Sauma 2023 - 2024

sauma TAKKin asiakaslehti 2023–2024

UUSI OSAAMINEN LOI UUDEN TEHTÄVÄN

”HYVÄLLÄ ESIHENKILÖTYÖLLÄ ON VALTAVAN SUURI MERKITYS” VASTUULLINEN TOIMINTA ON OSA TAKKIN ARKEA

5+1

vinkkiä ONNISTU JA OSALLISTU ETÄNÄ!

sauma TAKKin asiakaslehti 2023–2024

SIS Ä L LYS

3 Pääkirjoitus 4 Tiiviit saumat Mitä keinoja sinulla

8

7 on opiskeluun?

8

Hyvällä esihenkilötyöllä on valtavan suuri merkitys

14

Mitä osaamista työelämä tarvitsee, sitä TAKK tarjoaa Vastuullinen toiminta

17 on TAKKin arkea 18 Minun saumani

22

21

5+1 vinkkiä Onnistu ja osallistu etänä!

22

Tilauskoulutuksilla vastataan hoitajapulaan

TAKKIN ASIAKASLEHTI JULKAISIJA: Tampereen Aikuiskoulutuskeskus, PL 15, 33821 Tampere PÄÄTOIMITTAJA: Teppo Tapani / TAKK

| TOIMITUSNEUVOSTO: Jussi Mattila, Marjo Nieminen, Nora Pirttijärvi, Jari Raivo, Teppo Tapani / TAKK

KUVAT: Pasi Tiitola, Atte Männikkö, Nora Pirttijärvi, TAKKin arkisto, Unsplash ULKOASU & TAITTO: Tuomas Korolainen / Mene Creative Oy

|

PAINO: Offset Ulonen Oy

LÖYDÄT MEIDÄT MYÖS SOMESTA: 4041 0704 Painotuote

t a k k.f i

PÄ Ä K IR JOI T U S KUVA Pasi Tiitola

Investointi osaamiseen on vastuullisuusteko

”

Muutos asettaa osaamiselle jatkuvasti uusia vaatimuksia ja haastaa meitä kehittymään ja uudistumaan koko työuran ajan.

TYÖ MUUTTUU KIIHTYVÄLLÄ VAUHDILLA – me kaikki voimme nähdä ja kokea sen omassa arjessamme. Muutos asettaa osaamiselle jatkuvasti uusia vaatimuksia ja haastaa meitä kehittymään ja uudistumaan koko työuran ajan. TAKKin lupaus aikuisten ammatillisena kouluttajana on vastata työelämän muuttuviin osaamistarpeisiin laadukkaasti ja kestävästi.

Me TAKKissa ajattelemme, että investointi osaamisen kehittämiseen ja koulutukseen on vahva ja vaikuttava vastuullisuusteko, oli kyse sitten oman osaamisen päivittämisestä työuran eri vaiheissa, työyhteisön henkilöstön osaamisen kehittämisestä tai uuden ammatin hankkimisesta työelämän muutoksissa. Uskomme, että koulutus ja tulevaisuuteen kurkottava osaamisen kehittäminen ovat keskeisiä keinoja ympäristön, yhteiskunnan ja talouden kannalta kestävän tulevaisuuden rakentamiseen.

Vastuullisuuden ja kestävän kehityksen tavoitteet haastavat yrityksiä ja työelämää rakentamaan parempaa tulevaisuutta, mutta ne tarjoavat myös kilpailuetua ja avaavat uusia mahdollisuuksia.

Meille vastuullinen ja kestävä tapa toimia merkitsee sitä, että koulutuksemme vastaavat työelämän haasteisiin oikea-aikaisesti ja joustavasti. Se tarkoittaa myös sitä, että autamme asiakkaitamme ja opiskelijoitamme tarttumaan uusiin mahdollisuuksiin, jotka yhä useammin liittyvät vastuullisen ja kestävän liiketoiminnan sekä työelämän osaamiseen.

Tämä Sauma-lehti avaa näkökulmia vastuullisuuteen TAKKin sekä opiskelijoidemme ja asiakkaidemme arjessa. Toivon, että Sauma antaa sinulle ajattelemisen aiheita!

Janne Haikansalo toimialajohtaja, palvelut

SAUMA

3

T II V II T S AUM AT TEKSTI Marjo Nieminen KUVAT Atte Männikkö ja TAKKin arkisto

Yhteistyöfoorumit ovat vuoropuhelua työelämän kanssa

Vanhimmat foorumit ovat toimineet yli 20 vuoden ajan, ja uusia perustetaan.

FOORUMITOIMINNALLA tiivistetään yhteistyötä työelämän kanssa sekä keskustellaan ajankohtaisista osaamisen kehittämistarpeista ja koulutusmahdollisuuksista.

Työnantajille ja yrityksille alakohtaiset foorumit tarjoavat tilaisuuden vaikuttaa koulutusten suunnitteluun ja toteutukseen. Niissä kuullaan myös ammatillisen koulutuksen uudistuksista sekä rahoitusvaihtoehdoista. Yritysten ja TAKKin lisäksi foorumeihin osallistuu myös työ- ja elinkeinopalveluiden sekä yrittäjäverkostojen asiantuntijoita.

Vanhimmat foorumit ovat toimineet yli 20 vuoden ajan, ja uusia perustetaan. Uusimpia ovat tänä vuonna käynnistyneet varhaiskasvatuksen sekä isännöinnin ja kiinteistövälityksen yhteistyöfoorumit.

Foorumit kokoontuvat 2–3 kertaa vuodessa. Ajankohdat, teemat ja kokoontumistavat sovitaan yhdessä.

Kokoontumisissa nousee esiin koulutustarpeita.

– TAKKin valtti on, että asioita viedään nopeasti eteenpäin, kertoo yrityspalvelupäällikkö Rosa Hyvönen.

– Varhaiskasvatuksen foorumi kokoontui ensimmäisen kerran tammikuussa, ja toukokuun tapaamisessa oli valmiina kaksi täysin uutta koulutustuotetta tarpeisiin, jotka ensimmäisellä kerralla oli tunnistettu, yrityspalvelupäällikkö Kati Kauranen havainnollistaa.

Yhteistyöfoorumeihin otetaan mukaan uusia työnantajia ja yrityksiä.

Lisätiedot takk.fi/yritysyhteistyo

TAKK palkittiin vastuullisuudesta Energiateollisuus ry myönsi TAKKille Vuoden Verkostoteko 2023 -palkinnon. Voittaja julkistettiin Verkosto-messuilla tammikuussa.

Palkinnon teemana oli tänä vuonna vastuullisuus.

– Vastuullisuutta on myös osaamisen lisääminen ja kehittäminen.

Osaaminen lisää työn tehokkuutta, tuottavuutta, turvallisuutta ja mielekkyyttä, perusteli palkintoa Energiateollisuus Ry:n johtaja Janne Kerttula.

– TAKKin pitkäjänteinen työ koko sähköalan ja erityisesti sähköverkkoasennusten koulutuksessa sekä yhteistyö alan yritysten kanssa on alalla laajasti tunnettua ja tunnustettua.

