a product message image
{' '} {' '}
Limited time offer
SAVE % on your upgrade

Page 1

SAUMA TAKKin asiakaslehti 2019–2020

REKRYTOIVA KOULUTUS ON RIPEÄ RATKAISU TYÖVOIMAPULAAN S. 6

86% OPISKELIJOISTA SUOSITTELEE TAKKIA

S. 9

MIKA KOHOSELLA ON 4 MAAILMANMESTARUUTTA JA 1 TUTKINTO S. 12 OPPISOPIMUKSESTA ON MONEKSI S. 23


14

KONTUKOTIIN UUDET OSAAJAT OPPISOPIMUKSELLA ”Olemme töissä asukkaiden kodissa, asukkaat eivät asu meidän työpaikalla”

18

TAKKin koulutukset sopivat myös nuorille Oma ala löytyi työn ohessa opiskellen


SISÄLTÖ Elämme mielenkiintoisia aikoja

4 5

Rekrytoiva koulutus on ripeä ratkaisu työvoimapulaan

6

Pilottikoulutuksella lisää vartijoita

8

Pääkirjoitus

86% opiskelijoista suosittelee TAKKia Tavoitteena työpaikka? Salibandyn maailmanmestari Mika Kohonen opiskeli reppuun lisää tavaraa Kontukotiin uudet osaajat oppisopimuksella

9 10 12 14

Uusi sähköverkkoalan oppimisympäristö yhdistää teorian ja käytännön

16

TAKKin koulutukset sopivat myös nuorille

18

Mistä taitajat alalle, jolla on työvoimapula?

20

Unelmista totta oppisopimuksella

22

Oppisopimuksesta on moneksi Sauman uutiset

23 26

PYSY MUKANA! TILAA SEURAAVA SAUMA suoraan itsellesi painettuna tai digitaalisena. TEE TILAUS takk.fi/sauma KLIKKAA NETTIIN takk.fi

SEURAA MEITÄ SIELLÄ, MISSÄ MUUTENKIN LIIKUT. Tavataan Facebookissa facebook.com/tampereenaikuiskoulutuskeskus Seuraa Twitterissä twitter.com/takktampere Tilaa Youtubessa youtube.com/TAKKinVideot Lue Issuussa issuu.com/tampereenaikuiskoulutuskeskus Seuraa Instagramissa instagram.com/takktampere Seuraa LinkedInissä linkedin.com/company/takk

Recognised for Excellence 4 Star - 2018

TAKKIN ASIAKASLEHTI JULKAISIJA: Tampereen Aikuiskoulutuskeskus, PL 15, 33821 Tampere PÄÄTOIMITTAJA: Teppo Tapani / TAKK TOIMITUSNEUVOSTO: Maria-Liisa Korolainen, Jussi Mattila, Marjo Nieminen, Teppo Tapani / TAKK KUVAT: Pasi Tiitola, Esa Jokinen, Timo Juntunen, Ulla Virtanen, Ari Halmela, Jussi Mattila, Duunitori.

441 209 Painotuote HÄMEEN KIRJAPAINO OY

ULKOASU JA TAITTO: Tuomas Korolainen / Mene Creative Oy PAINO: Hämeen Kirjapaino Oy


TAMPEREEN RAKENTAJAT TEKSTI OLLI-PEKKA TUOMI KUVA PASI TIITOLA

” TÄMÄN PÄIVÄN menestyksekkäät yritykset tarvitsevat huomisen innovatiivisia työkaluja. Me TAKKissa tarjoamme osaamisen kehittymisen palveluita niin yritysten kuin yksilöiden tarpeisiin, me tuotamme yrityksille ja yksilöille huomisen osaamista. Yritysten tukemiseksi Pirkanmaan ELY-keskus on koonnut alueelle Poververkoston. Pirkanmaan osaamisverkosto on suunnattu yritysten osaavan työvoiman saatavuuden ja henkilöstön kehittämisen parissa toimiville koulutusorganisaatioille, palveluntuottajille, yrityksille ja muille kehittäjille. Tavoitteena on toimijoiden välisen yhteistyön vahvistaminen asiakkaiden palveluissa, palvelujen kehittäminen yhteisille asiakkaille sekä myös verkoston oman osaamisen ja asiantuntijuuden kehittäminen. TAKKin yrityspalvelutiimi on aktiivisesti mukana verkoston toiminnassa

4

SAUMA / 2019–2020

ja yhdessä muiden toimijoiden kanssa kehittämässä ja tuottamassa parhaita palveluita asiakasyrityksille. Me TAKKissa haluamme toimia yritysten kumppanina koulutusten suunnittelusta toteutukseen. Yhdessä yritysten kanssa olemme järjestäneet tuloksellisesti ja tehokkaasti erilaisia rekrytoivia koulutuksia, joilla vastataan yritysten työvoimapulaan. Kokemuksemme mukaan tiivis yhteistyö yrityksen ja TE-palveluiden asiantuntijoiden kanssa jo koulutuksen suunnitteluvaiheessa antaa parhaat tulokset. Yhdessä löydetään yritysasiakkaalle hänelle sopivin koulutuksen toteutusvaihtoehto, ja yhteistyöllä myös löydetään oikeat osaajat oikeisiin yrityksiin. Monelle opiskelijalle on avautunut rekrytoivan koulutuksen kautta uusi työ ja ura. Rekrytoivien koulutusten jälkeen yhä

Monelle opiskelijalle on avautunut rekrytoivan koulutuksen kautta uusi työ ja ura.

useampi opiskelija haluaa jatkaa opintoja ja hankkia tutkinnon. Oppisopimus tarjoaa siihen loistavan vaihtoehdon. Rekrytoinnin onnistumisen varmistamiseksi yritykset ovat vahvistaneet työnopastajien valmiuksia TAKKin työnopastajakoulutusten avulla. Osaavat työnopastajat tukevat uusien työntekijöiden kehittymistä ja sitoutumista yrityksen työprosesseihin. Kun uusi työntekijä kokee olevansa aidosti keskiössä, häntä ei tarvitse enää erikseen innostaa antamaan parastaan tai kehittämään työtään. Kädessäsi olevan Sauma-lehden sivuilta pääset tutustumaan kanssamme onnistuneiden opiskelijoiden ja yritysten onnistumistarinoihin. Mukavia lukuhetkiä! Olli-Pekka Tuomi yrityspalvelujohtaja


ELÄMME A I K O J A

MIELENKIINTOISIA

TEKSTI HARRI AIRAKSINEN KUVA BUSINESS TAMPERE

Osaamisen varmistaminen sekä osaajien veto- ja pitovoima Pirkanmaalla ovat keskeisiä menestystekijöitämme.

NYT JOS KOSKAAN on oikeutus tälle kuluneelle lausahdukselle, koska uhkana ovat brexit, kauppasota ja heikkenevät kansainväliset suhdanteet; ja vielä odotellaan myös uuden hallituksen investointien edistämislinjanvetoja. Business Tampere, Pirkanmaan liitto, Pirkanmaan Yrittäjät ja Tampereen kauppakamari ovat julkaisseet jälleen uuden Pirkanmaan talouskatsauksen. Se kertoo vahvasta kuluneesta vuodesta, mutta myös hidastuvasta kasvusta tänä vuonna. Suhdanneodotuksetkin ovat heikentyneet. Tärkeää on kuitenkin huomata, että kasvu ei ole suinkaan päättynyt, vaan se jatkuu edelleen. Kasvua on koko ajan rajoittanut osaajapula, joka ei ole poistunut eikä poistumassa. Esimerkiksi tietojenkäsittelyala on kasvanut Pirkanmaalla koko ajan, myös silloin kun muu kasvu oli olematonta. Myös rakennusalalla on reilusti vapaita työpaikkoja. Jatko riippuu paljon valtakunnan ratkaisuista, jollainen on esimerkiksi asteittainen luopuminen ulkomaisen työvoiman tarveharkinnasta. Olemalla alueellisesti yhtenäisiä voimme vaikuttaa ja tehdä omia kohdennuksia tarpeiden mukaan esimerkiksi täydennyskoulutuksen avulla. Osaamisen varmistaminen sekä osaajien veto- ja pitovoima Pirkanmaalla ovat keskeisiä menestystekijöitämme. Tärkeää on houkutella opiskelijoita niin ammatilliseen kuin korkeakoulutukseen ja luoda heille valmistumisen jälkeen kiintoisat olosuhteet jäädä tänne työhön. Työn joustavuuden parantaminen esimerkiksi paikallisen sopimisen esteitä purkamalla sekä jatkossakin kustannuskilpailukyvystä huolehtiminen ja työnteon kannustavuus ovat Suomen suurimmat haasteet tällä hetkellä. Itse voimme huolehtia hyvistä palveluista ja infrastruktuurista sekä kohtuullisesta maksutasosta. Aivovuoto nuorissa ikäluokissa on mielestäni aito uhka, ja sen torjumiseen pitää suhtautua vakavasti. Tampereen kaupunkiseudulle on juuri valmistumassa uusi elinkeinostrategia, jota valmistellaan Business Tampereen vetämänä yhteistyössä alueen elinkeinoelämän, oppilaitosten, maakunnan ja julkisen hallinnon kesken. Keskeinen teema strategiassa on kyvykkyyksien tunnistaminen ja kehittäminen. Kaupunkiseudulla on tunnistettava sellaisia voimavaroja, joiden varassa voidaan uudistua ja monipuolistua. Voimavarojen

