin ammatillisen osaamisen päivitystä uusiin töihin pääsemiseksi.

Koulutuksen määrien kasvaessa myös opetussuunnitelmia ja ­menetelmiä jouduttiin kehittämään ja parantamaan entistä tiiviimmässä tahdissa.

Pitkään valmisteltu ammatillisen koulutuksen uudistukseen tähdännyt ammatillisen koulutuksen lainsäädäntö tuli voimaan vuoden 2018 alussa. Ammatillisen koulutuksen reformissa uudistettiin ammatillisen koulutuksen rahoitusta, toimintaprosesseja, tutkintojärjestelmää ja järjestäjärakenteita. Reformissa lisättiin työpaikoilla tapahtuvaa oppimista ja yksilöllisiä opintopolkuja. Uudistuksen ytimessä ovat asiakaslähtöisyys ja osaamisperusteisuus sekä tiivis yhteistyö työelämän kanssa.

KOULUTUSREFORMILLA KOHTI YKSILÖLLISIÄ OPINTOPOLKUJA

TAKKissa oli valmistauduttu hyvin uudistukseen monin tavoin. Muun muassa osaamisperusteinen näyttötutkintojärjestelmä on ollut TAKKissa käytössä jo 1990 ­luvulta.

Henkilökohtaistamisen ja osaamisen tunnustamisen prosessit ovat myös tuttuja työkaluja ja TAKK saikin niiden sujuvuudesta positiivista palautetta voittaessaan opetus­ ja kulttuuriministeriön laatupalkintokilpailun vuonna 2016.

Nykyisin jokaiselle opiskelijalle laaditaan henkilökohtainen osaamisen kehittämissuunnitelma (HOKS). Siinä selvitetään ja tunnustetaan opiskelijan aiemmin hankkima osaaminen ja suunnitellaan, millaista osaamista opiskelija tarvitsee sekä miten puuttuvaa osaamista hankitaan eri oppimisympäristöissä.

Uudistuksessa edellytetyt tiiviit työelämäyhteydet eri koulutusaloilla ovat TAKKissa vahvoja. Koko talon yrityspalveluyksikkö on vuodesta 2016 lähtien tehnyt tiivistä yhteistyötä yritysten kanssa. Osaamistarpeita kartoitetaan ja ratkaisuja etsitään yhdessä muokkaamalla TAKKin palveluvalikoimaa kunkin työpaikan tarpeisiin sopivaksi.

Kuudenkymmenen toimintavuoden jälkeen TAKK on edelleen ketterä toimissaan ja monialainen palveluissaan. TAKK tarjoaa koulutusta 79 eri tutkintoon. Koulutusaloja ovat kone­ ja sähkötekniikka, logistiikka, rakentaminen ja talotekniikka, liiketalous, sosiaali­, terveys­ ja kasvatusala,

Tampereen Aikuiskoulutussäätiö rakennutti uuden toimitilan keskustaan vuonna 1995–1996.

hyvinvointi sekä palveluala. Ammatillisten tutkintojen lisäksi TAKK toteuttaa myös työvoimakoulutusta, kotoutumiskoulutusta ja laajennetun oppisopimuskoulutuksen järjestämistehtävää. TAKKissa opiskelee vuosittain noin 12 000 opiskelijaa, jotka pääsääntöisesti ovat aikuisia.

Opetus­ ja kulttuuriministeriö palkitsi laatupalkintokilpailussa TAKKin jälleen vuonna 2020. Kilpailun teemoina olivat laadunhallinta ja koulutuksen järjestämisen kokonaislaatu. Opetusalan Ammattijärjestö OAJ valitsi TAKKin Vuoden oppilaitokseksi vuonna 2022.

Hallinnollisesti Tampereen Aikuiskoulutuskeskus TAKK on edelleen säätiön ylläpitämä toisen asteen ammatillinen oppilaitos, jossa päätäntävaltaa käyttävät Tampereen Kauppakamarin, Tampereen kaupungin sekä EK:n että SAK:n nimeämät edustajat. Aikuiskoulutussäätiön säännöissä vuodelta 2022 todetaan näin: Tampereen Aikuiskoulutussäätiön tarkoituksena on edistää aikuisväestön ammatillisten valmiuksien kehittämistä ja ylläpitämistä yhteiskunnan taloudellisen ja teknisen kehityksen mukaisesti työhön sijoittumisen, työpaikan säilyttämisen ja työuralla etenemisen parantamiseksi. .