– Panostukset TAKKin sähkökenttään eli sähköverkkoalan oppimisympäristöön mahdollistavat ainutlaatuisen harjoittelun turvallisessa oppimisympäristössä alalla, jossa turvallisuus on ykkösasia, Kerttula summasi.

4

SAUMA

LUVUT AJALTA: tammi–kesäkuu 2022 ja tammi–kesäkuu 2023

Nousussa © Atte Männikkö

Biojätteen määrä

11 338 kg

Lumovassa on aihetta juhlaan

TAKKin tuore somelähettiläs Tarja ilahduttaa TAKKi auki -minisarjassa. Traileri ja neljä jaksoa saivat ensiesityksensä syyskuussa.

Sarjan toteutuksesta vastasi tamperelainen Koju Film Company, joka on kuvannut mm. Porisuhdeneuvoja-videosarjan Porin kaupungille. Tarjan rooliin saatiin kiinnitettyä tamperelaislähtöinen näyttelijä Armi Toivanen.

Sarjasta voi bongata myös TAKKista tuttuja kasvoja: mukaan kuvauksiin innostui iso joukko henkilöstöä ja opiskelijoita. Mini­sarja on katsottavissa takkiauki.fi-osoitteesta sekä Youtubessa.

TAKKissa on järjestetty kauneudenhoitoalan opetusta nyt viiden vuoden ajan: Lumovasta tuli osa TAKKia vuonna 2018.

Lumovasta valmistuu kosmetologeja ja jalkojenhoitajia (AT). Koulutuksissa painotetaan tekemällä oppimista.

Opiskelijat pääsevät tekemään työssä oppimisen omassa hoitolassa Tampereen valtatien kampuksella, joka on Tampereen monipuolisin ja suurin kauneushoitola.

Kauneudenhoitoalan ammattilaisia on Lumovassa koulutettu jo peräti vuodesta 1963 alkaen. Vetreä 6-kymppinen on juhlinut pääosin työn merkeissä.

Muovijätteen kierrätysaste

317 kg

431 kg

Biojätteen määrässä näkyy opiskelijamäärän kasvu. Ruokahävikin vähentäminen on tavoitteena.

Muovin keräys on aloitettu vuonna 2021.

Laskussa Photo Noah Buscher, Unsplash.

Somelähettiläs Tarja avaa ovet TAKKiin

12 087 kg

Energiajäte

25 747 kg

24 216 kg

Paperijäte

4 200 kg

3 329 kg

Energiajätettä on saatu vähennettyä tehostamalla kierrätystä ja lajittelua.

Ympäristöalan koulutukset tekevät paluun TAKKissa on käynnistetty uudelleen muutaman vuoden tauolla olleet ympäristöalan koulutukset. Logistiikka-alalle suunnattu Vihreä tie -koulutus toimi päänavaajana. Seuraavaksi starttaa ympäristöalan erikoisammattitutkinto.

Koulutus toteutetaan yhteistyössä Ramboll Finland Oy:n kanssa, ja opetus järjestetään kokonaan verkossa. Tutkinnossa voi suuntautua resurssitehokkuuteen tai laatu-, ympäristö- ja turvallisuusjohtamiseen. Koulutus sopii hyvin mm. EHQS-järjestelmien parissa työskenteleville, materiaali- ja energiatehokkuusratkaisujen suunnittelijoille ja -hankkijoille sekä kiertotalouden asiantuntijoille toimialasta riippumatta. Käytännönläheisen koulutuksen kehittämistehtävillä päästään kehittämään oman työpaikan toimintaa.

Tiesitkö?

Mitä enemmän opiskelijoita ja toimintaa on, sitä enemmän käytetään materiaaleja ja syntyy mm. pelti/rautaja muovikaapelijätettä. Kaikki menee kierrätykseen.

SAUMA

5

OPISKELIJAT VALMISTIVAT HÄTÄAPUKAMIINOITA UKRAINAAN LUT-yliopisto haastoi metallialan yritykset ja oppilaitokset valmistamaan kamiinoita Ukrainaan. Haastavissa sotaolosuhteissa kamiinoilla voidaan sekä lämmittää koteja että valmistaa ruokaa.

TAKKissa tartuttiin haasteeseen, ja Ukrainaan lähti kaikkiaan 72 hätäapukamiinaa.

– Kamiina on toimiva harjoitustyö levytyön ja hitsauksen opiskelijoille, eli hyvän tekeminen vei samalla opintoja eteenpäin, kertoo kouluttaja Markus Pakonen.

Kamiinat rakennettiin Konekansa.net:ssä julkaistujen piirustusten pohjalta. Ohjeet on suunniteltu ryhmätyönä samalla foorumilla.

– Tähän kamiinaan päädyimme, koska se on mietitty toimivaksi sekä valmistuksen että logistiikan kannalta. Yhdelle eurolavalle mahtuu 36 kamiinaa, Pakonen kertoo.

– Joulun ja uuden vuoden välissä teimme opiskelijoiden kanssa

3

ensimmäiset koekappaleet. Ne todettiin toimiviksi, ja kaikkiaan valmistui 72 kamiinaa.

Kone- ja tuotantotekniikan perustutkintoa opiskelevat Abhi Gupta ja Jesse Rontu innostuivat merkityksellisestä projektista.

– Ruoka ja lämpö ovat perusjuttuja, joista Ukrainassa on pulaa.

Kamiina on pieni asia, mutta se voi olla elintärkeä, perustelee Gupta.

– Hyvin suunniteltu, simppeli kamiina oli hyvä harjoitustyö, jossa pääsi käytännössä treenaamaan monia levytyön vaiheita, vahvistaa Rontu.

Kamiinoiden mukana Ukrainaan matkasi mm. sytytyspaloja, villasukkia, retkikirveitä ja suklaata, kun henkilöstö ja opiskelijat innostuivat auttamaan. Kamiinaprojekti jatkuu tänä talvena. Tarve ei ole kadonnut mihinkään.

uusia x oppimisympäristöjä

Virtuaalinen Hyvinvointikeskus Sote-alalla harjoitellaan virtuaalisessa Hyvinvointikeskuksessa. Simulaatioympäristö tarjoaa opiskelijoille mahdollisuuden treenata käytännössä tarvittavia taitoja jo ennen työelämäjaksoja.

Fast Food Kitchen Yritysten kysyntään vastataan Fast Food Kitchen -harjoitteluympäristöllä, jossa otetaan haltuun perusasiat ja päästään matalalla kynnyksellä kiinni ravintolatyöhön.

6

SAUMA

Sähköbussi Sähköajoneuvot tulevat kiihtyvällä vauhdilla raskaaseen liikenteeseen. TAKKin ensimmäinen sähkölinjaauto aloittaa opetuskäytössä vuoden 2024 alussa.

Tervetuloa tutustumaan!

TAKKissa on säännöllisesti tarjolla alakohtaisia tutustumiskierroksia molemmilla kampuksilla sekä oppisopimusinfoja.

Katso lisätiedot: takk.fi/ajankohtaista

TA K K IL A INEN VA S TA A TEKSTI & KUVAT Nora Pirttijärvi

Mitä keinoja sinulla on opiskeluun?