hyödyntäminen edellyttää alueellisia kyvykkyyksiä, toimintatapoja, periaatteita ja prosesseja, joilla voimavarat ja erilaiset osaamiset saadaan valjastettua uutta luovaan toimintaan. Tampereen kaupunkiseutu nostaa strategiassa ydinkyvykkyydekseen uudistumiskyvyn. Tämä tarkoittaa alueen voimavarojen tavoitteellista uudistamista erityisesti koulutuksen sekä tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan avulla kaupunkiseudun elinkeinoelämän uudistamiseksi. Kyse on kyvystä muuttaa ja uudistaa omia kyvykkyyksiämme ja voimavarojamme muuttuvassa toimintaympäristössä. Kyvykkyysajattelua on mahdollista soveltaa niin koko kaupunkiseudun tasolla kuin yksittäisten tunnistettujen liiketoiminta- ja innovaatioekosysteemien tasolla kuin myös alueen kehittäjäorganisaatioiden tasolla. Uusi strategia toimeenpannaan tunnistettujen ekosysteemien avulla. Näitä voidaan ajatella nimenomaan erilaisten voimavarojen ja kyvykkyyksien keskittyminä, joita on mahdollista johtaa ja kehittää. Tässä työssä esimerkiksi TAKKilla on merkittävä rooli aktiivisena elinkeinoelämän kumppanina. Sama koskee myös Business Tamperetta. Tehtävä on haastava, koska meidän on jatkuvasti kyettävä haastamaan itsemme kehittymään. On tunnistettava organisaatiokohtaisesti ne voimavarat ja kyvykkyydet, joiden varassa voimme parhaiten edistää koko Tampereen kaupunkiseudun uudistumiskykyä ja kestävää kasvua. Jotta voimme kehittää tarvitsemiamme kyvykkyyksiä, on tiedettävä erityisesti elinkeinoelämän tarpeet ja kyettävä ennakoimaan tulevaa. Onnistuaksemme tässä tehtävässä olemme luvanneet jatkaa strategiaprosessia jatkuvana niin, että valittujen indikaattoreiden perusteella seuraamme ja tulkitsemme kehitystä ja kutsumme strategiset kumppanit vuosittain arvioimaan tuloksia ja viestittämään omia tarpeitaan. Yhteinen työ siis jatkuu. Harri Airaksinen Business Tampereen toimitusjohtaja, Tampereen Aikuiskoulutussäätiön hallituksen jäsen

SAUMA / 2019–2020

5


REKRYTOIVA KOULUTUS ON RIPEÄ RATKAISU TYÖVOIMAPULAAN TEKSTI RIITTA JUSSILA KUVAT PASI TIITOLA

Hotelli- ja ravintola-alalla on jatkuva tarve osaavista työntekijöistä. TAKKin rekrytoiva koulutus tarjosi uuden rekrymallin Sokotelin tamperelaisille hotelleille.

6

SAUMA / 2019–2020


I

rmeli Puolanne Sokotelista kiittelee TAKKin ja TE-toimiston nopeaa toimintaa. Maaliskuussa oli Sokotelin ensimmäinen yhteistyöpalaveri TAKKissa yrityspalveluyksikön ja palvelualan edustajien kanssa. Palaverin tuloksena syntyi sopimus palvelutyöntekijän pilottikoulutuksesta. – Koulutus käynnistyi jo toukokuussa. Opiskelijat hakivat koulutukseen TE-toimiston kautta, kertoo hotelli Ilvestä johtava Puolanne.

SUUNNITELTU PALVELUALOILLE TAKK sai opetus- ja kulttuuriministeriöltä vuodelle 2019 ammatillisen koulutuksen lisärahoitusta, jolla ryhdyttiin toteuttamaan rekrytoivia pilottikoulutuksia yritysten tarpeisiin. Koulutukset suunnataan sellaisille kasvaville palvelualoille, joissa on työvoimapulaa. – Ministeriö halusi saada aikaan alueellisia kokeiluja, joilla taataan osaavan työvoiman saatavuus, kertoo yrityspalvelupäällikkö Armi Hyvönen TAKKista. Pilotit sisältävät vähintään yhden osan ammatillisesta tutkinnosta. Opetussisältö riittää työllistymiseen.

SOKOTEL OY • SOK:n matkailu- ja ravitsemisliiketoimintaa harjoittava tytäryhtiö • Tampereen hotellit: Ilves, Tammer ja Torni • Sokos Hotels: yli 50 hotellia Suomessa, Tallinnassa ja Pietarissa

KÄYTÄNNÖN TYÖSSÄ OPISKELIJA NÄKEE, SOPIIKO ALALLE Rekrytoivassa koulutuksessa opiskellaan yrityksessä, teorian opetus voi olla joko TAKKissa tai yrityksessä. – Käytännönläheinen koulutusmalli toimii, sillä tätä alaa ei opi lukemalla. Opiskelijat pääsevät heti työpisteisiin tekemään oikeaa työtä ja voivat siten arvioida soveltuvuuttaan, Puolanne sanoo. Hotelli- ja ravintola-ala on fyysisesti raskas ja työajat voivat olla haasteellisia. Työntekijöiden pitää tulla toimeen asiakkaiden kanssa, lisäksi vaaditaan stressinsietokykyä ja palveluhenkisyyttä. – Aikuisilla opiskelijoilla on elämänkokemusta ja he sopeutuvat työpaikan sääntöihin. Saamme koulutuksen kautta motivoituneita uusia työntekijöitä, Puolanne iloitsee. TAKK kouluttaa joka pilottiin työpaikkaohjaajia, jotka tukevat ja opastavat opiskelijoita työpaikoilla. Uudet työntekijät halutaan ottaa hyvin vastaan. – Jokaisella työntekijällä on oma kummihenkilö, kenen puoleen voi kääntyä.

Aikuisilla opiskelijoilla on elämänkokemusta ja he sopeutuvat työpaikan sääntöihin. Saamme koulutuksen kautta motivoituneita uusia työntekijöitä.

REKRYTOIVAT KOULUTUKSET • Kolmikantainen yhteistyö: TAKK, yritys ja TE-toimisto • Pilotit vuonna 2019, yhteensä 20 koulutusta • Rahoitus OKM:ltä, yrityksille maksutonta • Työvoimapula-aloille: teknologia, puhdistus- ja kiinteistöpalvelu-, sosiaali- ja terveys-, matkailu- ja ravitsemis-, logistiikka- ja kuljetusalat sekä kaupan ala • Kesto 3 kk - 1½ vuotta • Räätälöidään yrityksille • Opiskelijat hakevat koulutukseen TE-palveluiden kautta, TEtoimisto tarkistaa yrityksen tilanteen, yritys valitsee mukaan tulevat opiskelijat • Koulutuskohtaiset ohjausryhmät varmistavat tavoitteiden saavuttamisen • Oppisopimuksella jatko koko tutkintoon • Lisätiedot TAKKin yrityspalvelusta takk.fi/yrityksille Nuppu Siren on 32-vuotias alanvaihtaja. Hän sanoo olevansa onnekas, kun pääsi koulutukseen ja työllistyi tarjoilijaksi hotelli Ilvekseen.

SAUMA / 2019–2020

7


PILOTTIKOULUTUKSELLA LIS Ä Ä V A R T I J O I T A TEKSTI RIITTA JUSSILA KUVA PASI TIITOLA

S

ecuritas Oy sai 29 uutta työntekijää alkuvuonna olleesta vartijan rekrytoivasta pilottikoulutuksesta. Koska vartijoita tarvitaan lisää, järjestetään ensi vuonna uusi koulutus. Yritys on tehnyt TAKKin kanssa yhteistyötä 2000-luvun alusta. Kun yhteishankintana toteutettaviin RekryKoulutusten ehtoihin tuli 2018 muutoksia, jouduttiin miettimään, kuinka koulutukset jatkossa toteutetaan. – Meillä on jatkuva työvoiman tarve. Rekrytoiva pilottikoulutus ratkaisi koulutusmuodon, sanoo Securitaksen henkilöstöpäällikkö Hannu Kauppi.

TÄSMÄKOULUTUSTA – Koulutusmalli toimii, sillä koulutus räätälöitiin juuri meille. Kun koulutukseen sisältyy työharjoittelujaksoja, ovat opiskelijat koulutuksen jälkeen valmiimpia vartiointitehtäviin, sanoo yksikönpäällikkö Jukka Väisänen Securitakselta. Moni työntekijä haluaa opiskella lisää työn ohessa. – Neljäsosa pilotin opiskelijoista suorittaa oppisopimuksella koko ammatillisen tutkinnon, Kauppi iloitsee.