Lisää luettavaa TAKKin toiminnan vaiheista

Juhlavuonna 2012 juhlittiin Aikuiskoulutussäätiön 50-vuotista taivalta ja julkaistiin TAKKin historiikki: Ammattitaidolla – Tampereen Aikuiskoulutussäätiö 1962–2012. Teokseen on koottu läpileikkaus eri vuosikymmenien keskeisistä tapahtumista. Se vastaa hyvin kysymykseen, miten TAKK on rakentunut.

Vuonna 2019 julkaistiin lisäksi maahanmuuttajakoulutusta koskeva historiikki: Kaiken maailman tarinoita – 30 vuotta maahanmuuttajakoulutusta Tampereen Aikuiskoulutuskeskuksessa. Teoksen sivuilla kuuluu vahvasti opiskelijoiden ääni.

Koko henkilöstö ja sidosryhmät juhlivat 60-vuotiasta TAKKia Tuulensuun Palatsissa lokakuussa 2022.

Lähteet

HAASTATTELUT

TEHTY VUOSINA 2022–2023

Eskelinen Antti

Fågel Tanja

Haikansalo Janne

Hakkarainen Tomi

Harju Jaana

Hieta-aro Taina

Hietanen Jari

Holopainen Tiina

Huhdanpää Harri

Hyvönen Armi

Hyvönen Rosa

Jokinen Juha

Joutsensaari Riikka

Järvilahti Eija

Kauranen Kati

Keskinen Maggie

Keskinen Raimo

Kuivamäki Mari

Kulmala Minna

Lehtinen Jukka

Lempinen Jyrki

Mahlamäki Heikki

Mannerheimo Tiina

Matilainen Anu

Mure Katja

Mäenpää Vesa

Mäkinen Eeva-Kaisa

Mäkiranta Soile

Neuvonen Satu

Nyrönen Hanna

Oksanen Tuuli

Pukari Irina

Saari Regina

Tapani Teppo

Terhonen Jukka

Tsavro Ekaterina

Uusitalo Marko

Vainio Juha

Äikäs Antti

TAMPEREEN AIKUISKOULUTUSKESKUKSEN ARKISTO

Energiatehokkuussopimukset 2010–2016 ja 2017–2025.

Euroopan komission palaute Learning Path -hankkeesta 2021.

TAKKin henkilökuntayhdistyksen toimintasuunnitelmat ja -kertomukset 2013–2022

TAKKin henkilöstökyselyt 2012–2023

TAKKin hyvinvointiohjelma 2020–2025

TAKKin hyvinvointiohjelman esitteet vuosilta 2021–2023

TAKKin johtokunnan pöytäkirjat 2012–2023

TAKKin johtoryhmän pöytäkirjat 2012–2023

TAKKin johtosääntö

TAKKin kiinteistö- ja tilaohjelma 2013–2020

TAKKin korona-ajan turvallisuus- ja toimintaohjeet

TAKKin strategiat 2013–2022

TAKKin tilastot 2012–2023

TAKKin toimintasuunnitelmat ja toimintakertomukset 2012–2023

TAKKin työsuojelutoimikunnan pöytäkirjat 2019–2023

Tampereen Aikuiskoulutussäätiön hallituksen pöytäkirjat 2012–2023

Tampereen Aikuiskoulutussäätiön säännöt

Tampereen Teollisuusoppilaitos Oy:n hallituksen pöytäkirjat 2021–2023

Tampereen Työkeskussäätiö Säädekirja 1962

KIRJALLISET LÄHTEET

Ammatillisten tutkintojen kehittäminen -työryhmän loppuraportti.

Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2023:38.

Ammattitaidolla – Tampereen Aikuiskoulutussäätiö 1962–2012. Tampere 2012.

Asetus opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista 1998/986.

Education at a Glance 2023, OECD:n koulutusvertailu.

EFQM Excellence -malli 2013.

EFQM-malli, päivitetty 2019.

Kaiken maailman tarinoita – 30 vuotta maahanmuuttajakoulutusta Tampereen

Aikuiskoulutuskeskuksessa. Tampere 2019.

Laatuarviointien palauteraportit TAKKille vuosilta 2015, 2016, 2018, 2020 ja 2022.

Laki ammatillisesta koulutuksesta 2017/531.

Sauma, TAKKin asiakaslehdet 2012–2023.

Suomen sata uutta mahdollisuutta 2018–2037. Eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan julkaisu 1/2018.

Terveitten ehdoilla, Tampereen seudun invalidien järjestöhistoriikki. Tampereen seudun invalidit 1987.

Uutta osaamista ja oppimista digiajassa. Digital Game Changers -hankkeeseen liittyvä julkaisu. Elinkeinoelämän keskusliitto EK, 2021.