TAKKin opiskelijat kertovat, mikä aut taa oppimaan

Opin kuuntelemalla

Opin tekemällä

Minulla on kuvamuisti

Kuuntelen musiikkia

Kuuntelen mitä kouluttaja sanoo oppitunneilla. Tämän lisäksi pyrin löytämään oppikirjoista äänikirjaversiot, jolloin voin lukemisen sijasta kuunnella kirjan. Myös jaksottainen opiskelu auttaa oppimisessa. Ei siis kannata opiskella kaikkea kerralla vaan jakaa opiskeltavat asiat pienempiin osiin.

Jos jokin asia pitää oppia ulkoa, luen ensin ohjeen ja yritän painaa asiat mieleen. Suomi ei ole äidinkieleni. Opintoihini kuuluu käytännön tekemisen lisäksi myös suomen kielen opiskelua.

Opiskelemme suomea kuusi viikkoa ennen kuin lähdemme tekemään työharjoittelua.

Suomen kielen opiskelussa on helppoja ja vaikeita asioita, mutta olin opiskellut suomea jo vähän ennen TAKKin kurssia.

Kun kuulen jonkun asian, kuvittelen sen päässäni. Minulla ei jää asia niin hyvin mieleen, jos siitä vain puhutaan. Tällöin käytän muistini tueksi kirjoittamista eli teen muistiinpanoja.

Olen muutenkin enemmän käytännönläheinen oppija.

En opiskele hiljaisuudessa vaan kuuntelen samalla musiikkia.

Opinnoissani noin puolet on teoriaa ja puolet käytännön harjoittelua. Opiskelun loppua kohti teoria vähenee ja opiskelu on käytännönläheisempää.

Tietyt teoria-asiat on vain opiskeltava ulkoa, mutta oppiminen on mielestäni helppoa, jos aihe kiinnostaa.

KUKA Sofia OPISKELEE lähihoitajaksi

KUKA Murtdha

KUKA Tiia OPISKELEE kauneudenhoitoalaa

KUKA Niilo OPISKELEE jakeluauton kuljettajaksi

OPISKELEE puhtaus­ palvelualaa SAUMA

7

T EEM A : va s t uul l inen joh ta minen TEKSTI Sinikka Tierna KUVAT Pasi Tiitola

8

SAUMA

Hyvällä esihenkilötyöllä on valtavan suuri merkitys Pirkanmaalaiset yritykset Levytyö Särkinen Oy ja Pirkanmaan Voimia Oy toimivat eri aloilla ja ovat erikokoisia, mutta molemmissa on panostettu esihenkilötyöhön TAKKin koulutusten avulla.

Levytyö Särkisen toimitusjohtaja Ville Ahonen kertoo, että yksi tärkeä syy hankkia esihenkilöille koulutusta oli työhyvinvoinnin parantaminen koko yrityksessä. Vaikka se ei ollut aiemminkaan huonolla tolalla, työntekijöiden hyvinvoinnin kehittäminen kannattaa aina.

SAUMA

9

Osaamista johtamiseen ja esihenkilötyöhön TAKKin johtamisen ja esihenkilötyön koulutuksissa korostuu käytännönläheisyys – koulutusten oppeja voi hyödyntää heti omassa työssä.

Tutkinnot • Lähiesimiestyön ammattitutkinto • Johtamisen ja yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto • Tuotannon esimiestyön erikoisammattitutkinto, työnjohtaja.

• Puhtaus- ja kiinteistöpalvelualan erikoisammattitutkinto • Majoitus- ja ravitsemisalan esimiestyön erikoisammattitutkinto • Ajoneuvoalan erikoisammattitutkinto.

Muotoilemme koulutuskokonaisuuksia myös yritysten ja organisaatioiden tarpeeseen.

LISÄTIETOJA TAKK.FI/JOHTAMINEN

” 10

SAUMA

Suurin osa meidän esimiehistä oli siirtynyt tehtäväänsä tuotannon puolelta, ilman johtamiskoulutusta.

Halusimme tuoda kaikkien osaamisen samalle viivalle.

Y

ritysten yhteiskuntavastuu jaetaan yleensä kolmeen osa-alueeseen: ympäristövastuu, sosiaalinen vastuu ja taloudellinen vastuu.

Hyvä johtaminen ja esihenkilötyö vaikuttavat äärimmäisen paljon sekä sosiaaliseen että taloudelliseen vastuuseen, sillä esihenkilöiden on toisaalta ymmärrettävä lukuja ja kannattavuutta, toisaalta osattava tukea henkilöstöä ja huolehtia työhyvinvoinnista.

TAKKilla on useita erilaisia koulutuksia työpaikkojen johtamistaitojen ja esihenkilötyön kehittämiseen. Pirkanmaalla toimiva, noin 70 henkilöä työllistävä konepajayritys Levytyö Särkinen on mainio esimerkki yrityksestä, joka sai koulutuksella esihenkilöilleen juuri oikeanlaista ymmärrystä ja näkemystä johtamisen monitahoisuudesta.

Toimitusjohtaja Ville Ahonen kertoo, että tarve koulutukseen huomattiin yhtiössä selkeästi: – Suurin osa meidän esimiehistä oli siirtynyt tehtäväänsä tuotannon puolelta, ilman johtamiskoulutusta. Halusimme tuoda kaikkien osaamisen samalle viivalle.

Yritys nappasi heti kiinni, kun TE-toimisto vinkkasi TäsmäKoulutuksesta, jota ELY-keskus tukee. Tarjous esihenkilöiden ja johdon koulutuksesta pyydettiin muutamalta toimijalta.

– Joustavuus ja räätälöitävyys ratkaisivat. TAKK pystyi toteuttamaan tismalleen meidän tarpeita vastaavan kokonaisuuden.

Pirkanmaan Voimia Oy:n henkilöstöpäällikön Katariina Bergmannin (oik.) mukaan yrityksessä panostetaan työntekijöiden koulutuksiin. Yksi TAKKin lähiesimiestyön ammattitutkinnon koulutuksen suorittaneista on Sammonkadun Tredun palveluvastaava Mimmi Kanerva.

YHTEISELLÄ KESKUSTELULLA SAADAAN PARAS HYÖTY Kouluttaja Jouni Hanhinen TAKKilta kertoo, että täsmäkoulutus sisälsi 20 opetuskertaa, suurin osa puolikkaita päiviä.

– Sisällöissä oli muun muassa yrityksen prosessien ja toimintatapojen kehittämistä, itsensä ja ihmisten johtamista, muutosjohtamista, työlainsäädäntöä, talousosaamista, vuorovaikutustaitoja, asiakkaiden kanssa toimimista ja henkilöstön kehittämistä.

Täsmäkoulutuksessa Levytyö Särkisen 16 osallistujaa sai omalla porukalla ruotia juuri heidän yrityksensä asioita. ”Halusimme nimenomaan lähiopetusta, koska silloin syntyy keskustelua ja asioiden jakamista. Koulutuksen jälkeen ihmisten on ollut helpompi ymmärtää ja sietää muiden osastojen hankaluuksia. Ei aleta syytellä toisia vaan mietitään ratkaisuja porukalla.”

Myös TAKKin Hanhisen mielestä koulutuksen sisällöistä saa parhaan hyödyn yhdessä keskustelemalla – toisaalta kouluttajat tuovat yleisellä tasolla myös muiden yritysten kokemuksia esille.

