SAUMA TAKKin asiakaslehti 2018–2019

UUSILLE URILLE

OPISKELLEN

KIITO-HANKE NÄYTÖN PAIKKA JA TYÖPAIKKA S. 25

REKRYKOULUTUKSESTA VASTAUS RASKAAN KALUSTON MEKAANIKKOPULAAN S. 6 LUPA TEHDÄ TOISIN

S. 14

YHDESSÄ YRITTÄJIKSI – TAIDOLLA JA SYDÄMELLÄ S. 20

16

KOULUTUS KASVATTAA TYÖNTEKIJÄN TYÖYHTEISÖÖN RekryKoulutus on vähän pidempi rekrytointiprosessi.

18

Hitsien tarkastuksessa siirryttiin digiaikaan TAKKista saa hitsauskokeet ja pätevyystodistukset nopeasti ja joustavasti.

Pysy mukana!

SISÄLTÖ Pääkirjoitus Paras paikka oppia ja saada hyvät eväät elämään! RekryKoulutuksesta vastaus raskaan kaluston mekaanikkopulaan Vuoden työpaikkaohjaaja Päivi Tuomola CO2-oppimisympäristö TAKKin ja yritysten yhteistyönä Puolivalmis tuplatalo, paras paikka sähköalan opiskeluun

4 5 6 9 10

Lupa tehdä toisin

11 12 14

Koulutus kasvattaa työntekijän työyhteisöön

16

Hitsien tarkastuksessa siirryttiin digiaikaan

18

Osaaminen ratkaisee teknologia­teollisuudessa

19

Yhdessä yrittäjiksi – taidolla ja sydämellä

20

Yhdessä kohti kotihoidon muutosta

Digityökaluilla tehoa osaamisen kehittämiseen! Uusille urille opiskellen Sauman uutiset

22 23 26

TILAA SEURAAVA SAUMA suoraan itsellesi painettuna tai digitaalisena. TEE TILAUS takk.fi/sauma KLIKKAA NETTIIN takk.fi

SEURAA MEITÄ SIELLÄ, MISSÄ MUUTENKIN LIIKUT. Tavataan Facebookissa facebook.com/tampereenaikuiskoulutuskeskus Seuraa Twitterissä twitter.com/takktampere Tilaa Youtubessa youtube.com/TAKKinVideot Lue Issuussa issuu.com/tampereenaikuiskoulutuskeskus Seuraa Instagramissa instagram.com/takktampere Seuraa LinkedInissä linkedin.com/company/takk

SAUMA Recognised for Excellence 4 Star - 2018

TAKKIN ASIAKASLEHTI JULKAISIJA: Tampereen Aikuiskoulutuskeskus, PL 15, 33821 Tampere PÄÄTOIMITTAJA: Teppo Tapani / TAKK TOIMITUSNEUVOSTO: Maria-Liisa Korolainen, Jussi Mattila, Marjo Nieminen, Teppo Tapani / TAKK KUVAT: Pasi Tiitola, Jussi Mattila, Marjo Nieminen, TAKK. ULKOASU JA TAITTO: Tuomas Korolainen / Mene Creative Oy PAINO: Hämeen Kirjapaino Oy

441 209 Painotuote HÄMEEN KIRJAPAINO OY

RATKAISUJA

OSAAMISTARPEISI N TEKSTI JARI RAIVO KUVA PASI TIITOLA

”

Oppisopimuskoulutukset ovat olleet TAKKissa vahvassa kasvussa kuluvan vuoden aikana.

AMMATILLINEN KOULUTUS tarjoaa moninaisia osaamisen kehittämisen palveluja työelämälle. TAKKin tavoitteena on pyrkiä ratkaisemaan niin työelämän, yritysten ja muiden yhteisöjen kuin opiskelijaasiakkaidenkin osaamistarpeet tehokkaasti ja joustavasti. Työelämän haasteena useilla aloilla on tällä hetkellä työvoimapula. Samaan aikaan esimerkiksi Pirkanmaan alueella on edelleen runsaasti työttömiä työnhakijoita. Tällaisessa tilanteessa ammatillisen koulutuksen rooli on keskeinen ja TAKKin mahdollisuus toimia linkkinä työelämän ja opiskelijan välillä on merkittävä. Yritysten ja TE-hallinnon kanssa yhteistyössä toteutettavat rekrytointikoulu-

4

SAUMA / 2018–2019

tukset ovat lisänneet suosiotaan. Ennen varsinaista rekrytointia on lyhyehkö koulutusjakso, johon hyvin räätälöidysti voidaan sisällyttää niitä koulutussisältöjä, jotka kyseisessä yrityksessä nähdään keskeisinä. Tällä päästään usein hyvään alkuun ja yritys saa tarvitsemaansa työvoimaa, jonka osaamisen kehittämistä voidaan jatkaa rekrytoinnin jälkeen esimerkiksi oppisopimuskoulutuksella. Oppisopimuskoulutukset ovat olleet TAKKissa vahvassa kasvussa kuluvan vuoden aikana. Oppisopimusta voidaan käyttää sekä uusien työntekijöiden rekrytoinneissa että myös olemassa olevan henkilöstön osaamisen kehittämisessä ja monipuolistamisessa. Myös yrittäjät voivat

kehittää omaa osaamistaan oppisopimuksen avulla. Tässä lehdessä kerromme myös esimerkkejä siitä, miten olemme kehittäneet oppimisympäristöjämme. Vaikka oppimisesta paljon tapahtuu nykyään työpaikoilla, on tärkeää pitää myös oppilaitoksen tilat, koneet ja laitteet ajanmukaisina. TAKK tarjoaa oman osaamisensa ja kokemuksensa käyttöönne, tervetuloa jatkossakin innostumaan ja onnistumaan kanssamme! Jari Raivo toimialajohtaja, palvelut

PARAS PAIKKA OPPIA

JA SAADA HYVÄT EVÄÄT ELÄMÄÄN! TEKSTI NINA NURISALO KUVA PASI TIITOLA

TAKK ON VAIKUTTANUT elämääni erittäin paljon ja vain hyvällä tavalla. Olen saanut TAKKista hyvät eväät elämään useissa eri tutkinnoissa sekä paljon uusia ystäviä ja tuttuja vuosiksi eteenpäin. Vuonna 2002 aloitin ensimmäiset TAKK-opintoni: ruokamestarin erikoisammattitutkinnon, joka kesti 1,4 vuotta. Ruokamestarikoulutuksen (ts. päivittäistavarakaupan erikoisasiantuntija) työharjoittelun suoritin Tampereen Stockmannilla. Tuolta ajalta on hauskoja muistoja tuote-esittelyistä, ja tuoteryhmävastaavat, joiden kanssa työskentelin, ovat yhä hyviä tuttuja. Koulutus oli työvoimakoulutusta eli päätoimista opiskelua. Perheelliselle työvoimapoliittinen koulutus oli hyvä vaihtoehto, koska tuolta ajalta sai päivärahaa. Opintojen ohessa tein töitä R-kioskilla ns. reserviläisenä. Opintojeni jälkeen R-kioski tarjosi minulle ensin vakituista osa-aikaista työpaikkaa, sitten siirryin vakituiseksi kokoaikaiseksi työntekijäksi ja lopulta kioskiesimieheksi. Ruokamestarikoulutuksen jälkeen opiskelin TAKKissa omaehtoisesti työn ohessa merkonomiksi. Myöhemmin suoritin työn ohessa vielä omaehtoisen Taloushallinnon osaaja -koulutuksen, joka kesti loppuvuodesta 2013 syksyyn 2014. Lokakuussa 2014 aloitin työt R-kioskikauppiaana. Minulla on ollut rekrytointihakemus kioskiini TAKKin merkonimiopiskelijoille. Yrityksessäni on ollut TAKKin merkonomiopiskelija opiskelemassa myös oppisopimuksella. Hän sai suoritettua opintonsa hyvin ja ajallaan. Viime vuonna yritykseni työllisti 12 nuorta henkilöä, joten voisin sanoa, että omalta osaltani tuen nuorten työllistymistä hyvällä tavalla. Tänä vuonna hain, ja ilokseni myös sain opiskelupaikan TAKKin johtamisen erikoisammattitutkintoon. Opiskelen nyt oppisopimuksella omassa yrityksessäni. TAKK on vaikuttanut elämääni erittäin merkittävästi ja opiskelu on ollut aina hauskaa, opettajat hyviä, asiansa osaavia ja tsemppaavia sekä tosi mukavia. TAKK – paras paikka oppia ja saada hyvät eväät elämään! Nina Nurisalo yrittäjä, R-kioskikauppias

”

Opiskelu on ollut aina hauskaa, opettajat hyviä, asiansa osaavia ja tsemppaavia sekä tosi mukavia.