SECURITAS OY Securitas Oy on 1959 perustettu Suomen johtava turvallisuuspalveluyritys, joka kuuluu kansainväliseen Securitas Ab -konserniin. • Liikevaihto 163,9 M€ (vuonna 2018) • Henkilöstöä Pirkanmaalla n. 350, Suomessa n. 4000 • Toimintaa yli 100 paikkakunnalla • Sopimusasiakkaita yli 20 000

TURVALLISUUSALAN TEHTÄVÄKENTTÄ ON LAAJENTUNUT

Väisänen kertoo, että nykyisin vartijan työhön voi tehtävistä riippuen sisältyä muun muassa hälytystehtäviä, kulunvalvontaa tai erilaisia tarkastuksia. Kaupin mukaan kaupassa palveluvartija osallistuu vartiointityön lisäksi myös myymälän muihin työtehtäviin.

8

SAUMA / 2019–2020

– Vartijan työn vaatimuksia ovat fyysinen peruskunto, nuhteeton tausta sekä suomen kielen taito. Poliisi tarkistaa taustan, Väisänen huomauttaa. Vartijan työ sopii eri-ikäisille, sekä naisille että miehille. Esimerkiksi aulapalveluissa vartija tarvitsee asiakaspalvelutaitoja, kun taas palvelukeskuksissa – joissa tehtäviin kuuluu kameravalvontaa ja hälytysten käsittelyä – tarvitaan tietoteknisiä taitoja. – Koulutukseen kannattaa hakea, vaikka ei näkisikään itseään vartijana. Eri tehtävissä arvotetaan eri taitoja, Kauppi rohkaisee.


86 %

TAKKIN VAHVUUDET • Hyvät opettajat ja verkostot työelämään • TAKKissa vallitseva hyvä ilmapiiri ja joustavuus • Opettajien tuki ja aito kiinnostus • Aikuiskoulutuksen positiiviset vaikutukset • Oman ryhmän merkitys opinnoissa • Työllistyminen, rekrytapahtumat ja yritysvierailut

OPISKELIJOISTA SUOSITTELEE TAKKIA

LÄHDE ASIAKASYMMÄRRYSTUTKIMUS 2019. EVENTA CREATIVE OSK. TEKSTI MARJO NIEMINEN

V

Yleinen ilmapiiri TAKKissa (N=161) Millaisen odotit ilmapiirin olevan TAKKissa?

Millaiseksi ilmapiiri on osoittautunut?

40

erinomainen

OPISKELIJAT KOHDATAAN AIKUISINA

27 54

kiitettävä

50 58

hyvä

83 8

tyydyttävä

11 1 0

välttävä 0

10

20

30

40

50

60

70

80

90

Työllistymisedelletykset Takkissa (N=161) Miten hyvät edelletykset odotit TAKKin tarjoavan työllistymiselle?

Miten hyviltä työllistymisedelletykset näyttävät nyt, kun opiskelet

36

erinomainen

25 46

kiitettävä

altakunnallisessa ARVO-kyselyssä maksimi on 5. TAKKin opiskeluilmapiiri sai opiskelijoilta arvosanan 4,5 ja opiskeluympäristön turvallisuus 4,6. Myös yhteistyö opettajien ja työpaikkaohjaajien kanssa koettiin hyväksi. ARVO-palaute kerätään kaikilta tutkinto-opiskelijoilta kaikissa ammatillisen koulutuksen oppilaitoksissa opintojen aloitus- ja päätösvaiheessa. Aloituskyselyssä TAKKin palautteiden keskiarvo oli valtakunnan keskitasolla, mutta päättöarviossa se oli noussut paremmaksi (4,2). Päättäneistä opiskelijoista peräti 86 prosenttia suosittelisi TAKKia.

41 61

hyvä

85

Opiskelijoiden näkemyksiä TAKKissa opiskelusta mitattiin myös toukokuussa toteutetulla asiakasymmärrystutkimuksella. Tutkimuksessa kysyttiin mm. opetuksen laadusta ja ajantasaisuudesta, ilmapiiristä, opintojen sovittamisesta muuhun elämään, käytännönläheisyydestä ja työelämäkokemuksesta sekä työllistymisen edellytyksistä. Osa-alueita pyydettiin arvioimaan sekä ennakko-odotusten että käytännön kokemusten suhteen. Useimmilla osa-alueilla käytäntö ylitti odotukset. TAKKin vahvuuksiksi opiskelijat mainitsivat mm. toisten auttamisen, yhdessä tehdään -hengen, avoimen keskusteluilmapiirin ja opiskelurauhan. Aikuismaista tapaa opiskella ja kohdata opiskelijat pidettiin myös tärkeänä. Heikkouksina mainittiin mm. liian vähäinen yhteinen aika ja kiire. – Opiskelijoiden hyvät kokemukset työllistymisen suhteen ovat meille erityisen merkityksellisiä. Tavoitteemme on, että opiskelijat työllistyvät, ja olemme onnistuneet siinä opiskelijoidenkin mukaan kohtuullisen hyvin, kertoo kehitysjohtaja Satu Neuvonen. – Hyvä että kehitettävääkin löytyi. Aina voidaan tehdä paremmin. Asiakasymmärrystutkimukseen osallistui yhteensä 179 opiskelijaa eri koulutusaloilta. Tutkimuksen toteutti Johanna Sauvula TAMK:n ProAkatemian Eventa -osuuskunnasta.

12

tyydyttävä

7

ARVO-palautteen luvut tilastokaudelta 1.7.2018–30.6.2019 Lisätietoa ARVO-palautteesta: www.vipunen.fi

6

välttävä

3 0

10

20

30

40

50

60

70

80

90

SAUMA / 2019–2020

9


Parhaat onnistumistunteet saa, kun osaa hoitaa jonkin itselle uuden tehtävän, vaikkei olisi aluksi uskonut.

Juhani Saarikoski sanoo, että monipuolista ja itsenäistä työtä hakevalle kiinteistöhuolto on mainio alavalinta.

10

SAUMA / 2019–2020


TAVOITTEENA TYÖPAIKKA? MONTA SY YTÄ LÄHTEÄ KIINTEISTÖHUOLTOAL ALLE TEKSTI AULI TUOMI KUVAT PASI TIITOLA

O

nko haaveissasi vakaa työpaikka? Vaihtelevat tehtävät ja uuden oppiminen? TAKKin kiinteistönhoitajakoulutus on erinomainen reitti toteuttaa nämä unelmat. Kotikatu Pirkanmaalla työssäoppimisjaksoa tekevä Juhani Saarikoski vaihtoi graafikon hommat kiinteistöhuoltoon, koska tiesi alan työllistävän. Hän tiesi myös entuudestaan, mistä on kyse, koska nuorempana oli tullut oltua alalla kesätöissä.

”KEIKKOJA TULEE MILLOIN MINKÄLAISIA” Monipuolista ja itsenäistä työtä etsivälle kiinteistöhuolto on nappivalinta. – Päivät ovat erilaisia. Tyypillisiä tehtäviä ovat vaikkapa vuotava hana, viemäritukos ja nimenvaihdot. Aamuisin on tietyt, toistuvat rutiinit kuten roskalenkki ja liputukset, mutta muuten päivänsä pääsee suunnittelemaan itse, kuvaa Saarikoski. Kotikatu Pirkanmaan yksikönpäällikkö Ville Ojanen kertoo, että talvikaudella työssä löytyy haasteita: kun lunta tulee reippaasti, se tietää kiinteistöhuoltajille aikaisia aamuja ja pitkiä, fyysisesti rankkoja päiviä.

HARJOITTELUJAKSO LOKSAUTTAA OPITUT ASIAT YHTEEN Koulutuksen lähiopetuspäivät antavat vankan teoriaperustan ja opit koneiden käsittelyyn. – Harjoittelujaksolla asiat ovat loksahtaneet paikoilleen vielä uudella tavalla tekemisen kautta. Vaikka ei olisi koskaan tehnyt, niin koulutuksessa pärjää ja tekemään oppii, Saarikoski sanoo.

Työssäoppimisjakso tekee rekrytoinnista helpompaa puolin ja toisin: työntekijä näkee yrityksen toimintatapoja, työnantaja puolestaan tekijän motivaation.

ONNISTUMISIA JA OIVALLUKSIA Harjoittelussa on käynyt selväksi esimerkiksi se, että kiinteistöhuoltajan on syytä pitää muistilistaa eteen tulevista tehtävistä. Näin päiväänsä pystyy rytmittämään ja työtä järkeistämään. Eri kohteiden välillä on turha ajaa siksakkia, jos samalla suunnalla sijaitsevat voi hoitaa yhdellä kertaa. – Parhaat onnistumistunteet saa, kun osaa hoitaa jonkin itselle uuden tehtävän, vaikkei olisi aluksi uskonut, sanoo Saarikoski.