– Monesti samat tilanteet, ilot ja surut toistuvat työpaikasta ja alasta riippumatta.

”

Halusimme nimenomaan lähiopetusta, koska silloin syntyy keskustelua ja asioiden jakamista.

SAUMA

11

Esihenkilöiden osaaminen ajan tasalle erikoisammatti­ tutkinnon avulla TEKSTI Sinikka Tierna KUVA Pasi Tiitola

ON PALJON YRITYKSIÄ, joilla ei ole tarvetta tai tarpeeksi esihenkilöitä muodostamaan omaa koulutusryhmää. Hyvä vaihtoehto on osallistua sopivaan johtamistutkintoon oppisopimuksella – ja näin on tehnyt jo vuosien ajan pirkanmaalainen työterveyshuoltoa tarjoava Pirte.

– Meillä huolehditaan, että esihenkilötyöhön ryhtyvillä on varmasti ajantasainen osaaminen, ja siksi tarjoamme jokaiselle mahdollisuuden johtamisen ja yritysjohtamisen erikoisammattitutkinnon suorittamiseen TAKKilla, kertoo Pirten toimitusjohtaja Tiina Surakka.

– Mielestäni lähijohtaminen on avainkysymys siihen, menestyykö yritys vai kaatuuko se.

Johtamisen ja yritysjohtamisen erikoisammattitutkinnon opiskelijaryhmässä on osallistujia eri työpaikoilta. Surakka kokee tämän tärkeäksi.

– On hyödyllistä jakaa eri aloilta ja yrityksistä tulevien kanssa johtamisen oppeja, tapoja ja käytäntöjä – keskitytään nimenomaan johtamiseen eikä kunkin alan substanssiin.

KÄYTÄNNÖNLÄHEINEN TUTKINTO – SILTI RÄÄTÄLÖITÄVISSÄ Levytyö Särkisellä lähes kaikki työskentelevät samassa toimipaikassa, mutta Pirkanmaan Voimialla toimipaikkoja on satoja. Voimia muun muassa huolehtii ateriapalveluista päiväkodeissa, kouluissa, sairaaloissa sekä ikäihmisten asumisyksiköissä ympäri Pirkanmaata. Työntekijöitä on yhteensä noin 1100.

– Meillä on muun muassa alue-esihenkilöitä, kohdeesihenkilöitä ja palvelu- sekä tuotantoesihenkilöitä yhteensä yli 80, ja he työskentelevät eri yksiköissä, henkilöstöpäällikkö Katriina Bergmann Voimialta kertoo.

Voimia pitää huolta esihenkilöidensä osaamisen kehittämisestä monin tavoin. Yksi tärkeä väylä on ollut TAKKin lähiesimiestyön ammattitutkinto. Viimeisimmässä vuoden mittaisessa oppisopimuskoulutuksessa oli 12 osallistujaa Voimian eri yksiköistä.

– Lähiesimiestyön ammattitutkinto on hyvin käytännönläheinen koulutus ja tarjoaa opiskelijalle hyvät työkalut esihenkilönä toimimiseen alkaen itsetuntemuksesta tiiminjohtamiseen pitäen sisällään niin kannattavuuden- kuin prosessienkin kehittämisen näkökulmat, kuvailee kouluttaja Timo Pispala TAKKilta.

– Lisäksi koulutusta hienosäädetään asiakkaan tarpeita ja toiveita vastaavaksi.

KOULUTUKSEEN PANOSTAMINEN AUTTAA SELVIÄMÄÄN MUUTOKSISTA Surakka kertoo, että viimeisen kolmen vuoden aikana Pirtessä on paitsi satsattu koulutukseen, myös lisätty esihenkilöiden määrää. Pyrkimys on, että yhtä esihenkilöä kohti olisi noin 15 työntekijää.

Pirteen on saatu luotua koulutusmyönteinen ilmapiiri, ja kun yksi on mukana johtamisen koulutuksessa, hänen tuomansa kehitysideat otetaan mielellään vastaan. Koulutuksen onnistumisen kenties tärkein mittari Pirtellä on Surakan mukaan työkykyjohtamisen onnistuminen ja sen myötä työntekijöiden alhainen vaihtuvuus.

– Olen sitä mieltä, että esihenkilöiden koulutukseen panostamisen ansiosta Pirte on selvinnyt viime vuosien muutoksista, kuten koronasta, yhtiön jakautumisesta ja hyvinvointialue-uudistuksesta.

” 12

SAUMA

Mielestäni lähijohtaminen on avainkysymys siihen, menestyykö yritys vai kaatuuko se.

Pirtessä pidetään huolta esihenkilöiden osaamisesta. Kuvassa vasemmalla TAKKin koulutukseen osallistuva vastaava työterveyshoitaja Taru Rahunen, vieressä Pirten toimitusjohtaja Tiina Surakka.

TAKKin kouluttajat Timo Pispala, Sari Sirén ja Jouni Hanhinen pitävät huolta koulutusten laadusta, monipuolisuudesta ja tarvittaessa räätälöimisestä yritysten tarpeisiin. Pispala ja Hanhinen toimivat muun muassa lähiesimiestyön ammattitutkintojen parissa, Sirén vastaa johtamisen ja yritysjohtamisen ammattitutkinnosta.

Voimian koulutuksen sisältöön lisättiin tiedolla johtamista, sillä yhtiössä on viime aikoina uudistettu järjestelmiä niin, että tietoa esimerkiksi kannattavuudesta, palvelun laadusta, asiakaspalautteista ja hävikin määrästä on entistä paremmin saatavilla.

– Osallistujat perehtyivät meidän raportointityökaluihin: mitä tietoa on löydettävissä ja miten tietoa voi käyttää hyväksi arjen johtamistyössä. Se oli monelle silmiä avaavaa ja lisäsi uteliaisuutta myös muita tiedon kanavia kohtaan, iloitsee Bergmann.

MITEN ESIHENKILÖIDEN KOULUTUKSEN HYÖDYT NÄKYVÄT? Lähiesimiestyön ammattitutkinto on ollut motivoiva paitsi siksi, että sen avulla oma osaaminen esihenkilönä kehittyy monin tavoin, myös siksi, että kyseessä on ammattitutkinto.

– Vuoden koulutuksesta saa erinomaiset eväät esihenkilönä toimimiseen, ja ammattitutkinnon suorittaminen on sinänsä arvokasta. Siitä voi halutessaan jatkaa opiskelua vaikkapa johtamisen ja yritysjohtamisen erikoisammattitutkinnon parissa, lisää koulutussuunnittelija Maarit Kivikari.

Sekä Ahonen että Bergmann kiittävät TAKKia siitä, että koulutusten opetustavat ja sisällöt ovat monipuolisia ja yritysten aitoon tilanteeseen sopivia. Lisäksi koulutukselle perustettavan ohjausryhmän avulla koulutuksen sujumista ja tavoitteiden toteutumista seurataan tarkasti.

Miten koulutusten hyötyä mitataan? Levytyö Särkisellä esihenkilötyön ja johtamisen täsmäkoulutus päättyi yli vuosi sitten, joten sen vaikutuksia on jo huomattu.