SAUMA / 2018–2019

5

”

Asenne ja valmius tehdä työtä käsillä ratkaisevat.

REKRYKOULUTUKSESTA VASTAUS RASKAAN KALUSTON MEKAANIKKOPULAAN TYÖSSÄOPPIMINEN ON ASENTEEN JA SITOUTUMISEN NÄYTÖN PAIKKA TEKSTI RIITTA JUSSILA KUVAT PASI TIITOLA

6

SAUMA / 2018–2019

RASKONE OY

Nokian insinööri vaihtoi RekryKoulutuksella Raskoneelle. Katso video.

• 1994 perustettu hyötyajoneuvojen korjaamoketju • 19 korjaamoa 18 paikkakunnalla • työntekijöitä 470, joista 300 mekaanikkoja • asiakkaat erikokoisia yrityksiä, myös yksityisiä • omistaja 3/2018 lähtien suomalainen Lease Group Oyj

”

www.takk.fi/raskonevideo

Ymmärrys turvallisista työtavoista pitää olla hallussa, jotta voi lähteä työssäoppimisjaksolle.

TAKK kouluttaa raskaskalustomekaanikkoja ja työnopastajia kautta Suomen, kertovat kouluttajat Markus Kattelus ja Juha Vainio.

P

ula ammattitaitoisista raskaan kaluston mekaanikoista sai korjaamoketju Raskone Oy:n ryhtymään koulutusyhteistyöhön TAKKin kanssa. Kolmikantaisessa sopimuksessa ELY-keskus ja Innolink Staff Oy ostavat työvoimakoulutuksen TAKKilta. Raskoneen tavoite on, että rekrykoulutuksen jälkeen kaikki osallistujat jatkaisivat heillä mekaanikkoina. Yritykseen jäävien on mahdollista syventää osaamistaan oppisopimuskoulutuksessa. Tänä syksynä Raskoneella on 15 rekrykoulutettavaa eri korjaamoilla. – TAKKin raskaan kaluston mekaanikkojen RekryKoulutus vastaa hyvin Raskoneen tarpeita. Kouluttajat ovat ammattitaitoisia

ja tuntevat meidät. Lisäksi he pitävät yhteyttä jokaiseen opiskelijaan ja kiertävät korjaamoilla varmistamassa, että työssäoppimisjaksot etenevät. Yhteistyö on avointa ja sujuvaa: tieto kulkee, kertoo henkilöstöasiantuntija Minna Nikkinen Raskoneelta.

SOPII MYÖS ALANVAIHTAJILLE Raskoneelle tärkeintä on opiskelijan asenne ja motivaatio uuden oppimiseen. – Autoalan osaaminen ja kokemus ovat plussaa, mutta koulutusmallissa voi olla myös alanvaihtajia. Koulutukseen pitää sitoutua ja ymmärtää, että sen aikana sekä opiskellaan tosissaan että

SAUMA / 2018–2019

» 7

tehdään oikeasti töitä, Nikkinen täsmentää. – Asenne ja valmius tehdä työtä käsillä ratkaisevat. Alussa riittää, että opiskelija osaa valita oikeat sekä oikeankokoiset työkalut ja että ne pysyvät kädessä, jatkaa koulutuspäällikkö Ari Halmela TAKKista. RekryKoulutukseen valittavan täytyy olla työtön työnhakija. Raskoneen mallissa Innolink hakee koulutukseen sopivat ehdokkaat, joista kukin korjaamopäällikkö valitsee korjaamolleen koulutettavat. Lopuksi TEtoimisto hyväksyy valitut. Koulutukset ovat opiskelijoille maksuttomia ja he saavat koulutusajalta työttömyyspäivärahaa korotettuna. Lähiopetuspäivien majoitus- ja matkakustannuksista vastaa yritys. – Hienointa koulutuksessa on, että koulutettavat saavat jalan työnantajan oven väliin, toteaa kouluttaja Juha Vainio TAKKista.

ERI KOULUTUKSISTA TUKEA TOISILLEEN Raskone on hankkinut TAKKista myös työnopastajakoulutusta. – Työnopastaja on mekaanikko, joka perehdyttää uuden työntekijän korjaamon käytäntöihin, turvallisiin toimintatapoihin, työkalujen turvalliseen käyttöön sekä opastaa käytännön työtehtävissä, kertoo Nikkinen. – Työnopastajien ansiosta rekrykoulutettavat pääsevät nopeammin sisään työpaikkaan ja oppivat turvalliset työtavat, Nikkinen jatkaa. Raskoneen työntekijät ovat osallistuneet TAKKin autoalan kursseille, lupakoulutuksiin ja työpaikkaohjaajien valmennuksiin. Työpaikkaohjaajat toimivat myös rekrykoulutettavien työnjohtajina. Lisäksi yhteistyötä on tehty oppisopimuskoulutuksissa.

REKRYKOULUTUS • räätälöidään aina yrityksen tarpeisiin • antaa opiskelijalle pätevyyden tiettyyn ammattiin tai työhön • koulutuksen hyväksytysti suorittaneet työllistyvät yritykseen • työnantaja ja TE-hallinto rahoittavat koulutuksen, opiskelijalle maksuton • työnantajan osuus 30 % kustannuksista

TYÖNOPASTAJAKOULUTUS • soveltuu yrityksille toimialasta riippumatta • työnopastuksella uusi työntekijä oppii tekemään työnsä nopeasti, oikein ja turvallisesti ¬ virheet vähenevät, tuottavuus paranee ja laatu pysyy vakiona • työnopastajaksi soveltuu henkilö, joka osaa työn ja jolla on innostunut asenne • työnopastus helpottaa johdon painetta uusien työntekijöiden aloittaessa • koulutukseen kuuluu työnohjausprosessin tukimateriaalin tuottaminen • pääpaino työssäoppimisessa

TYÖTURVALLISUUS EDELLÄ RekryKoulutuksessa TAKK vastaa lähiopetuspäivistä sekä kokonaisuudesta ja yritys työssäoppimisjaksoista. – Lähiopetusta on oltava 30 % koulutuksen kestosta. Raskoneen koulutettavat ovat lähiopetuksessa viiden päivän jaksoissa kerran kuussa, kertoo Halmela. Vainion mielestä lähipäivien teoriaopetus antaa mekaanikon työhön hyvän lähtötason, jota voi jatkossa syventää perus- ja ammattitutkinnolla. – TAKKissa käydään läpi tärkeimmät asiat mm. tekniikasta, huollosta, sähköstä ja hydrauliikasta. Keskitymme niihin valmiuksiin, joita yleisimmissä töissä tarvitaan, Vainio listaa. Sekä Vainio että Nikkinen pitävät työturvallisuutta tärkeänä. – Ymmärrys turvallisista työtavoista pitää olla hallussa, jotta voi lähteä työssäoppimisjaksolle, Nikkinen korostaa. – TAKK on Suomen suurin raskaan kaluston mekaanikkojen kouluttaja. Valttikorttimme on sähkö- ja hydrauliikka-alan oppimisympäristö, jossa töitä voi käytännössä harjoitella, toteaa Halmela.

8

SAUMA / 2018–2019

”

Hienointa koulutuksessa on, että koulutettavat saavat jalan työnantajan oven väliin.

VUODEN TYÖPAIKKAOHJAAJA PÄIVI TUOMOLA TEKSTI JA KUVA MARJO NIEMINEN

Vähittäiskaupan vuoden työpaikkaohjaajaksi on valittu Päivi Tuomola, joka työskentelee osastopäällikkönä K-Supermarket Westerissä Tampereella. Vuoden työpaikkaohjaajan valitsee Kaupan koulutuksen kehittämiskeskuksen työpaikkaohjaamisen klusteri.

T

uomola on ohjannut vuosien aikana useiden eri koulutusmuotojen opiskelijoita – sekä nuoria että aikuisia. Hän on ohjannut myös maahanmuuttajataustaisia sekä erityistä tukea vaativia opiskelijoita ja toiminut mm. kehitysvammaisten työpaikkaohjaajana 18 vuoden ajan. Hän on kokenut työpaikkaohjaaja ja kehittänyt koko ajan aktiivisesti myös omaa osaamistaan suorittamalla useita ammatti- ja erikoisammattitutkintoja. Työpaikkaohjaajalla on tärkeä rooli työpaikalle oppimaan tulevan opiskelijan perehdyttämisestä, ohjaamisesta ja arvioinnista yhteistyössä muun työyhteisön ja oppilaitoksen kanssa. Tuomola on toiminut useita vuosia TAKKin liiketalouden koulutusalan yhteistyökumppanina mm. opiskelijoiden näyttöjen arvioinnissa ja kaupan koulutusten suunnittelussa. – Westerissä työssä oppimassa olleet opiskelijamme ovat kiitelleet sekä Päivin ohjausta että työyhteisöä muutenkin, kertoo kouluttaja Hanna Jouppila. – Työyhteisö ja esimiehen tuki ovat edellytyksiä työpaikkaohjauksen ja -ohjaajan onnistumiselle. Meillä Westerissä on molemmat palikat kohdallaan, Tuomola toteaa. Ohjauksessa Tuomola pitää tärkeänä sitä, että opiskelijat saavat kattavan kokonaiskäsityksen kaupan alasta ja myös tulevaisuuden tarpeista. – Työskentely kaupan alalla ei ole vain päivittäistä tekemistä vaan on oltava valmis oppimaan koko ajan uutta ja kehittymään. – Päivistä tekee erityisen se, että hän kohtelee opiskelijoita arvostavasti, kannustaa oppimaan ja osaa antaa palautetta rakentavasti ja positiivisella tavalla, vahvistaa Jouppila.