AIKAANSAAVALLE TAATTU PESTI Kiinteistöhuoltoalalle kuuluu yksikönpäällikkö Ojasen mukaan hyvää. Asuntorakentaminen on viime vuosina ollut reipasta. – Osaavaa väkeä tarvitaan alalle aina. Työpaikka on varma, jos tekijä on sitoutunut. Asuinkiinteistöjen kiinteistöhuoltoon keskittyvä Kotikatu Pirkanmaa on tehnyt TAKKin kanssa yhteistyötä pitkään ja tiiviisti. Vuosien mittaan heille on työllistynyt aikuiskoulutuksesta lukuisia työntekijöitä. Innostuitko alasta? Kysy lisätietoja kouluttaja Heikki Mahlamäeltä, puh. 044 7906 299, heikki.mahlamaki@takk.fi

SAUMA / 2019–2020

11


S A L I B A N D Y N M A A I L M A N M E S TA R I

MIKA KOHONEN O P I S K E L I R E P P U U N L I S Ä Ä T AV A R A A TEKSTI MARJO NIEMINEN KUVAT ESA JOKINEN / HAPPEE

Viidesti maailman parhaaksi pelaajaksi valittu nelinkertainen salibandyn maailmanmestari Mika Kohonen suoritti myynnin ammattitutkinnon oppisopimuksella TAKKissa. 42-vuotiaalle Kohoselle tutkinto oli ensimmäinen.

” 12

SAUMA / 2019–2020

Urheilu on antanut päämäärätietoisuutta ja tavoitteellisuutta, joista on hyötyä myös opiskeluissa ja työelämässä.


L

ukion jälkeen Kohonen keskittyi salibandyuraansa ja pelasi pääsarjatasolla Suomessa ja Ruotsissa. Pikkupojan unelmasta tuli totta, kun ura ammattilaisena avautui. – Ajattelin, että keskityn vuoden treenaamaan rauhassa, vedän henkeä ja sitten tiedän varmasti, mitä haluan opiskella. Vuosi venyi vuosiksi. Kaudeksi 2018-2019 Kohonen palasi Ruotsin vuosien jälkeen kasvattiseuraansa Jyväskylän Happeeseen. Ajatuksena oli, että nyt mennään viimeistä kautta ammattilaisuralla. Oli aika miettiä, mitä seuraavaksi, ja niin opiskelu tuli ajankohtaiseksi. – Urheilu-uran myötä on tullut koettua monenlaista, ja veljen kanssa on pantu pystyyn yhteinen yrityskin. Halusin kuitenkin jotakin myös paperille, todistuksen osaamisesta. Myynnin ammattitutkinto tuntui sopivalta, kun ammattiurheilijan toimenkuvaan on kuulunut monenlaista yhteistoimintaa ja edustamista. – Koulutus ja tutkinto antoivat reppuun lisää tavaraa ja tietoa, kuvailee Kohonen.

MAAILMANMESTARUUS JA TUTKINTO MAHTUIVAT SAMAAN VUOTEEN Oppisopimus tuntui tilanteeseen sopivalta tavalta opiskella, kun sopiva työpaikka löytyi Smile Henkilöstöpalvelut Oyj:ltä. Haasteena oli pelaamisen, työn, opiskelun ja edelleen Ruotsissa asuvan perheen yhdistäminen. Se vaati joustoa. – TAKKin kanssa koulutuksen toteuttaminen saatiin soviteltua hyvin. Samaten oppisopimuskuvioiden järjestäminen kävi sujuvasti, kertoo Kohosen työnantaja ja työpaikkakouluttaja, Smilen aluejohtaja Tommi Nikkilä. – Opiskelin itse aikanaan tutkinnon TAKKissa ja tiesin, että siellä ymmärretään urheilun ja opiskelun yhdistämisen haasteet, osataan mukauttaa opinnot sen mukaan. Kouluttaja Tea Nikkilä tekee paljon yhteistyötä urheilijoiden kanssa, joten yhteistyö on mutkatonta ja asioista pystytään puhumaan suoraan. Nikkilä on useamman vuoden ajan luotsannut vastuukouluttajan roolissa TAKKissa opiskelevia urheilijoita. Opinnot ja työtehtävät suunniteltiin yhdessä tutkinnon perusteiden pohjalta. Koulutus toteutettiin työpainotteisesti. Kaupallinen ala on aina kiinnostanut Kohosta, ja myynnin ammattitutkinto sopi hyvin henkilöstöpalveluyrityksen monipuoliseen tehtävänkuvaan.

– Opiskelu oli tosi hyvää vastapainoa pelaamiselle ja päinvastoin. Vuosi oli kiireinen, mutta antoisa. Tea oli aivan huippu opettaja ja mentori, ihmisläheinen ja mahtava ihminen, Kohonen kiittelee. Salibandyn MM-kisat ja maailmanmestaruus mahtuivat vuoteen mukaan, koska työpaikalla ja koululla riitti ymmärrystä ja joustoa.

”YHDEN ASIAN TEKISIN TOISIN” – Urheilu on antanut päämäärätietoisuutta ja tavoitteellisuutta, joista on hyötyä myös opiskeluissa ja työelämässä. Joukkuepelaaja on tottunut tulemaan toimeen monenlaisten ihmisten kanssa, toimimaan ja tekemään yhdessä, Kohonen kuvailee. Nämä ominaisuudet pääsivät Smilella hyvään käyttöön, kun Kohosen tehtäviin kuului mm. työnhakijoiden haastattelu, myyntikäynnit sekä edustamista ja puhujakeikkoja esim. messuilla ja muissa tapahtumissa.

Ensin täytyy kasvaa ihmisenä, jotta voi kasvaa urheilijana.

– Urheilun kehittämät sosiaaliset taidot auttavat työssä kuin työssä. Kannattaa myös muistaa hyvät suhteet sponsoreihin. Sieltä saa kontakteja tulevaan työelämään, kannustaa Tommi Nikkilä urheilijoita, jotka miettivät tulevaisuuttaan. Jälkikäteen ajateltuna Kohonen tekisi kuitenkin yhden asian toisin: opiskelut olisi kannattanut hoitaa jo paljon aiemmin, matkan varrella. – Onneksi koskaan ei ole liian myöhäistä. Opiskelun ja urheilun yhteensovittaminen onnistuu kyllä, kun opinnot pystytään joustavasti yksilöllistämään, Kohonen kiittelee. Tea Nikkilälle ovat mieleen jääneet Kohosen sanat: ”Ensin täytyy kasvaa ihmisenä, jotta voi kasvaa urheilijana.” Tulevaisuuttaan Ruotsissa asuva Kohonen avaa sen verran, että suunnitelmissa on perustaa urheilukonsultointiin erikoistunut yritys. Salibandyuralla kauden Happeessa oli tarkoitus olla viimeinen, mutta rakkaus lajiin saa miehen jatkamaan – ainakin ensi kauden.

SAUMA / 2019–2020

13


KONTUKOTIIN UUDET OSAAJAT OPPISOPIMUKSELLA TEKSTI MARJO NIEMINEN KUVAT PASI TIITOLA

14

SAUMA / 2019–2020


O

ppisopimuskoulutus on osoittautunut hyväksi väyläksi rekrytoida uusia työntekijöitä tamperelaisessa muistisairaiden asumispalveluja tuottavassa Kontukodissa. Usein oppisopimus solmitaan harjoittelu- tai työssäoppimisjakson päätteeksi. Harjoittelut antavat työnantajalle mahdollisuuden bongata sopivat tyypit, ja toisaalta opiskelija saa käsityksen siitä, ovatko työpaikka ja -kulttuuri itselle sopivat. – Haluamme pitää kiinni hyvistä opiskelijoista, ja tarjoamme mahdollisuuden työllistymiseen valmistumisen jälkeen tai mahdollisuuden suorittaa tutkinto loppuun oppisopimuksella, kertoo Kontukodin palvelujohtaja Arja-Riikka Kataja. TAKKissa lähihoitajaksi opiskellut Anne-Elina Palonen teki lähes kaikki lähihoitajakoulutuksen työssäoppimisjaksot Konnussa ja työllistyi valmistumisensa jälkeen vakituiseen työsuhteeseen. Tansanialaistaustainen Faith Ndulango puolestaan aloitti TAKKissa hoivaavustajakoulutuksen omaehtoisena opiskeluna, mutta työllistyi kesken opintojen Kontukotiin ja suoritti tutkinnon loppuun oppisopimuksella. – Kontukodissa on hyvin oivallettu oppisopimuksen edut ja sitä osataan hyödyntää myös uusien työntekijöiden rekrytoinnissa ja työyhteisöön kiinnittämisessä, vahvistaa TAKKin sosiaali- ja terveysalan kouluttaja Marjo Skaffari-Koivistalho. Oppisopimuskoulutuksessa työpaikalla on keskeinen rooli. Kyse on työelämälähtöisestä koulutusmuodosta, jossa suurin osa opiskelusta ja oppimisesta tapahtuu työpaikalla työtä tehden, työpaikkaohjaajan ohjauksessa. Työpaikalla tapahtuvaa oppimista tuetaan teoriaopinnoilla oppilaitoksessa. – Samaan aikaan ei voi olla liian monta koulutettavaa, jotta ohjaus pystytään järjestämään kunnolla, Kataja muistuttaa. Kontukodissa on parhaillaan kaksi lähihoitajiksi ja yksi hoiva-avustajaksi TAKKissa oppisopimuksella opiskelevaa.