– Toimitusvarmuus on parantunut selkeästi, asiakasreklamaatioita on vähemmän. Yksi iso syy kouluttaa esimiehiä oli työhyvinvointi, joka oli aiemminkin ihan hyvällä tasolla mutta on täsmäkoulutuksen jälkeen tehdyssä mittauksessa parantunut. On tärkeää, että kaikki esimiehet osaavat pitää työntekijöiden fyysisestä ja henkisestä turvallisuudesta huolta, toimitusjohtaja Ville Ahonen listaa.

Myös Voimian henkilöstöpäällikkö Katriina Bergmann pitää koulutuksen hyötyjä merkittävinä: – Uskon vahvasti siihen, että hyvällä esihenkilötyöllä on valtavan suuri merkitys työntekijöiden töissä jaksamiseen, työilmapiiriin ja työntekijäkokemukseen, millainen motivaatio työntekijöillä on ja miten he sitoutuvat työhön.

SAUMA

13

Tä sm ä o s a a mis ta op p is op imuksel l a TEKSTI Sinikka Tierna KUVAT Pasi Tiitola

”

Hyvä asiakaspalvelu on kaikkein tärkeintä, koska hyvin palveltu asiakas haluaa palata.

Bauhausin Pirkkalan tavaratalossa työskentelevä osastopäällikkö Suvi Säde tykkäsi Sähkön perusteet maallikolle -koulutuksessa siitä, että kouluttajalta sai käytännönläheistä tietoa sähköasioista, ja tietoa pystyy myyntitilanteissa jakamaan myös asiakkaille.

14

SAUMA

Mitä osaamista työelämä tarvitsee, sitä TAKK tarjoaa Oppisopimuksella suoritettava paikallinen tutkinnon osa on mainio tapa täydentää työntekijöiden osaamista.

Esimerkiksi Bauhausin myyjät toivoivat tietopakettia sähköstä ja sellainen kehitettiin.

H

–

yvä asiakaspalvelu on kaikkein tärkeintä, koska hyvin palveltu asiakas haluaa palata, vaikka juuri sillä hetkellä ei ostaisi, sanoo Pirkkalan Bauhaus-tavaratalon osastopäällikkö Suvi Säde.

Bauhaus on kansainvälinen tavarataloketju, jolla on Suomessa kuusi myymälää. Tuotevalikoima on keskittynyt rakentamisen, remontoinnin, sisustuksen, pihan ja puutarhan tuotteisiin.

Bauhausin henkilöstön kehittämispäällikkö Katja Simolin kertoo, että yhtiö tarjoaa jokaisella paikkakunnalla valikoiman oppisopimuksella suoritettavia tutkintoja: muun muassa liiketoiminnan ammattitutkinto ja erikoisammattitutkinto, lähiesimiestyön ammattitutkinto ja johtamisen ja yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto.

Tampereen seudulla Bauhausin koulutuskumppani on TAKK. Kokonaisten tutkintojen lisäksi Bauhausin koulutusvalikoimaan kuuluu joukko paikallisia tutkinnon osia. Yksi tällainen tutkinnon osa, ”Sähkön perusteet maallikolle”, lähti liikkeelle työntekijöiden aloitteesta – keskiössä hyvä asiakaspalvelu.

– Asiakkailta tuli usein kimurantteja kysymyksiä sähköasioihin liittyen ja kaipasimme kattavaa, käytännönläheistä tietoa sähköstä, muistaa Suvi Säde.

ERIKSEEN TAI OSANA TUTKINTOA Moni kohottaa tässä kohtaa kulmiaan. Mitä tarkoittaa paikallinen tutkinnon osa?

– Se on koulutuksen osa, jota ei löydy valmiina vaan se kehitetään yritysten kanssa vastaamaan työelämän osaamistarpeisiin. TAKKin johtokunta hyväksyy paikallisen tutkinnon osan, ja sen tulee olla liitettävissä osaksi johonkin tutkintoon, selittää yrityspalvelupäällikkö Kimmo Rintala TAKKista.

– Tutkinnon osan voi siis suorittaa oppisopimuksella, täydennyskoulutuksena erikseen, kuten työpaikoilla usein tehdään, tai se voi olla osa opiskelijan laajempaa tutkintokoulutusta.

Bauhausin Suvi Säteen mielestä ”Sähkön perusteet maallikolle” -koulutuksen toteutus alkuvuodesta 2023 vastasi tismalleen tarpeeseen.

– TAKKin kouluttaja oli todella hyvä, hän selitti asiat selkeästi ja saimme kysyä kaikki mahdolliset kysymykset.

Koko osaston sähköosaaminen parani selvästi koulutuksen myötä.

Säde kertoo, että myyjiltä ei odoteta sähköasentajan osaamista, ja usein he kehottavatkin asiakkaita varmistamaan asiat omalta sähköasentajaltaan.

– Mutta toisaalta koulutuksen myötä osaamme varmemmin sanoa asiakkaalle sähköasioihin liittyen, mitä ei ainakaan saa tehdä ja mikä on vaarallista.

SAUMA

15

Yrityspalvelupäälliköt Rosa Hyvönen ja Kimmo Rintala toivoisivat yhä useampien yritysten löytävän paikalliset tutkinnon osat, sillä niistä saa oppisopimuksella suoritettuina kätevästi täydennystä työntekijöiden osaamiseen. Eikä koulutus tällä tavoin maksa yrityksille mitään.

YRITYKSILLE MAKSUTON KOULUTUS Osa TAKKin paikallisista tutkinnon osista on alakohtaisia, osa puolestaan sopii monille aloille ja työpaikoille. Esimerkiksi ”Selkeän kielen perusteet” ja ”Osaajana suomalaisessa työelämässä” sopivat kaikille työpaikoille, joilla on maahanmuuttajataustaisia työntekijöitä.

Vaikka paikalliset tutkinnon osat lähtevät yritysten tarpeista, ne ovat kaikille avoimia. Laajuudeltaan ne ovat yleensä 5–15 osaamispistettä.

– Yrityksille tällainen oppisopimuksella toteutettava osatutkintokoulutus on maksuton. Ja opiskelija saa virallisen tutkintotodistuksen suorittamastaan tutkinnon osasta, kertoo yrityspalvelupäällikkö Rosa Hyvönen.

” 16

SAUMA

Sillä on työpaikoille iso merkitys, että koulutukseen osallistuneiden osaaminen arvioidaan.

Oppisopimuskoulutuksiin kuuluu työpaikkaohjaajien nimeäminen ja osaamisen näyttäminen työpaikalla.

– Sillä on työpaikoille iso merkitys, että koulutukseen osallistuneiden osaaminen arvioidaan. Voidaan varmistua siitä, että ammattitaito aidosti karttuu.

KEVYT VÄYLÄ OPISKELUUN Bauhausilla on toteutettu useita koulutuksia hyödyntämällä tutkinnon osia niin myynnin kehittämiseen kuin johtamiseen ja työyhteisötaitoihin liittyen. Myyjille on sähkön perusteiden lisäksi ollut vastaavanlainen paikallinen tutkinnonosa talotekniikan ja LVI-asioiden parissa.