”

Työyhteisö ja esimiehen tuki ovat edellytyksiä työpaikkaohjauksen ja -ohjaajan onnistumiselle.

VUODEN VÄHITTÄISKAUPAN työpaikkaohjaajan valitsevat ja palkitsevat Kaupan Koulutuksen Kehittämiskeskus, Kaupan liitto, Palvelualojen ammattiliitto PAM sekä Helsingin Kauppiaitten yhdistys ry. Vuoden työpaikkaohjaajaksi valitaan työpaikkaohjaaja, joka työskentelee vähittäiskaupan alalla. Hän ohjaa opiskelijaa tai tutkinnon suorittajaa liiketalouden ja hallinnon alan tutkinnoissa. Kolmatta kertaa järjestetyn kilpailun tavoitteena on nostaa esille työpaikkaohjaamisen tärkeyttä osana ammatillista koulutusta. Vuoden 2018 alusta voimaan tullut ammatillisen koulutuksen lainsäädäntö painottaa työpaikalla tapahtuvaa oppimista. Työpaikkaohjauksen merkitys kasvaa.

SAUMA / 2018–2019

9

C O 2- O P TAKKIN J

P IMI S Y M

A YRI T Y

ST EN Y H T EK S T

K

un Kigalin ympäristökokous päätti kasvihuonepäästöjen vähentämisestä 2017, käytössä olevien kylmäaineiden (F-kaasut) hinta nousi rajusti. Alkoi nopea siirtyminen hiilidioksidiin eli CO2:een. Tekniikka vaatii kylmäasentajilta uudenlaista osaamista, joten HOK Elannon huoltopäällikkö Mikko Keitaanranta ehdotti, että TAKK aloittaisi CO2-koulutuksen Tampereella. TAKKilaiset ottivat vinkin tosissaan ja rakensivat opiskelua varten täysverisen kaupan kylmälaitteiston: CO2-kylmäkoneikko, pakastehuone, pakastekaappi ja kolme kylmähuonetta. Yli kymmenen yritystä osallistui tarjoamalla mm. kylmäaineita, koneita, kaappeja, säätimiä, kylmäputkistoja ja tarvikkeita. Lähin vastaava laitteisto opiskelukäytössä on Ylitorniolla Ruotsissa.

10

SAUMA / 2018–2019

PÄRISTÖ

I J U SS

T E I S T YÖ

I MAT

TI L A

KUVA

PASI T

NÄ

I I TO L

A

– Laitteet ovat lähempänä toisiaan, muuten kaikki on aivan kuin marketeissa, kylmäalan kouluttaja Jukka Hämäläinen kertoo. CO2-kylmäprosessin koulutuksissa turvallisuus on tärkeässä roolissa. Perinteisiä kylmälaitteita korkeampien käyttöpaineiden vuoksi CO2-laitteet luokitellaan painelaitteiksi. Ne vaativat tarkastukset määräajoin ja nimetyt käytönvalvojat. Oikein käytettynä CO2 on hyvä kylmäaine, mutta huolimattomalla käytöllä ja puutteellisilla tiedoilla ja taidoilla voidaan saada suurta vahinkoa aikaan.

Ehdota sähkäreiden harjoitustilalle nimeä ja voita monitoimityökalu tai leffaliput! www.takk.fi/nimi

PUOLIVALMIS TUPLATALO PARAS PAIKKA SÄHKÖALAN OPISKELUUN TEKSTI JUSSI MATTILA KUVA PASI TIITOLA

S

ähköasentajat ovat perinteisesti tehneet ensimmäiset asennuksensa harjoituskopeissa. TAKKin sähköalan kouluttajat päättivät luoda paremmin oikeaa työmaata vastaavan oppimisympäristön. Sähköasennushalliin rakennettiin talo, josta löytyvät sähköalan opiskelijan kannalta haastavimmat kohteet: keittiö, sauna, pesuhuone ja ulkovalaistukset – kaikki vieläpä kahteen kertaan. Puolet talosta on jätetty runkovaiheeseen eli opiskelijat pääsevät putkittamaan, johdottamaan ja kytkemään asennusrasioita ja lattialämmitystä. Talon toisella puolella väliseinät ovat paikoillaan ja pinnat on viimeistelty. Siellä keskitytään esimerkiksi pistorasioiden, kiukaiden ja valaisimien asennuksiin, käyttöönottoon ja mittauksiin.

Opiskelussa on nyt enemmän työmaan tuntua: päästään tekemään ryhmässä, työn alla on yhtä aikaa monta kohdetta ja usein jatketaan toisen aloittamaa työtä. Talo muistuttaa rakennustyömaata ja myös turvallisuusmääräykset ovat sen mukaiset. Aivan vieressä on tosin digiluokka, jonne voi poiketa tarkistamaan yksityiskohdat alan digitaalisista oppikirjoista. Talo syntyi sähköalan kouluttajien ideoinnin pohjalta rakennusalan opiskelijoiden avustama. Pitkäaikaiset yhteistyöyritykset toimittivat taloa varten mm. valaisimia, pistorasioita, kytkimiä, putkitustarvikkeita ja muita sähköasennusmateriaaleja.

SAUMA / 2018–2019

11

Akaan kotihoidon koulutuspaketti on muotoiltu Armi Hyvösen, Eveliina Kiisken ja Kati Aimosen yhteistyönä.

YHDESSÄ KOHTI

KOTIHOIDON MUU TOSTA KOULUTUKSESTA KÄYTÄNNÖN TYÖKALUJA KOHTAAMISEEN TEKSTI ELINA KALLASAARI KUVA PASI TIITOLA

12

SAUMA / 2018–2019

K

un hoitotyössä on jatkuvasti kiire, on pieniin hetkiin panostettava entistä enemmän. Kasvaneet palvelu­alueet saivat Akaan kotihoidon hankkimaan lisäkoulutusta työntekijöilleen. – Ikäihmisten määrän lisääntyessä kotihoidon tarve kasvaa ja työstä tulee fyysisempää. Silti työtä on kehitettävä suuntaan, jossa ihminen kohdataan ja nähdään kokonaisuutena. Kotihoito ei ole vain hoitoa, kertoo vanhus- ja vammaispalvelujohtaja Eveliina Kiiski Akaan kaupungilta. Akaassa halutaan paitsi pitää kiinni hyvistä työntekijöistä, myös panostaa näiden osaamiseen. Sote-uudistukseen kaavailtu valinnanvapausmalli ajaa sekin arvioimaan asiakaspalvelun laatua. Akaassa työskentelee 205 vakituista vanhus- ja vammaispalveluiden työntekijää.

TARPEIDEN HUOMIOINTI ONNISTUU MYÖS TUTKINTOKOULUTUKSESSA Vuoden alussa uudistunut laki mahdollistaa nyt täydennyskoulutuksen tutkinnon osa kerrallaan. Akaassa ikäihmisten palveluita tuottavat lähihoitajat ovat saaneet räätälöityä oppisopimuskoulutusta. Lisäksi 15-henkinen kotihoidon muutostiimi valmistui syyskuussa palveluosaajiksi. Kouluttaja löytyi suositusten perusteella. – Yrityspalveluyksikkömme haluaa vastata tarpeisiin. Sosiaali- ja terveysalan yhteistyöfoorumissamme työnantajat saavat vaikuttaa siihen, millaisia koulutuksia jatkossa tarjoamme, kertoo TAKKin yrityspalvelupäällikkö Armi Hyvönen. – Jaamme myös tietoa rahoitusvaihtoehdoista ja pidämme infoja yritysten työntekijöille. Akaaseen palveluosaajavalmennus järjestyi perintövaroilla. Oppisopimuskoulutuksesta työnantajalle ei synny muita kuluja kuin palkat lähiopetuspäiviltä. – Taloudelliset resurssit ovat niukat. Työpäivien ohessa suoritettava koulutus on tärkeä vaihtoehto, koska jo poissaolojen järjestäminen on haastavaa, toteaa Kiiski.