KONTU ON KOTI Kontukodin asukkaista suurin osa on vaikeasti tai keskivaikeasti muistisairaita. Asiakkaat ohjautuvat Tampereen kaupungin kautta. Suurin osa työntekijöistä on lähihoitajia ja hoiva-avustajia. Heillä on monenlaisia taustoja: Koukkuniemen Toukola-rakennuksessa sijaitsevassa Kontukodissa 40 työntekijästä kymmenen on maahanmuuttajia, äidinkieliä on 12. Monet ovat alanvaihtajia, jotka ovat aikuisena kouluttautuneet hoitoalalle. Hierarkiaa ei ole, vaan työntekijät, asukkaat ja omaiset sekä opiskelijat ovat kaikki tasaveroisia. Kaikki syövät samassa pöydässä, samaa

Meillä ei puhuta hoitajista, koska se tarkoittaisi, että meillä on myös hoidettavia. Meillä on tasaveroisia toimijoita, jotka elävät yhdessä parasta mahdollista arkea.

ruokaa ja käyttävät samoja astioita. – Meillä ei puhuta hoitajista, koska se tarkoittaisi, että meillä on myös hoidettavia. Meillä on tasaveroisia toimijoita, jotka elävät yhdessä parasta mahdollista arkea. Meillä ei tunneta titteleitä. – Olemme töissä asukkaiden kodissa, asukkaat eivät asu meidän työpaikalla, summaa Kataja Kontukodin toimintaperiaatteen. Työntekijän arvomaailman on tärkeä kohdata Kontukodin arvomaailman kanssa. Tiiviin yhteistyön ansioista kouluttaja ja työpaikka oppivat tuntemaan toisensa, ja kouluttajat osaavat suositella juuri Kontukotiin sopivia työssäoppijoita ja harjoittelijoita, joista saadaan sitten uusia osaavia työntekijöitä.

OPISKELIJALÄHTÖISTÄ KOULUTUSTA TAKKissa toteutetaan opiskelijalähtöistä toimintamallia, jonka ansiosta oppisopimus saadaan käynnistettyä tarvittaessa hyvinkin nopeasti. – Opiskelija kävi kertomassa, että työnantaja tarjosi mahdollisuutta suorittaa koulutus loppuun oppisopimuksella. Kaksi päivää myöhemmin sopimusasiat ja kaikki muut järjestelyt oli jo tehty ja oppisopimus käynnistyi, kertoo koulutussuunnittelija Pirjo Tuuri-Lahtinen esimerkin joustavuudesta ja nopeudesta, jolla oppisopimuksia tehdään. – Oppisopimus on työnantajan näkökulmasta helppo, ja TAKKista saa aina tarvittaessa tukea ja apua, Kataja vahvistaa. – Meillä on tavoitteena, että opiskelijat työllistyvät ja työnantajat saavat osaavia työntekijöitä. Silloin toteutuu myös TAKKin yhteiskunnallinen tehtävä ammatillisena kouluttajana, kertoo Marjo SkaffariKoivistalho.

SAUMA / 2019–2020

15


U U S I SÄHKÖVERKKOALAN OPPIMISYMPÄRISTÖ YHDISTÄÄ TEORIAN JA KÄYTÄNNÖN TEKSTI RIITTA JUSSILA KUVAT PASI TIITOLA JA TIMO JUNTUNEN

T

AKK rakentaa yhteistyökumppaneiden kanssa sähköverkkoalan koulutusten käyttöön uutta turvallista oppimisympäristöä. Reilun hehtaarin kokoisella tontilla on jo aiemmin rakennettu sähkökenttä, joka 110 kV sähköaseman ja kahden voimajohdon kanssa muodostaa sähköverkkoalan oppimisympäristön. – Lähdimme projektiin mukaan, koska haluamme edistää siirtoverkkoalan osaamista. Hankkeeseen osallistuu useita verkonhaltijoita ja urakoitsijoita. Mukaan mahtuu vielä, sanoo Fingrid Oy:n kunnonhallintapäällikkö Timo Heiskanen. – Oppimisympäristö on ainoa laatuaan Suomessa. Se on jännitteetön ja siksi turvallinen. Siellä voidaan silti työskennellä ikään kuin siellä olisi sähkö, Heiskanen korostaa. Sähköasema voimajohtoineen soveltuu täydennyskoulutukseen, mutta siellä voidaan suorittaa myös ammattitutkintojen osia. Alueella on luokkatila, joten opiskelijoiden siirtyminen teoriasta käytäntöön sujuu vaivattomasti.

16

SAUMA / 2019–2020

OPPIMISYMPÄRISTÖ-PROJEKTI • Mukana mm. Fingrid Oyj, Omexon, Empower PN Oy, Eltel Networks Oy, Turku Energia Sähköverkot Oy, Tampereen Sähköverkko Oy, Caruna Oy, Elenia Oy • Budjetti 960 000 €, josta 320 000 € OKM:n strategiarahoitusta, lisäksi kerätään yritysrahaa • 110 kV suurjännitekytkinlaitos ja kaksi voimajohtoa • Koko n. 40 x 50 m • Rakennusprojektissa TAKKin opiskelijat ovat antaneet näyttöjä • rakentaminen, logistiikka, maanrakennus, metallitekniikka ja sähköasennusala • Kiinnostuneet yritykset voivat ottaa yhteyttä TAKKin kouluttajiin Jaana Harjuun ja Timo Juntuseen instagram.com/sahkokentta


KOULUTUSTA SUUNNITELLAAN YRITYSTEN KANSSA Sähköalaa säätelevät sähköturvallisuuslaki ja standardit. Voimajohto-, sähköasema- ja sähköverkkoasentajilta vaaditaan sähkö- ja automaatioalan perustutkinto sekä vuoden työkokemus alalta, jotta he ovat virallisesti sähköalan ammattilaisia. Lisäksi asentajilla pitää olla voimassa olevat sähkötyöturvallisuus-, työturvallisuus-, tieturva 1 - ja mahdollisesti tulityökortit. Jokainen asentaja käy myös hätäensiapukoulutuksen. Sähköasemakunnossapitäjille on lisäksi oma kelpuutuskoe, jolla varmistetaan osaaminen sähköasemaympäristössä. – Oppimisympäristössä voi ylläpitää osaamista, järjestää täydennyskoulutusta sekä toteuttaa täsmäkoulutuksia, listaa kouluttaja Timo Juntunen. – Tämä on meille hieno asia. Nyt voimme järjestää uusia koulutuksia, kuten loukkaantuneen asentajan pylväästä alaslasku -koulutuksia. Muita sisältöjä ovat esimerkiksi katkaisijoiden ja erottimien huolto, hätätyömaadoitus, sähköasemien tarkastus ja maadoitusmittaukset, lisää kouluttaja Jaana Harju.

TOIMIVAT SÄHKÖVERKOT OVAT KAIKKIEN ETU Hankkeessa mukana olevat toivovat, että oppimisympäristön valmistuminen näkyisi alan kiinnostavuudessa. – Saisimme lisää osaajia, jos sähköasentajissa olisi enemmän halukkaita erikoistumaan sähköverkkoalalle. Löytyisikö oppilaitosten yhteistyöllä jatkokoulutettavia? Heiskanen kysyy. – Kannustan nuoria selvittämään opiskelumahdollisuuksia TAKKissa, jos ala kiinnostaa. Sähköverkkoalalla tehdään tärkeää työtä kaikkien suomalaisten hyväksi, Heiskanen summaa.

FINGRID OY • Omistaa Suomen päävoimansiirrossa käytettävän kantaverkon • 400, 220 ja 110 kV voimajohtoja yli 14 000 km sekä 115 sähköasemaa • Maanlaajuinen kantaverkko on sähkönsiirron runkoverkko, johon voimalaitokset, tehtaat ja alueelliset jakeluverkot ovat liittyneet • Vastaa rajasiirtoyhteyksistä Pohjoismaihin, Viroon ja Venäjälle

TAKKin kouluttajat Jaana Harju ja Timo Juntunen haluavat oppimisympäristön ahkeraan käyttöön. Se on muidenkin oppilaitosten opiskelijoiden käytettävissä, ja sitä voi vuokrata, jos yritys haluaa tulla itse kouluttamaan omia asentajiaan.