– Työn ohessa opiskelu voi olla haastavaa ja elämässä tulla kaikenlaista, joten kevyt väylä opiskeluun on hyvä.

Voi ensin suorittaa jonkin tutkinnon osan ja halutessaan jatkaa siitä, kommentoi Katja Simolin.

Toki Bauhausin myyjät osallistuvat myös tavarantoimittajien koulutuksiin. Jokainen kuitenkin kouluttaa lähinnä omien tuotteidensa osalta, joten kokonaisuuksien ymmärtäminen voi jäädä puutteelliseksi.

– Moni asiakas tarvitsee myyjän apua vaikkapa rakentamisen tai remontoinnin projektin kanssa. Myyjien täytyy tietää paljon sekä tuotteista että laajemmin siitä, mihin ja miten niitä käytetään. Osaamista on kehitettävä monipuolisesti.

TAKKin yrityspalvelupäälliköt Rintala ja Hyvönen toivovat, että yhä useampi työpaikka hoksaisi paikallisten tutkinnon osa -koulutusten hyödyt: – Tämä on joustava, aitoihin tarpeisiin vastaava, maksuton tapa kehittää henkilöstön osaamista ja työpaikan toimintaa.

P UHEEn V UORO TEKSTI Tiina Holopainen KUVA Pasi Tiitola

Vastuullinen toiminta on TAKKin arkea LUOTETTAVA KUMPPANI ja rohkea edelläkävijä – TAKKin arvot ovat kaiken perusta!

Minulle TAKK näyttäytyy vastuullisena ja läpinäkyvänä organisaationa, jossa halutaan toimia oikein.

Keskiössä ovat ihmiset: henkilöstö, opiskelijat, asiakkaat. Onnistumisesta kertovat pitkät työsuhteet ja opiskelijatyytyväisyys. Opiskelijapalautteiden mukaan TAKK koetaan turvalliseksi, ja opiskelijoiden kohtelu on yhdenvertaista ja tasa-arvoista. Opiskelijat kertovat saavansa hyvät työelämävalmiudet sekä tarvitsemaansa osaamista ja ammattitaitoa. Henkilöstökyselyiden mukaan TAKKissa koetaan työnimua, ja NPS-suositteluindeksi oli keväällä 49. Tämän vuoden tavoite on 57, joten tekemistäkin riittää.

Vastuullisuus on tapa toimia, osa TAKKin henkeä – meidän arkea. Laatupalkinnot ja OAJ:n valinta Vuoden oppilaitokseksi kertovat, että vastuullisuus on kiinteä osa TAKKin toimintaa ja heijastuu myös ulospäin.

Sosiaalinen ja taloudellinen vastuu ovat toiminnan ydintä, ja niissä ollaan pitkällä. Ekologisen vastuun osalta on päästy hyvään alkuun. TAKKin hiilijalanjälki mitattiin viime vuonna, ja samalla asetettiin tavoitteet sen puolittamiseksi vuoteen 2030 mennessä.

TAKKin perustehtävän, opetuksen toteuttamiseen, tarvitaan kiinteistöjä ja opetusvälineitä. Toimintoja on viime vuosina tiivistetty ja kiinteistöjen tekniikkaa uudistettu vähemmän kuluttaviksi, opetuksesta tinkimättä.

Vastuullisuus on organisaatioille vielä kilpailuetu – tulevaisuudessa se on perusoletus. Toiminnan on oltava kunnossa ja vastuullista. Voimme olla ylpeitä tähänastisista askelista, mutta hyvän kehityksen eteen pitää jatkossakin tehdä töitä ja vaalia TAKKin henkeä.

Tiina Holopainen Tampereen Aikuiskoulutussäätiön hallituksen puheenjohtaja, Gronlund Palvelut Oy:n toimitusjohtaja

”

Onnistumisesta kertovat pitkät työsuhteet ja opiskelijatyytyväisyys.

SAUMA

17

MINUN S AUM A NI

1 VIHDOIN LÖYTYI ITSELLE SOPIVA ALA TEKSTI Sinikka Tierna KUVA Pasi Tiitola

HELI LINNALA-KOSKI hymyilee. On hänellä ollut kivoja työpaikkoja ennenkin, mutta ensimmäistä kertaa hänellä on ammatti: sähköasentaja.

– Olen kyllä yrittänyt opiskella monia aloja, muun muassa catering- ja puutyöalaa, mutta opiskelu ei sujunut. Joko ala ei tuntunut omalta tai opetus oli jotenkin vääränlaista, tylsää tai hidasta.

Kun Linnala-Koski aloitti sähkö- ja automaatioalan perustutkinto-opinnot TAKKissa, hänestä tuntui ensi hetkestä alkaen, että vihdoin ala oli sopiva.

– Opetus oli käytännönläheistä ja tarpeeksi nopeatempoista, en tylsistynyt. Tärkein syy opinnoissa viihtymiseen oli hyvät opettajat, heidän kärsivällisyytensä ja kykynsä selittää asiat niin, että ihan jokainen oppii.

– TAKKissa ylipäätään sai opiskeluun hyvin tukea ja kannustusta.

NÄPPÄRISTÄ SORMISTA ON HYÖTYÄ

” 18

SAUMA

Opetus oli käytännönläheistä ja tarpeeksi nopeatempoista, en tylsistynyt.

Sähköalalle Linnala-Koski intoutui eläkkeellä olevan sähköasentaja-isänsä jalanjäljissä.

– Kävin jo pienenä isän työpaikalla, ja tuli olo, että voisin viihtyä samoissa hommissa. Jostain syystä en kuitenkaan nuorempana hoksannut hakeutua alalle.

Toinen kimmoke sähköalalle oli kiinnostus käsillä tekemiseen.

– Minulla on näppärät sormet ja tykkään näprätä, esimerkiksi neuloa ja askarrella. Ehkä tämä johdatti suorittamaan työssäoppimisen EC – Electro Centerillä. Se meni niin hyvin, että yritys palkkasi minut opintojen jälkeen kojeistoasentajaksi, Linnala-Koski kertoo.

– Arvostan todella paljon tätä hetkeä: olen saanut yksinhuoltajana opiskeltua itselleni ammatin – mikä ei ollut aina hirveän helppoa – ja olen työssä, jossa viihdyn. Tulevaisuus näyttää hyvältä: sähköalalla riittää töitä, ja jossain vaiheessa voisin opiskella lisää, tähdätä suunnittelijaksi tai insinööriksi.

2 Ommelkuplan yrittäjä haki TAKKista yrittäjyyden peruspilarit TEKSTI Marjo Nieminen KUVA Pasi Tiitola

LASTEN SYNTYMÄN myötä Henri Kauhasen puoliso innostui ompelemaan lastenvaatteita. Harrastuksesta kasvoi vähitellen idea yrityksestä. Röntgenhoitaja ja sairaanhoitaja hyppäsivät tekstiilialan yrittäjiksi – syntyi Ommelkupla.

Kummallakaan ei ollut yrittäjäkokemusta, mutta yrittäjätaustaa löytyy: molempien vanhemmat ovat yrittäjiä. Yrittäjyyden ammattitutkinnosta Kauhanen haki peruspilarit yrittäjänä toimimiseen.