PALVELUOSAAJAPASSI® -VALMENNUS • työnantajien tarpeisiin räätälöity asiakaspalvelukoulutus • osallistaa henkilöstön parantamaan palvelukohtaamisia • sisältää työn ohessa suoritettavan kehittämistehtävän • osallistuja saa henkilökohtaisen Palveluosaajapassin • toimii organisaation laatumittarina • pääpaino työssäoppimisessa

”

Ainoa tapa viedä muutos läpi on ottaa kaikki siihen mukaan.

OPPISOPIMUSKOULUTUS, OSATUTKINTO • räätälöidään työnantajan tarpeisiin • sopii täydennykseksi ammatillisen tutkinnon suorittaneille • opintoja tukee nimetty työpaikkaohjaaja • osallistuja saa virallisen osatutkintotodistuksen • osallistujalle ja työnantajalle maksutonta

KEHUJA MYÖS KOULUTETTAVILLE Kiiski on tyytyväinen koulutukseen ja toivoo sujuvalle yhteistyölle jatkoa. – Olemme saaneet TAKKista paljon ideoita ja helpotusta muutokseen. Jos henkilökunnasta aluksi tuntuikin siltä, että osallistuminen töiden ohella vaatii paljon, on palaute ollut pelkästään positiivista ja innostunutta. Oppien siirtämisessä käytäntöön menee toki hetki, Kiiski sanoo. – Koulutus on ollut tärkeää myös siksi, että hoitajilla on arjen työssään tosi vähän mahdollisuuksia pohtia keskenään ratkaisuja työn haasteisiin. Hyvinvointialan koulutuspäällikkö Kati Aimonen kehuu myös Akaata toimeen tarttumisesta. – Kotihoidon ja asiakaspalvelun laatu ovat isoja puheenaiheita koko maassa. Kunnallisella puolella tarpeeseen on herätty yksityisiä hitaammin; Akaa on edelläkävijä. Opiskelijatkin ovat sitoutuneita kehittämiseen, Aimonen toteaa. Kiiski pitääkin tärkeänä henkilöstön panosta työtapojen uudistamiseen. – Ainoa tapa viedä muutos läpi on ottaa kaikki siihen mukaan. Kysyä: miten te tämän ratkaisisitte?

TAKKin sosiaali- ja terveysalan yhteistyöfoorumi kokoontuu säännöllisesti. Mukaan pääsee ottamalla yhteyttä Armi Hyvöseen tai Kati Aimoseen.

SAUMA / 2018–2019

13

LUPA TEHDÄ

TOISIN

UUT TA ROHKEUT TA JOHTAMISEEN KOULUTUKSESTA

TEKSTI ELINA KALLASAARI KUVA PASI TIITOLA

T

iina Raiski on luotsannut Pirkanmaan Senioripalvelut Oy:ta seitsemän vuotta. Aiemmin myös julkista puolta nähnyt toimitusjohtaja haluaa työllään vaikuttaa siihen, että elämä vanhana olisi arvokasta. Tähtäimessä on muutos palvelutalosta kulttuurikeskukseksi. – Asiakas ei ole vanhus, seniori tai dementikko vaan ihminen, jolla on oma eletty historia, Raiski täsmentää. Uudistumistarve sai yrityksen hankkimaan lisäkoulutusta. Senioripalveluiden ja TAKKin yhteistyö alkoi 2016 tuotekehityskoulutuksella. Esimiehille suunnattu tuotekehitystyön erikoisammattitutkinto järjestyi maksuttomasti oppisopimuksella. 45 yrityksen työntekijää on käynyt myös Parasta Sinulle PalvellenTäsmäKoulutuksen, jonka rahoituksesta osa on saatu ELY-keskukselta. Tavoite on, että loput sata kävisivät koulutuksen vaiheittain.

PIRKANMAAN SENIORIPALVELUT OY • tarjoaa ikäihmisten asumispalveluja, päiväja palvelukeskustoimintaa, kotihoitoa ja ravintolapalveluja • omistaja Tampereen Vanhuspalveluyhdistys • 145 työntekijää • toimipisteet Kaukajärvellä, Hervannassa ja Härmälässä • suurin tilaaja Tampereen kaupunki

SUURIA LINJOJA JA PIENIÄ TEKOJA Esimiesten koulutuksen tavoitteena oli johtamisjärjestelmän uudistaminen. Raiskin oma kehittämistehtävä oli arvioida Pirkanmaan Senioripalveluiden mennyttä ja nykyistä tilaa. Arviointiin osallistuivat niin yrityksen työntekijät ja hallitus kuin myös toimipisteiden asukkaat. Henkilöstön saama palveluosaajakoulutus taas on mahdollistanut pienten muutosten ketterän kokeilun arjen työssä. – Vaikutukset ovat näkyneet työhyvinvointikyselyssä: työviihtyvyys on parantunut ja mielekkyys lisääntynyt, Raiski kertoo.

” 14

Asiakas ei ole vanhus, seniori tai dementikko vaan ihminen, jolla on oma eletty historia.

SAUMA / 2018–2019

MAALLE ULOS SOTEKEHIKOSTA Tuotekehityskoulutus alkoi luonnon helmasta. Hauholainen matkailutila irrotti ajatukset totutuista arjen uomista. – Koulutuksen intensiteetti on erilainen, kun ollaan villasukat jalassa poissa oppilaitoskontekstista, sanoo kouluttaja Anne-Maj Linna TAKKin moniammatillisesta tiimistä. Sekä Raiski että Senioripalveluiden henkilöstöpäällikkö Hanna Koistinen arvostavat räätälöintiä ja mahdollisuutta käsitellä luottamuksellisesti vain oman yrityksen asioita. Flow on kantanut arkeen asti. – Anne-Maj rohkaisi meitä rikkomaan tyypillistä soteorganisaation toimintamallia. Teemana oli lupa tehdä asioita toisin, kertoo Koistinen. – Palveluosaajakoulutuksen myötä arjen oivallukset ovat päässeet eri tavalla esille, jatkaa Raiski. Myös kouluttajat ovat tyytyväisiä yhteistyöhön. – Yritysvalmennukset ovat voimauttavia myös kouluttajalle, kun saa olla kädet savessa kasvattamassa tarinaa. Yhteisen matkan kestettyä kaksi vuotta muutoksen näkee ihan eri tavalla, Linna toteaa.

” Pirkanmaan Senioripalvelut Oy:n toimitusjohtaja Tiina Raiski ja henkilöstöpäällikkö Hanna Koistinen arvostavat räätälöintiä ja mahdollisuutta käsitellä luottamuksellisesti vain oman yrityksen asioita.

Yritysvalmennukset ovat voimauttavia myös kouluttajalle, kun saa olla kädet savessa kasvattamassa tarinaa.

SAUMA / 2018–2019

15

K O U L U T U S K A S V A T T A A TYÖNTEKIJÄN TYÖYHTEISÖÖN TEKSTI RIITTA JUSSILA KUVA PASI TIITOLA

T

yöntekijöiden tarve ja halu vaikuttaa koulutussisältöihin saivat Tampereen Voimian aloittamaan yhteistyön TAKKin kanssa. Voimian palvelutuotantopäällikkö Susanna Järvinen ja asiakkuuspäällikkö Tiina Tamiola ovat tyytyväisiä: kouluttajat tuntevat asiakkaan tarpeet ja ideoivat aktiivisesti. – Koulutus antaa työlle reseptin ja parantaa työturvallisuutta, korostaa Järvinen.

ONNISTUNEITA REKRYTOINTEJA KOULUTUKSISTA – Voimian työntekijäpula nousi esiin työelämän yhteistyöfoorumissa, kertoo kouluttaja Tapio Määttänen TAKKista. Koulutusten suunnittelu aloitettiin yhdessä ja heti alkuvaiheessa rahoitusta haettiin ELY-keskuksesta. Tähän mennessä kaksi ryhmää alanvaihtajia on osallistunut monipalvelutyöntekijän RekryKoulutukseen Voimiassa. Pääsisältöjä ovat ateria- ja puhtauspalvelu. Opiskelijat työskentelevät eri toimipisteissä. Jokaisessa on työpaikkaohjaaja, joka perehdyttää käytäntöihin, antaa palautetta ja valvoo, että opiskelijat saavat tehdä oppimiaan töitä. Kolmen kuukauden koulutuksessa lähiopetusta on puolitoista päivää viikossa. Voimia, TAKK ja ELY-keskus ovat valinneet opiskelijat yhdessä. – Sisällöt räätälöitiin asiakasta kuunnellen. Voimia painotti erityisruokavalioita ja asiakaspalvelua, sanoo Määttänen.