SAUMA / 2019–2020

17


TAKKIN

KOULUTUKSET

SOPIVAT MYÖS NUORILLE TEKSTI RIITTA JUSSILA KUVA PASI TIITOLA

A Tykkään olla tekemisissä ihmisten kanssa ja auttaa heitä. Kiinteistönvälittäjä on puolueeton toimija, joka valvoo sekä ostajan että myyjän etuja.

aro Mäkelä on piristävä poikkeus keski-ikäistyneellä, naisvaltaisella alalla. Hän on 24-vuotias laillistettu kiinteistönvälittäjä. Peruskoulun jälkeen Mäkelä kävi kolmivuotisen datanomilinjan Huittisten ammatti- ja yrittäjäopistossa, josta hän valmistui 2014. – Olin datanomikoulutuksen jälkeen neljä vuotta töissä IT-alalla. Työ oli mukavaa, mutta minun teki mieli tehdä jotain muuta, Mäkelä kertoo. Oma kokemus asunnon ostajana herätti kiinnostuksen välittäjän työhön. Päätös alanvaihdosta kypsyi pikkuhiljaa; tammikuussa 2019 Mäkelä pääsi työhaastatteluun Asuntopiste Juha Salovaara LKV:hen. – Työnantaja ehdotti minulle TAKKin koulutusta. Minut hyväksyttiin koulutukseen, vaikka hakuaika oli jo umpeutunut. Kaikki tapahtui nopeasti: työhaastattelu oli loppiaisen aikaan ja koulutus alkoi jo helmikuussa. Kesään mennessä Mäkelä oli suorittanut HomeTrader-koulutuksen, joka on alan ammattitutkinnon osatutkinto. Kesäkuun puolivälissä selvisi, että toukokuussa suoritettu LKV-koe oli hyväksytty. – Parasta koulutuksessa oli keskustelut muiden opiskelijoiden kanssa. Oli antoisaa keskustella eri-ikäisten ja eri aloilta tulleiden kanssa. Mäkelä jatkaa opintoja TAKKissa: hän suorittaa alan ammattitutkinnon loppuun.

OMA ALA LÖYTYI TYÖN OHESSA OPISKELLEN

Asiakaspalveluasenne, avoimuus, uskallus keskustella sekä ihmistuntemus auttavat työssä. Työn vastapainoksi Mäkelä toimii rallikartturina.

18

SAUMA / 2019–2020

Asiakkaat ovat kiinteistönvälittäjän työn suola. Joka päivä oppii jotain uutta, sillä asiakkaat ja kohteet ovat yksilöitä. – Tykkään olla tekemisissä ihmisten kanssa ja auttaa heitä. Kiinteistönvälittäjä on puolueeton toimija, joka valvoo sekä ostajan että myyjän etuja. Mäkelä kannustaa ottamaan rohkeasti yhteyttä työnantajiin sekä TAKKiin, jos ala kiinnostaa. – Työn ohessa opiskelu sopii sellaiselle, joka oppii tekemällä, Mäkelä rohkaisee.


KOULUTUSTA KAIKENIKÄISILLE • Hakuja on auki ympäri vuoden • Opiskelu on käytännönläheistä • Tarjolla on ammatillisia tutkintoja ja täydennyskoulutusta • Vaihtoehtoja löytyy monenlaisiin elämäntilanteisiin

SAUMA / 2019–2020

19


Johnson Metall Oy:n Matti Multisilta ja Lehti Group Oy:n Samuli Salmela rohkaisevat alanvaihtajia koneistajiksi.

KONEISTUKSEN REKRYKOULUTUKSESSA 2019 OVAT MUKANA • Johnson Metall Oy • Järvensivun Konepaja Oy • Konepaja Enne Oy • Konepaja Saastamoinen Oy • Lehti Group Oy • Levytyö Särkinen Oy • ST-koneistus • TasoWheel Group Oy

20

SAUMA / 2019–2020

Olemme ryhmänä näyttäneet, että alalla on töitä.


MISTÄ TAITAJAT

ALALLE, JOLLA ON

TYÖVOIMAPULA? TEKSTI AULI TUOMI KUVA PASI TIITOLA

Päteville tekijöille olisi todellinen tarve, mutta opiskelijoiden virta alalle on syystä tai toisesta tyrehtynyt. Kuulostaako tutulta tilanteelta yrityksessäsi? Miten pinteestä voi päästä? TAKKin rekrytointikoulutus on tähän täsmävastaus.

REKRYKOULUTUS POIKII AMMATTITAITOISIA TEKIJÖITÄ Alihankintakoneistuksen konkarit Johnson Metall Oy ja Lehti Group Oy ovat jo toista kertaa mukana TAKKin Koneistuksen RekryKoulutuksessa, osittain pakon sanelemana. – Koneistus on varsin hyvin palkattua, siistiä sisätyötä, mutta tulijoita on silti viime vuosina ollut niukasti, kuvaa Lehti Group Oy:n toimitusjohtaja Samuli Salmela. Rekrytointikoulutuksesta kaivattuja uusia osaajia on saatu. Heistä on koulutuksen jälkeen haluttu pitää kiinni ja töihin palkkaaminen on ollut selvää.

Olennaisia ovat motivaatio ja oppimisen halu.

ALANVAIHTAJAT OPPIVAT NOPEASTI Koulutuksessa mukana olevat yritykset pääsevät vaikuttamaan opiskelijavalintaan. Sekä Salmela että Johnson Metall Oy:n tuotantopäällikkö Matti Multisilta toteavat, että tärkein peruste on hakijan into. – Olennaisia ovat motivaatio ja oppimisen halu. Lisäksi on hyvä, jos matematiikka ei ole mörkö, Multisilta sanoo. Alanvaihtajista kuoriutuu usein erinomaisia tekijöitä. Kirjo on ollut laaja: koneistajiksi ovat lähteneet esimerkiksi entinen postinkantaja, leipuri ja kirjapainotyöntekijä.

– Kun haluaa, uudet hommat oppii kyllä, kannustaa Salmela. Koulutuksen teoriaosuus antaa tarvittavan pohjan, mutta parhaiten opiskelija pääsee kehittämään taitojaan harjoittelujaksolla. Silloin selviävät niin yrityksen tavat kuin osaamisvaatimukset.

YKSI KOULUTUS, MONTA YRITYSTÄ Jos yksi yritys ei tarvitse kokonaista koululuokallista uusia työntekijöitä, rekrytointikoulutus on helppo tehdä useamman yrityksen yhteistyönä. Etuja on monia: – Olemme ryhmänä näyttäneet, että alalla on töitä. Hakijan on myös helpompi uskoa omiin mahdollisuuksiinsa, kun hakevia yrityksiä on monta, sanoo Multisilta.

TAKLATAANKO YHDESSÄ YRITYKSESI TYÖVOIMAPULA? OTA MEIHIN YHTEYTTÄ: yrityspalvelujohtaja Tuomi Olli-Pekka, puh. 044 7906 230, olli-pekka.tuomi@takk.fi RekryKoulutus toteutetaan yhteistyössä työ- ja elinkeinohallinnon kanssa, joka maksaa osan koulutuksen kustannuksista.

Kun haluaa, uudet hommat oppii kyllä.

SAUMA / 2019–2020

21


UNELMISTA TOTTA OPPISOPIMUKSELLA TEKSTI TAKKIN OPPISOPIMUSPALVELUT KUVA PASI TIITOLA

W

e don’t need no education, musisoi Pink Floyd 1970-luvulla, mutta kuinka väärässä he olivatkaan! Aikuiskoulutusta tarvitaan entistä enemmän nyt ja tulevina vuosina. Joidenkin arvioiden mukaan noin miljoona aikuista tarvitsee lähivuosina uudelleen- tai täydennyskoulutusta. Organisaatioilla ja työntekijöillä on osaamisen kehittämiseen liittyviä tarpeita, meillä on siihen toimiva ja joustava ratkaisu – oppisopisopimus. – Oppisopimuskoulutuksen suosiosta kertoo se, että tänä vuonna TAKKissa on tehty jo lähes 1000 uutta oppisopimusta, ja 1200 tulee täyteen, ennustaa oppisopimuspäällikkö Harri Huhdanpää. Oppisopimus on hyvä vaihtoehto monenlaisiin koulutustarpeisiin. Yritysten näkökulmasta se on hyvä väylä rekrytoida uusia osaajia tai kouluttaa olemassa olevaa henkilöstöä. Opiskelijalle se on taloudellisesti edullinen tapa opiskella, sillä kyseessä on työsuhde ja työnantaja maksaa palkkaa. Oppisopimuksella voi opiskella tutkinnon tai täydentää osaamistaan pienemmillä osatutkinnoilla.

TAKKIN OPPISOPIMUSPALVELUT Huhdanpää Harri puh. 044 7906 473, harri.huhdanpaa@takk.fi Arvola Marianna puh. 044 7906 411, marianna.arvola@takk.fi Nieminen Jani puh. 044 7906 412, jani.nieminen@takk.fi

22

SAUMA / 2019–2020

– Oppisopimus tarjoaa nykymuodossaan satoine tutkinnon osineen joustavan ratkaisun lähes kaikkiin koulutustarpeisiin, vahvistaa koulutustarkastaja Jani Nieminen. – Suosituimmat ja kasvussa olevat tutkinnot noudattelevat työmarkkinatilannetta. Johtamisen tutkinnoille on aina kysyntää. Lähihoitajakoulutukset ovat merkittävässä nousussa, kun työpaikoilla ennakoidaan mm. hoitajamitoitusta. Puhtausala rekrytoi koko ajan, ja osatutkinnot kiinnostavat alasta riippumatta.

OPPISOPIMUS REKRYTOINNIN TUKENA TAKKissa on alkanut viime vuosina useita rekrytoivia oppisopimuskoulutuksia. Oppisopimus saattaa käynnistyä aluksi vain muutaman kuukauden mittaisena, jolloin työnantaja ja opiskelija pystyvät arvioimaan yhteistyön jatkon mahdollisuudet.