– Koulutus antoi paljon oppia budjetointiin, taloushallintoon ja kannattavuuden laskemiseen.

Kauhanen suoritti tutkinnon yrittäjän oppisopimuksella, jossa opiskelija saa mentorikseen toisen, kokeneemman yrittäjän.

– Opiskelu oli innostavaa, haastavaa ja kannustavaa. Parasta oli se, että kaikki muutkin olivat yrittäjiä. Koulutuksesta sai vertaistukea, kannustusta ja mentorointia.

JOHTAMISKOULUTUKSESTA KASVUA LIIKETOIMINTAAN Ommelkuplalla on verkkokauppa sekä kivijalkakauppa Tampereella. Päätuotteita ovat kankaat ja kaavat. Saman katon alta löytyy myös ompelutarvikkeet ja -koneet.

– Meiltä saa ystävällistä palvelua harrastajalta harrastajalle.

Tarvikkeiden lisäksi pyrimme inspiroimaan ja antamaan ideoita ompeluun.

– Kuvaamme kaikista kaavoistamme ompeluohjevideot Youtubeen ja Instagramiin. Sosiaalinen media on muutoinkin

merkittävässä roolissa. Käsityöharrastajat ovat aktiivisia erityisesti Instagramissa.

Kauhanen innostui opiskelusta niin, että jatkoi ammattitutkinnosta johtamisen ja yritysjohtamisen erikoisammattitutkintokoulutukseen.

– Halusin kehittää itseäni johtajana ja yritysjohtajana.

Tavoitteena on kasvattaa yritystä, ja ensimmäisen työntekijän palkkaaminen tuli ajankohtaiseksi.

– Tulevaisuus näyttää hyvältä: haluamme kasvattaa liiketoimintaa, palkata lisää työntekijöitä ja vakiinnuttaa paikan tekstiilialan yrityksenä Tampereella.

”

Parasta oli se, että kaikki muutkin olivat yrittäjiä. Koulutuksesta sai vertaistukea, kannustusta ja mentorointia.

SAUMA

19

3

Uusi osaaminen loi uuden tehtävän TEKSTI Emilia Aakko KUVA Pasi Tiitola

TOISEN LAPSEN SYNTYMÄN jälkeen ravintola-alan konkari Riikka Heinola asetti itselleen selkeän tavoitteen: pitää saada päivätyö.

– Mietin, millaisessa ympäristössä viihtyisin ja päiväkoti tuli mieleen.

Ravintola-alan esimiestehtävät vaihtuivat päiväkotiapulaisen työhön Touhula-päiväkodissa. Heinola innostui kehittämään päiväkodin välipalakäytäntöjä, ja siitä kehittämisinto laajeni.

Hän opiskeli lähiesimiestyön ammattitutkinnon oppisopimuksella TAKKissa. Tavoitteena oli kehittää Touhula-päiväkotien ruokahuolto- ja puhtaanapitokäytäntöjä sekä päiväkotiapulaisen työnkuvaa.

Koulutuksen myötä Heinola alkoi kouluttaa Touhula-päiväkotien henkilöstöä ympäri Suomen, mutta jotain tuntui vielä puuttuvan.

– Olin siivonnut päiväkotia monta vuotta ja opiskellutkin vähän, mutta virallinen tutkinto kuitenkin puuttui. Halusin alan viimeisimmän tiedon ennen kuin lähden kouluttamaan muita.

TAKK OLI LUONNOLLINEN VALINTA OPISKELUPAIKAKSI

” 20

SAUMA

Opiskelu oli joustavaa, kouluttajat rentoja ja helposti lähestyttäviä.

Sain varmuutta omaan tekemiseen.

– Opiskelu oli joustavaa, kouluttajat rentoja ja helposti lähestyttäviä. Sain varmuutta omaan tekemiseen.

Koulutuksessa Heinola huomasi, kuinka paljon puhtauspalveluala on kehittynyt.

– Koen, että puhtausalan arvostus on noussut, ja sen kuuluukin nousta. Esimerkiksi sairaalat eivät pyörisi päivääkään, jos ei olisi puhtauspalvelualan ammattilaisia.

Uudella osaamisellaan Heinola kehittää nyt yli sadan Touhulapäiväkodin yleisiä ja yksikkökohtaisia siivoussuunnitelmia.

Tehtävänimike vaihtui ruokapalvelujen ja puhtaanapidon koordinaattoriksi.

– Lapsille on taattava laadukas siivous, jotta heillä on turvallinen toimintaympäristö ja minimoidaan infektioiden leviäminen.

5 +1 v ink k i ä TEKSTI Satu Tasala,

Anu Erkinheimo KUVA Unsplash

Onnistu ja osallistu etänä!

1 2 3

TAK K in Y TO-koordin a at tori S at u Ta s a l a ja eri t y isop e t ta ja A nu Erk inheimo kertovat parha at vinki t T e ams-e täop e t ukseen osallist uvalle.

VALMISTAUDU. Järjestä rauhallinen paikka ilman häiriötekijöitä. Etsi Teamslinkki valmiiksi, ole linjoilla ajoissa. Ota kuulokkeet ja muistiinpanovälineet esille.

Varmista, että olet tehnyt mahdollisen ennakkotehtävän. Parhaan etäoppimiskokemuksen saat osallistumalla tietokoneella.

KESKITY. Laita puhelin äänettömälle, ja ole läsnä opetustilanteessa. Älä lue samalla esimerkiksi sähköposteja. Kuuntele, mitä kouluttaja ohjeistaa mikin, videon tai chatin käytöstä, ja toimi sen mukaisesti.

OLE AKTIIVINEN. Osallistu opetukseen ja kommentoi tarvittaessa. Ole aktiivinen ryhmätöissä. Suhtaudu etäopetukseen kuin lähiopetukseen: osallistumisesi on yhtä tärkeää sijainnista riippumatta.

4 5 1

+

KYSY ROHKEASTI. Älä epäröi kysyä lisätietoja tai pyytää kouluttajaa toistamaan, jos et kuullut jotain tai jokin asia on sinulle epäselvä. Kirjoita kysymyksesi chattiin tai pyydä puheenvuoroa (Nosta käsi -painikkeella).

HYÖDYNNÄ TAUOT. Pidä taukoja etäopetuksen aikataulun mukaan. Mikäli ehdit, käy ulkona lyhyellä happihypyllä, jotta pysyt virkeänä ja energisenä. Ole paikalla opetuksessa tauon loputtua tai mielellään vähän ennen.

HUOLEHDI ERGONOMIASTA JA JAKSAMISESTA. Kiinnitä huomioita työskentelyasentoosi ja vaihtele asentoa. Nouse välillä seisomaan, venyttele ja tee ylävartalon kiertoja.

Muista juoda ja syödä normaalin ateriarytmisi mukaisesti.

SAUMA

21

T il au skoul u t u s TEKSTI Nora Pirttijärvi KUVAT Pasi Tiitola

TAKKista lähihoitajaksi valmistunut Raphael Birirchok työllistyi hoiva-alalle.