16

SAUMA / 2018–2019

Määttänen arvioi rekrytoinnin onnistuneen, sillä lähes jokainen opiskelija on työllistynyt ja jatkanut oppisopimuskoulutuksessa. – Työnantaja ja -tekijä tutustuvat toisiinsa ajan kanssa. RekryKoulutus on vähän pidempi rekrytointiprosessi, Tamiola summaa.

LISÄÄ TYÖHYVINVOINTIA TÄSMÄKOULUTUKSILLA TAKK järjesti Voimialle myös koko henkilöstön turvallisuuskoulutuksen sekä esimiehille jatkokoulutuksen ja Coachingvalmennusta. Saatu palaute oli hyvää. – Työtä tarkasteltiin turvallisuuskulttuurin näkökulmasta: kuinka riskit minimoidaan ja saadaan hallintaan. Turvallisuus vaikuttaa työhyvinvointiin, sanoo kouluttaja Jari Laine TAKKista. – Osatutkinnot ovat joustava tapa opiskella uutta. Tavoitteemme on jatkokouluttaa TAKKissa oppisopimuksella nyt rekrykoulutuksessa olevia sekä jo talossa olevaa henkilöstöä, Tamiola pohtii.

MESTARILTA KISÄLLILLE – JA TOISIN PÄIN – Jotkut työporukat ovat oivaltaneet oman roolinsa kouluttajina. He vaikuttavat suoraan siihen, millaisia työntekijöitä saamme. Se kasvattaa motivaatiota ja ammattiylpeyttä, Tamiola kertoo. – Ennen istuttiin koulun penkillä, nyt painopiste on työssäoppimisessa. Palaako mestari ja oppilas -ajattelu? Kokenut työntekijä siirtää tietotaitoaan noviisille, joka puolestaan tuo koulutuksesta uutta. Kaikki voittavat, Järvinen ja Tamiola toteavat.

KOULUTUSTEN RAHOITUSMALLIT

”

• RekryKoulutus: ELY-keskus 70 %, yritys 30 % • oppisopimuskoulutus on yritykselle maksutonta • henkilöstökoulutukset maksaa yritys

Jotkut työporukat ovat oivaltaneet oman roolinsa kouluttajina. He vaikuttavat suoraan siihen, millaisia työntekijöitä saamme.

TAMPEREEN VOIMIA LIIKELAITOS • liikevaihto reilut 50 milj. euroa • kokonaisvastuu Tampereen kaupungin ateria- ja puhtauspalveluista monituottajamallilla • tarjoaa 10,3 miljoonaa ateriaa/v (2017) • huolehtii yli 400 kiinteistön puhtaudesta • 650 työntekijää, joista 94 % palvelutuotannossa • 2019 alusta toiminta jatkuu Pirkanmaan Voimia osakeyhtiönä

Voimian palvelutuotantopäällikkö Susanna Järvinen ja asiakkuuspäällikkö Tiina Tamiola kiittelevät TAKKin Tapio Määttästä: Voimia sai RekryKoulutuksella täsmäkoulutettuja työntekijöitä.

SAUMA / 2018–2019

17

HITSIEN TARKASTUKSESSA SIIRRYTTIIN DIGIAIKAAN TEKSTI MARJO NIEMINEN KUVA PASI TIITOLA

Y

ritykset ovat tottuneet, että TAKKista saa hitsauskokeet ja pätevyystodistukset nopeasti ja joustavasti. Nopeimmillaan soitto koetarpeesta voi tulla yrityksestä aamulla ja iltapäivällä hitsaaja on jo työmaalla pätevyystodistuksen kanssa. Tilanne haluttiin säilyttää entisellään myös pitkäaikaisen NDT-tarkastajan, Eero Seppälän, eläköitymisen jälkeen. Asia ratkesi, kun NDT-Team Oy kiinnostui vuokraamaan TAKKin röntgentilat ja muuttamaan yrityksen toiminnan kokonaisuudessaan TAKKin katon alle. Muutoksen myötä hitsien kuvaamisessa siirryttiin digiaikaan. Digillä kuvaaminen nopeuttaa kuvaamista ja kokeiden suorittamista entisestään, vähentää säteilyannostusta sekä säästää luontoa, kun ei tarvita ongelmajätteeksi luokiteltavia kehitysaineita. NDT-Teamin myötä hitsien tutkimiseen saatiin käyttöön myös muita tarkastusmenetelmiä, mm. ultraäänitarkastus. Digikuvat mahdollistavat hitsien tutkimisen tietokoneen näytöltä, ja niitä on helpompi hyödyntää myös opetuksessa, kun hitsejä voidaan tutkia myös luokkatilanteissa. Vuositasolla TAKKin kouluttajat ottavat vastaan yli 300 painelaitedirektiivin (PED) mukaista pätevyyskoetta ja reilut 1300 perinteistä hitsauskoetta.

– TAKK on hitsauspätevyyskokeiden vastaanottajana suurimpien joukossa koko Suomessa, kertoo kouluttaja Vesa Mäenpää. – Määrästä, laadusta ja nopeudesta ei haluttu tinkiä, ja NDTTeamin myötä ne voidaan taata asiakkaille jatkossakin. – Muutto TAKKin katon alle on win-win-tilanne, vahvistaa NDT-Teamin toimitusjohtaja Jukka Hakala. NDT-Team Oy:ssä työskentelee neljä NDT-tarkastajaa, ja TAKKin pätevyyskokeiden hitsien tarkastus on vain yksi osa yrityksen toimintaa. Pääasiassa tarkastajat kiertävät teollisuusyrityksissä ympäri Pirkanmaata tekemässä tuotannon tarkastusta. Yrityksestä löytyy pätevöityä osaamista kaikkiin yleisimpiin tarkastusmenetelmiin: ultraääni- ja röntgentarkastusten lisäksi silmämääräiseen tarkastukseen sekä pintatarkastuksiin eli magneettijauhe- ja tunkeumanestetarkastukseen. Sekä tarkastustoiminnalle että kokeiden suorittamiselle on kova kysyntä, kun teollisuudessa eletään vahvaa nousukiitoa ja samaan aikaan laatuvaatimukset kiristyvät. – Yhteistyön ansiosta pystymme palvelemaan asiakkaita entistäkin paremmin.

NDT-TEAM OY Asiantuntija NDT-tarkastuksiin liittyvissä kysymyksissä Lisätiedot Jukka Hakala, puh. 050 551 1235, jukka.hakala@ndtteam.fi

18

SAUMA / 2018–2019

TAKKin Vesa Mäenpää ja Antti Lehtimäki sekä NDT-Teamin Jukka Hakala lupaavat hitauskokeet ja pätevyystodistukset nopeasti ja joustavasti.

OSAAMINEN RATKAISEE

TEKNOLOGIA-­ TEOLLISUUDESSA

TEKSTI MARJO NIEMINEN KUVA PASI TIITOLA

”

AMMATTIOSAAMINEN on laaja käsite. Fakta on, että enää ei pystytä suoraan kouluttamaan erikoisammattiosaajia, vaan ammattiosaaminen karttuu enemminkin työpaikalla. Jos puhutaan teknologia­ teollisuudesta, perusosaaminen tulee ammattikoulusta, ammattikorkeakoulusta tai korkeakoulusta – oppilaitoksista saadaan hyviä raakileita. Varsinainen ammattiosaaminen rakennetaan työpaikalla: koneet, laitteet ja menetelmät kehittyvät niin lujaa vauhtia, että koulumaailma ei pysy perässä. Ammattiosaamisen lisäksi korostuu alasta riippumatta oma halu: työnantajat hakevat ihmisiä, jotka haluavat tehdä töitä ja oppia. Koulujen ja yritysten täytyy tulla entistä lähemmäs toisiaan. Siirrytään keskieurooppalaisen mallin suuntaan, jossa opiskelijat ovat yritysten listoilla ja teoriaosaaminen

haetaan oppilaitoksista. Näin opiskelijoita voidaan kouluttaa yrityksen haluamaan ja tarvitsemaan suuntaan. Tällä hetkellä mallia lähimpänä ovat aikuisopiskelijat, jotka ovat töissä ja hankkivat samalla lisäosaamista opiskellen. Opettajakunnalta malli vaatii muutosta. Vielä kaikki eivät ole valmiita tähän; osa taas näkee jo nyt toimintatavan merkityksen. Teknologiateollisuudessa tarvitaan tulevaisuudessa kaikenlaista osaamista, kun maailma monimutkaistuu koko ajan. Tulevaisuudessakin tullaan tarvitsemaan perustyöntekijöitä ja rinnalla vanhempia ammattiosaajia, joilla on pidempi kokemus ja laajempi näkemys. Tavoite on, että kappaleenvaihtajista kasvaa kokemuksen myötä ammattimiehiä. Oppimisprosessi kestää koko työuran ajan, kun koneet ja ohjaukset monimut-

Oppimisprosessi kestää koko työuran ajan, kun koneet ja ohjaukset monimutkaistuvat.

kaistuvat. Koulutukseen kannattaa panostaa ja panostetaan. Tasowheelillä on menossa koulutusprojekti, jossa ensin on koulutettu esimiehet ja seuraavien kahden vuoden aikana koulutetaan työntekijät. Koulutus kannattaa, kun hyvistä työntekijöistä halutaan pitää kiinni. Teknologiateollisuudessa toimitaan globaaleilla markkinoilla. Kilpailutilanne ei tulevaisuudessa ainakaan helpotu. Yritysten täytyy olla valmiita investoimaan koneisiin, mutta ennen kaikkea ihmisiin. Kouluttamisella haetaan kilpailukykyä, joka kantaa suhdannevaihteluissa myös haastavina aikoina. Kari Sorjonen Tasowheel Group Oy:n hallituksen puheenjohtaja, Tampereen Aikuiskoulutussäätiön hallituksen jäsen

SAUMA / 2018–2019

19

”

Teet tänään työsi hyvin, mutta huomenna vielä paremmin. Haluat myös kehittyä.