OPPISOPIMUS OSAAMISEN TÄYDENTÄJÄNÄ Oppisopimusopiskelijoissa on mittava joukko vakituisessa työsuhteessa olevia, jotka päivittävät osaamistaan työnkuvan muuttuessa esim. kun siirrytään esimiestehtäviin tai alakohtaiset ammattitaitovaatimukset muuttuvat.

OPPISOPIMUS YRITTÄJÄLLE Yrittäjän oppisopimusten kysyntä kasvaa koko ajan. Oppisopimus on toimiva keino yrittäjän oman osaamisen päivittämiseen ja laajentamiseen sekä yrityksen liiketoiminnan kehittämiseen. Yrittäjä voi kasvattaa yrittäjäosaamistaan tai koulutus voi liittyä yrityksen toimialaan ja tuotekehitykseen.


OPPISOPIMUKSESTA ON MONEKSI ALASTA RIIPPUMATTA JOHTAJASTA DUUNARIIN JA YRITTÄJÄÄN TEKSTI JUSSI MATTILA KUVAT PASI TIITOLA

Tilitoimistopalveluiden johtaja ESIMIESTYÖSSÄ MAARIT HAAPASEN tyyli on valmentava johtaminen, jossa porukan onnistuminen palkitsee valmentajankin. Valmentajana kehittyäkseen hän suoritti johtamisen ja yritysjohtamisen erikoisammattitutkinnon vuonna 2019 – ensimmäisenä TAKKissa. Haapanen aloitti kirjanpitoalalla pikkutyttönä isänsä yrityksessä. AMK-tradenomiopintojen, parin ammattitutkinnon ja työpaikan kautta hän siirtyi esimiestehtäviin kirjanpitotoimisto Talenomille vuonna 2015 ja vastaa nyt Tampereen toimiston tilitoimistopalveluista.

KESKUSTELUT KOLLEGOIDEN KANSSA PARASTA ANTIA

Oppisopimusopiskelu sopii oma-aloitteiselle.

Kokopäivätyön ja opiskelun yhdistämiseen luontevin ja tehokkain tapa oli oppisopimus. Opinnot koostuivat töistä, jotka olisi muutenkin tehty. Omaa aikaa tarvittiin käytännössä vain dokumentointiin. – Lapseni päätti syntyä lokakuussa. Oppisopimusopiskelussa tahti onneksi joustaa ja pystyin nopeuttamaan valmistumistani. Haapasen töihin kuului pari kehitysprojektia, jotka hän liitti valinnaisiin opintoihinsa. Ne tuli suunniteltua, toteutettua ja dokumentoitua erityisen tarkasti hänen ruodittua niitä sekä kouluttajansa että esimiehensä kanssa. – Yksin toimiessa jokin voi tuntua itsestään selvältä, mutta kun kaiken selvittää ja tavoitteellistaa muille, niin asia tulee tehtyä vielä perusteellisemmin. Eri alojen esimiehillä tuntui olevan samantapaisia haasteita, joten ajatuksia vaihdettiin paljon. Osa vahvisti Haapasen näkemyksiä, mutta hän päätyi myös kyseenalaistamaan omaa ajatteluaan. – Ihmiset ovat kaikkialla samanlaisia, mutta eri alojen kollegoilta saa tuttuihin asioihin yllättäviä näkökulmia.

SAUMA / 2019–2020

23


Raskaskalustoasentaja SAKARI AHVENLAMMI pitää kuorma-, linja- ja pakettiautot sekä työkoneet toiminnassa Raskone Oy:lla. Hän vaihtoi alalle RekryKoulutuksen kautta IT-maailmasta 2017 ja opiskeli raskaskalustomekaanikon ammattitutkinnon oppisopimuksella 2018-2019. Koeajolla on hienoa todeta kaiken toimivan, mutta asentajan paras hetki on kuitenkin se, kun löytää vian syyn. Vikakoodit auttavat, mutta niiden tulkinta ei ole aivan suoraviivaista. Tietotekniikan insinöörin 12 vuoden työskentely ohjelmistojen parissa on opettanut järjestelmälliseen ongelmanratkaisuun ja testaamiseen, mutta lisäksi tarvitaan paljon kokemuksen kautta opittua tietoa. – Koulun penkillä sitä on mahdoton omaksua, mutta homma onnistuu, kun opiskellaan työtä tekemällä. Asentajat jakavat kokemusperäistä tietoa keskenään, joten kaikkea ei tarvitse keksiä itse. Koulutusten lähipäivinä tavataan kollegoita muista korjaamoista ja tietoa vaihdetaan isommalla porukalla. – Yleensä joku on selvittänyt saman ongelman jo aiemmin ja osaa antaa sen oleellisen vihjeen.

TÄRKEINTÄ ON OPINTOJEN SISÄLTÖ Ahvenlammi pitää oppisopimusopiskelua sekä työntekijän että työnantajan kannalta parhaana ratkaisuna, koska yritys ja oppilaitos pääsevät suunnittelemaan opintojen sisällön yhdessä. – Kun opiskellaan juuri oikeita työssä tarvittavia taitoja ja opitaan soveltamaan ne myös käytäntöön, kaikki ovat tyytyväisiä. Tulevaisuudesta kysyttäessä Ahvenlammi ottaa puheeksi sähkö- ja kaasuautot. Ne luovat asentajille paineita ammattitaidon laajentamiseen jo pelkästään työn turvallisuuden varmistamiseksi. – Seuraavat opintoni voisivat liittyä niihin.

24

SAUMA / 2019–2020

TAKK kouluttajineen oli tuttu jo ennestään, ja oppisopimuksen periaatteet tiesin kaverin opiskelua seurattuani.


Hengitysvalmentaja, yrittäjä MARKETTA MANNINEN haki apuja kehittämänsä palvelun tuotteistamiseen. Tuote on Hoitava Hengitys HB ® -ohjaajakoulutus, ja ratkaisu löytyi tuotekehitystyön erikoisammattitutkinnosta. Opiskelu hoitui oppisopimuksella omassa Hoitoraide-yrityksessä. Manninen toimi luontaishoitajana ja vyöhyketerapeuttina, kun hänen lapsensa sai astmadiagnoosin. Tutkittuaan erilaisia hoitomuotoja hän päätyi opiskelemaan Buteyko-hengitysmenetelmää. Sen avulla lapsen oireet helpottivat, ja lopulta lääkkeistä voitiin luopua kokonaan lääkärin ohjeistuksen mukaisesti. Hengityksen voimasta vakuuttuneena Manninen kehitti Buteykoon pohjautuvan, harjoitteiltaan hieman lempeämmän Hoitava Hengitys -menetelmän. Kiinnostuksen kasvaessa hengityskoulutuksista on tullut hänen pääasiallinen työnsä. Parempi hengitys helpottaa monilla astman lisäksi esimerkiksi nukkumisongelmia, tukkoisuutta ja sekä auttaa yleisesti jaksamaan paremmin. Kun hyvinvointialan ja terveydenhuollon ammattilaiset pyysivät ohjaajakoulutusta, Manninen joutui uuteen tilanteeseen. – Mitään valmista mallia ohjaajakoulutuksille ei ollut olemassa, joten tarvitsin ammattilaisten apua suunnitteluun ja tuotteistamiseen. Lisäksi halusin laatia pätevät toimintaohjeet tuleville ohjaajille, eli tarvitsin myös lainopillista neuvontaa.

LAKIMIEHEN KANSSA SUOJAA OHJAAJAKOULUTUKSELLE

Manninen oli kuullut kehuja TAKKin yrittäjyyskoulutuksista, ja kun sopiva koulutus löytyi, opinahjo oli valittu. Opiskelu sopi hyvin yrittäjän aikatauluihin. – Tein töitä niin kuin muutenkin ja vähän raportoin lisäksi. Hyvänä bonuksena opiskelu pakotti pohtimaan yrityksen kuvioita. Tässä auttoivat sparraustapaamiset mentoreiden kanssa. Kaikkein tärkeintä Manniselle oli saada sopimustekstit sopivaan muotoon. Niitä viilattiin kouluttaja Anna-Maija Eskolan kanssa. – Eskola on koulutukseltaan lakimies, ja hän auttoi paljon sopimustekstien kanssa. Lopuksi Manninen antaa vinkin yrittäjille, jotka harkitsevat opiskelua: – Toisten yrittäjien kanssa lähipäivät ovat todella hyödyllisiä. Jos löytyy ryhmä, jossa kaikki ovat yrittäjiä, suosittelen sitä ehdottomasti.

Hyvänä bonuksena opiskelu pakotti pohtimaan yrityksen kuvioita.