Tilauskoulutuksilla vastataan hoitajapulaan Suomessa on pula hoiva-alan ammattilaisista. Tulevaisuudessa työntekijöiden tarve vain lisääntyy. TAKK taistelee hoitajapulaa vastaan kouluttamalla Suomeen kansainvälisiä osaajia tilauskoulutuksilla, joita järjestetään EU:n ulkopuolisista maista tuleville ryhmille.

T

unnelma on katossa, mutta haikeuttakin on ilmassa. Kenialaiset lähihoitajaopiskelijat ovat juuri valmistuneet, ja vieraat alkavat poistua juhlapaikalta. Kaksi vuotta kovaa työtä tiivistyi ilon ja laulun juhlaksi, kun suomalaiset ja kenialaiset yhdistivät voimansa kunnioittaakseen opiskelijoiden saavutusta.

KIINNOSTAVAT KENIALAISET – Hauskaa nähdä opiskelijat eläväisinä ja äänekkäinä, toteaa Milla Musakka, Sastamalakodin toiminnanjohtaja.

Sastamalakoti on ikäihmisten palvelukoti, joka tarjosi kolmelle opiskelijalle oppisopimuspaikat. Musakka tietää, että kenialaisten kulttuuri on rönsyilevää, värikästä, ääne22

SAUMA

kästä, täynnä laulua ja musiikkia. Sastamalakodin arjessa tätä ei kuitenkaan huomaa. Musakan mukaan opiskelijat ovat näyttäytyneet työyhteisössä hiljaisina ja hieman vetäytyvinä.

– Ehkä he pelkäävät vielä tuoda omaa kulttuuriaan esiin, hän arvelee.

Opiskelijat ovat kuitenkin solahtaneet työyhteisöön helposti, ja asiakkaat ovat ottaneet kenialaiset hyvin vastaan.

Erityisesti iloisuus, positiivisuus ja hymy ovat tehneet vaikutuksen. Musakan mukaan asukkaat ovat olleet kiinnostuneita kenialaisista. Hän arveleekin, että opiskelijat ovat keskustelleet kulttuuristaan enemmän asukkaiden kuin työntekijöiden kanssa. Kenialaisista on myös tullut monen lempihoitajia.

SUJUVAA YHTEISTYÖTÄ TAKKIN KANSSA Sastamalakoti on kamppaillut rekrytointihaasteiden kanssa. Kun tilaisuus tarjota oppisopimuspaikkoja tarjoutui, siihen tartuttiin. Tässä auttoi sujuva yhteistyö TAKKin kanssa. Musakka kiittelee, että TAKKin yhteyshenkilöt ovat olleet hyvin tavoitettavissa, ja apua ja vastauksia kysymyksiin on saanut aina.

Musakka on todistanut hoiva-alan työvoimapulaa läheltä. Lisäksi hän tietää karuja lukuja.

– 30 prosenttia hoitajista eläköityy vuoteen 2030 mennessä. Tämä tietää 200 000 hoitajan tarvetta tulevaisuudessa, mutta tällä hetkellä vuosittain valmistuu vain noin 13 000 lähihoitajaa.

Musakka lisää, että ikääntyneiden hoiva ei ole kaikkein vetovoimaisin ala, ja myös alueelliset erot hoitajapulassa näkyvät jo nyt.

– Toisilla paikoilla työvoiman tarve on vieläkin suurempi kuin Tampereen kaltaisissa kasvukeskuksissa. Uusia työntekijöitä on haastavampaa saada kauempana sijaitseviin hoivapaikkoihin.

Musakan mielestä TAKK tekee tilauskoulutuksilla uraauurtavaa työtä. Hänen mukaansa kansainvälisten osaajien kouluttamiselle on todella tilausta.

Vastuullista tilauskoulutusta • Tavoitteena on kouluttaa osaavaa työvoimaa Suomeen aloille, joilla on pulaa tekijöistä, kuten sote-, ravintola-, ja puhdistuspalvelualat.

• Kohdemaista ei viedä valmiita osaajia vaan opiskelijat koulutetaan alusta loppuun.

• Opiskelijoiden soveltuvuus, motivaatio, lähtötaidot ja englannin kielen osaaminen kartoitetaan pääsykokeilla ja haastatteluilla.

• Haastatteluissa varmistetaan myös se, että hakijalla on realistinen kuva siitä, mihin hän on tulossa.

• Opiskelijoita tuetaan kotoutumisessa.

• Koulutuksen kustannuksista vastaa koulutuksen tilaaja.

• Koulutuksiin sisältyy suomen kielen opiskelua.

Tutkinnot suoritetaan suomeksi.

• Yhteistyökumppaneiksi lähtömaista käytetään luotettavia ja vastuullisia toimijoita.

KÄYTÄNNÖNLÄHEISELLÄ KOULUTUKSELLA HYVÄT VALMIUDET TYÖELÄMÄÄN

Sastamalakodin toiminnanjohtaja Milla Musakka tuntee hoiva-alan rekrytointihaasteet ja uskoo, että tilauskoulutusten tarve kasvaa tulevaisuudessa.

Eletään koronasyksyä 2021, kun Raphael Birirchok saapuu kahdenkymmenenviiden muun opiskelijatoverinsa kanssa Suomeen. Pohjolan talvi ei yllättänyt Birirchokia.

Hän kuitenkin lisää, että kylmyys ja pimeys pitää itse kokea, jotta sen ymmärtää.

Kuten monet TAKKin opiskelijoista, myös Birirchok on ammatinvaihtaja. Luonnontieteiden kandidaatti halusi alun perin opiskella sairaanhoitajaksi, mutta opiskelu oli liian kallista Keniassa. Valmistuttuaan lähihoitajaksi Birirchok on askeleen lähempänä unelmaansa. Hän aikoo jäädä Suomeen, oppia lisää kieltä ja tulevaisuudessa siintää tavoite sairaanhoitajaopinnoista. Nyt Birirchok työskentelee vakituisena hoivakodissa, jossa hän suoritti tutkinnon loppuun oppisopimuksella.

Birirchok kehuu opiskelua TAKKissa. Hänen mukaansa kouluttajia oli useampia ja suomen kieltä opiskeltiin koko koulutuksen ajan. Myös suomalaiseen kulttuuriin tutustuttiin.

– Olen käynyt saunassa ja hiihtämässä, uinut järvessä ja syönyt mustaamakkaraa. Lapissa ihailin revontulia, näin poroja ja vierailin Joulupukin kylässä.

Käytännönläheinen koulutus, jossa on paljon työharjoittelua, saa kiitosta. Birirchokin mukaan tämä antaa hyvät valmiudet hoivatyöhön.

Birirchok on selvästi motivoitunut hoitoalasta. Lähihoitajan tutkinnon lisäksi motivaatio palkittiin valmistujaisissa stipendillä.

Juhla on ehkä ohi, mutta arki hoitoalan ammattilaisena Suomessa voi alkaa!

SAUMA

23

Mitä kaikkea TAKKissa voikaan opiskella?

LUE LISÄÄ OPINTOTARJONNASTAMME JA KATSO TARJAN VINKIT:

TAKKIAUKI.FI

Somelähettiläämme Tarja tietää, että jos alanvaihto kiinnostelee, niin TAKKista vaihtoehtoja löytyy.

ta Löydät sivuil n myös Tarja stin alintate v in t a m m a an helpottama ! koa päätöksente