Jaana Tarvainen ja Sanna Jurvanen perustivat valmistuttuaan hyvän mielen jalkahoitolan NamiNami Varpaat.

20

SAUMA / 2018–2019

YHDESSÄ YRITTÄJIKSI – TAIDOLLA JA SYDÄMELLÄ TEKSTI RIITTA JUSSILA KUVA PASI TIITOLA

J

alkojenhoidon tutkintokoulutus yhdisti Sanna Jurvasen ja Jaana Tarvaisen. Hämeen Kosmetologikoulussa (nykyisin Koulutuskeskus Lumova) opiskellessaan he huomasivat ­jakavansa vision siitä, millainen jalkahoitolan tulisi olla. Valmistuttuaan naiset päättivät perustaa yhteisen yrityksen. Hyvän mielen jalkahoitola NamiNami Varpaat aloitti toimintansa tammikuussa 2018.

JALKOJENHOITO ON KÄSITYÖTÄ Yrittäjien taustat ovat eri aloilla. Jurvasella on muotoilijan tutkinto vaatetusalalta, ja opintojen jälkeen hän työskenteli vaatekaupassa ja elintarvikealalla. – Nuorempana ajattelin, etten enää opiskele. Asia tuli ajankohtaiseksi, kun halusin työn, jossa voi auttaa muita, Jurvanen kertoo. Tarvaisella on kaupallinen peruskoulutus, ja hän työskenteli kauan perheyrityksessä. Työn ohessa hän suoritti visualistin tutkinnon. Jossain vaiheessa heräsi halu opiskella uusi ammatti terveydenhoitoalalta. Molemmat ovat käteviä käsistään: Jurvanen ompelee ja Tarvainen tekee keramiikkaa. – Tässä työssä pitää olla kiinnostunut ihmisistä ja osata olla luonteva, sillä jalat ovat monelle intiimi alue. Itse yhdistin kaupallisen taustan, hoitovietin, kädentaidot ja sosiaalisuuden, Tarvainen kuvailee.

KOULUTUSKESKUS LUMOVA • aiemmin Hämeen Kosmetologikoulu, perustettu 1964 • ollut osa TAKKia 6.8.2017 alkaen • kouluttaa jalkahoitajia ja kosmetologeja • Lumovassa on kaksi tutkintoa: • terveysalan ammattitutkinto, jalkojenhoitaja • hius- ja kauneudenhoitoalan perustutkinto, kosmetologi ja kosmetiikkaneuvoja

”

Ilman yrittäjyyskoulutusta yrittäjäksi ryhtyminen olisi tuntunut riskiltä.

KOULUTUKSESTA TUKEA YRITTÄJYYTEEN Kahdeksan kuukautta kestäneen koulutuksen painopiste oli työssäoppimisessa yrittäjämäisessä ympäristössä. – Opiskelu meillä on työelämälähtöistä ja yrittäjähenkistä. Koulutamme nopeasti asiantuntevia ammattilaisia työelämään, sanoo Koulutuskeskus Lumovan koulutuspäällikkö Katariina Tala. Tarvainen ja Jurvanen kehuvat koulutuksen käytännönläheisyyttä ja yrittäjyysosiota, jonka sisältöjä olivat muun muassa markkinointi, liiketoimintasuunnitelma ja verotus. Naiset saivat tukea yrityksen perustamiseen myös Ensimetristä. – Ilman yrittäjyyskoulutusta yrittäjäksi ryhtyminen olisi tuntunut riskiltä, Jurvanen miettii. – Uuteen terveysalan ammattitutkintoon kuuluu valinnainen osio sosiaali- ja terveydenhuoltoalan yrittäjänä toimiminen. Tämän voi suorittaa Lumovassa, kertoo Tala.

KUNNIANHIMO PITÄÄ VAUHDISSA – Parasta tässä työssä on se, että teet töitä itsellesi ja näet heti työsi jäljen. Myös tyytyväiset asiakkaat palkitsevat, summaa Jurvanen. Tarvainen korostaa yrittäjän kilpailuviettiä: – Osoitat tekeväsi ammattitaitoista työtä. Teet tänään työsi hyvin, mutta huomenna vielä paremmin. Haluat myös kehittyä. – Haluaisimme lanseerata oman jalkojenhoidon tuotesarjan. Toinen haave on oma jalkahoitolaketju. Nämä tavoitteet pitävät meidät vauhdissa joka päivä, Tarvainen kertoo.

SAUMA / 2018–2019

21

DIGITYÖKALUILLA TEHOA OSAAMISEN KEHITTÄMISEEN! TEKSTI TUULI OKSANEN JA HENNA-RIIKKA AHVENJÄRVI KUVA JUSSI MATTILA

A

mmatillisen koulutuksen reformi haastoi myös TAKKin kehittämään ja uudistamaan oppimisympäristöjä. Entistä sujuvammat, yksilölliset opintopolut yhteistyössä työelämän kanssa edellyttävät joustavuutta myös oppimisympäristöiltä. TAKKin kehittämishankkeissa kokeillaan monenlaisia digityökaluja, mutta tekniikka ja sovellukset eivät ole itseisarvo, vaan kehittämistyön tavoitteena on mahdollisimman sujuva ja tehokas opetus-, ohjaus- ja oppimisprosessi. TAKKissa on kehitetty henkilöstön digiosaamista esimerkiksi erilaisten digityöpajojen ja -valmennusten avulla. Henkilöstö on perehtynyt työpajoissa käytännönläheisesti kokeillen erilaisten sovellusten käyttöön. TAKKissa on käytössä Microsoftin O365 sekä henkilökunnalla että opiskelijoilla. Pitkään käytössä ollutta Moodle-oppimisympä-

TAKK & TAWASTA -YHTEISTYÖ https://tawasta.fi/59-takk-n-kokemuksiafutural-skillsin-kaeytoestae

22

SAUMA / 2018–2019

ristöä kehitetään koko ajan eteenpäin, mutta rinnalla kokeillaan uudenlaisia oppimiseen ja opiskeluun soveltuvia järjestelmiä. Eri aloilla on erilaisia tarpeita siihen, miten osaamisen hankkimista dokumentoidaan ja seurataan. Varsinkin tekniikan aloilla työn eri vaiheiden kuvaaminen on havainnollinen tapa näyttää osaamista. Esimerkiksi sähköasennusalalla Futural Skills -järjestelmän avulla kouluttajat voivat aiempaa tehokkaammin seurata opiskelijoiden etenemistä, antaa palautetta ja arvioida osaamisen kehittymistä. Vastaavasti kiinteistöpalvelualalla kokeilussa on Workseed, ja tavoitteena on erityisesti työpaikalla tapahtuvan oppimisen ohjaamisen tehostaminen. Molemmissa järjestelmissä tiedon visualisointi helpottaa opiskelijaa, kouluttajaa sekä työpaikkaohjaajaa pysymään ajan tasalla oppimisen etenemisestä.

UUSILLE URILLE OPISKELLEN TEKSTI JUSSI MATTILA KUVAT PASI TIITOLA

Yrittäjästä toimistopäälliköksi ULLA KIURU teki pitkän uran yrittäjänä ylioppilasmerkanttipohjalta. Vaatteita myytiin parhaimmillaan seitsemästä nuorisotavaratalosta. Suhdanteet kuitenkin vaihtelivat ja kaupat suljettiin. Kiuru piti sapattivuoden ja kävi töiden etsintään. Työnhakukurssilla hän teki ensimmäisen CV:nsä. – Yli viisikymppisenä! Aiemmin ei kerennyt eikä tarvinnut. TE-palveluiden nettisivuilta Kiuru bongasi TAKKin liiketalouden täydennyskoulutuksen. Ruuhkaa oli, ja hän pääsi mukaan vasta toisella yrittämällä. – Tietotekniikan tunnit olivat kurssilla tärkeintä, Kiuru sanoo tarkoittaen erityisesti toimisto-ohjelmia, kuten Wordia ja Exceliä. Aiemmin hän oli tehnyt työt kynällä ja paperilla, vaikka ohjelmien perusteet olivatkin tuttuja. Kouluttajia hän luonnehtii ammattimaisiksi ja ihmisläheisiksi ja koulutuksen henkeä kaikin puolin hyväksi. – En tuntenut TAKKia ennestään, mutta menen kyllä uudestaan, kun tilaisuus tulee.