SAUMA / 2019–2020

25


SAUMAN UUTISET TEKSTI MARJO NIEMINEN KUVAT ARI HALMELA, JUSSI MATTILA, ULLA VIRTANEN, DUUNITORI

Tutkintokoulutusta Koreaan TAKKin ensimmäiset koulutusvientitutkinnot toteutettiin Etelä-Korean Daeguun syksyllä 2018. Kyseessä oli ensimmäinen kone- ja tuotantotekniikan perustutkinnon koulutusvientitoteutus Suomessa. Kokemus oli niin hyvä, että korealaiset tilasivat uuden toteutuksen tälle syksylle. Tarkalla seulalla kotimaassaan valitut opiskelijat matkaavat opiskelemaan Tampereelle kolmen kuukauden ajaksi. Jakson aikana suoritetaan hitsauksen ja mittaustekniikan osatutkinnot kone- ja tuotantotekniikan perustutkinnosta. Ammatillisten osaamisen lisäksi tavoitteena on vahvistaa englannin kielen taitoa kielikouluttaja Sanna Rantasen johdolla.

Uraboosterista potkua välivuoteen Uusista ylioppilaista yli 70 prosenttia jää ilman jatko-opiskelupaikkaa. Paljon on myös heitä, joille lukion jälkeen kertyy useampiakin välivuosia. Syynä voi olla esim. heikko ylioppilastodistus, vaikeapääsyinen ala tai elämänhallinnan haasteet. Yhden vaihtoehdon välivuoteen tarjoaa Urabooster-valmennus, jossa on mahdollisuus ohjatusti etsiä omaa polkua ja tutustua koulutusvaihtoehtoihin. Valmennuksen toteuttaa TAKK yhdessä Pirkanmaan TE-toimiston ja ELY-keskuksen kanssa. Vuonna 2020 Uraboosterin kohderyhmä laajenee, ja ylioppilaiden lisäksi valmennukseen voidaan valita myös peruskoulun tai ammatillisen tutkinnon suorittaneita. Opinto-ohjaaja Anni Nivan mukaan opiskelijat ovat kokeneet tärkeäksi vertaistuen sekä ohjauksen koulutushakuihin ja työnhakuun. Moni on saanut motivaatiota hakeutua opiskelemaan tai töihin. Uraboosterissa suoritetaan yksi tutkinnon osa nuoren omiin suunnitelmiin

26

SAUMA / 2019–2020

– Kolme kuukautta oli suhteellisen lyhyt aika ottaa haltuun kaksi tutkinnon osaa, kieliopinnot ja lisäopintoina vielä hydrauliikkaa ja pneumatiikkaa. Onnistumisessa oleellista on se, että opiskelijoilla on kotimaasta alan koulutusta ja osaamista, joten oppisisällöt ovat jollakin tasolla jo tuttuja, kertoo koulutussuunnittelija Hannu-Pekka Talvinen. Tärkeässä roolissa koulutuksessa ovat Pirkanmaan alueen metallialan yritykset, joissa nuoret ovat työssäoppimassa. Työpaikoilta on Talvisen mukaan tullut hyvää palautetta sekä poikien osaamista että aktiivisuudesta. – Kaksi opiskelijaa matkustaa päivittäin työssäoppimaan Viialaan asti. Pojat kulkevat junalla Viialaan ja sieltä polkupyörillä työpaikalle.

sopivasta ammatillisesta tutkinnosta. Tutkintoon sisältyvän työssäoppimisjakson avulla on löytynyt mm. kesätöitä. – Tutkinnon suorittaminen oli antoisaa ja itsetuntoa vahvistavaa. Oma epävarmuus, onko tehnyt riittävästi, katosi kuitenkin, kun huomasi oman tekemisen riittävän. Ymmärsin, että osaan tehdä monenlaista työtä ja osaan paljon enemmän kuin uskoin, Niva siteeraa opiskelijapalautetta. Urabooster-aloitukset ensi vuonna: 27.1.2020, 28.9.2020 ja 26.10.2020. Työnantaja, tarjoa työssäoppimispaikkaa työuransa alussa olevalle nuorelle! Lisätiedot: opinto-ohjaaja Anni Niva, puh. 044 7906 458, anni.niva@takk.fi


Raskaissa ajoneuvoissa käytäntö ja teoria joustavasti yhdessä Raskaan kaluston koulutustiloja on tiivistetty ja uudistettu niin, että ne palvelevat entistäkin paremmin. Raskaskalustopuolen opiskelijat ovat työssä olevia alan ammattilaisia, jotka täydentävät osaamistaan ammattitutkintokoulutuksella tai lyhytkoulutuksilla. – Uudet testauslaitteet, hydrauliikan- ja raskaan kaluston oppimisympäristöt ja muut demotilat tarjoavat hienot puitteet käytännön opetukselle. Luokkatilojen nivominen käytännön oppimisympäristöjen yhteyteen mahdollistaa teorian ja käytännön joustavan yhdistelyn, kertoo koulutuspäällikkö Ari Halmela. – Opiskelijat tulevat oppisopimuksen lähipäiville ympäri Suomen. Nyt voimme tarjota jotakin sellaista, mitä muualta ei löydy. Koulutussuunnittelua tehdään yhdessä yritysten kanssa, jolloin sisällöt vastaavat yrityksen tarvetta. Koulutusyhteistyötä tehdään mm. Veho Hyötyajoneuvot Oy:n, Raskone Oy:n ja E.Hartikainen Oy:n sekä Oy Sisu-Auto Ab:n ja Wihurin tekninen kauppa Oy:n kanssa. Lisätiedot: Ari Halmela, puh. 044 7906 250, ari.halmela@takk.fi

Metallin mestarit Vauhdilla kehittyvän metallialan modernit työympäristöt edellyttävät työntekijöiltä mm. ohjelmointi- ja robotikkaosaamista sekä valmiutta kehittää osaamistaan koko työuran ajan. Metallialan työt ovat korkean osaamisen töitä, joita ei voi ulkoistaa. Koneistuksen mestarit -koulutuksessa ammatissaan jo pidempään toimineet mestarit kasvattavat osaamistaan alan uusimpiin teknologioihin liittyen ja vievät tietoa työpaikoilleen. Mestariopiskelijat tulevat yrityksistä eri puolilta Pirkanmaata. Koulutus on suunniteltu, ja se toteutetaan, Tampereen yliopiston, Tampereen ammattikorkeakoulun, Tampereen ammattiopisto Tredun ja TAKKin sekä alan yritysten tiiviinä yhteistyönä. Aloite koulutukseen on tullut Pirkanmaan koneistusyrittäjiltä. Koulutussisällöt on suunniteltu niin, että ne vastaavat tämänhetkisiä ja ennakoituja osaamistarpeita pirkanmaalaisissa alan yrityksissä. Opiskelijat suorittavat mestarikoulutuksessa tuotantotekniikan ammattitutkinnon. Pilottikoulutus käynnistyi keväällä 2019 ja se jatkuu toukokuulle 2020. Tulevat toteutukset ovat suunnittelun alla.

PILOTTIKOULUTUKSESSA OVAT MUKANA • ATA Gears Oy • Sandvik Mining and Construction Oy • Milltamo Oy • Metso Minerals Oy • AGCO Power Oy • Nomet Oy • Vexve Oy • TT-Gaskets / Tampereen Tiivisteteollisuus Oy Lisätiedot: koulutuspäällikkö Marko Kankaanpää, puh. 044 7906 651 marko.kankaanpaa@takk.fi

Uudet tilat kiinteistönhoitajille Nirvan kampuksen uudistuksen yhteydessä kiinteistönhoitoala sai uudet käytännön opetustilat. Uusissa tiloissa opetus saadaan organisoitua niin, että yksilölliset osaamistarpeet voidaan huomioida entistä paremmin.

Vuoden Rekrytoija -finalisti TAKKin yrityspalvelupäällikkö Armi Hyvönen ylsi Rekrygaalan Vuoden Rekrytoija -palkintokategoriassa finaalikolmikkoon. Hyvösen käsialaa on mm. rekrytoivien koulutuspilottien käynnistäminen TAKKissa tänä vuonna. Lisätietoa: rekrygaala.fi

SAUMA / 2019–2020

27


Oppisopimuksella

ammattiin

Oppisopimuksella voit opiskella kaikkiin TAKKissa järjestettäviin ammatillisiin tutkintoihin. Oppisopimus perustuu aina määräaikaiseen työsuhteeseen. Koulutuksesta suurin osa tapahtuu työpaikalla, työssä oppien. Myös yrittäjä voi kouluttautua oppisopimuksella omassa yrityksessään.

www.takk.fi/oppisopimus Tutustu TAKKin ammattialoihin, tutkintoihin ja koulutuksiin

www.takk.fi

Recognised for Excellence 4 Star - 2018

PL 15

TAKK Tampereen Aikuiskoulutuskeskus l 33821 Tampere l 03 2361 111 l www.takk.fi Toimipaikat Kurssikeskuksenkatu 11 Tampereen valtatie 15

Profile for TAKK

TAKK Sauma 2019 - 2020  

Rekrytoiva koulutus ripeä ratkaisu työvoimapulaan, Pilottikoulutuksella lisää vartijoita, 86% opiskelijoista suosittelee TAKKia, Tavoitteena...

TAKK Sauma 2019 - 2020  

Rekrytoiva koulutus ripeä ratkaisu työvoimapulaan, Pilottikoulutuksella lisää vartijoita, 86% opiskelijoista suosittelee TAKKia, Tavoitteena...