PÄIVÄTYÖ JA VIIKONLOPPUVAPAAT

”

En tuntenut TAKKia ennestään, mutta menen kyllä uudestaan, kun tilaisuus tulee.

Yrittäjänä Kiuru oli suunnitellut messuosastoja Sawo Nordic Oy:lle, sauna- ja höyrytuotteita ympäri maailmaa toimittavalle yritykselle. Tuttu pomo soitti ja kysyi Kiurun työkuvioista parahiksi, kun työssäoppimispaikan hankinta oli ajankohtaista. – Aikaistin työharjoittelua ja kiirehdin koulutuksen päätökseen vähän etuajassa, jotta ehdin oikeisiin töihin. Loppusuoralla Kiuru urakoi tosissaan saadakseen kursseista mahdollisimman suuren hyödyn. Opit ovat tarpeen jokapaikanhöyläksi itseään nimittävän toimistopäällikön arjessa: työhön kuuluu myyntiä, reskontraa, rahaliikennettä, tarjouksia, asiakkaiden tapaamisia… – Hyvin samanlaista kuin yrittäjänä. Silloin olin tosin enemmän ostaja ja nyt myyjä. Yrittäjänä Kiuru oli tehnyt pitkiä päiviä ja ollut viikonloput töissä. Säännöllinen päivätyö ja vapaat viikonloput olivat tärkeä tavoite uramuutoksessa. – Sain ne, ja olen erittäin tyytyväinen tilanteeseen.

SAUMA / 2018–2019

23

”

Itseä sai haastaa koko ajan. Työkaverit jaksoivat opastaa ja perehdyttää hienosti.

Urheilun ja opiskelun yhdistäminen YLEISPELAAJA MIIKKA PURANEN keskittyi urheilulukion ja armeijan aikana lentopalloon. Hän pelasi Ykkössarjaa Akaa Volleyssa vuonna 2017, kun Lentopalloliitosta tuli vinkki, että TAKKissa räätälöidään opiskeluohjelmia urheilijoille. Puranen oli kiinnostunut liiketalouden perustutkinnosta, mutta opinnot eivät saisi haitata urheilua. Puranen aloitti työssäoppimispainotteisen opiskelun syksyllä 2017. Kangasalan apteekista löytyi työssäoppimispaikka, jossa harjoitukset sai soviteltua työvuorojen kanssa yhteen. Apteekin töiden monipuolisuus yllätti: Puranen teki lähes kaikkea logistiikasta markkinointiin, kassatyöhön ja asiakaspalveluun. Lisäksi hän päivitti verkkoapteekin tuoterekistereitä ja ulkoasua. – Itseä sai haastaa koko ajan. Työkaverit jaksoivat opastaa ja perehdyttää hienosti, Puranen kiittelee. Kangasalan apteekin johtava proviisori Laura Pantsar luonnehtii Purasta oma-aloitteiseksi ja nopeaksi oppimaan. – Perehdytyksen jälkeen hän oli suureksi avuksi apteekille. Harjoittelun jälkeen hän teki meillä muutamia sijaisuuksiakin, Pantsar lisää. Puranen sai liiketalouden perustutkinnon (asiakaspalvelun ja myynnin osaamisala) valmiiksi elokuussa 2018. Vuoden tärkein oppi tuli urheilun, opiskelun ja työnteon yhdistämisestä. – Ne täydentävät toisiaan. Kun löytää sopivan päivärytmin, tekeminen helpottuu ja ehtii yllättävän paljon.

OPISKELU JATKUU Apteekissa lentopalloilija kiinnostui farmasiasta, mutta pääsykokeisiin lukiessa vielä enemmän kemiasta, joten hän haki Turun ammattikorkeakoulun prosessi- ja materiaalitekniikan opintoihin. Opiskelupaikka irtosi, ja opinnot alkoivat syksyllä 2018. – Kemianteollisuudessa riittää työmahdollisuuksia. Lääketeollisuus kiinnostaa, mutta katsotaan mihin innostun erikoistumaan, tuore insinööriopiskelija pohtii. Lentopallokuviotkin jatkuvat. – Raision Loimusta löytyi joukkue, jossa saan treenata ja pelata paljon.

24

SAUMA / 2018–2019

KIITO-hanke Näytön paikka ja työpaikka

”

FAISAL IRSANILLA on todistukset urheilukoulusta ja työhistoria kehonrakennusvalmentajana kotimaassaan Irakissa sekä kiinteistönhoidossa ja ravintola-alalla Jordaniassa. Suomessa työpaikan löytäminen tuntui kuitenkin kestävän ikuisuuden. Työllistyminen eteni harppauksin, kun Irsan pääsi mukaan KIITO-hankkeeseen. Siinä tähdätään osallistujien työllistämiseen ammatillisen osaamisen kartoittamisen sekä ammattitaidon ja työssä tarvittavan kielitaidon parantamisen kautta. Irsan näytti osaamistaan KIITO-kartoitusjaksolla tammikuussa. Seuraavaksi hänelle tarjottiin harjoittelupaikkaa ISS Palvelut Oy:stä. – Halusin nähdä minkälaista työ ISS:llä on, joten menin. Harjoittelu kesti nelisen kuukautta. ISS osoittautui kelpo firmaksi ja harjoittelija vakuutti asenteellaan. ISS tarjosi kesäksi töitä ja oppisopimusta. Oppisopimuksella Irsan opiskeli puhtaus- ja kiinteistöpalvelualan perustutkintoon kuuluvaa piha- ja ulkoalueiden hoitaminen -tutkinnon osaa. Syksyllä solmittiin toistaiseksi voimassa oleva työsopimus. Huoltomies Irsanin työkohteina on useita kiinteistöjä, joissa hän mm. leikkaa nurmikot, vaihtaa lamput, avaa rännien tukokset ja vie lehdet pois. – Teen pienet korjaukset itse ja isompia varten kutsun jonkun muun paikalle, Irsan luettelee ja kertoo, että työpaikalla otettiin hyvin vastaan. Työkaverit tekevät myös pieniä jekkuja toisilleen mukavassa hengessä. – Työkavereina suomalaiset ja irakilaiset ovat samanlaisia. Molemmat nauravat paljon. Esimies Asko Nieminen kehuu Irsania aktiiviseksi ja positiiviseksi tekijäksi, joka tekee työt tunnollisesti ja haluaa oppia uutta. Hän tulee asiakkaiden kanssa hyvin toimeen ja kielitaito paranee koko ajan. – Työnantajan kannalta unelmatyöntekijä, Nieminen kiteyttää.

Työkavereina suomalaiset ja irakilaiset ovat samanlaisia. Molemmat nauravat paljon.

TUTKINTO TÄHTÄIMESSÄ Irsan kertoo pitävänsä uusien asioiden oppimisesta ja haluavansa suorittaa ammatillisen tutkinnon. Ensin hän kuitenkin keskittyy työtekoon ja sen kannalta tärkeimpänä pitämäänsä – kielitaitoon. – Kun osaa kielen, niin Suomessa pääsee kyllä töihin. Mutta opiskelussa kieli täytyy osata vielä paljon paremmin.

SAUMA / 2018–2019

25

SAUMAN UUTISET TEKSTI MARJO NIEMINEN KUVAT JUSSI MATTILA & TAKK

Koneistamon uusi työkaveri Suomen ja ehkä koko Pohjoismaiden ensimmäinen täysikokoinen Fanucin yhteistyörobotti löytyy TAKKin koneistushallista. Robotti ei tarvitse perinteisten teollisuusrobottien tapaan häkkisuojausta ympärilleen vaan se mahdollistaa aidon yhteistyöskentelyn käyttäjänsä kanssa. Turvallisen yhteistyöskentelyn ansiosta opiskelija voi itsenäisesti kokeilla ja testata, mitä kaikkea robotin voi ohjelmoida tekemään, vain mielikuvitus on rajana. – Aluksi opiskellaan tietysti perusasiat, ja sen jälkeen opiskelijat pääsevät käyttämään robottia myös itsenäisesti, kertoo kouluttaja Jari Lepokorpi. – Perinteisten robottien kanssa harjoiteltaessa kouluttajan on pitänyt olla koko ajan paikalla, käsi valmiina hätäkytkimellä. Opiskelija ohjelmoi tietokoneella robotin suorittamaan halutun toiminnon tai tehtävän, ja robotti hoitaa varsinaiset raskaat, suorittavat työvaiheet. Robotti voidaan ohjelmoida mm. kokoamaan, ruuvaamaan tai hiomaan. Käyttäjän tehtävänä on valvoa ja reagoida mahdollisiin vikatilanteisiin. Robotti kytkeytyy ensi sijassa kone- ja tuotantotekniikan perustutkinnon valinnaisen tutkinnon osan, robotiikan, suorittamiseen, mutta helpon liikuteltavuutensa ansiosta sitä voidaan hyödyntää muissakin koulutuksissa. Työpaikoille valmistuu osaajia, jotka ymmärtävät robotiikan periaatteet sekä sen mahdollisuudet ja rajoitukset: mihin robotti sopii ja mihin ei.

Opiskelija Juuso Kääriäinen tutustuu robottiin kouluttaja Jari Lepokorven ohjauksessa.

Loistoduuneja jo kolme vuotta

15 Loistoduunitapahtumaa Mukana yli 370 yritystä Tavoitettu noin 7500 työnhakijaa 26

SAUMA / 2018–2019

Loistoduuniin-rekrytointitapahtumia on järjestetty TAKKissa vuodesta 2016 alkaen. Tapahtumakonsepti ideoitiin alkujaan yhdessä Pirkanmaan TE-toimiston kanssa ja sitä on kehitetty eteenpäin kokemusten ja työnantajilta sekä kävijöiltä saadun palautteen perusteella. Alusta asti tapahtumat on järjestetty alakohtaisina niin, että työnhakijoille ja työnantajille on selvää, mitä ollaan hakemassa. Kolmen vuoden aikana on Loistoduuneissa on työntekijöitä ollut rekrytoimassa kaikkiaan yli 370 yritystä ja työnantajaa. Työnhakijoita tapahtumat ovat tavoittaneet yhteensä noin 7500. Pääosin Loistoduunit on järjestetty TAKKin Nirvan kampuksella.

www.takk.fi/robovideo

Erityinen ponnistus keväällä 2018 oli Loistoduuniin Ratinaan -tapahtuma, joka järjestettiin yhteistyössä Spondan kanssa. Tampere-talossa pidetyssä tapahtumassa oli mukana noin 30 Kauppakeskus Ratinan tulevaa liikettä, ja niihin oli haussa noin 150 työpaikkaa. – Vastaavan tyyppiseen yhteistyöhön ja nopeaan yrityksen tarpeesta lähtevään reagointiin olemme valmiita myös jatkossa, kertoo TAKKin yrityspalvelupäällikkö Armi Hyvönen. – Loistoduuniin-tapahtumilla haluamme palvella erityisesti pirkanmaalaisia työnantajia ja yrityksiä sekä meiltä valmistuvia opiskelijoita. Tapahtumat ovat kuitenkin avoimia kaikille kiinnostuneille. Tarjoamme mahdollisuuden rennossa ympäristössä toteutettaviin kohtaamisiin.

Teknologia-alan vetovoimaa kehitetään yhdessä yritysten kanssa Opetus- ja kulttuuriministeriö myönsi TAKKille 200 000 euroa strategiarahoitusta teknologia-alan koulutuksen kehittämiseen. Rahoituksen turvin mm. luodaan verkosto teknologia-alan koulutuksen kehittämiselle ja kehitetään koulutuksia vastaamaan paremmin työelämän kasvaneisiin osaamisvaatimuksiin. Tavoitteena on myös kasvattaa alan vetovoimaa ja löytää uusia opiskelijoita teknologia-alan koulutuksiin. Yrityksillä on koko ajan kasvavia haasteita löytää osaavia työntekijöitä. Myöskään koulu-

TAKK sähköasema- ja voimajohtojen oppimisympäristön rakentamishanke 2018–2020 TAKKin sähköverkkoalan oppimisympäristö, sähkökenttä, on rakennettu yhteistyössä verkkoalan yritysten kanssa. Kentän kehittäminen jatkuu edelleen yritysten ja alan kehityksen mukaisesti. Sähkökenttä täydentyy uusiutuvien energialähteiden varastointiin liittyvällä energiavarastojärjestelmällä. – Yritysten ja urakoitsijoiden puolelta on käynyt ilmi tarve lisäkoulutukselle ja asianmukaiselle oppimisympäristölle sähköasema- ja voimajohtojen asennuksiin sekä huolto- ja kunnossapitotehtäviin, kertoo TAKKin sähköverkkoalan kouluttaja Jaana Harju. Tulevaisuuden haasteita ovat, IoT-ratkaisut sekä rakennusautomaatio-osaamisen lisääminen asentajille. Opetus- ja kulttuuriministeriö (OKM) myönsi TAKKille 320 000 euroa strategiarahoitusta yritysten toivoman oppimisympäristön ja koulutusten rakentamiseksi. OKM:n rahoituksen lisäksi yritykset satsaavat oman panoksensa kehittämistyöhön. Asennusapua hankkeeseen ovat luvanneet mm. Empower Oy, Infratek Finland Oy, Eltel Networks Oy ja Voimatel Oy. Tukea hankkeelle ovat luvanneet mm. Fingrid Oyj, Vantaan Energia Sähköverkko Oy, Turku Energia Sähköverkko Oy, Tampereen Sähköverkko Oy, Elenia ja ABB. – Lisää yrityksiä otetaan mielellään mukaan, Harju kertoo. Hanketta ohjaa ohjausryhmä, jossa ovat mukana suurimmat sähköverkostoalan toimijat Suomessa ja tehtävänä on mm. määritellä alalle järjestettävien koulutusten sisältöjä.

tuksiin ei saada riittävästi hakijoita. Osa rahoituksesta suunnataan koulutuspäällikkö Marko Kankaanpään mukaan teknologia-alan vetovoiman kasvattamiseen, jotta voidaan vastata yritysten työvoiman tarpeeseen. Yhtenä konkreettisena toimena starttasi lokakuussa Rekryauto, joka hakee ratkaisua työvoimapulaan. – Rekryauto kulkee Pirkanmaalla tapahtumissa ja toreilla etsimässä hakijoita työpaikkoihin ja koulutuksiin. Pirkanmaan ulkopuolelle auto suuntaa kutsumaan takaisin paluumuuttajia ja löytämään uusia pirkanmaalaisia, kertoo Kankaanpää. Rekryauto on Alen Consulting Oy:n ja TAKKin yhteinen. Auton toiminnasta käytännössä vastaa Alen Consulting Oy:n uraohjaaja Pertti Nurmi.

Oppimisympäristöjen kehittämisestä ja yhteistyöverkostojen kokoamisesta vastaavat Jaana Harjun lisäksi kouluttajat Timo Juntunen ja Mika Korppi. Uuden oppimisympäristön myötä voidaan tarjota uusia täsmäkoulutuksia: sähköasema-asennuksissa toimiville kunnossapitäjille kelpuutusmenettelyn mukaisia moduulikoetta ja erikoistumiskoulutuksia yritysten tarpeiden mukaan (esim. 110 kV pylväästä

”

Yritysten ja urakoitsijoiden puolelta on käynyt ilmi tarve lisä­koulutukselle ja asianmukaiselle oppimisympäristölle.

alaslaskukoulutuksia), sähköalan ammattihenkilöille energia-alan ammattitutkinnon mukaista tutkinnon osaa, sähköasema-asennukset ja AMK-insinööreille sekä sähkö- ja automaatioalan perustutkinnon suorittaneille sähköverkkopuolen täydennyskoulutuksia, jossa ovat mukana sähköasemat ja voimajohdot (110 kV). – Työntekijöiden löytäminen sähköasema- ja voimajohtoalalle tuottaa haasteita yrityksille. Alan koulutusta kehittämällä voidaan lisätä myös alan vetovoimaa, Harju muistuttaa.

SAUMA / 2018–2019

27

tunnustettua

laatua Recognised for Excellence 4 Star - 2018

TAKK ansaitsi neljän tähden tunnustuksen Laatukeskuksen ulkoisessa Recognised for Excellence -arvioinnissa lokakuussa 2018. Tällä hetkellä TAKK on ainoa suomalainen oppilaitos, jolla on voimassa oleva EFQM-sertifikaatti. Recognised for Excellence -arviointi on organisaation toiminnan ja tulosten kokonaisvaltainen, ulkoinen 360 asteen asiantuntija-arviointi, joka perustuu EFQM Excellence -malliin.

TAKK Tampereen Aikuiskoulutuskeskus PL 15 l 33821 Tampere l 03 2361 111 l www.takk.fi Toimipaikat Kurssikeskuksenkatu 11 Tampereen valtatie 15